Ekapeli
Nina Saine KM, FM, tutkija Oppiminen ja motivaatio Huippututkimusyksikkö Jyväskylän yliopisto nina.saine@psyka.jyu.fi © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Esityksen teemat • Mikä on Ekapeli? • Ekapeli – interventiotutkimuksen tulokset ‐ mihin lukutaidon osa‐alueisiin Ekapeli ‐kuntoutuksella voidaan vaikuttaa? • Tapauskuvauksia © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Ekapeli on osa LukiMat ‐hanketta • LukiMat –hanke tarjoaa tietoa Sisältö: esi‐ ja alkuopetusikäisten 1) tietopalvelun oppimisvaikeuksista lasten lukemisen ja matematiikan 2) lukemisen ja oppimisvalmiuksista ja – matematiikan vaikeuksista. oppimisvaikeuksien arviointimenetelmät • http://www.lukimat.fi 3) perustaitojen harjoittelumenetelmät Mikä on Ekapeli? • Ekapeli on tietokoneella verkossa pelattava opetusohjelma, joka harjoittaa lukutaidon perusteita. • Ekapeli on suunniteltu lukivaikeuden ennaltaehkäisyyn ja lukilasten kuntoutukseen, mutta on sovellettavissa myös muiden oppimisvaikeuksien kuntoutukseen. • Ei sovellu ainoaksi lukemaan opettamisen menetelmäksi. On suunniteltu lukemaan opettamisen tueksi. • Ekapeli on kehitelty Jyväskylän yliopiston psykologianlaitoksen ja Niilo Mäki Instituutin monitieteellisenä yhteistyönä Jyväskylässä. • Kehittelijöinä on toiminut kehitysneuropsykologian professori Heikki Lyytinen sekä joukko psykologian, erityispedagogiikan, fonetiikan, matematiikan ja tietotekniikan asiantuntijoita. © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Tutkittuun tietoon perustuva oppimisentuenmenetelmä • Ekapeli rakentuu tutkitun tiedon pohjalle lukemisvalmiuksista ja lukemisvaikeuksista. • Ekapelin taustalla on Jyväskylässä toteutettu Lapsen kielenkehitys –pitkittäistutkimus (LKK), jossa lapsia on seurattu vauvaikäisestä aina yhdeksännen luokan loppuun (Edelleen mukana N=176/200, 2008). • Tutkimuksessa on seurattu (N=107) familiaalisen lukiriskin omaavaa lasta ja heidän verrokkiaan (N=92). • 38.5% familiaalisen lukiriskin omanneista lapsista todettiin lukivaikeus. • Verrokkiryhmän lapsista 9.8% todettiin lukivaikeus. (Lyytinen ym., 2004, 2006; Puolakanaho, 2007, 2008; Torppa, 2007) © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Mitä tiedämme tutkitun tiedon perusteella? • Sujuvan lukutaidon saavuttaminen on lasten yleisin oppimisen haaste. • 80%:lla eritysopetuksen tarpeessa olevista lapsista tarvitsee tukea lukutaitoonsa. (Lerner, 1989) • Suomalaislapsista noin 6‐12% tarvitsee lisätukea lukemaan oppimiseen 1‐2 luokilla. • Lukemisen ymmärtämistä vaikeuttava lukemisen hitaus on 5%:lla alkuopetusikäisistä suomalaislapsista. • Toisesta luokasta lähtien lukivaikeus näkyy erityisesti lukemisen hitautena (Aro, 2006). • Lukivaikeus on pojilla yleisempää kuin tytöillä, suhteessa 2:1 (esim. Rutter ym. 2004). © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Mitä tiedämme tutkitun tiedon perusteella? • Lukivaikeus on osittain periytyvää, käytetään nimitystä familiaalinen lukiriskistä. • Suomalaisen tutkimuksen mukaan lapsella on 4‐8 kertainen