Avaa pdf
M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I LII TT OK OK OU S2 2. –2 5. 5. ahjo.fi 28.04.2016 NRO 6 LISÄÄ NAISIA JOHTOON LÄÄKKEIDEN ANNOSTELU UUSIKSI Valmiina kaukaloon VUOSILOMA JA LOMAPALKKA Vaalitulos ja kokousedustajat ODRAMATISKT KONGRESSVAL AHJ1606_1-23.indd 1 19.4.2016 12:47:17 2 6 28.04.2016 Tio svenskspråkiga ombud åker till kongressen i Tammerfors. 36 Metallityöväen liiton 22. liittokokous ja Metallityöväen työttömyyskassan varsinainen edustajiston kokous 22.–25.5. TAMPERE Täältä tullaan, liittokokous! Metalliliiton ylintä päätäntävaltaa käyttää joka neljäs vuosi kokoontuva liittokokous. Liittokokous päättää liiton toiminnan suuntaviivoista seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. AHJ1606_1-23.indd 2 10 ”Metallin maajoukkue” on nyt koossa. Maalis–huhtikuussa järjestetyissä Metalliliiton vaaleissa valittiin 422 edustajaa toukokuussa pidettävään liittokokoukseen ja työttömyyskassan edustajiston kokoukseen. Eniten edustajapaikkoja sai Metallin Yhteistyön vaaliliitto, yhteensä 268 edustajaa. Toiseksi eniten edustajia sai Metallin Vaikuttajat –vaaliliitto, 153 edustajaa. Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto sai yhden edustajapaikan. Perussuomalaiset ja vaaliliittojen ulkopuoliset jäivät ilman edustajia. 19.4.2016 12:47:23 PÄ Ä K I R J O I T U S PUHEENAIHE 4 Pelaser irtisanoi pääluottamusmiehen 7 Vuosilomalain muutos kurittaa nuoria naisia AMMATTILAINEN 9 Mikko Väänänen ohutlevytyöntekijä Meka Pro Oy, Oulu TOIMIJA 17 18 Sanna Bordi ammattiosaston puheenjohtaja Ulvilan Metallityöväen ao. 92 HARRASTUS 35 Henri Haapamäki ralliautoilu 20 TP hakeutuu liittokierroksen koordinaattoriksi 21 Finnwatch suomii kaivosyhtiöiden verosuunnittelua 26 Evondos ponnistaa lääkeautomaateilla 30 Filippiineillä rakennetaan ay-liikettä ruohonjuurilta OTA TALTEEN 33 Vuosiloma ja lomapalkka XX 5LINJAUS 7KASVOT 7TALOUS 8MIELIPIDE 35 8KOLUMNI 17TYÖYMPÄRISTÖ 21TEKEMINEN ”Murikasta saa valmiudet, työpaikalla oppii sitten enemmän.” 41 KANNEN PIIRROS ERIC LERAILLEZ XXXX 22PARLAMENTTI 24TAUKO 29PÄIVYSTÄJÄ 32KANSAINVÄLINEN 39TYÖTTÖMYYSTURVA 41KOULUTUS 46OIVALLUS 47TYYLI Huhtikuun puolivälissä päättyneet Metallin vaalit eivät tuoneet mukanaan suuria yllätyksiä. Kahden suurimman vaaliliiton voima suhteet pysyivät käytännössä entisellään. Suurimmat muutokset tapahtuivat vaalipiirien sisällä, mihin vaikutti muun muassa edellisten vaalien jälkeen tehty vaalipiiriuudistus. Valtakunnallinen äänestysprosentti laski neljän vuoden takaisesta 2,8 prosenttiyksikköä. Ehdokkaita vaaleissa oli tällä kertaa 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Äänestysaktiivisuuden lasku ei ole järisyttävä siihen nähden, että Metallin vaaleissa kuitenkin äänestetään pääasiassa omalta työpaikalta, ammatti osastosta tai muusta liiton toiminnasta tuttua ehdokasta. Yksittäisistä ehdokkaista parhaiten menestyivät sellaiset, jotka ovat jo vuosia tehneet ahkeraa työtä ammattiyhdistys liikkeessä. Muiden ammattiliittojen järjestämiin vaaleihin verrattuna Metallin vaalien äänestysprosentti on edelleen ”Vuosia ahkeraa omalla kymmenluvullaan. Vasemmistopuolueiden menestys työtä tehneet vaaleissa jatkui. Vaikka vaaleissa äänes menestyivät.” tetään eri perustein kuin valtakunnalli KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN sissa vaaleissa, ei nykyinen maan hallitus Päätoimittaja myöskään politiikallaan edesauttanut omien puolueidensa ehdokkaiden vaalityötä. Tavallisia työntekijöitä kurjistava politiikka ja päätökset söivät sekä keskustan että perus suomalaisten kannatusta Metallin kentässä. Liittovaalit sekä liittokokous itsessään ovat suuri voimain ponnistus paitsi liiton aktiiveille myös liiton henkilökunnalle. Yksi etappi on nyt ohi, mutta työtä riittää vielä paljon ennen varsinaisen kokouksen alkamista. Toukokuun liittokokouksessa keskustellaan ja päätetään tärkeistä ja kauaskantoisista asioista, kuten jatkosta neljän teollisuusliiton aikomukselle yhdistyä suurliitoksi. Loppusuoralla ovat tuolloin myös soveltamisneuvottelut niin sanotusta kilpailukykysopimuksesta. Osana neuvotteluja pohditaan paikallisen sopimisen lisäämistä. Seuraavalla sivulla on juttu siitä, kuinka paikallista sopimista yrittäneelle nuorelle, aloittelevalle pääluottamusmiehelle kävi. Hän sai potkut. Tämäkö on todellisuus työpaikkatason sopimisesta Suomessa? Ainakin tapaus vahvistaa taas sen, että oman ammatti liiton ja sen vahvuuden korostamisen tarpeellisuus ei ole kadonnut minnekään. Ei myöskään tulevaisuuden liittovaaleissa. GRAAFINEN SUUNNITTELIJA GRAAFINEN SIHTEERI PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 TOIMITTAJA VERKKOTOIMITTAJA TILAUKSET PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR ahjo.fi Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagartidningarna PALE ry:n jäsen. AHJ1606_1-23.indd 3 Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 6 Kohti liittokokousta TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 28.04.2016 3 S I S Ä LT Ö Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. AO-ILMOITUKSET OSOITTEENMUUTOKSET Postitse, sähköpostina tai telekopiona Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 19.4.2016 12:47:31 PUHEENAIHE PAULA MYÖHÄNEN 4 6 28.04.2016 Kyseenalaisti 0-sopimukset – työnantaja antoi potkut Janne Ruotsalaisen työpaikalla tehtiin täyttä työviikkoa nollatuntisopimuksilla. Pääluottamusmiehenä toiminut Ruotsalainen halusi neuvotella työnantajan kanssa perusteettomista sopimuksista. Palkkioksi hän sai potkut. www Ahjo verkossa www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti AHJ1606_1-23.indd 4 Operaatio Vakiduunin aktiivit järjestivät mielenosoituksen pääluottamusmies Janne Ruotsalaisen puolesta. Hänet erotettiin laittomasti. IRTISANOMINEN Huhtikuun puolivälissä nähtiin per – Olemme pyrkineet paikallisesti neuvotellen ja ra tunmaalaisen Pelaser Oy:n pihalla poikkeuksellinen kentavassa hengessä ratkaisemaan työsuhteisiin liit mielenosoitus. Nollatuntisopimuksen kieltämistä tyviä kysymyksiä ja tästä kiitoksena olen nyt entinen ajavan kansanliikkeen Operaatio Vakiduunin aktiivit työntekijä, Janne Ruotsalainen totesi tuolloin ammat asettuivat tukemaan yrityksestä laittomasti irtisanot tiosaston tiedotteessa. tua pääluottamusmiestä. Ruotsalainen ehti työskennellä Pelaser Oy:ssä rei Yrityksessä aloitettiin reilu vuosi sitten liiton jär lut viisi vuotta. Hän kertoo, että kului muutama vuosi jestämiskampanja. Janne Ruotsalaisesta tuli Pelaser ennen kuin työntekijät saivat allekirjoitettavakseen Oy:n ensimmäinen pääluottamusmies. kirjalliset työsopimukset. Tuolloin paljastuivat myös Tilanne Ruotsalaisen ja työnantajan välillä kärjistyi nollatuntisopimukset. pian, kun pääluottamusmies otti puheek MUITAKIN EPÄSELVYYKSIÄ si työntekijöiden nollatuntisopimukset. Ulosmarssiin – Mitään perusteita teettää töitä nol osallistuneet saivat Työntekijöiden mielenilmausta seurannee latuntisopimuksilla ei ollut. Olemme jo na maanantaina työnantaja ei päästänyt vuosia tehneet 40 tunnin työviikkoa. varoitukset. ulosmarssineita työpaikalle. Esitin, että työsopimukset korjataan. – Hattua täytyy nostaa, että porukka Työnantajan reaktio työntekijöiden vaatimuksiin marssi ulos. Ei se helppoa ole, Ruotsalainen kiittelee. Lisäksi ulosmarssiin osallistuneet saivat varoitukset oli se, että pääluottamusmies sai lähteä. Ruotsalainen sai heti tukea omalta ammattiosastol sillä uhalla, että seuraava kerta johtaa irtisanomisiin. taan, Mikkelin metallityöväen ammattiosasto 61:ltä. Pääluottamusmiehen laittoman irtisanomisen ja pe Ammattiosasto järjesti työpaikalla mielenilmauksen rusteettomien nollatuntisopimusten lisäksi yrityksestä huhtikuun alussa. Viikkoa ennen Ruotsalainen oli saa on paljastunut muitakin työehtoihin liittyviä ongelmia. nut potkut. Asiat ovat tällä hetkellä Metalliliiton oikeudellisen yk Ammattiosaston mielenilmaus alkoi perjantaiaamu sikön käsittelyssä. KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN na 8.4. ja päättyi seuraavana aamuna. Ennen ulosmars sia työntekijät jättivät yrityksen johdolle vetoomuk sen, jonka tavoitteena oli palauttaa luottamusmiehen työsuhde. Työntekijät ilmoittivat, ettei irtisanomiselle ollut perusteita. 19.4.2016 12:47:32 LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä 28.04.2016 Hyvän kehällä Suomi nousuun JÄSENTUTKIMUS Metalliliitto saa jäseniltään myönteisemmän yleisarvion kuin neljä vuot ta sitten. Liiton tutkimusosaston julkaiseman tuoreen jäsentutkimuksen mukaan Metallilii toa pidetään muun muassa entistä vahvempa na yhteiskunnallisena vaikuttajana. Jäsenet kokevat myös, että työehdoista neuvoteltaessa liitto toteuttaa heidän tahtoaan paremmin kuin aikaisemmin. Jäsenen asialla – Metallityöväen Liiton jäsen kyselyn 2015 perusraportti on tutkija Jukka Saviluodon työ. Vastaajina oli 2 000 Metallilii ton jäsentä, jotka valittiin satunnaisotoksella. Jäsenkyselyitä tehdään neljän vuoden välein. Juuri missään kohtaa liitto ei saanut hei kompia arvosanoja kuin vastaavassa vuoden 2012 tutkimuksessa. Liiton arvojen nähdään nyt vastaavan entistä paremmin jäsenten omia arvoja. Myös liiton kannanottoihin ollaan aiem paa tyytyväisempiä. Tutkimus luonnostelee kuvaa tyypillisestä metalliliittolaisesta. Hän on 45-vuotias mies ja joko hitsaaja tai koneistaja. Tutkimuksessa tarkastellaan myös jäsenistön ansiokehitystä, koulutustasoa, työsuhteiden muotoja ja näke myksiä omasta työmarkkina-asemasta ja työl listymismahdollisuuksista. Metalliliiton uusi teollisuuspoliittinen ohjelma julkaistaan toukokuun liittokokouksessa. Ohjelmassa käsitellään Suomen tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamista niin sanotun hyvän kehän näkökulmasta. Liitto esittelee keinoja, joilla työt pysyvät Suomessa ja saamme luotua uusia työpaikkoja. Talouden haasteista ja työelämän muutoksista puhutaan myönteisellä tavalla. Hyvän kehä luo ihmisille toimeentuloa ja hyvinvointia. Valitettavasti viime aikoina vallalla on ollut täysin päinvastainen tapa ajatella asioita. Taloudessa lietsotaan lopun ajan merkkejä ja työelämän uudistukset otetaan esille uhkaillen ja kiristäen. Ja tietysti ammattiyhdistysliikettä MATTI MÄKELÄ pidetään kaiken Metalliliiton jarruna. liittosihteeri Kannattaa tutustua liiton uuteen ohjelmaan ja ajatuksiin hyvän kehästä. Työntekijöiden hyvinvoinnin ja toimeentulon parantaminen tuo ihmisten elämään turvallisuutta ja mahdollisuuksia suunnitella elämää eteenpäin. Tällä on suuri merkitys myös yleisemmälle talous poliittiselle kehitykselle. Jatkuvat valtiontalouden ja toimeen -tulon leikkaukset eivät kuulu hyvän kehään. Tarvitsemme malttia ja pitkäjänteistä ajattelua. Hyvinvointia ei pidä luoda suhdanteiden armoilla. Hyvän kehä on käytännössä päinvastainen ajattelutapa sokeasti markkinauskoiselle talous politiikalle. Talouspoliittiset päätökset ovat aina paitsi poliittisia päätöksiä niin myös arvovalintoja. Tarvitsemme reipasta elvytystä ja rohkeita innovaatioita. Nyt on aika investoida ja laajentaa teollista toimintaa. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisääminen on mahdollista vain hyvän kehän avulla. 6 LINJAUS Tyytyväisyys Metalliin noussut Tutkimus on sähköisessä muodossa liiton sivuilla osoitteessa www.metalliliitto.fi/tutkimustoiminta MIKKO NIKULA HEIKKI HAKANEN / ILKKA PAULA MYÖHÄNEN · 5 Y H T E I S K U N TA 40 VUOTTA 13. huhtikuuta tuli kuluneeksi tasan 40 vuotta Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnettomuudesta, jossa kuoli 40 ihmistä ja loukkaantui 60. Patruunatehtaan räjähdys on yksi tuhoisimpia Suomen rauhanajan onnettomuuksia. 40-vuotispäivänä Lapualla Simpsiön hautausmaalla pidetyssä muistotilaisuudessa Lapuan metallityöväen ammattiosasto 146:n muistoseppeleen laskivat puheenjohtaja Kalle Vuorenmaa ja osaston entinen sihteeri Eeva-Liisa Haapamäki. – Silloin räjähdyksen jälkeen kukaan ei syytellyt ketään, vaan kaikki vaan ajattelivat, että miten tästä eteenpäin. Onnettomuuden jälkeen kenenkään ei tarvinnut mennä töihin lataamoon [missä onnettomuus oli tapahtunut] jos ei halunnut, mutta aika moni sinne kuitenkin palasi, 42 vuotta Lapuan patruunatehtaalla ja saman yhtiön ketjutehtaalla työskennellyt Vuorenmaa muistelee. AHJ1606_1-23.indd 5 19.4.2016 12:47:36 6 6 28.04.2016 14 567 Maaliskuussa työttömänä tai lomautettuna oli 14 567 eli 13,2 % työttömyyskassan jäsenistä. 25 000 TYÖVÄEN Ansiopäivärahan saajat 20 000 15 000 10 000 Etsi lähin tapahtuma SAK:N sivuilta: Työttömät 5 000 www.sak.fi / ajankohtaista lomautettujen osuus 0 Maaliskuu 2015 Maaliskuu 2016 NIMITYS 100 vuotta Suomen itsenäistymisestä ja sisällissodasta vuosina 1917 ja 1918 Työväenliike oli keskeinen voima Suomen itsenäistymisessä. Vuonna 1917 saavutettiin myös 8 tunnin työpäivä. Merkkivuosiohjelmaa suunnittelee työväenliikkeen neuvottelukunta, jossa on edustettuna 33 työväenliikkeen valtakunnallista organisaatiota. Metalliliittoa edustaa tasa-arvo- ja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila. Hankkeen aikana kannustetaan järjestämään omilla paikkakunnilla seminaareja, yleisötilaisuuksia ja tapahtumia. VAPPUVIIKOLLA! Uudistunut www.tyovaenliike.fi n tietoa juhlavuosien ohjelmasta n työväenliikkeen historiaa n oppimateriaalia APURAHAT Kimmo Hyvärinen, Manu Kerola ja The Infinite Sleep -yhtye ovat saaneet SAK:n kulttuurirahaston apurahan. Lappeenrantalainen Hyvärinen sai 500 euroa esikoiskirjan painatukseen, kokkolalainen Kerola 500 euroa lyhytelokuvan tekstityksen kääntämiseen ja ylöjärveläinen The Infinite Sleep -yhtye 500 euroa äänentoistolaitteiden hankintaan. Kaikki apurahojen saajat SAK:n sivuilla www.sak.fi/ajankohtaista. SAK:n kulttuurirahasto on Kansan Sivistysrahaston (KSR) erikoisrahasto. KSR muuttaa tänä vuonna apurahojen hakuajaksi elokuun, ja vuoden 2017 apurahat jaetaan hakijoille jo joulukuussa 2016. Tästä syystä ensi vuonna ei jaeta SAK:n kulttuuriapurahoja. Vuoden 2018 apurahojen haku on syksyllä 2017. PURKAUTUNUT Jakobstads Bilarbetarnas fackavdelning 104 26 jäsentä ☞ Kokkolan Auto korjaamotyöväen ao. 308 NIMENMUUTOS Talvivaaran Metalli- ja kaivostyöväen ao. 346 ☞ Kainuun Kaivostyöntekijät ao. 346 SEURAAVASSA AHJOSSA Teollisuusliitto, ammattiosastorakenne... Mistä asioista Metalliliiton toukokuun liittokokous päättää? Metallin vaalien äänikuningas Hannu Koistisen kotimaakunta on A Pohjois-Karjala B Uusimaa C Varsinais-Suomi D Ahvenanmaa Missä vaalipiirissä oli paras äänestysprosentti (56)? A Keski-Suomessa B Oulussa C Metsäteollisuuden D Jalometallialalla korjaamoalalla Piin likiarvo on A 3,14 B 3,41 C 4,13 Näyttelijä Jean-Claude van Damme on A ranskalainen TIESITKÖ Tukea SAK:n Kulttuurirahastolta LII TT OK OK OU S2 2. –2 5. 5. Metalliliiton uudeksi tietohallintopäälliköksi on nimitetty Ari Pöyry, 50. Hän siirtyi Metalliliiton palvelukseen Asuntosäätiön Asumis oikeus Oy:stä, jossa hän toimi IT-projekti päällikkönä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Machinery Group Oy:ssä, Teräskonttori Oy:ssä ja Posti Oyj:ssä. Koulutukseltaan Pöyry on IT-tradenomi. Nykyinen tietohallintopäällikkö Jaakko Lampinen siirtyy eläkkeelle toukokuun lopussa. B belgialainen C hollantilainen D 4,31 D luxemburgilainen O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6 AHJ1606_1-23.indd 6 19.4.2016 12:47:38 28.04.2016 Pidennys ei lisää työtä KASVOT Ketkä tekevät töitä liitossasi? MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Toukokuussa tulee 11 vuotta täyteen. Aiemmin työskentelin Valmet Automotivella Uudessakaupungissa. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Käsittelen ansiopäivärahahakemuksia työnjakolistan mukaisesti. Toimistolla asioivia jäseniä neuvon myös. Tämä on täyden palvelun talo. MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Se miten joustava tällainen iso organisaatio kykenee olemaan. Sen huomasi erityisesti vuonna 2009, kun moni jäi työttömäksi. MIKÄ ON PARASTA? Työni on palkitsevaa. Olen itsekin ollut lomautettuna, Verojen alentamisesta tykkäävät kaikki, ainakin silloin, kun omaan kukkaroon kilahtaa. Palkkaverotuksen keventämistä on meilläkin perusteltu talousteoriaankin vedoten sillä, että se innostaa ihmisiä työntekoon. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tuoreessa selvityksessä käytiin läpi asiasta tehtyä tutkimusta. Lopputulos oli, että näin ei ole kuin poikkeustilanteissa. Poikkeuksia ovat lähinnä suurituloiset ja yrittäjät. Hekin lähinnä vain säätelevät sitä, miten ja milloin heidän tulojaan verotetaan. Pienituloisten joukkoa koskee enemmänkin sosiaaliturvan ja verotuksen yhteensovittaminen. Siinä syntyy usein tilanteita, joissa työnteko ei todellakaan kannata. Sitä väliä, joka jää työnantajan maksamien henkilöstökulujen ja palkansaajan käteen jäävän summan välille sanotaan verokiilaksi. Teorian mukaan tämän verokiilan kaventa minen lisää sekä työllistämis- että työhaluja. Elävä elämä kertoo toista. OECD:n tilastojen mukaan tämän verokiilan suuruudella ei näytä Euroopassa olevan mitään yhteyttä siihen, miten innokkaasti ihmiset osallistuvat työelämään. Työllisyysaste voi olla korkea tai matala ihan verokiilasta riippumatta. Eikä verokiilalla näytä olevan yhteyttä siihenkään, kuinka paljon töissä olevat tekevät töitä viikossa tai vuodessa. Sen sijaan sillä, miten paljon töissä olevat tekevät töitä, on selvä yhteys siihen, miten moni tekee töitä eli kuinka moni työikäinen on työelämässä. EU-maissa työllisyysaste on sitä korkeampi, mitä lyhyempi työaika on, puhutaan sitten vuodessa tai viikossa tehdyistä työtunneista. Tälle löytyy järkeviä selityksiä ilman ihmeellisempiä teorioitakin. Suomessa koetetaan nyt mennä toista tietä. Työllisyyden parantaminen työaikaa pidentämällä olisikin erinomainen osoitus suomalaisesta insinööriosaamisesta. HEIKKI LEHTINEN / UP TALOUS Hallitus kurittaa jo kuritettuja VUOSILOMA Metalliliiton sopimuspäällikkö Koskela korostaa, että on tärkeää aina hank Kauno Koskela moittii ankarasti huhtikuun kia sairauslomatodistus ja pyytää työnantajalta alussa voimaan astuneita vuosilomalain muu loman siirtämistä. Kuuden päivän karenssi näet toksia. Jo ennestäänkin hallituksen kurittamat lasketaan myös erillisistä sairauslomapäivistä. Jos esimerkiksi sairastaa lomalla ensin neljä ja nuoret naiset saavat lisää huononnuksia työ myöhemmin samalla lomalla neljä päivää, saa ehtoihinsa. – Äitiyslomalta ja vanhempainvapaalta ker kahdelta päivältä loman lykkäyksen. – Ilman muuta kannattaa aina pyytää loman tyvän loman leikkaaminen iskee nimenomaan siirtämistä. Muuten työnantaja olettaa, että olet nuoriin, perheellisiin naisiin. Ei tunnu hyvältä. vain ollut lomalla. Noilla vapailla kertyy vuosilomaa enää vain Sähköposti kuitattuna ja puhelinkeskustelu 156 päivältä. Ennen sitä kertyi koko vapaan ajal ovat Koskelan mielestä niitä luotettavia ilmoi ta. Käytännössä äitiyslomalta palaavan naisen tuksia, jotka kelpaavat todistukseksi loman siir vuosiloma puolittuu, sillä kaikista vanhemmuu topyynnöstä. teen liittyvistä vapaista naiset käyttävät edel Vuosilomalla sairastamisen leen ehdottoman valtaosan. omavastuuajan palauttaminen Todennäköisesti entistä pie ”Äitiyslomalta ja nemmät lapset viedään kodin vanhempainvapaalta samoin kuin lomaleikkuri täh täävät tietenkin kaikki samaan ulkopuolelle hoitoon. Koskela kertyvän loman asiaan. Kolmen ässän hallitus huomauttaa, että aiemmin on leikkaaminen iskee kantaa huolta siitä, että yritysten nimenomaan julkisesti kannus tettu ja rakennettu järjestelmää nimenomaan nuoriin, taloudellinen taakka kevenisi. Koko lakimuutospaketti val niin, että lasta hoidettaisiin mah perheellisiin naisiin. misteltiin loppuun ministeriön dollisimman pitkään kotona. Ei tunnu hyvältä.” – On rakennettu järjestelmää ja eduskunnan pienissä piireissä, ei todellisessa kolmikantavalmistelussa, kuten niin, että tämä olisi perheille myös taloudel lisesti mahdollista. Esimerkiksi äitiyslomalta Suomessa on ollut tapana. Koskela ei usko väitteisiin siitä, että näillä on kertynyt vuosilomaa samalla lailla kuin olisi tempuilla työllisyys paranisi tai että kilpailu ollut töissä. Tämä temppu, vuosiloman leikkaa kyky kohenisi. minen, ei enää kannusta. – Nämä ovat nippeliasioita. Suomessa pitäisi – Voihan olla, että työnantajat myös haluavat keskittyä isompiin asioihin. vanhemmat sieltä kotoa mahdollisimman pian – On paljon yrityksiä, joilla menee aina hy takaisin töihin, vaikka Kela maksaa korvausta vin. Ne porskuttavat eteenpäin ja niillä on tila työantajalle vuosiloman kustannuksista. ukset tapissa, oli taantumaa tai ei. Meidän tulisi Vuosilomalain muutoksissa palautettiin vuosiloman aikana sattuneen sairastumisen ottaa oppia näistä yrityksistä. Mitä ne tekevät eri lailla kuin muut? omavastuupäivät. Vuosilomalla joutuu sairas SUVI SAJANIEMI tamaan kuusi päivää omaan piikkiin. Vasta kuu den päivän jälkeen saa vuosilomaansa lykätä. Työntekijälle on kuitenkin oikeus pitää vuosi Lue lisää vuosiloman määräytymisestä, lomaa vähintään neljä viikkoa EU:n direktiivin lomapalkasta ja vuosilomalain muutoksista mukaisesti lomalla sairastamisesta huolimatta. sivuilta 33–34. 