1. No category

Soita ja suojelualueita
Monipuolinen Petikko virkistää
SAMI LIEVONEN
SAKARI MANNINEN
VANTAAN KAUPUNGINOSAT – Juttusarjassa esitellään Vantaan alueita.
KAAVOITUSKATSAUS 2016
vantaa.fi/ajankohtaiset_kaavat
Petikossa maisema vaihtelee tiheästä
puustosta peltoihin, niittyihin ja soihin. Soista huomattavin on Keimolan
Isosuo, noin 40 hehtaarin alue, joka on
pääkaupunkiseudun isoimpia ja monipuolisempia soita. Valtaosa suosta
kuu­luu nykyään Natura 2000 -alueeseen.
Natura-alueeseen kuuluu Petikosta
myös Mustakosken lehtomainen metsäalue, Pyymosan lehto, OdilammenSmedsmossenin suo ja Vestran vanha
metsä sekä Herukkapuron lehto.
Yhdessä ne muodostavat merkittävän
luonnontilaisen kaltaisina säilyneiden
luontokohteiden keskittymän. Suojelualue on tärkeä sekä liito-oravan että
lintujen suojelulle. Siellä viihtyvät
etenkin lehtojen ja vanhojen metsien
lintulajit. l
JENNI MARSIO
− Petikossa on monipuoliset retkeilymahdollisuudet ja vaihtelevat maisemat. Siellä on loistavat sieni- ja marjametsät sekä kaksi laavua taukoja
varten, kertoo ympäristösuunnittelija
Tina Kristiansson.
P
etikko on osa Vantaan laajinta
yhtenäistä metsäaluetta, ja siellä
on lähes puolet kaupungin luonnonsuojelualueista. Viime vuosina alueelle on tehty uusia reittejä kävelijöille,
hiihtäjille ja retkeilijöille sekä kunnostettu vanhoja reittejä.
Retkivideo:
vantaakanava.fi
Keimolan Kaiun Majan ympäristö
antaa erinomaiset puitteet myös omaehtoiseen liikkumiseen etenkin talvella hiihtokelien aikaan. Ja kesällä voi
käydä Keimolan Golfissa pelailemassa
tai vain kahvilla kauniissa ympäristössä Pohjoisessa Vestran tiellä.
Petikossa on myös monenmuotoista
harrastustoimintaa. Alueella toimii
muun muassa hiihto- ja suunnistusseuroja, metsästysseuroja, koiraharrastusyhdistys ja lennokkikerho.
Viime vuoden heinäkuussa
avautunut Kehärata on
lisännyt lähijunien käyttöä.
Bussilinjoja rukataan vielä
tarpeen mukaan.
SAKARI MANNINEN
KEHÄRATA ON NOPEUTTANUT MATKANTEKOA
E
ntistä useampi taittoi viime syksynsä matkansa HSL-alueella
lähijunalla, mikä lienee pitkälti
Kehäradan ansioita. Junamatkoja kertyi viime vuoden marraskuussa arkivuorokaudessa noin 171 000, joka on
peräti 13,5 prosenttia enemmän kuin
marraskuussa 2014.
Kehäradan viittä uutta asemaa käytettiin marraskuussa matkustamiseen arkivuorokauden mittaan noin
14 500 kertaa. Kaikkia muita asemia
paitsi Vehkalaa käytettiin yli 2 000 kertaa vuorokaudessa.
HSL:n saamien palautteiden perusteella Kehärata on nopeuttanut kiskojen varrella asuvien matkantekoa.
− Olen vuosikausia jyrännyt busseilla
4
maisemareittejä
Korso-TikkurilaYlästö-Myyrmäki -väliä. Mukavammin
menee junalla ja Hiekkaharjusta pääsee 20 minuutissa Myyrmäkeen, kun
aikaisemmin oli tupla-aika bussilla
matkustaessa, kuuluu yksi radan saamista kiitoksista.
Matkustajat ovat maininneet radan
ansioksi myös sen, että kiskoyhteys
lentoasemalle nostaa aseman liikenneyhteydet viimeinkin kansainväliselle tasolle.
Matkustajilta on tullut Kehäradasta
myös moitetta. Junat myöhästelivät
syksyllä toistuvasti, eikä Vantaan bussilinjaston muuttaminen liityntäliikennepainotteiseksi ole ollut kaikille
mieleen.
näin pääset Petikkoon
Lähin juna-asema on Vehkala,
joka on vain 1,5 kilometrin päässä Petikon portista. Bussilla
numero 360 pääsee Helsingin
keskustasta Elielinaukiolta noin
50 minuutissa Tiilitielle Petikon
portin kupeeseen.
Autolla paikalle pääsee Kehä
III:lta ajamalla Petikontielle
ja sitten Tiilitietä pitkin aina
Tallimäentien hiekkatielle, joka
johtaa suoraan Petikon portin
paikoitusalueelle.
Bussilinjoja kehitetään yhä
Vantaan kaupunki on osoittanut
HSL:lle miljoona euroa, jolla parannetaan etenkin bussilinjastoa. Suurimmat uudistukset vuonna 2016 ovat
uusi linja 612 Tammistosta Tikkurilaan sekä Elielinaukiolta lähtevän linjan 415 päätepysäkin siirto Aviapoliksesta lentoasemalle.
Myös linjoille 614 (Rautatientori–
Ylästö) ja 615 (Rautatientori–Kartanonkoski–Lentoasema) lisätään liikennettä ruuhka-aikoina. Linjalle 739
avataan V-versio, joka kulkee PohjoisNikinmäkeen Etelä-Nikinmäen kautta.
Lisäksi linjalle 616 (Hakaniemi–Tammisto–Kivistö) lisätään yksi lähtö
aamuruuhkan loppuun ja yksi lähtö
iltaruuhkan alkuun koulumatkayhteyksien parantamiseksi.
Bussilinja 617 aloitti liikennöinnin
marraskuussa Hakaniemen ja lentoaseman välillä. Linjan 311 (Hämeenkylä–Myyrmäki) Tikkurilaan asti
kulkevat A-lähdöt taas aloittivat vuodevaihteessa. Myös monen muun linjan aikatauluihin tehtiin pieniä tarkistuksia. l
TAPIO TOLMUNEN/HSL
Draivi päällä
Tämä vuosi on vilkasta
asuntorakentamisen aikaa.
K
ehäradan valmistuminen näkyy vetovoiman
kasvuna, ja suurin osa vireillä olevista hankkeista sijoittuu radan varrelle.
– Näyttäisi siltä, että ylitämme reippaasti meille
asetetun 2000 uuden asunnon vuositavoitteen. Jopa
yli 3000 asunnon valmistuminen tämän vuoden
aikana on mahdollista, toteaa apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä.
Uudet alueet kuten Aviapolis ja Kivistö kasvavat
eniten, mutta vanhoissa keskustoissakin tapahtuu.
Niiden elinvoimaisuuden tae on tiivistyminen, joten
VILLE HÖRKKÖ
Keimolanmäen asuinalueen
vieressä on todellinen helmi,
noin 1700 hehtaarin Petikon
luontovirkistysalue.
”
UUSIA ASUNTOJA
VALMISTUU
TÄNÄ VUONNA
YLI TAVOITTEEN.”
LYHYESTI
rakentamisen tehokkuutta nostetaan. Korson keskustauudistus on käynnissä ja Martinlaakson vanha
ostari väistyy uusien asuntojen ja palveluiden tieltä.
Vaikka rakentamisen volyymi on nyt suurta, kasvaa ei saa laadun kustannuksella
– Kaupungin tehtävä on huolehtia korkealaatuisesta rakentamisesta ja siihen panostamme. Lisäksi
vahdimme alueiden kehittymistä mahdollisimman
tasapainoisiksi sisältäen eri hallintamuotoja, niin
omistus- kuin vuokra- ja palveluasumistakin.
Kehitystyötä vuorovaikutuksessa
Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuottamiseen
kohdistuu paineita muun muassa turvapaikanhakijatilanteen vuoksi.
– Asukasvalinnassa kohtelemme kaikkia asunnontarvitsijoita samoilla kriteereillä. VAV Oy:lla uusia
asuntoja valmistuukin nyt kiitettävästi.
Pientaloalueiden kehittäminen on saanut uutta
potkua. Alueita tarkastellaan kokonaisuuksina ja
niissäkin pohditaan yhtenäisiä tiivistämismahdollisuuksia.
