1. No category

1(5)
ISOKUUSI
TONTINKÄYTTÖSUOSITUS
Korttelit 7704, 7705, 7707, 7708
28.4.2016
7708
7 6
8
5
9
4
4
3
7707
3
2
2
1
1
6
5
5
7704
4
7705
4
3
3
2
2
1
1
Havainnekuva alueesta.
1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA
Asemakaavamääräyksen mukaisesti ennen rakennuslupavaihetta tulee laatia tontinkäyttösuunnitelma.
Tontinkäyttösuunnitelman tarkoitus on sovittaa alueen vaativassa rinnemaastossa sijaitsevien tonttien rakennushankkeet yhteen niin, että ne muodostavat ilmeeltään sopusointuista
ympäristöä. Lähekkäisten tonttien käyttöön liittyvät olennaiset toiminnalliset ja kaupunkiku-
2(5)
valliset ratkaisut sovitetaan keskenään yhteen. Tasapuolisesti toimiva ja ympäristöllisesti
sopusointuinen kokonaisuus on kaikkien alueen asukkaiden etu. Se myös lisää kiinteistöjen
viihtyisyyttä ja arvoa.
2. RAKENTAMISTA OHJAAVAT ASIAKIRJAT
Rakentamisen suunnittelua ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman lisäksi:
-
asemakaava 8466 (kartta ja sen määräykset)
http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8466
-
asemakaavan 8466 rakentamistapaohje
http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8466/hyvaksytyt/8466_rakentamistapaohje.pdf
-
rakennusjärjestys http://www.tampere.fi/asuminen-jaymparisto/rakentaminen/rakennusvalvonta/laitjaohjeet/rakennusjarjestys.html
-
Vuoreksen laatutaso-ohje
-
Tontinkäyttösuositus (tämä asiakirja)
Suunnittelua ohjaaviin määräyksiin ja ohjeisiin on hyvä tutustua ajoissa, jotta kaikki voidaan
ottaa huomioon jo tonttia valittaessa ja suunnittelun kaikissa vaiheissa.
3. RAKENNUKSET
Asemakaavassa on osoitettu luontaiset tasamaa- ja rinnetontit. Rakennuksen korkeusasemaa ja perusratkaisua valittaessa tulee lähtökohtana olla tontin pinnanmuotojen hyödyntäminen. Rakennukset tulee sijoittaa tontille luontaisten maastonmuotojen mukaan.
Samalla varmistutaan oman ja naapurin pihan käyttökelpoisuudesta ja ajopihan sekä kadun
korkeusasemien yhteensopivuudesta. Rinnetonteilla alarinteen puoleisiin kerroksiin sijoitetaan asuintiloja. Alarinteen puoleiset julkisivut jäsennetään varsinaisen julkisivun tavoin.
Sokkelin näkyviin jäävä osa tulee olla matala. Maaston muokkaaminen ei saa aiheuttaa
huomattavan korkeita eroja nykyisiin pinnanmuotoihin ja liittyminen katuun sekä naapurien
tonttien tuleviin korkoihin tulee olla luontevaa. Suuria luiskauksia ei sallita.
Rakennukset sijoitetaan tontille mahdollisimman lähelle katua. Näin aikaansaadaan kadulta
suojattuja yksityisiä ja monikäyttöisiä pihoja sekä rakennuksilla rajattuja aukioita ja katuja.
Jokaisella tontilla tulee rakentaa kerrosalaa sisältäviä asuintiloja vähintään kahteen kerrokseen. Tonteille, joille on asemakaavassa osoitettu kerrosluku r50% III, toteutetaan lähtökohtaisesti rinneratkaisu: alimman kerroksen korkeusaseman on n. yhden kerroksen katutasoa alempana sisäänkäynnin ollessa katutason kerroksessa. Alimmassa kerroksessa
tulee olla asuintilaa eli kerrosalaan laskettavaa tilaa.
Sisätilojen avautumisessa ilmansuuntiin on hyvä huomioida näkymien lisäksi sisätilojen kesäaikainen kuumalta auringonpaisteelta suojautuminen esim. katosten, terassien ja parvekkeiden sijoittelulla.
3(5)
Rakennuksen muoto
Korttelit 7704 ja 7708-1, 2, 3
Päämassa yksinkertainen ja selkeä.
Rakennus poikittain katuun nähden.
Päämassassa harjakatto tai lapekatto.
Harjan pääty kadulle päin.
Korttelit 7705-2, 3, 4, 5 ja 7707-1, 2, 3
Päämassa yksinkertainen ja selkeä.
Rakennus kadun suuntainen.
Päämassassa harjakatto tai lapekatto.
Harjan suunta kadunsuuntainen.
Korttelit 7707-4 , 7708-4, 5, 6, 7, 8, 9
Massa saa olla monimuotoinen, rinnetonteilla lähtökohtana rinteen hyödyntäminen kerrostasojen kytkeytymisellä rinteeseen ja rakennukseen integroituihin
terasseihin.
Päämassassa lapekatto, epäsymmetrinen harjakatto tai tasakatto.
Harjan suunta vapaa.
Esimerkit harjan suunnista, Harjan suunta kohti katua.
Harjan suunta kadun suuntainen.
Autosuojat ja muut piharakennukset integroidaan mahdollisimman luontevasti osaksi asuinrakennusta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää päärakennuksen ja autosuojan väliseen hierarkiaan (mittasuhteet).