6 7 PUHEENAIHE ”Verotulojen pienentäminen ja työajan pidentäminen eivät työllisyyttä paranna.” TURUN joten tiedän hyvin, miltä tuntuu, jos raha ei ole tilillä oikeana päivänä. ALUETOIMISTO ETUUSKÄSITTELIJÄ MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Henkireikäni on rokki ja hevi. Spotify soi koko JOHANNA HYVÖNEN työpäivän. Suosikkini on Elvis, mikä näkyy työhuoneeni sisustuksessa. AHJ1606_1-23.indd 7 19.4.2016 12:47:39 8 6 28.04.2016 MIELIPIDE KO L U M N I PAKOLAISUUDEN TODELLISET SYYT Turvanpaikanhakijoita yritetään kotouttaa ja heille vaaditaan pääsyä työelämään. Toiveet tuntuvat haihattelulta, kun oman maan työttömien armeija kasvaa ja omaa kansaa kuritetaan jyrkällä elintason laskulla. Arvostelijoita syytetään rasismista ja tiedotusvälineissä pi detään tarkasti huolta, että pakolaisuuden todelliset syyt jäävät pimentoon. Poliitikot matelevat USA:n maailmanherruutta tavoittelevan politiikan edessä. USA:lla on ollut kaikissa Lähi-idän maissa sormensa pelissä. Yhdysvaltain CIA on tukenut ja synnyttänyt kapinaliikeitä. Kun alku on saatu aikaan, aseita, pommituksia ja avunantoa kapinal liselle on riittänyt. Amerikkalaisten kivikauteen pommittama Irak oli ensimmäinen, jossa toimiva yhteiskunta hajotettiin. Seuraavaksi oli vuorossa Libya, ja nyt yritetään Syyria saada polvilleen palkkasotilaiden avulla. Nämä maat edustivat ennen kapinoiden synnyttämistä Lähi-idän kehittyneintä osaa, joissa elintaso ja sivistys muihin alueen maihin verrattuna olivat korkealla tasolla. Tietenkään ei sovi unohtaa, että näissä ei ollut demokratiaa, mutta ei sitä ole juuri muissakaan USA:n tukemien alueiden maissa, esimerkiksi Saudi-Arabiassa. Näissä maissa olisi demokratiaa pitänyt edistää rauhanomaisesti, ei pommituksilla. Valtaosa Eurooppaan tulevista on pakolaisia, jotka yhteis kuntien hajoamisen jälkeen ovat lähteneet hakemaan toimeen tuloa. YK:n ja EU:n olisi pitänyt ennakoida kehitys ja rakentaa maiden rajoille suojeltuja leirejä. Tämä olisi ollut kaikkien kannalta järkevin ratkaisu. Tilanteen rauhoituttua palautus lähtömaihin olisi ollut helpompaa ja kansan kärsimyksiä olisi voitu vähentää. Pakolaistulvan aiheuttaja USA on ottanut Lähi-idän pako laisia vain nimellisesti ja tarkasti valikoiden, kuten lääkäreitä ja muita osaajia. Heille löytyy helposti työpaikkoja Euroopasta ja Amerikasta. Työn syrjään pääsyn jälkeen koulutetuilla ei ole halua palata olojen rauhoituttua kotimaansa tuhottuun työelä mään. Tämä lisää kurjuutta näissä maissa. LEO VARTIAINEN Kirkkonummi TAVALLISEN IHMISEN ELÄMÄSTÄ On meillä hallitus, joka ei tiedä tavallisen ihmisen elämästä mi tään. Stubbkin hymyilee vain leveästi, kyllä näitä takinkääntäjiä riittää! Ollaan verotusta kiristämässä koko ajan, kohta ei pysty maksamaan laskuja. Ja entä vanhukset ja lapsiperheet? Heidät on unohdettu tyystin. Vissiin halutaan vanhukset enneaikaiseen hautaan! PIRJO KIVINIEMI LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi, Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Ay-oikeudet vajaat myös Euroopassa Hallituksen pakkolakisekoilusta oli ainakin se etu, että se herätti suo malaiset. Ay-oikeudet eivät ole itsestäänselvyys Suomessa – eivätkä koko Euroopassa. Esimakua saatiin jo muutama vuosi sitten, kun Kansainvälisen työjärjestön ILOn työnantajaryhmä yllättäen väitti, että lakko-oikeus ei ole osa kansainvälistä oikeutta, vaikka näin oli yksimielisesti tulkittu jo vuosikymmenien ajan. Työnantajat perääntyivät vasta maailmanlaajuisen kampanjamme jälkeen. Viime vuoden marraskuussa Britannian konservatiivihallitus vaa livoittonsa innoittamana esitteli lain, jolla rajoitettaisiin lakko-oikeutta. Lakkoilijat saisi korvata vuokratyö ”Sopimusyhteiskunta voimalla. Lakkoon menemisestä pitää äänestää jo nyt, ja julkisella sektorilla on suomalaisen yhteissiihen vaadittaisiin käytännössä kunnan vahvuus, jota 80 prosentin kannatus. ei kannata tärvellä.” Espanjassa syyttäjät käyttivät JYRKI RAINA Francon diktatuurin aikaista lakia ja IndustriALLin vaativat kahdeksan vuoden vankeus pääsihteeri rangaistuksia lakkoon menneille Airbusin työntekijöille. Helmikuussa tuomioistuin vapautti työntekijät, mutta muita oikeusjuttuja on vireillä. On täysin mahdollista, että muissa maissa innostutaan Britannian esimerkistä. Maailmanlaajuinen talouskriisi tarjosi jo oivan tekosyyn monille oikeistohallituksille leikata työntekijöiden oikeuksia ja sosiaaliturvaa. Romaniassa oikeuksia teurastettiin oikein kunnolla, kun Maailman valuuttarahasto 2011 painosti hallituksen ohittamaan parlamentin ja rajoittamaan lakko-oikeutta ja poistamaan työehtosopimukset. Kansallisen tason työehtosopimukset kiellettiin myös Irlannissa, Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa ja Kyproksella pahimpina kriisivuo sina. Nyt Irlannin ja Espanjan hallitukset ja työnantajat ovat suostuneet rakentamaan sopimusjärjestelmät uudestaan, kun kaaos ei toiminut. Ranskan sosialistihallituksen uudistusesitykset ovat aika mietoa kamaa muihin maihin verrattuna. Kansa on kuitenkin lähtenyt kaduille, koska ranskalaiset tykkäävät olla vallankumouksen puolella, mutta kaikkia muutoksia vastaan. Valppaina pitää kuitenkin olla. Hyökkäykset työntekijöiden oikeuksia vastaan ovat useimmiten ideologisia, monet hallitukset kun kuunte levat mieluummin pomojen valitusta kuin kansan tuntoja. Surullisen monet yritysjohtajat ovat maailmalla oppineet, miten vaivatonta on, kun on tottelevaisia työntekijöitä, jotka eivät turhia vaadi. Suomi on vaikeuksissa, joten jostain pitää säästää samalla kun investoidaan uusiin teollisen menestyksen mahdollisuuksiin. Sopimusvapauden vastaisten pakkolakien sijasta on parempi etsiä ratkaisuja yhdessä talkoilla, joihin kaikki osallistuvat. Sopimusyhteis kunta on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, jota ei kannata tärvellä. jraina@industriall-union.org, www.facebook.com/jyrki.raina, www.industriall-union.org Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1606_1-23.indd 8 19.4.2016 12:47:45 28.04.2016 Vuorotyö rassaa, porukka auttaa Millainen koulutus sinulla on? Metallialan koulutus, peltisepän paperit. Milloin tulit nykyiseen työpaikkaasi? Aikanaan vuonna 2000 tänne haettiin työntekijöitä ja pääsin töihin. Sitä ennen työskentelin Ojala-yhtymällä kolmisen vuotta. TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVA MARKKU RUOTTINEN OHUTLEVYTYÖNTEKIJÄ MIKKO VÄÄNÄNEN, 37 TYÖPAIKKA Meka Pro Oy, Oulu 6 9 A M M AT T I L A I N E N Minkälaista työsi on? Valmistamme johto hyllyjä, valaisinkouruja ja muita terästuotteita. Työskentelen automaattilinjoilla ja käsi hommissa. Työ on enemmän ja vähemmän vaihtelevaa. Ainakin hyllylinjalla ollessa saa liikkua enemmänkin, se on hyvä puoli. Minkälainen työaika? Meillä tehdään kolmi vuorotyötä. Kuudesta kahteen, kahdesta kymmeneen ja kymmenestä kuuteen. Viikko kerrallaan, viikonloppu vapaata. Kun vuosia tulee lisää, on se raskaampaa ja raskaampaa. Eniten tykkään aamuvuorosta. Mikä työssäsi on parasta ja mikä huonointa? Parasta on toimiva työympäristö ja hyvä työilmapiiri. Jos tunnelma olisi huono, ei sitä jaksaisi. Työporukka on pysynyt aika samana. Ikävintä on vuorotyö. Arvostetaanko työtäsi? Toivottavasti. Olisi mukavaa, jos arvostus tuotaisiin useammin esille. Miten työntekijöitä kohdellaan? Ihan ok, mutta ennen oli vielä paremmin. Seuranta lisääntyy ja työntekijöistä puristetaan enemmän irti. Miten kehittäisit työtäsi? Sitä on jo niin paljon kehitetty, etten nyt osaa sanoa. Paljon on automatisointia tehty. Ei tarvitse enää pahemmin tehdä käsihommia. Onko palkka kohdallaan? Ei se ole ikinä kohdallaan, mutta ihan tyytyväinen olen. Millainen on hyvä työkaveri? Reilu, auttaa ja neuvoo tarvittaessa. Millainen on hyvä pomo? Sellainen, jolla on maalaisjärki tallella. Ymmärtää työntekijää. Mitä muuta elämään kuuluu? Kiirettä pitää. Perheessä kolme lasta, 7 vuotta, 3 vuotta ja 6 kuukautta vanhat. Siinä riittää niin paljon puuhaa, ettei tahdo enää muualle ehtiä. AHJ1606_1-23.indd 9 19.4.2016 12:47:49 10 LII TT OK OK OU S2 2. –2 5. 5 6 28.04.2016 J AHJ1606_1-23.indd 10 19.4.2016 12:47:52 Joukkue koossa ● Metalliliiton ylintä päätäntävaltaa käyttää joka neljäs vuosi kokoontuva liittokokous. Liittokokous päättää liiton toiminnan suuntaviivoista seuraavaksi nelivuotiskaudeksi, hyväksyy liiton säännöt ja valitsee liiton puheenjohtajan, liittosihteerin sekä liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenet. ● Liittokokousedustajat valitaan vaalipiireittäin suhteellisilla vaaleilla. Vaaleissa jäsenet muodostavat valitsijayhdistyksiä, jotka asettavat ehdokkaat liittokokousvaaleihin. Tällä kertaa kokoukseen valittiin 422 edustajaa. AHJ1606_1-23.indd 11 TEKSTI KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN PIIRROS ERIC LERAILLEZ Metallin vaalit eivät tuoneet muutoksia Metallin voimasuhteisiin. Suurimmat joukkueet toukokuussa pidettävässä liittokokouksessa ovat edelleen Metallin Yhteistyön vaaliliitolla ja Metallin Vaikuttajilla. 6 11 28.04.2016 V aaliliitot asettivat Metallin vaaleihin kaikkiaan 1 155 eh dokasta. Vuoden 2012 vaa leissa ehdokkaita oli hieman enemmän, 1 291. Vaalipii riuudistuksen vuoksi myös vaalipiirejä oli tällä kertaa kaksi vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Toukokuussa Tampereella pidettävään liit tokokoukseen valittiin 422 edustajaa, joista Yhteistyön vaaliliiton edustajia on 268. Me tallin Vaikuttajat sai puolestaan 153 edustajaa. Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto sai yhden paikan. Perussuomalaiset ja vaaliliittojen ulkopuoliset ehdokkaat jäivät tällä kertaa ilman edustajapaikkoja. Jo etukäteen oli tiedossa, että edellisten vaa lien jälkeen tehty vaalipiirimuutos vaikuttaa jonkin verran vaalien lopputulokseen. Koko naisuuden kannalta muutoksella ei kuitenkaan ollut suurta merkitystä, ja kahden suurimman vaaliliiton voimasuhteet pysyivät käytännössä samoina. – Suurimmat muutokset olivat lähinnä vaali piirikohtaisia. Näissä vaaleissa jo ehdokasaset telulla oli suuri merkitys vaalien lopputuloksel le. Tämä tulos merkitsee sitä, että jatkossakin Yhteistyön vaaliliitto ja Metallin Vaikuttajat toimivat kuten tähänkin asti yhteistyössä lii tossa, puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi vaalitulosta. Suuret vaaliliitot kasvattivat molemmat suh teellista osuuttaan vaaleissa. Metallin Yhteis työn vaaliliitto keräsi äänistä 62,4 prosenttia (viimeksi 61,7 %). Metallin Vaikuttajien osuus oli 37,1 prosenttia (viimeksi 36,5 %). Liittosihteeri Matti Mäkelä arvioi, että vaa leissa läpi menneet ovat tehneet vaalityönsä jo ennen vaaleja. – Vaaleissa valituiksi tulevat ovat yleensä nii tä, jotka ovat hoitaneet arkisen hommansa työ paikoilla hyvin. Sen työn tulos näkyy vaaleissa. Aalto kertoo odottaneensa, että äänestys prosentti olisi ollut parempi. – Olisi voinut kuvitella, että nykyinen yh teiskunnallinen tilanne olisi siivittänyt jäsenet äänestämään aktiivisemmin. Metalliliiton liittohallitus vahvisti vaalituloksen 15.4. Vaalitulos ja kaikkein ehdokkaiden äänimäärät löytyvät verkosta osoitteesta liittokokous.metalliliitto.fi. 19.4.2016 12:47:53 12 6 28.04.2016 Aktiivisimpia äänestäjiä olivat metsäkorjaamoalan työntekijät. Vähiten uurnilla käytiin auto- ja konealoilla. SUURIMMAT MUUTOKSET VAALIPIIREISSÄ Metallin vaalien äänestysprosentti oli 41,4, eli äänestysaktiivisuudessa otettiin hieman taka pakkia neljän vuoden takaiseen 44,2 prosentin aktiivisuuteen. Verrattuna muiden ammatti liittojen vaaleihin Metalliliitto on kuitenkin äänestysaktiivisuudessa omalla prosenttikym menyksellään. Tämän vuoden vaaleissa myös äänioikeu tettuja oli vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Ennakkoon äänesti tällä kertaa 36,3 prosenttia äänioikeutetuista. VAALITULOS ÄÄNESTYS-% Metallin Yhteistyön vaaliliitto ÄÄNET %* A PAIKAT Aktiivisimpia äänestäjiä olivat metsäkorjaa moalan työntekijät. Alan äänestysprosentti oli 56,0. Vähiten uurnilla käytiin auto- ja konealoil la, joihin kuuluvista jäsenistä vain 32,2 äänesti. Vaalipiiriuudistuksen vuoksi vaalien tulos ei ole täysin vertailukelpoinen vuoden 2012 tu loksen kanssa. Uusissa vaalipiireissä Yhteistyön vaaliliitto oli selkeä ykkönen saaden KaakkoisSuomessa 77,3 prosenttia äänistä ja Savo–Kar jalassa 71,0 prosenttia. Yhteistyön vaaliliitto eteni myös muun muassa Vaasan vaalipiirissä, jossa vaaliliiton ehdokkaat keräsivät äänistä 70,7 prosenttia. Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto B ÄÄNET %PAIKAT Metallin Vaikuttajat vaaliliitto ÄÄNET Metallin Vaikuttajat puolestaan onnistui kasvattamaan suhteellista osuuttaan esimer kiksi Oulun, Lapin ja kaivosalan vaalipiireissä, joissa vaaliliitto sai äänistä yli puolet. Helsingin vaalipiirissä kahden suurimman vaaliliiton puntit menivät tasan ja molemmat saivat seitsemän edustajapaikkaa. Vuoden 2012 vaaleissa Yhteistyön vaaliliitto oli pääkaupun gissa parempi. Uudellamaalla Yhteistyön vaali liiton ääniosuus oli lähes sama kuin neljä vuotta sitten, mutta paikkoja vaaliliitto menetti kolme. Vastaavasti Metallin Vaikuttajat menetti vain yhden paikan. C %PAIKAT Helsinki41,9 966 50,77 –– – 941 49,3 7 Uusimaa40,9 3 187 60,124 –– – 2 114 39,9 16 Varsinais-Suomi 39,5 3 78056,9 29 – – – 2 861 43,1 21 Satakunta42,8 3 328 69,824 –– – 1 442 30,2 10 Häme 40,52 90572,1 21 – – – 1 123 27,9 8 Pirkanmaa42,9 2 971 51,2 20 –– – 2 835 48,8 19 Kaakkois-Suomi 41,5 2 589 77,319 –– – 759 22,7 5 Savo-Karjala 43,22 85171,0 20 – – –1 16429,0 8 Keski-Suomi 46,22 406 74,316 –– – 832 25,7 5 Vaasa41,3 3 700 70,727 –– – 1 536 29,3 11 Oulu 42,42 43644,7 17 174 3,2 1 2 787 51,1 20 Lappi43,9 665 42,85 –– – 890 57,2 6 Auto- ja konealat 32,2 2 46267,1 23 – – – 1 209 32,9 11 Tietoliikenneala50,0 727 84,25 –– – 136 15,8 1 Energia-ala –––1 –– – –– – ** Peltiala36,6 356 79,33 –– – 93 20,7 1 Metsät. korj.ala 56,0 150 82,4 2 – – – – – – Kaivosala51,6 340 35,62 –– – 616 64,4 4 Jalometalliala55,5 173 73,62 –– – 62 26,4 – Ahvenanmaa –––1 –– – –– – ** KOKO MAA 41,4 35 992 62,4 268 174 0,3 1 21 400 37,1 153 AHJ1606_1-23.indd 12 Metallin Perussuomalaistet vaaliliitto D Vaaliliittojen ulkopuoliset ehdokkaat E ÄÄNET% PAIKAT ÄÄNET% PAIKAT ÄÄN – –– –– – 1 – –– –– – 5 ––– ––– 6 – –– –– – 4 ––– ––– 4 – –– –– – 5 – –– –– – 3 – – – – – –4 – –– –– – 3 – –– –– – 5 56 1,0 0 – – –5 – –– –– – 1 ––– ––– 3 – –– –– – ––– ––– – –– –– – – 0,0 – 32 – – – –– –– – – –– –– – ––– ––– 56 0,1 0 32 0,1 0 57 19.4.2016 12:47:57 Eniten ääniä JUHA METSO Hannu Koistinen Koneasentaja 432 ääntä Metallin Yhteistyön vaaliliitto A Savo-Karjalan vaalipiiri Joensuu Karhulan Metallityöväen ammattiosasto 13:n kiertävä vaalitoimikunta järjesti varsinaisen vaalin äänestystilaisuuden Kotkan Sulzer Pumpsin putsaamon ruokahuoneessa 11. huhtikuuta. Vaalien suurin ääniharava tulee Itä-Suomes ta. Metalliliiton liittohallituksen jäsenen Hannu Koistisen henkilökohtainen äänimäärä oli 432. Naisista parhaiten menestyi toimistonhoitaja Sari Inkinen 416 äänellä. Neljä vuotta sitten Inkinen sai eniten henkilökohtaisia ääniä. Keskustan ja sitoutumattomien liitto kokousedustaja valittiin Oulun vaalipiiristä. E IKAT 6 13 28.04.2016 Vaaleissa käytetyt tunnukset: A = Metallin Yhteistyön vaaliliitto B = Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto ÄÄNET YHT. PAIKAT YHT. C = Metallin Vaikuttajat vaaliliitto D = Metallin Perussuomalaisten vaaliliitto – 1 907 14Helsinki E = vaaliliittojen ulkopuoliset – 5 301 40 Uusimaa – 6 64150Varsinais-SuomiMetallin Yhteistyön vaaliliitossa toimii sosialidemokraatteja ja sitoutumattomia. – 4 770 34 Satakunta Metallin Vaikuttajat -vaaliliitossa toimii – 4 02829Häme vasemmistolaisia ja sitoutumattomia. – 5 806 39 Pirkanmaa *kannatusprosentit laskettu – 3 34824Kaakkois-Suomihyväksytyistä äänistä –4 01528Savo-Karjala **Energia-alalla ja Ahvenanmaalla oli vain – 3 238 21Keski-Suomi yksi ehdokas, joten vaalia ei järjestetty – 5 236 38 Vaasa –5 45338Oulu – 1 555 11 Lappi Joka neljäs äänesti sähköisesti – 3 671 34 Auto- ja konealat – 863 6 Tietoliikenneala Metalliliiton jäsenillä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus äänestää internetin – – 1Energia-ala kautta. Noin neljännes äänestäneistä – 449 4 Peltiala käytti sähköistä äänestystapaa. – 182 2 Metsät. korj.ala – 956 6 Kaivosala SÄHKÖISESTI POSTITSE UURNAVAALEISSA –235 2 Jalometalliala 15 196 35 848 7 126 – – 1 Ahvenanmaa 0 57 654422 KOKO MAA AHJ1606_1-23.indd 13 Sari Inkinen Toimistonhoitaja 416 ääntä Metallin Yhteistyön vaaliliitto A Varsinais-Suomen