NAISILLE - Suomen Palloliitto
3 • 2015 SIVUT 18–19 NAISILLE upeasti liigahopeaa SIVU 6 Tatu Miettunen piirin lupaava pelaaja 2015 SIVUT 9–14 Juhlavuosi huipentui huomionosoituksiin SIVU 15 Pelaajan polku rakenteilla Tampereen piirissä maalipotku 3 Jalkapalloa jokaiselle Jalkapallolehti Maalipotku on SPL:n Tampereen piirin julkaisema jalkapalloilun ja futsalin erikoislehti. Päätoimittaja: Kari Pansio Nykyisen piirijohtajan siirtyessä suunnitelman mukaiselle eläkkeelle kesällä 2016 haemme uutta PIIRIJOHTAJAA vastaamaan toimintamme johtamisesta ja kehittämisestä. Piirijohtajan tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää taitoja strategiseen johtamiseen, henkilöstö- ja taloushallinnon osaamista, innostusta työskennellä haastavalla toimialalla suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti, positiivista ja innostavaa asennetta, hyviä vuorovaikutustaitoja, nykyaikaisten viestintävälineiden hallintaa sekä mahdollisuutta joustavaan ja vaihtelevaan työaikaan. Liikunta- ja taloushallinnon koulutus sekä hyvä kirjallinen ja suullinen englannin kielen taito katsotaan hakijalle eduksi. Tehtävään liittyviin kysymyksiin vastaa piirijohtaja Jarmo Tuomiranta, puh. 0500 627 961 9.12. klo 10.30 – 12.30, 14.12. klo 10.30 – 12.30 ja 18.12. klo 10.30 – 12.30. Mahdolliset lisätiedot sähköpostilla: jarmo.tuomiranta@palloliitto.fi, hallituksen puheenjohtaja Kari Pansio, kari.pansio@ilves.fi tai varapuheenjohtaja Ville Salonen, ville.salonen@tpv.fi. Lähetä hakemuksesi palkkatoiveineen ja CV:si osoitteeseen jarmo.tuomiranta@palloliitto.fi viimeistään 21.12.2015. 3 tässä lehdessä mm: Suomen Palloliiton Tampereen piiri ry Suomen Palloliiton Tampereen piiri toimii Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueilla yhteistyössä jäsenseurojen ja muiden valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen kanssa. Myös toimialueen kunnat ovat tärkeitä yhteistyötahoja. Organisoimaamme harrastus- ja kilpailutoimintaan osallistuu vuosittain yli tuhat joukkuetta ja noin 20.000 jalkapallon ja futsalin harrastajaa. Laadukkaan ja monipuolisen harrastus- ja kilpailutoiminnan lisäksi keskeisiä tehtäviämme ovat jäsenseurojen toiminnan tukeminen, valmentaja- ja pelaajakehitys sekä jalkapallon ja futsalin olosuhteiden parantaminen ja lajien yhteinen edunvalvonta. 2015 Toimitussihteeri: Jari Runsas Effet Oy Åkerlundink. 2 A 33100 Tampere Toimituskunta: Kari Pansio Jarmo Tuomiranta Jari Runsas Ulkoasu: Effet Oy Painopaikka Grano Oy, 2015 9–11 Juhlavuodella arvokas pääjuhla 14 Liki 200 seuratoimijaa huomioitiin 22–23 Leena Lepikonmäki avaa polkua Italiassa 4 maalipotku 3 2015 maalipotku 3 PIIRIJOHTAJALTA Futsal on ollut ja varmasti tulee aina olemaan vahvassa roolissa Tampereen pii- ” Juhlavuosi avattiin maaliskuussa arvoisellaan tavalla Jalkapallomuseossa Valkeakoskella. Jalkapallomuseo ja sen toiminta on merkittävä osa suomalaisen jalkapallon historiaa ja menneiden aikojen tapahtumien ja tekijöiden kunnioitusta ja vaalimista. Kuten sanotaan, ilman historiaa ei voi ymmärtää nykypäivää. Tämä pätee myös jalkapalloon. Piirin juhlavuoden avauksella ja juhlanäyttelyllä siellä halusimme omalta osaltamme nostaa esiin Jalkapallomuseon upeaa toimintaa ja perinteiden vaalimista. Onnistuimme yhdessä museon vapaaehtoisten toimijoiden kanssa hienosti. Iso kiitos ja erinomaista tulevaisuutta Jalkapallomuseolle! Suuri Kiitos kaikille Tampereen piirin juhlavuoden tapahtumiin osallistuneille – Respect! rissä ja piirin seuroissa. Oli hienoa, että saimme olla järjestämässä Futsal Gaalaa, jossa palkittiin suomalaisen futsalin parhaat onnistujat kaudelta 2014–2015, niin Palloliiton kuin piirinkin kilpailutoiminnan osalta. Respect Suomen Cupin loppuottelutapahtumat Valkeakoskella osana piirin juhlavuotta onnistuivat erinomaisesti. Valkeakoski ja Haka osoittivat jälleen vahvan jalkapalloperheen osaamisen. Jos Valkeakoskella ja Tampereen piirissä voitaisiin päättää, Suomen Cupin loppuottelut pelattaisiin jatkossa joka vuosi Tehtaan kentällä! Tampereen kaupunki kunnioitti vastaanotollaan historiallisella Raatihuoneella piirin ja seurojen toiminnan avainhenkilöi- tä; seurojen puheenjohtajia, piirin hallituksen ja valiokuntien jäseniä, toimihenkilöitä ja monia muita erilaisissa jalkapallon ja futsalin keskeisissä tehtävissä toimivia lajien puolesta itsensä likoon laittavia henkilöitä. Respect-tunnelma oli käsin kosketeltavissa. K ari Pansio Suomen Palloliiton kehittäminen – uhka vai mahdollisuus? Suomen Palloliitto on 107 vuotta vanha organisaatio, jolle on muodostunut vuosien varrella oma toiminnallinen kulttuuri ja toimintatapa. Oleellinen osa tätä kulttuuria ovat myös 12 itsenäistä piiriä, jotka kattavat koko Suomen edustaen alueellisuutta ja paikallisuutta. Piirin Juhlaseminaarissa käsiteltiin mielenkiintoista aihetta Seuratyö palkitsee – vai palkitseeko? Otsikon kysymyksen alustuksissa saatiin näkemykset niin valtion, kunnan kuin liikuntajärjestöjenkin näkökulmasta. Paneelikeskustelu aiheen tiimoilta sai aikaan vilkkaan keskustelun. Lopputulemana voitiin todeta, että kaikkia meitä tarvitaan suomalaisen liikunnan ja urheilun tulevaisuuteen. Siinä tulevaisuudessa ei ”kolmannen sektorin” urheiluseurojen ja vapaaehtoisten toimijoiden rooli tule vähenemään, pikemminkin päinvastoin. Tärkeää on kunkin sektorin tehtävien määrittely, toimiva yhteistyö eri toimijoiden välillä ja keskinäinen kunnioitus. Suomen Palloliitto on yksi suurimmista lajiliitoista. Sen jäseninä on noin 950 seuraa, joka tarkoittaa liki 130 000 rekisteröityä pelaajaa. Tällaisen perinteikkään, ehkä hieman konservatiivisenkin, lajiliiton uudelleenorganisoituminen ei ole helppoa. Pitää huolehtia siitä, että kenttäväki (seurat ja piirit) on tyytyväinen, mutta samalla pitäisi miettiä miten saadaan tehokkaammin käytettyä olemassa olevat rajalliset resurssit. Suomen Palloliitossa ja sen jäsenpiireissä työskentelee noin 120 henkeä. Kun otetaan mukaan myös seurojen päätoiminen henkilöstö, luku nousee kaikkiaan noin 600 henkilöön. Juhlavuoden pääjuhlassa halusimme kunnioittaa piirin ja Palloliiton toiminnassa pitkään toimineita vapaaehtoisia henkilöitä. Paikalla oli monia jalkapalloilulle sydämensä menettäneitä lajin parissa eri tasoilla ja eri aikakausina, jopa vuosikymmeniä toimineita lajin ystäviä. Yhteistä kaikille oli ja on rakkaus kuningaspeli jalkapalloon, joka yhdistää eri sukupolvet saman vihreän veran äärelle nyt ja aina. Vuodesta toiseen. Suuri kiitos kaikille Tampereen piirin juhlavuoden tapahtumiin osallistuneille – Respect! Miten tämä henkilöstö ja muut resurssit saadaan paremmin palvelemaan pelaajia ja seuroja? Tähän ei varmaan löydy yhtä ratkaisua, saati mielipidettä. On keskusteltu, että itsenäiset piirit lakkautettaisiin, ja kaikki henkilöt olisivat suoraan Suomen Palloliiton palkkalistoilla. Piirien lakkauttaminen itsenäisinä toimijoina ei tuo vielä tehokkuutta lisää, vaan kasvattaa enemmänkin kysymyksiä: Johdettaisiinko kaikkea keskitetysti nyt Helsingistä ja niin sanottu ”maaseutu” saa pärjätä omillaan? Vai hajautetaanko henkilöstö kentille, ja ” Tampereen piirin 70-vuotisen toiminnan juhlavuoden teema ”Seuratyö palkitsee” nousi vahvasti esiin juhlavuoden tapahtumissa. Seurat ottivat upeasti vastaan ajatuksen seuratoimijoiden huomioimisesta siitä korvaamattoman tärkeästä työstä, jota monet seuroissa mitä erilaisimmissa tehtävissä toimivat vapaaehtoiset tekevät. Seuratyö palkitsee -tunnustuksilla palkittiin yhdessä seuran ja piirin edustajien kanssa yli kahdessakymmenessä eri tilaisuudessa 194 pitkään ja ansiokkaasti suomalaisen jalkapallon ja futsalin harrastajien hyväksi vapaaehtoistyötä tekevää henkilöä. Varmasti moni muukin vapaaehtoinen olisi tunnustuksen ansainnut ja heidän aikansa tulee myöhemmin. 5 PUHEENJOHTAJALTA Jarmo Tuomiranta Seuratoimijat pääosassa juhlavuonna 2015 Meidän Tampereen piirinä pitää olla alusta asti mukana tämän uudistuksen valmistelussa. tiettyjä toimintoja saatettaisiin keskittää paikallisten vahvuuksien mukaisesti? Esimerkkinä tästä toimii meille kaikille tuttu futsal, jota jo kokeiltiinkin Tampereen piirin koordinoimana ja joka sai iloksemme hyvän vastaanoton. Piirien tehtäväkenttä on laajentunut ja tulevaisuudessa yhä enemmässä määrin tullaan mm. pelaamaan aluesarjoja. Perinteiset piirinsarjat eivät kaikilta osin tänä päivänä pysty vastaamaan nykyisiin tarpeisiin, ja kehityssuunta aluesarjojen suuntaan pyrkii takaamaan kovien ja tasaisten pelien tarjonnan erilaisille harrastajille. Sitä, millä aikataululla tätä uutta organisoitumista ollaan viemässä eteenpäin, ei tiedä vielä kukaan. Nykyinen liittovaltuus- to on antanut liittohallitukselle tehtävän valmistella esityksen uudistamisesta ja liittohallitus on nimennyt työryhmän, joka on valmistellut ensimmäisen ehdotuksensa. Esityksen pohjalta on tarkoitus lähteä piirien ja seurojen kanssa keskustelemaan, miten ”kentän” näkökulmat ja tarpeet huomioidaan uudistusta suunniteltaessa. Meidän tulee myös muistaa, että tulevana vuonna 2016 pidetään Suomen Palloliiton liittokokous Tampereella, ja tässä kokouksessa tullaan jälleen valitsemaan uudet päättäjät seuraavalle nelivuotiskaudelle. Eli tässä on paljon erilaisia palasia, jotka eivät ole vielä loksahdelleet paikoilleen. Meidän Tampereen piirinä pitää olla alusta asti mukana tämän uudistuksen valmistelussa. Näin voimme varmistaa, että meille tärkeät asiat tulevat huomioiduksi. Omalta osaltamme olemme jo aloitelleetkin tätä työtä listaamalla ryhmätöiden kautta piirimme suunnittelupalaverissa muutoksen kaikkia mahdollisuuksia, kuin myös uhkia. Lopuksi voin vielä todeta, että meillä on nyt erinomainen mahdollisuus päivittää Suomen Palloliiton toiminta 2000-luvulle. Meidän tulee olla ennakkoluulottomasti mukana tässä työssä ja rakentaa sellainen Suomen Palloliitto, jossa jokainen lapsi, nuori ja aikuinen löytää oman paikkansa harrastaa ja kilpailla omalla tasollaan niin jalkapallon kuin futsalinkin parissa. 