1. No category

Talouskatsaus
Suhdanteet 22.9.2016
Lähteet: OECD, Conference Board, EK, ETLA, Euroopan komissio, ISM, OMX,
Suomen Pankki, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Tullihallitus, Valtiovarainministeriö ja eQ
Varainhoito Oy
�
Suomen taloudessa on aiempaa myön-
Ennakoivia suhdannekuvaajia
Ennakoivia suhdannekuvaajia
teisempi vire. Heikkoja suhdannetilastoja
USA:ssa
Euroopassa
korjattiin paremmiksi niin kokonaistuo-
180
70
160 Ostopäälliköiden indeksi,
oikea asteikko
140
65
�
Osa suhdannelaitoksista on heiken-
120
55
tänyt talousarvioitaan. Heidän ennus-
100
50
0
80
45
60
40
-10
tannon kuin teollisuudenkin osalta.
teissaan ostovoiman lasku vähentää
kulutusta, eivätkä investoinnit tai viennin
40
60
35
Kuluttajien luottamusindeksi,
20
30
vasen asteikko, 1985=100
0
25
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16
mahdollinen nousu riitä korvaamaan tätä.
EK:n suhdannekyselyssä näkymät
30
20
EURO-alue Teollisuuden
luottamusindikaattori
10
-20
-30
-40
Kuluttajien
luottamusindikaattori
Poikkeamat keskiarvosta
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16
hiipuivat teollisuuden osalta ja vallitseva
Maailmankaupan kasvu on hidastunut
Aasian kysynnän laantumisen vuoksi ja
Britannian tilanteen epäillään laimentavan kasvua edelleen. Maiden kotimarkkinat vetävät kuitenkin, eikä bkt-ennusteita ole merkittävästi heikennetty.
suhdannetilanne pysyi heikkona. Rakentamisen suhdanteet paranevat sitä
vastoin selvästi ja palveluissakin suunta
on parempaan päin.
�
USA:ssa ostopäälliköiden indeksi laski
elokuussa ja jäi alle strategisen 50 pisteen tason. Teollisuustuotannon kasvun
odotetaan siten jäävän nollan kieppeille,
mikä on lähellä nykyistäkin vauhtia.
Kuluttajien odotukset pysyivät ennallaan.
EU:n teollisuuden luottamusindikaattorit
pysyivät myös jotakuinkin ennallaan.
USA:n hyvä kehitys toisella neljänneksellä ja parempaan suuntaan korjatut ennakkotiedot johtavat ehkä rahapolitiikan
tiukentumiseen. Euroalueelle povataan pikemmin lisäelvytystä, kun tehdyt
päätökset eivät ole toivotusti kohottaneet
inflaatiota tai lisänneet investointeja.
�
USA:n bkt:n kasvu nopeutui toisella
Britannian äänestyksen myötä muodollisesti kaikki on vielä ennallaan. Punta
laski kuitenkin välittömästi, eikä se ole
palautunut. Viime vuoden kesästä laskien punta on devalvoitunut euroon nähden yli 30 %. Pörssikurssit ovat kohonneet vientiyritysten parantuneen hinta-
neljänneksellä heikon vuoden alun jälkeen. Hyvä työllisyyskehitys on säilynyt.
Ulkomaankaupan ja teollisuuden kehitys
on heikompaa. Myös EU-maissa kasvu
jatkuu, vaikka Britannian ero on jälleen
uusi epävarmuutta lisäävä tekijä.
Tavaraviennin kehitys eri alueilla
160
150
Indeksi, 2007=100
Aasia
USA
Euroalue
140
130
120
110
100
90
80
07
08
09
10
11
12
13
14
15
16
kilpailukyvyn myötä, mutta suhdannekyselyt ovat hiipuneet maassa ilman
brexitiäkin. Pankkien tilanne kärjistyi
muuallakin, erityisesti Italian pankkisektoria seurataan huolestuneena.
Venäjän talousnäkymiä lievitti öljyn
hinnan nousu, mutta nyt hinta on jälleen
painunut alle 50:een USA:n dollariin
barrelilta.Valtion menoja on vähennetty kovalla kädellä, kun jopa puolustusmenot ovat kääntyneet laskuun. Valtiontalouden vaje on silti 4 prosentin tasolla
bkt:stä kuten viime vuonna. Kulutuksen
jopa 10 % luisu on hiukan hidastunut.