vaalipiiri Turku Pentti Mäkinen Pääluottamusmies 373 ääntä Metallin Yhteistyön vaaliliitto A Keski-Suomen vaalipiiri Jyväskylä Kari Niininen Pääluottamusmies 299 ääntä Metallin Yhteistyön vaaliliitto A Kaakkois-Suomen vaalipiiri Kotka Jyrki Levonen Tuotantotyöntekijä 286 ääntä Metallin Yhteistyön vaaliliitto A Satakunnan vaalipiiri Pori Antti Salonen Pääluottamusmies 256 ääntä Metallin Vaikuttajat vaaliliitto C Pirkanmaan vaalipiiri Tampere Juha Pöllänen Pääluottamusmies 246 ääntä Metallin Vaikuttajat vaaliliitto C Pirkanmaan vaalipiiri Tampere Markku Nousiainen Levyseppähitsaaja 234 ääntä Metallin Yhteistyön vaaliliitto A Kaakkois-Suomen vaalipiiri Savonlinna Mathias Pukkila Pääluottamusmies 224 ääntä Metallin Yhteistyön vaaliliitto A Vaasan vaalipiiri Ylihärmä Mika Vuoti Pääluottamusmies 216 ääntä Metallin Vaikuttajat vaaliliitto C Oulun vaalipiiri Raahe 19.4.2016 12:48:10 14 6 28.04.2016 LIITTOKOKOUKSEEN VALITUT 01. Helsingin vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Taina Karrikka 112 Tapio Kuhmonen 108 Kirsi Niemelä 100 Raija Reiman 84 Risto Nieminen 54 Pekka Hynynen 52 Jarmo Kiema 44 VARALLE: Matti Pekkanen 43 Erkki Sinisalo 41 Metallin Vaikuttajat C Ilpo Haaja 142 Raija-Riitta Luiro-Piippo 130 Kari Pekkarinen 82 Terho Laitila 79 Jouni Taskila 69 Pentti Ruohonen 51 Karita Lahtinen 47 VARALLE: Jan Ihander 41 Markku Nieminen 40 02. Uudenmaan vaalipiiri Metallin Vaikuttajat C Jari Aalto 201 Johannes Yrttiaho 195 Antero Palomäki 155 Pasi Heikkilä 134 Mauri Partanen 133 Ari Rajamäki 126 Jorma Rand 99 Esko Antikainen 83 Erkki Haapaniemi 81 Juha Jormanainen 77 Mara Lehtonen 73 Martti Katajainen 70 Veikko Raunio 127 Leo Vartiainen 120 Jouni Linden 118 Juha Kapiainen 116 Juhani Kouhia 100 Tapani Koivunen 86 Seppo Gråsten 80 Sini Salminen 70 Mika Laaksonen 66 Tenho Kellokangas 65 Raimo Kantonen 63 Kari Purmonen 63 Kalevi Turtiainen 59 Seppo Koponen 58 Eira Tammiluoma 55 Maija Kainulainen 55 VARALLE: Pasi Vahtermo 47 Johanna Seppälä 47 03. Varsinais-Suomen vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Sari Inkinen 416 Outi Aaltonen 195 Satu Heijari 163 Janne Laulumaa 149 Jaana Packalen 138 Lasse Helskyaho 113 Erno Kaitala 95 Harri Seesranta 85 Henna Heinonen 82 Harri Kurttila 81 Bo Vilander 80 Heikki Lindgren 79 Jarmo Kaukola 79 Jani Pöllä 71 Marko Turunen 68 Jouni Ojala 66 AHJ1606_1-23.indd 14 Sam Kuutti 61 Antti Tammelin 59 Johanna Alanko 57 Leelo Raamat 55 Anne-Mari Toikka 54 Merja Viljamaa 54 Tuula Mäki-Arvela 52 Susanna Kiukainen 51 Ari Salonen 51 Anu Talja 50 Asmo Ojanperä 49 Esa Sainio 48 Markku Hakanen 48 VARALLE: Sirpa Kallio 48 Antti Kauppi 46 Harri Kaarto 46 Marika Ilola 44 Metallin yhteistyön vaaliliitto A Jyrki Levonen 286 Janne Vainio 207 Minna Forsman 73 Raimo Virtanen 197 Kari Hämäläinen 73 Veijo Rantanen 178 Anitta Luoto 69 Marko Iltanen 169 Emmi Kojola 69 Kari Poutanen 132 Minna-Annukka Saarinen 67 Tauno Dahlberg 124 Esko Tolvanen 65 Juha Virta 118 Sari Kinisjärvi 64 Kimmo Ruotsalainen 116 Joonas Pylväläinen 61 Mika Rostedt 110 Magnus Lindholm 61 Vesa-Pekka Vuorenmaa 110 Eino Korhonen 60 Rauli Taimi 102 VARALLE: Teemu Mäki 93 Satu NurminenSeppo Henriksson 88 Hämäläinen 60 Henry Holm 60 Metallin Vaikuttajat C Metallin Vaikuttajat C VARALLE: 04. Satakunnan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Pasi Karttunen 140 Reija Mettovaara 114 Karita Pihlström 99 Hannu Huttunen 99 Jouni Määttä 96 Jouni Roponen 93 Jarmo Partanen 89 Matti Hämäläinen 84 Reima Rask 83 Markku Helenius 82 Esa Salminen 81 Tero Suominen 80 Lars Pekkanen 80 Sanna Sipola 76 Seppo Kavonius 64 Sauli Saarinen 61 Vesa Oja 60 Raimo Kytömaa 54 Miika Kiiskilä 51 Keijo Peltonen 49 Jorma Rintamaa 49 Pentti Aitamurto 48 Pertti Lindqvist 46 Kauko Kotikumpu 195 Tapio Keinonen 169 Ari Saukkokoski 97 Jari-Matti Välkkynen 95 Jarmo Hämäläinen 93 Ari Viljanen 91 Raimo Välimäki 87 Irma Salo 87 Sanna Bordi 64 Juhani Mäkiranta 63 Sami Paavilainen 61 Mari Raikisto 55 Petri Ahokangas 51 Helvi Sairanen 48 Satu Knuutila 47 Hannu Paavilainen 41 Hannu Nurmela 41 VARALLE: Pasi Rihko 40 Marjatta Kaiku 39 Topi Maanavilja 84 Seppo Kivimäki 81 Tuula Viitaniemi 55 VARALLE: Osmo Harju 50 Jyri Myllykoski 49 05. Hämeen vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Helena Joenkoski 185 Satu Oinas 155 Jarkko Jokinen 139 Vesa Niininen 137 Antero Perkiö 134 Jukka Vuorela 134 Jussi Rantanen 111 Ari Pihlajamäki 104 Heikki Seppälä 103 Kalevi Valonen 89 Jarmo Forss 89 Timo Kerkkonen 83 Antti Walther 79 Sami Grönlund 77 Keijo Peltola 75 Marko Schroderus 73 Toni Vehmola 63 Markus Heinämäki 62 Juhani Alasentie 62 Matti Lapiolahti 61 Tomi Karlsson 61 VARALLE: Pekka Kakko 59 Jari Kulmala 58 Metallin Vaikuttajat C Kalervo Piiponniemi 111 Harri Asunen 99 Juha Ulmanen 89 Karo Suoknuuti 89 Ari-Pekka Jaatinen 88 Tapio Hakatie 71 Tommi Vanhala 63 Hanna-Kaisa Rokkanen 58 VARALLE: Petri Lehtonen 52 Ville Heino 52 06. Pirkanmaan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Jari Roslöf 178 Vesa Pohjalainen 153 Mika Ovaskainen 137 Kari Saarnio 108 Ilpo Sirniö 108 Jari Kaihlamäki 104 Ilkka Jatkola 104 Susanna Huuskonen 99 Heidi Koivisto 98 Kari Helenius 97 Markus Haataja 86 Jari Kairajärvi 77 Marja-Leena Huitula 67 Vesa Valtonen 66 Tommi Suvela 63 Jukka-Pekka Kuisma 63 Jarkko Mäkipää 61 Jani Kauppinen 60 Pirjo Pesonen 59 Petri Kallio 59 VARALLE: Aki Moisio 57 Pentti Heiskanen 55 Metallin Vaikuttajat C Antti Salonen 256 Juha Pöllänen 246 Pertti Turtiainen 158 Keijo Perttunen 121 Rauno Lehtinen 113 Virva-Mari Rask 112 Timo Anttila 108 Pasi Tallila 101 Lasse Nurmi 96 Marko Svärd 95 Margit Rintamaa 88 Mikko Virolainen 80 Antti Maijala 73 Seppo Kallio 66 Tanja Matinaho 66 Jussi Karimäki 58 Arto Koivisto 57 Erkki Moisio 50 Mika Viirre 50 VARALLE: Kari Mäkipää 50 Jukka Mattila 44 07. Kaakkois-Suomen vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Kari Niininen 299 Markku Nousiainen 234 Ari Kunttu 149 Niina Malm 135 Sakari Muhonen 129 Rauno Asikainen 122 Olli-Pekka Kristiansson 109 Lari Haikonen 97 Jallu Poutala 88 Jani Lauanne 82 Heikki Kuutti 82 Heli Miettinen 80 Harri Lehtola 77 Esa Pulliainen 60 Toni Kailio 57 Mikko Seppälä 55 Pauli Riekkinen 53 Pentti Issakainen 50 Ari Laamanen 49 VARALLE: Ari Kosonen 48 Janne Hohti 48 Metallin Vaikuttajat C Jukka Porkka 81 Anssi Piirainen 70 Sami Repka 70 Iikka Marttinen 56 Petri Ahvo 55 VARALLE: Kimmo Kapanen 45 Pirjo Tujula 43 10. Savo-Karjalan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Hannu Koistinen 432 Eero Holsti 182 Miia Soininen 146 Veijo Tirkkonen 139 Mika Kolehmainen 137 Tapio Maksimainen 126 Juha Pakarinen 125 Jaakko Putkonen 104 Harri Niskanen 99 Jari Korhonen 92 Kari Jokela 85 Ari Hujanen 83 Voitto Mansikkamäki 77 Pekka Voutilainen 74 Ari Häkkinen 70 Veli Pulliainen 62 Tuula Hyvärinen 61 Sini Vainio 53 Heikki Tsupari 51 Joni Pitkänen 48 VARALLE: Antti Laitinen 38 Mikko Tervonen 38 Metallin Vaikuttajat C Heikki Hiltunen 163 Jari Jormalainen 78 Risto Eklund 64 Timo Voutilainen 62 Sami Piippo 53 Timo Vänskä 52 Sirkka-Liisa Ainasto 50 Arto Venäläinen 47 VARALLE: Esko Mononen 41 Samuli Hakkarainen 39 19.4.2016 12:48:10 11. Keski-Suomen vaalipiiri 13. Oulun vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Metallin yhteistyön vaaliliitto A Pentti Mäkinen 373 Arto Liikanen 190 Ville Kivimäki 123 Sami Tuominen 114 Tuomo Liukkunen 110 Martti Hokkanen 102 Mervi Hokkanen 93 Jani Närhi 80 Tarmo Pekonen 78 Aimo Äikäs 75 Pirkko Valtanen 164 Tarmo Tyni 110 Jari Männikkö 96 Martti Ainassaari 89 Heikki Ahtimaa 80 Kari Junnila 75 Antti Leinonen 72 Keijo Alahuhtala 71 Olavi Oikarinen 67 Atso Kerttula 66 Ilkka Jutila 75 Erkki Pelkonen 73 Eero Kelppe 72 Sanna Paatelainen 68 Tuula Lehtonen 67 Aku Kiviluoma 53 VARALLE: Jari Korhonen 50 Petri Mielonen 48 Metallin Vaikuttajat C Aimo Lahtinen 106 Tarmo Lukkarinen 89 Antero Rajala 70 Veli Häkkinen 69 VARALLE: Metallin yhteistyön vaaliliitto A Markku Setälä 80 Kairi Alanko 77 Tapio Ruostetoja 76 Janne Koskimäki 76 Jimmy Antfolk 74 Esko Viitasaari 70 Kalevi Mäntykoski 69 Tero Sulkakoski 68 Vesa-Matti Räisälä 67 Niko Manninen 66 Viktor Kock 62 Tommy Holmblad 61 VARALLE: Aulis Alanko 59 Teuvo Viitasaari 59 Metallin Vaikuttajat C Mikko Vuoto 159 Pekka Pörsti 117 Ilkka Nordström 115 Maria Pietari 104 Keijo Wallin 95 Hannu Aho 90 Kerttu Ojajärvi 77 Keijo Mustonen 58 Anssi Tirkkonen 67 Helena Kurvinen 53 12. Vaasan vaalipiiri Mathias Pukkila 224 Peter Sjökvist 155 Erkki Kuusikko 148 Matti Latvakoski 127 Ari Rintala 122 Kalle Vuorenmaa 112 Seppo Korpi 112 Raimo Aittoniemi 110 Petri Partanen 103 Tapio Pajula 103 Jaakko Koskela 100 Sari Yliaho 90 Jukka-Pekka Tunkkari 89 Heimo Niemi 82 Kim Virkama 81 Metallin Vaikuttajat C Kimmo Loukusa 65 Reijo Hildén 65 Pentti Haapaniemi 64 Tuula Jokelainen 61 Tarja Vaikko 59 Jouni Karppinen 58 Kari Ylikangas 54 VARALLE: Kaisa Telekäinen 53 Veli-Matti Hietaniemi 51 Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto B Riku Ahonen 67 Veijo Nygren 61 Sanni Taipalus 53 Antti Marjamäki 51 Ville Korpinen 50 VARALLE: Ulla Rauhala 46 Jonne Sihtola 41 i 77 4 Liittokokousedustajat valokuvineen verkossa: liittokokous.metalliliitto.fi VARALLE: Reijo Kaurala 54 Erkki Piippo 35 Riitta Kyllönen 69 Eero Heikkinen 68 Urho Virnes 62 Sauli Hilden 62 Ville Keränen 62 Joni Lackström 56 Jukka Heikkilä 55 Antti Hautajoki 55 VARALLE: Olavi Tuovinen 54 Veijo Mikkola 52 Metallin yhteistyön vaaliliitto A Jani Kurtti 42 VARALLE: Tommi Sauvolainen 109 Toni Keränen 80 Jyrki Hyykoski 73 Olavi Parkkila 61 Jani Kolmonen 59 Rami Häkkilä 52 VARALLE: Olavi Stoor 48 Rauno Kiiskilä 43 Raimo Karppinen 122 Jouko Ahonen 85 Allan Kemiläinen 77 Erkki Mattus 76 Jarmo Vattulainen 60 VARALLE: Kjell Grönqvist 56 Kari Koivisto 56 Metallin Vaikuttajat C VARALLE: Kalevi Wahrman 29 Raimo Lehtokumpu 25 17. Energia-alan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Jarkko Kivimäki (1 ehdokas, ei vaaleja) 18. Peltialan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A VARALLE: Iiro Elomaa 34 Reijo Seppänen 33 Metallin Vaikuttajat C Mika Korpela 36 VARALLE: Erkki Karppinen 33 Ahti Järvinen 24 19. Metsäteollisuuden korjaamoalan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Risto Marttinen 57 Juha Makkonen 39 VARALLE : Juha Laaksonen 27 15. Auto- ja konealojen vaalipiiri 20. Kaivosalan vaalipiiri Metallin yhteistyön vaaliliitto A Metallin yhteistyön vaaliliitto A Tenho Vehmas 100 Vesa Nurmi 87 Petteri Männistö 86 Risto Karhu 77 Anu Luhtanen 76 Pasi Lattunen 75 Esa Andelin 74 Mika Lindblad 73 Kaarle Talvitie 71 Sanna Koskenranta 71 Olli Koivuniemi 68 Eero Rummukainen 66 Harri Valkonen 66 Marko Honkaniemi 66 Tuomas Rastas 64 Matti Kuusirati 60 Maija Vainikainen 59 Sandra Roos 57 Marko Vaara 56 Taisto Tulander 54 Keijo Larila 53 Jere Lehto 51 Jarkko Rantanen 50 Ari Kukkurainen 80 Asko Torssonen 38 VARALLE: 21. Jalometallialan vaalipiiri Timo Kuusela 48 Antti Mäki 48 VARALLE: Teppo Kulo 24 Emma Tolonen 23 Metallin Vaikuttajat C Jouni Jussinniemi 128 Jani Jesiöjärvi 98 Pasi Heikkinen 77 Antti Mattila 73 VARALLE: Aimo Karvonen 56 Juha Karppinen 49 Metallin yhteistyön vaaliliitto A Marja Karjalainen 57 Naile Waldén 43 50 VARALLE: Mika Eklund 39 Eeva Rytilahti 38 Metallin yhteistyön vaaliliitto A Janne Jussila 42 Teuvo Kujala 40 Metallin Vaikuttajat C Tapio Soiniitty 45 Juhani Jara 43 Kati Leppäjärvi 42 Joni Suutari 40 16. Tietoliikennealan vaalipiiri Kristian Toikka 81 Anna Järvinen 47 Arto Kannisto 41 14. Lapin vaalipiiri Mari Tuomaala 130 Terttu Ollakka 70 Päivi Eskola 54 Tiina Elkki 46 Aulis Torkkeli 79 Marianne Vallius 73 Kari Keränen 72 Olli Suominen 60 Jan Backman 60 Arto Tolonen 51 Sami Päiväniemi 46 Ensio Moisanen 82 Metallin Vaikuttajat C Mika Vuoti 216 Marianne Honkanen 148 Jouni Lämpsä 123 Tellervo Sirviö 121 Jari Ahokas 112 Ari Honkala 89 Mervi Pyy 89 Sami Nyman 89 Kari Mehtälä 80 Jouko Luttinen 72 Juho Haarala 71 Raimo Hyttinen 69 6 15 28.04.2016 VARALLE: Minna Polvela 27 Jari Palken 25 22. Ahvenanmaan vaalipiiri 39 Metallin yhteistyön vaaliliitto A Erik Enholm (1 ehdokas, ei vaaleja) AHJ1606_1-23.indd 15 19.4.2016 12:48:10 KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Nyt älle ä p kau an p 2000 € henkivakuutuskuntoon.fi Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. TURVA SELVIYTYMIS K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA AHJ1606_1-23.indd 16 19.4.2016 12:48:12 28.04.2016 6 17 T YÖY M PÄ R I S T Ö TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROS PENTTI OTSAMO Tulevaisuuden työterveyshuolto on terveysvalmentaja TYÖTERVEYS Tulevaisuuden työterveyshuolto antaa ennakoivaa konsultaatiota asiakasyrityksen työntekijälle. Se kartoittaa terveyttä, työhyvinvointia ja kuormitusta, antaa palautetta nykytilasta ja tarjoaa ratkaisumalleja, pääkaupunkiseudulla toimivan Heltin palvelumallia esittelevä Telma-lehti kertoo. Ratkaisut voivat olla ongelmasta riippuen painonhallintaa, 2-tyypin diabeteksen torjuntaa, ruoka- ja liikuntavinkkejä, jaksamisen tukemista, stressin karkotusta tai unen laadun parantamista. Kyllä Heltissä sairastumisetkin hoidetaan, mutta pääpaino on ehkäisevässä toiminnassa. Yrityksen tarjoama työterveyshuolto vertautuu kuntokeskukseen ja personal traineriin. Asiakkaat ovat jäseniä, jotka chattaamalla kysyvät neuvoa terveydenhuollon ammatti laisilta tai tapaavat heitä tasa-arvoisesti pyöreän pöydän ääressä. – Pyrimme antamaan terveysvalmennusta ja ehkäisemään sairauksia, kertoo työterveyspsykologi ja terveysvalmentaja Heli Rautjärvi Heltistä. Hänen mukaansa tavanomainen jako työterveyshuollon kustan nuksissa yrityksille on kaksi kolmasosaa sairaudenhoidon kuluihin ja yksi kolmannes ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. etua siinä, että kuukausilaskutuksen myötä työterveydenhuollon – Heltin palvelumallissa luvut ovat toisin päin. Kustannus yritykselle on silti vuositasolla samaa luokkaa kuin vastaavantasoisessa perinteisessä palvelussa. Asiakasyritykselle tällainen palvelumalli tuo Rautjärven mukaan kustannukset voidaan ennakoida tarkasti. – Työaikaa säästyy muuhun, kun osa terveyspulmista selviää työpöydän äärestä eikä aikaa kulu matkoihin. Hyvät työolot lisäävät työhyvinvointia Hyvä perehdytys takaa onnistuneen kesätyön Pienillä päätöksillä aktiivisempi työelämä TYÖTURVALLISUUS Koko työuran kestävät turvalliset ja terveyden kannalta hyvät työolot ovat eduksi niin työntekijöille, työnantajille kuin koko yhteiskunnallekin. Hyvät työolot lisäävät hyvinvointia ja tuottavuutta. Euroopan työterveys- ja työturvallisuus viraston kaksivuotisen kampanja Terveellinen työ – Elämän eri vaiheissa avattiin 21. huhtikuuta Helsingissä Finlandia-talossa. Kampanjan tavoitteena on tuottaa tietoa ja välineitä työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseen koko työuran ajan. Kampanja korostaa eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä työelämässä. Terveellinen työ -kampanjalla on neljä tavoitetta: edistää kestävää työelämää ja ikääntymistä terveenä, ehkäistä terveysongelmia, antaa työnantajille ja työntekijöille välineitä ikääntyvän työvoiman työterveyden hallintaan sekä edistää tiedonvaihtoa ja hyvien käytäntöjen jakamista. KESÄTYÖ Parhaillaan on käsillä se aika vuodesta, jolloin solmitaan kesäkauden työsopimuksia. Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että kesuri on tasavertainen työntekijä, johon pätevät yleiset työehdot. Aluehallintovirasto muistuttaa, että työnantajan pitää järjestää kesätyöntekijälle samanlainen työterveyshuolto kuin muullekin henkilöstölle. Moni nuori on tulevana kesänä ensim mäisessä työpaikassaan, joten työelämän käytännöt eivät ole tuttuja. Työnantajan tulee perehdyttää nuori työhön. Kesätyöntekijälle on kerrottava työpaikan vaaroista ja opetettava, kuinka ne voidaan välttää ja kuinka työ tehdään oikein ja turvallisesti. Esimerkiksi henkilösuojainten käyttö on syytä opettaa huolella. TERVEYSTALKOOT Yksi elämä -hankkeen terveystalkoissa kohennetaan pienillä teoilla terveyttä työpaikalla. Taukoliikunnalla voidaan katkaista työpäivän uurastusputki tai antaa mahdollisuus venyttelysessioon palaverin ohessa. Työntekijöille voidaan myös tarjota mahdollisuus tutustua uusiin liikuntalajeihin työpäivän jälkeen. Aivoliiton, Sydänliiton ja Diabetesliiton yhteiset talkoot kannustavat ja tukevat työyhteisöjä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. AHJ1606_1-23.indd 17 19.4.2016 12:48:14 18 TEKSTI ERIKA PARVIKOSKI KUVA JUSSI PARTANEN 6 28.04.2016 TOIMIJA AMMATTIOSASTON PUHEENJOHTAJA Sanna Bordi AMMATTIOSASTO Ulvilan Metallityöväen ao. 92 JÄSENIÄ 261 LUOTTAMUSMIESURA Ammattiosaston nuorisovastaava 2007–2010, Porin seuturyhmän varaedustaja 2008–2009, ammattiosaston puheenjohtaja ja kirjeenvaihtaja sekä Porin seuturyhmän edustaja 2009– Lisää naisjohtajuutta! Hevostyttö Sanna Bordista tuli ensin lähihoitaja, sitten keskusasentaja ja lopulta ay-aktiivi. Kahden pienen lapsen äiti ei ole jäänyt pois ammatti osaston puheenjohtajan paikalta, vaikka kiirettä piisaa. Naisia hän kaipaa lisää johtopaikoille. Aamulla ennen kymmentä Sanna Bordi on vie nyt viisi hevosta laitumelle, ruokkinut puolitoista vuotiaan Nitan ja viisivuotiaan Justuksen sekä selvitellyt Ulvilan Metallityöväen ammattiosas tolle tulleen vaalimateriaalin kohtaloa. Yksin, sillä aviomies on työkeikalla pohjoi sessa. Ravitalleilla nuoruutensa viettänyt sa takuntalainen on kuitenkin tottunut riuskaan menoon. Kun Bordin isoäiti karauttaa autollaan nak kilalaisen omakotitalon pihaan, vaihtuu äidin rooli ammattiosaston puheenjohtajaksi. Hyp päys maasturin rattiin, nokka kohti Ulvilaa ja sähkökeskuksia valmistavaa UTU Oy:tä, josta Bordi on tällä hetkellä vanhampainvapaalla keskusasentajan työstään. Töissä ollessaan hän pääasiassa kansittaa sähkökeskuksia. Bordi on siitä poikkeuksellinen ammatti osaston puheenjohtaja, että hän ei ole jättäy tynyt pestistään pois perheenlisäyksen myötä. – Minulle tämä ei ole rasite. On kiva pysyä kärryillä työpaikan asioista ja vaikuttaa. Asiat on helppo järjestää, jos vain suunnittelee etu käteen. Ammattiosaston toimikunta kokoontuu ker ran kuukaudessa ja seuraavan kokouksen ajan kohta sovitaan aina edellisen päätteeksi. Lastenhoidon organisointi onnistuu yleensä hyvin, mutta haastekerrointa lisää se, että Bor din aviomies tekee lähes pelkästään keikkatyötä ja on välillä viikonloppujakin pois asennus- ja huoltoreissuilla. – Kerran olen ottanut lapset mukaan koko ukseen. Mitäs siitä, vanhempi piirsi ja nuorempi nukkui kaukalossaan. TYÖPORUKAN INNOSTAMANA AY-TOIMINTAAN UTU on ollut Bordin työpaikka viimeisen 15 vuoden ajan, ja sieltä hän on löytänyt paitsi sykäyksen ammattiyhdistystoimintaan, myös aviomiehensä Mikon. AHJ1606_1-23.indd 18 – Työkaverit ihmettelivät aluksi, miten voimme olla yhdessä sekä töissä että kotona, mutta emme välttämättä edes nähneet toisiam me työpäivän aikana, Bordi kertoo. Tehtaalla käykin kuhina, kun sähkökeskuk sia ja -kojeistoja valmistetaan 80 työntekijän voimin. Tilauksia ja isoja projekteja on sisällä sen verran, että taloon palkattiin vastikään pa risenkymmentä uutta työntekijää. UTU on Bordin kolmas työpaikka metallia lalla. Koulutukseltaan hän on lähihoitaja, mutta niitä töitä hän on tehnyt vain keikkaluontoisesti. Työpaikan tiivis porukka sai lähtemään mu kaan ammattiosaston toimintaan ensin nuori sovastaavaksi, sitten puheenjohtajaksi. – Silloinen puheenjohtajamme Kaitsu eli Kai Linnainsaari kannusti hakemaan hom maan, vaikka olin aluksi epävarma. Kaitsulta olen saanut paljon tukea ja rohkaisua vuosien varrella. 