NAISILLE - Suomen Palloliitto

3 • 2015
SIVUT 18–19
NAISILLE
upeasti liigahopeaa
SIVU 6
Tatu Miettunen piirin
lupaava pelaaja 2015
SIVUT 9–14
Juhlavuosi huipentui
huomionosoituksiin
SIVU 15
Pelaajan polku rakenteilla
Tampereen piirissä
maalipotku 3
Jalkapalloa
jokaiselle
Jalkapallolehti
Maalipotku
on SPL:n Tampereen
piirin julkaisema
jalkapalloilun ja
futsalin erikoislehti.
Päätoimittaja:
Kari Pansio
Nykyisen piirijohtajan siirtyessä
suunnitelman mukaiselle eläkkeelle kesällä 2016
haemme uutta
PIIRIJOHTAJAA
vastaamaan toimintamme johtamisesta ja kehittämisestä.
Piirijohtajan tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää taitoja
strategiseen johtamiseen, henkilöstö- ja taloushallinnon osaamista,
innostusta työskennellä haastavalla toimialalla suunnitelmallisesti
ja tavoitteellisesti, positiivista ja
innostavaa asennetta, hyviä vuorovaikutustaitoja, nykyaikaisten
viestintävälineiden hallintaa sekä
mahdollisuutta joustavaan ja vaihtelevaan työaikaan. Liikunta- ja taloushallinnon koulutus sekä hyvä kirjallinen ja suullinen englannin kielen
taito katsotaan hakijalle eduksi.
Tehtävään liittyviin kysymyksiin vastaa
piirijohtaja
Jarmo Tuomiranta,
puh. 0500 627 961
9.12. klo 10.30 – 12.30,
14.12. klo 10.30 – 12.30 ja
18.12. klo 10.30 – 12.30.
Mahdolliset lisätiedot sähköpostilla:
jarmo.tuomiranta@palloliitto.fi,
hallituksen puheenjohtaja
Kari Pansio, kari.pansio@ilves.fi tai
varapuheenjohtaja Ville Salonen,
ville.salonen@tpv.fi.
Lähetä hakemuksesi palkkatoiveineen ja CV:si osoitteeseen jarmo.tuomiranta@palloliitto.fi viimeistään 21.12.2015.
3
tässä lehdessä mm:
Suomen Palloliiton
Tampereen piiri ry
Suomen Palloliiton Tampereen piiri toimii Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueilla yhteistyössä jäsenseurojen ja
muiden valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen kanssa. Myös toimialueen kunnat ovat tärkeitä yhteistyötahoja. Organisoimaamme harrastus- ja kilpailutoimintaan osallistuu vuosittain yli tuhat joukkuetta ja
noin 20.000 jalkapallon ja futsalin harrastajaa. Laadukkaan ja monipuolisen harrastus- ja kilpailutoiminnan
lisäksi keskeisiä tehtäviämme ovat jäsenseurojen toiminnan tukeminen, valmentaja- ja pelaajakehitys sekä
jalkapallon ja futsalin olosuhteiden parantaminen ja lajien yhteinen edunvalvonta.
2015
Toimitussihteeri:
Jari Runsas
Effet Oy
Åkerlundink. 2 A
33100 Tampere
Toimituskunta:
Kari Pansio
Jarmo Tuomiranta
Jari Runsas
Ulkoasu:
Effet Oy
Painopaikka
Grano Oy, 2015
9–11
Juhlavuodella
arvokas
pääjuhla
14
Liki 200
seuratoimijaa
huomioitiin
22–23
Leena Lepikonmäki
avaa polkua
Italiassa
4
maalipotku 3
2015
maalipotku 3
PIIRIJOHTAJALTA
Futsal on ollut ja varmasti tulee aina
olemaan vahvassa roolissa Tampereen pii-
”
Juhlavuosi avattiin maaliskuussa arvoisellaan tavalla Jalkapallomuseossa Valkeakoskella. Jalkapallomuseo ja sen toiminta
on merkittävä osa suomalaisen jalkapallon
historiaa ja menneiden aikojen tapahtumien ja tekijöiden kunnioitusta ja vaalimista.
Kuten sanotaan, ilman historiaa ei voi ymmärtää nykypäivää. Tämä pätee myös jalkapalloon. Piirin juhlavuoden avauksella ja
juhlanäyttelyllä siellä halusimme omalta
osaltamme nostaa esiin Jalkapallomuseon
upeaa toimintaa ja perinteiden vaalimista.
Onnistuimme yhdessä museon vapaaehtoisten toimijoiden kanssa hienosti. Iso
kiitos ja erinomaista tulevaisuutta Jalkapallomuseolle!
Suuri Kiitos kaikille
Tampereen piirin
juhlavuoden
tapahtumiin
osallistuneille
– Respect!
rissä ja piirin seuroissa. Oli hienoa, että
saimme olla järjestämässä Futsal Gaalaa,
jossa palkittiin suomalaisen futsalin parhaat onnistujat kaudelta 2014–2015, niin
Palloliiton kuin piirinkin kilpailutoiminnan osalta.
Respect Suomen Cupin loppuottelutapahtumat Valkeakoskella osana piirin
juhlavuotta onnistuivat erinomaisesti. Valkeakoski ja Haka osoittivat jälleen vahvan
jalkapalloperheen osaamisen. Jos Valkeakoskella ja Tampereen piirissä voitaisiin
päättää, Suomen Cupin loppuottelut pelattaisiin jatkossa joka vuosi Tehtaan kentällä!
Tampereen kaupunki kunnioitti vastaanotollaan historiallisella Raatihuoneella
piirin ja seurojen toiminnan avainhenkilöi-
tä; seurojen puheenjohtajia, piirin hallituksen ja valiokuntien jäseniä, toimihenkilöitä
ja monia muita erilaisissa jalkapallon ja futsalin keskeisissä tehtävissä toimivia lajien
puolesta itsensä likoon laittavia henkilöitä.
Respect-tunnelma oli käsin kosketeltavissa.
K ari Pansio
Suomen Palloliiton kehittäminen
– uhka vai mahdollisuus?
Suomen Palloliitto on 107 vuotta vanha organisaatio, jolle on muodostunut vuosien
varrella oma toiminnallinen kulttuuri ja
toimintatapa. Oleellinen osa tätä kulttuuria ovat myös 12 itsenäistä piiriä, jotka kattavat koko Suomen edustaen alueellisuutta ja paikallisuutta.
Piirin Juhlaseminaarissa käsiteltiin
mielenkiintoista aihetta Seuratyö palkitsee – vai palkitseeko? Otsikon kysymyksen
alustuksissa saatiin näkemykset niin valtion, kunnan kuin liikuntajärjestöjenkin
näkökulmasta. Paneelikeskustelu aiheen
tiimoilta sai aikaan vilkkaan keskustelun.
Lopputulemana voitiin todeta, että kaikkia
meitä tarvitaan suomalaisen liikunnan ja
urheilun tulevaisuuteen. Siinä tulevaisuudessa ei ”kolmannen sektorin” urheiluseurojen ja vapaaehtoisten toimijoiden rooli
tule vähenemään, pikemminkin päinvastoin. Tärkeää on kunkin sektorin tehtävien
määrittely, toimiva yhteistyö eri toimijoiden välillä ja keskinäinen kunnioitus.
Suomen Palloliitto on yksi suurimmista lajiliitoista. Sen jäseninä on noin 950
seuraa, joka tarkoittaa liki 130 000 rekisteröityä pelaajaa. Tällaisen perinteikkään,
ehkä hieman konservatiivisenkin, lajiliiton
uudelleenorganisoituminen ei ole helppoa. Pitää huolehtia siitä, että kenttäväki
(seurat ja piirit) on tyytyväinen, mutta
samalla pitäisi miettiä miten saadaan tehokkaammin käytettyä olemassa olevat
rajalliset resurssit. Suomen Palloliitossa
ja sen jäsenpiireissä työskentelee noin 120
henkeä. Kun otetaan mukaan myös seurojen päätoiminen henkilöstö, luku nousee
kaikkiaan noin 600 henkilöön.
Juhlavuoden pääjuhlassa halusimme
kunnioittaa piirin ja Palloliiton toiminnassa pitkään toimineita vapaaehtoisia henkilöitä. Paikalla oli monia jalkapalloilulle
sydämensä menettäneitä lajin parissa eri
tasoilla ja eri aikakausina, jopa vuosikymmeniä toimineita lajin ystäviä. Yhteistä
kaikille oli ja on rakkaus kuningaspeli
jalkapalloon, joka yhdistää eri sukupolvet
saman vihreän veran äärelle nyt ja aina.
Vuodesta toiseen. Suuri kiitos kaikille
Tampereen piirin juhlavuoden tapahtumiin osallistuneille – Respect!
Miten tämä henkilöstö ja muut resurssit saadaan paremmin palvelemaan pelaajia ja seuroja? Tähän ei varmaan löydy
yhtä ratkaisua, saati mielipidettä. On keskusteltu, että itsenäiset piirit lakkautettaisiin, ja kaikki henkilöt olisivat suoraan
Suomen Palloliiton palkkalistoilla. Piirien
lakkauttaminen itsenäisinä toimijoina ei
tuo vielä tehokkuutta lisää, vaan kasvattaa
enemmänkin kysymyksiä: Johdettaisiinko
kaikkea keskitetysti nyt Helsingistä ja niin
sanottu ”maaseutu” saa pärjätä omillaan?
Vai hajautetaanko henkilöstö kentille, ja
”
Tampereen piirin 70-vuotisen toiminnan
juhlavuoden teema ”Seuratyö palkitsee”
nousi vahvasti esiin juhlavuoden tapahtumissa. Seurat ottivat upeasti vastaan ajatuksen seuratoimijoiden huomioimisesta
siitä korvaamattoman tärkeästä työstä,
jota monet seuroissa mitä erilaisimmissa
tehtävissä toimivat vapaaehtoiset tekevät. Seuratyö palkitsee -tunnustuksilla
palkittiin yhdessä seuran ja piirin edustajien kanssa yli kahdessakymmenessä eri
tilaisuudessa 194 pitkään ja ansiokkaasti
suomalaisen jalkapallon ja futsalin harrastajien hyväksi vapaaehtoistyötä tekevää
henkilöä. Varmasti moni muukin vapaaehtoinen olisi tunnustuksen ansainnut ja heidän aikansa tulee myöhemmin.
5
PUHEENJOHTAJALTA
Jarmo Tuomiranta
Seuratoimijat
pääosassa juhlavuonna
2015
Meidän Tampereen
piirinä pitää olla
alusta asti mukana
tämän uudistuksen
valmistelussa.
tiettyjä toimintoja saatettaisiin keskittää
paikallisten vahvuuksien mukaisesti? Esimerkkinä tästä toimii meille kaikille tuttu
futsal, jota jo kokeiltiinkin Tampereen piirin koordinoimana ja joka sai iloksemme
hyvän vastaanoton.
Piirien tehtäväkenttä on laajentunut
ja tulevaisuudessa yhä enemmässä määrin
tullaan mm. pelaamaan aluesarjoja. Perinteiset piirinsarjat eivät kaikilta osin tänä
päivänä pysty vastaamaan nykyisiin tarpeisiin, ja kehityssuunta aluesarjojen suuntaan pyrkii takaamaan kovien ja tasaisten
pelien tarjonnan erilaisille harrastajille.
Sitä, millä aikataululla tätä uutta organisoitumista ollaan viemässä eteenpäin, ei
tiedä vielä kukaan. Nykyinen liittovaltuus-
to on antanut liittohallitukselle tehtävän
valmistella esityksen uudistamisesta ja
liittohallitus on nimennyt työryhmän, joka
on valmistellut ensimmäisen ehdotuksensa. Esityksen pohjalta on tarkoitus lähteä
piirien ja seurojen kanssa keskustelemaan,
miten ”kentän” näkökulmat ja tarpeet
huomioidaan uudistusta suunniteltaessa.
Meidän tulee myös muistaa, että tulevana vuonna 2016 pidetään Suomen Palloliiton liittokokous Tampereella, ja tässä
kokouksessa tullaan jälleen valitsemaan
uudet päättäjät seuraavalle nelivuotiskaudelle. Eli tässä on paljon erilaisia palasia,
jotka eivät ole vielä loksahdelleet paikoilleen. Meidän Tampereen piirinä pitää olla
alusta asti mukana tämän uudistuksen valmistelussa. Näin voimme varmistaa, että
meille tärkeät asiat tulevat huomioiduksi.
Omalta osaltamme olemme jo aloitelleetkin tätä työtä listaamalla ryhmätöiden
kautta piirimme suunnittelupalaverissa
muutoksen kaikkia mahdollisuuksia, kuin
myös uhkia.
Lopuksi voin vielä todeta, että meillä
on nyt erinomainen mahdollisuus päivittää
Suomen Palloliiton toiminta 2000-luvulle.
Meidän tulee olla ennakkoluulottomasti
mukana tässä työssä ja rakentaa sellainen
Suomen Palloliitto, jossa jokainen lapsi,
nuori ja aikuinen löytää oman paikkansa
harrastaa ja kilpailla omalla tasollaan niin
jalkapallon kuin futsalinkin parissa.
6
maalipotku 3
2015
€
Onko 3000 euroa
PALJON VAI VÄHÄN?
Otsikon kysymykseen tiivistyi jo perinteiseksi käyneen HLU:n, TUL:n Tampereen
piirin ja Palloliiton Tampereen piirin miniseminaarin tämänkertainen aihe. Seminaarissa pohdittiin siis liikunnan harrastamisen hintaa.
T
eemaan alusti miniseminaarin avannut
Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n puheenjohtaja Hannu Soro, joka muistutti,
että kuntien innostus harrastuspaikkojen rakentamiseen ei
ainakaan kasva kireässä taloustilanteessa. Yksityisesti toteutettujen liikuntapaikkojen yleistyminen voi tuoda mukanaan
harrastuksen kallistumisen.
