Avaa pdf - ahjo.fi
LU OT TT AM US MI ES VA AL IT ahjo.fi M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I . 2 .1 1 3 – . .1 11 24.11.2016 NRO 15 JONKUN TÄYTYY HUOLEHTIA TELAKOIDEN NOUSU SÄTEILEE Matkamies KUNNOSSAPITOASENTAJA SAULI MÄNNIKKÖ VUODENVAIHTEEN KORVAUKSET TYST KUNSKAP VÄGER TUNGT AHJ1615_1-23.indd 1 15.11.2016 9:21:07 2 15 24.11.2016 Tien päällä Noin 15 000 Metalliliiton jäsentä tekee liikkuvaa työtä. Varsinkin huoltotyöt ja kunnossapito tarkoittavat tekijälleen monesti sitä, että konttori on autossa ja tarvikkeet kulkevat mukana. Tehtävät luetaan usein kannettavan tietokoneen tai älypuhelimen näytöltä, ja ongelmanratkaisu on keskeinen osa työtä. Työkohteet vaihtelevat suuresti. Ahjo seurasi kahden asentajan työpäivää; toinen ajoi turvesuolle, toinen laitoskeittiöön ja supermarkettiin. 10 Ajaminen kuormittaa liikkuvan työn tekijöitä. Jos käytössä on työnantajan auto, työmatkan suunnittelua voi vielä mutkistaa verottajan tulkinta – kotoa on helpompi lähteä myymään jääkaappia kuin huoltamaan jääkaappia. xxx AHJ1615_1-23.indd 2 15.11.2016 9:21:11 PÄ Ä K I R J O I T U S PUHEENAIHE 4 Nollatuntilaiset hakevat liitosta apua 7 Pitkästä aktiivisuudesta työympäristömitalit AMMATTILAINEN 9 Marko Kiviharju Hitsaaja, pääluottamusmies LLP Farm Machinery Group Oy, Iisalmi TOIMIJA 18 Henri Heiskanen Pääluottamusmies LänsiAuto Oy, Lahti 17 HARRASTUS 35 Paavo Jokelainen Watercross 20 Gambialainen Jallow pääsi porukkaan 28 Telakoiden nousukausi työllistää Telatekilla 36 När tekniken utvecklas är erfarenhet ett trumfkort OTA TALTEEN Vuodenvaihteen arkipyhäkorvaukset 33 34 Söckenhelgsersättningarna vid årsskiftet XX 5LINJAUS 7KASVOT 7TALOUS 8MIELIPIDE 8KOLUMNI 28 XXXX 17TYÖYMPÄRISTÖ ”Kaikille on maksettava palkka oikein.” 22NÄKEMYS 24TAUKO 27LIITTOFUUSIO 32KANSAINVÄLINEN 40TYÖTTÖMYYSTURVA 41KOULUTUS 41 KANNEN KUVA ARI MÄKELÄ 21TEKEMINEN 46OIVALLUS 47KOTIMATKA Palkansaajakeskusjärjestöt, yhdenvertaisuusvaltuutettu ja joukko järjestöjä järjestivät viime viikolla ensimmäistä kertaa yhdenvertai suuden vauhditusviikon. Ajankohta oli hyvä siitä syystä, että työpaikoilla alkaa olla viimeiset hetket laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Pari vuotta sitten voimaan astuneen lain mukaan työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla. Pelkkä arvioiminen ei kuitenkaan riitä, vaan yhdenvertaisuuden edistämiseksi on myös ryhdyttävä toimiin. Laki koskee työnantajia, joiden palve luksessa on vähintään 30 työntekijää. Näiden yritysten on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma 1.1.2017 mennessä. Suunnitelmaan täytyy kirjata konkreettiset toimet, jotka yhden vertaisuuden saavuttamiseksi aiotaan tehdä. Työpaikalla todetut merkitykselliset syrjintäperusteet on käsiteltävä yhdessä luottamushenki löiden tai henkilöstön kanssa. Yksi osa yhdenvertaisuuden edistämistä on laatia menettelytavat, joilla syrjintäepäilyihin puututaan. Työntekijöiden edustajalla on oikeus saada tietää, mihin toimiin työnantaja aikoo ryhtyä. Työpaikalla tehtävän tasavertaisuuden Syrjintäperusteet arvioinnin täytyy kattaa kaikki laissa on käsiteltävä kielletyt syrjintäperusteet. Näitä ovat esi merkiksi ikä, kansalaisuus, kieli, uskonto, henkilöstön poliittinen toiminta, ammattiyhdistys kanssa. toiminta, perhesuhteet, terveydentila tai KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN esimerkiksi seksuaalinen suuntautuminen. Päätoimittaja Suunnitelman tekeminen ja yhden vertaisuuteen liittyvien asioiden käsittely kannattaa ottaa positiivisena haasteena. Yhdessä henkilöstön kanssa tehty kartoitus perusasioiden tolasta työpaikalla poikii todennäköisesti pitkällä aikavälillä vain hyviä asioita työyhteisöön. Vaikeat asiat, ja ennen kaikkea niiden käsittelemisen taidon, voi kääntää vahvuudeksi ja samalla lopettaa arkojen asioiden väistelemisen. Loppupelissä tämä hyödyttää kaikkia osapuolia. Joillakin työpaikoilla yhdenvertaisuussuunnitelma on osa työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa. Tärkeintä on, että yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset eivät leiju työpaikalla irrallisina asioina, vaan ovat osa työpaikan arkea ja luontevaa toimintakulttuuria. Yksinkertaistaen tasavertaisuus on erilaisuuden hyväksymistä ja työkaverin kunnioittamista. Jokainen työyhteisön jäsen pystyy tähän osallistumaan ja vaikuttamaan asioihin omalla käytöksellään. GRAAFINEN SUUNNITTELIJA GRAAFINEN SIHTEERI PL 107, 00531 Helsinki ahjo@metalliliitto.fi etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi 020 77 4001 fax 020 77 41240 TOIMITTAJA VERKKOTOIMITTAJA TILAUKSET PÄÄTOIMITTAJA REDAKTÖR ahjo.fi Kirsi Törmänen-Petman 020 77 41230 040 500 1603 Ahjo on Palkansaajalehdet – Löntagartidningarna PALE ry:n jäsen. AHJ1615_1-23.indd 3 Suvi Sajaniemi 020 77 41237 040 553 2330 Johan Lund 020 77 41234 040 540 9801 Taina Ilomäki-Virta 020 77 41236 050 492 5690 Kiti Haila 020 77 41231 040 820 9052 TIEDOTUSSIHTEERI Mikko Nikula 020 77 41235 044 590 7658 15 Viimeiset hetket käsillä TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 020 77 41233 040 502 9550 24.11.2016 3 S I S Ä LT Ö Arja Eriksson-Vakkari 020 77 41016 040 672 4221 Sirpa Närhisalo 020 77 41183 Tilaushinta (16 nroa) Kotimaahan 26 euroa Ulkomaille 32 euroa Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. AO-ILMOITUKSET OSOITTEENMUUTOKSET Postitse tai sähköpostina Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta KAUPALLISET ILMOITUKSET PAINOPAIKKA MikaMainos Oy 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi Forssa Print Oy ISSN 0355-922x ISSN 2341-9911 (verkkojulkaisu) AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI 15.11.2016 9:21:18 PUHEENAIHE JUHA TANHUA 4 15 24.11.2016 Nollatuntisopimukset on nollattava Nollatuntisopimuksen tehneet jäsenet ottavat yhä useammin yhteyttä Metalliliiton edunvalvontaan kohtuuttomien työehtojen takia. Juha Niemelä kertoo omat karut kokemuksensa nollatuntilaisena. www Ahjo verkossa www.ahjo.fi @ Lisää puheenaiheita www.metalliliitto.fi Anna palautetta tai lähetä juttuvinkki ahjo@metalliliitto.fi TYÖEHDOT Metalliliiton työsuhdeasiantuntijalla Jouni Miettisellä on selvittelyssä nollatuntisopi muslaisen tapaturma. – Vapaa-ajalla oli sattunut tapaturma, josta tuli useamman viikon sairausloma. Mutta työnantaja maksoi sairausloman palkan vain ensimmäiseltä viikolta. Pekkasten maksamista kierretään, vanhempain vapaita ei ole; ne ovat muita tyypillisiälaiminlyöntejä. – Työnantajalla ei ole mitään velvollisuuksia työntekijää kohtaan, mutta työntekijällä on kaikki velvollisuudet työnantajaa kohtaan. Tässä on kyse yrittäjäriskin siirtämisestä yrittäjältä nollatunti sopimuslaisille, Miettinen summaa. Hyvin monet nollatuntisopimuslaisista ovat vuokratyöntekijöitä. Käyttäjäyrityksen ja vuokra yrityksen kesken on usein sovittu sakoista, jos käyt täjäyritys ottaa vuokratyöntekijän omille kirjoilleen tietyn ajan kuluessa. Käytännössä vuokratyönteko voi olla este vakinaistamiselle. Työsopimuksessa voi jopa lukea, että vuokramie hen on itse ilmoitettava vuokrayritykselle kuuden kuukauden ajan, jos hän työllistyy käyttäjäfirmaan. Nollatuntilaisen mahdoton arki tulee hyvin esiin myös seuraavanlaisessa sopimuspykälässä. Nollatuntisopimuksella työskennellyt Juha Niemelä epäilee, että hänen työtuntiensa määrä hiipui sen vuoksi, että hän halusi liiton jäsenmaksun työnantajaperintään. – Otetaanpa tilanne, jossa nollatuntilaiselle ei ole pitkään aikaan tarjottu yhtään työtä. Sitten hän me neekin töihin toiselle vuokrafirmalle ja on siellä juuri töissä, kun ensimmäisestä firmasta tulee kutsu töihin. Ensimmäisen firman sopimuksessa on pykälä, jonka mukaan työntekijän on korvattava aiheuttamansa vahinko, jos hän ei saavu töihin. Sen sijaan, että työn tekijä saisi työstä palkkaa, joutuukin hän nyt maksa maan työnantajalle palkkansa verran rahaa. – Tällainen sopimuspykälä on kohtuuton ja siten määritelmällisesti laiton. Miettinen toteaa, että työvoimatoimistot antavat usein kolmen kuukauden karenssin nollatuntisopi muslaiselle, jos hän itse irtisanoutuu, vaikka töitä ei tarjota. Miettinen kannattaa lämpimästi Uuden-Seelan nin uutta lakia. Se määrää, että työsopimuksessa on aina sovittava viikoittainen vähimmäistuntimäärä. – Se antaisi jonkin turvan nollatuntisopimus laisille. Tykkää ja keskustele facebook.com/metalliliitto facebook.com/ahjolehti AHJ1615_1-23.indd 4 15.11.2016 9:21:21 JUHA TANHUA · LIITTO · T YÖ E L Ä M Ä 24.11.2016 Joko olet palkinnut itsesi? ■ Illalla tuli tekstari: Tule huomenna töihin kello 7. Sitten tuli aamulla tekstari kello 6: Älä tulekaan töihin. Sitten tuli tekstari kello 8: Tule töihin kello 12. Ja sitten tuli tekstari kello 10: Tule töihin jo kello 10.30. Tällainen oli tarvittaessa töihin kutsuttavan, nollatuntisopimuksella työskennelleen Juha Niemelän yksi työpäivä. – Kaikesta puuttui suunnitelmallisuus, Niemelä kuvaa lahtelaisen viheralan yrityksen toimintaa. Metalliliiton jäseneltä Niemelältä loppuivat CNCsorvaajan työt lahtelaisessa metallifirmassa vuonna 2011. Viime keväänä taas työttömänä ollut Niemelä nappasi kiinni kaverin vinkkiin puutarha-alan töistä. Niemelä oli tehnyt raivaushommia kaupungin ympäristöosastolla aiemmissa määräaikaisissa töissään. Mutta nollatuntilaisena häntä ei kohdeltu asiallisesti. – Hirveällä tohinalla lähdettiin hallilta aamuisin työmaalle. Hallilla sanottiin, että kerätkää nyt sellaiset työkalut kuin luulette