6 maalipotku 3 2015 € Onko 3000 euroa PALJON VAI VÄHÄN? Otsikon kysymykseen tiivistyi jo perinteiseksi käyneen HLU:n, TUL:n Tampereen piirin ja Palloliiton Tampereen piirin miniseminaarin tämänkertainen aihe. Seminaarissa pohdittiin siis liikunnan harrastamisen hintaa. T eemaan alusti miniseminaarin avannut Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n puheenjohtaja Hannu Soro, joka muistutti, että kuntien innostus harrastuspaikkojen rakentamiseen ei ainakaan kasva kireässä taloustilanteessa. Yksityisesti toteutettujen liikuntapaikkojen yleistyminen voi tuoda mukanaan harrastuksen kallistumisen. Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen lähestyi asiaa laajemmasta perspektiivistä. – Jotta voimme arvioida, onko 3000 euroa liikuntaharrastuksesta paljon vai vähän, on katsottava isompaa kuvaa. Paljonko ihmisillä on rahaa käytettävissään? Ovatko harrastusten kustannukset nousseet? Kuinka monelle hinta on este harrastukselle? Mikä on kohtuullista? Paajanen maalasi kokonaiskuvaa tilastofaktoilla. Vuonna 2013 suomalaisten keskimääräiset vuositulot olivat 27 933 euroa sisältäen myös erilaiset tukimuodot. Alle 20 000 euron vuosituloilla eläviä oli peräti Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen pohti liikunnan ja urheilun harrastamisen hintaa monesta näkökulmasta. 43,8 prosenttia tulonsaajista. Kotitalouksien käytettävissä olevista varoista suurin erä menee asumisen kuluihin, noin 28 prosenttia. – Siitä, miten monelta liikuntaharrastus loppuu kustannusten vuoksi, ei ole riittävästi tutkimustietoa. Sen kuitenkin tiedämme, että terveyserot ovat kansalaisten välillä suuret ja Seuratyö palkitsee -tunnustuksen miniseminaarin yhteydessä saivat Markus Aalto, Ron Altschuler, Sami And, Esa Peltola ja Veijo Puranen. HLU:n puheenjohtaja Hannu Soro korosti, että kuntien kireässä taloustilanteessa talkootyön merkitys vain kasvaa. sen, että kaikki eivät liiku, vaikka heillä olisi siihen mahdollisuus, Paajanen totesi. Pakolliset kulut kasvaneet Eri lajien välillä on tehty vertailuja kustannuskehityksestä. Vertailun kalleimmaksi lajiksi nousi ratsastus, jonka vuosiku- lut nousivat yli 10 000 euroon. Kakkosena tuli jääkiekko, sen jälkeen taitoluistelu ja neljäntenä jalkapallo. – Kustannuksista iso osa muodostuu erilaisista pakollisista kuluista kuten lisensseistä, ohjaus- ja kilpailutoiminnan maksuista sekä välttämättömistä välineistä ja tekstiileistä. Muuttuvia kuluja ovat esimerkiksi matkakulut, virkistystoiminta sekä muut välineet ja kustannukset. Tältä osin on nähtävissä paikoin jonkinlaista välinehifistelyäkin, Minna Paajanen tuumi. Vaikka ongelmavyyhti on hankala, oli Paajasella mielessä joukko toimenpiteitä, joilla kustannuskehitykseen voidaan vaikuttaa. – Liikunnan asemaa pitää vahvistaa yhteiskuntapolitiikassa ja kuntien toiminnassa, liikunta on vietävä sinne missä lapset ovat, ei-kilpailullisen liikunnan paikka liikunnan kentässä on selkeytettävä, kilpailujärjestelmiä on järkevöitettävä ja seurojen tukijärjestelmät on saatava selkeämmiksi. Valmentajan tunnustuspalkinnon saaja Juha Väntti, lupaava erotuomari Teemu Pylkkänen, vuoden poikapelaaja Abukar Mohamed, lupaava pelaaja Tatu Miettunen ja Veikon maljan saaja Ari Seppälä. maalipotku 3 Piirin 70-vuotissyyskokous hyväksyi piirin ensi vuoden toimintasuunnitelman esitetyssä muodossa. Listalla on muun muassa päätöksenteon selkeyttämiseen tähtäävää pohdiskelua valiokuntien ja piirihallituksen työnjaosta. Piirihallituksen erovuoroiset jäsenet valittiin tehtäviinsä uudelleen äänestyksen jälkeen. 2015 Syyskokouksessa ääntenlaskijat Sami Pälvinen (vas.) ja Ville Salonen joutuivat töihin, kun valittiin piirihallitukseen jäseniä seuraavalle toimikaudella. Valiokuntien työnjakoa pohditaan uudelleen P iirin syyskokouksessa oli edustettuna 15 piirin seuraa. Sääntömääräisten kokousrutiinien jälkeen päästiin henkilövalintoihin, jotka tällä kertaa johtivat myös äänestykseen. Piirihallituksessa erovuorossa olivat Jaana Erä (Apassit), Asko Jussila (Haka) ja Mikko Tuomainen (HJS). Kolmikko valittiin äänestyksen jälkeen jatkamaan tehtävissään. Heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen valittiin Hanna Heinonen (FC Kangasala), Antti Seppä (YIlves) ja Kari Hakari (TPV). Tilintarkastajina jatkavat Markku Laakso ja Pentti Haapanen. Piirijohtaja Jarmo Tuomiranta esitteli ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion. Piiri panostaa edelleen pelaajakehitykseen ja edessä on tämän vuoden aikana valmistellun Pelaajan polku -dokumentin viestintä ja jalkauttaminen. vuoden aikana saada vielä 5–6 uutta seuraa mukaan järjestelmään. Koko maassa laatujärjestelmän on ottanut käyttöön 130 seuraa. Piirin organisaatioon tulee vuoden alusta pieniä muutoksia, kun Mikko Tulonen palaa piirin seura- ja nuorisotoimintapäälliköksi. Ari Kervinen jää pois piirin palveluksesta ja hänen tilallaan haavitoiminnan vetäjinä aloittavat Anssi Ylinen ja Petri Taskinen. Piirin puheenjohtaja Kari Pansio totesi avauspuheessaan, että piirin juhlavuosi on ollut antoisa ja etenkin seura-aktiivien huomioiminen on ollut tärkeä juhlavuoden teema. Aiheesta on enemmän toisaalla tässä lehdessä. Myös seurakehitys on edelleen agendalla. Laatujärjestelmässä on tällä hetkellä 12 piirin seuraa. Tavoitteena on ensi Tampere veturin paikalle Kokouksen muissa asioissa Harri Talonen esitteli pyydettynä puheenvuorona liiton organisaatiouudistuksen tilannetta. Talonen muistutti, että viimeisen viiden vuoden aikana liiton organisaatiota on ravisteltu rajusti ja läpinäkyvyys päätöksenteossa on parantunut. Nyt tavoitellaan edelleen toiminnan järkeistämistä ja suoraviivaista- mista. – Meillä pitää olla rohkeutta päästä pois vanhasta FIFA-kulttuurista. Asioita on tarkasteltava helikopteriperspektiivistä, että Palloliitto on elinvoimainen 20 vuoden päästäkin, Talonen totesi ja korosti uudistuksen tärkeyttä sekä Tampereen piirin roolia aktiivisena toimijana. – Toivon, että seuraavan kahden vuoden aikana löytyy tie uudistukselle. Tampereen piiri on toivottavasti kehityksessä veturina, eikä jää perässä vedettäväksi vaunuksi. Uudistuksen läpivienti ei ole helppoa, sillä siihen liittyviä yksityiskohtia on lukematon määrä. – Myös seurat on saatava uudistukseen mukaan, että saamme luoduksi elinvoimaisen seurojen Palloliiton, jossa myös alueiden erityispiirteet tulevat näkyviin,Talonen korosti. 7 8 maalipotku 3 2015 maalipotku 3 2015 70-vuotista 9 Tampereen piiri juhli taivaltaan Piirin juhlavuoden pääjuhlaa vietettiin marraskuussa Tampereella. Tiivis viikonloppu alkoi vastaanotolla Tampereen Raatihuoneella ja jatkui seuraavana päivänä juhlaseminaarilla sekä pääjuhlalla. Kaikissa näissä tilaisuuksissa huomioitiin myös ansioituneita jalkapallotoimijoita. R aatihuoneen vastaanotolle saapui 120 piirin toimijaa. Isäntänä toimi apulaispormestari Pekka Salmi, joka kertoi talon historiasta. – Georg Schreckin suunnittelema uusrenesanssityylinen Raatihuone valmistui vuonna 1890. Suurlakon aikaan vuonna 1905 sen parvekkeelta luettiin Tampereen punainen julistus. Rakennuksessa ovat aikanaan toimineet muun muassa Tampereen kaupunginvaltuusto, rahatoimikamari, maistraatti ja raastuvanoikeus. Raatihuonetta on uudistettu ja restauroitu useampaan otteeseen 1960-luvulta alkaen. Viimeksi taloon tehtiin isompi saneeraus 2000-luvun alussa. Salmi totesi myös tyytyväisenä, että Tampere on pystynyt parantamaan jalkapalloilijoiden olosuhteita viime vuosina. Uusia keinonurmikenttiä on saatu tasaiseen tahtiin ja parhaillaan menossa on Tammelan uuden stadionin kaavoitustyö. Sen ete- 10 maalipotku 3 2015 maalipotku 3 2015 11 Jukka Sorsa, Markku Lehtola ja Jussi Heimo Raatihuoneella. Seppo Auvinen, Petteri Hauhia, Heikki Heinonen, Eino Helminen ja Merja Jalasto saivat kunniakirjat juhlaseminaarin yhteydessä. Piirin standaareilla palkittiin Jari Runsas, Petri Puronaho, Markku Laakso, Reijo Kilpinen ja Pirjo Kauppinen. Harri Taloselle, Tapani Romppaselle, Esko Paajalalle ja Markku Lehtolalle ojennettiin liiton kultaiset ansiomerkit. Lauluyhtye Tuuletar vastasi pääjuhlan musiikista. Piirin parhaat: Heidi Kollanen, Mika Hilander ja Riku Vihreävuori. nemisen aikataulu riippuu pitkälti siitä, tehdäänkö kaavasta valituksia. Vastaanoton kohokohta oli Opetus- ja kulttuuriministerin myöntämien ansioristien jako. Arvokkaan huomionosoituksen Suomen liikunnan ja urheilun eteen tehdystä työstä saivat Matti Haavisto, Harri Holli, Tiina Sarisalmi, Harri Talonen ja Jarmo Tuomiranta. Jarmo Kuusistolle luovutettiin ansiomitali kullatuin ristein. Juhlava iltatilaisuus Lauantain ohjelmassa oli ensin iltapäivän juhlaseminaari, josta tarkemmin toisaalla. Ennen seminaaria piirin puheenjohtaja Kari Pansio ja piirijohtaja Jarmo Tuomiranta vastaanottivat joukon tervehdyksiä eri sidosryhmiltä. Juhlaseminaarin aluksi jaettiin 20 Seuratyö palkitsee -tunnustusta alueen seuratoimijoille. Kunniataulun vastaanottivat Seppo Auvinen, Petteri Hauhia, Heikki Heinonen, Eino Helminen, Merja Jalasto, Raimo Jokinen, Tero Kivistö, Marko Koskinen, Ismo Leiniö, Tapani Lepomäki, Jarno Leppänen, Rami Naulo, Esa Ojala, Antti Pettinen, Pertti Postinen, Aaro Rytky, Kimmo Opetus- ja kulttuuriministeriön huomionosoituksen saajat Raatihuoneella: Jarmo Kuusisto, Jarmo Tuomiranta, Harri Talonen, Tiina Sarisalmi, Harri Holli ja Matti Haavisto. Sulonen, Miikka Tahkokorpi, Mark-Leo Waite ja Heikki Wilen. Iltajuhla alkoi puheenjohtaja Kari Pansion tervetulotoivotuksella, jossa hän kävi läpi etenkin viimeisen kymmenen vuoden huippukohtia piirissä. Huippuhetkistä koottu kuvaesitys pyöri taustalla myös pääjuhlan illallisen aikana. Juhlapuheen piti Suomen Palloliiton puheenjohtaja Pertti Alaja. – Urheilu on merkillinen opettaja. Yhden asian opit varmasti; joka päivä pitää lunastaa itsesi. Eilinen voitto ei ole välttämättä huominen voitto. Urhei- lu opettaa harjoittelemaan päämäärää varten, keskittymään ja itse tilanteessa vapauttamaan kaikki voimavarat suorituksen onnistumiseen, Alaja totesi. – Kun jalkapalloperheessämme nyt juuri ollaan hakemassa uudistusta toimintatapoihimme ja ollaan raikastamassa perheemme organisoitumista, kyse on juuri yhteisten voimavarojemme vapauttamisesta yhteen ainoaan tarkoitukseen; jalkapalloseurojemme palveluun ja auttamiseen entistä lähempänä ja entistä paremmin. Alueellisesta yhteistyöstä on saatu jo hyviä kokemuksia. Uudistusta työstetään yhdessä ja avoimes- Kari Pansio avasi pääjuhlan. Juhlapuheen piti liiton puheenjohtaja Pertti Alaja. Piirin pitkäaikaisia jalkapallolegendoja Jussi Peltosesta