Valtion liikuntaneuvoston
pääsihteeri Minna Paajanen
lähestyi asiaa laajemmasta perspektiivistä.
– Jotta voimme arvioida,
onko 3000 euroa liikuntaharrastuksesta paljon vai vähän, on
katsottava isompaa kuvaa. Paljonko ihmisillä on rahaa käytettävissään? Ovatko harrastusten
kustannukset nousseet? Kuinka
monelle hinta on este harrastukselle? Mikä on kohtuullista?
Paajanen maalasi kokonaiskuvaa tilastofaktoilla. Vuonna
2013 suomalaisten keskimääräiset vuositulot olivat 27 933
euroa sisältäen myös erilaiset
tukimuodot. Alle 20 000 euron
vuosituloilla eläviä oli peräti
Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen pohti liikunnan ja urheilun harrastamisen
hintaa monesta näkökulmasta.
43,8 prosenttia tulonsaajista.
Kotitalouksien käytettävissä
olevista varoista suurin erä menee asumisen kuluihin, noin 28
prosenttia.
– Siitä, miten monelta liikuntaharrastus loppuu kustannusten vuoksi, ei ole riittävästi
tutkimustietoa. Sen kuitenkin
tiedämme, että terveyserot ovat
kansalaisten välillä suuret ja
Seuratyö palkitsee -tunnustuksen miniseminaarin yhteydessä saivat
Markus Aalto, Ron Altschuler, Sami And, Esa Peltola ja Veijo Puranen.
HLU:n puheenjohtaja Hannu Soro
korosti, että kuntien kireässä
taloustilanteessa talkootyön merkitys vain kasvaa.
sen, että kaikki eivät liiku, vaikka heillä olisi siihen mahdollisuus, Paajanen totesi.
Pakolliset kulut
kasvaneet
Eri lajien välillä on tehty vertailuja kustannuskehityksestä.
Vertailun kalleimmaksi lajiksi
nousi ratsastus, jonka vuosiku-
lut nousivat yli 10 000 euroon.
Kakkosena tuli jääkiekko, sen
jälkeen taitoluistelu ja neljäntenä jalkapallo.
– Kustannuksista iso osa
muodostuu erilaisista pakollisista kuluista kuten lisensseistä, ohjaus- ja kilpailutoiminnan
maksuista sekä välttämättömistä välineistä ja tekstiileistä.
Muuttuvia kuluja ovat esimerkiksi matkakulut, virkistystoiminta sekä muut välineet ja
kustannukset. Tältä osin on
nähtävissä paikoin jonkinlaista
välinehifistelyäkin, Minna Paajanen tuumi.
Vaikka ongelmavyyhti on
hankala, oli Paajasella mielessä joukko toimenpiteitä, joilla
kustannuskehitykseen voidaan
vaikuttaa.
– Liikunnan asemaa pitää
vahvistaa yhteiskuntapolitiikassa ja kuntien toiminnassa,
liikunta on vietävä sinne missä
lapset ovat, ei-kilpailullisen liikunnan paikka liikunnan kentässä on selkeytettävä, kilpailujärjestelmiä on järkevöitettävä
ja seurojen tukijärjestelmät on
saatava selkeämmiksi.
Valmentajan tunnustuspalkinnon saaja Juha Väntti, lupaava erotuomari
Teemu Pylkkänen, vuoden poikapelaaja Abukar Mohamed, lupaava pelaaja Tatu Miettunen ja Veikon maljan saaja Ari Seppälä.
maalipotku 3
Piirin 70-vuotissyyskokous hyväksyi piirin ensi vuoden toimintasuunnitelman
esitetyssä muodossa. Listalla on muun
muassa päätöksenteon selkeyttämiseen
tähtäävää pohdiskelua valiokuntien
ja piirihallituksen
työnjaosta.
Piirihallituksen erovuoroiset jäsenet
valittiin tehtäviinsä
uudelleen äänestyksen jälkeen.
2015
Syyskokouksessa ääntenlaskijat
Sami Pälvinen (vas.) ja Ville
Salonen joutuivat töihin, kun
valittiin piirihallitukseen jäseniä
seuraavalle toimikaudella.
Valiokuntien työnjakoa
pohditaan uudelleen
P
iirin syyskokouksessa oli edustettuna 15
piirin seuraa. Sääntömääräisten kokousrutiinien jälkeen päästiin henkilövalintoihin, jotka tällä kertaa
johtivat myös äänestykseen.
Piirihallituksessa erovuorossa
olivat Jaana Erä (Apassit),
Asko Jussila (Haka) ja Mikko
Tuomainen (HJS). Kolmikko
valittiin äänestyksen jälkeen
jatkamaan tehtävissään.
Heidän henkilökohtaisiksi
varajäsenikseen valittiin Hanna
Heinonen (FC Kangasala), Antti Seppä (YIlves) ja Kari Hakari (TPV).
Tilintarkastajina jatkavat
Markku Laakso ja Pentti Haapanen.
Piirijohtaja Jarmo Tuomiranta esitteli ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion. Piiri panostaa edelleen
pelaajakehitykseen ja edessä on
tämän vuoden aikana valmistellun Pelaajan polku -dokumentin viestintä ja jalkauttaminen.
vuoden aikana saada vielä 5–6
uutta seuraa mukaan järjestelmään. Koko maassa laatujärjestelmän on ottanut käyttöön 130
seuraa.
Piirin organisaatioon tulee
vuoden alusta pieniä muutoksia,
kun Mikko Tulonen palaa piirin
seura- ja nuorisotoimintapäälliköksi. Ari Kervinen jää pois
piirin palveluksesta ja hänen tilallaan haavitoiminnan vetäjinä
aloittavat Anssi Ylinen ja Petri
Taskinen.
Piirin puheenjohtaja Kari Pansio
totesi avauspuheessaan, että
piirin juhlavuosi on ollut antoisa
ja etenkin seura-aktiivien huomioiminen on ollut tärkeä juhlavuoden teema.
Aiheesta on enemmän toisaalla
tässä lehdessä.
Myös seurakehitys on edelleen agendalla. Laatujärjestelmässä on tällä hetkellä 12 piirin seuraa. Tavoitteena on ensi
Tampere
veturin paikalle
Kokouksen muissa asioissa Harri Talonen esitteli pyydettynä
puheenvuorona liiton organisaatiouudistuksen tilannetta.
Talonen muistutti, että viimeisen viiden vuoden aikana liiton
organisaatiota on ravisteltu
rajusti ja läpinäkyvyys päätöksenteossa on parantunut. Nyt
tavoitellaan edelleen toiminnan
järkeistämistä ja suoraviivaista-
mista.
– Meillä pitää olla rohkeutta
päästä pois vanhasta FIFA-kulttuurista. Asioita on tarkasteltava helikopteriperspektiivistä,
että Palloliitto on elinvoimainen 20 vuoden päästäkin, Talonen totesi ja korosti uudistuksen tärkeyttä sekä Tampereen
piirin roolia aktiivisena toimijana.
– Toivon, että seuraavan
kahden vuoden aikana löytyy tie
uudistukselle. Tampereen piiri
on toivottavasti kehityksessä
veturina, eikä jää perässä vedettäväksi vaunuksi.
Uudistuksen läpivienti ei
ole helppoa, sillä siihen liittyviä yksityiskohtia on lukematon
määrä.
– Myös seurat on saatava
uudistukseen mukaan, että
saamme luoduksi elinvoimaisen
seurojen Palloliiton, jossa myös
alueiden erityispiirteet tulevat
näkyviin,Talonen korosti.
7
8
maalipotku 3
2015
maalipotku 3
2015
70-vuotista
9
Tampereen piiri juhli
taivaltaan
Piirin juhlavuoden pääjuhlaa vietettiin marraskuussa Tampereella.
Tiivis viikonloppu alkoi vastaanotolla Tampereen Raatihuoneella
ja jatkui seuraavana päivänä juhlaseminaarilla sekä pääjuhlalla.
Kaikissa näissä tilaisuuksissa
huomioitiin myös ansioituneita
jalkapallotoimijoita.
R
aatihuoneen vastaanotolle saapui 120 piirin
toimijaa. Isäntänä toimi apulaispormestari
Pekka Salmi, joka kertoi talon
historiasta.
– Georg Schreckin suunnittelema uusrenesanssityylinen
Raatihuone valmistui vuonna
1890. Suurlakon aikaan vuonna
1905 sen parvekkeelta luettiin
Tampereen punainen julistus.
Rakennuksessa ovat aikanaan
toimineet muun muassa Tampereen kaupunginvaltuusto,
rahatoimikamari, maistraatti ja
raastuvanoikeus.
Raatihuonetta on uudistettu ja restauroitu useampaan
otteeseen 1960-luvulta alkaen.
Viimeksi taloon tehtiin isompi
saneeraus 2000-luvun alussa.
Salmi totesi myös tyytyväisenä, että Tampere on pystynyt
parantamaan jalkapalloilijoiden
olosuhteita viime vuosina. Uusia
keinonurmikenttiä on saatu tasaiseen tahtiin ja parhaillaan
menossa on Tammelan uuden
stadionin kaavoitustyö. Sen ete-
10
maalipotku 3
2015
maalipotku 3
2015
11
Jukka Sorsa, Markku Lehtola ja Jussi Heimo Raatihuoneella.
Seppo Auvinen, Petteri Hauhia, Heikki Heinonen, Eino Helminen ja
Merja Jalasto saivat kunniakirjat juhlaseminaarin yhteydessä.
Piirin standaareilla palkittiin Jari Runsas, Petri Puronaho, Markku
Laakso, Reijo Kilpinen ja Pirjo Kauppinen.
Harri Taloselle, Tapani Romppaselle, Esko Paajalalle ja Markku Lehtolalle ojennettiin liiton kultaiset ansiomerkit.
Lauluyhtye Tuuletar vastasi pääjuhlan musiikista.
Piirin parhaat: Heidi Kollanen, Mika Hilander ja Riku Vihreävuori.
nemisen aikataulu riippuu pitkälti siitä, tehdäänkö kaavasta
valituksia.
Vastaanoton kohokohta oli
Opetus- ja kulttuuriministerin
myöntämien ansioristien jako.
Arvokkaan huomionosoituksen
Suomen liikunnan ja urheilun
eteen tehdystä työstä saivat
Matti Haavisto, Harri Holli,
Tiina Sarisalmi, Harri Talonen
ja Jarmo Tuomiranta. Jarmo
Kuusistolle luovutettiin ansiomitali kullatuin ristein.
Juhlava iltatilaisuus
Lauantain ohjelmassa oli ensin
iltapäivän juhlaseminaari, josta
tarkemmin toisaalla. Ennen seminaaria piirin puheenjohtaja
Kari Pansio ja piirijohtaja Jarmo Tuomiranta vastaanottivat
joukon tervehdyksiä eri sidosryhmiltä.
Juhlaseminaarin aluksi
jaettiin 20 Seuratyö palkitsee
-tunnustusta alueen seuratoimijoille. Kunniataulun vastaanottivat Seppo Auvinen, Petteri
Hauhia, Heikki Heinonen, Eino Helminen, Merja Jalasto,
Raimo Jokinen, Tero Kivistö,
Marko Koskinen, Ismo Leiniö, Tapani Lepomäki, Jarno
Leppänen, Rami Naulo, Esa
Ojala, Antti Pettinen, Pertti
Postinen, Aaro Rytky, Kimmo
Opetus- ja kulttuuriministeriön huomionosoituksen saajat Raatihuoneella: Jarmo Kuusisto, Jarmo Tuomiranta, Harri Talonen,
Tiina Sarisalmi, Harri Holli ja Matti Haavisto.
Sulonen, Miikka Tahkokorpi,
Mark-Leo Waite ja Heikki Wilen.
Iltajuhla alkoi puheenjohtaja Kari Pansion tervetulotoivotuksella, jossa hän kävi läpi
etenkin viimeisen kymmenen
vuoden huippukohtia piirissä.
Huippuhetkistä koottu kuvaesitys pyöri taustalla myös pääjuhlan illallisen aikana.
Juhlapuheen piti Suomen
Palloliiton puheenjohtaja Pertti
Alaja.
– Urheilu on merkillinen
opettaja. Yhden asian opit varmasti; joka päivä pitää lunastaa
itsesi. Eilinen voitto ei ole välttämättä huominen voitto. Urhei-
lu opettaa harjoittelemaan päämäärää varten, keskittymään ja
itse tilanteessa vapauttamaan
kaikki voimavarat suorituksen
onnistumiseen, Alaja totesi.
– Kun jalkapalloperheessämme nyt juuri ollaan hakemassa uudistusta toimintatapoihimme ja ollaan raikastamassa
perheemme organisoitumista,
kyse on juuri yhteisten voimavarojemme vapauttamisesta
yhteen ainoaan tarkoitukseen;
jalkapalloseurojemme palveluun
ja auttamiseen entistä lähempänä ja entistä paremmin. Alueellisesta yhteistyöstä on saatu jo
hyviä kokemuksia. Uudistusta
työstetään yhdessä ja avoimes-
Kari Pansio avasi pääjuhlan.
Juhlapuheen piti liiton puheenjohtaja Pertti Alaja.
Piirin pitkäaikaisia jalkapallolegendoja Jussi Peltosesta Veikko Lieslehtoon.
ti, ja jokaisella on mahdollisuus
vaikuttaa. Suomen Palloliiton
tulee olla yksi ja yhtenäinen
Seurojen Palloliitto, jonka seurat voivat mielihyvin ja ylpeydellä kokea omakseen.
piiri- tai seuratasolla jalkapalloilun tai futsalin hyväksi.
Piirin standaarin erityisen
merkityksellisestä työstä piirin
toiminnan edistämiseksi saivat
Pirjo Kauppinen, Reijo Kilpinen, Markku Laakso, Petri Puronaho ja Jari Runsas.