tarvitsevanne. Työohjeet olivat epäselvät. Niemelä toteaa, että hän ei missään vaiheessa saanut turvasaappaita, vaikka joutui käyttämään moottorisahaa. Työpaikan turvaohjeisiin tutustumiseen ei annettu aikaa. Niemelän pitämän tarkan kirjanpidon mukaan ensimmäinen viikko työsopimuksen solmimisen jälkeen työtunteja oli täysien päivien verran. Mutta sitten Niemelä kysyi, otetaanko Metalliliiton jäsenmaksu työnantajaperinnällä vai maksaako hän jäsenmaksun itse? – Sitä ammattiliiton jäsenyyttäkö työnantaja pelästyi? En tiedä, mutta sen jälkeen alkoivat työt hiipua. Sen jälkeisellä viikolla oli vain 8 tuntia töitä. Seuraava viikko oli ihan tyhjä. Seuraavalla viikolla oli 7:n ja 8:n tunnin päivät. Sitten työt loppuivat ihan totaalisesti. Niemelä kysyi työvoimatoimistolta, voiko hän karenssia pelkäämättä irtisanoutua, kun töitä ei ollut. – Sanottiin, että ihan tapauskohtaisesti päätetään. Enempi kyllä painotettiin sitä, että karenssi tulee. Niemelä ei uskaltanut irtisanoutua työsuhteesta, vaikka työsuhteessa ei ollut töitä eikä toimeentuloa. – Piti vain kytätä, soiko puhelin. Mihinkään ei voinut lähteä, mitään ei voinut suunnitella. – Sitten 8. syyskuuta sain 7. päivä syyskuuta allekirjoitetun kirjeen, jossa minut irtisanottiin 30. kesäkuuta alkaen. Työsopimuslaki ei tunne takautuvaa irtisanomista, se on lain vastainen. Niemelä teki yrityksen työantajatoiminnasta valituksen Aluehallintovirastoon. Samoin Niemelä otti yhteyttä Metalliliittoon. Hän sanoo, että olisi toivonut liitolta jämäkämpää toimintaa. Niemelä on nyt työtön työnhakija. – Teollisuustöitä lähinnä etsin, mutta en sulje pois näitä puutarha-alan töitäkään. Metalliliiton viime viikolla järjestämä Ylivoimaviikko onnistui hienosti. Kampanja viikko oli järjestyksessään vasta toinen, mutta se päätettiin viimevuotisten kokemusten jälkeen ottaa osaksi liiton toimintaa. Vastaanotto työpaikoilla oli jälleen hyvä. Pääsimme keskustelemaan jäsentemme kanssa sekä kuuntelemaan heidän mietteitään, mikä oli tarkoituskin. Samalla saimme lisää uusia jäseniä joukkueeseemme. Ylivoimaviikolla käynnistimme lisäksi Avainpelaaja-kampanjan, joka on myös uutta Metalliliitossa. Kampanjan tarkoituksena on hankkia liitolle uusia jäseniä, ja kampanja kestää tämän vuoden loppuun saakka. Liitto tukee kampanjan näky vyyttä myös erilaisin markkinointitoimin. Uutta jäsenhankinnassa on se, että jokainen uuden jäsenen hankkinut saa pienen palkinnon. RIKU AALTO Tähän kampanjaan Metalliliiton voi jokainen jäsen puheenjohtaja osallistua. Toivo tamme kaikki jäsenemme tervetulleiksi Avainpelaajiksi. Palkinnon saadaksesi kaikkein helpointa on aloittaa työkaveristasi ja pyytää häntä liiton jäseneksi. Liian moni jättää liittymättä ammattiliittoon vain sen vuoksi, että jäsenyyttä ei kukaan tarjoa. Metallin joukkueen kasvattaminen on meidän kaikkien yhteinen etu. Lisää informaatiota Avainpelaaja-kampanjan käytännöistä saat osoitteesta ylivoima viikko.fi. Seuraa myös jäsenkorttipostiasi, jonka saat piakkoin kotiisi. Avainpelaaja-kampanja on myös hyvä hetki houkutella liiton toimintaan mukaan uusia aktiiveja. Liitolla on tällä hetkellä yli 140 000 jäsentä. Ja tämän vuoden lopussa toivottavasti vielä enemmän. Kaikki mukaan kampanjoimaan ja hankkimaan joukkueeseemme uusia pelaajia! OVD ei luovuta! Operaatio Vakiduuni -kampanja jatkaa työtään, jotta lakialoite nollatuntisopimusten kieltämiseksi pääsisi eduskunnan valiokunnan käsittelyyn. – Työministeri Jari Lindström on luvannut meille, että mietintö asiasta tehdään ja että laki astuu voimaan vuoden 2018 alusta. Mutta hallituksen omat esitykset ohittavat meidän esityksemme eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa koko ajan, kertoo Metalliliiton nuorisotoimitsija Jussi-Pekka Ahonen. Ahonen sanoo, että se on varmaa, ettei OVD:n muotoilema lakiesitys tule sellaisenaan voimaan. Vaikea kysymys on esimerkiksi se, miten määritellään vakiintunut, viikoittainen työaika. OVD:n ehdotus on, että ilman työntekijän omaa kirjallista pyyntöä viikoittainen työaika olisi vähintään 18 tuntia. www.operaatiovakiduuni.fi LINJAUS Mahdoton arki 15 5 Y H T E I S K U N TA SUVI SAJANIEMI AHJ1615_1-23.indd 5 15.11.2016 9:21:21 6 w 15 24.11.2016 www.pau.fi/pau/antakaa-postin-kulkea/ ILMAISE MIELIPITEESI, LÄHETÄ KORTTI! AVAINPELAAJA- PALKINTO Puolustamalla viiden päivän postijakelua, puolustat oikeutta saada tärkeät lähetykset ajoissa, lehtesi tuoreeltaan sekä niitä, joilla ei ole verkkoasiointivalmiuksia. Pyydä työkaverisi mukaan! Liitto palkitsee sinut jäsenhankinta työstä 20 euron Avainpelaajapalkinnolla 31.12.2016 asti! Lue lisää: ylivoimaviikko.fi TAMMIKUU 1 KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN SUNNUNTAI Yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittava vuoden alkuun mennessä. www.yhdenvertaisuus.fi #STOP Metallin nuoria Häme-Pirkanmaan alueelta kokoontui lauantaina 12.11. Helsingin Narinkkatorille vastustamaan maan hallituksen leikkauspolitiikkaa. Eri kulttuureista virtaa TYÖYHTEISÖ Monimuotoisuus vaikuttaa myönteisesti organisaation toimintaan kuten sosiaalisiin suhteisiin, osaamiseen ja asiakaspalveluun. Näin arvioivat henkilöstöalan ammattilaiset Työterveyslaitoksen Monimuotoisuusbarometrissa. Valtaosa vastaajista koki, että maahanmuuttajien suomen kielen taidon oppimiseen pitäisi panostaa nykyistä enemmän. ”Suomen kielen taito on aivan ratkaiseva. Samoin suomalaisen kulttuurin ja sen arvojen ymmärrys.” Monimuotoisuusbarometri 2016: www.ttl.fi/moniosaa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen logo ja verkkosivut uudistuivat SASKin 30-vuotistaipaleen kunnniaksi. www.sask.fi. PURKAUTUNUT Oulun teletyöntekijäin ao. 219 154 jäsentä ☞ Oulun Kaapeli työväen ao. 72 KESKUSTELEE SEURAAVASSA AHJOSSA Millainen teollisuusliiton pitäisi olla? Keskustelemassa nuoret jäsenet Petteri Männistö ja Antti Maijala Metalliliitosta, Niina Järvinen TEAM-liitosta, Antti Gren Paperiliitosta ja Hannu Jokela Puuliitosta. Metallin työttömyyskassan työntekijöiden määrä on A 70 B 80 C 93 D 107 Lapsilisän määrä yhdestä lapsesta on A 88,40 euroa B 95,75 euroa C 103,65 euroa D 111 euroa Viron presidentti on Kersti Kaljulaid, sukunimi tarkoittaa suomeksi A Paljasreuna B Kaljupää C Kallioluoto D Oluttynnyri Salibandyliigassa pelaavan Nokian KrP:n nimi tarkoittaa A Kristityt Palloilijat B KeskusrikosPoliisi TIESITKÖ Monimuotoisuudella tarkoitettiin työntekijöiden ERILAISUUTTA iän, sukupuolen, etnisen taustan, sukupuolisen suuntautumisen, perhetilanteen, työkykyisyyden, vammaisuuden, kielen, uskonnon ja vakaumuksen osalta. C Kristianin Pojat D Kramilan Pallo O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6 AHJ1615_1-23.indd 6 15.11.2016 9:21:24 KASVOT KANSAINVÄLINEN ASIANTUNTIJA KESKUSTOIMISTO TARJA LOPPI AHJ1615_1-23.indd 7 Mikä ihme siinä on? Jääkiekon World Cup -turnauksessa Torontossa Suomi häviää Ruotsille 0–2, Ruotsi etenee välieriin ja Suomen jääkiekkojoukkue lennätetään takaisin kotimannuille kaikki ottelunsa hävinneenä. Pelitilanne näyttää samalta, kun vertaa Suomen ja Ruotsin kansantalouksia – lähes millä tahansa mittarilla. Suomen talouskasvu on jämähtänyt vaatimattomaan runsaan prosentin vuosikasvuun vuoden 2009 finanssikriisistä alkaneen supistumis kierteenkin oiettuakin. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen tämän vuoden talous kasvuksi 1,2 prosenttia. Ruotsi pelaa kaukalon hyökkäyspäädyssä vuodesta toiseen – talous kasvaa ennusteen mukaan nelisen prosenttia vuonna 2016. Kilpailluilla maailmanmarkkinoilla puolustuksen tulee pitää, ja hyökkääjien on tehtävä maaleja. Muuten ei peli eikä talous etene karsintoja pidemmälle. Verkkokaupan myötä kotikentän puolustuspäästäkin pystyy saamaan kauppaa aikaan tunnetulla brändillä, kuluttajia houkuttelevilla tuotteilla ja kilpailukykyisin hinnoin. Suomen talouden rakenne ja loppu tuotteet painottuvat investointihyödykkeisiin. Ruotsi tunnetaan kulutustuotteistaan ja -palveluistaan. H&M, Gina Tricot, Ikea, Absolut Vodka, Volvo, Spotify ja Abba ovat kaikki globaaleja, tunnettuja brändejä. Kone, Konecranes, Valmet, Metso, UPM, Stora Enso, Nokia Networks – tunnettuja yhtiöitä ja investointihyödykebrändejä. Vasta nyt alkaa investointipuolen kysyntä herätä. Koko kotimainen alihankintaverkosto on odottanut, että kentällä alkaa tapahtua. Suomi viettää itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlaa ensi vuonna. Kunnon bileet ovat paikallaan, ja samalla vuosi antaa hyvän mahdollisuuden markkinoida suomalaista liiketoimintaa, osaamista ja tuotteita maailmanlaajuisesti. Pallo kentälle ja rohkeasti perään! Mielellään vaikka pohjoismaisena yhteis työnä ja syöttöpelinä Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islanninkin peliveikkojen kanssa. Globaaleilla markkinoilla pärjää vain hyvin verkostoituneena. TALOUS Työympäristömitalit Alasaarelle ja Merimaalle PALKINTO Harri Alasaarelle ja Veli Pekka Merimaalle on myönnetty työympäristötyön pronssiset ansiomitalit Metalliliiton hake muksesta. Palkinnoissa painotettiin erityisesti pitkäaikaista toimintaa ja jatkuvaa aktiivista kouluttautumista. Harri Alasaari on toiminut työsuojeluval tuutettuna Fläkt Group Oy:llä Turussa vuodes ta 2004 alkaen. Palkintoperusteiden mukaan Alasaari on vaikuttanut aktiivisesti työsuojeluasioissa niin omalla työpaikallaan, ammattiosastossaan kuin Metalliliitossa. Hän on hoitanut laajaalaisesti työsuojeluasioita työpaikalla, esimer kiksi huolehtimalla