Veikko Lieslehtoon. ti, ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Suomen Palloliiton tulee olla yksi ja yhtenäinen Seurojen Palloliitto, jonka seurat voivat mielihyvin ja ylpeydellä kokea omakseen. piiri- tai seuratasolla jalkapalloilun tai futsalin hyväksi. Piirin standaarin erityisen merkityksellisestä työstä piirin toiminnan edistämiseksi saivat Pirjo Kauppinen, Reijo Kilpinen, Markku Laakso, Petri Puronaho ja Jari Runsas. Yhtenä illan kohokohtana oli piirin parhaiden palkitseminen. Piirin parhaaksi naispelaajaksi valittiin Naisten Liigan paras maalintekijä, Ilveksen Heidi Kollanen. Hän viimeisteli liigassa 24 maalia. Miesten parhaaksi pelaajaksi valittiin Ilveksen maalivahti Mika Hilander, joka vartioi joukkueensa maalia täydet mi- nuutit Veikkausliigassa ja valittiin muun muassa kahdesti liigan kuukauden pelaajaksi. Vuoden erotuomarin palkinnon pokkasi Tampereen Erotuomarikerhon Riku Vihreävuori. Lisäksi Ilveksen naisten liigahopeaa voittaneen joukkueen valmentajakaksikolle Maiju Ruotsalaiselle ja Rami Rosenbergille myönnettiin valmentajan tunnustuspalkinnot hienosta kaudesta. Illan kulttuuriannoksesta vastasi suomalainen folk hop -yhtye Tuuletar, jonka laulajat luovat pelkillä äänillään sointirikkaan ja mielenkiintoisen musiikillisen maailman. Neli- Vuoden parhaille palkinnot Myös iltajuhlassa jaettiin muutamia huomionosoituksia. Palloliiton kultaiset ansiomerkit kiinnitettiin Markku Lehtolan, Esko Paajalan, Tapani Romppasen ja Harri Talosen puvun rintamukseen. Kultaisen ansiomerkin voi saada vähintään 15 vuoden aktiivisesta työstä liitto-, henkinen yhtye sijoittui mm. viime kesänä toiseksi arvostetussa vokal.total2015-lauluyhtyekilpailussa Itävallassa. Tuulettaren soinnit saivatkin juhlayleisön haukkomaan henkeään ihastuksesta a cappella -musiikin mahdollisuuksiin. Kevyemmästä kulttuurista vastasivat Hönttä ja Toippari, jotka naurattivat juhlayleisöä tutuilla Tampereenkiälisillä uutisillaan. Viihdepläjäyksessä vilahtelivat tutut, tilaisuudessa paikalla olleet merkkihenkilöt Risto Hannulasta Jukka Gustafssoniin. 12 maalipotku 3 2015 maalipotku 3 2015 13 Seuratyö palkitsee – vai palkitseeko? Vapaaehtoiset kantava voima seuratyössä Piirin juhlaseminaarin aiheena oli ”Seuratyö palkitsee – vai palkitseeko?”. Vaikka päätoimisia on koko ajan enemmän, nojaa suomalainen seuratoiminta edelleen hyvin vahvasti vapaaehtoisten toimijoiden työpanokseen. Seminaarissa pohdittiin, miten valtio, kunnat ja liikuntajärjestöt tukevat ja kannustavat tätä arvokasta työtä ja miltä näyttää seuratyön tulevaisuus. S eminaarin paneelikeskustelua edelsi kolme pyydettyä puheenvuoroa. Ylitarkastaja Sari Virta Opetus- ja kulttuuriministeriöstä pohti valtion roolia seuratoiminnan ja vapaaehtoisten tukijana. Valtion rooli pohjautuu liikuntalakiin ja liikuntapoliittisiin linjauksiin. Lisäksi päätöksiin vaikuttavat hallitusohjelma, valtion talousarvio sekä valtionavustukset veikkausvoittovaroista. – Liikuntalain uudistamisen lähtökohtina ovat olleet sekä yhteiskunnan että liikunnan ja urheilun kentän muutokset. Kansalaisten päivittäinen liikunta-aktiivisuus on vähentynyt Satu Kankkonen. ja istumisen osuus kasvanut. Ohjatun harrastustoiminnan ohella omatoimisen liikunnan osuus on kasvanut valtion on rahoitusta suunnatessaan ohjattava tukea mahdollisimman monen kansalaisen hyväksi, Virta totesi. Lain tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa. Sitä kautta valtio pyrkii edistämään väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysisen toimintakyvyn ylläpitoa ja parantamista. Tavoitteiden toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus ja terveet elämäntavat samoin Ari Koskinen. kuin ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys. – Seuratoiminnan todellisesta tilasta on hyvin vähän faktatietoa. Yhdistysrekisterissä on laveasti noin 20.000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä, joista kuntien avustusjärjestelmissä on mukana noin kolmasosa. Vapaamuotoisten kaveriporukkaseurojen osuus ja määrä seurakentällä on kuitenkin kasvanut, Virta totesi. Valtion tärkeä tukimuoto seuroille on OKM:n seuratuki. Sitä myönnetään seuran perustoiminnan kehittämiseen silloin, kun seura haluaa kehittää lasten ja nuorten matalan harrastuskynnyksen toimintaa. Pekka P. Paavola. Lähtökohtia ovat mm. toiminnan monipuolisuus eli lajikirjo, uudet innovatiiviset kokeilut sekä harrastamisen halpa hinta. – Vuonna 2015 tukea myönnettiin 409 hankkeeseen, joissa oli mukana 478 seuraa, Virta ynnäsi. Kunta luo olosuhteita Tampereen kaupungin liikuntajohtaja Pekka Paavola näki kunnan roolin erityisesti olosuhteiden luojana ja toiminnan mahdollistajana. – Vanhempien rooli liikunnan ja urheilun maksajina on suurin, mutta kunnat tulevat hyvänä kakkosena. Kuntien tuki Timo Huttunen. Sari Virta. Ilari Grönholm. tilasubventioina on Suomessa noin 80 miljoonaa euroa vuodessa ja suorina avustuksina noin 23 miljoonaa, Paavola laski. Kuntatalouden kiristyessä kuntien resurssit ovat kuitenkin koetuksella ja erilaisten yksityisten toimijoiden osuus olosuhteiden rakentamisessa on kasvussa. Paavola ei näe kehityksessä pelkästään positiivisia sävyjä. – Jos pääpaino olosuhteiden rakentamisessa siirtyy entistä enemmän pois julkiselta sektorilta, olosuhteiden hinnan osuus harrastusten kokonaiskustannuksista nousee merkittävästi. Se eriyttää yhteiskuntaa, eikä kaikilla ole enää mahdollisuut- ta harrastaa haluamaansa liikuntaa. Pahimmillaan kilpa- ja huippu-urheilun pariin ei välttämättä enää tule parhaat urheilijat, vaan maksukykyisimmät, Paavola huomautti. Tampereella kaupunki sijoittaa 107 euroa vuodessa jokaista asukasta kohti olosuhteiden kehittämiseen. – Kaupungin nykyjohto suhtautuu todella myönteisesti olosuhteiden kehittämiseen. Toivottavasti tilanne jatkuu samanlaisena kuntatalouden haasteista huolimatta. Liitto panostaa seuroihin Apulaispääsihteeri Timo Huttunen Suomen Palloliitosta esitteli omassa puheenvuorossaan liiton linjauksia seuratyön tukemisessa ja harrastajamäärän kasvussa. – Jalkapallon parissa tehdään laskelmien mukaan miljoona tuntia vapaaehtoistyötä viikossa. Meillä on 128 000 pelaajaa ja noin 950 seuraa, joissa toimii noin 500 päätoimista työntekijää. – Liiton keskustoimiston ja alueellisten piiriorganisaatioiden tärkein tehtävä on seurojen Marko Laaksonen. kehittymisen tukeminen, Huttunen muistutti. Yksi Huttusenkin esiin ottama ongelma on drop out. Jalkapallo saa poikkeuksellisen hyvin lapsia mukaan toimintaan, mutta valitettavasti heistä ei pystytä pitämään kiinni. Lopettaneiden määrä on suuri joka vuosi. – Toiminnan pitäisi olla sellaista, että jokaiselle löytyy mahdollisuus saavuttaa se omien edellytystensä mukainen huipputaso. Tämän varmistamiseksi liitto on panostanut poikkeuksellisen paljon alemman tason valmentajakoulutukseen mm. uudistamalla koulutussisältöjä ja laittamalla alue- ja seuravalmennuksen resursoinnin uusiksi. Seuraohjelma on laadittu seurojen kehittämisen tueksi. – Parhaillaan on menossa strategiaprosessi, jonka tavoitteena on hyödyntää aiempaa joustavammin koko henkilöstön osaamista nykyisiä aluerajoja laajemmin. Uudistuksella reagoidaan toimintaympäristön muutoksiin ja jäsenseurojen muuttuviin tarpeisiin. Uudistamishanke tulee osaksi suomalaisen jalkapallon toimintastrategiaa 2016–2020, josta päätetään liittokokouksessa Tampereella ensi vuoden huhtikuussa, Timo Huttunen kertoi. Yhdessä tekeminen palkitsee Avauspuheenvuorojen jälkeen puhujat liittyivät paneelikeskusteluun, johon osallistuivat lisäksi FC Haka Oy:n puheenjohtaja Marko Laaksonen, FC Kangasalan puheenjohtaja Ilari Grönholm, Nokian kaupungin liikuntapalvelujohtaja Satu Kankkonen ja Hämeen Liikunta ja Urheilun aluejohtaja Ari Koskinen. Paneelissa pohdittiin yhdessä tuumin niitä asioita, joilla suomalaisen seuratyön toimintaedellytykset voidaan pitää kunnossa ja seuratyötä tekevien motivaatio korkealla. Yhteinen näkemys syntyi siitä, että seuratyön palkitsevin osuus syntyy yhdessä tekemisestä ja yhteisten onnistumisten kautta. Vapaaehtoistyö seuroissa yhdistää paitsi perheitä, myös ennalta toisilleen tuntemattomia liikunnan ja urheilun tarjoaman ilon ja riemun äärimmäisellä voimalla. 14 maalipotku 3 2015 maalipotku 3 Seuratyö palkitsee s -tunnustu Ikaalinen Seuratyön toimijoita huomioitiin Isona osana Suomen Palloliiton 70-v. juhlavuotta olivat seuratoimijoiden huomioimiset. Vuoden aikana piirin edustajat kävivät noin kahdessakymmenessä eri tilaisuudessa ja jakoivat liki parisataa Seuratyö palkitsee -tunnustusta ruohonjuuritasolla seurojensa eteen pyyteetöntä työtä tekeville futsal- ja jalkapalloihmisille. Syksyn aikana tunnustuksia jaettiin muun muassa Ikaalisissa ja Lempäälässä. Tampereen piirin pelaajakehitysvaliokunta on rakentanut piirille omaa pelaajapolkua, jonka tavoitteena on selkeyttää seurojen rooleja ja kannustaa niitä määrittelemään selkeästi toimintansa tavoitteet. Työn alla olevassa dokumentissa kuvataan pelaajan mahdollisuuksia toimia omien kykyjensä ja tavoitteidensa mukaisessa ympäristössä. Lempäälä 15 Pasi Tuutti (oik.) veti valmentajaseminaaria, jossa pohdittiin Pelaajan polkua Tampereen piirissä. Valmentajaseminaarissa pohdittiin seurojen profiloitumisen vaikutuksia Piirin pelaajapolku rakentumassa P Seuratyö palkitsee s -tunnustu 2015 elaajan polkua lähdettiin kehittämään piirin pelaajakehitysvaliokunnassa vuoden 2014 alussa piirin strategian pohjalta. Valiokunta esitteli työnsä tulokset piirihallitukselle syksyllä 2015 ja nyt ovat viimeiset viilaukset menossa. Pelaajan polkua on esitelty myös Valkeakosken valmentajaseminaarissa ja piirin nuorten jalkapallovaliokunnassa. Asia oli esillä myös piirin ja juniorivastaavien tapaamisessa 25.11. Näillä ja tulevilla toimilla pyritään löytämään yhteistä näkemystä asiaan ja edistämään pelaajan polun jalkautumista käytäntöön. Valmentajaseminaarin osallistujilla oli positiivinen näkemys aiheeseen. Tehdyissä ryhmätöis- sä kaikki ryhmät näkivät seurojen profiloitumisessa enemmän plussaa kuin miinusta. – Tuntuu siltä, että seuratoimijat ovat entistäkin valmiimpia ajattelemaan kokonaisuutta ja oman seuransa roolia pelaajakehityksessä. Kenttäväen viimeisessä puheenvuorossa oltiin hieman huolissaan siitä, onko