Yhtenä illan kohokohtana
oli piirin parhaiden palkitseminen. Piirin parhaaksi naispelaajaksi valittiin Naisten Liigan
paras maalintekijä, Ilveksen
Heidi Kollanen. Hän viimeisteli
liigassa 24 maalia.
Miesten parhaaksi pelaajaksi valittiin Ilveksen maalivahti
Mika Hilander, joka vartioi
joukkueensa maalia täydet mi-
nuutit Veikkausliigassa ja valittiin muun muassa kahdesti liigan kuukauden pelaajaksi.
Vuoden erotuomarin palkinnon pokkasi Tampereen Erotuomarikerhon Riku Vihreävuori.
Lisäksi Ilveksen naisten liigahopeaa voittaneen joukkueen
valmentajakaksikolle Maiju
Ruotsalaiselle ja Rami Rosenbergille myönnettiin valmentajan tunnustuspalkinnot hienosta kaudesta.
Illan kulttuuriannoksesta
vastasi suomalainen folk hop
-yhtye Tuuletar, jonka laulajat
luovat pelkillä äänillään sointirikkaan ja mielenkiintoisen
musiikillisen maailman. Neli-
Vuoden parhaille
palkinnot
Myös iltajuhlassa jaettiin muutamia huomionosoituksia. Palloliiton kultaiset ansiomerkit
kiinnitettiin Markku Lehtolan,
Esko Paajalan, Tapani Romppasen ja Harri Talosen puvun
rintamukseen. Kultaisen ansiomerkin voi saada vähintään 15
vuoden aktiivisesta työstä liitto-,
henkinen yhtye sijoittui mm. viime kesänä toiseksi arvostetussa
vokal.total2015-lauluyhtyekilpailussa Itävallassa. Tuulettaren
soinnit saivatkin juhlayleisön
haukkomaan henkeään ihastuksesta a cappella -musiikin mahdollisuuksiin.
Kevyemmästä kulttuurista
vastasivat Hönttä ja Toippari,
jotka naurattivat juhlayleisöä
tutuilla Tampereenkiälisillä
uutisillaan. Viihdepläjäyksessä
vilahtelivat tutut, tilaisuudessa
paikalla olleet merkkihenkilöt
Risto Hannulasta Jukka Gustafssoniin.
12
maalipotku 3
2015
maalipotku 3
2015
13
Seuratyö palkitsee – vai palkitseeko?
Vapaaehtoiset kantava voima seuratyössä
Piirin juhlaseminaarin aiheena oli
”Seuratyö palkitsee – vai palkitseeko?”. Vaikka päätoimisia on koko
ajan enemmän, nojaa suomalainen
seuratoiminta edelleen hyvin vahvasti vapaaehtoisten toimijoiden työpanokseen.
Seminaarissa pohdittiin, miten valtio,
kunnat ja liikuntajärjestöt tukevat ja
kannustavat tätä arvokasta työtä ja
miltä näyttää seuratyön tulevaisuus.
S
eminaarin paneelikeskustelua edelsi kolme
pyydettyä puheenvuoroa.
Ylitarkastaja Sari Virta
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä pohti valtion roolia seuratoiminnan ja vapaaehtoisten
tukijana. Valtion rooli pohjautuu
liikuntalakiin ja liikuntapoliittisiin linjauksiin. Lisäksi päätöksiin vaikuttavat hallitusohjelma,
valtion talousarvio sekä valtionavustukset veikkausvoittovaroista.
– Liikuntalain uudistamisen
lähtökohtina ovat olleet sekä
yhteiskunnan että liikunnan
ja urheilun kentän muutokset.
Kansalaisten päivittäinen liikunta-aktiivisuus on vähentynyt
Satu Kankkonen.
ja istumisen osuus kasvanut.
Ohjatun harrastustoiminnan
ohella omatoimisen liikunnan
osuus on kasvanut valtion on
rahoitusta suunnatessaan ohjattava tukea mahdollisimman
monen kansalaisen hyväksi, Virta totesi.
Lain tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa
liikuntaa. Sitä kautta valtio
pyrkii edistämään väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysisen toimintakyvyn ylläpitoa ja
parantamista. Tavoitteiden toteuttamisessa lähtökohtina ovat
tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus
ja terveet elämäntavat samoin
Ari Koskinen.
kuin ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys.
– Seuratoiminnan todellisesta tilasta on hyvin vähän
faktatietoa. Yhdistysrekisterissä
on laveasti noin 20.000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä,
joista kuntien avustusjärjestelmissä on mukana noin kolmasosa. Vapaamuotoisten kaveriporukkaseurojen osuus ja määrä
seurakentällä on kuitenkin kasvanut, Virta totesi.
Valtion tärkeä tukimuoto
seuroille on OKM:n seuratuki.
Sitä myönnetään seuran perustoiminnan kehittämiseen
silloin, kun seura haluaa kehittää lasten ja nuorten matalan
harrastuskynnyksen toimintaa.
Pekka P. Paavola.
Lähtökohtia ovat mm. toiminnan monipuolisuus eli lajikirjo,
uudet innovatiiviset kokeilut
sekä harrastamisen halpa hinta.
– Vuonna 2015 tukea myönnettiin 409 hankkeeseen, joissa
oli mukana 478 seuraa, Virta
ynnäsi.
Kunta luo olosuhteita
Tampereen kaupungin liikuntajohtaja Pekka Paavola näki
kunnan roolin erityisesti olosuhteiden luojana ja toiminnan
mahdollistajana.
– Vanhempien rooli liikunnan ja urheilun maksajina on
suurin, mutta kunnat tulevat
hyvänä kakkosena. Kuntien tuki
Timo Huttunen.
Sari Virta.
Ilari Grönholm.
tilasubventioina on Suomessa
noin 80 miljoonaa euroa vuodessa ja suorina avustuksina noin
23 miljoonaa, Paavola laski.
Kuntatalouden kiristyessä
kuntien resurssit ovat kuitenkin koetuksella ja erilaisten
yksityisten toimijoiden osuus
olosuhteiden rakentamisessa on
kasvussa. Paavola ei näe kehityksessä pelkästään positiivisia
sävyjä.
– Jos pääpaino olosuhteiden
rakentamisessa siirtyy entistä
enemmän pois julkiselta sektorilta, olosuhteiden hinnan osuus
harrastusten kokonaiskustannuksista nousee merkittävästi.
Se eriyttää yhteiskuntaa, eikä
kaikilla ole enää mahdollisuut-
ta harrastaa haluamaansa liikuntaa. Pahimmillaan kilpa- ja
huippu-urheilun pariin ei välttämättä enää tule parhaat urheilijat, vaan maksukykyisimmät,
Paavola huomautti.
Tampereella kaupunki sijoittaa 107 euroa vuodessa jokaista
asukasta kohti olosuhteiden kehittämiseen.
– Kaupungin nykyjohto
suhtautuu todella myönteisesti
olosuhteiden kehittämiseen.
Toivottavasti tilanne jatkuu
samanlaisena kuntatalouden
haasteista huolimatta.
Liitto panostaa
seuroihin
Apulaispääsihteeri Timo Huttunen Suomen Palloliitosta esitteli omassa puheenvuorossaan
liiton linjauksia seuratyön tukemisessa ja harrastajamäärän
kasvussa.
– Jalkapallon parissa tehdään laskelmien mukaan miljoona tuntia vapaaehtoistyötä
viikossa. Meillä on 128 000 pelaajaa ja noin 950 seuraa, joissa toimii noin 500 päätoimista
työntekijää.
– Liiton keskustoimiston ja
alueellisten piiriorganisaatioiden tärkein tehtävä on seurojen
Marko Laaksonen.
kehittymisen tukeminen, Huttunen muistutti.
Yksi Huttusenkin esiin ottama ongelma on drop out. Jalkapallo saa poikkeuksellisen hyvin
lapsia mukaan toimintaan, mutta valitettavasti heistä ei pystytä
pitämään kiinni. Lopettaneiden
määrä on suuri joka vuosi.
– Toiminnan pitäisi olla
sellaista, että jokaiselle löytyy
mahdollisuus saavuttaa se omien edellytystensä mukainen
huipputaso.
Tämän varmistamiseksi
liitto on panostanut poikkeuksellisen paljon alemman tason
valmentajakoulutukseen mm.
uudistamalla koulutussisältöjä
ja laittamalla alue- ja seuravalmennuksen resursoinnin uusiksi. Seuraohjelma on laadittu
seurojen kehittämisen tueksi.
– Parhaillaan on menossa
strategiaprosessi, jonka tavoitteena on hyödyntää aiempaa
joustavammin koko henkilöstön
osaamista nykyisiä aluerajoja
laajemmin. Uudistuksella reagoidaan toimintaympäristön
muutoksiin ja jäsenseurojen
muuttuviin tarpeisiin. Uudistamishanke tulee osaksi suomalaisen jalkapallon toimintastrategiaa 2016–2020, josta päätetään
liittokokouksessa Tampereella
ensi vuoden huhtikuussa, Timo
Huttunen kertoi.
Yhdessä tekeminen
palkitsee
Avauspuheenvuorojen jälkeen
puhujat liittyivät paneelikeskusteluun, johon osallistuivat
lisäksi FC Haka Oy:n puheenjohtaja Marko Laaksonen, FC
Kangasalan puheenjohtaja Ilari
Grönholm, Nokian kaupungin
liikuntapalvelujohtaja Satu
Kankkonen ja Hämeen Liikunta
ja Urheilun aluejohtaja Ari Koskinen.
Paneelissa pohdittiin yhdessä tuumin niitä asioita, joilla
suomalaisen seuratyön toimintaedellytykset voidaan pitää
kunnossa ja seuratyötä tekevien
motivaatio korkealla.
Yhteinen näkemys syntyi
siitä, että seuratyön palkitsevin
osuus syntyy yhdessä tekemisestä ja yhteisten onnistumisten
kautta. Vapaaehtoistyö seuroissa yhdistää paitsi perheitä,
myös ennalta toisilleen tuntemattomia liikunnan ja urheilun
tarjoaman ilon ja riemun äärimmäisellä voimalla.
14
maalipotku 3
2015
maalipotku 3
Seuratyö
palkitsee s
-tunnustu
Ikaalinen
Seuratyön toimijoita huomioitiin
Isona osana Suomen Palloliiton 70-v. juhlavuotta olivat seuratoimijoiden huomioimiset. Vuoden aikana piirin edustajat kävivät noin kahdessakymmenessä eri
tilaisuudessa ja jakoivat liki parisataa Seuratyö palkitsee -tunnustusta ruohonjuuritasolla seurojensa eteen pyyteetöntä työtä tekeville futsal- ja jalkapalloihmisille.
Syksyn aikana tunnustuksia jaettiin muun muassa Ikaalisissa ja Lempäälässä.
Tampereen piirin
pelaajakehitysvaliokunta on
rakentanut piirille omaa pelaajapolkua, jonka
tavoitteena on
selkeyttää seurojen rooleja ja
kannustaa niitä
määrittelemään
selkeästi toimintansa tavoitteet.
Työn alla olevassa dokumentissa
kuvataan pelaajan mahdollisuuksia toimia
omien kykyjensä
ja tavoitteidensa
mukaisessa ympäristössä.
Lempäälä
15
Pasi Tuutti (oik.) veti valmentajaseminaaria,
jossa pohdittiin Pelaajan polkua Tampereen
piirissä.
Valmentajaseminaarissa pohdittiin seurojen profiloitumisen vaikutuksia
Piirin pelaajapolku rakentumassa
P
Seuratyö
palkitsee s
-tunnustu
2015
elaajan polkua lähdettiin kehittämään piirin
pelaajakehitysvaliokunnassa vuoden 2014 alussa piirin strategian pohjalta. Valiokunta esitteli työnsä tulokset
piirihallitukselle syksyllä 2015
ja nyt ovat viimeiset viilaukset
menossa.
Pelaajan polkua on esitelty
myös Valkeakosken valmentajaseminaarissa ja piirin nuorten
jalkapallovaliokunnassa. Asia
oli esillä myös piirin ja juniorivastaavien tapaamisessa 25.11.
Näillä ja tulevilla toimilla pyritään löytämään yhteistä näkemystä asiaan ja edistämään
pelaajan polun jalkautumista
käytäntöön.
Valmentajaseminaarin osallistujilla oli positiivinen näkemys
aiheeseen. Tehdyissä ryhmätöis-
sä kaikki ryhmät näkivät seurojen profiloitumisessa enemmän
plussaa kuin miinusta.
– Tuntuu siltä, että seuratoimijat ovat entistäkin valmiimpia
ajattelemaan kokonaisuutta ja
oman seuransa roolia pelaajakehityksessä. Kenttäväen viimeisessä puheenvuorossa oltiin
hieman huolissaan siitä, onko
piirin byrokratia niin raskas,
ettei tämä erinomainen kehitystyö koskaan toteudu, piirin nuoriso- ja seuratoimintapäälliköksi
vuoden alusta palaava Mikko
Tulonen kertoo.
Pelaajan polun vahvuuksina nähtiin mm. pelaajan pääsy
oikean ikäisenä oikeaan ympäristöön ja harjoitusryhmien
tasaisuus. Jokainen seura voisi
myös profiloitumisella keskittää
voimavaransa oikeisiin asioihin.
Seurojen välisten muurien kaatuminen hyödyttäisi kaikkia.
Pelkona on muun muassa
se, että harrastuksen kustannukset nousevat ja drop out lisääntyy entisestään.
Maajoukkueessa liikettä
molempiin suuntiin
Valkeakoskella pidetyssä valmentajaseminaarissa esitelmöivät myös nuorten maajoukkuevalmentaja Jarkko Wiss ja Palloliiton pelaajakehityspäällikkö
Hannu Tihinen.
