Vanhustenpäivä 2.10.2016 Vanhustenviikko 2.–9.10.2016
Vanhustenpäivä 2.10.2016 Vanhustenviikko 2.–9.10.2016 Tekee mieli oppia! Sisällys Pääkirjoitus: Tulevaisuutta rakentamaan – varautuminen vanhuuden vuosiin..............................................3 Kolumni: Keskiarvoinko kohti tulevaa?.....................................................................................................................................4 Miten varautua toimintakyvyn muutoksiin...........................................................................................................................5 Ennakoi asumisesi iän myötä – korjausrakentaminen on hyvä ja halpa keino...............................................6 Yksinäisyyteen puuttuminen on kaikkien yhteinen asia...............................................................................................8 Järjestöt rakennuspuina tulevaisuuteen..............................................................................................................................10 Vanhanakin voi muuttaa mieltään..........................................................................................................................................12 Kohti uutta elämänvaihetta – Punainen Risti käynnistää eläkevalmennukset............................................14 Ilmarinen selvitti: 80-vuotiaat ovat elämäänsä tyytyväisiä.......................................................................................16 Tulevaisuutta rakentamaan.........................................................................................................................................................18 Ikäihmisten olohuone tarjoaa mukavaa seuraa ja tekemisen meininkiä myös juhlapyhinä...............20 SeniorSurf-päivä 6.10.2015...........................................................................................................................................................22 Vanhustenpäivä 2.10.2016 Vanhustyön keskusliitto kiittää sydämellisesti Keskinäistä Eläkevakuutusyhtiö Ilmarista taloudellisesta tuesta julkaisun painattamiseen. Julkaisija: Vanhustyön keskusliitto ISBN 978-951-806-227-4 978-951-806-228-1 (pdf ) Toimitus: Leena Valkonen leena.valkonen@vtkl.fi Vanhustenviikko 2.–9.10.2016 2 Taitto: Mainospalvelu Kristasta Oy AD Krista Jännäri Kansi: Toni Kitti Paino: Kopio Niini Oy Helsinki Tekee mieli oppia! 2016 Tekee mieli oppia ikioppijaksi K atson lattialla mahallaan äheltävän seitsenkuisen Elsan yritystä nousta konttausasentoon, onnistumista ja huojuntaa ja putoamista mahalleen, välillä nenälleen. Lähellä oleva lelu kiinnostaa ja Elsa yrittää tavoittaa niitä eri keinoin kerta toisensa jälkeen. Kiinnostus uutta kohtaan ja kokeiluhaluisuus ovat meihin sisään rakennettu ominaisuus, minkä toivoisi säilyvän läpi elämän. Uuden oppiminen on totuttu liittämään koulutusjärjestelmään, oppivelvollisuuteen ja sen jälkeiseen opiskeluun tulevaa ammattia ja työuraa varten. Monissa työtehtävissä edellytetään toistuvaa täydennyskoulutusta ja osaamisen päivittämistä eri keinoin. Työelämän muutokset voivat edellyttää opiskelua kokonaan uuteen ammattiin. Tasavertaisuutta edistävistä aikuiskoulutuksen mahdollisuuksista huolimatta korkean koulutustason aiemmin hankkineet opiskelevat työuransa aikana muita enemmän. Ikääntyneet työntekijät eivät kehitä itseään opintojen avulla yhtä yleisesti kuin alle 40-vuotiaat. Työelämä muuttuu ja työuran jatkaminen edellyttävät kultakin oman osaamisen ja näkemyksen uudistamista. Elinikäisen oppimisen tulisi yleistyä sekä työhyvinvointia että hyvää vanhuusikää edistävänä tekijänä. Ihmisen omia intressejä palvelevat myös harrasteperusteisen oppimisen muodot vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, kuten kansalaisopistoissa. Elämänlaajuisen oppimisen edistämisen lisäksi ne ylläpitävät osallisuutta, lisäävät tietoa ja taitoja, joiden avulla ihminen kykenee hoitamaan omia asioitaan ja vaikuttamaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Ikääntyvien yliopistotoiminta on monilla paikkakunnilla avannut oven tieteellisen tiedon lähteille ja mahdollistanut tutkimusteisen oppimisen erilaisissa seminaareissa. Mahdollisuuksista huolimatta aiemmalla iällä näkyvät sosioekonomiset erot opiskeluun osallistumisessa näyttäytyvät myös vanhuusiässä. Itsenäinen suoriutuminen ja palvelujen digitalisaatio edellyttävät yhteiskunnan kehityksessä mukana pysymistä. Onneksi oma terveys kiinnostaa ikääntyneitä ihmisiä. Kehittyvät verk- kovälitteiset terveyspalvelut voivat lisätä kiinnostusta oppia tietotekniikkaa, minkä ansiosta sähköinen asiointi, yhteydenpito tuttaviin ja verkossa olevan ohjeistuksen avulla oman terveyden hoito lisäävät itsenäisen suoriutumisen mahdollisuutta. Vanhuusikää ja eliniän viime vuosia on pidetty sekä toimintakyvyn heikkenemisen että läheisten kuolemien vuoksi luopumisen ja sopeutumisen aikana. Alakuloisuuden tunteet tai masentuneisuus eivät ole harvinaisia. Muutos voi vanhuudessa olla myös oppimisen mahdollisuus, jolloin koeteltavaksi tulee kullekin ominainen suhtautumistapa uudistumiseen. Oppiminen voi olla pikku-Elsan tavoin sitkeää yrittämistä kuntouduttaessa sairastumisen tai kaatumisen jälkeen. Oppiminen voi merkitä menetyksen jälkeen jäljellä olevien voimavarojen tunnistamista ja oman vaatimustason suhteuttamista muuttuneeseen tilanteeseen. Parhaimmillaan ihminen voi oppia olemaan tyytyväinen nykyisyyteen pitkää elämäänsä arvostaessaan. SATU HELIN, TtT Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja 3 Aivovoimistelu pitää mielen ja aivot virkeinä Elli Aaltonen, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja O ppisinko vielä uuden kielen? Onkohan minusta enää minkään tietokoneen käyttäjäksi? Osaankohan käyttää hipaisupuhelinta? Voisikohan opetella vaikka kirjoittamaan päiväkirjaa tai yleisönosaston mielipiteitä? Oppimaan pystyy aina. Niin pitkään voi oppia, kun haluaa oppia. Nämä kaikki väittämät ovat totta. Mutta se on tarua, että vanhemmiten oppii vain helppoja asioita. Ihminen oppii kaiken ikää erilaisia asioita, mutta oppimiskyvyn ylläpitoon täytyy vain satsata enemmän. Uni, liikunta ja hyvä ravinto ovat hyviä oppimisen kiihdyttäjiä. Samoin, kuten monesti on todistettu, sanaristikot pitävät monipuolista sanavalikkoa yllä ja antavat aivoille töitä. Aivovoimistelu pitää mielen ja aivot virkeinä. Se myös vahvistaa henkistä kapasiteettiä. Fyysinen liikkuminen täydentää henkisen oppimisen kyvykkyyttä. Elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaan ihminen oppii uusia asioita koko elämänkaarensa läpi. Suurin osa oppimisesta tapahtuu aivan itsestään. Oppiminen vain muuttuu iän myötä. Lapsena oppii seuraamalla elämää ympärillä, kuuntelemalla sanoja ja kieltä ja matkimalla vanhempia. Jos lapsena oppiminen oli osa jokapäiväistä elämää, työssä vaaditaan ammattiosaamisen jatkuvaa ylläpitoa ja kehittämistä. Siinä iässä, mitä nykyisin pidetään