Muiden kuin asuinrakennusten kattomuoto on tasakatto, jota voi hyödyntää mm. terassina
tai viherkattona. Harja- ja lapekattojen kattokulman suositus 1:1,5 - 1:3. Asuinrakennusten
kattojen värisuositus on tumma harmaa. Katemateriaalin tulee olla sileä, kuten konesaumattu pelti tai sileä lukkoponttipelti. Tasakattoisissa osissa voidaan toteuttaa viherkattoja ja
terasseja.
4(5)
Julkisivumateriaalien ja värityksen suositus
Korttelit 7704 ja 7705-2, 3, 4, 5
Julkisivun päämateriaali puu.
Pääväri vaalean harmaa, vaalean ruskea tai valkoinen.
Kortteli 7707 ja 7708-1, 2, 3
Julkisivun päämateriaali puu tai rappaus.
Pääväri vaalean harmaa, vaalean ruskea tai valkoinen.
Julkisivussa ja rakennusosissa suositellaan puuosia, joiden väri on puun sävy.
Kortteli 7708-4, 5, 6, 7, 8, 9
Julkisivun päämateriaali kiviaineinen (rappaus tai kivipinta, kuten luonnonkivi,
ei tiili) tai moderni puu, kuten näkyvä pilari-palkkirakenne.
Pääväri vaalean harmaa, vaalean ruskea tai valkoinen.
Julkisivussa ja rakennusosissa suositellaan puuosia, joiden väri on puun sävy.
Rakennuksen julkisivun jäsennys tulee tehdä kaupunkimaiseen ympäristöön soveltuvana ja
tyyliltään nykyaikaisena. Elementtien, kuten puuseinäelementtien, saumoja ei tule jäädä
näkyviin esim. listoitettuina tai vuorilaudoitettuina, vaan ne otetaan huomioon julkisivuverhouksen mitoituksessa tai verhous rakennetaan paikan päällä ilman näkyviä saumoja. Ikkunoiden, ovien, nurkkien ja räystäiden sovitukset tulee suunnitella huolellisesti ja mm. (leveitä) vuorilautoja ei suositella. Rinnemaastossa julkisivun sovitus sokkeliin on tärkeää
suunnitella huolellisesti.
4. PIHA JA LIITTYMINEN KATUUN
Tonttia ja sen rajoja koskevat ratkaisut on kuvattu rakentamistapaohjeessa ja rakennusjärjestyksessä.
Tontin kasvillisuus suositellaan suunniteltavaksi siten, että omalle pihalle saadaan riittävästi
näkösuojaa naapureilta. Tontti istutetaan rakentamistapaohjeessa osoitetusti.
Tontilla syntyvät sadevedet käsitellään asemakaavamääräyksen mukaisilla järjestelmillä.
Järjestelmän viivytystilavuus voidaan toteuttaa esim. maanalaisena rakenteena tai sadepuutarhana.
Tontin ajopintojen päämateriaalina käytetään kiveystä tai muuta vastaavaa kestävää pinnoitetta. Hulevesien imeytyksen ja viivytyksen vuoksi vettä läpäiseviä pintoja on hyvä olla
mahdollisimman paljon. Myös osa ajopinnasta suositellaan rakennettavaksi vettä läpäiseväksi. Tontille osoitetaan paikka peräkärryn säilyttämiselle.
Kadut joudutaan luiskaamaan ja/tai louhimaan tonttien puolelle, jotta katurakenteet voidaan
rakentaa rajan reunaan asti. Kadut valmistuvat usein ennen tonttien rakentamista.
5(5)
5. ENERGIARATKAISUT
Jokaiselle tontille voidaan sijoittaa vähintään yksi maalämpökaivo. Kaivot ja kaivovaraukset
yhteensovitetaan naapurien kanssa.
Ilmalämpöpumput ja vastaavat laitteet sijoitetaan niin, että ne eivät näy kadulle häiritsevästi. Ne suositellaan integroitaviksi osaksi rakennuksia. Kondenssivesi ja talviaikaan sen jäätyminen tulee huomioida laitteen sijoituksessa. Ilmalämpöpumpun tai jäähdytyskoneen sijoitus tulee osoittaa vähintään varauksena.
Aurinkopaneelien sijoitus tai sijoitusvaraus esitetään tontinkäyttösuunnitelmassa. Paneelit
suositellaan sijoitettavaksi mahdollisimman huomaamattomasti rakennuksiin.
Rakennukset suositellaan varustettaviksi tulisijoilla. Savupiipun ja katon muiden läpivientien
ilme esitetään suunnitelmassa. Polttopuiden säilyttämiselle varataan asianmukainen tila.
6. ERITYISTÄ RAKENTAMISEN AIKAISISTA JÄRJESTELYISTÄ
Työmaan aiheuttama haitta erityisesti viheralueiden suuntaan tulee minimoida. Tontti tulee
aidata työmaan ajaksi ja työmaatoimintoja ei saa sijoittaa viheralueelle. Työmaan järjestelyjä on ohjeistettu rakennusjärjestyksessä.
Rakentamisen aikaisesta hulevesien hallinnasta tulee esittää alustavat ratkaisut rakennusvalvonnalle jo suunnitteluvaiheessa.