– Perinteikkäiden pientalotonttien lisäksi tutkimme vantaalaisten innostusta ryhmärakentamiseen.
Myyrmäen keskustasta järjestettiin viime vuonna
suunnittelukilpailu, jossa vuorovaikutus asukkaiden ja muiden alueen toimijoiden kanssa oli keskeisessä roolissa. Kilpailuehdotuksia sai kommentoida
niin näyttelyssä kuin sähköisestikin.
– Tähän suuntaan kaupunkisuunnittelumme on
entistä vahvemmin menossa. Osallisuuteen panostetaan jo alkaen lapsista ja nuorista, jotka ovat päässeet useissa hankkeissa vaikuttamaan lähiympäristöönsä. l
MILLA HAMARI
Kivistössä Eko-ilta
Kaikille avoimessa Kivistön Eko-illassa Ekokaupunkihankkeesta. Esillä on VAV:n kerrostalorakentaminen
asuntomessualueella ja siihen liittyvä Luonnonvaratasapainoinen kerrostalo -tutkimushanke, Kaupunkikeskuksen
kaavatyössä käytetty One Planet Living -konsepti, Kivistöön
rakenteilla olevan suuren hulevesien viivytysaltaan toteutussuunnittelu sekä Kivistön asemakaavayksikön ajankohtaisia
asioita. Tilaisuus järjestetään Kanniston nuoriso- ja asukastila KanNun monitoimisalissa 17.3. klo 18–20, osoitteessa
Kenraalintie 6. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
Johdinpuistoon pientaloja
Osoitteessa Veromäentie 3 alueen omistaja hakee asemakaavamuutosta, joka mahdollistaa puiston jakamisen
kahdeksi tai kolmeksi tontiksi. Tonteille tulee omakoti- tai paritaloja. Ajoliittymiä kaavaillaan Johdintieltä, mahdollisesti
myös Veromäentien puolelta. Mielipiteet 15.4. mennessä, nro
002285.
Lisätietoja: Saija Lauriala ja Minna Koskinen,
09 8392 2335 / 09 839 23440.
Kielotien asuinrakennuskanta uudistuu
Osoitteeseen Kielotie 34–42 on suunnitteilla asemakaavan
muutos. Alueelle suunnitellaan Tikkurilan kaavarungon
mukaisesti kaupunkimaista kerrostaloasumista 160 uudelle asukkaalle. Rakennushistoriallisesti merkittävät As Oy
Kultapyrstö, Tikkurilan neuvola ja Kiinteistö Kielotie 42 on
tarkoitus suojella osana kaavamuutosta. Edellä mainituilla
suojelualueilla rakennusoikeus ja käyttötarkoitus säilynevät
entisellään. Mielipiteet 15.4. mennessä, nro 002299.
Lisätietoja: Carina Ölander ja Minna Koskinen,
09 839 23390 / 09 839 23440
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä
maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan
asiakaspalvelussa (Kielotie 28), Vantaa-infoissa ja
osoitteessa www.vantaa.fi/ajankohtaiset_kaavat.
Mielipiteet kirjallisesti osoitteella:
Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnittelu
Asematie 7, 01300 Vantaa
Puhelinnro: 09 8392 2184,
Faksinro: 09 8392 4163 sähköpostilla: kirjaamo@vantaa.fi
5
YLEISKAAVA | KAAVOITUSKATSAUS 2016
1
2
Suunnitelman
kiireellisyysluokka
Yleiskaavoituksen
suunnitelmat
LEPPÄKORPI 4E
Omakotitontteja
27 kappaletta
(841000).
MURRON ALUE
Murron yleissuunnitelmaja asemakaavatyöhön
sisältyy mm. maisemasuunnittelun osuus ja
liito-oravien elinpiirin
kysymyksiä (232300).
YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ
Mari Siivola 09 8392 2745
Joni Heikkola
09 8392 2593
Sakari Jäppinen
09 8392 2742
Virpi Mamia
09 8392 5058
Maria Hyövälti
09 8393 1800
Paula Kankkunen
09 8392 2300
Anna-Mari Kangas
09 8392 2673
Laura Muukka
09 8392 2680
Anne Mäkynen
09 8392 2988
LINNAN KARTANO
Historiallisesti ja luontoarvoiltaan monikerroksista ja arvokasta aluetta
kehitetään palveluiden
alueena (232200).
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAT Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa ja
valmistuu kevään aikana. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava,
Östersundomin alue, etenee loppuvuodesta yhteisen yleiskaavan
valmistelun rinnalla siten, että
maakuntakaava viedään edeltä
hyväksyttäväksi. Uudenmaanliitto käynnistää 2016 myös uuden
kokonaismaakuntakaavan laadinnan maakunnan alueelle. (Siivola, Mamia, Mäkynen, Jäppinen,
Heikkola)
AVIAPOLIS
Aviapoliksen kaavarungon
suunnittelun ratkaisuna
on käveltävä korttelikaupunki (YK0044).
KESKUSTA-ASUMINEN
6, PUU-KIVISTÖ
SIsältää puurakentamisen kehittämishankkeen. Kaikkiaan asuntorakentamista olisi noin
40 000 ka-m2 (231900).
YK0035
ÖSTERSUNDOMIN
YHTEINEN YLEISKAAVA Helsingin,
Vantaan ja Sipoon yhteinen yleiskaava Östersundomin alueelle on
ehdotusvaiheessa. Vuonna 2016
tehdään uusi vaihtoehtotarkastelu, joka sisältää vaihtoehtojen
YVA-arvionnin ja Natura-selvityksen. Tämä työvaihe kestää noin
vuoden, minkä jälkeen yleiskaavaehdotus lähtee hyväksymiskäsittelyyn. (Siivola, Karisalo)
Asuntorakentamista,
kirkko ja seurakuntien
toimitilat keskeiselle
paikalle Tikkurilan
keskustaan (002254).
Kevään kuluessa
valmistuu asemakaavan muutosehdotus (002220).
BACKAKSEN KARTANO
KAIVOKSELA
MYYRMÄEN
KESKUSTA
Kaavoitetaan
asuntoja ja kivijalkaliiketiloja
(001925).
6
Yleiskaavan muutoksessa
tutkitaan vajaakäyttöisen
työpaikka-alueen muuttamista asuntokäyttöön
(YK0045).
Kulttuurihistoriallisesti
arvokkaiden rakennusten
suojelu ja asuntorakentamisen sovittaminen valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen (511000).
YK0042
LUOTEIS-VANTA AN
OSAYLEISKAAVAN POHJASELVITYS Aiemmin käynnistetty selvitystyö ei jatku erillisenä työnä,
vaan tullaan liittämään osaksi
yleiskaavan ajantasaisuuden arviointia. (Siivola)
YK0044 AVIAPOLIKSEN KAAVARUNKO Aviapoliksen ydinalueelle laadittava kaavarunko tarkentaa voimassa olevaa yleiskaavaa
ja ohjaa valmistuttuaan alueen
asemakaavoitusta ja hankekehittämistä. Valmistuu alkuvuodesta
2016. (Siivola, Häsänen, Jäppinen,
Mäkynen, Heikkola, Kujala)
YK0045 YLEISKAAVAN MUUTOS
KAIVOKSELASSA Joukkoliikennekaupunki Vantaa -työssä linjattiin
aluekokonaisuuksia, joiden muuttaminen nykyistä tehokkaampaan käyttöön vahvistaisi kestävään liikkumiseen perustuvaa
kaupunkikehitystä. Uuden Jokeri
II -runkolinjan varrella sijaitseva
Kaivokselan vajaakäyttöinen työpaikka-alue on yksi näistä aluekokonaisuuksista. Aluetta on tarkoitus kehittää runkolinjaan tukeutuvana, kaupunkimaisena alueena. Vantaanjoen virkistysalueet
on tarkoitus säilyttää virkistyskäytössä. Luonnos yleiskaavan
muuttamiseksi valmistuu vuonna
2016. (Siivola, Mäkynen, Jäppinen,
Rajala, Kangas)
YK0046 YLEISKAAVAN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI Voimassa olevien yleiskaavojen arviointi
käynnistetään ohjelmoinnilla heti
alkuvuodesta. Työssä on tarkoitus käydä läpi voimassa olevien
yleiskaavojen toteutumisen tilanne ja muutostarpeet. Yhtenä erityiskysymyksenä tarkastellaan
yleiskaavan tavoitetta kaupunkirakenteen eheytymisestä. Työssä
hyödynnetään aiemmin valmistuneita selvityksiä Joukkoliikennekaupunki Vantaa (2014) ja Vantaan kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2040 (2015).