eläkeikänä, oppii luontevasti erilaisten harrastusten kautta. Voit opetella vieraita kieliä harrastuksena, koska niitä ei ole pakko opiskella. Voit lisätä tietokoneen käyttötaitojasi ihan vain harrastuksena. Saatat harrastaa matkustelua ja sitä kautta opit eri maista ja niiden kulttuurista. Mutta 4 eläkkeellä voit hyvin sanoa, että opiskelen, kun tämä on minun harrastukseni ja voin tehdä sitä niin paljon kuin haluan ja jaksan. On vain luontevaa harrastaa ikään sopivia asioita eikä ”vain olla eläkkeellä”. Ja mitä nykyajan eläkeläisiä seuraan, on eläkkeellä olevilla usein tavaton kiire. Osallistumisesta tai harrastuksesta on saattanut tulla intensiivisen työelämän jatke tai jopa uusi pakote. Elinikäisen oppimisen tavoitteena on aktivoida elämää, antaa uusia innostuksia ja estää syrjäytymistä, mutta ei uuvuttaa ja ahdistaa. Oppimisen tarpeesta ei tule ahdistua, vaan arvioida ne asiat, joiden oppimisesta on itselle hyötyä ja joiden asioiden tai taitojen oppiminen tuo mielihyvää. Muistan vieläkin elävästi Työterveyslaitoksen psykologin Teemu Paajasen sanoman siitä, että oppimiseen kuuluu myös asioiden unohtelu. Terveen ihmisen aivot eivät ole kuin kone. On täysin normaalia, että unohdamme asioita. Unohtaminen on jopa pakollista. Muisti pysyy virkeänä, kun turha tietotulva pyyhkiytyy pois mielestä. Emme yksinkertaisesti pystyisi ajattelemaan, jos aivojen pitäisi muistaa kaikki asiat ja kaikki yksityiskohdat. Kiire, liiallinen työn määrä ja ajattelun tiiviys aiheuttaa unohtamista. Myös kivut, mieliala ja runsas lääkitys sekä tietysti alkoholi heikentää pysyvästikin havaintokykyä, tarkkaavaisuutta ja muistamista. Ei siis kannata ahmia liikaa, sitä oppimistakaan. Pidetään siis mieli virkeänä ja keho kunnossa ja opitaan uusia, mielekkäitä asioita, jotka rikastuttavat elämää. Ja miten se vanha sananlasku sanoikaan? Oppia ikä kaikki! Tekee mieli oppia! 2016 Oppimisen iloa iästä riippumatta Teksti: Leena Valkonen Kuvat: Leena Meriläinen Ikääntyvien yliopisto, tuttavallisemmin Ikis, tarjoaa oppimisen iloa kaikille riippumatta pohjakoulutuksesta, ammattitaustasta tai aikaisemmasta opiskeluharrastuksesta. Ikääntyvien yliopisto on tieteen ja elämänkokemuksen kohtaamispaikka. M iksi ihmisen pitäisi vielä vanhanakin opiskella? Siksi, että se pitää vireänä, lisää fyysistä ja sosiaalista aktiivisuutta, ehkäisee monia vaivoja ja on kaiken lisäksi hauskaa, vastaa Jyväskylän Ikääntyvien yliopiston rehtori Leena Meriläinen. Suomessa ikääntyvien ihmisten yliopistotoimintaa järjestetään noin 70 paikkakunnalla. Toiminta on lähtöisin 1970-luvun Ranskasta ja Suomessa toiminta käynnistettiin Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa vuonna 1985. Kävijöiden määrällä mitattuna toiminta Jyväskylässä on tällä hetkellä maan laajinta. Jyväskylässä yliopiston suosituimpia opiskelumuotoja ovat luentosarjat, seminaarit, keskustelutilaisuudet sekä opintoretket ja -matkat. Opiskelua leimaa sen omaehtoisuus, oppimisen ilo ja puhdas tieteestä nauttiminen ilman tenttimisen pakkoa. – Meillä Jyväskylässä keskiviikkoluennot ovat aivan valtavan suosittuja lähes aiheesta riippumatta. Yliopistomäellä kiemurtelee pitkä 5 Luennoilla loppuvat joskus paikat kesken. Ikääntyvien yliopisto Ikääntyvien yliopistotoimintaan osallistuu valtakunnallisesti noin 15 000 opiskelijaa vuosittain. Opiskelijoiden ikäjakauma on laaja, jono, kun noin 200–300 kuulijaa tulee paikalle. Toisinaan tuolipaikat eivät edes riitä, vaan nuorempaa väkeä istuu portailla. Välitämme luentoja verkon kautta myös muihin kaupunkeihin ja parhaimmillaan yhdellä luennolla on voinut olla 650 kuulijaa. Reiluun 30 toimintavuoteen on mahtunut jo yli 1000 luentoa, Meriläinen kertoo. 55 ikävuodesta jopa 100 vuoteen. Noin 80 prosenttia opiskelijoista on naisia – tyypillisin opiskelija on noin 70-vuotias nainen. Ero Avoimen yliopiston ja Ikääntyvien yliopiston välillä on opintopisteiden suorittamisessa. Ikääntyvien yliopistojen opintotarjonta www.kesayliopistot.fi/ koulutustarjonta/ikaantyvien_ yliopisto_ja_yleisoluentotilaisuudet 6 Opiskelijat määrittelevät aiheet Ikääntyvien yliopistossa tärkeä periaate on, että opiskelijat saavat itse vaikuttaa opintojen sisältöihin. – Viime syksynä saimme valita luentoaiheet opiskelijoiden ehdotuksista, joita oli kertynyt 291. Meillä on kymmenen hengen opiskelijaraati, joka käy ehdotukset läpi ja valitsee niistä kiinnostavimmat ohjelmaan. Minun ja henkilökunnan tehtäväksi jää toteuttaa luennot, Leena Meriläinen hymyilee ja jatkaa. Tekee mieli oppia! 2016 – Luennoilla on aina tieteellinen tausta, mutta aihepiirit voivat vaihdella laajastikin talouden näkymistä avaruusfysiikkaan tai laulujen sanoitukseen. Lämmin kiitos suosituista luennoista kuuluu myös tutkijoille ja asiantuntijoille, jotka seniorikuntaa arvostaen vastaavat myönteisesti luennointipyyntöön ja saapuvat paikalle pitämään huolellisesti valmistellun, ajankohtaisen ja mielenkiintoisen luennon. Seminaaritoiminnassa on monia taideaineita, on kirjoittamista, kuvataidetta ja musiikkia. Hyvä terveys ja kulinarismi liittyvät hyvinvointiin ja terveyteen, on lukupiirejä sekä bändi- ja kuorotoimintaa. Kieliä voi opetella kursseilla tai keskusteluryhmissä. Jyväskylässä on panostettu erityisesti tietotekniikan opetukseen. – On tärkeää, että seniori-ikäiset pysyvät mukana tietotekniikan kehityksessä. Se ehkäisee syrjäytymistä. Luokassa opettajan apuna toimii vertaisopastajia tutoreina. Meillä on 33 senioria, jotka opettavat tietotekniikkaa myös kirjastoissa ja palvelupisteissä. Toiminta on koettu hyvin tarpeellisena. Kulttuurikäyntejä ja opintomatkoja Ikääntyvien yliopistossa järjestetään myös monenlaisia kulttuurikäyntejä ja opintomatkoja. – Kaikilla käynneillä ja matkoilla on aina jokin opetuksellinen ja elämyksellinen tarkoitus. Järjestetylle käynnille on helppo lähteä mukaan ja usein mennään jo tutuksi tulleessa ryhmässä. Ulkomaille suuntautuvia retkiä on myös ohjelmassa, tänä vuonna mm. opintomatka Barcelonaan ja pyöräily- ja kulttuurimatka Ranskaan. Ikääntyvien yliopistotoiminnan parhaita puolia ovat tekemisen sosiaalinen luonne sekä yhdessä tekeminen ja kokeminen. Siinä samalla toteutuu elinikäinen oppiminen ja aktiivinen vanheneminen, Leena Meriläinen sanoo. Opiskeleminen kannattaa kaiken ikäisenä, hän kannustaa. Iäkkäiden ihmisten on syytä pysyä ajan tasalla P rofessori Ahti Rekonen, 85, on tehnyt elämäntyönsä tiedemaailmassa. Aktiivinen ”Ikisläinen” hän on ollut jo parikymmentä vuotta. Rekosen mielestä ikääntyvien ihmisten yliopistolla on kolme keskeistä tehtävää. – Ikäihmisillä on paljon aikaa, näin ainakin luulisi. Luennot ja opiskelu täyttävät sosiaalisen aspektin. Kun kerran viikossa kohdataan yliopiston aulassa, siinä tulee tavattua toisia, vaihdettua kuulumisia ja samalla osallisuuden tunne kasvaa. – Ikääntyneiden ihmisten on syytä pysyä ajan tasalla muutenkin kuin vain iltapäivälehtien varassa. Ikääntyvien yliopisto tuo kaikkien ulottuville yliopistotasoista kulttuuri- ja tiedetietoa asiantuntijoiden esittelemänä. Aihealueissa on monipuolisuutta. Luennoilla voi saada huippunimiin kontaktin. – Ikääntyvien yliopistotoiminnalla on myös viihteellistä merkitystä. Kiinnostavaa on kuunnella esimerkiksi musiikin- tai muita kulttuurin tekijöitä. Tai voi osallistua itse vaikka bändiin tai kuoroon. Tai voi yhdessä toisten ”Ikisläisten” kanssa käydä katsomassa erilaisia esityksiä. On paljon viitteitä siitä, että opintotoiminnalla on vaikutuksia esimerkiksi muistisairauksiin, että sairauden puhkeaminen viipyy. Ikääntyneiden yliopistotoiminta ei sovi kaikille, mutta se on täydentävä järjestelmä muun opinto- ja harrastustoiminnan rinnalla. Tärkeintä on, että jokainen löytäisi itselleen sopivimman tavan innostua, tehdä ja olla yhdessä. 