Wiss havainnollisti pelaajien tarkkailua ja valintoja yhden
ikäluokan kautta. Siitä kävi hyvin ilmi, miten ikäluokan valinnat muuttuvat ja kehittyvät
tähtitarhavaiheesta vanhimpiin
nuorten maajoukkueikäluok-
kiin. Esityksen perusteella voidaankin todeta, että sanonta
”nuorten maajoukkueeseen on
helpompi päästä kuin pudota
sieltä”, ei pidä paikkaansa. Sen
verran vaihtuvuutta joukkueissa
oli.
Hannu Tihinen kertoi kuulumisia vierailuista muiden
maiden liitoissa ja kävi läpi
suunniteltuja kehitystoimia
valmentaja- ja pelaajakoulutuksen osalta. Perusviesti on, että
toimintoja halutaan lähemmäs
seuroja ja seuroihin. Näin on jo
toimittukin, esimerkiksi E- ja
D-valmennuskurssien osalta.
Eri toimijoiden rooleja tarkennetaan ja päällekkäisyyksiä karsitaan (Fortum Tutorit, talenttivalmentajat, valmennuskurssien
kouluttajat, piirit, aluevalmentajat, liitto) edelleen.
16
maalipotku 3
2015
maalipotku 3
Respect Suomen
Cupin 60-vuotistapahtuma näkyi
vahvasti Valkeakosken katukuvassa syyskuun lopussa. Tapahtumien
täyttämän viikonlopun huipennus
oli värikäs cupfinaali, jossa IFK
Mariehamn vei
cupin historiassa
ensimmäistä kertaa voittopokaalin
manner-Suomen
ulkopuolelle.
TÄLLÄ ETUKUPONGILLA
Kylpylän riemut
-50 %
Tarjous voimassa 31.1.2016 saakka aikuisen,
lapsen tai perhelipun listahinnasta.
Max 6 hlöä/kuponki.
Luovuta tämä etukuponki
Kylpylän kassalle saapuessasi.
2015
17
Suomen A-maajoukkueen päävalmentaja Hans Backe ja
hyökkääjälegenda
Juhani Peltonen.
Respect Suomen Cupin finaaliviikonloppu
näkyi vahvasti Valkeakoskella
Hämyläntie 2, 39500 IKAALINEN
03 4511 | www.rantasipi.fi
myyntipalvelu.ikaalistenkylpyla@restel.fi
Saarelaisille
historiallinen
Kuvat: Alpo Ee
Jari Litmanen
isännöi liiton
uutta.
kutsuvierastilais
rola
J
uuso Waldenin aikanaan
ideoima Suomen cup
pelattiin siis ensimmäisen kerran vuonna 1955.
Ensimmäisessä pelatussa cupfinaalissa Haka kaatoi HPS:n
maalein 5–1. Tampereen piirin
joukkueet ovat edenneet finaaliin asti yhteensä 23 kertaa ja
15 kertaa mestaruuspokaali on
saatu matkaan mukaan.
Eniten cup-mestaruuksia
Tampereen piiristä on Hakalla,
yhteensä 12. Ilves on voittanut
cupin kahdesti ja Tampere United kerran.
60-vuotisjuhlan kunniaksi Valkeakoskelle järjestettiin
runsaasti oheisohjelmaa koko
karnevaaliviikonlopun ajaksi. Iso joukko päättäjiä saapui
paikalle ja mm. piirijohtajat
CUP-VOITTO
kokoontuivat tapahtuman yhteydessä hotelli Waltikassa. Liiton
eri kutsuvierastilaisuuksissa
oli merkittäviä vaikuttajia niin
lajin sisältä kuin eri sidosryhmistäkin. Maajoukkuelegenda
Jari Litmasen isännöimässä
tapahtumassa oli paikalla muun
muassa A-maajoukkueen uusi
päävalmentaja Hans Backe.
Cup-finaali
yleisön mieleen
Cup-finaaliin Tehtaan kentälle
saatiin erinomainen tunnelma
etenkin finaalijoukkueiden FC
Interin ja IFK Mariehamnin
kannattajien toimesta. Ottelu
alkoi vauhdikkaasti IFK:n läpiajolla jo parin minuutin pelin
jälkeen, mutta maaleja saatiin
vielä odotella. Uuden käänteen
kamppailu sai 38. minuutilla,
kun IFK Mariehamnin Duarte
Tammilehto sai toisen keltaisen
kortin ja poistettiin kentältä.
Vajaalla pelaaminen ei saarelaisia haitannut, sillä joukkue
siirtyi johtoon juuri ennen taukoa Diego Assisin lauottua saksipotkulla pallon maaliin.
Vajaan tunnin pelin jälkeen
sama mies puski Dever Orgilin
keskityksestä 2–0-johdon, eikä
Inter tästä enää toipunut. Vasta pari minuuttia ennen täyttä
peliaikaa Guy Gnabouyou onnistui kulman jälkitilanteessa
puskemaan Interin kavennuksen. Tasoitusta turkulaiset eivät
saaneet enää puristetuksi, joten
IFK pääsi juhlimaan historiallista ensimmäistä voittoaan kap-
teeninsa Jan Lyyskin johdolla.
Juhlat jatkuivat kotona
Voiton merkitystä ahvenanmaalaisille kuvastaa hyvin Maarianhaminan torilla järjestetty juhla
heti joukkueen saavuttua lautalla kotikaupunkiinsa. ”Grönvittin” ilonpitoon osallistui
noin 1500 saarelaista. Voitto oli
erityinen palkinto myös Anders
Wiklöfille, jonka panos on ollut
merkittävä IFK:n nousussa valtakunnan jalkapallon huipulle.
Ahvenanmaan postikin –
Ålands Posten – päätti osallistua juhlaan ja jo muutama päivä
finaalin jälkeen myynnissä oli
harvinainen erikoispostimerkki
maakuntaan tulleen cup-mestaruuden kunniaksi.
18
maalipotku 3
2015
maalipotku 3
Keith Armstrong
in
nike Mbachun yh ja Emete
päättyi ennenaik istyö
aisesti.
Kaksijakoinen
jalkapallokausi
jätti pohdittavaa
Jalkapallokausi 2015 oli piirin huippuseurojen osalta kaksijakoinen. Menestys kulminoitui Ilveksen naisten liigahopeaan ja miehetkin pystyivät sarjatulokkaana varmistamaan liigapaikkansa.
Ykkösessä Haka ja Kakkosessa TPV joutuivat pettymään nousuhaaveissaan. Ilves-Kissat lähtee hakemaan uutta vauhtia Kolmosesta ja Härmä Naisten Kakkosesta.
P
iirin osalta kauden
ehdoton huippu oli Ilveksen naisten hieno
nousu liigahopealle.
Joukkue varmisti mitalin jo
päätöskierrosta edeltävässä ottelussa, mutta taisteli vielä Vantaalla mestari PK-35:ttä vastaan
tasapelillä mitalin astetta kirkkaammaksi, hopeiseksi.
Naisten edellisestä mitalista ehti kulua 19 vuotta ja seurahistorian ainoasta aiemmasta
hopeamitalista peräti 23 vuotta.
Noin puolet nykyjoukkueen pelaajista ei ollut edes syntynyt
vielä silloin.
Joukkue vahvistui ennen
kautta viidellä uudella pelaajalla. Etenkin toisaalla tässä
lehdessä haastateltavana oleva
kapteeni Katri Mattsson ja piirin Vuoden tyttöpelaajana palkittu Emmaliina Tulkki nousivat hopeajoukkueessa isoon
roolin. Mitali tuli kuitenkin
joukkueen yhteisen uhrautumisen ja sitoutumisen tuloksena.
Haastava kausi
kohtuulliseen päätökseen
Ilveksen miehille liigapaikka
avautui vasta alkuvuodesta
MYPA:n talousongelmien vuok-
si. Sarjaan valmistautuminen jäi
lyhyeksi, eivätkä kaikki palaset
olleet aivan liigan edellyttämällä tasolla. Siviilitöiden ja
peliruuhkan keskellä painineet
kokeneet pelaajat venyivät kuitenkin parhaimpaansa ja Ilves
sijoittui lopulta kahdeksanneksi
varmistaen näin sarjasopimuksen myös ensi kaudeksi.
Yksi joukkueen hyvän esityksen kulmakivistä oli syystäkin piirin parhaaksi pelaajaksi
valittu maalivahti Mika Hilander. Hän piti joukkuetta pystyssä monessa raskaassa paikassa
ja valittiin ansaitusti kahteen
eri otteeseen Veikkausliigan
kuukauden pelaajaksi.
Pienen tahran Ilveksen kauteen jätti seuran ja päävalmentaja Keith Armstrongin riitely
ja jälkimmäisen erottaminen
muutama kierros ennen kauden
päätöstä. Onneksi sarjatilanne
oli siinä vaiheessa jo suosiollinen, eikä riski karsintoihin joutumisesta ollut enää todellinen.
Toivottavasti Jarkko Wissin valinta uudeksi valmentajaksi rauhoittaa tilanteen
Ilveksen päästessä nyt muiden
seurojen kanssa samalta lähtöviivalta valmistautumaan kauteen 2016.
Hakalla parannettavaa
vieraspeleissä
Ykkösessä pelaavan Hakan
kausi oli ensimmäinen Kari
Martosen alaisuudessa. Tehtävää vastaanottaessaan noin
vuosi sitten Martonen korosti,
että pikavoittoja ei ole jaossa.
Hakan liiganousua ryhdyttiin
pohjustamaan kolmevuotisella
projektilla.
Se ei poistanut kovia odotuksia Valkeakoskella. Iso joukko kannattajia toivoi nousua
heti projektin ensimmäisenä
vuonna.
Kausi 2015 oli Hakassa
nuorten pelaajien sisäänajon
kausi. Päävalmentaja olikin
tyytyväinen siihen tapaan, jolla
nuoret pelaajat ottivat paikkansa kentällä tilaisuuden saatuaan. Esimerkiksi Joni Mäkelä
kantoi joukkuetta monissa vaikeissa paikoissa ja teki siinä sivussa kuusi tärkeää maalia.
Kannattajien suureksi suosikiksi nousi nuori toppari Juho
Pirttijoki, joka debyyttikaudellaan pelasi eleettömän varmaa
puolustuspeliä. Tehoja löytyi
myös hyökkäyspäässä, sillä toijalalaislähtöinen nuorukainen
viimeisteli viisi osumaa. Hyvät
Hyvän kauden pelannut Emmaliina Tulkki
valittiin vuoden tyttöpelaajaksi Tampereen
piirissä.
otteet nostivat Pirttijoen myös
U21-maajoukkueryhmään.
Hyvää taustatukea nuoret
saivat joukkueen kokeneemmalta rungolta. Kalle Multanen oli
jälleen sarjan paras maalintekijä 19 osumallaan ja lopettamispäätöksensä pyörtänyt Jarno
Mattila osoitti taas kerran,
miksi hän on noussut Haka-legendojen arvokkaaseen kastiin.
Haka sijoittui lopulta sarjan kuudenneksi. Selkeästi
parannettavaa joukkueelle jäi
vieraspeleistä, joista irtosi kauden aikana vain kaksi voittoa.
Kotikentällään joukkue napsi
täyden pistepotin yhdeksästä
pelistä.
TPV:lle kausi
oli pettymys
Vaikka TPV sijoittui Kakkosen
etelälohkossa kohtuullisesti
neljänneksi, oli kausi tamperelaisjoukkueelle suuri pettymys.
Joukkue lähti kauteen kovin
tavoittein, mutta mahdollisuus
sarjanousuun karkasi käsistä jo
varhaisessa vaiheessa. Lohkon
kärjessä liigasta pudotettu FC
Honka voitti 16 ensimmäistä
otteluaan ennen kuin elokuun
alussa menetti ensimmäisen
Mauro Sev
erino teki
läpimurto
kerran pisteitä tasapelillä Käpylän Palloa vastaan. Hongan
lohkovoitto varmistui jo loppukesästä ja vei samalla terän
nousutaistosta.
Ykköseen asti espoolaisten
voittotaival ei kuitenkaan riittänyt, vaan KPV oli nousukarsinnoissa maalin verran vahvempi.
Pallo-Veikkojen osalta nousutavoitteen karkaaminen aikaisessa vaiheessa näkyi kauden
mittaan hieman tasapaksuina
esityksinä. Varsinkin vieraskentillä joukkueelle tuli joukko pistemenetyksiä otteluista,
jotka ainakin valmennusjohdon
mielestä olisivat olleet täysin
voitettavissa.
Kissat ei saanut ajoissa
vaihdetta päälle
TPV:n kanssa Kakkosen etelälohkossa pelanneen IlvesKissojen taival Kakkosessa jäi
tällä erää kahden kauden mittaiseksi. Viime kauden tapaan
syksy oli nousujohteinen, mutta
valitettavasti ei tällä kertaa yhtä
tuloksekas. Keskikesään osunut
kymmenen ottelun tappioputki
oli liian kova rako umpeen kurottavaksi, vaikka kahdeksan
viimeisen kierroksen aikana
Kissat ei hävinnyt otteluakaan.
a TPV:n ed
ustusmieh
istöön.
Näin uutta vauhtia on lähdettävä taas hakemaan Kolmosesta.
Joukkueen parhaaksi maalintekijäksi nousi yhdeksän
maalia viimeistellyt Jere Intala.
Maalin päähän jäi kokenut Timor Inapshba. Maalivahti Tuomas Karjanlahti oli joukkueen
selkäranka pelattuaan kauden
kaikki ottelut alusta loppuun.
Härmä putosi Ilvesavuista huolimatta
Naisten Ykkösessä pelannut
Härmä teki kauden alla farmisopimuksen liiga-Ilveksen kanssa ja kauden mittaan joukkue
saikin tukun tamperelaispelureita avukseen taistossa sarjapaikasta. Sekään ei nyt riittänyt,
sillä Härmä jäi kolmen pisteen
päähän viimeisestä säilyjän paikasta. Tiukka taisto säilymisestä PK Keski-Uusimaan kanssa
jatkui kalkkiviivoille asti, mutta
tällä kertaa se päättyi hämeenlinnalaisten tappioon.