piirin byrokratia niin raskas, ettei tämä erinomainen kehitystyö koskaan toteudu, piirin nuoriso- ja seuratoimintapäälliköksi vuoden alusta palaava Mikko Tulonen kertoo. Pelaajan polun vahvuuksina nähtiin mm. pelaajan pääsy oikean ikäisenä oikeaan ympäristöön ja harjoitusryhmien tasaisuus. Jokainen seura voisi myös profiloitumisella keskittää voimavaransa oikeisiin asioihin. Seurojen välisten muurien kaatuminen hyödyttäisi kaikkia. Pelkona on muun muassa se, että harrastuksen kustannukset nousevat ja drop out lisääntyy entisestään. Maajoukkueessa liikettä molempiin suuntiin Valkeakoskella pidetyssä valmentajaseminaarissa esitelmöivät myös nuorten maajoukkuevalmentaja Jarkko Wiss ja Palloliiton pelaajakehityspäällikkö Hannu Tihinen. Wiss havainnollisti pelaajien tarkkailua ja valintoja yhden ikäluokan kautta. Siitä kävi hyvin ilmi, miten ikäluokan valinnat muuttuvat ja kehittyvät tähtitarhavaiheesta vanhimpiin nuorten maajoukkueikäluok- kiin. Esityksen perusteella voidaankin todeta, että sanonta ”nuorten maajoukkueeseen on helpompi päästä kuin pudota sieltä”, ei pidä paikkaansa. Sen verran vaihtuvuutta joukkueissa oli. Hannu Tihinen kertoi kuulumisia vierailuista muiden maiden liitoissa ja kävi läpi suunniteltuja kehitystoimia valmentaja- ja pelaajakoulutuksen osalta. Perusviesti on, että toimintoja halutaan lähemmäs seuroja ja seuroihin. Näin on jo toimittukin, esimerkiksi E- ja D-valmennuskurssien osalta. Eri toimijoiden rooleja tarkennetaan ja päällekkäisyyksiä karsitaan (Fortum Tutorit, talenttivalmentajat, valmennuskurssien kouluttajat, piirit, aluevalmentajat, liitto) edelleen. 16 maalipotku 3 2015 maalipotku 3 Respect Suomen Cupin 60-vuotistapahtuma näkyi vahvasti Valkeakosken katukuvassa syyskuun lopussa. Tapahtumien täyttämän viikonlopun huipennus oli värikäs cupfinaali, jossa IFK Mariehamn vei cupin historiassa ensimmäistä kertaa voittopokaalin manner-Suomen ulkopuolelle. TÄLLÄ ETUKUPONGILLA Kylpylän riemut -50 % Tarjous voimassa 31.1.2016 saakka aikuisen, lapsen tai perhelipun listahinnasta. Max 6 hlöä/kuponki. Luovuta tämä etukuponki Kylpylän kassalle saapuessasi. 2015 17 Suomen A-maajoukkueen päävalmentaja Hans Backe ja hyökkääjälegenda Juhani Peltonen. Respect Suomen Cupin finaaliviikonloppu näkyi vahvasti Valkeakoskella Hämyläntie 2, 39500 IKAALINEN 03 4511 | www.rantasipi.fi myyntipalvelu.ikaalistenkylpyla@restel.fi Saarelaisille historiallinen Kuvat: Alpo Ee Jari Litmanen isännöi liiton uutta. kutsuvierastilais rola J uuso Waldenin aikanaan ideoima Suomen cup pelattiin siis ensimmäisen kerran vuonna 1955. Ensimmäisessä pelatussa cupfinaalissa Haka kaatoi HPS:n maalein 5–1. Tampereen piirin joukkueet ovat edenneet finaaliin asti yhteensä 23 kertaa ja 15 kertaa mestaruuspokaali on saatu matkaan mukaan. Eniten cup-mestaruuksia Tampereen piiristä on Hakalla, yhteensä 12. Ilves on voittanut cupin kahdesti ja Tampere United kerran. 60-vuotisjuhlan kunniaksi Valkeakoskelle järjestettiin runsaasti oheisohjelmaa koko karnevaaliviikonlopun ajaksi. Iso joukko päättäjiä saapui paikalle ja mm. piirijohtajat CUP-VOITTO kokoontuivat tapahtuman yhteydessä hotelli Waltikassa. Liiton eri kutsuvierastilaisuuksissa oli merkittäviä vaikuttajia niin lajin sisältä kuin eri sidosryhmistäkin. Maajoukkuelegenda Jari Litmasen isännöimässä tapahtumassa oli paikalla muun muassa A-maajoukkueen uusi päävalmentaja Hans Backe. Cup-finaali yleisön mieleen Cup-finaaliin Tehtaan kentälle saatiin erinomainen tunnelma etenkin finaalijoukkueiden FC Interin ja IFK Mariehamnin kannattajien toimesta. Ottelu alkoi vauhdikkaasti IFK:n läpiajolla jo parin minuutin pelin jälkeen, mutta maaleja saatiin vielä odotella. Uuden käänteen kamppailu sai 38. minuutilla, kun IFK Mariehamnin Duarte Tammilehto sai toisen keltaisen kortin ja poistettiin kentältä. Vajaalla pelaaminen ei saarelaisia haitannut, sillä joukkue siirtyi johtoon juuri ennen taukoa Diego Assisin lauottua saksipotkulla pallon maaliin. Vajaan tunnin pelin jälkeen sama mies puski Dever Orgilin keskityksestä 2–0-johdon, eikä Inter tästä enää toipunut. Vasta pari minuuttia ennen täyttä peliaikaa Guy Gnabouyou onnistui kulman jälkitilanteessa puskemaan Interin kavennuksen. Tasoitusta turkulaiset eivät saaneet enää puristetuksi, joten IFK pääsi juhlimaan historiallista ensimmäistä voittoaan kap- teeninsa Jan Lyyskin johdolla. Juhlat jatkuivat kotona Voiton merkitystä ahvenanmaalaisille kuvastaa hyvin Maarianhaminan torilla järjestetty juhla heti joukkueen saavuttua lautalla kotikaupunkiinsa. ”Grönvittin” ilonpitoon osallistui noin 1500 saarelaista. Voitto oli erityinen palkinto myös Anders Wiklöfille, jonka panos on ollut merkittävä IFK:n nousussa valtakunnan jalkapallon huipulle. Ahvenanmaan postikin – Ålands Posten – päätti osallistua juhlaan ja jo muutama päivä finaalin jälkeen myynnissä oli harvinainen erikoispostimerkki maakuntaan tulleen cup-mestaruuden kunniaksi. 18 maalipotku 3 2015 maalipotku 3 Keith Armstrong in nike Mbachun yh ja Emete päättyi ennenaik istyö aisesti. Kaksijakoinen jalkapallokausi jätti pohdittavaa Jalkapallokausi 2015 oli piirin huippuseurojen osalta kaksijakoinen. Menestys kulminoitui Ilveksen naisten liigahopeaan ja miehetkin pystyivät sarjatulokkaana varmistamaan liigapaikkansa. Ykkösessä Haka ja Kakkosessa TPV joutuivat pettymään nousuhaaveissaan. Ilves-Kissat lähtee hakemaan uutta vauhtia Kolmosesta ja Härmä Naisten Kakkosesta. P iirin osalta kauden ehdoton huippu oli Ilveksen naisten hieno nousu liigahopealle. Joukkue varmisti mitalin jo päätöskierrosta edeltävässä ottelussa, mutta taisteli vielä Vantaalla mestari PK-35:ttä vastaan tasapelillä mitalin astetta kirkkaammaksi, hopeiseksi. Naisten edellisestä mitalista ehti kulua 19 vuotta ja seurahistorian ainoasta aiemmasta hopeamitalista peräti 23 vuotta. Noin puolet nykyjoukkueen pelaajista ei ollut edes syntynyt vielä silloin. Joukkue vahvistui ennen kautta viidellä uudella pelaajalla. Etenkin toisaalla tässä lehdessä haastateltavana oleva kapteeni Katri Mattsson ja piirin Vuoden tyttöpelaajana palkittu Emmaliina Tulkki nousivat hopeajoukkueessa isoon roolin. Mitali tuli kuitenkin joukkueen yhteisen uhrautumisen ja sitoutumisen tuloksena. Haastava kausi kohtuulliseen päätökseen Ilveksen miehille liigapaikka avautui vasta alkuvuodesta MYPA:n talousongelmien vuok- si. Sarjaan valmistautuminen jäi lyhyeksi, eivätkä kaikki palaset olleet aivan liigan edellyttämällä tasolla. Siviilitöiden ja peliruuhkan keskellä painineet kokeneet pelaajat venyivät kuitenkin parhaimpaansa ja Ilves sijoittui lopulta kahdeksanneksi varmistaen näin sarjasopimuksen myös ensi kaudeksi. Yksi joukkueen hyvän esityksen kulmakivistä oli syystäkin piirin parhaaksi pelaajaksi valittu maalivahti Mika Hilander. Hän piti joukkuetta pystyssä monessa raskaassa paikassa ja valittiin ansaitusti kahteen eri otteeseen Veikkausliigan kuukauden pelaajaksi. Pienen tahran Ilveksen kauteen jätti seuran ja päävalmentaja Keith Armstrongin riitely ja jälkimmäisen erottaminen muutama kierros ennen kauden päätöstä. Onneksi sarjatilanne oli siinä vaiheessa jo suosiollinen, eikä riski karsintoihin joutumisesta ollut enää todellinen. Toivottavasti Jarkko Wissin valinta uudeksi valmentajaksi rauhoittaa tilanteen Ilveksen päästessä nyt muiden seurojen kanssa samalta lähtöviivalta valmistautumaan kauteen 2016. Hakalla parannettavaa vieraspeleissä Ykkösessä pelaavan Hakan kausi oli ensimmäinen Kari Martosen alaisuudessa. Tehtävää vastaanottaessaan noin vuosi sitten Martonen korosti, että pikavoittoja ei ole jaossa. Hakan liiganousua ryhdyttiin pohjustamaan kolmevuotisella projektilla. Se ei poistanut kovia odotuksia Valkeakoskella. Iso joukko kannattajia toivoi nousua heti projektin ensimmäisenä vuonna. Kausi 2015 oli Hakassa nuorten pelaajien sisäänajon kausi. Päävalmentaja olikin tyytyväinen siihen tapaan, jolla nuoret pelaajat ottivat paikkansa kentällä tilaisuuden saatuaan. Esimerkiksi Joni Mäkelä kantoi joukkuetta monissa vaikeissa paikoissa ja teki siinä sivussa kuusi tärkeää maalia. Kannattajien suureksi suosikiksi nousi nuori toppari Juho Pirttijoki, joka debyyttikaudellaan pelasi eleettömän varmaa puolustuspeliä. Tehoja löytyi myös hyökkäyspäässä, sillä toijalalaislähtöinen nuorukainen viimeisteli viisi osumaa. Hyvät Hyvän kauden pelannut Emmaliina Tulkki valittiin vuoden tyttöpelaajaksi Tampereen piirissä. otteet nostivat Pirttijoen myös U21-maajoukkueryhmään. Hyvää taustatukea nuoret saivat joukkueen kokeneemmalta rungolta. Kalle Multanen oli jälleen sarjan paras maalintekijä 19 osumallaan ja lopettamispäätöksensä pyörtänyt Jarno Mattila osoitti taas kerran, miksi hän on noussut Haka-legendojen arvokkaaseen kastiin. Haka sijoittui lopulta sarjan kuudenneksi. Selkeästi parannettavaa joukkueelle jäi vieraspeleistä, joista irtosi kauden aikana vain kaksi voittoa. Kotikentällään joukkue napsi täyden pistepotin yhdeksästä pelistä. TPV:lle kausi oli pettymys Vaikka TPV sijoittui Kakkosen etelälohkossa kohtuullisesti neljänneksi, oli kausi tamperelaisjoukkueelle suuri pettymys. Joukkue lähti kauteen kovin tavoittein, mutta mahdollisuus sarjanousuun karkasi käsistä jo varhaisessa vaiheessa. Lohkon kärjessä liigasta pudotettu FC Honka voitti 16 ensimmäistä otteluaan ennen kuin elokuun alussa menetti ensimmäisen Mauro Sev erino teki läpimurto kerran pisteitä tasapelillä Käpylän Palloa vastaan. Hongan lohkovoitto varmistui jo loppukesästä ja vei samalla terän nousutaistosta. Ykköseen asti espoolaisten voittotaival ei kuitenkaan riittänyt, vaan KPV oli nousukarsinnoissa maalin verran vahvempi. Pallo-Veikkojen osalta nousutavoitteen karkaaminen aikaisessa vaiheessa näkyi kauden mittaan hieman tasapaksuina esityksinä. Varsinkin vieraskentillä joukkueelle tuli joukko pistemenetyksiä otteluista, jotka ainakin valmennusjohdon mielestä olisivat olleet täysin voitettavissa. Kissat ei saanut ajoissa vaihdetta päälle TPV:n kanssa Kakkosen etelälohkossa pelanneen IlvesKissojen taival Kakkosessa jäi tällä erää kahden kauden mittaiseksi. Viime kauden tapaan syksy oli nousujohteinen, mutta valitettavasti ei tällä kertaa yhtä tuloksekas. Keskikesään osunut kymmenen ottelun tappioputki oli liian kova rako umpeen kurottavaksi, vaikka kahdeksan viimeisen kierroksen aikana Kissat ei hävinnyt otteluakaan. a TPV:n ed ustusmieh istöön. Näin uutta vauhtia on lähdettävä taas hakemaan Kolmosesta. Joukkueen parhaaksi maalintekijäksi nousi yhdeksän maalia viimeistellyt Jere Intala. Maalin päähän jäi kokenut Timor Inapshba. Maalivahti Tuomas Karjanlahti oli joukkueen selkäranka pelattuaan kauden kaikki ottelut alusta loppuun. Härmä putosi Ilvesavuista huolimatta Naisten Ykkösessä pelannut Härmä teki kauden alla farmisopimuksen liiga-Ilveksen kanssa ja kauden mittaan joukkue saikin tukun tamperelaispelureita avukseen taistossa sarjapaikasta. Sekään ei nyt riittänyt, sillä Härmä jäi kolmen pisteen päähän viimeisestä säilyjän paikasta. Tiukka taisto säilymisestä PK Keski-Uusimaan kanssa jatkui kalkkiviivoille asti, mutta tällä kertaa se päättyi hämeenlinnalaisten tappioon. Joukkueen ongelmat olivat puolustuspelissä, sillä parin ruman murskatappion myötä Härmän verkkoon tehtiin eniten maaleja sarjassa, yhteensä 57. Hämeenlinnalaisten paras maalintekijä oli kuusi osumaa viimeistellyt Suvi Saalimo. Piirin paras miespelaaja 2015 Mika Hilander. 