7 Suunta kohti turvallista kotona asumista ja hoitoa Juha Rehula Perhe- ja peruspalveluministeri T ulevaisuus ei rakennu itsestään. Hallitus varautuu tulevaisuuteen useilla mittavilla uudistuksilla, joiden tarkoitus on turvata myös iäkkäiden mahdollisuus elää itsenäisesti sekä säilyä oppivina ja osallisina yhteiskunnan jäseninä. Tavoitteiden eteen on tehtävä työtä. On myös opittava uusia asioita, jotta saamme hyödynnettyä tulevaisuuden mukanaan tuomat mahdollisuudet ja selviydymme erilaisista haasteista. 8 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen on välttämätöntä, jotta tarvittavat palvelut voidaan turvata yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille myös tulevina vuosikymmeninä. Sote-rakenteiden uudistus tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös asiakaslähtöisten iäkkäiden ihmisten palvelujen toteuttamiseen. Vapaus valita Palveluiden järjestäminen siirtyy tulevaisuudessa maakuntien vastuulle. Tavoitteena on, että palveluissa yhdistetään joustavasti ja asiakkaan tarpeiden mukaisesti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja, toimenpiteitä ja osaamista. Palvelu- ja hoitoketjuja pitää johtaa kokonaisuutena, ja asiakasta koskevan tiedon tulee siirtyä sujuvasti toimijoiden välillä. Asiakaskeskeisyys on sitä, että ihmisillä on mahdollisuus saada tarvitsemiaan palveluita sujuvana kokonaisuutena silloin kun tarvetta on. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, joka antaa ihmisille nykyistä laajemman mahdollisuuden valita itse, mistä palvelunsa hakee. Valinnan mahdollisuuksia tuetaan palveluiden yhtenäisillä laatukriteereillä ja julkisella tiedolla. Esimerkiksi iäkkäiden ihmisten valintojen tekemistä helpotetaan kehittämällä valinnanvapautta tukevia toimintamalleja. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja ja turvata nopea hoitoon pääsy, mikä on tärkeää monelle paljon palveluita käyttävälle iäkkäälle. Tekee mieli oppia! 2016 Palveluita uudistetaan Yksi hallituksen strategisista kärkihankkeista on suunnattu erityisesti iäkkäiden ihmisten palveluiden kehittämiseen. Kärkihankkeessa toteutetaan hallituskauden aikana laaja muutosohjelma iäkkäiden palvelujen rakenteen ja sisältöjen uudistamiseksi. Kärkihankkeen punaisena lankana on iäkkäiden osallisuuden turvaaminen niin, että iäkkäiden ihmisten ääni kuuluu kehittämisessä ja toiminnassa. Osallisuus tarkoittaa myös vastuun kantamista omasta terveydestä ja toimintakyvyn ylläpitämisestä sekä valinnoista, joilla on vaikutusta omaan ikääntymiseen. Ikääntyminen on luonnollinen elämään kuuluva vaihe, johon pitää varautua monella tavalla niin ihmisen itsensä, lähipiirin kuin yhteiskunnankin. Kärkihankkeessa muodostetaan alueellisia palvelujen kokonaisuuksia sekä mm. palveluohjauksen toimintamalleja. Palvelurakennetta uudistetaan kotihoidon ensisijaisuutta painottavaksi. Omais- ja perhehoitoa vahvistetaan ja näiden palveluvaihtoehtojen houkuttelevuutta pyritään lisäämään. Hallituskaudella panostetaan muutenkin omais- ja perhehoidon kehittämiseen, sillä vuoden 2016 aikana voimaantulevilla lakimuutoksilla omais- ja perhehoidon määrärahatasoa korotetaan lähes sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Perhehoitoa kehitetään erityisesti iäkkäiden hoivassa sekä omais- ja perhehoitajien sijaishoidon järjestelyjen apuna. Kun hoitavat jaksavat, myös hoidettavat voivat paremmin. ”Uudistuksilla halutaan turvata iäkkäiden osallisuus yhteiskunnassa sekä mahdollisuus elää itsenäisesti.” Perhehoito osaksi palvelujärjestelmää Tavoitteena on vakiinnuttaa perhehoito osaksi iäkkäiden hoidon palvelujärjestelmää. Tällä hetkellä iäkkäiden perhehoito on vielä harvinaista, mutta uusien kodin ja palveluasumisen väliin sijoittuvien palvelumuotojen kehittäminen on välttämätöntä juuri nyt: 2020-luvulla 75 vuotta täyttäneiden osuus alkaa kasvaa voimakkaasti. Useat kunnat ja alueet ovat tällä hetkellä ottamassa perhehoidon käyttöön yhtenä palvelumuotona. Tätä kehitystä hallitus tukee lainsäädäntömuutoksilla. 9 Digitalisaatio kiihtyy – Mistä iäkäs ihminen löytää apua tietotekniikan käyttöön? Teksti: Leena Valkonen Kuva: Marja Haapio T ietokoneen ja internetin käyttö on yhteiskunnassamme kaikessa läsnä. Omien asioiden hoitaminen, ajan tasalla pysyminen ja yhteydenpito ystäviin tapahtuu koko ajan yhä vahvemmin internetin kautta. Iäkäs sukupolvi on kuitenkin usein pulassa, jos taitoja tietotekniikan käyttöön ei ole. Suomessa on edelleen lähes 500 000 yli 65-vuotiasta iäkästä ihmistä, jotka eivät käytä tietotekniikkaa. Yleisesti he ovat kuitenkin kiinnostuneita niin tietotekniikasta kuin muustakin teknologiasta. Iäkkäillä ihmisillä tulee olla mahdollisuus tutustua tietokoneisiin ja internetin 10 tuomiin mahdollisuuksiin sekä saada opastusta, sanoo projektisuunnittelija Tiina Etelämäki VTKL:n SeniorSurf-toiminnasta. SeniorSurf on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kolmivuotinen hanke iäkkäiden ihmisten tietotekniikkataitojen edistämiseksi. Monet toimijat haluaisivat tukea iäkkäitä ihmisiä tietotekniikan opettelussa, mutta eivät ole ihan varmoja miten. – Toisilla on lapsia, joilta pyytää apua. Lapsilla vain tuntuu usein hermot kiristyvän, kun neuvot eivät heti mene perille. Lapsenlapset neuvovat jo paljon kärsivällisemmin, mutta he Tekee mieli oppia! 