Kuntoutusraha
Kuntoutusraha 21.09.2016 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje ................................................................................................................................................... 1 1.1 Hyvä hallinto ....................................................................................................................................... 1 1.2 Tavoite ................................................................................................................................................ 2 1.3 Etuuden osat ...................................................................................................................................... 2 1.4 Oikeus ja edellytykset ........................................................................................................................ 2 1.4.1 Vakuutetun oikeus .................................................................................................................... 3 1.4.1.1 Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat ............................................................................. 3 1.4.1.2 Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat ........................................................ 3 1.4.2 Työnantajan oikeus ................................................................................................................... 4 1.4.2.1 Konkurssipesä ........................................................................................................................ 4 1.4.2.2 Palkkaturvan maksaja ............................................................................................................ 5 1.4.2.3 Ulkomainen työnantaja .......................................................................................................... 5 1.4.3 Myöntämisedellytykset .............................................................................................................. 6 1.4.3.1 Ikä .......................................................................................................................................... 6 1.4.3.2 Työelämätavoite ..................................................................................................................... 6 1.4.3.3 Työstä estyminen ................................................................................................................... 6 1.4.3.3.1 Kuntoutuspäivän vähimmäiskesto ....................................................................................... 7 1.4.3.3.2 Työskentely kuntoutuksen aikana ....................................................................................... 8 1.4.3.4 Kuntoutuspäätös .................................................................................................................... 9 1.4.4 Omavastuuaika ....................................................................................................................... 10 1.4.4.1 Omavastuuaika 0 päivää ..................................................................................................... 10 1.4.4.2 Omavastuuaika 1 päivä ....................................................................................................... 11 1.4.4.3 Omavastuuaika 1 + 9 päivää ............................................................................................... 11 1.4.4.4 Omavastuuaika 30 päivää ................................................................................................... 12 1.4.4.5 Kuntoutuskokonaisuus ......................................................................................................... 12 1.4.5 Ylläpitokorvaus ........................................................................................................................ 13 1.4.6 Kuntoutusavustus .................................................................................................................... 14 1.4.7 Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada ...................................................................................... 15 1.4.7.1 Odotus- ja väliaika ............................................................................................................... 16 1.4.7.2 Kuntoutuskokonaisuus ......................................................................................................... 18 1.4.7.3 Koulutuksen loma-aika ......................................................................................................... 18 1.4.7.4 Tilapäinen keskeytys ............................................................................................................ 20 1.4.7.5 Poissaolo kuntoutuksesta .................................................................................................... 21 1.4.8 Kv-säännökset ........................................................................................................................ 22 1.4.8.1 EY-lainsäädäntöä soveltavien valtioiden välillä liikkuvien henkilöiden rahaetuudet ............. 22 1.4.8.1.1 Vastuu etuuksista ja oikeus etuuksiin ............................................................................... 23 1.4.8.1.2 Työtulot ............................................................................................................................. 24 1.4.8.1.3 Päivärahaetuuksien maksaminen muutettaessa ja muuton jälkeen .................................. 25 1.4.8.1.4 Päivärahaetuuksien hakeminen ........................................................................................ 26 1.4.8.1.5 Menettelyt työkyvyttömyyteen liittyvissä rahaetuuksissa .................................................. 26 1.4.8.2 Sosiaaliturvasopimukset ....................................................................................................... 28 1.4.8.3 Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa ................................................................................ 28 1.5 Kuntoutus perusteena ...................................................................................................................... 28 i KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.5.1 Kelan kuntoutus ...................................................................................................................... 1.5.2 Kunnan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus .......................................................................... 1.5.3 Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus .............................................................................. 1.5.4 Muu työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta vastaava kuntoutus ..................................... 1.5.5 Vammaispalvelulain mukainen sopeutumisvalmennus ........................................................... 1.5.6 Lastensuojelulain mukainen perhekuntoutus .......................................................................... 1.5.7 Kehitysvammalain mukainen perhekuntoutus ........................................................................ 1.5.8 Päihdekuntoutus ..................................................................................................................... 1.5.8.1 Perhekuntoutus .................................................................................................................... 1.5.8.2 Yksilökohtainen päihdekuntoutus ......................................................................................... 1.5.9 Oppisopimuskoulutus .............................................................................................................. 1.5.10 RAY:n rahoittama sopeutumisvalmennus ............................................................................. 1.5.11 Omaisen kuntoutusraha ........................................................................................................ 1.5.12 Nuoren kuntoutusraha .......................................................................................................... 1.5.12.1 Tavoitteena työelämä ......................................................................................................... 1.5.12.2 Olennaisen heikentymisen arvioiminen ............................................................................. 1.5.12.3 KHOPS - Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma ..................................... 1.5.12.4 Tehostettu työkyvyn arviointi ja kuntoutus sekä tukitoimet ................................................ 1.5.12.5 Mille ajalle nuoren kuntoutusrahaa? .................................................................................. 1.5.12.6 Odotus- ja väliaika nuoren kuntoutusrahassa .................................................................... 1.5.12.7 Nuoren kuntoutus keskeytyy .............................................................................................. 1.5.12.8 Nuoren KHOPS:n seuranta ............................................................................................... 1.5.13 Ulkomailla annettava kuntoutus ............................................................................................ 1.5.14 Yleissivistävä peruskoulutus ................................................................................................. 29 30 30 32 32 33 33 33 35 35 36 38 38 39 41 42 43 45 46 47 48 49 50 51 1.6 Suhde muihin etuuksiin .................................................................................................................... 1.6.1 Eläkkeet .................................................................................................................................. 1.6.1.1 Työeläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke ...................................................................... 1.6.1.2 Osatyökyvyttömyyseläke ...................................................................................................... 1.6.1.3 Osa-aikaeläke ...................................................................................................................... 1.6.1.4 Kelan työkyvyttömyyseläke .................................................................................................. 1.6.1.5 Takuueläke ........................................................................................................................... 1.6.1.6 KEL 12 § 4 mom. (sokea, liikuntakyvytön, avuton) ............................................................. 1.6.1.7 Lapsikorotus ......................................................................................................................... 1.6.1.8 Perhe-eläkkeet ..................................................................................................................... 1.6.1.9 Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke .......................................................................... 1.6.1.10 Urheilijan tapaturma- ja eläketurva .................................................................................... 1.6.1.11 Muut eläkkeet .................................................................................................................... 1.6.2 Työeläkekuntoutus ja sen korvaukset .................................................................................... 1.6.3 Erityishoitoraha ....................................................................................................................... 1.6.4 Opintoetuudet .......................................................................................................................... 1.6.5 Sairauspäiväraha (ml. osasairauspäiväraha) .......................................................................... 1.6.6 Työttömyysetuudet .................................................................................................................. 1.6.7 Vanhempainpäivärahat ........................................................................................................... 1.6.8 Kotihoidontuki .......................................................................................................................... 1.6.9 Maatalousyrittäjien erityistuet .................................................................................................. 1.6.10 Ensisijaiset ansiomenetyskorvaukset .................................................................................... 1.6.10.1 Muun korvauksen viivästyminen ........................................................................................ 1.6.10.2 Työtapaturma ja ammattitauti ............................................................................................ 51 52 53 54 56 57 58 58 59 59 60 61 61 62 62 62 63 64 65 65 65 66 66 67 ii KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.6.10.3 Liikennevahinko ................................................................................................................. 1.6.10.4 Sotilastapaturma ................................................................................................................ 1.6.11 Potilas- ja lääkevahinkokorvaus ........................................................................................... 1.6.12 Ulkomailta maksettavan etuuden ja tulon vaikutus ............................................................... 68 69 69 70 1.7 Määrä ............................................................................................................................................... 1.7.1 Työtulojen perusteella ............................................................................................................. 1.7.2 Osakuntoutusrahan määrä ..................................................................................................... 1.7.3 Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava määrä ............................................................. 1.7.4 Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä .................................................................................. 1.7.5 Kuntoutusrahan vähimmäismäärä .......................................................................................... 1.7.6 Nuoren kuntoutusrahan määrä ............................................................................................... 1.7.7 Odotus- ja väliajan määrä ...................................................................................................... 1.7.8 Edeltävä etuus ........................................................................................................................ 1.7.9 Harkinnanvarainen kuntoutusavustus ..................................................................................... 1.7.10 Määrä tilapäisen keskeytymisen ajalta ................................................................................. 1.7.11 Työtulot koulutuksen aikana ................................................................................................. 1.7.12 Ylläpitokorvaus ...................................................................................................................... 70 71 72 73 73 73 74 74 74 75 76 76 79 1.8 Määräytymisperusteet ...................................................................................................................... 79 1.8.1 Työtulot ................................................................................................................................... 80 1.8.1.1 Palkkatulot ............................................................................................................................ 81 1.8.1.1.1 Ei palkkaa ......................................................................................................................... 83 1.8.1.2 Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulo ................................................................................... 86 1.8.1.3 Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot ............................................................................... 86 1.8.1.3.1 Yritysmuodot ..................................................................................................................... 87 1.8.1.3.2 YEL- ja MYEL-työtulot ...................................................................................................... 91 1.8.1.3.3 Vakuuttamisvelvollisuuden selvittäminen .......................................................................... 94 1.8.1.3.4 Yrittäjäpalkan tarkistus ...................................................................................................... 95 1.8.1.3.5 Vapaaehtoinen vakuutus .................................................................................................. 96 1.8.1.3.6 Työkorvaus ........................................................................................................................ 96 1.8.1.4 Vähennykset ........................................................................................................................ 98 1.8.1.5 Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö ......................................................................... 101 1.8.1.5.1 Yli vuodenvaihteen jatkuvat etuudet ............................................................................... 101 1.8.1.5.2 Etuuslajin vaihtuminen .................................................................................................... 102 1.8.1.5.3 Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja ................................................................................. 102 1.8.1.5.4 Osa-aikaeläke ................................................................................................................. 102 1.8.1.6 Esitetyt työtulot ................................................................................................................... 103 1.8.1.6.1 Luotettava selvitys .......................................................................................................... 105 1.8.1.6.2 Jatkuvat työtulot .............................................................................................................. 106 1.8.1.6.3 Esitettyjen työtulojen arviointi ......................................................................................... 108 1.8.1.6.3.1 Edeltävät kuuden kuukauden tulot ............................................................................... 109 1.8.1.6.3.2 Ammatinvaihtuminen .................................................................................................... 110 1.8.1.6.3.3 Ammatinvaihtumista vastaava muu syy ....................................................................... 111 1.8.1.6.3.4 Tarkastelujakson pidentäminen ................................................................................... 111 1.8.1.6.3.5 Uusi työsuhde tai työhönpaluu .................................................................................... 112 1.8.1.6.3.6 Pätkätyöt ...................................................................................................................... 114 1.8.1.6.4 Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin .................................................................. 114 1.8.1.6.5 Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot .......................................................................... 115 iii KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.8.1.6.6 Apurahansaajan työtulo .................................................................................................. 1.8.1.6.7 Kunnaneläinlääkärin esittämät tulot ................................................................................ 1.8.1.6.8 Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo ............................................................................. 1.8.1.6.9 Osatyökyvyttömyyseläke ................................................................................................. 1.8.2 Edeltävän etuuden perusteella ............................................................................................. 1.8.2.1 Työttömyysetuudet ............................................................................................................. 1.8.2.2 Kuntoutusrahat ................................................................................................................... 1.8.2.3 Opintoraha ......................................................................................................................... 1.8.2.4 Sairauspäiväraha ............................................................................................................... 1.8.3 Eläkkeensaajan kuntoutusraha ............................................................................................. 1.8.3.1 Takautuva eläke ................................................................................................................. 1.8.3.2 Eläkehakemus vireillä ........................................................................................................ 118 119 120 120 121 121 122 123 123 123 125 127 1.9 Ratkaiseminen ................................................................................................................................ 1.9.1 Käsittelypaikka ...................................................................................................................... 1.9.1.1 KV-asioiden Käsittelypaikka ............................................................................................... 1.9.2 Esteellisyydestä .................................................................................................................... 1.9.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto .................................................................................................. 1.9.2.2 Esteellisyyden toteaminen ................................................................................................. 1.9.3 Haastattelu ............................................................................................................................ 1.9.4 Lisäselvitykset ....................................................................................................................... 1.9.5 Arvion pyytäminen ................................................................................................................ 1.9.6 Kuuleminen ........................................................................................................................... 1.9.6.1 Milloin asiakasta on kuultava? ........................................................................................... 1.9.6.2 Miten kuullaan? .................................................................................................................. 1.9.7 Päätöksen antaminen ........................................................................................................... 1.9.7.1 Päätöksensaajat ................................................................................................................. 128 128 132 133 133 134 134 135 135 135 135 136 136 137 1.10 Ilmoitusvelvollisuus ....................................................................................................................... 138 1.11 Hakeminen ................................................................................................................................... 1.11.1 Vireilletulo ............................................................................................................................ 1.11.1.1 Lähettäjän vastuu ............................................................................................................. 1.11.1.2 Asiakirjan siirto ................................................................................................................. 1.11.2 Kuka voi hakea etuutta? ..................................................................................................... 1.11.2.1 Henkilö itse ...................................................................................................................... 1.11.2.2 Edunvalvoja ...................................................................................................................... 1.11.2.3 Edunvalvontavaltuutettu ................................................................................................... 1.11.2.4 Asiamies eli valtuutettu .................................................................................................... 1.11.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö ........................................................................................... 1.11.2.6 Kunta ................................................................................................................................ 1.11.2.7 Potilasvakuutuskeskus ..................................................................................................... 1.11.2.8 Työnantaja ....................................................................................................................... 1.11.3 Hakuaika ............................................................................................................................. 1.11.4 Lisäselvitysten pyytäminen ................................................................................................. 138 142 143 143 143 144 144 145 145 145 146 146 146 147 148 1.12 Maksaminen ................................................................................................................................. 150 1.12.1 Maksuosoite ........................................................................................................................ 150 1.12.1.1 Ulkomaan maksuosoite .................................................................................................... 150 iv KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.12.2 Maksunsaajat ...................................................................................................................... 1.12.2.1 Vakuutettu ........................................................................................................................ 1.12.2.2 Työnantaja ....................................................................................................................... 1.12.2.3 Palkkaturvan maksaja ...................................................................................................... 1.12.2.4 Potilasvakuutuskeskus ..................................................................................................... 1.12.2.5 Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu ........................................................................... 1.12.2.6 Kunta ................................................................................................................................ 1.12.2.7 Työttömyyskassa ............................................................................................................. 1.12.2.8 Opintotuen vastuuyksikkö ................................................................................................ 1.12.2.9 Työpaikkakassa ............................................................................................................... 1.12.2.10 Kelan toimisto ................................................................................................................ 1.12.2.11 Ulosottoviranomainen ..................................................................................................... 1.12.3 Maksaminen regressinä ...................................................................................................... 1.12.4 Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet ............................................................................... 1.12.4.1 Ennakonpidätyksen perusteet .......................................................................................... 1.12.4.2 Lähdevero ........................................................................................................................ 1.12.4.3 Tietojen saanti ja käyttöönotto ......................................................................................... 1.12.4.3.1 Suorasiirtotiedot ............................................................................................................ 1.12.4.3.2 Tiedot maksunsaajalta .................................................................................................. 1.12.4.3.3 Ennakonpidätyksen tallennus ....................................................................................... 1.12.4.3.4 Kelan selvitettävä .......................................................................................................... 1.12.4.4 Toimittaminen ................................................................................................................... 1.12.4.5 Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus .......................................................................... 1.12.4.6 Takaisin maksetut etuudet ............................................................................................... 1.12.4.7 Regressisuoritukset .......................................................................................................... 1.12.4.8 Vuosi-ilmoitukset .............................................................................................................. 1.12.4.9 Kuukausivalvonta ............................................................................................................. 1.12.5 Maksun estäminen .............................................................................................................. 1.12.6 Etuusmaksujen peruutukset pankista ................................................................................. 151 151 151 155 155 155 157 158 158 158 159 159 159 160 160 162 162 162 163 163 164 164 164 165 166 166 167 167 168 1.13 Keskeyttäminen ............................................................................................................................ 168 1.14 Lakkauttaminen ............................................................................................................................ 169 1.15 Tarkistaminen ............................................................................................................................... 169 1.15.1 Ulkomailta myönnetty etuus ................................................................................................ 170 1.15.2 Indeksi- ja määrätarkistukset .............................................................................................. 171 1.16 Liikamaksu .................................................................................................................................... 1.16.1 Takaisinperintä .................................................................................................................... 1.16.2 Regressiperintä ................................................................................................................... 1.16.3 Regressikuittaus kuntoutusrahasta/sairauspäivärahasta .................................................... 171 172 172 174 1.17 Päätöksen oikaisu ja poistaminen ................................................................................................ 175 1.18 Muutoksenhaku ............................................................................................................................ 175 v KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet • päätöksen oikaisu ja poistaminen • takaisinperintä • muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. 1.1. Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus • saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä • tulla kuulluksi • saada perusteltu päätös ja • hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös • hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. • asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. • käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. • selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin • hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa 1 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003). 1.2. Tavoite Kuntoutusrahan tavoitteena on turvata kuntoutujan toimeentulo kuntoutuksen aikana. Kuntoutusraha voi edellytysten täyttyessä tulla maksettavaksi myös kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta sekä kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta. Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on varmistaa vajaakuntoisen 16–19-vuotiaan nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa hänen työllistymisedellytyksiään sekä turvata hänen toimeentulonsa. Ylläpitokorvauksen tarkoituksena on varmistaa kuntoutukseen osallistuminen korvaamalla niitä ylimääräisiä kustannuksia, joita kuntoutujalle itselleen aiheutuu kuntoutukseen osallistumisesta. Harkinnanvaraisella kuntoutusavustuksella voidaan tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutuksen jälkeen, jos tämä on erityisen tarpeellista kuntoutujan työllistymisen kannalta. 1.3. Etuuden osat Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutus-rahaetuuksista, jäljempänä Kelan kuntoutuslaki tai KKRL 566/2005) mukaisia kuntoutusrahaetuuksia ovat • • • • kuntoutusraha nuoren kuntoutusraha ylläpitokorvaus harkinnanvarainen kuntoutusavustus. 1.4. Oikeus ja edellytykset Kuntoutusrahaa maksetaan edellytysten täyttyessä 16‒67-vuotiaalle asiakkaalle, joka on sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuna Suomessa ja kuuluu näin Suomen sosiaaliturvan piiriin. (KKRL 566/2005 2§) Ohjaa asiakkaan kuntoutusraha-asia KV-keskukseen, jos asiakkaan vakuuttamisasia on vireillä tai ei ole voimassa koko haetulle ajalle. Lue lisää: Ratkaisutyö > Etuusohje > Kuntoutusraha > Käsittelypaikka > KV-asioiden käsittelypaikka 2 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.4.1. Vakuutetun oikeus Sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja ovat: • Suomessa vakinaisesti asuvat ja heihin rinnastettavat, ja • Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat henkilöt, vaikka he eivät vakinaisesti asuisikaan Suomessa. Ennen etuushakemuksen ratkaisemista varmista, että vakuuttaminen on selvitetty siltä ajalta, jolle etuutta on haettu. 1.4.1.1. Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat Suomessa vakinaisesti asuva on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaan (SVL 1224/2004 1 luku 2 § 1 mom.). Vakinainen Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukaan. Lue lisää vakinaisesta asumistarkoituksesta. Suomessa asuviin vakuutettuihin rinnastetaan enintään yhden vuoden ajan tilapäisesti ulkomailla oleskelevat henkilöt (SovAL 1573/1993 4 §). Lisäksi soveltamisalalain 5–8 §:ssä mainittuihin henkilöryhmiin kuuluvat ovat laissa säädetyin edellytyksin edelleen sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuina, myös yli vuoden kestävän ulkomailla oleskelun ajan. Tällaisia henkilöryhmiä ovat mm. valtion palveluksessa ulkomailla työskentelevät, lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijät, suomalaisella aluksella palvelevat merimiehet, lähetetyt työntekijät, suomalaisen työnantajan ulkomailla palvelukseensa ottamat työntekijät, sekä päätoimiset opiskelijat ja tutkijat. Myös näihin ryhmiin kuuluvien mukana ulkomailla olevat perheenjäsenet vakuutetaan Suomessa. Lue lisää Suomesta muutosta. Huomaa, että työntekijöinä ja yrittäjinä EY-lainsäädäntöä soveltavassa [1] liikkuvien sosiaaliturva määräytyy EY:n sosiaaliturvalainsäädännön perusteella. Esimerkiksi lyhytaikainenkin työskentely muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa, voi johtaa Suomen sairausvakuutuksen päättymiseen. Lue lisää EY:n sosiaaliturva-asetuksesta 883/2004 ja 1408/71. [1] EU- ja ETA-maat sekä muut EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot 1.4.1.2. Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat Suomessa työskentelevä tai yritystoimintaa harjoittava henkilö vakuutetaan, vaikka häntä ei pidettäisi vakinaisesti Suomessa asuvana (SVL 1224 /2004 1 luku 2 § 1 ja 2 mom.). Työskentelyyn perustuva sairausvakuuttaminen edellyttää työntekijältä vähintään neljän kuukauden työskentelytarkoitusta Suomessa siten, että työttömyysturvalain (TTL 1290/2002 5 luku 3 ja 7 §) mukaisen työssäoloehdon työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät. Lue lisää palkansaajan työssäoloehdosta. Huomaa, että vaatimus vähintään neljän kuukauden työskentelystä ei ole odotusaika, vaan henkilö, joka täyttää edellytykset, vakuutetaan heti työskentelyn aloittamisesta lukien. 3 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Lue lisää soveltamisalalain (SovAL 1573/1993) mukaisesta työskentelyyn perustuvasta vakuuttamisesta. Yritystoiminnan harjoittamiseen perustuva sairausvakuuttaminen edellyttää, että yrittäjä on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain (Yrittäjän eläkelaki 1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (Maatalousyrittäjän eläkelaki 1280/2006) mukaisen vakuutuksen ja että hän on harjoittanut yritystoimintaa yhdenjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan, ennen vakuuttamista koskevan hakemuksen jättämistä. Edellytykset täyttävä yrittäjä vakuutetaan yritystoiminnan aloittamisesta lukien. Lue lisää yrittäjästä. [1] EU- ja ETA-maat sekä muut EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot Harkitessasi sairausvakuuttamista työskentelyn tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella huomioi, että samat vakuuttamisen edellytykset koskevat sekä EU-lainsäädäntöä soveltavista maista [1 ] ja sosiaaliturvasopimusmaista, että kaikista muistakin maista tulevia työntekijöitä ja yrittäjiä. Lisäksi edellytetään oleskelulupavaatimuksen täyttymistä (SovAL 3c §). Lue lisää oleskeluluvasta. Sairausvakuutuslain ja soveltamisalalain työntekijän vakuuttamisen säännökset ovat melko yhtenäiset, mutta ne eroavat ns. kolmansista maista tulleiden yrittäjien osalta. Sairausvakuutettuja eivät kuitenkaan ole Suomessa vieraan valtion edustustossa tai kansainvälisessä järjestössä työskentelevät ulkomaan kansalaiset. 1.4.2. Työnantajan oikeus Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle siltä osin, kuin työnantaja maksaa kuntoutujalle kuntoutusajalta palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta. Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa kuntoutusajalta voi perustua: • työ- , virka- tai oppisopimussuhteeseen • työ- tai virkaehtosopimukseen Työnantajalle maksaminen edellyttää, että työnantaja ja kuntoutuja ovat sopineet etuuden tai sen osan maksamisesta kuntoutujan sijasta työnantajalle. Kuntoutusrahaa ei makseta kuntoutujalle samalta ajalta palkkaa vastaavalta osalta. Kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle itselleen, jos hän on ollut kuntoutuksessa vuosiloman tai siihen verrattavan, muun kuin kuntoutuksen perusteella myönnetyn, palkallisen vapaan aikana ja saanut siihen perustuvaa palkkaa tai korvausta. Tästä työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia toisin. Lue lisää kuntoutusrahan maksamisesta työnantajalle: Etuusohje > Maksaminen > Maksunsaajat > Työnantaja 1.4.2.1. Konkurssipesä Jos työnantaja on asetettu konkurssiin ja työnantaja tai konkurssipesä on maksanut sairauspoissaolon tai äitiys- isyys- tai vanhempainvapaan tai osittaisen vanhempainvapaan tai 4 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 kuntoutuksen ajalta työntekijälle palkkaa, konkurssipesällä on oikeus päivärahaetuuteen palkan määrään saakka. 1.4.2.2. Palkkaturvan maksaja Työntekijällä on oikeus palkkaturvaan maksamatta jääneistä palkoista, jos työnantaja on tehnyt konkurssin tai on maksukyvytön. Asiakas voi jättää hakemuksen TE-toimistoon tai suoraan ELYkeskukseen, joka antaa päätöksen asiasta. Lue lisää palkkaturvasta: • www.te-palvelut.fi/palkkaturva • www.ely-keskus.fi/palkkaturva Palkkaturvana maksettavat saatavat siirtyvät kaikkine oikeuksineen valtiolle palkkaturvapäätöksen antopäivänä (Palkkaturvalaki 16 §). Päivärahaetuus maksetaan ELY-keskukselle palkan määrään saakka, jos se on maksanut palkkaturvaa sairauden, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta palkkaa työsopimusten ja -ehtojen mukaisesti. Muussa tapauksessa päivärahaetuus maksetaan työntekijälle itselleen. Etuuden maksamiseen ELY-keskukselle tarvitaan • palkkaturvapäätös tai ilmoitus ELY-keskuksesta – maksunsaajan maksuosoitetiedot • työntekijän henkilötiedot • tiedot työstä poissaoloajalta maksetun palkan määrästä ja maksuajasta • maksuvaikeuksiin joutuneen työnantajan nimi. 1.4.2.3. Ulkomainen työnantaja Ulkomaisella työnantajalla voi olla oikeus päivärahaetuuteen, jos • EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa kotipaikan omaava työnantaja on maksanut palkkaa ja hakee päivärahaetuutta • muun ulkomaisen työnantajan ja Suomessa vakuutetun henkilön työsuhteeseen sovelletaan Suomen työlainsäädäntöä ja työsuhteen ehdoissa on määräys päivärahaetuuden maksamisesta työnantajalle. Jos työnantajalla ei ole Y-tunnusta, lähetä pyyntö korvaavan tunnuksen saamiseksi • TEOSPÄIVÄRAHA-postilaatikkoon (sairauspäivärahat ja kuntoutusraha) • ETTVR-postilaatikkoon (perhe-etuuteen liittyvät päivärahat) 5 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.4.3. Myöntämisedellytykset Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset voidaan jakaa yleisiin edellytyksiin ja erityisiin edellytyksiin. Yleiset edellytykset koskevat kaikkea kuntoutusrahaan oikeuttavaa kuntoutusta. Yleiset edellytykset ovat • • • • kuntoutuja on 16–67-vuotias kuntoutuksella on yhteys työelämätavoitteeseen kuntoutuja on estynyt tekemästä omaa työtään tai ansiotyötään kuntoutuksen vuoksi kuntoutuksella on laissa säädetty peruste. (KKRL 566/2005 17 §) Kuntoutusrahan myöntäminen voi lisäksi edellyttää kuntoutuksen lakiperusteen ja kuntoutusmuodon mukaan määräytyvien erityisten edellytysten täyttymistä. Näitä käsitellään kohdassa Kuntoutus perusteena kunkin kuntoutusperusteen yhteydessä. 1.4.3.1. Ikä Kuntoutusrahaa voidaan myöntää 16–67-vuotiaalle kuntoutujalle. Kuntoutusrahaa maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona vakuutettu täyttää 68 vuotta. Nuoren kuntoutusraha voidaan myöntää 16–19-vuotiaalle nuorelle. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan kuitenkin koko sellaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukaisen tutkinnon suorittamisen ajalta, johon nuori on hyväksytty ennen kuin hän on täyttänyt 20 vuotta. 1.4.3.2. Työelämätavoite Kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää, että kuntoutus on tarpeellista • kuntoutujan työelämässä pysymiseksi • työelämään palaamiseksi tai • työelämään pääsemiseksi. Työelämätavoitteen voidaan katsoa täyttyvän välillisesti, kun myönnetään kuntoutusrahaa • omaiselle, joka osallistuu kuntoutukseen kuntoutujan perheenjäsenenä tai muuna läheisenä • lastensuojelulain mukaiseen perhekuntoutukseen osallistuvalle • päihdehuoltolain mukaiseen perhekuntoutukseen osallistuvalle. 1.4.3.3. Työstä estyminen Tällä sivulla kerrotaan työstä estymisen edellytyksestä. Lue alasivuilta tarkemmin, kuinka työstä estymistä arvioidaan kuntoutusrahassa: • Kuntoutuspäivän vähimmäiskesto • Työskentely kuntoutuksen aikana 6 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Työstä estymisen pääperiaatteet Kuntoutusrahaa maksetaan niiltä kuntoutuspäiviltä, jolloin vähintään 4 tuntia matkoineen kestävä kuntoutus tosiasiallisesti estää asiakasta tekemästä omaa tai toisen työtä ja saamasta toimeentuloa kyseiseltä päivältä. • Palkkatyössä tai yrittäjänä työskentelevän asiakkaan kuntoutusraha maksetaan osakuntoutusrahana, jos kuntoutuksen aiheuttama työstä estyminen on osapäiväistä. • Ellei asiakas tee ansiotyötä, hänen katsotaan olevan estynyt omasta työstään, jos kuntoutuspäivä on vähimmäiskeston mittainen. Kuntoutusraha maksetaan silloin täytenä kuntoutusrahana. • Ammatillisen koulutuksen perusteella maksettavassa kuntoutusrahassa, nuoren kuntoutusrahassa ja oppisopimuskoulutuksessa työstä estymistä ja kuntoutuspäivän kestoa ei tutkita päiväkohtaisesti. 1.4.3.3.1. Kuntoutuspäivän vähimmäiskesto Kuntoutusrahaa maksetaan pääsääntöisesti sellaisten kuntoutuspäivien ajalta, jolloin kuntoutus matkoineen kestää vähintään 4 tuntia. Selvitä kuntoutuksen päivittäinen kesto kuntoutuspäätöksestä, standardista, kuntoutussuunnitelmasta tai kurssin ohjelmasta. Kuntoutusrahaa voi saada vähimmäiskestoa lyhyemmältä kuntoutuspäivältä vain poikkeuksellisesti. Se on mahdollista, jos lyhyt kuntoutuspäivä tosiasiallisesti estää asiakasta tekemästä työtä ja saamasta toimeentuloa kyseiseltä päivältä. Tarvittaessa soita asiakkaalle ja kysy, miten kuntoutus häntä estää tekemästä työtä. Ota arviossa huomioon: • • • • • kuntoutuksen sisältö ja toteutustapa matkaan kuluva aika (koti, kuntoutuspaikka, työpaikka) asiakkaan työn luonne ja mahdollisuus tehdä työjärjestelyjä B-lääkärinlausunnosta ilmenevät terveydentilaa ja jaksamista koskevat tiedot muut asiakkaan yksilölliset olosuhteet Yksilölliset joustot Kuntoutusstandardi saattaa mahdollistaa yksilökohtaista kuntoutujan voimavarat ja kuntoutuksen tavoitteet huomioivaa joustoa kuntoutuksen toteuttamiselle. Joustomahdollisuus sisältyy MTtyöhönvalmennuksessa, työhönvalmennuksessa ja työkokeilussa vuoden 2015 alusta voimaan tulleisiin standardeihin: ”Pääsääntöisesti 5 kuntoutuspäivää viikossa. Kuntoutujan voimavarat ja kuntoutuksen tavoitteet (esimerkiksi osa-aikatyö) huomioiden kuntoutuspäivien määrä viikossa voi joustaa kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tällöin tulee olla vähintään 3 kuntoutuspäivää viikossa.” Tällaisen kuntoutujan yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaan joustoon sisältyvien viikoittaisten poissaolopäivien ajalta kuntoutusraha voidaan pääsääntöisesti myöntää, sillä kuntoutuja on tosiasiallisesti kuntoutuksen vuoksi estynyt työstään myös välipäiviltä. Jos kuitenkin kuntoutuja työskentelee välipäivinä, kuntoutusrahaa ei myönnetä. Menettely ennen 1.10.2015 Kuntoutuspäivän vähimmäiskestoa koskeva vaatimus lyhentyi lakimuutoksessa 6 tunnista 4 tuntiin. Muutos vaikuttaa 1.10.2015 ja myöhemmin toteutuneisiin kuntoutuspäiviin. Sitä edeltäviltä 7 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 kuntoutuspäiviltä kuntoutusrahaa voidaan maksaa, jos kuntoutuspäivän kesto matkoineen on vähintään 6 tuntia. 1.4.3.3.2. Työskentely kuntoutuksen aikana Palkkatyössä tai yrittäjänä ansiotyötä tekevällä asiakkaalla on oikeus kuntoutusrahaan, jos hän on kuntoutuksen vuoksi kokopäiväisesti estynyt tekemästä ansiotyötä. Täyden kuntoutusrahan edellytyksenä on siis, että asiakas ei tee kuntoutuspäivänä lainkaan ansiotyötä. Osakuntoutusrahaa voidaan maksaa silloin, jos työaikaa on kuntoutuspäivänä lyhennetty. Kuntoutuksen tulee estää asiakasta tekemästä ansiotyötä vähintään 40 prosenttia hänen päivittäisestä normaalityöajastaan. Päiväkohtaisella normaalityöajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jonka asiakas olisi ilman kuntoutukseen osallistumista kuntoutuspäivänä työskennellyt. Kuntoutusrahaan tai osakuntoutusrahaan ei ole oikeutta, jos asiakas ei ole kuntoutuksen aikana estynyt tekemästä ansiotyötä eikä työaikaa ole lyhennetty vaaditulla tavalla. Työskentely kuntoutuspäivänä Oikeus etuuteen Kuntoutus estää kokonaan ansiotyön Kuntoutusraha Työaikaa on lyhennetty vähintään 40 % normaalista päiväkohtaisesta työajasta Osakuntoutusraha Työaikaa ei ole lyhennetty tai lyhennys on vähemmän kuin 40 % Ei oikeutta kuntoutusrahaan eikä osakuntoutusrahaan Palkansaajana tai yrittäjänä toimiva asiakas ilmoittaa hakemuksessaan, onko työaikaa lyhennetty osakuntoutusrahan edellyttämällä tavalla. Myös kuntoutusajan palkkaa maksava työnantaja ilmoittaa mahdollisesta työajan lyhennyksestä hakemuksessaan. Asiakkaan ilmoittamia tietoja ei tarvitse yleensä varmistaa hänen työnantajaltaan. Tarvittaessa selvitä asiaa tarkemmin, esim. jos molemmat ovat hakeneet ja tiedot eroavat toisistaan. Asiakas sopii kuntoutuksen aikaisista poissaoloista työnantajansa kanssa. Asiakas ja työnantaja arvioivat yhdessä ja tarvittaessa työterveyshuollon avustamana, onko asiakkaalla edellytyksiä työskennellä kuntoutuspäivänä. Poissaoloista päättää viime kädessä työnantaja. Kelan toimivaltaan ei kuulu ohjeistaa osapuolia työjärjestelyihin liittyvissä asioissa. Lue lisää: Määrä > Osakuntoutusrahan määrä Palkkatyö Jos asiakas on työsuhteessa, hänen tulee olla estynyt tekemästä palkkatyötään kuntoutuksen aikana. Jos asiakas on kuntoutuksen aikana vuosilomalla, työsuhdevapaalla (esim. hoitovapaa, vuorotteluvapaa), lomautettuna, eläkkeellä tai osa-aikatyöjärjestelyyn perustuvalla vapaalla kuntoutuksen aikana, edellytys täyttyy kun asiakas ei tosiasiallisesti työskentele kuntoutuksen aikana. Lue lisää vuosilomaan tai siihen rinnastuvan vapaan vaikutuksesta kuntoutusrahan maksunsaajaan: Kuntouturaha -> Etuusohje -> Maksaminen -> Maksunsaajat -> Työnantaja. Myös kuntoutusaikaan sisältyvän lauantain tai vuorotyöläisen viikkovapaan ajalta kuntoutusrahaoikeus edellyttää, ettei asiakas tosiasiallisesti työskentele ko. päivänä. Oma työ 8 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Omalla työllä tarkoitetaan • • • • omassa tai perheenjäsenensä yrityksessä, liikkeessä tai ammatissa suoritettua työtä maa-, metsä-, kotitaloudessa tai muussa taloudessa suoritettua työtä itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä päätoimista, muuna kuin kuntoutuksena annettavaa opiskelua oppilaitoksessa tai ammattikurssilla. Oma työ voi olla myös muuta kuin ansiotyötä, esim. työnhakua tai oman talouden hoitamista. Ellei asiakas tee ansiotyötä, työstä estymisen edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos kuntoutuspäivä on vähimmäiskeston mittainen. Kuntoutusraha maksetaan täytenä kuntoutusrahana. Ei palkkatyötä eikä omaa työtä Vaikka asiakkaalla ei ole palkkatyötä eikä edellä tarkoitettua omaa työtä (ei hoida omaa kotitalouttaankaan), hänellä on oikeus kuntoutusrahaan, jos kuntoutuksella on selkeä työelämätavoite eli sillä pyritään asiakkaan työelämään pääsemiseen tai sinne palaamiseen. Välillinen työelämätavoitteen täyttyminen, esimerkiksi omaisen kuntoutukseen osallistuminen, ei lähtökohtaisesti riitä. Ellei asiakas tee ansiotyötä, hänen katsotaan olevan estynyt omasta työstään, jos kuntoutuspäivä on vähimmäiskeston mittainen. Kuntoutusraha maksetaan silloin täytenä kuntoutusrahana. Päätoiminen opiskelu Ammatillisen koulutuksen perusteella maksettavassa kuntoutusrahassa, nuoren kuntoutusrahassa ja oppisopimuskoulutuksessa asiakas saa tehdä sivutoimista työtä ja ansaita työtuloja. Työstä estymistä koskevan edellytyksen katsotaan, kun opiskelu on päätoimista eikä asiakas voi tehdä päätoimeen verrattavaa työtä (muuta kuin kuntoutukseen sisältyvää työtä). Lue lisää:Kuntoutusraha -> Etuusohje -> Määrä -> Työtulot koulutuksen aikana Tutkintotavoitteiseen ammatilliseen monimuoto-opiskeluun liittyvän etäopiskelujakson, iltalinjalla tapahtuvan opiskelun tai yksityisopiskelun (esim. lopputyön tekeminen) ajalta voidaan myöntää kuntoutusrahaa, jos kyseessä on päätoimisen opiskelu. Opiskelun päätoimisuuden selvittämisessä voi käyttää apuna oppilaitosrekisteriä (OSKY > Oppilaitokset). Menettely ennen 1.10.2015 Lakimuutoksen myötä asiakkaan on mahdollista tehdä kuntoutuksen ohessa osapäiväistä ansiotyötä ja saada osakuntoutusrahaa. Muutos vaikuttaa 1.10.2015 ja myöhemmin toteutuneisiin kuntoutuspäiviin. Sitä edeltävällä ajalla kuntoutusrahaan ei ole lainkaan oikeutta niiltä kuntoutuspäiviltä, jolloin asiakas on tehnyt ansiotyötä. Kuntoutusrahaa ei voida maksaa työskentelypäiviltä, vaikka työaikaa olisi lyhennetty 1.4.3.4. Kuntoutuspäätös Oikeus kuntoutusrahaan edellyttää, että kuntoutujalle on tehty hyväksyttävä kuntoutuspäätös. Nuoren kuntoutusraha ja oppisopimuskoulutuksessa maksettava kuntoutusraha voidaan myöntää ilman kuntoutuspäätöstä. Lue lisää: Etuusohje > Kuntoutus perusteena 9 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.4.4. Omavastuuaika Tällä sivulla kerrotaan mitkä asiat vaikuttavat omavastuuajan määrittämiseen. Alasivut täydentävät ja tarkentavat omavastuuajan määrittämistä: • • • • • Omavastuuaika 0 päivää Omavastuuaika 1 päivä Omavastuuaika 1+9 päivää Omavastuuaika 30 päivää Kuntoutuskokonaisuus Omavastuuajalta ei makseta kuntoutusrahaa Kuntoutusrahan omavastuuaika on kuntoutuksen alkamispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää, ellei se muutoin määräydy 0, 1 tai 30 päivänä. Ylläpitokorvaus on tarkoitettu kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen, siinä ei ole omavastuuaikaa ja sitä voidaan maksaa jo kuntoutusrahan omavastuupäiviltä. (Lue lisää: Ylläpitokorvaus) Omavastuuajan määrittäminen Selvitä ensin kuntoutuksen sisältö ja sen kokonaiskesto kuntoutuspäätöksestä, standardista, kuntoutussuunnitelmasta tai kurssin ohjelmasta. Tarkista maksetaanko asiakkaalle työttömyysetuutta, sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai eläkettä ennen kuntoutuksen alkamista. Arvioi muodostaako peräkkäiset eri kuntoutustoimenpiteet kuntoutuskokonaisuuden. Jaksoissa toteutuvan kuntoutustoimenpiteen omavastuuaika määräytyy sen kokonaiskeston mukaan. Omavastuuaika vähennetään ensimmäisen jakson alusta lukien. Mikäli omavastuuaika ei tästä jaksosta täyty, vähennetään puuttuvat päivät ohjelmallisesti seuraavista jaksoista. Omavastuuaikaa on • sunnuntaipäivä (ml. arkipyhä), kun se on kuntoutuksen alkamispäivä • kuntoutuspäivä, joka kestonsa puolesta oikeuttaa kuntoutusrahaan (1.10.2015 alkaen kuntoutuspäivän vähimmäiskesto 4h matkoineen). • päivä, joka oikeuttaa kuntoutusrahaan, vaikka asiakas ei ole osallistunut kuntoutukseen (tilapäinen keskeytys sairastumisen vuoksi, kuntoutustoimenpiteeseen liittyvä hyväksyttävä jousto tai poissaolo omalla ilmoituksella). Älä muuta omavastuuajan pituutta, vaikka kuntoutuksen kesto myöhemmin muuttuisi Esimerkki Asiakkaalle on tehty kuntoutuspäätös päihdekuntoutukseen 15 vrk:n ajalle ja kuntoutusrahan omavastuuaika on määritetty 1 päiväksi. Myöhemmin Kelaan toimitetaan uusi kuntoutuspäätös, jonka mukaan asiakkaan kuntoutus jatkuu keskeytyksettä 15 vrk + 20 vrk lisää. Kuntoutusrahan omavastuuaikaa ei muuteta. 1.4.4.1. Omavastuuaika 0 päivää Omavastuuaikaa ei ole, jos asiakas sai välittömästi ennen kuntoutuksen alkua • sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai vanhempainpäivärahaa tai • työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta. 10 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Omavastuuaikaa ei ole kun omaisen kuntoutusrahaa maksetaan vanhemmalle, joka osallistuu lapsensa kuntoutukseen Tällöin asiakas osallistuu kuntoutukseen, jotka järjestetään • • • • omalle lapselle ottolapselle avio- tai avopuolisonsa lapselle muulle lapselle, jota tosiasiallisestihoitaa vanhemman tavoin. Koska laissa ei ole lapsen ikää koskevaa rajoitusta, omavastuuaikaa ei ole myöskään täysi-ikäisen lapsensa kuntoutukseen osallistuvalle vanhemmalla. Lue lisää: • Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Kuntoutus perusteena > Omaisen kuntoutusraha • Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika 1.4.4.2. Omavastuuaika 1 päivä Omavastuuaika on kuntoutuksen alkamispäivä: • Kuntoutustarpeen tai mahdollisuuksien selvittäminen – ammatillinen kuntoutusselvitys • Kuntoutussuunnitelman tekemiseksi tarpeellinen tutkimus- tai kokeilujakso – ammatillinen kuntoutusselvitys, työkokeilu, koulutuskokeilu, työhönvalmennus tai mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus • Kuntoutus, joka toteutetaan osana kuntoutuksen tuloksellisuutta selvittävää tai kuntoutuksen kehittämiseen tähtäävää tutkimusta. • Enintään 12 arkipäivää kestävä sopeutumisvalmennus tai perhekuntoutus. • Yksilökohtainen muu kuin edellä tarkoitettu kuntoutus, joka kestää enintään 20 arkipäivää. – Jos kuntoutus on alkanut 1.10.2.015 tai sen jälkeen. • Yksilökohtainen muu kuin edellä tarkoitettu kuntoutus, joka kestää enintään 18 arkipäivää. – Jos kuntoutus on alkanut 30.9.2015 tai sitä ennen. • Kelan järjestämä ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus (ASLAK), työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (TYK-kuntoutus), KIILA-kuntoutus tai työterveyshuoltolain perusteella toteutettu vastaava kuntoutus (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12 § ja 14 §). • Uusi kuntoutustoimepide, joka alkaa 30 päivän kuluessa päivästä, jolta kuntoutusrahaa viimeksi maksettiin eikä se ole samaa kuntoutuskokonaisuutta. Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika 1.4.4.3. Omavastuuaika 1 + 9 päivää Omavastuuajan pituus on kuntoutuksen alkamispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää: • Ammatillinen koulutus • Yli 12 arkipäivää kestävä sopeutumisvalmennus- ja perhekuntoutus. • Yksilökohtainen kuntoutus, joka kestää yli 20 arkipäivää. – Jos kuntoutus on alkanut 1.10.2015 tai sen jälkeen. • Yksilökohtainen kuntoutus, joka kestää yli 18 arkipäivää. – Jos kuntoutus on alkanut 30.9.2015 tai sitä ennen. • Odotusajan kuntoutusraha 11 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • Muu kuin 0, 1 tai 30 päivän omavastuutilanne Odotusajan kuntoutusrahan jälkeen ei määritetä uutta omavastuuta, kun kuntoutus alkaa välittömästi odotusajan jälkeen. Odotusajasta ei oteta omavastuuaikaa, jos kuntoutuja sai välittömästi ennen kuntoutusrahan alkamista 0-omavastuuseen oikeuttavia etuuksia (ks. Omavastuuaika 0 päivää). Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika 1.4.4.4. Omavastuuaika 30 päivää Asiakkaan oikeus kuntoutusrahaan alkaa 30 päivän kuluttua kuntoutuksen alkamispäivästä, kun se määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana. Eläkkeensaajalla omavastuuaikaa kuluttavat kaikki kalenteripäivät (Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha). Eläkkeensaajalla omavastuu 0 päivää Eläkkeensaajan kuntoutusrahassa omavastuu voi olla myös 0 päivää, jos • asiakas sai välittömästi ennen kuntoutuksen alkua – sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai vanhempainpäivärahaa – työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta. • kuntoutusrahaa maksetaan vanhemmalle, joka osallistuu lapsensa kuntoutukseen. • peräkkäiset kuntoutustoimenpiteet ovat samaa kuntoutuskokonaisuutta. Eläkkeensaajalla omavastuu 1 päivä Eläkkeensaajan kuntoutusrahassa omavastuu voi olla 1 päivä, jos uusi kuntoutustoimenpide alkaa 30 päivän kuluessa päivästä, jolta kuntoutusrahaa viimeksi maksettiin eikä se ole samaa kuntoutuskokonaisuutta. Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika > Omavastuuaika 1 päivä Erityistilanne Asiakkaan kuntoutusrahaa ei tarkisteta takautuvasti jo maksetulta ajalta eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi. Omavastuuaikaa ei voi siten muuttua jo maksetulta ajalta 30 päiväksi. Eläkkeensaajan kuntoutusrahan omavastuuaika voi muuttua 30 päivästä lyhyemmäksi. Tämä on mahdollista, jos kuntoutusrahan määräytymisperuste muuttuu kesken kuntoutuksen eläkkeen päättymisestä johtuen. Omavastuuajan muutos vaikuttaa kuntoutusrahan maksamiseen kuitenkin vasta eläkkeen päättymisestä lähtien. Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika > Omavastuuaika 0 päivää 1.4.4.5. Kuntoutuskokonaisuus Asiakkaan kuntoutus voi muodostua useista eri kuntoutustoimenpiteistä Kelan tai muun tahon järjestämänä. Kuntoutustoimenpiteet muodostavat kuntoutuskokonaisuuden, kun ne perustuvat 12 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 kuntoutussuunnitelmaan, edistävät asiakkaan työelämätavoitetta ja toimenpiteet seuraavat toisiaan lyhyehkön noin 3 kuukauden ajan kuluessa. Kuntoutuskokonaisuudella on merkitystä odotus- ja väliajan sekä omavastuuajan määrittämisessä. Omavastuuaika määritetään samaksi kuntoutukseksi katsottavan kuntoutuskokonaisuuden ensimmäisen toimenpiteen tai sitä edeltäneen odotusajan ajalta. Uutta omavastuuaikaa ei määritetä enää tähän kuntoutuskokonaisuuteen sisältyvistä myöhemmistä kuntoutusjaksoista tai niitä välittömästi seuraavista väliajoista. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada > Kuntoutuskokonaisuus 1.4.5. Ylläpitokorvaus Tällä sivulla kerrotaan ylläpitokorvauksen myöntämisedellytykset ja miltä ajalta se voidaan maksaa. Myöntämisedellytykset Harkinnanvaraista ylläpitokorvausta myönnetään kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi. Sitä voidaan maksaa asiakkaalle, jonka kuntoutusraha on enintään vähimmäismäärän suuruinen (23,93 e/pv vuonna 2016). Korvattavia kustannuksia voivat olla esimerkiksi: • päivittäiset matkakustannukset • kuntoutukseen tarvittavat vaate- ja jalkinekustannukset • ylimääräiset ravinto- ja asumiskustannukset. Huomaa, että asiakas voi lisäksi hakea korvausta kuntoutusmatkoista (ks. sairaanhoitokorvausten etuusohje) Jos kuntoutujalla on yhteensovitettavia tuloja ja korvauksia, ylläpitokorvausta voidaan myöntää vain, jos maksettavaksi jäävän kuntoutusrahan sekä tulojen ja korvausten yhteismäärä ei ylitä sairausvakuutuslain mukaista kuntoutusrahan vähimmäismäärää (23,93e / päivä vuonna 2016). Ylläpitokorvausta voi saada myös ajalta, jolta kuntoutusrahaa ei makseta esimerkiksi yhteensovituksen vuoksi. Ylläpitokorvausta voidaan maksaa myös osakuntoutusrahaa saavalle asiakkaalle. Edellytyksenä on, että osakuntoutusrahan perusteena olevan täyden kuntoutusrahan määrä ei ylitä edellä mainittua vähimmäismäärää. Eläkkeensaajan kuntoutusrahaa saava voi saada ylläpitokorvausta, jos kuntoutusrahan ja sen perustana olevien eläkkeiden määrä yhteensä ei ylitä edellä mainittua vähimmäismäärää. Koska ylläpitokorvaus on tarkoitettu kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen, siinä ei ole omavastuuaikaa ja sitä voidaan maksaa jo kuntoutusrahan omavastuupäiviltä. Mihin kuntoutukseen Ylläpitokorvaus voidaan myöntää Kelan tai muun tahon järjestämiin eri kuntoutustoimenpiteisiin. 13 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Ylläpitokorvausta ei myönnetä pitkäkestoiseen kuntoutukseen. Näitä ovat • • • • ammatillinen koulutus oppisopimuskoulutus nuoren kuntoutusraha muu vastaava pitkäkestoinen kuntoutus. Mille ajalle maksetaan Ylläpitokorvaus myönnetään kokonaisharkinnan perusteella koko kuntoutusajalle. Ylläpitokorvausta maksetaan koko kuntoutuksen ajan, vaikka ylimääräiset kustannukset eivät ulottuisi koko kuntoutusajalle, esimerkiksi kun asiakkaalle myönnetään omavastuun täyttymisen jälkeen korvaus erikseen myös matkakustannuksista. Ylläpitokorvauksen maksaminen jatkuu, jos asiakkaalle maksetaan kuntoutusrahaa tilapäisenä keskeytyksenä. Jos kuntoutusraha lakkautetaan kuntoutuksen keskeytymisen vuoksi, lakkautetaan ylläpitokorvaus samasta ajankohdasta lukien. Huomaa, että ylläpitokorvaus voidaan myöntää MT-työhönvalmennuksen, työhönvalmennuksen, työkokeilun ja ammatillisten kurssien ajalle. Ne eivät ole sisällöltään ammatillista koulutusta eivätkä sitä vastaavaa pitkäkestoista kuntoutusta. Miltä ajalta ei makseta Ylläpitokorvausta myönnetään kuntoutusrahaan oikeutetulle vain kuntoutukseen osallistumisen ajalta, koska ylimääräisten kustannusten tulee aiheutua itse kuntoutuksesta. Sitä ei voi saada kuntoutuksen odotus- tai väliajoilta. 1.4.6. Kuntoutusavustus Tällä sivulla kerrotaan kuntoutusavustuksen myöntämisedellytykset, ja mille ajalle se myönnetään. Myöntämisedellytykset Harkinnanvarainen kuntoutusavustus (KKRL 566/2005 3 luku 30 § 1 mom.) on harkintaan perustuva etuus, jota voidaan myöntää kuntoutusrahaa saaneelle kuntoutujalle kuntoutusrahan päättymisen jälkeen. Sen tavoitteena on tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutuksen jälkeen. Kuntoutusavustuksen myöntäminen tulee harkittavaksi lähinnä ammatillisen koulutuksen, työhönvalmennuksen, työkokeilun tai nuoren kuntoutusrahan jälkeen. Harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus harkitaan yksilöllisesti. Se saattaa tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja on kuntoutuksen jälkeen sijoittunut aikaisempaa ansiotasoaan tuntuvasti heikommin palkattuun työhön tai työharjoitteluun. Tällöin avustuksella voidaan kompensoida tulotasojen eroavuutta työsuhteen alkuvaiheen aikana ja näin tukea kuntoutujan työllistymistä myös heikommin palkattuun työhön. Kuntoutusavustus voidaan myöntää myös omaa yritystä aloittavalle kuntoutujalle. Kuntoutusavustusta ei myönnetä, jos • kuntoutujalla on oikeus työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen • TE-toimisto maksaa samalta aikaa starttirahaa yrityksen perustamiseen. 14 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Työssäoloajalle Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta myönnetään työssäoloajalle. Avustus voidaan myöntää ehdollisena edellyttäen esimerkiksi, että kuntoutujan työsuhde jatkuu sen ajan, jolle avustus kohdistetaan. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Määrä > Harkinnanvarainen kuntoutusavustus. 1.4.7. Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada Tällä sivulla kerrotaan, miltä ajalta kuntoutusrahaa maksetaan, ja mille ajalle kuntoutusraha myönnetään koulutuksessa (ammatillinen kuntoutus ja oppisopimuskoulutus). Seuraavat alasivut tarkentavat ja täydentävät kuntoutusrahan maksamista: • • • • • odotus- ja väliaika kuntoutuskokonaisuus kuntoutusraha koulutuksen loma-ajalta tilapäinen keskeytys poissaolo kuntoutuksesta. Nuoren kuntoutusrahan myöntöajoista kerrotaan erikseen nuoren kuntoutusrahaa koskevilla sivuilla. Kuntoutusaika Kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen kuntoutukseen osallistumisen (KKRL 566/2005 3 luku 23 §) ajalta jokaiselta arkipäivältä eli enintään kuudelta päivältä viikossa. Sitä ei makseta sunnuntailta eikä arkipyhäpäiviltä. Huomaa, että ensimmäinen omavastuupäivä voi olla sunnuntai tai arkipyhä. Jos eri kuntoutusjaksojen välissä on viikonloppu, voidaan nämä jaksot yhdistää ja näin kuntoutusraha maksetaan myös lauantailta. Esimerkit, kun eri kuntoutusjaksojen välissä on viikonloppu 1) Työkokeilun selvitysjakso toteutuu keskiviikosta perjantaihin. Työn kokeiluvaihe alkaa seuraavana maanantaina. Kuntoutusraha maksetaan eri kuntoutusjaksojen väliin jäävän lauantain ajalta. 2) Ammatillisen kurssin avomuotoinen jakso toteutuu maanantaista perjantaihin. Työharjoittelujakso alkaa seuraavana maanantaina. Kuntoutusraha maksetaan eri kuntoutusjaksojen väliin jäävän lauantain ajalta. Kuntoutusjaksoon sisältyvältä lauantaipäivältä kuntoutusraha maksetaan riippumatta siitä, onko lauantaina järjestetty kuntoutusta. Esimerkit, kun kuntoutusjaksoon sisältyy lauantai 1) MT-työhönvalmennuksen työhön valmennusvaiheen aikana kuntoutusraha maksetaan myös lauantaipäiviltä, vaikka asiakkaan kuntoutus toteutuu maanantaista perjantaihin. 2) Ammatillinen kuntoutusselvityksen jatkovaihe-jakso toteutuu keskiviikosta seuraavan viikon perjantaihin. Jaksoon sisältyy lauantaipäivä, mutta kuntoutusta ei järjestetä standardinmukaisesti lauantaina. Kuntoutusraha maksetaan lauantaipäivältä, koska se sisältyy kuntoutusjaksoon. 15 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Kuntoutusraha maksetaan koko kuntoutusjakson ajalta, kun siihen sisältyy perusteltu jousto. Esimerkki, kun kuntoutusjaksoon sisältyy perusteltu jousto • MT-työhönvalmennuksen työhön valmennusvaiheessa • työkokeilun työn kokeiluvaiheessa • työhönvalmennuksen työn valmennusvaiheessa. Kuntoutusjakson aikana kuntoutuspäivien määrä viikossa voi joustaa kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tällöin edellytetään 3 kuntoutuspäivää viikossa. Kuntoutusraha maksetaan koko kuntoutusjakson ajalta, jos kuntoutus tosiasiallisesti estää työskentelyn myös joustopäiviltä. Selvitä ennen ratkaisua, milloin kuntoutusjakso alkaa ja päättyy. Kuntoutusrahan myöntämiseksi toteutumisajan pitää olla tiedossa vähintään ensimmäisen jakson osalta. Kuntoutusrahan aika koulutuksessa Valmistele koulutukseen perustuva kuntoutusraharatkaisu koko koulutuksen ajalle, mutta rekisteröi kuntoutusrahajaksot lukukausittain, esim. 1.9. – 31.5. (kuntoutusraha myönnetään enintään 12 kuukautta kerrallaan). Voit tarvittaessa selvittää lukuvuoden alkamis- ja päättymisajan asiakkaalta tai oppilaitoksesta tai heidän verkkosivuiltaan. Seuraavista lukuvuosista ja mahdollisista väliajoista tehdään tarkistusratkaisu. Valmistele oppisopimuskoulutukseen perustuva kuntoutusraharatkaisu koko oppisopimuksen ajalle, mutta rekisteröi kuntoutusrahajakso enintään 12 kuukauden ajalle. Seuraavista jaksoista ja mahdollisista väliajoista tehdään tarkistusratkaisu. Huomioi työnantajalle maksaminen ja työnantajan palkanmaksutiedot. 1.4.7.1. Odotus- ja väliaika Tällä sivulla kerrotaan seuraavat asiat odotus- ja väliajasta: • • • • määritelmät asiakkaan oikeus odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan enimmäisajat tulojen riittävyyden ja kuntoutusrahan maksamisen arviointi odotus- ja väliajalta. Mitä ovat odotus- ja väliaika Odotusaika tarkoittaa kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen välistä aikaa. Selvitä milloin kuntoutuspäätös on annettu. Esimerkki Odotusaika Kuntoutuspäätös työhönvalmennuksesta on tehty 15.5. ja kuntoutus alkaa 29.5. Odotusaika on 16.5 – 28.5. Tältä ajalta voi olla oikeus odotusajan kuntoutusrahaan. Väliaika tarkoittaa kuntoutusjaksojen välistä aikaa. Eri kuntoutustoimenpiteiden rakenteet ja jaksotukset vaihtelevat. Selvitä asia Kelan järjestämässä kuntoutuksessa kurssirekisteristä ja standardista sekä muun tahon kuntoutuksessa kuntoutuspäätöksestä ja osallistumistodistuksesta. 16 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Esimerkki Väliaika Asiakkaan työkokeilun alkuvaihe toteutuu 2.–4.8. Työn kokeiluvaihe toteutuu 20.8.‒ 20.9 sekä 2.10.–15.10. Jaksojen väliset ajat ovat väliaikaa, joiden ajalta voi olla oikeus väliajan kuntoutusrahaan. Asiakkaan oikeus odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan Kuntoutusraha maksetaan ammatillisen kuntoutuksen odotus- ja väliajalta (KKRL 566/2005 3 luku 24 §), kun • se on tarpeellista asiakkaan kuntoutuksen etenemisen varmistamiseksi • asiakas ei saa tältä ajalta toimeentuloa työstä tai muista toimeentuloa turvaavista järjestelmistä. Huomioi kuntoutuksen kesto ja väliaikojen pituus. Arvioi, muodostaako kuntoutuksen odotusaika tai jaksojen väliajat kokonaisuuden, jonka ajalta on tarkoituksenmukaista turvata asiakkaan toimeentulo ja varmistaa kuntoutuksen etenemistä. Huomioi, että lyhyeltä odotus- tai väliajalta voi olla tarkoituksenmukaista myöntää kuntoutusraha sen sijaan, että asiakas ohjataan hakemaan työttömyysetuutta. Selvitä asiakkaalta, haluaako hän kuntoutusrahan lyhyelle väliajalle vai haluaako hän hakea työttömyysetuutta. Lyhyellä ajalla tarkoitetaan noin 2-3 viikkoa. Huomioi harkinnassa, että odotus- ja väliajan kuntoutusraha • on ensisijainen toimeentulotukeen nähden • maksetaan nuoren kuntoutusrahan saajalle ilman tarveharkinta • ei yleensä tule maksettavaksi eläkkeensaajalle, koska hänen toimeentulonsa on turvattu eläkkeellä. Oppisopimuskoulutuksessa olevalle ei makseta väliajan kuntoutusrahaa loman ajalta, jos hän saa vuosiloma-ajan palkkaa. Ennen ratkaisua selvitä • haluaako asiakas kuntoutusrahaa odotus- tai väliajalta, jos se ei selviä hakemuksesta tai yhteydenotoista • voiko asiakas saada toimeentulonsa työstä • saako tai voiko asiakas saada työttömyysetuutta tai muuta toimeentuloa turvaavaa etuutta. Yleensä asiakkaan oma selvitys riittää. Tarvittaessa voit käyttää asiakaskirjettä KRL13. Enimmäisaika Odotus- ja väliajoilta kuntoutusrahaa voi saada enintään 3 kuukaudelta kalenterivuotta kohden kummankin syyn perusteella erikseen laskettuna. Kuukauteen katsotaan tällöin sisältyvän 25 arkipäivää. Odotus- ja väliajan 3 kuukauden enimmäisajat voidaan ylittää, jos asiakkaan toimeentulon turvaaminen koko kuntoutussuunnitelman tarkoittaman kuntoutuskokonaisuuden ajan on perusteltua kuntoutuksen etenemisen turvaamiseksi. Esimerkki Enimmäisajan ylittäminen Kuntoutusjaksojen välinen kesäloma kestää 3 kuukautta ja 3 viikkoa. Enimmäisajan ylittämistä voidaan pitää perusteltuna, jotta kuntoutujan ei tarvitse kesken kuntoutuskokonaisuuden hakea toista etuutta, kuten työttömyysturvaa. 17 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Jos odotus- tai väliaika on yli 3 kuukautta, tee sitä koskeva kuntoutusrahapäätös aluksi enintään 3 kuukaudelle. Enimmäisajan jälkeen arvioi uudelleen suunnitelman toteutuminen ja selvitä tarvittaessa kuntoutujan työllistymismahdollisuudet. Näiden pohjalta harkitse, onko odotus- tai väliajan kuntoutusrahan myöntäminen yhä perusteltua. Miten tulojen riittävyys arvioidaan Käytä tulojen riittävyyttä arvioidessasi mittarina väliajan kuntoutusrahan vähimmäismäärää (25 x loma-ajan kuukausien lukumäärä x 23,93e / päivä vuonna 2016). Ota kuitenkin huomioon asiakkaan yksilölliset olosuhteet, kuten elatusvelvollisuus. Jos asiakas ei ole työssä tai tulojen ei katsota turvaavan asiakkaan toimeentuloa, myönnä väliajan kuntoutusraha koko väliajalle. Asiakkaan saamia tuloja ei vähennetä väliajan kuntoutusrahasta, jos niitä ei katsota riittäviksi. 1.4.7.2. Kuntoutuskokonaisuus Asiakkaan kuntoutus voi muodostua useista eri kuntoutustoimenpiteistä Kelan tai muun tahon järjestämänä. Kuntoutustoimenpiteet muodostavat kuntoutuskokonaisuuden, kun ne: • perustuvat kuntoutussuunnitelmaan • edistävät asiakkaan työelämätavoitetta • toimenpiteet seuraavat toisiaan lyhyehkön, noin 3 kuukauden ajan, kuluessa. Kuntoutuskokonaisuudella on merkitystä odotus- ja väliajan sekä omavastuuajan määrittämisessä. Kuntoutuskokonaisuus odotus- ja väliajan kuntoutusrahassa Odotusajan kuntoutusrahaa voidaan myöntää kuntoutuskokonaisuuden ensimmäisen jakson odotusajalta, jos myöntöedellytykset täyttyvät. Väliajan kuntoutusrahaa voidaan myöntää kuntoutuskokonaisuuden eri toimenpiteiden välisille ajoille, kun ne muodostavat kokonaisuuden ja myöntöedellytykset täyttyvät. Edellytyksenä kuntoutusrahan myöntämiselle on, että odotus- tai väliaikaa seuraavasta kuntoutustoimenpiteestä on tehty myönteinen päätös ja sen toteutuminen on todennäköistä. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika > Kuntoutuskokonaisuus 1.4.7.3. Koulutuksen loma-aika Ammatillisessa koulutuksessa kuntoutusjaksojen väliseksi ajaksi katsotaan lukuvuosien välinen opetussuunnitelmaan sisältyvä loma-aika. Kuntoutusrahaa ei myönnetä koulutukseen sisältyvälle loma-ajalle, jos asiakkaalla on tänä aikana palkka- tai muita tuloja ja ne turvaavat toimeentulon. Miten väliajan kuntoutusrahan maksaminen selvitetään Ammatillisessa koulutuksessa oleville kuntoutusrahan saajille lähetetään toukokuussa ohjelmallisesti kirje KRI03 (liitteinä vastauslomake KU14 ja vastaava ohjekirje kuin KRI01). 18 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Kirjeessä kerrotaan, mitä tietoja asiakkaan tulee ilmoittaa, jotta kuntoutusrahaoikeus kesän ajalta voidaan selvittää. Kaavio havainnollistaa, miten selvität kuntoutusrahan maksamisen. • Jos asiakas opiskelee opetussuunnitelman mukaisena loma-aikana, myönnä päätoimisen opiskelun ajalle täysimääräinen kuntoutusraha. Yleensä asiakkaan oma selvitys loman ajalla suoritettavista opinnoista riittää eikä koulun selvitystä tarvita. Arvioi suoritettavien opintojen määrää opiskelusuunnitelmaan. • Jos asiakas on loman aikana opintoihin kuuluvassa harjoittelussa ja saa siitä palkkaa, tulot vähennetään kuntoutusrahasta. Lue lisää etuusohjeesta: Määrä > Vähennettävät työtulot ammatillisessa koulutuksessa • Jos asiakas ei ole työssä tai kesätyön tulo ei turvaa asiakkaan toimeentuloa, myönnä väliajan kuntoutusraha. Lue lisää etuusohjeesta: Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada > Odotus- ja väliaika (ja kappale Miten tulojen riittävyys arvioidaan) • Jos asiakas on työssä ja toimeentulo on turvattu, väliajan kuntoutusrahaa ei makseta. Voit myöntää kuntoutusrahan loma-ajalle, vaikka asiakas ei olisi vielä toimittanut selvitystä lukukauden tai lukuvuoden aikana suorittamistaan opinnoista. Selvitys pitää toimittaa viimeistään seuraavan lukuvuoden alkaessa. 19 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Lue lisää etuusohjeesta: Seuranta, Tarkistaminen 1.4.7.4. Tilapäinen keskeytys Kuntoutusrahaa voidaan maksaa, jos kuntoutus keskeytyy tilapäisesti ja poissaolon syy on hyväksyttävä (KKRL 566/2005 3 luku 29 §). Tämä koskee sekä Kelan että muun tahon järjestämää kuntoutusta. Kelan kuntoutuksessa asiakkaan ilmoitus omasta sairastumisesta ohjeistetaan tarkemmin. Ohje löytyy myös Kela.fi > Yhteistyökumppanit > Kuntoutuspalvelut > Kuntoutuksen palveluntuottajan ohjeet > Osallistumisen seuranta ja kuntoutusrahan maksaminen Kelan kuntoutuksessa Poissaolon syy Asiakas voi olla poissa kuntoutuksesta tai keskeyttää sen vain erityisen painavista syistä. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi oma tai lähiomaisen äkillinen sairastuminen, työhön tai lastenhoitoon liittyvät äkilliset syyt tai muut vastaavat ennalta arvaamattomat ja pakottavat syyt. Maksaminen tilapäisen keskeytyksen ajalta Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää aina, että • keskeytyminen on ilmeisen tilapäistä • kuntoutuksen jatkuminen poissaolon tai keskeytyksen jälkeen on todennäköistä. Kuntoutusrahan maksaminen poissaolon tai tilapäisen keskeytymisen ajalta harkitaan edellä esitettyjen erityisen painavien syiden pohjalta. Kuntoutusrahan maksamista voidaan jatkaa yhdenjakoisesti • enintään 25 arkipäivältä • erityisestä syystä pidemmältäkin ajalta, kuitenkin enintään 3 kuukautta. Ohjaa asiakas hakemaan sairauspäivärahaa, kun sairastuminen vaikuttaa pitkäaikaiselta. Sairauden ennusteesta voi pyytää arvioita asiantuntijalääkäriltä. Kelan kuntoutus: Asiakkaan oma ilmoitus sairastumisesta Kuntoutusraha voidaan maksaa asiakkaan oman sairausilmoituksen perusteella enintään 3 päivän ajalta. Tämän jälkeen asiakkaan tulee esittää todistus terveydentilasta tai muu luotettava selvitys poissaolosta. Sairastumisesta tulee ilmoittaa samana päivänä Kelaan ja kuntoutuslaitokseen tai ainakin toiseen niistä. Kuntoutusrahaan ei tehdä enintään 3 päivän sairauden vuoksi tarkistusratkaisua, jos kuntoutusraha on jo maksettu. Huomioi, että Kelan kuntoutuksessa palveluntuottaja voi standardin puitteissa ohjeistaa asiakasta poissaolojen ilmoittamisesta ja todistuksen toimittamisesta kuntoutuslaitokselle tiukemmin. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Seuranta 20 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.4.7.5. Poissaolo kuntoutuksesta Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta. Kuntoutuksen tuloksellisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että asiakas sitoutuu noudattamaan kuntoutuksen aikaista suunnitelmaa. Pääsääntöisesti yksittäisen poissaolopäivän syytä ei jälkikäteen selvitetä eikä kuntoutusrahaa tarkisteta, ellei ratkaisija katso sitä perustelluksi. Tämä koskee sekä Kelan että muun tahon järjestämää kuntoutusta. Milloin kuntoutusrahaa ei makseta Kuntoutusrahaa ei makseta: • luvattomien poissaolojen ajalta (yli 3 päivää) • silloin, kun asiakas ei ole estynyt tekemästä työtään kuntoutuspäivän aikana (kts. työstä estyminen). Asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa etukäteen poissaolosta (KKRL566/2005 5 luku 43 §) ja sen syystä Kelalle. Esimerkki Asiakas ilmoittaa Kelalle, että on sairaana eikä voi osallistua kuntoutukseen kahtena päivänä. Kuntoutusrahaa ei tarkisteta. Asiakasta ohjataan toimittamaan todistus terveydentilasta, jos sairaus jatkuu yli kolme päivää. Asiakasta pyydetään ilmoittamaan poissaolosta kuntoutuslaitokseen. Poissaolojen selvittäminen: Kelan kuntoutus Jos asiakas on poissa kuntoutusjakson aikana enemmän kuin 3 päivää tai saman kuntoutustoimenpiteen aikana asiakkaalla on toistuvasti yksittäisiä poissaolopäiviä (yli 3 kpl), selvitetään poissaolojen syyt ja arvioidaan oikeus kuntoutusrahaan niiden ajalta. Selvitä poissaolo ensisijaisesti asiakkaalta. Voit olla yhteydessä myös palveluntuottajaan. Kuntoutusrahaoikeuden selvittämisessä huomioitavaa: • Onko asiakas ilmoittanut poissaolosta Kelaan tai palveluntuottajalle viimeistään poissaolopäivänä? • Mikä on poissaolon syy? • Onko poissaololla vaikutusta kuntoutuksen tavoitteeseen? Esimerkki Palveluntuottaja ilmoittaa, että asiakkaalla on 4 yksittäistä poissaoloa eikä hän ole ilmoittanut niistä etukäteen. Asiakas haastatellaan ja selviää, että poissaoloa ei voida pitää tilapäisenä keskeytyksenä. Kuntoutusraha tarkistetaan ja poissaolopäivät viedään järjestelmään (MV) Muu väliaika. Esimerkki Selosteesta selviää, että asiakas ei ole osallistunut kuntoutukseen 3 päivänä eikä ole ilmoittanut siitä Kelalle tai palveluntuottajalle etukäteen. Kuntoutusrahaa ei tarkisteta, ellei ole syytä epäillä asiakkaan työstä estymistä. 21 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Poissaolojen selvittäminen: muu kuin Kelan kuntoutus Muun tahon järjestämässä kuntoutuksessa kuntoutuksen toteutumisen seurannasta vastaa kuntoutuspäätöksen tekijä. Kuntoutusraha maksetaan osallistumistodistuksen perusteella. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje • Maksaminen > Maksun estäminen • Seuranta • Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada > Tilapäinen keskeytys 1.4.8. Kv-säännökset Kelan etuuksien saaminen edellyttää Suomen sosiaaliturvaan kuulumista. Yleensä kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt kuuluvat Suomen sosiaaliturvaan. Jos henkilö muuttaa ulkomaille tilapäisesti eli alle vuodeksi, hän kuuluu pääsääntöisesti Suomen sosiaaliturvaan ja on oikeutettu Kelan etuuksiin. EU- tai ETA-maihin ja Sveitsiin töihin muuttavien kohdalla kuitenkin lyhytkin työskentely riittää yleensä siirtämään henkilön työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin. 1.4.8.1. EY-lainsäädäntöä soveltavien valtioiden välillä liikkuvien henkilöiden rahaetuudet Asetusta 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetusta 987/2009 sovelletaan 1.5.2010 lukien EUjäsenvaltioiden välillä liikkuviin EU-kansalaisiin. ETA-maat Norja, Islanti ja Liechtenstein soveltavat asetusta 1.6.2012 lukien ja Sveitsi 1.4.2012 alkaen. Asetusta sovelletaan eräin poikkeuksin lisäksi muiden maiden kansalaisiin, jotka liikkuvat EU:n jäsenmaiden välillä. Edellytyksenä jäsenmaiden välillä liikkumisen lisäksi on, että kolmannen maan kansalainen on asunut laillisesti jossain jäsenvaltiossa ennen liikkumistaan. EY:n sosiaaliturva-asetusta 1408/71 sovelletaan 1.5.2010 jälkeenkin toistaiseksi tilanteissa, joissa asetus 883/2004 ei sovellu EU/ETA-alueella (ml. Sveitsi) liikkuvaan henkilöön. Lue lisää asetuksista 883/2004 ja 1408/71. Asetuksissa tarkoitettuja rahaetuuksia Suomen etuuksista ovat sairausvakuutuslain mukaiset sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha, tartuntatautipäiväraha, luovutuspäiväraha ja erityishoitoraha sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukainen kuntoutusraha. Asetuksissa säädetään, miten rahaetuus annetaan ja mikä EY-lainsäädäntöä soveltava valtio vastaa kustannuksista, kun asetusten piiriin kuuluva henkilö siirtyy maasta toiseen tai kun hän oleskelee tai asuu muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa. Rahaetuuksia koskevat tiedot välitetään maasta toiseen E 100 -sarjan lomakkeilla. Sovellettaessa asetusta 883/2004 E-lomakkeeseen liitetään kansilehti, joka on tulostettavissa Windowsin tehtäväpalkin Käynnistä-valikosta kohdasta Etuuskäsittely > E-lomakkeiden täyttäminen ja tulostaminen (KiTu). 22 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.4.8.1.1. Vastuu etuuksista ja oikeus etuuksiin Työttömät Opiskelijat Perheenjäsenet Virkamiehet Rajatyöntekijä Pääsääntö Rahaetuuksista vastaa aina toimivaltainen valtio tai seuraavassa esitettyjen sääntöjen perusteella määräytyvä vastuussa oleva valtio (eläkkeensaajat, työttömät). Rahaetuuksia voidaan maksaa myös muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa asuville tai oleskeleville (eksportointiperiaate). Asetusten 883/2004 ja 1408/71 lainvalintamääräyksillä määrätään, minkä EY-lainsäädäntöä soveltavan maan lainsäädännön piiriin asetuksen tarkoittama henkilö kuuluu. Valtio, jonka piiriin henkilö kuuluu, on henkilön toimivaltainen valtio. Lue lisää asetuksista 883/2004 ja 1408/71. Työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat Asetusten lainvalintamääräyksissä määrätään, minkä EY-lainsäädäntöä soveltavan maan lainsäädäntöä työntekijään on sovellettava. Jäsenmaa, jonka lainsäädäntöä työntekijään sovelletaan, on työntekijän toimivaltainen valtio. Työntekijän rahaetuudet maksetaan toimivaltaisesta maasta myös silloin, kun henkilö oleskelee tai asuu muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa. Eläkkeensaajat Sovellettaessa asetusta 883/2004 ja eläkkeensaaja on oikeutettu sairauspäivärahaan tai kuntoutusrahaan, hänen rahaetuuksistaan vastaa työskentelyvaltio. Jos eläkkeensaaja ei työskentele, hänen kuntoutusrahaetuuksistaan vastaa kuitenkin luontoisetuuksien kustannuksista vastuussa oleva valtio. Asetusta 1408/71 sovellettaessa eläkkeensaajien ja heidän perheenjäsentensä osalta, vastuu kuuluu jollekin heidän aikaisemmasta työskentelymaastaan. 1. Jos eläkkeensaajalla on oikeus asuinmaan kansallisen lainsäädännön mukaan sairaus- ja äitiysetuuksiin ja • eläkkeensaaja saa eläkettä asuinmaasta: Asuinmaa vastaa etuuksista (27 art.) • eläkkeensaaja ei saa eläkettä asuinmaastaan: Etuuksista vastaa kohdassa 2 selostetun järjestyksen mukaan määräytyvä maa. Jos vastuussa olevaa maata ei näin löydy, jää vastuu etuuksista asuinmaalle. (28 a art.) 2. Eläkkeensaajalla ei ole oikeutta asuinmaan kansallisen lainsäädännön mukaan sairaus- ja äitiysetuuksiin (28 art.) ja • eläkkeensaaja saa eläkettä jäsenmaasta, jossa hänellä olisi oikeus etuuksiin, jos hän asuisi siellä: Tämä maa vastaa etuuksista. • jos edellisessä kohdassa mainittuja maita on useampia, vastaa etuuksista se maa, jonka vakuutuskaudet ovat pitemmät. • jos em. tapauksessa vakuutuskaudet ovat yhtä pitkät, vastaa etuuksista se näistä maista, jossa hän on ollut viimeksi vakuutettu. 23 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • jos ei löydy eläkettä maksavaa maata, jossa eläkeläinen olisi oikeutettu etuuksiin, jos asuisi siellä, hän ei saa etuuksia mistään. Asetusta 1408/71 sovellettaessa Suomi vastaa myös muussa jäsenmaassa asuvan vastuullaan olevan eläkeläisen rahaetuuksista riippumatta siitä, pidetäänkö eläkeläistä Suomessa vakuutettuna. Kysymykseen voi tulla käytännössä kuntoutusraha ja vanhempainpäivärahat. Työttömät Työttömien ja heidän perheenjäseniensä etuuksista vastaa työttömyysturvaa maksava maa. Työttömän hakiessa työtä toisesta jäsenmaasta, rahaetuuksista vastaa se maa, joka vastaa työttömyysetuuden kustannuksista (lähtömaa) siltä ajalta, jolta etuuksia maksetaan. Lue lisää työttömyysturvan säilyttämisestä haettaessa työtä EY-lainsäädäntöä soveltavasta maasta. Opiskelijat Opiskelijoiden etuuksista vastaa asuinvaltio. Opiskeluvaltio vastaa etuuksista, jos opiskelija täyttää opiskeluvaltion kansallisessa lainsäädännössä asetetut vakuuttamisen edellytykset. Lue lisää asetuksista 883/2004 ja 1408/71. Perheenjäsenet Pelkkä perheenjäsenyys Suomessa vakuutettuun työntekijään, opiskelijaan, eläkeläiseen tai työttömään ei tuo oikeutta sairausvakuutuslain perusteella maksettaviin rahaetuuksiin Suomesta, vaan aina edellytetään henkilön joko asumisen (soveltamisalalaki) tai työskentelyn (asetukset) perusteella olevan henkilökohtaisesti vakuutettu Suomessa. Lue lisää asetuksista 883/2004 ja 1408/71. Virkamiehet Virkamiehiin ja heidän perheenjäseniinsä sovelletaan asetuksia ja vastuu heille annetuista etuuksista kuuluu jäsenmaalle, jonka palveluksessa he ovat tai ovat olleet. Rajatyöntekijä Suomessa työskentelevä rajatyöntekijä saa rahaetuudet Suomesta. Suomessa asuva, mutta muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa työskentelevä rajatyöntekijä, saa rahaetuudet työskentelymaasta. Lue lisää rajan yli työskentelystä. 1.4.8.1.2. Työtulot Rahaetuuden perusteena olevina työtuloina otetaan huomioon vain Suomessa vakuutettuna olon ajalta ansaitut tulot (883/2004, 21 artikla ja 1408/71, 23 artikla). Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulot eivät välttämättä näy verotiedoissa. Ota yhteyttä Yhteisten järjestelmien yksikköön, jos henkilö on ollut vakuutettuna Suomessa. Jos henkilö muuttaa ulkomailta Suomeen ja tulee samalla Suomessa vakuutetuksi, etuuden perusteena voidaan käyttää SVL 11 luvun 4 §:n 4 momentin perusteella arvioituja Suomessa 24 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 ansaittuja työtuloja. Ulkomailta muuttoa ja Suomen vakuutukseen siirtymistä voidaan pitää ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä. Päivärahaetuus voi poikkeuksellisesti määräytyä ulkomaan työtulon perusteella edellyttäen, että kysymyksessä on henkilö, • joka on aiemmin ollut Suomessa vakuutettu ja palaa takaisin Suomen vakuutukseen ja • on ollut palkkatyössä ja ansainnut tulot työskennellessään EU:n jäsenvaltiossa tai valtiossa, jossa sovelletaan EU:n lainsäädäntöä ja • jolla ei ole Suomessa verotuksessa todettua työtuloa eikä Suomessa ansaittua 6 kuukauden työtuloa. Jos etuuden saajan palkka maksetaan muuna valuuttana kuin euroina ja etuuden perusteena käytetään kuuden kuukauden työtuloja, työtulot muunnetaan euroiksi käyttäen kuuden kuukauden ajanjakson viimeisenä päivänä julkaistua muuntokurssia (hallintotoimikunnan päätös H3, 15.10.2009). Valuuttakurssien muuntamisessa käytetään Euroopan Keskuspankin päivittäin julkaisemia muuntokursseja. Valuutan muuntaminen voidaan suorittaa EKP:n internetsivuilla. 1.4.8.1.3. Päivärahaetuuksien maksaminen muutettaessa ja muuton jälkeen Työntekijälle, itsenäiselle ammatinharjoittajalle, opiskelijalle ja heidän perheenjäsenilleen maksetaan rahaetuudet lähtömaasta sairaus- ja vanhempainpäivärahakauden loppuun, myös heidän muuttaessaan toiseen jäsenmaahan. Suomesta Sairauspäivärahakaudella muuttavalle maksetaan päivärahaa niin pitkään kuin työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena, korkeintaan sairauspäivärahakauden enimmäisaika. Kuntoutusrahaa maksetaan niin kauan kuin päätöksessä on mainittu, edellyttäen, että kuntoutus jatkuu kuntoutuspäätöksen tai -suunnitelman mukaisesti toisessa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa. Erityishoitorahaa vakuutetulle maksetaan niin kauan kuin erityishoitorahan myöntämisedellytykset täyttyvät (vanhemman läsnäolo välttämätön, vaikea sairaus, painavat lääketieteelliset syyt). Muuttajalle maksetaan sairausvakuutuslakiin sekä Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin perustuvia päivärahaetuuksia Suomesta riippumatta siitä, perustuuko etuuden määrä edeltäviin työtuloihin, vai onko kyseessä vähimmäismääräisenä maksettava päiväraha. Jos muu jäsenvaltio alkaa maksaa vastaavaa päivärahaetuutta omien säännöstensä mukaan, tämä etuus voidaan vähentää Suomen etuudesta (SVL 12 luku 10 §, KKRL 36 §). Suomesta muuhun EY-lainsäädäntöä soveltavaan valtioon muuttava päivärahaetuuden saaja pidetään Suomessa vakuutettuna päivärahan maksukauden ajan, kun etuuden määrä perustuu edeltäviin työtuloihin. Tällainen päivärahan saaja rinnastetaan työntekijään asetusten 883/2004 ja 1408/71 lainvalintamääräyksiä sovellettaessa. Lue lisää Suomesta muutosta. 25 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Suomeen Edellisen toimivaltaisen valtion tulee maksaa etuuskausi loppuun työntekijälle, itsenäiselle ammatinharjoittajalle, opiskelijalle ja heidän perheenjäsenelleen heidän muuttaessaan Suomeen. Jos on epäselvää, minkä jäsenvaltion vastuulle asetuksen 883/2004 mukaan etuuden maksaminen kuuluu, ota yhteyttä Kansainvälisten asioiden osaamiskeskukseen (sähköpostiosoite jl-ettyb). Päivärahaetuuden maksamista voidaan jatkaa Suomesta, jos henkilö palaa Suomeen toisesta jäsenmaasta sen jälkeen, kun päivärahaetuuden maksaminen toimivaltaisen valtion lainsäädännön mukaan on päättynyt. Edellytyksenä on, että päivärahakautta Suomen lainsäädännön mukaan on jäljellä ja että päivärahaetuuden saamisen edellytykset muutoin täyttyvät. 1.4.8.1.4. Päivärahaetuuksien hakeminen Päivärahaetuutta voi hakea suoraan toimivaltaisesta laitoksesta tai asuin- tai oleskelumaan laitos voi välittää hakemuksen toimivaltaiselle laitokselle. Lue lisää E-lomakkeiden käytöstä (E 115–E 119 täyttöohjeet) Muussa jäsenvaltiossa asuva vakuutettu Käsittele toisessa jäsenmaassa asuvan Suomessa vakuutetun rahaetuushakemus samalla tavoin kuin myöntäessäsi päivärahaetuutta Suomessa asuvalle. Hanki puuttuvat tiedot vakuutetulle lähetettävällä hakemuslomakkeella. Jos asuin- tai oleskelupaikan laitos on toimittanut lomakkeen E 115, lomake katsotaan hakemukseksi. Ilmoita tekemästäsi etuuspäätöksestä asuinpaikan laitokselle lomakkeella E 117 ja hylkäävästä etuuspäätöksestä lisäksi lomakkeella E 118. Jos työkyvyttömyysaika on lomakkeella E 115 tai sen liitteenä olevassa lääkärintodistuksessa alle sairauspäivärahan omavastuuajan, voit tehdä hylkäävän päätöksen ilman, että pyydät vakuutettua täyttämään kansallisen hakemuslomakkeen. Muussa jäsenvaltiossa vakuutettu Suomessa Jos muussa EU-maassa vakuutettu, mutta Suomessa asuva tai oleskeleva hakee täällä rahaetuuksia, toimita toimivaltaiselle laitokselle lomake E 115. 1.4.8.1.5. Menettelyt työkyvyttömyyteen liittyvissä rahaetuuksissa Asetuksen 987/2009 artiklassa 27 säädetään menettelyistä, joita vakuutetun, asuinjäsenvaltion laitoksen ja toimivaltaisen laitoksen on noudatettava silloin, kun työhön kykenemättömyyteen liittyviä rahaetuuksia haettaessa oleskelu- tai asuinjäsenvaltio on muu kuin toimivaltainen jäsenvaltio. Menettelyjä sovelletaan tarvittavin muutoksin, jos vakuutettu oleskelee muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa. Kun Suomi on toimivaltainen valtio ja etuuden hakija asuu muussa jäsenmaassa, pyydä sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahahakemuksissa tarvittavat lääketieteelliset lisäselvitykset pääsääntöisesti etuuden hakijalta. Huomaa, että lisäselvitysten pyytäminen suoraan asuintai oleskelupaikan laitokselta oikeuttaa laitoksen perimään lääkärinlausuntojen ja tutkimusten kustannukset. 26 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Menettely, jota vakuutetun on noudatettava Jos toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädäntö edellyttää lääkärintodistuksen esittämistä rahaetuuden saamiseksi, vakuutetun on pyydettävä asuinjäsenvaltion lääkäriä, joka määritteli hänen terveydentilansa, todistamaan työkyvyttömyyden ja sen keston. Vakuutetun on lähetettävä todistus toimivaltaiselle laitokselle toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädännössä säädetyn ajan kuluessa. Jos asuinjäsenvaltiossa hoitoa antavat lääkärit eivät anna työkyvyttömyydestä todistuksia ja niitä vaaditaan toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädännössä, asianomaisen henkilön on käännyttävä asuinpaikan laitoksen puoleen. Asuinpaikan laitoksen on heti järjestettävä henkilön työkyvyttömyyden lääketieteellinen arviointi ja todistuksen laatiminen. Todistus toimitetaan toimivaltaiselle laitokselle viipymättä. Työkyvyttömyystodistuksen toimittaminen ei vapauta vakuutettua täyttämästä kaikkia sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjä velvoitteita, erityisesti työnantajaansa nähden. Työnantaja ja/tai toimivaltainen laitos voi tarvittaessa kehottaa työntekijää osallistumaan toimintaan, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea hänen paluutaan työelämään. (Asetus 987/2009, 27 artikla kohta A) Menettely, jota asuinjäsenvaltion on noudatettava Jos toimivaltainen laitos pyytää, asuinpaikan laitos suorittaa tarpeelliset asianomaisen henkilön hallinnolliset tarkastukset tai lääkärintarkastukset soveltamansa lainsäädännön mukaisesti. Asuinpaikan laitos toimittaa tarkastuksen tehneen lääkärin lausunnon erityisesti työhön kykenemättömyyden todennäköisestä kestosta viipymättä toimivaltaiselle laitokselle. (Asetus 987/2009, 27 artikla kohta B) Menettely, jota toimivaltaisen valtion on noudatettava Toimivaltaisella laitoksella säilyy oikeus teettää valitsemallaan lääkärillä vakuutetun lääkärintarkastus. Toimivaltainen laitos maksaa rahaetuudet suoraan asianomaiselle henkilölle ja ilmoittaa tästä tarvittaessa asuinpaikan laitokselle. Jos toimivaltainen laitos epää rahaetuudet, sen on ilmoitettava päätöksestään vakuutetulle ja samanaikaisesti myös asuinpaikan laitokselle. Tarkastuksen tehneen lääkärin tai laitoksen lääketieteellisten havaintojen perusteella toisessa jäsenvaltiossa laaditussa vakuutetun työkyvyttömyyttä koskevassa todistuksessa olevat merkinnät ovat oikeudellisesti yhtä päteviä kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa laadittu todistus. (Asetus 987/2009, 27 artikla kohta C) Vastuu kustannuksista Jos toimivaltainen laitos pyytää asuin- tai oleskelupaikan laitosta toimittamaan rahaetuuden ratkaisemisessa tarvittavat vakuutetun lääkärintutkimukset, asuin- tai oleskelupaikan laitos voi laskuttaa lääkärinlausunnosta ja tutkimuksista aiheutuneet kustannukset toimivaltaiselta laitokselta. Jos toisessa jäsenvaltiossa asuva tai oleskeleva vakuutettu pyydetään tutkimuksiin toimivaltaiseen jäsenvaltioon, edellytyksenä on, ettei matkustaminen vaaranna vakuutetun terveyttä. Toimivaltainen valtio vastaa vakuutetun matka- ja asumiskustannuksista. (Asetus 987/2009, 87 artikla) 27 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.4.8.2. Sosiaaliturvasopimukset Suomella on voimassa olevat sosiaaliturvasopimukset Chilen, Israelin, Kanadan (Quebec), Saksan, USA:n, Viron ja Australian kanssa. Lisäksi Pohjoismaiden kesken on solmittu sosiaaliturvasopimus. Suhde EY-asetuksiin 883/2004 ja 1408/71 Jos kahden tai useamman EY-lainsäädäntöä soveltavan maan välillä solmittu sosiaaliturvasopimus koskee samoja henkilöitä ja samoja etuuksia kuin asetukset 883/2004 ja 1408/71, asetuksen määräykset syrjäyttävät sopimuksen määräykset. Tämän vuoksi Saksan ja Pohjoismaiden kanssa solmitut sopimukset ovat merkitykseltään hyvin rajoitettuja. Lue lisää Suomen solmimista sosiaaliturvasopimuksista. 1.4.8.3. Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus velvoittaa Pohjoismaita tekemään yhteistyötä rajat ylittävissä ammatillisessa kuntoutuksessa. Pohjoismaat ovat tehneet kahdenvälisiä hallinnollisia sopimuksia kuntoutuksen järjestämisestä ja käytännön toimintatavoista, joissa henkilö työskentelee toisessa Pohjoismaassa ja asuu toisessa. Sopimusten tarkoituksena on helpottaa kuntoutusasioiden hoitamista tilanteissa, joissa henkilöt ovat käyttäneet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. Kuntoutuksen hakijan voi olla vaikeaa täyttää kuntoutuksen rahaetuuden (esim. kuntoutusrahan) ja kuntoutustoimenpiteiden saamisedellytyksiä, jos sekä työskentelymaa että asuinmaa soveltavat tiukasti kansallista lainsäädäntöään. Näin ollen Pohjoismaat ovat tehneet kahdenvälisiä sopimuksia, jotta oikeus kuntoutuksen rahaetuuteen ja kuntoutustoimenpiteisiin toteutuisivat tarkoituksenmukaisella tavalla. Kahdenvälisiä kuntoutussopimuksia sovelletaan tilanteissa, joissa: • • • • henkilö työskentelee yhdessä Pohjoismaassa henkilö asuu jossakin muussa Pohjoismaassa kuin työskentelymaassa kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat asuinmaassa rahaetuus maksetaan työskentelymaasta. Kela järjestää ammatillisen kuntoutuksen, kun kuntoutus järjestetään Suomessa eikä sen järjestäminen ole työeläkelaitoksen vastuulla. Pohjoismaiset kuntoutussopimukset perustuvat EU-asetuksiin 883/2004 ja 987/2009 ja pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen rajat ylittäviä kuntoutusasioita koskeviin kohtiin. Lue lisää: • Pohjoismainen yhteistyömenettely ammatillisessa kuntoutuksessa • Kahdenväliset hallinnolliset sopimukset 1.5. Kuntoutus perusteena Oikeus kuntoutusrahaan edellyttää, että kuntoutujalle on tehty kuntoutuspäätös jollakin seuraavista lakiperusteista • Kelan kuntoutuslain 2 luku 28 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • terveydenhuoltolain (1326/2010) 29 § • työterveyshuoltolain 12 tai 14 § • vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 §:n 1 momentti sopeutumisvalmennuksen osalta • lastensuojelulaki tai kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki perhekuntoutuksen osalta • päihdehuoltolaki. Oikeus kuntoutusrahaan voi olla myös, kun • kunta on tehnyt nuorelle henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman nuoren kuntoutusrahaa varten • kuntoutujalla on hyväksytty oppisopimus tai • kuntoutuja on hyväksytty Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille ja kurssin sisältö täyttää kuntoutukselle asetettavat yleiset edellytykset. Jotta kuntoutuksen ajalta voitaisiin myöntää kuntoutusrahaa, kuntoutuksen tulee täyttää kuntoutustoiminnalle yleisesti asetetut vaatimukset • kuntoutusta antavat terveydenhuollon ammattihenkilöt • palveluita annetaan asianmukaisissa tiloissa ja • palveluntuottajalla on tarpeelliset luvat toiminnan harjoittamiseen. Kuntoutustoiminnalle yleisesti asetettuja vaatimuksia eivät täytä esimerkiksi työkykyä ylläpitävä toiminta (ns. tyky-toiminta) tai loma- ja virkistystoiminta. 1.5.1. Kelan kuntoutus Kuntoutusrahaa maksetaan Kelan kuntoutuslain 2 luvun perusteella myönnetyn ammatillisen, lääkinnällisen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen ajalta. Etuuskäsittelijän on kuntoutusrahaa ratkaistessaan otettava kantaa siihen, onko harkinnanvarainen kuntoutus sisällöltään ammatillista vai lääkinnällistä. Ammatillista kuntoutusta on • • • • • • • ammatillinen koulutus ammatillinen kuntoutusselvitys koulutuskokeilu työkokeilu työhönvalmennus työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit, joiden sisältö on ammatillisesti painottunut – esim. ammatilliset kurssit Lääkinnällistä kuntoutusta voi olla • kuntoutuslaitoshoito • muu kuin ammatillisesti painotettu kuntoutuskurssi • muu kuin ammatillisesti painotettu sopeutumisvalmennuskurssi Lue lisää • Vaikeavammaisten kuntoutuksen etuusohje • Ammatillisen kuntoutuksen etuusohje 29 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • Harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohje 1.5.2. Kunnan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutusrahaa myönnetään kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta. Kunnat ja kuntayhtymät huolehtivat siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntayhtymän alueella edellyttää. Kunnan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta voi olla esimerkiksi • sopeutumisvalmennuskurssi • päihdekuntoutus • kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointeineen ja työkokeiluineen • toimintakykyä parantava ja ylläpitävä terapia • apuvälinepalvelut: apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto • kuntoutusohjaus • kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa. Kuntien järjestämästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta saa lisätietoa terveyskeskuksista ja sairaaloista. Kuntien yhteystiedot löytyvät Kuntaliiton Internet-sivuilta www.kuntaliitto.fi Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään lääkärin tutkimukseen perustuvassa kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Jos kuntoutuspäätös on annettu terveydenhuoltolain nojalla ja hakemusasiakirjoihin sisältyy ristiriitaista tai puutteellista selvitystä kuntoutuksen antamisperusteesta, selvitä lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö kuntoutussuunnitelmasta. Jos sitä ei ole toimitettu Kelaan, pyydä se asiakkaalta lisäselvityksenä. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 3 luku 29 § 1.5.3. Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus Työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta voi sisältyä varsinaisiin työterveyshuoltopalveluihin ja niiden lisäksi työntekijöille järjestettyihin sairaanhoito- ja muihin terveydenhuoltopalveluihin (Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1382 12§ ja 14§). Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus voi olla esimerkiksi • kuntoremonttikurssi • työkokeilu omalla työpaikalla • kuntoutustarpeen arviointijakso • päihdekuntoutusjakso • lääkinnällisen kuntoutuksen jakso. Kuntoutusrahan maksamisen edellytyksiä Kuntoutusraha voidaan myöntää työterveyshuoltolain mukaisen kuntoutuksen ajalle, jos 30 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • kuntoutusta annetaan työterveyshuollossa havaittujen työ- tai ansiokykyongelmien perusteella ja • työnantaja tai yrittäjä osallistuu kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Päätöksen työterveyshuoltolain mukaisesta kuntoutuksesta tekee joko työntekijän työterveyshuolto tai työnantajan edustaja. Työantajan tai yrittäjän maksaman osuuden riittävyys arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon kuntoutuksen kokonaiskustannukset. Jos kysymyksessä on selkeästi pelkästään nimellisellä osuudella osallistuminen, ei laissa asetettu vaatimus täyty. Kuntoremonttikurssi Työterveyshuoltolain perusteella järjestettävä varhaisvaiheen kuntoutusmuoto on ns. kuntoremonttikurssi. Kela ei osallistu kuntoremontin järjestämiseen eikä korvaa sen kustannuksia (matkoja, omavastuuosuuksia tai työterveyshuollon kuluja) asiakkaalle, työnantajalle tai yrittäjälle työterveyshuollon tai sairaanhoidon kustannuksina. Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoremontin ajalta, kun • päätös asiakkaan osallistumisesta on tehty työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden määrittämän kuntoutustarpeen perusteella (TTHL 12 tai 14 §) ennen kurssin alkua ja kurssille on hakeuduttu työterveyshuollon ohjauksen ja neuvonnan kautta • kurssin sisältöä voidaan pitää kuntoutuksena • työnantaja vastaa kuntoremonttikustannuksista osittain tai kokonaan – vaihtoehtoisesti: yrittäjä vastaa oman kuntoremonttinsa kustannuksista osittain tai kokonaan. Kuntoremonttimuistioon on kerätty tietoa kuntoremontin sisällölle asetetuista vaatimuksista ja käytännön toteuttamisesta. Muistio löytyy Kelan verkkosivuilta. Työkokeilu omalla työpaikalla Työterveyshuollon järjestämä työkokeilu voi tulla kyseeseen, kun asiakas tarvitsee tukea työkykyongelmien varhaisessa vaiheessa, ja työeläkekuntoutuksen edellyttämä työkyvyn menettämisen uhka ei ole vielä käsillä. Työnantajan osallistuminen kuntoutuksen kustannuksiin on riittävää, kun työnantaja maksaa työntekijän palkan, vakuutukset ja mahdolliset luontaisetuudet. Työterveyshuolto vastaa yhdessä työnantajan kanssa työkokeilun seurannasta ja valvonnasta. Kuntoutusrahaa maksetaan työterveyshuoltolain mukaan omalla työpaikalla järjestetyn työkokeilun ajalta, kun asiakas kokeilee • kokonaan uusia työtehtäviä • omien työtehtäviensä hoitamista, mutta niitä on selvästi muutettu asiakkaan terveydentilan tarpeita vastaaviksi tai • työtehtävien tekemistä erityisjärjestelyin. Kuntoutusrahaa maksetaan enintään 43 työpäivää kestävän työkokeilun ajalta vakiintuneen käytännön mukaisesti. Aika vastaa Kelan järjestämän työkokeilun enimmäiskestoa. Varhaiskuntoutusta vai työeläkekuntoutusta Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden asiakkaiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat edelleen työelämässä tai ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut. Työeläkekuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua omalla työpaikalla. Ota yhteyttä työterveyshuoltoon, jos 31 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • kuntoutusrahaa haetaan pitkän yli 40 työpäivää kestävän työkokeilun ajalta • arvioit Kelassa olevien tietojen perusteella, että asiakkaalla olisi oikeus työeläkekuntoutukseen. Tee tarvittaessa yhteistyötä kuntoutusratkaisijan kanssa asian selvittämiseksi. Lue lisää: Ratkaisutyö > Ammatillinen kuntoutus > Etuusohje > Suhde muuhun kuntoutukseen > Asiakkaan ohjaaminen > Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot > Työeläkelaitosten kuntoutus 1.5.4. Muu työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta vastaava kuntoutus Kuntoutusrahaa voi saada yrittäjä tai muu omaa työtään tekevä, joka on järjestänyt itselleen työterveyshuoltolaissa tarkoitetun työterveyshuollon ja maksaa osittain tai kokonaan kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset. Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää, että • asiakkaan kuntoutustarpeen on arvioinut työterveyshuollossa toimiva lääkäri tai muu asiakkaan työpaikan olosuhteisiin perehtynyt erikoislääkäri • asiakas saa työterveyshuollon kustannuksista sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen • kuntoutus vastaa sisällöltään työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta ja se täyttää kuntoutus toiminnalle yleisesti asetetut vaatimukset. Työpaikan olosuhteisiin perehtyminen tarkoittaa, että lääkäri arvioi asiakkaan terveydentilaa suhteessa työn kuormitustekijöihin ja sen erityisvaatimuksiin. 1.5.5. Vammaispalvelulain mukainen sopeutumisvalmennus Kunta voi myöntää sopeutumisvalmennusta vammaispalvelulain 8§:n perusteella. Sopeutumisvalmennuksen sisällöstä säädetään vammaispalveluasetuksen 15 §:ssä. Sopeutumisvalmennuksen sisältöä ei vammaispalvelulainsäädännössä ole tarkemmin yksilöity. Sen tavoitteena on kuitenkin asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen. Lue lisää: Vammaispalvelujen käsikirja > Itsenäisen elämän tuki > Kuntoutus > Sopeutumisvalmennus Kuntoutusrahaa myönnetään kun, • kuntoutusrahan myöntämisedellytykset täyttyvät • sopeutumisvalmennus täyttää kuntoutustoiminnalle yleisesti asetetut vaatimukset. 32 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.5.6. Lastensuojelulain mukainen perhekuntoutus Kunta voi järjestää avohuollon tukitoimena lastensuojelulain 36 §:n mukaista perhekuntoutusta. Tavoite on tukea perhettä siten, että lapsen asuminen kotona on lapsen kannalta hyvä ja turvallinen ratkaisu. Kuntouttava sijoitus voi toteutua esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa tai päihdehuollon hoitolaitoksessa, jossa on mahdollisuus monipuolisiin perhekuntoutuspalveluihin. Lue lisää: Lastensuojelun käsikirja > Työprosessit > Avohuolto > Lastensuojelun avohuollon tukitoimet > Perhekuntoutus Kuntoutusraha perhekuntoutuksen ajalta Kuntoutusrahaa maksetaan lapsen huoltajalle, joka osallistuu kuntoutukseen muun perheen kanssa samanaikaisesti. Tarkista lisäksi, että • kuntoutusrahan myöntämisedellytykset täyttyvät • perhekuntoutus täyttää kuntoutustoiminnalle yleisesti asetetut vaatimukset . 1.5.7. Kehitysvammalain mukainen perhekuntoutus Kuntoutusrahaa maksetaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain perusteella järjestetyn perhekuntoutuksen ajalta. Tällöin edellytetään, että kuntoutuja ja perheenjäsen osallistuvat kuntoutukseen samanaikaisesti. Tarkista lisäksi, että • kuntoutusrahan myöntämisedellytykset täyttyvät • perhekuntoutus täyttää kuntoutustoiminnalle yleisesti asetetut vaatimukset. 1.5.8. Päihdekuntoutus Tällä sivulla kerrotaan päihdekuntoutuksesta ja kuntoutusrahasta sekä missä tilanteissa kuntoutusrahaa voidaan maksaa katkaisu- tai vieroitushoidon ajalta. Huomioi, että luet myös jokaisen lakiperustaa koskevan sivun, jotka täydentävät tätä sivua. Päihdekuntoutuksen järjestäminen Kela ei järjestä päihdekuntoutusta, mutta voi maksaa sen ajalta kuntoutusrahaa kuntoutujan toimeentulon turvaamiseksi. Päihdepalvelujen laatusuositus (STM 2002) ohjaa päihdepalveluiden järjestämistä. Kunta vastaa ja järjestää päihdesairauksien hoidon ja kuntoutuksen kuntalaisille • terveydenhuoltolain • päihdehuoltolain (perhe- tai yksilökuntoutus) mukaan. Kunnan järjestämä lastensuojelutyö ja päihdetyö ovat usein toisiinsa sidoksissa ja palvelevat ainakin välillisesti samaa tarkoitusta. Voit myöntää kuntoutusrahan lastensuojelulain mukaisen perhekuntoutuksen ajalle, vaikka kuntoutuksen sisältö olisi päihdekuntoutusta. Työnantaja tai yrittäjä voivat järjestää päihdekuntoutusta työterveyshuoltolain mukaisena toimintana. 33 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Taulukossa on kuvattu kuntoutusrahan ratkaisemisen kannalta olennaiset asiat ryhmiteltynä lakiperusteiden mukaisesti. Jokaista lakiperustaa koskien on oma ratkaisutyön ohjesivunsa. Kuntoutusrahan myöntöedellytysten selvittäminen päihdekuntoutuksessa Päihdekuntoutuksen Päihdehuoltolaki, Päihdehuoltolaki, Terveydenhuoltolaki Työterveyshuoltolaki Lastensuojelulaki lakiperusta perhe yksilö Kuntoutustoiminnan yleiset vaatimukset ks. Kuntoutus perusteena X X X X X Kuntoutusrahan yleiset edellytykset X ks. Myöntämisedellytykset X X X X Huolto- tai kuntoutussuunnitelma Huomioitavaa X Voi olla avo-tai Kuntoutuja Kuntoutus Työnantaja Kuntoutuja laitosmuotoista ja perhe toteutuu Kelan osallistuu ja perhe osallistuvat hyväksymässä työntekijänsä osallistuvat kuntoutukseen päihdekuntoutuslaitoksessa. kuntoutuksen kuntoutukseen pääosin kustannuksiin. pääosin samanaikaisesti.Kuntoutus on samanaikaisesti. laitosmuotoista. Yrittäjä Voi olla järjestää Voi olla Kuntoutusraha avo- tai päihdeavo- tai laitosmuotoista enintään 75 kuntoutuksen laitosmuotoista arkipäiväksi, itselleen jonka työterveyslääkärin jälkeen jatko tai edellyttää työolosuhteet uutta tuntevan huolto- tai erikoislääkärin kuntoutussuunnitelmaa ohjaamana. Voi olla avo- tai laitosmuotoista Kuntoutusraha katkaisu- tai vierotushoidon aikana Kuntoutusraha voidaan maksaa myös kuntoutusta edeltävän lyhyehkön katkaisu- tai vieroitushoidon ajalta. Arvioi asiakkaan kokonaistilanne yhdessä sairauspäiväraharatkaisijan kanssa. Selvitä ja arvioi • onko katkaisu- tai vieroitushoito osa asiakkaan kuntoutuskokonaisuutta eli seuraako hoitovaihetta välittömästi kuntoutusjakso • täyttyvätkö kuntoutusrahan yleiset myöntöedellytykset 34 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • täyttyvätkö päihdekuntoutukseen erityiset edellytykset • hakeeko asiakas sairauspäivärahaa katkaisu- tai vieroitushoidon ajalle – tee yhteistä harkintaa sairauspäiväraharatkaisijan kanssa Lue lisää sairauspäivärahan etuusohjeesta: Myöntämisedellytykset > Työkykyarvio > Työkyvyn arvioinnin erityistapauksia > Päihdesairaus ja työkyvyttömyys 1.5.8.1. Perhekuntoutus Kuntoutusrahaa myönnetään päihdehuoltolakiin perustuvan perhekuntoutuksen ajalta, jos kuntoutuja ja perheenjäsen osallistuvat kuntoutukseen samanaikaisesti. Perhekuntoutukseksi voidaan poikkeuksellisesti katsoa myös sellainen kuntoutus, johon kuntoutuja osallistuu perustellusta syystä osan ajasta yksin. Tällainen perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että kuntoutujalla on vaikea päihderiippuvuus, jonka johdosta lasten osallistuminen kuntoutukseen heti alusta alkaen ei ole tarkoituksenmukaista. Pääosan kuntoutuksesta tulee kuitenkin toteutua siten, että kaikki siihen osallistuvat ovat paikalla samanaikaisesti. 1.5.8.2. Yksilökohtainen päihdekuntoutus Yksilökohtaisen päihdekuntoutuksen ajalta myönnetään kuntoutusrahaa, kun kuntoutus on 1. kunnan sosiaalitoimen päihdehuoltolain nojalla järjestämää 2. kunnan terveystoimen tai kuntayhtymän terveydenhuoltolain nojalla järjestämää 3. työnantajan työterveyshuoltolain nojalla järjestämää. Kunnan sosiaalitoimen järjestämä Päihdehuoltolain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen perusteella kuntoutusrahaa voidaan myöntää, kun kuntoutus • on ympärivuorokautista laitoskuntoutusta • annetaan Kelan hyväksymässä laitoksessa • perustuu sosiaalihuoltolain mukaiseen huoltosuunnitelmaan tai päihdehuoltolain mukaiseen kuntoutussuunnitelmaan. Huolto- tai kuntoutussuunnitelmasta on käytävä ilmi miten päihdekuntoutuksella pyritään vaikuttamaan päihdeongelman aiheuttamiin työ- ja ansiokykyongelmiin siten, että kuntoutus edistää vakuutetun työelämään tuloa, työelämässä pysymistä tai sinne palaamista. Päihdekuntoutuslaitoksen hyväksymismenettelyn ollessa kesken päihdehuoltolain mukaisen yksilökuntoutuksen aikana, kuntoutusraha voidaan myöntää päihdekuntoutuslaitoksen virallisesta hyväksymispäivästä alkaen. Lue lisää laitosten hyväksymismenettelystä (Päihdekuntoutuslaitosten hyväksymismenettely). Päihdehuoltolain mukainen kuntoutusrahapäätös voidaan tehdä enintään 75 arkipäivän ajaksi. Pidemmältä ajalta kuntoutusrahaa voidaan myöntää vain uuden huolto- tai kuntoutussuunnitelman perusteella. Arvioi suunnitelman perusteella, onko jatkokuntoutus tarkoituksenmukaista kuntoutujan työelämässä pysymiseksi tai sinne pääsemiseksi. 35 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Työnantajan järjestämä tai lääkinnällisenä kuntoutuksena järjestetty päihdekuntoutus Sairaanhoitoon tai perusterveydenhuoltoon liittyvän kunnan järjestämän sekä työnantajan työterveyshuoltolain perusteella järjestämän yksilökohtaisen päihdekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa voidaan myöntää, jos kuntoutusrahan yleiset edellytykset täyttyvät. Kuntoutusrahaa voidaan myöntää myös avokuntoutuksen ajalta sekä kun kuntoutusta on annettu muussa kuin Kelan hyväksymässä päihdehuollon laitoksessa. Työnantajan järjestämässä päihdekuntoutuksessa tulee kuitenkin täyttyä työterveyshuoltolain perusteella annetun kuntoutuksen erityiset edellytykset (työterveyshuollossa havaitut työ- ja ansiokykyongelmat, työnantajan osallistuminen kustannuksiin, ks. Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus. Päihdehuollon palveluista saa tietoa A-klinikkasäätiön kotisivuilta www.a-klinikka.fi. Sivuilta löytyy luettelo A-klinikoista yhteystietoineen. Valtaosa Suomen A-klinikoista on kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämiä. Kuntoutusperusteesta esitettävä selvitys Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään lääkärin tutkimukseen perustuvassa kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Jos kuntoutuspäätös on annettu terveydenhuoltolain nojalla ja hakemusasiakirjoihin sisältyy ristiriitaista tai puutteellista selvitystä kuntoutuksen antamisperusteesta, selvitä lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö kuntoutussuunnitelmasta. Jos sitä ei ole toimitettu Kelaan, pyydä se asiakkaalta lisäselvityksenä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010) (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12 § ja 14 §) (Päihdehuoltolaki 41/1986) (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014) 1.5.9. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella lähes kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Suoritettava koulutus voi olla ammatillinen perustutkinto tai valmentava koulutus näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon tai ammatti- tai erikoisammattitutkintoon. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa myös ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Yrittäjät voivat kouluttaa itseään oppisopimuksella omassa yrityksessään. Perustutkintoon johtava oppisopimuskoulutus kestää yleensä 1‒3 vuotta. Aiempi koulutus ja työkokemus lyhentävät koulutusaikaa. Opetushallitus pitää rekisteriä hyväksytyistä koulutuksen järjestäjistä. Rekisteri on nähtävissä opetus-hallituksen internet-sivuilla: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ oppisopimuskoulutus Oppisopimus Opiskelija ja työnantaja solmivat oppisopimuksen, josta selviää: • sopimuksen voimassaoloaika (koeajan pituus) • suoritettava tutkinto 36 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • opiskelijan saama työehtosopimuksen mukainen palkka. Näiden lisäksi sopimus sisältää suunnitelman koulutuksen toteutumisesta: • • • • • • keskeiset työtehtävät koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjä tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusaikana vastuulliset työpaikkakouluttajat muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat työnantajalle maksettava koulutuskorvauksen määrä. Sopimuksen hyväksyy aina koulutuksen järjestäjä, jolla tarkoitetaan oppisopimustoimistoa tai oppisopimuskoulutusta järjestävää oppilaitosta. Arviointi ja todistus Oppisopimusaikana opiskelijan oppimista arvioidaan koko ajan työpaikalla, mutta varsinainen arviointikeskustelu käydään yleensä 3 kertaa vuodessa oppisopimuksen järjestäjän ohjeiden mukaisesti. Arviointikeskustelusta lähetetään raportti oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle. Opiskelija saa tutkintotodistuksen oppilaitoksen kautta suoritettuaan tutkinnon ammattitaitovaatimukset hyväksytysti. Tutkintotodistuksen myöntää alan tutkintotoimikunta. Kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutuksen edellytyksin Oppisopimuskoulutukseen ei tehdä kuntoutuspäätöstä, mutta sen ajalta voidaan maksaa kuntoutusrahaa, kun ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset täyttyvät. Asiakkaan oikeus kuntoutusrahaan oppisopimuskoulutuksen ajalta arvioidaan samoin perustein kuin ammatillisessa kuntoutuksessa. Kela järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina henkilön työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Maksaminen ja seuranta oppisopimuksen ajalta Kuntoutusraha maksetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta työnantajalle tämän maksamaa palkkaa vastaavalta osalta. Maksamista varten tarvitaan työnantajan ilmoitus palkanmaksusta. Tietopuolisen opetuksen ajalta kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle, jos työnantaja ei maksa palkkaa tältä ajalta. Asiakkaan oikeus väli- ja odotusajan kuntoutusrahaan arvioidaan etuusohjeen mukaisesti. Huomioi, että oppisopimuskoulutuksessa olevalle ei makseta väliajan kuntoutusrahaa loman ajalta, jos hän saa vuosiloma-ajan palkkaa. Arvioi muun seurannan tarve ja toteutus tapauskohtaisesti huomioiden mm. koulutuksen kesto. Seuraa koulutuksen etenemistä työnantajan palkkailmoitusten avulla. Edellytä kerran vuodessa kopiota arviointikeskustelusta. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje: • • • • Maksaminen > Maksunsaajat > Työnantaja Seuranta > Seuranta koulutuksen aikana Ammatillinen kuntoutus > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Myöntämisedellytykset Ratkaisutyö > Asiantuntijalääkärin arvio > Ammatillinen kuntoutus. 37 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.5.10. RAY:n rahoittama sopeutumisvalmennus Kuntoutusrahaa voidaan myöntää Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman sopeutumisvalmennuksen ajalta, jos se vastaa sisällöltään Kelan tai kunnan järjestämää kuntoutusrahaan oikeuttavaa sopeutumisvalmennusta. Kurssin perusteena tulee olla sairaus tai vamma. Ennaltaehkäisevänä varhaiskuntoutuksena järjestetty kuntoutus, jota ei järjestetä sairauden tai vamman perusteella, ei oikeuta kuntoutusrahaan. Kuntoutusrahaan oikeuttavan kuntoutuksen tunnusmerkkien tulee täyttyä: • kuntoutusta antavat terveydenhuollon ammattihenkilöt • palveluita annetaan asianmukaisissa tiloissa ja • palveluntuottajalla on tarpeelliset luvat toiminnan harjoittamiseen Raha-automaattiyhdistyksen on tullut tehdä nimenomainen kysymyksessä olevaa kurssitoimintaa koskeva rahoituspäätös. Raha-automaattiyhdistyksen kuntoutuksen järjestäjälle maksama yleinen toiminta-avustus ei täytä kuntoutusrahan edellytyksiä. Voit etsiä tietoa RAY:n avustustietokannasta. Kuntoutusrahaa haettaessa on esitettävä riittävä selvitys kurssin rahoituksesta. Lue lisää: Kelan sopeutumisvalmennuskurssit Ilmastokuntoutus Ilmastokuntoutuksen mallit ovat uudistuneet vuoden 2012 alusta.Kurssi toteutetaan kolmessa osassa: alkujakso, pääjakso ja päätösjakso. Alkujakso ja päätösjakso pidetään Suomessa. Kurssin pituus on kokonaisuudessaan 1 + 15 + 3 vuorokautta eli yhteensä 19 vuorokautta. Yli 12 arkipäivää kestävän sopeutumisvalmennuskurssin ajalta maksettavan kuntoutusrahan omavastuuaika on kurssin alkamispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Omavastuuajalta ei makseta kuntoutusrahaa. Myös kurssiin sisältyvät matkustuspäivät Suomesta kohteeseen ja takaisin Suomeen luetaan kuntoutusaikaan eli ne voivat kuluttaa omavastuuaikaa tai kuntoutusraha voidaan niiltä maksaa, jos matkustus tapahtuu arkipäivänä. 1.5.11. Omaisen kuntoutusraha Sopeutumisvalmennukseen tai perhekuntoutukseen osallistuvalle omaiselle tai muulle läheiselle maksetaan kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa. Omaisen tai muun läheisen kuntoutusrahan maksamista koskevat samat yleiset säännöt, joita sovelletaan kuntoutujaan itseensä. Kuntoutukseen osallistuvan omaisen tai muun läheisen tulee olla • 16–67-vuotias • estynyt tekemästä työtään kuntoutukseen osallistumisen vuoksi. Jos kuntoutuspäätös koskee myös omaisen osallistumista kuntoutusjaksolle tai -kurssille, on kysymyksessä perhekuntoutus. Kuntoutusrahaa voidaan myöntää samanaikaisesti useammalle perheenjäsenelle tai muulle samaan kuntoutukseen osallistuvalle omaiselle tai läheiselle. 38 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Omaisella tarkoitetaan perheenjäsentä tai muuta läheistä henkilöä, jota kuntoutusrahan perusteena oleva kuntoutuspäätös myös koskee ja joka tosiasiallisesti osallistuu kuntoutukseen. (KKRL 566/2005 17 § 5 mom.), (KKRL 566/2005 18§), (KKRL 566/2005 19 §) 1.5.12. Nuoren kuntoutusraha Tällä sivulla kerrotaan nuoren kuntoutusrahan tavoitteista, pääkohdat sen myöntöedellytyksistä ja etuuden suhteesta ammatilliseen kuntoutukseen. Lisäksi kuvataan, milloin on hyvä harkita asiakkaan ohjaamista Kela-neuvontaan. Alasivut tarkentavat nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytyksiä ja sen maksamista: • • • • • • • • Tavoitteena työelämä Olennaisen heikentymisen arvioiminen KHOPS - Kotikunnassa laadittu opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma Tehostettu työkyvyn arviointi ja kuntoutus sekä tukitoimet Myöntämisaika Odotus- ja väliaika Kuntoutus keskeytyy Seuranta Tavoitteet Nuoren kuntoutusrahan tavoitteina on • varmistaa ammatillisen kuntoutuksen käynnistyminen ja toteutuminen • parantaa työllistymismahdollisuuksia • turvata toimeentulo kuntoutuksen aikana. Myöntämisedellytykset Kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää, että: • 16- 19 -vuotiaan työ- ja opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet KKRL 6§:ssä tarkoitetulla tavalla . • Nuori tarvitsee tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta eli erityisiä tukitoimia selviytyäkseen suunnitellusta kuntoutuksesta. • Kotikunnassa on laadittu nuorelle henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS). • Suunniteltu kuntoutus varmistaa nuoren ammatillista kuntoutumista ja edistää työllistymistä. KKRL 566/2005 20 § Arvioidessasi myöntöedellytyksiä huomioi nuoren kokonaistilanne. Ota huomioon lääkärinlausunto, opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS), hakemus sekä muut Kelassa käytettävissä olevat tiedot. Myöntämisaika Nuoren kuntoutusraha maksetaan KHOPS:n mukaisten kuntoutustoimenpiteisiin osallistumisen ajalta eli ajalta, jolloin nuori 39 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • opiskelee tai • osallistuu muuhun toimintaan, joka varmistaa ammatillista kuntoutumista ja edistää työllistymistä . Muu toiminta voi olla esimerkiksi työkokeilu tai –harjoittelu, työpaja tai muu vastaavaa KHOPS:n mukaan toteutuva toimenpide Suhde ammatilliseen kuntoutukseen Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen suhdetta ei ole lainsäädännössä määritelty. Saman kuntoutustoimenpiteen perusteella nuorella voi olla oikeus molempiin etuuksiin. Kuntoutusraha maksetaan tällaisessa tilanteessa nuoren kuntoutusrahana. Nuoren kuntoutusrahan saajalla ei aina ole oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen, jos esimerkiksi koulutus ei ole ammatillisen kuntoutuksen edellyttämällä tavalla tarkoituksenmukainen. Vastaavasti ammatillisena kuntoutuksena myönnetty koulutus ei aina oikeuta nuoren kuntoutusrahaan. Nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa yleissivistävän koulutuksen (esim. lukion) ajalta. Asiakkaalle saatetaan myöntää yleissivistävä koulutus ammatillisena kuntoutuksena, vaikka nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset eivät täyty. Silloin kuntoutusrahaa maksetaan yleissivistävään koulutukseen vain uudelleen- ja jatkokoulutustilanteissa. Nuoren kuntoutusrahassa opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman tarkoituksenmukaisuutta ei arvioida samoin kuin ammatillisessa kuntoutuksessa. Suunniteltujen toimenpiteiden tulee olla sellaiset, että niiden voidaan arvioida varmistavan nuoren ammatillista kuntoutumista ja edistävän hänen työllistymistään. Tavoitetaso on alempi kuin ammatillisessa kuntoutuksessa. Lue lisää: • Ammatillinen kuntoutus >Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Myöntämisedellytykset • Kuntoutusraha > Etuusohje > Kuntoutus perusteena > Yleissivistävä peruskoulutus Kela-neuvonta Voit ohjata nuoren kuntoutusrahaa hakevan tai etuutta saavan nuoren ja hänen perheensä Kelaneuvontaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: • KHOPS on epäselvä tai epätarkoituksenmukainen ja tilanteessa tarvitaan kumppanuusyhteistyötä. • Vaikuttaa siltä, että nuoren palvelutarve ja kunnan tarjoamat tukitoimet eivät kohtaa. • Työ- ja opiskelukykyä rajoittavien syiden uudelleenarvioimiseksi tarvitaan lisäselvityksiä. • Opinnot eivät etene opintosuunnitelman mukaisesti tai keskeytyvät. • KHOPS:n toimenpiteet eivät toteudu suunnitelmallisesti. • Suunniteltu kuntoutus päättyy ja työelämään siirtymisessä on erityistä tuen tarvetta. • Nuoren kuntoutusraha hylätään ja halutaan varmistaa, että nuori – hakee Kelan muita etuuksia – ohjautuu muihin palveluihin, kuten terveydentilan selvityksiin, etsivän nuorisotyön tai TEtoimiston asiakkaaksi. Lue lisää • Kela-neuvonta 40 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.5.12.1. Tavoitteena työelämä Nuoren kuntoutusrahaa myönnetään ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Tavoitteena on, että vajaakuntoisuudesta huolimatta nuori voi osallistua työelämään omilla vahvuuksillaan ja toimintakyvyn edellytyksillään. Vähimmäistavoitteena on, että nuori pystyy työllään hankkimaan ainakin joitakin lisäansioita, vaikka jatkossa nuori siirtyisi eläkkeelle. Lisäansioiden tavoitetaso on matalampi kuin ammatillisessa kuntoutuksessa, jossa edellytetään tulojen lisääntymistä noin neljäsosalla. Ammatillisessa kuntoutuksessa arvioidaan kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta. Nuoren kuntoutusrahassa arvioidaan sen sijaan, varmistaako opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (jatkossa KHOPS) ammatillista kuntoutumista ja edistääkö se työelämään pääsyä. Ammatillisen kuntoutuksen toteutuminen vaatii vajaakuntoiselta nuorelta aikaa. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen polku voi koostua useista eri toimenpiteistä ja tutkintoon johtava opiskelu voi viedä nuorelta vajaakuntoisuudesta johtuen pidempään. Jos perusopetuksessa olevan nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia on vaikea ennakoida sairauden laadun vuoksi, nuoren kuntoutusraha pääsääntöisesti myönnetään. Ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen ja työllistymisen edistäminen ei täyty, jos: • tavoitteena on pelkästään jokapäiväisistä toiminnoista ja asioinneista selviytyminen • alustaviakaan työelämään tähtääviä suunnitelmia ei pystytä tekemään – esimerkiksi sairauden hoito tai siitä toipuminen on kesken • ei ole realistista kuntoutuksen jälkeen siirtyä palkkatyöhön, avotyöhön tai tuettuun työhön – esimerkiksi kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaan osallistuminen ei riitä Suhde työkyvyttömyyseläkkeeseen Nuoren kuntoutusraha on ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Alle 20vuotiaan nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuudet on aina selvitettävä, vaikka työkyvyttömyyseläkkeen myöntöedellytykset näyttäisivätkin täyttyvän. Nuori ei voi tehdä etuuksien välillä valintaa. Kelan tehtävänä on varmistaa, että nuoren mahdollisuudet ammatilliseen kuntoutukseen on tosiasiallisesti selvitetty. Tämä arvioidaan Kelaan toimitettujen asiakirjojen perusteella, tarvittaessa haastattelemalla nuorta ja hänen huoltajaansa sekä tekemällä kumppanuustyötä nuorta lähellä olevien viranomaisten kanssa. Kumppani on pääsääntöisesti lähempänä nuoren elämäntilannetta ja osaa tarkentaa, miten ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet on arvioitu tai onko arviointi tehty. Alle 20-vuotias nuori hakee työkyvyttömyyseläkettä 1. Kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi vakuutuspiirin työkyvyttömyyseläkekäsittelijä tekee toimeksiantotyön vakuutuspiirin kuntoutusrahan työjonoon. 2. Arvioi nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytyksiä ja tee (tarvittaessa) asiantuntijalääkärin arviopyyntö. Muista perustella asiantuntijalääkärin arviopyynnössä, miksi opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmaa ei ole käytettävissä. 3. Kirjaa Työkyvyn arvioinnin muistiinpanot -näytölle vähintään seuraavat asiat: • arvio ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista • arvion perustelut • miten arvio on tehty (etuusvastaavan, pienryhmän tai asiantuntijalääkärin kanssa). 41 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi ei esimerkiksi riitä tieto nuoren opiskelupaikan puuttumisesta tai se, ettei asiakkaalle ole laadittu KHOPS:a. Harkitse Kela-neuvonnan tarve. 4. Jos ammatillinen kuntoutuminen katsotaan mahdolliseksi, ota yhteyttä asiakkaaseen. Ohjaa asiakasta nuoren kuntoutusrahan hakemisessa ja pyydä häntä toimittamaan opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Harkitse Kela-neuvonnan tarve. Nuoren kuntoutusrahan tavoite ei toteudu 1. Ota puhelimitse yhteys nuoreen tai hänen huoltajaansa ja ohjaa työkyvyttömyyseläkkeen hakemisessa. 2. Ole tarvittaessa asiakkaan luvalla yhteydessä opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman laatijaan ja kerro Kelan näkemys. 3. Anna nuorelle yksilöllisesti perusteltu hylkäävä päätös ja liitä mukaan hakemus. 4. Luo Oiwa:ssa toimeksiantotyö työkyvyttömyyseläkkeen työjonoon. Kirjaa kommenttiin, miten olet ohjannut nuorta eläkkeen hakemisessa. Huomaa: Jos nuoren työkyvyttömyys ei ole alkanut ennen 15-vuoden ikää, työkyvyttömyyseläkkeen alkamista tulee edeltää enimmäisaika sairauspäivärahaa. Lue lisää: • Ratkaisutyö > Asiantuntijalääkärin arvio > Nuoren kuntoutusraha. • Kuntoutusrahan prosessikuvaus • Ratkaisutyö > Työkyvyttömyyseläke > Suhde muihin etuuksiin > Kuntoutusetuudet > Kuntoutusraha > Nuoren kuntoutusraha 1.5.12.2. Olennaisen heikentymisen arvioiminen Nuoren kuntoutusrahassa työ- ja opiskelukyvyn sekä ammatinvalintamahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioidaan samoilla kriteereillä kuin Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa. (ks. KKRL 566/2005 20 §) Arvioi, aiheuttaako • asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma nyt tai lähivuosina nuoren työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen • nuoren kokonaistilanne työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Olennaisen heikentymisen arvioimisessa huomioidaan sairauden, vian ja vamman lisäksi nuoren kokonaistilanteeseen vaikuttavia tekijöitä: • • • • • • • fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky elämäntilanne taloudelliset ja sosiaaliset seikat asumisolosuhteet aiemmat koulutukset – myös keskeytyneet aikaisempi toiminta muut vastaavat tekijät. Tarkastele nuoren kokonaistilannetta laaja-alaisesti ja huomioi toimintakyvyssä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus sekä nuoren yksilöllinen elämäntilanne. Tukitoimien tarve ilmentää myös vajaakuntoisuutta ja nuoren toimintakyvyn alenemaa. 42 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Jos työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä ei ole todettavissa, nuorelle ei myönnetä nuoren kuntoutusrahaa. Lue lisää: Ammatillinen kuntoutus > Etuusohje >Myöntöedellytykset : • Työ- ja opiskelukyvyn olennainen heikentyminen • Kokonaistilanteen arviointi Nuoren suunnitelma muuttuu Kun nuoren kuntoutusrahan saajan opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma muuttuu, harkitse tulisiko nuoren työ- ja opiskelukyvyn sekä ammatinvalintamahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioida uudestaan ja pyytää ajantasainen lääkärinlausunto nuoren terveydentilasta. Voit pyytää harkintaan apua asiantuntijalääkäriltä. Asiantuntijalääkärin arvio Pyydä asiantuntijalääkärin arvio, kun tarvitset lääketieteellistä asiantuntemusta • työ- ja opiskelukyvyn olennaisesta heikentymisestä • nuoren kuntoutusrahan tavoitteen arviointiin: ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen ja työllistymisen edistäminen • ammatillisten kuntoutumismahdollisuuksien arviointiin, kun nuori on hakenut työkyvyttömyyseläkettä. Lue lisää: Asiantuntijalääkärin arvio > Nuoren kuntoutusraha. 1.5.12.3. KHOPS - Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma Kotikunnan tehtävänä on laatia vajaakuntoiselle nuorelle henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS) yhteistyössä nuoren, hänen huoltajiensa ja tarvittavien asiantuntijaviranomaisten kanssa. Opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma tulee laatia lääketieteellisen arvion pohjalta siten, että siitä käyvät ilmi nuoren mahdollisuudet ammatilliseen kuntoutumiseen. Suunnitelma toimitetaan Kelaan maksutta. Ole yhteydessä huoltajaan, jos hänen osallistumisensa suunnitelman laatimiseen on epäselvä. Mikäli nuorelle on määrätty edunvalvoja, mutta hän ei ole osallistunut suunnitelman laatimiseen, edunvalvojaa kuullaan. Täysi-ikäisen nuoren kohdalla huoltajien osallistumista ei edellytetä. Kunnan edustajina voi olla esimerkiksi peruskoulun, sosiaalitoimen tai terveydenhuollon asiantuntijoita nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Laissa ei säädetä tarkemmin kyseeseen tulevista kunnan viranomaisista ja ne voivat vaihdella riippuen siitä, miten kunnan hallinto on järjestetty. Sisällölliset vaatimukset Suunnitelmaan tulee sisältyä: 43 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • arvio sairauden, vian tai vamman vaikutuksesta nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksiin • arvio ammatillisen kuntoutumisen tavoitteista • suunnitelma opiskelun järjestämisestä ja toteuttamisesta sekä tarvittavista tukitoimista ammatillisen kuntoutumisen edistämiseksi • tieto laatimiseen osallistuneista henkilöistä ja tahoista. (ks. VNa 646/2005 3§ ja 4§) KHOPS:n tarkentaminen Jos suunnitelma ei sisällä edellä mainittuja asioita etkä voi siksi arvioida oikeutta nuoren kuntoutusrahaan, pyydä lisäselvityksenä tarkennettu suunnitelma. Ota yhteyttä suunnitelman laatijaan. Lisäselvityksen voi hankkia puhelimitse, jos se suunnitelmassa olevan puutteen laatu huomioon ottaen on mahdollista. Kelan pyytämistä tai muuten saamista, mahdollisesti etuuden hylkäämiseen johtavista tiedoista ja selvityksistä on kuultava asianosaista. Pyydä aina tarkennettu suunnitelma seuraavissa tilanteissa: • Asiakirjoista ja/tai suunnitelmasta puuttuu arvio sairauden vaikutuksesta suunniteltuun koulutukseen sekä sen jälkeiseen työllistymiseen. • Suunniteltu koulutusala on nuoren terveydentila huomioon ottaen ilmeisen epäsopiva. • Kunnan asiantuntijaviranomaiset eivät ole osallistuneet suunnitelman laatimiseen tai osallistuminen on epäselvää. Muut opiskelusuunnitelmat Henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman (KHOPS) lisäksi nuorelle laaditaan usein seuraavia muita opiskelua koskevia suunnitelmia: • Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) opiskelija laatii yksin tai yhdessä oppilaitoksen kanssa. Suunnitelmaan kirjataan muun muassa tiedot siitä, missä aikataulussa opinnot suoritetaan ja mitä valinnaisia osia niihin liitetään sekä mitä tukea opiskelijalle järjestetään. • Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laaditaan erityisopetuksessa olevalle opiskelijalle. Suunnitelman tekevät yhdessä opiskelija, huoltaja, opettajat ja oppilashuollon edustajat. HOJKS sisältää mm. henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja tarvittavat palvelu- ja tukitoimet. Hakemuksen liitteenä saatetaan toimittaa KHOPS:n sijasta HOPS, HOJKS tai muu oppilaitoksessa laadittu suunnitelma. Suunnitelma voi sisältää nuoren kuntoutusrahan ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja. Voit ratkaista nuoren kuntoutusrahan, jos oppilaitoksessa laaditun suunnitelman ja muiden hakemusasiakirjojen perusteella myöntöedellytykset ovat arvioitavissa. Kun suunnitelma on laadittu oppilaitoksessa, kunnan järjestämä tuki jaosallistuminen suunnitelman laatimiseen voi olla epäselvää. Ohjaa nuori Kela-neuvontaan, jos arvioit hänellä olevan tarve lisäksi kunnan palveluihin Esimerkki Nuorelle on laadittu kattava opiskelusuunnitelma (HOJKS tai HOPS) ammattiopistossa yhdessä huoltajien kanssa. Tehdyn suunnitelman ja lääkärinlausunnon perusteella nuoren kuntoutusraha voidaan myöntää, koska ratkaisuun on riittävät tiedot (olennainen heikentyminen, tukitoimet ja suunnitelma varmistaa ammatillista kuntoutumista sekä edistää työllistymistä). Nuori ohjataan lisäksi Kela-neuvontaan, koska asiakirjoista ilmenee laajaalaisemman tuen tarve. 44 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Milloin Kela ohjaa nuoren ammatilliseen kuntoutusselvitykseen Ohjaa nuori ammatilliseen kuntoutusselvitykseen, jos nuori on vajaakuntoinen eikä KHOPS:n laatiminen kotikunnassa onnistu. Ennen ammatillisen kuntoutusselvityksen järjestämistä ratkaisijan on oltava yhteydessä kunnan sosiaalitoimeen ja selvitettävä, miksi kotikunta ei tee suunnitelmaa. KHOPS:n päivittäminen Nuoren ammatillisen kuntoutumisen suunnitelma voi vaatia päivittämistä, esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: • Nuori on hakemassa uuteen kuntoutustoimenpiteeseen. • Suunniteltu kuntoutus ei etene tai se keskeytyy. • Nuoren terveydentila muuttuu. Selvitä nuoren tilannetta ensin kokoamalla Kelassa jo olevat tiedot, haastattelemalla nuorta (huoltajia) ja keskustelemalla tilanteesta KHOPS:n yhteyshenkilön kanssa. 1.5.12.4. Tehostettu työkyvyn arviointi ja kuntoutus sekä tukitoimet Tehostetulla työkyvyn arvioinnilla ja kuntoutuksella tarkoitetaan nuoren tarvetta erityisiin tukitoimiin opiskelunsa ja muun kuntoutuksen aikana. Tarkastele ja arvioi tukitoimia huomioiden nuoren psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky. Tukitoimet voivat liittyä suoraan tai välillisesti nuoren työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaiseen heikentymiseen. Arvioi jatkuvatko tukitoimet KHOPS:n ajan vai kuvataanko niiden tarve vain osalle suunnitelman kestoa. Tuen tarve ja suunnitellut tukitoimet ilmenevät B-lääkärinlausunnosta, opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmasta sekä muista hakemusasiakirjoista. Nuoren läheisten antamaa tukea ja ohjausta ei rinnasteta erityisiin tukitoimiin, mutta huomioi ne nuoren kokonaistilanteen arvioinnissa. Erityiset tukitoimet voivat olla erityisiä yksilöllisiä ratkaisuja, jotka räätälöidään nuoren tarpeeseen. Kuntien resurssit ja tavat järjestää tukea vajaakuntoiselle nuorelle vaihtelevat. Pääasiallinen nuoren kuntoutusrahan myöntöperuste on nuoren vajaakuntoisuus. Tukitoimien tarve ilmentää vajaakuntoisuutta ja nuoren toimintakyvyn alenemaa. Useatkaan suunnitellut tukitoimet eivät kuitenkaan riitä myöntöperusteeksi, jos työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien tai ammatin ja työn valintamahdollisuuksien ei voida katsoa olennaisesti heikentyneen. Taulukkoon on kerätty esimerkkejä tukitoimista, jotka koskevat opiskelua, sosiaalista tukea sekä psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn tukea. Taulukko ei ole kattava eikä poissulkeva. Esimerkkejä erilaisista tukitoimista Opiskelun tukitoimia • opiskelu erityisoppilaitoksessa • erityisopetus (olennaisesti mukautetut opinnot) Sosiaalinen tuki • tulkkipalvelu • henkilökohtaisen avustajan palvelu • kommunikaation apuväline Psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn tuki • pitkäkestoinen terapia (esim. psykoterapia, fysioterapia) • kuntoutusjaksot 45 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • valmentava ja kuntouttava koulutus • opiskelun apuvälineet • yksilöllinen opetusmateriaali ja opetusmenetelmät • henkilökohtainen opiskeluohjelma ja henkilökohtainen työjärjestys • opiskeluajan muuttaminen • opiskelutavoitteiden ja arvioinnin mukautus • työssäoppimisen erityisjärjestelyt • ammattiosaamisen näytön erityisjärjestelyt • työvaltaistaminen (opetus painottuu työssäoppimiseen) • • • • • asumista tukevat palvelu erilaiset ohjauspalvelut kuljetuspalvelu vammaisten erityispalvelu kehitysvammaisten erityispalvelu • muut vastaavat palvelut<</li> • apuvälineet Esimerkki 1. Koulutusajan pidentäminen, esimerkiksi lukion käyminen 4 vuoden aikana, ei yksinään ole erityinen tukitoimi, joka oikeuttaa nuoren kuntoutusrahaan. 2. Nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat selkeästi olennaisesti heikentyneet CP-vamman vuoksi, KHOPS on laadittu ja se varmistaa nuoren ammatillista kuntoutumista sekä edistää työllistymistä. Nuoren tukitoimina ovat lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat eivätkä ne suoraan liity opiskeluun. Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset täyttyvät, koska terapiat tukevat nuoren opiskelukykyä. 1.5.12.5. Mille ajalle nuoren kuntoutusrahaa? Nuoren kuntoutusraha myönnetään aikaisintaan 16 ikävuoden täyttämistä seuraavasta päivästä lukien. Etuus myönnetään opiskelun tai muun kuntoutuksen ajalta, johon nuori on hyväksytty ennen 20 vuoden täyttämistä, ja jatketaan meneillään olevan kuntoutuksen päättymiskuukauden loppuun. Nuoren kuntoutusrahapäätös tulee tehdä vain sellaisten suunnitelman mukaisten kuntoutusjaksojen ajalle, joiden toteutumista voidaan päätöksentekohetkellä pitää todennäköisenä. Perustele päätöksessä, jos kuntoutusrahaa ei voida myöntää koko esitetyn suunnitelman ajalle. Kuntoutusraha jatkuu peruskoulun, lukion tai valmentavan koulutuksen jälkeen keskeytyksettä, jos nuori on suunnitelman mukaan menossa ammatilliseen koulutukseen. Jos nuori ei saa opiskelupaikkaa suunniteltuun koulutukseen, kuntoutusrahan jatkuminen ratkaistaan, kun Kelaan on toimitettu päivitetty KHOPS ja myöntämisedellytykset on arvioitu. Esimerkki KHOPS:n mukaan toukokuussa päättyvän peruskoulun jälkeen nuori siirtyy valmentavaan tai erityisammattikouluun. Nuoren kuntoutusrahapäätös tehdään 31.8. saakka. Perustele, miksi päätöstä ei tehdä kerralla koko suunnitelman ajalle ja ohjaa olemaan yhteydessä Kelaan, kun nuoren opiskelupaikka on selvinnyt. 46 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Aseta kuntoutusraha järjestelmään seuranta viimeistään 31.7. joka muodostaa Oiwa:ssa Seuranta-työn 1kk ennen kuin kuntoutusraha päättyy. Esimerkki Nuori opiskelee valmentavassa koulutuksessa 15.8.‒31.5. ja KHOPS:n mukaan sen aikana tehdään ammatillisen kuntoutumisen jatkosuunnitelmat. Myönnä nuoren kuntoutusraha 31.5. saakka. Aseta kuntoutusrahajärjestelmään seuranta 30.4. joka muodostaa Oiwa:ssa Seuranta-työn 1kk ennen kuin kuntoutusraha päättyy. Esimerkki Nuori opiskelee erityisammattiopistossa KHOPS:n mukaisesti 3 vuotta kestävässä koulutuksessa. Myönnä nuoren kuntoutusraha kerralla 3 vuoden opiskeluajalle ja seuraa opiskelun etenemistä (ks. Seuranta). Aseta kuntoutusrahajärjestelmään seuranta 31.3. joka muodostaa Oiwa:ssa Seuranta-työn 2kk ennen kuin nuori valmistuu 31.5. Lue lisää: • Seuranta • Kuntoutusrahan prosessimalli Mistä alkaen Nuoren kuntoutusrahaa on haettava 4 kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan saada. Myönnä nuoren kuntoutusraha takautuvan ajan puitteissa, kun etuuden myöntöedellytykset täyttyvät ja nuori opiskelee tai osallistuu muuhun KHOPS:n mukaiseen toimintaan. Nuoren kuntoutusraha voi alkaa odotusajan kuntoutusrahana, kun etuuden myöntöedellytykset täyttyvät ja nuori odottaa KHOPS:n mukaisen kuntoutuksen alkamista. Omavastuuaika Nuoren kuntoutusrahan omavastuuaika on pääsääntöisesti 1+9 päivää. Omavastuu voi kulua odotusaikana, ei kuitenkaan ennen 16 ikävuoden täyttymistä. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Omavastuuaika Jaksottaminen Jos nuoren kuntoutusraha määräytyy vähimmäismääräisenä, ei koulun lukukausien väliaikoja tarvitse viedä ratkaisuun. Jos se määräytyy työtulon tai edeltävän etuuden perusteella, on väliajat vietävä ratkaisuun. 1.5.12.6. Odotus- ja väliaika nuoren kuntoutusrahassa Nuoren kuntoutusrahan saajalla on oikeus odotus- ja väliajan kuntoutusrahaan ilman tarveharkintaa. Tarkoituksena on turvata kuntoutusrahan keskeytymätön jatkuminen kuntoutusjaksojen välisenä aikana tai kun nuori odottaa KHOPS:n mukaisen koulutuksen tai muun kuntoutustoimenpiteen alkamista. 47 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Nuoren kuntoutusrahan saajalle ei lähetetä keväällä ohjelmallisesti kirjettä KRI03, kuten ammatillisen koulutuksen kuntoutusrahan saajalle. Nuoren kuntoutusrahan saajan ei tarvitse esittää selvitystä työllistymisestä kesän aikana. Odotus- tai väliajan kuntoutusrahaa ei makseta, jos nuori • ilman hyväksyttävää syytä jättää hakematta suunniteltuun koulutukseen • ei aloita koulussa tai muussa kuntoutustoimenpiteessä, johon hänet on hyväksytty • keskeyttää jo aloittamansa koulutuksen tai muun kuntoutustoimenpiteen. Enimmäisajat Odotus- ja väliajoissa on enimmäismäärät, jotka koskevat myös nuoren kuntoutusrahaa. Jos odotus- tai väliaika on yli 3 kuukautta, tee sitä koskeva nuoren kuntoutusrahapäätös aluksi enintään 3 kuukaudelle. Tämän ajan jälkeen arvioi uudelleen suunnitelman toteutuminen ja selvitä tarvittaessa nuoren tilannetta. Näiden pohjalta harkitse, onko odotus- tai väliajan kuntoutusrahan myöntäminen yhä perusteltua. Lue lisää: Kuntoutusraha > Etuusohje > Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada > Odotus- ja väliaika 1.5.12.7. Nuoren kuntoutus keskeytyy Nuoren opiskelun tai muun kuntoutustoimenpiteen keskeytyessä arvioi keskeytymisen syytä, pitkäaikaisuutta ja ole yhteydessä nuoreen. Kuntoutusrahan maksamista voidaan jatkaa tilapäisesti, jos nuori on sairastunut lyhytaikaisesti. Pyydä tarvittaessa asiantuntijalääkärin arvio sairauden kestosta. Arvioi Kela-neuvonnan tarve. Lue lisää: • Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Oikeus ja edellytykset > Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada >Tilapäinen keskeytys • Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Kuntoutus perusteena > Nuoren kuntoutusraha > Seuranta Sairauspäiväraha Jos nuoren sairastuminen estää opiskelun tai muuhun kuntoutukseen osallistumisen ja sen keskeytyminen on arvioitavissa kestoltaan pitkäksi, selvitä ensin oikeus sairauspäivärahaan. Tämän jälkeen lakkauta nuoren kuntoutusraha kuulemisen jälkeen. Sairastumistilanteessa ei koskaan myönnetä väliajan kuntoutusrahaa. Tee tarvittaessa yhteistyötä sairauspäiväraharatkaisijan kanssa. Esimerkki Nuorelle on kirjoitettu todistus työkyvyttömyydestä 2 kk ajalle. Asiakirjojen ja nuoren haastattelun perusteella työkyvyttömyys arvioidaan kestävän yli 3 kk ajan. Asiantuntijalääkäri on arvioinut, että nuori on työkyvytön ja sairauspäivärahan käsittelijä on selvittänyt muut sairauspäivärahan myöntöedellytykset. Lakkauta nuoren kuntoutusraha kuulemisen jälkeen työkyvyttömyyden alkamisesta lukien. Ohjaa asiakas hakemaan sairauspäivärahaa. 48 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Työkyvyttömyyseläke Nuori ohjataan hakemaan työkyvyttömyyseläkettä, jos nuoren opiskelu tai muu kuntoutus päättyy sairauden vuoksi tuloksettomana eikä nuoren kuntoutusrahan edellyttämä työelämätavoite täyty. Kuntoutusrahaa maksetaan eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun saakka, kuitenkin enintään 3 kuukaudelta sen jälkeen, kun kuntoutus katsotaan keskeytyneeksi tai päättyneeksi. Pyydä tarvittaessa asiantuntijalääkärin arvio sairastumisen pitkäkestoisuudesta ja työelämätavoitteen täyttymisestä. Tee tarvittaessa yhteistyötä eläkeratkaisijan kanssa. Esimerkki KHOPS:n mukainen opiskelu keskeytyy, koska nuoren pitkäaikainen sairaus estää opiskelun. Asiakirjojen, haastattelun ja asiantuntijalääkärin arvion jälkeen todetaan, ettei ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia enää ole. Lakkauta nuoren kuntoutusrahapäätös kuulemisen jälkeen ja ohjaa nuorta työkyvyttömyyseläkkeen hakemisessa. 1.5.12.8. Nuoren KHOPS:n seuranta Seuraa, että kuntoutus etenee KHOPS:n mukaan ja huomioi samalla ammatillisen kuntoutuksen koulutuspäätökseen liittyvä seuranta, jos se on myönnetty. Nuoren opiskellessa noudata samoja periaatteita kuin Kelan ammatillisessa koulutuksessa. Jos nuoren kuntoutus on muuta kuin opiskelua, esim. työharjoittelua tai työpajatoimintaa, arvioi ja suunnittele seurannan tarve sekä kirjaa se työn kommenttiin. Jatkon varmistaminen Aseta kuntoutusrahajärjestelmään seurantapäivä ennen nuoren kuntoutusrahan päättymistä, kun • KHOPS:n mukainen opiskelu tai muu toiminta päättyy eikä nuoren jatkokuntoutus tai opiskelu ole selvillä • nuori valmistuu ammattiin ja kuntoutus on päättymässä • arvioit, että nuori tarvitsee tukea nuoren kuntoutusrahan päättyessä Kelan etuuksien ja/tai muun tahon palveluiden hakemisessa. Arvioi seurantapäivän ajankohta nuoren kokonaistilanne huomioiden. Kun käsittelet Oiwan Seuranta-työtä perehdy nuoren kokonaistilanteeseen, hyödynnä Kelassa olevat tiedot ja arvioi KHOPS:n toteutumista. Tarvittaessa haastattele nuorta ja selvitä • miten nuoren kuntoutus jatkuu (onko KHOPS ajan tasalla) • ammattiin valmistuvan nuoren tarve esimerkiksi TE-hallinnon palveluihin, harkinnanvaraiseen kuntoutusavustukseen tai Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluihin (työhönvalmennukseen). • onko tarve ohjata hakemaan työkyvyttömyyseläkettä • Kela-neuvonnan tarve. Esimerkki KHOPS:n mukaan toukokuussa päättyvän peruskoulun jälkeen nuori siirtyy valmentavaan tai erityisammattikouluun. Nuoren kuntoutusrahapäätös tehdään 49 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 31.8. saakka. Aseta kuntoutusraha järjestelmään seuranta 1kk ennen kuin kuntoutusraha päättymistä. Kun käsittelet Oiwa:n Seuranta-työtä, selvitä onko nuori ilmoittanut Kelaan opiskelupaikan ja tarvittaessa selvitä asia nuorelta. Jos opiskelupaikkaa ei ole sovi nuoren kanssa kuka on yhteydessä KHOPS:n laatijaan sen päivittämiseksi. Asiakkaan luvalla Kela voi hoitaa yhteydenoton. Esimerkki Nuori opiskelee valmentavassa koulutuksessa 15.8.‒31.5. ja KHOPS:n mukaan sen aikana tehdään ammatillisen kuntoutumisen jatkosuunnitelmat. Myönnä nuoren kuntoutusraha 31.5. saakka. Aseta kuntoutusrahajärjestelmään seuranta 2 kk ennen kuntoutusrahan päättymistä. Kun käsittelet Oiwa:n Seuranta-työtä, selvitä onko Kelaan jo toimitettu tieto nuoren jatkosuunnitelmista ja tarvittaessa selvitä asia nuorelta. Jos tietoa ei ole, sovi nuoren kanssa kuka on yhteydessä KHOPS:n laatijaan tai kouluun. Asiakkaan luvalla Kela voi hoitaa yhteydenoton. Esimerkki Nuori opiskelee erityisammattiopistossa KHOPS:n mukaisesti 3 vuotta kestävässä koulutuksessa. Myönnä nuoren kuntoutusraha kerralla 3 vuoden opiskeluajalle ja aseta kuntoutusrahajärjestelmään seuranta 2 vk ennen koulutuksen päättymistä. Kun käsittelet Oiwa:n Seuranta-työtä, ole yhteydessä nuoreen ja selvitä hänen jatkosuunnitelmat sekä arvioi ohjauksen tarve. Lue lisää: • Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Seuranta > Seuranta koulutuksessa • Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Kuntoutus perusteena > Nuoren kuntoutusraha > Kuntoutus keskeytyy 1.5.13. Ulkomailla annettava kuntoutus Kuntoutusrahaa voidaan myöntää ulkomailla annettavan kuntoutuksen ajalta samoin edellytyksin kuin Suomessa annettavan kuntoutuksen ajalta, kun kuntoutus perustuu asianmukaiseen kuntoutuspäätökseen, kuntoutumis- ja opiskelusuunnitelmaan tai oppisopimukseen. Jos kyseessä on muu kuin EU-jäsenvaltio, ammatilliseen kuntoutukseen myönnetään kuntoutusrahaa vain, jos kuntoutusta ei ole voitu antaa Suomessa tai sen antamiseen ulkomailla on muu erityinen syy. Jos erityisistä edellytyksistä johtuu lisäselvitysten tarvetta, ne on soveltuvin osin hankittava. Esimerkiksi päihdekuntoutuslaitosten hyväksymismenettelyä ei voida edellyttää ulkomailla sijaitsevalta kuntoutuslaitokselta mutta laitoksesta on hankittava muut vastaavat selvitykset (toiminnan luvanmukaisuus, selvitys tiloista ja henkilökunnasta ym.). Eräät järjestöt toteuttavat Raha-automaattiyhdistyksen tuella joillekin sairausryhmille ulkomailla kuntoutuskursseja, joissa ilmaston vaikutus kuntoutumiseen on ratkaiseva, esim. psoriasiksen hoito. Tällaisen kurssin ajalta voidaan myöntää kuntoutusrahaa. 50 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.5.14. Yleissivistävä peruskoulutus Opiskelu lukiossa, kansanopistossa ym. yleissivistävä peruskoulutus oikeuttaa kuntoutusrahaan vain, jos kuntoutuja on jo aiemmin kouluttautunut ammattiin ja peruskoulutuksen puuttuminen estää pääsyn ammatilliseen uudelleen- tai jatkokoulutukseen, jonka tarkoituksena on turvata kuntoutujan mahdollisuus jatkaa työelämässä. Nuoren kuntoutusrahaa voidaan kuitenkin myöntää yleissivistävään peruskoulutukseen ilman tätä lisäedellytystä. Huomaa, että kuntoutusrahan ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset yleissivistävään peruskoulutukseen eivät ole yhtenevät. Oikeus kumpaankin etuuteen arvioidaan erikseen. Ks. ammatillisen kuntoutuksen etuusohje: Toimenpiteet > Koulutus > Sisältö ja toteutus > Peruskoulutus (KKRL 18 § 2 mom) 1.6. Suhde muihin etuuksiin Tällä sivulla kerrotaan yleisesti muun etuuden tai korvauksen vaikutuksesta kuntoutusrahaan. Muu etuus voi olla esimerkiksi Kelan etuus, työeläke tai vakuutusyhtiön maksama korvaus. Alasivuilla vaikutusta selvitetään etuus- ja korvauskohtaisesti. Asiakkaan saamilla muilla ansionmenetyskorvauksella on yleensä jokin vaikutus kuntoutusrahaan. Jos asiakkaan saaman muun etuuden tai korvauksen tarkoitus on muu kuin ansionmenetyksen korvaaminen, sillä ei yleensä ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Asiakkaan saamat muut etuudet ja korvaukset voivat estää kuntoutusrahan maksamisen tai se tulee lakkauttaa muun etuuden alkamisesta lukien. Muu etuus tai korvaus voi olla ensisijainen ja vaikuttaa vähentävästi kuntoutusrahan määrään. Tällöin kuntoutusrahaa maksetaan muun etuuden tai korvauksen ylittävältä osalta. Muun etuuden saaminen voi muuttaa kuntoutusrahan määräytymisperustetta ja sen vuoksi kuntoutusrahan määrä on tarkistettava (eläkkeensaajan kuntoutusraha). Kuntoutusraha voi olla ensisijainen muuhun etuuteen nähden. Muuta etuutta maksetaan, jos sitä jää maksettavaksi, kun kuntoutusrahan määrä on ensin vähennetty. Kuntoutusrahan saaminen voi lisäksi estää muun etuuden saamisen, jolloin muuta etuutta ei myönnetä, tai se lakkautetaan kuntoutusrahan myöntämisestä lukien. Ulkomailta maksettava etuus ja korvaus voivat samoin periaattein vaikuttaa kuntoutusrahaan. Puolison saamat etuudet eivät vaikuta kuntoutusrahaan, mutta kuntoutusraha voi vaikuttaa kuntoutusrahan saajan puolison saamiin etuuksiin. Jos et osaa arvioida muun etuuden tai korvauksen vaikutusta etuusohjeen avulla pyydä neuvoa Lakiyksikön työkykyryhmästä. Tarkistus vai oikaisu Kun muu etuus vaikuttaa estävästi tai vähentävästi kuntoutusrahaan, tutki tarkistetaanko vai oikaistaanko kuntoutusraha. Kaavio selventää, onko kyseessä tarkistus vai oikaisu. 51 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Lue lisää: • Tarkistaminen • Päätöksen oikaisu ja poistaminen 1.6.1. Eläkkeet Kuntoutusrahassa eläkkeet ja niiden eri lajit voivat vaikuttaa • vähentävästi • estävästi 52 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • kuntoutusrahan määräytymiseen tai eläkkeillä ei ole lainkaan vaikutusta kuntoutusrahaan. Alasivuilla kerrotaan tarkemmin eri eläkkeiden vaikutuksesta. Lue lisää: • Määrä > Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä • Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha 1.6.1.1. Työeläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke Työeläkelakien mukainen täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi. Eläkkeen vaikutus kuntoutusrahaan on sama riippumatta siitä, myönnetäänkö se toistaiseksi vai kuntoutustukena. Tässä käytetään termiä työkyvyttömyyseläke eläkkeen kestosta riippumatta. Työkyvyttömyyseläke vaikuttaa kuntoutusrahan perusteeseen. Kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana, jos kuntoutuja saa työkyvyttömyyseläkettä. Eläkkeensaaja ei voi saada kuntoutusrahaa työtulojen, edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän perusteella vaan kuntoutusraha on 10 % hänen saamiensa eläkkeiden yhteismäärästä. Kuntoutusrahan peruste ei muutu eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi, jos työkyvyttömyyseläke on • myönnetty takautuvasti, mutta sitä ei makseta kuntoutuksen ajalta • lepäämässä • maksettu kertasuorituksena. Tällöin kuntoutusraha määräytyy normaalisti työtulojen, edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän perusteella. Seuraavien työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke muuttaa kuntoutusrahan perusteen eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi: • • • • • • • • • • työntekijän eläkelaki (395/2006) merimieseläkelaki (1290/2006) yrittäjän eläkelaki (1272/2006) maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006). kunnallinen eläkelaki (549/2003) ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaki (550/2003) valtion eläkelaki (1295/2006) ja laki valtion eläkelain voimaanpanosta (1296/2006) evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (261/2008) ortodoksisesta kirkosta annettu laki (985/2006) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 13 §:ään perustuvat eläkesäännökset; Suomen Pankista annetun lain (214/1998) 11 §:n 2 momentin 6 kohdan nojalla annettu eläkesääntö • eräiden valtakunnassa voimassa olevien valtion eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettu maakuntalaki (ÅFS 54/2007) • kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annettu laki (329/1967) • valtioneuvoston jäsenen oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perheeläkkeestä annettu laki (870/1977) Lue lisää: • Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha (ja alasivut) 53 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • Määrä > Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä 1.6.1.2. Osatyökyvyttömyyseläke Työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeenä, jos työkyky on alentunut mutta se ei ole heikentynyt vähintään kolmella viidesosalla. Osatyökyvyttömyyseläke alkaa eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta. Selvitä vaikutus kuntoutusrahaan Osatyökyvyttömyyseläke voi vaikuttaa vähentävästi tai sillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahan maksamiseen. Vaikutuksen ratkaisee kuntoutusrahan määräytymisperuste, osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamisaika ja mistä alkaen eläkettä maksetaan. Selvitä työeläkekyselyllä (HEKY) eläkkeen alkamisaika ja mistä alkaen sitä maksetaan. Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Oiwaan Tarkistettava asia -työn. Selvitä osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä Työeläkkeet ja korvaukset -kyselyllä (HEKY). Selvitä, onko osatyökyvyttömyyseläkettä maksettu tai maksussa samalle aikaa kuntoutusrahan kanssa. Ilmoita eläkelaitokselle, jos kuntoutusrahaa on maksettu eläkkeen alkamisajan ja sen maksun alkamisajan väliseltä ajalta. Käytä asiakaskirjettä KRV05. Tee tarkistuspäätös, jos kuntoutusraha jatkuu osatyökyvyttömyyseläkkeen maksun alettua. Vie eläke vähentäväksi etuudeksi. Kuntoutusrahaan syntyy liikamaksua, jonka perimisestä päätetään normaalin takaisinperintämenettelyn mukaisesti. Esimerkki Asiakkaalle on maksettu kuntoutusraha ajoille 13.4.2015 - 17.4.2015 ja 7.9.2015 - 11.9.2015. Työeläkelaitoksen ilmoituksen mukaan asiakkaalle on myönnetty osatyökyvyttömyyseläke 1.3.2015 alkaen. Eläkkeen maksu alkaa 1.7.2015. Ilmoita työeläkelaitokselle eläkkeen alkamispäivän ja maksun alkamispäivän väliseltä ajalta (13.4. -17.4.) maksettu kuntoutusrahan määrä kirjeellä KRV05. Tarkista kuntoutusraha 7.9.2015 – 11.9.2015 väliseltä ajalta ja vie eläke vähentäviksi etuudeksi. Liikamaksun perimisestä päätetään myöhemmin Oikeus kuntoutusrahaan alkaa 1.1.2015 jälkeen Osatyökyvyttömyyseläkettä ei vähennetä seuraavissa tilanteissa: • Kuntoutusraha määräytyy verotyötulojen perusteella ja osatyökyvyttömyyseläke tai sitä välittömästi edeltänyt täysi työkyvyttömyyseläke on alkanut ennen verotyötulovuotta. • Kuntoutusraha määräytyy esitettyjen työtulojen perusteella, jotka ovat kokonaisuudessaan eläkeajalta. Muissa tilanteissa osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta. Siten osatyökyvyttömyyseläke vähennetään aina, kun kuntoutusraha määräytyy edeltävän etuuden mukaan tai kuntoutusrahan määrä on vähimmäismääräinen. 54 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Esimerkki 1 Asiakkaan työkyvyttömyyseläke on alkanut 1.1.2013 ja hän hakee kuntoutusrahaa 2.6.2014 alkavaan kuntoutukseen. Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta, koska eläke on alkanut sen kalenterivuoden (2012) jälkeen, jota koskeva työtulo on kuntoutusrahan perusteena. Esimerkki 2 Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut 1.11.2013 ja hän hakee kuntoutusrahaa 2.3.2014 alkavaan kuntoutukseen. Kuntoutusrahan perusteena käytetään asiakkaan esittämiä työtuloja ajalta 1.9.2013 1.3.2014. Koska esitetyt työtulot eivät ole kokonaisuudessaan eläkeajalta, osatyökyvyttömyyseläke vähennetään. Esimerkki 3 Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut 1.1.2012 ja hän hakee kuntoutusrahaa 2.3.2014 alkavaan kuntoutukseen. Ennen kuntoutuksen alkamista asiakas on saanut eläkkeen lisäksi soviteltu työttömyyspäivärahaa. Kuntoutusraha määräytyy täyden työttömyyspäivärahan perusteella ja osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta. Esimerkki 4 Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut 1.1.2011 ja hän hakee kuntoutusrahaa 2.3.2014 alkavaan kuntoutukseen. Osatyökyvyttömyyseläkettä ei vähennetä kuntoutusrahasta, koska eläke on alkanut ennen sen kalenterivuoden alkua, jota koskeva työtulo on kuntoutusrahan perustana. Esimerkki 5 Asiakkaan osatyökyvyttömyyseläke on alkanut 1.1.2012 ja hän hakee kuntoutusrahaa 2.3.2014 alkavaan kuntoutukseen. Kuntoutusrahan perusteena käytetään asiakkaan esittämiä työtuloja ajalta 1.9.2013–1.3.2014. Osatyökyvyttömyyseläkettä ei vähennetä kuntoutusrahasta, koska esitetyt työtulot ovat kokonaisuudessaan eläkeajalta. Oikeus kuntoutusrahaan alkaa ennen 1.1.2015 Jos asiakkaan oikeus kuntoutusrahaan alkaa ennen 1.1.2015, osatyökyvyttömyyseläkkeen vaikutus kuntoutusrahaan on seuraava: Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta, jos oikeus eläkkeeseen on alkanut sinä vuonna tai sen jälkeen, jota koskevat verotuksessa todetut työtulot olisivat kuntoutusrahan määrittämisen perusteena (eläke vähennetään näissä tilanteissa myös edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaan määräytyvästä kuntoutusrahasta). Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään kuntoutusrahasta seuraavissa tilanteissa: • Oikeus eläkkeeseen on alkanut sinä vuonna tai sen jälkeen, jota koskevat verotuksessa todetut työtulot olisivat kuntoutusrahan määrittämisen perusteena (eläke vähennetään näissä tilanteissa myös edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaan määräytyvästä kuntoutusrahasta). • Kuntoutusrahan määräämisen perusteena käytetään ns. 6 kk:n työtuloja eivätkä ne ole kokonaisuudessaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä oloajalta. 55 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Työeläkelaitos myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeen Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Oiwaan Tarkistettava asia -työn. Selvitä osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä Työeläkkeet ja korvaukset -kyselyllä (HEKY). Selvitä onko osatyökyvyttömyyseläkettä maksettu tai maksussa samalle aikaa kuntoutusrahan kanssa. Tutki onko eläkkeellä vaikutusta kuntoutusrahaan. Lue lisää: • Määräytymisperusteet > Työtulot > Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö > Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja • Määräytymisperusteet >Työtulot > Esitetyt työtulot >Osatyökyvyttömyyseläke 1.6.1.3. Osa-aikaeläke Osa-aikaeläke voi vaikuttaa vähentävästi tai sillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahan maksamiseen. Vaikutuksen ratkaisee kuntoutusrahan määräytymisperuste, osa-aikaeläkkeen alkamisaika ja mistä alkaen eläkettä maksetaan. Selvitä työeläkekyselyllä (HEKY) eläkkeen alkamisaika ja mistä alkaen sitä maksetaan. Oikeus kuntoutusrahaan alkaa 1.1.2015 jälkeen Osa-aikaeläkettä ei vähennetä seuraavissa tilanteissa: • Kuntoutusraha määräytyy verotyötulojen perusteella ja osa-aikaeläke on alkanut ennen verotyötulovuotta. • Kuntoutusraha määräytyy esitettyjen työtulojen perusteella, jotka ovat kokonaisuudessaan eläkeajalta. Muissa tilanteissa osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta. Siten osa-aikaeläke vähennetään aina, kun kuntoutusraha määräytyy edeltävän etuuden mukaan tai kuntoutusrahan määrä on vähimmäismääräinen Esimerkki 1 Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut 1.1.2013 ja hän hakee kuntoutusrahaa 2.6.2014 alkavaan kuntoutukseen. Osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta, koska eläke on alkanut sen kalenterivuoden (2012) jälkeen, jota koskeva työtulo on kuntoutusrahan perustana. Esimerkki 2 Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut 1.11.2013 ja hän hakee kuntoutusrahaa 2.3.2014 alkavaan kuntoutukseen. Kuntoutusrahan perusteena käytetään asiakkaan esittämiä työtuloja ajalta 1.9.2013 – 1.3.2014. Koska esitetyt työtulot eivät ole kokonaisuudessaan eläkeajalta osa-aikaeläke vähennetään. Esimerkki 3 Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut 1.1.2012 ja hän hakee kuntoutusrahaa 2.3.2014 alkavaan kuntoutukseen. Ennen kuntoutuksen alkamista asiakas on saanut eläkkeen lisäksi sairauspäivärahaa. Kuntoutusraha määräytyy täysimääräisen sairauspäivärahan perusteella ja osa-aikaeläke vähennetään 56 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 kuntoutusrahasta. Ilman edeltävää etuutta kuntoutusraha määritettäisiin vuoden 2012 työtulojen perusteella. Esimerkki 4 Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut 1.1.2011 ja hän hakee kuntoutusrahaa 2.3.2014 alkavaan kuntoutukseen. Osa-aikaeläkettä ei vähennetä kuntoutusrahasta, koska eläke on alkanut ennen sen kalenterivuoden alkua, jota koskeva työtulo on kuntoutusrahan perustana. Esimerkki 5 Asiakkaan osa-aikaeläke on alkanut 1.1.2012 ja hän hakee kuntoutusrahaa 2.3.2014 alkavaan kuntoutukseen. Kuntoutusrahan perusteena käytetään asiakkaan esittämiä työtuloja ajalta 1.9.2013–1.3.2014. Osa-aikaeläkettä ei vähennetä kuntoutusrahasta, koska esitetyt työtulot ovat kokonaisuudessaan eläkeajalta. Oikeus kuntoutusrahaan alkaa ennen 1.1.2015 Jos asiakkaan oikeus kuntoutusrahaan alkaa ennen 1.1.2015, osa-aikaeläkkeen vaikutus kuntoutusrahaan on seuraava: Osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta, jos oikeus eläkkeeseen on alkanut sinä vuonna tai sen jälkeen, jota koskevat verotuksessa todetut työtulot olisivat kuntoutusrahan määrittämisen perusteena (eläke vähennetään näissä tilanteissa myös edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaan määräytyvästä kuntoutusrahasta). Osa-aikaeläke vähennetään kuntoutusrahasta seuraavissa tilanteissa: • Oikeus eläkkeeseen on alkanut sinä vuonna tai sen jälkeen, jota koskevat verotuksessa todetut työtulot olisivat kuntoutusrahan määrittämisen perusteena (eläke vähennetään näissä tilanteissa myös edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaan määräytyvästä kuntoutusrahasta). • Kuntoutusrahan määräämisen perusteena käytetään ns. 6 kk:n työtuloja eivätkä ne ole kokonaisuudessaan osa-aikaeläkkeellä oloajalta. Työeläkelaitos myöntää osa-aikaeläkkeen Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Oiwaan Tarkistettava asia –työn. Selvitä osa-aikaeläkkeen alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä Työeläkkeet ja korvaukset –kyselyllä (HEKY). Selvitä onko osa-aikaeläke maksettu tai maksussa samalle aikaa kuntoutusrahan kanssa. Tutki onko eläkkeellä vaikutusta kuntoutusrahaan. Lue myös: Kuntoutusraha > Etuusohje > Määräytymisperusteet > Työtulot > Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö > Osa-aikaeläke 1.6.1.4. Kelan työkyvyttömyyseläke Kelan työkyvyttömyyseläkkeen (ml. kuntoutustuki) saajalle maksetaan eläkkeensaajan kuntoutusrahaa. Työkyvyttömyyseläke vaikuttaa siten kuntoutusrahan määräytymiseen. 57 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Eläkkeensaajan hoitotuki ja asumistuki eivät vaikuta kuntoutusrahaan, koska ne eivät ole luonteeltaan ansiomenetyskorvausta. Lue lisää: • Määrä > Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä • Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha • Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha > Takautuva eläke 1.6.1.5. Takuueläke Takuueläke on vähimmäiseläke, jonka tarkoituksena on turvata pientä eläkettä saavien henkilöiden toimeentuloa. Vaikutus eläkkeensaajan kuntoutusrahan määräytymiseen Takuueläke vaikuttaa eläkkeensaajan kuntoutusrahan määräytymiseen, jos takuueläke on myönnetty • kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaisen täyden työkyvyttömyyseläkkeen perustella tai • maahanmuuttajalle työkyvyttömyyden perusteella 1.3.2011 alkaen. Takautuva päätös takuueläkkeestä Takuueläke voidaan myöntää takautuvasti samalle ajalle, jolle on maksettu kuntoutusrahaa. Tällöin samalta ajalta maksettu kuntoutusraha peritään regressinä takautuvasti myönnettävästä takuueläkkeestä. Lue lisää: Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha > Takautuva eläke Takuueläke ja KEL 12 § 4 mom. eläke Takuueläkkeellä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan, jos asiakkaan työkyvyttömyyseläke on myönnetty KEL 12 § 4 mom. mukaan (pysyvä sokeus, liikuntakyvyttömyys tai avuttomuus). Poista takuueläkkeen vaikutus. Lue lisää: • Määrä > Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä • Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha (ja alasivut) • Suhde muihin etuuksiin > Eläkkeet > KEL 12 § 4 mom. 1.6.1.6. KEL 12 § 4 mom. (sokea, liikuntakyvytön, avuton) Pysyvästi sokealle, liikuntakyvyttömälle tai avuttomalle henkilölle maksettava työkyvyttömyyseläke (KEL 12 § 4 mom.) ei vaikuta kuntoutusrahan maksamiseen eikä kuntoutusrahaa makseta eläkkeensaajan kuntoutusrahana. Asiakas voi saada lisäksi takuueläkettä. Asiakkaan kuntoutusraha määräytyy työtulon, edeltävän etuuden tai vähimmäismäärän mukaisesti. Selvitä eläkelaji asiakkaan kansaneläketiedoista. Huomaa, että nuoren kuntoutusrahaa, KEL 12 §:n 4 mom. mukaista työkyvyttömyyseläkettä sekä takuueläkettä voi saada samanaikaisesti. 58 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ja KEL 12 §:n 4 momentin mukaista eläkettä samanaikaisesti saavan kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana, jossa KEL 12 §:n 4 momentin mukaista eläkettä ei oteta huomioon. Lue lisää: Työkyvyttömyyseläke > Oikeus ja edellytykset > Sokeat ja liikuntakyvyttömät 1.6.1.7. Lapsikorotus Kela maksaa eläkkeensaajille lapsikorotusta alle 16-vuotiaista lapsista. Se on verotonta ja sitä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Lapsikorotuksen voi saada seuraaviin eläkkeisiin: • kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki, vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke tai kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain mukainen työttömyyseläke • työ- tai virkasuhteeseen perustuva työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, työttömyyseläke, vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke • työkyvyttömyyden perusteella myönnetty lakisääteinen tapaturma-, liikennevakuutus- tai sotilasvammaeläke, elinkorko, työkyvyttömyyseläke tai ansionmenetyksen korvaus, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut vuosi. Lapsikorotuksen vaikutus kuntoutusrahaan riippuu, mihin eläkkeeseen sen maksaminen perustuu. Lapsikorotus vaikuttaa kuntoutusrahan määrään Lapsikorotus huomioidaan eläkkeiden kokonaismäärässä ja se vaikuttaa eläkkeensaajan kuntoutusrahaan, kun asiakkaalle on myönnetty • Kelan maksama työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki • työeläkelakien mukaan maksettu työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki • työttömyyseläke. Takautuvasti myönnettyä lapsikorotusta ei regressoida, jos sitä maksetaan samalle aikaa, jolta on maksettu kuntoutusrahaa. Ei vaikutusta Jos asiakkaalle maksetaan lapsikorotusta työeläkelain mukainen osatyökyvyttömyyseläkkeen tai osakuntoutustuen perustella, korotuksella ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Lapsikorotusta ei vähennetä kuntoutusrahasta, koska se ei ole luonteeltaan ansionmenetyskorvausta. 1.6.1.8. Perhe-eläkkeet Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää Kelan hoitama perhe-eläke ja työeläkejärjestelmän perhe-eläke, joka perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen. 59 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Kelan perhe-eläkkeet Kelan maksamia perhe-eläkkeitä ovat lapseneläke ja leskeneläke. Lapseneläkkeeseen kuuluu perusmäärä ja täydennysmäärä. Leskeneläkkeeseen kuuluu alkueläke ja sen jälkeen mahdollisesti jatkoeläke. Näillä eläkkeillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan eikä sen määräytymiseen, sillä ne eivät ole ansionmenetyskorvauksia. Työeläkelakien mukaiset perhe-eläkkeet Työeläkelaitosten maksamia perhe-eläkkeitä ovat lapseneläke ja lesken eläke. Näillä eläkkeillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan eikä sen määräytymiseen, sillä ne eivät ole ansionmenetyskorvauksia. 