2015 19 20 maalipotku 3 2015 maalipotku 3 2015 21 Hopeajoukkueen kapteenille tuli sata maaottelua täyteen Espanja-pelissä Katri Mattssonilla tunteikas kausi K okkolalaislähtöinen Katri Mattsson (os. Nokso-Koivisto) aloitti uransa GBK:ssa. Läpimurtonsa liigatasolle hän teki Pietarsaaressa FC Unitedissa ja pitkän uransa aikana hän on Suomen lisäksi hakenut haasteita niin Yhdysvaltojen, Ruotsin, Saksan kuin Norjankin kentiltä. Modernia laitapuolustajan peliä pelaava Mattsson on voittanut kolme Suomen mestaruutta ja yhtä monta Suomen Cupia. Kokemusta siis löytyy. Nousijajoukkue Ilvekselle oli kuin lottovoitto se, että rakkaus toi Mattssonin Tampereelle. – Kun koin, että ulkomaan kentät oli nähty, palasin Suomeen ja miehen mukana Tampereelle pari vuotta sitten. Täällä ei ollut silloin liigajoukkuetta, joten pelasin kauden PK-35:ssä. Ilveksen nousu helpotti elämänlaatuani, kun saatoin lopettaa edestakaisen reissaamisen, Katri kertoo. Molemminpuolinen kiinnostus heräsi siis jo edelliskaudella, jolloin Katri kävi seuraamassa joitakin Ilveksen pelejä – mm. liiganousun ratkaisseen kamppailun. ”Uskoimme omaan tekemiseemme” Ilves lähti liigakauteen nousijajoukkueelle varsin kovaan mitalitavoitteeseen uskoen. – Meillä oli hyvä treenikausi alla ja tiesimme tehneemme perustyön hyvin. Kauden alla pelatuissa harjoitusotteluissa hyvät tulokset lisäsivät uskoamme, Katri Mattsson sanoo. Laadukas pohjatyö toi varmuuden myös siitä, että hyvän startin jälkeen menestystä saattoi odottaa loppukaudestakin. – Kauden aikana oli monta peliä, jossa väänsimme voiton viime hetkillä. Se on hyvän joukkueen merkki. Uskoimme omaan tekemiseemme vaikeinakin hetkinä, Mattsson toteaa. Joukkueessa oli paljon nuorta intoa ja sopivasti kokemusta. Vaikka mitaleja oli ennestään vain Mattssonilla ja pelikentiltä valmentajaksi siirtyneellä Maiju Ruotsalaisella, joukkueen runkopelaajilta löytyi aiempaa liigakokemusta. – Täytyy kyllä todeta, että valmennus sai joukkueesta tosi paljon irti. Nuoret kehittyivät isoin harppauksin ja esimerkiksi Maaria Roth pelasi valtavan hienon kauden. Kollasen Heidi näytti, että harjoitus tuottaa tulosta ja että hän pystyy tekemään maaleja myös kovia joukkueita vastaan. Hän on tehnyt valtavasti töitä kehityksensä eteen ja etenee urallaan määrätietoisesti. Vaikka Mattssonilla on mestaruuksia aiemmilta vuosilta, nousee päättynyt kausi hänen arvoasteikossaan korkealle. – Olen edelleen ihan fiiliksissä. Totuuden nimissä meillä ei ollut resursseja haastaa vielä astetta kovempaa PK:35:ttä, eli lähtökohtiin nähden tämä oli meidän mestaruutemme. Omalla urallani se nousee mestaruuksien tasolle. Seitsemäntenä sadan kerhoon Lokakuun lopussa Katri Mattsson saavutti upean rajapyykin, kun hän sai täyteen sata maaottelua naisten maajoukkueessa, ”Helmareissa”. Mattsson on seitsemäs sadan ottelun rajan saavuttanut pelaaja. Ennen häntä samaan ovat yltäneet Laura Österberg-Kalmari, Anne Mäkinen, Jessica Julin, Sanna Valkonen, Anna-Kaisa Rantanen ja Sanna Talonen Torstensson. – Yksi henkilökohtainen tavoite täyttyi. Mitä lähemmäs raja tuli, sitä vahvemmin se muodostui tavoitteeksi, Mattsson tunnustaa. Ensimmäisen maaottelunsa Katri pelasi helmikuussa 1999 Orlandossa. Vastassa oli USA. Mattsson on edustanut Suomea myös kaksissa EM-kisoissa, vuosina 2019 ja 2013. – Ihan ensimmäiseksi uralta tulevat mieleen kaikki ne hienot ihmiset, joiden kanssa olen EM-karsinnat lupaavasti käyntiin EM-karsinnat Hollannissa kesällä 2017 pelattavaan naisten EM-lopputurnaukseen käynnistyivät Suomen osalta lupaavasti. Andrée Jeglertzin valmentama joukkue voitti avausottelussa kotonaan Montenegron 1–0 ja neljä päivää myöhemmin haki Irlannista 0–2-vierasvoiton. Lohkon ylivoimainen ennakkosuosikki Espanja sen sijaan kaatoi syksyn viimeisessä karsintapelissä Suomen Helsingissä niukasti 2–1. Karsinnat jatkuvat Suomen osalta huhti- kuussa vierasottelulla Montenegroa vastaan. Kesäkuussa vuorossa ovat kotiottelut Irlantia ja Portugalia vastaan ja karsinnat päättyvät syyskuussa vierasotteluilla Portugalissa ja Espanjassa. Lohkojen voittajat sekä kuusi parasta toiseksi sijoittunutta etenevät suoraan EM-lopputurnaukseen. Kaksi huonoiten sijoittunutta lohkokakkosta pelaavat jatkokarsinnan pääsystä 16 joukkueen EM-turnaukseen. saanut maajoukkueessa toimia. Heidän kanssaan on syntynyt aivan erityinen side. On upea fiilis edustaa Suomea, tehdä sitä mitä rakastaa ja nähdä samalla maailmaa. –Arvokisat ovat aina oma juttunsa ja etenkin kotikisat olivat mahtava kokemus. Koko Olympiastadion oli meidän tukenamme. Erityisenä kamppailuna mieleen on jäänyt myös Ruotsin kisoihin paikkamme varmistanut Viro-ottelu. Vaikka peli oli meidän kannaltamme selkeä, se fiilis kisapaikan varmistumisesta oli aivan mahtava. Niitä hetkiä varten eletään, Mattsson fiilistelee. Suomi-paidassa Katri on viimeistellyt kaksi maalia. Varsinkin Kazakstania vastaan tehty kaukolaukausosuma on sekin kirkkaimpien muistojen joukossa. Terveys sanelee jatkon Kauden jälkeen Katri Mattsson on lepuuttanut polveaan, jossa on pitkän uran mukanaan tuomia rasituksia. Uran jatko on kiinni polven toipumisesta. – Parin viime kauden aikana olen pelannut joka ikisen minuutin liigassa. Välillä harjoittelua on täytynyt rajoittaa, että pystyy pelaamaan. Olen aina tykännyt treenata paljon, joten se on paikoin harmittanut. – Nyt täytyy vain katsoa, mitä tulevaisuus tuo tulleessaan. Intoa pelata on vielä rutkasti, mutta elämää on uran jälkeenkin ja sitäkin täytyy ajatella. Tällä hetkellä minulla ei ole sopimusta ensi kaudesta, Mattsson kertoo. Myös maajoukkueuran jatko ratkeaa terveyden ehdoilla. – Jos paikat eivät ole kunnossa, ei kansainvälisissä peleissä pärjää. En halua olla kehäraakkina roikkumassa mukana, jos en pysty antamaan kaikkeani. Haluan tältä osin pitää päätöksen omissa käsissäni. Huilaan joulukuun ja sen jälkeen olemme tässä asiassa viisaampia. – Jos pystyn jatkamaan uraani, seuratasolla Ilves on ainoa vaihtoehtoni, Mattsson lupaa. Katri Mattsson (os. Nokso-Koivisto) INFO Ilves nappasi monien yllätykseksi hopeaa päättyneen kauden Naisten Liigassa. Kapteeni Katri Mattssonin, 33, mielestä se oli nousijajoukkueelle kuin mestaruus. Kokenut Mattsson sai kauden päätteeksi myös toisen kruunun uralleen, kun hänelle luovutettiin Erick von Frenckellin mitali sadan maaottelun merkiksi. • Vuoden lupaava tyttöpelaaja 1998 • Suomen mestari 2002, 2004 ja 2014 • Suomen Cupin voitot 2001, 2004 ja 2005 • Seurat kotimaassa: GBK, KPS, FC United, PK-35, Ilves • Pelannut lisäksi Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Saksassa ja Norjassa • 100 A-maaottelua • Ensimmäinen A-maaottelu 24.2.1999 USA-Suomi • EM-lopputurnaukset 2009 ja 2013 22 maalipotku 3 2015 maalipotku 3 2015 23 Leena Lepikonmäki avaa polkua suomalaisille futsalin naispelaajille Italiassa. Kuvassa Leena (vas.) on Vera TV:n haastattelussa vierellään joukkueen argentiinalainen kapteeni Gisela Pedace. lapun luukulle, jaksaa edelleen hämmästyttää. Pitkälle iltaan venyneet päivät ja myöhäinen päivällinen eivät nekään ihan vielä ole löytäneet täysin sijaa elämässäni. Oma arkinen rytmi on kuitenkin pikku hiljaa löytynyt, Leena toteaa. Leena Lepikonmäki avaa tietä suomalaisille naisfutsalin kärkinimille Euroopassa KIELIMUURI 1–3 harjoitusta päivässä hidastanut läpimurtoa Loppukesästä kuultiin historiallisia uutisia, kun tamperelaisen ACE:n maalivahti Leena Lepikonmäki allekirjoitti ammattilaissopimuksen italialaisen ASD Futsal C.P.F.M:n kanssa. Leenasta tuli siten ensimmäinen suomalainen nainen futsalin ammattilaisena Euroopan huippusarjoissa. L eena Lepikonmäen futsalura alkoi IlvesKissoissa, jossa hän sittemmin voitti SMkultaa 2000-luvun puolivälissä. AC Estudiantesiin Leena siirtyi vuonna 2010 edustettuaan välillä myös TKT:ta. Kahdella edelliskaudella hän pelasi naisten lisäksi myös Miesten Kolmosta ACE:n riveissä. Leenan halu kehittyä oli kova ja reilu vuosi sitten hän alkoi tehdä tosissaan töitä sen eteen, että peli- ja harjoittelupaikka löytyisi ulkomailta. – Keskustelin asiasta pal- jon valmentajani Jussi-Pekka Penttisen kanssa, minkä lisäksi juttelin myös Mikko Kytölän, Dusan Maticin ja Mico Marticin kanssa. Dusan kirjoitti jutun minusta omille nettisivuilleen näkyvyyden lisäämiseksi. Kesällä olin lisäksi Micon järjestämällä leirillä Kroatiassa, jossa sain luotua vielä lisää kansainvälisiä kontakteja. Leirillä ollessani Mikolta tulikin viesti, että kiinnostunut seura on löytynyt. – Suoraan ei voi sanoa, mikä on johtanut mihinkin, mutta kaikella on varmasti ollut merkityksensä siinä, että seura löytyi, Leena kertoo kiitollisena saamastaan avusta. Totuttelu vienyt aikansa Sisäänpääsy italialaiseen elämäntapaan ei käy käden käänteessä. Vain harva joukkueessa osaa englantia, joten aluksi Leena olikin sanakirja kädessä hauskuuttamassa joukkuekavereitaan. – Jonkin verran tähänkin kovaan päähän on kieltä jo tarttunut. Yksinkertaisten lauseiden rakentaminen onnistuu, keskusteluista ja teksteistä ymmärtää yksittäisiä sanoja ja hahmottaa aiheen, mutta keskustelu italiaksi ei kuitenkaan vielä suju. Eli ulapalla