2016 ovat niin valtavan nopeita toimissaan. Mistä apua voi siis pyytää? Tai keneltä? Paras vinkki usein on kysyä toiselta ikäihmiseltä. Tuolloin opastuksen tahti pysyy sopivana ja yksinkertaisiakin kysymyksiä on helpompi esittää, Tiina Etelämäki toteaa. Vanhustyön keskusliitto on tuottanut julkaisun nettiopastuksen käynnistämiseksi. Esimerkiksi palvelutalot ja kirjastot voivat käynnistää sen avulla nettiopastusta niin, että opastajina toimivat iäkkäät vapaaehtoiset. Julkaisussa käydään läpi muun muassa nettiopastuksen hyvät käytännöt, nettiopastajien rekrytointi ja perehdyttäminen sekä toiminnan markkinointiviestintään liittyviä asioita. Aineisto on avuksi myös tietotekniikan itsenäisessä opettelussa. Julkaisu on vapaa yleishyödylliseen käyttöön ja maksuttomasti tulostettavissa keskusliiton internetsivuilta. – Kun hyvä toimintatapa on löytynyt, haluamme jakaa sen kaikkien muidenkin käyttöön. Tahdomme olla osaltamme tukemassa ikääntyneiden ihmisten matkaa digitaaliseen osallisuuteen. Kuka tahansa voi tarttua myös haasteeseemme: ”Lupaan opastaa sinua tietotekniikassa”, kannustaa Tiina Etelämäki. Surffataan nettiin - SeniorSurf-päivä 4.10.2016 Valtakunnallista SeniorSurf-teemapäivää vietetään jälleen Vanhustenviikolla tiistaina. Päivän tavoitteena on tarjota ikääntyneille ihmisille helppo mahdollisuus tutustua tietotekniikkaan ja internetin ihmeelliseen maailmaan. SeniorSurf-aiheisen teemapäivän voi toki järjestää muulloinkin. Teemapäivän hyviksi havaittuja sisältöjä aikaisempina vuosina ovat olleet mahdollisuus tutustua eri laitteisiin, opastukset, sähköisen asioinnin neuvonta sekä luennot esimerkiksi tietoturvasta. Katso vinkit SeniorSurfin nettisivuilta. Lisätietoa www.vtkl.fi/seniorsurf Facebook: SeniorSurf Twitter: SeniorSurf Sähköposti: seniorsurf@vtkl.fi Vahvike-aineistopankista ideoita toimintaan Vanhustyön keskusliiton Vahvike-aineistopankki tarjoaa laajan kattauksen ideoita ja materiaalia ryhmille ja kerhoille. Vahvike sopii myös ikäpolvien yhteisen toiminnan suunnitteluun sekä opetuskäyttöön. Aineistoa voivat käyttää omaksi ilokseen myös yksittäiset kansalaiset. – Klikkaa sisään www.vahvike.fi, kehottaa aineistopankista vastaava suunnittelija Outi Mäki. Näkymään avautuu lipasto, jonka laatikot sisältävät materiaaleja eri aihepiireistä, toimintaideoita, kirjallisuutta sekä hankkeiden tuloksia. Palvelu sisältää runsaasti aineistoja ja ideoita myös vuodenaikoihin liittyen sekä tietoa teemapäivistä ja perinnetietoutta. Kuvapankista voi valita sopivia kuvia keskustelun pohjaksi tai vain katseltavaksi ja nautittavaksi. Kuvia voi käyttää myös vuodepotilaan ilona. – Vahvike sisältää aineistoja, jotka voi napata käyttöön lennosta. Vaikka silloin, kun hoivatyön lomaan sopii hetki tehdä jotain muuta. Aineistopankin ovat löytäneet käyttöönsä jo monet hoito- ja hoivatyöntekijät, kerho-ohjaajat, viriketoiminnan ohjaajat, opettajat ja opiskelijat, Outi Mäki iloitsee. Verkkopalvelun aineistoja täydennetään ja muokataan muun muassa uusien tutkimusten pohjalta. Toimintavinkkien tieteellisiä perusteita löytyy saman pankin sisältä. Palvelun käyttö on maksutonta. 11 Opitaan kansainvälisyyttä Markku Lehto VTKL valtuuston puheenjohtaja Kulttuurin perusarvot määrittelevät tapamme toimia ja myös suhtautumisemme toisenlaisista oloista tulleisiin. Vanhuuskulttuuri ei ole paikalleen pysähtynyttä menneiden muistelua. Viesti elämässä tärkeistä asioista voidaan lähettää vaikkapa laulun sanoin: Laps´ Suomen ällös vaihda pois sun maatas ihanaa! Sill´ leipä vieraan karvast´ ois ja sana karkeaa. Sen taivas, päiv on loistoton, sen sydän sulle outo on. Näin meille sodan jälkeen kansakoulumme aloittaneille annettiin kansainvälisyyskasvatusta. Topeliuksen laulunäytelmään ”Kypron prinsessa” kirjoittama teksti kuvasi alun perin Hellasta, mutta Eino Leino muutti kohteen Suomeksi. Sen ihanuus ei kuitenkaan estänyt satoja tuhansia suomalaisia muuttamasta länteen naapurimaahan ja sitäkin kauemmas suuren meren taakse. Meille sota-ajan lapsille ”sen sydän sulle outo on” viittasikin enemmän itään kuin länteen. Sodan päätyttyä kansakunta eli epätietoisuuden vallassa. Aikuisia kalvoi kysymys, kuinka meidän käy, pysymmekö itsenäisinä, nouseeko Suomi jaloilleen. Usko nousuun heräsi, mutta pelko jäi alempiin tajunnan kerroksiin. Monelle lopuksi ikää. Sotasukupolvi oli oppinut kansainvälisestä politiikasta sen, että valtioiden välisillä sopimuksilla ei ole edes sen paperin arvoa, jolle ne on kirjoitettu. 12 Eri sukupolvien kokemukset pitää ymmärtää rikkautena Ihmiset olivat omin silmin nähneet, kuinka ystävyyden vakuuttelut olivat johtaneet sotaan ja päinvastoin. Kuinka ystävyys kielletään ja taas sen nimiin vannotaan. Kuinka aseveljistä tulee vihollisia ja kuinka taas ollaan samassa rahaliitossa. Sotasukupolven ajatusmaailmassa kansainvälisyys ja globaalisuus näyttäytyy toisenlaiselta kuin kylmän sodan jälkeen syntyneiden silmissä. Se ei tarkoita, että he olisivat oikeammassa tulevaisuudesta puhuttaessa, tulevaisuus on kaikille arvoitus, mutta he voivat olla siitä kokemustensa perusteella huolestuneempia. Sotasukupolvi, enempää kuin suuret ikäluokatkaan, eivät lapsuus- ja nuoruusvuosinaan reissanneet ulkomailla. Omakohtaiset kokemukset vieraista kulttuureista jäivät vähäisiksi. 1970-luvulla pääsivät vauhtiin rantalomat, mutta tokko nekään syvensivät kulttuurien välistä ymmärrystä. Kansainvälinen kanssakäyminen oli oppineissakin piireissä usein seminaarimatkoja. Luontainen rajat ylittävä yhteistyö on tullut arkipäiväiseksi vasta vuosituhannen taitteessa, paljolti Euroopan Unioniin liittymisen ansiosta. Sodan varjossa kasvaneet onkin helppo leimata takaperoisiksi ja nurkkakuntaisiksi silloin, kun puhutaan kansainvälisyyden tarjoa- Tekee mieli oppia! 2016 mista mahdollisuuksista. Heiltä ei ole mitään opittavaa eikä heille kannata liioin yrittää enää mitään opettaakaan. Jauhavat vain omiaan. Eri sukupolvien kokemukset kannattaisi kaikesta huolimatta ymmärtää rikkautena. Nuorilla on kykyä, voimaa ja rohkeutta käyttää uusia mahdollisuuksia. Heidän dynaamisuutensa ratkaisee millaiseksi tulevaisuutemme muodostuu. Mutta ei pitäisi unohtaa, että pitkäaikaisin kokemus kansainvälistymisen eri puolista on vanhimmilla ikäluokilla ja sitä kokemusta kannattaa joskus kuunnella. Kansainvälistyneen kanssakäymisen juuret lähtevät edelleen kansallisista kulttuureista, tavoista ja tottumuksista eivätkä ne ole perusluonteeltaan muuttuneet. Nuoremmilla voisi olla opittavaa vanhimpien ikäluokkien kantapään kautta opitusta kansainvälistymisestä. Tulevaisuuden usko kumpuaa historiasta Kuva: Krista Jännäri Iäkkäimmätkin ihmiset seuraavat mitä maailmalla tapahtuu, usein hämmästyttävän tarkasti. Hekin haluavat ymmärtää missä kulloinkin mennään. Heille vieraskielisistä sanoista johdetut termit ja lyhenteet tuottavat enemmän vaivaa kuin nuoremmille ja koulutetuimmille ikäluokille. Toisinaan tuntuu, että näihin asioihin vihkiytyneet toimittajat kirjoittelevat ja pu- huvat toisilleen. Sille on selityksensä. Kansainvälisten organisaatioiden ja kommunikeoiden munkkilatinaa on vaikea selostaa ymmärrettävästi vetämättä välillä mutkat suoriksi. Vaikka se herättäisi asiantuntijoissa arvostelua, niin pitäisi tehdä. Juuri sellaista uutisointia tarvitaan. Ikääntyneet ihmiset eivät ole niinkään kiinnostuneita yksityiskohdista kuin selkeästä suurten linjojen analyysistä. Uutiset ovat yleensä uutisia ongelmista ja uhkista. Helposti syntyy mielikuva, että mennään aina vain huonompaan suuntaan. Ehkä ikääntyneen kannattaa silloin tällöin oman mielenrauhansa takia ottaa asiallisen viileästi päivänvaloon omat vanhat muistonsa. Kun pyyhkäisee pois menneen romantisoimisen ja vertaa tätä päivää vuosikymmenien takaisiin, voi todeta, että onhan aineellinen ja henkinen turvallisuutemme aivan eri tasolla. Kun olemme noiden sodan jälkeisten vuosien synkkyydestä nousseet arvostettujen ja menestyneiden kansakuntien joukkoon, ei ole mitään syytä epäillä ettemmekö pärjäisi tulevaisuudessakin. Ikääntyneillä ihmisillä on siis paljon opittavaa, mutta myös paljon annettavaa, kun ryhdytään keskustelemaan kansainvälisistä virtauksista. Heidän näkemyksiään vähättelevät kommentit voi jättää omaan arvoonsa kertaamalla selviytymishistoriaamme. Hehän ovat olleet selviytymisen mestareita kansainvälisten tuulien ristiaallokossa. 