261 jäsenen ammattiosasto järjestää vuosit tain sääntömääräiset kokoukset sekä erikoista pahtumia, kuten risteilyjä ja naisten iltoja. Porin seuturyhmän kanssa järjestetään ter vetuliaistilaisuuksia oppilasjäsenille, yhteisiä jääkiekkoreissuja ja kulttuuririentoja. Myös Porin Suomi Areenassa näytään joka kesä. NAISIA POMOPORTAASEEN Metalliliiton jäsentutkimuksen mukaan me tallialan työt jakaantuvat edelleen naisten ja miesten töihin. Sanna Bordi on huomannut tämän myös omalla työpaikallaan, tosin siihen ohjaavat käytännön syyt: – Naiset tekevät enimmäkseen vakiolait teita, miehet fyysisesti raskaampia töitä. Eri koistuotteita tekevät sekä miehet että naiset. Niissäkin fyysisyys sanelee jotain, kun paksut nakkisormet eivät mahdu kaikkialle. Enemmän se on kuitenkin henkistä; miehet eivät mielel lään näpertele. Bordin mielestä sukupuolten välinen tasaarvo ei vieläkään toteudu täysin Suomessa. Se ilmenee naisten vähäisenä määränä johtotehtä vissä sekä yrityksissä että ammattiliitoissa. Tai vaikkapa trukkikuskeina. – Välillä sen oikein näkee ilmeestä: ”Että mitä oikein yrität, kun olet vain nainen?” Joillain työpaikoilla trukkia ajava nainen on tosiaan ihme, Bordi äimistelee. – Loppujen lopuksi on aika vähän asioita, mitkä luonnistuvat ainoastaan miehiltä, eivätkä ne liity työhön, hän jatkaa. Bordi haluaisi nähdä enemmän naisia johto paikoilla. – Jos pomona on nai ”Jos pomona nen, naispuolisten alais on nainen, ten olisi helpompi tulla naispuolisten juttelemaan. Se voisi muuttaa myös miesten alaisten on asenteita. Varsinkin van helpompi tulla hemmat miehet tuntu juttelemaan. vat pelkäävän, että nuori Se voi myös osaava nainen vie heidän muuttaa miesten työnsä, hän perustelee. Ulvilan Metallityö asenteita.” väen ammattiosaston toimikunnassa miehiä ja naisia on yhtä paljon, mutta seuturyhmän kokouksissa ja liiton tapah tumissa vastassa on yleensä enemmän miehiä. Se selittyy yksinkertaisesti: naisten osuus Me talliliiton jäsenistä on noin 20 prosenttia. – Vanhempia ukkoja on paljon, mutta hyvin tullaan toimeen. Ikinä en ole kokenut vähätte lyä sukupuoleni tai ikäni suhteen näissä piireis sä, 39-vuotias puheenjohtaja sanoo. Aivan sattumaakaan se ei ole. – Luonteeni vaikuttaa, sillä sanon suoraan mitä ajattelen. En kestä ollenkaan, jos jokin asia tehdään epäreilulla tavalla. Ehkä sen takia en ole päätynyt työpaikan luottamusmieheksi. Oli sin varmaan heti riidoissa työnantajan kanssa, Bordi sanoo ja nauraa taas. Tässä hevostytössä on ytyä. a UUSI EDUSTAJA Sanna Bordi valittiin ensikertalaisena liittokokousedustajaksi Satakunnan vaalipiiristä. Millä mielin hän matkaa liittokokoukseen? – Haluan lähteä puhtaalta pöydältä ilman ennakkokäsityksiä. Toivoisin, että liittokokous ottaisi kantaa nuorten työttömyyteen. Monissa firmoissa teetetään ylitöitä, vaikka voisi palkata uusia työntekijöitä. 19.4.2016 12:48:14 19 ten AHJ1606_1-23.indd 19 19.4.2016 12:48:19 20 ”Pessimismin maalailu on syytä lopettaa” Pääsihteeri Ismo Kokko haluaa kehittää TP:n toimintaa. H MAURI HELENIUS TEKSTI KARI KLEMM KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN 6 28.04.2016 Teollisuuden palkansaajat ry. ■■ Perustettu 1993, ry. vuodesta 2013 ■■ 18 jäsenliittoa kaikista keskusjärjestöistä ■■ liitoilla yhteensä 750 000 jäsentä ■■ pääsihteeri Ismo Kokko 2016– AHJ1606_1-23.indd 20 iljaa hyvä tulee. Näin kai voisi ku vailla Teollisuuden palkansaajien TP ry:n yli kaksi vuosikymmentä kestänyttä kehitystä. Aluksi TP oli yhteistoimintaorganisaatio – joi denkin mukaan keskustelukerho. Nykyisen jäsenliittojen määrän valossa TP voisi olla kohtalaisen kokoinen keskusjärjestö. Insinööriliiton neuvottelujohtajana vuoden vaihteeseen asti työskennellyt Ismo Kokko va littiin TP:n pääsihteeriksi marraskuussa. Kokko heittää kysymyksen TP:n toiminnan kehittämi sestä jäsenliitoille. – Toki minulla on ajatuksia, mutta mielestäni kysymys pitää esittää jäsenliitoillemme eli mitä ne haluavat TP:ltä, mitkä ovat ay-toiminnan ja suomalaisen teollisuuden haasteita ja miten TP voi niihin vastata. Kokon mukaan TP:n roolissa ja tavoitteiden asettelussa on tarkentamisen varaa. – Olen kiertänyt jo lähes kaikki jäsenliitot ja selvittänyt niiden ajatuksia tulevaisuuden suh teen. Vappuun mennessä saan kierrettyä kaikki. Viestini liitoille on ollut: tulkaa keskustelemaan. Uskon, että tämä on hieno tilaisuus tehdä asioita ja kehittyä. Jatkossa on mahdollisuus saada pal jon hyvää aikaiseksi. Seuraava yhteinen etappi on TP:n kevät kokous toukokuun lopulla. Kokko valmistelee kokoukselle esityksen tapaamiskierroksen poh jalta. Jo nyt hänellä on selvä näkemys joistakin kehittämisen kohdista. – Esimerkiksi viestintä on ensisijainen alue, johon pitää panostaa enemmän. TP:n hallitus on jo tehnyt päätöksen, että TP:lle perustetaan työvaliokunta. Kokko on valmis rakentamaan TP:lle uuden laista tehtävää ja mandaattia. – Joukossa on vahvoja liittoja ja niillä vahva asema työmarkkinakentässä. Mutta ay-liikkeen luonteeseen kuuluu erilaisissa tilanteissa miet tiä ja puntaroida eri vaihtoehtojen plussia ja mii nuksia. – TP on yhteistyöelin. On aika pohtia, saako jäsenliitto enemmän aikaan jakamalla jonkin verran omaa vaikutusvaltaansa ja asemaansa yhteisesti muiden kanssa. Kuinka pitkälle tässä mennään, määrittelee samalla TP:n mandaatin toimia. Tämä rajanveto on jäsenliittojen käsissä. Tästä syntyy samalla rajat omalle toiminnalleni. YHTEISTÄ TEKEMISTÄ Kokko painottaa olevansa enemmän palkkarenki kuin itsevaltias. Jo insinööriliiton neuvottelujoh tajana ja TP:n hallituksen varajäsenenä hän on pohtinut TP:n roolia suomalaisessa työmarkki nakentässä. Kokon mielestä TP:n on osallistuttava nykyis tä vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun nimenomaan siitä näkökulmasta, että Suomi tar vitsee teollisuutta – myös valmistavaa sellaista. Sekä vientiteollisuutta, että kotimaan markki noille suuntautuvaa teollisuutta. – Minua vaivaa erityisesti se, että kun puhu taan teollisuudesta, puheen sävy ei ole kovinkaan myönteinen – eikä varsinkaan valoisa ja tulevai suuteen luottavaisesti katsova. Kokon mukaan keskustelu teollisuudesta si sältää joukon palkansaajia syyllistäviä hokemia. Kuten sen, että teollisuuden työntekijä – olipa hän missä asemassa ja miten koulutettu tahansa – on kallis, tai että toimintaympäristö on huono, mikä on palkansaajien syy. Tämän – pessimismin ainaisen maalailun – Kokko haluaa lopettaa. – Tässä keskustelussa TP:llä pitää olla iso roo li, hän korostaa. SOPIMINEN MUUTTUU Kokko näkee Suomen olevan menossa kohti työ markkinamallia, jossa kunkin sopimuskierroksen palkkaraamin asettavat avoimen sektorin liitot. – Tämä osittain Ruotsista kopioitu malli on työnantajien pitkäaikainen haave ja syksyllä esitys siitä nousi myös työmarkkinapöytiin. No, tulipa esitys mistä suunnasta tahansa, niin kyllä mielestäni näyttää siltä, että ennemmin tai myö hemmin se tulee. Kokon mukaan TP:lle on luontevaa ottaa tässä aktiivinen rooli. – Nythän emme tiedä, syntyykö tähän maahan laaja työmarkkinasopimus. Vaikeaa on ollut ja kyllä siihen pitää varautua, että syksyllä käydään liitto kierros. Siihen mennessä on aika haastavaa raken taa uutta Suomen mallia, mutta olisi hyvä aloittaa aktiiviset keskustelut asian tiimoilta, jotta ei olla ihan nollapisteessä sitten, kun asia on edessä. Uutena pääsihteerinä Kokko aikoo ryhtyä lujittamaan TP:n keskinäistä yhtenäisyyttä. 18 jäsenliiton yhteistyön paraneminen edellyttää hyvää ja jatkuvaa luottamusta toinen toisiinsa. – Kyse on oikeastaan siitä, että kun itse halu an oppia tuntemaan jäsenliitot paremmin, niin myös niiden keskinäisen tuntemuksen, luotta muksen ja yhteistyökuvioiden toivon kasvavan. a 19.4.2016 12:48:20 AHJ1606_1-23.indd 21 VSYI Ö E WWW.RINKIIN.FI PVC Muovin kierrätysohjeet ja keräyspisteet: www.rinkiin.fi ...muovit takaisin tuotantoon. Tehdasperinteen muistitietokeruu. Lue lisää: tehdasperinne.fi WWW.TEHDASPERINNE.FI NY T Ssshh... Mitä sinä tiedät firabelitöistä? ...kerryttämään perinnetietoa. WWW.MUSEOT.FI 59 eurolla vuoden mittainen kulttuurimatka 200 museoon ympäri Suomea ...museofriikiksi! AUTUUTTAAIVOILLE.FI ... kasveista ja huolla aivojasi, värittäen. ko ttu jaeutesi, on uuteo ? k t i l a t o a t v a u netk ittam uojel Työsamies, tusnkit karto i i -as aikan r työp N U L E J O TYÖSUUSKURSSI PER . 5 . 0 3 TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O HETI HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE Finnwatch on Suomen ay-liikkeen tukema ja Me talliliitonkin kanssa yhteistyötä tekevä kansalais järjestö. Se vahtii yritysten globaalia toimintaa. Tutkija Lauri Finér on kirjoittanut Matti Ylösen kanssa järjestön tuoreen raportin Kaivosve rotuksen kehitysmaa. – On kansainvälisesti hyväksytty periaate, että malmeista eli kansallisvarallisuudesta pitää jäädä oikeudenmukainen osuus yritykselle, yhteiskun nalle ja työntekijöille, Finér toteaa. HALLITUKSEN LUOVUTTAVA Finnwatchin raportin mukaan Suomessa ei näin JARRUMIEHEN ROOLISTA tapahdu. Finér ja Ylönen kävivät läpi vuosien 2011– 2014 tilinpäätökset yhdeltätoista yhtiöltä, jotka lou Finér vaatii, että Suomi luopuisi jarrumiehen roo hivat metallimalmeja Suomessa. Malmeja kaivettiin lista, kun EU ja OECD yrittävät vaikeuttaa valtioi Suomen maaperästä lähes neljän miljardin euron den verokilpailua ja yritysten verosuunnittelua. edestä. Kaivosyhtiöt maksoivat niistä 92 miljoonaa – Suomi on korostanut kilpailukykyä ja suve euroa yhteisöveroa, mikä on vain 2,4 prosenttia suh reniteettia eli kansallista itsemääräämisoikeutta teutettuna louhittujen malmien arvoon. verotuksessa. Nämä ovat risti Raportissa tarkempaan syyniin ”Malmeista pitää jäädä riidassa verokilpailun rajoit tamisen kanssa. Toivottavasti otettiin kolme Suomen kannattavim oikeudenmukainen piin kuuluvaa kaivosta; Kevitsa, Py Panama-paperit vaikuttavat osuus yritykselle, häsalmi ja Suurikuusikko. Ne olivat siihen, että verosuunnitteluun kahden kanadalaisen monikansallisen yhteiskunnalle ja puututaan. Siihen pystytään yrityksen omistuksessa. Firmat keven työntekijöille.” puuttumaan, jos halutaan. sivät verosuunnittelulla verojaan Finn Finnwatchin raportissa Suo watchin arvion mukaan 49 miljoonaa euroa, mikä meen vaaditaan myytyjen metallien arvoon perus on yli puolet niiden maksamista yhteisöveroista. tuvaa, vaikeasti kierrettävää kaivosveroa, jota peri tään monissa muissa kaivosmaissa. LÄHDEVEROT ALENEVAT – Tämä takaisi sen, että kaivosyhtiö maksaisi HOLDING-YHTIÖILLÄ veroa myös silloin kun se tekee tappiota. Kansallis Lauri Finér kuvailee, että lähdeveron välttäminen omaisuutta louhittaisiin vasta silloin, kun malmin on ehkä helpoimmin ymmärrettävä verosuunnit hinta on riittävän korkea. Näin kaivoksista jäisi yh teiskunnalle suurempi hyöty. telun keino. Esimerkiksi Kevitsan kaivosta ope roi kanadalaisen FQM-konsernin suomalainen Finér muistuttaa, että pääomavaltaisuuden vuoksi kaivokset eivät tuo Suomelle riittävää tytäryhtiö. Suomi perisi kaivostoiminnan maksetuista korvausta malmeista esimerkiksi työntekijöiden osingoista viiden prosentin lähdeveron, jos ne palkkaveroina. Sen sijaan yhteiskunta joutuu kan maksettaisiin suoraan kanadalaiselle emoyhtiöl tamaan ympäristöriskejä. le. Osingot maksetaankin Ruotsiin FQM:n sikä – Emme haluaa ajaa alas kaivostoimintaa. Sen on läiselle holding-yhtiölle ja tämä maksaa osingot kuitenkin toimittava kestävällä pohjalta niin, että Kanadaan. Ruotsi ei peri tässä tapauksessa lain hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti. Talvivaa kaan lähdeveroa eli FQM on onnistunut pienen raan on mennyt satoja miljoonia euroja valtion va tämään Suomesta kotiuttamiensa voittojen veroa roja. Samaan aikaan kaivosyritykset ovat maksaneet viisi prosenttia. neljän vuoden aikana veroja 92 miljoonaa. Työpai Holding-yhtiöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä, kat ovat tärkeitä. Yhteiskunnalla on aina mahdol jolla ei ole varsinaista liiketoimintaa, vaan sen lisuus valita, miten ja millaista toimintaa tuetaan, tehtävänä on omistaa arvopapereita ja kanavoi Finér sanoo. SUVI SAJANIEMI da varoja. Verojen välttäminen on keskeinen syy holding-yhtiöiden käyttämiseen. 03 AL A – Esimerkiksi FQM:n ruotsalaisen holdingyhtiön keinotekoisuutta kuvastaa se, että sillä ei ole yhtään työntekijää, Finér toteaa. Yleisiä verosuunnittelujärjestelyjä ovat konser nin sisällä tehdyt rahoitusjärjestelyt. Tytäryhtiön rahoitus voidaan järjestää konsernin sisäisillä vel kajärjestelyillä siten, että se menettää oman pää omansa. Veloista maksetut korot voidaan vähentää verotettavasta tulosta. Oikeasti itsenäisessä yrityksessä tämä johtaisi konkurssiin. Konsernin sisällä lainoja ei ole pakko maksaa takaisin ja konserni saa verohyötyä, kun Suomessa vähennetyt korot maksetaan alhaisen verotuksen maassa toimivalle tytäryhtiölle. – Pointti on siinä, että osa konsernin voitoista siirretään Barbadoksen tai Luxemburgin kaltai seen veroparatiisiin, jossa veroa maksetaan vähän tai ei lainkaan. RINKI-EKOPISTE OSYPÖ I Suomi on kaivosverotuksen kehitysmaa. Ulkomaiset yhtiöt kiskovat malmeista, kansallisomaisuudestamme, kohtuuttoman hyödyn rajulla verosuunnittelulla. Finnwatchin raportti vaatii Suomeen kaivosveroa. 28.04.2016 HE I Malmit viedään, verot vältetään 21 TEKEMINEN ... lähde Murikkaan ottamaan selvää. 19.4.2016 12:48:22 22 TEKSTI LEENA SERETIN KUVA PATRIK LINDSTRÖM EU & FI PA R L A M E N T T I 6 28.04.2016 Eurooppa kulkee monikulttuurisuuteen R Eurooppaan ja Suomeen mahtuu sotaa pakenevia ihmisiä, ja Suomenkin velvollisuus on kansainvälisten sopimusten mukaan ottaa vastaan pakolaisia. Suomella on myös edellytyksiä monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen, sanoo europarlamentaarikko Nils Torvalds. Ahjo haastattelee suomalaisia europarlamentaarikkoja ajankohtaisesta aiheista. AHJ1606_1-23.indd 22 Torvalds ei ole huolissaan ruotsin kielen ase uotsalaisen kansanpuolueen euro masta. Se kyllä pitää pintansa. parlamentaarikko Nils Torvalds – Keskustelu on joskus ikävää ja typerääkin; muistuttaa, että kaikissa EU-mais Suomi ei ole ainoa kaksikielinen maa Euroopas sa on kulttuuri- ja kielivähemmis sa. Monikielisyys ja -kulttuurisuus on yleistä töjä. Suomessa on haasteita kieli monissa maissa. koulutuksessa. Torvaldsin mukaan on tärkeää, että luku- ja Torvaldsia puistattaa maahanmuuttovastai kirjoitustaidottomat maahanmuuttajat saavat set puheet niin Suomessa kuin EU-tasollakin. ensin opetusta omalla äidinkielellään, ja sitten EU:n parlamentti ei saanut viime syksynä tah opetellaan paikallista kieltä ja kulttuuria. toaan läpi, että maahanmuuttajien taakka pitää – Ensimmäinen askel oppimiselle on hyvä äi jakaa unionin maiden kesken. dinkielen osaaminen. Täytyy oppia lukemaan ja Päätös juuttui Eurooppa-neuvostoon eli hal kirjoittamaan omalla kielellään, jotta voi oppia litusten välisiin kokouksiin, ja lopulta huippu toista kieltä. Lapset oppivat luontaisen uteliai kokouksen tuloksena oli Turkin ja EU:n välinen sopimus. Sen mukaan EU paitsi maksaa Turkil suutensa vuoksi helposti. Murrosikäisille pojille le lisää pakolaisleirien hoitamisesta, myös ottaa vieraan kielen oppiminen voi olla lähes mahdo tonta, kun mielessä ovat aivan muut asiat. Poiki vastaan syyrialaisia kiintiöpakolaisten leireiltä. enkin on opiskeltava, Torvalds sanoo. Turkki puolestaan yrittää tulpata pakolaisvirran Turkin ja Kreikan välillä. MONTA UHKAA – EU:n parlamentilla ei ole osaa eikä arpaa EU elää Torvaldsin mielestä vakavaa murrosta, Turkin ja EU:n sopimuksessa. Kukaan ei oikein usko, että koko sopimus edes pitää. jonka ytimessä ovat euro, Schengen-sopimus ja maahanmuutto. Torvalds saa jatkuvasti ilkeitäkin viestejä – EU:n kriisin ytimessä on unionin voimatto siitä, että hän kannattaa pakolaisleireiltä pyr muus. Se johtuu pitkälti siitä, ettei EU:lla kivien tuloa Eurooppaan. ole varoja tehdä joustavia ratkaisuja. EU – Meillä Suomessakin on niin ”Kannatan maantieteellistä tilaa kuin väli varhaisessa on vahvoille maille kerjäläinen, joka jää aikaiseen majoittamiseen vanhoja ulkopuolelle osto- ja myyntipolitiikassa. vaiheessa kouluja ja kerrostaloja. Meillä on Sitä harrastavat jotkut maat: suostumme kansainvälinen velvollisuus ottaa monen kielen tähän, jos te suostutte johonkin. Suljet opiskelua.” tujen ovien sisällä käydään kauppaa va ihmisiä vastaan sodan jaloista. kavista asioista. – Yritän ymmärtää minulle tul EU:n koko budjetti on noin 1,2 prosenttia leiden vihaisten viestien taustoja. Usein siellä on unionin maiden yhteisestä bruttokansantuot aika onneton ihminen, mutta ei auta, jos tekee teesta. Torvaldsin mukaan ei ole tarvetta siirtää itsestään mustavalkoisen, Torvalds sanoo. jäsenmaiden budjetteja yhteiseen valvontaan MONIKIELISYYS PORTTI MAAILMALLE eli siirtyä liittovaltiokehitykseen, vaan pienem pikin osuus yhteiseen kassaan toisi joustovaraa Ruotsinkielisen vähemmistön edustajana Tor reagoida äkillisiin tilanteisiin. valds on usein joutunut huomion keskipistee – Esimerkiksi kaksi prosenttia unionin koko seen, kun jotkut ihailevat suomalaista järjestel bkt:sta helpottaisi jo kummasti reagointia äkilli mää kouluttaa kaikki vähintään kaksikielisiksi. siin muutoksiin kuten maahanmuuton tuomiin – Maailmalla katsotaan, että ollaanpa me ongelmiin. humaaneja. Eihän se niin ole. Suomessa on yhtä vähemmistöä eli saamelaisia kohdeltu jo – EU:n romahtaminen sisäisiin ongelmiin olisi äärimmäisen huono vaihtoehto. EU:n pitkään todella huonosti. Romanien tilannetta yksi kantava voima on rauha, mutta senkin on saatu korjattua pitkällisen työn tuloksena. kestävyys edellyttää, että ihmiset eri puolilla – Mitä tulee pakkoruotsiin, itse kannatan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mah Eurooppaa ymmärtäisivät, mihin olemme me dollisimman monen kielen opiskelua. Yksi vie nossa. Nationalismilla yhteisessä Euroopassa ras kieli auttaa oppimaan toisen ja kolmannen. on vähän sijaa, Torvalds sanoo. Suomalaisten on oltava kielitaitoisia pärjätäk seen maailmalla, Torvalds sanoo. 