1.6.1.9. Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke tai vanhuuseläke myönnetään kansaneläkelain tai työeläkelakien perusteella ja ne estävät kuntoutusrahan maksamisen. Samoin 65-vuotiaalle maahanmuuttajalle myönnettävä takuueläke vaikuttaa estävästi kuntoutusrahaan. Selvitä asiakkaan eläkelaji työeläkekyselyllä tai kansaeläketiedoista. Kuntoutusrahan saajan siirtyessä vanhuuseläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle kuntoutusrahaoikeus päättyy eläkkeen maksamisen alkamiseen. Vapaaehtoinen vanhuuseläke tai lisäeläke Yksilölliset eläkevakuutukset, kuten vapaaehtoinen vanhuuseläke tai lisäeläke, täydentävät lakisääteistä eläketurvaa. Ne eivät ole työeläkelain mukaisia eläkkeitä eivätkä siten vaikuta kuntoutusrahan määräytymiseen tai sen maksamiseen vähentävästi tai estävästi Takautuva päätös työeläkelaitoksesta Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Oiwaan Tarkistettava asia –työn. Selvitä vanhuuseläkkeen alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä Työeläkkeet ja korvaukset –kyselyllä (HEKY). Vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke peritään regressinä, jos eläkettä on maksettu samalta ajalta kuin kuntoutusrahaa. Takautumisoikeus koskee työeläkelakien ja kansaneläkelakien mukaisia vanhuuseläkkeitä ja varhennettuja vanhuuseläkkeitä. Työeläkelaitokselle maksettu kuntoutusraha ilmoitetaan ja peritään kirjeellä KRG74. Takautuva päätös Kelalta Jos Kela myöntää varhennetun vanhuuseläkkeen ja samalta aikaa on maksettu kuntoutusrahaa, maksettu kuntoutusraha peritään maksuvaatimuksen perusteella Kelan toimistolle. 60 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.6.1.10. Urheilijan tapaturma- ja eläketurva Urheilijan tapaturma- ja eläketurva Pääasiallisen toimeentulonsa urheilusta saavat kuuluvat pakollisen eläke- ja tapaturmavakuutuksen piiriin. Vakuutuksen ottaa ja vakuutusmaksut maksaa se urheiluseura tai liikuntajärjestö, joka on tehnyt sopimuksen urheilijan kanssa. Lisäksi yksilöurheilija voi ottaa lainmukaisen vakuutuksen. Lakisääteinen vakuutus kattaa lisäksi vanhuuden turvan siitä alkaen, kun urheilija täyttää 65 vuotta. Lue lisää: Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta Suhde kuntoutusrahaan Urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaiset tapaturmaeläke ja vanhuuseläke ovat kuntoutusrahasta vähennettäviä ansionmenetyskorvauksia. Kuntoutusrahasta vähennettävää ansionmenetyskorvausta ei ole urheilijavakuutuksen perusteella maksettava: • • • • • • sairaanhoidon tai lääkinnällisen kuntoutuksen korvaus haittaraha haitta- ja vaatelisä kodinhoitokustannusten korvaus korvaus opaskoiran ylläpidosta perhe-eläke ja hautausapu Ylimääräisestä urheilijaeläkkeestä katso Suhde muihin etuuksiin > Eläkkeet > Muut eläkkeet. 1.6.1.11. Muut eläkkeet Ylimääräinen urheilijaeläke Ylimääräinen urheilijaeläke ei ole luonteeltaan ansionmenetyskorvausta eikä sillä ole vaikutusta kuntoutusrahan myöntämiseen tai maksamiseen. Ylimääräinen urheilijaeläke voidaan myöntää urheilijalle, joka asuu tai on asunut pysyvästi Suomessa, tunnustukseksi hänen Olympiakisoissa saamastaan kultamitalista. Erityisestä syystä eläke voidaan myöntää myös merkittävästä kansainvälisestä urheilu-urasta. Eläkettä ei ilman erityistä syytä myönnetä henkilölle, joka ei ole täyttänyt 60 vuotta. Ylimääräistä urheilijaeläkettä voidaan maksaa täytenä tai osaeläkkeenä. Ylimääräinen urheilijaeläke on 1 319,06 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä.Eläkettä ei myönnetä, jos hakijan verotuksessa vahvistetut eläke- ja muut pysyvät tulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta ylittävät täyden taiteilijaeläkkeen suuruuden kerrottuna kahdella. Lue lisää: Laki ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä (1419/2014) Urheilijan tapaturmakorvauksista katso Suhde muihin etuuksiin > Eläkkeet > Urheilijan tapaturmaja eläketurva 61 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Ylimääräinen taiteilijaeläke Ylimääräinen taiteilijaeläke ei ole luonteeltaan ansionmenetyskorvausta eikä sillä ole vaikutusta kuntoutusrahan myöntämiseen tai maksamiseen. Ylimääräinen taiteilijaeläke voidaan myöntää taiteilijalle, joka asuu tai on asunut pysyvästi Suomessa, tunnustukseksi hänen ansiokkaasta toiminnastaan luovana tai esittävänä taiteilijana. Eläkettä ei ilman erityistä syytä saa myöntää henkilölle, joka ei ole täyttänyt 60 vuotta. Ylimääräinen taiteilijaeläke myönnetään joko täytenä eläkkeenä tai osaeläkkeenä. Ylimääräinen taiteilijaeläke on 1 328,69 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Eläkettä ei myönnetä, jos hakijan verotuksessa vahvistetut eläke- ja muut pysyvät tulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta ylittävät ylimääräisen taiteilijaeläkkeen määrän kerrottuna kahdella. Lue lisää: Laki ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä 1.6.2. Työeläkekuntoutus ja sen korvaukset Työeläkekuntoutuksella tarkoitetaan työeläkelaitosten järjestämää ja kustantamaa ammatillista kuntoutusta. Työeläkelaitos maksaa asiakkaalle kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, osakuntoutusrahaa, harkinnanvaraista kuntoutusavustusta tai kuntoutuskorotusta kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen saajalle. Työeläkelaitoksen maksama kuntoutusraha, osakuntoutusraha (esim. TyEL 28 §) ja harkinnanvarainen kuntoutusavustus (esim. TyEL 31 §) vähennetään Kelan maksamasta kuntoutusrahasta. Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen lisänä maksettavaa kuntoutuskorotusta (esim. TyEL 30 §), ei vähennetä Kelan maksamasta kuntoutusrahasta. 1.6.3. Erityishoitoraha Kuntoutusrahaa ja erityishoitorahaa ei voi saada samanaikaisesti. Kuntoutusraha on ensisijainen erityishoitorahaan nähden. Jos asiakas on kuitenkin hakenut erityishoitorahaa lapsen kuntoutukseen tai sopeutumisvalmennukseen osallistumisen vuoksi, erityishoitoraha voidaan myöntää muiden edellytysten täyttyessä. Kuntoutusrahasta ei mene omavastuuta, kun vanhempi osallistuu lapsensa kuntoutukseen. Toisin kuin erityishoitorahassa, kuntoutusrahassa ei ole myöskään enimmäisaikaa. 1.6.4. Opintoetuudet Kelan maksamia opiskelun aikaisia opintoetuuksia ovat opintotuki, johon kuuluvat opintoraha, asumislisä, opintolainan valtiontakaus sekä koulumatkatuki. Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea omaehtoiseen koulutukseen osallistuvalle aikuisopiskelijalle, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä. 62 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Miten Kelan maksamat opintoetuudet vaikuttavat Opintoetuuden saaminen ei estä tai vähennä kuntoutusrahan maksamista. Opiskelijalle maksettu kuntoutusraha huomioidaan tulona opintotuen tulovalvonnassa. Kuntoutusrahan määrä voi lain mukaan perustua opintorahan määrään, mutta käytännössä asiakkaalle maksetaan siinä tapauksessa vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa Kuntoutusrahaa maksetaan koulutukseen Kuntoutusraha estää opintoetuuden (opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus) myöntämisen samaan koulutukseen Kelan kuntoutusrahan (ml. nuoren kuntoutusrahaa) kanssa. Koulumatkatukea ja koulutukseen maksettavaa kuntoutusrahaa (ml. nuoren kuntoutusrahaa) voi saada samanaikaisesti. Opintoetuuksia on jo maksettu samaan koulutukseen Opintoraha ja asumislisä on lakkautettava, jos olet myöntämässä kuntoutusrahaa samaan koulutukseen. Tee toimeksiantotyö opintotuen-työjonoon ja kirjaa kommenttiin, mistä alkaen kuntoutusraha myönnetään. Opintoetuuden käsittelijä tekee opintorahasta bruttomaksuvaatimuksen ja asumislisästä nettovaatimuksen kuntoutusrahaan, jos molempia on maksettu. Valitse molemmat maksuvaatimukset mukaan kuntoutusrahan ratkaisuun. Aikuiskoulutustuki Asiakas ei voi yleensä saada samanaikaisesti Kelan kuntoutusrahaa ja Koulutusrahaston maksamaa aikuiskoulutustukea. Jos kuntoutusrahaa maksetaan samaan koulutukseen, sen vaikutus aikuiskoulutustukeen on estävä. Muissakin tilanteissa Koulutusrahasto voi katsoa, ettei asiakas opiskele kuntoutuksen aikana päätoimisesti ja hylkää aikuiskoulutustuen kuntoutusrahan ajalta. Jos aikuiskoulutustukea maksetaan kuntoutusrahan kanssa samalta ajalta, se vähennetään kuntoutusrahasta. Tutki Aikuiskoulutustuen kyselyllä (HEKY), miltä ajalta aikuiskoulutustukea on maksettu. Ennen kuin vähennät aikuiskoulutustuen kuntoutusrahasta, ole yhteydessä Koulutusrahastoon (www.koulutusrahasto.fi) ja varmista, ettei aikuiskoulutustukea tulla hylkäämään kuntoutusrahan ajalta. 1.6.5. Sairauspäiväraha (ml. osasairauspäiväraha) Kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha on ensisijainen sairauspäivärahaan (ml. jatkossa osasairauspäiväraha) nähden. Sairauspäivärahaan ei ole oikeutta samalta ajalta jolle kuntoutusraha on myönnetty. Kuntoutukseen osallistuminen ei sinällään kuitenkaan estä sairauspäivärahan myöntämistä. Esimerkiksi sairaalan kuntoutusosastolla tapahtuva kuntoutus voi oikeuttaa kuntoutusrahaan tai vaihtoehtoisesti sairauspäivärahaan. Oikea etuus pitää tutkia kuntoutuspäätöksen ja/tai lääkärinlausunnon perusteella Jos asiakas on sairauspäivärahakaudella lyhytaikaisessa enintään viikon kestävässä kuntoutuksessa, voidaan sairauspäivärahan maksua jatkaa tältä ajalta. Lyhytaikainen kuntoutus voi olla esimerkiksi Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutusselvitys. Jos asiakas on hakenut kuntoutusrahaa kuntoutuksen ajalta, hän voi peruuttaa kuntoutusrahahakemuksen ja sairauspäivärahaa voidaan myöntää kuntoutuksen ajalta. Peruuttaminen on mahdollista siihen saakka, kunnes kuntoutusrahapäätös on lainvoimainen. 63 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Lue lisää Sairauspäivän etuusohje – Kelan kuntoutusraha Kuntoutusraha sairauspäivärahan ajalle Jos kuntoutusrahaa on myönnetty takautuvasti samalle ajalle, jolta on maksettu sairauspäivärahaa, takautuvasti maksettava kuntoutusraha peritään regressinä Kelalle liikaa maksetun sairauspäivärahan määrään saakka (KKRL 566/2005 39 § 2 mom.). Työnantajalle maksettua sairauspäivärahaa ei voi periä regressinä kuntoutusrahasta, perintä on tehtävä normaalina takaisinperintänä. Tee toimeksiantotyö sairauspäivärahan työjonoon ja kirjaa kommenttiin, mistä alkaen kuntoutusraha ollaan myöntämässä. Ratkaise kuntoutusraha, kun sairauspäiväraha on lakkautettu. Sairauspäiväraha kuntoutusrahan ajalle Jos asiakkaan kuntoutus on keskeytynyt sairastumisen vuoksi ja asiakas on sairausvakuutuslain mukaan työkyvytön, voidaan päätös sairauspäivärahasta antaa vasta kun kuntoutusrahan maksaminen on lakkautettu. Jos sairauspäiväraha myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta on maksettu kuntoutusrahaa, takautuvasti maksettava sairauspäiväraha peritään regressinä Kelalle liikaa maksetun kuntoutusrahan määrään saakka (KKRL 566/2005 39 § 2 mom.). • Kuule asiakasta ennen kuntoutusrahan lakkauttamista • Lakkauta kuntoutusraha sairauspäiväraha myönnön alusta lukien • Tallenna kuntoutusrahan Liikamaksu-näytölle perintätavaksi regressikuittaus sairauspäivärahasta (PR) • Kun kuntoutusraha ratkaisu on tallennettu, takaisinperintäjärjestelmään muodostuu ohjelmallisesti tekninen ratkaisu regressiperinnästä. Sairauspäivärahan Hakemustyö Oiwassa odottaa kuntoutusrahan lakkauttamista. Tee yhteistyötä sairauspäiväraha käsittelijän kanssa. Ilmoita kun kuntoutusraha on lakkautettu esimerkiksi kirjaamalla asiasta Hakemustyön kommenttiin. Työnantajalle maksettua kuntoutusrahaa ei voi periä regressinä sairauspäivärahasta. Perintä on tehtävä normaalina takaisinperintänä. Lue myös Kuntoutusrahan etuusohje – Liikamaksu - Regressikuittaus *Huomioi, että regressikuittaus ei ole mahdollinen edelleenkään osasairauspäivärahasta, luovutuspäivärahasta tai tartuntatautietuudesta. 1.6.6. Työttömyysetuudet Työttömyysturvaa maksetaan joko työttömyyskassasta tai Kelasta työttömyyden tai työllistymistä edistävän palvelun, kuten aikuiskoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun ajalta. Ansiopäivärahaa voivat saada ne työttömät, jotka ovat työttömyyskassan jäseniä. Kelan työttömyysetuutta maksetaan, jos asiakkaalla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Kelan työttömyysetuudet Kuntoutusraha estää työmarkkinatuen ja peruspäivärahan maksamisen. Tee toimeksiantotyö työttömyysturvan-työjonoon ja kirjaa kommenttiin, mille ajalle kuntoutusraha myönnetään. Työttömyysturvan käsittelijä lakkauttaa työttömyysturvan ja tekee työttömyysetuudesta maksuvaatimuksen kuntoutusrahaan. Valitse maksuvaatimus mukaan kuntoutusrahan ratkaisuun. (KKRL 39 § 2 mom). 64 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Työttömyyskassojen työttömyysetuudet Työttömyyskassat maksavat ansioon suhteutettu päiväraha. Asiakkaalla on ilmoitusvelvollisuus työttömyyskassalle, jos hän on hakemassa tai hänelle on maksettu kuntoutusrahaa samalle aikaa. Jos asiakas on saanut työttömyyspäivärahaa ja hänelle on oikeus kuntoutusrahaan, maksetaan kuntoutusraha työttömyysetuuden määrään saakka työttömyyskassalle. Kuntoutusraha maksetaan työttömyyskassalle sen jälkeen, kun kassa on vastannut Kelan lähettämään tiedusteluun. Tiedustelu tehdään käyttäen asiakaskirjettä KRV03. (KKRL 39 § 2 mom). Vuorottelukorvaus Kuntoutusraha estää vuorotteluvapaalain mukaisen vuorottelukorvauksen maksamisen. Takautuvaa kuntoutusrahaa ei voida maksaa työttömyyskassalle eikä pidättää Kelalle maksettua vuorottelukorvausta vastaan. Palkkatuki Työ- ja elinkeinotoimisto voi maksaa harkinnanvaraista palkkatukea työnantajalle, joka palkkaa työnhakijan jolla on vaikeuksia työllistyä. Palkkatukea voidaan myöntää sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen työsuhteeseen, myös oppisopimuskoulutukseen. (Lue lisää palkkatuesta TE-toimiston sivuilta.) Työnantajalle maksettavalla palkkatuella ei ole vaikutusta kuntoutujan kuntoutusrahaoikeuteen tai sen määrään. 1.6.7. Vanhempainpäivärahat Vanhempainpäivärahoja ovat äitiys-, isyys- ja vanhempainraha. Ne vähennetään kuntoutusrahasta, jos vanhempainpäivärahoja maksetaan samalta aikaa. Vähennystä ei tehdä Vanhempainpäivärahaa ei vähennetä kuntoutusrahasta, jos vanhempainpäiväraha määräytyy vähimmäismääräisenä asiakkaan päätoimisen opiskelun vuoksi (SVL 11 luku 8 §). Selvitä vanhempainpäiväpäätöksestä, mihin vähimmäismäärä perustuu. 1.6.8. Kotihoidontuki Kotihoidon tukena ja yksityisen hoidon tukena maksetaan hoitorahaa, hoitolisää ja kuntalisää. Hoitolisä on tulosidonnainen. Kotihoidontuki ei vaikuta kuntoutusrahan maksamiseen, mutta kuntoutusraha voi vaikuttaa tulosidonnaiseen hoitolisään ja osittaiseen hoitorahaan. 1.6.9. Maatalousyrittäjien erityistuet Maatalousyrittäjä, joka on luopunut maatalousyrityksestään, voi saada Melasta luopumistukea. Luopumistuki turvaa maatalousyrittäjän toimeentuloa ennen vanhuuseläkeikää silloin, kun yrittäjä 65 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 toteuttaa sukupolvenvaihdoksen tai luovuttaa pellot lisämaaksi. Luopumistukeen ovat oikeutettuja viljelijät ja poronhoitajat, jotka pysyvästi lopettavat maataloustuotannon tai porotalouden harjoittamisen ennen varsinaista eläkeikää. Luopumistuki nykymuotoisena on voimassa vuosina 2011–2014. Luopumistuella oleva voi tehdä rajoitetusti palkkatöitä tai harjoittaa pienimuotoista yrittäjätoimintaa. Näistä ansiotöistä saatavat tulot eivät kuitenkaan saa ylittää tulorajaa, joka vuonna 2014 on 706,87 euroa kuukaudessa. Mela maksaa korvauksia myös vanhoista luopumisjärjestelmistä, kuten sukupolvenvaihdoseläkkeitä, luopumiseläkkeitä ja luopumiskorvauksia. Luopumistuki, maatalousyrittäjien luopumiskorvaus ja luopumiseläke vähennetään kuntoutusrahasta. Sukupolvenvaihdoseläke muuttaa kuntoutusrahan perusteen eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi. 1.6.10. Ensisijaiset ansiomenetyskorvaukset Liikennevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja sotilastapaturmalainsäädännön mukaiset ansionmenetyskorvaukset (ns. SOLITA-korvaukset) ovat kuntoutusrahaan nähden ensisijaisia. Kuntoutusrahasta vähennettäviä ansionmenetyskorvauksia ovat • työtapaturma- ja ammattitautilakien mukaiset päiväraha, tapaturmaeläke ja kuntoutusraha • liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus ja työkyvyttömyyseläke • sotilastapaturmalain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke. Urheilijan tapaturmakorvauksista katso Suhde muihin etuuksiin > Eläkkeet > Urheilijan tapaturmaja eläketurva 1.6.10.1. Muun korvauksen viivästyminen Kuntoutusraha voidaan myöntää, kun ensisijaisen korvauksen saaminen viivästyy asiakkaasta riippumattomasta syystä. Jos asiakas on hakenut muuta korvausta ja kuntoutusrahahakemuksesta tai tapaturmaselvityksestä ilmenee, missä vakuutusyhtiössä asia on vireillä, pyydä vakuutusyhtiöltä korvauspäätös tai viivästymistodistus. Tällöin kuntoutujan oikeus korvaukseen siirtyy maksettua kuntoutusrahaa vastaavalta osalta Kelalle (KKRL 22 § 4 mom). Kuntoutusrahan myöntäminen viivästymistodistuksen perusteella. Kun kuntoutusraha myönnetään viivästymisen perusteella, vakuutusyhtiölle lähetetään ohjelmallisesti ilmoitus myönnetystä kuntoutusrahasta päätöksen yhteydessä. Asiakkaalle kerrotaan päätöksessä kuntoutusrahan maksamisesta muun korvauksen viivästymisestä huolimatta, ja Kelan oikeudesta periä samalta ajalta myöhemmin myönnettävä muun lain mukainen korvaus maksettua kuntoutusrahaa vastaavalta osalta. Kun tieto muun korvauksen myöntämisestä tulee Kelaan, oikaise etuuspäätös. Lähetä vakuutusyhtiölle takaisinperintäjärjestelmän kautta perintäkirje, jossa ilmoitat maksetun päivärahan kokonaismäärän. Vakuutusyhtiö maksaa myöntämänsä korvauksen Kelalle Kelan maksaman kuntoutusrahan määrään saakka. 66 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Ulkomailta maksettava korvaus Ulkomailta maksettaviin etuuksiin ja korvauksiin ei sovelleta viivästymistodistusmenettelyä. Voit myöntää kuntoutusrahan ilman viivästymistodistusta. Lisää päätökseen huomautus siitä, että asiakkaan on itse ilmoitettava Kelalle jos hän myöhemmin saa ulkomaan laitoksesta etuutta tai korvausta samalle ajalle, jolle kuntoutusraha myönnetään. Ulkomaan lainsäädännön mukaan voi olla myös niin, että ulkomainen laitos vähentää Suomesta maksettavan kuntoutusrahan maksamastaan korvauksesta. Tällöin kuntoutusraha jää asiakkaan ensisijaiseksi ansionmenetyskorvaukseksi kuntoutuksen ajalta. 1.6.10.2. Työtapaturma ja ammattitauti Työtapaturma- ja ammattitautilakien mukainen: • täysimääräinen päiväraha, kuntoutusraha ja tapaturmaeläke estää kuntoutusrahan maksamisen. • osakorvauksena maksettava päiväraha ja tapaturmaeläke vähennetään kuntoutusrahasta. Muilla kuin edellä mainituilla työtapaturma- ja ammattitautilakien mukaisilla korvauksilla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Myöskään yrittäjän tai maatalousyrittäjän vapaaehtoiseen vapaa-ajan vakuutukseen perustuvilla korvauksilla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan 1.1.2015 lukien. Yksityistapaturmavakuutukseen perustuvilla korvauksilla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Työtapaturma- ja ammattitautilakeja ovat: • työtapaturma- ja ammattitautilaki • maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki • opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta annettu laki Työtapaturma- ja ammattitautilaki Työtapaturmia ja ammattitauteja korvataan työsuhteessa oleville sekä yrittäjille työtapaturmaja ammattitautilain perusteella (TyTAL 459/2015). Työnantaja on lähtökohtaisesti velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Myös työnantajan kanssa samassa taloudessa asuva perheenjäsen kuuluu vakuutukseen, jos hän tekee työtä työsuhteessa. Pakollisen tapaturmavakuutuksen ulkopuolelle jäävät yrittäjät ja ammatinharjoittajat sekä yrityksen omistajaosakkaat ja yhtiömiehet voivat vakuuttaa itsensä työtapaturma- ja ammattitautilain 24 ja 25 luvun mukaisella yrittäjien vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista ansionmenetyskorvausta maksetaan päivärahana, kuntoutusrahana tai tapaturmaeläkkeenä. Päiväraha ja tapaturmaeläke voidaan maksaa joko täysimääräisenä tai osakorvauksena. Täysimääräinen päiväraha ja tapaturmaeläke maksetaan, kun vammasta tai sairaudesta aiheutuu täysi työkyvyn ja ansion alenema taikka hoito vielä jatkuu. Osakorvausta maksetaan, kun vahingoittunut kykenee jo uuteen tai entiseen työhön, mutta ansiot ovat vamman tai sairauden vuoksi alemmat kuin ennen tapaturmaa. Tapaturmavakuutuksen kuntoutusraha maksetaan aina täysimääräisenä. Lue lisää: Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) (linkki ajantasaiseen lakiin vuodenvaihteen jälkeen) 67 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Maatalousyrittäjän tapaturmavakuutus MYEL-vakuuttamisvelvollisella maatalousyrittäjällä ja apurahansaajalla on velvollisuus vakuuttaa itsensä työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Jos maatalousyrittäjä ei kuulu pakollisen vakuutuksen piiriin, hän voi ottaa vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen (maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki, MATAL 6 §). Lue lisää: Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki (MATAL, 873/2015) (linkki ajantasaiseen kun voimassa) Opiskeluun liittyvä työ Opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta on säädetty tätä koskevassa laissa (460/2015). Lain mukaan voidaan maksaa päivärahaa ja tapaturmaeläkettä ansionmenetyskorvauksena ammatillisessa perus- tai aikuiskoulutuksessa, ammattikorkeakoulussa, yliopistossa, lukiossa tai peruskoulun 7 – 9 vuosiluokissa sattuneen vahinkotapahtuman perusteella. Täysimääräinen tapaturmalain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke estävät kuntoutusrahan myöntämisen. Osakorvauksena maksettava päiväraha ja tapaturmaeläke eivät estä kuntoutusrahan myöntämistä, mutta ne vähennetään. Ennen 1.1.1982 sattunut työtapaturma Jos työtapaturma on sattunut ennen 1.1.1982, maksetaan tapaturmavakuutuslain perusteella työkyvyn alenemasta ja lääketieteellisestä haitasta korvauksena elinkorkoa. Elinkorko koostuu lääketieteellisen haitta-asteen mukaan määräytyvästä peruskorosta ja työkyvyn aleneman mukaan määräytyvästä täydennyskorosta. • Elinkorko estää kuntoutusrahan myöntämisen, jos täydennyskorkoa maksetaan täytenä. • Elinkorko vähennetään kuntoutusrahasta, jos täydennyskorkoa maksetaan muutoin kuin täytenä. • Elinkorolla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan, jos täydennyskorkoa ei makseta lainkaan. 1.6.10.3. Liikennevahinko Liikennevakuutuslain perusteella maksettavia ansionmenetyskorvauksia ovat • korvaus työansion menetyksestä • työkyvyttömyyseläke • työttömyyspäivärahaa vastaava ansionmenetyskorvaus, kun vakuutettu ollut työttömänä ennen liikennevahingon sattumista. Yrittäjän ansionmenetyskorvauksena korvataan yleensä sijaisen palkka sosiaalikuluineen. Korvausten vaikutus kuntoutusrahaan Täytenä maksettava ansionmenetyskorvaus estää kuntoutusrahan myöntämisen. Muu kuin täysi korvaus ansionmenetyksestä vähennetään kuntoutusrahasta. Kuntoutusrahaan ei ole vaikutusta kivusta ja särystä, pysyvästä haitasta ja ansiotulojen myöhentymisestä maksettavalla korvauksella. 68 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Yrittäjän ansionmenetyskorvauksena korvataan yleensä sijaisen palkka sosiaalikuluineen, joka vähennetään kuntoutusrahasta. 1.6.10.4. Sotilastapaturma Sotilastapaturmalaki Sotilastapaturmalain (1211/90) nojalla korvataan tapaturmat ja palvelussairaudet, jotka ovat sattuneet 1.1.1991 tai sen jälkeen. Palvelussairautena pidetään ammattitautilain mukaisen ammattitaudin lisäksi myös muuta sairautta, jonka palvelus on todennäköisesti aiheuttanut tai jota palvelus on olennaisesti pahentanut. Sotilastapaturmalain mukaista ansionmenetyskorvausta maksetaan päivärahana tai tapaturmaeläkkeenä. Ne voidaan maksaa joko täysimääräisenä tai osakorvauksena. Täysimääräinen päiväraha ja tapaturmaeläke maksetaan, kun vammasta tai sairaudesta aiheutuu täysi työkyvyn ja ansion alenema taikka hoito vielä jatkuu. Osakorvausta maksetaan, kun vahingoittunut kykenee jo uuteen tai entiseen työhön, mutta ansiot ovat vamman tai sairauden vuoksi alemmat kuin ennen tapaturmaa. Täysimääräinen päiväraha ja tapaturmaeläke estävät kuntoutusrahan myöntämisen. Osakorvaukset vähennetään kuntoutusrahasta. Sotilasvammalaki Ennen 1.1.1991 sattuneet sotilastapaturmat ja palvelussairaudet korvataan sotilasvammalain perusteella. Sotilasvammalain perusteella työkyvyn alenemasta ja lääketieteellisestä haitasta maksetaan korvauksena elinkorkoa. Elinkorko koostuu lääketieteellisen haitta-asteen mukaan määräytyvästä peruskorosta ja työkyvyn aleneman mukaan määräytyvästä täydennyskorosta. • Elinkorko estää kuntoutusrahan myöntämisen, jos täydennyskorkoa maksetaan täytenä. • Elinkorko vähennetään kuntoutusrahasta, jos täydennyskorkoa maksetaan muutoin kuin täytenä. • Elinkorolla ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan, jos täydennyskorkoa ei makseta lainkaan. 1.6.11. Potilas- ja lääkevahinkokorvaus Potilasvahinkolain perusteella maksettava ansionmenetyskorvaus ei vaikuta kuntoutusrahaan (KKRL 38 §). Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti potilaille terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneita henkilövahinkoja. Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Jos kuntoutusrahaa on myönnetty saman vahinkotapahtuman seurauksena, Potilasvakuutuskeskus voi esittää maksuvaatimuksen kuntoutusrahasta. Lääkevahinkokorvaus Lääkevahinkokorvauksella ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Kela ilmoittaa pyynnöstä maksamansa etuudet Lääkevahinkovakuutukselle, joka vähentää ensisijaiset lakisääteiset etuudet maksamastaan korvauksesta. 69 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Lääkevahinkovakuutus on toissijainen korvausjärjestelmä ja se täydentää lakisääteistä turvaa. Tästä syystä lääkevahinkovakuutuksesta maksettavista korvauksista vähennetään aina lakisääteisestä vakuutuksesta tai muuten julkisista varoista maksettavat tai saatavat etuudet. Nämä korvaukset ja etuudet haetaan asianomaisilta tahoilta (kuten Kela tms.), vaikka vahingosta haettaisiin korvausta myös Suomen Keskinäiseltä Lääkevahinkovakuutusyhtiöltä. 1.6.12. Ulkomailta maksettavan etuuden ja tulon vaikutus Kuntoutusrahan määrässä on otettava huomioon samaa etuutta tai Kelan kuntoutuslain mukaan huomioon otettavaa muuta etuutta vastaava ulkomailta maksettava etuus tai korvaus. Kuntoutusraha-asia ratkaistaan KV-keskuksessa, kun asiakkaalle maksetaan tai on maksettu välittömästi ennen haettua kuntoutusraha-aikaa ulkomailta etuutta tai korvausta, jolla saattaa olla vaikutusta kuntoutusrahaoikeuteen tai sen määrään. Ulkomaisella etuudella on kuntoutusrahaan pääsääntöisesti sama vaikutus kuin vastaavalla perusteella maksettavalla kotimaisella etuudella. Siten esimerkiksi ulkomainen vanhuuseläke estää kuntoutusrahan myöntämisen ja ulkomainen työkyvyttömyyseläke muuttaa kuntoutusrahan eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi. Ulkomainen perhe-eläke ei vaikuta kuntoutusrahaan kuten ei kotimainenkaan, sillä se ei ole luonteeltaan ansionmenetyskorvausta. Ulkomailta maksettavien eläkkeiden yhteismäärän ollessa enintään vähimmäismääräisen kuntoutusrahan suuruinen (601 e / kk vuonna 2015), niitä ei oteta kuntoutusrahaa määritettäessä huomioon. Ulkomaiselta työnantajalta tai kansainväliseltä järjestöltä kuntoutusraha-ajalta saatu kuntoutusrahassa huomioon otettavaa etuutta korvaava palkka vähennetään kuntoutusrahasta, jos kuntoutusrahaa ei makseta työnantajalle. Lue lisää ulkomaisen työnantajan oikeudesta saada kuntoutusrahaa. Ulkomailla ansaitut tulot otetaan huomioon, jos ne ovat sairausvakuutuslaissa tarkoitettua työtuloa. Ulkomailta maksettaviin etuuksiin ja korvauksiin ei sovelleta viivästymistodistusmenettelyä. Voit myöntää kuntoutusrahan ilman viivästymistodistusta. Lisää päätökseen huomautus siitä, että asiakkaan on itse ilmoitettava Kelalle jos hän myöhemmin saa ulkomaan laitoksesta etuutta tai korvausta samalle ajalle, jolle kuntoutusraha myönnetään. Ulkomaan lainsäädännön mukaan voi olla myös niin, että ulkomainen laitos vähentää Suomesta maksettavan kuntoutusrahan maksamastaan korvauksesta. Tällöin kuntoutusraha jää asiakkaan ensisijaiseksi ansionmenetyskorvaukseksi kuntoutuksen ajalta. 1.7. Määrä Sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, osittaisen vanhempainrahan, erityisäitiysrahan ja erityishoitorahan, luovutuspäivärahan, tartuntatautipäivärahan sekä kuntoutusrahan määrä lasketaan vakuutetun työtulojen tai edeltävän etuuden perusteella. Jäljempänä sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, osittaisen vanhempainrahan, erityisäitiysrahan, erityishoitorahan, luovutuspäivärahan ja tartuntatautipäivärahan yhteisenä nimenä käytetään sanaa päivärahaetuus (SVL 1224/2004 7 luku 1–3 §, 11 luku). Osasairauspäivärahan määrä on puolet sen päivärahan määrästä, joka välittömästi edeltää osasairauspäivärahaa tai johon vakuutetulla olisi ollut oikeus työkyvyttömyyden alkaessa, kun osasairauspäivärahaa ei välittömästi edellä sairauspäiväraha. Kuntoutusraha määritetään kuntoutuksen alkamishetken tilanteen mukaan. 70 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Työtuloon perustuvaa sairauspäivärahaa ei makseta, jos työtulot jäävät alle sairausvakuutuslaissa määritellyn tulorajan. (SVL 1224/2004 7 luku 1 § 1 mom.) Tulorajaa korotetaan vuosittain palkkakertoimella. Päivärahaetuuden ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 23,93 euroa. Vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa maksetaan 55 päivän odotusajan jälkeen. Odotusaikana sairauspäivärahan määrä voi olla vähimmäismäärää pienempi tai sitä ei makseta lainkaan. 1.7.1. Työtulojen perusteella Jos kuntoutusrahan määrä perustuu asiakkaan työtuloon, etuuden perusteena ovat toimitettuun verotukseen perustuvat työtulot tai asiakkaan esittämät kuntoutuksen alkamista välittömästi edeltävät kuuden kuukauden työtulot. Verotuksessa todettu työtulo Kuntoutusraha määräytyy pääsääntöisesti kuntoutuksen alkamista edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettujen palkkakertoimella tarkistettujen työtulojen perusteella. Verotuksessa todetut työtulot tarkistetaan siinä suhteessa kuin kuntoutuksen alkamisajankohdalle vahvistettu työntekijän eläkelain (TyEL 395/2006 96 § 1 mom.) mukainen palkkakerroin poikkeaa edelliselle kalenterivuodelle vahvistetusta palkkakertoimesta. Verotuksessa todetuilla työtuloilla tarkoitetaan työtuloiksi luettavia Suomessa toimitetun verotuksen tuloja. Toisen valtion verotuksessa todettuja vastaavia työtuloja ei käytetä kuntoutusrahan perusteena (SVL 1224/2004 11 luku 3 §). Kela saa verohallinnolta vuosittain verotuksen valmistuttua edeltävän vuoden verotustiedot. Verotuksessa ei ole samaa työtulokäsitettä kuin sairausvakuutuksessa. Sen vuoksi SVL-työtulot lasketaan Kelassa verohallinnolta saatujen tietojen perusteella ottamalla huomioon ne tulolajit, jotka sairausvakuutuslaissa katsotaan työtuloiksi. Tuloista tehdään tulonhankkimisvähennykset ja vakuutusmaksuvähennys. Yrittäjän ja maatalousyrittäjän verotuksessa todettuna työtulona on vahvistettu YEL- tai MYELtyötulo tai jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen, työtulona huomioidaan elinkeinotoiminnan ansiotulo tai palkkatulo omasta yrityksestä. Jos kuntoutus alkaa vuonna 2016, päivärahaetuus ja kuntoutusraha määräytyvät verovuoden 2014 työtulojen perusteella. Verovuoden 2014 verotus on toimitettu vuonna 2015. Vuoden 2016 palkkakerroin on 1,373 ja vuoden 2015 palkkakerroin 1,363. Vuoden 2014 työtulo korotetaan SVLtyötulon laskennassa palkkakertoimien suhteella 1,373/1,363 = 1,00734. Kuntoutusrahan laskukaavat Työtuloihin perustuvan kuntoutusrahan laskukaava vuonna 2016 Vuosityötulo euroa/vuosi Päivärahan laskentakaavat euroa / arkipäivä enintään 1 408 ei kuntoutusrahaa työtulojen perusteella 1 409 – 30 000 0,7 x vuosityötulo: 300 30 001 – 56 443 70,00 + 0,35 x (vuosityötulo -30 000) : 300 yli 56 443 100,85 + 0,25 x (vuosityötulo - 56 443) : 300 71 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Kuntoutusrahan määrä päivää kohti lasketaan vähintään neljän desimaalin tarkkuudella laskutoimitusten ajan. Lopputulos muutetaan senteiksi siten, että 01/100–50/100 senttiä pyöristetään lähimpään alempaan senttiin ja 51/100–99/100 senttiä lähimpään ylempään senttiin. Vuosityötulorajat ovat laissa vuoden 2010 tasolla ja ne tarkistetaan vuosittain maksuvuoden ja edellisen vuoden palkkakertoimen suhteessa. Jos tulorajat nousevat tarkistuksen yhteydessä yli täysien eurojen, jätetään yli menevä osa lukuun ottamatta. Taulukossa olevat euromäärät ovat vuoden 2016 tasossa. Ne on tarkistettu vuoden 2016 palkkakertoimella (1,373). Jos kuntoutusrahan perusteena olevat työtulot ovat työ- tai virkasuhteesta saatua palkkaa, työtulosta vähennetään ohjelmallisesti tulonhankkimismenot sekä tehdään 4,60 %:n vakuutusmaksuvähennys (SVL 1224/2004 11 luku 4 a ja 5 §). YEL- ja MYEL-työtulosta ei tehdä näitä vähennyksiä. Vuonna 2016 sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,82 %, alle 53-vuotiaan työntekijän työeläkevakuutusmaksu 5,7 % ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 1,15 % palkasta. Vakuutusmaksuvähennys on 60 % näiden maksujen yhteismäärästä eli 4,60 %. Ammatillinen kuntoutus Ammatillisessa kuntoutuksessa työtulojen perusteella maksettava kuntoutusraha on 75 % vuosityötulon 300-osasta. Laskukaava on sama kaikissa tuloluokissa. Lue lisää: Määrä > Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava määrä Esitettyjen työtulojen perusteella Asiakas voi halutessaan esittää selvityksen välittömästi kuntoutuksen alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden työtuloista. Jos asiakakan esittämät työtulot ovat vähintään 20 % suuremmat kuin verotuksessa todettu työtulo, otetaan esitetyt työtulot kuntoutusrahan perusteeksi. 1.7.2. Osakuntoutusrahan määrä Osakuntoutusrahan määrä on puolet siitä täyden kuntoutusrahan määrästä, johon asiakkaalla olisi oikeus estyessään työstä kokopäiväisesti. Lue lisää:Kuntoutusraha -> Etuusohje -> Oikeus ja edellytykset -> Myöntämisedellytykset -> Työstä estyminen. Osakuntoutusrahan määrä on vähintään puolet kuntoutusrahan vähimmäismäärästä. Esimerkki Asiakkaalle maksettaisiin vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa 23,93 e/pv. Osapäiväisen työskentelyn ajalta hän saa osakuntoutusrahaa, jonka määrä on 11,97 e/pv. Osakuntoutusraha ei ole itsenäinen etuus vaan osittaisena maksettava kuntoutusraha, johon sovelletaan pääosin normaaleja kuntoutusrahan sääntöjä mm. omavastuun, määräytymisperusteiden ja työnantajalle maksamisen osalta. Osakuntoutusrahaa voidaan maksaa sekä Kelan järjestämässä kuntoutuksessa että muiden tahojen järjestämässä kuntoutuksessa. Kuntoutusrahaa ei makseta osakuntoutusrahana, jos asiakas saa • nuoren kuntoutusrahaa • ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavaa kuntoutusrahaa 72 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • oppisopimuskoulutuksen kuntoutusrahaa • eläkkeensaajan kuntoutusrahaa 1.7.3. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava määrä Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa, jonka määrä päivää kohti on 75 % sairausvakuutuslain mukaisen työtulon kolmassadasosasta. Muuten määräytymisperusteet ovat samat kuin sairausvakuutuslain mukaisessa päivärahassa. Ammatilliseksi kuntoutukseksi katsotaan Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen lisäksi oppisopimuskoulutus sekä kuntoutustutkimus ja työkokeilu työterveyshuoltolain tai terveydenhuoltolain perusteella. Myös harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestetty sisällöltään ammatillinen kuntoutus oikeuttaa ammatillisen kuntoutusrahan määrään. (Ks. Kuntoutusrahan etuusohje > Kuntoutus perusteena > Kelan kuntoutus.) (KKRL 566/2005 7 §) (KKRL 566/2005 12 §) 1.7.4. Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä Kuntoutusrahan määrä päivää kohden on kahdeskymmenesviidesosa henkilölle kuukausittain maksettavien eläkkeiden yhteismäärän kymmenesosasta. Lue lisää: Eläkkeensaajan kuntoutusraha 1.7.5. Kuntoutusrahan vähimmäismäärä Kuntoutusrahan määrä on aina vähintään (SVL 1224/2004 11 luku 7 §):ssä tarkoitetun vähimmäismäärän suuruinen eli 23,93 euroa / päivä (n. 599 € / kk) vuonna 2016. Vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa maksetaan, jos kuntoutujalla ei ole oikeutta suurempaan kuntoutusrahaan muiden kuntoutusrahan määräytymissäännösten perusteella. Vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa voi saada heti omavastuuajan täytyttyä (vrt. sairauspäiväraha). Tietyissä tilanteissa kuntoutusrahaa voidaan maksaa vähimmäismäärää pienempänä: • • • • Osakuntoutusrahan määrä voi olla puolet vähimmäismäärästä. Etuuksien yhteensovitus, esim. vähennettävä muu lakisääteinen ansionmenetyskorvaus. Eläkkeensaajan kuntoutusraha lasketaan eläkkeiden yhteismäärän perusteella. Tulojen yhteensovitus ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavassa kuntoutusrahassa . Jos kuntoutusraha jatkuu yli vuoden vaihteen, siihen tehdään indeksikorotus. Silloin vähimmäismääräisenä alkanut kuntoutusraha voi muuttua suuremmaksi, vaikka sen määräytymisperuste pysyy samana eli vähimmäismääräisenä (ks. taulukko 1). Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Tarkistaminen > Indeksi- ja määrätarkistukset Taulukko 1. Indeksikorotuksen vaikutus vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan 73 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Kuntoutusrahan alkamisvuosi Vähimmäismäärä alkamisvuonna Tarkistettu määrä v. 2016 tasossa 2009 22,04 e/pv 24,29 e/pv 2010 22,04 e/pv 24,22 e/pv 2011 22,13 e/pv 24,00 e/pv 2012 22,96 e/pv 24,03 e/pv 2013 23,77 e/pv 24,19 e/pv 2014 23,92 e/pv 24,02 e/pv 2015 24,02 e/pv 24,02 e/pv 2016 23,93 e/pv - 1.7.6. Nuoren kuntoutusrahan määrä Nuoren kuntoutusrahan määrä on aina vähintään vähimmäismääräisen sairauspäivärahan suuruinen eli 23,93 euroa / päivä (vuonna 2016). Vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa maksetaan, jos nuorella ei ole oikeutta suurempaan kuntoutusrahaan muiden kuntoutusrahan määräytymissäännösten perusteella. Aktiivista kuntoutusta ovat kuntoutussuunnitelmaan sisältyvät Kelan tai muun tahon järjestämät kuntoutusjaksot, opiskelu peruskoulussa yms. Muu aika on odotusaikaa (alkuvaiheessa) tai väliaikaa, jolta kuntoutusraha maksetaan 20 %:lla vähennettynä, kuitenkin vähintään vähimmäismääräisen päivärahan suuruisena 23,93 euroa / päivä. 1.7.7. Odotus- ja väliajan määrä Kuntoutuksen odotus- ja väliajalta kuntoutusraha maksetaan 20 %:lla alennettuna kuntoutusajan kuntoutusrahasta. Kuntoutusraha on kuitenkin aina vähintään vähimmäismääräisen sairauspäivärahan suuruinen eli 23,93 euroa / päivä (vuonna 2016). Odotusajan kuntoutusraha määritetään odotusajan alkamisajankohdan perusteella. Odotusajan jälkeen kuntoutusraha määritetään uudelleen varsinaisen kuntoutuksen alkamishetken perusteella. Kuntoutusrahan määrä on kuntoutuksen alkaessa kuitenkin vähintään sitä edeltävän odotusajan kuntoutusrahan suuruinen. Lue lisää: Kuntoutusraha > Oikeus ja edellytykset > Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada > Odotus- ja väliaika 1.7.8. Edeltävä etuus Edeltävän sairauspäivärahan perusteella määräytyvän kuntoutusrahan määrä on sairauspäivärahan suuruinen. Edeltävän osasairauspäivärahan perustella määräytyvän kuntoutusrahan määrä on (täyden) sairauspäivärahan suuruinen 74 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Edeltävän työttömyysetuuden perusteella määräytyvän kuntoutusrahan määrä päivää kohti on 86 % työttömyysetuuden päiväkohtaisesta määrästä korotettuna 10 %:lla. Edeltävän opintorahan perusteella määräytyvä kuntoutusraha on päivää kohti opintorahan kahdeskymmenesviidesosa korotettuna 10 %:lla. Edeltävän kuntoutusrahan perusteella määräytyvä kuntoutusraha on edeltävän etuuden suuruinen ilman kuntoutuskorotuksia. 1.7.9. Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Tällä sivulla kerrotaan, miten harkinnanvarainen kuntoutusavustus määräytyy. Kuntoutusavustuksen määrän laskennassa käytetään kuntoutujan viimeksi saaman kuntoutusrahan määrää. Järjestelmä laskee avustuksen enimmäismäärän näin: Kuntoutujalle lasketun kuuden kuukauden kuntoutusrahan määrä (6 x 25 x kuntoutusrahan päiväkohtainen määrä) jaetaan kuntoutusavustuksen haetun ajan arkipäivien määrällä. Kuntoutusavustuksen maksaminen perustuu harkintaan, joten sen määrä arvioidaan tapauskohtaisesti. Lähtökohtana ratkaisussa voi pitää asiakkaan edeltävän kuntoutusrahan päiväkohtaista määrää. Esimerkki Asiakkaalle on maksettu vähimmäismääräisen (23,93 e) suuruista kuntoutusrahaa ammatillisen koulutuksen ajalle 31.5. saakka. Asiakkaalle ollaan myöntämässä harkinnanvaraista kuntoutusavustusta palkattoman työharjoittelun 1.7. – 31.7. ajalle. Haettuun aikaa sisältyy 26 arkipäivää. Järjestelmä laskee kuntoutusavustuksen päiväkohtaisen määrän 6 (kk) x 25 (pv) x 23,93 e / 26 = 138,06 e/pv. Harkinnanvarainen kuntoutusavustus myönnetään samansuuruisena kuin kuntoutusraha oli ammatillisen koulutuksen aikana eli vähimmäismääräisenä (23,93 e) ajalle 1.7. – 31.7. Erityisperusteet-näytölle poikkeukselliseksi määräksi viedään 23,93 e. Esimerkki Asiakkaalle on maksettu kuntoutusrahaa ammatillisen koulutuksen ajalle 35,15e/pv. Asiakkaalle ollaan myöntämässä harkinnanvarainen kuntoutusavustus yrityksen perustamiseen. Järjestelmä laskee kuntoutusavustuksen päiväkohtaisen määrän 6 (kk) x 25 (pv) x 35,15e = 5272.50e, joka maksetaan asiakkaalle kertaeränä. Harkinnanvarainen kuntoutusavustus voidaan myöntää enimmäismääräisenä alkavan yritystoiminnan tukemiseksi. Lue lisää: Oikeus ja edellytykset > Kuntoutusavustus 75 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.7.10. Määrä tilapäisen keskeytymisen ajalta Tilapäisen keskeytymisen ajalta kuntoutusraha maksetaan täysimääräisenä. 1.7.11. Työtulot koulutuksen aikana Säännöllisesti maksettavat työtulot vähentävät ammatillisen koulutuksen tai siihen liittyvän harjoittelun ajalta maksettavaa kuntoutusrahaa siltä osin kuin niiden määrä yhteensä ylittää lukukauden ajalta laskettuna 599 euroa kuukaudessa (vuonna 2016). Lukukauden alku- ja loppuajankohdan määrittää koulutuksen järjestäjä. Työtulot vähennetään kuntoutusrahoista, jotka määräytyvät • työtulojen • edeltävän etuuden tai • vähimmäismääränperusteella. Ammatillisen koulutuksen aikaisia työtuloja ei vähennetä • nuoren kuntoutusrahasta • eläkkeensaajan kuntoutusrahasta • odotus- tai väliajan kuntoutusrahasta. (KKRL 566/2005 37 §) Mitkä työtulot vaikuttavat kuntoutusrahaan? Työtuloina otetaan huomioon samat ansiotulot kuin SVL:n mukaan otetaan huomioon kuntoutusrahan määrän perusteeksi. Yleisimmät huomioon otettavat työtulot ovat palkkatulot ja YEL/MYEL-työtulo tai elinkeinotoiminnan ansiotulo. 76 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Miten työtulot vähennetään? Työtulot kohdistetaan lukukausittain ajalle, jolta työtulot on ansaittu. Työtulojen maksupäivä ei siten ratkaise kohdistumista. Yhteensovituksessa noudatetaan seuraavaa laskutapaa: 1. Ansaittu työtulo / lukukauden kuukausimäärä = keskimääräinen kuukausiansio 2. Keskimääräinen kuukausiansio – rajatulo 599 e / kk (vuonna 2016) = kuntoutusrahasta vähennettävä työtulo Tarkempi laskukaava on kuvattu kuntoutusrahan teknisessä ohjeessa: Valmistelu > Tulot Asiakkaan tulee antaa Kelan toimistolle tarvittavat selvitykset tuloistaan. Jos tulon tarkka määrä ei ole selvillä lukukauden alussa, tehdään ratkaisu arvioidun tulon perusteella ja laskelma tarkistetaan palkka- tai muiden maksukuittien perusteella lukukauden aikana. Jos säännölliseen työskentelyyn perustuva työtulo maksetaan kertasuorituksena, se kohdistetaan lukukausittain ajalle, jolta tulot on ansaittu. Tarkistaminen vai oikaisu? Kuntoutusraha tulee oikaista tai tarkistaa lukukauden alkamisesta lukien, jos tulot muuttuvat kesken lukukauden. Kuntoutusrahapäätös on virheellinen ja se on oikaistava, jos työtulot ulottavat vaikutuksensa kuntoutusrahapäätöksen alkamisajankohtaan (esimerkki 2). Kuntoutusrahapäätös tarkistetaan, jos päätös jää voimaan osalta aikaa eikä siten ole virheellinen (esimerkit 1 ja 3). Katso kuvio sivun lopussa. Esimerkki 1 Työtuloilla ei ole vaikutusta kuntoutusrahan määrään Opiskelija Ollille on myönnetty kuntoutusraha 15.8.2015 annetulla päätöksellä ajalle 1.9.2014 – 31.5.2015. Hän on ilmoittanut työskentelevänsä opintojen ohessa lokakuusta alkaen puhelinmyyjänä. Joulukuussa toimitettujen palkkatietojen perusteella Olli on saanut työtuloja lokamarraskuulta yhteensä 2000 euroa. Ratkaisu: Työtulot kohdistetaan syyslukukauden ajalle 1.9. – 31.12.2014. Lukukauden aikana tuloja on keskimäärin 491 e/kk, jolloin tulot eivät vaikuta kuntoutusrahan määrään. Ollille annetaan tarkistuspäätös (fraasi KRC26), jossa todetaan, ettei työtuloilla ole vaikutusta. Huomaa! Asiakkaalle annetaan tarkistuspäätös. Kyse ei ole oikaisusta, sillä päätös ei ole virheellinen Esimerkki 2 Rajatulon ylittävät työtulot vähennetään kuntoutusrahasta, oikaiseminen Edellisen esimerkin Opiskelija Olli ilmoittaa joulukuussa ansaitsevansa joulukuussa 1000 euroa aikaisemmin saamiensa tulojen lisäksi. Ratkaisu: Työtulot kohdistetaan syyslukukauden ajalle 1.9. – 31.12.2014. Nyt yhteenlasketut työtulot loka-joulukuulta lukukauden ajalta ovat 3000 euroa ja 747 e/kk, joten ne vaikuttavat kuntoutusrahan määrään vähentävästi rajatulon ylittävältä osalta. Koska työtulot vaikuttavat kuntoutusrahapäätöksen alusta lukien, on päätös virheellinen ja se on oikaistava. Koska oikaisu tapahtuu Ollin vahingoksi, edellyttää se Ollin kirjallista suostumusta. Jos Olli ei suostu päätöksen oikaisuun, haetaan sen poistoa Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta. 77 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Esimerkki 3 Rajatulon ylittävät työtulot vähennetään kuntoutusrahasta, tarkistaminen Opiskelija Olli suostui kuntoutusrahapäätöksen oikaisuun ja hän sai joulukuussa uuden kuntoutusrahapäätöksen ajalle 1.9.2014 – 31.5.2015. Maaliskuussa Olli ilmoittaa ansaitsevansa tammi-toukokuussa 1000 e / kk. Ratkaisu: Työtulot kohdistetaan kevätlukukauden ajalle 1.1. – 31.5.2015. Lukukauden ajalta tulot ovat 1000 e/kk, ja ne vaikuttavat kuntoutusrahan määrään vähentävästi rajatulon ylittävältä osalta. Koska työtulot eivät ulota vaikutustaan kuntoutusrahapäätöksen alkuun (1.9.2014), päätös ei ole virheellinen joten se tarkistetaan. Ollia kuullaan ja kerrotaan, miten työtulot vaikuttavat kuntoutusrahan määrään. Kuulemisen jälkeen kuntoutusrahapäätös tarkistetaan ajalta 1.1. – 31.5.2015. Työtulot koulutuksen loma-aikana Kun asiakas opiskelee tai on siihen liittyvässä työharjoittelussa kesällä, kesän opiskelut katsotaan yhteensovituksessa osaksi kevät- tai syyslukukautta. Jos asiakas saa samanaikaisesti työtuloja, ne yhteensovitetaan jatketulle kevään tai syksyn lukukaudelle (esimerkit 4-6). Katso kuvio sivun lopussa. Esimerkki 4 Opiskeluun liittyvä palkallinen harjoittelu, väliajan kuntoutusraha, tarkistaminen Opiskelija Olgalle on myönnetty kuntoutusraha 13.8.2014 annetulla päätöksellä ajalle 1.9.2014 – 31.5.2015 Hän ilmoittaa suorittavansa opiskeluun liittyvää työharjoittelua 1.6.–27.7.2015 ja saavansa palkkaa tältä ajalta noin 900 e/kk. Olga aikoo pitää kesälomaa 28.7.–2.9.2015 ja haluaa hakea väliajan kuntoutusrahaa tälle ajalle, koska loman ajalta ei ole tuloja. Olga ei voi antaa tarkkoja palkkatietoja, koska työ on 2-vuorotyötä ja sisältää erilaisia korvauksia. Ratkaisu: Kuntoutusrahaan tehdään tarkistus ajalle 1.1.–27.7.2015 ja näin kevätlukukauteen liitetään työharjoitteluaika. Olgan antama arvio kuukausipalkasta viedään Tulot-näytölle. Työtulot ovat niin vähäiset, etteivät ne vaikuta kuntoutusrahan määrään. Olgalle annetaan tarkistuspäätös (fraasi KRC26), jossa todetaan, ettei työtuloilla ole vaikutusta. Samassa tarkistuspäätöksessä Olgalle myönnetään väliajan kuntoutusraha ajalle 28.7.–2.9.2015 Lisäksi Olgaa pyydetään toimittamaan palkanmaksutiedot Kelalle, kun saatu palkka on tiedossa. Ésimerkki 5 Opiskeluun liittyvä palkallinen harjoittelu, väliajan kuntoutusraha, tarkistaminen Opiskelija Olaville on myönnetty kuntoutusraha 10.8.2014 annetulla päätöksellä ajalle 1.9.2014 – 31.5.2015 Olavi on vastannut kesäaikaa koskevaan kirjeeseen (KRI03) seuraavasti: kesätöitä ei ole, mutta opiskeluun liittyvä palkallinen työharjoittelu toteutuu 1.8 - 30.9.2015 ja syyslukukausi alkaa 1.9.2015 Työharjoittelusta Olavi kertoo saavansa yhteensä 1500 e. Ratkaisu: Kuntoutusrahaa jatketaan tarkistuspäätöksellä ajalle 1.6.2015 - 31.5.2016. Olaville maksetaan väliajan kuntoutusrahaa 1.6 – 31.7.2015. Syyslukukauteen liitetään työharjoitteluaika ja Jaksot-näytöllä kuntoutusraha-aikaa on 1.8.2015 – 31.5.2016. Olavin antamat tiedot palkallisesta työharjoittelusta (1500e) viedään Tulot-näytölle ajalta 1.8 - 30.9.2015. Ellei Olavi saa muita tuloja loppuvuoden aikana, tulot eivät vaikuta syyslukukauden kuntoutusrahaan. Esimerkki 6 Opiskeluun liittyvä palkallinen harjoittelu, tarkistaminen Opiskelija Saima on myönnetty kuntoutusrahaa 1.9.2014 – 31.5.2015 Hän ilmoittaa viestissä suorittavansa opiskeluun liittyvää työharjoittelua 1.6.–2.9.2015 ja saavansa palkkaa tältä ajalla 1000 e/kk. Saima kertoo, että koulu alkaa 3.9.2015 eikä hän aio pitää kesälomaa. Ratkaisu: Kuntoutusrahaan tehdään tarkistus 1.1.2015 alkaen. Työharjoitteluaika yhdistetään kevätlukukauteen ja Saiman ilmoittama palkka viedään Tulot-näytölle. Koska Saiman opinnot 78 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 jatkuvat, samassa ratkaisussa kuntoutusraha voidaan myöntää myös seuraavan lukuvuoden ajalle. (Ks. tekninen ohje miten lukukaudet saadaan erotettua toisistaan: Valmistelu > Tulot). 1.7.12. Ylläpitokorvaus Ylläpitokorvauksen määrä on 9,00 euroa päivältä (1.1.2010 alkaen). 1.8. Määräytymisperusteet Päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan suuruutta määrättäessä perusteena käytetään verotuksessa todettua työtuloa, esitettyä työtuloa, edeltävän etuuden määrää tai vähimmäismäärää. 79 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.8.1. Työtulot Päivärahaetuuden ja kuntoutusrahan määrä perustuu vakuutetun työtuloon. Työtuloa on joko verotuksessa todettu työtulo tai vakuutetun esittämä kuuden kuukauden tulo. Mitä työtulolla tarkoitetaan Työtulo koostuu useista erilaisista työn tai tehtävän suorittamisesta ansaituista tuloista. Työtuloilla tarkoitetaan • työ- ja virkasuhteesta saatua palkkaa • yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaista pakolliseen tai vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvaa työtuloa (YEL- ja MYEL-työtulo) • ansiotuloa elinkeinotoiminnasta, maa- ja porotaloudesta ja yhtymästä, palkkatuloa omasta yrityksestä tai maataloudesta, yrittäjätoimintaan liittyvää työkorvausta, hankintatyön arvoa ja veronalaista apurahaa silloin, kun YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollisuutta ei ole • vakuutuspalkkaa, jota työeläkelakien mukaan pidetään ulkomaan työssä eläkepalkkaan luettavan työansion ja eläkemaksujen perusteena (TyEL 395/2006 72 §, SVL 1224/2004 11 luku 2 §) • ulkomaan työskentelystä saatua palkkaa, jos hakija on ollut Suomessa vakuutettuna ulkomaan työtulon ansainta-aikana eikä vakuutuspalkkaa ole määritelty • EU:n jäsenvaltiossa tai EU:n lainsäädäntöä soveltavassa valtiossa ansaittua työtuloa, jos vakuutettu palaa Suomen vakuutukseen eikä hänellä ole verotuksessa todettua työtuloa eikä hänellä ole esittää Suomessa vakuutettuna ansaittua 6 kuukauden työtuloa. Mitä työtulolla ei tarkoiteta Työtuloja eivät ole • sosiaalietuudet • eläkkeet • työttömyysetuudet • opintoraha • pakollisen tai vapaaehtoisen vakuutuksen nojalla maksettu päiväraha ja ansionmenetyskorvaus • pääomatulot • metsän puhdas tuotto ja metsän myynnistä saatu myyntitulo • osingot, jotka eivät perustu työpanokseen • käyttökorvaukset – tekijänoikeuskorvaukset – rojaltit • veroton apuraha • verovapaat kustannusten korvaukset – verohallinnon päätöksen mukaiset verovapaat korvaukset kuten matkakustannusten korvaus, päiväraha ja ateriakorvaus • työ- ja elinkeinotoimiston maksama starttiraha 80 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.8.1.1. Palkkatulot Työ- ja virkasuhteesta saatuna palkkana pidetään • ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettua ennakonpidätyksenalaist – palkkaa – palkkiota ja korvausta • huomaa, että työkorvaus ei ole palkkatuloa • lue lisää työkorvauksesta. • urheilijan palkkiota – urheilijan palkkio voidaan maksaa urheilemisen perusteella, esimerkiksi urheilijan osallistumisesta kilpailuun tai harjoitteluun ja urheilijan sijoittumisesta kilpailussa • rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 4 §:ssä tarkoitettua palkkaa ja saman lain 3 §:ssä tarkoitettua esiintyvän taiteilijan sekä urheilijan henkilökohtaista korvausta • tuloverolain 77 §:ssä tarkoitetusta ulkomaantyöskentelystä saatua ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettua ennakonpidätyksenalaista palkkaa – ulkomaantyöskentelystä vakuutetulle maksettu palkka silloin, kun vakuutuspalkkaa ei ole vahvistettu • vakuutuskassalaissa tarkoitetun sairauskassan maksamaa täydennyspäivärahaa – esim. työpaikkakassan kautta maksettu sairausajan palkka • työsuhteessa saatuja palvelurahoja – ravintola- ja hotelliasiakkaiden vapaaehtoisesti maksamat palvelurahat ovat työntekijän veronalaista ansiotuloa, jotka hänen on itse ilmoitettava työnantajalle tai verohallinnolle – etukäteen hinnoitellut palvelurahat esim. vaatesäilytysmaksu, ovat yrityksen veronalaista elinkeinotuloa eikä niitä lueta työntekijän tuloksi Palkkaa on mm. • lomapalkka, lomakorvaus, lomaraha, lomaltapaluuraha • luontoisedut – esim. auto-, lounas- ja puhelinetu – luontoisetuus on palkkaa riippumatta siitä, suoritetanko sitä rahapalkan lisäksi tai yksinomaisena vastikkeena – verohallitus vahvistaa vuosittain yleisimpien luontoisetujen laskentaperusteet – Lue lisää Luontoisetujen laskentaperusteet • työsuhdematkalipun veronalainen osa • palkanlisä, joka täydentää tehtäväkohtaista palkkaa – henkilökohtainen lisä, kielilisä, koulutuslisä, palvelusvuosilisä jne. • vuorotyölisä • ylityökorvaus • hätätyökorvaus • varallaolokorvaus • ilta-, yö- ja sunnuntaityökorvaus • luottamusmieslisä, työsuojeluvaltuutetun lisä 81 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • kokous- ja luentopalkkio, kun kyseessä työsuhde • sairaus-, kuntoutus- ja perhevapaa-ajan palkka • irtisanomisajan palkka lakisääteiseltä tai sovitulta irtisanomisajalta – työntekovelvoitteella ei ole merkitystä • tulospalkkio, bonus, tuotantopalkkio • provisio • komissiopalkkio • urheilijan urheilurahastosta urheilu-uran päätyttyä nostama palkka • reserviläispalkka – palkka on veronalaista tuloa ja perustuu valtion palkkaluokitukseen • työpanokseen perustuva osinko (ennakkoperintälain 1118/1996 13a §) – osinko on työtuloa, jos osingon jakoperusteena on osingon saajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos – jos jakoperusteena ei ole työpanos vaan esim. omistusosuus yhtiössä, kyseessä ei ole työtulona huomioon otettava työpanososinko – on palkkaa silloin, kun työ on suoritettu työsuhteessa, muussa tapauksessa on työkorvausta – osingonjako voi perustua yhtiöjärjestyksen määräykseen, yhtiökokouksen päätökseen, osakassopimukseen tai muuhun sopimukseen • pyydä tarvittaessa selvitys osingon jakoperusteesta – osinko on sen henkilön työtuloa, jonka työpanoksesta on kysymys • yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, joka maksetaan perheen palkkaamalle lastenhoitajalle. Palkka katsotaan työtuloksi myös silloin, kun sen maksaa työntekijälle työnantajan sijasta • konkurssipesä • palkkaturvasta huolehtiva viranomainen • muu sijaismaksaja. Palkkiot Päivärahaetuuden perusteena käytetään ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:ssä tarkoitettua ennakonpidätyksenalaista palkkaa, palkkiota ja korvausta (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 3 mom.). Palkkana ei kuitenkaan pidetä työ- ja virkasuhteeseen perustumattomia luento- ja esitelmäpalkkioita, kokouspalkkioita ja hallintoelimen jäsenyydestä saatuja palkkioita, jos palkkion perusteella ei henkilöön sovellettavien työeläkelakien mukaan tarvitse maksaa työntekijän eläkemaksua (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom.). Palkkakäsite on palkkioiden osalta erilainen verotuksessa ja SVL:ssa. Kokouspalkkiot, henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot ja hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot ovat ennakonpidätystä toimitettaessa aina palkkaa riippumatta siitä, onko kysymyksessä työsuhde vai maksetaanko palkkio työsuhteen ulkopuolella. SVL:n mukaan palkaksi luetaan työ- tai virkasuhteeseen perustuvat palkkiot. Työ- tai virkasuhteeseen perustumattomat palkkiot katsotaan palkaksi vain, jos palkkioista on maksettu työeläkemaksut. Yksityisten ja julkisten alojen eläkelaeissa on erilaisia säännöksiä siitä, miten palkkiot kartuttavat eläkettä ja kuinka niistä maksetaan työeläkemaksuja. Kunta-alalla kokouspalkkioita ei huomioida eläkepalkassa eikä niistä makseta työeläkemaksuja riippumatta siitä, maksetaanko kokouspalkkioita työ- tai virkasuhteessa tai luottamustoimen perusteella. Koska kokouspalkkioista 82 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 ei makseta työeläkemaksuja, niitä ei huomioida palkkana SVL-työtuloissa. Kunnallisen luottamushenkilön saama ansionmenetyskorvauksen ja määräajalta maksetun erillispalkkion perusteella sen sijaan maksetaan työeläkemaksut ja ne ovat myös SVL-työtuloa. Valtion työssä ja luottamustehtävissä kokouspalkkiot luetaan eläkepalkkaan ja niistä maksetaan työeläkemaksut. Ne ovat myös päivärahaetuuksien perusteena huomioitavaa palkkaa. Yksityisillä aloilla luottamustehtäviä hoitavat henkilöt eivät yleensä kuulu työntekijän eläkelain piiriin. Palkkion maksaja voi kuitenkin järjestää luottamustehtävää hoitavalle eläketurvan vapaaehtoisesti. Jos luottamustehtäväpalkkioista maksetaan työeläkemaksut, ne ovat myös SVL:n mukaista päivärahan perusteena huomioitavaa palkkaa. Jos palkkion saaja ei ole työ- tai virkasuhteessa palkkion maksajaan eikä palkkioista makseta työeläkemaksuja, palkkio katsotaan työkorvaukseksi tai huomioidaan YEL-työtulona, jos palkkion saaja on ottanut YEL-vakuutuksen. Tällaisia palkkioita voivat olla esim. laajasti harjoitetusta luennointitoiminnasta saadut henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot. Luottamustehtävässä toimiva henkilö saattaa kuulua myös YEL- vakuutuksen piiriin, jos yrittäjätoimintaan kuuluu pääasiallisesti luottamustehtävien hoitaminen, esimerkiksi ns. hallitusammattilainen, jonka ansiotoiminta koostuu useiden yritysten hallituksien jäsenenä toimimisesta. Muita työtuloksi katsottavia palkkioita ovat mm. • edunvalvojan palkkio • harrastustoiminnan vetäjälle maksettu valmennuspalkkio • kaupanvahvistajan palkkio. Omaishoidon tuen hoitopalkkio ja perhehoitajan palkkio ovat työkorvausta ja ne luetaan SVLtyötuloksi. Kunnan kanssa hoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ja toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja kuuluvat kunnallisen eläketurvan piiriin, vaikka he eivät ole työsuhteessa kuntaan. Lue lisää työkorvauksesta. Urheilijan palkka ja palkkio Urheilijalle maksettava palkka ja palkkio on SVL:n mukaista työtuloa. Urheilijan palkka on tyypillisesti joukkueurheilijalle pelaajasopimuksen perusteella maksettavaa palkkaa. Urheilijasopimus rinnastuu työsopimukseen. Urheilijalla on oikeus siirtää osa urheilutulosta urheilijarahastoon. Rahastoinnista sovitaan urheilijan ja työnantajankesken. Urheilijarahastoon maksettu palkka tulee urheilijan työtuloksi sinä vuonna, jolloin urheilija nostaa rahastosta rahaa. Urheilijalle voidaan maksaa palkkiota osallistumisesta kilpailuun tai sijoittumisesta kilpailuissa. Urheilijan palkkioita ovat myös esim. mainos- ja sponsorisopimuksiin perustuvat palkkiot ja muut urheilijastatukseen perustuvat palkkiot. Urheilijan palkkio on työkorvauksen luonteista, koska palkkion saaja ei ole työsuhteessa palkkion maksajaan. 