Joukkueen ongelmat olivat
puolustuspelissä, sillä parin
ruman murskatappion myötä
Härmän verkkoon tehtiin eniten
maaleja sarjassa, yhteensä 57.
Hämeenlinnalaisten paras
maalintekijä oli kuusi osumaa
viimeistellyt Suvi Saalimo.
Piirin paras miespelaaja
2015 Mika Hilander.
2015
19
20
maalipotku 3
2015
maalipotku 3
2015
21
Hopeajoukkueen kapteenille tuli sata maaottelua täyteen Espanja-pelissä
Katri Mattssonilla tunteikas kausi
K
okkolalaislähtöinen
Katri Mattsson (os.
Nokso-Koivisto) aloitti
uransa GBK:ssa. Läpimurtonsa liigatasolle hän teki
Pietarsaaressa FC Unitedissa
ja pitkän uransa aikana hän on
Suomen lisäksi hakenut haasteita niin Yhdysvaltojen, Ruotsin,
Saksan kuin Norjankin kentiltä.
Modernia laitapuolustajan peliä
pelaava Mattsson on voittanut
kolme Suomen mestaruutta ja
yhtä monta Suomen Cupia. Kokemusta siis löytyy.
Nousijajoukkue Ilvekselle oli
kuin lottovoitto se, että rakkaus
toi Mattssonin Tampereelle.
– Kun koin, että ulkomaan
kentät oli nähty, palasin Suomeen ja miehen mukana Tampereelle pari vuotta sitten. Täällä ei ollut silloin liigajoukkuetta,
joten pelasin kauden PK-35:ssä.
Ilveksen nousu helpotti elämänlaatuani, kun saatoin lopettaa
edestakaisen reissaamisen, Katri kertoo.
Molemminpuolinen kiinnostus heräsi siis jo edelliskaudella,
jolloin Katri kävi seuraamassa
joitakin Ilveksen pelejä – mm.
liiganousun ratkaisseen kamppailun.
”Uskoimme omaan
tekemiseemme”
Ilves lähti liigakauteen nousijajoukkueelle varsin kovaan mitalitavoitteeseen uskoen.
– Meillä oli hyvä treenikausi
alla ja tiesimme tehneemme perustyön hyvin. Kauden alla pelatuissa harjoitusotteluissa hyvät
tulokset lisäsivät uskoamme,
Katri Mattsson sanoo.
Laadukas pohjatyö toi varmuuden myös siitä, että hyvän
startin jälkeen menestystä saattoi odottaa loppukaudestakin.
– Kauden aikana oli monta peliä, jossa väänsimme voiton viime hetkillä. Se on hyvän
joukkueen merkki. Uskoimme
omaan tekemiseemme vaikeinakin hetkinä, Mattsson toteaa.
Joukkueessa oli paljon nuorta intoa ja sopivasti kokemusta.
Vaikka mitaleja oli ennestään
vain Mattssonilla ja pelikentiltä
valmentajaksi siirtyneellä Maiju Ruotsalaisella, joukkueen
runkopelaajilta löytyi aiempaa
liigakokemusta.
– Täytyy kyllä todeta, että
valmennus sai joukkueesta tosi
paljon irti. Nuoret kehittyivät
isoin harppauksin ja esimerkiksi Maaria Roth pelasi valtavan
hienon kauden. Kollasen Heidi näytti, että harjoitus tuottaa
tulosta ja että hän pystyy tekemään maaleja myös kovia joukkueita vastaan. Hän on tehnyt
valtavasti töitä kehityksensä
eteen ja etenee urallaan määrätietoisesti.
Vaikka Mattssonilla on mestaruuksia aiemmilta vuosilta,
nousee päättynyt kausi hänen
arvoasteikossaan korkealle.
– Olen edelleen ihan fiiliksissä. Totuuden nimissä meillä
ei ollut resursseja haastaa vielä
astetta kovempaa PK:35:ttä, eli
lähtökohtiin nähden tämä oli
meidän mestaruutemme. Omalla urallani se nousee mestaruuksien tasolle.
Seitsemäntenä
sadan kerhoon
Lokakuun lopussa Katri Mattsson saavutti upean rajapyykin,
kun hän sai täyteen sata maaottelua naisten maajoukkueessa, ”Helmareissa”. Mattsson on
seitsemäs sadan ottelun rajan
saavuttanut pelaaja. Ennen
häntä samaan ovat yltäneet
Laura Österberg-Kalmari,
Anne Mäkinen, Jessica Julin,
Sanna Valkonen, Anna-Kaisa
Rantanen ja Sanna Talonen
Torstensson.
– Yksi henkilökohtainen tavoite täyttyi. Mitä lähemmäs raja tuli, sitä vahvemmin se muodostui tavoitteeksi, Mattsson
tunnustaa.
Ensimmäisen maaottelunsa
Katri pelasi helmikuussa 1999
Orlandossa. Vastassa oli USA.
Mattsson on edustanut Suomea
myös kaksissa EM-kisoissa, vuosina 2019 ja 2013.
– Ihan ensimmäiseksi uralta
tulevat mieleen kaikki ne hienot ihmiset, joiden kanssa olen
EM-karsinnat lupaavasti käyntiin
EM-karsinnat Hollannissa kesällä 2017 pelattavaan naisten EM-lopputurnaukseen käynnistyivät Suomen osalta lupaavasti. Andrée Jeglertzin valmentama joukkue voitti avausottelussa
kotonaan Montenegron 1–0 ja neljä päivää
myöhemmin haki Irlannista 0–2-vierasvoiton.
Lohkon ylivoimainen ennakkosuosikki Espanja sen sijaan kaatoi syksyn viimeisessä karsintapelissä Suomen Helsingissä niukasti 2–1.
Karsinnat jatkuvat Suomen osalta huhti-
kuussa vierasottelulla Montenegroa vastaan.
Kesäkuussa vuorossa ovat kotiottelut Irlantia
ja Portugalia vastaan ja karsinnat päättyvät
syyskuussa vierasotteluilla Portugalissa ja Espanjassa.
Lohkojen voittajat sekä kuusi parasta
toiseksi sijoittunutta etenevät suoraan EM-lopputurnaukseen. Kaksi huonoiten sijoittunutta
lohkokakkosta pelaavat jatkokarsinnan pääsystä 16 joukkueen EM-turnaukseen.
saanut maajoukkueessa toimia. Heidän
kanssaan on syntynyt aivan erityinen side. On upea fiilis edustaa Suomea, tehdä sitä mitä rakastaa ja nähdä samalla
maailmaa.
–Arvokisat ovat aina oma juttunsa ja etenkin kotikisat olivat mahtava
kokemus. Koko Olympiastadion oli
meidän tukenamme. Erityisenä kamppailuna mieleen on jäänyt myös Ruotsin kisoihin paikkamme varmistanut
Viro-ottelu. Vaikka peli oli meidän kannaltamme selkeä, se fiilis kisapaikan
varmistumisesta oli aivan mahtava.
Niitä hetkiä varten eletään, Mattsson
fiilistelee.
Suomi-paidassa Katri on viimeistellyt kaksi maalia. Varsinkin Kazakstania
vastaan tehty kaukolaukausosuma on
sekin kirkkaimpien muistojen joukossa.
Terveys sanelee jatkon
Kauden jälkeen Katri Mattsson on lepuuttanut polveaan, jossa on pitkän
uran mukanaan tuomia rasituksia. Uran
jatko on kiinni polven toipumisesta.
– Parin viime kauden aikana olen
pelannut joka ikisen minuutin liigassa.
Välillä harjoittelua on täytynyt rajoittaa, että pystyy pelaamaan. Olen aina
tykännyt treenata paljon, joten se on
paikoin harmittanut.
– Nyt täytyy vain katsoa, mitä tulevaisuus tuo tulleessaan. Intoa pelata
on vielä rutkasti, mutta elämää on uran
jälkeenkin ja sitäkin täytyy ajatella. Tällä hetkellä minulla ei ole sopimusta ensi kaudesta, Mattsson kertoo.
Myös maajoukkueuran jatko ratkeaa
terveyden ehdoilla.
– Jos paikat eivät ole kunnossa, ei
kansainvälisissä peleissä pärjää. En halua olla kehäraakkina roikkumassa mukana, jos en pysty antamaan kaikkeani.
Haluan tältä osin pitää päätöksen omissa käsissäni. Huilaan joulukuun ja sen
jälkeen olemme tässä asiassa viisaampia.
– Jos pystyn jatkamaan uraani, seuratasolla Ilves on ainoa vaihtoehtoni,
Mattsson lupaa.
Katri Mattsson (os. Nokso-Koivisto)
INFO
Ilves nappasi monien yllätykseksi hopeaa päättyneen kauden Naisten Liigassa.
Kapteeni Katri Mattssonin, 33, mielestä se oli nousijajoukkueelle kuin mestaruus.
Kokenut Mattsson sai kauden päätteeksi myös toisen kruunun uralleen, kun hänelle luovutettiin Erick von Frenckellin mitali sadan maaottelun merkiksi.
• Vuoden lupaava tyttöpelaaja 1998
• Suomen mestari 2002, 2004 ja 2014
• Suomen Cupin voitot 2001, 2004 ja 2005
• Seurat kotimaassa: GBK, KPS, FC United, PK-35, Ilves
• Pelannut lisäksi Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Saksassa ja Norjassa
• 100 A-maaottelua
• Ensimmäinen A-maaottelu 24.2.1999 USA-Suomi
• EM-lopputurnaukset 2009 ja 2013
22
maalipotku 3
2015
maalipotku 3
2015
23
Leena Lepikonmäki avaa
polkua suomalaisille futsalin naispelaajille Italiassa.
Kuvassa Leena (vas.) on
Vera TV:n haastattelussa
vierellään joukkueen argentiinalainen kapteeni Gisela
Pedace.
lapun luukulle, jaksaa edelleen
hämmästyttää. Pitkälle iltaan
venyneet päivät ja myöhäinen
päivällinen eivät nekään ihan
vielä ole löytäneet täysin sijaa
elämässäni. Oma arkinen rytmi
on kuitenkin pikku hiljaa löytynyt, Leena toteaa.
Leena Lepikonmäki avaa tietä suomalaisille
naisfutsalin kärkinimille Euroopassa
KIELIMUURI
1–3 harjoitusta päivässä
hidastanut läpimurtoa
Loppukesästä kuultiin historiallisia uutisia, kun tamperelaisen ACE:n maalivahti Leena Lepikonmäki allekirjoitti ammattilaissopimuksen italialaisen ASD Futsal C.P.F.M:n kanssa. Leenasta tuli siten ensimmäinen suomalainen nainen futsalin ammattilaisena Euroopan huippusarjoissa.
L
eena Lepikonmäen
futsalura alkoi IlvesKissoissa, jossa hän
sittemmin voitti SMkultaa 2000-luvun puolivälissä.
AC Estudiantesiin Leena siirtyi
vuonna 2010 edustettuaan välillä myös TKT:ta. Kahdella edelliskaudella hän pelasi naisten
lisäksi myös Miesten Kolmosta
ACE:n riveissä.
Leenan halu kehittyä oli kova ja reilu vuosi sitten hän alkoi
tehdä tosissaan töitä sen eteen,
että peli- ja harjoittelupaikka
löytyisi ulkomailta.
– Keskustelin asiasta pal-
jon valmentajani Jussi-Pekka
Penttisen kanssa, minkä lisäksi
juttelin myös Mikko Kytölän,
Dusan Maticin ja Mico Marticin kanssa. Dusan kirjoitti jutun
minusta omille nettisivuilleen
näkyvyyden lisäämiseksi. Kesällä olin lisäksi Micon järjestämällä leirillä Kroatiassa, jossa sain
luotua vielä lisää kansainvälisiä
kontakteja. Leirillä ollessani Mikolta tulikin viesti, että kiinnostunut seura on löytynyt.
– Suoraan ei voi sanoa, mikä on johtanut mihinkin, mutta
kaikella on varmasti ollut merkityksensä siinä, että seura löytyi,
Leena kertoo kiitollisena saamastaan avusta.
Totuttelu vienyt aikansa
Sisäänpääsy italialaiseen elämäntapaan ei käy käden käänteessä. Vain harva joukkueessa
osaa englantia, joten aluksi
Leena olikin sanakirja kädessä
hauskuuttamassa joukkuekavereitaan.
– Jonkin verran tähänkin
kovaan päähän on kieltä jo tarttunut. Yksinkertaisten lauseiden
rakentaminen onnistuu, keskusteluista ja teksteistä ymmärtää
yksittäisiä sanoja ja hahmottaa
aiheen, mutta keskustelu italiaksi ei kuitenkaan vielä suju. Eli
ulapalla ollaan edelleen suurin
osa ajasta!, Leena nauraa.
Kielen lisäksi myös paikallinen elämäntyyli on vielä opiskeluvaiheessa.
– On asioita joihin mieltyy
helposti, kuten jäätelö, pasta ja
pizza, jotka menevät mukavasti
suusta alas. Terveellisestä urheilijan ruokavaliosta olen tosin
jokseenkin eri mieltä italialaisten kanssa.
– Päivittäinen siesta, jolloin suuri osa paikoista laittaa
Leena Lepikonmäen normaaliin
viikkoon kuulu yleensä 1–2 vapaapäivää ja peli, muina päivinä
harjoituksia on 1–3 kertaa päivässä.
– Treenit koostuvat perinteisten pallotreenien lisäksi
käynneistä uimahallissa ja salilla. Yhteisten harjoitusten lisäksi
minulla on ollut vielä muiden
maalivahtien kanssa pari kertaa
viikossa omat maalivahtitreenit.