Arvioinnin pohjalta tehdään päätös uuden yleiskaavan käynnistämistarpeesta ja ajankohdasta.
(Siivola, Mamia, Heikkola, Kangas)
TIKKURILAN
KIRKON KORTTELI
TUOMELAN
KOULUTONTTI
YK0038 VANTAAN VIHERRAKENNE Viheralueselvityksessä käsitellään viherverkoston kasvupotentiaalia ja jatkuvuutta, viherverkoston tarjoamia virkistysmahdollisuuksia, virkistysalueiden
saavutettavuutta ja käyttöpainetta, viljelymaata ja metsiä luonnonvarana sekä luonnon monimuotoisuutta. Kaavoissa varatun
viheralueverkoston lisäksi tarkastellaan myös tonttimaan kasvullisten alueiden merkitystä viherrakenteen osana. (Mäkynen)
ÖSTERSUNDOM
Östersundomin
yhteinen yleiskaava
(Helsinki, Vantaa,
Sipoo) (YK0035).
YK0047 LIITO-ORAVASELVITYS
MYYRMÄESSÄ, KIVISTÖSSÄ JA
YLÄSTÖSSÄ Kaavaa laadittaessa liito-oravien mahdollinen esiintyminen ja kaavan vaikutus niihin
on selvitettävä. Tavoitteena on
liito-oravien elinpiirien ja kulkuyhteyksin kartoittaminen maankäytön suunnittelun, metsäsuunnittelun, viheralueiden suunnittelun ja
-hoidon sekä liito-oravan suojelun
yhteensovittamiseksi. Selvitys valmistuu 2016. (Mäkynen)
7
ALUEARKKITEHTI
Vesa Karisalo 09 8392 2684
Lassi Tolkki 09 8392 2678
Mari Jaakonaho 09 8392 2230
Jari Jokivuo 09 8392 2993
Noora Koskivaara 09 8392 3608
Mikel Aizpuru 09 8392 2234
C1 HAKKILA 660900 Rusokallio
1. Varastoaluetta laajennetaan ja
puistorajauksia muutetaan. Nähtäville kesällä. (Köykkä)
C2 KOIVUKYLÄ 002295 Asolanväylä 50. Koivukylän keskustassa liikerakennus puretaan, tilalle rakennetaan asuinkerrostaloja. Myös pysäköinti ratkaistaan
uudelleen. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki)
C3 KOIVUKYLÄ 002291 Leinelän
pohjoisosaan asuinkerrostaloja.
Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki)
C6 KORSO 00XXXY Korson keskustan suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun pohjalta YIT:n asuin-/
liikekerrostaloja liikekiinteistöjen
tilalle. Kaavatyö alkaa kesällä.
(Tolkki)
C7 KORSO 002144 Korson torni.
Korson keskustan suunnittelu- ja
tontinluovutuskilpailun pohjalta
Lujatalo suunnittelee 16-kerroksista asuintaloa. Kaava voimaan
keväällä. (Tolkki)
C8 LEPPÄKORPI 002289 Leppäkorventie, Lumikkopuisto. Asuntorakenteen laajennus itään. Sisältää myös virkistysalueita ja kaupan paikan. Valmisteluvaiheessa.
(Koskivaara, Aizpuru)
C9 LEPPÄKORPI 841000 30 pientalotonttia kaupungin maalle Metsolansuon ja Harmaahylkeentien
väliin. Nähtäville syksyllä. (Koskivaara)
C10 NIKINMÄKI 002246 Äyriäisenkujan kääntöpaikan uudelleen
sijoittaminen. Kaavatyö alkaa
keväällä. (Hokkanen)
C4 HAVUKOSKI 002114 Koivutori.
Koivukylän keskustaan valmistellaan kaupungin tonteille kilpailutus liiketiloja ja asuntoja varten.
Kaavatyö alkaa syksyllä. (Tolkki)
C11 LÄNSIMÄKI 002187 Pallas.
Purettavan koulurakennuksen
tilalle uutta asuntorakentamista
ja yleisten rakennusten korttelialue. Nähtäville keväällä. (Karisalo, Aizpuru)
C5 KORSO 002298 Korsotalo ja
yksityisen erityisasumisen tontti tehostetusti asuinkerrostaloille.
Kaavatyö alkaa keväällä. (Tolkki)
C12 LÄNSIMÄKI 002241 Maalinauhantie 6−16, täydennysrakentamista. Nähtäville keväällä.
(Köykkä)
C13 VAARALA 002239 Lähdepuisto, tutkitaan ajoyhteys ja rakentamistapa rivitalot / kerrostalot.
Nähtäville syksyllä. (Aizpuru)
C14 VAARALA 930400 Kehä 3−
Fazerintie–Länsimäentie rajaamalle alueelle työpaikka- ja teknisen huollon aluetta. Seudullisen
virkistysyhteyden rajautuminen
selvitetään. Pohjavesialuetta.
Kaavatyö alkaa keväällä. (Köykkä)
C15 HAKUNILA 002226 Kormuniityn uusi asuinalue ja ratkaisu
Hevoshaan koululle. Kaavatyö
alkaa keväällä. (Tolkki, Koskivaara, Aizpuru)
C16 RAJAKYLÄ 002238 Rimapuisto. Uusi päivittäistavarakaupan
paikka. Kioskin säilyttäminen selvitetään. Palstaviljelyalue säilyy.
Kaavatyö alkaa syksyllä. (Aizpuru)
C20 MATARI 002128 Työpaikkarakennusten alueen muutos asumiselle. Tutkitaan seniorisasuntoja
rivitaloihin. Pihkalan talon suojelukysymys ratkaistaan. Kaavatyö
alkaa keväällä. (Koskivaara)
C21 KORSO, VIERUMÄKI, VALLINOJA 002288 Lehmustontie. Täydennysrakentamista, omakotitaloja, rivitaloja, pienkerrostaloja.
Kaavatyö alkaa syksyllä. (Aizpuru)
C27 HAKKILA 062400 Vantaan
Akselin kaavarunko 2, logistiikan
alueen yleissuunnitelma. Valmisteluvaiheessa. (Köykkä)
C22 NIKINMÄKI 002206 Senioriasuntoja ja pientaloja Harrikujan
ja Nikinmäentien varteen. Työpaikkatontin suojelumerkinnän
poisto. Huoltamotontti muuttuu
viheralueeksi. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Koskivaara)
C28 HAKUNILA 091600 Hakunilan keskustan kaavarunko. Hakunilan keskustasuunnitelman ajantasaistus. Keskustan laajennus
bussivarikolle ja vanhan keskustan lisä-/täydennysrakentaminen.
Valmisteluvaiheessa. (Jokivuo)
C23 NIKINMÄKI 002134 Rakennusoikeuden lisäys ja käyttötarkoituksen muutos. Kaavatyö alkaa
keväällä. (Jokivuo)
C29 KUNINKAANMÄKI, SOTUNKI, ITÄ-HAKKILA, HAKUNILA, OJANKO, NIKINMÄKI, LÄNSISALMI 09140
Kuusijärvi-Sipoonkorpi -selvitys.
Metsähallituksessa laaditaan
Sipoonkorven kansallispuiston
hoito- ja käyttösuunnitelmaa.
Kansallispuiston kehittäminen
halutaan ottaa huomioon myös
kansallispuiston ulkopuolella. Valmisteluvaiheessa. (Muukka, Karisalo)
C17 ITÄ-HAKKILA 002294 Rukinpyörän puistoalueelle tutkitaan
asumisen täydennysrakentamista. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Jaakonaho)
C24 VAARALA 001737 Kukkarokuja–Vaaralankulma. Yksikerroksisia
rivitaloja melutilanteesta johtuen.
Kaava voimaan keväällä. (Karisalo)
C18 HAKKILA 002095 Metso,
katu-aluetta ja korttelialuetta
teollisuus- ja varastorakentamiseen. Nähtäville syksyllä. (Jokivuo)
C25 KUNINKAANMÄKI 971000
Byända, asuntoalueita ja virkistysalueita. Kaavatyö alkaa keväällä.