1.8.1.1.1. Ei palkkaa Työtuloksi katsottavaa palkkatuloa ei ole: • Työnantajan työntekijän merkkipäivän tai muun vastaavan henkilökohtaisen syyn perusteella antama tavanomainen esine- tai rahalahja riippumatta sen verotuskohtelusta. 83 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • Työnantajalta saatu henkilökuntaetu (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 1 kohta). – Henkilökuntaedulla tarkoitetaan työnantajan työntekijöilleen/koko henkilökunnalle muussa muodossa kuin rahana antamia, yleensä jatkuviksi tarkoitettuja etuuksia, joiden rahaarvoa ei ole vahvistettu luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa verohallinnon päätöksessä. – Henkilökuntaedut ovat luonteeltaan kollektiivisia kuten esimerkiksi työterveyshuolto ja uimaliput. – Jos etu annetaan vain tietyille henkilöille yrityksessä, kyse ei ole henkilökuntaedusta, vaan työstä maksettavasta vastikkeesta ja siten palkkaan rinnastettavasta työtulosta. • Korkoetu työsuhteen perusteella saadusta lainasta (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 2 kohta). • Etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan, jos etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 3 kohta). – Niissä tilanteissa, joissa oikeus merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan on rajattu koskemaan vain tiettyjä henkilöitä, etua voidaan pitää vastikkeena työstä ja siten työtuloksi katsottavana tulona. • Tuloverolain 66 §:ssä tarkoitetun työsuhdeoption käyttämisestä syntyvä etu tai sellainen työsuhteeseen perustuva suoritus, joka pääosin määräytyy yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella (ns. synteettinen optio) (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 4 kohta). • Edellä mainittujen optioiden tunnusmerkkejä ovat mm. – ne määräytyvät pääosin yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella – optiojärjestelmistä mahdollisesti tuleva hyöty perustuu yrityksen pörssikurssikehitykseen ja etu muodostuu osakemarkkinoilla yrityksissä, joiden osakkeet ovat julkisen noteerauksen kohteena – optiot perustuvat osakkeenomistajien päätöksiin, eivät yritysjohdon määrittelemiin palkkausjärjestelmiin – työntekijän tai yrityksen henkilöstön työpanoksella ei ole välitöntä vaikutusta option määrään. • Palkkio, joka annetaan työnantajayhtiön tai sen kanssa samaan konserniin tai muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön arvopaperipörssissä noteerattuina osakkeina tai muulla vastaavalla tavalla taikka osakkeiden sijasta osin tai kokonaan rahana (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 5 kohta) – Lisäksi edellytetään, että yllä mainittuna palkkiona saatavan edun arvo riippuu kyseisten osakkeiden arvon kehityksestä palkkion lupaamisen jälkeisenä, vähintään vuoden mittaisena aikana. Kyseisen palkkion lopullinen arvo määräytyy lupaamishetken jälkeen yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella, joten työntekijän työpanoksella ei voida katsoa olevan välitöntä vaikutusta saatavan edun määrään. – Jos palkkiona saatavan edun arvo riippuu osakkeiden arvon kehityksestä palkkion lupaamisen jälkeisenä alle vuoden mittaisena aikana, palkkio otetaan palkkatulona huomioon. – Työsopimuslaissa tarkoitettu odotusajan palkka (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 6 kohta) – Odotusajan palkka on koron luonteinen suoritus, jota työntekijällä on oikeus saada, jos hänen palkanmaksunsa tai muun työsuhteesta johtuvan saatavan suoritus viivästyy työsuhteen päättyessä. – Odotusajan palkkaa maksetaan enintään 6 kalenteripäivältä. • Työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksettava korvaus ja muu vahingonkorvaus (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 7 kohta). 84 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 – Työsopimuslain mukaan työnantaja voidaan määrätä maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. – Lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia työsuhteen päättämisestä ja sen johdosta työntekijälle maksettavasta korvauksesta, esim. kultainen kädenpuristus tai eroraha. – Kyseessä ei ole vastike tehdystä työstä. • Työ- tai virkasuhteeseen perustumattomat luento- ja esitelmäpalkkiot, kokouspalkkiot ja hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot, jos palkkion perusteella ei henkilöön sovellettavien työeläkelakien perusteella tarvitse maksaa työntekijän eläkemaksua (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 8 kohta). – Luento- ja esitelmäpalkkioilla tarkoitetaan tässä ulkopuolisista koulutustilaisuuksista maksettuja palkkioita. – Työeläkemaksun maksuvelvollisuus ratkeaa henkilöön kussakin tilanteessa sovellettavan työeläkejärjestelmän säännösten perusteella. – Jos palkkiosta on maksettu vapaaehtoinen työeläkemaksu, palkkio otetaan palkkatulona huomioon. • Henkilöstörahastolaissa (934/2010) tarkoitetut henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat, jotka on siirretty henkilöstörahastoon tai henkilöstörahastosta nostettu rahasto-osuus (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 9 kohta) – Henkilöstörahastoon siirretty rahastoerä tai lisäosa taikka rahastosta nostettu rahastoosuus ei ole vastiketta tehdystä työstä riippumatta siitä, onko kysymyksessä voitto- tai tulospalkkion perusteella maksettu rahastoerä. • Henkilöstörahastolaissa tarkoitetut henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat, jotka on nostettu henkilöstörahastolain 37 §:n perusteella käteisenä rahaston sääntöjen mukaan määräytyvänä palkkiona edellyttäen, että erä on määräytynyt yrityksen kannattavuutta tai toiminnan tehokkuutta mittaavien tekijöiden perustella tai viraston taikka kunnan soveltaman tulospalkkiojärjestelmän mukaisesti (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 10 kohta). – Henkilöstörahaston jäsen voi nostaa osuutensa suoraan käteisenä, jos se on rahaston sääntöjen mukaan sallittua. Tällöin osuus ei mene rahastoon, vaan työnantaja maksaa sen suoraan työntekijälle. – Työtulona ei huomioida työntekijän suoraan käteisenä nostamaa voittopalkkioerää, koska sen suuruuteen vaikuttavat muutkin tekijät kuin työntekijän oma työpanos. Palkkio on rahasuoritus, joka olennaiselta osin määräytyy tuloslaskelman mukaan käyttökatteesta tai toiminnan kannattavuutta mittaavasta tuloslaskelman erästä. – Työtulona ei huomioida myöskään vastaavia käteisenä nostettavia voittopalkkion luonteisia henkilöstörahastoeriä silloin, kun palkkio määräytyy valtion viraston tai laitoksen tai kunnan tai muun julkisyhteisön soveltaman tulospalkkausjärjestelmän mukaisesti. – Jos työntekijä nostaa suoraan käteisenä muuta henkilöstörahasto-osuutta kuin voittopalkkiotyyppistä suoritusta, sitä pidetään vastikkeena työstä ja se otetaan työtulona huomioon. • Erät, jotka maksetaan työntekijälle yhtiökokouksen päätöksen perusteella voitonjakona tai käteisenä voittopalkkiona. Tällöin edellytetään, että – käteinen voittopalkkio maksetaan koko henkilöstölle – sillä ei pyritä korvaamaan työehtosopimuksen tai työsopimuksen edellyttämää palkkausjärjestelmää – käteisen voittopalkkion määräytymisperusteet ovat 10 kohdan ja henkilöstörahastolain 2 §:n 2 ja 3 kohdan mukaiset ja 85 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 – yhtiön vapaan pääoman määrä on suurempi kuin yhtiökokouksessa päätettävän käteisen voittopalkkion ja osakkeenomistajille maksettavien osinkojen yhteismäärä (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 11 kohta). • Edellä mainitussa tilanteessa (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 4 mom. 11 kohta) edellytetään lisäksi, että – voittopalkkion maksamisesta ei ole tehty työnantajaa velvoittavaa sopimusta – omistajat tekevät sitovan päätöksen käteisen voittopalkkion maksamisesta yhtiökokouksessa tilikauden päätyttyä – voittopalkkiot maksetaan tämän jälkeen ja – asia käsitellään yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) mukaisella tai muulla vastaavalla tavalla (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 5 mom.). 1.8.1.2. Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulo Jos henkilö on työssä ulkomailla ja hän on ulkomaan työskentelynsä aikana Suomessa vakuutettu, päivärahan perusteena käytetään vakuutuspalkkaa tai, jos siitä ei ole sovittu, perusteena käytetään ulkomaan työtuloa. Jos Suomessa vakuutettu henkilö työskentelee lähetettynä työntekijänä ulkomailla, hänen eläkeja vakuutusmaksujensa perusteena on yleensä vakuutuspalkka, jos työnantaja ja työntekijä ovat siitä sopineet. Vakuutetun työeläketurva voi olla tällöin järjestetty pakollisesti tai vapaaehtoisesti. Työeläke karttuu sovitun vakuutuspalkan perusteella eikä todellisten työansioiden mukaan. Työnantaja ilmoittaa vakuutuspalkan määrän eläkelaitokselle. Vakuutuspalkkaa käytetään myös päivärahaetuuden perusteena olevana työtulona ulkomaan työstä saadun todellisen palkan sijaan (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 1 mom. 3 kohta). Vakuutuspalkkana pidetään sitä palkkaa, jota Suomessa maksettaisiin vastaavasta työstä tai palkkaa, jonka muutoin voidaan katsoa vastaavan sanottua työtä. Ulkomailla työskentelevälle vakuutetulle ei aina vahvisteta työeläkelakien mukaista vakuutuspalkkaa, esim. silloin, kun työkomennus jää alle kuuden kuukauden pituiseksi. Tällaisessa tilanteessa päivärahan suuruus voidaan määrätä ulkomaantyöskentelystä maksetun ennakonpidätyksenalaisen palkan tai rajoitetusti verovelvolliselle maksetun palkan perusteella. (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 3 mom.) 1.8.1.3. Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot Yrittäjän tai ammatinharjoittajan työtuloksi katsotaan: • yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukainen työtulo (YEL-työtulo) • maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukainen työtulo (MYEL-työtulo) tai, jos yrittäjä ei ole velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutusta, hänen työtulokseen katsotaan tuloverolaissa tarkoitettu • • • • • elinkeinotoiminnan ansiotulo maatalouden ansiotulo ansiotulo yhtymästä palkkatulo omasta yrityksestä tai maataloudesta (yhtiömuotona ay, ky, oy) työkorvaus, joka liittyy yrittäjätoimintaan 86 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • hankintatyön arvo (liittyy metsätalouden tuloon) • porotalouden ansiotulo • veronalainen apuraha. Huomaa, että kunnaneläinlääkärin virassa toimivan vakuutetun verotuksessa todetut työtulot koostuvat kunnan maksamasta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ja ns. praktiikkatuloista, jotka verotustiedoissa näkyvät elinkeinotoiminnan ansiotuloina. Kunnaneläinlääkäri ei kuitenkaan ole praktiikkatulojen osalta yrittäjä eikä YEL-vakuuttamisvelvollinen. Hän kuuluu kunnallisen eläkelain piiriin. 1.8.1.3.1. Yritysmuodot Yrittäjä voi harjoittaa toimintaansa eri muodoissa kuten yksityisenä elinkeinonharjoittajana, avoimessa yhtiössä, kommandiittiyhtiössä tai osakeyhtiössä taikka yhtymän tai osuuskunnan jäsenenä. Maatalousyrittäjä voi harjoittaa yritystoimintaa tavanomaisen yrittäjätoiminnan lisäksi myös yhtiömuotoisena tai maatalousyhtymänä. Elinkeinonharjoittaja Elinkeinonharjoittaja harjoittaa elinkeinotoimintaa omaan lukuunsa ja vastaa taloudellisesti omista sitoumuksistaan. Elinkeinonharjoittaja voi olla liikkeen- tai ammatinharjoittaja. Ammatinharjoittajan toiminta perustuu pääasiassa yrittäjän henkilökohtaiseen ammattitaitoon. Liikkeenharjoittaja harjoittaa yritystoimintaa liikeyrityksen muodossa useimmiten kiinteässä toimipaikassa. Ammatinharjoittaja voi halutessaan pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, mutta liikkeenharjoittajan tulee pitää suoriteperusteista kahdenkertaista kirjanpitoa. Elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa verotuksessa vähennyskelpoista palkkaa eikä antaa luontoisetuja itselleen tai puolisolleen. Elinkeinonharjoittaja voi ottaa yrityksestä rahaa yksityisnostoina tai tavaraa yksityiskäyttöön. Yksityisnostoja ei veroteta eikä niitä kirjata yritystoiminnan kuluiksi. Elinkeinonharjoittajaa verotetaan elinkeinotoiminnasta saatujen ansioja pääomatulojen perusteella, jotka muodostuvat elinkeinotoiminnan tuloksesta. Jako ansio- ja pääomatuloon tehdään, jos toiminnassa on syntynyt nettovarallisuutta. Jos puolisot harjoittavat elinkeinotoimintaa yhdessä, yritystulo jaetaan puolisoiden kesken. Ansiotulo-osuus jaetaan puolisoiden kesken heidän työpanostensa suhteessa. Verotuksessa puolisoiden osuudet katsotaan yhtä suuriksi, elleivät puolisot esitä verottajalle muuta selvitystä (TVL 1535/1992 14 §). Ammatin- tai elinkeinonharjoittaja ja yritystoiminnassa mukana palkatta työskentelevä puoliso tai muu perheenjäsen kuuluvat YEL-vakuuttamisen piiriin. Jos yrityksessä työskentelevälle muulle perheenjäsenelle maksetaan palkkaa, hän kuuluu TyEL-vakuutuksen piiriin. Maatilataloutta yhdessä harjoittavat puolisot sekä maatilatalouden harjoittajan perheenjäsenet, jotka asuvat tilalla ja työskentelevät palkkaa vastaan, kuuluvat MYEL-vakuutuksen piiriin. Jos perheenjäsenelle ei makseta palkkaa, hänelle voidaan ottaa vapaaehtoinen vakuutus työpanoksen mukaisesti. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö perustetaan yhtiösopimuksella. Perustamishetkellä avoimessa yhtiössä tulee olla vähintään kaksi vastuunalaista yhtiömiestä. Kommandiittiyhtiössä tulee olla vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja yksi äänetön yhtiömies. Vastuunalaiset yhtiömiehet ovat henkilökohtaisessa vastuussa yrityksen veloista. 87 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö voi maksaa yhtiömiehilleen palkkaa ja antaa luontoisetuja tai yhtiömiehet voivat tehdä yksityisnostoja. Verotuksessa avoimet ja kommandiittiyhtiöt ovat elinkeinoyhtymiä. Ne eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan niille vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan yhtiömiesten tulona verotettavaksi heidän yhtiösopimuksen mukaisten osuuksiensa suhteessa. Jos yhtiöllä on nettovarallisuutta, tulos jaetaan ansio- ja pääomatuloosuuteen. Avoimessa yhtiössä työskentelevä yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ovat YEL:n mukaisia yrittäjiä. Avoimessa yhtiössä työskentelevä puoliso tai perheenjäsen sekä kommandiittiyhtiössä työskentelevä äänetön yhtiömies tai perheenjäsen eivät kuulu YEL:n piiriin. Jos heille maksetaan palkkaa, heidät vakuutetaan TyEL:n mukaan. Jos heille ei makseta palkkaa, he jäävät eläketurvan ulkopuolelle. Avoimen yhtiön ja kommandiittityön vastuullinen yhtiömies kuuluu MYEL-vakuutukseen, jos hän on henkilökohtaisesti vastuussa maataloutta harjoittavan yhtiön velvoitteista ja sitoumuksista. Osakkaan puoliso ja perheenjäsenet voidaan myös vakuuttaa, jos he osallistuvat maatilan töihin. Osakeyhtiö Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen. Sen toiminnan tulos verotetaan yhtiön tulona, eikä tulo sellaisenaan vaikuta yksittäisen osakkaan verotukseen. Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi osakas, joka sijoittaa yhtiöön pääomapanoksen. Osakeyhtiö voi maksaa osakkailleen palkkaa ja luontoisetuja. Osakas ei voi tehdä yksityisnostoja osakeyhtiöstä. Osakeyhtiössä omistusosuus vaikuttaa siihen, pidetäänkö osakasta YEL:n tai MYEL:n mukaisena yrittäjänä. YEL:n tai MYEL:n mukaan vakuutetaan osakeyhtiön osakas, joka työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa, omistaa yksin yli 30 % yhtiön osakepääomasta tai hänellä on yksin yli 30 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Johtavassa asemassa työskentelevä vakuutetaan myös, jos hän omistaa yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % yrityksen osakepääomasta tai heillä on yli 50 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Johtavalla asemassa olevana pidetään esimerkiksi toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä, hallintoja toimialajohtajaa tai henkilöä, joka käyttää yrityksessä tosiasiallista määräämisvaltaa. Myös nimenkirjoitusoikeus osoittaa johtavaa asemaa yhtiössä. Pienissä perheyrityksissä työskentelevien omistajaperheenjäsenten katsotaan yleensä olevan johtavassa asemassa muodollisesta asemasta riippumatta. Välillinen omistus toisen yhtiön kautta voi myös johtaa YEL-vakuuttamiseen. Omistusosuuksia laskettaessa myös välillinen omistus otetaan huomioon. Osakeyhtiön osakkaat vakuutetaan TyEL:n mukaan, jos he omistavat yrityksestä enintään 30 % ja työskentelevät yrityksessä palkkaa vastaan. TyEL:n mukaan vakuutetaan myös osakeyhtiön osakkaan perheenjäsenet, jotka eivät omista osakeyhtiön osakkeita, mutta työskentelevät osakeyhtiössä palkkaa vastaan. Muu yhteisö Muu yhteisö on esimerkiksi osuuskunta tai yhtymä. Osuuskunnan perustamiseen tarvitaan vähintään kolme henkilöä. Osuuskunta on erillinen verovelvollinen. Se voi maksaa palkkaa jäsenilleen. YEL:n yrittäjämääritelmä koskee myös muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä. Johtavassa asemassa oleva henkilö on vakuuttamisvelvollinen, jos hän omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsenten kanssa yli 50 % määräämisvallasta yhteisössä. Samoin YEL:n piiriin kuuluu yhteisössä työskentelevä henkilö, joka yhteisön sääntöjen mukaan on henkilökohtaisessa vastuussa yhteisön sitoumuksista. 88 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Yhtiömuodot ja palkan nostaminen yrityksestä Yhtiömuoto ja yrittäjän asema yrityksessä vaikuttavat siihen, minkä työeläkevakuutuksen piiriin yrittäjä kuuluu. Alla olevassa taulukossa on eritelty yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä työeläkevakuuttaminen eri yhtiömuodoissa. Taulukosta ilmenee myös se, voidaanko yrittäjälle tai hänen perheenjäsenelleen maksaa yrityksestä palkkaa. Omistajien ja perheenjäsenten vakuuttaminen Yritys Asema/työskentelee YEL Yksityinen toiminimi Ammatinharjoittaja X Puoliso X Muu perheenjäsen X Yhtiömies X Avoin yhtiö Perheenjäsenet Kommandiittiyhtiö Vastuunalainen yhtiömies X X, palkka X, palkka Perheenjäsenet yhtymä tai osuuskunta Vastuussa oleva osakas X X, palkka Osakas X, palkka Vastuussa olevan osakkaan perheenjäsen Osakeyhtiö Johtavan aseman osakas – omistus yli 30 % yksin / yli 50 % perhe X, palkka X, palkka Äänetön yhtiömies Muu yhteisö: TyEL X – omistus enintään 30 % X, palkka Osakas X, palkka X, palkka Perheenjäsen Maatalousyrittäjä MYEL-vakuutuksen piiriin kuuluvat seuraavat ammattiryhmät: 89 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • Maa- ja metsätaloutta itsenäisesti harjoittavat yrittäjät sekä työhön osallistuvat, palkkaa saavat perheenjäsenet • Ammattimaiset kalastajat ja kalastustyöhön osallistuvat perheenjäsenet • Poronomistajat ja poronhoitotyöhön osallistuvat perheenjäsenet • Maatalousyrittäjätoimintaa jatkavat eläkkeensaajat Maatalousyrittäjää verotetaan luonnollisena henkilönä ja tulo jaetaan yrittäjäpuolisoille. Maatalousyrittäjän ja hänen puolisonsa palkka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Perheenjäsenenä vakuutetaan tilalla työskentelevä 18–67-vuotias lähisukulainen, jolle maksetaan rahapalkkaa. Perheenjäseniä ovat yrittäjän lapset, ottolapset, lastenlapset, vanhemmat, isovanhemmat sekä vävyt ja miniät. Myös yrittäjän veljet, sisaret, sedät, tädit sekä veljen tai sisaren lapsi voidaan vakuuttaa perheenjäseninä. Perheenjäsenen avopuolisoa ei vakuuteta MYEL:n mukaisesti. Yrittäjän vanhemmat tai lapset vakuutetaan, vaikka he eivät asuisikaan tilalla. Heidän tulee kuitenkin tehdä työtä viljelmällä päätoimisesti. Kuolinpesän tilalla työskentelevät lapset vakuutetaan perheenjäseninä, jos leskellä yksinään on hallintaoikeus kuolinpesään. Maataloutta voidaan harjoittaa myös kahden tai useamman henkilön muodostamana yhteenliittymänä. Maatalousyhtymässä maataloutta harjoittavat vakuutetaan MYEL:n mukaisina yrittäjinä. Yhtymä voi olla esimerkiksi kahden tai useamman henkilön yhdessä omistama tai vuokraama maatila. Osakkaan puoliso ja perheenjäsenet voidaan myös vakuuttaa, jos he osallistuvat maatilan töihin. Verotuksessa yhtymästä käytetään nimitystä verotusyhtymä. Verotusyhtymän tulos jaetaan osakkaille heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Jos maatalousyrittäjä on myös apurahansaaja, hänellä tulee olla MYEL-vakuutus erikseen näistä molemmista. Lue lisää MYEL-vakuuttamisesta Apurahansaaja Apurahan turvin tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa harjoittavat vakuutetaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisesti. Apurahan saajan on otettava MYEL-vakuutus, jos hänelle on myönnetty Suomesta vähintään neljän kuukauden mittaiseen työskentelyyn tarkoitettu apuraha, joka on vuosiansioksi suhteutettuna vähintään 3 778,59 euroa. Apurahansaajan työtuloksi katsotaan verollinen apuraha, jos apurahansaaja ei ole velvollinen vakuuttamaan itseään apurahalla työskentelyn perusteella maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitetulla tavalla. Vakuutetun tulee esittää selvitys verollisen apurahan määrästä, jos hänelle ei ole vahvistettu MYEL-työtuloa. Lue lisää verottajan sivuilta. Laskutuspalveluyritykset Laskutuspalveluyritykset hoitavat yrittäjien laskutuspalvelun ilman työsuhdetta. Laskutuspalveluyritysten toimintamallissa työnsuorittaja etsii itse toimeksiantajat ja sopii näiden kanssa toimeksiannoista ja palkkioista. Kun työ on tehty, työnsuorittaja toimittaa laskutustiedot laskutuspalveluyritykselle, joka laskuttaa toimeksiantajaa. Kun toimeksiantaja on maksanut laskun, laskutuspalveluyritys vähentää suorituksesta työnantajan lakisääteiset sivukulut, ennakonpidätyksen, työeläkevakuutusmaksun sekä laskutuspalveluyrityksen perimän palkkion, ja maksaa työnsuorittajalle jäljelle jäävän summan. Laskutuspalveluyritys ilmoittaa työnsuorittajan palkan TyEL-vakuutukseen. Työnsuorittajan rekisteröityminen laskutuspalvelun käyttäjäksi ei muodosta työsuhdetta laskutuspalveluyrityksen ja työnsuorittajan välille. Työsuhdetta ei muodostu yleensä myöskään 90 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 työn teettäjän ja työnsuorittajan välille. Toimeksiantaja ei maksa palkkaa, vaan sovitun korvauksen toimeksiannon suorittamisesta. Työeläkelakeja sovellettaessa työnsuorittajaa pidetään yrittäjänä, elleivät tosiasialliset työsuhteen tunnusmerkit täyty toimeksiantajan ja työnsuorittajan välillä. Jos toimeksiantajilta laskutettujen palkkioiden määrä näyttää jäävän alle 10 000 euroa vuodessa, niin laskutuspalveluyrityksen palveluja käyttävän työnsuorittajan tulona voidaan pitää työnsuorittajalle maksettua ennakonpidätyksenalaista tuloa, josta on maksettu työntekijän eläkevakuutusmaksu sekä muut lakisääteiset sosiaaliturvamaksut. 1.8.1.3.2. YEL- ja MYEL-työtulot Päivärahan perusteena käytetään YEL- ja/tai MYEL-työtuloa silloin, kun yrittäjä tai apurahansaaja on vakuuttamisvelvollinen. Elinkeinotoiminnan ansiotuloa tai palkkatuloa omasta yrityksestä voidaan käyttää perusteena vain silloin, kun yrittäjä ei ole velvollinen ottamaan YEL- tai MYELvakuutusta. Vakuuttamisvelvollisuus Yrittäjäeläkevakuutus on pakollinen, kun yrittäjä täyttää vakuuttamisen edellytykset. Pelkkä yrityksen omistaminen ei riitä yrittäjäeläkevakuutuksen perusteeksi. Eläkevakuutus edellyttää työntekoa. Omistussuhde ja erilaiset yhtiömuodot saattavat kuitenkin vaikuttaa yhtiössä työskentelevän henkilön eläkevakuutukseen. Vakuuttamisvelvollisuus koskee YEL:n ja MYEL:n piiriin kuuluvia 18–67-vuotiaita yrittäjiä, joiden yritystoiminta on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 4 kuukautta. Vakuutus on otettava 6 kuukauden kuluessa yrittäjien eläkelaeissa tarkoitetun yrittäjätoiminnan alkamisesta. YEL- tai MYEL-vakuutuksen alkamishetken kannalta merkityksellistä ei ole se, milloin yritys on perustettu, vaan milloin toiminta on sen laajuista, että vakuutus tulee ottaa. Vakuutuksen alkamisajankohta on se hetki, jolloin yrittäjätoiminta on niin laajaa, että 12 kuukauden tarkastelujaksolla vuotuinen tuloraja ylittyy. Yrittäjä voi ottaa vakuutuksen taannehtivasti enintään kuluvalle ja kolmelle edelliselle kalenterivuodelle. Vakuuttamisvelvollisuuden alkamisen arviointi perustuu usein eläkevakuutusyhtiön yrittäjältä itseltään saamiin tietoihin. Ratkaisutyössä voit lähteä siitä, että jos yrittäjä on ottanut vakuutuksen, se on otettu oikeasta hetkestä. Edeltävää aikaa ei tarvitse selvittää, vaikka elinkeinotoiminnan ansiotuloa olisikin yli vakuuttamisen rajan ennen vakuutuksen alkamista. Eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle vakuutuksen alkaessa yrittäjän työpanosta vastaavan vuotuisen työtulon. YEL-vakuutus on pakollinen, jos työtulo vuonna 2016 ylittää 7 557,18 euroa vuodessa. YEL-työtulo voi olla enintään 171 625 euroa/v. vuonna 2016. MYEL-vakuutuksen vastaava vakuuttamista edellyttävä työtuloraja on 3 778,59 euroa vuodessa. MYEL-vakuuttamisessa on myös muita vakuuttamisen ehtoja. Lue lisää Pakollinen vakuutus. Yrittäjänä toimivat eläkkeensaajat ovat vakuuttamisvelvollisia lukuun ottamatta vanhuuseläkkeellä olevia, jotka voivat halutessaan ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös sivutoimisia yrittäjiä, jos tuloraja täyttyy. YEL-vakuutus koskee kaikkea YEL:n piiriin kuuluvaa yrittäjätoimintaa ja MYEL-vakuutus MYEL:n piiriin kuuluvaa yrittäjätoimintaa, vaikka yritystoimintaa harjoitettaisiin useamman yrityksen nimissä tai useilla toimialoilla. Jos maatilatalouden yhteydessä harjoitetaan erillistä yritystoimintaa, jota verotetaan elinkeinotoiminnan verotuksesta annetun lain (EVL) mukaan, yritystoiminta kuuluu YEL:n piiriin. 91 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös 18–67-vuotiaita veronalaisen apurahan saajia. MYELvakuutus on pakollinen, jos vakuutettu on saanut Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vähintään neljän kuukauden taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn ja se on euromäärältään vähintään 1 259,54 euroa vastaten vuosiansiona 3 778,59 euroa. Jos MYEL-vakuutettu on myös apurahansaaja, apurahan osalta vakuutus vahvistetaan erikseen. Vanhat vapautukset Aiemmin voimassa olleen lainsäädännön perusteella yrittäjällä oli tietyin ehdoin mahdollisuus saada vapautus vakuuttamisvelvollisuudesta, vaikka yrittäjätoiminta laajuutensa puolesta tulisi vakuuttaa, esim. sivutoiminen yrittäjä tai yrittäjä, jolle karttui muualta eläketurvaa. Vapautukset päättyivät vuoden 2007 alusta vuonna 1961 tai sen jälkeen syntyneiltä. Vanhemmilla ikäluokilla vapautus voi jatkua, jos vapautuksen edellytykset edelleen täyttyvät tai kunnes yrittäjä itse hankkii vakuutuksen. Eläketurvakeskuksen tehtävänä on valvoa vapauttamisedellytysten täyttymistä. Esimerkki Ennen vuotta 1961 syntynyt lääkäri, joka on julkisen terveydenhuollon palveluksessa päätoimessa ja toimii sivutoimisesti yksityispuolella, on vapautettu YELvakuuttamisvelvollisuudesta, jos yksityispraktiikan tulot ovat enintään 1/3 päätoimen palkkatuloista. Lääkäri on ilmoitusvelvollinen, jos tulot ylittyvät. Muutokset YEL- ja MYEL-vakuuttamisessa Jos yrittäjän työtuloon vaikuttavat seikat muuttuvat olennaisesti työtulon vahvistamisen jälkeen, eläkelaitos tarkistaa YEL/MYEL-työtulon hakemuksesta tai omasta aloitteestaan. Eläkelaitos voi myös päättää takautuvasti yrittäjän vakuutuksen, jos yrittäjä ei enää täytä YEL/MYEL-vakuutuksen piiriin kuulumisen edellytyksiä. Yleensä näin tapahtuu, kun yrittäjän työpanos jää alle YEL/MYELvakuuttamisen alarajan. Voit ottaa yhteyttä työeläkelaitokseen, jos henkilöllä on jo YEL-vakuutus, mutta sen määrä muuttuu tai YEL-vakuutus lakkaa ja tarvitset lisätietoja. Yrittäjän vahvistetun työtulon muuttaminen Yrittäjän eläkelain säännösten mukaan YEL-työtulon tulisi vastata sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos työn tekisi joku muu yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijaan. ETK on antanut toimialakohtaiset ohjeet työtulon määrittelemiseksi. Yrittäjän työtulon oikea määrittely voi kuitenkin olla ongelmallista varsinkin toiminnan alkuvaiheessa. Toiminnan jatkuessa voi tulla tarvetta työtulon korottamiseen tai laskemiseen. Eläkelaitos voi korottaa yrittäjän työtuloa esimerkiksi silloin, kun yrittäjätoiminta laajenee tai aiemmin sivutoimisesti yrittäjänä ollut aloittaa kokopäiväisen yrittäjätoiminnan. Työtuloa voidaan vastaavasti myös laskea. Työtuloa voidaan muuttaa myös silloin, jos yrittäjän oma työpanos muuttuu tilapäisesti vähintään noin vuoden ajaksi esimerkiksi vanhempainvapaan tai pitkäaikaisen sairastumisen johdosta. Yrittäjä voi ilmoittaa eläkelaitokselle työtulon pienentämisestä vastaamaan hänen muuttunutta työpanostaan. Eläkelaitos selvittää muutoksen perusteet ja antaa työtulon muuttamisesta yrittäjälle päätöksen. Työtuloa ei pääsääntöisesti muuteta takautuvasti vaan ajassa eteenpäin. Poikkeuksellisesti yrittäjän työtuloa voidaan muuttaa hänen tosiasiallista työskentelyään vastaavaksi työkyvyn alentumisesta eli eläketapahtumasta lähtien, kun yrittäjä siirtyy työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Päätös työtulon muuttamisesta voidaan tehdä eläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä takautuvasti. 92 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 YEL-työtuloa korotetaan joskus huomattavasti ennen etuusoikeuden alkamista. Jos huomaat, että YEL-työtuloa on korotettu poikkeuksellisen paljon ennen etuusoikeuden alkamista, ota yhteyttä eläkelaitokseen ja tiedustele, mihin korotus on perustunut. YEL-työtulon vahvistaminen ja työtulon muuttaminen kuuluvat eläkelaitoksen päätösvaltaan. Yhteydenotto ei välttämättä johda toimenpiteisiin, koska eläkelaitos on jo antanut asiassa päätöksen. Sillä voi kuitenkin olla vaikutusta siihen, että eläkelaitos vastaisuudessa selvittää tarkemmin korotuksen perusteet ennen päätöksen antamista. Vakuutusjärjestelyn korjaaminen Jos vakuuttamisen peruste muuttuu lainmuutoksen tai muun vastaavan tapahtuman johdosta ja yrittäjän vakuutus on jäänyt muuttamatta, eläkelaitos oikaisee virheellisen vakuuttamisen yleensä ajassa eteenpäin. Esim. jos jälkeenpäin käy ilmi, että yrityksen osakas on edelleen 1.1.2014 jälkeen työntekijän eläkelain tai merimieseläkelain mukaisesti vakuutettuna, vaikka hänen olisi pitänyt yrittäjämääritelmän muutoksen johdosta siirtyä YEL-vakuutuksen piiriin, vakuutusjärjestely korjataan ajassa eteenpäin. Takautuva vakuutusjärjestelyn korjaaminen siirtymäajan jälkeen on mahdollista vain yrittäjän nimenomaisesta vaatimuksesta. Sama koskee mm. tilanteita, joissa on kyse YEL:n ja MYEL:n välisestä rajanvedosta. Vakuutusmuodon oikeellisuutta ei tarvitse Kelassa selvittää, vaan voit toimia tulojen huomioimisessa sen mukaan kuin eläkelaitos on katsonut oikeaksi. YEL/MYEL-vakuutuksen lakkauttaminen YEL/MYEL-vakuutus lakkautetaan, jos yrittäjätoiminta päättyy tai muuttuu niin pienimuotoiseksi, että työtulo jää alle laissa säädetyn minimimäärän. Yrittäjä voi kuitenkin halutessaan ottaa vapaaehtoisen yrittäjävakuutuksen. Eläkelaitos voi myös oma-aloitteisesti päättää yrittäjän pakollisen YEL-vakuutuksen, jos yrittäjällä ei ole enää tuloa yrityksestä. Eläkelaitos päättää vakuutuksen takautuvasti siihen ajankohtaan, jolloin vakuuttamisen edellytykset eivät enää täyty. Vakuutus voidaan joskus lakkauttaa pitkältäkin takautuvalta ajalta. Jos ratkaisutyössä ilmenee, että YEL-vakuutus on voimassa, vaikka yritystoimintaa ei ole enää ollut päivärahaetuuden perusteena olevana verovuonna, pyydä yrittäjää selvittämään eläkelaitoksensa kanssa vakuuttamisen edellytykset ja mahdollinen vakuuttamisen päättäminen ennen päivärahaetuuden ratkaisemista. Ellei vakuutettu itse selvitä asiaa annettuun määräaikaan mennessä, ota yhteyttä eläkevakuutuslaitokseen vakuuttamisasian selvittelyä varten. Lyhyen sairastumisen ajaksi YEL/MYEL-vakuutusta ei yleensä lakkauteta. Jos sairaus jatkuu pitkään, yrittäjä voi alentaa tilapäisesti työtuloa alentuneen työkyvyn mukaisesti tai harkinnan mukaan lopettaa vakuutuksen. Jos yrittäjä jää vanhempainvapaalle eikä osallistu sen aikana yrityksen toimintaan lainkaan, hän voi lakkauttaa YEL/MYEL-vakuutuksen. Yrittäjän tulee ottaa YEL/MYEL-vakuutus, jos hän aloittaa yrittäjätoiminnan uudelleen vanhempainvapaan jälkeen ja vakuuttamisen edellytykset täyttyvät. Jos yrittäjän YEL/MYEL-vakuutus päättyy silloin, kun työkyvyttömyys tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa alkaa, etuuden perusteena voidaan kuitenkin ottaa huomioon etuusoikeuden alkamista edeltävä YEL/MYEL-työtulo. Lue lisää YEL-vakuutuksen lakkauttamisesta Yrittäjän vakuutuksen lakkaaminen Takautuvan lakkauttamisen vaikutukset Eläkelaitoksesta ei välity Kelaan tietoa YEL/MYEL-vakuutuksen takautuvasta lakkauttamisesta. 93 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Jos etuusasiaa käsitellessäsi havaitset, että YEL/MYEL-vakuutus on lakkautettu takautuvasti, selvitä onko sillä vaikutusta aikaisempiin ratkaisuihin. Päivärahapäätös on oikaistava, jos lakkautus vaikuttaa päivärahaetuuden määrään, päivärahan jakamiseen työnantajan tai yrittäjän kesken tai YEL-päivärahaan. Jos YEL/MYEL-vakuutus on lakkautettu siten, että se koskee verovuotta, myös SVL-työtulo on korjattava. Tee tällöin Oiwassa toimeksiantotyö Yhteisten järjestelmien yksikköön (Yhteisten järjestelmien yksikkö / Työtulo- ja verotustiedot 24400). Vakuuttamisen valvonta Eläketurvakeskus (ETK) valvoo YEL-vakuuttamista ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) MYEL-vakuuttamista. Jos yrittäjä ei ole ottanut vakuutusta vaikka hänen työskentelynsä täyttää vakuuttamisen edellytykset, ETK tai Mela kehottaa häntä kohtuullisessa ajassa korjaamaan laiminlyönnin. Jos yrittäjä ei noudata saamaansa kehotusta, ETK tai Mela voi ottaa yrittäjän puolesta ja kustannuksella vakuutuksen. Apurahan myöntäjällä on lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus myöntämistään apurahoista Melalle. Sen perusteella Mela vahvistaa MYEL-vakuutuksen. Apurahan saajaa ei voi takautuen pakkovakuuttaa verovuodelta. 1.8.1.3.3. Vakuuttamisvelvollisuuden selvittäminen Jos yrittäjä työskentelee yrityksessä ja elinkeinotoiminnan ansiotulo tai palkkatulo omasta yrityksestä tai apurahansaajan veronalainen apuraha selvästi ylittää vakuuttamisvelvollisuuden vuositulorajan eikä hänellä ole YEL- tai MYEL-vakuutusta, selvitä, onko Kelassa jo tietoa yritystoiminnasta tai apurahasta. Tutustu yrittäjän aiempiin verotietoihin, keskeneräisen verotuksen tietoihin ja YTJ-järjestelmästä saataviin yrityksen toimintaa kuvaaviin tietoihin. Pyydä yrittäjältä selvitys, miksi hän ei ole ottanut vakuutusta (suullisesti tai kirjeellä PRL30/ VRL29). Selvitys tulee pyytää, jos yrittäjällä tai apurahansaajalla on verotuksessa ansiotuloja tai apurahatuloja yli 10 000 euroa vuodessa. Selvitä vakuuttaminen, jos SVL-työtulojen yhteydessä näytetään kirjaintunnus Z eikä saman työtulovuoden vakuuttamista ole aiemmin selvitetty. Katso lisää Help-ohje (F13). Koska YEL- ja MYEL-vakuutus perustuu yrittäjän omaan työpanokseen, on mahdollista, että yrittäjällä ei ole vakuutusta, vaikka vakuuttamisvelvollisuuden vuosituloraja ylittyy. ETK:sta ja Melasta voit saada tietoa siitä, onko yrittäjän vakuuttamisvelvollisuutta selvitetty valvonnassa ja mihin siinä on päädytty. Selvitä tarvittaessa asiaa ETK:n yrittäjävalvonta-asioita hoitavasta yksiköstä (Yhteystiedot – Etk.fi) tai sähköpostilla YELvalvonta@etk.fi tai Melan MYELvakuuttamisen asiantuntijoilta (Mela – Yhteystietohaku). Maatalousyrittäjän ja apurahansaajien vakuuttaminen, ohjeistus ja vakuuttamisen valvonta hoidetaan keskitetysti Melassa. YEL-vakuuttamispäätökset tehdään työeläkeyhtiöissä ja työeläkekassoissa. YEL-vakuutuksen piiriin kuuluvien yrittäjien vakuuttamisen valvonta hoidetaan ETK:ssa mm. verotustietojen perusteella jälkikäteen. SVL-työtulon kannalta tilanteen arviointi voi olla hankalaa, jos ETK tai Mela ei katso henkilöä vakuuttamisvelvolliseksi, mutta yrittäjätulo katsotaan kuitenkin verotuksessa ansiotuloksi. Syynä voi olla, että yrittäjän oma työpanos yrityksessä on vähäinen tai sitä ei ole lainkaan. Ansiotulo on voinut kertyä esim. muilla teetetystä alihankintatyöstä. Perheyrityksessä puolison työpanokseen perustuva tulo voi olla verotuksellisista syistä jaettu molemmille puolisoille, vaikka toinen puoliso ei käytännössä työskentele yrityksessä tai hänen työpanoksensa on vähäinen. Näissä tilanteissa 94 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 yrittäjätulo yleensä huomioidaan SVL-työtulona, kun on selvitetty, ettei vakuuttamisvelvollisuutta ole. Yrittäjän vakuuttamisvelvollisuus on voinut päättyä yritystoiminnan lopettamisen vuoksi, mutta yrityksen myynnistä saatua tuloa verotetaan kuitenkin ansiotulona. Yrittäjä on voinut myydä koko yrityksensä tai esim. traktorin tai kaivinkoneen. Yrittäjän tulo voi muodostua myös pelkästään vuokratulosta kuten pellon vuokrauksesta saadusta tulosta. Vuokratulo ja omaisuuden myynnistä saatu tulo on verotuksessa yleensä pääomatuloa, mutta joskus tulo voidaan verotuksessa katsoa ansiotuloksi. Tällöin on yksittäistapauksessa saatujen tietojen valossa arvioitava, voidaanko tulot huomioida SVL-työtuloina vai katsotaanko, että kyse on pääomatuloon verrattavasta tulosta, jota ei huomioida etuuden perusteena. Kun vakuuttamisvelvollisuutta selvitettäessä käy ilmi, että • yrittäjä työskentelee yrityksessä • hänen vuosityötulonsa ylittää 10 000 euroa • hän ei ole esittänyt riittävää selvitystä siitä, miksi hän ei ole ottanut YEL- tai MYEL-vakuutusta ja • ETK tai Mela alkaa selvitellä vakuuttamisvelvollisuutta, kyseessä on todennäköisesti vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönti. Tällöin voidaan jättää huomioon ottamatta verotuksessa todettu • • • • • • • • elinkeinotoiminnan ansiotulo maatalouden ansiotulo ansiotulo yhtymästä palkkatulo omasta yrityksestä tai maataloudesta yrittäjätoimintaan liittyvä työkorvaus metsätalouteen liittyvän hankintatyön arvo porotalouden ansiotulo tai veronalainen apuraha. Voit ratkaista etuusasian, jos ETK tai Mela alkaa selvittää yrittäjän vakuuttamisvelvollisuutta. Tee Toimeksiantotyö OIWAssa Yhteisten järjestelmien yksikkö/Työtulo- ja verotustiedot 24400 työjonoon. Kirjoita kommenttikenttään, miten tietoja tulee korjata, mitä selvityksiä on tehty ja mitä verovuotta asia koskee. Huomaa, että Yhteisten järjestelmien yksikkö ei arvioi sitä, onko yrittäjä vakuuttamisvelvollinen vai ei. Epäselvässä tilanteessa asiantuntijalausunto on pyydettävä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksesta. Kun SVL-työtulo on korjattu, voit tehdä päätöksen. Lisää päätökseen perustelu, miksi tuloa ei ole otettu huomioon etuuden perusteena. Työtulo voidaan myöhemmin tarkistaa, jos yrittäjä toimittaa uutta selvitystä. 1.8.1.3.4. Yrittäjäpalkan tarkistus Yrittäjällä voi olla palkkatuloa omasta yrityksestä ja hän voi lisäksi oman yritystoiminnan ohella olla palkkatyössä toisen palveluksessa. YEL- ja/tai MYEL-työtulo korvaa omasta yrityksestä maksettavan palkan. Jos YEL- ja/tai MYEL-vakuutettu yrittäjä saa palkkaa yritystoiminnan ulkopuolisesta työsuhteesta, työtuloksi luetaan YEL- ja/tai MYEL-työtulo sekä palkka. 95 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Yrittäjätoiminnasta saatu palkka voidaan joskus ilmoittaa verotuksessa väärällä suorituslajilla palkansaajan palkkana, vaikka palkka on omasta yrityksestä. Jos tietoja ei selvitetä, SVL-työtulo voi olla liian suuri. Sen vuoksi SVL-työtulon laskennassa muodostetaan X-tunnus, jos YEL- tai MYEL-vakuutetulla henkilöllä on verotustiedoissa palkansaajan palkkaa, mutta ei lainkaan yrittäjän palkkaa. Jos vakuutetun SVL-työtulojen yhteydessä on kirjaintunnus X, tee Toimeksiantotyö OIWAssa Yhteisten järjestelmien yksikkö 24400/Työtulo- ja verotustiedot -työjonoon. Yhteisten järjestelmien yksikkö selvittää X-tunnuksen ja sulkee toimeksiantotyön. Jos asian selvittäminen vaatii tietoja vakuutetulta, Yhteisten järjestelmien yksikkö kirjoittaa tarvittavat tiedot toimeksiantotyön kommenttikenttään ja palauttaa toimeksiantotyön vakuutuspiirin työjonoon. Pyydä tarvittavat tiedot ja käännä tämän jälkeen toimeksiantotyö takaisin Työtulo- ja verotustiedot -työjonoon. 1.8.1.3.5. Vapaaehtoinen vakuutus Jos yrittäjä, jolla ei ole velvollisuutta ottaa yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaista vakuutusta, ottaa vapaaehtoisen YEL- tai MYEL-vakuutuksen, hänen työtulokseen katsotaan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen työtulo. Huomaa, että työvahingon varalle otetun vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen työtuloa ei voi ottaa huomioon päivärahaetuuden perusteena käytettävänä työtulona. 1.8.1.3.6. Työkorvaus Ennakkoperintälain 25 §:n mukainen työkorvaus on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana saatu korvaus. Jos työstä maksettu suoritus ei ole palkkaa, niin se on työkorvausta. Työkorvauksena voidaan maksaa esim. • • • • • luentopalkkio kirjoituspalkkio valokuvauspalkkio perhehoitajan palkkio erotuomarin palkkio Yrittäjätoimintaan liittyvä työkorvaus luetaan SVL-työtuloksi, jos vakuutettu ei ole velvollinen ottamaan YEL-vakuutusta. Työkorvaus on korvausta työstä tai toimeksiannosta silloin, kun henkilö ei ole työ- tai virkasuhteessa toimeksiantajaan. Työkorvaus huomioidaan etuuden perusteena verotuksessa todettuina tuloina. Kuuden kuukauden tuloina työkorvaus huomioidaan, jos tulot ovat jatkuvia. Työkorvauksen saajat ovat usein ns. freelancer-työntekijöitä, jotka toimivat esim. toimittajina tai valokuvaajina. Freelancer voi olla samaan aikaan työsuhteessa tai tehdä toimeksiantoja olematta työsuhteessa. SVL-työtulon kannalta työsuhteessa saadut tulot ovat palkkatuloa ja toimeksiannon perusteella saadut työkorvaukset ovat yrittäjätuloa. Jos YEL-vakuuttamisen raja ylittyy, työkorvauksen saajan pitäisi ottaa YEL-vakuutus samoin periaattein kuin muussa yrittäjätoiminnassa. Selvitä YEL-vakuuttamisasiaa työkorvauksen saajan kanssa. Vakuuttamisvelvollisuudesta voit kysyä myös ETK:n tulkintaa, sillä ETK saattaa tulkita esim. erotuomarin saamat palkkiot harrastustoiminnaksi, joista ei ole YEL-vakuuttamisvelvollisuutta. 96 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Freelancer-työtä tekevällä henkilöllä voi olla verotusta varten ns. freelancer-verokortti, jonka perusteella häneltä pidätetään vero sekä työsuhteessa ansaituista palkoista että yrittäjätoimintaan liittyvistä palkkioista. Työkorvauksen maksajan tulee ennakkoperintälain (EPL 118/1996 25 §) mukaan pidättää vero työkorvauksesta samalla tavoin kuin pää- tai sivutoimen palkasta, jos työkorvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. SVL-työtulojen määräytymiseen freelancer-verokortilla ei ole vaikutusta. Omaishoidon tuen palkkio ja perhehoitajan palkkio ovat SVL-työtulona huomioon otettavaa tuloa. Verotuksellisesti niitä pidetään työkorvauksena. Kunnan kanssa hoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ja toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja kuuluvat kunnallisen eläketurvan piiriin, vaikka he eivät ole työsuhteessa kuntaan. He eivät tältä osin ole velvollisia ottamaan YELvakuutusta. Työkorvausta voidaan maksaa myös henkilölle, joka tekee työtä kunnalle, valtiolle tai kirkolle toimeksianto- tai konsulttisopimuksen tai muun vastaavan järjestelyn perusteella. Hänet vakuutetaan toimeksiantajasta riippuen kunnallisen, valtion tai kirkon eläkelain perusteella edellyttäen, ettei hän harjoita toimintaansa yhtiön tai muun yhteisön nimissä eikä kuulu ennakkoperintärekisteriin. Henkilö ei tältä osin ole velvollinen ottamaan YEL-vakuutusta. Ennakkoperintälain (EPL 1118/1996 13 a §) mukainen työpanokseen perustuva osinko on työkorvausta, jos sitä ei ole saatu työsuhteessa. Työkorvaus ei ole palkkatuloa, joten siitä ei tehdä tulonhankkimisvähennystä eikä eläkevakuutusmaksuvähennystä. Esitettyjen palkkatulojen -laskentaruudulla merkitään rasti Ei työsuhdetta –kenttään, jos kaikki näytölle tallennetut työkorvaukset on maksettu ilman työsuhdetta. Työkorvausten hankkimiseen liittyvät kustannukset vähennetään samoin kuin muutkin tulon hankinnasta ja säilyttämisestä johtuvat menot. Asiakkaan esittämät työkorvaustuloihin kohdistuvat kustannukset (esim. työmatkakustannukset) tallennetaan Esitettyjen palkkatulojen laskentaruudulla Muut kulut –kenttään. Perhehoitajille ja perhepäivähoitajille maksettavat kulukorvaukset eivät ole työtuloa. Lue lisää Verohallinnon yhtenäistämisohjeista. Bloggaajat Bloggauksessa on kyse sisällön tuottamisesta (kirjoitusten ja kuvien) joko henkilön omille kotisivuille tai yleisemmin osana usean blogin muodostamaa ns. blogiportaalia. Suomessa suurimmat portaalit voivat kuulua esimerkiksi lehtitaloille tai mediayhtiöille. Jos bloggaaja on työsuhteessa, hän voi saada toiminnastaan palkkatuloa ja sen lisäksi myös muuta veronalaista ansiotuloa. Bloggaajan veronalaista ansiotuloa ovat palkan ohella mm. kirjoittamisen tai tuotteen myynnin perusteella saadut rahakorvaukset, erilaiset tavarat ja etuudet, alennukset, lahjakortit, matkat sekä tapahtumakutsut. Bloggaajan saamat mainostulot eivät ole työtuloa. Jos bloggaaja ei ole työsuhteessa, hänen saamansa tulo on luonteeltaan työkorvausta tai jos toiminta on laajaa, hän voi olla YEL-vakuutettu yrittäjä. Lue lisää Vero.fi. 97 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.8.1.4. Vähennykset Työtulosta tehtävät vähennykset Työ- tai virkasuhteessa saadusta palkkatulosta ja siihen verrattavasta henkilökohtaisesta tulosta vähennetään tuloverolain (TVL) 1535/1992 93–95 §:n mukaiset tulonhankkimismenot ja tehdään vakuutusmaksuvähennys (SVL 1224/2004 11 luku 4 a ja 5 §). Myös ulkomaan palkkatulosta tehdään edellä mainitut vähennykset. Vakuutusmaksuvähennys on 60 prosenttia sairausvakuutuksen päivärahamaksun, alle 53vuotiaan työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärästä (SVL 1224/2004 11 luku 4 a §). Vakuutusmaksuvähennys on 4,60 % työtulosta vuonna 2016. Tulonhankkimisvähennykset tehdään sekä verotuksessa todetuista työtuloista että esitetyistä työtuloista (SVL 1224/2004 11 luku 5 § 1 mom.). Vakuutuspalkasta tehdään vain TVL 1535/1992 95 §:n 1 mom. 1 kohdan mukainen tulonhankkimisvähennys (620 euroa) ja vakuutusmaksuvähennys (SVL 1224/2004 11 luku 4 a § ja 5 § 3 mom.). Tuloverolain 1535/1992 95 a §:ssä säädettyä työasuntovähennystä ei tehdä päivärahaetuuden perusteena käytettävästä työtulosta, koska vähennyksen tekemisestä ei säädetä sairausvakuutuslaissa. YEL- tai MYEL-työtulosta ei vähennetä tulonhankkimismenoja eikä tehdä vakuutusmaksuvähennystä (SVL 1224/2004 11 luku 4 a § ja 5 § 2 mom.). Työkorvaus ei ole palkkatuloa, joten siitä ei tehdä tulonhankkimisvähennystä. Työkorvauksiin kohdistuvat tulonhankkimiskustannukset vähennetään samoin kuin muutkin tulon hankinnasta ja säilyttämisestä johtuvat menot. Lue lisää: tekninen ohje Vähennykset tehdään ohjelmallisesti verotuksessa todetusta työtulosta. Jos arvioit työtuloja hakijan esittämien tulojen perusteella, pyydä tarvittaessa hakijalta selvitys tulonhankkimismenoista kuten työmatkakustannuksista ja ay-jäsenmaksuista (suullisesti tai asiakaskirje PRL07, VRL03, ERL03, KRL05). Tulonhankkimisvähennys (620 euroa) tehdään ohjelmallisesti kuuden kuukauden työtulosta. Tulonhankkimismenot ovat: 1) Tulonhankkimisvähennys Palkkatulosta tehdään tulonhankkimisvähennys • 620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä • koskee kaikkia palkansaajia 2) Jäsenmaksut Tulonhankkimismenoina vähennetään työmarkkinajärjestöjen ja työttömyyskassojen jäsenmaksut. 3) Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut vähennetään käytettävissä olevan halvimman kulkuneuvon mukaan. Vähentäminen tehdään aina, jos hakijalla on ollut matkakuluja. Vähennys on enintään 7 000 euroa ja siltä osin kuin kustannukset ylittävät 750 euroa vuonna 2015 ja 2016. Vähennysten arvioinnissa noudatetaan verohallinnon käytäntöä. Työssäkäyntikuukausia huomioidaan enintään 11 kk vuodessa. Jos vakuutettu voi käyttää julkisia liikennevälineitä, 98 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 matkakustannukset otetaan huomioon julkisen liikenteen taksan mukaisena. Jos vakuutettu on hakemuksessa ilmoittanut, että hänellä ei ole työmatkakuluja ja tieto on ristiriidassa muualta saatujen tietojen kanssa (esim. verotiedoissa on matkakuluja eikä työnantaja tai asuinpaikka ole muuttunut), pyydä vakuutetulta selvitys työmatkakulujen puuttumisesta. Jos hän ei esitä hyväksyttävää syytä, vähennä matkakulut tiedossa olevan halvimman kulkuneuvon mukaan. Jos matkakulut voidaan ottaa huomioon oman auton käytön mukaan, laskennassa käytetään sen verovuoden ohjetta, johon suurin osa tuloista kohdistuu. Verohallinnon hyväksymä oman auton käytön kilometrikorvaus on 0,25 euroa/km. Määrä on sama vuosina 2014 - 2016. Jos henkilö on säännöllisessä ansiotyössä (yleensä 5 pv/vko), arvioidaan hänellä olevan keskimäärin 22 työpäivää työssäolokuukautta kohti, ellei todellista työpäivien määrää ole tiedossa. Lue lisää verohallinnon käytännöstä matkakulujen huomioon ottamisessa Verohallinto > Kodin ja työpaikan väliset matkakulut 4) Muut tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot siltä osin kuin niiden yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän 620 euroa. Esimerkiksi kulut omien työkalujen käyttämisestä, ammattikirjallisuuden hankkimisesta, puhelinkulut ja työhuonevähennys ovat verotuksessa vähennyskelpoisia tulonhankkimisvähennyksen ylittävältä osalta. 5) Moottorisaha- ja metsurivähennys Metsätöissä voi saada vähennyksen omien työvälineiden (moottorisaha, traktori) käytöstä. Vähennykset voi saada verotuksessa siltä osin kuin menojen yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän 620 euroa. Moottori- tai raivaussahan käytöstä aiheutuneiksi kustannuksiksi katsotaan 30 tai verovelvollisen vaatimuksesta 40 prosenttia palkkatulon määrästä. Jos metsätyöstä saatu palkkatulo on vähintään kolmasosa kaikista ansiotuloista, palkkatulon hankkimisesta aiheutuneina menoina (metsurivähennyksenä) otetaan huomioon lisäksi 5 % palkkatulon määrästä, kuitenkin enintään 240 euroa. Työnantaja ilmoittaa yleensä palkkailmoituksessa moottorisaha- ja metsurivähennyksen määrän. Erityistapauksia Opettajat Opettajilla on matkakuluja vuodessa 10 kuukaudelta, sillä opettajien noin kahden kuukauden kesäkeskeytys / vuosiloma (kesäloma) huomioidaan asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja arvioitaessa. Työtulojen laskentatapahtuma huomioi työmatkakustannusten vuotuisessa määrässä aina kuukauden vuosiloma-ajan, joten opettajien matkakuluja laskettaessa tämä asia on otettava huomioon. Esimerkki matkakulujen laskemisesta 10 kuukauden ajalta Opettajan matkakustannukset ovat 265,00 €/kk, joten vuotuiset matkakustannukset ovat 2 650 €. Työtulojen laskentatapahtumaa varten joudumme jakamaan vuotuiset matkakustannukset luvulla 11 eli 2 650 €:11=240,91 €/kk. Laskentatapahtumaan matkakulujen laskennalliseksi kuukausimääräksi tallennetaan 240,91 €/kk. Laskentatapahtumaan tallennetaan myös tieto siitä, että em. laskennallisia matkakuluja on kuuden kuukauden ajalta. Työtulojen laskentatapahtuma huomioi työmatkakustannusten vuotuisessa määrässä aina kuukauden vuosiloma-ajan, joten työtulolaskelmaan vuotuisten matkakustannusten määräksi tulee tässä tapauksessa 2 650,01€. 99 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Perhepäivähoitajat Omassa kodissaan työskentelevälle kunnalliselle perhepäivähoitajalle hyväksytään tulon hankkimisesta aiheutuneina menoina vähennykseksi työnantajan maksamat kustannuskorvaukset maksetun määräisenä ilman eri selvitystä. Kustannuskorvauksen ulkopuolelle jäävät tulonhankkimiskulut perhepäivähoitaja voi vähentää verotuksessa erillisen selvityksen perusteella. Jos kunta on kuitenkin korvannut perhepäivähoitajalle jonkin tulonhankkimiskulun normaalin kustannuskorvauksen lisäksi, tällainen kulu ei oikeuta vähennykseen. Suomen Kuntaliitto antaa vuosittain kunnille suosituksen perhepäivähoitajille maksettavasta kustannuskorvauksesta. Lue lisää vero.fi Laskennassa vähennyksenä otetaan huomioon 620 euroa sekä sen ylittävä osa. Yksityiskohtaisen selvityksen puuttuessa vähennetään yksityisen perhepäivähoitajan tulosta hoitomenoina 119,10 euroa/kuukausi jokaisesta hoidettavana olleesta lapsesta. Arvioitu määrä perustuu Suomen Kuntaliiton suositukseen kunnallisille perhepäivähoitajille korvattavien hoitokustannusten määristä. Jollei lapsi ole viittä päivää viikossa perhepäivähoidossa, vähennetään lapsesta aiheutuneina hoitomenoina muun selvityksen puuttuessa 5,54 euroa/päivä. Merimiehet Merimiehillä voi olla kahdenlaista työtuloa, tavallista työtuloa tai ns. merityötuloa. Tavallisesta työtulosta tehdään samat tulonhankkimisvähennykset kuin muidenkin vakuutettujen työtulosta (matka ym. vähennykset). Merityötulosta tehdään kuitenkin vain tuloverolain (1535/1992) 95 §:n 1 mom. 1 kohdan tarkoittama tulonhankkimisvähennys. Merityötulosta ei vähennetä muita tulonhankkimisvähennyksiä, kuten esim. ay-jäsenmaksua. Erityisalojen matkakustannukset (esim. rakennusalat) Erityisaloilla tarkoitetaan toimialoja, joilla erityistä työntekemispaikkaa joudutaan vaihtamaan usein alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi ja joilla ei yleensä ole varsinaista työntekemispaikkaa. Erityisaloja ovat esimerkiksi rakennus-, maanrakennus- ja metsäalat. Jos varsinaista työntekemispaikkaa ei ole, erityisaloilla matkat asunnolta erityiselle työntekemispaikalle rinnastetaan verotuksessa työmatkoihin. Kulut erityisalojen päivittäisistä matkoista asunnolta erityiselle työntekemispaikalle voidaan vähentää tulonhankkimiskuluina todellisen suuruisina ilman matkakustannusten omavastuuosuutta (750 e/v.), enimmäismäärää (7 000 e/v.) tai halvimman kulkuneuvon vaatimusta. Vähennys on mahdollista kuitenkin vain siltä osin kuin työnantaja ei korvaa kuluja verovapaasti. Erityisaloilla voidaan lisäksi vähentää lisääntyneet elantokustannukset tulonhankkimiskuluina, jos työnantaja ei ole korvannut niitä verovapaasti. Jos muuta selvitystä ei ole, vähennyksen määrä on sama kuin verovapaan ateriakorvauksen määrä. Vuonna 2016 ateriakorvaus on 10,00 euroa päivässä. Ateriakorvausta vastaavaa vähennystä ei voi tehdä, jos työnantaja on järjestänyt työpaikkaruokailun erityiselle työntekemispaikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Maatalouslomittajat Kunnan palveluksessa oleva maatalouslomittaja käy yleensä tilalla aamu- ja iltapäivällä ja saa kunnalta toisen päivittäisen matkan korvauksen ajettujen kilometrien mukaan. Maatalouslomittaja ilmoittaa toisen päivittäisen matkan kustannukset verotuksessaan tulonhankkimisvähennyksenä. Ratkaisutyössä verotuksessa ilmoitettava työmatkakustannus tulee rekisteröidä Esitetyt palkkatulot -näytöllä kohtaan Muut kulut. 100 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.8.1.5. Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö Päivärahaetuuden ja kuntoutusrahan määrä määräytyy työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Jos työkyvyttömyys tai etuusoikeus alkaa vuonna 2016, päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan perusteena käytetään vuoden 2014 verotuksessa todettuja työtuloja (SVL 1224/2004 11 luku 3 §). Verotuksessa todetut työtulot tarkistetaan vuosien 2016 ja 2015 palkkakertoimien suhteessa 1,373/1,363, jolloin kerroin on 1,0073. Verovuodelle vahvistettua YEL- ja MYEL-työtuloa käytetään vastaavasti etuuden perusteena. Yli viisi vuotta vanhat työtulot Jos tarvitset valmistelussa yli viisi vuotta vanhoja työtuloja, lähetä tuloja koskeva pyyntö TEOSPAIVARAHA-sähköpostiin. Työtulot ovat yleensä palautettavissa aikaisemmasta ratkaisusta tai tietokannasta. Jos työtuloja ei ole saatavissa ohjelmasta, saat erikseen ohjeet tietojen pyytämisestä vakuutetulta tai verohallinnolta. Arvioverotus Arvioverotettuja tuloja ei käytetä päivärahaetuuden ja kuntoutusrahan määrän perusteena niissä tapauksissa, joissa arvioverotus on tehty sen johdosta, että veroilmoitusta ei ole annettu (SVL 1224/2004 11 luku 2 § 6 mom.). Arvioverotus tehdään silloin, kun vakuutettu ei ole antanut omaa veroilmoitusta tai hän ei ole palauttanut korjattuna esitäytettyä veroilmoitusta (esim. ei ole ilmoittanut tuloa, jonka on saanut ja jota ei näy esitäytetyssä veroilmoituksessa). Jos kysymyksessä on palkansaaja, työnantaja antaa veroviranomaiselle vuosi-ilmoituksessa tiedot verovuonna maksamistaan palkoista ja luontoiseduista. Näitä vuosi-ilmoituksella veroviranomaiselle ilmoitettuja tuloja ei arvioveroteta. Verohallinnolta suorasiirtona saadut palkat ja muut työtulot on huomioitu SVL-työtulossa. Voit käyttää tuloja sellaisenaan etuuden perusteena. Jos yrittäjä ei ole antanut veroilmoitusta, yhtymän, maatalouden tai elinkeinotoiminnan arvioverotettu ansiotulo-osuus ei sisälly SVL-työtuloon. Jos yrittäjällä on YEL- ja/tai MYELvakuutus, arvioverotuksesta huolimatta voit ottaa YEL- ja/tai MYEL-työtulon etuuden perusteena huomioon. Verotustiedot-kyselyssä näytettävä Arvioverotus-tieto ei siis vaikuta päivärahan käsittelyyn verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Päivärahan hakija voi myös esittää kuuden kuukauden työtulot. Voit huomioida ja käsitellä hakijan esittämät tulot ohjeiden mukaisesti. 1.8.1.5.1. Yli vuodenvaihteen jatkuvat etuudet Verotuksessa todettu työtulo ei muutu niissä tapauksissa, joissa päivärahaetuus tai kuntoutusraha jatkuu ilman katkosta yli vuodenvaihteen. Vähimmäismääräinen kuitenkin muuttuu indeksitarkistuksen johdosta. Kun yli vuodenvaihteen jatkuneeseen päivärahaetuuteen tai kuntoutusrahaan tulee vähintään päivän katkos, käytetään sen jälkeisellä ajalla etuuden perusteena uutta verotuksessa todettua työtuloa (SVL 1224/2004 11 luku 3 §). Kuntoutusrahassa uutta työtuloa käytetään vain, jos kyseessä on uusi kuntoutus. 101 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Esimerkki Työkyvyttömyys alkaa marraskuussa 2015, jolloin työtulona on verovuoden 2013 verotuksessa todettu työtulo. Työkyvyttömyys jatkuu yli vuoden vaihteen 2015/2016. Sairauspäivärahan määrä lasketaan myös vuoden 2016 puolella verovuoden 2013 työtulon perusteella niin kauan kunnes etuuden maksaminen katkeaa vähintään yhden päivän ajaksi. 