ollaan edelleen suurin osa ajasta!, Leena nauraa. Kielen lisäksi myös paikallinen elämäntyyli on vielä opiskeluvaiheessa. – On asioita joihin mieltyy helposti, kuten jäätelö, pasta ja pizza, jotka menevät mukavasti suusta alas. Terveellisestä urheilijan ruokavaliosta olen tosin jokseenkin eri mieltä italialaisten kanssa. – Päivittäinen siesta, jolloin suuri osa paikoista laittaa Leena Lepikonmäen normaaliin viikkoon kuulu yleensä 1–2 vapaapäivää ja peli, muina päivinä harjoituksia on 1–3 kertaa päivässä. – Treenit koostuvat perinteisten pallotreenien lisäksi käynneistä uimahallissa ja salilla. Yhteisten harjoitusten lisäksi minulla on ollut vielä muiden maalivahtien kanssa pari kertaa viikossa omat maalivahtitreenit. – Treenipäivinä elämä pyörii lähinnä syömisen ja lepäämisen ympärillä, mutta vapaapäivinä ja -iltoina jaksaa tehdä vähän jotain muutakin, kuten käydä elokuvissa, syömässä ravintolassa tai katsomassa muita futsalpelejä, Leena kuvailee. Italialaisen futsalin taso on tehnyt Leenaan vaikutuksen. – Sekä miehissä että naisissa peli on huomattavasti kovatempoisempaa ja pelaajat ovat yksilötasolla taitavampia kuin Suomessa. Italialainen kulttuuri näkyy kentällä erityisesti suurina tunteina ja selittämisenä. Katsomokin on aina tunteella mukana pelissä, mikä luokin ihan erilaiset peliolosuhteet kentälle. – Viime kauden jälkeen naisten sarja koki muutoksen, kun Serie A:sta nostettiin parhaimmat joukkueet 16 joukkueen ja kahden lohkon muodostamaan Serie A Eliteen, jossa meidänkin joukkueemme pelaa. Sarja on erittäin kovatasoinen. Uskon että parhaimmat naisten Futsalliigan pelaajat pärjäisivät täällä muiden mukana, mutta joukkueina Suomen Futsal-liigan kärkiseurat saisivat kylmää kyytiä Serie A Elitessä, Leena arvioi. Lajia arvostetaan Naisten futsal on Italiassa selvästi suositumpaa kuin Suomessa ja ammattiurheilijana eläminen on arvostettua. – Yleisömäärät vaihtelevat vastustajien ja pelipaikan mukaan, mutta jo nyt alkukaudella muutamassa pelissä on katsojia ollut enemmän kuin esimerkiksi miesten Futsal-liigan peleissä Suomessa. Myös naisten joukkueilla on omia fanijoukkojaan ja rumpuryhmiään peleissä mukana. Fanimatkoja järjestetään myös runkosarjan otteluihin ja pelejä tullaan katsomaan useammankin tunnin ajomatkan päähän. Osasta peleistä on livestreamit, jolloin peliä voi seura- ta suorana netistä, Leena Lepikonmäki kertoo. San Benedetto Del Tronton kaupungista kotoisin oleva Lepikonmäen seura pelaa Italiassa siis naisten pääsarjaa eli Seria A Eliteä. Joukkue on täysammattilaisjoukkue, jota valmentaa entinen brasilialainen huippupelaaja Cezar Corregiari. Joukkueen fysiikkavalmentaja on argentiinalainen. Kansainvälistä väriä on myös kentällä. – Joukkueessa on tällä hetkellä minun lisäkseni kaksi argentiinalaista ja yksi brasilialainen pelaaja, jotka ovat kyllä pelanneet jo useamman kauden Italiassa. Kova kilpailu peliajasta Tähän mennessä Leena Lepikonmäki on päässyt pelaamaan vasta yhden sarjapelin. – Kilpailu peliajasta on kovaa. Joukkueessa on lisäkseni kaksi muutakin maalivahtia. Toinen heistä on Italian maajoukkuemaalivahti ja toimiikin selvästi joukkueemme ykkösmaalivahtina. Tällä hetkellä suurimpana haasteena minulla on pelin ohjaaminen puutteellisella italiankielen taidollani. Siinä olen tietenkin eniten kollegoistani jäljessä, Leena sanoo. Ammattilaisura on kuitenkin ollut opettava ja on jo tähän mennessä antanut Leenalle pal- jon uusia kokemuksia. – Eniten oppia on tarttunut varmasti maalivahtivalmentajalta, joka on saanut opettaa joitain asioita alusta lähtien. Suomessa oma kehittymiseni toimi lähinnä kokeiluperiaatteella, kun saatu maalivahtivalmennus jäi muutamaan treenikertaan Dusanin kanssa. – Ennen lähtöä en oikein tiennyt mitä odottaa, sillä tietoa ei ollut kauheasti. Odotin lähinnä kovia treenejä ja niitä olen saanut. Fyysisesti olenkin pärjännyt täällä erittäin hyvin. Yllätyksiä tulee silti vastaan vieläkin päivittäin, sillä yhteisen kielen puuttuminen hankaloittaa kanssakäymistä, Lepikonmäki tunnustaa. Jatkosuunnitelmista on vielä turhan aikaista puhua. – Sopimukseni on yhden kauden mittainen ja kauden pituus riippuu siitä kuinka loppukauden pelit menevät. Viimeiset finaalipelit venyvät jopa kesäkuulle saakka! – Jatkosuunnitelmat ovat vielä avoinna. Jos vain kunnossa pysyn, niin pelit jatkuvat varmasti ensi kaudella – joko kotimaassa tai ulkomailla. Käynnissä oleva kausi kertoo varmasti paljon, mutta se on vasta alkutaipaleella. On siis vaikea sanoa tulevaisuudesta vielä mitään sen tarkempaa, Leena Lepikonmäki aprikoi. 24 maalipotku 3 2015 maalipotku 3 2015 25 Tekonurmikentän avajaisottelussa vastakkain olivat Orivesi United ja TaPa. Orivedellä tekonurmikenttä nostattaa Tuiskua Seuraesittely Oriveden Tuisku sai viime kesänä 80-vuotisjuhlapäiväkseen hienon lahjan, kun Oriveden tekonurmikenttä vihittiin käyttöön. I so ja tärkeä askel otettiin eteenpäin. Saimme rahoitusta EU:lta, kaupungilta ja perustamamme Oriveden jalkapalloilun tuki ry:n kautta, monien yksityisten henkilöiden ja yritysten tukea. Kentän merkitys on näkynyt jo nyt, seuraan on tullut uusia junioreita. Varmasti ensi vuonna kiinnostus vielä lisääntyy. Kenttä mahdollistaa jalkapallon harrastajamäärien kasvun ja seuran kehittymisen, uskoo seuran puheenjohtaja Mika Tapiolinna. Oriveden Tuisku Naisvoimistelun jalanjäljillä Tampereen piirin 70- ja Tuiskun 80-vuotisjuhlassa palkittiin aktiivisia Tuiskun seuratoimijoita: Jenni Decandia (oik.), Päivi Tuominen, Timo Kuopio, Mika Tapiolinna, Sanna Pirttinen ja Pirjo Seppälä. Piirin tervehdyksen toi puheenjohtaja Kari Pansio. Oriveden Tuisku syntyi syksyllä 1935, kun tomerat voimistelijatytöt perustivat sen naisvoimisteluseuraksi. Alkuvaiheissa ohjelmassa oli myös näytelmäesityksiä. Sodan jälkeen miehet liittyivät seuraan, ja vuonna 1945 Tuiskusta kasvoi yleisseura. Hiljalleen lajikirjo laajeni voimistelusta painiin ja nyrkkeilyyn, yleisurheiluun, pesäpalloon ja lentopalloon. Jalkapallo tuli Oriveden Tuiskun toimintaan miesten mukana, ja vuonna 1947 seura osallistui jo jalkapallosarjaan. Pappilankylään valmistui urheilukenttä vuonna 1956 ja sen avajaisottelussa kohtasivat Oriveden Tuisku ja Oriveden Toverit. Lajikirjo alkoi supistua, ja 1980-luvun lopulla jäljellä olivat enää hiihto ja jalkapallo. 1990-luvun alkupuolella seura päätti keskittyä kokonaan jalkapalloon. – Vuonna 1993 seuran puheenjohtajaksi tuli Tiina Sarisalmi. Hänen puheenjohtajakaudellaan seura kehittyi jalkapallon erikoisseuraksi. Harrastajamäärät alkoivat nousta ja samalla joukkueiden määrä kasvoi merkittävästi. Seurassa keskityttiin myös erityisesti valmentajien kouluttamiseen, mikä tuottikin tulosta. Vuonna 1997 seurassa aloitti ensimmäinen jalkapallon tyttöjoukkue. Yksi historian merkkipaaluista on päätös hakea Sinettiseura-statusta, joka annetaan tunnustuksena laadukkaasta työstä lasten ja nuorten parissa. Tuiskusta tuli Sinettiseura 2003 ja sitä se on edelleen, Mika Tapiolinna kertoo. Tuisku yltyy Vuoden 2002 alussa Tuiskulla oli kaksi miesten joukkuetta: Dal- tonit ja Tuisku-J. Joukkueita oli tuolloin kaikkiaan 14. – Takaisku koettiin syksyllä 2012, kun miesten edustusjoukkueen toiminta loppui. Uusi vaihde saatiin päälle, kun edustusjoukkue aloitti uudelleen tänä vuonna. Nyt joukkueita on kymmenen – niistä kahdeksan juniorijoukkueita – ja harrastajia noin 200. Juniorijoukkueet pelaavat piirinsarjoja, miesten joukkue jatkaa kutosdivarissa ja naiset pelaavat 7v7 piirin sarjaa. Ilahduttavasti olemme saaneet pelaajia myös Juupajoelta ja Ruovedeltä. Olotkin ovat melko hyvät, ja tekonurmen ansiosta jopa erinomaiset jalkapallon kehittämiseksi eteenpäin. – Pappilan nurmikenttä on edelleen käytössä ja kohtuullisessa kunnossa. Nurmelle pääsemme myös Juupajoelle Korkeakosken kentälle jo huhtikuun puolivälissä. Jalkapalloilun harrastus on ympärivuotista, ja kymmenestä joukkueestamme puolet pelaa myös futsalia. Oriveden liikuntahalli on hyvä paikka, ja tietysti kouluilla pelataan ja harjoitellaan. Vapaaehtoisia seuratyöntekijöitä on Tapiolinnan mukaan löytynyt kiitettävästi, toki ”aina heitä enemmänkin saisi olla”. – Kaikilla joukkueilla on oma valmentaja, joukkueenjohtaja ja huoltaja. Esimerkiksi valmentajia kannustamme osallistumaan piirin koulutuksiin, ja itsekin järjestämme valmentajatapaamisia tietotaidon kartuttamiseksi. Tapiolinna kuvaa Tuiskua aktiiviseksi ja osallistuvaksi seuraksi, joka haluaa pyrkiä eteenpäin ja kehittyä. – Tulevaisuus näyttää nyt ihan hyvältä, uusia junioreita on tulossa, jalkapalloilu kiinnostaa paikkakunnalla. Pidämme keväisin 5–8-vuotiaille tutustumispäivän, ja moni sieltä jatkaa kesän jalkapallokouluun – ja niin saamme taas lisää joukkueita. D-tyttöjen piirinsarjapelissä Nokialla Nokian Pyry vastaan IPa D-tytöt. Nokialla. IPan tytöt Inka Niemi (vas.), Hetta Latvala, Sini Kataja, Silja Markoff, Roosa Vuorinen ja Ronja Vuorinen. Iittalan Pallossa hyvälaatuista harrastamista Seuraesittely Iittalan Pallo kiihdytti 40-vuotisjuhlakesänään 2015 nollasta kahteen: kutosdivariin saatiin kaksi miesten joukkuetta kymmenen vuoden tauon jälkeen. Mutta tärkeämpiä kuin kilpailu ovat kuitenkin junioritoiminta ja hyvälaatuinen harrastaminen. I ittalan Pallo perustettiin vuonna 1975 eriyttämällä jalkapalloilu Kalvolan Keihään toiminnasta. Alkuvuosina jalkapalloseuran pyörittämisen osaamista saatiin naapurista Valkeakoskelta, Koskenpojista ja Hakasta. Parhaimmillaan miesten joukkue pelasi kolmosdivaria. Viime kesänä pelipassi- pelaajia oli noin 90 – ja viime kesänä IPa teki paluun miesten sarjaan kutosdivariin, jopa kahdella joukkueella. Toisessa pelasivat ne kymmenen vuotta sitten pelaamisensa lopettaneet ja toisessa B-juniorit isiensä kanssa. – Viime kesänä meillä olikin sitten Iittalassa historian ensimmäinen paikallispeli, Iittalan Pallo naurahtaa seuran 2000-luvun puuhamies Matti Niemi. Hän korostaa IPan olevan harrasteseura, ja nimenomaan hyvälaatuisen harrastamisen seura junioreille. – Siihen pyrimme, että jos nuori haluaa uraansa jatkaa, hänelle on kehittynyt riittävän hyvä ja kehittymisen mahdollistava perustaso. ► Jatkuu sivulla 26 26 maalipotku 3 2015 maalipotku 3 D-tyttöjen treeneistä etualalla Hetta Latvala, takana Silja Markoff. Pieni