”Suomen kirjakielen isä” • • • • Syntyi Pernajan Torbyssa n. 1510 ja kuoli 1557 Turun piispa ja uskonpuhdistaja Oli Martti Lutherin oppilas loi raamatunsuomennoksellaan Suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäisen suomenkieliset painetut kirja • Agricolan ensimmäinen suomenkielinen kirja on nimeltään ”Abckirja” eli aapinen • Hän keksi suomenkieleen monia uusia sanoja kuten esimerkki, vihollinen, Alkusanat, epätoivo, esikuva, esipuhe, hallitus, hengellinen, korkeakoulu, maakunta, muistomerkki, omatunto, paikkakunta ym. • • • • • Agricolan isä oli Olavi ja äidin nimeä ei tiedetä Mikaelilla oli kolme sisarta. Heidänkään nimiä ei tiedetä Agricolan äidinkieleksi on arvioitu ruotsin kieli Agricola sai nimensä suojeluspyhimyksen mukaan Oli poikana tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas »Oppe nyt wanha / ia noori / joilla ombi Sydhen toori. Jumalan keskyt / ia mielen / iotca taidhat Somen kielen. Laki / se Sielun hirmutta / mutt Cristus sen tas lodhutta. Lue sijs hyue Lapsi teste / Alcu oppi ilman este. Nijte muista Elemes aina / nin Jesus sinun Armons laina.» • Agricola on kuvattu vaatimattomaksi ihmiseksi, joka oli kotoisin köyhistä oloista. Todellisuudessa hän oli varakas ja tietoinen omasta arvostaan ja merkityksestään • Jälkipolvet ovat kunnioittaneet Agricolan työtä suomenkielisen kirjallisuuden luojana, mutta Agricola koki aikanaan toisin • Agricolan työt unohdettiin melko pian. Suurmieheksi hänet nostettiin vasta satoja vuosia myöhemmin, kun suomalainen nationalismi oli voimakkaimmillaan • Mikael Agricolan kuolinpäivä 9. huhtikuuta on nykyisin liputuspäivä ja suomen kielen päivä • Yksi Helsingin kirkoista on saanut nimensä Agricolan mukaan • Agricolan muistomerkkipatsaat löytyvät Turusta, Helsingistä ja Viipurista • Vuonna 2007 tuli Agricolan kuolemasta 450 vuotta. Sen kunniaksi kehiteltiin postimerkin ohella mm. mitali ja juhlaraha
© Copyright 2024