kemikaalikartoituksesta, nostovälineiden tarkastuksesta, trukkikoulu tuksesta ja työntekijöiden perehdyttämisestä. Lisäksi Alasaari on toiminut trukkikouluttaja na konsernin muissa toimipisteissä. Alasaari on kehittänyt aktiivisesti omaa osaamistaan työsuojelukursseilla, ja toiminut Turun metallityöväen ammattiosasto 49:n työ suojelujaoston vetäjänä ja ammattiosaston toi mikunnan jäsenenä. – Työntekijän pitäisi päästä terveenä eläk keelle, olen aina sanonut. Koulutukseen ja ennaltaehkäisevään työsuojeluun on panos tettava, se maksaa kyllä yrityksellekin itsensä takaisin. Myös työnantajapuolen työsuojelu henkilökunnan koulutus on erityisen tärkeää, Alasaari sanoo. Alasaari on huolissaan työympäristötoi minnan ukkoutumisesta, ja kaipaakin lisää nuoria mukaan toimintaan. 15 Suomi 0 – Ruotsi 2 – Harmi vain, että kovin usein uudet nuoret otetaan sisään vuokratyöntekijöinä. Pätkätyö läisiä ei oikein tahdo kiinnostaa sitoutua työ suojelutoimintaan. Veli Pekka Merimaa on toiminut työsuojelu valtuutettuna Crown Pakkaus Oy:llä ja Huber Packaging Oy:llä Helsingissä vuodesta 2004 alkaen. Palkintoperusteiden mukaan Merimaa on toiminut pitkään työsuojeluasioissa niin omalla työpaikallaan, ammattiosastossa kuin Metalliliitossa. Hän on aloitteellinen ja yhteis työkykyinen työpaikan kehittäjä. Hän on koko toimikautensa aikana kehittänyt aktiivisesti omaa osaamistaan työsuojelukursseilla. – Mottoni on aina ollut, että meillä kaikilla on oikeus turvalliseen työpaikkaan. Sitä kohti on pyrittävä. Olen kiitollisena käynyt kaiken mahdollisen työsuojelukoulutuksen, mitä Metalliliitolla on ollut tarjottavana, Murikkaopisto on siinä loistava. Lisäksi alueelliset työ suojelun ajankohtaispäivät ovat olleet hyvä apu, Merimaa sanoo. Merimaa on valtuutetun uransa aikana ko kenut yrityksen muuttumisen suomalaisesta osaksi kansainvälistä konsernia. – Konsernimääräysten kanssa saa olla aika tarkkana, koska ne eivät kuitenkaan saa polkea kansallista lainsäädäntöä. Joudun valtuutettu na seuraamaan paljon sitä, että lakeja noudate taan, koska työnantaja ei ole perillä laista tai sitä yritetään oikaista. ASKO-MATTI KOSKELAINEN Ketkä tekevät töitä liitossasi? MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Vuonna 1985, ihan nuorena likkana siis. Aloitin sisälähettinä ja viimeksi olen työskennellyt sopimusasiantuntijana. MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Aloitin nykypestissäni vasta marraskuun alussa, joten paljon perehtymistä. Tulen rakentamaan ay-verkostoja globaalissa mittakaavassa: käytännössä se on yhteydenpitoa ulkomaisiin kontakteihimme ja solidaarisuushankkeiden koordinointia. Jonkun verran matkustamista siis. KIMMO LUNDÉN / UP KITI HAILA TYÖYMPÄRISTÖTYÖN PRONSSINEN ANSIOMITALI myönnetään työpaikalla tehdystä ansiokkaasta työstä työympäristön hyväksi. Mitalin myöntää hakemuksesta Tapaturmavakuutuskeskuksen yhteydessä toimiva työympäristö- mitalitoimikunta. 24.11.2016 7 PUHEENAIHE ”Pelitilanne näyttää samalta, kun vertaa Suomen ja Ruotsin kansantalouksia.” MIKÄ ON PARASTA? Positiivinen palaute jäseniltä, ja kun pystyy jelppaamaan. MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Mökkeillessä. Vastapainoksi matkustelulle ja hektiselle työlle haluan istua kannonnokassa ja nauttia yksinkertaisista asioista. 15.11.2016 9:21:27 8 15 24.11.2016 KO L U M N I PUHEENAIHE Liitot riitauttavat lomakarenssin Nollatuntisopimuksista eroon joukkotoiminnalla OIKEUS Ammattiliitot ovat yhdessä valinneet oikeudessa riitau tettavia tapauksia, joissa työntekijän lomasta on hänen sairas tumisensa takia leikattu 1–6 päivää omavastuuseen vetoamalla. Oikeusprosessin kautta liitot hakevat muutosta Sipilän halli tuksen säätämään lakiin. Laki on ammattiliittojen mielestä eurooppalaisen oikeus käytännön vastainen. Tapaukset pitääkin käsitellä sekä kansal lisissa tuomioistuimissa että EU-tuomioistuimessa. – Koko prosessi vaatinee vähimmilläänkin puolitoista vuot ta. Mutta päämääränä on, että jos työntekijältä on jäänyt lain takia saamatta lomaa, se tulee palauttaa hänelle takautuvasti, sanoo Metalliliiton lakiasiain päällikkö Arto Helenius. Oikeuteen vietävät tapaukset ovat keskenään erityyppisiä. Näin tavoitellaan laajaa edustavuutta suomalaisesta työelä mästä. – Yksi on kolmivuorotyötä tekevä metalliliittolainen, sitten on tavallista päivävuoroa tekevä AKT:n jäsen, ja julkista sektoria ja terveydenhuoltoalaa edustaa Superin jäsen. Loput tapaukset jäävät luultavasti odottamaan näiden ennakkojuttujen loppu tulosta, arvioi Helenius. Metalliliiton oikeudellinen yksikkö ottaa edelleen vastaan ilmoituksia tapauksista, joissa lomaoikeutta epäillään loukatun. – Jos näyttää siltä, että liiton jäsenen vuosilomasta on