kustannus, iso mahdollisuus Iittalassa on aina haluttu myös turvata harrastamisen riemua kotitantereilla niille, joilla ei ole mahdollisuuksia kulkea harjoituksiin esimerkiksi Hämeenlinnaan tai Valkeakoskelle. Tietoinen valinta on sekin, että kausimaksut pidetään matalina, 50–100 eurossa. – Tietysti sitten tehdään muuta varainkeruuta ja järjestetään talkoita ja turnauksia toiminnan rahoittamiseksi. Esimerkiksi aikuisille harrastajille tarkoitettu Höpä Cup toukokuisin on suuressa suosiossa, joukkueita tulisi enemmän kuin mukaan mahtuu. Harrastamisen riemua lisätään myös siten, että junioreita kannustetaan talviharrastuksiin toisen lajin pariin. – Ja kesällä tarvittaessa joustetaan, jotta eri lajien harjoitusajat eivät menisi päällekkäin. Tämän ansioita meille on tullut junioreita Hämeenlinnaa, Valkeakoskea ja Hattulaa myöten, Niemi kertoo. Haaveena monitoimikenttä Iittalassa harrastamisen olot ovat huippuluokkaa: Iittala-halli futsalille, kesäisin ”aivan loistava” nurmikenttä. – Tekonurmikentästä emme haaveile, mutta monitoimikent- Tammelan stadionin asemakaava etenee Tampereen Tammelan stadionin uudistamisen mahdollistava asemakaava etenee. Asemakaavalla mahdollistetaan Tammelan stadionin kehittäminen jalkapalloilun, asumisen sekä liike- ja palvelutoimintojen alueena, mikä tukee Tammelan täydennysrakentamista ja monipuolistaa alueen toimintoja. Kaavaratkaisu mahdollistaa noin 6500-paikkaisen stadionin rakentamisen oheistiloineen. Kaavaluonnokseen on tehty joitain tarkistuksia nähtävilläolon jälkeen. Salhojankadun puoleista korkeinta rakennusosaa madallettiin kaksi kerrosta. Kaavakarttaan on tehty pieniä tarkistuksia ja havainneaineistoa on täydennetty. Asemakaavaluonnos pohjautuu kilpailuun, jossa tehtävänä oli suunnitella Tammelaan uusi 6000–7000 katsojan jalkapallostadion oheistoimintoineen. Stadionia kehitetään jalkapalloilun ympärivuotiseen käyttöön siten, että siihen yhdistyy myös asuin-, liike- ja toimistotilaa. Stadionin kehittämisen kustannuksia on tarkoitus kattaa muusta rakentamisesta saatavalla tuotolla. Kortteliin voidaan rakentaa asuntoja noin 16 200 kerrosneliömetriä, mikä vastaa noin 170 uutta asuntoa. Lisäksi siihen tulee stadionia palvelevia tiloja: liike-, toimisto- tai palvelutilaa ja huoltotiloja. Asuinrakennukset ovat Salhojankadun ja Kalevan puistotien varrella, stadionrakenteet korttelin keskellä. Liike- ja työtiloja saa sijoittaa myös maan alle. IPan C-pojat vuonna 2013 Piteå Summer gamesissa. Kärjessä viilettävät IPan punaisissa Tuukka Pulkkinen (vas.) ja Arttu Niemi. tää koulun alueelle toivomme kyllä kovasti, ja sen eteen on jo tehty töitäkin. Sen alustalla voisi pelata eri pallopelejä, käsipalloa, koripalloa, futsalia, salibandya – toki se pidentäisi jalkapallokauttakin. Koulun pihalla kenttää käyttäisi 300 lasta joka päivä! Jokaiselle on pelipaikka Seuran monitoimimies Matti Niemi uskoo, että pelaajia Iittalassa riittää. – Meillä on 2000-luvulla ollut joka kesä 3–5 juniorijoukkuetta. Yhdestä ikäluokasta ei saada joukkuetta, sehän tarkoittaisi, että yhdestä koululuokasta kaikki pelaisivat jalkapalloa. Aina pelaajia on vähintään kolmesta ikäluokasta. Niemi myöntää, että omat haasteensa monen ikäluokan yhteinen joukkue tuo. Valmentajat ovat kuitenkin päättäneet, että kenellekään ei sanota, että ”sinun ikäluokassasi ei ole joukkuetta”. Tavoite on, jokaiselle lapselle voidaan osoittaa pelipaikka. – Ainahan ensin joku sanoo, että miksi noin pieni pelaa meidän joukkueessa. Mutta kaikkia tarvitaan, jotta saadaan joukkue kasaan, ja ikähaitarin nuorimmat ovat kyllä lunastaneet paikkansa, Niemi sanoo ja arvioi, että ikähaitari tuottaa kasvatuksellistakin hyötyä: opitaan anta- 27 2015 MAJOITUS KERRALLA MAALIIN Kun varaat majoituksen joukkueellesi, KERRALLA M valitseMAJOITUS hotelli missä kaikki viihtyvät. Kun varaat majoituksen joukkueellesi, valitse Tampereen Sokos Hotellit sijaitsevat viihtyvät. Tampereen Sokos Hotellit sijaitseva keskellä elämää ja lähellä urheiluareenoja. lähellä urheiluareenoja. Sporttiklubi on S-ryhmän hotelliketjujen MAJOITUS KERRALLA MAALIIN asiakaskerho kotimaisille urheiluseuroille ja Sporttiklubi on S-ryhmän hotelliketjujen asiakask Kun varaat majoituksen joukkueellesi, valitse hotelli missä kaikki -joukkueille. Sporttiklubin jäsenenä saat urheiluseuroille ja -joukkueille. Sporttiklubin jäse rahanarvoisia etujakeskellä ryhmäsielämää majoituksesta viihtyvät. Tampereen Sokos Hotellit sijaitsevat ja etuja ryhmäsi majoituksesta Suomen ja Tallinnan Suomen ja Tallinnan Sokos Hotelleissa. lähellä urheiluareenoja. TutustuTutustu ja liity!ja liity ilmaiseksi! www.sokoshotels.fi Sporttiklubi on S-ryhmän hotelliketjujen asiakaskerho kotimaisille maan arvoa toiselle, tutustutaan ja tunnetaan – vaikutus näkyy myös koulumaailmaan. Nuorimpia ikäluokkia IPa ”rekrytoi” jalkapalloa eskarilaisille ja ekaluokkalaisille esittelevissä Pusta ja Pampa -tilaisuuksissa. Päiväkotien ja perhepäivähoidonkin kanssa on tehty yhteistyötä. Tämän vuoden Pusta ja Pampa -tilaisuudesta mukaan innostui niin moni, että ensi kesäksi heistä saataneen joukkue F-junioreihin. Seura tarvitsee tekijänsä Innokkaita harrastajia siis riit- tää, mutta seuran puuhaihmisiä tarvittaisiin lisää, johtokuntaan ja valmennuspuolelle. Tyypillisesti Iittalassakin pieni porukka tekee paljon työtä, aktivisteja Niemen mukaan ovat erityisesti Eero Sahanen, nykyinen puheenjohtaja Jukka Markoff sekä Kirsi Perälä. – Pitäisi saada motivoitua ihmisiä ja toimihenkilöitä sitoutumaan seuraan, sitten tulevaisuus näyttäisi vielä paremmalta. Tätä työtä tehdään liikunnan kautta. Olemme tällä paikalla pieni ja mukava seura, IPa-perheeksikin kutsuttu – emmekä me paljon perhettä isompi olekaan, Niemi naurahtaa. Pokaalit Mitalit Erikoispalkinnot Lajipalkinnot Kaiverrukset ORIGINAL SOKOS HOTEL ILVES ORIGINAL urheiluseuroille ja -joukkueille. Sporttiklubin jäsenenä saat rahanarvoisia Hatanpään valtatie 1, 33100 Tampere Sumeliuksen etuja ryhmäsi majoituksesta Suomen ja Tallinnan Sokos Hotelleissa. ORIGINAL SOKOS HOTEL ILVES SOLO SOKOS HOTEL TAMMER Tutustu ja liity ilmaiseksi! www.sokoshotels.fi Hatanpään valtatie 1, 33100 Tampere Satakunnakatu 13, 33100 Tampere ORIGINAL SOKOS HOTEL ILVES Hatanpään valtatie 1, 33100 Tampere SOLO SOKOS Ratapihank SOLO SOKOS HOTEL TAMMER ORIGINAL SOKOS HOTEL VILLA Ryhmävaraukset Tampereen Sokos Hotellien My Satakunnakatuark. 13,klo33100 Tampere 9-16, puh. 020 1234 630 tai sales.tampere@ Sumeliuksenkatu 14, 33100 Tampere Puhelun hinta: Lankapuhelimesta 0,0828 €/puh ORIGINAL SOKOS HOTEL VILLA 0,0828 €/puh + 0,17 € Matkapuhelimesta SOLO SOKOS HOTEL TAMPERE Sumeliuksenkatu 14, TORNI 33100 Tampere SOLO SOKOS HOTEL TAMMER Sammonkatu 13 Tampere Satakunnakatu 13, 33100 Tampere Ratapihankatu 43, 33100 Tampere Avoinna: Ma-pe 10-17 Puhelin 03-261 5132 KATSO LISÄÄ JA LIITY NYT JÄSE Ryhmävaraukset Tampereen Sokos Hotellien Myyntipalvelusta Ryhmävaraukset Tampereen Sokos Hotellien Myyntipalvelusta ark. klo 9-16, puh. 020 1234 630 tai sales.tampere@sokoshotels.fi ark. klo 9-16, puh. 020 1234 630 tai sales.tampere@sokoshotels.fi myynti@laatupalkinto.com sokoshotels.fi/sporttiklu Puhelun hinta: Lankapuhelimesta 0,0828 €/puh + 0,07 €/min. Puhelun hinta: Lankapuhelimesta 0,0828 €/puh + 0,07 €/min. www.laatupalkinto.com Matkapuhelimesta 0,0828 €/puh + 0,17 €/min. Matkapuhelimesta 0,0828 €/puh + 0,17 €/min. Palkintokauppaa vuodesta 1997 KATSO LISÄÄ JA LIITY NYT JÄSENEKSI: KATSO LISÄÄ JA LIITY NYT JÄSENEKSI: sokoshotels.fi/sporttiklubi >> sokoshotels.fi/sporttiklubi >> 28 maalipotku 3 2015 maalipotku 3 2015 29 Kansainvälisiltä kentiltä oppia arkeen 016 MPS 2 SHA FOOTBALL CA Koe kehittävä futisviikonloppu Eerikkilässä, jalkapallon valmennuskeskuksessa. Yläkuva: TT Unitedin valmennustiimin muodostivat Teemu Eskola (aluevalmentaja), Juha-Pekka Berg (päävalmentaja Ilves 02), Erol Atos (päävalmentaja TPS 02). Vas. Juho Pietola (vas), Joel Palken (oik) ja taustalla tilannetta seuraava kapteeni Luca Berg joukkuekavereineen saivat turnauksen alkulohkossa hienon päänahan, kun Italian huippuseura Juventus kaatui niukasti 1–0. R eal Madridin isännöimään turnaukseen osallistui 24 huippujoukkuetta kaikkialta maailmasta Aasiaa ja PohjoisAmerikkaa myöten. Turku Tampere United voitti alkulohkossaan Italian mahtiseura Juventuksen 1–0 ja pelasi turnauksen parhaisiin joukkueisiin kuuluneen Rayo Vallecanon kanssa hienon ottelun, joka päättyi maalittomaan tasapeliin. Muissa viidessä ottelussa TT United kärsi maalin tai kahden tappiot. Joukossa avausottelun 1–3-häviö Sporting Lissabonille, joka lopulta voitti koko turnauksen kukistamalla Chelsean finaalissa 1–0. TT United pystyi haastamaan jokaisen vastustajansa ilahduttavan aktiivisesti ja rohkeasti. Vaikka koossa oli yhteisjoukkue, henki pelaajien kesken oli koko ajan korkealla ja pelillistä kehitystä tapahtui turnauksen aikana. – Suurimmat erot huippujoukkueiden eduksi löytyvät pelinopeudesta puolelta. Henkisellä puolella huomioni kiinnittyi yksilöiden keskittymiseen ja tekemisen intensiteettiin, yhteisjoukkueen valmennustiimiin turnauksessa kuulunut Ilveksen Juha-Pekka Berg pohtii – Maininnan arvoista on myös perussyöttämisen taso ja monipuolisuus. Taktisella puolella korostui erityisesti pelaa- jien erittäin nopea reagointi tilanteenvaihtoihin, Berg jatkaa Perustaso korkealla Erityisen vaikuttunut Berg oli turnauksen pelaajien pelipaikkakohtaisen osaamisen hyvin korkeasta perustasosta. – Pelipaikkakohtaisen harjoittelun huomioiminen jo esimerkiksi D-junioreissa on yksi merkittävä asia, jos aiomme jatkossakin sinnitellä mukana näissä kuvioissa. Yhteisjoukkueen tärkein tavoite oli mitata pelaajien tasoa ikäluokan tämän hetken kansainväliseen kärkeen. Joukkueen valmennuksen tärkein tehtävä onkin tuoda saadut opit jokapäiväiseen pelaajakehitystyöhön. – Hyödynnämme turnauksen oppeja monella tavalla. Käymme pelaajien kanssa yksityiskohtaisia ja henkilökohtaisia lajitaitokeskusteluja. Lisäksi pyrimme tuomaan kokemamme kovan peli-intensiteetin arkitekemiseemme. Käytännössä tämä tarkoittaa vielä yhtä astetta kovempaa asennetta ja vaatimustasoa niin pelaajalta itseltään kuin koko ryhmältä. Määriä emme tällä hetkellä Ilveksessä pysty nostamaan, mutta laatua kyllä, Berg tiivistää. Tulevalla kaudella Ilveksen C14 (-02) ikäluokan päävalmentajana toimiva Berg korostaa saatujen turnauskokemusten jälkityöstön tärkeyttä. – Pelaajien kanssa käymissäni palautekeskusteluissa on Learn PELILEIRI 7–9 v. tytöt ja pojat (omissa ryhmissä) JASEMINAARIT A T N E M L A V T E SHA:N AVOIM Uudet täydennyskoulutukset 7-18 vuotiaiden edistyneille valmentajille Eerikkilässä! Turun Palloseuran ja Tampereen Ilveksen D13 (-02) yhteisjoukkue osallistui syyskuussa erittäin kovatasoiseen Madrid Cupiin Espanjan pääkaupungissa. Turnaus antoi osviittaa pelaajien henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen. Teksti ja kuvat: Teemu Eskola SHA:n futiskoulussa nostat pelisi uudelle tasolle, ekkono-valmentajien opit kehittävät erityisesti pelin ymmärrystä. Varaa paikkasi 19.