(Jaakonaho, Karisalo)
C19 PÄIVÄKUMPU 750800 Seniorikeskus. Kaavatyö alkaa syksyllä.
(Koskivaara)
KESKI-VANTAA | KAAVOITUSKATSAUS 2016
KESKI-VANTAAN
ASEMAKAAVAYKSIKKÖ
ALUEARKKITEHTI
Asta Tirkkonen 09 8392 6185
Merja Häsänen 09 8392 2127
Minna Koskinen 09 8392 3440
Saija Lauriala 09 8392 2335
Seppo Niva 09 8392 8044
Carina Ölander 09 839 22478
Anna-Liisa Vanhala 09 8392 2035
B1 PAKKALA 511800 Backaksen
kartano. Kaavan tavoitteena on
vanhan kartanomiljöön suojeleminen. Alueelle tutkitaan myös
asumisen sijoittumista sekä mahdollisuuksia uudenlaisiin toimintoihin, joita olisivat esimerkiksi
ravintola- ja matkailupalvelut,
koulutus- ja majoitustoiminta, toimistot, päivittäistavarakauppa ja
kulttuuritilat. Krakanojan varrelle
tulee ulkoilureitti. Nähtäville kesällä. (Häsänen)
B2 VEROMIES 002196 Pyhtäänkorventie 8. Alueelle suunnitellaan umpikorttelimaisia asuinkerrostaloja. Pytinoja hyödynnetään
vesiaiheena. Kaavassa tutkitaan
myös mahdollisuutta hyödyntää
uudenlaista pysäköintitaloratkaisua. Päätöskäsittelyyn keväällä.
(Ölander)
B3 VEROMIES 002204 Perintötie 5. Pääasiassa asuntoja, mutta
8
myös toimisto- ja liiketiloja. Autopaikat sijoittuvat pysäköintitaloihin ja katumaisille pysäköintialueille. Nähtäville kesällä. (Häsänen)
B4 VEROMIES 002205 Perintötie 3. Pääasiassa asuntoja, mutta
myös toimisto- ja liiketiloja. Autopaikat sijoittuvat pysäköintitaloihin ja katumaisille pysäköintialueille. Nähtäville kesällä. (Häsänen)
B5 VEROMIES 002260 Perintötie 4. Osa korttelista muutetaan
asuinkäyttöön. Alueen pysäköintija liikkumisjärjestelyt järjestellään
uudelleen. Asuinrakentamisen on
suunniteltu toteutuvan umpikorttelimaisena asuinkerrostalorakentamisena. Nähtäville syksyllä.
(Koskinen)
B6 HIEKKAHARJU 002261 Kulleropuisto. Suurin osa alueesta kaavoitetaan asuinkerrostaloille, osalle tutkitaan mahdollisuutta rakentaa asuinpientaloja. Kaavamuutosalue suunnitellaan samaan henkeen Sipulipuiston pohjoispuolella
sijaitsevan, toteutusvaiheessa olevan Hiekkaharju 5 -kaavan kanssa.
Nähtäville kesällä. (Ölander)
B7 HIEKKAHARJU 002286 Hiekkaharjun vesitorni. Nähtäville syksyllä. (Niva, Lauriala)
B8 HIEKKAHARJU 002287 Malmimäenpuisto. Kaavatyössä tutkitaan puiston eteläreunan muuttamista erillispientalotonteiksi. Ajoyhteys uusille tonteille johdetaan
todennäköisesti Tähtimöntien
kautta. Kaavatyö alkaa syksyllä.
(Niva, Lauriala)
B9 TIKKURILA 002254 Tikkurilan
kirkon tontille sijoitetaan seurakunnan tilojen lisäksi asuntoja ja
liiketiloja. Tutkittavana on nykyisen kirkon säilyttävä ratkaisu ja
vaihtoehtoisesti purkava versio,
jossa kirkko saa uudet tilat. Nähtäville kesällä. (Niva)
B10 JOKINIEMI 002234 Metla.
Alueella sijaitsevat rakennus- ja
kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset suojellaan ja
muutetaan asuinkäyttöön. Tutkitaan maltillisen uudisrakentamisen mahdollisuuksia. Nähtäville ja
päätöskäsittelyyn keväällä. (Koskinen)
B11 KOIVUHAKA 002277 Vantaan
Energia uusii toimitilojaan. Vapautunut tila kaavoitetaan asuinkortteleiksi. Nähtäville keväällä. (Niva)
B12 TAMMISTO 002171 Sähkötie
3-7 (Gigantti ja XXL). Kaavan ajantasaistaminen. Kaava voimaan
keväällä. (Tirkkonen)
B13 TAMMISTO 002255 Sähkötie
1. Alueen kaava muutetaan vastaamaan alueen nykyistä käyttöä
urheilu- ja aktiivipuistona. Parannetaan kävely- ja pyöräily-yhteyksiä. Kaava voimaan keväällä.
(Koskinen)
B14 PAKKALA 002285 Johdinpuisto. Yksityisessä maanomistuksessa olevaa, rakentamatta jäänyttä
puistoaluetta tutkitaan muutettavaksi pientaloasumiseen. Ajoliittymiä alueelle kaavaillaan sekä
Johdintieltä että Veromäentieltä.
Kaavatyö alkaa keväällä. (Lauriala, Koskinen)
C26 KUNINKAANMÄKI 002250
Maanmittarintie. Puistoon rakennettu uima-allas edellyttää tontin
laajennusta. Lisäksi Maanmittarintien eteläreunaan täydennysrakentamista yleiskaavan mukaisesti. Kaavatyö alkaa syksyllä.
(Koskivaara)
ARKKITEHTITOIMISTO K2S OY
ITÄ-VANTAAN
ASEMAKAAVAYKSIKKÖ
LÄNSI-VANTAA | KAAVOITUSKATSAUS 2016
LÄNSI-VANTAAN
ASEMAKAAVAYKSIKKÖ
ALUEARKKITEHTI
Timo Kallaluoto 09 8392 2675
Johanna Rajala 09 8392 2238
Hanna Tiira 09 8392 8786
Mikko Järvi 09 8392 2701
Satu Onnela 09 8392 2478
Anne Olkkola 09 8392 5025
A1 LINNAINEN 100400 Omakotialue, Aisaparintie. Kaavatyö alkaa
keväällä. (Olkkola)
A2 HÄMEENKYLÄ 002220 Tuomelan koulutontti, Ainontie 44, asumista 3900 k-m2. Nähtäville kesällä. (Kallaluoto)
A3 MYYRMÄKI 001925 Myyrmäen keskusta-asuminen ja kivijalkakauppaa, suunnittelu- ja toteutuskilpailun pohjalta. Valmisteluvaiheessa. (Tiira)
A4 MYYRMÄKI 002251 Myyrmäen asumiskeskus 15 000 k-m2,
Isomyyrin kellaritilat, Ruukkukuja
ja Liesikuja. Nähtäville keväällä.
(Kallaluoto)
A5 HÄMEVAARA 001901 Köysikuja,
toimistotilaa, huomioidaan Kehä
II:n tiealue ja katu Espooseen,
samalla asumista kaupungin
maalle. Kaavatyö alkaa keväällä.
(Kallaluoto)
A6 HÄMEENKYLÄ 002281 Lammasrinne 2, kerrostalo 3 440 k-m2.
Kaavatyö alkaa talvella. (Kallaluoto)
A7 HÄMEENKYLÄ 121300 Hämeenkylän kartano, Vanhankyläntie 11:n
toimistotontti asumiseen 15 680
k-m2, hotellin laajennus ja asemakaavan ajantasaistus. Kaavatyö
alkaa keväällä. (Kallaluoto)
A8 VAPAALA 002048 Rajatorpan
ostoskeskus, pysäköintijärjestelyt,
rakennuksen korotus. Kaavatyö
alkaa talvella. (Kallaluoto)
A9 VAPAALA 002275 Kaavintie
26 ja Vuolutie 9b, omakotitontteja 7 kpl. Nähtäville keväällä. (Kallaluoto)
B15 VEROMIES 002258 Huberin
hallit. Osa rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi todetuista Huberin halleista suojellaan.