lukiriski jos toisella vanhemmalla on lukivaikeus (esim. Lyytinen ym. 2004, 2006, Puolakanaho, 2007). • Noin puolella lukivaikeuksista on lähisuvussa lukivaikeutta. • 25‐60% vanhemmista joiden lapsella on lukivaikeus, on lukivaikeus (Olson, Forsberg, Gayan, & DeFries, 1999) . • Periytyvyys on isien puolelta 46% ja äidin puolelta 33% (Grigorenko, 2001). © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Keitä ovat lukiriskilapset? • Lapset joilla on ennen kouluikää pulmia fonologisen prosessoinnin taidoissa esim. 9fonologisen tietoisuuden pulmia, 9fonologisen muistin pulmia, 9nopean nimeämisen pulmia • Lapset joilla on kielen kehityksen häiriö (esim. dysfasia). • Aivan erityisesti suomenkielessä: lapset joiden kirjaintuntemus on alle 14 aakkosta koulun alkaessa. • Keskimäärin koulunsa aloittavat lapset osaavat noin 21‐23 aakkosta. (Lerkkanen, Poikkeus, & Ketonen, 2006; Saine, Lerkkanen, Aro, Ahonen, & Lyytinen, 2008) © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Keitä ovat lukiriskilapset? • Lapset joilla on eriasteisia kehitysviivästymiä (mm. alle 1000g syntyneillä keskoslapsilla on 46% riski lukivaikeuksiin (JAMA, 2003; 289:3, 264‐32)). • Parhaiten lukiriskiä ennustaa kuitenkin useamman riskin yhteisvaikutus (Gijsel, Bosman, & Verhoven, 2006). • Suomessa n. 1‐3% ikäluokasta on vaikea‐asteinen lukivaikeus, johon tarvittaisiin neuropsykologista kuntoutusta, erityisopetuksen lisäksi (Lyytinen, ym.2004, 2006, 2007). Vinkki: Neuropsykologista kuntoutusta on saatavissa mm. perheneuvoloista, Erilaisten oppijoiden liiton kautta, Niilo Mäki Instituutusta, sekä yksityisiltä psykologeilta. Kysele tilannetta kotipaikkakunnaltasi! Lukilapsi ansaitsee kuntoutusta! © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Onko puhdasta lukivaikeutta olemassa? N=98 Aineisto Niilo Mäki Instituutti (Lyytinen, Ahonen, Aro, Aro, Holopainen, Närhi, & Räsänen, 2000) © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Ekapelin perusta • Ekapeli on suunniteltu vastaamaan suomen kielen ortografiaa (eli kielen rakennetta). • Suomen kielessä lukutaidon ydin on kirjainten ja äänteiden sujuva hallinta. • Ekapeli perustuu phonics ‐pohjaiselle lukemaan opettamiselle (Lähellä: KÄTS – kirjain‐äänne‐tavu‐sana (Karppi, 1983)) • Suomen kielen ortografialle on tyypillistä lähes täydellinen grafeemi‐foneemi (kirjain‐äänne) –vastaavuus ng – äännettä lukuun ottamatta. • Ekapeli perustuu yhtäaikaisille visuaalisille ja auditiivisille ärsykkeille, joihin lapsi vastaa hiiren näpäytyksellä oikean ärsykkeen kohdalla. © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Ekapelin ominaisuudet • Ekapeli alkaa grafeemi‐foneemivastaavuuden harjoittelulla. • Etenee lapsen yksilöllisen kehitysvauhdin mukaan tavutasoiseen harjoitteluun ja myöhemmin sanatasoisen lukemisen tasolle ja sujuvuuden harjoitteluun. • Pelaavan lapsen pelilogit ja tiedot tallentuvat Ekapeli – serverille. • Serveri asettaa automaattisesti pelin haastavuustason lapsen yksilöllisille taidoille arvioimalla koko ajan lapsen suoritusta syöttäen lapsen