leikat tu omavastuun vuoksi 1–6 päivää, on asia mahdollista riitauttaa. Tämä tarkoittaa käytännössä samaa menettelyä kuin muissakin työsuhderiita-asioissa. Järjestäytyneessä yrityksessä käydään muistioneuvotte lu, jossa omavastuun vuoksi menetetyt lomapäivät vaaditaan myönnettäviksi. Jos yritys ei ole järjestäytynyt, asiaan haetaan oikeusapua ammattiosaston kautta. Kummassakin riitautus tavassa tulee toimittaa selvitys siitä, että lomaa on pyydetty siirrettäväksi. Erimielisyysmuistiot ja oikeusapuhakemukset toimitetaan liiton edunvalvontaan. Sipilän hallituksen keväällä säätämä laki palautti kuuden päivän omavastuun lomalla sairastumiseen. Työnantajan vel voite siirtää työntekijän vuosiloman ajankohtaa jo ensimmäi sestä sairastumispäivästä siis poistui, ja loman siirto-oikeus tuli mahdolliseksi vasta seitsemännestä sairauspäivästä lukien. Omavastuu saa kuitenkin uudenkin lain nojalla vähentää työn tekijän vuosilomaa ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa henkilölle on karttunut vuosilomaa enemmän kuin 24 loma päivää vuodessa. Uudessa-Seelannissa nollatuntisopimuskampanjan aloitti palvelu alojen liitto Unite, jonka jäsenistöstä merkittävä osa työskenteli nollatuntisopimuksilla. Unite on perustettu 1990-luvun lopulla. Liiton perustamisen taustalla vaikutti Uuden-Seelannin ammattiyhdistysliikkeen romahdus. Tuolloin lainsäädäntö perusteisiin työehtosopimuksiin perustunut työmarkkinajärjestelmä romutettiin hallituksen päätöksellä. Päätöksen jälkeen työehtosopi muksia pystyi solmimaan vain, jos ihmiset antoivat sille henkilökohtai sesti suostumuksensa. Liitot eivät osanneet toimia uudessa tilanteessa, ja ”Uusi-Seelanti kielsi suuri osa menetti työehtosopimuksensa. nollatuntisopimukset. Järjestäytymisaste putosi lähes Seuraako Suomi 50 prosentista noin 20 prosenttiin. perässä?” 2000-luvun vaihteessa vasem MIKA HÄKKINEN mistolainen hallitus palautti osan Metalliliiton oikeuksista. Useita työnantajia sitovat järjestämiskoordinaattori työehtosopimukset tulivat jälleen mahdollisiksi ja oikeus työtaisteluihin palasi. Vaikka poliittiset tai solidaarisuuslakot olivat edelleen laittomia, työtaistelu oli laillinen, jopa ilman lakkovaroitusta, jos se kohdistui liiton omaan toimialaan sopimuksettomassa tilassa. Uniten perustaneet halusivat rakentaa järjestämisfilosofiaan perustuvan liiton, jonka voima perustuu jäsenistön joukkotoimin taan ja -voimaan, eikä lainsäädännön määrittämään neuvottelu oikeuteen. Tavoitteena oli järjestää palvelualoilla ne, joiden oli kaikkein vaikeinta järjestäytyä. Unite on voittanut työehtosopimuksia yhdistämällä strategisesti jäsenistön toiminnan, pistelakkoilun ja julkisuustempaukset. Noin 15 vuodessa liitto on kasvanut 7 000 jäsenen vahvuiseksi. Sopimukset sitovat keskeisimpiä työnantajia pikaruoka-, hotelli- ja kasinoaloilla. Jäsenistö on nuorta ja aktiivista, vaikka vaihtuvuus on suurta. Kuvaavaa on, että Uniten jäsenistö uudistuu täysin noin puolentoista vuoden sykleissä. Tästä huolimatta jäsenmäärä kasvaa joka vuosi. Nollatuntisopimuskampanjan Unite voitti kahdessa vuodessa Uuden-Seelannin parlamentin hyväksyessä lain, joka määritti oikeuden takuutunteihin. Työnantajan on oltava valmis sitoutumaan takuutunteihin tai se joutuu maksamaan ylimääräistä korvausta työntekijöille varalla olosta. Tämä on käytännössä lopettanut nollatuntisopimusten käytön. Aika näyttää, miten Metallin nuorten alulle panema Operaatio Vakiduuni -kansanliike vaikuttaa Suomessa. Uusi-Seelanti antoi ensimmäisenä äänioikeuden naisille vuonna 1893. Suomi seurasi kolmantena 1906. Uusi-Seelanti kielsi nollatuntisopimukset vuonna 2016. On eduskunnan käsissä seuraako Suomi toisena perässä. MIKKO NIKULA Epäiletkö lomaoikeutta loukatun? Ota yhteyttä: www.metalliliitto.fi/oikeudellinen-yksikko LÄHETÄ MIELIPITEESI ahjo.mielipide@metalliliitto.fi, Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi. Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle. AHJ1615_1-23.indd 8 15.11.2016 9:21:32 24.11.2016 ”Parasta on työkaverit” Millainen koulutus sinulla on? Aikoinaan kävin koneistajalinjan ammatti koulussa, joitain asennuspuolen kursseja, ja viimeisimpänä levytekniikan ammattitutkinnon. TEKSTI KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN KUVA MISKA PUUMALA HITSAAJA, PÄÄLUOTTAMUSMIES MARKO KIVIHARJU, 47 TYÖPAIKKA LLP Farm Machinery Group Oy, Iisalmi 15 9 A M M AT T I L A I N E N Kauanko olet ollut täällä töissä? Marraskuussa tulee 17 vuotta täyteen saman työnantajan palveluksessa. Millaiset työajat sinulla on? Liukumat olisivat käytettävissä, mutta yleensä kello 5.45–14.00. Onko työsi raskasta? Staattisesti on, mutta nostoja ei ole paljon. Mikä työssäsi on parasta, mikä ikävintä? Parasta on työkaverit. Ikävänä puolena voi pitää tilauskantojen vaihtelusta johtuvaa työmäärän epätasaisuutta. Saatko palautetta työstäsi? Eipä juuri tule palautetta suuntaan eikä toiseen, ainakaan naamatusten. Kuinka hyvin pystyt hoitamaan pääluottamus miehen tehtävää? 