–21.2. 320€ nyt verkkoDevelop PELILEIRI 10–13 ja 14–16 v. pojat kaupasta! 20.–21.2. 170€ selkeästi tullut esille kansainvälisten pelien ja kokemusten arvo. Ne motivoivat pelaajia ja auttavat heitä myös näkemään omia heikkouksiaan ja vahvuuksiaan, mikä antaa hyvän pohjan kehityssuunnitelmille. – Niillekin, joilla oli lieviä vaikeuksia esimerkiksi pelitempon kanssa, oppi oli erittäin hyödyllistä. Erityisesti, jos pelaaja osaa käsitellä asian oikein. Tässä meidän valmentajien rooli on ensiarvoisen tärkeä. Omalta mukavuusalueelta poisjoutuminen voi toimia isona kehitysaskeleena tulevaan. Voimien yhdistäminen kannattaa Yhdistämällä voimansa Ilves ja TPS saivat koolle suomalaisittain laadukkaan joukkueen, joka pystyi pelaamalla haastamaan Euroopan huippujoukkueita. – Jotta pysyisimme kansainvälisen kehityksen mukana ja saisimme vietyä yksilöitä huipputasolle kansainvälinen toiminta on jokseenkin välttämätöntä. – Koska kotimaan kärki on suppea, sarjat liian suuria tasoeroiltaan ja sarjasysteemi vanhahtava, tarvitsemme näitä kokemuksia huipputason juniorifutiksen kehittämisessä. Siinä työssä toivoisin liitolta ja piiriltä isompaa roolia. Ne voisivat esimerkiksi toimia yhdistelmäjoukkueiden kokoajina, Berg toteaa. Koulutuksien tavoitteena on auttaa valmentajia kehittämään ymmärrystä jalkapallon teknis-taktisista vaatimuksista luennoilla ja käytännön tehtävillä. Seminaarien sisällöt perustuvat kansainvälisesti tunnustettuun ekkono-metodiin ja opetuskieli on englanti. SYVENTÄVÄ EKKONO-KURSSI 14 – 18-V. VALMENTAJILLE: 27.-28.2.2016 2-hh 232€ / 1-hh 262€ SYVENTÄVÄ EKKONO-KURSSI 7 – 13-V. VALMENTAJILLE: 28.-29.5.2016 2-hh 316€ / 1-hh 346€ /eerikkilanurheiluopisto /@Eerikkila LUE LISÄÄ JA VARAA PAIKKASI: /@eerikkila www.eerikkila.fi/valmennuskeskus Eerikkilän Urheiluopisto p. 0201 108 200 Urheiluopistontie 138, 31370 Eerikkilä 30 maalipotku 3 2015 maalipotku 3 Kotimainen tulospalvelujärjestelmä käyttöön myös kesän sarjoissa Matti Mäkelä vastaanotti tunnustuksen Gladiaattorit-valinnastaan Suomen EM-karsintottelussa Pohjois-Irlantia vastaan. Kunniataulun Mäkelälle ojensivat Palloliiton puheenjohtaja Pertti Alaja ja pääsihteeri Marco Casagrande. Mäkelästä Gladiaattori, Mäkipää Hall of Fameen Tamperelaiset jalkapallolegendat Matti Mäkelä,76, ja Pertti Mäkipää, 74, saivat syksyllä osakseen hienot muistamiset, kun Mäkelä nimettiin Gladiaattoriksi ja Mäkipää kutsuttiin suomalaisen jalkapallon kunniagalleriaan, Hall of Fameen. M atti Mäkelälle Gladiaattorin taulu ojennettiin Suomen EM-karsintojen päätöskamppailussa PohjoisIrlantia vastaan. Mäkelä pelasi keskikenttämiehenä ja hyökkääjänä Ilves-Kissoissa, Tampereen Palloilijoissa, Upon Pallossa, Tampellan Palloilijoissa ja Tampereen Ilveksessä. Seuratason huippukohta Mäkelälle oli TaPan SM-pronssi 1962. Pitkällä urallaan Mäkelä pelasi pääsarjassa 200 ottelua ja teki niissä 42 maalia. Vuoden pelaajaksi Mäkelä valittiin Urheilutoimittajien liiton äänestyksessä vuonna 1966. Maajoukkueessa Matti Mäkelä pelasi 35 A-maaottelua ja toimi myös joukkueen kapteenina. Mäkelä oli mm. Pohjoismaiden mestaruuden voittaneessa joukkueessa 1966. Mäkelän ura jalkapallon parissa jatkui valmennustehtävissä. Hän toimi valmentajana Tampereen Pallo-Veikoissa ja PP-70:ssä sekä pelaajavalmentajana Toijalan Pallo-49:ssä. Valmentajana Mäkelä opittiin tuntemaan tinkimättömänä miehenä, joka panosti mm. joukkueidensa fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen. Mäkipää pitkään kapteenina Pertti Mäkipään nimitys suomalaisen jalkapallon kunniagalleriaan, Hall of Fameen, julkistettiin perinteisessä Captain´s Ball -tapahtumassa. Kunniagalleria on perustettu vuonna 1993. Toimikunnassa, joka valitsee jäsenet, on edustettuina Suomen Palloliitto, Suomen Urheilumuseo, Suomen Jalkapallomuseo ja Jalkapallotoimittajien PalloKopla ry. Kunniagalleriaan voidaan valita suomalaisen jalkapallon hyväksi tehdystä työstä ansioituneita pelaajia, valmentajia, erotuomareita, järjestö- ja seurajohtajia tai muita jalkapallon parissa toimineita henkilöitä. Henkilö voi päästä kunniatauluun lopetettuaan aktiiviuran vähintään kolme vuotta sitten. Jalkapallomuseo ylläpitää ja kehittää Hall of Famen aineistoa omissa museotiloissaan. Mäkipää edusti Suomea 56 A-maaottelussa, joissa hän teki yhteensä kaksi maalia. Hän toimi pitkään maajoukkueen kapteenina. Mäkipään pelipaikka oli keskustuki. Seurajoukkueissa Mäkipää edusti vuonna 1960 Lielahden Kipinää ja vuonna 1961 Tampereen Pallo-Veikkoja. Vuonna 1962 hän pelasi ensimmäisen SM-sarjakautensa edustaen Lahden Reipasta. Vuosina 1963, 1965 ja 1972–1973 hän pelasi SM-sarjassa Tampereen Palloilijoiden sekä vuonna 1967 Upon Pallon riveissä. Kaikkiaan hän pelasi 121 SM-sarjaottelua ja teki niissä yhdeksän maalia. Hän saavutti SM-hopeaa vuonna 1962. Mäkipää pelasi viimeiset vuotensa Tampereen Ilveksessä ja siirtyi lopulta valmentamaan joukkuetta. Ilves voitti ensimmäisen Suomen Cupin mestaruutensa Mäkipään johdolla vuonna 1979. Suomen Palloliitto valitsi Mäkipään vuoden jalkapalloilijaksi Suomessa vuonna 1966. Täksi kaudeksi useimmissa futsalin sarjoissa käyttöön otettu kotimainen TASO-tulospalvelujärjestelmä laajenee myös kesän jalkapallosarjoihin. Vastaavaa ohjelmaa käytetään mm. lentopallo-, jääpallo-, kaukalopallo-, käsipallo-, vesipallo- ja ringetten sarjoissa. Myös jääkiekkoliiton sarjojen erotuomarimääräykset ja tuomaripalkkioiden laskutus hoidetaan järjestelmällä. TASO otetaan käyttöön kaikissa piireissä ja järjestelmään liitetään piirien otteluohjelmat, tulospalvelu ja erotuomarimääräykset. – Muutamasta piiristä ja liiton kesän sarjoista on jo käyttökokemuksia. Piireissä toiminta on liittoa laajempaa ja sarjoja sekä erilaisia sääntöjä ja määräyksiä on enemmän, mutta lähtökohtiin nähden yllättävän hyvin järjestelmän käyttöönotto on alkanut, Tampereen piirin kilpailupäällikkö Jouni Pihlaja kertoo. Futsalissa TASO on käytössä E11-ikäluokista vanhempiin poislukien harrastesarjat. – Pieniä käyttötottumusmuutoksia vaihdos tuo mukanaan. Aiemmin käytössä olleessa ResultCodessa kumpi tahansa joukkue pystyi päivittämään kokoonpanoja, tulokset ja tilastoja, mutta jatkossa sen voi tehdä vain kotijoukkue. Sen vastuu siis hieman kasvaa. Pihlajan mukaan uusi järjestelmä on käyttäjänäkökulmasta modernimpi ja visuaalisesti näyttävämpi. Ainakin osa asioista on aiempaa helpompi viedä järjestelmään. – Piirin käyttäjäpäässä järjestelmä vaatii vielä pieniä hienosäätöjä. Ne eivät kuitenkaan vaikuta seurojen toimintaan. Kun saadaan alle kokonainen kilpailukausi sekä futsalia että jalkapalloa, niin eiköhän ainakin suurimmat viilaukset ole saatu tehtyä, Pihlaja arvioi. 2015 31 Piiriin kaksi hopeamitalia ELL:sta Syksyn Etelä-Länsi liigoissa pääkaupunkiseudun joukkueet Honka, HJK, PK-35 ja KäPa napsivat ykköstilat nimiinsä kaikissa ikäluokissa. Honka voitti sarjoista kolme, muut kolme kukin yhden. Tampereen piiriin saatiin kaksi hopeamitalia. Ilves nousi kakkostilalle D13-pojissa sekä C15-tyttöjen liigassa. Perinteikkäiden alueidensa kärkijunioriseurojen joukossa piskuinen PJK ja toisena osapuolena oleva PP-70 sinnittelivät yhdistelmäjoukkueellaan C15-poikien sarjassa viidenneksi. Taakse jäivät mm. sellaiset seurat kuin FC Lahti, TPS, ÅIFK ja FC Jazz, joten oikeita asioita tekemällä pienemmälläkin seuralla on mahdollisuus saada menestystä ikäluokan kovissa alueellisissa peleissä. Futsalsarjoissa ennätysmäärä joukkueita Talven futsalsarjoihin ilmoittautui Tampereen piirissä enemmän joukkueita kuin koskaan aiemmin. Kokonaismäärä nousi 283:een. Edelliskaudella sarjoihin osallistui 242 joukkuetta. Lisäksi harrastesarjoissa on mukana 75 joukkuetta eli kaikkiaan 358 miehistöä on mukana piirin futsaltoiminnassa. Otteluita piirissä pelataan yli 2100 kaikkiaan 40 eri sarjassa. Nuorten sarjoja on yhteensä 22, aikuisten 9 ja harrastesarjoja niin ikään 9. Nuorten joukkuemäärä nousi 207:ään 172:sta. Ikäluokittain eniten joukkuemäärät kasvoivat C14- ja D13-poikien sarjoissa, molemmissa kahdeksalla joukkueella. Nuorten sarjoihin osallistuvista seuroista eniten joukkuemääriään kasvatti TPV, joka ilmoitti 8 joukkuetta edelliskautta enemmän. Leki-futis FS:n joukkuemäärä kasvoi kuudella juniorimiehistöllä. Armi Heikkilälle hopeaa SM-taitokisoissa TASO-tulospalvelujärjestelmä otetaan käyttöön myös kesän jalkapallosarjoissa. Vantaan Myyrmäessä pidettiin marraskuussa perinteiset SM-taitokisat, joihin osallistui tänä vuonna noin 380 tyttöä ja poikaa. Ilveksen Armi Heikkilä toi Tampereen piiriin tällä kertaa ainoan mitalisijan oltuaan D12-tyttöjen sarjassa toiseksi paras lopputuloksellaan 69.5. Niukasti mitalisijojen ulkopuolelle jäi E11-pojissa NoPS:n Waltteri Valkama, jonka sijoitus omassa ikäluokassa oli neljäs. Kuudenneksi omissa sarjoissaan ylsivät HJS:n Lauri Kesti (D13pojat) ja Tuuli Viinikka (E11-tytöt) sekä Ilveksen Aino Jalonen (D13-tytöt) ja Saga Vanninen (D12-tytöt). Palloliiton nuorisopäällikkö Marko Viitanen kannustaa seuroja ja pelaajia edelleen kehittämään älyä ja taitoa taitokilpailulajeja harjoittelemalla. – Jos pallo tottelee näissä tekniikkalajeissa, vähenee hapuilu peleissäkin. Pallot napsuvat omille, eivätkä kimpoile, laukaus on tarkempi ja päälläkin osuu palloon hallitummin. Pelin havainnointia ja pelin ymmärrystä korostavassa valmennuslinjassa on muistettava myös lajin perustekniikat, Viitanen muistuttaa. Piirin paras naispelaaja 2015 Heidi Kollanen.
© Copyright 2024