– Treenipäivinä elämä pyörii
lähinnä syömisen ja lepäämisen
ympärillä, mutta vapaapäivinä
ja -iltoina jaksaa tehdä vähän jotain muutakin, kuten käydä elokuvissa, syömässä ravintolassa
tai katsomassa muita futsalpelejä, Leena kuvailee.
Italialaisen futsalin taso on
tehnyt Leenaan vaikutuksen.
– Sekä miehissä että naisissa peli on huomattavasti kovatempoisempaa ja pelaajat ovat
yksilötasolla taitavampia kuin
Suomessa. Italialainen kulttuuri
näkyy kentällä erityisesti suurina tunteina ja selittämisenä.
Katsomokin on aina tunteella
mukana pelissä, mikä luokin
ihan erilaiset peliolosuhteet
kentälle.
– Viime kauden jälkeen naisten sarja koki muutoksen, kun
Serie A:sta nostettiin parhaimmat joukkueet 16 joukkueen ja
kahden lohkon muodostamaan
Serie A Eliteen, jossa meidänkin joukkueemme pelaa. Sarja
on erittäin kovatasoinen. Uskon
että parhaimmat naisten Futsalliigan pelaajat pärjäisivät täällä
muiden mukana, mutta joukkueina Suomen Futsal-liigan kärkiseurat saisivat kylmää kyytiä
Serie A Elitessä, Leena arvioi.
Lajia arvostetaan
Naisten futsal on Italiassa selvästi suositumpaa kuin Suomessa ja ammattiurheilijana eläminen on arvostettua.
– Yleisömäärät vaihtelevat
vastustajien ja pelipaikan mukaan, mutta jo nyt alkukaudella
muutamassa pelissä on katsojia
ollut enemmän kuin esimerkiksi
miesten Futsal-liigan peleissä
Suomessa. Myös naisten joukkueilla on omia fanijoukkojaan
ja rumpuryhmiään peleissä mukana. Fanimatkoja järjestetään
myös runkosarjan otteluihin ja
pelejä tullaan katsomaan useammankin tunnin ajomatkan
päähän. Osasta peleistä on livestreamit, jolloin peliä voi seura-
ta suorana netistä, Leena Lepikonmäki kertoo.
San Benedetto Del Tronton
kaupungista kotoisin oleva Lepikonmäen seura pelaa Italiassa
siis naisten pääsarjaa eli Seria A
Eliteä. Joukkue on täysammattilaisjoukkue, jota valmentaa entinen brasilialainen huippupelaaja Cezar Corregiari. Joukkueen
fysiikkavalmentaja on argentiinalainen. Kansainvälistä väriä
on myös kentällä.
– Joukkueessa on tällä hetkellä minun lisäkseni kaksi
argentiinalaista ja yksi brasilialainen pelaaja, jotka ovat kyllä
pelanneet jo useamman kauden
Italiassa.
Kova kilpailu peliajasta
Tähän mennessä Leena Lepikonmäki on päässyt pelaamaan
vasta yhden sarjapelin.
– Kilpailu peliajasta on kovaa. Joukkueessa on lisäkseni
kaksi muutakin maalivahtia.
Toinen heistä on Italian maajoukkuemaalivahti ja toimiikin
selvästi joukkueemme ykkösmaalivahtina. Tällä hetkellä suurimpana haasteena minulla on
pelin ohjaaminen puutteellisella
italiankielen taidollani. Siinä
olen tietenkin eniten kollegoistani jäljessä, Leena sanoo.
Ammattilaisura on kuitenkin ollut opettava ja on jo tähän
mennessä antanut Leenalle pal-
jon uusia kokemuksia.
– Eniten oppia on tarttunut
varmasti maalivahtivalmentajalta, joka on saanut opettaa joitain
asioita alusta lähtien. Suomessa
oma kehittymiseni toimi lähinnä
kokeiluperiaatteella, kun saatu
maalivahtivalmennus jäi muutamaan treenikertaan Dusanin
kanssa.
– Ennen lähtöä en oikein
tiennyt mitä odottaa, sillä tietoa
ei ollut kauheasti. Odotin lähinnä kovia treenejä ja niitä olen
saanut. Fyysisesti olenkin pärjännyt täällä erittäin hyvin. Yllätyksiä tulee silti vastaan vieläkin
päivittäin, sillä yhteisen kielen
puuttuminen hankaloittaa kanssakäymistä, Lepikonmäki tunnustaa.
Jatkosuunnitelmista on vielä
turhan aikaista puhua.
– Sopimukseni on yhden
kauden mittainen ja kauden pituus riippuu siitä kuinka loppukauden pelit menevät. Viimeiset
finaalipelit venyvät jopa kesäkuulle saakka!
– Jatkosuunnitelmat ovat
vielä avoinna. Jos vain kunnossa
pysyn, niin pelit jatkuvat varmasti ensi kaudella – joko kotimaassa tai ulkomailla. Käynnissä oleva kausi kertoo varmasti
paljon, mutta se on vasta alkutaipaleella. On siis vaikea sanoa
tulevaisuudesta vielä mitään sen
tarkempaa, Leena Lepikonmäki
aprikoi.
24
maalipotku 3
2015
maalipotku 3
2015
25
Tekonurmikentän avajaisottelussa vastakkain
olivat Orivesi United ja TaPa.
Orivedellä tekonurmikenttä
nostattaa Tuiskua
Seuraesittely
Oriveden Tuisku sai viime kesänä 80-vuotisjuhlapäiväkseen hienon lahjan, kun Oriveden tekonurmikenttä
vihittiin käyttöön.
I
so ja tärkeä askel otettiin
eteenpäin. Saimme rahoitusta EU:lta, kaupungilta ja
perustamamme Oriveden
jalkapalloilun tuki ry:n kautta,
monien yksityisten henkilöiden
ja yritysten tukea. Kentän merkitys on näkynyt jo nyt, seuraan
on tullut uusia junioreita. Varmasti ensi vuonna kiinnostus
vielä lisääntyy. Kenttä mahdollistaa jalkapallon harrastajamäärien kasvun ja seuran kehittymisen, uskoo seuran puheenjohtaja Mika Tapiolinna.
Oriveden
Tuisku
Naisvoimistelun
jalanjäljillä
Tampereen piirin 70- ja Tuiskun 80-vuotisjuhlassa palkittiin aktiivisia Tuiskun seuratoimijoita: Jenni Decandia (oik.), Päivi Tuominen, Timo Kuopio, Mika Tapiolinna, Sanna Pirttinen ja Pirjo Seppälä. Piirin tervehdyksen toi puheenjohtaja Kari Pansio.
Oriveden Tuisku syntyi syksyllä
1935, kun tomerat voimistelijatytöt perustivat sen naisvoimisteluseuraksi. Alkuvaiheissa
ohjelmassa oli myös näytelmäesityksiä. Sodan jälkeen miehet
liittyivät seuraan, ja vuonna
1945 Tuiskusta kasvoi yleisseura. Hiljalleen lajikirjo laajeni
voimistelusta painiin ja nyrkkeilyyn, yleisurheiluun, pesäpalloon ja lentopalloon.
Jalkapallo tuli Oriveden
Tuiskun toimintaan miesten
mukana, ja vuonna 1947 seura
osallistui jo jalkapallosarjaan.
Pappilankylään valmistui urheilukenttä vuonna 1956 ja sen avajaisottelussa kohtasivat Oriveden Tuisku ja Oriveden Toverit.
Lajikirjo alkoi supistua, ja
1980-luvun lopulla jäljellä olivat enää hiihto ja jalkapallo.
1990-luvun alkupuolella seura
päätti keskittyä kokonaan jalkapalloon.
– Vuonna 1993 seuran
puheenjohtajaksi tuli Tiina
Sarisalmi. Hänen puheenjohtajakaudellaan seura kehittyi
jalkapallon erikoisseuraksi. Harrastajamäärät alkoivat nousta
ja samalla joukkueiden määrä
kasvoi merkittävästi. Seurassa
keskityttiin myös erityisesti valmentajien kouluttamiseen, mikä
tuottikin tulosta. Vuonna 1997
seurassa aloitti ensimmäinen
jalkapallon tyttöjoukkue. Yksi
historian merkkipaaluista on
päätös hakea Sinettiseura-statusta, joka annetaan tunnustuksena laadukkaasta työstä lasten
ja nuorten parissa. Tuiskusta
tuli Sinettiseura 2003 ja sitä se
on edelleen, Mika Tapiolinna
kertoo.
Tuisku yltyy
Vuoden 2002 alussa Tuiskulla oli
kaksi miesten joukkuetta: Dal-
tonit ja Tuisku-J. Joukkueita oli
tuolloin kaikkiaan 14.
– Takaisku koettiin syksyllä
2012, kun miesten edustusjoukkueen toiminta loppui. Uusi
vaihde saatiin päälle, kun edustusjoukkue aloitti uudelleen
tänä vuonna. Nyt joukkueita on
kymmenen – niistä kahdeksan
juniorijoukkueita – ja harrastajia noin 200. Juniorijoukkueet
pelaavat piirinsarjoja, miesten
joukkue jatkaa kutosdivarissa
ja naiset pelaavat 7v7 piirin sarjaa. Ilahduttavasti olemme saaneet pelaajia myös Juupajoelta
ja Ruovedeltä.
Olotkin ovat melko hyvät, ja
tekonurmen ansiosta jopa erinomaiset jalkapallon kehittämiseksi eteenpäin.
– Pappilan nurmikenttä
on edelleen käytössä ja kohtuullisessa kunnossa. Nurmelle
pääsemme myös Juupajoelle
Korkeakosken kentälle jo huhtikuun puolivälissä. Jalkapalloilun harrastus on ympärivuotista, ja kymmenestä joukkueestamme puolet pelaa myös
futsalia. Oriveden liikuntahalli
on hyvä paikka, ja tietysti kouluilla pelataan ja harjoitellaan.
Vapaaehtoisia seuratyöntekijöitä on Tapiolinnan mukaan
löytynyt kiitettävästi, toki ”aina
heitä enemmänkin saisi olla”.
– Kaikilla joukkueilla on
oma valmentaja, joukkueenjohtaja ja huoltaja. Esimerkiksi
valmentajia kannustamme osallistumaan piirin koulutuksiin,
ja itsekin järjestämme valmentajatapaamisia tietotaidon kartuttamiseksi.
Tapiolinna kuvaa Tuiskua
aktiiviseksi ja osallistuvaksi
seuraksi, joka haluaa pyrkiä
eteenpäin ja kehittyä.
– Tulevaisuus näyttää nyt
ihan hyvältä, uusia junioreita
on tulossa, jalkapalloilu kiinnostaa paikkakunnalla. Pidämme keväisin 5–8-vuotiaille tutustumispäivän, ja moni sieltä
jatkaa kesän jalkapallokouluun
– ja niin saamme taas lisää
joukkueita.
D-tyttöjen piirinsarjapelissä Nokialla Nokian Pyry vastaan
IPa D-tytöt. Nokialla. IPan tytöt Inka Niemi (vas.), Hetta Latvala,
Sini Kataja, Silja Markoff, Roosa Vuorinen ja Ronja Vuorinen.
Iittalan Pallossa
hyvälaatuista
harrastamista
Seuraesittely
Iittalan Pallo kiihdytti 40-vuotisjuhlakesänään 2015 nollasta kahteen: kutosdivariin saatiin kaksi miesten joukkuetta kymmenen vuoden tauon jälkeen.
Mutta tärkeämpiä kuin kilpailu ovat
kuitenkin junioritoiminta ja hyvälaatuinen harrastaminen.
I
ittalan Pallo perustettiin
vuonna 1975 eriyttämällä jalkapalloilu Kalvolan
Keihään toiminnasta.
Alkuvuosina jalkapalloseuran
pyörittämisen osaamista saatiin naapurista Valkeakoskelta,
Koskenpojista ja Hakasta. Parhaimmillaan miesten joukkue
pelasi kolmosdivaria.
Viime kesänä pelipassi-
pelaajia oli noin 90 – ja viime
kesänä IPa teki paluun miesten sarjaan kutosdivariin, jopa
kahdella joukkueella. Toisessa
pelasivat ne kymmenen vuotta
sitten pelaamisensa lopettaneet ja toisessa B-juniorit isiensä kanssa.
– Viime kesänä meillä olikin sitten Iittalassa historian
ensimmäinen paikallispeli,
Iittalan
Pallo
naurahtaa seuran 2000-luvun
puuhamies Matti Niemi.
Hän korostaa IPan olevan
harrasteseura, ja nimenomaan
hyvälaatuisen harrastamisen
seura junioreille.
– Siihen pyrimme, että jos
nuori haluaa uraansa jatkaa,
hänelle on kehittynyt riittävän
hyvä ja kehittymisen mahdollistava perustaso.
► Jatkuu sivulla 26
26
maalipotku 3
2015
maalipotku 3
D-tyttöjen treeneistä
etualalla Hetta Latvala,
takana Silja Markoff.
Pieni kustannus,
iso mahdollisuus
Iittalassa on aina haluttu myös
turvata harrastamisen riemua
kotitantereilla niille, joilla ei
ole mahdollisuuksia kulkea
harjoituksiin esimerkiksi Hämeenlinnaan tai Valkeakoskelle.
Tietoinen valinta on sekin, että
kausimaksut pidetään matalina,
50–100 eurossa.
– Tietysti sitten tehdään
muuta varainkeruuta ja järjestetään talkoita ja turnauksia
toiminnan rahoittamiseksi. Esimerkiksi aikuisille harrastajille
tarkoitettu Höpä Cup toukokuisin on suuressa suosiossa,
joukkueita tulisi enemmän kuin
mukaan mahtuu.
Harrastamisen riemua lisätään myös siten, että junioreita
kannustetaan talviharrastuksiin
toisen lajin pariin.