13 Mielen taitoja voi oppia läpi elämän Teksti: Marja Saarenheimo, vanhempi tutkija, VTKL Kuva: VTKL kuva-arkisto Ovatko oppaat siis huijausta? Eivät välttämättä, mutta monesti ne antavat liian optimistisen kuvan muutoksen helppoudesta ja nopeudesta. Mielen tottumukset ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa ja ne istuvat paikallaan tiukasti. Niiden muuttaminen ja uusien tottumusten rakentaminen vaatii sitkeyttä, aikaa ja kärsivällisyyttä. Mielen taidot ovat tunne-, vuorovaikutus- ja tietoisuustaitoja I hmisen mieli on kumma kapistus. Se on näkymätön, mutta sen toiminta saa aikaan näkyviä ja tuntuvia vaikutuksia. Vaikka mieli on osittain edelleen arvoitus, sen toiminnasta tiedetään jo paljon. Mieli ja keho jakavat jatkuvasti tietoa keskenään, ja samoin kuin kehon vointi vaikuttaa mielialaan, myös mielen tapahtumilla on vaikutuksia kehon hyvinvointiin. Usein muistutetaan, että myönteinen asennoituminen elämään ja liiallisen murehtimisen välttäminen auttavat ylläpitämään henkistä hyvinvointia, toipumaan sairauksista ja jopa pidentämään elinikää. Mutta kuinka ihmeessä huolestuneen mielen saa houkuteltua luopumaan murehtimisesta tai kielteiset ajatukset kääntymään positiivisiksi? Voiko mieltään muuttaa? Muodikkaissa elämäntaito-oppaissa kerrotaan, kuinka tulla onnelliseksi ja hyvinvoivaksi sekä menestyä elämässä. Neuvot vaikuttavat sinänsä helpoilta: harjoita kiitollisuutta, ajattele positiivisia ajatuksia, meditoi, vaihda näkökulmaa. Käytäntö osoittautuu kuitenkin vaikeammaksi. Noudatamme ohjeita viikon tai kuukauden, mutta mitään ei tapahdu. 14 Tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä tunnistaa tunteita sekä säädellä ja ilmaista niitä. Tunteet ovat hyvinvointimme perusta. Ne ohjaavat välttämään uhkatilanteita ja hakeutumaan kohti hyvinvointiamme lisääviä asioita. Jos tukahdutamme tunteemme, hylkäämme tärkeän osan itseämme. Tunteiden hyväksyminen ei kuitenkaan tarkoita, että toimisimme impulsiivisesti niiden vallassa. Yhtä tärkeää kuin tunteiden tunnistaminen on niiden ilmaisun sääteleminen. On parempi esimerkiksi kertoa olevansa vihainen kuin käyttää nyrkkiä tai sivallella ilkeillä sanoilla. Lapsi oppii tunnetaitoja, kun aikuiset auttavat häntä tunnistamaan, nimeämään ja ilmaisemaan tunteita rakentavalla tavalla. Niitä voi täydentää myös myöhemmin vaikkapa tutkimalla erilaisia tunnesanoja ja yrittämällä niiden avulla kuvata omia tunteitaan ja tuntemuksiaan. Myös hyvän kirjallisuuden lukeminen käy tunnetaitojen oppitunnista. Vuorovaikutustaitojen perusta on empatia eli kyky tunnistaa toisten ihmisten tunteita ja tarpeita sekä vastata niihin ja toimia rakentavasti sosiaalisissa tilanteissa. Rakentavassa vuorovaikutuksessa pidämme huolta omista tarpeistamme ja kunnioitamme toisten tarpeita. Hämmästyttävän usein kuvittelemme, että toiset osaavat lukea ajatuksemme ja tunteemme ilman että kerromme niistä. Tekee mieli oppia! 2016 Käytä aivojasi monipuolisesti: vanhat tottumukset ovat mukavia mutta uusien taitojen opettelu saa aivot syttymään. Nukkuminen ja liikkuminen hoitavat aivoja. Mielihyväratojen käynnistäminen on paras vastalääke stressille – tee joka päivä jotain mikä tuottaa mielihyvää. Muista myös irti päästämisen tärkeys. Yksi tärkeä vuorovaikutustaito onkin oppia pyytämään mitä tarvitsee ja kertomaan rauhallisesti mitä ei halua tai voi. Vuorovaikutustaidot punnitaan ristiriitatilanteissa. Kun huomaa syyttelevänsä toisia omista kielteisistä tunteistaan, on hyödyllistä ottaa aikalisä. Vastuu tunteista on meillä itsellämme; ne eivät ole toisten ”syytä”. Tietoisuustaidoilla eli hyväksyvällä tietoisella läsnäololla (mindfulness) tarkoitetaan kykyä tyynnytellä itseä, sietää ajoittaista epämukavuutta ja kasvattaa myötätuntoa itseä ja muita kohtaan. Hyväksyvää tietoista läsnäoloa voi harjoitella esimerkiksi istumalla päivittäin 20 minuuttia paikallaan keskittyen hengityksen seuraamiseen ja mielen liikkeiden rauhalliseen havainnointiin. Säännöllisellä mindfulnessharjoittelulla on tutkimusten mukaan monenlaisia hyötyjä tunteiden ja käyttäytymisen säätelystä murehtivan ajattelun vähenemiseen, oppimiskyvyn paranemiseen sekä luovuuden vahvistumiseen. Aivot ja mieli Aivot ovat tärkein työkalumme. Niihin ei ole saatavilla varaosia, joten niistä kannattaa pitää huolta. Parhaiten aivoja huolletaan käyttämällä niitä ahkerasti, suojelemalla niitä kolhuilta ja myrkyiltä sekä syömällä terveellisesti, nukkumalla riittävästi ja liikkumalla säännöllisesti. Hyvin hoidetut aivot säilyttävät muovautuvuutensa koko elämän ajan. Muovautuvuudella tarkoitetaan, että oppiminen ja erilaiset kokemukset muuttavat aivojen toimintaa ja jopa rakennetta. Muovautuvuutta ylläpitävät liikunta ja fyysinen harjoittelu, erilaiset aivotreenit, kuten muisti- ja tarkkaavuustehtävät, sosiaalinen vuorovaikutus sekä uusien taitojen opettelu. Aivoja kannattaa kuormittaa monipuolisesti, mutta yhtä tärkeää on opetella päästämään irti tarpeettomista huolen aiheista ja hyödyttömästä tiedosta. Professori, neurologi Juhani Juntunen totesi muutama vuosi sitten eräässä lehtihaastattelussa: – Vanhat aivot ovat monessa suhteessa paremmat kuin nuoret. Niissä on runsaasti kokemukseksi ja viisaudeksikin kutsuttua muistijälkivarastoa. Nippelitieto ei ehkä tartu niihin yhtä hyvin kuin nuorempana, mutta ne hahmottavat entistä paremmin mutkikkaita asiakokonaisuuksia. Maksuttomia verkkosivuja mielen taitojen harjoitteluun ja aivotreeniin • Muistiliitto https://dl.dropboxusercontentcom/ u/524289/memorycards.html • Suomen mielenterveysseura http://oivamieli.fi/ • Miina Sillanpään säätiö www.miinasillanpaa.fi/aivotreeni/ Mielen taidot Tunnetaidot: tunteiden tunnistaminen, säätely ja ilmaiseminen. Vuorovaikutustaidot: rakentava vuorovaikutus, myötätunto. Tietoisuustaidot: hyväksyvä tietoinen läsnäolo, kyky tyynnyttää itsensä, kyky sietää ajoittaista epämukavuutta. 15 Eeva Laurila, 91: ”Tietokone on ollut elämäni pelastus” Teksti : Leena Valkonen Kuva: Toni Kitti Eeva Laurila istuu pyörätuolissa ja sormeilee tabletti-tietokonettaan. Tämä on ollut elämäni pelastus. Laitteen avulla pystyn hoitamaan arjen asioitani, olemaan kontaktissa toisiin ihmisiin ja hankkimaan sisältöä elämääni. E eva Laurila asuu helsinkiläisessä senioritalossa ja kertoo olevansa tyytyväinen elämäänsä, vaikka monta muutosta ja kremppaa onkin tullut vastaan. 