taitotason mukaisia harjoituksia. • Lisäksi tutkijat pystyvät seuraamaan serveriltä kunkin lapsen yksilöllistä etenemistä. © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Ekapelin ominaisuudet • Ekapeli on ilmainen ja kaikkien saatavilla oleva nettipohjainen harjoitusohjelma. • Ideana on, että lapsi oppii, miten peräkkäin asetetut äänteet vastaavat kirjoitettua tavua, ja myöhemmin miten peräkkäin asetetut tavut vastaavat sanoja. • Ekapeli antaa tehokasta lisäharjoitusta lukiriskilapselle ja lukilapselle, jonka avulla lukutaidon kehittyminen muiden oppilaiden tahdissa voisi helpottua. • Ekapelin maahanmuuttajaversio (MAMU) tukee maahanmuuttajalapsen suomen kielen oppimista ja lukemaan oppimista (MAMU –pelin ohjeistus on saatavana mm. venäjäksi). • Lisäksi Ekapelistä on saatavana versio mm. ruotsin, viron, kiinan, englannin (British English/American English), hollannin ja sambian kielisinä GraphoGame –versioina. © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Keille Ekapeli on suunniteltu? Keille Ekapeli on suunniteltu • Ekapeli‐Eskari on suunniteltu 6‐7v lapsille. Tavoitteena on kirjain‐äännevastaavuuksien oppiminen. • Ekapeli‐Eskari sopii kuitenkin myös vanhemmille oppilaille, joilla on pulmia peruskirjainäänne‐ vastaavuuden ja tavutaitojen omaksumisessa. • Ekapeli‐Eskari: Lyhyet kentät, harjoittelun kohteena on kirjain‐äännevastaavuus, välipaloina myös sananmuodostustehtäviä. • Peli etenee pelaajan taitojen mukaan, kenttiä ei voi valita. Ekapeli‐Yksi • Ekapeli‐Yksi: on syksyllä 2008 valmistunut peli. • Ekapeli‐Yksi: Lyhyet kentät, etenee kirjain‐ äännevastaavuudesta, tavuihin, sanoihin ja epäsanoihin. • Ekapeli‐Yhden tavoitteena on sujuva dekoodaustaito. • Lyhyet kentät, harjoittelun kohteena ovat tavut, sanat ja epäsanat. • Peli etenee määrätysti pelaajan taitojen mukaan, kenttiä ei voi valita. Ekapeli‐2LK • Ekapeli‐2LK: Sujuvuutta harjoittava peli, tavoitteena on lukemisen sujuvuuden parantaminen. • Nimensä mukaisesti Ekapeli‐2LK on suunniteltu toisen luokan lukemisen tueksi, sekä niille lapsille jotka ovat jo oppineet peruslukutaidon, mutta tarvitsevat vielä harjoitusta lukemisen sujuvuudessa. • Ekapeli‐2LK sisältää Suomen kielen 100 yleisintä tavua. • Ekapeli‐2LK harjoittelun tavoitteena on lukunopeuden ja tarkkuuden kehittyminen. • Ekapeli‐2LK valmistuu kevättalvella 2009, mutta pelin demoversio on saatavissa www.lukimat.fi –sivustolta. © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Milloin Ekapeli –harjoittelu tulisi aloittaa? • Lukiriskitekijöitä omaavalla lapsella Ekapeli harjoittelu tulisi aloittaa noin 6‐7kk ennen koulun alkua (tai viimeistään koulun alkaessa). • Vanhemmilla lapsilla heti pulmien ilmetessä. • Erityisopettajan on hyvä olla tietoinen pelisisällöistä, jotta voi valita lapselle oikean pelin käyttöön. • Harjoittelun tulisi kestää 10‐15 min kerrallaan. • Sitkeän lukivaikeuden omaavalla lapsella harjoituskertoja tulisi olla 2‐3 päivässä 10‐15min kerrallaan. • Kodin ja koulun yhteistyöllä harjoittelu on yleensä mahdollista toteuttaa