Tutkitaan nykyisen toiminnan ja
liikkumisjärjestelyiden uudistamista. Valmisteluvaiheessa. (Koskinen, Lauriala)
B19 JOKINIEMI 002262 Gammelkulla. Osaa nykyisin viljelykäytössä olevasta puistoalueesta tutkitaan muutettavaksi asuinkäyttöön. Kaavailtu asuminen olisi toteutuessaan pientalovaltaista.
Nähtäville loppuvuodesta 2016.
(Koskinen)
B16 VEROMIES 002270 Turbiinitie. Katuyhteys Ilmakehältä Tikkurilantielle. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Tirkkonen)
B20 VIERTOLA 002174 Pajunotko.
Asuinkerrostaloja, joiden katutasoon tulee liiketiloja. Rakennusoikeus kasvaa ja kerrosluku nousee
6−7 kerrokseen. Pysäköinti sijoitetaan pihakannen alle. Kaava voimaan keväällä. (Niva)
B17 TIKKURILA 002263 Veturipolku. Päiväkodin uusiminen ja asuntorakentamisen tehostaminen
Tikkurilan keskustassa. Kaavatyö
alkaa kesällä. (Niva)
B18 TIKKURILA 002190 Hotelli Vantaa laajenee etelään päin
Tikkurilantien yli. Laajennus kannatetaan pilareilla jokirannasta.
Hertaksenpuisto muuttuu osaksi
hotellikorttelia. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn keväällä. (Niva)
B21 RUSKEASANTA 002047 Mistelinsiemen. Yksityisessä maanomistuksessa olevan puistoalueen muuttaminen asuinpientalotonteiksi. Nähtäville ja päätöskäsittelyyn kesällä. (Vanhala)
B22 RUSKEASANTA 002292 Kuismatie 104, asuinpientaloja. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Tirkkonen)
A10 VAPAALA, VARISTO 141100
Luhtitie ja virkistysalue, Vapaalanpuisto. Nähtäville syksyllä. (Kallaluoto)
A11 VARISTO 002098 Vihdintien
tiealue. Sarkatie 4, Martinkyläntie 67, Skobbaksenkuja. Kaava voimaan keväällä. (Kallaluoto)
A12 VARISTO 002189 Ulkoniitty,
omakotitontteja, ja Haravakuja
19:n tontin. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Olkkola)
A13 VARISTO 002273 Varistonmäki, Varistontie 6, omakotitontteja 6
kpl. Kaava voimaan keväällä. (Kallaluoto)
A14 MYYRMÄKI 002049 Asuinkerrostaloja, Uomatien pohjois- ja
Raappavuorentien länsipuolinen
asuinkortteli, Raappavuoret, Luhtitie, Loisketie 10 000 k-m2. Kaavatyö alkaa keväällä. (Tiira)
A15 MYYRMÄKI 002156 Asuinkerrostaloja, Uomatien etelä- ja
Raappavuorentien länsipuoleiset
asuinkorttelit, Lainerinne, Suistokuja, Myyrmäenmetsä 25 000
k-m2. Kaavatyö alkaa keväällä.
(Tiira)
A22 KAIVOKSELA 001721 Vanha
Kaivoksela, asemakaavan ajantasaistaminen ja pysäköinti. Sisältää 001721 Kaivosvoudintie 2 ja 4
pysäköinti, 001867 Kaivokselan
koulun ympäristö, 001989 Kaivokselan ostoskeskus. Kaavatyö
alkaa keväällä. (Rajala)
A23 MARTINLAAKSO 002249 Raiviosuonmäki 1 ja 7, asuinkerrostaloja. Kaava voimaan keväällä.
(Rajala)
A24 MARTINLAAKSO 002257 Raikukuja 4, Pysäköintitontille asuinkerrostalo. Kaava voimaan keväällä. (Järvi)
A25 MARTINLAAKSO 002279 Kivimäentie 8, tontin laajennus ja ajoyhteys. Nähtäville kesällä. (Järvi)
A26 VANTAANLAAKSO 002272
Nybackankuja 1, omakotitontteja. Kaava voimaan keväällä. (Kallaluoto)
A27 VANTAANLAAKSO 002222
Myllymäen koulun ympäristö.
Kaava voimaan keväällä. (Kallaluoto)
A28 LUHTAANMÄKI 310200 Luhtaanmäki, Tiepalvelualue ja kauppa. Kaavatyö alkaa keväällä. (Järvi)
A29 SEUTULA 330200 Pirttirannan loma-asuntoalue tulva-alueella. Valmisteluvaiheessa. (Kangas,
Kallaluoto)
A30 KIILA 340700 Lavangon
moottoriradan laajennus, teollisuutta ym. Nähtäville keväällä.
(Kallaluoto)
A31 YLÄSTÖ 402100 Ylästöntien
eteläpuolen asuinalue Isonmännyntien molemmin puolin, pientaloasumista, pienkerrostaloja
ja ostoskeskus. Kaavatyö alkaa
keväällä. (Kallaluoto)
A32 YLÄSTÖ 002212 Linkokuja 4 –
6, rakennusoikeuden nosto. Kaava
voimaan keväällä. (Kallaluoto)
A33 YLÄSTÖ 002213 Ahokuja 6 –
10, tonttien laajennus. Kaava voimaan keväällä. (Järvi)
A34 YLÄSTÖ 402500 Pientaloasumista Tolkinkylään Itäpellontien
pohjoispuolelle. Kaavatyö alkaa
keväällä. (Kallaluoto)
A16 MYYRMÄKI 002230 Ojapuisto, asuntorakentamista. Valmisteluvaiheessa. (Kallaluoto)
A35 YLÄSTÖ 403400 Ylästönrannan ja Tolkinkylänrannan virkistysalueet, Ruutinkosken luonnonsuojelualue, ulkoilureitti, latu
ja ratsastusreitti sekä Jokitien
asuinalue. Kaavatyö alkaa keväällä. (Kallaluoto)
A36 YLÄSTÖ 403300 Yleiskaavan mukainen Tulkintien ajotunneli Ylästöntielle. Kaavatyö alkaa
keväällä. (Järvi)
A37 YLÄSTÖ, VIINIKKALA 400700
Voutilan kylä, alueen suojelu ja
vähäinen täydennysrakentaminen. Kaavatyö alkaa syksyllä.
(Kallaluoto)
A38 VIINIKKALA 002268 Tikkurilantie 143-147, maakaupat ym.
Kaava voimaan keväällä. (Kallaluoto)
A39 VAPAALA 014300 Vapaalan pientaloselvitys ja suunnitteluperiaatteet. Pientaloalueelle
tehdään aluekohtainen tarkastelu tiivistämisen ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksista ja reunaehdoista. (Onnela)
ARKKITEHTITOIMISTO LAATIO OY
ITÄ-VANTAA | KAAVOITUSKATSAUS 2016
A17 MYYRMÄKI 002231 Ajopuunpuisto, asuntorakentamista. Kaavatyö alkaa syksyllä. (Kallaluoto)
A18 MYYRMÄKI 002243 Kilterinkuja 4 Käyttötarkoitus muutetaan
asuinkerrostaloille. Nähtäville
keväällä. (Tiira)
A19 KAIVOKSELA 001989 Kaivokselan ostoskeskus, asumista ja liiketiloja. Kaavatyö alkaa keväällä.
(Rajala)
A20 KAIVOKSELA 002072 Laitilankuja 7, tarpeeton katualue liitetään tonttiin. Nähtäville keväällä.