– Ja kesällä tarvittaessa
joustetaan, jotta eri lajien harjoitusajat eivät menisi päällekkäin. Tämän ansioita meille on
tullut junioreita Hämeenlinnaa,
Valkeakoskea ja Hattulaa myöten, Niemi kertoo.
Haaveena
monitoimikenttä
Iittalassa harrastamisen olot
ovat huippuluokkaa: Iittala-halli
futsalille, kesäisin ”aivan loistava” nurmikenttä.
– Tekonurmikentästä emme
haaveile, mutta monitoimikent-
Tammelan stadionin
asemakaava etenee
Tampereen Tammelan stadionin uudistamisen mahdollistava
asemakaava etenee. Asemakaavalla mahdollistetaan Tammelan
stadionin kehittäminen jalkapalloilun, asumisen sekä liike- ja
palvelutoimintojen alueena, mikä tukee Tammelan täydennysrakentamista ja monipuolistaa alueen toimintoja. Kaavaratkaisu
mahdollistaa noin 6500-paikkaisen stadionin rakentamisen
oheistiloineen.
Kaavaluonnokseen on tehty joitain tarkistuksia nähtävilläolon jälkeen. Salhojankadun puoleista korkeinta rakennusosaa
madallettiin kaksi kerrosta. Kaavakarttaan on tehty pieniä tarkistuksia ja havainneaineistoa on täydennetty.
Asemakaavaluonnos pohjautuu kilpailuun, jossa tehtävänä
oli suunnitella Tammelaan uusi 6000–7000 katsojan jalkapallostadion oheistoimintoineen. Stadionia kehitetään jalkapalloilun
ympärivuotiseen käyttöön siten, että siihen yhdistyy myös asuin-,
liike- ja toimistotilaa. Stadionin kehittämisen kustannuksia on
tarkoitus kattaa muusta rakentamisesta saatavalla tuotolla.
Kortteliin voidaan rakentaa asuntoja noin 16 200 kerrosneliömetriä, mikä vastaa noin 170 uutta asuntoa. Lisäksi siihen
tulee stadionia palvelevia tiloja: liike-, toimisto- tai palvelutilaa
ja huoltotiloja. Asuinrakennukset ovat Salhojankadun ja Kalevan
puistotien varrella, stadionrakenteet korttelin keskellä. Liike- ja
työtiloja saa sijoittaa myös maan alle.
IPan C-pojat vuonna 2013 Piteå Summer gamesissa.
Kärjessä viilettävät IPan punaisissa
Tuukka Pulkkinen (vas.) ja Arttu Niemi.
tää koulun alueelle toivomme
kyllä kovasti, ja sen eteen on
jo tehty töitäkin. Sen alustalla voisi pelata eri pallopelejä,
käsipalloa, koripalloa, futsalia,
salibandya – toki se pidentäisi
jalkapallokauttakin. Koulun pihalla kenttää käyttäisi 300 lasta
joka päivä!
Jokaiselle
on pelipaikka
Seuran monitoimimies Matti
Niemi uskoo, että pelaajia Iittalassa riittää.
– Meillä on 2000-luvulla
ollut joka kesä 3–5 juniorijoukkuetta. Yhdestä ikäluokasta ei
saada joukkuetta, sehän tarkoittaisi, että yhdestä koululuokasta
kaikki pelaisivat jalkapalloa.
Aina pelaajia on vähintään kolmesta ikäluokasta.
Niemi myöntää, että omat
haasteensa monen ikäluokan
yhteinen joukkue tuo. Valmentajat ovat kuitenkin päättäneet,
että kenellekään ei sanota, että
”sinun ikäluokassasi ei ole joukkuetta”. Tavoite on, jokaiselle
lapselle voidaan osoittaa pelipaikka.
– Ainahan ensin joku sanoo,
että miksi noin pieni pelaa meidän joukkueessa. Mutta kaikkia
tarvitaan, jotta saadaan joukkue
kasaan, ja ikähaitarin nuorimmat ovat kyllä lunastaneet paikkansa, Niemi sanoo ja arvioi,
että ikähaitari tuottaa kasvatuksellistakin hyötyä: opitaan anta-
27
2015
MAJOITUS
KERRALLA MAALIIN
Kun varaat majoituksen joukkueellesi,
KERRALLA M
valitseMAJOITUS
hotelli missä kaikki viihtyvät.
Kun varaat
majoituksen
joukkueellesi, valitse
Tampereen
Sokos Hotellit
sijaitsevat
viihtyvät.
Tampereen
Sokos Hotellit sijaitseva
keskellä
elämää ja
lähellä urheiluareenoja.
lähellä urheiluareenoja.
Sporttiklubi on S-ryhmän hotelliketjujen
MAJOITUS KERRALLA
MAALIIN
asiakaskerho kotimaisille urheiluseuroille ja
Sporttiklubi on S-ryhmän hotelliketjujen asiakask
Kun varaat majoituksen joukkueellesi,
valitse
hotelli missä
kaikki
-joukkueille.
Sporttiklubin
jäsenenä
saat
urheiluseuroille ja -joukkueille. Sporttiklubin jäse
rahanarvoisia
etujakeskellä
ryhmäsielämää
majoituksesta
viihtyvät. Tampereen Sokos Hotellit
sijaitsevat
ja
etuja
ryhmäsi
majoituksesta
Suomen
ja Tallinnan
Suomen ja Tallinnan Sokos Hotelleissa.
lähellä urheiluareenoja.
TutustuTutustu
ja liity!ja liity ilmaiseksi! www.sokoshotels.fi
Sporttiklubi on S-ryhmän hotelliketjujen asiakaskerho kotimaisille
maan arvoa toiselle, tutustutaan
ja tunnetaan – vaikutus näkyy
myös koulumaailmaan.
Nuorimpia ikäluokkia IPa
”rekrytoi” jalkapalloa eskarilaisille ja ekaluokkalaisille
esittelevissä Pusta ja Pampa
-tilaisuuksissa. Päiväkotien ja
perhepäivähoidonkin kanssa on
tehty yhteistyötä. Tämän vuoden
Pusta ja Pampa -tilaisuudesta
mukaan innostui niin moni, että
ensi kesäksi heistä saataneen
joukkue F-junioreihin.
Seura tarvitsee
tekijänsä
Innokkaita harrastajia siis riit-
tää, mutta seuran puuhaihmisiä
tarvittaisiin lisää, johtokuntaan
ja valmennuspuolelle. Tyypillisesti Iittalassakin pieni porukka
tekee paljon työtä, aktivisteja
Niemen mukaan ovat erityisesti Eero Sahanen, nykyinen
puheenjohtaja Jukka Markoff
sekä Kirsi Perälä.
– Pitäisi saada motivoitua
ihmisiä ja toimihenkilöitä sitoutumaan seuraan, sitten tulevaisuus näyttäisi vielä paremmalta.
Tätä työtä tehdään liikunnan
kautta. Olemme tällä paikalla
pieni ja mukava seura, IPa-perheeksikin kutsuttu – emmekä
me paljon perhettä isompi olekaan, Niemi naurahtaa.
Pokaalit
Mitalit
Erikoispalkinnot
Lajipalkinnot
Kaiverrukset
ORIGINAL SOKOS HOTEL ILVES
ORIGINAL
urheiluseuroille ja -joukkueille. Sporttiklubin
jäsenenä saat rahanarvoisia
Hatanpään valtatie 1, 33100 Tampere
Sumeliuksen
etuja ryhmäsi majoituksesta Suomen ja Tallinnan Sokos Hotelleissa.
ORIGINAL SOKOS HOTEL ILVES
SOLO SOKOS HOTEL TAMMER
Tutustu ja liity ilmaiseksi! www.sokoshotels.fi
Hatanpään valtatie 1, 33100 Tampere
Satakunnakatu 13, 33100 Tampere
ORIGINAL SOKOS HOTEL ILVES
Hatanpään valtatie 1, 33100 Tampere
SOLO SOKOS
Ratapihank
SOLO SOKOS HOTEL TAMMER
ORIGINAL SOKOS
HOTEL VILLA
Ryhmävaraukset
Tampereen Sokos Hotellien My
Satakunnakatuark.
13,klo33100
Tampere
9-16, puh.
020 1234 630 tai sales.tampere@
Sumeliuksenkatu
14, 33100
Tampere
Puhelun hinta: Lankapuhelimesta 0,0828 €/puh
ORIGINAL SOKOS HOTEL
VILLA 0,0828 €/puh + 0,17 €
Matkapuhelimesta
SOLO
SOKOS HOTEL
TAMPERE
Sumeliuksenkatu
14, TORNI
33100 Tampere
SOLO SOKOS HOTEL TAMMER
Sammonkatu 13 Tampere
Satakunnakatu
13, 33100 Tampere
Ratapihankatu 43, 33100 Tampere
Avoinna: Ma-pe 10-17
Puhelin 03-261 5132
KATSO
LISÄÄ
JA LIITY NYT JÄSE
Ryhmävaraukset
Tampereen
Sokos Hotellien
Myyntipalvelusta
Ryhmävaraukset Tampereen
Sokos Hotellien
Myyntipalvelusta
ark.
klo
9-16,
puh.
020
1234
630
tai
sales.tampere@sokoshotels.fi
ark.
klo
9-16,
puh.
020
1234
630
tai
sales.tampere@sokoshotels.fi
myynti@laatupalkinto.com
sokoshotels.fi/sporttiklu
Puhelun hinta:
Lankapuhelimesta
0,0828 €/puh + 0,07 €/min.
Puhelun hinta: Lankapuhelimesta
0,0828
€/puh + 0,07
€/min.
www.laatupalkinto.com
Matkapuhelimesta
0,0828
€/puh + 0,17 €/min.
Matkapuhelimesta
0,0828 €/puh + 0,17
€/min.
Palkintokauppaa vuodesta 1997
KATSO LISÄÄ JA LIITY NYT JÄSENEKSI:
KATSO LISÄÄ JA LIITY NYT JÄSENEKSI:
sokoshotels.fi/sporttiklubi >>
sokoshotels.fi/sporttiklubi >>
28
maalipotku 3
2015
maalipotku 3
2015
29
Kansainvälisiltä kentiltä
oppia arkeen
016
MPS 2
SHA FOOTBALL CA
Koe kehittävä futisviikonloppu Eerikkilässä,
jalkapallon valmennuskeskuksessa.
Yläkuva: TT Unitedin valmennustiimin muodostivat Teemu Eskola (aluevalmentaja), Juha-Pekka
Berg (päävalmentaja Ilves 02), Erol Atos (päävalmentaja TPS 02).
Vas. Juho Pietola (vas), Joel Palken (oik) ja
taustalla tilannetta seuraava kapteeni Luca Berg
joukkuekavereineen saivat turnauksen alkulohkossa hienon päänahan, kun Italian huippuseura
Juventus kaatui niukasti 1–0.
R
eal Madridin isännöimään turnaukseen
osallistui 24 huippujoukkuetta kaikkialta
maailmasta Aasiaa ja PohjoisAmerikkaa myöten.
Turku Tampere United
voitti alkulohkossaan Italian
mahtiseura Juventuksen 1–0
ja pelasi turnauksen parhaisiin
joukkueisiin kuuluneen Rayo
Vallecanon kanssa hienon ottelun, joka päättyi maalittomaan
tasapeliin.
Muissa viidessä ottelussa TT
United kärsi maalin tai kahden
tappiot. Joukossa avausottelun
1–3-häviö Sporting Lissabonille,
joka lopulta voitti koko turnauksen kukistamalla Chelsean
finaalissa 1–0.
TT United pystyi haastamaan jokaisen vastustajansa
ilahduttavan aktiivisesti ja rohkeasti. Vaikka koossa oli yhteisjoukkue, henki pelaajien kesken
oli koko ajan korkealla ja pelillistä kehitystä tapahtui turnauksen aikana.
– Suurimmat erot huippujoukkueiden eduksi löytyvät
pelinopeudesta puolelta. Henkisellä puolella huomioni kiinnittyi yksilöiden keskittymiseen
ja tekemisen intensiteettiin, yhteisjoukkueen valmennustiimiin
turnauksessa kuulunut Ilveksen
Juha-Pekka Berg pohtii
– Maininnan arvoista on
myös perussyöttämisen taso ja
monipuolisuus. Taktisella puolella korostui erityisesti pelaa-
jien erittäin nopea reagointi
tilanteenvaihtoihin, Berg jatkaa
Perustaso korkealla
Erityisen vaikuttunut Berg oli
turnauksen pelaajien pelipaikkakohtaisen osaamisen hyvin korkeasta perustasosta.
– Pelipaikkakohtaisen harjoittelun huomioiminen jo esimerkiksi D-junioreissa on yksi
merkittävä asia, jos aiomme jatkossakin sinnitellä mukana näissä kuvioissa.
Yhteisjoukkueen tärkein tavoite oli mitata pelaajien tasoa
ikäluokan tämän hetken kansainväliseen kärkeen. Joukkueen
valmennuksen tärkein tehtävä
onkin tuoda saadut opit jokapäiväiseen pelaajakehitystyöhön.
– Hyödynnämme turnauksen
oppeja monella tavalla. Käymme
pelaajien kanssa yksityiskohtaisia ja henkilökohtaisia lajitaitokeskusteluja. Lisäksi pyrimme
tuomaan kokemamme kovan peli-intensiteetin arkitekemiseemme. Käytännössä tämä tarkoittaa vielä yhtä astetta kovempaa
asennetta ja vaatimustasoa niin
pelaajalta itseltään kuin koko
ryhmältä. Määriä emme tällä
hetkellä Ilveksessä pysty nostamaan, mutta laatua kyllä, Berg
tiivistää.
Tulevalla kaudella Ilveksen
C14 (-02) ikäluokan päävalmentajana toimiva Berg korostaa
saatujen turnauskokemusten jälkityöstön tärkeyttä.