16 – Hankalinta oli kuusi vuotta sitten, kun oli isoja leikkauksia. Oma asunto piti jättää ja senioritalo tuntui oikealta paikalta. Pyörätuolissa istuminen tai sängyssä pötköttäminen ovat nyt arkipäivää. Onneksi on tämä tabletti. Tabletti-tietokoneen Eeva hankki noin puolitoista vuotta sitten avuksi itselleen. – Onneksi tässä senioritalossa on tietotupa, jossa annetaan opastusta ja autetaan näiden laitteiden kanssa. Siellä pääsin alkuun ja käyn aina kysymässä, jos tulee ongelmia vastaan. Tabletin avulla voin maksaa laskut, sähköpos- Tekee mieli oppia! 2016 tia käytän jonkin verran ja googlen kautta löytyy vaikka mitä. Yle Areenaa seuraan paljon. Sängyssä laitan tyynyn vatsan päälle ja tabletin nojaamaan sitä vasten. Siitä on helppo katsoa elokuvia tai muita ohjelmia. Tai voi matkustaa vaikka ympäri maailmaa, Eeva hymyilee. Teknologia apuna arjessa Eeva Laurilan tärkeä tuki on samassa kaupungissa asuva sisar Heljä Laurila, 85. Sisarukset soittavat aina iltaisin toisilleen ja tarkistavat, että asiat ovat kunnossa. Laurilan sisarella on myös tabletti-tietokone ja yhdessä he ovat opetelleet laitteen käyttöä. Eevan arkeen kuuluu, että kotisairaanhoito käy hänen luonaan kerran päivässä, ruokailu hoituu Menumat-ateria-automaatin avulla. – Laite jutteleekin minulle. Se kertoo milloin lämmitykseen laittamani ruoka on valmista. Toivottaa hyvää ruokahaluakin, sanoo Eeva pilke silmissä. – Tosin mielelläni söisin muuallakin kuin kotona. Harmi vain, että senioritalon ympäristö on mäkistä ja kaikkiin alueen ravintoloihin on ulkoportaat. En pysty niissä käymään, vaikka ruokalista kiinnostaisikin. Ruokalistoja tutkin välillä netistä. Sisareni kanssa käymme silloin tällöin kaupungilla taksilla ja syömme ulkona. Tekee mieli oppia Eeva Laurila nauttii seurasta ja käy säännöllisesti asuintalossaan järjestettävässä Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan kerhossa. – Siellä näkee muita ihmisiä, juodaan kahvia yhdessä ja keskustellaan erilaisista asioista. Jos jonkinlainen kielikerho vielä järjestettäisiin, niin sellaiseen menisin mielelläni. Se olisi hyvää aivovoimistelua. Haluaisin oppia jonkin uuden kielenkin, vaikka kreikan, entinen saksan ja englannin kielen opettaja kertoo. Kirjat ovat minulle elintärkeitä, sanoo Eeva Laurila. – Olen lukenut elämäni aikana varmaan satoja kilometrejä kirjoja. Kirjallisuuden suhteen olen kaikkiruokainen, pidän romaaneista, elämäkerroista ja kaikesta muustakin. Kirjastosta toimitetaan minulle kerran kuukaudessa repullinen kirjoja toiveiden mukaan. Se on hieno palvelu. Toivon, että näköni säilyy ja pystyn edelleen lukemaan. Lukiessa aika kuluu niin hyvin, pääsee moniin paikkoihin ja arki unohtuu. Nojatuolimatkoja virtuaalisesti Eevan ja hänen sisarensa keskustelua kuunnellessa havaitsee, että he ovat olleet intohimoisia matkustajia – Joka maanosassa on käyty, yhdessä ja erikseen. Nyt tosin matkustamme enemmän tuolissa ja mielikuvituksessa. On paljon muistoja, he nauravat. Minne haluaisit vielä matkustaa, jos se olisi mahdollista? kysyn Eevalta. Fidzi-saarille tulee vastaus epäröimättä. Siellä on upea luonto. Tai Tahitille. Vanhustenviikon teemaa julistemallina oleva Eeva Laurila kommentoi, että aina sitä elämässä oppii, tavalla tai toisella. Elämä sinällään tuo vastaan asioita ja muutoksia, joita on vain opittava hyväksymään ja tarpeen tullen on opeteltava uusia taitoja. – Nyt elän paikallani osittain virtuaalimaailmassa ja on onnellista, kun saan vielä lukea. Ja ajatella, tämän ikäisenä vielä voi toimia jopa valokuvamallina. Tästäkin päivästä oppi uutta! 17 Liikunta tuo lisää hyviä vuosia Teksti: Leena Valkonen T utkimusten mukaan säännöllinen, nousujohteinen ja yksilöllinen liikuntaharjoittelu parantaa tehokkaasti varsinkin kunnoltaan heikentyneiden iäkkäiden ihmisten toimintakykyä. On tärkeää kannustaa liikuntaan tottumattomia voima- ja tasapainoharjoittelun pariin. Koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä liikkeelle, sanoo Vanhustyön keskusliiton kunniapuheenjohtaja, sosiaalineuvos Jaakko Tuomi. Lappeenrannassa asuva Jaakko Tuomi on aktiivinen ikäihmisten terveysliikunnan puolestapuhuja. Hän on ollut mukana laatimassa ikäihmisten liikunnan kansallista toimenpideohjelmaa ja on Voimaa vanhuuteen – iäkkäiden terveysliikuntaohjelman ohjausryhmän jäsen. Paikallisesti hän toimii Lappeenrannan vanhusneuvoston puheenjohtajana. – Olen huolissani nykyisestä suuntauksesta, jossa kaikenikäisten liikunnan harrastaminen on selvästi vähentynyt. Vain murto-osa kansa- Jaakko Tuomi Sosiaalineuvos laisista täyttää valtakunnalliset liikuntasuositukset. Jopa päiväkotilasten liikunta on vähentynyt ja armeijaan menijöistä suuri osa on vähän liikkuvia. Varsinkin vanhuksilla liikkumattomuus on keskeinen toimintakyvyn heikentäjä. Noin viidennes eläkeläisistä ei harrasta lainkaan säännöllistä liikuntaa, Tuomi harmittelee. Yhteistyötä liikunnan edistämiseksi Ikääntyneiden ihmisten määrällinen osuus väestöstä kasvaa koko ajan. Yli 100-vuotiaita on jo yli 600 ja 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa nopeasti. Laskelmien mukaan vuonna 2040 yli Tule toteuttamaan ulkoilu-unelmia Ikäinstituutti haastaa tukea ja kannustusta tarvitsevien iäkkäiden ulkoiluystäviksi järjestöjen vapaaehtoisia, opiskelijoita, naapureita ja läheisiä. Kuva: Ikäinstituutti, Ossi Gustafsson Osallistu Vie vanhus ulos -kampanjaan (6.9.–6.10.2016) kirjaamalla ulkoilukertasi ja jakamalla ulkoilutarinasi - ja unelmat kampanjan verkkosivuilla tai Facebook-sivulla #vievanhusulos. Kampanja huipentuu vanhustenviikon torstaina 6.10. pidettäviin ulkoilutapahtumiin ympäri Suomea. Tilaa tai lataa vinkkivihko vievanhusulos.fi 18 Tekee mieli oppia! 2016 Lentopalloa 57 vuotta – millainen liikkuja liikunnan puolestapuhuja Jaakko Tuomi itse on? H arrastin lentopalloa yhteensä 57 vuotta. En kilpamielessä vaan ihan terveyskuntoilun tiimoilta. Pallopelit ovat myös mukavan sosiaalinen harrastus. Nyt harrastan lähinnä kävelyä, koska jalat eivät enää kestä pallopelin nopeita liikkeitä. Käyn kohtuullisen mittaisilla lenkeillä vähintään kolme kertaa viikossa, kertoo 82-vuotias Tuomi. Kävely on iäkkäille ihmisille ja miksei muillekin varsin hyvä liikunnan muoto. Sitä voi harrastaa missä vaan ja milloin vaan eikä erityisiä varusteita tai välineitä tarvita. Olen ollut itse mukana järjestämässä ulkoilupäiviä iäkkäille ihmisille ja aina ne ovat saaneet hyvän suosion. Tuomi muistelee lehtijuttua, jonka hän äskettäin luki. Suomi julisti vuonna 1941 kävelymarssimaaottelun Ruotsille. Toukokuussa järjestetyssä maaottelussa voittaja oli maa, jossa kirjattiin eniten kävelysuorituksia tietyllä aikavälillä. Marssijoiksi kelpuutettiin myös naisia ja lapsia. Silloinen presidentti Risto Ryti osallistui hallituksen kanssa maaottelumarssiin. Vallan upeaa olisi järjestää tällainen kilpailu jälleen vaikkapa kaikkien pohjoismaiden