(Järvi)
A21 KAIVOKSELA 002266 Kaivokselantie 5, asumista noin 35 000
k-m2. Nähtäville keväällä. (Rajala)
KIVISTÖ | KAAVOITUSKATSAUS 2016
KIVISTÖN
ASEMAKAAVAYKSIKKÖ
KAAVOITUSPÄÄLLIKKÖ
Lea Varpanen 09 8392 2247
Anna-Riitta Kujala 09 8392 9306
Veli-Pekka Ristimäki 09 8392 2395
Kai Zukale 09 8392 2232
entisen kaavatyön 230700), kauppakeskus ja hyperit, liike-, asuinja palvelutilat, linja-autoterminaali, rautatiealueen leveyden
tarkistaminen. Valmisteluvaiheessa. (Ristimäki, Kujala)
K3 KIVISTÖ 232000 Tikkurilantien
siirto etelään, asumista, työpaikkatontteja. Päätöskäsittelyyn syksyllä. (Varpanen, Kujala, Ristimäki,
Zukale)
K1 PIISPANKYLÄ 211700 Mestarintien ja Tikkurilantien liittymän
siirto. Nähtäville kesällä. (Zukale)
K4 KIVISTÖ 002282 Asuntomessualueen tontin muutos. Nähtäville keväällä. (Kujala)
K2 KIVISTÖ 230800 Kaupunkikeskus 1: Kehäradan etelä- ja pohjoispuolinen osa Colosseumia, alueet
Vt 3:lta Keimolantielle (sisältää
K5 KIVISTÖ 231900 Ns. Puu-Kivistö. Asumista Kehäradan ja pääkadun väliselle alueelle, keskustaasuminen 2:n itäpuolelle. Päätöskäsittelyyn keväällä. (Kujala)
K6 KIVISTÖ, LAPINKYLÄ 232300
Murto 1, Sinikvartsinkadun jatke
Riipiläntielle, asumista Lapinkylän
seisakkeen vaikutusalueelle. Päätöskäsittelyyn syksyllä. (Ristimäki)
K7 PIISPANKYLÄ 211900 Åbyn
entisen elementtitehtaan tontti, teollisuustontin asemakaavan
ajantasaistaminen, Vantaanjoen
varren virkistysalueiden rajaukset,
suojelukysymysten ratkaisu. Nähtäville keväällä. (Zukale)
K8 PIISPANKYLÄ 211800 Liikuntakeskus Tikkurilantien eteläpuolelle.
Valmisteluvaiheessa. (Kujala)
K9 KIVISTÖ 002265 Kivistön eritasoliittymän ramppien väliin
bensa-asema. Valmisteluvaiheessa. (Zukale)
K13 MYLLYMÄKI 251100 Pääkonttoritontti Vehkalan aseman yhteyteen. Valmisteluvaiheessa. (Ristimäki)
K10 KIVISTÖ 232200 Suojelukysymykset, hevosmaneesi, lisärakentaminen. Nähtäville keväällä.
(Varpanen)
K14 LAPINKYLÄ 021500 Murron
yleissuunnitelma, Riipiläntien varteen asumista. Nähtäville keväällä.
(Ristimäki)
K11 LAPINKYLÄ 240700 Asumista
Sinikvartsinkadun eteläpuolelle.
Valmisteluvaiheessa. (Varpanen)
K12 MYLLYMÄKI 251000 Vehkalan työpaikka-alueet 2. Nähtäville
keväällä. (Ristimäki)
9
Perintötien varrelle, Tikkurilan ja
Äyritien väliin, rakennetaan neljästä kahdeksaan kerroksisia kerrostalojen umpikortteleita. Näiden kolmen korttelin sisäpihoista
tulee suuria ja vehreitä eikä sinne
kantaudu liikenteen melua. Sen
sijaan katuympäristöstä tulee kaupunkimainen, koska rakennukset
asettuvat katujen varsille.
Viivasuorasta ja pitkästä Perintötiestä tehdään mielenkiintoisempi vaihtelemalla rakennusten
kerroslukua sekä sijoittamalla sen
varteen pieniä, vihreitä keitaita:
taskupuistoja, huoliteltuja eduspihoja, istutuksia ja ehkäpä myös
maantasokerroksen asuntopihoja.
Autopaikat sijoittuvat pysäköintitaloihin ja katumaisille pysäköintialueille kortteleiden väliin.
Tikkurilantien ja Äyritien varteen
tulee liike- ja työtiloja, joiden asiakkaiden autopaikat sijoittuvat
katumaisesti rakennetuille pysäköintialueille.
Uusien asuinkortteleiden itäpuolelle rakennetaan puistoreitti Rälssipuistosta Tikkurilantielle. Jalankulunreitit ja puistot
muodostavat Veromieheen virkistysverkoston, joka yhdistää
asuinkorttelit, koulut ja pysäkit.
Rälssipuistoon rakennetaan puistokäytäviä sekä Kirkonkylänojan
ajoittaista tulvimista tasaava
hulevesiallas.
Suunnitelmien mukaan alueelle
toteutettaisiin noin 1000 asuntoa,
joissa asuisi lähes 1600 asukasta.
Asemakaavamuutos valmistunee
tämän vuoden aikana. Rakentaminen alkaa sen jälkeen pihapiiri
kerrallaan Äyritien varrelta. Viimeisenä rakentuu Tikkurilantien
varren kortteli. l
Pyörällä Pariisin koneeseen
L-ARKKITEHDIT
Asuntoja ja vehreitä
pihoja Veromieheen
Vantaan Energialta
aluetta asuinkäyttöön
Aviapoliksen kaupunkikeskukseen tulee etenkin
työpaikkoja, mutta myös 20 000 uutta asukasta.
Tulevaisuuden Aviapoliksessa
kaikki on kivenheiton päässä.
A
viapoliksen aseman avajaisia
juhlittiin viime heinäkuussa
Kehäradan liikenteen käynnistyttyä. Vielä kesällä asemanseutu oli
uinuva metsäinen saareke, josta ei
olisi pystynyt päättelemään, että parin
vuosikymmenen aikana sen ympärille
kasvaa 20 000 asukkaan ja kymmenien
tuhansien työpaikkojen kaupunkikeskusta. Alueen tulevaisuuskuvan määrittelevä kaavarunkotyö valmistuu
kaupunkisuunnittelussa maaliskuun
puoliväliin mennessä.
Aviapoliksen kaavarunkoalue sijoittuu Lentoaseman ja Jumbon väliselle
alueelle Veromieheen, missä paikalliset ja kansainväliset liikennevirrat
kohtaavat. Suunnittelualue on suuri,
lähes samankokoinen kuin Pakkalan
ja Tammiston kaupunginosat yhteensä.
Alue sijaitsee pääosin kiitoteiden kainalossa siten, ettei lentomelusta koidu
haittaa asumiselle. Tällä hetkellä alueella työskentelee jo lähes 10 000 työntekijää, mutta asukkaita on vielä alle
1000.
Viihtyisyyttä puistoilla
ja bulevardeilla
Seuraavien vuosikymmenten aikana
alueen kaupunkirakenne kokee täydellisen muodonmuutoksen teollisuusja varastorakennusten hallitseman
ympäristön muuttuessa käveltäväksi
korttelikaupungiksi, jossa asuminen ja
työpaikat ovat lähellä toisiaan. Tavoitteena on luoda viihtyisä ja kestävä
kaupunkiympäristö, jossa urbaanien
kortteleiden seassa on vihreitä puistokeitaita ja bulevardeja.
Alueen kahden navan, Jumbon ja
Aviapoliksen aseman, välille rakentuu erityinen kiinnostavuuden kehä,
jonka varrelle sijoittuvat kaupat, koulut, joukkoliikenteen pysäkit, suurimmat puistot ja muut palvelut. Kaupunkikuvallisesti tärkeillä paikoilla
vaaditaan myös erityisen laadukasta
arkkitehtuuria.
Aviapolis on suunniteltu joukkoliikenteen runkolinjojen varaan. Kehäradan ohella alueelle on suunnitteilla
kaksi runkolinjaa, joiden vuoroväli on
niin tiheä, ettei aikatauluja tarvitse
katsoa. Pienipiirteinen korttelirakenne
ja lähipalvelut tekevät kävelystä houkuttelevan kulkumuodon. Aluetta tulee
halkomaan niin itä−länsi- kuin etelä−
pohjois-suuntainen pyöräilyn pääväylä.
Harvalla kaupunkilaisella on todellinen mahdollisuus pyöräillä Pariisin
koneeseen tai kävellä Stockmannin
herkkuun. Aviapoliksessa se onnistuu! l
V
antaan Energian huolto- ja
varikkoalue
Koivuhaassa
muuttuu asuinkäyttöön. Vantaan Energian toiminta alueella kuitenkin jatkuu: pääkonttori ja pumppaamo säilyvät. Kaava-alueena on
Puutarhatien, Apilatien ja Mesikukantien rajaama alue. Etelässä alue
rajautuu rakenteilla oleviin kerrostalotontteihin ja Koivuhaan pientaloalueeseen.
Peltolantien varteen tulee asuinkerrostaloja. Kadun eteläpuolella
rakentaminen noudattaa, Tikkurilantien varren kerrostaloalueen mittakaavaa. Rakennukset ovat enimmäkseen nelikerroksisia, mutta harkitut
kohdat korttelipihojen kulmissa ovat
korkeampia. Rakentaminen madaltuu Apilatien suuntaan ja talotyyppi
muuttuu kaksikerroksisten luhti- tai
rivitalojen kautta erillispientaloiksi.