Aluettaiset erot ovat suuria. Moskovassa vähittäismyynti on pudonnut kahden
vuoden aikana viidenneksen, Pietarissa puolet vähemmän. Edelliseen vuoteen
nähden myynti laski tammi-kesäkuussa
Moskovan alueella 7-9% ja Pietarin
alueella enää 2-4 %.
Kiinan valtionjohtoisten yritysten
velkaantumista ei ole saatu aisoihin ja
rahoituskriisin todennäköisyys kasvaa
koko ajan. IMF toivoo Kiinalta enemmän toimia velkaantumisen hillitsemiseksi, vaikka kasvu siitä hidastuisikin väliaikaisesti. IMF:n arvion
mukaan 15 % luotoista on suuri todennäköisyys päätyä roskalaina-kategoriaan.
Korot ovat liikkuneet vähän vapaammin,
minkä lisäksi IMF suosittelee kelluvan
valuuttakurssin käyttöönottoa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK | 2016 | 1
Talouskatsaus
Suhdanteet 22.9.2016
Kokonaistuotanto, kauppa ja teollisuus
150
140
Tuotannon pääalat
130
Indeksi, 2000=100
120
130
110
110
100
105
100
00
02
04
Suhdannetilastoissa lukemat ovat
parantuneet keväästä lähtien, ja heinäkuu oli edelleen hyvä. Varsinkin
teollisuuden lukuja myös korjattiin.
Tilastot vastaavat nyt paremmin suhdannekyselyjen tuloksia ja vaikutelmia talouden kehityksestä. Kasvua
oli niin teollisuudessa, kokonaistuotannossa kuin kaupassakin. Yksityiset palvelut ja kulutus ovat pitäneet
taloutta pystyssä, mutta nyt vetoapua
saadaan viimein myös teollisuudesta.
Vireen uskoisi säilyvän ainakin kuluvan vuoden loppuun, vaikka Euroopan pankkiongelmat himmentäisivät
odotuksia kotimarkkinoillakin.
Kansainvälinen kauppa on vähentynyt, ja heinäkuun tiedot Suomen ulkomaankaupasta olivat huonot. Vienti on heilahdellut, kun sitä nosti kesäkuussa yksittäinen laivatoimitus Saksaan. Meriteollisuudesta on saatu paljon myönteisiä uutisia, mutta koko
viennin elpymiseen tarvitaan paljon
muutakin. Yleisempää elpymistä ei
näy, mutta teollisuustuotannon nousu
herättää toiveita paremmasta. Tuonti
on kasvanut, mutta usein sen jälkeen
kasvaa viiveellä myös vienti.
06
08
10
12
Rakentaminen
95
Teollisuus
Kokonaistuotanto
Kauppa
90
90
Koko teollisuus
85
14
80
16
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16
ollisuudessa on nousua. Puun sahaus
lisääntyy, sekä ehkä hiukan myös
sellu- ja kartonkituotanto. Elintarvikkeitakin tuotetaan enemmän.
biolaitosinvestoinnit sekä infrastruktuurihankkeet. Toisella neljänneksellä
rakennuslupien kuutiot lisääntyivät
edellisvuodesta 20 %. Asuntojen
aloituksista lähes puolet on pääkaupunkiseudulla. Suuria kauppakeskuksia rakennetaan Helsingissä Kalasatamaan ja Pasilaan sekä Espoossa
Matinkylään. Julkisia hankkeita ovat
Länsi-metro, Kehä I parantaminen
sekä Olympiasta-dion. Myös Tampereella rakennetaan paljon.
Työttömiä oli Tilastokeskuksen
mukaan elokuussa alle 200 tuhatta,
mutta kausitasoitettuna luku on noin
230 tuhatta. Kausitasoitettu työttömyysaste on hiukan yli 8 %. Kehitys
on mennyt parempaan suuntaan,
mutta työllisten määrä on pysynyt
lähes ennallaan. Työ- ja Elinkeinoministeriön tilastossa työttömyys
ei ole supistunut samalla tavalla.
Määrittelyeroista johtuen työttömiä
on TEM:in tilastossa noin 100 tuhatta
enemmän kuin TK:n tilastoissa. TK:n
tilastossa ns. piilotyöttömiä on kuitenkin 157 tuhatta. Pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria työttömiä on paljon.