1.8.1.5.2. Etuuslajin vaihtuminen Jos päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan maksaminen jatkuu ilman päivänkään katkosta, mutta etuuslaji vaihtuu, haetaan uudet työtulot perusteeksi ohjelmallisesti. Jos edeltävässä etuudessa käytetty verotuksessa todettu työtulo on suurempi kuin uusi työtulo, käytetään edeltävän etuuden perusteena ollutta työtuloa. Jos sairauspäiväraha jatkuu suoraan osasairauspäivärahan jälkeen, sitä ei pidetä etuuslajin vaihtumisena. Sairauspäivärahan suuruus määräytyy osasairauspäivärahaa myönnettäessä laskettujen työtulojen perusteella. Esimerkki 1 Työkyvyttömyys alkaa vuonna 2015 jolloin sairauspäivärahan perusteena oleva työtulo on verovuodelta 2013. Sairauspäiväraha jatkuu yhtäjaksoisena vuoden 2016 tammikuun loppuun saakka. Äitiysrahakausi alkaa välittömästi sen jälkeen ilman päivänkään katkosta. Äitiysraha voidaan myöntää saman työtulon perusteella kuin sairauspäiväraha, jos sairauspäivärahan perusteena oleva työtulo on suurempi kuin muutoin äitiysrahan perusteena käytettävä verovuoden 2014 työtulo. 1.8.1.5.3. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja Jos vakuutetun oikeus osatyökyvyttömyyseläkkeeseen on alkanut sinä verovuonna, jolta työtulot on otettava sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan määrän perusteeksi, sairauspäiväraha tai kuntoutusraha määrätään edellisen verovuoden työtulojen perusteella edellyttäen, että ne ovat suuremmat kuin osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoden työtulot. Vertailu tehdään palkkakertoimella korottamattomien verotuksessa todettujen työtulojen kesken, jonka jälkeen tehdään pakkakerroinkorotus (SVL 1224/2004 11 luku 3 § 2 mom.). 1.8.1.5.4. Osa-aikaeläke Jos osa-aikaeläke on alkanut sinä verovuonna, jota koskevat työtulot olisivat työtulojen mukaan määräytyvän kuntoutusrahan perusteena, voidaan kuntoutusraha määrittää vakuutetun esittämien osa-aikaeläkkeen alkamista seuraavan täyden kalenterivuoden työtulojen perusteella. Havaitessasi eläkkeen alkaneen mainitun verovuoden aikana tiedustele hakijalta asiakaskirjeellä KRL16, haluaako tämä esittää vaihtoehtoiset työtulot. Esitettyjen työtulojen ei tarvitse olla vähintään 20 prosenttia verotuksessa todettuja työtuloja suuremmat. Osa-aikaeläkettä ei vähennetä vakuutetun esittämien eläkkeellä oloajan työtulojen perusteella määritetystä kuntoutusrahasta. 102 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Vakuutetun esittäessä selvityksen vaihtoehtoisista työtuloista laske käsin, mitä työtuloja käyttämällä saavutetaan kuntoutujan kannalta edullisin lopputulos eli suurin kuntoutusrahan ja eläkkeen yhteismäärä. Edellä mainittu kuntoutusrahan määrittelytapa on vaihtoehtoinen muille määräytymisperusteille, joten vakuutettu voi halutessaan esittää selvityksen myös esimerkiksi ns. kuuden kuukauden työtuloista (KKRL 566/2005 38 §). 1.8.1.6. Esitetyt työtulot Vakuutettu tai työnantaja voi hakea päivärahaa kuuden kuukauden työtulojen perusteella. Pyydä kuuden kuukauden palkkatiedot työnantajalta, jos hakemus saadaan vakuutetulta. Vaikka työntekijän työsuhde olisi jo päättynyt, voit hakemusta käsitellessäsi pyytää työnantajalta palkkatiedot, jos työnantajan yhteystiedot ovat käytettävissä tai saat ne vakuutetulta. Myös vakuutettu voi pyytää työnantajaa toimittamaan Kelaan palkkatiedot kuuden kuukauden ajalta hakemusta varten. Työnantaja voi ilmoittaa palkkatulot työnantajien asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta (Y17). Etuuden määrä lasketaan esitettyjen työtulojen perusteella, jos ne ovat jatkuvasti olleet kahdella kerrottuna vähintään 20 % suuremmat kuin verotuksessa todetut, palkkakertoimella tarkistetut työtulot. Tulot on esitettävä työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltävän kuuden kuukauden ajalta. Työtulot voidaan esittää päivälleen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltäneeltä kuudelta kuukaudelta tai viimeisimmän palkkakauden päättymisestä kuusi kuukautta taaksepäin. Esitetyt työtulot voidaan ottaa huomioon edellyttäen, että ne on luotettavasti selvitetty ja ne ovat jatkuvia. Pääsääntöisesti voit ottaa työtulot huomioon työnantajan ilmoituksen mukaisesti, ellei ole erityistä syytä epäillä, että ilmoitus olisi virheellinen. Kuuden kuukauden tuloina otetaan huomioon yleensä vain sellaiset tulot, jotka hakija on ansainnut sinä aikana, jona hän on ollut Suomen vakuutettu (SVL 1224/2004 11 luku 4 § 1 mom.). Kelan internet-sivuilla työnantajille on annettu ohjeet kuuden kuukauden työtulojen ilmoittamisesta. Lue lisää Ilmoitus 6 kuukauden palkasta Jos kuuden kuukauden palkkoja ei ole saatavissa suoraan työnantajalta ja joudut laskemaan työtulot palkkakuiteista, ota palkka huomioon samoin periaattein kuin työnantajan ilmoituksesta. Voit ottaa huomioon palkan kuuden kuukauden ajalta välittömästi työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävään päivään saakka tai työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävän palkkakauden päättymiseen asti. Etuuden alkamista edeltävään päivään Jos palkka esitetään kuuden kuukauden ajalta työkyvyttömyyden tai etuuden alkamista edeltävään päivään saakka, palkka ja siihen kuuluvat lisät otetaan huomioon päivästä päivään ilmoitetulta ajanjaksolta. Esimerkki 1 Äitiysloma alkaa 9.12. ja kuuden kuukauden palkat ilmoitetaan ajalta 9.6.–8.12. Palkan määrässä huomioidaan saman ajan ylityö-, vuorotyö- yms. lisät, esim. ylityökorvaus 8.12. tehdystä työstä, vaikka korvaus maksettaisiin seuraavan vuoden puolella. Niitä 103 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 ylityö-, vuorotyö- yms. lisiä ei oteta huomioon, jotka on ansaittu ennen 9.6. mutta jotka on maksettu ilmoitettuna aikajaksona. Palkkakausittain Jos kuuden kuukauden palkka esitetään palkkakausittain, työnantaja voi maksaa palkan lisiä, kuten ylityökorvauksia, vasta ylityön tekemistä seuraavassa palkkakaudessa. Tällöin kuuden kuukauden palkkaan voi ajanjakson ensimmäisessä palkkakaudessa sisältyä palkanlisiä työstä, joka on tehty kuuden kuukauden jaksoa edeltävänä aikana. Vastaavasti viimeisen palkkakauden aikana tehdystä ylityöstä saatu korvaus voi jäädä pois, jos se ei sisälly viimeiseen palkkakauteen. Tilanteet työsuhteen alkaessa tai päättyessä tulee huomioida erikseen. Esimerkki 2 Äitiysloma alkaa 9.12. ja kuuden kuukauden palkat ilmoitetaan palkkakausittain palkkakauden jaksotuksesta riippuen esim. ajalta 4.6. – 2.12. tai 28.5. – 25.11. Jos palkan lisät, kuten ylityökorvaukset, ilmoitetaan ylityön tekemistä seuraavassa palkkakaudessa, kuuden kuukauden palkkana voi tulla huomioitavaksi ylityökorvauksia 4.6. tai 28.5. alkavaa palkkajaksoa edeltävällä ajalla tehdystä ylityöstä. Vastaavasti 2.12. tai 25.11. päättyvän viimeisen palkkajakson aikana tehdyn ylityön korvaus voi jäädä pois, jos se ei sisälly kyseiseen palkkajaksoon. Vuosiloma-ajan palkan vaikutus Vuosiloma-ajan palkka voidaan maksaa etukäteen edellisessä palkkajaksossa. Tämä voi vaikuttaa siten, että kuuden kuukauden jaksoon sisältyy palkkaa alle tai yli kuudelta kuukaudelta. Huomio tämä, kun selvität kuuden kuukauden tuloja. Esimerkki 3 Kuuden kuukauden palkka ilmoitetaan ajalta 1.6.– 30.11.2015. Vuosiloma on pidetty kesäkuussa 2015 ja vuosiloman palkka on maksettu 31.5. päättyneessä palkkakaudessa. Vuosilomapalkka tulee ottaa huomioon kuuden kuukauden tuloissa. Muutoin kuuden kuukauden jaksoon sisältyy vain viiden kuukauden palkat. Esimerkki 4 Kuuden kuukauden palkka ilmoitetaan ajalta 1.12.2014– 31.5.2015. Vuosiloma on pidetty kesäkuussa 2015 ja vuosiloman palkka on maksettu 31.5. päättyneessä palkkakaudessa. Vuosilomapalkkaa ei tule ottaa huomioon kuuden kuukauden tuloissa. Muutoin kuuden kuukauden jaksoon sisältyy seitsemän kuukauden palkat. 104 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Muut huomioon otettavat palkkaerät Kuuden kuukauden tulojen lisäksi otetaan huomioon muut vuosittain maksettavat, palkkana pidettävät korvaukset, jotka ovat kertyneet enintään vuoden ajalta. Tällaisia suorituksia ovat esimerkiksi lomaraha, lomakorvaus ja muu toistuva suoritus kuten tulospalkkio tai bonus. Jos suorituksia maksetaan säännöllisesti jokaisen palkanmaksun yhteydessä, huomioi ne tällöin 6 kuukauden työtulojen arvioinnissa. Jos lomarahaa, lomakorvausta, tulospalkkiota tai bonusta ei makseta säännöllisesti palkanmaksun yhteydessä, työnantaja ilmoittaa nämä erät yleensä erillisenä suorituksena enintään vuoden ajalta. Selvitä palkkana maksettujen suoritusten jatkuvuus. Lomakorvaus on korvausta ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Tavallisimmin lomakorvausta maksetaan työsuhteen päättyessä. Lomakorvaus otetaan huomioon, jos palkkakausi, johon lomakorvaus sisältyy, on kokonaan tai osittain kuuden kuukauden ajalla. Enintään vuoden ajalta kertynyt lomakorvaus voidaan ottaa huomioon. Kuuden kuukauden tuloina huomioon otettavia työtuloja voidaan erityistilanteessa maksaa jälkikäteen, esim. palkkaturvalain nojalla maksettava palkka tai palkkasaatava, jonka työnantaja maksaa vakuutetulle takautuvasti tuomioistuimen päätöksen perusteella. Jos vakuutetulta on jäänyt ajallaan saamatta jokin kuuden kuukauden palkkaan kuuluva lisä ja työnantaja maksaa sen poikkeuksellisesti jälkikäteen, voit ottaa sen huomioon. Esim. jos palkkaan kuuluva kokemuslisä on virheellisesti jäänyt maksamatta kokonaan tai osalta kuuden kuukauden aikaa, voit oikaista päätöksen asiakkaan eduksi. Yrittäjän 6 kuukauden tulot Yrittäjän kuuden kuukauden työtuloina otetaan huomioon eläkelaitoksen vahvistamat YEL- ja MYEL-työtulot. Yrittäjän ja ammatinharjoittajan kuuden kuukauden työtulot saat YEL/MYELtyötulot-kyselyllä tai tarvittaessa asiakaskirjeellä (PRV18 tai VRV03) eläkelaitoksesta. Jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen tai kysymys on äskettäin alkaneesta yritystoiminnasta, yrittäjän tulee esittää selvitys elinkeinotoiminnan ansiotulosta tai palkkatulosta omasta yrityksestä. 1.8.1.6.1. Luotettava selvitys Luotettava selvitys palkansaajan kuuden kuukauden tuloista on työnantajan ilmoitus. Työnantaja voi ilmoittaa kuuden kuukauden tulot asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta (Y17). Luotettavana selvityksenä voidaan pitää myös työnantajan todistusta tai palkkakuittia, jos siitä käy ilmi riittävät tiedot. Luotettava selvitys yrittäjän tuloista on YEL/MYEL-työtulo. Jos yrittäjällä ei ole vahvistettua YEL/MYEL-työtuloa, luotettava selvitys voi olla kirjanpitoon perustuva tuloslaskelma ja tase tai osatilikaudelta laadittu välitilinpäätös. Jos työnantaja on vakuutetun lähisukulainen, tarkista onko vakuutusmaksut maksettu. Vakuutusmaksut näkyvät keskeneräisen verotuksen kyselyssä, jos työsuhde on ollut voimassa siten, että palkka sisältyy keskeneräisen verotuksen tietoihin. Arvioi myös onko palkka kohtuullisessa suhteessa työtehtäviin. Pyydä tarvittaessa palkkakuitit nähtäväksi. Vakuutettu ei voi yleensä itse työnantajan edustajana antaa selvitystä omista tuloistaan paitsi silloin, jos hän toimii yksin yrittäjänä eikä hän käytä ulkopuolista tilitoimistoa. 105 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.8.1.6.2. Jatkuvat työtulot Muu vuosittain maksettava korvaus Vakuutetulla on kaksi työtä Jatkuvilla tuloilla tarkoitetaan vakuutetun ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista ansaitsemia vakiintuneita ja säännönmukaisia tuloja. Arvioitaessa tulojen jatkuvuutta merkitystä on sillä, maksetaanko tuloa joka vuosi ja onko tulolla ollut vaikutusta ansiotasoon pitkällä aikavälillä. Jatkuvuuden arviointiin vaikuttaa lisäksi, perustuuko tulo esimerkiksi työsopimukseen tai muuhun vastaavaan sopimukseen, josta ilmenee palkanmaksun perusteet ja säännönmukaisuus. Sellaiset yrityksen tulokseen ja liikevaihtoon perustuvien palkitsemisjärjestelmien mukaiset suoritukset, joiden maksamisesta päätetään vuosittain erikseen, eivät täytä työtulon jatkuvuuden edellytystä. Tulo voi olla jatkuvaa, vaikka suorituksen määrä vaihtelee vuosittain tai sitä ei makseta joka vuosi, jos määräytymisperusteet on siten sovittu, esim. jos tulospalkkiota maksetaan vuosittain tietyn ehdon toteutuessa. Jos työtuloja on vähintään kuudelta kuukaudelta, niitä voidaan pitää jatkuvina. Selvitä etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltävän kuuden kuukauden aika. Jos työtuloja on kuudelta kuukaudelta, ota ne huomioon. Jos lomarahaa, lomakorvausta tai muuta palkkana pidettävää korvausta maksetaan säännöllisesti palkanmaksun yhteydessä, niin em. korvausten määrä sisältyy työnantajan ilmoittamaan palkkatulojen yhteismäärään. Lomarahaa ei tällöin erikseen lisätä palkkatulojen määrään. Jatkuvia voivat olla myös lyhyemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta esitetyt tulot alla mainituissa tilanteissa: • Työtulojen puuttumiselle on erityinen syy, esim. sairaus tai työttömyys. • Ammatin vaihtumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi tuloja on vain osalta kuuden kuukauden aikaa. • Työskentely vähintään kuusi kuukautta kestäväksi tarkoitetussa työsuhteessa tai esim. hoitovapaalta palatessa olisi jatkunut, ellei työkyvyttömyys tai oikeus etuuteen olisi alkanut. • Kyse on pätkätöistä, jossa lyhyet työssäolojaksot ja työttömänä työnhakijana oleminen vuorottelevat. Työtuloja voidaan pitää jatkuvina, vaikka vakuutettu ei juuri ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista ole ollut työssä. Tällöin edellytetään kuitenkin, että hänellä on erityinen syy työtulojen puuttumiselle työnteon lopettamisen ja työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisen väliselle ajalle. Esimerkki 1 Vakuutettu on ollut työttömänä työnhakijana kesäkuusta 2013 alkaen. Hän on saanut kahden kuukauden työn ajalle 1.2.– 31.3.2015. Hän palaa uudelleen työttömäksi työnhakijaksi 1.4.2015. Hän sairastuu 14.5.2015 alkaen ja hakee päivärahaa. Työtuloja ajalla 1.2.–31.3.2015 voidaan pitää jatkuvina. Tulojen puuttumiselle on erityinen syy, työttömyys, sekä ennen työsuhdetta että sen jälkeen. Tuloista riippuen etuus määräytyy vuoden 2014 verotuksessa todetuilla tuloilla, työttömyysetuuden suuruisena tai ottamalla huomioon tulot ajalta 1.2.–31.3.2015 kahdella kerrottuna. 106 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Vuosiloman palkka otetaan huomioon kuuden kuukauden työtulona, jos kuuden kuukauden aikaan sisältyy loma-aikaa. Satunnaisesti maksettavia tuloja ei pidetä jatkuvina. Jatkuvina työtuloina ei myöskään pidetä opiskelijan kesätyöstä ansaitsemia tuloja, vaikka hän olisi kesätyössä useana kesänä peräkkäin. Opiskelijalla voi kuitenkin olla jatkuvia työtuloja, jos hän työskentelee säännöllisesti opintojen ohella. Esimerkki 2 Vakuutettu opiskelee yliopistossa ja hän työskentelee kesän ajan 27.5.–6.9.2015 tavaratalon kassatyöntekijänä. Lisäksi hän työskentelee koko lukuvuoden ajan samassa tavaratalossa iltaisin kassatyöntekijänä 2–3 iltaa viikossa. Työtuloja voidaan pitää jatkuvina. Muu vuosittain maksettava korvaus Jatkuvina työtuloina pidetään myös sellaisia vuosittain maksettavia palkkana pidettäviä korvauksia, jotka ovat kertyneet enintään vuoden ajalta. Tällaisia suorituksia ovat esimerkiksi lomaraha, lomakorvaus ja muu toistuvasti maksettava suoritus kuten tulospalkkio tai bonus. Kertaluontoisia satunnaisesti maksettavia suorituksia ei huomioida jatkuvina tuloina, esim. aloitepalkkio tai projektipalkkio. Jos lomarahaa ei makseta säännöllisesti palkanmaksun yhteydessä, voit ottaa lomarahana huomioon työnantajan ilmoittaman enintään vuoden ajalta kertyneen lomarahan. Lomaraha on voitu maksaa jo ennen ilmoitettua kuuden kuukauden aikaa, mutta enintään 12 kuukauden aikana ennen kuuden kuukauden jakson päättymistä. Vaihtoehtoisesti voit huomioida lomarahan, joka maksetaan ilmoitetun kuuden kuukauden ajanjakson jälkeen seuraavassa palkkakaudessa. Arvioitua lomarahaa ei kuitenkaan huomioida. Esimerkki 3 • • • • Lomaraha maksetaan kerran vuodessa kesäkuun 15. päivänä. Työkyvyttömyys alkaa 1.6.2015, 6 kuukauden tulot ovat ajalta 1.12.2014–31.5.2015. Lisäksi voidaan ottaa huomioon lomaraha, joka on maksettu 15.6.2015 tai edeltävän vuoden lomaraha 15.6.2014. Olennaista on, että huomioon otetaan enintään vuoden kertymä. Lomakorvaus on korvausta ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Tavallisimmin lomakorvausta maksetaan työsuhteen päättyessä. Lomakorvaus otetaan huomioon, jos palkkakausi, johon lomakorvaus sisältyy, on kokonaan tai osittain kuuden kuukauden ajalla. Enintään vuoden ajalta kertynyt lomakorvaus voidaan ottaa huomioon. Työnantaja voi maksaa tulospalkkiota, bonusta tai muuta vastaavaa vuosittain toistuvaa palkaksi luettavaa suoritusta kuukausittain, kerran tai useamman kerran vuodessa. Jos tulospalkkiota ei makseta kuukausittain muun palkan yhteydessä, ota huomioon enintään vuoden ajalta kertyneet tulospalkkiot. Voit ottaa huomioon tulospalkkion, joka on maksettu jo ennen ilmoitettua kuuden kuukauden aikaa, mutta enintään 12 kuukauden aikana ennen kuuden kuukauden jakson päättymistä. Vastaavasti voit huomioida tulospalkkion, joka maksetaan ilmoitetun kuuden kuukauden ajanjakson jälkeen. Arvioitua tulospalkkiota tai bonusta ei kuitenkaan huomioida. Esimerkki 4 107 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • • • • Tulospalkkio maksetaan kahdesti vuodessa maaliskuun ja lokakuun palkan yhteydessä. Sairauspäivärahaa haetaan 3.9.2015 alkaen, 6 kuukauden tulot ovat ajalta 1.3.2015–31.8.2015. Huomioon voidaan ottaa lokakuun 2014 ja maaliskuun 2015 tulospalkkiot tai Mahdollista on myös huomioida maaliskuun 2015 tulospalkkio ja lokakuussa 2015 maksettava tulospalkkio, jos se etuutta haettaessa on tiedossa. Vakuutetulla on kaksi työtä Jos vakuutetulla on kaksi työtä, arvioi tulojen jatkuvuus kummankin työn tulojen osalta erikseen. Jos molemmat työt ovat palkkatyötä, tulot tulee esitettää samalta ajalta. Jos vakuutettu on samanaikaisesti palkkatyössä ja yrittäjänä, palkkatulot ja YEL/MYEL- työtulot otetaan huomioon samalta ajalta. Jos vakuutettu ei ole YEL/MYEL-vakuuttamisvelvollinen, hän voi esittää työsuhteesta saamiensa palkkatulojen rinnalla yrittäjätoiminnan tulot tilikaudelta tai verovuodelta, jolloin työkyvyttömyys tai etuusoikeus on alkanut tai sitä edeltäneeltä tilikaudelta tai verovuodelta. 1.8.1.6.3. Esitettyjen työtulojen arviointi Kun selvität kuuden kuukauden tuloja, arvioi tulot • työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä täydeltä kuuden kuukauden ajalta silloin, kun vakuutetulla on työtuloja ko. ajalta. Jos vakuutetulla ei ole työtuloja työkyvyttömyyttä tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä kuuden kuukauden ajalta, voit arvioida tulot seuraavilla tavoilla • kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos työtuloja on ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista ammatinvaihtumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi vain osalta kuuden kuukauden aikaa • työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisvuodelta ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta lähimmältä kuuden kuukauden ajalta, jos tulot ovat sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet. Tarkastelujaksoa pidennetään ohittamalla jaksot, joille on erityinen syy. • vähintään kuukauden työtuloja koskevan selvityksen perusteella, jos hakija esittää luotettavan selvityksen siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut työkyvyttömäksi tai oikeus etuuteen alkanut. Tämä koskee vain palkkatuloja (SVL 1224/2004 11 luku 4 § 5 mom. 1–3 virkkeet) • lyhytaikaisista työsuhteista saatujen tulojen perusteella, jos vakuutettu on jatkuvasti ollut joko työssä tai työttömänä työnhakijana ja hänellä on pätkätyöhistoriaa (SVL 1224/2004 11 luku 4 § 5 mom. 4 virke). Jos työtuloja ei löydy kuuden kuukauden ajalta, muut arviointiperusteet ovat rinnakkaisia. Sovella sitä perustetta, joka parhaiten sopii asiakkaan tilanteeseen. Huomaa, että SVL 1224/2004 11 luvun 4 §:n 5 momentin mukainen arviointiperuste (vähintään kuuden kuukauden työsuhde tai pätkätyö) soveltuu vain palkkatuloihin, ei yrittäjätuloihin. 108 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.8.1.6.3.1. Edeltävät kuuden kuukauden tulot Jos vakuutettu esittää luotettavan selvityksen työtuloistaan työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä kuudelta kuukaudelta ja tulot ovat jatkuvia, käytä näitä tuloja etuuden perusteena edellyttäen, että ne ovat kahdella kerrottuna vähintään 20 prosenttia suuremmat kuin verotuksessa todetut palkkakertoimella tarkistetut työtulot. 109 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.8.1.6.3.2. Ammatinvaihtuminen Vakuutetun työtulot voidaan hakemuksesta arvioida kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos vakuutetulla ammatin vaihtumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi on ollut työtuloja vain osalta kuuden kuukauden aikaa (SVL 1224/2004 11 luku 4 § 4 mom.). Ammatinvaihtumistilanteessa tulot voi esittää myös alle kuukauden ajalta. Ammatinvaihtumissäännöstä voidaan soveltaa, jos ammatinvaihtuminen on tapahtunut työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltäneen kuuden kuukauden aikana. Jos tapahtumasta on kulunut pitempi aika, selvitä, onko käytettävissä muita arviointiperusteita. Ammatinvaihtuminen on kysymyksessä esimerkiksi, kun opiskelija on valmistuttuaan mennyt koulutustaan vastaavaan työhön tai kun työtön on palannut työhön kouluttauduttuaan uuteen ammattiin. Valmistumisella tarkoitetaan virallista valmistumisajankohtaa. Jos opiskelija on kuitenkin saanut ammattiaan tai koulutustaan vastaavan työpaikan ennen muodollista valmistumista ja opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot, mutta ei ole vielä saanut todistusta valmistumisesta, voidaan ammatinvaihtumisen katsoa olevan kyseessä. Ammatinvaihtumissäännöstä ei voida soveltaa silloin, jos kysymyksessä on pelkkä palkannousu työtehtävien muuttumisen vuoksi. Ammatinvaihtumissäännöksen soveltaminen edellyttää lisäksi, että henkilö on pätevöitynyt tehtäväänsä suorittamalla tutkinnon tai kurssin oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksen kautta. Esimerkki 1 Hakija on työskennellyt tarjoilijana ravintolassa ja nimike on muuttunut vuoromestariksi. Hän huolehtii tilauksista ja työvuorosuunnittelusta ja hän on esimiesasemassa. Palkka on samalla noussut. Hakija ei ole suorittanut mitään tutkintoa tai kurssia. Ammatinvaihtumissäännöstä ei voida soveltaa. Tutkinnon suorittamisesta huolimatta kysymyksessä ei ole ammatinvaihtuminen, jos vakuutettu jatkaa edelleen samassa työssä. Esimerkki 2 Hakijalla on merkonomin koulutus. Hän on työskennellyt vastaanottoapulaisena lääkäriasemalla. Hän valmistuu sairaanhoitajaksi. Hän saa palkankorotuksen, mutta jatkaa edelleen vastaanottoapulaisen työssä. Ammatinvaihtumissäännöstä ei voida soveltaa. Ammatinvaihtumisena ei pidetä esimerkiksi sitä, että työtön aloittaa työn ammattiaan vastaamattomassa työssä tai kun vakuutettu vanhempain- tai hoitovapaan jälkeen palaa työhön. Ammatinvaihtumisesta ja jatkuvista työtuloista ei ole myöskään kysymys, jos vakuutettu on satunnaisesti tai lyhytaikaisesti työssä, esimerkiksi opiskelija, joka on työssä kesän ajan tai kun työskentelyä työn luonteesta johtuen on vain osan vuotta. Pääsääntöisesti työtulot arvioidaan uuden ammatin tulojen perusteella silloin, kun tuloja ammatinvaihtumisen johdosta on vain osalta kuuden kuukauden aikaa. Työtulot voidaan kuitenkin tapauskohtaisesti harkiten arvioida uuden ammatin työtulojen perusteella myös silloin, kun työtuloja on ollut kuuden kuukauden ajalta, mutta ne ovat olleet selvästi pienemmät kuin uuden ammatin mukaiset työtulot. Esim. opiskelijalla on voinut olla opintojen ohella ennen ammattiin valmistumista säännöllisiä tuloja kuuden kuukauden ajalta. 110 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.8.1.6.3.3. Ammatinvaihtumista vastaava muu syy Kotiäiti tai koti-isä Ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä voidaan pitää sitä, kun kotiäiti tai koti-isä on aloittanut ansiotyön hoidettuaan kotona lapsia useamman vuoden ajan. Hoitovapaalta tai vanhempainvapaalta paluuta yhden lapsen kotihoidon jälkeen ei rinnasteta ammatinvaihtumiseen, vaan edellytetään tätä pitempää työstä poissaoloa. Tässä tilanteessa saattaa tulla sovellettavaksi myös SVL 11 luvun 4 §.n 5 momentin säännös, jos työsuhde olisi kestänyt vähintään kuusi kuukautta, ellei työkyvyttömyys tai etuusoikeus olisi alkanut. Ulkomailta muutto Suomeen Jos henkilö muuttaa ulkomailta Suomeen ja tulee samalla Suomessa vakuutetuksi, etuuden perusteena voidaan käyttää SVL 11 luvun 4 §:n 4 momentin perusteella arvioituja Suomessa ansaittuja työtuloja. Ulkomailta muuttoa ja Suomen sairausvakuutukseen siirtymistä voidaan pitää ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen Osa-aikaeläkkeelle siirtymistä pidetään ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä. Jos osaaikaeläkkeellä oleva sairastuu osa-aikatyöskentelyn aikana eikä hänelle ole kertynyt työtuloja kuudelta kuukaudelta, työtulot voidaan arvioida vuosituloksi kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta. 1.8.1.6.3.4. Tarkastelujakson pidentäminen Jos vakuutetun työtulot viimeisen kuuden kuukauden aikana välittömästi ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeiden alkamista ovat erityisestä syystä olleet olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet, voidaan työtulot hakemuksesta ottaa huomioon myös muulta kuuden kuukauden työskentelyajalta kuin työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä ajalta. Työtulot voidaan ottaa huomioon kuitenkin vain työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisvuodelta ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta. (SVL 1224/2004 11 luku 4 § 3 mom.) Verovuoden tuloja ei voida käyttää kuuden kuukauden tulona. Työtulojen tarkastelujaksoa voidaan pidentää ohittamalla ne jaksot, joille löytyy erityinen syy työtulojen puuttumiselle. Työtulot otetaan huomioon lähimmältä sellaiselta ajalta, jonka aikana vakuutettu on ollut työssä kuusi kuukautta. Tarkastelujaksoa pidentämällä kertyneet kuuden kuukauden työtulot kerrotaan kahdella. Tästä muodostuu vuosityötulo. Tarkastelujaksoa voi pidentää, jos tulot ovat olleet olennaisesti pienemmät tavanomaiseen verrattuna. Olennaisena pidetään sitä, että vakuutettu on menettänyt työtuloja vähintään kuukauden ajalta. Jos tuloja löytyy edeltävän kuuden kuukauden aikana yli viideltä kuukaudelta, tarkastelujaksoa ei pidennetä. Voit soveltaa tarkastelujakson pidentämistä myös silloin, jos tuloja on lyhyemmältä ajalta kuin viideltä kuukaudelta, mutta niitä voidaan kuitenkin pitää jatkuvina eikä muita arviointiperusteita ole käytettävissä. Tarkastelujakson pidentämiseen oikeuttavia syitä ovat esimerkiksi: • sairaus • työttömyys tai • muu vastaava erityinen syy. 111 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Työtulot voidaan ottaa huomioon, vaikka niitä ei ole työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisvuoden ja sitä edeltävän kalenterivuoden ajalta täydeltä kuuden kuukauden ajalta, jos tulojen puuttumiselle on erityinen syy. On kuitenkin huomattava, että työtulojen tulee olla olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet. Olennaisena pidetään sitä, jos vakuutettu on kuuden kuukauden aikana menettänyt tuloja vähintään kuukauden ajalta. Sairauden perusteella tarkastelujaksoa voidaan pidentää myös silloin, kun vakuutettu on saanut sairausajan palkkaa, joka on ollut pienempi kuin säännöllinen palkka työssäoloajalla. Työttömältä edellytetään, että hän on ollut ilmoittautuneena työvoimatoimistoon työnhakijaksi. Työttömyyteen rinnastetaan aika, jolloin vakuutettu on osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin. Sairauden perusteella tarkastelujaksoa voidaan pidentää myös silloin, kun vakuutettu on saanut sairausajan palkkaa, joka on ollut pienempi kuin säännöllinen palkka työssäoloajalla. Sairautta ja työttömyyttä vastaava muu erityinen syy voi olla esimerkiksi • • • • • • asevelvollisuuden suorittaminen lakko ja työsulku äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa lapsen hoidon vuoksi otettu työsopimuslain mukainen hoitovapaa raskaus, jos hakija on raskauden vuoksi ja työolosuhteista johtuen siirretty varsinaisista työtehtävistään muihin tehtäviin tai hänen työtehtäviään taikka työaikaansa on muutettu (esim. ei enää tee vuorotyötä/yötyötä) sairaan lapsen, puolison tai vanhemman hoitaminen (hoitaja poissa työstä tai siirtynyt osapäivätyöhön taikka saanut esim. erityishoitorahaa tai omaishoidontukea) vakuutetun työn muuttuminen kokoaikatyöstä osa-aikatyöksi taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja vakuutettu on samanaikaisesti TE-toimistossa kokopäivätyönhakijana vakuutettu on muusta syystä osa-aikatyössä ja samalla kokoaikatyön hakijana TE-toimistossa (ei ole saanut kokoaikatyötä) palkan alentuminen osittaisen hoitovapaan tai osittaisen opintovapaan tms. syyn vuoksi • • • • kuntoutus riippumatta siitä, millaisesta kuntoutuksesta on kyse opintovapaalaissa tarkoitettu opintovapaa, jos vakuutettu ei saa palkkaa verottoman apurahan turvin suoritetut jatko-opinnot, joiden ajalta vakuutettu ei saa palkkaa vuorotteluvapaa • • • Erityisenä syynä ei pidetä • muuta kuin opintovapaalaissa tarkoitettua opintovapaata • sapattivapaata tai vastaavaa virkavapautta tai työlomaa 1.8.1.6.3.5. Uusi työsuhde tai työhönpaluu Työtulot voidaan arvioida vähintään kuukauden työtulojen perusteella vuosituloksi, jos vakuutettu esittää työnantajan antaman tai muun luotettavan selvityksen siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut työkyvyttömäksi tai etuusoikeus olisi alkanut (SVL 1224/2004 11 luku 4 § 5 mom. 1–3 virke). Työtulot voidaan arvioida vuosityötuloksi vähintään kuukauden työtulojen perusteella, jos • vakuutettu on ansainnut tulot vähintään kuudeksi kuukaudeksi sovitussa työ- tai virkasuhteessa tai 112 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • vakuutettu on palannut takaisin työhönsä hoito- tai muulta vapaalta vähintään kuukauden ajaksi, esimerkiksi sairauspoissaolon, vanhempainvapaan, kuntoutuksen tai vuorotteluvapaan päätyttyä ja • hän tulee kesken työssäolon työkyvyttömäksi tai etuusoikeus alkaa kesken työssäolon. Ainoastaan palkkatulo tai siihen verrattava henkilökohtainen tulo arvioidaan säännöksen nojalla vuosituloksi. YEL/MYEL-työtuloa tai yritystoiminnan ansiotuloja ei voida arvioida tämän säännöksen nojalla. Luotettava selvitys työssäolon jatkumisesta Hakijan tulee esittää selvitys siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut työkyvyttömäksi tai etuusoikeus olisi alkanut. Selvitys voi olla esim. • • • • työnantajan palkkailmoitus, josta ilmenee työsuhteen kesto työsopimus määräyskirja tai ote määräyskirjasta muu selvitys tai tieto, josta ilmenee työssäolon sovittu kesto Jos työssäolo on alun alkaen sovittu lyhyemmäksi kuin vähintään kuusi kuukautta kestäväksi tai se päättyy irtisanomiseen, purkamiseen tai irtisanoutumiseen kestämättä kuutta kuukautta, työtuloa ei voida arvioida vuosityötuloksi. Vähintään kuukauden tulo ja työaika Jotta tuloa voidaan pitää kuukauden tulona, tulee tulo olla ansaittu yhtäjaksoisessa kuukauden pituisessa työssäolossa joko yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työaika voi olla kokoaikatyötä, osa-aikatyötä tai muuta työaikajärjestelyä noudattavaa työtä. Työaika voi olla järjestetty esimerkiksi niin, että kuukaudessa on töitä kaksi viikkoa ja vapaata kaksi viikkoa, jolloin kahden viikon palkka katsotaan kuukauden tuloksi. Huomaa, että huomioon otettavaa työtuloa on myös vuosiloma-ajan palkka. Esimerkki 1 Hakija palasi töihin edelliseltä äitiysvapaalta 1.8.2015 ja oli osittaisella hoitovapaalla 1.8.2015– 31.12.2015. Kokopäivätyön hän aloitti 1.1.2016 ja on jäämässä äitiysrahalle 5.5.2016 alkaen. Etuutta haetaan kokopäivätyön ansioiden perusteella eli neljän kuukauden palkkojen perusteella. Hakijalla on ollut tuloja etuuden alkamista edeltävältä kuuden kuukauden ajalta, mutta ne ovat tavanomaista pienemmät osittaisen hoitovapaan vuoksi. Hoitovapaalta työhön palaaminen on SVL 11 luvun 4 § 5 mom. mukainen tilanne. Hakijan tulot voidaan arvioida neljän kuukauden kokopäivätyön perusteella vuosityötuloksi. Esimerkki 2 Hakija sairastui 1.2.2015. Laskettelukauden ajan hän kertoi tekevänä rinnetyöntekijän töitä laskettelukeskuksessa. Muun osan vuotta hän on työttömänä työnhakijana. Näin hän on tehnyt töitä useamman vuoden ajan. Nykyinen työsuhde alkoi 3.11.2014, ja se on voimassa laskettelukauden loppuun eli 10.5.2015 saakka. Kirjallista työsopimusta ei ole, vaan työn tekemisestä on sovittu suullisesti työntekijän ja työnantajan välillä. Hakijan sairausloma alkoi 1.2.2015. Hänen työtulonsa voidaan arvioida SVL 11 luvun 4 § 5 mom. mukaisesti vuosityötuloksi. Hakija on ollut työssä vähintään kuukauden ajan ennen sairastumistaan ja hänen työssäolonsa olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut työkyvyttömäksi. 113 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.8.1.6.3.6. Pätkätyöt Jatkuvina työtuloina voidaan ottaa huomioon myös lyhytaikaista työsuhteista saadut työtulot, jos vakuutettu on jatkuvasti ollut joko työssä tai työttömänä työnhakijana työmarkkinoiden käytettävissä ja hänen työhistoriastaan voidaan perustellusti päätellä, että työllistyminen olisi jatkunut joko useassa jaksossa tai yhdenjaksoisena (SVL 1224/2004 11 luku 4 § 5 mom. 4 virke). Työtulot voidaan arvioida vuosityötuloksi vähintään kuukauden tulon perusteella, jos • vakuutettu on tehnyt pätkätöitä ja ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista työssäolo on jatkunut vähintään kuukauden ajan yhden tai useamman työnantajan palveluksessa • vakuutetun työkyvyttömyys tai oikeus päivärahaetuuteen alkaa kesken työssäolon tai työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisen ja työn päättymisen välissä on enintään viikon työttömyysjakso, jolloin vakuutettu on ollut työttömänä työnhakijana ja • vakuutetun viimeistä työssäoloa edeltävältä ajalta kertyneestä työhistoriasta voidaan perustellusti päätellä, että työllistyminen olisi jatkunut ilman työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista joko useassa jaksossa tai yhdenjaksoisena. Työhistorian arviointi Pyydä vakuutetulta selvitys työhistoriasta viimeistä työssäolokuukautta edeltävältä vähintään vuoden ajalta. Työhistorian tulee osoittaa vakuutetun työllistyneen jatkuvasti pätkätöissä. Pätkätöiden välissä voi olla työttömyysjaksoja, jolloin vakuutettu on ollut työttömänä työnhakijana. Vähintään kuukauden tulo ja työaika Jotta tuloa voidaan pitää kuukauden tulona, tulee tulo olla ansaittu yhdenjaksoisessa kuukauden pituisessa työssäolossa joko yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työaika voi olla kokoaikatyötä, osa-aikatyötä tai muuta työaikajärjestelyä noudattavaa työtä. Työaika voi olla järjestetty esimerkiksi niin, että kuukaudessa on töitä kaksi viikkoa ja vapaata kaksi viikkoa, jolloin kahden viikon palkka katsotaan kuukauden tuloksi. 1.8.1.6.4. Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin Jos uusi päivärahaetuusjakso (sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat, erityishoitoraha ja kuntoutusraha) alkaa 30 päivän kuluessa edellisen päivärahaetuusjakson päättymisestä, päivärahaetuus määräytyy edellisen päätöksen perusteena olleilla kuuden kuukauden työtuloilla, jos ne ovat vähintään 20 % suuremmat kuin viimeisessä verotuksessa todetut työtulot. Jos kuuden kuukauden tulot kohdistuvat verovuoteen, niitä ei kuitenkaan voi enää käyttää. Esimerkki Hakija on ollut työkyvytön ajalla 20.10.–18.12.2015. Sairauspäivärahan perusteena on käytetty kuuden kuukauden työtuloa ajalta 1.7.–31.12.2014. Tarkastelujaksoa on SVL 11 luvun 4 §:n 3 momentin mukaisesti pidennetty erityisen syyn vuoksi. Hakija tulee työkyvyttömäksi 4.1.2016 ja hakee sairauspäivärahaa. Koska vuonna 2016 alkavan etuuden perusteena käytetään vuoden 2014 verotuksessa todettua työtuloa, ajalta 1.7.– 31.12.2014 esitettyjä kuuden kuukauden tuloja ei voida käyttää sairauspäivärahan perusteena. 114 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.8.1.6.5. Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot Yritystulon huomioon ottaminen Elinkeinotoiminnan ansiotulosta tehtävät vähennykset Yrittäjän päivärahaetuus määräytyy YEL- ja/tai MYEL-työtulon perusteella. Jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen, etuuden perusteena käytetään elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotuloa tai omasta yrityksestä saatua palkkatuloa (Oy). YEL- ja MYEL-työtulot YEL- ja MYEL-vakuutetun yrittäjän tai ammatinharjoittajan tulee esittää kuuden kuukauden työtulona luotettava selvitys mainittujen eläkelakien mukaan vahvistetuista työtuloista sekä muusta kuin yritystoiminnasta saadusta työtulosta (SVL 1224/2004 11 luku 4 § 2 momentti). Yrittäjän tai ammatinharjoittajan YEL/MYEL-työtulot saadaan Kelaan etuusjärjestelmän kyselyllä. Jos tiedot eivät ole kyseltävissä, ota yhteys eläkelaitokseen ja tiedustele, milloin vakuutustiedot ovat valmiina Kelan suorasiirtokyselyä varten. Voit tarvittaessa lähettää eläkelaitokselle yhteydenottopyynnön kirjeellä (PRV18, VRV03). Jos hakijalla on sekä MYEL- että YEL-työtuloa, otetaan molemmat huomioon kuuden kuukauden tuloissa. Jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen tai yritystoiminta on vasta aloitettu, selvitä elinkeinotoiminnan ansiotulot tai omasta yrityksestä saadut palkkatulot. Yritystulon huomioon ottaminen Tulot ja niihin kohdistuneet menot tulee esittää siltä kokonaiselta tilikaudelta tai verovuodelta, jonka aikana työkyvyttömyys tai etuusoikeus on alkanut tai sitä edeltäneeltä tilikaudelta tai verovuodelta. Elinkeinotoiminnan tuloja ei voi yleensä luotettavasti esittää tätä lyhyemmältä ajanjaksolta. Kokonaiselta tilikaudelta tehdystä tilinpäätöksestä ilmenevät yrityksen tulot ja niihin kohdistuneet menot eli yrityksen tulos ja varallisuusasema. Yrittäjä voi poikkeuksellisesti esittää tulot ja niihin kohdistuneet menot lyhyemmältä ajalta kuin kokonaiselta tilikaudelta tai verovuodelta. Voit arvioida yrittäjätulot välitilinpäätöksen perusteella silloin, kun kysymyksessä on aloittava yritys tai yrityksen toiminnassa tai tuotantosuunnassa on tapahtunut olennainen muutos. Aloittavan yrityksen välitilinpäätöksessä ei yleensä ole nähtävissä kaikkia tilinpäätöstietoja kuten poistot ja varaukset tai yrityksen nettovarallisuus, koska kyseessä on vajaa tilikausi. Tietojen luotettavuus on arvioitava tapauskohtaisesti esitetyn selvityksen perusteella. Elinkeinotoiminnan ansiotulojen selvittämistapaan vaikuttaa se, miltä ajalta työtulot tarvitaan, milloin elinkeinotoiminnan tilikausi päättyy ja mistä tiedot ovat selvitettävissä, esim.: • Pyydä elinkeinotoiminnan tilinpäätöstiedot, jos tilikauden päättymisestä on kulunut vähintään 4 kk eikä veroilmoitusta ole vielä jätetty. • Pyydä jäljennös veroilmoituksesta liitteineen, jos veroilmoituksen jättämisen määräaika on umpeutunut eivätkä elinkeinotoiminnan tulot ole vielä kyseltävissä keskeneräisen verotuksen kyselyssä • Käytä keskeneräisen verotuksen tietoja, jos viimeisimmän tilikauden tiedot ovat kyseltävissä, mutta verotuspäätöstä ei ole tehty. Kuule asiakasta ennen ratkaisun tekemistä, jos käytät keskeneräisen verotuksen tietoja. 115 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • Käytä henkilön verotuspäätöksen tietoja (Heky-> Verottajalta saadut tiedot -> Verotustietojen kysely), jos viimeisimmältä tilikaudelta on annettu verotuspäätös Yrittäjän ja ammatinharjoittajan veroilmoituksesta ja keskeneräisen verotuksen kyselystä saat enemmän tietoa kuin tuloslaskelmasta ja taseesta. Huomaa, että elinkeinotoiminnan tiedot ovat kyseltävissä keskeneräisen verotuksen tiedoista vasta 1.6. lukien, kun kaikki muut tietoryhmät ovat saatavilla jo 1.4. alkaen. Keskeneräisen verotuksen kyselyssä ei ole nähtävissä kaikkia veroilmoituksen erittelytietoja, esim. edellisten vuosien tappioiden vähentämistä. Arvioi tapauskohtaisesti, voitko laskea elinkeinotoiminnan ansiotulon pyytämättä veroilmoituksen jäljennöstä. Jos henkilö on yrittäjänä elinkeinoyhtymässä, jossa on myös muita osakkaita ja lasket ansiotulon määrän tilinpäätöstiedoista tai veroilmoituslomakkeelta, pyydä selvitys ansiotulojen jakosuhteesta yhtiömiesten kesken, esim. Verohallinnon lomake 35. Keskeneräisen verotuksen tiedoissa yhtymäosuudet ovat nähtävissä. Lue lisää vakuuttamisvelvollisuudesta kohdasta Määräytymisperusteet > Työtulot > Yrittäjän tai ammatinharjoittajan työtulot > YEL- ja MYEL-työtulot. Yrityksen ansio- ja pääomatulon laskemista varten voit käyttää alla olevaa apulomaketta. Yrittäjän ansiotulo-osuus saadaan, kun elinkeinotoiminnan tuloksesta vähennetään pääomatulo. Pääomatulon osuus on 20 % yrityksen nettovarallisuudesta. Pääomatulo-osuutta laskettaessa nettovarallisuus huomioidaan aina edellisen tilikauden lopun tilanteen mukaan. Vain aloittavilla yrittäjillä tulot ja nettovarallisuus huomioidaan saman tilikauden perusteella. Yksityinen elinkeinonharjoittaja tai maatalouden harjoittaja tai yrittäjäpuolisot yhdessä voivat vaatia, että 20 %:n tuoton sijaan käytetään 10 %:n tuottoa tai että jaettava yritystulo katsotaan kokonaan ansiotuloksi. Vaatimus on tehtävä ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Jaettava yritystulo katsotaan kuitenkin nettovarallisuudesta riippumatta pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa verovelvollisen omistamien maatalouden varoihin kuuluvien arvopaperien sekä elinkeinotoiminnan käyttövarallisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopaperien luovutusvoittoja. (Tuloverolaki 1535/1992 38 §) Elinkeinoyhtymän osakkaat (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) eivät voi tehdä edellä esitettyä vaatimusta. Pääomatulon osuus lasketaan elinkeinoyhtymässä aina 20 %:n tuoton mukaan. Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja tai maatalousyrittäjä ei ole vielä jättänyt veroilmoitusta ja ilmoittanut siinä vaatimustaan pääomatulo-osuuden huomioon ottamisesta, laske pääomatulon osuus 20 %:n tuoton mukaan. Jos puolisot toimivat yhdessä elinkeinonharjoittajina, yritystulo jaetaan puolisoiden kesken. Samoin elinkeinoyhtymän tulos jaetaan yhtymän osakkaiden tuloksi niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon. Elinkeinotoiminnan ansiotulosta tehtävät vähennykset Elinkeinotoiminnan ansiotulosta vähennetään asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset. YRITYKSEN ANSIO- JA PÄÄOMATULO-OSUUDEN LASKEMINEN Elinkeinotoiminnan tulos – pääomatulo-osuus => ansiotulo-osuus (työtulo) 1. Ammatinharjoittaja, liikkeenharjoittaja, maatalous Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai 116 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus) ………………………. _________________ vähennetään pääomatulo-osuus (*……………………...- _________________ Ansiotulo-osuus …………………………………………….….__________________ , josta hakijan osuus ___________% = TYÖTULO __________________ Pääomatulo-osuuden laskeminen Yrityksen nettovarallisuus, löytyy työtulotiedoista…………..___________________ (nettovarallisuus huomioidaan edellisen tilikauden lopun tilanteen mukaan) lisätään 30 % 12 kk:n palkoista……………………..….+___________________ (viimeisin tilikausi) Nettovarallisuus yhteensä ………………………………..…____________________ jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 %/10 %/0 %* riippuen hakijan vaatimuksesta = pääomatulo-osuus.(*_____________________ Nettovarallisuuden perusteella laskettua pääomatulo-osuutta käytetään, kun elinkeinotoiminnan tuloksesta lasketaan ansiotulo-osuus ja pääomatulo-osuus. Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska kyseessä on vuotuinen tuotto. Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus * Verovelvollisen tai yrittäjäpuolisoiden yhteisestä vaatimuksesta elinkeinonharjoittajan ja maatalouden harjoittajan pääomatulo-osuudeksi voidaan nettovarallisuudelle laskettavan 20 %:n vuotuisen tuotto-osuuden sijaan katsoa 10 %:n vuotuista tuottoa vastaava määrä tai jaettava yritystulo voidaan katsoa kokonaan ansiotuloksi. Vaatimus on tehtävä ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Jaettava yritystulo katsotaan kuitenkin nettovarallisuudesta riippumatta pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa verovelvollisen omistamien maatalouden varoihin kuuluvien arvopaperien sekä elinkeinotoiminnan käyttövarallisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopaperien luovutusvoittoja. (Tuloverolaki 1535/1992 38§) 2. Kommandiittiyhtiö/avoin yhtiö Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus) ………………………._________________ vähennetään äänettömän yhtiöm. voitto-osuus……....-__________________ Vastuunalaisten yhtiömiesten yritystulo………………..……__________________ vähennetään pääomatulo-osuus (*………………….…..- _________________ Vastuunalaisten yhtiömiesten ansiotulo-osuus………………_________________ , josta hakijan osuus ___________% = TYÖTULO __________________ Pääomatulo-osuuden laskeminen Yrityksen nettovarallisuus (löytyy työtulotiedoista……..___________________ (nettovarallisuus huomioidaan edellisen tilikauden lopun tilanteen mukaan) lisätään 30 % 12 kk:n palkoista………………..…….+___________________ (viimeisin tilikausi) Nettovarallisuus yhteensä ……………………………… ____________________ jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 % = pääomatulo-osuus (*___________________ 117 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Nettovarallisuuden perusteella laskettua pääomatulo-osuutta käytetään, kun elinkeinotoiminnan tuloksesta lasketaan ansiotulo-osuus ja pääomatulo-osuus. (* Jos ay/ky:ssä on useampi vastuunalainen yhtiömies, työtulotiedoissa näkyy jokaisen yhtiömiehen oma osuus niiden yhtymien elinkeinotoiminnan nettovaroista, joissa hän on osakas. Yhtiömiesten nettovarallisuudet on siis laskettava yhteen, jotta saadaan yrityksen nettovarallisuus. Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska kyseessä on vuotuinen tuotto. Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus. 3. Jos ay/ky:n yhtiömiesten osuudet ovat erisuuret, ansio- ja pääomatulojako tehdään oheisen ohjeen mukaisesti Lue lisää avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tuloverotuksesta. 1.8.1.6.6. Apurahansaajan työtulo Apurahan turvin tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa harjoittavat on vakuutettu verovuodesta 2009 alkaen maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisesti, vaikka heitä ei pidetä maatalousyrittäjinä. 118 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Apurahan saajan on otettava MYEL-vakuutus, jos hänelle on myönnetty Suomesta vähintään neljän kuukauden mittaiseen työskentelyyn tarkoitettu apuraha, joka on vuosiansioksi suhteutettuna vähintään 3 778,59 euroa. Apurahansaajan työtuloksi katsotaan verollinen apuraha, jos apurahansaaja ei ole velvollinen vakuuttamaan itseään apurahalla työskentelyn perusteella maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitetulla tavalla. Vakuutetun tulee esittää selvitys verollisen apurahan määrästä, jos hänelle ei ole vahvistettu MYEL-työtuloa. 1.8.1.6.7. Kunnaneläinlääkärin esittämät tulot Kunnaneläinlääkärin palkka muodostuu kunnan maksamasta palkasta ja eläinlääkärin asiakkailta perimistä käynti- ja toimenpidepalkkioista. Kunnaneläinlääkärin palkka ja asiakkailta perityt palkkiot muodostavat yhdessä päivärahaetuuden perusteena käytettävän työtulon. Kunnaneläinlääkärillä on eläinlääkintähuoltolain (765/2009,19 §) perusteella oikeus periä antamistaan palveluista kotieläimen omistajalta tai haltijalta kunnallisessa virkaehtosopimuksessa määrätty palkkio, matkakustannusten korvaus ja korvaus omistamiensa laitteiden käytöstä sekä korvaus käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuneista kustannuksista. Kunnaneläinlääkärin käynti- ja toimenpidepalkkioiden enimmäismäärät on määritelty kunnallisessa eläinlääkäritaksassa, joka on osa kunnallista lääkärien virkaehtosopimusta. Kunnaneläinlääkäri voi periä asiakkailta lisäksi kustannusten korvausta lääkkeistä ja hoitotarvikkeista todellisten kustannusten mukaisesti sekä eläinlääkäriavun antamisesta johtuvat matkakustannukset kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Lääkelain (395/1987 95 a §) mukaan eläinlääkäri saa periä luovuttamastaan lääkkeestä korkeintaan sen hinnan, minkä hän on lääkkeestä ja sen toimittamisesta suorittanut apteekille tai lääketukkukaupalle. Kunnaneläinlääkärillä on yleensä Y-tunnus ja hän pitää kirjanpitoa käynti- ja toimenpidepalkkioista sekä muista praktiikan tuotoista ja kuluista kuten ammatinharjoittaja. Hän ei kuitenkaan ole praktiikkatulojen osalta YEL-vakuuttamisvelvollinen. Kunnaneläinlääkäri tekee praktiikkatuloistaan elinkeinotoiminnan harjoittajan veroilmoituksen. Kunnaneläinlääkärin tulot näkyvät verotuksessa palkkatuloina ja elinkeinotoiminnan ansiotuloina. Kuuden kuukauden tuloina otetaan huomioon kunnan maksaman palkan lisäksi elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus tilinpäätöstietojen tai veroilmoituksen mukaisesti. Kunnaneläinlääkäri kuuluu kunnallisen eläkelain piiriin. Eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon kunnan virkatehtävistä suorittamien palkkausetujen lisäksi eläinlääkärin eläinten omistajilta tai haltijoilta perimät toimenpidepalkkiot. Kunnan tulee vahvistaa kullekin eläinlääkärille vuosittain toimenpidepalkkioiden määrä ja ilmoittaa se eläkelaitokselle. Vuonna 2015 palkkioiden määrä voi olla enintään 50 403,60 euroa. Kunnan vahvistamaa toimenpidepalkkioiden määrää ei kuitenkaan voida käyttää päivärahaetuuden määräytymisen perusteena, koska menettelystä ei ole säädetty sairausvakuutuslaissa. Kunta maksaa eläinlääkärille palkallisen virkavapaan kuten sairauspoissaolon tai perhevapaan ajalta tavallista suurempaa palkkaa, koska eläinlääkäri ei saa virkavapaan ajalta asiakastuloja. Kunta hakee päivärahaetuuden itselleen palkkaa vastaavalta osalta. Jos kunnaneläinlääkäri toimii eläinlääkärin toimen ohella yrittäjänä yksityisvastaanotolla, hän kuuluu tämän yksityisyrittäjätoiminnan osalta YEL-vakuutuksen piiriin. 119 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.8.1.6.8. Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo voidaan ottaa päivärahaetuuden perusteeksi kuuden kuukauden tuloja laskettaessa, jos henkilö on ansainta-aikana ollut Suomessa vakuutettu. Ulkomaan työtuloa käytetään silloin, kun vakuutetulle ei ole määritelty vakuutuspalkkaa. Työtuloksi katsottavasta vakuutuspalkasta tehdään vakuutusmaksuvähennys (4,60 %, v. 2016) ja tulonhankkimisvähennys (SVL 1224/2004 4 a §, 5 §). Ulkomailla ansaitut työtulot Päivärahaetuus voi poikkeuksellisesti määräytyä ulkomaan työtulon perusteella edellyttäen, että kysymyksessä on henkilö, • joka on aiemmin ollut Suomessa vakuutettu ja palaa takaisin Suomen vakuutukseen ja • on ollut palkkatyössä ja ansainnut tulot työskennellessään EU:n jäsenvaltiossa tai valtiossa, jossa sovelletaan EU:n lainsäädäntöä ja • jolla ei ole Suomessa verotuksessa todettua työtuloa eikä Suomessa ansaittua 6 kuukauden työtuloa. Ulkomailla ansaitut työtulot otetaan huomioon soveltuvin osin samoin perustein kuin Suomessa ansaitut työtulot. Tällöin huomioidaan sellaiset tulot, joita Suomessa pidetään sairausvakuutuslain mukaisina työtuloina. Vähennykset huomioidaan kuten vastaavissa tilanteissa muutoinkin. Jos ulkomailla ansaitut tulot ovat huomattavasti matalammat tai korkeammat kuin Suomessa vastaavassa työssä ansaittavat tulot, voidaan tuloina ottaa huomioon sellaisen henkilön tulot, joka työskentelee Suomessa vastaavissa tehtävissä ja jolla on hakijaan verrattava kokemus ja pätevyys. Vertailussa voidaan käyttää Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukaisia palkkatilastoja Palkkarakenne 2014. Ulkomaan palkkatulot voidaan ottaa huomioon, kun työkyvyttömyys tai etuusoikeus on alkanut 1.1.2015 tai sen jälkeen. 1.8.1.6.9. Osatyökyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan vakuutetun saira-uspäivärahan ja kuntoutusrahan perusteena voidaan käyttää kuuden kuukauden tuloja, jos ne kerrottuna kahdella ovat vähintään 20 prosenttia suuremmat kuin palkkakertoimella tarkistettu verotuksessa todettu työtulo. Osatyökyvyttömyyseläke ei ole erityinen syy pidentää kuuden kuukauden tarkastelujaksoa. Siten osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan vakuutetun verotuksessa todettua työtuloa verrataan työkyvyttömyyttä välittömästi edeltäneisiin kuuden kuukauden tuloihin. Jos sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan perusteena olevat kuuden kuukauden tulot ovat ajalta ennen osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamista tai osatyökyvyttömyyseläke on alkanut kyseisenä kuuden kuukauden tulojen esittämisaikana, vähennetään sairauspäivärahasta osatyökyvyttömyyseläke. Jos kuuden kuukauden tulot ovat kokonaisuudessaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä oloajalta, ei eläkettä vähennetä sairauspäivärahasta tai kuntoutusrahasta (SVL 1224/2004 11 luku 3 § 2 mom. ja 12 luku 4 § 2 mom.). 120 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.8.2. Edeltävän etuuden perusteella Kuntoutusraha voi määräytyä seuraavien edeltävien etuuksien perusteella • sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha – välittömästi ennen kuntoutusta maksettu • työttömyysetuudet – edeltäneiden 4 kuukauden aikana maksettu • opintoraha – edeltäneiden 4 kuukauden aikana maksettu • kuntoutusraha – edeltäneiden 6 kuukauden aikana maksettu Jos kuntoutuja on saanut useampaa kuin yhtä edellä mainituista etuuksista, tulee kuntoutusrahan perusteeksi se etuus, jonka perusteella määräytyvä kuntoutusraha on suurin. Katso tekninen ohje: Valmistelu > Erityisperusteet > Vertailtava määrä 1.8.2.1. Työttömyysetuudet Kuntoutusraha voi määräytyä edeltävän työttömyysturvalain mukaisen etuuden perustella, jos sitä on maksettu edeltävän 4 kuukauden aikana. Näitä etuuksia ovat • peruspäiväraha • ansiopäiväraha • työmarkkinatuki. Kuntoutusraha on vähintään 86 prosenttia maksetun työttömyysetuuden päiväkohtaisesta määrästä 10 prosentilla lisättynä. Huomioi työttömyysetuudesta seuraavat asiat: • Jos vakuutettu on saanut 4 kuukauden sisällä useampaa kuin yhtä työttömyysetuutta, esimerkiksi ansiopäivärahaa ja työmarkkinatukea, kuntoutusrahan määrä lasketaan ohjelmallisesti vakuutetulle edullisimman vaihtoehdon mukaan. • Jos työttömyysetuuden määrästä on vähennetty asiakkaan saama muu sosiaalietuus – jota ei vähennetä kuntoutusrahasta, kuntoutusraha määräytyy tosiasiallisesti maksetun työttömyysetuuden määrän perusteella. – joka vähennetään kuntoutusrahasta, kuntoutusraha määräytyy täyden työttömyysetuuden määrän perusteella. • Jos tytöttömyysetuus on maksettu soviteltuna ansiotulojen vuoksi, kuntoutusraha määräytyy täyden työttömyysetuuden määrän perusteella. • Jos työttömyysetuuteen sisältyy lapsikorotus, se huomioidaan kuntoutusrahan määräytymisessä. • Jos työttömyysetuuden määrää on vähentänyt työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioitava ansiotulo, kuntoutusraha määräytyy tosiasiallisesti maksetun työttömyysetuuden määrän perusteella. 121 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Kuntoutusrahan määrää ei tarkisteta, vaikka työttömyysetuuteen vaikuttavissa tuloissa tapahtuisi myöhemmin muutoksia. Kuntoutusrahaa ei tarkisteta myöskään työttömyysetuuden tason korottamisen vuoksi. Työttömyysetuuden perusteella määräytyvän kuntoutusrahan määrässä ei huomioida: • työttömyysetuuden sovittelussa huomioon otettava tuloa • työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 7 §:ssä tarkoitettua etuutta, joka SVL (1224/2004) 12 luvun 2 §:n mukaan on vähennettävä sairauspäivärahasta – muu työkyvyttömyyden perusteella maksettava lakisääteinen etuus • ansiopäivärahan korotettua ansio-osaa eikä muutosturvan ansio-osaa siltä osin kuin niiden määrät ylittävät työttömyysturvalain (1290/2002)6 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvän ansio-osan • peruspäivärahan korotusosaa ja muutosturvalisää • työmarkkinatuen korotusosaa. Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Suhde muihin etuuksiin > Työttömyysetuudet 1.8.2.2. Kuntoutusrahat Kelan kuntoutusraha Kuntoutusrahan määrä voidaan laskea edeltävän kuntoutusrahan perusteella. Määrä on vähintään yhtä suuri kuin kuntoutusraha, jota asiakkaalle on maksettu edeltävien 6 kuukauden aikana ennen uuden kuntoutuksen tai odotusajan alkamista. Jos edeltävänä etuutena on maksettu osakuntoutusrahaa, määrä on vähintään yhtä suuri kuin osakuntoutusrahan perusteena ollut täysi kuntoutusraha. Esimerkki Asiakkaan kuntoutusrahan määrä oli 70e/pvä, mutta se on maksettu osakuntoutusrahana 35e/pvä. Seuraava kuntoutus käynnistyy 6 kk sisällä, joten asiakkaan kuntoutusraha määräytyy vähintään 70e/pvä, ellei se määräydy muilla perusteilla korkeammaksi. Erikoistilanne Edeltävänä etuutena käytettävä kuntoutusraha on voinut perustua työttömyysetuuteen, jolloin sen määrä on ollut 86 % työttömyysetuudesta korotettuna 10 %:lla. Uutta kuntoutusrahaa määrittäessä 10 %:n korotusosaa ei lasketa mukaan. Järjestelmä tekee laskennan automaattisesti. Esimerkki Edeltävänä etuutena käytetyn kuntoutusrahan määrä 30,90 e/pv on perustunut työmarkkinatukeen. Kun uuden kuntoutusrahan määrää lasketaan, järjestelmä jättää huomioimatta 10 %:n korotusosan ja määräksi tulee 28,09 e/pv 122 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Työeläkelakien mukainen kuntoutusraha Jos asiakas on saanut kuntoutusrahan alkamista edeltävän kuuden kuukauden aikana työeläkelakien, eläkeohjesäännön tai eläkesäännön mukaista kuntoutusrahaa, kuntoutusraha on vähintään tuon edeltävän kuntoutusrahan suuruinen. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon mainittuun kuntoutusrahaan sisältyvää 33 %:n korotusta. 1.8.2.3. Opintoraha Kuntoutusrahana maksetaan kuntoutuksen alkaessa vähintään opintorahan kuukausimäärän kahdeskymmenesviidesosa lisättynä 10 %:lla, kun kuntoutuja on saanut kuntoutusrahan alkamista edeltävän neljän kuukauden aikana opintotukilain mukaista opintorahaa. Käytännössä kuntoutusraha ei kuitenkaan määräydy opintorahan vaan vähimmäismäärän perusteella, sillä vähimmäismäärä on aina opintorahan perusteella määritettyä kuntoutusrahaa suurempi. 1.8.2.4. Sairauspäiväraha Jos kuntoutuja on saanut välittömästi ennen kuntoutuksen alkamista sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa, on kuntoutusraha vähintään sairauspäivärahan suuruinen. Jos kuntoutuja on saanut välittömästi ennen uuden kuntoutuksen alkamista sairausvakuutuslain mukaista muuta päivärahaa, voidaan kuntoutusraha määrittää edeltävän päivärahan määrittämisessä käytettyjen työtulojen perusteella. Sama koskee päivärahaa välittömästi seuraavaa odotusajan kuntoutusrahaa, joka maksetaan 20 %:lla vähennettynä. Jos edeltäneen päivärahan perusteena on käytetty vakuutetun esittämiä työtuloja, voidaan niitä käyttää myös kuntoutusrahan perusteena, jos kuntoutus alkaa 30 kalenteripäivän kuluessa edeltäneen päivärahan päättymisestä. Lue lisää tilanteesta, jossa edeltävä etuus perustuu esitettyihin työtuloihin: Määräytymisperusteet > Työtulot > Esitetyt työtulot > Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin 1.8.3. Eläkkeensaajan kuntoutusraha Tällä sinulla kerrotaan, milloin asiakkaalle maksetaan eläkkeensaajan kuntoutusrahaa, luetellaan sen määrään vaikuttavat eläkkeet ja niiden osat sekä miten ulkomailta maksettava eläke vaikuttaa kuntoutusrahaan. Alasivuilla kerrotaan, miten toimia seuraavissa tilanteissa: • Kuntoutusraha on maksussa tai sitä on maksettu, ja eläke myönnetään samalle aikaa (Takautuva eläke). • Asiakas hakee kuntoutusrahaa ja eläkehakemus vireillä. 