Rakentaminen käynnistyy Vantaan Energian toimistorakennuksesta, josta osa puretaan ja korvataan uudella. Se tapahtuu nykyisen
asemakaavan pohjalta. Asuinkohteiden rakentaminen käynnistyy aikaisintaan kaavan saatua lainvoiman.
Kaava tulee nähtäville kevään 2016
aikana.
Asumiseen osoitetaan kerrosalaa
31 620 k-m2 ja toimitilarakennuksille
6000 k-m2. Kaava-alueelle tulee noin
600 asuntoa. l
SEPPO NIVA
KORSON KESKUSTA UUDISTUU
V
uonna 2014 järjestettiin Korson keskustan suunnittelu- ja
tontinluovutuskilpailu. Kilpailun palkintoina kaupunki lupasi voittaneille ehdotuksille oikeuden ostaa
kaupungin tontteja.
Kilpailun pohjalta ensimmäinen
asemakaavamuutos on ollut nähtävillä. Kyseessä on Lumon pohjoispuolinen alue. Lujatalo rakentaisi sinne
16-kerroksisen asuintalon. Pysäköinti sijoittuisi Urpiaisentien toisella puolella sijaitsevaan pysäköintitaloon. Rakentaminen saattaa alkaa
vuonna 2016.
Seuraava asemakaavamuutos tehdään keskustan länsireunalle Korsotalon tontille. Samalla muutetaan
kaavaa Korsontien toisella puolella
yksityisen omistamalla tontilla osoitteessa Korsontie 9. Molemmille tonteille on suunnitteilla 8-kerroksisia
asuintaloja. Tämä kaava saataneen
nähtäville syksyyn 2016 mennessä.
Pysäköinti sijoittuu osittain maan
pinnalle ja osittain maan alle. Lujatalo on rakentajana.
Myös Korson keskeisimmän osan
suunnittelu YIT:n kanssa on edennyt. Alueelle sijoittuisi 8-kerroksisia
asuintaloja, joiden kivijaloissa ja välialueilla olisi liiketiloja. Uusi bussiterminaali sijoittuisi vanhan aseman
eteläpuolelle. Tämä edellyttää Urpiaisentien oikaisemista. Alueen kaavamuutos on tarkoitus tuoda nähtäville
vuoden 2016 lopulla. Tämän alueen
pysäköintiä varten rakennettaisiin
pysäköintitalo Urpiaisentien varrelle
S-Marketin pohjoispuolelle. Alueen
toteuttaminen tapahtuisi vaiheittain,
koska kaupunki omistaa vain osan
alueen kiinteistöistä. l
LASSI TOLKKI
TARJA LAINE
HIEKKAHARJUUN UUSI VESITORNI
O
sa Hiekkaharjun Malmimäestä kaavoitetaan HSY:n tekemän hankesuunnitelman perusteella uudelle vesitornille.
Sijainti Malmimäellä vanhan tornin vieressä on paras mahdollinen, sillä vesihuollon runkoverkosto on jo valmiina.
Uusi torni turvaa Itä-Vantaan vedenjakelun alueen asukasmäärän kasvaessa. Vanha Hiekkaharjun vesitorni Talvikkitien toisella
puolella puretaan uuden valmistuttua. Malmimäenpuisto säilyy
lähivirkistysalueena tornin ja sen varoalueiden vaatimaa tilaa
lukuun ottamatta.
Torni on kaupunkikuvassa näkyvä maamerkki ja suunnittelussa
huomioidaan sen maisemalliset arvot. Vesitornin ja sille johtavan
huoltotien sijainti tarkentuu kaavoitusprosessin aikana. Tornin
julkisivu- ja valaistussuunnitelmat ovat vielä alustavia. Arkkitehtuurista järjestetään erillinen ideakilpailu.
Asemakaavaehdotus on nähtävillä 30 vuorokauden ajan arviolta
elo-syyskuussa 2016. Kaavasta tulee lainvoimainen vuodenvaihteeseen mennessä ja rakentaminen alkaa keväällä 2017. Tornin on
tarkoitus valmistua keväällä 2018. l
SAIJA LAURIALA
Lisätietoja:
hsy.fi > asiantuntijalle > vesihuolto > vesitornit
> hiekkaharjun vesitorni
vantaa.fi > ajankohtaiset kaavat
10
INNOVARCH OY
MERJA HÄSÄNEN
Myyrmäkeen
omaleimainen
keskusta
M
yyrmäen keskustasta järjestettiin suunnittelu- ja
toteutuskilpailu, jonka voitti Rakennusosakeyhtiö
Hartelan, VVO-yhtymä Oyj:n ja Helsingin seudun
opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) muodostama työryhmä. Arkkitehtitoimistona oli Innovarch Oy.
Ryhmä osallistui kilpailuun kahdella ehdotuksella, joissa
molemmissa kaupunkirakenne, rakennusten sijoittelu, katutason liiketilat ja julkinen ulkotila muodostavat korkeatasoisen ja toimivan kaupunkikeskuksen ja luovat Myyrmäen
keskustalle tunnistettavan ja omaleimaisen ilmeen.
Ehdotukset sisältävät asuntorakentamista noin 35 000
kerrosneliömetriä, mikä tarkoittaa noin 450 asuntoa. Korkeimmillaan rakennukset voivat kohota 16-kerroksisiksi.
Lisäksi katutasoon sijoittuu liiketiloja 3 000 kerrosneliötä.
Keskustan suunnittelu jatkuu voittajien kanssa. l
TIMO KALLALUOTO
11
PEKKA TURTIAINEN
ANNA-LEENA PYYKÖNEN
Kuusijärvi on portti
Sipoonkorpeen
on haettu poikkeamisluvilla lisärakennusoikeutta.
– Nyt katsotaan tasapuolisesti kaupungin kehittämisen kannalta, mihin
rakennustehokkuus voisi nousta ja
laaditaan yhteiset linjaukset. Suunnitteluperiaatteita laadittaessa pyrimme
myös ylläpitämään alueiden omia
arvoja ja lisäämään viihtyisyyttä, Hyövälti sanoo.
Täydennysrakentamisen selvitystyö
on alkanut Vapaalasta, jossa asukkaita
on otettu mukaan suunnitteluun mahdollisimman paljon.
– Kun kyseessä on valmis asuinalue,
on todella tärkeää ottaa asukkaat
mukaan työhön. Hehän tietävät parhaiten, mikä alueilla on hyvää ja mikä
kaipaa kehittämistä.
Vanhan Porvoontien ylittävä
yhteyssilta, parkkipaikkojen
laajennus ja ulkoilureittien
linjaaminen ovat alkusointuja
Kuusijärven uudistukselle.
K
uusijärven kehittämissuunnitelmassa
visioidaan alueen tulevaisuutta ja sen
peruspalvelujen parantamista. Suunnitteilla on muun muassa silta Vanhan Porvoontien
yli. Sillan rakentamiseen on varattu 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2018.
– On valtavan hienoa, että kaupungin kyljessä
on suuri suojeltu luontoalue. Nyt haluaisimme
saada Sipoonkorven paremmin ihmisten ulottuville, toteaa maisema-arkkitehti Laura Muukka.
Sillasta tulee taiteellinen ja maamerkkimäinen. Reittiyhteys kansallispuistoon paranee ja
latuverkostoa tulee lisää. Ulkoilureittiyhteys
mahdollistaa kansallispuiston porttina toimimisen uudella tavalla.
Kehittämissuunnitelman mukaan vuonna
2020 myös Hakunilan urheilupuistosta pääsee
viitoitettuja reittejä pitkin kansallispuistoon.
Ulkoilureittien linjaaminen ja rakentaminen
helpottuu muutenkin jatkossa, sillä kaupunki
hankki viime vuonna Kuusijärven ympäristöstä
metsäalueita.
Tontin jakaminen alkaa
asemakaavan tarkastelulla
Koti voi löytää paikkansa
lohkotulta tontilta
WSP
ANNA-LEENA PYYKÖNEN
Havainnekuva Vanhan Porvoontien yli
suunnitellusta sillasta, joka parantaa yhteyksiä
Kuusijärveltä Sipoonkorpeen.