kesken terveysliikunnan puolesta, Jaakko Tuomi heittää haasteen. joka neljäs suomalainen on 65-vuotias tai sitä vanhempi. Tilastot kertovat myös, että arviolta joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain ja riskinä tällöin on saada vammoja kuten lonkkamurtuma. Voima- ja tasapainoharjoittelu on keskeistä kaatumisten ehkäisemiseksi. yhteistyönä. Paikallisiin koulutuksiin on osallistunut yli 2000 henkilöä, jonka tuloksena toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden liikuntaryhmien ja osallistujien määrä ovat kaksinkertaistuneet. Toiminnasta on ollut osallistujille monipuolista hyötyä. Ikääntyneiden voima- ja tasapaino-ominaisuudet sekä mielenvirkeys ovat parantuneet ja osallistuminen ryhmiin on tuonut kaivattua vertaistukea. Jaakko Tuomi kannustaa Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöjä ja muita toimijoita totuttamaan Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa hyväksi havaittuja toimintamalleja omassa toiminnassaan. Liikunta- ja ulkoilupäiviä hän toivoo kaikkiin yhteisöihin vakiintuneeksi toimintamudoksi. Hyväksi havaittuja toimintamalleja Ikärakenteen muutokset tuovat haasteen eri tahoille, kunnille ja organisaatioille, miten ylläpitää kansalaisten omaehtoista halua ylläpitää kuntoaan ja terveyttään. Tähän tarvitaan muun muassa kuntien liikuntatoimien ja vapaa-ajantoimien panostusta. – Tiedetään, että 75 vuotta täyttäneille jopa puolen kilometrin kävely tuottaa puolelle naisista ja kolmasosalle miehistä suuria vaikeuksia. Siksi tarvitaan houkuttelevia ja helppoja tapoja osallistua liikuntaan oman kodin läheisyydessä. Tarvitaan liikuntaneuvontaa, liikuntapaikkoja, ryhmäliikuntamahdollisuuksia, ulkoiluapua ja kannustavia tutoreita, jotka käyvät vanhusten kodeissa virkistämässä jumpalla, Jaakko Tuomi sanoo. Hän viittaa Voimaa vanhuuteen ohjelmaan, johon vuosina 2010–2015 on osallistunut yhteensä 38 kuntaa. Ohjelman parissa on järjestetty yli 75-vuotiaille toimintakyvyltään heikentyneille iäkkäille ihmisille säännöllistä liikuntaa julkisen sektorin ja järjestöjen vapaaehtoisten Liikuntaa vuodepotilaiden virkistykseksi Jaakko Tuomi haluaa nostaa vuodepotilaina olevien mahdollisuudet liikkumiseen aktiiviseen keskusteluun. – Olen pitkään pohtinut, miten vuoteessa oleville saataisiin kehitettyä liikunnallista ohjelmaa. Vuoteessa olo haurastuttaa nopeasti ja liikunta on haurastumisen vastalääke. On tarkoituksenmukaista kehittää liikunnallista ohjausta ja virikkeitä myös vuodepotilaille. Toimintakyvyn paraneminen vuodepotilailla helpottaa myös henkilökunnan työtä. Tähän seikkaan toivoisin lisää tutkimusta ja panostusta. 19 Oppiminen ei ole iästä kiinni Teksti: Leena Valkonen O ppimiskyky säilyy koko eliniän. Oppiminen iäkkäänä on kuitenkin erilaista, mitä nuorena, sanoo aikuisiän ja ikääntyneiden oppimista tutkinut kasvatustieteen tohtori Susanna Paloniemi. Oppimiskyky ei ole samaa kuin oppiminen, Jyväskylän yliopistossa yliopistolehtorina työskentelevä Susanna Paloniemi aloittaa. Oppimiskyky säilyy läpi elämän, jos ei tule muistisairautta tai muita sairauksia, jotka vaikuttavat oleellisesti kognitiivisiin kykyihin, kuten tarkkaavaisuuteen tai ajatteluun. Ikääntymisen myötä oppimisessa tapahtuu kuitenkin hidastumista, asioita on tehtävä rauhallisempaan tahtiin ja uusia asioita on kerrattava oppiakseen. Toisaalta elämänkokemus auttaa iäkästä oppijaa kokonaisuuksien hallinnassa ja suuntaa mielenkiinnon tiettyihin opittaviin asioihin. Toisin kuin nuorena, kaikkea ei tarvitse eikä kannata, oppia. Iäkäs ihminen oppii itselleen sopivalla tavalla, kyky ja mahdollisuus oppia eivät häviä mihinkään. Ikääntymisen myötä aistien, erityisesti näön tai kuulon, heikentyminen vaikuttavat kuitenkin oppimiseen. Nämä asiat ovat helposti korjattavissa sopivin apuvälinein kuten silmälasein tai kuulokojein. Tärkeää on myös ympäristön muovaaminen, esimerkiksi oikeanlainen valaistus, meluton ja häiriötön tila sekä ergonominen ja viihtyisä kalustus mahdollistavat keskittymisen ja pysähtymisen uuden oppimisen äärelle. Omat käsitykset vaikuttavat oppimiseen Oppiminen on yksilöllistä ja omat aiemmat kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana vaikuttavat oppimiseen. – Jo melko varhaisessa vaiheessa teemme määrityksiä itsestämme. Jos olen esimerkiksi sitä mieltä, että en ole matemaattisesti lahjakas, niin tämä saattaa heikentää halukkuuttani ja sitä myöten kykyäni opiskella matematiikkaa. Itse asiassa kyky matematiikan opiskeluun voi 20 olla aivan hyvä, mutta oma käsitykseni heikentää motivaatiotani. Suuremmassa roolissa oppimisen esteenä ovat useammin omat kielteiset ennakkokäsitykset kuin varsinaiset fysiologiset muutokset, Susanna Paloniemi painottaa ja jatkaa: – Vanhemmiten ihmisen persoonallisuuden piirteet korostuvat ja ajatellaan, että olen tietynlainen. Oma mieli, suhtautuminen ja käsitykset ovat aina oppimisen taustalla. Oppimiskykyään voi harjoittaa kaiken ikäisenä. Virheitä ei kannata pelätä, sillä virheistä oppii, koska ne nostavat tunnetilan. Mieluisat ja epämieluisat asiat jäävät aina mieleen, koska ne ovat ihmiselle merkityksellisiä ja tärkeitä. Muistivaikeuttakaan ei kannata pelätä. – Jos ei heti muista jotakin, ei se tarkoita sitä, että olisi muistisairaus. Oppimiseen vaikuttaa mm. vireystila, tarkkaavaisuus, havainnointikyky sekä oma kiinnostus ja motivaatio. Kaikki, mitä pidetään itselle tärkeänä, se opitaan. Tekee mieli oppia! 2016 Oppiminen on sosiaalista Oppiminen on luonteeltaan sosiaalista. Tämä tarkoittaa, että oppimisessa on aina jollain tapaa läsnä vuoropuhelu joko toisten ihmisten kanssa – tai vaikkapa kirjan herättämien ajatusten kanssa itsenäisesti. Monet kokevat ryhmän omaa oppimista innostavana ja kannustavana, Susanna Paloniemi toteaa. – Kun saa myönteisen oppimiskokemuksen, se on kokonaisvaltainen kehon ja mielen tunne. Jos tällaisia kokemuksia ei ole kertynyt, kannattaa oppimisen maailmaan lähteä jollain pienellä asialla. Jos ajatellaan tietotekniikkaa, niin toisen avustuksella voi opetella soittamaan älypuhelimella tai lähettämään tekstiviestiä lähipiirille. Myöhemmin voi opetella ottamaan kuvia ja lähettämään niitä eteenpäin vaikka lapsenlapsille. Sosiaalinen vuorovaikutus lisää halua oppia. Ja kun onnistuu, se muuttaa omaa käsitystä itsestä oppijana myönteiseen suuntaan. – Toivoisin kaikille iloa ja sallivuutta itselleen oppijana. Uusien taitojen opetteleminen kannattaa aina. Erilaiset harrastusryhmät, jois- sa tehdään käsin jotakin, kudotaan, veistetään, maalataan tai muuta vastaavaa ovat kokonaisvaltaisia oppimisprosesseja. Siinä ensin suunnitellaan, mitä tehdään, toteutetaan työ kaikkine vaiheineen ja lopuksi arvioidaan lopputulos. Oppimisen kannalta silloin käydään läpi koko ongelmanratkaisun kaari. Harrastetyyppisiä käytäntöjä ei tule väheksyä oppimisen väylänä, vaan motivoida ihmisiä luovien harrastusten pariin. Tutkimuksen näkökulmia I äkkäiden ihmisten oppimiskykyä