19.4.2016 12:48:23 6 23 28.04.2016 Kuvavalinnoin katsotaan, ettei ilme ristiriidassa noston kanssa NILS TORVALDS ■■ 70-vuotias ■■ opiskellut kansantaloustiedettä, oikeustiedettä ja työskennellyt toimittajana ■■ Euroopan parlamenttiin 2012 Carl Haglundin tilalle ■■ toinen kausi EU-vaaleissa 2014 ■■ ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen ■■ ollut ruotsinkielisten kehitysvammaisten järjestön FDUV:n puheenjohtaja ■■ vammaisalan yhteistyöjärjestön jäsen ”Ymmärrämmekö mitä Venäjällä tapahtuu?” ■■ Nils ”Nicke” Torvalds tuntee venäläisten ajatusmaailmaa ehkä enemmän kuin moni suomalainen tai eurooppalainen poliitikko. Torvalds aikoinaan paitsi opiskeli Moskovassa, työskenteli siellä Yleisradion kirjeenvaihtajana 1990-luvun loppuvuosina. Silti Torvalds sanoo, että Venäjän tuntemus saattaa usein olla pikemminkin taakka kuin etu EU-kuvioissa. – Venäjä on Euroopalle aina jonkinlainen ongelma. Ymmärrämmekö oikein, mitä Venäjällä tapahtuu, millaisten ongelmien edessä he ovat ja mihin suuntaan heidän olisi pakko kääntyä, Torvalds kysyy ja sanoo parlamentissa näkyvän kohtalaisen selkeästi, että kun ristiriita Venäjän ja EU:n välillä kärjistyy, ihmiset liukuvat aika nopeasti kylmän sodan juoksuhautoihin. – Tässä asetelmassa meillä suomalaisilla olisi erityistehtävä, koska meillä on toisenlaiset kokemukset itänaapuristamme, ja niistä kokemuksista pitäisi ALDE Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä ■■ ryhmään kuuluu 70 meppiä 751 europarlamentaarikon joukosta ■■ Suomesta ryhmään kuuluvat keskustalaiset Anneli Jäätteenmäki, Paavo Väyrynen ja Hannu Takkula sekä Nils Torvalds Rkp:stä ■■ korostaa arvoissaan nykyistä vahvempaa ja vakaampaa Euroopan unionia, jolla on keinot ratkaista kansalaisten ongelmat niissä suurissa kysymyksissä, joihin jäsenvaltiot eivät yksin kykene ■■ haluaa EU:n täydentävän sisämarkkinoita energia- ja digitaalisilla palveluilla ja hyödyntää pääomamarkkinoita vakaan ja kestävän työllisyyden rahoittamiseksi uskaltaa puhua vapaammin. EU:n talouspakotteet Venäjää kohtaan ja Venäjän vastapakotteet EU-maihin ovat kirpaisseet rankasti suomalaisia maanviljelijöitä ja elintarvike teollisuutta. Taloussota näkyy myös Suomen kansantaloudessa. Torvalds arvelee, että talouspakotteet kyetään jonain päivänä purkamaan, mutta taustalla oleva Ukrainan kriisi olisi ensin selvitettävä. – Ukraina ei enää kiinnosta Venäjää, kun öljyn hinta on pysyvästi laskenut. EU:lle puolestaan Ukraina on ongelma, koska sinne ei ole kyetty rakentamaan aitoa kansalaisyhteiskuntaa, joka johtaisi vakaaseen demokratiaan, Torvalds sanoo. P.S. Nils Torvalds on ollut aikoinaan Metalliliiton jäsen. 1970-luvun alussa hän työskenteli pari vuotta laudoittajana Nokian kaapelitehtaalla. Hänen mukaansa suomalaismepit kautta linjan ovat vaatimassa EU:n maatalousbudjettiin hyvitystä suomalaiselle maataloudelle. Edellisellä kerralla hyvityssumma jäi vähäiseksi, seuraavalla budjettikierroksella yritys on entistä tiukempi. AHJ1606_1-23.indd 23 19.4.2016 12:48:24 24 TA U KO Sulzer Pumps Finland Oy, Kotka, 11. huhtikuuta KUVA JUHA METSO AHJ1606_24-48.indd 24 19.4.2016 13:11:52 25 AHJ1606_24-48.indd 25 19.4.2016 13:12:04 26 6 28.04.2016 ➊ Lääkeannostelija lähtee rakentumaan piirilevyistä ja komponenteista. Niitä käsittelee testaaja Tomi Puntti, joka työskenteli Nokialla matkapuhelinkorjaajana. Hän on ollut Evondosilla jo aivan annostelijoiden tuotannon alkumetreiltä lähtien. – Olin aluksi täällä vuokramiehenä vähän aikaa, mutta vuoden 2013 lopussa minut jo vakinaistettiin. Olen viihtynyt, työilmapiiri täällä on todella hyvä. Puntti tarkistaa piirilevyt mikroskoopilla ja tekee tarvittavat muutokset. – Lisään tai otan pois komponentteja ohjeiden mukaan, tarvittaessa lisään vähän tinaa joihinkin kriittisiin paikkoihin. Lopuksi testaan levyn toimivuuden. Aikaa menee yleensä noin viisi minuuttia per levy. AHJ1606_24-48.indd 26 19.4.2016 13:12:14 Pääluottamusmies, korjaaja Joona Oksanen kiinnittää lääkeannostelijan kannen paikalleen ja tekee pintadesinfioinnin suihkuttamalla pullosta desinfiointiainetta. Kun annostelija on koottu, sen toimivuus tarkistetaan. Viimeinen testaus on erityisen tärkeä, koska kyse on laitteesta, jonka varaan ihmiset uskovat terveytensä. Salon uusin: lääkeautomaatit TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ ➌ 6 27 28.04.2016 Evondos ponnistaa Salon vahvan elektroniikkaperinnön pohjalta. Yritys valmistaa lääkeannostelijoita vanhoissa Saloran televisiotehtaan tiloissa. Henkilökunta koostuu miltei kokonaan entisistä Nokian työntekijöistä. J ➋ Kokoonpanija Krista Tuominen on myös vanha nokialainen. Hänen koulutustaustansa ja työuransa todistavat 2000-luvun työelämän jatkuvasta muutoksesta. – Olin kolme ja puoli vuotta kokoamassa puhelimia, koulutukseltani olen yo-merkonomi. Nokian loppumisen jälkeen kouluttauduin kokiksi ja työskentelin ravintolassa, jonkin aikaa olin myös Salon kaupungilla toimistopuolella… Niin, ja olinhan minä yhden pätkän myös Foxconnilla näyttöpäätteitä tekemässä, Tuominen luettelee. Työpisteessä on näyttöpääte, jolla näkyy suuri määrä osia. Työohjeet myös päivittyvät jatkuvasti. Kielenä on enimmäkseen englanti, osittain suomi. – Tarkkana tässä saa kyllä olla. Piuhojen kanssa varsinkin, että ne eivät jää puristuksiin. Mutta jos jotain ongelmaa tulee, niin aina on työkavereita, keneltä voi kysyä. AHJ1606_24-48.indd 27 oona Oksanen aloitti Evondos Oy:n pääluottamusmiehenä vuoden alussa. Taustatarina on sama kuin monessa muussa pienessä yrityksessä. – Työntekijöiden porukassa tuli puhetta siitä, että meillä olisi hyvä olla pääluottamusmies. Minä sitten rupesin siihen. Lääkeannostelijoiden tuotanto oli alkanut kesällä 2013, joten luottamusmiehetöntä aikaa oli Evondosilla ehditty elää pari vuotta. Oksanen oli kuitenkin ollut firman ensimmäinen tuotantotyöntekijä. Ensimmäinen isompi urakka pääluottamusmiehelle oli työnvaativuusryhmien määrittely yhdessä työnantajan kanssa. Oksanen kertoo, että tehtävä oli lopulta vähemmän vaikea kuin olisi voinut ajatella. – Perustettiin työryhmä kehittämään tvrportaikkoa. Metalliliiton aluetoimistosta ja Teknologiateollisuudesta käytiin paikan päällä antamassa neuvoja. Yllättävän helpolla sitten lopulta saatiin työnantajan kanssa määritettyä eri tehtävien vaativuus. Työntekijöiden keskenkin oltiin hyvin pitkälle yksimielisiä. Vahvan selkänojan neuvotteluihin Oksaselle antaa se, että järjestäytymisaste on Evondosilla lähellä sataa. Työntekijöistä miltei kaikki olivat aiemmin olleet Nokian matkapuhelintehtaalla, joka suljettiin 2012, ja siellä liiton jäsenyys oli kuulunut tapoihin. Tuotannon 16 työntekijästä Metalliliiton jäseniä on 14, yksi kuuluu Sähköliittoon ja yksi Loimaan kassaan. – Sen yhden loimaankassalaisen kanssa olen käynyt keskustelun, ja hänelläkin on aikomuksena liittyä Metalliin ensi vuodeksi, Oksanen kertoo. Pääluottamusmies Oksanen kertoo, että yhteys tuotannon ja tuotekehityksen välillä toimii joustavasti. – Jos tuotannon puolella huomaamme jonkin parannettavan kohdan, niin ideat viedään eteenpäin ja toteutetaan. Ei mitään osamuutoksia, mutta esimerkiksi loppuvaiheen työtehtäviä järjestelimme uudestaan, ja näillä muutoksilla saatiin vähän nopeutettua tuotteen sykliaikaa. Oksanen on luottamusmiehenä uusi, mutta hänelle oli alun pitäen selvää, että luottamustehtävää varten kannattaa hankkia maksimimäärä tietoa. – Kävin ammattiosasto 57:n järjestämän paikallisen kurssin, jonka aiheena oli paikallinen sopiminen. Ja seuraavaksi olen lähdössä Murikkaan luottamusmiesten peruskurssille. Erityisesti paikalliseen sopimiseen Oksanen aikoo Murikassakin perehtyä, sillä se on Evondosin tyyppisessä firmassa aina ajankohtaista. – Haluan saada selville, miten paikallisen sopimuksen voi neuvotella niin, että se ei ole yksipuolinen paperi vaan tuottaa molemminpuolisen hyödyn sekä työnantajalle että työntekijöille, Oksanen kuvailee. 19.4.2016 13:12:23 28 6 28.04.2016 Aikuisopiskelijoiden idea loi pohjan bisnekselle Ensimmäinen lääkeannostelijan prototyyppi syntyi aikuisopiskelijoiden kurssityönä Turun yliopiston ja ammattikorkeakoulun järjestämässä tuotteistamisen aikuiskoulutuksessa vuonna 2007. – Yksi opiskelijaryhmä oli kehitellyt tällaisen laitteen, josta minä kiinnostuin. Tarjosin heille apua liiketoimintaan ja rahoituksen hankkimiseen. Siitä se sitten lähti, selvittää toimitusjohtaja Jyrki Niinistö. Vuosien varrella laite on kehittynyt monipuolisemmaksi. Prototyyppi ilmoitti piippaamalla, milloin lääkkeitä piti ottaa, mutta nykyinen automaatti puhuu sujuvasti käyttäjänsä äidinkieltä – tällä hetkellä suomea, englantia ja pohjoismaisia pääkieliä. Ja mikäli käyttäjä ei ota lääkettä määrätyn ajan sisällä, laite siirtää lääkkeen takaisin säilöön ja ilmoittaa asiasta hoitohenkilökunnalle. Toimitusjohtaja Niinistön mukaan koko maailmassa yksi terveydenhuollon suurimpia ongelmia on, että ihmiset ottavat lääkkeensä väärin. – Väärinä annostuksina, väärään aikaan, väärinä yhdistelminä. EU-maissa lääkkeiden ottaminen väärin aiheuttaa vuosittain noin 200 000 kuolemaa. Evondosin kohderyhmänä ovat pitkäaikaislääkityt, kotona asuvat ihmiset, joiden kotona asumista palvelu pyrkii tukemaan. Kovin dementoituneelle potilaalle järjestely ei kuitenkaan sovellu. Lääkeautomaatin lisäksi palvelukokonaisuuteen kuuluu langaton yhteys, jonka kautta käyttäjä voi keskustella hoitajien ja omaistensa kanssa. – Vanhin asiakkaamme on 97-vuotias. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä ja pitäneet laitetta helppokäyttöisenä, vakuuttaa Niinistö. Toistaiseksi Evondos ei myy palveluaan suoraan yksittäisille ihmisille, vaan asiakkaina ovat julkinen sektori ja hoitoalan yksityiset yritykset. Ostajia on ilmaantunut Suomen lisäksi vasta Ruotsista ja Norjasta, mutta suunnitelmissa on toiminnan merkittävä laajentaminen. Koska läntisten teollisuusmaiden väestö harmaantuu kovaa vauhtia, bisnesmahdollisuudet ovat lupaavat. – Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Japani kiinnostavat meitä, näissä paikoissa olemme hakeneet patenttisuojan. Ja jossain vaiheessa ehkä Kiinakin – siellä pitkään harjoitettu yhden lapsen politiikka on johtanut siihen, että huoltosuhde on vinoutunut eli vanhusten määrä suhteessa työikäisiin on todella suuri. AHJ1606_24-48.indd 28 2007 2009 2011 2012 2013 Idea lääkeannostelijasta syntyy AMK:n tuotteistamisen kurssilla Ensimmäinen prototyyppi Tekes myöntää rahoitusta Ensimmäiset patenttisuojahakemukset tuotteelle Tuotanto Salossa alkaa Niinistö myöntää, että helppoa maailmanvalloituksesta ei tule. – Me olemme tyypillinen korkean riskin yritys, jolle alkuvaihe on vaikea. Menot meillä ovat suuret mutta tulot vielä pienet, ja olemme täysin riippuvaisia omistajien rahoituksesta. Kovia kokeneelle ja Nokian menettäneelle Salon kaupungille Evondosin pärjääminen olisi hyvä uutinen. Se merkitsisi tuotannon laajentamista ja lisää työpaikkoja tulevaisuudessa. Toimitusjohtaja mainitseekin Nokian perinnön olleen keskeinen syy siihen, että tuotannon paikkakunnaksi valittiin juuri Salo. – Olen itse kotoisin täältä, ja tiesin hyvin, että Salossa on paljon motivoitunutta ja osaavaa työvoimaa, varsinkin valmistuksen puolella. Ja lisäksi minulla on nyt mukavan lyhyt työmatka, Niinistö naurahtaa. a M 19.4.2016 13:12:30 28.04.2016 6 29 PÄ I V Y S TÄ J Ä EDUNVALVONNAN PALVELUNUMERO 020 77 41100 ma–pe klo 8.30–15 ? Työntekijöillä on palkka usein vähän myöhässä. Milloin palkan pitää olla tilillä työntekijän käytettävissä? Ja mitä voi seurata, ellei se ole? Palkan on oltava työntekijän käytettävissä sovittuna palkkapäivänä. Tämä tarkoittaa tarkemmin sanottuna sitä, että palkan on oltava työntekijän käytettävissä koko palkanmaksuvuorokauden ajan eli heti sen alusta klo 0.00 lukien. Vaikka vain harva pääsee jo tuohon aikaan ostoksille, monella voi olla ohjelmoituna esimerkiksi omia lyhennyksiä, joita varten tilillä on oltava katetta ajoissa. Pienikin palkan viivästyminen on sopimusrikkomus. Sopimusrikkomukseen sovelletaan yleisiä vahingonkorvausoikeudellisia sopimusvastuun periaatteita. Rikkonut sopijakumppani on velvollinen korvaamaan sopimuksen rikkomisesta aiheutuneen vahingon. Mikäli vaikka työntekijän asuntolainan hoitaminen ajallaan viivästyy siksi, että palkka tulee myöhässä, ja siitä seuraa hänelle kuluja, työntekijä voi vaatia kyseisten kulujen korvaamista työnantajalta. Jos palkka on usein tai enemmän myöhässä, sitä voidaan viime kädessä vaatia oikeusteitse siviilikanteella. Palkan pääomalle laskettavat vuotuiset viivästyskorot ovat pieni rahaerä eivätkä tuntuvasti hyvitä palkan viipymisestä aiheutunutta harmia ja mielipahaa. Työnantajalle viivästelytaipumus voi kuitenkin tulla kalliiksi, jos sille määrätään oikeudenkäyntikuluja tällaisesta prosessista. Useimmiten keskustelemalla saadaan palkanmaksuprosessin oikea-aikaisuuden tärkeys työnantajan ja palkanlaskijan tietoisuuteen sekä ajoituksen turha takkuilu eliminoitua. PIIRROS ERIC LERAILLEZ Lisätietoa Metalliliiton edunvalvonnan päivystyksestä 020 77 41100. TURVALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN RATKAISUT YHDESTÄ OSOITTEESTA! TURVALUKITTEET TEOLLISUUSMERKINTÄ ALUERAJAUS KEMIKAALIKAAPIT TURVAPEHMUSTEET MERKIT KILVET TARRAT ALUEMERKINTÄ lockout tagout TURVALUKOT MYÖS SARJOITETTUNA! 010 239 7500 WWW.SARESKOSKI.COM myynti@sareskoski.com AHJ1606_24-48.indd 29 19.4.2016 13:12:31 30 TEKSTI JA KUVAT JAAKKO JASKARI 6 28.04.2016 Metalli tukee Filippiinien järjestämistä Määrätietoinen työ lisää ay-liikkeen vaikutusmahdollisuuksia Filippiineillä. Metalliliiton tukeman solidaarisuushankkeen tavoitteena on 10 000 uutta jäsentä, 14 uutta yrityskohtaista liittoa ja monipuolista ay-aktiivien koulutusta. Hanke: Filippiinien metalliliitto PMA:n vahvistaminen 2015–2017 ■■ Filippiinien metalliliitto PMA on perustettu vuonna 2006 Metalliliiton rahoittaman hankkeen tuella. PMA on ainoa toimialakohtaisesti järjestäytynyt ammattiliitto metallisektorilla. Hankkeen käynnistyessä sillä oli 7 000 jäsentä 30 työpaikkakohtaisessa liitossa ja sen kyky vastata toimialakohtaisiin ja jäsenistön työpaikoilla kohtaamiin ongelmiin oli vielä heikko. Filippiinien ay-liike on heikko ja pirstaleinen ja liittojen välinen kilpailu kovaa. Ay-toiminta maassa on useasta syystä vaikeaa. Työmarkkinoita säädellään tuhansilla laeilla, joiden toimeenpano ja valvonta ovat heikkoa. Yrityskohtaisten ay-organisaatioiden perustaminen on oikeudellisesti pitkä prosessi. Työmarkkina malli tulee Yhdysvalloista ja työnantajat ovat lähes poikkeuksetta ay-vastaisia. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa liittoa järjestämällä kolmen vuoden aikana 10 000 uutta jäsentä, perustamalla 14 uutta yrityskohtaista liittoa sekä kouluttamalla luottamusmiehiä, ay-aktiiveja ja paikallisliittojen johtajia. Myös prosentti perusteisen jäsenmaksun käyttöönotolla ja jäsenmaksuperinnän tehostamisella parannetaan liiton taloudellista toimintakykyä. AHJ1606_24-48.indd 30 K Galil Garcia ello puoli kuusi aamulla Cubaon linja-autoasemalla PMA:n projektikoordinaattori Galil Garcia hieroo unihiekkaa silmistään ja nousee bussiin. Matkaamme metallialan ammattiliiton PMA:n johtajien eli suomalaisittain luottamusmiesten kuukausitapaamiseen. Ammattiliiton johtaja vastaa meillä Suomessa työpaikka-ammattiosaston puheenjohtajaa, joka on samalla myös pääluottamusmies. Tapaaminen järjestetään Manilan eteläpuolella sijaitsevalla Lagunan teollisuusalueella. Miljoonakaupungin aamuruuhkassa hyväntuulinen nuorimies Garcia kuvailee järjestämistyön haasteita. – Kierrän kertomassa ammattiliittojen eduista metallialan työläisille eri puolilla Metro Manilaa. Onneksi asiaamme suhtaudutaan useimmiten myönteisesti. Moni kuitenkin sanoo pelkäävänsä potkuja, jotka voivat seurata ammattiliittoon liittymisen johdosta. Garcia kertoo tehdastyön rakennemuutoksesta Filippiineillä. Vielä 1970-luvulla työntekijät asuivat pääsääntöisesti tehtaiden lähistöllä. Perheet ja suvut pitivät yhtä, jolloin esimerkiksi lakkotilanteessa ruokahuolto toimi. Sittemmin 1980–90 luvuilla teollisuus alkoi keskittyä Mani lan liepeille perustetuille talousalueille. Matalasti koulutettua työväestöä virtasi pääkaupunkiseudulle eri puolilta maata. Manilan paisuessa liikenne ruuhkautui ja työmatkat pitenivät. – Filippiinit on saaristo, jossa puhutaan kymmeniä eri kieliä. Perheen tuki on aina ollut elämän kiinnekohta. Pikkuhiljaa tiiviit perheyhteisöt hajosivat, eivätkä enää voineet entiseen tapaan tukea jäseniään. Tilanne on ammattiliittojen akilleen kantapää maassa, jossa suvun tuki on edelleen demokratiaa tärkeämpi tekijä, Garcia valaisee. LUOTTAMUSHENKILÖIDEN MÄÄRÄ KASVAA Neljä tuntia myöhemmin ruosteinen kolmipyörä jättää meidät Lagunan talousalueen sopukassa sijaitsevan aaltopeltihökkelin eteen. Rakennus on koottu metalliyhtiöiden kierrätystavarasta. Ammattiliittojen luottamusmiehet toivottavat meidät tervetulleeksi. Lattiat lakaistaan, tuolit ja pöydät asetellaan paikoilleen, virvokkeet jaetaan pöytiin. Tupakkatauon ja yhteisen rukoushetken jälkeen syvennytään esityslistaan. Aluksi vertaillaan vakituisten- ja tilapäistyösuhteissa olevien työntekijöiden määrän kehitystä. 19.4.2016 13:12:34 6 31 28.04.2016 Viidettä tuntia kestävä kokous pusketaan läpi helteestä huolimatta. Filippiiniläisten elämänilo ei unohdu vakavienkaan päätösten keskellä. PMA:n puheenjohtaja Ruel Punzalan kertoo vuoden 2015 alusta toimineen Suomen Metalliliiton tukeman järjestämis- ja koulutushankkeen saavutuksista. Punzalan kertoo paineiden olevan kovat. Liittojen jäseniä häiritään edelleen. Yritykset perustavat omia ”keltaisia liittoja” vastavetona ammattiliitoille, ja jalostusalueille on pääsy kielletty. – Liittojen sisäinen ja välinen solidaarisuus on jo ohjelman myötä vahvistunut. Kokeneet paikallisliittojen luottamushenkilöt avustavat nuorempia kollegoitaan muun muassa työehtosopimusneuvotteluissa. Ennen heitä oli vain kahdeksan, nyt heitä on koulutettu jo 27 lisää, Punzalan kertoo. Suurin osa hankkeen varoista kuluu työntekijöiden järjestämiseen. Vakinaistamisten kautta kahteen yhtiöön saatiin 500 uutta liiton jäsentä, koska Filippiineillä vain vakinaisessa työsuhteessa olevilla on järjestäytymisoikeus. Vuonna 2015 perustettiin kaksi uutta liittoa. Toiseksi eniten varoja kuluu koulutuksiin. Ruel Punzala NAISIA SAATAVA LISÄÄ JOHTOON Autojen johtosarjoja tuottavan PKI:n työntekijöiden Welfare Union vietti 20-vuotisjuhliaan syyskuussa 2015. Fabian Bien C. Dimaculangan on ollut liiton varapuheenjohtaja kuuden vuoden ajan. PKI:n johdossa on viime kuukausina tapahSUKUKIN MUKANA tunut useita henkilöstövaihdoksia. Nykyinen LEVITTÄMÄSSÄ SANOMAA johto ei ole kovinkaan perillä työvoimalainRuel Punzalan painottaa, että toiminnan on säädännöstä eikä kunnioita ammattiliittoja. oltava laadukasta, mutta jäsenmäärien tulee Dimaculangan kiittelee järjestämis- ja koulutushanketta. nousta merkittävästi, jotta liitoilla olisi kipeäs– PMA:n hanke on auttanut meitä syventi tarvittavaa vaikutusvaltaa. Jotta paikallinen tämään yhteistyötä muiden ammattiliittojen liitto voidaan perustaa, on 30 prosenttia kaikista työpaikan työntekijöistä kanssa. Olemme keränneet tietoa ja kokemuksia teskannatettava liiton perustamis- Vain vakinaisessa ta, ja jotta liitto voisi olla sopityösuhteessa olevilla on neuvotteluissa käytettävistä tekniikoista. Ilman hankmusosapuoli, on sen saatava 50 järjestäytymisoikeus. prosentin kannatus. keen tukea olisimme tässä tilanteessa heikoilla. Tänä – Olemme myös ottaneet vuonna yhtiömme tulos on hyvä, joten neuvotperinteiset keinot käyttöömme: ystävät ja suteluasemamme on tavallista edullisempi, Dimkulaiset ovat avoimesti mukana levittämässä aculangan sanoo. sanomaamme työpaikoilla. Jäsenten määrä onkin jo nousussa ja uskomme tänä vuonna Dimaculanganin mukaan liitolla on kova työ pitää jäsenensä, joita on tällä hetkellä noin pääsevämme tavoitteeseen, joka on vähintään 2 180. Jäseniä tulee lähestyä, heille tulee järjes7 000 uutta jäsentä. Tavoite vuodelle 2017 on tää keskusteluja, tapaamisia sekä koulutusta. 