Teollisuudessa entistä useamman
toimialan kasvu on lisääntynyt. Teknologiateollisuuden alojen tuotanto
on vauhdittunut selvästi. Kesä- ja
heinäkuussa lisääntyi koneiden
valmistus, mutta kasvua oli myös
metallien, metallituotteiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa.Kemiante-
Rakentaminen lisääntyy useampaa
kautta. Kasvua pönkittävät asuntorakentaminen, metsäteollisuuden
2 | 2016 | Yksityiset palvelut
115
120
80
Volyymi-indeksi, 2005=100, kausitas.
125
Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työttömyys TEM:in mukaan, tuhatta henkeä
400
380
360
340
320
300
280
260
240
220
200
180
Työttömät
Kausitasoitus
08
09
10
11
12
13
14
15
16
Talouskatsaus
Suhdanteet 22.9.2016
EK:n luottamusindikaattorit
80
60
Saldo, kausitas.
Kuluttajabarometrin odotukset
40
Teollisuus
Rakentaminen
Palvelut
Kauppa
40
20
30
20
Oma talous
10
0
0
-10
-20 Koko maan
talous
-30
-20
-40
-40
-60
-80
Tilanne 12 kk kuluttua, saldo
Työttömien määrä
-50
08
09
10
EK:n suhdannekyselyissä on edelleen myönteinen pohjavire, vaikka
elokuun barometrissa näkymät osin
himmenivät. Teollisuuden odotukset
heikkenivät, palveluiden vahvistuivat
hieman ja rakentamisessa melko vahvat odotukset laimenivat. Rakentaminen elpyy kirkkaasti ja palveluillakin
kehityssuunta on ylöspäin. Teollisuudessa luottamus on vielä melko heikko, eikä selvää käännettä parempaan
vielä näy.
Suhdannetilanne on teollisuudessa ja
palveluissa vielä heikko. Rakennustoiminnassa tuotannon taso on kohonnut keskimääräiseksi ja henkilöstön määrää aiotaan kasvattaa. Vain
rakennustuote- ja kemianteollisuudessa vallitseva tilanne on selvästi
parantunut.
Kuluttajien luottamus vahvistui
elokuussa edelleen hiukan. Arviot maan talouden kehityksestä laimenivat kesällä hitusen, mutta työttömyysarviot ovat myönteisemmät kuin
vuosiin. Oman talouden tilannetta
luonnehditaan selvästi viime vuotta
paremmaksi ja sen uskotaan edelleen
paranevan ensi vuonna.
Inflaatio on kuluvan vuoden aikana kohonnut, elokuun luku oli 0,4 %.
EU:n yhdenmukaistetun inflaation lukemat ovat Suomessa nykyisin vähän
11
12
13
14
15
16
-60
korkeampia kuin euroalueella keskimäärin. Inflaatiossa verrataan nykyisiä hintoja edellisvuoteen, jolloin
myös edellisen vuoden vastinkuukaudet vaikuttavat lukemiin.
Asiallisesti hintakehitys on ollut hyvin samanlaista. Indeksikäyrät ovat
hiukan edellisvuotta korkeammalla,
mutta niiden nousu on pysähtynyt öljyn kallistumisesta huolimatta.
Hintaindeksit eivät ole viime kuukausina nousseet, kun öljyn hintakin on pysynyt jonkin aikaa paikallaan. Suomen teollisuuden tuottajahintaindeksit eivät ole juuri nousseet.
Keskimäärin teollisuustuotteiden hinnat olivat edelleen 4 % edellisvuotta alempia.
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16
Talouden kasvu ja raaka-aineiden
hintojen nousu vievät tilannetta vähitellen kohti normaalia, mutta kestää aikansa ennen kuin teollisuudessa
hinnat alkavat jälleen nousta. Yleiset
inflaatioennusteet ensi vuodelle ovat
suhdannelaitoksilla lähellä ykköstä
tai hiukan sitä korkeampia.