123 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määräytyminen Eläkkeensaajan kuntoutusrahaa (KKRL 566/2005 3 luku 34 § 1 mom. )maksetaan asiakkaalle, joka saa: • täyttä työkyvyttömyyseläkettä toistaiseksi tai määräaikaista kuntoutustukea työeläkelakien tai kansaeläkelain perusteella • yksilöllistä varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä • sukupolvenvaihdoseläkettä maatalousyrittäjien eläkelain tai maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain nojalla. Kuntoutusraha määräytyy asiakkaalle maksettavien eläkkeiden lakisääteisten bruttomäärien perusteella, mukaan lukien Kelan maksama takuueläke ja lapsikorotus. Eläkkeensaajan asumisja hoitotuki eivät vaikuta kuntoutusrahan määrään. Kertasuorituksena maksettuja eläkkeitä ei huomioida eläkkeensaajan kuntoutusrahan perusteena, koska kyse ei ole kuukausittain maksettavasta eläkkeestä. Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä päivää kohden on kahdeskymmenesviidesosa asiakkaalle kuukausittain maksettavien eläkkeiden yhteismäärän kymmenesosasta. Asiakkaan saadessa edellä mainittuja eläkkeitä kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana, vaikka asiakas tekisi työtä ja saisi työtuloja. Jos eläkkeen määrä muuttuu, se lakkaa tai sen maksaminen keskeytetään kesken kuntoutuksen, kuntoutusraha määritetään uudelleen eläkkeen muutoksesta tai lakkaamisesta lukien. Esimerkki Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva asiakkaan kuntoutusraha määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana, vaikka hänellä olisi esittää työtuloja. Jos eläkkeen määrä muuttuu, se lakkaa tai sen maksaminen keskeytetään kesken kuntoutuksen, kuntoutusraha määritetään uudelleen eläkkeen muutoksesta tai lakkaamisesta lukien. Eläkkeensaajalle ei osakuntoutusrahaa Eläkkeensaaja voi tehdä kuntoutuksen ohessa työtä samoilla säännöillä kuin kuntoutusrahassa muutenkin. Osakuntoutusrahan sijasta asiakkaalle maksetaan kuitenkin eläkkeensaajan kuntoutusrahaa. Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Myöntämisedellytykset > Työstä estyminen Poikkeustilanteet Kuntoutusraha ei määräydy eläkkeensaajan kuntoutusrahana seuraavissa tilanteissa: • Työkyvyttömyyseläke on myönnetty KEL 568/2007 12 § 4 mom. mukaan (pysyvä sokeus, liikuntakyvyttömyys tai avuttomuus). • Eläke on jätetty lepäämään. Työeläkelait Työeläkelaeilla tarkoitetaan seuraavia yksityisalojen ja julkisten alojen työeläkelakeja (TyEL 395/2006 3 §): 124 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • • • • • • • • • • työntekijän eläkelaki (395/2006) merimieseläkelaki (1290/2006) yrittäjän eläkelaki (1272/2006) maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006). kunnallinen eläkelaki (549/2003) ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaki (550/2003) valtion eläkelaki (1295/2006) ja laki valtion eläkelain voimaanpanosta (1296/2006) evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (261/2008) ortodoksisesta kirkosta annettu laki (985/2006) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 13 §:ään perustuvat eläkesäännökset; Suomen Pankista annetun lain (214/1998) 11 §:n 2 momentin 6 kohdan nojalla annettu eläkesääntö • eräiden valtakunnassa voimassa olevien valtion eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettu maakuntalaki (ÅFS 54/2007) • kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annettu laki (329/1967) • valtioneuvoston jäsenen oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perheeläkkeestä annettu laki (870/1977) Edellä lueteltujen säännösten mukaisiin eläkkeisiin rinnastettavia ovat julkisoikeudelliset vanhat ja ylimääräiset eläkkeet, jotka eivät ole (TyEL 395/2006 3 §):ssä mainitut lakeihin perustuvat eläkkeet. Vanhoja ja ylimääräisiä eläkkeitä maksetaan työ- tai virkasuhteeseen perustuen ja ne ovat (TyEL 395/2006 92 §):ää sovellettaessa yhteensovitettavia eläkkeitä. Eläkettä ulkomailta Ulkomailta maksettavat vastaavat lakisääteiset eläkkeet otetaan huomioon bruttomääräisinä. Ulkomailta maksettavaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä ei oteta huomioon, jos sen määrä jää alle kuntoutusrahan vähimmäismäärätason (25 x sairauspäivärahan vähimmäismäärä 23,93 e = 599e vuonna 2016). Pientä ulkomaan eläkettä saavaa asiakasta ei pidetä (KKRL 566/2005 34 §):ssä tarkoitettuna työkyvyttömyyseläkkeenä, joten asiakkaalle ei makseta eläkkeensaajan kuntoutusrahaa vaan kuntoutusraha määritetään muulla perusteella. Jos asiakas saa eläkettä sekä Suomesta että ulkomailta, niiden yhteismäärä otetaan määrittämisen pohjaksi. 1.8.3.1. Takautuva eläke Tällä sivulla kerrotaan, miten kuntoutusraha määräytyy, kun asiakkaalle myönnetään takautuvasti kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke Kelasta tai työeläkelaitoksesta ja kuntoutusrahaa on maksettu samalta ajalta. Ohjetta selvennetään esimerkeillä. • Työeläkelaitos myöntää työeläkkeen takautuvasti • Kela myöntää työkyvyttömyyseläkkeen takautuvasti • Kela ja työeläkelaitos myöntävät eläkkeen takautuvasti 125 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Työeläkelaitos myöntää työkyvyttömyyseläkkeen Pääsääntöisesti työeläkelaitokset eivät myönnä työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ilman erityistä syytä, ennen kuin Kelan kuntoutusrahan maksaminen on päättynyt. Jos työeläkelaitos on kuitenkin myöntänyt eläkkeen takautuvasti ja asiakas on saanut samalta aikaa Kelan maksamaa kuntoutusrahaa, työeläkelaitos ei aloita eläkkeen maksamista tältä ajalta. Kuntoutusraha tarkistetaan eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi eläkkeen maksun alkamispäivästä lukien. Kuntoutusrahaa ei tarkisteta eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi eläkkeen myönnön takautuvalta ajalta, koska eläkettä ei ole maksettu. Työeläkelaitoksen päätös muodostaa Oiwaan Tarkistettava asia -työn. Selvitä työeläkkeen alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä Työeläkkeet ja korvaukset -kyselyllä (HEKY). Ilmoita eläkelaitokselle, jos kuntoutusrahaa on maksettu työeläkkeen alkamispäivän ja eläkkeen maksun alkamispäivän välillä. Käytä kirjettä KRV05 ja kirjaa siihen jokainen maksujakso erikseen. Jos kuntoutusrahaa ei ole maksettu, käytä kirjettä KRV06. Erityistilanne Jos työeläkelaitos on myöntänyt sekä maksanut työkyvyttömyyseläkettä samalta aikaa kuin kuntoutusrahaa on maksettu, sillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Lue lisää: • Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha • TyEL 395/2006 32 § • TyEL 395/2006 43 § Esimerkki Asiakkaalle on myönnetty kuntoutusraha ajalle 1.2. – 30.4. ja sitä on maksettu 15.4. saakka. Kelaan tulee tieto, että asiakkaalle on myönnetty työeläkelakien mukainen täysi kuntoutustuki 1.3. lukien ja sen maksu alkaa 1.5. Kuntoutusraha maksetaan 30.4. saakka entisin perustein. Kela myöntää työkyvyttömyyseläkkeen takautuvasti Kelan eläkkeet (työkyvyttömyys- ja takuueläke) voidaan myöntää takautuvasti samalle ajalle, jolta on maksettu kuntoutusrahaa. Samalta ajalta maksettu kuntoutusraha peritään regressinä takautuvasti myönnettävistä eläkkeistä. Maksettua ylläpitokorvausta ei peritä, koska takautuva eläke ei vaikuta asiakkaan oikeuteen saada ylläpitokorvausta. Eläkekäsittelijä selvittää päätöstä antaessaan kuntoutusrahan maksamista koskevat tiedot ja rekisteröi kuntoutusrahan regressiä koskevat tiedot. Eläkepäätöksen jälkeen asiasta lähtee tieto kuntoutusrahaan (OIWAssa Tarkistettava asia -työ). Selvitä ensin maksutiedoista, mihin saakka kuntoutusrahaa on maksettu. Tarkista kuntoutusraha eläkkeen alusta lukien ja vie eläke vähentäväksi etuudeksi kuntoutusraharatkaisuun. Muuta kuntoutusraha määräytymisperuste eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi tulevalle ajalle, jolta kuntoutusrahaa ei ole vielä maksettu. Eläkkeensaajan kuntoutusrahaa saava voi saada ylläpitokorvausta, jos kuntoutusrahan ja sen perustana olevien eläkkeiden määrä yhteensä ei ylitä edellä mainittua vähimmäismäärää. Lue lisää: • Kuntoutusrahan prosessi • KEL 568/2007 70 § 1 mom. 126 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Esimerkki Asiakkaalle on myönnetty kuntoutusraha ajalle 1.2. – 30.4. ja sitä on maksettu 15.4. saakka. Kela on myöntämässä asiakkaalle kuntoutustuen 1.1. alkaen. Kuntoutusraha tarkistetaan 1.2. alkaen ja kuntoutustuen määrä viedään vähentäväksi etuudeksi 15.4. saakka. Kuntoutusraha tarkistetaan eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi 16.4. alkaen ja sen määrä perustuu kuntoutustuen määrää Kela ja työeläkelaitos myöntävät eläkkeen takautuvasti Asiakas voi saada takautuvan eläkepäätöksen työeläkelaitokselta ja Kelalta. Eläkkeiden alkamisajat voivat poiketa toisistaan. Selvitä eläkkeiden alkamisajat ja työeläkkeen maksun alkamisaika. Huomaa, että työeläkkeen alkamispäivä ja eläkkeen maksun alkamispäivä voivat erota toisistaan. Tarkista kuntoutusraha, kuten edellä on esitetty. Esimerkki Asiakkaalle on myönnetty kuntoutusraha ajalle 1.2. – 31.5 ja sitä on maksettu 15.4. saakka. Kela on myöntämässä asiakkaalle työkyvyttömyyseläkkeen 1.1 alkaen. Työeläkelaitos on myöntänyt työkyvyttömyyseläkkeen 1.3. alkaen ja sen maksu alkaa 1.5 lukien. Kuntoutusraha tarkistetaan 1.2. alkaen. Kelan eläkkeen määrä viedään vähentäväksi etuudeksi 15.4. saakka. Työeläkelaitoksen eläkettä ei vähennetä takautuvalta ajalta ja sen vaikutus poistetaan. Kuntoutusraha tarkistetaan eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi 16.4. alkaen. Kuntoutusraha määräytyy työeläkkeen ja Kelan eläkkeen perusteella. 1.8.3.2. Eläkehakemus vireillä Asiakkaalla voi olla samanaikaisesti vireillä sekä kuntoutusraha- että työkyvyttömyyseläkehakemus Kelassa ja/tai työeläkelaitoksessa. Työeläkelaitoksessa olevan hakemuksen vireilläolotieto selviää Työeläke-kyselyllä. Selvitä eläkehakemuksen käsittelyvaihe Oiwasta (Työkyvyttömyyden selvittäminen -työ), Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksesta tai työeläkelaitoksesta. 1. Jos eläkeratkaisun tekeminen viipyy Kelassa, ota yhteys asiakkaaseen ja kerro, miten kuntoutusrahan maksaminen vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeeseen: • Jos Kelan eläke (työkyvyttömyyseläke- ja takuueläke) myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta kuntoutusrahaa on maksettu, peritään samalta ajalta maksettu kuntoutusraha regressinä takautuvasti myönnettävistä eläkkeistä. Voit ratkaista kuntoutusrahan, koska regressimenettely on mahdollista. 2. Jos eläkeratkaisun tekeminen viipyy työeläkelaitoksessa, ota yhteys asiakkaaseen ja kerro, miten kuntoutusrahan maksaminen vaikuttaa työeläkelaitoksen maksamaan työkyvyttömyyseläkkeeseen: • Jos työeläkelaitos myöntää työkyvyttömyyseläkkeen takautuvasti samalle ajalle, jolta Kela on maksanut kuntoutusrahaa, ei työeläkelaitos yleensä aloita eläkkeen maksamista samalle ajalle. • Asiakkaan pyynnöstä kuntoutusrahahakemuksen voi siirtää odottamaan eläkeratkaisua. Kirjaa sovitut asiat. 127 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 3. Jos eläkeratkaisun tekeminen viipyy Kelassa ja työeläkelaitoksessa, ota yhteys asiakkaaseen ja kerro, miten kuntoutusrahan maksamisen vaikutus eroaa Kelan ja työeläkelaitoksen eläkkeissä: • Kerro vaikutukset kohtien 1 ja 2 mukaan. • Asiakkaan pyynnöstä kuntoutusrahahakemuksen voi siirtää odottamaan eläkeratkaisuja. Kirjaa sovitut asiat. 1.9. Ratkaiseminen Kuntoutusrahaa, ylläpitokorvausta ja harkinnanvaraista kuntoutusavustusta koskevassa asiassa on annettava kirjallinen päätös. Päätöstä ei kuitenkaan anneta, jos kysymyksessä on etuuden määrän tarkistaminen, joka johtuu yksinomaan indeksitarkistuksesta taikka muusta vastaavasta lain tai asetuksen nojalla määräytyvästä perusteesta. Hakijan pyynnöstä näissäkin tapauksissa annetaan päätös. Myönnä kuntoutusraha koko haetulle ajalle kuntoutuspäätöksen tai opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukaisesti, jos kuntoutusjaksot ovat tiedossa. Huomioi kuitenkin rajoitukset: Esimerkiksi kuntoutuspäihdehuoltolain mukaisessa yksilökuntoutuksessa myöntö voidaan tehdä kerralla enintään 75 arkipäiväksi. Ammatillisessa koulutuksessa myöntö voidaan tehdä kerralla enintään yhdeksi lukuvuodeksi (enintään 12 kuukautta). Voit ratkaista kuntoutusrahahakemuksen, vaikka hakemuksen mukana ei ole toimitettu selvitystä kuntoutukseen osallistumisesta (osallistumistodistus, läsnäolotodistus jne.), Edellytysten täyttyessä myönnä kuntoutusraha ja aseta maksuedellytys. (Ks. kuntoutusrahan etuusohje: Maksaminen > Maksun estäminen ja Seuranta.) Jos ylläpitokorvausta on haettu, muista huomioida se valmistellessasi ratkaisua. Myönnä tai hylkää ylläpitokorvaus, jolloin perustelut tulostuvat tekemääsi kuntoutusrahapäätökseen. Tee odotusajan kuntoutusrahasta erillinen päätös aina paitsi silloin, kun kyse on nuoren kuntoutusrahasta. Valmistellessasi ratkaisua nuoren kuntoutusrahasta, ota samassa päätöksessä kantaa sekä odotus ajan kuntoutusrahaan että kuntoutusajan kuntoutusrahaan. Ratkaise väliajan kuntoutusraha tarkistuspäätöksenä aiemmin tehtyyn kuntoutusrahapäätökseen. Ota päätöksessä kantaa hakijan hakemuksessaan esittämiin asioihin. Esimerkkejä: Perustele päätöksessä, jos kuntoutusrahaa ei voida myöntää hakijan esittämälle ajalle. Huomioi hakijan esittämät ns. 6 kk:n työtulot, vaikka kuntoutusraha ei määräytyisikään niiden perusteella. 1.9.1. Käsittelypaikka Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat Eteläisessä vakutuuspiirissä ratkaistavat asiat Itäisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat Erityisyksiköissä ratkaistavat asiat Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat 128 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa. Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu • pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä • siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki) • oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki), yliopistojen opintotukilautakunnissa (opintotuki) tai Itäisessä vakuutuspiirissä erikseen määriteltyjen tehtävien osalta. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka opintotukiasioissa). • työpaikkakassassa • siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua. Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön Henkilön tietojen kyselyllä (HEKY) (Henkilön tietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot). Hakemus voidaan työn tasaamisen vuoksi valmistella ja ratkaista myös muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Vakuutuspiirin vaihtuminen Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMUaloitusvalikon kautta. Lue lisää henkilön yleistietojen muutoksista (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Henkilön tietomuutokset HEMU > Henkilön yleistietojen muutokset). Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin käsiteltäviksi. Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus. Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää, että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakutuuspiirin vaihtamisesta (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Yhteiset ohjeet > Henkilön tietomuutoset HEMU > Henkilön yleistietojen muutokset > Kunta- ja toimistotiedot). Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto > Turvakielto). Eteläisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat • Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 4:een on valtakunnallisesti keskitetty – kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen tarkistaminen sekä regressiperintä silloin, kun työeläkelaitos on myöntänyt perhe-eläkkeen tai huoltoeläkkeen (KEL 72 § ja TKL 21 §:n tarkoittamat tilanteet) 129 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 – toimiston antaman väliaikaisen päätöksen vahvistaminen silloin, kun kansaneläke-, leskeneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 1 momentin / EAL 30 § 1 momentin / VTL 30 §:n mukaista regressimenettelyä – kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevan päätöksen oikaiseminen silloin, kun ratkaisuun sovelletaan KEL 72 §:n 2 momentin / EAL 30 §:n 2 momentin mukaista regressimenettelyä – perhe-eläkkeen leskeneläkehakemukset silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen 1.7.1990 ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään • Työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon korvaushakemukset käsitellään keskitetysti Eteläisen vakuutuspiirin työterveyshuollon korvausryhmässä. Lue lisää työterveyshuollon hakemusten ratkaisupaikasta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Työterveyshuolto > Työterveyshuolto > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka työterveyshuollossa). • Ulkomailla asuvan veteraanin ulkomailla tehdystä kuntoutusmatkasta aiheutuneiden matkakustannusten korvauskäsittely tehdään Eteläisen vakuutuspiirin terveydenhoitoetuuksien ratkaisukeskuskessa. • Vankilailmoitukset käsitellään keskitetysti Eteläisen vakutuuspiirin eläketiimi 7:ssa. Lue lisää vankilailmoitusten käsittelyn prosessikuvauksesta. Itäisessä vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat • Ulkomailla annetun hedelmöityshoidon kustannusten korvauskäsittely tehdään Itäisessä vakutuuspiirissä. • Erikseen määriteltyjen opintotukitehtävien käsittely tapahtuu Itäisen vakuutuspiirin opintotukiryhmässä. Lue lisää ratkaisupaikasta opintotukiasioissa (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Opiskelijat > Opintotuki > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > Ratkaisupaikka opintotukiasioissa). Erityisyksiköissä ratkaistavat asiat Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa erityisyksiköihin. Tällöin asiakkaan etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan erityisyksikkö. Erityisyksiköitä ovat mm. • Kansainvälisten asioiden keskus. Lue lisää työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > KV-asiat > Työnjako kansainvälisissä asioissa > Vakuutuspiirien ja Kansainvälisten asioiden keskuksen välinen työnjako). – Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutustyö tehdään Kansainvälisten asioiden keskuksessa • Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (Vatu-keskus) • Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus (TK-ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole tapahtunut muutoksia. Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisemisesta ja päätöksen antamisesta (Ratkaisutyö > Etuusohjeet > Eläkeläiset >Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje > Ratkaiseminen > Päätöksen antaminen > Työkyvyttämyyseläkkeen ratkaiseminen ja päätöksenanto). 130 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa ratkaistavat asiat • Suomen ja muiden EU– tai Eta–valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien maksuunpano, tilastointi, rahoitus ja laskutustyö tehdään Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksessa. Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Muutoksenhakuasia Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen. Takaisinperintä Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka). Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen vastuulle siirtymiseen saakka. Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTEtakaisinperintäjärjestelmässä. Etuuden vastuuyksikkö huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä. Perintäkeskus Perintäkeskuksessa hoidetaan elatusapuvelan, etuuksien perinnän ja takausvastuusaatavien perintä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet. Lue lisää saatavien perinnästä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden saatavien perintä). Väärinkäytösepäily Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Kelan maksamaan etuuteen kohdistuvan väärinkäytösepäilyn selvittäminen aloitetaan Kelan vakuutuspiirissä. Myös opintotukilautakunta tai työpaikkakassa selvittää myöntämässään etuudessa esiin tulleen väärinkäytösepäilyn ja Perintäkeskus myöntämässään maksuvapautuksessa. Useamman vakuutuspiirin alueella tehdyksi epäillyn väärinkäytöksen selvittämisestä neuvotellaan ao. vakuutuspiirien kesken. Yhteisten palvelujen Lakipalveluryhmän asiantuntija päättää tutkintapyynnön tekemisestä tai päättää siitä, että tutkintapyyntöä ei ko. tapauksessa tehdä. Lue lisää väärinkäytösepäilyn tunnistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien väärinkäytösepäilyn tunnistaminen > Väärinkäytösepäilyn tunnistaminen). Lue myös väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet > Väärinkäytökset > Etuusväärinkäytökset). 131 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.9.1.1. KV-asioiden Käsittelypaikka Kuntoutusraha-asia ratkaistaan KV-keskuksessa, kun • hakija ei ole vakuutettu Suomessa tai vakuuttaminen ei ole koko haetulle ajalle selvä. Esimerkiksi vakuuttaminen ja kuntoutusrahahakemus ovat yhtä aikaa vireillä • hakija asuu ulkomailla • hakijalle maksetaan tai on maksettu välittömästi ennen haettua kuntoutusraha-aikaa ulkomailta etuutta tai korvausta, jolla saattaa olla vaikutusta kuntoutusrahaoikeuteen tai sen määrään, esimerkiksi vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke tai rahaetuus • ulkomainen työnantaja lähettää palkkailmoituksen. Asiakirjoista voi muutoinkin käydä ilmi, että henkilö on työskennellyt tai työskentelee ulkomailla. Esimerkiksi hakemuksessa esitetään ulkomaan työtulot • henkilön verotustiedoissa SVL-työtuloissa on vakuutuspalkka, eikä vastaavalle vuodelle ole tietoja ulkomailla olosta eli vakuutusjaksoja • hakemuksen tai lääkärintodistuksen liitteenä on vakuutuskausilomake • jos vakuutettu esittää EU- tai ETA-maassa ansaitut työtulot 6 kuukauden tulona, eikä hänellä ole verotuksessa todettuja työtuloja, eikä hänellä ole esittää lainkaan Suomessa ansaittuja 6 kuukauden työtuloja • muu kuin edellä mainittu tilanne, jossa kuntoutusrahaan liittyvä kuntoutusasia on käsitelty tai käsitellään KV-keskuksessa Ulkomailla annettava, suomalaiseen kuntoutuspäätökseen perustuva kuntoutus ei sellaisenaan siirrä tapausta KV-keskukseen ratkaistavaksi, jos mikään edellä mainituista kriteereistä ei täyty. EU/ETA-maiden ja Sveitsin välinen lomakeliikenne E-lomakkeet esim. E115 ja S-SEDit sekä näiden perusteella ratkaistavat hakemukset hoidetaan aina KV-keskuksessa. Kv- kytkennän tunnistaminen kuntoutusraha-asioissa Kv-asian keskeisimmät tunnusmerkit kuntoutusraha-asioissa ovat • • • • • • kuntoutusrahan valmistelunäytön huomautustieto palkkatodistuksen vinkit ulkomailla työskentelystä hakijan muutto ulkomaille HEKY-tietojen Vakuutusjaksot määräaikainen vakuuttamispäätös, jos työkyvyttömyys ulottuu yli vakuuttamiskauden hakemuksesta löytyvät vinkit kv-asiasta. Mitä tunnistamista koskevaa tietoa HEKY-näytöiltä saa Kotitoimisto Jos hakijan kotitoimisto on 99600, kuntoutusrahan ratkaisee KV-keskus. Huomaa kuitenkin, että kotitoimisto voi olla mikä muu tahansa. Vakuutusjaksot Henkilön yleistiedoista löytyy kohta Vakuutusjaksot. Jaksoja tutkimalla voit saada tietoa kvkytkennästä. Help-ohjeesta (F13) saat tarkempaa tietoa merkintöjen sisällöstä. Verottajalta saadut tiedot Katso myös verottajalta saadut tiedot, joista voi ilmetä esim. vakuutuspalkkatietoja. 132 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Konsultointi Vaikka kyseessä ei ole täysin käsittelypaikkaohjeen mukainen tilanne, mutta tunnistat siinä kvulottuvuuden, konsultoi KV-keskusta oikean käsittelypaikan selvittämiseksi. Voit tehdä konsultoinnin sähköpostitse, puhelimitse tai LYNCillä ja sen jälkeen vain tarvittaessa siirtää tapauksen OIWAn kautta KV-keskuksen työjonoon. Voit myös konsultoida KV-keskusta, jos kuntoutusraha-asiassa esitetään sellainen ulkomailta kirjoitettu lääkärintodistus, jossa työkyvyttömyyden syyn tai ajan selvittämiseen tarvitaan erityisosaamista. Pyydä lisäselvitykset ensisijaisesti asiakkaalta. Lue lisää: kv-kuntoutusrahan prosessiohje. 1.9.2. Esteellisyydestä Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin. Olet esteellinen, jos • asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta • asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi • sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai • on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai • luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan. Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian. Katso hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta • • • • Toimihenkilön esteellisyys Lääkärin esteellisyys Tarkastajan esteellisyys Tulkin esteellisyys 1.9.2.1. Käsittely- ja ratkaisukielto Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn. Tästä voidaan kuitenkin poiketa • asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun kuten skannaaminen, indeksointi, rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi ja postitus tai • jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa). 133 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.9.2.2. Esteellisyyden toteaminen Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan. Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa. Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava (yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman asiakkaan väitettäkin. • Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä, vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi. Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä. 1.9.3. Haastattelu Nuoren kuntoutusraha Harkitse nuoren / alle 18-v nuoren huoltajan haastattelemista esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: • • • • • • • Selvität alle 20-vuotiaan nuoren ammatillisia kuntoutumismahdollisuuksia. Tarvitset tietoa nuoren kokonaistilanteesta. KHOPS puuttuu kokonaan. KHOPS:n sisältö on ristiriidassa nuoren terveydentilan kanssa. Tukitoimet vaikuttavat riittämättömiltä nuoren terveydentila ja kokonaistilanne huomioiden. KHOPS:n mukainen kuntoutus ei etene suunnitelman mukaisesti. Seuranta-työn selvittämisessä. Oppisopimuskoulutus Harkitse asiakkaan haastattelemista esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: • Valittu ala/ammatti ei vaikuta tarkoituksenmukaiselta asiakkaan terveydentila huomioiden. • Asiakkaan kuntoutuksen tarvetta ja tavoitteita sekä asiakkaan kuntoutukselle asettamia odotuksia on tarpeen selvittää ennen ratkaisua. Lue lisää: • Ratkaisutyön puhelinpalvelu – Huolenpitoa asiakkaasta • Ammatillisen kuntoutuksen haastattelu 134 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.9.4. Lisäselvitykset Ratkaisuvaiheessa on pyydettävä kohdassa Hakeminen mainitut mahdollisesti vielä puuttuvat lisäselvitykset. 1.9.5. Arvion pyytäminen Asiantuntijalääkäreiden ja valmistelijoiden käyttöön on laadittu yhteiset ohjeet etuuksittain. Lue lisää asiantuntijalääkärin arvion pyytämisestä (Menettelyohjeet > Asiantuntijalääkärin arvio). Pyydä asiantuntijalääkärin arvio, kun tarvitset lääketieteellistä asiantuntemusta nuoren kuntoutusrahan tai oppisopimuskoulutuksen ajalle maksettavan kuntoutusrahan myöntöedellytysten selvittämiseen. • Ratkaisutyö > Asiantuntijalääkärin arvio > Nuoren kuntoutusraha • Ratkaisutyö > Asiantuntijalääkärin arvio > Ammatillinen kuntoutus (käytä oppisopimuskoulutuksen valmistelussa) 1.9.6. Kuuleminen Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne. Lue lisää asian selvittämisestä. 1.9.6.1. Milloin asiakasta on kuultava? Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään. Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: • Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan. Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät vaatimukset. • Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot poikkeavat toisistaan. Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen sisällöstä. Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos • hakemus hyväksytään kaikilta osin • ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä) • asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta 135 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain (1412/1997 23 §) tai asiakasmaksulain (734/1992 14 §) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää. Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Päätöksen oikaisu ja poistaminen). 1.9.6.2. Miten kuullaan? Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty. Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle • kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan etuusasiaan) • määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua. • yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään. Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/1999 11 §). Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa. Lue lisää • Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen • Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse • Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 1.9.7. Päätöksen antaminen Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa annetussa ohjeessa. Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/ hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä. Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, annetaan etuuden lakkauttamisesta pääsääntöisesti päätös. Poikkeuksena ovat kuntoutus, vammaisetuudet, kansaneläke, perheeläke, takuueläke, eläkkeensaajan asumistuki sekä kansaneläkkeen lapsikorotus, joista lakkauttamispäätöstä ei etuudensaajan kuoltua anneta. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta annettava päätös. Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa. 136 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys, laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös. Päätös annetaan vain pyynnöstä • myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä • indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta. Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä. Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena. Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhakuohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa. Etuuspäätökset annetaan maksutta. Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella. Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa: • • • • • Kansaneläkelaki 568/2007 63 § Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/2007 24 § Laki vammaisetuuksista 570/2007 22 § Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005 45 § Työttömyysturvalaki 1290/2002 11:3 Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa. 1.9.7.1. Päätöksensaajat Kuntoutusrahapäätös ja valitusosoitus annetaan seuraaville tahoille: • • • • Asiakkaalle itselleen. Edunvalvojalle, joka hoitaa asiakkaan taloudellisia asioita. Edunvalvontavaltuutetulle, kun valtuutus kattaa taloudelliset asiat. Työnantajalle, kun se ilmoittaa maksavansa kuntoutusajan palkkaa. (Työnantajan päätökseen ei tule tietoa ylläpitokorvauksesta.) • Potilasvakuutuskeskukselle, jos se on hakenut kuntoutusrahaa. • Kunnan toimielimelle, sen hakiessa kuntoutusrahan maksua itselleen asiakkaan elämäntapojen perustella (KKRL 566/2005 48 §). Päätös annetaan asiakkaalle, vaikka kuntoutusraha maksettaisiin regressivaatimuksen perusteella työttömyyskassalle, työpaikkakassalle, opintotuen vastuuyksikölle tai Kelan toimistolle. Jos vaatimus hylätään, asiasta ilmoitetaan maksunvaatijalle asiakaskirjeellä. Asiakkaalle ilmoitetaan päätöksessä, jos kunnan sosiaalitoimi on hakenut kuntoutusrahan maksua toimeentulotuen ennakon tai asiakasmaksulain perustella (TOTUL 1412/1997 23 § ja AML 734/1992 14 §). Sosiaalitoimelle ei anneta päätöstä, vaan tieto kuntoutusrahan maksamisesta välitetään viite- tai viestitietona tiliotteella. Pyydettäessä päätös voidaan antaa ilman valitusosoitusta asiakaskirjeellä. 137 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Ilmoitukset Kuntoutuksen tai oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle Kelalla on oikeus ilmoittaa kuntoutusrahaa koskevasta päätöksestä tieto kuntoutuspäätöksen antajalle, oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle ja oppilaitokselle. Tietoa saa kuitenkin luovuttaa vain siltä osin kuin se on välttämätöntä näiden maksaman palkan tai muun edun vahvistamista tai oikeellisuuden tarkistamista varten. Kuntoutusrahapäätöksen yhteydessä voidaan lähettää ohjelmallinen ilmoitus kuntoutuksen tai oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle. Ilmoitus lähetetään ohjelmallisesti, jos syötät järjestelmään kuntoutuksen järjestäjän tai oppisopimuskoulutuksen järjestäjän osoitetiedot. Lähetä ilmoitus vain silloin, jos järjestäjä on niin erikseen pyytänyt. Ilmoitus lähtee vain kuntoutusrahan ensimmäisestä myöntöratkaisusta. Ilmoituksessa ei kerrota kuntoutusrahan määrää eikä muita arkaluontoisia tietoja eikä siitä ole valitusoikeutta. (KKRL 566/2005 63 §) Eläkelaitokselle Jos kuntoutusraha muuttuu kesken kuntoutusrahajakson eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi, lähetetään ohjelmallisesti eläkelaitokselle ilmoitus myönnetystä kuntoutusrahasta ensimmäisen tarkistuspäätöksen yhteydessä. 1.10. Ilmoitusvelvollisuus Kuntoutusrahan saajan on ilmoitettava, jos • • • • • • • kuntoutus keskeytyy kokonaan tai tilapäisesti kuntoutusrahaan vaikuttavien etuuksien määrä muuttuu tulojen määrä muuttuu ammatillisessa koulutuksessa ollessa YEL/MYEL-vakuutuksen voimassaolo päättyy kuntoutusajan palkanmaksun aikana eläkkeen saamisesta lakiin perustuvasta ansionmenetyskorvauksesta ja muusta vastaavasta muutoksesta olosuhteissa, joista vakuutetun on tullut ilmoittaa etuutta hakiessaan. Ammatillisessa koulutuksessa oleva kuntoutusrahan saaja on velvollinen välittömästi ilmoittamaan koulutuksen ja siihen liittyvän harjoittelun ajalta saamansa työtulot, jotka voivat vaikuttaa kuntoutusrahan määrään tai hänen oikeuteensa saada kuntoutusrahaa. Jos Kela on Kelan kuntoutuslain nojalla saanut tietoonsa sellaisen etuuden saajan olosuhteissa tapahtuneen muutoksen, joka vaikuttaa tai voi vaikuttaa vakuutetulle myönnettävään tai maksettavaan etuuteen, Kela voi määrätä vakuutetun esittämään olosuhteiden muutoksesta selvityksen. (KKRL 566/2005 43 §) 1.11. Hakeminen Kuntoutusrahaa voivat hakea asiakas, hänen työnantajansa, kunta sekä Potilasvakuutuskeskus. Asiakkaan puolesta hakemuksen voi erikseen määritellyissä tilanteissa tehdä lisäksi edunvalvoja, edunvalvontavaltuutettu, lähiomainen sekä asiakkaan valtuuttama henkilö. Jos asiakas on kuollut ja kuntoutusrahahakemus on jäänyt tekemättä, kuolinpesällä on oikeus hakea kuntoutusrahaa. 138 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Kuntoutusrahaa haetaan kirjallisesti: • Kuntoutusrahaa ja ylläpitokorvausta voi hakea asiointipalvelussa tai KU 112 -lomakkeella. • Nuoren kuntoutusrahaa haetaan KU 111 –lomakkeella. • Työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa tekemällä ilmoituksen kuntoutusajalla maksetusta palkasta joko asiointipalvelussa tai Y 17 -lomakkeella. • Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta voi hakea asiointipalvelussa tai KU 113 -lomakkeella. Kuntoutusrahaa voi hakea myös suullisesti. Kuntoutusraha-asia tulee vireille lisäksi • lääkärinlausunnolla B (nuoren kuntoutusraha ja oppisopimuskoulutuksen kuntoutusraha) • lomakkeella KU 110 (Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma nuoren kuntoutusrahaa varten) • työnantajan ilmoituksella 6 kuukauden tuloista, vaikkei hae kuntoutusrahaa • työnantajan ilmoituksella palkattomasta ajasta • muulla asiakirjalla, josta ilmenee lähettäjän tiedot sekä se, että sillä haetaan kuntoutusrahaa. Ohjaa asiakasta aina hakemaan kuntoutusrahaa, jos se on tullut vireille muulla asiakirjalla kuin asiakkaan tai työnantajan hakemuksella. Hylkää kuntoutusraha syykoodilla 72, jos asiakas ei toimita hakemusta määräajassa. Jos asiakas myöhemmin toimittaa puuttuneen hakemuslomakkeen, käsittele asia uudelleen alkuperäisen vireille tulon mukaisesti. Esimerkki Nuoren kuntoutusraha on tullut vireille B-lääkärinlausunnolla, joka on saapunut Kelaan 1.6. Asiakas ei pyynnöstä huolimatta toimita hakemusta, joten kuntoutusraha hylätään 19.6. Asiakas toimittaa hakemuksen 1.11. Kuntoutusraha käsitellään 1.6. vireilletulon mukaisesti ja kuntoutusraha voidaan myöntää takautuvasti 1.2. alkaen, jos edellytykset täyttyvät. Pyydä palkkatiedot suoraan työnantajalta, jos asiakas ilmoittaa saavansa palkkaa kuntoutusajalta tai asiakas hakee etuutta 6 kk työtulojen perusteella ja tuloja ei ole esitetty. Siirrä hakemus odottamaan, jos asiakkaan hakemus koskee tulevaa aikaa eikä palkkaa ole vielä maksettu. Valitse odottamisen syyksi ”Odottaa tietoja työnantajalta”. Aseta odotusaika palkanmaksun perusteella. Pyydä palkkatiedot työnantajalta odotusajan päätyttyä, jos tietoja ei ole esitetty. Työnantajan hakemus Työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa ilmoittamalla palkkatiedot kuntoutuksen ajalta asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta Y 17. Ennen ratkaisua arvioi, tarvitaanko lisätietoja asiakkaalta. Pyydä lisätiedot ensisijaisesti puhelimitse tai ohjaa asiakasta täyttämään hakemus asiointipalvelussa. Lisätietojen pyytäminen asiakkaalta työnantajan hakemuksen täydentämiseksi ei edellytä työnantajan kuulemista tai ilmoituskirjeen lähettämistä työnantajalle kesken käsittelyprosessin. Jos asiakas ei pyynnöstä huolimatta toimita puuttuvia tietoja, hylkää hakemus syykoodilla 01 (asiakas ei ole antanut hakemuksen ratkaisemiseksi pyydettyjä tietoja). Jos asiakas myöhemmin toimittaa hakemuksen tai puuttuvat tiedot, käsittele asia uudelleen alkuperäisen vireilletulon mukaisesti. Esimerkki Kuntoutusraha on tullut vireille työnantajan hakemuksella, joka on saapunut Kelaan 1.6. Asiakkaalta pyydetään antamaan ratkaisun tekemiseksi tarvittavat tiedot hakemuksella. Asiakas ei toimita hakemusta eikä muitakaan puuttuvia 139 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 tietoja, joten kuntoutusraha hylätään 19.6. Asiakas toimittaa hakemuksen vasta toisen kuntoutusjakson jälkeen 1.11. Kuntoutusraha käsitellään uudelleen ja kuntoutusraha voidaan myöntää takautuvasti 1.2. alkaen, jos edellytykset täyttyvät. Liitteet Kuntoutuspäätös Kuntoutusrahahakemukseen on liitettävä kopio kuntoutuspäätöksestä tai Ilmoitus kuntoutuspäätöksestä (KU 114). Lomakkeelta tai päätöksestä on käytävä ilmi seuraavat asiat: • suunnitelma kuntoutuksen toteuttamisesta • kuntoutuspäätöksen tekijä • tieto kuntoutuspäätöksen perusteena olevasta laista tai muusta kuntoutuksen antamisperusteesta • kuntoutuksen tarkoitus • arvio kustannuksista ja ajoituksesta. Asiakas voi esittää muun riittävän selvityksen kuntoutuksen antamisperusteesta, esimerkiksi päätöksen hyväksymisestä Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamalle kurssille. Kuntoutuspäätöstä ei tarvitse toimittaa hakemuksen liitteenä, kun • kuntoutuspäätöksen tekijänä on Kela • haetaan nuoren kuntoutusrahaa • haetaan kuntoutusrahaa oppisopimuskoulutuksen ajalle. Kuntoutusrahahakemukseen on lisäksi liitettävä • selvitys esitetyistä kuuden kuukauden työtuloista lomake Y17, jos asiakas haluaa saada kuntoutusrahan kuntoutuksen alkamista edeltäneiden viimeisten kuuden kuukauden työtulojen perusteella lomake ja asiakkaan selvitys tulonhankkimiskustannuksista. • selvitys osa-aikaeläkkeen alkamista seuraavan täyden kalenterivuoden työtuloista, jos asiakas haluaa kuntoutusrahan määritettäväksi niiden perusteella. Asiakkaan on selvitettävä tulot työnantajalta, verottajalta tai muulla tavoin. • selvitys asiakkaan arvioiduista tuloista ammatillisen koulutuksen lukukausien ajalta (palkkakuitti tai muu luotettava selvitys) • selvitys muun lain mukaisesta ansionmenetyskorvauksesta yhteensovitusta varten, jos tietoa ei saada Kelan rekistereistä • asiakkaan oma selvitys toimeentulosta, jos hän hakee kuntoutusrahaa odotus- tai väliajalta (ei koske nuoren kuntoutusrahaa) • vakuutuslaitoksen antama viivästymistodistus, jos asiakkaalla saattaa olla oikeus ensisijaisen lain mukaiseen täyteen ansionmenetyskorvaukseen, jonka saaminen viivästyy (KKRL 566/2005 22 § 2 mom.) • kuntoremonttikurssin ohjelma • Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman kurssin ohjelma • huolto- tai kuntoutussuunnitelma, jos kyseessä on yksilökohtainen kuntoutus, jonka kunta järjestää päihdehuoltolain perusteella. Nuoren kuntoutusrahahakemukseen on liitettävä • kunnan laatima henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (esim. Kelan lomake KU 110) • lääkärinlausunto B. 140 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Oppisopimuskoulutukseen liittyvään kuntoutusrahahakemukseen on liitettävä • koulutuksen järjestäjän hyväksymä oppisopimuskoulutusta koskeva suunnitelma • lääkärinlausunto B. Ylläpitokorvausta haettaessa hakemuksessa on selvitettävä • kuntoutuksesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset • mahdolliset tulot ja korvaukset, jotka saattavat vaikuttaa ylläpitokorvauksen saamiseen. Kuntoutusavustushakemukseen on liitettävä • selvitys siitä, että asiakas on työssä, eikä hänellä ole oikeutta työttömyysturvalain mukaiseen työttömyysetuuteen • työnantajan palkkatodistus, jos avustuksen tavoitteena on täydentää alentunutta palkkaa • muu selvitys, jolla asiakas haluaa perustella hakemustaan, esimerkiksi selvitys alkavan yrityksen käynnistymisestä. Selvitykset osallistumisesta Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää selvitystä kuntoutukseen osallistumisesta. Jokaiselta erilliseltä kuntoutusjaksolta vaaditaan palveluntuottajan laatima osallistumistodistus. Koulutuksessa maksaminen edellyttää oppilaitoksen todistuksia koulutuksen jatkumisesta ja etenemisestä. (Ks. kuntoutusrahan etuusohje: Seuranta.) Hakemuksen peruuttaminen ennen kuin päätös on annettu Asiakas tai työnantaja voi peruuttaa hakemuksen ennen kuin päätös on annettu. Peruutuksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Aina kun hakemisen yhteydessä on ilmoitettu asiakkaan saaneen kuntoutusajalta palkkaa, sekä kuntoutujan että työnantajan on suostuttava hakemuksen peruuttamiseen. Voit pyytää suostumuksen puhelimitse. Jos molemmat eivät suostu hakemuksen peruuttamiseen, hakemus on ratkaistava ja päätös annettava. Lähetä asiakkaalle kirje jossa kerrot, että hakemus on pyynnöstä peruutettu. Voit käyttää kirjepohjaa Ilmoitus hakemuksen peruuttamisesta YHI39. Poista järjestelmästä vireilläolotieto. Hakemuksen peruuttaminen päätöksen antamisen jälkeen Asiakas tai hänen työnantajansa voi peruuttaa hakemuksen päätöksen antamisen jälkeen siihen saakka, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Peruutus on tehtävä kirjallisesti. Anna itseoikaisupäätös, jossa toteat ettei etuusoikeutta ole ja ilmoita perusteluksi hakemuksen peruuttaminen. Jos työnantaja on saanut päätöksen, pyydetään myös toiselta osapuolelta suostumus itseoikaisuun. Jos suostumusta ei saada, ei päätöstä voida itseoikaista vaan asia lähetetään valituksena Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Lue lisää: • Muutoksenhaku > Oikaisumahdollisuuden tutkiminen > Itseoikaisu • Muutoksenhaku > Lähettäminen muutoksenhakuelimelle Huomaa! Hakemuksen peruuttamisesta ei ole kyse silloin, kun hakija ilmoittaa jonkin myöntämiseen tai maksamiseen liittyvän tiedon olevan virheellinen. Esimerkiksi työnantaja korjaa ilmoittamansa palkanmaksutietoja tai asiakas ilmoittaa menneensä töihin. Tällöin kyse on päätöksen tarkistamisesta tai oikaisusta Sen jälkeen, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi, ei hakemusta pääsääntöisesti enää voi peruuttaa. 141 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.11.1. Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Asiakaspalvelu > Palvelutilanteen tuki > Verkkoasiointi Kelassa). Sähköpostitse tai faksilla Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. 142 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Suullisesti Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue lisää • Hakemuksen vireille tulosta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet > Hallintolain soveltamisohje > Vireilletulo) • Sähköisestä asioinnista (Ratkaisutyö >Menettelyohjeet > Sähköinen asiointi) 1.11.1.1. Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. 1.11.1.2. Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja • tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä • siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä • tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä • ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. 1.11.2. Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. 143 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.11.2.1. Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. 1.11.2.2. Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: • • • • onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee 144 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää • edunvalvojasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvoja?) • Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) 1.11.2.3. Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää • Edunvalvontavaltuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvontavaltuutus?) • Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) 1.11.2.4. Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Valtuutus). 1.11.2.5. Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun 145 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/2007 54 § 2 mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy • vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/2007 15 § 2 mom.) • lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005 5 luku 42 §) • lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/2007 3 luku 20 § 2 mom.) • sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/2004 15 luku 2 § 3 mom.) • vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/2010 13 § 2 mom.) 1.11.2.6. Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta. 1.11.2.7. Potilasvakuutuskeskus Potilasvahinkokorvaus on toissijainen kuntoutusrahaan nähden. Kuntoutusraha voidaan maksaa täysimääräisenä eikä potilasvahinkolain nojalla suoritettavaa ansionmenetyskorvausta vähennetä kuntoutusrahasta. Potilasvahinkolaissa on säännös toissijaisuudesta ja takautumisoikeudesta muiden lakien mukaiseen ansionmenetyskorvaukseen nähden. Korvauksen hakijan oikeus muun lain mukaiseen korvaukseen vahinkotapahtuman seurauksena siirtyy Potilasvakuutuskeskukselle. Näin ollen myös kuntoutusraha maksetaan Potilasvakuutuskeskukselle sen esittämän maksuvaatimuksen perusteella. 1.11.2.8. Työnantaja Työnantaja voi hakea kuntoutusrahaa, kun se maksaa kuntoutujalle palkkaa kuntoutusajalta. Työnantajan tulee ilmoittaa viipymättä Kelaan työntekijän kuntoutusajan palkanmaksusta. Työnantaja voi tehdä ilmoituksen • työnantajien asiointipalvelussa (www.kela.fi/tyonantajat/) • Ilmoitin.fi-palvelussa (www.ilmoitin.fi) • Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta -lomakkeella (Y 17) Työnantajan hakiessa varmista, että käytettävissäsi on ratkaisun tekemiseksi tarvittavat tiedot. Pyydä tarvittaessa vakuutetulta hakemus ja/tai puuttuvat lisäselvitykset. Vakuutettu toimittaa Kelaan tarvittavat liitteet, kuten kuntoutuspäätöksen ja osallistumistodistuksen kustakin kuntoutusjaksosta. 146 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.11.3. Hakuaika Kuntoutusrahaa ja ylläpitokorvausta on haettava neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan saada eli yleensä kuntoutuksen tai sen odotusajan alkamisesta. (KKRL 566/2005 41 §) Esimerkki Kuntoutusrahaa haetaan 1.8. alkaneeseen koulutukseen. Hakemus saapuu 15.12. ja on myöhässä ajalta 1.-14.8. Kuntoutusrahaa ei makseta myöhästyneeltä ajalta, ellei sen epääminen tältä osin ole kohtuutonta (ks. jäljempänä). Kuntoutusrahan maksaminen voi alkaa 15.8. koska omavastuu (1+9) on kulunut myöhästyneellä ajall Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta on haettava neljän kuukauden kuluessa sitä edeltävän kuntoutusrahan maksamisen päättymisestä. Kuntoutusrahahakemus tehdään yleensä siinä vaiheessa, kun varsinainen kuntoutuspäätös on tehty. Hakemus voidaan poikkeuksellisesti tehdä samanaikaisesti kuin varsinainen kuntoutushakemus, kun on kyse Kelan järjestämästä kuntoutuksesta. Jos kuntoutushakemukseen tehdään kielteinen päätös, hylätään sillä perusteella myös kuntoutusrahahakemus. Kun määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai arkilauantai, kuntoutusrahaetuutta koskevan hakemuksen saa jättää ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Sama koskee itsenäisyyspäivää, vapunpäivää sekä joulu- tai juhannusaattoa. Esimerkki Jos kuntoutusrahaoikeus on alkanut 7.1.2011, on kuntoutusrahahakemuksen saanut jättää vielä maanantaina 9.5.2011, sillä 7.5.2011 oli arkilauantai. Myöntäminen myöhästyneen hakemuksen perusteella Kuntoutusrahaetuus tai osa siitä voidaan myöntää, vaikka sitä ei olisi haettu neljän kuukauden määräajassa, jos sen epääminen hakemuksen myöhästymisen vuoksi olisi kohtuutonta. Pyydä selvitys myöhästymisen syystä, jos hakemus on jätetty myöhässä. Kuntoutusrahan epääminen voisi olla kohtuutonta esimerkiksi silloin, kun myöhästyminen on johtunut hakijasta riippumattomasta syystä tai muusta pätevästä perusteesta. Jos kuntoutusrahahakemus on myöhästynyt, pyydä hakijalta selvitys myöhästymisen syystä asiakaskirjeellä KRL01. Erityisenä syynä etuuden myöntämiselle myöhästymisestä huolimatta ei pidetä tietämättömyyttä eikä edunvalvojan tai muun hakemiseen oikeutetun henkilön laiminlyöntiä etuuden hakemisessa. Jaksoissa toteutettu kuntoutus Jos kuntoutusrahaa haetaan vasta 2. tai 3. jaksolle ja ensimmäisestä jaksosta on alle 4 kuukautta, tiedustele hakijalta halutaanko kuntoutusrahaa hakea ensimmäiseltä jaksolta. Jos 1. jaksosta on hakemishetkellä kulunut yli 4 kuukautta, ei selvitystä myöhästymisestä aikaisempaa jaksoa koskien pyydetä. Kuntoutusraha kuitenkin määritetään aina kuntoutuksen alkamishetken eli 1. jakson alkamisen tilanteen mukaan. 147 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Kuuden kuukauden tulojen hakuaika Hakijan tulee esittää kuntoutusrahahakemuksessaan hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Jos hakija ilmoittaa toimittavansa tiedot kuuden kuukauden työtuloista myöhemmin, pyydä häntä esittämään selvitys työtuloista määräajassa. Jos hakija ei toimita lisäselvitystä määräajassa, ratkaise hakemus käytettävissä olevilla tiedoilla. Jos hakija toimittaa myöhemmin selvityksen kuuden kuukauden työtuloista, tee oikaisupäätös uuden selvityksen perusteella. 1.11.4. Lisäselvitysten pyytäminen Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Selvitä kuitenkin ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Sinetin etusivu > Näin toimimme > Turvallisuus > Tietosuoja > Tietojen saaminen > Linkki Tietojen saaminen luettelo). Viestipalvelulla, soittamalla tai kirjallisesti • Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys on etuuskäsittelyssä 1. Viestipalvelu 2. Puhelin 3. Asiakaskirje (jos viestipalvelu tai puhelin eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan tilanteeseen) • Jos asiakasta ei tavoiteta viestillä tai soittamalla, asiakkaalle lähetetään asiakaskirje. • Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Kerro samalla, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. • Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. • Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. • Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät esim. Kela.fi:stä kohdasta Henkilöasiakkaat - Postia Kelaan. Käytössä on asiakkaan asuinpaikan mukaiset postilokero-osoitteet. Viestipalvelua käytetään etuuskäsittelyssä silloin, kun asiakas on hyväksynyt viestipalvelun käytön verkossa. Sitä käytetään erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole tarvetta asiakkaan kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen tai palvelutarpeen kartoittamiseen. • Kelassa on käytössä yhteiset viestipalvelumallit (Ratkaisutyö > Hyvä tietää> Viestimallit) 148 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Jos viestiä ei voi lähettää, asiakkaalle soitetaan. Jos asiakas ei vastaa puheluun, hänelle lähetetään tekstiviesti tietokoneelta 0100100-palvelusta (Sinetin etusivu) • Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (Ratkaisutyö > Hyvä tietää > Viestimallit) • Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. • Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon Lisäselvitykset on hyvä pyytää asiakaskirjeellä myös silloin, jos tämä on tarkoituksenmukaista asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen. Vaativissa etuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko viestipalvelun liitteenä, suullisesti tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä. Hakemuslomakkeen täydentäminen • Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja, ensisijaisesti viestipalvelun avulla. • Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä täydennys tai muu tieto Oiwaan (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). • Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää etuusohjeen kohdasta Vireilletulo. Määräaikalisäselvitysten toimittamiselle • Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. • Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. • Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. • Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. • Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain 149 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Sinetin etusivu > Näin toimimme > Tietoa Kelasta > Hallinnolliset menettelyt > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen) 1.12. Maksaminen Kuntoutusraha ja ylläpitokorvaus maksetaan saajalle maksukausittain jälkikäteen. Ensimmäinen maksukausi on 6 arkipäivää maksettavan ajan alusta ja seuraavat kukin 25 arkipäivää. Jos kuntoutus toteutetaan lyhyemmissä jaksoissa tai jakson laji muuttuu, maksukausi on jakson mittainen. Maksupäivä on maksukauden viimeinen pankkipäivä. Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää selvitystä kuntoutukseen osallistumisesta. Voit asettaa kuntoutusrahan maksamisen aloittamiselle tai jatkamiselle ehdoksi osallistumis- tai opintomenestystodistuksen. (Ks. kuntoutusrahan etuusohje: Seuranta ja Maksaminen > Maksun estäminen.) Kuntoutusrahan väliaika on aina oma kokonaisuutensa, jonka päättymispäivämäärä on myös maksujakson viimeinen päivämäärä. Jos kuntoutusrahan maksukausi jakautuu siten, että työnantajalle maksetaan kauden alusta esim. 10 päivää ja kuntoutujalle loppuaika, määräytyy työnantajalle maksettavan kuntoutusrahan maksupäivä kuntoutujan maksukauden mukaisesti. Jos henkilölle kuntoutusrahana kuukaudelta maksettava erä olisi pienempi kuin 20,21 euroa (vuoden 2016 taso), kuntoutusrahaa ei makseta. 1.12.1. Maksuosoite Etuus maksetaan etuuden saajan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Jos tilille maksaminen ei ole mahdollista, esim. jos etuudensaaja ei pyydettäessä anna tilinumeroa tai jos hän esittää Kelalle erityisen syyn, etuus maksetaan maksuosoituksena Osuuspankin (OP) kautta. Tällöin edellytetään, että etuuden saajalla on voimassa oleva postiosoite Suomeen. Tilinumeromuutokset tehdään etuuden saajan ilmoituksen perusteella. Asiakas voi ilmoittaa tilinumeromuutoksen lomakkeella Y 121, verkkoasioinnissa tai tietyissä tilanteissa suullisesti. Tilinumeromuutoksia ei oteta vastaan sähköpostitse. Jos asiakas ilmoittaa tilinumerotietonsa ollessasi yhteydessä häneen etuusasiansa hoitamiseksi, ota tilinumerotieto vastaan tunnistettuasi asiakaan. Tee tilinumeromuutos niihin etuusjärjestelmiin, joihin osaat. Jos asiakkaalla on etuuksia muissa järjestelmissä (esim. Onni, RAKE), tee Oiwaan Perustetietojen muutos -työ, tarkenteella tilinumeromuutos. 1.12.1.1. Ulkomaan maksuosoite Jos etuuden saaja haluaa hänelle maksettavan etuuden ulkomaan maksuosoitteeseen, etuus maksetaan ulkomaille kansainvälisiä pankkiyhteystietoja käyttäen kirjoittamalla maksuosoitteeksi • ulkomaan IBAN-tilinumero ja BIC-koodi tai • ulkomaan BBAN-tilinumero ja BIC/SWIFT-koodi tai • ulkomaan BBAN-tilinumero, pankin nimi ja maakoodi. 150 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Etuus voidaan maksaa ulkomaille myös vakuutetun postiosoitteen perusteella edellyttäen, että hänellä on voimassa oleva ulkomaan osoite. Lisätietoja etuuksien maksamisesta löydät teknisistä ohjeista. 1.12.2. Maksunsaajat Kuntoutusraha voidaan maksaa • • • • • • • • • • vakuutetulle työnantajalle edunvalvojalle Potilasvakuutuskeskukselle kunnan toimielimelle (KKRL 566/2005 48 §) kunnalle/kuntayhtymälle (TOTUL 1412/1997 23 §), (AML 734/1992 14 §) työttömyyskassalle opintotuen vastuuyksikölle työpakkakassalle Kelan toimistolle. 1.12.2.1. Vakuutettu Kuntoutusraha maksetaan vakuutetulle eli asiakkaalle itselleen, jos hänen työnantajansa ei maksa palkkaa kuntoutusajalta eikä kuntoutusrahaa ole esitetty maksettavaksi edunvalvojalle tai viranomaiselle. Työsuhteessa olevan asiakkaan kuntoutusraha maksetaan hänelle itselleen myös silloin, jos kuntoutus toteutuu palkallisen vuosiloman, ylityövapaan, sapatti- tai säästövapaan tai muun vastaavan palkallisen vapaan aikana. Kuntoutusraha maksetaan asiakkaalle myös esimerkiksi silloin, kun hän on vaihtanut lomarahansa vapaaksi ja osallistuu tänä aikana kuntoutukseen. Jos kuntoutusrahan määrä ylittää kuntoutusajalta maksetun palkan tai korvauksen määrän, ylimenevä osa maksetaan asiakkaalle. Lue lisää: Maksaminen > Maksunsaajat > Työnantaja Täysi-ikäisen kuntoutusraha maksetaan omalle tilille Alaikäisen kuntoutusraha voidaan maksaa hänen omalle tililleen tai edunvalvojan ilmoittamalle tilille. Varmista, että kuntoutusraha maksetaan 18-vuotispäivästä alkaen asiakkaan omalle tilille. Lue lisää: Maksaminen > Maksunsaajat > Edunvalvoja 1.12.2.2. Työnantaja Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle siltä osin, kuin työnantaja on maksanut kuntoutujalle kuntoutusajalta palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta. 151 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Työnantajalle maksaminen edellyttää, että asiakas ja hänen työnantajansa ovat sopineet etuuden tai sen osan maksamisesta asiakkaan sijasta työnantajalle. Jos maksamisesta työnantajalle ei ole sovittu tai on nimenomaisesti sovittu toisin, kuntoutusraha maksetaan asiakkaalle itselleen. Kuntoutusrahaa ei makseta asiakkaalle samalta ajalta palkkaa vastaavalta osalta. Jos kuntoutusrahan määrä on suurempi kuin palkan tai korvauksen määrä, ylimenevä osuus kuntoutusrahasta maksetaan asiakkaalle. Kuntoutusraha maksetaan asiakkaalle itselleen, jos hän on ollut kuntoutuksessa vuosiloman tai siihen verrattavan, muun kuin kuntoutuksen perusteella myönnetyn, palkallisen vapaan aikana. Tästä työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia toisin. Asiakkaalla voi olla useita työnantajia, jotka maksavat kuntoutusajan palkkaa samanaikaisesti. Silloin kuntoutusraha jaetaan työnantajien kesken maksettujen palkkojen suhteessa. Kuntoutusraha maksetaan asiakkaalle itselleen, kun kuntoutusrahaa maksetaan seuraavien vapaiden ajalta: • • • • • • Palkaton vapaa Vuosiloma Ylityövapaa Säästövapaa Vapaa, joka pidetään lomarahan maksamisen sijasta Lauantai- tai muu viikkovapaa, jos kuntoutujalla on – tuntipalkka ja – hän työskentelee vähemmän kuin viisi päivää viikossa (lyhyt työviikko) Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja ilmoittaa maksaneensa kuntoutusrahaan oikeuttavaa palkkaa seuraavilta vapailta: • Lauantai- tai muu viikkovapaa, jos – kuntoutujalla on kuukausipalkka tai – kuntoutujalla on tuntipalkka ja • hän työskentelee vähintään viisi päivää viikossa ja • palkka maksetaan vähintään viideltä työpäivältä viikkoa kohden • Työajan lyhennysvapaa, ns. pekkaspäivä • Lomautuspäivä Työnantajan ilmoitus Työnantajan on viipymättä ilmoitettava Kelaan, jos on maksanut kuntoutusajalta palkkaa. Työnantaja ilmoittaa palkan maksamisesta työnantajien asiointipalvelussa tai lomakkeella Y17 Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta. Kuntoutusraha maksetaan työnantajan ilmoituksen mukaisesti työnantajalle. Jos työnantajan ilmoituksessa esitetty selvitys on ristiriitaista tai puutteellista, esim. edellä mainittujen sääntöjen perusteella kuntoutusraha kuuluisi kuntoutujalle tai jos kuntoutujalla on maksunsaajasta eri näkemys, kuule tarvittaessa työsuhteen osapuolia ja tee ratkaisu maksunsaajasta kuulemisen perusteella. Jos asiakas ilmoittaa saaneensa palkkaa kuntoutuksen ajalta, pyydä työnantajaa toimittamaan palkanmaksutiedot (ks. myös Hakeminen). Jos työnantaja ei toimita niitä annettuun määräaikaan mennessä, pyydä palkanmaksutiedot asiakkaalta. Jos asiakaskaan ei toimita tietoja määräaikaan mennessä, hylkää kuntoutusrahahakemus palkanmaksuajalta. Hyödynnä palkanmaksutietoja pyytäessäsi tarvittaessa asiakaskirjeitä KRL03 ja KRL04. 