on tutkittu lähinnä psykologian ja aivotutkimuksen alueilla. Nämä tutkimukset osoittavat, että uuden oppimista voi harjoittaa ja pitää yllä. Oppimisen tukemisen näkökulmasta ikääntymismuutokset ja oppijoiden eri-ikäisyys alleviivaa ja korostaa hyvän ohjaamisen merkitystä. Oppiminen mahdollistuu ja helpottuu, kun opittava asia on mielekästä, kokemuksellista ja itselle tärkeää – ja kun on aikaa harjoitella riittävästi asiantuntevan ohjaajan tuella. Unohtaa ei sovi tunteiden merkitystä: myönteistä palautetta, onnistumisen ja oppimisen iloa. Tutkimuksen saralla tunteiden roolia aikuisten ja iäkkäiden oppimisessa on toistaiseksi tarkasteltu vain vähän, samoin esimerkiksi vertaisoppijoiden merkitystä ja sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Taitoon ja tietoon liittyviä tutkimuksia on tehty eri alueilla. Näissä on ajateltu rationaalisesti, että oppiminen lisää tietoa. Miltä oppiminen tuntuu kehossa ja mielessä, se on unohdettu linkki. Terveyteen ja elämäntapaan liittyvät tutkimukset osoittavat, että riittävä liikunta, monipuolinen ravinto ja eheyttävä uni ovat peruseväät oppimiskyvyn säilyttämiselle koko elämänkulun ajan. Ja myös oppimisessa, kuten monessa muussakin asiassa: harjoitus tekee mestarin. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. 21 Tuoreet eläkeläiset aktiivisia verkossa Teksti: Leena Valkonen, kuva: Marja Haapio U udet eläkeläiset käyttävät verkkoa ahkerasti. Lähes jokaisella tutkimukseen osallistuneella tuoreella eläkeläisellä on käytössään tietokone, älypuhelin tai tabletti, kertoo Ilmarisen ja Osuuspankin alkuvuodesta julkaisema tutkimus. Käytetyin päätelaite on tietokone, mutta monilla on käytössä myös älypuhelin tai tabletti. Joka kolmas uusi eläkeläinen kokee tietotekniset taitonsa hyviksi ja joka toinen kohtalaisiksi. – Uusien eläkeläisten osaamisen taso on jo nyt yllättävän hyvä yleiseen mielikuvaan nähden, sillä useampi kuin joka toinen vastanneista sanoo, ettei koe useimpia tietoteknisiä asioita hankalina, kertoo Ilmarisen asiakaspalvelujohtaja Minna Hakkarainen. Valtaosa kyselyyn vastanneista eläkeläisistä uskoo myös, että laitteiden käyttö on tulevaisuudessa entistä helpompaa. Suurin osa (81 %) myös uskoo käyttävänsä tulevaisuudessa nykyistä enemmän verkko- ja mobiilipalveluita. Suurimmaksi huolenaiheeksi kyselyn mukaan koetaan tietoturvakysymykset, tätä mieltä oli 84 prosenttia vastanneista. Naisia huolettaa yhteiskunnan teknistyminen useammin kuin miehiä. Suurin osa tuoreista eläkeläisistä (81 %) kokee voivansa auttaa itseään vanhempia henkilöitä. Yli joka kolmas (39 %) on myös tehnyt näin. Vertaistuki voi siis olla eläkeläisille merkittävä voimavara, kertoo Hakkarainen. – Eläkeläiset toivovat lisää käytännön opastusta, jotta he pystyvät käyttämään laitteita Tuoreet eläkeläiset verkossa -tutkimus toteutettiin syksyllä 2015 verkkokyselynä henkilöille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostinsa Ilmariselle vanhuuseläkehakemuksensa yhteydessä (90 % eläkkeenhakijoista). Kyselyn vastausprosentti oli 54, ja siihen vastasi yhteensä 635 henkilöä. Kyselyyn vastanneet ovat 62–68-vuotiaita. 22 mahdollisimman monipuolisesti. Laitteet saisivat heidän mielestään olla mielellään myös olla selkeämpiä ja edullisempia, Hakkarainen toteaa. Pankki- ja vakuutusasiat hoidetaan mieluiten verkossa Tutkimuksesta selviää, että kyselyyn vastanneista tuoreista eläkeläisistä peräti 97 % on käyttänyt pankki- tai vakuutusasioiden sähköisiä palveluita. Yli 90 prosenttia vastanneista hoitaa pankki- ja vakuutusasiansa mieluiten asioimalla verkko- tai mobiilipalvelussa. Vain pieni joukko (3 %) haluaa hoitaa asiansa konttorissa. Sähköisiä palveluita käytetään eniten laskujen maksamiseen ja tilin saldon tarkistamiseen. Eläkeläisistä 49 prosentilla on myös kokemusta sosiaalisesta mediasta, 61 prosentilla verkkopuheluista sekä 48 prosentilla erilaisista peleistä. Vastaajien mukaan tärkeimmät syyt sähköisten palveluiden käyttöön ovat helppous ja ajansäästö. Tulokset julkistettiin Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton yhteisessä iAreena seminaarissa Helsingissä. Vanhustyön keskusliitto Tekee mieli oppia! 2016 TYÖMME LÄHTEE SYDÄMESTÄ! Vanhustyön keskusliitto on aktiivinen mielipidejohtaja, joka edistää monipuolisesti ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia ja toimii vanhustyön järjestöjen edunvalvojana. Jäsenistö Liiton jäseninä on noin 340 yleishyödyllistä vanhustyön toimijaa eri puolilta Suomea. Jäsenyhteisöt tuottavat mm. asumis- ja hoivapalveluja, kotihoitoa, päivätoimintaa ja kuntoutusta sekä ylläpitävät merkittävää määrää vuokra-asuntoja ikääntyneille ihmisille. Yhteisöt järjestävät myös monipuolista ryhmä- ja vapaaehtoistoimintaa ikääntyville. Vanhuuspoliittinen vaikuttaminen ja edunvalvonta Toimii jäsenyhteisöjensä yhteenliittymänä ja tukee niiden toimintaa. Vaikuttaa aktiivisesti yhteiskuntapolitiikkaan, pitää yhteyttä alan viranomaisiin ja muihin vaikuttajiin ja antaa lausuntoja. Ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja osallisuuden edistäminen • • • • Ystäväpiiri-toimintaa ikääntyneiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi. Asuntojen korjausneuvontaa veteraaneille ja muille ikääntyneille ihmisille. Senioritoimintaa ja vapaaehtoistoimintaa osallisuuden lisäämiseksi. Vahvike – Vanhusten ja ikääntyneiden ihmisten ryhmätoiminnan ohjaamisen tueksi kehitetty maksuton materiaalipankki netissä. Kehittämistoiminta Vanhustyön keskusliiton kehittämistyön pääpaino on toimintakäytäntöjen uudistamisessa. Meneillään on Kotiturva-hanke, SeniorSurf tietotekniikkataitojen edistämiseksi sekä valtakunnallisen Eloisa ikä -ohjelman koordinointi iäkkäiden ihmisten hyvän arjen tukemiseksi. Vanhustyö-lehti Alan arvostettu aikakauslehti vanhustenhuollon ammattilaisille ja päättäjille – ilmestyy kuutena numerona vuodessa. Lehti kertoo vanhustyön hyvistä käytännöistä ja ajankohtaisista teemoista. SENIORARBETE 1 • 2016 Laatu ja omavalvonta Vanhusteko 2016 – Ilmarinen palkinto Vanhustyön keskusliitto ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen hakevat ehdokkaita Vuoden vanhusteko -palkinnon saajiksi. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se myönnetään hyvälle vanhustyön teolle tai hankkeelle. Tule mukaan ja ilmoita ideasi 17.6.2016 mennessä. Palkinto jaetaan Vanhustenpäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa, joka pidetään Jyväskylässä 2.10.2016. Lisätietoja www.vtkl.fi >vanhustenpäivä ja -viikko. Tapaat meidät mm. Kuntamarkkinoilla 14.–15.9.2016 sekä Hyvä ikä -messuilla 20.–21.10.2016 Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa. Lisätietoja www.vtkl.fi. Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puhelin (09) 350 8600 Faksi (09) 350 86010 info@vtkl.fi, www.vtkl.fi 23 ELÄKKEELLÄ TAI SIIRTYMÄSSÄ ELÄKKEELLE? Kaikki tarvitsemasi tiedot ja palvelut löydät yhdestä osoitteesta www.ilmarinen.fi
© Copyright 2024