massattuna. © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Lasten seulonta Ekapeli –harjoitteluun • Koulunsa aloittavien lasten testaaminen on ensiarvoisen tärkeää arvioitaessa lasten lukiriskiä ja erityisen tuen tarvetta. • Seulontatestit koulun alkaessa ja joka vuosiluokan alussa, kertovat erityisopettajalle, keille erityisopetusta ja Ekapeli – harjoittelua tulisi suunnata. • Kouluuntulotesteillä saadaan seulottua erityisopetuksen tarpeessa olevat lapset varhaisessa vaiheessa tuen piiriin. • Lisäksi lapsen familiaalisen lukitaustan tuntemus/ kartoitus antaa arvokasta lisätietoa erityisopettajalle opetuksen ja tuen suuntaamiseen. © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Lasten seulonta Ekapeli –harjoitteluun • Leikki‐ikäisten lasten seulontaa varten on valmistumassa LuKIVAlmiuksien arviointiseula neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Sen avulla voidaan myös seuloa lapsia Ekapeli‐ harjoitteluun esiopetuksessa. (Puolakanaho, Poikeus, Ahonen, & Aro, 2008) • Koulunsa aloittavien lasten testaamiseen sopivia välineitä ovat mm: 9 ARMI – luku‐ ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokille (Lerkkanen, Poikkeus, Ketonen, 2006) 9 ALLU – ala‐asteen lukutesti (KT1‐KT6) (Lindeman, 1998) 9 Nopean sarjallisen nimeämisen testi (kuvat) (Ahonen, Tuovinen, Leppäsaari, 1999) 9 Lukemisen ja kirjoittamisen diagnostiset testit I. (Poskiparta, Niemi, & Lepola, 1994) 9 Riskilasten vanhempien haastattelu kyselylomakkeella (esim. Saine & Järvisalo, 2007) © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Lasten seulonta Ekapeli –harjoitteluun • Vanhempien ikäluokkien testaamiseen sopivaa materiaalia ovat mm. 9ARMI – luku‐ ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 2. luokille (Lerkkanen, Poikkeus, Ketonen, 2008) 9ALLU – ala‐asteen lukutesti (Lindeman, 1998) 9Nopean sarjallisen nimeämisen testit (Ahonen, Tuovinen, Leppäsaari, 1999) 9Lukilasse (Lukilasse – Häyrinen, Serenius‐Sirve, & Korkman, 1999) 9Riskilasten vanhempien haastattelu kyselylomakkeella (esim. Saine & Järvisalo, 2007) Vinkki: Useamman testin yhteiskäyttö on suositeltavaa. © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Ekapeli –tutkimus • Valittiin kaksi kohorttia äidinkieleltään suomenkielisiä lapsia (N=166). • Vanhemmat haastateltiin kouluuntulon yhteydessä, eli selvitettiin lasten familiaalista lukiriskiä haastattelukaavakkeella. • Kaikkien (N=166) lasten lukemaan oppimista seurattiin kolmen vuoden ajan. • Testien perusteella heikoimpaan 30%:iin kuuluneet n=25 lasta kummastakin kohortista (n=50) sijoitettiin erityisopetukseen. Lapset jaettiin satunnaistaen (randomly) kahteen ryhmään (2 x n=25). • Molemmat ryhmät saivat 28 viikon ajan 4 x 45min/vko erityisopetusta 5:n oppilaan ryhmissä. • Loput lapsista (n=116 sijoitettiin normaaliin perusopetuksen foneemipohjaiseen lukemaan opettamisen ryhmään. He eivät saaneet erityisopetusta. © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Perinteisen erityisopetuksen ryhmä • Ekapeli –kuntoutusta saanut erityisopetuksen