152 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Työnantaja toimittaa palkanmaksutiedot päätöksen antamisen jälkeen Jos kuntoutusraha on maksettu asiakkaalle, vaikka se myöhemmin toimitettujen palkanmaksutietojen perusteella olisi tullut maksaa työnantajalle, kuntoutusrahapäätöksessä voi olla virhe. Lue lisää: Oikaisu vakuutetun vahingoksi. Oikaise kuntoutusrahapäätös ohjeen mukaisesti ja maksa kuntoutusraha työnantajalle. Jos asiakas ei suostu päätöksen oikaisuun ja joudut hakemaan päätöksen poistamista Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta, oikaise kuntoutusrahapäätös väliaikaisella päätöksellä kunnes päätös on poistettu. Asiakkaalle virheellisesti maksettu kuntoutusrahan takaisinperintä voidaan käynnistää vasta, kun kuntoutusrahapäätös on oikaistu lopullisella päätöksellä. Palkka ja YEL-/MYEL-vakuutus Asiakas voi olla samanaikaisesti YEL/MYEL-vakuutettu yrittäjä ja työsuhteessa toiseen työnantajaan. Silloin kuntoutusraha jaetaan asiakkaalle ja hänen työnantajalleen YEL/MYELtyötulon ja työnantajan maksaman palkan suhteessa. Yritys voi maksaa kuntoutuksen ajalta palkkaa yrittäjälle itselleen. Kuntoutusraha voidaan maksaa palkkaa vastaan yritykselle vain, jos yrittäjä on työsuhteessa yritykseen. Jos työsuhdetta ei ole, kuntoutusraha maksetaan yrittäjälle itselleen. Työsuhteisia eivät yleensä ole yrittäjät, jotka kuuluvat YEL- tai MYEL-vakuutuksen soveltamisalan piiriin. Työsuhteesta ei aina välttämättä ole kyse silloinkaan, kun yrittäjä ei ole YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollinen. Epäselvässä tilanteessa, esim. jos palkkatiedot on ilmoitettu henkilölle, joka ilmoittaa työskentelevänsä yrittäjänä tässä yrityksessä, tarkista poissaoloajan palkan ilmoittaneelta yritykseltä ja tarvittaessa palkkaa saaneelta yrittäjältä, onko kysymyksessä työsuhde. Osakuntoutusraha Osakuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle samoilla periaatteilla kuin täysi kuntoutusraha. Jos asiakas on tehnyt osapäiväisesti työtä kuntoutuspäivänä, osakuntoutusraha voidaan maksaa hänen työnantajalleen poissaolotuntien palkkaa vastaavalta osalta. Työnantajan kuuluu ilmoittaa Kelaan vain poissaolotuntien palkka. Oppisopimuskoulutus Kuntoutusraha maksetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta työnantajalle tämän maksamaa palkkaa vastaavalta osalta. Palkan määräytymisperuste Jos työntekijä tekee lyhyempää kuin viisipäiväistä työviikkoa, työnantajalle maksamisessa on eroja riippuen siitä, onko kysymyksessä kuukausipalkka vai tuntipalkka. Viisipäiväinen työviikko Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle myös viikkovapaiden ajalta, jos työntekijä tekee viisipäiväistä työviikkoa ja palkka maksetaan vähintään viideltä työpäivältä viikkoa kohden. Jos yhdenjaksoiseen palkalliseen poissaoloaikaan sisältyy lauantaipäiviä, muita viikkovapaapäiviä tai pekkaspäiviä, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle myös näiltä päiviltä edellyttäen, että työnantajalle maksamisesta on sovittu. 153 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Lyhyt työviikko ja kuukausipalkka Jos työntekijä on työssä vähemmän kuin viisi päivää viikossa, mutta hänellä on kuukausipalkka, katsotaan, että työnantaja maksaa työstä poissaolon ajalta palkkaa myös niiltä päiviltä, jolloin työntekijä ei olisi työssä. Kuntoutusraha maksetaan koko palkallisen poissaolojakson ajalta palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle edellyttäen, että työnantajalle maksamisesta on sovittu. Näin voidaan menetellä esim. silloin, kun työntekijä on osa-aikaeläkkeellä tai osittaisella hoitovapaalla ja saa kuukausipalkkaa. Lyhyt työviikko ja tuntipalkka Jos työntekijä on tuntipalkkaisessa työssä ja hän työskentelee vähemmän kuin viisi päivää viikossa, maksetaan kuntoutusraha niiltä päiviltä, jolloin hän olisi ollut työssä, työnantajalle palkkaa vastaavalta osalta ja muilta päiviltä työntekijälle itselleen. Erityistilanne: lomautus Jos lomautus toteutetaan lyhentämällä työpäivää, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle kaikilta päiviltä joina se on maksanut kuntoutusajan palkkaa. Jos työviikkoa on lyhennetty lomautuksen vuoksi vähintään yhden päivän ajalta, maksetaan kuntoutusraha myös lomautuspäivältä työnantajalle, jos työnantajalla on velvollisuus maksaa kuntoutusajan palkkaa ko. päivältä. Jos palkkaa ei makseta, kuntoutusraha maksetaan työntekijälle itselleen. Erityistilanne: irtisanomisajan palkka Irtisanomisajalta maksettava palkka voi olla samalla myös kuntoutukseen osallistumisen perusteella maksettavaa palkkaa siihen asti kun työnantajan palkanmaksuvelvollisuus kuntoutusajalta jatkuu. Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa irtisanomisaikana kuntoutukseen osallistumisen perusteella kuntoutusajan palkkaa, kuntoutusraha maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Muussa tapauksessa se maksetaan työntekijälle. Työskentelyvelvoitteella ei ole kuntoutusrahan maksamisen suhteen merkitystä. Erityistilanne: Opettajan vuosiloma ja koulutyön keskeytys Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2012–2013) 41 §:n mukaan työnantajalla on oikeus saada kuntoutusraha itselleen, jos opettaja on ollut kuntoutusrahaan oikeuttavassa kuntoutuksessa aikana, jolloin koulutyö on koulun loman johdosta keskeytynyt eikä hänelle ole myönnetty virkavapaata kuntoutuksen vuoksi. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta kuntoutusrahaan koulun tai oppilaitoksen opettajan laskennallisen vuosiloman ajalta. Laskennallisen vuosiloman aika on kesäkuun 16. päivästä lukien alkava ajanjakso, jonka pituus riippuu opettajan henkilökohtaisesta vuosilomaoikeudesta. Laskennallisen vuosiloman ajalta kuntoutusraha maksetaan opettajalle itselleen. Työnantajalla ei myöskään ole oikeutta kuntoutusrahaan ammattikorkeakoulun opettajan kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä päivältä. 154 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.12.2.3. Palkkaturvan maksaja Palkkaturvana maksettavat saatavat siirtyvät kaikkine oikeuksineen valtiolle palkkaturvapäätöksen antopäivänä (palkkaturvalaki 16 §) Työstäpoissaolon ajalta maksettua palkkaa vastaava päivärahaetuus maksetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) palkkaturvapäätöksen tai ilmoituksen perusteella. Maksamista varten tarvitaan henkilötiedot vakuutetusta, tiedot työstäpoissaoloajalta maksetun palkan määrästä ja maksuajasta, maksuvaikeuksiin joutuneen työnantajan nimi sekä maksunsaajan maksuosoitetiedot. 1.12.2.4. Potilasvakuutuskeskus Jos potilasvakuutuskeskus on maksanut ansionmenetyskorvausta kuntoutujalle samalta ajalta, miltä tämä saa kuntoutusrahaa, maksetaan kuntoutusraha Potilasvakuutuskeskukselle sen maksuvaatimuksen perusteella. 1.12.2.5. Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu Kuntoutusrahaetuudet voidaan maksaa edunvalvojalle tai kuntoutujan laillisesti valtuutetulle asiamiehelle. Henkilöllä voi olla edunvalvoja, jos hän ei itse kykene valvomaan etuaan tai hoitamaan asioitaan. Edunvalvoja puolustaa päämiehen etuja ja edustaa tätä asioissa, jotka on määrätty hänen hoidettavikseen. Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta ja edunvalvontavaltuutetusta. Tieto edunvalvojasta näkyy Henkilön tietojen kyselytapahtumalla HEKY > Henkilön yleistiedot > Perhetiedot. HEKY-kyselyllä selviää edunvalvojan nimi ja tunniste sekä tieto siitä, onko asiakkaan toimintakelpoisuutta rajoitettu tai onko asiakas julistettu vajaavaltaiseksi. Alaikäisen asiakkaan edunvalvojia ovat tavallisesti hänen huoltajansa. Heidän tehtävänsä edunvalvojina lakkaa, kun nuori täyttää 18 vuotta. Alaikäisellä voi olla myös oikeuden määräämä edunvalvoja. Lue lisää: • Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Mikä on edunvalvoja? • Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvonnan ja edunvalvontavaltuutuksen sisällön selvittäminen Selvitä edunvalvontamääräyksen sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä (Ratkaisutyö > Työvälineet, kohta Holhousasioiden rekisteri). Jos edunvalvontamääräyksessä ei eritellä edunvalvojan tehtäviä, katsotaan sen kattavan etuusasioiden hoitamisen. Edunvalvojan toimivalta voi rajoittua koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta (esim. perinnönjako) ja Kelan maksama etuus ei siten aina kuulu edunvalvojan toimivaltaan. Edunvalvontamääräys voi olla myös määräaikainen. 155 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Pyydä edunvalvontavaltuutetulta tai asianomaisesta maistraatista kopio edunvalvontavaltakirjasta. Voit pyytää edunvalvontavaltuutetulta tilinumeron ja kopion edunvalvontavaltakirjasta käyttämällä kirjepohjaa YHL14. Jos edunvalvontavaltuutus kattaa etuusasioiden hoidon, tee maksunsaajan muutos ja maksa tuki edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. Kuntoutusrahan maksaminen edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille Kuntoutusraha maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille, jos asiakkaalle on määrätty edunvalvoja hoitamaan • hänen taloudellisia asioitaan • hänen omaisuuttaan • hänen omaisuuttaan ja taloudellisia asioitaan. Edunvalvojan tehtävänä on ilmoittaa, mille tilille asiakkaan kuntoutusraha tulee maksaa. Voit pyytää edunvalvojalta tilinumeron käyttämällä kirjepohjaa YHL13. Sinun ei tarvitse tarkistaa, kenen nimissä tili on. Rekisteröi maksunsaajaksi edunvalvoja. Jos edunvalvontamääräys on määräaikainen, rekisteröi kuntoutusrahaan seurantatieto. Tarkista kuntoutusrahan maksunsaaja-asia ennen määräajan päättymistä. Jos edunvalvontavaltuutus kattaa etuusasioiden hoidon, tee maksunsaajan muutos ja maksa tuki edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille (YHL14). Ala-ikäisen asiakkaan kuntoutusrahan maksaminen Alle 18-vuotiaan asiakkaan kuntoutusraha voidaan maksaa hänen omalle tililleen tai huoltajan ilmoittamalle tilille. Toimi edellä kuvatulla tavalla, jos alaikäisellä asiakkaalla on oikeuden määräämä edunvalvoja. Alle 18-vuotiaalle ei voi tehdä edunvalvontavaltuutusta. Menettely asiakkaan täyttäessä 18 vuotta Kuntoutusraha maksetaan asiakkaan omalle tilille, kun hän tulee täysi-ikäiseksi, eikä hänelle ole määrätty edunvalvojaa. Oiwaan muodostuu ohjelmallisesti Seuranta/atk-työ noin kuukausi ennen kuin asiakas täyttää 18 vuotta tilinumeron selvittämiseksi. Jos kuntoutusrahaa on maksettu huoltajan tilille tai tilin omistajasta ei ole varmuutta, ole yhteydessä asiakkaaseen. Tarvittaessa voit käyttää kirjepohjaa KRL21. Kun asiakas ilmoittaa oman tilinumeronsa, muuta tilinumero ilmoittamisajankohdasta lukien, siis mahdollisesti jo ennen kuin asiakas on täyttänyt 18 vuotta. Jos asiakasta ei saada tavoitettua eikä tilinumeroa varmistettua, voit väliaikaisesti keskeyttää kuntoutusrahan maksamisen asettamalla maksuesteen 18 vuoden täyttämistä seuraavaan maksuerään. Asiakkaalla on useita edunvalvojia Jos etuudensaajalle on määrätty useita edunvalvojia, kuntoutusraha maksetaan sille edunvalvojalle, jolle tuomioistuin on määrännyt taloudellisten asioiden hoidon. Jos tehtävien jaosta ei ole päätetty, kuntoutusraha voidaan maksaa kenelle tahansa edunvalvojista. 156 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.12.2.6. Kunta Kuntoutusraha voidaan joko osittain tai kokonaan maksaa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle tämän pyynnöstä käytettäväksi vakuutetun, hänen perheensä ja huollettavanaan olevien lasten elatukseen, jos kuntoutusrahan maksaminen sen saajalle itselleen vaarantaisi vakuutetun, hänen perheensä tai hänen huollettavanaan olevien lasten toimeentulon. Kunnan on haettava etuutta kirjallisesti ja hakemus on perusteltava. Vakuutettua on aina kuultava hakemuksen johdosta (asiakaskirje KRS01). Jos kuntoutusrahaetuus maksetaan kunnalle, toimiston on ilmoitettava siitä kirjallisesti perusteluineen kuntoutujalle (KKRL 566/2005 48 §). Työnantajalle maksettavaa osuutta kuntoutusrahasta ei makseta kunnalle. Asiakasmaksut Jos kunnan järjestämässä perhe- tai laitoshoidossa, esim. päihdekuntoutuksessa hoidossa oleva kuntoutuja saa kuntoutusrahaetuutta, voi kunta periä ja nostaa samalta ajalta maksettavan etuuden suoraan Kansaneläkelaitokselta käytettäväksi hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen (AML 734/1992 14 §). Lastensuojelulain nojalla järjestämänsä perhehoidon, laitoshuollon (lastenkoti tms. lastensuojelulaitos) tai asumispalvelun aiheuttamista kustannuksista kunta voi periä kohtuullisen korvauksen samalta ajalta maksettavasta kuntoutusetuudesta tai kuntoutusrahaetuudesta. Toimeentulotuki Kunta voi periä ja nostaa henkilölle maksettavan kuntoutusetuuden tai kuntoutusrahaetuuden samalta ajalta, jolta se on maksanut hänelle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan (TOTUL 1412/1997 23 §). Aika, jolta maksetaan Kunnalla on oikeus saada kuntoutusrahaetuus siitä päivästä alkaen, jolta se olisi voitu maksaa hakijalle itselleen edellyttäen, että kunta on maksanut toimeentulotukea samalta ajalta. Kunnalla on oikeus saada kuntoutusrahaetuutta siihen päivään asti, johon se on maksanut toimeentulotukea kuntoutusrahapäätöksen antamishetkellä. Etuus voidaan maksaa kunnalle vain, jos tämä on ilmoittanut vaatimuksesta vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää. Kunnan on ilmoitettava vaatimuksesta kirjallisesti Kelan toimistolle. Ilmoituksessa on mainittava ajat, joilta toimeentulotukea on maksettu. Esimerkki A on 3.1. hakenut kuntoutusrahaetuutta ajalle 1.1.–31.1. ja odottaa Kelan päätöstä. Kunta on 5.1 antamallaan päätöksellä myöntänyt ja maksanut A:lle toimeentulotukea ajalta 1.1.–31.1. odotettavissa olevaa kuntoutusrahaetuutta vastaan ja osoittanut Kelalle maksuvaatimuksen vastaavalta ajalta. Kela myöntää A:lle kuntoutusrahaetuuden 23.1. antamallaan päätöksellä omavastuuajan jälkeen ajalle 13.1.–31.1.. A:n kuntoutusrahaetuus maksetaan kunnalle ajalta 13.1.–31.1. Kuntoutusrahapäätöksen antamisen jälkeen myönnetty tai maksuunpantu toimeentulotuki ei ole odotettavissa olevaa etuutta vastaan maksettua toimeentulotukea, eikä tällainen toimeentulotuki oikeuta kuntaa kuntoutusrahaetuuden saamiseen. Koska Kela ei saamansa maksuvaatimuksen perusteella kuitenkaan tiedä, kuinka pitkältä ajalta toimeentulotukea on kuntoutusrahapäätöksen 157 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 antamishetkellä ehditty maksaa, Kela maksaa kuntoutusrahaetuuden maksuvaatimuksen loppuun asti, ellei vaatimusta sitä ennen poisteta. Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että se poistaa tarvittaessa maksuvaatimuksen siitä päivästä alkaen, josta kuntoutusrahaetuuden maksamiselle ei enää ole edellytyksiä. Esimerkki A on hakenut 3.1. kuntoutusrahaa ajalta 1.1.–31.3. ja odottaa Kelan päätöstä. Kunta on 5.1. antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle toimeentulotukea 1.1.–31.3. odotettavissa olevaa kuntoutusrahaa vastaan ja osoittanut Kelalle maksuvaatimuksen vastaavalta ajalta. Kela myöntää A:lle kuntoutusrahan 23.1. antamallaan päätöksellä omavastuuajan jälkeen ajalle 13.1.–31.3. Saatuaan tiedon kuntoutusrahapäätöksen antamisesta, kunta poistaa maksuvaatimuksen maaliskuun alusta lukien. Kuntoutusraha maksetaan kunnalle ajalta 13.1.–29.2. Maaliskuun alusta lukien kuntoutusraha maksetaan A:lle itselleen. Jos kunta ei poista maksuvaatimusta maaliskuun alusta lukien, kuntoutusraha maksetaan kunnalle maksuvaatimuksen loppuun asti eli ajalta 13.1.– 31.3. Jos kunta ei ole enää maaliskuulta maksanut henkilölle ennakkona toimeentulotukea odotettavissa olevaa etuutta vastaan, se suorittaa (TOTUL 1412/1997 23 § 1 mom.):n perusteella aiheettomasti saamansa kuntoutusrahan viipymättä henkilölle itselleen. 1.12.2.7. Työttömyyskassa Jos kuntoutuja on saanut työttömyyskassalta työttömyysetuutta ja hänelle tulisi samalta ajalta maksettavaksi kuntoutusrahaa, suoritetaan kuntoutusraha jo maksetun muun etuuden määrään saakka asianomaiselle työttömyyskassalle sen maksuvaatimuksen perusteella. Pyydä maksuvaatimusta asiakaskirjeellä KRV03. (KKRL 566/2005 39 § 2 mom.). 1.12.2.8. Opintotuen vastuuyksikkö Jos kuntoutuja on saanut opintotukea samaan koulutukseen kuin, minkä ajalle hänelle myönnetään kuntoutusraha, maksetaan kuntoutusraha maksuvaatimuksen perusteella enintään maksetun opintotuen määrään asti opintotuen vastuuyksikölle. Etuuskäsittelijän tulee ottaa yhteyttä ennen kuntoutusrahan ratkaisemista opintotuen vastuuyksikköön ja ilmoittaa tulevan estävän etuuden myönnöstä. Opintorahasta ja asumislisästä tehdään kummastakin erillinen maksuvaatimus kuntoutusrahaan. 1.12.2.9. Työpaikkakassa Jos kuntoutuja on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa työpaikkakassalta, maksetaan samalta ajalta suoritettava kuntoutusraha maksuvaatimuksen perusteella päivärahan maksajalle. 158 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.12.2.10. Kelan toimisto Kuntoutusraha maksetaan Kelalle, kun se on maksanut samalta aikaa kuntoutusrahan suhteen toissijaista etuutta. Lue lisää: Maksaminen > Maksaminen regressinä 1.12.2.11. Ulosottoviranomainen Kuntoutusrahaetuutta ei saa ulosmitata. Kansaneläkelaitoksen on kuitenkin annettava asianomaisen viranomaisen pyynnöstä muun lain mukaisen etuuden ulosottoa varten tarpeelliset tiedot kuntoutusrahaetuudesta. 1.12.3. Maksaminen regressinä Kuntoutusraha voi tulla myönnettäväksi samalle ajalle, jolta on maksettu kuntoutusrahan suhteen toissijaista etuutta. Toisin sanoen kuntoutusraha on ensisijainen etuus toiseen etuuteen nähden ja kuntoutusrahan myöntäminen aiheuttaa toiseen etuuteen liikamaksua. Tässä tilanteessa kuntoutusraha maksetaan toissijaista etuutta vastaan regressikuittauksena tai toisen etuuden maksuvaatimuksesta regressisuorituksena, kun niin on etuuslaeissa säädetty. Regressikuittaus Regressikuittaus tarkoittaa, että YHTE-järjestelmässä on mahdollista kuitata kuntoutusrahan suhteen toissijaista Kelan maksamaa etuutta. Kuittauslupa merkitään toissijaisen etuuden Liikamaksu-näytölle ja liikamaksu palautuu toiseen etuuteen. Regressikuittaus näkyy toisen etuuden Laskelma-näytöllä ja kuntoutusrahan maksuerittelyssä Etuudet, jotka voivat tehdä regressikuittauksen kuntoutusrahaan ovat: • työmarkkinatuki ja peruspäiväraha • sairauspäiväraha • kuntoutusraha Regressisuoritus maksuvaatimuksen perusteella Kuntoutusraha maksetaan regressisuorituksena maksuvaatimuksen perusteella seuraaville maksunsaajille: • Työttömyyskassa • Työpaikkakassa • Opintotuen vastuuyksikkö – Opintotuesta bruttovaatimus – Asumislisästä nettovaatimus • Kelan toimisto 159 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.12.4. Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Tuloverolain mukaan henkilö voi olla Suomessa joko yleisesti verovelvollinen tai rajoitetusti verovelvollinen. Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka verotuksellisesti asuu Suomessa. Hän on velvollinen suorittamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan tulosta. Kela toimittaa ennakonpidätyksen yleisesti verovelvolliselle maksamastaan etuudesta tai eläkkeestä, jos niitä ei ole säädetty verovapaiksi (TVL 1535/1992 92 §). Ennakonpidätys tehdään myös työkorvauksesta, jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, joka ei vakinaisesti asu Suomessa. Hän on velvollinen maksamaan Suomessa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Tällaisen henkilön verotuksessa sovelletaan pääasiallisesti rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia. Lue lisää Ennakonpidätys > Lähdevero Ulkomailla asuvan henkilön Suomesta maksettavasta eläketulosta ei peritä lähdeveroa, vaan siitä toimitetaan ennakonpidätys. 1.12.4.1. Ennakonpidätyksen perusteet Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä säädetään, millä perusteilla ennakonpidätys toimitetaan Kelan maksamista etuuksista ja veronalaisista työkorvauksista. Perus- ja lisäprosentti Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn perusprosentin mukaan siltä osin, kun maksettava määrä ei ylitä Verohallinnon määrittelemää henkilökohtaista tulorajaa. Tulorajan ylittävältä osalta pidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan. Arkipäiviltä maksettavissa etuuksissa tulorajan vuosimäärä jaetaan 300:lla ja kuukausikohtaisissa etuuksissa 12:lla. Työkorvauksissa maksettava määrä jaetaan 365:llä ja kerrotaan laskuun sisältyvien päivien lukumäärällä. Muu henkilökohtainen prosentti Ns. freelancerina työskentelevillä on palkkaa ym. ennakonpidätyksenalaista tuloa varten vain yksi henkilökohtainen pidätysprosentti. Eläketuloa varten on erikseen henkilökohtainen pidätysprosentti sekä säännöllisesti että takautuvasti maksettavia eläke-eriä varten. Sivutuloprosentti Jos henkilöllä on päätoimen ohella sivutuloa, toimitetaan ennakonpidätys sivutuloa varten määrätyn pidätysprosentin mukaan. Sivutulon prosenttiluku on yleensä sama kuin henkilön lisäprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan sivutuloverokortin. 160 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Portaikkoverokortti Portaikkoverokortissa henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti muuttuu kiinteiden tulorajojen täyttyessä. Portaikkoverokortin perusteella tehtävä ennakonpidätys on kuitenkin aina vähintään 25 %. Portaikkoverokorttia ei käytetä opintorahan ja työttömyysetuuksien ennakonpidätyksen laskennassa. Jos portaikkoverokortti on rekisteröity henkilölle, joka saa opintorahaa, viedään opintorahan määrä portaikkoverokortin kertymään ohjelmallisesti. Tulorajojen määrissä otetaan huomioon koko verovuoden (kalenterivuoden) kaikki tulot, myös muualta kuin Kelasta maksetut. Koko kalenterivuoden tulot huomioidaan, vaikka portaikkoverokortti otetaan käyttöön kesken vuotta uusien ennakonpidätysperusteiden voimaan tullessa. Määräprosentti Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä on määritelty tilanteita, joissa ennakonpidätys määräytyy eläkkeissä, muissa etuuksissa ja työkorvauksissa kaavamaisesti määräprosentin perusteella. Prosenttitaulukko Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahassa pidätys voidaan toimittaa Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukon mukaan. (VeroHp ennakonpidätyksen toimittamistavasta ja määrästä 6 § 3 mom.) Muutosverokortti Maksunsaaja voi hakea Verohallinnolta muutosta ennakonpidätykseen. Jos Verohallinto antaa maksunsaajalle sosiaalietuutta tai eläkettä taikka opintorahaa varten myönnetyn muutosverokortin, se saadaan pääsääntöisesti suorasiirtona Kelaan, jolloin tiedot kirjautuvat ohjelmallisesti. Jos Verohallinto tai asiakas toimittaa muutosverokortin suoraan toimistoon, rekisteröi muutosverokortin tiedot HEMU-tapahtumalla. Verohallinto merkitsee muutosverokorttiin tiedon siitä, mihin tarkoitukseen sitä voidaan käyttää. Sosiaalietuuksien ennakonpidätyksessä voidaan käyttää vain sosiaalietuutta varten annettua muutosverokorttia. Kuitenkin opintorahassa ja eläkkeissä voidaan käyttää vain näitä varten annettua muutosverokorttia. Muutosverokortissa on pidätysprosentti, jota käytetään verokortissa olevaan euromääräiseen tulokertymään asti, jonka jälkeen käytetään korttiin merkittyä korkeampaa pidätysprosenttia. Tulokertymää laskettaessa huomioidaan voimassaoloaikana maksetut etuudet tai työkorvaukset. Jos muutosverokorttia käytetään vuodenvaihteen yli, tulokertymän seuranta aloitetaan alusta. Eläkettä varten annetussa muutosverokortissa ei ole tulokertymää. Muutosverokortissa voi myös olla merkittynä vain yksi pidätysprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin. Maksunsaajan pyyntö Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. 161 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.12.4.2. Lähdevero Verohallinnon antamaa lähdeverokorttia käytetään maksettaessa päivärahaetuuksia, kuntoutusrahaa, lastenhoidon tukea ja opintorahaa. Lähdeverokorttia käytetään myös maksettaessa kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksia, ellei saaja kuulu ennakkoperintärekisteriin. Sosiaalietuuksien lähdevero on pääsääntöisesti 35 prosenttia. Jos Kela maksaa etuutta vajaalta kuukaudelta, etuudesta vähennetään maksun yhteydessä ohjelmallisesti 17 euroa/ päivä (kalenteripäivä). Jos Kela maksaa etuutta kokonaiselta kuukaudelta, etuudesta vähennetään ohjelmallisesti 510 euroa/kuukausi. Erotuksesta peritään lähdevero. (Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 672/1978 6 §) Kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksista peritään vero lähdeverokorttiin merkityn prosentin mukaisesti. Lähdeverovähennystä ei tehdä ohjelmallisesti. Pidätyksestä saat tehdä lähdeverovähennyksen, mikäli siitä on merkintä verokortissa. Maksa korvauksen saajalle ennakonpidätyksen korjaus tai ohjaa korvauksen saaja tarvittaessa kääntymään Verohallinnon puoleen verotuksen oikaisemiseksi. Lähdeveron alaisista etuuksista ei peritä sairaanhoitomaksua (1,5 %), vaikka kortissa olisi merkintä sen perimisestä. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti. 1.12.4.3. Tietojen saanti ja käyttöönotto Etuuksien ennakonpidätyksen toimittamisessa käytetään hyväksi Kelaan suorasiirtona saatuja ennakonpidätysperusteita. Maksunsaaja voi toimittaa Kelaan myös verokortin tai ilmoittaa muun pidätysperusteen. Lue lisää kohdasta Oma pyyntö (Tiedot maksusaajalta > Oma pyyntö) Työkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan myöntöpäätöksen jälkeen Vero- ja kirjanpitoryhmä lähettää pääkaupunkiseudun verotoimistoon ennakonpidätysprosentin pyyntökirjeen. Verotoimisto antaa sen perusteella eläkettä varten kirjoitetun henkilökohtaisen pidätysprosentin. 1.12.4.3.1. Suorasiirtotiedot Kela saa suoraan Verohallinnolta vuosittain tiedot Suomessa verovelvollisten etuudensaajien ennakonpidätysperusteista. Muutosverokortit saadaan Kelaan suoraan Verohallinnolta joka arkipäivä. Kela tarkistaa vuosittain Verohallinnolta tiedon työkorvauksen saajien (päivähoidon-/ kuntoutuspalveluntuottajat) ennakkoperintärekisterissäolosta helmi- ja elokuussa. Tarkistus tehdään suorasiirtopyyntönä ohjelmallisesti. 162 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Eläkettä varten määrätyt henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit saadaan Kelan pyynnöstä yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille eläkkeensaajille, joiden eläke on maksussa marraskuussa tai joille eläke on myönnetty etukäteen. Pyyntö lähetetään ohjelmallisesti yleensä marraskuussa ja siinä ilmoitetaan arvio seuraavana vuonna maksettavasta eläkkeestä. Verohallinnolta saadut uudet ennakonpidätysprosentit seuraavaa vuotta varten tallennetaan järjestelmään ohjelmallisesti. Verohallinnolta suoraan saadut ennakonpidätysprosentit otetaan vuosittain käyttöön erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Siihen asti käytetään edellisen vuoden joulukuussa voimassa olleita ennakonpidätysperusteita. 1.12.4.3.2. Tiedot maksunsaajalta Verokortti Jos maksunsaaja tai Verohallinto toimittaa sosiaalietuutta, opintorahaa, eläkettä tai työkorvausta varten muutosverokortin, ennakonpidätys lasketaan muutosverokortin mukaisesti. Tarkistettua ennakonpidätystä sovelletaan yleensä seuraavan maksuerän alusta lukien. Takautuvaan aikaan kohdistuvan muutoksen voi kuitenkin ottaa huomioon, jos muutosverokortin voimassaoloaika ulottuu maksettujen erien ajalle. Lue lisää Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Palkkaa varten annettuja muutosverokortteja ei käytetä etuuksien eikä eläkkeiden ennakonpidätyksessä. Rajoitetusti verovelvollinen voi pyytää Verohallinnolta muutos- tai sivutuloverokortin. Verohallinto toimittaa verokortin postitse Kelaan. Oma pyyntö Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. Lähdevero Lähdeverotusta varten etuuden tai työkorvauksen saaja toimittaa lähdeverokortin. Lähdeverokortin pitää olla Kelaa varten kirjoitettu. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti kuten nykyisinkin. Eläkkeistä ei peritä lähdeveroa, vaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrätään ennakonpidätys. 1.12.4.3.3. Ennakonpidätyksen tallennus Ennakonpidätystietojärjestelmään tallennetaan kaikki etuudensaajien ja Verohallinnon toimittamat ennakonpidätysperusteet. Rekisteröi tiedot valitsemalla HEMU-aloitusvalikolta Ennakonpidätystiedot. 163 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Rajoitetusti verovelvollisten ennakonpidätysperusteet tallennetaan Kansainvälisten asioiden ratkaisukeskuksessa, Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa tai Vero- ja kirjanpitoryhmässä. Paperiset verokortit ja/tai niiden kopiot säilytetään tallennuksen jälkeen Kelassa. Verokorteissa olevia tulorajoja seurataan ohjelmallisesti. Kertymätiedot päivitetään ohjelmallisesti maksujen eräajoissa ja palautusten kirjaamisen yhteydessä. Mikäli kertymätietojen korjaamisessa ilmenee ongelmia, ota yhteyttä Vero- ja kirjanpitoryhmään. 1.12.4.3.4. Kelan selvitettävä Selvitä uusien kuntoutuspalveluntuottajien ja päivähoidontuottajien ennakkoperintärekisteriin kuuluminen. Ennakkoperintärekisterissä olon voi selvittää Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä osoitteestaa www.ytj.fi tai palvelunumerosta 020 466 032. Jos yrittäjä on merkitty ennakkoperintärekisteriin, YTJ-tietopalvelussa kohdassa Rekisteröinnit näkyy tieto Ennakkoperintärekisteri ja tila Rekisterissä sekä alkupäivä. Näytä rekisterihistoria -toiminnolla saat tiedon mahdollisesta ennakkoperintärekisteriässäolon loppupäivästä. Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen jatkuminen selvitetään ohjelmallisesti suoraan Verohallinnolta. Lue lisää Ennakonpidätys > Työkorvausten saajien verotus. Rekisteröi tieto työkorvauksen saajan ennakkoperintärekisterissäolosta toiminnolla APRE/ Työkorvausten saajien verotusperusteet. Tietojen tallennus edellyttää, että työkorvauksen saajan perustiedot on tallennettu. Rekisteröi verotusperusteisiin myös järjestelmästä saatava ennakkoperintärekisteröinnin voimassaolon seuraava tarkistuspäivä verotusperusteen päättymispäiväksi. 1.12.4.4. Toimittaminen Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallinnon päätöksen ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä mukaisesti. Ensisijaisia pidätysperusteita ovat • muutosverokortti • lähdeverokortti tai • oma ilmoitus muuta perustetta suuremmasta pidätysprosentista. Ennakonpidätyksen määrä lasketaan ohjelmallisesti maksuerittäin euroina ja sentteinä. 1.12.4.5. Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Muutosverokortti Voit korjata ennakonpidätyksen, jos Kelaan on tullut muutosverokortti, joka on voimassa takautuvasti. 164 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Jos muutosverokortin voimassaolo alkaa edellisen vuoden puolelta, voit korjata ennakonpidätyksen kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on myös oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Esimerkki Kelaan on tullut verokortti 5.1 ja se on voimassa 1.11 alkaen. Verokortti on voimassa enintään 31.12. saakka. Ennakonpidätys voidaan korjata 1.11. alkaen. Korjaus voidaan tehdä kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä, jolloin myös.palautettavan määrän on oltava viimeistään maksussa. Lähdevero Jos etuudesta on peritty liikaa lähdeveroa, voit korjata liikapidätyksen vain saman maksuvuoden aikana. Palveluntuottaja ennakonpidätysrekisteriin Korjaa ennakonpidätys aina silloin, kun työkorvauksensaaja ilmoittaa kesken vuotta tiedon ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta. Kelan virhe Jos Kela on toimittanut ennakonpidätyksen virheellisesti liian suurena, voit korjata virheen ilman muutosverokorttia. Kelan virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kun Verohallinnon antama ennakonpidätysprosentti on tallennettu väärin liian suurena. Korjauksen voit tehdä verovuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Verovuosi on kalenterivuosi, jolta vero määrätään. Ennakonpidätyksen korjaaminen Voit korjata ja maksaa liikaa perityn ennakonpidätyksen HERE-aloitusvalikon Ennakonpidätyksen korjaus -toiminnolla. Vero- ja kirjanpitoryhmä tekee RAKE-eläkkeiden ennakonpidätyksen korjaukset ja palautukset. 1.12.4.6. Takaisin maksetut etuudet Veronalaista etuutta voidaan periä takaisin nettomääräisenä niin kauan kuin Kela voi ilmoittaa Verohallinnolle veronalaisen etuuden ja ennakonpidätyksen määrien muutokset vuosiilmoituksena. Maksettua etuutta voidaan periä takaisin ja kuitata nettomääräisenä etuuden maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen perintä ja kuittaus tehdään bruttomääräisenä. Jos etuudensaaja maksaa takaisin etuutta sellaiselta vuodelta, jonka vuosi-ilmoituksen korjauksineen Kela on jo antanut Verohallinnolle, Kela ilmoittaa palautetun etuuden määrän Verohallinnolle takaisinmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoitus tehdään vuosiilmoituksen yhteydessä. Etuudensaajalle lähetetään ohjelmallisesti tosite, johon on etuuksittain eritelty tiedot Verohallinnolle annetusta ilmoituksesta. Verohallinto ottaa palautetun etuuden määrän huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä. (TVL 1535/1992 112 a § 1 ja 2 mom.) Kela ilmoittaa myös työpaikkakassojen perimien etuuksien korjaustiedot Verohallinnolle. 165 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Lastenhoidon tuen työkorvauksia ei peritä takaisin työkorvauksen saajalta, vaan lastenhoidon tuen hakijalta. Perhe ja hoidon tuottaja hoitavat yksityisen hoidon tuen veronoikaisuasiat suoraan Verohallinnon kanssa. Lastenhoidon tuen hoidon tuottajille maksettujen työkorvausten takaisinperintä- ja kuittaustiedoista ei ilmoiteta muutostietoja Verohallinnolle. Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa kuntoutuksen työkorvausten palautukset Verohallinnolle. 1.12.4.7. Regressisuoritukset Eri laitosten väliset ja (Kelan) saman maksajan eri veronalaisten etuuksien väliset regressisuoritukset käsitellään ja maksetaan verottomina bruttomäärinä. Jos kuitenkin regressinä perittävä etuus tai sen osa on verotonta, on maksettava etuus verottomalta osin veronalaista esim. kun kuntoutusrahasta peritään opintotuen asumislisää. (TVL 1535/1992 112 a § 3 mom.) Lue lisää regressiperinnästä ao. etuuden ohjeesta Regressiperintä-kohdasta. Asiakkaan veronalaista tuloa on aina hänelle itselleen maksettu etuus. Verohallinnolle ei ilmoiteta verovapaina käsiteltyjä regressimaksuja. 1.12.4.8. Vuosi-ilmoitukset Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tiedot maksetuista etuuksista ja työkorvauksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä, lähdeveronalaisista suorituksista ja maksetuista lähdeveroista. Vero- ja kirjanpitoryhmä toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksen maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä ja lähettää etuudensaajille samansisältöisen yhteenvedon sekä työkorvausta saaneille tositteen Verohallinnolle annetuista tiedoista. Jos työkorvauksen saaja pyytää toiminnan päättyessä tositetta maksetuista määristä, tulosta hänelle tosite. Vero- ja kirjanpitoryhmä ilmoittaa Verohallinnolle osakeyhtiöille, osuuskunnille ja rekisteröidyille yhdistyksille maksetut työkorvaukset kuukausittain eriteltyinä. Vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoitetut etuudet otetaan verotuksessa huomioon Kelan antamien tietojen perusteella eikä etuudensaaja ilmoita niitä veroilmoituksessaan. Eläkkeiden ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä HEKY > Etuussummat > Verotusta varten annetut tiedot. Päivähoidontuottajien vuosi-ilmoitukset ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä APKY-aloitusvalikolta kohdassa 'Maksetut työkorvaukset' valinnalla 'Verotukseen annetut tiedot'. Tietojen korjaaminen Vuosi-ilmoitustietoja voidaan korjata ennen verotuksen vahvistamista, jos etuuden tai ennakonpidätyksen määrä muuttuu esimerkiksi takaisinperinnän vuoksi. Edellisen vuoden nettopalautukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Vero- ja kirjanpitoryhmä voi korjata virheellisiä tietoja syyskuun loppuun saakka. Vero- ja kirjanpitoryhmä lähettää korjatuista tiedoista aina ilmoituksen myös etuudensaajalle. 166 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.12.4.9. Kuukausivalvonta Kirjanpito- ja maksuliikenneryhmä tekee kuukausittain (viimeistään 10. päivä) Verohallinnolle valvontailmoituksen ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista. Ilmoitus sisältää ilmoituskuukautta edeltävän kuukauden tiedot. Ennakonpidätys ja lähdevero maksetaan kuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä. 1.12.5. Maksun estäminen Maksuedellytykset Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää selvitystä siitä, että kuntoutuja on osallistunut kuntoutukseen. Maksuedellytykseksi voit asettaa osallistumistodistuksen tai opintomenestystodistuksen. Voimassa oleva maksuedellytys estää kuntoutusrahan maksamisen sen maksuerän alusta lukien, johon päivämäärä sisältyy. Osallistumistodistuksen laatii kuntoutuspalvelun tuottaja ja sen toimittaa Kelaan joko kuntoutuja tai palveluntuottaja. Todistuksesta tulee käydä ilmi, että kuntoutus on toteutunut todistuksen kattamalta ajalta. Todistus vaaditaan jokaiselta erilliseltä kuntoutusjaksolta. Kun osallistumistodistus on toimitettu Kelaan, laita kuntoutusraha maksuun todistuksen kattamalta ajalta. Jos kuntoutukseen kuuluu muita tiedossa olevia jaksoja, aseta uusi maksuedellytys. Osallistumistodistuksen kattama aika ja kuntoutusrahan maksujaksot eivät yleensä vastaa täysin toisiaan. Kuntoutusraha maksetaan kuitenkin 6 tai 25 arkipäivän maksujaksolta, vaikka osallistumistodistus kattaisi vain osan maksujakson ajasta. Kelan järjestämässä kuntoutuksessa maksamisen edellytyksenä oleva todistus voi olla ilmoitus kuntoutusjakson aloittamisesta. Aloittamistiedon perusteella kuntoutusraha voidaan maksaa koko siltä jaksolta, jota todistus koskee. Esimerkki Kelan kuntoutus: Asiakkaalle on myönnetty mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus ja kuntoutusraha 5.3.–5.9. Kuntoutusrahaan on asetettu maksuedellytys 5.3. alkaen. Kelaan toimitetaan 15.3. palveluntuottajan todistus kuntoutusjakson aloittamisesta. Kuntoutusrahan maksaminen voidaan sallia koko jakson ajalle. Esimerkki Päihdekuntoutus: Asiakkaalle on myönnetty kuntoutusraha päihdehuoltolain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen ajalle 1.7.–31.8. Kuntoutusrahaa on asetettu maksuedellytys 1.7. alkaen. Kelaan toimitetaan 16.7. palveluntuottajan laatima todistus kuntoutukseen osallistumisesta ajalla 1.7.– 15.7. Todistuksen perusteella kuntoutusrahan voidaan sallia ensimmäisen 6 arkipäivän ja toisen 25 arkipäivän maksujakson ajalta. Seuraavan maksujakson alkuun asetetaan uusi maksuedellytys. Tieto tallennetusta maksuedellytyksestä päivittyy TORE / TOKY / Maksaminen estynyt -luetteloon. Tapaus on luettelossa kahden viikon kuluttua sen maksujakson maksupäivän jälkeen, johon maksuedellytyspäivämäärä sisältyy. Koulutuksen ajalle maksettava kuntoutusraha 167 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Koulutuksessa (ammatillinen koulutus ja nuoren kuntoutusraha) maksuedellytys asetetaan aina lukuvuoden alkuun. Lukuvuoden kestäessä käytetään maksuedellytystä vain, jos se on tarpeellista tiivistetyn seurannan toteuttamiseksi tai todennäköisen liikamaksun estämiseksi. (Ks. kuntoutusrahan etuusohje: Seuranta). Huomioi asettaessasi maksuedellytystä lukuvuoden alkuun, että asiakas saa mahdollisuuden toimittaa häneltä edellytetyt selvitykset ennen kuin kuntoutusrahan maksu estetään. Jos asiakas toimittaa läsnäolotodistuksen, mutta opintokortti puuttuu, salli kuntoutusrahan maksaminen seuraavan maksuerän alkuun. Pyydä puuttuva selvitys. Maksueste Estä tarvittaessa kuntoutusrahan maksaminen maksuesteellä. Käytä maksuestettä, kun haluat estää maksun jatkamisen liikamaksun syntymisen uhatessa. Tapauksissa, joissa työnantajan palkanmaksu jatkuu ja työnantaja on toimittanut palkanmaksutiedot vain osalle myönnettyä kuntoutusraha-aikaa, syntyy ohjelmallisesti kuntoutusrahaan maksueste. Maksuesteen päivämääränä on se päivämäärä, josta alkaen palkanmaksutiedot puuttuvat. Tieto muodostuu käsittelijän Työnantaja-näytölle kirjoittaman Palkanmaksu jatkuu -tedon perusteella. Kuntoutusrahan maksamisen jatkaminen edellyttää työnantajalta saatavia uusia palkanmaksutietoja ja kuntoutusrahan tarkistamista. Tieto tallennetusta maksuesteestä päivittyy seuraavana yönä eräajolla TORE- ja TOKYaloitusvalikon Maksaminen estynyt -luetteloon. Lue lisää • Tekninen ohje > Valmistelu > Maksuedellytys valmistelussa • Tekninen ohje > Ratkaisun jälkeen tapahtuvat muutokset > Maksuedellytykset 1.12.6. Etuusmaksujen peruutukset pankista Maksuja ei voi enää peruuttaa pankista. 1.13. Keskeyttäminen Jos muuttuneiden olosuhteiden vuoksi on perusteltua syytä olettaa, että kuntoutusraha olisi lakkautettava tai sen määrää vähennettävä, voidaan kuntoutusrahan tai sen osan maksaminen keskeyttää tai sen määrää vähentää välittömästi liikamaksujen estämiseksi. Keskeyttämisestä ja vähentämisestä annetaan kuntoutujalle viivytyksettä väliaikainen päätös, jossa hänelle varataan tilaisuus antaa asiasta oma selvityksensä (kuuleminen). Väliaikaisesta päätöksestä ei ole valitusoikeutta. Lopullinen päätös muutoksenhakuosoituksin annetaan tarkistuspäätöksenä heti, kun riittävät perusteet sen antamiseksi ovat olemassa. 168 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 1.14. Lakkauttaminen Jos kuntoutus keskeytyy tai päättyy muusta syystä kuin tilapäisen keskeytyksen vuoksi taikka kuntoutusrahan maksamisen edellytykset eivät enää täyty, kuntoutusraha on lakkautettava. Kuntoutusrahapäätöksen lakkauttaminen harkitaan kuntoutujan tilanteen kokonaisarvioinnin perusteella. Vakuutettua on kuultava ennen lakkauttamista. Lakkauttamisesta annetaan valituskelpoinen päätös. Kuntoutusrahaetuus voidaan lakkauttaa muuttuneiden olosuhteiden vuoksi, esimerkiksi kun • kuntoutus kokonaan keskeytyy • kuntoutuja aloittaa työskentelyn kuntoutuksen aikana (ei ammatillinen koulutus tai nuoren kuntoutusraha) • kuntoutuja muuttaa EU-asetusten soveltamisalueen ulkopuolelle tai muutoin ei enää ole Suomessa vakuutettu • kuntoutuja kuolee. Kuntoutusrahaa ei lakkauteta kuntoutuksen keskeytyessä tilapäisesti, ellei keskeytyksestä aiheudu vaaraa kuntoutuksen etenemiselle ja tavoitteiden toteutumiselle. Jos kuntoutus keskeytyy kokonaan, kuntoutusraha lakkautetaan keskeytyksen alkamisesta alkaen. Kelan järjestämän kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha lakkautetaan aina silloin, kun kuntoutuspäätös lakkautetaan. Päätöksen kuntoutuksen keskeyttämisestä ja kuntoutuspäätöksen lakkauttamisesta tekee kuntoutuskäsittelijä. Kuntoutusraha lakkautetaan kuntoutuspäätöksen lakkauttamisesta alkaen. Kuntoutujaa tulee kuulla sekä kuntoutuspäätöksen että kuntoutusrahapäätöksen lakkauttamisesta. Lakkauttamisperusteen ollessa käsillä kuntoutusrahaetuuden maksaminen voidaan kokonaan tai osittain keskeyttää tai vähentää etuuden määrää, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Jos kuntoutujalle myönnetään kuntoutusrahan estävä muu etuus, kuntoutusrahaa ei lakkauteta vaan siihen tehdään tarkistusratkaisu. 1.15. Tarkistaminen Kuntoutusrahapäätöstä on tarkistettava, jos päätöksen antamisen jälkeen asiakkaan olosuhteet muuttuvat ja muutos vaikuttaa etuusoikeuteen, sen kestoon tai etuuden määrään. Edellytyksenä on, että tarkistettava kuntoutusrahapäätös jää voimaan osalta aikaa. Kuntoutusrahapäätökseen vaikuttavia olosuhdemuutoksia voivat olla: • kuntoutusrahaoikeuteen vaikuttava muutos, esim. – kuntoutus keskeytyy – kuntoutusraha-ajalle myönnetään estävä etuus – asiakas kuolee • kuntoutusrahan kestoon vaikuttava muutos, esim. – kuntoutus loppuu kuntoutuspäätökseen merkittyä aikaisemmin – asiakkaan kuntoutuskurssi vaihtuu – saadaan tieto ammatillisessa koulutuksessa olevan lukuvuoden alkamisesta ja päättymisestä • kuntoutusrahan määrään vaikuttava muutos, esim. 169 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 – työnantaja ilmoittaa palkanmaksutiedot – asiakas ilmoittaa työtuloja ammatillisen koulutuksen ajalta – kuntoutusraha-ajalle myönnetään estävä tai vähentävä etuus Huomaa Jos olosuhteen muutos ulottaa vaikutuksensa kuntoutusrahapäätöksen alkamisajankohtaan tai sitä edeltävään aikaan, päätös muuttuu virheelliseksi eikä sitä voida tarkistaa. Tällöin on kyse päätöksen oikaisemisesta. Lue lisää: • Päätöksen oikaisu ja poistaminen • Päätöksen oikaisu ja poistaminen > Oikaisu vahingoksi > Takautuvasti myönnetty estävä tai vähentävä etuus Kuuleminen Ennen tarkistamista asiakasta on kuultava. Kuule asiakasta suullisesti tai kirjallisesti (kirjeet KRS02 – KRS04, kuntoutuksen ja kuntoutusrahan yhteinen kirje KUS03). Tarkistaminen voidaan tehdä asiakasta kuulematta, jos • kuntoutusrahapäätöstä tarkistetaan takautuvasti myönnettävän estävän tai vähentävän etuuden vuoksi tai • tarkistaminen perustuu yksinomaan hakijan ilmoittamaan olosuhdemuutokseen ja asiakas on tietoinen sen vaikutuksesta kuntoutusrahaan Lue lisää: • Kuntoutusraha > Etuusohje > Ratkaiseminen > Kuuleminen • Sinetti > Näin toimimme > Tietoa Kelasta > Hallinnolliset menettelyt > Hyvä hallinto > Kuuleminen Olosuhdemuutokset ammatillisen koulutuksen aikana Tarkista tai oikaise ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan määrä, jos siihen vaikuttavien tulojen yhteismäärä olennaisesti lisääntyy tai alenee. Olennaisena muutoksena pidetään vähintään 10 % muutosta työtulojen määrässä. Asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa viipymättä niistä tulojen muutoksista, joilla saattaa olla vaikutusta kuntoutusrahaan. Ammatillisen koulutuksen ajalle myönnetyn kuntoutusrahan määrää ja perusteita ei muuteta kuntoutusraha-aikaan sisältyvän lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta. Lue lisää: Etuusohje > Määrä > Työtulot koulutuksen aikana 1.15.1. Ulkomailta myönnetty etuus Kuntoutusrahaa määritettäessä on otettava huomioon samaa etuutta tai Kelan kuntoutuslain mukaan huomioon otettavaa muuta etuutta vastaava ulkomailta maksettava etuus. Ulkomaisen etuuden vaikutus voi olla estävä tai vähentävä tai se otetaan kuntoutusrahan määrittämisen pohjaksi kuten vastaava suomalainen etuus. Jos kuntoutusrahaa saaneelle myönnetään takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ulkomailta, peritään liikaa maksettu kuntoutusraha takaisin. Määrältään pieniä ulkomailta maksettavia eläkkeitä ei kuitenkaan oteta kuntoutusrahaa määritettäessä huomioon. 170 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Suhde muihin etuuksiin > Ulkomailta maksettavan etuuden ja tulon vaikutus 1.15.2. Indeksi- ja määrätarkistukset Kuntoutusrahassa tehdään vuosittain indeksitarkistus. Yli vuoden vaihteen jatkuvien kuntoutusrahojen määrä tarkistetaan työeläke- eli TyEL-indeksin mukaisesti. Tarkistuksen jälkeen määrä on kuitenkin vähintään yhtä suuri kuin sairauspäivärahan vähimmäismäärä, jota tarkistetaan vuosittain kansaneläke- eli KEL-indeksillä. (TyEL 395/2006 98 §) (Laki kansaneläkeindeksistä 456/2001 3 §). Ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta vähennettävien työtulojen rajatuloa tarkistetaan KEL-indeksin mukaisesti. Eläkkeensaajan kuntoutusrahassa indeksitarkistus tehdään siinä suhteessa kuin eläkkeiden yhteismäärä muuttuu. Vakuutuspiireissä tehtävät tarkistukset Indeksitarkistukset tehdään pääosin ohjelmallisesti eräajossa. Osa tapauksista ohjataan vakuutuspiireihin. Ne muodostavat OIWAssa Indeksitarkistus-työn, jonka tarkenteessa kerrotaan, miksi indeksitarkistusta ei ole tehty ohjelmallisesti. Poimittuasi Indeksitarkistus-työn tutki tapaus ja tee tarvittaessa indeksikorotus tarkistusratkaisuna. Järjestelmä laskee oikean määrän. Asiakkaalle ei ole yleensä tarpeellista antaa kirjallista päätöstä, jos tarkistus koskee vain indeksikorotusta. Asiakas saa tiedon kuntoutusrahan muuttuneesta määrästä maksuilmoituksessa. Esimerkki Kuntoutusraha on alkanut vuonna 2012 ja sen määrä on 58,33 e/pv. Järjestelmä tekee indeksikorotuksen kertomalla kuntoutusrahan alkuperäisen määrän TyEL-indeksin alkamisvuoden ja kohdistumisvuoden pistelukujen suhteessa. Indeksikorotuksessa kuntoutusrahan määräksi vuodelle 2013 tulee 2475 / 2407 x 58,33 e/pv = 59,98 e/pv. Jos kuntoutus jatkuu edelleen, määräksi vuodelle 2014 tulee 2509 / 2407 x 58,33 e/pv = 60,80 e/p 1.16. Liikamaksu Kuntoutusrahasta aiheutuva liikamaksu tai sen lisäys voi syntyä tarkistus-, oikaisu- tai lakkautusratkaisun yhteydessä, kun etuutta on maksettu liian suurena, väärälle ajalle tai aiheetta. Kuntoutusrahan liikamaksua voidaan periä takaisinperintänä tai regressiperintänä. Kuntoutusrahasta aiheutunut liikamaksu voidaan periä 171 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 • • • • • • • • asiakkaalta työnantajalta Potilasvakuutuskeskukselta työttömyyskassalta työpaikkakassalta opintotuen vastuuyksiköltä vakuutuslaitokselta Kelan toimistolta. Asiakkaan liikamaksu Asiakkaalle liikaa maksettu kuntoutusraha on ennakonpidätyksen alaista, mutta se voidaan periä nettomääräisenä maksuvuotta seuraavan toukokuun loppuun saakka. Liikamaksu käsitellään asiakkaan liikamaksuna, vaikka kuntoutusraha olisi maksettu edunvalvojalle tai sosiaalitoimistolle elämäntapaperusteella (KKRL 566/2005 48 § 3 mom.) Muun saajan liikamaksu Työnantajalle, Potilasvakuutuskeskukselle, työttömyyskassalle, työpaikkakassalle, opintotuen vastuuyksikölle, ja Kelalle liikaa maksettu määrä ei ole ennakonpidätyksenalaista. Se peritään bruttomääräisenä. Kuuleminen kuntoutusrahan liikamaksusta Kuntoutusraharatkaisussa päätökseen liitetään ohjelmallisesti liikamaksua koskeva kuulemiskirje, jos asiakasta ei ole aiemmin kuultu liikamaksusta. Kuulemiskirje lähetetään asiakkaalle, hänen edunvalvojalleen ja työnantajalleen, jos heille syntyy liikamaksua. Muita kuntoutusrahan maksunsaajia ei kuulla, vaikka ratkaisusta aiheutuisi liikamaksua. Lue lisää: • Kuntoutusraha > Etuusohje > Liikamaksu > Takaisinperintä • Kuntoutusraha > Etuusohje > Liikamaksu > Regressiperintä 1.16.1. Takaisinperintä Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje. 1.16.2. Regressiperintä Kuntoutusrahaan syntyy regressisaatavaa, kun maksetulle ajalle myönnetään etuus, joka estää kuntoutusrahan maksamisen tai vähentää sen määrää. Lisäksi edellytetään, että etuuslainsäädännön perusteella samalta ajalta myönnettävä muu etuus voidaan maksaa regressisuorituksena kuntoutusrahaa vastaan Kelalle. Regressisaatava voidaan hoitaa seuraavasti: • Regressikuittauksena muusta Kelan etuudesta, kun se on YHTE-järjestelmässä mahdollista. • Regressiperintänä Kelan maksamasta muusta etuudesta maksuvaatimuksen perusteella. • Regressiperintänä muun laitoksen maksamasta etuudesta perintäkirjeellä. 172 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Regressiperinnän työnkulku 1. Tutki muun etuuden vaikutus (vähentää tai estää) Suhde muihin etuuksiin –sivuilta. 2. Selvitä onko kuntoutusrahapäätös kuntoutusraha tarkistettava vai oikaistava. 3. Ratkaisussa kannanotto perintään muodostuu ohjelmallisesti (regressikuittaus tai regressiperintä maksuvaatimuksella) ja asiakkaalle lähtee ohjelmallisesti kuulemiskirje (ellei ole valittu Liikamaksusta päätetään myöhemmin). 4. Jos liikamaksu aiheutuu toisen laitoksen maksamasta etuudesta, joka voidaan periä regressinä, lähetä saatavasta perintäkirje. Regressiperintä Kelan etuuksien välillä Vanhuuseläke Kansaneläkelain mukaiset vanhuuseläkkeet estävät kuntoutusrahan maksamisen. Eläkekäsittelijä selvittää, paljonko kuntoutusrahaa on maksettu ja rekisteröi kuntoutusrahan regressiä koskevat tiedot eläkeratkaisun yhteydessä. Eläkepäätöksen jälkeen asiasta lähtee tieto kuntoutusrahaan (OIWA > Tarkistettava asia). Tarkista tai oikaise kuntoutusraha vanhuuseläkkeen myönnöstä alkaen. Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Suhde muihin etuuksiin > Eläkkeet > Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja takuueläke Takautuvasti myönnetty kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, määräaikainen kuntoutustuki ja taukuueläke vähennetään samalta ajalta maksetusta kuntoutusrahasta. Tulevan ajan osalta ne muuttavat kuntoutusrahan eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi. Eläkekäsittelijä selvittää, paljonko kuntoutusrahaa on maksettu ja rekisteröi kuntoutusrahan regressiä koskevat tiedot eläkeratkaisun yhteydessä. Eläkepäätöksen jälkeen asiasta lähtee tieto kuntoutusrahaan (OIWA > Tarkistettava asia). Tarkista tai oikaise kuntoutusraha eläkkeen myönnöstä alkaen. Päätä regressiperintä, kun palautus näkyy kuntoutusrahassa ja luovu lopusta liikamaksusta, jos sitä on jäänyt. Lue lisää: • Määräytymisperusteet > Eläkkeensaajan kuntoutusraha > Takautuva eläke • Ratkaisutyö >Takaisinperintä > Muutokset ratkaisun jälkeen > Regressiperinnän jälke Regressiperintä Kelan ja muun laitoksen välillä Työeläkelaitos Työeläkelakien mukaiset vanhuuseläkkeet estävät kuntoutusrahan maksamisen. Samalta aikaa maksettu kuntoutusraha peritään työeläkelaitoksen ilmoituksen (TORE-impulssi) jälkeen kirjeellä KRG74. Erityistilanne Pääsääntöisesti työeläkelaitos ei aloita eläkkeen maksamista kuntoutusrahan ajalta. Jos työeläkelaitos on kuitenkin myöntänyt sekä maksanut työkyvyttömyyseläkettä samalta aikaa kuin kuntoutusrahaa on maksettu, sillä ei ole vaikutusta kuntoutusrahaan. Kela ei voi periä maksettua kuntoutusrahaa työeläkelaitokselta. 173 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Vakuutuslaitos Täysimääräiset tapaturma- ja liikennevakuutuskorvaukset sekä sotilasvamma- ja sotilastapaturmakorvaukset estävät kuntoutusrahan maksamisen ja muut kuin täysimääräiset korvaukset vähennetään kuntoutusrahasta. Vakuutuslaitokselle on lähtenyt kuntoutusraharatkaisun yhteydessä ohjelmallisesti ilmoitus Kelan myöntämästä kuntoutusrahasta, jos kuntoutusraha on myönnetty viivästymistodistuksen perusteella. Asiakkaalle on kerrottu päätöksessä Kelan oikeudesta periä samalta ajalta myöhemmin myönnettävä muun lain mukainen korvaus maksettua kuntoutusrahaa vastaavalta osalta. Viivästymistodistuksen perusteella ratkaistaessa kuntoutusraha ei lähde maksuun työnantajalle. Viivästymistodistuksen antanut vakuutuslaitos ilmoittaa toimistolle, jos asian käsittely siirtyy toiseen laitokseen. Viivästymistodistus on toimitettu Kelaan Vakuutuslaitoksen maksama korvaus voidaan periä vakuutuslaitokselta kuntoutusrahaa vastaavalta osalta, vaikka viivästymistodistusta ei olisi pyydetty Kelaan. Toimi ylläkuvatulla tavalla, jos vakuutuslaitos pyytää Kelalta tietoja maksetusta kuntoutusrahasta ennen korvauspäätöksen antamista. Kuntoutusraha on tarkistettava tai oikaistava, jos vakuutuslaitos on maksanut korvauksen suoraan asiakkaalle. Liikamaksu käsitellään asiakkaan takaisinperintänä. Lue lisää: Suhde muihin etuuksiin >Ensisijaiset ansiomenetyskorvaukset ja alasivut Regressiperintä ulkomailta maksettavasta eläkkeestä KV-keskus hoitaa viestin vaihdon Eläketurvakeskuksen kanssa. Jos asiakkaalle maksetaan ulkomailta (muualta kuin Ruotsista) takautuvaa eläkettä samalta ajalta, jolta hän on saanut kuntoutusrahaa, eläkkeenmaksaja maksaa eläkkeen Eläketurvakeskukselle, joka tiedustelee Kelalta sen haluamaa määrää. Kuntoutusraha tarkistetaan ja Eläketurvakeskukselle lähetetään perimisilmoitus (KRG75) maksetusta kuntoutusrahasta. Ruotsista työkyvyttömyyden perusteella maksettu takautuva korvaus peritään etuudensaajalta itseltään. Lue lisää: Ratkaisutyö > Kuntoutusraha > Etuusohje > Ratkaiseminen > Käsittelypaikka > KVasioiden käsittelypaikka Muut lakiin perustuvat ansionmenetyskorvaukset Jos kuntoutujalle on myönnetty korvausta ansionmenetyksestä jonkin muun lain perusteella takautuvasti, maksetaan korvaus kuntoutusrahaetuutta vastaavalta osalta Kelalle. 1.16.3. Regressikuittaus kuntoutusrahasta/ sairauspäivärahasta Kuntoutusrahan liikamaksun voi regressikuitata samalta ajalta maksettavasta • kuntoutusrahasta • sairauspäivärahasta. Regressikuittausta käytetään silloin, kun liikamaksu on syntynyt samalle ajalle maksetusta toisesta Kelan etuudesta, josta liikamaksu voidaan ohjelmallisesti kuitata säädöksen perusteella. 174 KELA Kuntoutusraha 21.09.2016 Jos liikamaksua ei saada kuitattua kokonaan regressinä, päätä regressi ja käsittele jäljelle jäänyt liikamaksu normaalina takaisinperintäasiana. Jäljellä olevasta liikamaksusta tulee kuulla asiakasta, ennen kuin takaisinperinnästä annetaan päätös. Lue lisää • Ratkaisutyö - Takaisinperintä 1.17. Päätöksen oikaisu ja poistaminen Päivärahapäätöksen oikaiseminen eduksi Jos hakija toimittaa Kelaan uutta selvitystä joka ulottuu takautuvalle ajalle, tulee aina tutkia, voidaanko aiemmin annettu etuuspäätös oikaista hakijan eduksi. Myös lainvoimainen etuuspäätös voidaan oikaista hakijan eduksi. Oikaiseminen tulee kysymykseen esimerkiksi, kun ratkaisun tekemiseksi tarvittavia tietoja ei pyynnöstä huolimatta ole toimitettu (esimerkiksi hakemus tai lääkärinlausunto on puuttunut) ja hakemus on hylätty sillä perusteella. Asia käsitellään uudelleen alkuperäisen vireilletulon mukaisesti, jos asiakas toimittaa myöhemmin puuttuvan selvityksen. Oikaisemisella ei ole määräaikaa. Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen. 1.18. Muutoksenhaku Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje. 175
© Copyright 2024