1,5 kautta olen ollut pääluottamusmiehenä. Työnantajan suhtautuminen on ollut ihan ok, esimerkiksi koulutukseen olen päässyt. Mikä luottamustehtävässä on parasta, mikä haastavinta? Parasta on saada työntekijänkin näkökanta mukaan hoidettaessa yhteisiä asioita. Haastavaa on saada työnantaja ottamaan huomioon meidän näkökanta. Toisinaan päätökset tuntuvat jo etukäteen tehdyiltä. Millainen työyhteisö teillä on? Määrä vähän vaihtelee, haalariporukkaa 13–15, toimihenkilöitä 8–9. Kyllä täällä kaikkien kanssa juttuun tulee. Millainen on hyvä pomo? Pomo on hoitanut tehtävänsä hyvin silloin, kun häntä ei töitä tehdessä hallin puolella kukaan kaipaile. Mitä teet vapaa-ajallasi? Vapaa-aika kuluu perheen ja kavereitten kanssa. Näin syksyisin myös metsästys vie suuren osan vapaa-ajasta. AHJ1615_1-23.indd 9 15.11.2016 9:21:37 10 TEKSTI SEPPO KORHONEN JA MIKKO NIKULA KUVAT ARI MÄKELÄ JA ANNIKA RAUHALA 15 24.11.2016 Matkatyö vie Maintpartnerin kunnossapitoasentajan Sauli Männikön jopa turvesuolle. Noin joka kymmenes Metalliliiton jäsen tekee liikkuvaa työtä. Työ on monipuolista ja vaihtelevaa, mutta ajaminen ja vaihtuvat työkohteet kuormittavat, ja verokäytännöissä olisi parannettavaa. Suo, mittatikku ja S AHJ1615_1-23.indd 10 15.11.2016 9:21:41 15 11 24.11.2016 a Sauli AHJ1615_1-23.indd 11 15.11.2016 9:21:42 12 15 24.11.2016 Matkatyöläisen työkohteet vaihtelevat suuresti. Ahjo seurasi kahden asentajan työpäivää: toinen ajoi turvesuolle, toinen suuntasi laitoskeittiöön ja supermarkettiin. 8:25 8:10 Kunnossapitoasentajan työ vaatii luovia ratkaisuja Vapon turvesuot Simossa ja Yli-Iissä kutsuvat Sauli Männikköä. Hän on asiantuntijapalveluita ja kunnossa pitoa tarjoavan Maintpartner Expert Services Oy:n Oulun toimipisteen kunnossapitoasentaja. Tiedossa on lähes 200 kilometrin keikka suuntaansa. Tehtävänä on tarkistaa turvesuolta valuvan veden laatua ja määrää mittaavien laitteiden toimivuus. Suot ovat Männikölle tuttuja paikkoja mo nen vuoden ajalta. – Kesäisin niillä on elämää, kuten pesiviä joutsenia, mutta talvisin suolla tahtoo olla mel ko yksinäinen olo, kavereita ei juuri ole, Män nikkö naurahtaa. TEKSTI SEPPO KORHONEN KUVAT ARI MÄKELÄ SUO Verotus muutettava tasapuoliseksi ■ Verottaja kohtelee liikkuvaa työtä tekeviä eri tavoin sen mukaan, millainen työn sisältö on. Myyntityötä tekevä voi lähteä omalla henkilö autollaan kotoa suoraan työkohteeseen, ja hänen kilometrikorvauksensa ovat verovapaata AHJ1615_1-23.indd 12 Männikkö pakkaa keikalle tarvittavat veh keet reppuun; harjan, minipullon puhdistusai netta, puhdistuspyyhkeitä, pienen pokkarika meran ja mittatikun vedenpinnan korkeuden mittaamiseksi sekä ämpärin anturin pesua varten. – Talvella pitää olla mukana termospullolli nen kuumaa vettä, ettei anturi jäädy pakkasella pestessä, mies selvittää. KAIKKI TYÖT KALENTERISSA 5.25 tiistaina 20. lokakuuta, kello soi Männikön kotona, viiden kilometrin päässä työpaikasta, Oulun Ruskossa sijaitsevasta Maintpartnerin hallista. 6.30 aamupala on syöty, aika lähteä töihin. 6.40 hallilla. Männikkö laittaa kahvin tippumaan. – Tulin autolla, mutta pyörä pitäisi taas ottaa jokapäiväiseen käyttöön, hän kertoo. Suolla Männikkö käy kesäisin kahden viikon välein. Talvella mittalaitteet käydään huolta massa neljän viikon välein. Talvella pimeim pään aikaan suolle on mentävä niin, että on perillä päivän valjetessa ja ehtii tehdä työnsä ennen pimeän tuloa. 8.08 Männikkö lähtee liikkeelle. Hän koukkaa huoltoaseman kautta ja lorottaa dieseliä tankkiin. Hän kirjaa ostoksensa taskukalenteriinsa. Siellä ovat merkinnät myös tehdyistä töistä monelta vuodelta. Tapa on ollut tarpeen, sillä asiakkaat saatta vat kysellä esimerkiksi milloin jotkut venttiilit on asennettu. Tarkka tieto päivämääriä myöten löytyy vihkosta. – Tässä joutuu tekemään monta hommaa yhtä aikaa, suunnittelua ja osien tilaamista sekä niiden kokoamista ja rakentelua, Männikkö sel vittää. Keikalle lähtiessä halliin jää odottamaan yksi keskeneräinen projekti; kemikaaliannos telulaitteen putkiston suunnittelu ja valmistus. Siihen Männikkö on keksinyt innovaation, joka tekee putkistosta alkuperäistä kestävämmän ja paremman. tuloa. Huoltotyötä tekevä, joka todennäköisesti tarvitsee yrityksen pakettiauton, ei voi toimia näin, vaan hänen on koukattava konttorin kautta, jotta yritys voi vähentää autosta arvonlisäveron. Sopimusasiantuntija Kari Vilkman Metalliliiton edunvalvonnan toiminta-alueen