ryhmä 15min Dekoodaus ‐harjoittelu • 15min Ekapeli –harjoittelua tietokoneella o Kirjainäännevastaavuuden harjoittelu (dekoodaus) o Liu’uttamisen harjoittelu äänteistä tavuiksi, o Kirjainäännevastaavuuden harjoittelu tavuista sanoiksi o Liu’uttamisen harjoittelu äänteistä o Sanantunnistus tavuiksi, tavuista sanoiksi Apuvälineinä magneettikirjaimet, flash ‐ o Sanantunnistus kortit, itse tehdyt pelipohjat, tavujunat, muistipelit Logigo®– ja Luko®–pelit. • 10 min Kielellisen tietoisuuden harjoittelu o Sanojen jakaminen tavuihin (mm. taputtamalla) o Tavujen tunnistaminen ja manipulointi Ryhmät erosivat toisistaan VAIN o Äänteiden ja tavujen erottelu sanoista ensimmäisen 15min harjoittelun osalta! o Riimisanojen tunnistus o Äänteiden poistaminen ja korvaaminen sanoissa o Sanan päätteiden tunnistaminen ja oikea käyttö o Sanojen tunnistaminen ja ymmärtäminen lauseissa •10 min Aapispohjainen lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelu aapisen päivän teeman mukaan •10 min Sanavaraston multisensorinen kehittäminen Apuvälineinä improvisaatio‐ ja sananselityskortit (mm. Tenavateatteri® ja Alias®), mimiikka ja pantomiimi, vihjepiirtäminen taululle ja tarinan kerronta. © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Tulokset: ikätason saavuttaminen • Lapset joiden kirjaintuntemus oli koulun alkaessa n.8 aakkosta, saavuttivat ikäryhmän 6‐7kk harjoittelulla. • Fonologinen tietoisuus kehittyi merkittävästi muilla osa‐alueilla paitsi riimin tunnistuksessa. (Mittari ALLU KT1‐KT6, Lindeman, 1998) • Dekoodaustaito kehittyi ikätasoiseksi, jopa niin että 3lk teknisen lukemisen testissä peliryhmä ohitti normiryhmän. (Mittari: ALLU TL2 ja TL4, Lindeman, 1998) • Normiryhmän taitotaso saavutettiin sanatasoisessa lukemisessa 2lk kevääseen mennessä. (Mittari: Lukilasse –Häyrinen, Serenius‐ Sirve, & Korkman, 1999) • Normiryhmän taitotaso saavutettiin sanatasoisessa kirjoittamisessa 3lk syksyyn mennessä. (Mittari: Lukilasse – Häyrinen, Serenius‐Sirve, & Korkman, 1999) (Tutkimus: Saine, Lerkkanen, Aro, Ahonen & Lyytinen, 2008) © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Ekapeli – lukilapsen tukena • Harjoittaa äänteiden tunnistusta ja erottelukykyä. • Siirtyy äänteistä tavuihin ja tavuista sanoihin lapsen yksilöllisessä tahdissa. • Harjoittaa automaattisesti niitä lukemisen osa‐ alueita joissa lapsella on puutteita. • Yhdistää auditiiviset ja visuaaliset ärsykkeet (edistää monikanavaista oppimista). • Väsymätön ja innostava harjoittaja verrattuna traditionaalisiin menetelmiin. • Motivoi lasta harjoittelemaan kirjaimia, äänteitä, dekoodausta, sanantunnistusta ja sujuvuutta. • Peli motivoi harjoittelemaan ja monipuolistaa harjoittelua. • Palkitsee oppimissuorituksesta. • Adaptoituu automaattisesti kunkin lapsen yksilölliselle tarve‐ ja taitotasolle. © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Ekapeli – lukilapsen tukena • Mahdollistaa lapsen itsenäisen harjoittelun sekä kotona että koulussa. • Saatavissa käyttöön minne tahansa missä on nettiyhteys. (Tulossa myös