10 000 jäsentä ja lähivuosina pyrimme saamaan Liiton luottamusmiesten kuukausittaisissa ta20 000 uutta jäsentä vuodessa, Punzalan visioi. paamisissa käydään palautteet läpi. Liittojen vaikutusvaltaa tarvitaan selkeyttäTällä hetkellä liiton jäsenistä 70 prosenttia on mään työoikeuksia ja liittojen muodostamista naisia, mutta naisia ei ole samassa suhteessa liittokoskevia lakeja, jotka Filippiineillä muodosjen johdossa. Yksi PMA:n keskeisistä tavoitteista tavat vaikeasti hahmotettavan juridisen viidaonkin saada naisia lisää johtoon ja kouluttajiksi. kon. Ammattiliitot tekevätkin paljon työtä pa– Sopimusehdoissa työvoimastamme on rantaakseen suhteita paikallishallintoon sekä tällä hetkellä 60 prosenttia vakinaista ja 40 hallitukseen. Kansainvälisten organisaatioiden prosenttia tilapäistä. Pyrimme kevään neuvottuki on keskeisessä osassa. teluissa 80–20-suhteeseen. Toivomme jatkoa rahalliselle tuelle ja opastukselle, jotta menestyisimme vastaisuudessakin. AHJ1606_24-48.indd 31 Kokous päättyy, pöydät ja tuolit kerätään kokoon. Saan Suomeen viedäkseni lämpimät kiitokset koulutushankkeesta. Edessämme on neljättä tuntia kestävä paluumatka Metro Manilan betoniviidakkoon. Alkuillan punertava aurinko paahtaa bussin ikkunoista sisään. Galil Garcia kertoo kunnioituksestaan ammattiliittojen aktiiveja sekä johtajia kohtaan: kaksi kokouksen osanottajista saapui paikalle Angelesista saakka eli he istuivat ruuhkabussissa päivän aikana yhteensä 11–12 tuntia. Ammattiliittoaktiivin työ on Filippiineillä hengenvaarallista jo lähtökohtaisesti. Tropiikin helle ja miljoonakaupungin uuvuttavat välimatkat tekevät siitä vielä monin verroin kuluttavampaa. a Solidaarisuustoiminnalla globalisaation lieveilmiöitä vastaan ■■ Metallityöväen liitto vaikuttaa globalisaatioon toimimalla kansainvälisissä järjestöissä ja omalla solidaarisuustoiminnallaan. Liittokokouspäätöksen mukaisesti yksi prosentti nettojäsenmaksu tuloista varataan solidaarisuustoimintaan. Kehitysyhteistyöhankkeiden hallinto hoidetaan yhteistyössä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASK:n kanssa, ja keskeinen kumppani hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksen seurannassa on Teollisuusalojen kansain välinen liitto IndustriALL Global Union sekä sen jäsenjärjestöt kohdemaissa. Suurin osa hankkeista on koulutus- ja järjestäytymishankkeita. Liittokokouksen määrittelemiä tavoitteita ovat työelämän perusoikeuksien edistäminen, vaikeissa olosuhteissa toimivien veljesjärjestöjen tukeminen ja suomalaisten monikansallisten yritysten valvonta. Lue lisää: www.metalliliitto.fi/solidaarisuustoiminta 19.4.2016 13:12:38 32 K A N S A I N VÄ L I N E N TEKSTI HEIKKI JOKINEN 6 28.04.2016 LEHTIKUVA / REUTERS / AMIT DAVE Naisetkin johtoon ROMUTUS Työntekijät kantoivat köyttä kiinnittääkseen käytöstä poistetun laivan Alangin purkutelakalla Gujaratin osavaltiossa läntisessä Intiassa maaliskuussa 2015. Työ Intian, Pakistanin ja Bangladeshin alkeellisilla purkutelakoilla on hyvin vaarallista. Työntekijöitä edustavat liitot ja kansainväliset ay-järjestöt vaativat työntekijöiden oloihin parannuksia. Laivojen purkaminen on vaarallista työtä TELAKKATEOLLISUUS Laivojen purkaminen on maailman vaarallisimpia töitä. Yli 70 prosenttia maailman laivoista puretaan Intian, Bangladeshin ja Pakistanin rannoilla. Työssä kuolee alueen ammattiliittojen arvion mukaan satoja ihmisiä vuodessa. Vaikka virallisia lukuja ei julkaistakaan, tietoja kuolemantapauksista tulee usein. Köyhien siirtotyöläisten kohtelu on ala-arvoista eikä työsuojelusta ole käytännössä tietoakaan. Työhön opastuskin on olematonta. Vakavia onnettomuuksia sattuu esimerkiksi työläisten kiipeillessä rannalle ajettujen laivojen kansilla polttoleikkaamassa laivan osia irti. Jokin aika sitten useita työläisiä kuoli kemikaalitankkerin kaasutankin räjähdyksessä. Työnantajan kovat otteet tuovat lisää uhreja. Maaliskuun lopussa Kabir Steelin aluspurka molla Bangladeshin Chittagongissa Mohammad Sumon jäi trukin alle ja kuoli. Työtoverit ja omaiset kokoontuivat paikalle, mutta tehtaan johto ei luovuttanut ruumista omaisille. Sen sijaan he käskivät vartijoiden ampua mieltään osoittaneita. Seitsemän ihmistä haavoittui. Teollisuuden ammattiliittojen maailmanjärjestö IndustriALL kampanjoi voimakkaasti 130 000 laivojen purkajina Kaakkois-Aasiassa työskentelevän ihmisen puolesta. AHJ1606_24-48.indd 32 Se raportoi maailmalle romuttamoiden pimentoon jäävistä oloista. Gaddanin aluspurkamo Pakistanissa on maailman kolmanneksi suurin. Siellä työskentelee 10 000–15 000 ihmistä. Työpäivä on yleensä 12 tuntia ja töitä tehdään joka päivä. Palkkaa kertyy sata euroa kuussa – ilman lomia ja muita etuja. Monen eri maan ammattiliitot tukevat jär jestäytymistä ja paikallisten ammattiliittojen toimintaa. Tammikuussa laskettiin peruskivi ASSRGWA-liiton koulutuskeskukselle Alangissa Intiassa. Valmistuttuaan se hyödyttää alueen 18 000 liiton jäsentä. Heille tarjotaan koulutusta ammatissa, työsuojelussa ja terveydenhuollossa. ASSRGWA on jo aiemmin järjestänyt työ läisille peruskoulutusta muun muassa laivojen rakenteesta, kaapeloinneista ja putkistosta. Kampanja vaatii Hongkongin kansainvälisen yleissopimuksen toimeenpanoa. Vuonna 2009 solmittu sopimus sääntelee laivojen rakentamista, käyttöä ja purkamista. Se määrää miten alus puretaan aiheuttamatta haittaa terveydelle, ympäristölle tai työntekijöille. Liitot vaativat hallituksia ratifioimaan sopimuksen ja toimimaan sen mukaan. Suomen hallitus arvelee, että sopimus ei tule voimaan ennen vuotta 2020. Suomi on monin osin toteuttanut tai toteuttamassa sopimuksen määräyksiä. INDONESIA Metalliliitto FSPMI teki Indonesian oloissa uraauurtavan päätöksen, että sen luottamustehtäviin valittavista 40 prosenttia on oltava naisia. Naisten osuuden lisääminen vahvistaa liittoa ja sen työtä työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa, liitto itse kommentoi päätöstä. Naisten laajempi osallistuminen päätöksen tekoon kohentaa liiton osaamista. Se voi jatkossa nostaa työehtosopimusneuvotteluihin esimerkiksi sukupuolittuneita ja syrjiviä verosäädöksiä sekä raskauteen liittyvää työsuojelua. Autotehtailla kyllästyttiin ylitöihin UNKARI Palkkaneuvottelut monella Unkarin autotehtaalla ovat vieneet lakon partaalle. Tuotanto pyörii täysillä ja työntekijät venyvät pitkiin työpäiviin. Napi.hu -lehden mukaan lain sallima 250 tunnin vuosittainen ylityön määrä ylittyy usein. Metalliliitto Vasas vaatii palkkojen korotuksia, jotta työntekijät voivat hankkia elantonsa ilman mittavia ylitöitä. Audin tehtaalla Györissä se vaatii 64 euron korotusta kuukausipalkkaan, etujen parannuksia sekä 319 euron kerta bonusta. Autotyöläiset ansaitsivat Unkarissa viime vuonna keskimäärin 905 euroa kuussa. Ala työllistää yli satatuhatta ihmistä. 1,8 miljoonaa työläistä irtisanotaan KIINA Työvoimaministeri Yin Weimin ilmoitti, että Kiina irtisanoo 1,3 miljoonaa hiilityöläistä ja 500 000 terästyöläistä ylituotannon vuoksi. Ministeri ei määritellyt, milloin irtisanomiset toteutetaan. Alat työllistävät Kiinassa 12 miljoonaa ihmistä. Kiinan talouskasvu on hidastunut, ja se tuo pulmia erityisesti teollisuuteen. Viime vuonna palveluiden osuus Kiinan bruttokansantuotteesta oli ensimmäistä kertaa yli puolet. Kiinan hallitus sanoo käyttävänsä kahden vuoden aikana 13,5 miljardia euroa irtisanottavien työläisten työllistämiseen. 19.4.2016 13:12:40 6 Vuosiloma ja lomapalkka 2016 Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät vuosilomalaista ja Metalliliiton eri sopimusalojen työehtosopimuksista. EDELLYTYKSET V U O S I L O M A J A L O M A PA L K K A 2 0 1 6 TEKSTI VEIKKO KAUPPINEN, SOPIMUSASIANTUNTIJA O TA TA LT E E N 28.04.2016 33 T YÖ E H T O S O P I M U S LOMAUTUS 14 PÄIVÄN SÄÄNTÖ Ansaitsemisperiaate teknologiateollisuudessa pääsääntöisesti: ➊ Työntekijällä on oikeus saada kaksi arkipäivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. ➋ Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän loman määräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan kuukausi, jonka aikana työntekijä on tehnyt työtä työpäivän pituudesta riippumatta 14 työpäivänä. Työssäolon veroiseksi ajaksi huomioidaan myös ne päivät, jolloin poissaololle on vuosilomalain tai työehtosopimuksen mukainen hyväksyttävä syy. Huom. Loman pituutta laskettaessa puolikas lomapäivä on annettava täytenä lomapäivänä. 35 TUNNIN SÄÄNTÖ Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoin, ettei hänelle kerry ainoatakaan 14 työssäolon veroiseksi työpäiväksi huomioitavaa päivää lomanmääräytymiskuukaudessa tai vain osassa kalenterikuukausista on 14 päivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia. Vuosilomalain 2. luvun 7 §: Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estyneenä suorittamasta työtä lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan. Tilapäinen työssäolo: Katkaisee 30 työpäivän laskennan ja työssäolon päätyttyä alkaa uusi 30 työpäivän jakso. Enintään 90 päivää: Jos määräaikaisen lomautuksen aikana käydään töissä, on työn jälkeinen aika työssäolonveroista 30 työpäivän ajalta. Jos ennen työn aloittamista ei ole ilmoitettu lomautuksen jatkuvan tehdyn työn jälkeen, katsotaan lomautuksen keskeytyneen. Vuorolomautus: Jos työnteko on estynyt lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, on työssäolon veroista aikaa enintään 6 kuukautta kerrallaan. Jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) jälkeen, aloitetaan uuden 6 kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen. Työaikajärjestelyn on perustuttava ennalta laadittuun ja ilmoitettuun suunnitelmaan. Jos työaikajärjestely etenee ennalta ilmoitetun mukaisesti, siihen kuuluvat työssäolojaksot eivät katkaise 6 kuukauden määräajan kulumista. SUURUUS Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen lomapalkkasopimus: Laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. Lasketaan mukaan: Ei lasketa: ✓ Työssäoloajan palkka Vuosiloma-ajan palkkaa eikä lomarahaa ✓ Sunnuntaityön peruspalkka (sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus) Palvelusvuosilisää ✓ Palvelurahat Arkipyhäkorvausta ✓ Työajan lyhennyksen korvaus Hätä- ja ylityökorvausta ✓ Tulospalkkio ✓ Vuorotyö- ja muut lisät Huom. Tavallisin virhe vuosilomapalkan laskennassa on, ettei ole otettu huomioon työajanlyhennyskorvauksia. AHJ1606_24-48.indd 33 Varallaolokorvausta Itsenäisyyspäivän palkkaa Sairausloman, äitiys- ja isyysvapaan sekä sairaan lapsen hoidon ajalta maksettua palkkaa Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla keskituntiansio lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella: 2 16,0 3 23,5 4 31,0 12 86,4 13 94,0 14 101,6 22 162,4 23 170,0 24 177,6 5 37,8 6 44,5 7 51,1 15 108,8 16 116,0 17 123,6 25 185,2 26 192,8 27 200,0 8 9 10 11 18 131,2 19 138,8 20 146,4 21 154,4 28 207,2 29 214,8 30 222,4 57,6 64,8 72,0 79,2 ESIMERKKI Työntekijälle, jolla on 30 päivän lomaoikeus, lasketaan lomapalkka 30 päivän kohdalta, vaikka kesällä pidetään 24 päivää ja loput 6 päivää talvella. 35 tunnin sääntö Vuosilomapalkka on lomanmääräytymisvuoden palkkasummasta kun työsuhde kestänyt yhtäjaksoisesti ➊ alle vuoden: 9 % ➋ vähintään vuoden: 11,5 % 19.4.2016 13:12:40 34 6 28.04.2016 Viikko- ja kuukausipalkkaiset muutostilanteessa ➊ Vuosilomapalkan laskentasääntö muuttuu tilanteissa, joissa työntekijän työaika ja palkka muuttuvat loman määräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana hänen siirtyessään kokoaikatyöstä ✓ osittaiselle sairauslomalle ✓ osa-aikaeläkkeelle ✓ osatyökyvyttömyyseläkkeelle ✓ osittaiselle hoitovapaalle ✓ sopimukseen perustuvalle muulle lyhennetylle työajalle. Näissä tilanteissa lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden palkasta. Koskee vastaavasti myös tilanteita, joissa työntekijä palaa osa-aikatyöstä takaisin kokoaikatyöhön. ➋ Jos työntekijän työaika muuttuu vasta lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) päättymisen jälkeen, ennen loman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan (eli samana jatkuneen työajan) ja sitä vastaavan viikko- tai kuukausipalkan mukaan. Käytännössä siis ennen työajan muutosta olleen palkan perusteella. Tällaisessa tapauksessa muutos tulee vasta seuraavan vuoden vuosilomapalkkaan. MAKSAMINEN Vuosilomapalkka on maksettava ennen vuosiloman alkamista. Jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosiloman aikana. Lomapalkan tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettu viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka. Jaksottamisesta sopijana on pääluottamusmies. LOMARAHA Puolet työntekijän lomapalkasta. Teknologiateollisuuden työehtosopimus ei tunne mahdollisuutta vaihtaa lomaraha vapaaksi. Ellei paikallisesti muuta sovita, puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamista ja puolet sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan. Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan, työntekijän työsuhteen pitää olla voimassa vuosiloman viimeisenä päivänä. Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde T YÖ E H T O S O P I M U S lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Kun työntekijä päättää työsuhteensa vähintään 200 kalenteripäivää kestäneen lomautuksen jälkeen tai määräaikainen työsopimus päättyy, kyseessä ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy. Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräy tymisvuoden (1.4.–31.3.) lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta. Huom. Peltialalla maksetaan lomaraha aina myös lomakorvauksesta, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä. LOMAKAUSI Huom! Työnantajan on annettava kesäloma 2.5. ja 30.9. välisenä aikana. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan talvilomana lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua eli 1.10. ja 30.4. välisenä aikana. Loma on annettava yhtäjaksoisena ja työnantaja ei saa pitää työntekijää työssä tälle kuuluvan vuosiloman aikana, eikä työntekijä saa vuosilomansa aikana tehdä ammattiinsa kuuluvaa vastikkeellista työtä. Työnantaja voi jakaa 24 lomapäivän jakson (kesäloma) yksipuolisesti vain, mikäli se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä. Jos loma kuitenkin jaetaan, täytyy ainakin yhden loman osan olla vähintään 12 arkipäivän pituinen. Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman ajankohta, jos hän ei ole päässyt työntekijän kanssa ajankohdasta yksimielisyyteen. Kolmivuorotyö. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle vähintään 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5. ja 20.9. välisenä aikana, ellei paikallisesti toisin sovita. SAIRASTUMINEN LOMAN AIKANA Vuosilomalakia on muutettu niin, että työntekijän sairastuessa vuosiloman aikana, oikeus vuosiloman siirtämiseen on vasta kuuden omavastuupäivän jälkeen. 