12
Olli Enteen minitalon pohja-ala vie vähemmän tilaa kuin kahden auton autotalli.
PIENI OMAKOTITALO
MAHTUU MONENLAISELLE TONTILLE
Olli Enne uskoo,
että omakotitalo sopii
pienillekin kotitalouksille.
kaikessa mentäisi halvimman kautta, kustannukset
pysyvät kohtuullisina. Mallitalon hinnaksi muodostui lopulta 125 000 euroa.
A
Hyvä vaihtoehto nuorille
alto-yliopistossa arkkitehtuuria opiskeleva
Olli Enne havahtui kandidaatintyössään siihen, että pääkaupunkiseudulta löytyy kolme
miljoonaa neliömetriä käyttämätöntä rakennusoikeutta. Enne alkoi pohtia täydennysrakentamisen
mahdollisuuksia ja lähti diplomityönään kehittämään pientä omakotitaloa, jonka voisi rakentaa
myös kapealle tai muuten hankalan muotoiselle tontille.
Yksiö puutarhassa -projektin mallikappale valmistui Korsoon noin vuosi sitten ja on nyt Enteen
oma koti. Parhaillaan Enne rakentaa minitalonsa viereen toista pikkukotia, jonka uusi omistaja
päässee muuttamaan vappuna. Kun talo laitettiin
myyntiin, se kävi kaupaksi kolmessa päivässä. Myös
Ruskeasantaan on tulossa keväällä kaksi Yksiö puutarhassa -konseptin taloa.
– Pienille omakotitaloille on selvää kysyntää, Enne
toteaa.
Enne listaa minitalojen etuja: paitsi että ne soveltuvat useammille tonteille kuin suuret omakotitalot, rakentaminen on myös nopeampaa, ja vaikkei
Korsolaisesta pientaloalueesta tuli espoolaistaustaisen Enteen uusi koti muun muassa edullisen
maan hinnan, hyvien yhteyksien ja viehättävän
ympäristön vuoksi.
– Alueella oli myös ihanan vapaa kaava, jossa ei
ollut juuri mitään sääntöjä.
Enne haluaa haastaa ajatuksen, että omakotitaloalueet ovat yli neljäkymppisten asuinalueita.
– Omakotitalo on edelleen Suomen halutuin asumismuoto. Miksei olisi niin, että kaikenikäiset voisivat asua omassa talossa?
Enne uskoo, että pienet omakotitalot voisivat olla
Vantaalle hyvä keino erottua muista pääkaupunkiseudun kunnista. Hän toteaa, että alueella on kova
kilpailu veronmaksajista ja kaupunkien täytyy profiloitua. Minitalot voisivat houkutella etenkin korkeakoulutettuja nuoria. Täydennysrakentaminen ei
myöskään tarkoita, että alueiden vehreys katoaa.
– Minullakin on puolentoista metrin päässä talosta
puu, joka on elänyt siinä viitisenkymmentä vuotta. l
ANNA-LEENA PYYKÖNEN
T
Vantaa on vilkas kauppakaupunki
CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT OY
Katso video:
vantaakanava.fi
Parkkipaikkojen määrä kasvaa
Ensimmäinen parannus Kuusijärven olemassa
oleviin palveluihin ovat kuitenkin kauan kaivatut lisäparkkipaikat. Nykyinen pysäköintialue laajenee kevään tai syksyn aikana noin
200-paikkaiseksi. Tällä hetkellä alueella on 125
autopaikkaa.
Kesäksi Kuusijärven ja Tikkurilan välille
on suunniteltu uutta bussilinjaa. 712A kulkee
Tikkurilasta suoraan Kuusijärveä lähimmälle
pysäkille, joka on linjan päätepysäkki. Linjan on
suunniteltu liikennöivän kerran tunnissa.
Kuusijärvellä kävijät pääsevät mahdollisesti
jo ensi kesänä nauttimaan myös elämyksistä kiipeilypuistossa.
Tulevina vuosina Kuusijärven palvelurakennetta halutaan monipuolistaa, ja alueen ympärivuotista käyttöä pyritään lisäämään. Aluetta
kehitetään kestävän kehityksen periaatteilla.
Vantaan kaupunki on ideoinut Kuusijärven
kehittämissuunnitelmaa yleisön kanssa ja sen
luonnos on esitelty helmikuussa. Valmis kehittämissuunnitelma julkistetaan loppukeväästä. l
Kiinteistöinsinööri Riikka Pirinen
kertoo, että tonttinsa jakamista pohtivien kannattaa soittaa kaupungin
mittausosastolle. Yhdessä asemakaavaa katsomalla selvitetään, millaiset
puitteet täydennysrakentamiselle ja
tontin jakamiselle on. Jos rakentamisoikeutta on jäljellä riittävästi, voidaan
miettiä tonttien tulevaa muotoa.
Virallinen prosessi lähtee liikkeelle
tonttijako- ja lohkomishakemuksen
Täydennysrakentaminen
rakennetta. Vaihteleva ja riittävä asu- Samalla kun tarkastellaan alueiden jättämisellä. Tonttijako toimii suunnikaspohja puolestaan ylläpitää jouk- nykytilaa, selvitetään myös täydennys- telmana tulevasta lohkomisesta. Kun
lisää pientalojen saatavuutta
se tulee lainvoimaiseksi, tontin voi
koliikennettä sekä päiväkotien ja rakentamisen mahdollisuuksia.
ja edistää alueiden palveluja.
koulujen toimintaa.
lohkoa ja uudet tonttien rajat virallisVantaa suunnittelee jatkossa kastaa. l
Poikkeamislupia
äydennysrakentamisella
on vavansa myös tiivistämällä ja kehitANNA-LEENA PYYKÖNEN
monia etuja. Pientaloalueita tii- tämällä jo olemassa olevia pienta- on haettu paljon
vistämällä
asuntomarkkinat loalueita. Kaupunki on aloittanut Pientalokoordinaattori Maria Hyöavautuvat entistä useammalle, mikä kehittämishankkeen, jonka aikana välti kertoo, että rakennusoikeuden
osaltaan monipuolistaa alueiden ikä- kartoitetaan noin 70 pientaloaluetta. vähäisyyden vuoksi monilta alueilta
Vantaalle suunnitellaan
ja rakennetaan uusia
liiketiloja jatkuvasti.
V
Kivistön kaupunkikeskuksen tavoitellaan avautuvan vuonna 2018.
antaan kauppojen myynti on
huomattavasti suurempaa kuin
vantaalaisten ostovoima, mikä
kertoo kaupallisesta vetovoimasta.
Tikkurilan Dixin asemakeskusta laajennetaan parhaillaan ja Kivistöön
rakennettavasta kaupunkikeskuksesta
tulee houkutteleva kaupan keskittymä.
Vantaan kaupan palveluverkko tarjoaa hyvät lähipalvelut kassin kantaman päässä kodista. Keskimääräinen
kävelymatka lähimpään kauppaan on
runsaat 700 metriä, tosin alueellisia
eroja on paljon. Myös kauppojen määrässä ja koossa esiintyy alueellista
vaihtelua. Aviapoliksen ja Myyrmäen
suuralueet tarjoavat eniten myymälöitä ja suurimmat valikoimat, Kivistö
ja Hakunila puolestaan kaipaavat eniten uusia liiketiloja.
Verkkokauppa on lisääntynyt ja
kuluttajien rahapussista käydään
kovaa kilpailua erityisesti päivittäistavarakaupassa. Vantaan kauppayritykset seuraavat muutosta ja etsivät
jatkuvasti uusia keinoja palvellakseen
asiakasta paremmin.
Uusia myymälöitä
radan varteen
Kaupunki päivitti kaupan maankäytöllisen kehittämisen ja ohjaamisen periaatteet. Viime syksynä valmistunut kaupan palveluverkkoselvitys ja
-suunnitelma 2040 tehtiin yhteistyössä
kaupan toimijoiden kanssa.
Vantaan väestönkasvu ja tasainen
ostovoiman lisääntyminen mahdollistavat lukuisia uusia kauppapaikkoja.
Erityisesti Kehäradan asemanseudut
tarjoavat erinomaisia paikkoja. Selvitys osoittaa suuntaviivat Vantaan kaupan maankäytölliselle kehittämiselle
ja sitä hyödynnetään jatkosuunnittelun pohjana kaavoittamisessa. l
JONI HEIKKOLA
13