Inflaatio Suomessa ja euroalueella
5
4.5
4
3.5
3
2.5
2
1.5
1
0.5
0
-0.5
-1
EU
Suomi
99
01
03
05
07
09
11
13
15
Raaka-aineiden hintakehitys
300
250
Indeksi, 2005=100
Energiaraaka-aineet
Elintarvikkeet
200
150
100
50
Teollisuuden
raaka-aineet
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16
Elinkeinoelämän keskusliitto EK | 2016 | 3
Talouskatsaus
Suhdanteet 22.9.2016
Pörssikurssien kehitys
Kysynnän kehitys
240
220 Indeksi, 2001=100
DEU DAX
200
180
160
USA DJIND
140
120 UK FTSE 100
100
80
60
Suomi HEX
40
20
01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16
Pörssikurssit ovat kesän jälkeen
palautuneet. Saksaa lukuun ottamatta
ne ovat lähellä viimevuotisia huipputasojaan. Britanniassa taso on jäänyt
muihin nähden matalaksi, mutta
kehitys on nyt ollut hyvää ehkä
valuutan heikentymisen ansiosta.
Liikevoitto jäi suomalaisilla pörssiyhtiöillä kuluvan vuoden alussa lähes 12 % edellisvuotta heikommaksi. Toisella neljänneksellä tilanne kohentui ja koko vuotta arvioidaan jo
myönteiseksi. Ennusteen mukaan
nettotulos kohoaisi 2 % edellisvuodesta. Viime vuonna se parani 6 %.
Yritysten keskimääräinen kannattavuus Suomessa sen sijaan heikkeni
vuonna 2015. Kansantalouden tilinpidon mukaan nettotulos putosi 4 %
edellisestä vuodesta. Kuluvan vuoden
alku oli kausitasoitettuna viime vuoden loppua parempi, mutta nettotulos
jäi pörssiyhtiöiden tapaan lähes 11 %
jälkeen edellisvuodesta. Talouden varovaisen elpymisen perusteella kannattavuus voi loppuvuonna kohentua.
Suhdannelaitosten keväiset ennusteet olivat aiemmin julkistettuja pa-
4 | 2016 | 140
Vienti
130
120
110
Kulutus
100
90
80
Investoinnit
Volyymi-indeksi, 2005=100, kausitas.
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16
rempia, mutta tuoreimmat ennusteet
ovat jälleen heikompia. Se tarkoittaisi sitä, että loppuvuoden pitäisi olla
alkupuolta heikompi.
Kotimarkkinoiden elpyminen on kuitenkin jatkunut varsin vakaana, eikä
ulkomaankaupassakaan liene odotettavissa jyrkästi huonompaa kehitys-
tä. Näissä oloissa kasvuennusteet ovat
melko helposti saavutettavissa ja ehkä jopa ylitettävissä. Suhdanteet eivät
muuta talouden kokonaiskuvaa, koska
ongelmat ovat rakenteellisia. Silti pienikin kasvu näkyy, lisää luottamusta
ja purkaa ehkä joitakin patoutumia taloudessa. Näin ainakin kotimarkkinat
voivat ehkä jatkaa elpyvinä.
Keskeiset ennusteluvut
Ennakkoluvut 2015 Tilastokeskus / Ennusteet, VM: Taloudellinen katsaus, kesäkuu 2016
Vuosimuutos, %
2015*
2016**
2017**
2018**
Bkt, volyymi...................................0,4............1,4............1,0............1,3
Vienti, volyymi................................0,4............0,8............2,9........... 3,8
Tuonti, volyymi..............................-1,2............1,8............2,1............2,3
Yksityinen kulutus, volyymi............1,3............1,4............0,7............0,6
Yksityiset investoinnit, volyymi.... -1,4............4,8............3.8............4,1
Kuluttajahinnat..............................-0,2............0,5............1,2............1,3
Ansiotasoindeksi............................1,2............1,2............0,8............1,2
Tasot ja asteet
Työttömyysaste, %........................9,4............9,2............9,1............8,7
Työllisyysaste, %....................... 68,1..........68,4..........68,7........... 69,1
Vaihtotase, Mrd €...........................0,1............0,3............0,3............0,4
Jul.yhteisöjen jäämä, % BKT:sta -3,1.......... -2,4...........-2,4...........-2,0
Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Lisätietoja
PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki
Ekonomisti Juha Vartia
Puhelin 09 420 20 ● Faksi 09 4202 2299
Puh. 09 4202 2603
www.ek.fi
etunimi.sukunimi@ek.fi