kännykkäversio) • Käytettävissä riippumatta muista tuki‐ tai erityisopetusresursseista. • Ei vaadi aikuisen täysiaikaista läsnäoloa. • Massatulla, toistuvalla harjoittelulla (2‐3 krt päivässä 10‐15min) on todettu saavutettavan pysyviä oppimistuloksia. • Voidaan käyttää jo esiopetusiässä ennaltaehkäisevänä niille lapsille, joilla on havaittavissa fonologisia pulmia, nimeämisen hitautta ennen kouluikää tai lapsella on familiaalinen lukivaikeusriski. (Testaus esim. LuKIVAlmius seulalla Puolakanaho, Poikkeus, Ahonen, & Aro, 2008)) © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Ekapeli – maahanmuuttajalapsen tukena • Auttaa oppimaan suomenkieltä. (esim. S2 opetukseen) • Edistää oikean ääntämyksen omaksumista. • Edistää lukutaidon kehitystä. • Väsymätön harjoittaja. • Motivoi lasta harjoittelemaan lukemista suomeksi. • Palkitsee oppimisesta ja antaa positiivista palautetta. • Säädeltävissä kunkin kieliryhmän erityistarpeisiin. • Esim. venäjänkielisille lapsille on olemassa oma peliversio, joka painottaa venäläislapsille vaikeita suomenkielen kirjaimia ja äänteitä. • Peliin on saatavilla vanhemmille venäjänkieliset ohjeet ja tukea. • Tutkimustiedon perusteella venäläislapsille eniten vaikeuksia tuottivat äänteet B, D, F, G, H, N, P ja R. • Äänteistä sekoittuivat toisiinsa D‐G, D‐H ja F‐N. (Rantanen, Kankainen, Latvala, & Lyytinen, 2008) © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Ekapeli – tarkkaavuushäiriöisen lapsen tukena • Ekapeli antaa ylivilkkaalle (esim. ADHD) lapselle liikkumavapautta oppimistilanteessa. • Yhdistää auditiiviset ja visuaaliset ärsykkeet ja hiiren käytön ‐ monikanavaista oppimista. • Aktiivinen osallisuus edistää keskittymistä ja tarkkaavuuden ylläpitoa • Motivoi tarkkaavuushäiriöistä lasta • Tukee tarkkaavuuden ylläpitämistä on ns. ”attention catching” –pelimuoto. • Ei vaadi pitkää yhtäjaksoista yhteen asiaan keskittymistä. • Kentät lyhyitä, jolloin tarkkaavuuden ylläpito helpottuu. • Palkitsee oppimisesta heti suorituksen jälkeen. • Antaa vain positiivista palautetta – ei moiti! © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Ekapeli – tarkkaavuushäiriöisen lapsen tukena • Mahdollistaa harjoittelun yksilöllisen tarkkaavuus ja keskittymiskyvyn puitteissa – omassa tahdissa. • Adaptoituu automaattisesti kunkin lapsen yksilölliselle tarve‐ ja taitotasolle. Esim. ADD – lapsille saatavissa versio jossa pallot eivät putoile. • Todettu käytännössä hyväksi harjoitusmenetelmäksi etenkin ylivilkkaille pojille. • ADHD – lapset oppivat kokemuksen mukaan lukemaan pelin avulla nopeammin kuin traditionaalisiin menetelmin. • Erityisesti lapset joilla on tarkkaavuuden häiriöitä ja häiriökäytöstä hyötyvät ja motivoituvat Ekapeli –harjoittelusta. (Hintikka, Aro, & Lyytinen, 2005) © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto - Ei ole oikotietä oppimiseen, jokainen lapsi tarvitsee tukea ja harjoitusta. Jokainen lapsi ansaitsee aikuisen huomiota ja positiivista palautetta! © - Nina Saine, LukiMat –hanke, Jyväskylän yliopisto -
© Copyright 2024