1.4.2016 voimaan tullut lainkohta koskee jo kesän 2016 lomia eli kun pidetään lomanmää räytymisvuodelta 1.4.2015–31.3.2016 ansaittuja vuosilomia. Karenssipäivät koskevat kuitenkin vain yli 24 päivän pituista vuosilomaa. Karenssi tarkoittaa, että vuosiloma kuluu sairausaikana. Mikäli työntekijä sairastuu ennen vuosi lomaansa taikka hänen tiedetään tulevan määrätyn vuosiloman aikana työkyvyttömäksi, tulee työnantajan siirtää vuosiloma pidettäväksi muuna ajankohtana. Työtekijän tulee pyytää vuosilomansa siirtämistä viipymättä sairastuttuaan. Jos kuitenkin työntekijä on ehtinyt aloittaa vuosilomansa ennen sairastumista ja hän pyytää vuosilomansa siirtämistä, niin työnantajalle syntyy oikeus katsoa enintään 6 päivää vuosilomasta omavastuupäiviksi, joilta lomaa ei siirretä. Työaikadirektiivin mukaan työntekijän tulee kaikissa tilanteissa saada vähintään 24 vuorokautta vuosilomaa hyväkseen ja tätä määrää on työnantajan kunnioitettava ratkaisussaan. Sellaiselta henkilöltä, jolle on karttunut vain 24 vuorokautta lomaa, ei omavastuu päiviä voida vähentää. Varmimmin työaikadirektiivin täyttyminen tapahtuisi siten, että omavastuupäiviä otettaisiin vain 4 viikkoa ylittävästä ajasta, käytännössä talvilomasta. Mikäli työntekijä pyytää vuosiloman siirtoa sairauden perusteella, on työnantajalla oikeus saada tästä vastaavanlainen selvitys, kuin normaalistikin työssäoloajalle osuneista työkyvyttömyystilanteista. Työnantaja määrää myös siirretyn vuosiloman ajankohdan. Tästä voidaan toki aina sopia, mutta työnantajan on huolehdittava siitä, että jokainen työntekijä saa lomansa lain mukaan. Omavastuupäivät eri tilanteissa Jos työntekijä sairastaa loman aikana 4 päivää, työnantaja voi käsitellä noita sairauspäiviä omavastuupäivinä edellytyksellä, että työntekijä on pyytänyt loman siirtoa. Mikäli vuosiloman ajalle sattuu toinen sairausloma, voidaan tästä maksamisessa 2 päivää käsitellä omavastuupäivinä. Mikäli työntekijä ei ole reagoinut ja pyytänyt loman siirtoa, katsoo työnantaja että henkilö on vain ollut lomalla. Omavastuupäiviä voi siis olla yhteensä 6 kappaletta ja ne voivat koostua eri työkyvyttömyystapauksista. Lain perusteluissa on lausuttu periaate siitä, että omavastuupäiviä tulee aina tarkastella siten, että samalta lomanmääräytymis vuodelta karttuneen vuosiloman osalta direktiivin mukainen 24 lomapäivää toteutuu. Jos siis talviloma määrätään pidettäväksi seuraavan kalenterivuoden aikana, niin siihen soveltuu kuitenkin laskenta, jossa edellisen kesän aikana pidetyt lomat ovat mukana. Yksityiskohtaiset ohjeet ja muut sopimusalat: www.metalliliitto.fi/tyoehtosopimus AHJ1606_24-48.indd 34 19.4.2016 13:12:40 28.04.2016 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: ahjo@metalliliitto.fi TEKSTI TERHI FRIMAN KUVA JYRKI LUUKKONEN RALLIAUTOILU HUOLTOMIES HENRI HAAPAMÄKI KOTIPAIKKA SASTAMALA HARRASTANUT VUODESTA 1995 6 35 HARRASTUS Rallikuski ei voi elää ilman kilpailua ■■Henri Haapamäen tähänastinen ura rallin parissa on huikea menestystarina ylä- ja alamäkineen. Juuri nyt Sandvikilla Tampereella kunnossapidossa työskentelevä Haapamäki odottaa, mitä tuleva tuo. – Kilpailemisen halu on veressä. Nautin kilpailemisesta ja haluan voittaa, Haapamäki sanoo. Vuonna 2014 Henri Haapamäki eli tähänastisen uransa huippuvuotta. Rallin SM-sarjassa oli tullut ensin pronssia ja sitten hopeaa, kulta jäi vain yhden SM-pisteen taakse. Hannu´s Rally Teamin Hannu Lehessaari otti nuoren miehen tiimiinsä. Lehessaaren odotukset olivat korkealla, samoin Haapamäen tavoitteet. Vuoden 2014 Neste MM-ralliin Jyväskylään Haapamäki lähetettiin näyttämään, miten vauhti riittää. Hän ajoi 20 pohja-aikaa ja voitti kilpailun ylivoimaisesti. Itsetunto ja usko kasvoivat. Samana vuonna Lehessaari lähetti Haapamäen JWRC-sarjan osakilpailun Walesin MMralliin, josta mies sai tulokseksi kahdeksan pohja-aikaa ja kolmannen tilan. Vuoden 2015 ohjelmaksi varmistui junioreiden MM-sarja. AHJ1606_24-48.indd 35 Portugalin ja Puolan kilpailut menivät loistavasti, Haapamäki arvostaa kotikylän tukea ja omia juuriaan. Hän hyppäsi auton rattiin isän kannusja uran tukijan edellytys oli kotimaassa Jyväskylän Neste-rallin voitto. tamana 6-vuotiaana. Mopojen, peltoautojen ja Värikäs ja monivaiheinen kilpailu alkoi renmoottorikelkkojen rassailu tuli isän kanssa tutukgasrikolla. Seuraavat kolme päivää kilpailu jatkui si, ja lisää oppia tuli myös Vammalan ammattiraivoisalla takaa-ajolla. Haapamäki ajoi 17 pohjakoulusta, josta Haapamäki valmistui CNC-koneisaikaa kahdestakymmenestä, mutta hävisi voittajaksi. Hän sanoo olevansa eri tilanteessa kuin tajalle lopulta puoli sekuntia ja jäi toiseksi. Yhne kuljettajat, jotka tulevat autourheilumaailteistyö Lehessaaren kanssa maan tietokoneen takaa. ”En usko, että päättyi siihen. – Kisoissa on hyötyä, että osaa kor– Se oli elämäni kovin pystyisin elämään jata autoa ja tehdä nopeita ratkaisuja erikoiskokeiden välillä. takaisku. Poru oli kurkussa. ihan tavallista Nyt Haapamäki kerää Arkielämässä autourheilu vie läelämää.” budjettia seuraavaan koehes kaiken ajan. Omasta kunnosta on tukseensa, rallicrossin SM-sarjaan. Optimistinen pidettävä huolta, ja aikaa kuluu salilla, juoksuja sinnikäs mies uskoo, että kaikki järjestyy. Hän lenkillä ja talvella moottorikelkkaillessa. Työ toivoo, että joku näkee hienot suoritukset ja hakunnossapidossa on fyysistä ja auttaa hyvän luaa tukea häntä päämäärässä. kunnon ylläpitämisessä. Kihlattu tukee ja kanHaapamäki iloitsee siitä, että kotikylän Sasnustaa, ja hän on usein kilpailuissa mukana. tamalan Stormin talkoolaiset ovat jälleen hänen Kun elämästä reilut 20 vuotta on kulunut tukenaan. Stormilaiset olivat hengessä mukana kilpailemiseen, siitä on tullut elämäntapa. Haapamäki arvelee, että hän ei voisi elää ilman aujo ennen Hannun tallin aikaa, ja niin he ovat nyttourheilua ja kilpailemista. a kin. Kylänmiehet hoitavat autoa ja muutenkin kylä tukee omaa poikaansa. 19.4.2016 13:12:43 22 –2 5. 5 36 6 28.04.2016 KO NG RE SS EN Styrkeförhållandena efter kongressvalet 2016 Valförbundet för Metalls samarbete (socialdemokrater och obundna) Valförbundet Metalls påverkare (vänsterförbundare och obundna) Kongressombud % av rösterna 26862,4 153 37,1 Centerns och de obundnas valförbund 1 0,3 Valförbundet Metalls Sannfinländare 0 0,1 Kandidater ytterom valförbunden 0 0,1 TEXT JOHAN LUND FOTO JUHA METSO ILLUSTRATION ERIC LERAILLEZ Inga förändringar i styrkeförhållandena efter Metalls val Kongressvalet förde inte med sig några stora förändringar i styrke förhållandena mellan förbundets grupper. Metalls valförbund för samarbete fick in flest kongressombud till kongressen som hålls i maj. Näst störst blev valförbundet Metalls påverkare. AHJ1606_24-48.indd 36 Metallförbundets ordförande Riku Aalto från Metalls valförbund för samarbete poängterar att det däremot skedde större skiften inom de olika valkretsarna. Det beror i första hand på kandidatnomineringen. I Satakunta hade till exempel Metalls påverkare inte fulla kandidatlistor och Metalls samarbete gick rejält framåt. I Uleåborg och Lappland förlorade däremot Metalls samarbete röster medan Metalls påverkare istället gick klart framåt jämfört med etalls valförbund för samarförra kongressvalet. bete (socialdemokrater och – De största förändringarna var närmast valkretsvisa. I det här valet har redan kandiobundna) fick 62,4 procent datnomineringen en stor betydelse för valets av rösterna och 268 ombud. slutresultat. Det här resultatet innebär att Valförbundet Metalls påvalförbunden Metalls samarbete och Metalls verkare (vänsterförbundare och obundna) fick i sin tur påverkare också i framtiden kommer att sam37,1 procent av rösterna och 153 ombud. De båda arbeta inom förbundet, säger Riku Aalto som stora valförbunden gick framåt, Metalls samarkommentar på valresultatet. bete med 0,7 procentenheter och Metalls påverDe stora valförbunden gjorde båda ett bra kare med 0,6 procentenheter. val och stärkte sina ställningar De små grupperna förlo- Metalls valförbund för inom förbundet jämfört med de rade däremot mark. Centerns samarbete 268 och små grupperna. Förbundssekreoch de obundnas valförbund terare Matti Mäkelä tror att de Metalls påverkare fick invalda kongressombuden har gick back med 0,2 procentenfört sin valkampanj i god tid heter och landade på 0,3 pro- 153 kongressombud. cent av rösterna och fick beinnan valet. hålla sin enda ombudsplats i Uleåborgs valkrets. – Det är i allmänhet de som har skött sina Valförbundet Metalls sannfinländare förlorade vardagliga uppgifter på arbetsplatsen bra som däremot sitt enda mandat och fick 0,1 procent blir invalda. Resultatet av det jobbet syns i valet, av rösterna, vilket är 0,1 procentenheter mindre säger Matti Mäkelä å Metalls påverkares vägnar. än i valet 2012. Ingen kandidat ytterom valförRiku Aalto är något besviken över valdeltabunden lyckades ta sig till kongressen. gandet som han själv hade väntat sig bli högre. – Man skulle ha kunnat föreställa sig att den FÅ ÖVERRASKNINGAR nuvarande samhälleliga situationen skulle ha Det stod klart redan på förhand att förändringfått fler medlemmar att ta sig till valurnorna. arna i valkretsarna i Savolax och Karelen som Valdeltagandet i Metalls val var 41,4 procent, gjorts sedan det förra valet skulle ha en effekt vilket är något lägre än i förra kongressvalet då på valresultatet. Ser man på helheten har för44,2 procent av de röstberättigade medlemmarändringen ändå inte någon stor betydelse, efna röstade. 36,3 procent röstade i förhandsrösttersom styrkeförhållandena mellan de två stora ningen i vilken det för första gången någonsin valförbunden inom Metall i praktiken förblev var möjligt att också rösta elektroniskt. oförändrade. M 19.4.2016 13:12:44 Styrkeförhållandena efter kongressvalet 2012 Färre kongressombud totalt ■■ Sammanlagt 1155 kandidater ställde upp i kongressvalet, vilket är något färre än i valet för fyra år sedan. Senast kandiderade 1291 metallare. Valkretsarna var också två färre till antalet i det här valet, 20 stycken totalt. Det blir också färre kongressombud som deltar i kongressen i Tammerfors. I valet valdes 422 ombud jämfört med 464 i senaste val. Det minskade antalet ombud hänger ihop med att medlemsantalet är lägre nu än för fyra år sedan. Kongressombud % av rösterna Valförbundet för Metalls samarbete: (socialdemokrater och obundna) 295 61,7 Valförbundet Metalls påverkare (vänsterförbundare och obundna) 165 36,5 Centerns och de obundnas valförbund 1 0,5 Valförbundet Metalls Sannfinländare 1 0,2 Valförbundet Metalls medlemmars röst 2 0,7 Kandidater ytterom valförbunden 0 0,30 6 37 28.04.2016 Valdeltagandet i valkretsarna 2016 01 Helsingfors 41,9 % 02 Nyland 40,9 % 03 Egentliga Finland 39,5 % 04 Satakunta 42,8 % 05 Tavastland 40,5 % 06 Birkaland 42,9 % 07 Sydöstra Finland 41,5 % 10 Savolax-Karelen 43,2 % 11 Mellersta Finland 46,2 % 12 Vasa 41,3 % 13 Uleåborg 42,4 % 14 Lappland 43,9 % 15 Bil- och maskinbranscherna 32,2 % 16 Datakommunikationsbranschen 50,0 % 17 Energibranschen –* 18 Plåtbranschen 36,6 % 19 Skogsindustrins verkstäder 56,0 % 20 Gruvbranschen 51,6 % 21 Ädelmetallsbranschen 55,5 % 22 Åland –* * I Energibranschens och i Ålands valkrets nominerades endast en kandidat, så där hölls inte val. Metalls förbundskongress hålls i Tammerfors 22–25.5.2016. Fackavdelningarna har gjort över 2 000 motioner inför kongressen. Kongressen utser bland annat förbundsledningen och besluter om riktlinjerna för förbundet för de kommande åren. Esa Ceder från Kotka var en av de drygt 58 000 röstberättigade metallarna som röstade i kongressvalet. Valdeltagande steg i flera valkretsar men totalt sjönk ändå valdeltagandet med 2,8 procentenheter och landade på 41,4 procent. AHJ1606_24-48.indd 37 19.4.2016 13:12:46 38 Ett svenskt ombud färre ■■ Det blir tio svenskspråkiga metallare som åker till Tammerfors för att representera på kongressen i maj. Det är en färre än på kongressen 2012. De tio svenskspråkiga ombuden valdes alla in från Metalls valförbund för samarbete. Tar man i beaktande att antalet kongressombud totalt är något färre nu än för fyra år sedan, 422 ombud jämfört med 464, så hålls den svenskspråkiga representationen ändå procentuellt på samma nivå, 2,4 procent av alla ombud. Fyra av de svenskspråkiga invalda är nya kongressombud. Antalet valkretsar med svenskspråkig representation minskar däremot med en jämfört med förra kongressen. Helsingforsaren Kjell Grönqvist blev med sina 56 röster endast 4 röster ifrån att bli omvald från datakommunikationsbranschens valkrets. Grönqvist är ändå första suppleant. Nylands valkrets stärker i sin tur den svenska närvaron från en till två platser på kongressen. Vasa valkrets behåller sina sex mandat medan Egentliga Finlands valkrets förlorar ett svenskspråkigt mandat. På Åland hölls inget val eftersom endast en kandidat nominerades som valdes in direkt. 01. Nylands valkrets 12. Vasa valkrets Metalls valförbund samarbete A Metalls valförbund samarbete A Karita Pihlström Gravör, Ekenäs 99 röster NY Magnus Lindholm Montör, Kyrkslätt 61 röster Peter Sjökvist Metallarbetare, Närpes 155 röster NY Sari Yliaho Montör, Pedersöre 90 röster Kim Virkama Metallarbetare, Pedersöre 81 röster 03. Egentliga Finlands valkrets Metalls valförbund samarbete A Bo Vilander Elmontör, Kimitoön 80 röster Jimmy Antfolk Montör, Närpes 74 röster NY Viktor Kock Studerande, Pedersöre 62 röster 22. Ålands valkrets Erik Enholm Bilmekaniker, Godby Vald genom sämjoval Tommy Holmblad Svetsare, Korsnäs 61 röster De invalda kongressombuden som är uppräknade här har uppgett sitt modersmål som svenska till Metalls medlemsregister. Det är möjligt att det finns fler svenskspråkiga ombud utöver dessa. AHJ1606_24-48.indd 38 Försämringar i semesterrätten LAGÄNDRING Den första april trädde två försämringar av semesterlagen i kraft med vilka regeringen försämrade semesterrätten. Det var tyvärr inget aprilskämt. Från och med april blir det svårare att skjuta fram semestern om man insjuknar men samtidigt begränsas också semestern som tjänas in under moderskaps-, faderskaps- och föräldraledigheter. Hittills har man kunnat skjuta fram semestern redan från den första sjukdagen. Nu införde regeringen en självrisk på sex dagar, vilket innebär att man får flytta fram semestern först från den sjunde sjukdagen. Sjukkarensen under semestern har ändå vissa viktiga undantag. Rätten till fyra veckors semester är till exempel tryggad för alla som har tjänat in minst 24 semesterdagar, vilket i praktiken betyder att de nya reglerna inte förkortar sommarsemestern för dem. När det gäller försämringarna i moderskaps-, faderskaps- och föräldraledigheter kan man från och med april tjäna in semester under maximalt sex månaders ledighet. Metalls fullmäktige samlades FULLMÄKTIGE Metallförbundets fullmäktiges vårmöte hölls onsdagen den 27 april. På vårmötet behandlades förutom stadgeenliga ärenden också den planerade industriförbundsfusionen. Tanken är att Metallförbundet, industrifacket TEAM, Pappers och Träfacket i slutet av 2017 ska gå samman och skapa ett storindustriförbund med 270 000 medlemmar. Läs mer nyheter från fullmäktige på Metalls webbplats och i följande Ahjo som utkommer den 19 maj. UPPLÖSNING Jakobstads Bilarbetarnas fackavdelning 104 26 medlemmar ☞ Kokkolan Autokorjaamotyöväen ammattiosasto 308 Metalls valförbund samarbete A NY REDIGERING JOHAN LUND 6 28.04.2016 AKTUELLT INOM METALL Metalls svenska höstresa till Norra Karelen 23–25.9. 45 DELTAGARE RYMS MED Plock ur programmet: Bomba huset, pirogskola och utfärd till Koli. ● Självriskandelen är 80 €/deltagare. I övrigt är kursen avgiftsfri. ● Förtur har de som gått hela fackskolan, varit kongresskandidater eller med i kandidatens stödgrupp. ● Anmälningar senast den 20 juni till minna. kahila@metalliliitto.fi eller 040 766 0117. 19.4.2016 13:12:56 KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. 6 LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN työnhakijaksi TE-toimistoon. Ansiopäivärahan ensi- ja jatkohakemuksen liitteineen 28.04.2016 39 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA työsuhteen päätyttyä Lomautusilmoitus tai lomautustodistus Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta LIITÄ ENSI- JA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla muusta yritystoiminnasta WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetssökande till TE-byrån. Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg Tillkännagivande eller intyg om permittering. via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd är betalda fram till arbetslösheten. (också stöd som har beviljats för din make/maka) Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. eller pensionsbeslut Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruks verksamhet eller från någon annan företagsverksamhet METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA AHJ1606_24-48.indd 39 19.4.2016 13:12:56 AHJ1606_24-48.indd 40 19.4.2016 13:12:57 Alueellasi Varsinais-Suomi–Satakunta alueen työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu tai työsuojeluasiamies, lähde päivittämään tietojasi! Kaikille tarkoitettu: TYÖSUOJELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ pe 13.5. Laitilan Kievarissa klo 9 alkaen Perustietoa Murikan työsuojelun peruskurssin käymättömille: TYÖSUOJELUN MINIKURSSI (sis. ajankohtaispäivän) 12–13.5. Laitilan Kievarissa Kurssi on ilmainen sisältäen majoituksen ja mahdollisen ansionmenetyksen ja matkat. Lisätietoja toimitsijoilta: Antti Salonen, puh. 040 560 3762 Ari Vahala, puh. 040 754 1326 Ilmoittautuminen molempiin: www.lyyti.in/minitsv Murikassa 11.–13.5. Työntutkimuksen perusteet 16.– 18.5. Ammattiosaston toiminnan ja talouden suunnittelu 16.–20.5. Tietotekniikan jatkokurssi 18.–20.5. Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi 30.5.–3.6.Työsuojelun peruskurssi Palkkatekniikan kurssi ANNIINA KAUPPINEN Varaosamyyjä, varapääluottamusmies, Veljekset Laakkonen Oy, Jyväskylä, Jyväskylän auto- ja konealan ao. 410 MUKSUT MUKAAN KURSSEILLE 6.–10.6. JA 13.–17.6. Kesäkuun kursseille voit ottaa maksutta mukaan 3–13-vuotiaat lapsesi. Lapsille järjestetään omaa ohjelmaa kurssien ajaksi. Mainitse kurssihakemuksessa mukaan tulevien lasten nimet ja syntymäajat. 6.–10.6. 13.–17.6. Työsuojelun peruskurssi (autoala mukana) Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 29.8.–2.9. ) Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 29.8.–2.9.) Järjestötoimijan perusteet 22.–26.8 First step – Työturvallisuuteen ja terveyteen Ihmissuhteet työpaikalla 29.8.–2.9.Työsuojelun peruskurssi 5.–9.9. Palkkatekniikan kurssi Paikallinen sopiminen Tietotekniikan peruskurssi Varaosamyyjä sai Murikasta luottamusmiehen perustaidot ”Täällä saa valmiudet, käytäntö työpaikalla opettaa sitten enemmän.” Kyllä täällä oppii perusasiat ihan huippuhyvin, kuvaa varapääluottamusmies Anniina Kauppinen luottamus miesten peruskurssia Murikka-opistossa. – Käytäntö työpaikalla opettaa sitten tietenkin vielä enemmän, mutta täällä saa valmiudet kaikkeen. Varaosamyyjänä jyväskyläläisessä autoliikkeessä työskentelevä Kauppinen ryhtyi luottamus tehtävään vuodenvaihteessa, kun pääluottamusmies häntä siihen pyysi. Pääluotto myös vinkkasi, että Murikkaan kannattaisi lähteä. Niinpä Tampere kutsui. – Paljon oli uutta asiaa, esimerkiksi lakikirjoihin tutustuminen, eihän minulla niistä ollut ennen hajua. Käytiin läpi työehtosopimusta, tehtiin harjoituksia tilanteista, joita luottamusmiehelle voi tulla vastaan työpaikalla. Ja kyllä ne asiat sitten aukesivat, Kauppinen kertoo. Peruskurssin opetuksessa käytetään teknologiateollisuuden ”vihreää kirjaa” eli teknologia teollisuuden pääalan työehtosopimusta, kun taas Kauppinen työskentelee autoalalla. Työehto sopimuksissa on eronsa, mutta tämäkään ei ollut iso ongelma, sillä autoalan erityispiirteet otettiin kurssin tehtävissä huomioon. 6 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMMI KALLIO 28.04.2016 41 KO U L U T U S NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisätietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. T Y Ö E L Ä M Ä N AHJ1606_24-48.indd 41 – Meitä oli 25 opiskelijan ryhmässä kymmenen autoalan ihmistä, niin sekin näkökulma pysyi esillä. METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I K A N S A N O P I S T O 19.4.2016 13:12:58 42 6 28.04.2016 Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi KOKOUKSIA TAPAHTUMIA Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien tapaaminen ma 9.5. klo 13 Telakan portilla Ilpo Haajan vieraaksi. Olethan ilmoittautunut! Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston kokous ma 2.5. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86. Veteraanien juttutupa to 12.5. klo 12.15 Rientolassa. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien tapaaminen ke 4.5. klo 12.30 Salon Työväen talolla, Vilhonkatu 9. Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanien kevään viimeinen kokous ti 3.5. klo 12 ao:n huoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs. Paikalla plm Pentti Mäkinen, aiheena edunvalvonta vaalien jälkeen. Kahvitarjoilu. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien kerho kokoontuu ma 16.5. klo 12 ao:n toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs. Arpajaiset ja kahvitarjoilu. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1 järjestää lapsille ja lapsenmielisille peikkopolkutapahtuman la 14.5. klo 12 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 9.5. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Ao. 1 on varannut 50 lippua Samppalinnan kesäteatteriin ke 29.6. klo 19 näytökseen Nunnia ja Konnia. Hinta 25 €/lippu. Maksut ja ilmoittautumiset 10.6. mennessä Ykkösen toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410. Lohjan metallityöväen ao. 8:n teatterimatka la 18.6. Turkuun Samppalinnan kesäteatterin klo 14 näytökseen Nunnia ja konnia. Hinta jäseniltä 15 €, muilta 30 €, sisältää kuljetuksen Lohjalta ja teatterilipun. Sitovat ilmoittautumiset 15.5. mennessä Seija Järviselle tekstiviestillä 040 709 4657 tai seija.a.jarvinen@gmail.com. Ao. 8: Helsinki-Uusimaan ja Häme-Pirkanmaan koko perheen retkeilypäivä Linnanmäellä la 27.8. klo 10–17. Linnanmäen kaikki laitteet yksityiskäytössämme, Sea Lifeen puoleen hintaan. Esittelypisteissä mm. Metallin nuoret ja Murikka-opisto. Retkeilypäivätapahtuman ranneke 5 €/hlö, alle 3-vuotiaat lapset ilmaiseksi. Yksityistilaisuudessa klo 11–12.45 voi myös ostaa jatko-aikaa klo 13–21 puoleen hintaan lipunmyyntipisteestä. Ao. 8 järjestää yhteis kuljetuksen tapahtumaan, paluumatkalle lähdetään 17. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 9.6. mennessä Lauri Kalannille, puh. 050 349 8770 tai lauritaalla@gmail.com. Kotkan metallityöväen ao. 20: Kotkan kaupunginteatterin Pertsa ja Kilu -näytökseen hintaan 5 €/hlö esittämällä osaston jäsenkortin tai mobiilikortin (2 henkeä per kortti). Lippuvaraukset 2 viikkoa ennen näytöstä cissu. makinen@hotmail.fi tai puh. 0400 646 346. Turun metallityöväen ao. 49: Koko perheen kesäteatteri Zorro su 12.6. klo 14.30 Ruskon kesäteatterissa, Vanhatie 11, Rusko. Suositus ikäraja 5 v. Hinta 5 €/hlö sisältää väliaikatarjoilun. Ilmoittautumiset ja maksut 31.5. mennessä osaston toimistolle, Tuureporinkatu 17 C, Turku tai puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen(at)metalli49turku.fi. TIEDOTUKSIA Turun metallityöväen ao. 49:n toimiston, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, aukioloaikoja: Helatorstaina 5.5. ja perjantaina 6.5. toimisto on kiinni. Kesällä 10.6.–19.8. toimisto avoinna ma-to 9.30–13 ja 15–17, pe klo 9.30–13. Salon metallityöväen ao. 57: Lehmijärven Rantapirtti jäsenten käytössä jälleen koko kesän tiistaisin 7.6.–13.9. Sauna lämpiää klo 17–19.45. Huomio! Sauna ei ole käytössämme ti 28.6. ja ti 9.8., jolloin varattu muiden käyttöön. Kuoreveden Työpajojen ao. 110:n jäsenille Himos-lomaosakkeen haku 2.5. mennessä ajalle 20.5.–3.6. Hakulomakkeita osastojen luottamusmiehiltä. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149 maksaa kuittia vastaan erotuksen ostetuista Särkänniemirannekkeista niin, että yksittäisen rannekkeen hinnaksi jää 20 € (max. 5 rannekkeesta/jäsen). Rannekkeen normaalihinta on 41 €. Tuen saa toimittamalla kuitin osaston taloudenhoitajalle Antti Sipilälle, puh. 040 823 8812 tai kopio kuitista yhteystietojen kera (nimi, tilinumero) osaston sähköpostiin ylojarvenmetalli149@ suomi24.fi AHJ1606_24-48.indd 42 Toimita ilmoituksesi viimeistään 5.5. 26.5. 16.6 Ahjo 7 (ilmestyy 19.5.) Ahjo 8 (ilmestyy 9.6.) Ahjo 9 (ilmestyy 30.6.) Ao. 49: Linnan juhlat -näytös to 11.8. klo 19 Kesäteatteri Emmassa Kailon saaressa Naantalissa. Hinta 25 €/hlö sisältää buffet-ruokailun klo 18–19 ennen näytöstä. Ilmoittautumiset ja maksut 8.7. mennessä osaston toimistolle. Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien kesätapahtuma ke 8.6. klo 12 osaston vapaa-ajan alue Kirjala. Ali-Kirjalantie 284. Kahvitarjoilu, lohikeittoa, ohjelmaa, arpajaiset, kilpailuja ja saunomista. Kimppakyytimahdollisuus osaston toimistolta Tuureporinkatu 17.C. Klo 11.00 ilmoita tarpeesta Susannalle toimistoon puh. 044 5189449 Ao. 49:n veteraanien kotiseutumatka to 16.6. Pöytyälle, Kyösti Iitin enkelipatsaspuistoon. Lähtö Turun linja-autoaseman Läntisenpitkänkadun pysäkiltä klo 9 ja Rientolasta klo 9.20. Mäkiäisten Työväentalolla noin klo 12 kuullaan esitelmä talon ja työväenyhdistyksen historiasta. Matka jatkuu Kurjenrahkan kansallispuistoon, jossa vietetään loppupäivä ulkoillen. Paluu Turkuun noin klo 17. Matkan hinta 20 € sisältää kuljetuksen, ruokailun, grillattavat makkarat ja mehun. Ilmoittautumiset toimistoon Susannalle, puh. 044 518 9449. Salon metallityöväen ao. 57:n yleinen saunailta ti 21.6. klo 17 Lehmijärven Rantapirtillä. Tule omalla autolla tai yhteiskuljetuksella; bussi lähtee Salon torilta klo 17 ja paluulähtö Lehmijärveltä noin klo 20–20.30. Puoliso ja lapset mukaan. Saunan lisäksi tarjolla makkaraa, virvokkeita sekä pientä kisailua palkintoineen! Ao. 57:n veteraanien päiväretki Somerolle la 18.6. Lähtö Halikosta klo 9 ja Salon torilta klo 9.15. Retkikohteina Hiidenlinna, jossa nautitaan kahvit, Somerniemen tori sekä Rantatupa, jossa ruokailu. Matkan hinta 30 €/ henkilö. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 27.5. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös Metalli 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo. Ao. 57:n naisjaoston matka Mustion kesäteatteriin la 2.7. Lähtö Salon torilta klo 12. Näytös Kunnon Keisari alkaa klo 13.30. Hinta 35 € sisältää matkat, lipun ja väliaikakahvit. Varattu 30 lippua. Matka toteutuu vain jos 20 lähtijää. Ilmoittautuminen ja maksu 1.6. mennessä Metalli 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo, puh. (02) 731 4553. Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n kalastusreissu Särkisalossa 26.–29.5. Majoitus merenranta huvila Iso-Keisarissa alkaen torstaina klo 16. Tilaa 10:lle hengelle. Paikat täytetään varaus järjestyksessä maksamalla retken hinta 20 €. Oman veneen voi laskea mökin läheisyydessä olevasta rampista mereen. Vuokraveneitä varattavissa omalla kustannuksella. Omat liinavaatteet ja eväät mukaan. Paikkaan voi tutustua www.ylostalo.fi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156. 19.4.2016 13:12:58 Porin metallitehtaan ao. 122:n veteraanijaoston matkalle lomakeskus Rajaniemeen hyväksytyille tiedoksi: lähtö ma 23.5. klo 9 Vanha-Ulvilasta, vanhaa reittiä Porin linja-autoasemalle noin klo 9.30. Linja-automaksu 25 €/henkilö maksetaan matkalla. Vaajakosken metallityöläisten ao. 120:n matka la 11.6. Riihimäen erämessuille. Kuljetus jäsenille ja perheenjäsenille on maksuton. Lähtö Jkl Harjukadun tilausajolaiturilta klo 6.30, Vaajakoskelta klo 6.45 ja Lievestuoreelta klo 7.10. Pääsylippu maksaa aikuisilta 12 € ja 7–17-vuotiailta 8 €. Osasto maksaa jäsenten lipusta palautusta 10 €/lippu. Ilmoittautumiset 25.5. mennessä Martti Hokkaselle, puh. 040 315 7251 tai Hannu Manniselle, puh. 040 575 8726. Ylöjärven Metallityöväen ao. 149 on varannut lippuja Pyynikin kesäteatteriin ke 15.6. klo 18 näytökseen Taivaan tulet. Hinta jäseneltä 10 € ja seuralaiselta 30 €. Lippuja rajoitettu määrä (40 kpl), ei ennakkovarauksia. Tiedustelut ja lipunmyynti arkisin klo 8–16, Petri Kallio, puh. 044 569 1733. Forssan metallityöväen ao.179:n veteraani jaoston siivousretki Levoniemen mökille ti 10.5. klo 10. Kokoontuminen toimistolla. Haravat ja siivousvälineet mukaan! Espoon Metallityöväen ammattiosasto 271 tarjoaa jäsenille perheineen (vanhemmat ja lapset) osallistumisen Metalliliiton Helsinki– Uusimaa alueen retkeilypäivään la 27.8. klo 10–13 ilmaiseksi. Ilmoittautuessasi kerro kaikkien osallistujien nimet sekä syntymäajat. Rannekkeella myös Sea Lifeen puoleen hintaan. Lisäksi yksityistilaisuudessa klo 11–12.45 voi ostaa jatkoaikaa klo 13–21 puoleen hintaan lipunmyyntipisteistä. Lisätietoja ja ilmoittau tumiset 3.6. mennessä Milla Leppäselle, leppanen.milla@gmail.com tai puh. 050 483 9984. Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320:n jäsenhuoltoilta la 14.5. Luvassa ruokailua, keilaamista ja saunomista. Tarkemmat tiedot tapahtumasta saat ilmoittautuessasi. Ilmoittautumiset 4.5. mennessä osaston sihteerille, puh. 050 379 6330, mikko.westman@hotmail.com. Iisalmen Auto- ja Konealan ao. 328:n risteily Tallinnaan 10.–12.6. Hintaan 100 €/jäsen, 160 €/ seuralainen, sisältyy matkat Iisalmi–Tallinna– Iisalmi ja majoitus 2 yötä Hotelli Metropolissa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset pikaisesti, viimeistään 3.5. Maijalle, puh. 040 704 5440. AHJ1606_24-48.indd 43 Muuramen Metallityöväen ao. 344:n kevätretki 17.–19.6. Pärnuun. Matka sisältää bussikuljetukset, laivamatkat ja majoittumisen Kylpylähotelli Viikingissä 2 hengen huoneissa. Menopäivänä ruokailu hotellissa. Matkan hinta 100 €/jäsen, jos paikkoja jää 150 €/seuralainen.Ilmoittautuminen 2.–8.5. klo 17 jälkeen Arto Liikaselle, puh. 040 735 4855. Paikkoja on varattu 50. KOULUTUSTA Turun metallityöväen ao. 49:n koulutus ke 11.5. klo 17 osaston toimistolla, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Aiheena liittoyhteistyö, uhka vai mahdollisuus? – tietopaketti teollisuusliittojen yhdistymishankkeesta, alustajana Metalliliitosta sopimusasiantuntija Turja Lehtonen. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 3.5. mennessä osaston toimistoon, puh. 044 518 9449 tai susanna.merinen@ metalli49turku.fi. Mikkelin metallityöväen ao. 61:n ja SAK:n koulutus to 2.6. klo 17–20 Cumuluksessa. Kokouksen jälkeen ruokailu klo 19. Ilmoittautumiset 17.5. mennessä toimistolle tiistaisin klo 17–18. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n iltakurssi ti 17.5. klo 17–20 osaston toimistolla, Talkootie 4. Katsaus taloustilanteeseen, luennoitsijana Metallin tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset 13.5. mennessä Mika Laaksoselle, puh. 050 408 8577. ao. 287:n kurssi ja saunailta pe 3.6. klo 17–22 Puistokulman saunaosastossa, Talkootie 4. Aiheena yhteiskuntasopimus, liittokokous ja liittofuusio, luennoitsijana sopimusasiantuntija Terho Ihalainen. Ruokailu. Ilmoittautumiset 31.5. mennessä Mika Laaksoselle, puh. 050 408 8577. KUOLLUT Antti Johannes Lahtinen Pälkäneeltä on kuollut. Siunaus on toimitettu 26.3. 28.04.2016 6 43 T O I M I N TA SEUTURYHMÄT Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan seuturyhmä Es-Ki-Van ay-koulu järjestetään seuraavasti: 1. jakso 30.5. klo 17–20 aiheena Eteenpäin: Näkymät ja Haasteet, kouluttajana Turja Lehtonen. 2. jakso 30.8. klo 17–20 aiheena Metalliliitto Maailmalla: Solidaarinen vaikuttaja, kouluttajana Maarit Rautio. Iltajaksot pidetään Metallitalossa, kokoushuone 3, Helsinki. Pientä purtavaa tarjolla ja korvaamme matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. 3. jakso 30.9.–2.10. on opintomatka ay-kurssilaisille Metalliliiton lomaviettopaikkaan Metallikeroon Pyhätunturille, sisältää koulutusta, aiheena Tänään ja Huomenna: Sanoista Tekoihin. Matkustaminen lentokoneella ja bussilla, lähtö perjantaiaamuna Helsingistä ja paluu Helsinkiin sunnuntaiiltana. Majoitus asuntohotellissa 2 tai 3 hengen huoneissa. Opintomatkan hinta ja lisätiedot selviävät myöhemmin ja ilmoittautumiset kerätään erikseen. Etusijalla opintomatkalle ovat kaikki iltakurssit käyneet, mutta kaikki halukkaat pääsevät mukaan, paikkoja kuitenkin rajoitetusti. Ilmoittaudu ay-kouluun 23.5. mennessä seuturyhmän sihteerille Milla Leppäselle, leppanen.milla@gmail. com tai puh. 050 483 9984. Ilmoita samalla ammattiosastosi numero ja mahdolliset allergiat. Ay-koulu on avoin kaikille jäsenille! Oulun seuturyhmän koulutus la 14.5 klo 9–12 Lapland Hotellissa, Kirkkokatu 3, Oulu. Aiheena vuosilomalaki, kouluttajana lakimies Susanna Holmberg. Aamukahvi ja lounas. Koulutus on jäsenille maksuton. Ilmoittautumiset ja tiedot mahdollisista erityisruokavalioista viimeistään 3.5. Kaisa Telekäiselle, mieluiten sähköpostilla kaisan@wippies.fi tai puh. 040 7323 885. www TOIMISTOT KIINNI VERKOSSA? Metalliliiton keskustoimisto, aluetoimistot sekä Metallityöväen työttömyyskassa ovat kiinni Kaikkien kotisivuja ylläpitävien ammattiosastojen sivut: www.metalliliitto.fi/ammattiosastoluettelo HELATORSTAINA 5.5. PERJANTAINA 6.5. Klikkaa, mitä muut puuhaavat! 19.4.2016 13:12:59 44 6 28.04.2016 T O I M I N TA Avoimet TUL:n ja ay-väen maastojuoksukilpailut 24.9. Perniössä Avoimet TUL:n ja ay-väen maastojuoksun mestaruuskilpailut järjestetään lauantaina 24.9. klo 9 Melassuon urheilualueella, Erveläntie 16, Perniö. SARJAT: Naiset 6 km, naiset 35 v. ja naiset 45 v. 4 km, naiset 55 v. ja naiset 65 v. 3 km. Miehet, miehet 35 v. ja miehet 45 v. 8 km sekä miehet 55 v. ja miehet 65 v. 4 km. LISÄKSI TUL:N AVOIMET NUORTEN MAASTOJUOKSUN MESTARUUSKILPAILUT SARJOISSA: Tytöt 9 v. 1 km, tytöt 11 v. ja tytöt 13 v. 2 km, tytöt 15v. , naiset 17 v. ja naiset 19 v. 4 km. Pojat 9 v. 1 km, pojat 11 v. ja pojat 13 v. 2 km, pojat 15 v., miehet 17 v, 4 km ja miehet 19 v. 6 km. Osallistumisoikeus: TUL:n maastojuoksumestaruuskilpailu on avoin kaikissa sarjoissa. Syntymä-aika ja kilpailusarja on ilmoitettava ilmoittauduttaessa. Ammattiyhdistysväen kilpailuun voivat osallistua ammattiliittoihin kuuluvat jäsenet. Liitto- ja yhdistys, sekä sarja ja syntymäaika tulee ilmoittaa. Palkinnot: Kummankin kilpailun (TUL- ja AY-väen mestaruuskilpailu) kunkin sarjan kolmelle parhaalle annetaan mestaruuskilpailumitali. Osanottomaksut: Nuorten sarjoissa (9–19 v.) on 5 € . Jälki-ilmoittautuminen 8 €. Aikuisten sarjoissa osanottomaksu kilpailua kohden on 8 €. Jälki-ilmoittautuminen 15 €. Kahteen kilpailuun (TUL- ja ay-mestaruuskilpailuun) osallistumisen osanottomaksu on 12 €. Jälki-ilmoittautuminen maksaa 25 €. Ennakkoilmoittautumisten osanottomaksut tulee maksaa viimeiseen ilmoittautumispäivään 19.9. mennessä tilille: Vilpas yleisurheilu, FI06 1135 3007 1001 67. Jälki-ilmoittautumismaksut peritään paikan päällä. Ilmoittautumiset 19.9. mennessä sähköpostiosoitteella: pentti@kovala.fi (Yleisurheilulisenssin lunastaneet ja vain TUL:n mestaruuskilpailuun osallistuvat kilpailijat ilmoittautuvat www.kilpailukalenteri.fi kautta). Tiedustelut: puh. 044-5454532 (Pentti Kovala) Tulokset: on nähtävissä nettisivuilla: www.salonvilpasyu.sporttisaitti.com ja www.tul.fi Kilpailun järjestäjä: Salon Vilpas /yleisurheilu 25.-26.5.2016 Oulu MENESTYS TAOTAAN POHJOISESSA www.pohjoinenteollisuus.fi 350 näytteilleasettajaa, huippupuhujia, seminaareja ja verkostoitumista. Esillä on teollisuuden tämän päivän ratkaisujen lisäksi ajankohtaiset pohjoisen hankkeet ja kaivosteollisuus. Järjestäjä: Ilmoittaudu kävijäksi maksutta netissä! www.pote.fi/rekisteroidy Messut avoinna: 25..6. klo 9-18, 26.5. klo 9-17 Kumppanit: Yhteistyössä: Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, Vuorimiesyhdistys ry, Infra Pohjoinen, BusinessOulu ry ja SMSY PIPO ry AHJ1606_24-48.indd 44 19.4.2016 13:12:59 UUDEN TYÖVÄENKIRJALLISUUDEN NOVELLIKILPAILU Lounais-Suomen kirjailijat järjestää Kaarlo Isotalon nimeä kantavan novellikilpailun, jossa etsitään uutta työväen kirjallisuutta. Teemaa toivotaan käsiteltävän avarakatseisesti ja työväenkirjallisuuden hiipunutta lajityyppiä uudistaen! n Kilpailu on avoin kaikille. Osallistua voi enintään kolmella novellilla, joiden tulee olla ennen julkaisemattomia. Parhaat 10–30 novellia julkaistaan uuden työväenkirjallisuuden antologiana Kaarlo Isotalon 100-v. juhlavuoden alussa tammikuussa 2018. Julkaistavat tekstit valitsee esiraadin karsinnan jälkeen varsinainen raati, johon kuuluvat kirjailijat Sirpa Kähkönen, Tuula-Liina Varis ja Kari J. Kettula sekä puheenjohtajana ja antologian toimittajana kirjailija ja kustantaja Harri Kumpulainen. n Tekstit yhteystietoineen tulee lähettää 31.3.2017 mennessä joko sähköisinä versioina (rtf, pdf, word.doc) osoitteella lounaissuomenkirjailijat@gmail.com tai paperisina osoitteella Harri Kumpulainen, PL 275, 20101 Turku. n Kilpailutekstejä ei palauteta. Antologiaan valittuihin kirjailijoihin otetaan yhteys henkilökohtaisesti syksyllä 2017. Tekstien tekijänoikeudet säilyvät kirjoittajilla ja niiden julkaisusta suoritetaan asiaan kuuluva palkkio. Lisätietoja: www.lounaissuomenkirjailijat.wordpress.com 45 28.04.2016 METALLILIITON VIIKKO-OSAKKEEN VIIME HETKEN VARAUS Metalliliitto tarjoaa jäsenilleen runsaat 400 viikko-osaketta vuokrattaviksi lomakohteissa ympäri Suomea Tiesitkö? Voit saada käyttöösi loma-osakkeen vaikka varaaminen olisikin jäänyt viime hetkeen. Noin 2 viikkoa ennen loman alkua huoneiston hinta putoaa lähes puoleen. Kohteita on toki rajoitetusti. Osoitteessa www.aop.fi/varaus/metalliry/ löydät Metallin jäsenille rakennetun sivuston, josta pääset katsomaan äkkilähtöjä. ÄK K I L Ä H TÖ Varaa nopeasti: www.metalliliitto.fi/liitonlomapaikat KALASTUS Raadin puheenjohtaja Harri Kumpulainen, puh. 040 556 2766 Lounais-Suomen kirjailijat ry, Juha Kulmala, puh. 044 2843747 Kaarlo Isotalo syntyi 20.9.1918 Pyhäjoella. Kansakoulun jälkeen hän työskenteli mm. hitsaajana, veturinlämmittäjänä ja telakkatyöläisenä sekä opiskeli työväenopistossa. Isotalo asui vuodesta 1945 lähtien Turussa, jossa hän aloitti kirjailijanuransa 1950 runokokoelmalla Yli karikon. 1960 ilmestyi hänen esikoisromaaninsa Telakka, ja siitä lähtien hän työskenteli vapaana kirjailijana. Kirjailijaryhmä Kiilaan kuulunut Isotalo toimi myös lausujana ja näyttelijänä. Lounais-Suomen kirjailijat ry haluaa kunnioittaa yhtä perustaja jäsenistään Kaarlo Isotalo -novellikilpailulla, jonka tuloksena julkaistaan uuden työväenkirjallisuuden antologia Isotalon 100-vuotisjuhlavuonna 2018. 2/16 NYT LEHTI- PISTEISSÄ Moni uistelee LIIAN PIENILLÄ ■■ Tapahtuuko ammattiosastossasi jotain mielenkiintoista? Kerro siitä valokuvalla. Jaamme sen liiton Facebook-sivulla. ■■ Lähetä kuva sähköpostiosoitteeseen some@metalliliitto.fi ■■ Vain yksi kuva. ■■ Liitä mukaan kuvaus tapahtumasta sekä ehdottomasti yhteystietosi. ■■ Kysy kuvassa esiintyviltä henkilöiltä lupa julkaisuun. Julkaisemme aineistoja mahdollisuuksien mukaan. www.facebook.com/Metalliliitto AHJ1606_24-48.indd 45 SIIMAPAINOILLA HSaalisvarma Korpijärvi HKisojen konkarit pysyvät suunnitelmassa HTummia kututaimenia ei kannata ottaa saaliiksi HMätirasioita puroon HKalamies Jukarainen pyytää soutaen HTee valamalla raksihuput HHauki-Hokkasen vertailutesti HPorttipahta on ahventen pesäpaikka HKuha on SM-uistelun tavoitekala HTeneriffalla uistellaan tonnikalaa HKalakisan voi voittaa kalan pituudella HKesän uistelukisat jne... www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775 19.4.2016 14:51:20 46 6 28.04.2016 O I VA L L U S pa i N ttu e K & e Jo ni nii a K WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1A, 2C, 3A, 4B VAIKEUSASTE 3-/3 PENTTI OTSAMO AHJ1606_24-48.indd 46 19.4.2016 13:13:05 47 TYYLI ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA Teemu Kantola TYÖPAIKKA Vaisala Oyj KOTIPAIKKA Hämeenlinna KUVA EMMI KALLIO AHJ1606_24-48.indd 47 19.4.2016 13:13:09 PRO2 – Posti Oy AHJ1606_24-48.indd 48 19.4.2016 13:13:10
© Copyright 2024