– Pelaajien kanssa käymissäni palautekeskusteluissa on
Learn PELILEIRI 7–9 v. tytöt ja pojat (omissa ryhmissä)
JASEMINAARIT
A
T
N
E
M
L
A
V
T
E
SHA:N AVOIM
Uudet täydennyskoulutukset 7-18 vuotiaiden
edistyneille valmentajille Eerikkilässä!
Turun Palloseuran ja Tampereen Ilveksen D13 (-02) yhteisjoukkue osallistui
syyskuussa erittäin kovatasoiseen Madrid Cupiin Espanjan pääkaupungissa.
Turnaus antoi osviittaa pelaajien henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen.
Teksti ja kuvat: Teemu Eskola
SHA:n futiskoulussa nostat pelisi uudelle
tasolle, ekkono-valmentajien opit kehittävät
erityisesti pelin ymmärrystä.
Varaa
paikkasi
19.–21.2. 320€
nyt verkkoDevelop PELILEIRI 10–13 ja 14–16 v. pojat
kaupasta!
20.–21.2. 170€
selkeästi tullut esille kansainvälisten pelien ja kokemusten arvo.
Ne motivoivat pelaajia ja auttavat heitä myös näkemään omia
heikkouksiaan ja vahvuuksiaan,
mikä antaa hyvän pohjan kehityssuunnitelmille.
– Niillekin, joilla oli lieviä
vaikeuksia esimerkiksi pelitempon kanssa, oppi oli erittäin hyödyllistä. Erityisesti, jos pelaaja
osaa käsitellä asian oikein. Tässä
meidän valmentajien rooli on ensiarvoisen tärkeä. Omalta mukavuusalueelta poisjoutuminen voi
toimia isona kehitysaskeleena
tulevaan.
Voimien yhdistäminen
kannattaa
Yhdistämällä voimansa Ilves ja
TPS saivat koolle suomalaisittain laadukkaan joukkueen,
joka pystyi pelaamalla haastamaan Euroopan huippujoukkueita.
– Jotta pysyisimme kansainvälisen kehityksen mukana ja saisimme vietyä yksilöitä
huipputasolle kansainvälinen
toiminta on jokseenkin välttämätöntä.
– Koska kotimaan kärki
on suppea, sarjat liian suuria
tasoeroiltaan ja sarjasysteemi
vanhahtava, tarvitsemme näitä
kokemuksia huipputason juniorifutiksen kehittämisessä. Siinä
työssä toivoisin liitolta ja piiriltä
isompaa roolia. Ne voisivat esimerkiksi toimia yhdistelmäjoukkueiden kokoajina, Berg toteaa.
Koulutuksien tavoitteena on auttaa valmentajia kehittämään ymmärrystä jalkapallon
teknis-taktisista vaatimuksista luennoilla ja
käytännön tehtävillä. Seminaarien sisällöt
perustuvat kansainvälisesti tunnustettuun
ekkono-metodiin ja opetuskieli on englanti.
SYVENTÄVÄ EKKONO-KURSSI 14 – 18-V. VALMENTAJILLE:
27.-28.2.2016 2-hh 232€ / 1-hh 262€
SYVENTÄVÄ EKKONO-KURSSI 7 – 13-V. VALMENTAJILLE:
28.-29.5.2016 2-hh 316€ / 1-hh 346€
/eerikkilanurheiluopisto
/@Eerikkila
LUE LISÄÄ JA VARAA PAIKKASI:
/@eerikkila
www.eerikkila.fi/valmennuskeskus
Eerikkilän Urheiluopisto p. 0201 108 200
Urheiluopistontie 138, 31370 Eerikkilä
30
maalipotku 3
2015
maalipotku 3
Kotimainen tulospalvelujärjestelmä käyttöön
myös kesän sarjoissa
Matti Mäkelä vastaanotti tunnustuksen Gladiaattorit-valinnastaan Suomen
EM-karsintottelussa Pohjois-Irlantia
vastaan. Kunniataulun Mäkelälle ojensivat Palloliiton puheenjohtaja Pertti
Alaja ja pääsihteeri Marco Casagrande.
Mäkelästä Gladiaattori,
Mäkipää Hall of Fameen
Tamperelaiset jalkapallolegendat Matti Mäkelä,76, ja Pertti Mäkipää, 74, saivat
syksyllä osakseen hienot muistamiset, kun Mäkelä nimettiin Gladiaattoriksi ja
Mäkipää kutsuttiin suomalaisen jalkapallon kunniagalleriaan, Hall of Fameen.
M
atti Mäkelälle Gladiaattorin taulu
ojennettiin Suomen
EM-karsintojen
päätöskamppailussa PohjoisIrlantia vastaan. Mäkelä pelasi
keskikenttämiehenä ja hyökkääjänä Ilves-Kissoissa, Tampereen
Palloilijoissa, Upon Pallossa,
Tampellan Palloilijoissa ja Tampereen Ilveksessä. Seuratason
huippukohta Mäkelälle oli TaPan SM-pronssi 1962. Pitkällä
urallaan Mäkelä pelasi pääsarjassa 200 ottelua ja teki niissä
42 maalia. Vuoden pelaajaksi
Mäkelä valittiin Urheilutoimittajien liiton äänestyksessä vuonna 1966.
Maajoukkueessa Matti Mäkelä pelasi 35 A-maaottelua ja
toimi myös joukkueen kapteenina. Mäkelä oli mm. Pohjoismaiden mestaruuden voittaneessa
joukkueessa 1966.
Mäkelän ura jalkapallon
parissa jatkui valmennustehtävissä. Hän toimi valmentajana
Tampereen Pallo-Veikoissa ja
PP-70:ssä sekä pelaajavalmentajana Toijalan Pallo-49:ssä.
Valmentajana Mäkelä opittiin
tuntemaan tinkimättömänä
miehenä, joka panosti mm. joukkueidensa fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen.
Mäkipää pitkään
kapteenina
Pertti Mäkipään nimitys suomalaisen jalkapallon kunniagalleriaan, Hall of Fameen, julkistettiin perinteisessä Captain´s
Ball -tapahtumassa. Kunniagalleria on perustettu vuonna 1993.
Toimikunnassa, joka valitsee jäsenet, on edustettuina Suomen
Palloliitto, Suomen Urheilumuseo, Suomen Jalkapallomuseo
ja Jalkapallotoimittajien PalloKopla ry.
Kunniagalleriaan voidaan
valita suomalaisen jalkapallon
hyväksi tehdystä työstä ansioituneita pelaajia, valmentajia,
erotuomareita, järjestö- ja seurajohtajia tai muita jalkapallon
parissa toimineita henkilöitä.
Henkilö voi päästä kunniatauluun lopetettuaan aktiiviuran
vähintään kolme vuotta sitten.
Jalkapallomuseo ylläpitää ja kehittää Hall of Famen aineistoa
omissa museotiloissaan.
Mäkipää edusti Suomea 56
A-maaottelussa, joissa hän teki
yhteensä kaksi maalia. Hän toimi pitkään maajoukkueen kapteenina. Mäkipään pelipaikka
oli keskustuki.
Seurajoukkueissa Mäkipää
edusti vuonna 1960 Lielahden
Kipinää ja vuonna 1961 Tampereen Pallo-Veikkoja. Vuonna
1962 hän pelasi ensimmäisen
SM-sarjakautensa edustaen
Lahden Reipasta. Vuosina 1963,
1965 ja 1972–1973 hän pelasi
SM-sarjassa Tampereen Palloilijoiden sekä vuonna 1967 Upon
Pallon riveissä. Kaikkiaan hän
pelasi 121 SM-sarjaottelua ja
teki niissä yhdeksän maalia.
Hän saavutti SM-hopeaa vuonna
1962.
Mäkipää pelasi viimeiset
vuotensa Tampereen Ilveksessä
ja siirtyi lopulta valmentamaan
joukkuetta. Ilves voitti ensimmäisen Suomen Cupin mestaruutensa Mäkipään johdolla
vuonna 1979.
Suomen Palloliitto valitsi
Mäkipään vuoden jalkapalloilijaksi Suomessa vuonna 1966.
Täksi kaudeksi useimmissa futsalin sarjoissa käyttöön otettu
kotimainen TASO-tulospalvelujärjestelmä laajenee myös kesän
jalkapallosarjoihin. Vastaavaa ohjelmaa käytetään mm. lentopallo-, jääpallo-, kaukalopallo-, käsipallo-, vesipallo- ja ringetten
sarjoissa. Myös jääkiekkoliiton sarjojen erotuomarimääräykset ja
tuomaripalkkioiden laskutus hoidetaan järjestelmällä.
TASO otetaan käyttöön kaikissa piireissä ja järjestelmään
liitetään piirien otteluohjelmat, tulospalvelu ja erotuomarimääräykset.
– Muutamasta piiristä ja liiton kesän sarjoista on jo käyttökokemuksia. Piireissä toiminta on liittoa laajempaa ja sarjoja sekä
erilaisia sääntöjä ja määräyksiä on enemmän, mutta lähtökohtiin
nähden yllättävän hyvin järjestelmän käyttöönotto on alkanut,
Tampereen piirin kilpailupäällikkö Jouni Pihlaja kertoo.
Futsalissa TASO on käytössä E11-ikäluokista vanhempiin poislukien harrastesarjat.
– Pieniä käyttötottumusmuutoksia vaihdos tuo mukanaan.
Aiemmin käytössä olleessa ResultCodessa kumpi tahansa joukkue
pystyi päivittämään kokoonpanoja, tulokset ja tilastoja, mutta
jatkossa sen voi tehdä vain kotijoukkue. Sen vastuu siis hieman
kasvaa.
Pihlajan mukaan uusi järjestelmä on käyttäjänäkökulmasta
modernimpi ja visuaalisesti näyttävämpi. Ainakin osa asioista on
aiempaa helpompi viedä järjestelmään.
– Piirin käyttäjäpäässä järjestelmä vaatii vielä pieniä hienosäätöjä. Ne eivät kuitenkaan vaikuta seurojen toimintaan. Kun
saadaan alle kokonainen kilpailukausi sekä futsalia että jalkapalloa, niin eiköhän ainakin suurimmat viilaukset ole saatu tehtyä,
Pihlaja arvioi.
2015
31
Piiriin kaksi
hopeamitalia ELL:sta
Syksyn Etelä-Länsi liigoissa pääkaupunkiseudun joukkueet
Honka, HJK, PK-35 ja KäPa napsivat ykköstilat nimiinsä kaikissa ikäluokissa. Honka voitti sarjoista kolme, muut kolme kukin
yhden.
Tampereen piiriin saatiin kaksi hopeamitalia. Ilves nousi
kakkostilalle D13-pojissa sekä C15-tyttöjen liigassa.
Perinteikkäiden alueidensa kärkijunioriseurojen joukossa
piskuinen PJK ja toisena osapuolena oleva PP-70 sinnittelivät
yhdistelmäjoukkueellaan C15-poikien sarjassa viidenneksi.
Taakse jäivät mm. sellaiset seurat kuin FC Lahti, TPS, ÅIFK
ja FC Jazz, joten oikeita asioita tekemällä pienemmälläkin
seuralla on mahdollisuus saada menestystä ikäluokan kovissa
alueellisissa peleissä.
Futsalsarjoissa
ennätysmäärä joukkueita
Talven futsalsarjoihin ilmoittautui Tampereen piirissä enemmän joukkueita kuin koskaan aiemmin. Kokonaismäärä nousi
283:een. Edelliskaudella sarjoihin osallistui 242 joukkuetta.
Lisäksi harrastesarjoissa on mukana 75 joukkuetta eli kaikkiaan
358 miehistöä on mukana piirin futsaltoiminnassa.
Otteluita piirissä pelataan yli 2100 kaikkiaan 40 eri sarjassa.
Nuorten sarjoja on yhteensä 22, aikuisten 9 ja harrastesarjoja
niin ikään 9.
Nuorten joukkuemäärä nousi 207:ään 172:sta. Ikäluokittain
eniten joukkuemäärät kasvoivat C14- ja D13-poikien sarjoissa,
molemmissa kahdeksalla joukkueella.
Nuorten sarjoihin osallistuvista seuroista eniten joukkuemääriään kasvatti TPV, joka ilmoitti 8 joukkuetta edelliskautta
enemmän. Leki-futis FS:n joukkuemäärä kasvoi kuudella juniorimiehistöllä.
Armi Heikkilälle
hopeaa SM-taitokisoissa
TASO-tulospalvelujärjestelmä otetaan käyttöön
myös kesän jalkapallosarjoissa.
Vantaan Myyrmäessä pidettiin marraskuussa perinteiset SM-taitokisat, joihin osallistui tänä vuonna noin 380 tyttöä ja poikaa.
Ilveksen Armi Heikkilä toi Tampereen piiriin tällä kertaa
ainoan mitalisijan oltuaan D12-tyttöjen sarjassa toiseksi paras
lopputuloksellaan 69.5.
Niukasti mitalisijojen ulkopuolelle jäi E11-pojissa NoPS:n
Waltteri Valkama, jonka sijoitus omassa ikäluokassa oli neljäs.
Kuudenneksi omissa sarjoissaan ylsivät HJS:n Lauri Kesti (D13pojat) ja Tuuli Viinikka (E11-tytöt) sekä Ilveksen Aino Jalonen
(D13-tytöt) ja Saga Vanninen (D12-tytöt).
Palloliiton nuorisopäällikkö Marko Viitanen kannustaa seuroja ja pelaajia edelleen kehittämään älyä ja taitoa taitokilpailulajeja harjoittelemalla.
– Jos pallo tottelee näissä tekniikkalajeissa, vähenee hapuilu peleissäkin. Pallot napsuvat omille, eivätkä kimpoile, laukaus
on tarkempi ja päälläkin osuu palloon hallitummin. Pelin havainnointia ja pelin ymmärrystä korostavassa valmennuslinjassa
on muistettava myös lajin perustekniikat, Viitanen muistuttaa.
Piirin paras
naispelaaja 2015
Heidi Kollanen.