sopimusyksiköstä on sitä mieltä, että verotuslinjaa pitäisi muuttaa. – Ei ole tasapuolista, että myyntimies ja huoltomies ovat eri asemassa, sanoo Vilkman. – On hyvin tyypillistä, että liikkuvaa työtä tekevillä ei ole varsinaista työpistettä, vaan se ainoa kiintopiste on oma auto. Sitten he joutuvat kiistelemään verottajan kanssa siitä, eikö kotia voisi katsoa pysyväksi asemapaikaksi. Olisi oikein, että työtuntien laskenta alkaisi jo kotipihalta. Verohallinnon päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016 pykälä 5 sanoo: ”Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työsken telee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa.” SUOKAMAT MUKAAN 15.11.2016 9:21:49 8:25 10:00 10:25 15 13 24.11.2016 10:40 10:40 11:25 14:40 12:15 9.50 perillä tien laidassa Simossa. Mittauspaikka on kilometrin päässä Saariaavan suolla. – Nyt sinne pääsee kävellen, mutta talvella menen sinne suksilla, Männikkö kertoo. KAIVOLLA KAIKKI HYVIN 10.10 kohteessa. Kaivoon on sijoitettu veden pinnan korkeutta mittaava laitteisto. Se rekisteröi automaattisesti tiedot virtauksesta ja lähettää dataa laitteiston ylläpitäjälle. Tästä huolimatta tarkistusmittaus on tehtävä manuaalisesti. – Eihän sitä tiedä, vaikka anturiin olisi tullut vika, joka vääristää tuloksia, Männikkö sanoo. Männikkö avaa kaivon kannen ja työntää mittatikun alhaalla olevan patolevyn v-aukosta sisään. Veden korkeus on v-aukon pohjasta 118 milliä. Sitten Männikkö nappaa pokkarikamerallaan kaivon uumenista muutaman kuvan. Mistä syystä verottaja tulkitsee pykäliä siten, että huoltomiehen töihin lähtö mutkistuu? Johtava veroasiantuntija Jukka Rautajuuri Verohallinnosta toteaa, että pelkän ammatti nimikkeen perusteella ei tehdä verotusratkaisuja. – Sääntelypohja on eri ammateissa olevilla sinänsä sama, mutta oikeuskäytännössä on kuitenkin voinut muodostua tietyille ammatti ryhmille vakiintuneita käytäntöjä, koska tietyillä aloilla olosuhteet yleensä ovat saman kaltaisia. Verottaja arvioi olosuhteita aina tapaus kohtaisesti. Eli katsotaan, onko varsinainen AHJ1615_1-23.indd 13 12:50 – Siistiä on, kaivon seinämät ovat puhtaat. Mittausanturien puhdistus pikkuruisilla harjoilla ja anturien linssien desinfiointi kaksiprosenttisella hapolla varmistavat, että mittaus sujuu ilman virheitä jatkossakin. 10.35 kansi kiinni ja kohti seuraavaa, Yli-Iissä sijaitsevaa Iso-Kinttaissuota. Matkalla Männikkö vastaa muutaman kerran asiakkaiden puheluihin, joissa kysellään muun muassa, että milloin puuttuvat varaosat saapuvat. 12.00 suolla. Ensiksi asentaja nauttii eväät, voileipää ja kahvia. Männikkö ei matkustele enää niin paljon kuin aiemmin, vaan tekee työtään etupäässä Oulun seudulla. Tämän vuoksi hän syö yleensä lämpimän aterian hallin lähellä olevassa ruokalassa tai asiakkaan työpaikkaruokalassa. Tälläkin kaivolla kaikki hyvin. Mittalaitteet toimivat moitteettomasti. 12.59 homma selvä. Auton keula kohti Oulua. 14.11 hallilla. Männikkö purkaa varusteet hyllyyn seuraavaa reissua odottamaan. Tämän jälkeen on vuorossa mittaustulosten raportointi asiakkaan järjestelmään sekä työtuntien kirjaus yrityksen mobiilijärjestelmään. työntekopaikka se, mistä haetaan ohjeet työhön, vai onko se jokin muu, kuten oma koti, selvittää Rautajuuri. Kari Vilkman korostaa, että teollinen internet on muuttanut töiden luonnetta ja tehnyt kiinteästä asemapaikasta vähemmän tarpeellisen. Hän pitää verotulkintaa jäänteenä takavuosilta. – Ennenhän kaikki lähti liikkeelle firman kontto rilta. Työntekijä meni aamulla sinne, sitten työnjoh to antoi paperilapun käteen: aja tuohon osoittee seen ja tee nämä huoltotoimet. Mutta nyt liikkuvan työn tekijä avaa pädin ja katsoo sieltä, mitä pitää tehdä ja missä. Yhä enemmän hän myös ratkoo ongel mia oma-aloitteisesti eli tekee itseohjautuvaa työtä. Työnantajallekaan nykytila ei ole ongelmaton. Ryhmäpäällikkö Pekka Kärkkäinen Teknologia teollisuus ry:stä katsoo, että verottajan tulkinta rajoittaa joissakin tapauksissa töitten tarkoituksen mukaista järjestämistä. – Liittojen tulisi kerätä asiasta yhdessä kokemuksia yrityksistä ja keskustella verohallinnon edustajien kanssa tulkintakäytäntöjen muuttamisesta, sanoo Kärkkäinen. MIKKO NIKULA 15.11.2016 12:53:54 14 15 24.11.2016 8:30 8:50 9:25 Vieras ympäristö lisää haasteita AHJ1615_1-23.indd 14 Vastuuasentaja Jari Tanner työsken KEITTIÖ telee kylmälaitteita huoltavassa & Huurre Oy:ssä. Huoltokeikoilla hän KAUPPA ajelee pääkaupunkiseudulla ja Uu dellamaalla. Tannerille tuttuja ovat kaupat, ravintolat, sairaalat, teollisuuslaitokset. Laitteiden huoltamisen lisäksi työhön kuuluu ihmisten kohtaamista, eli asentaja tarvitsee myös psykologista silmää. PAKASTINKAAPPI KYLMENEE LIIKAA 6.50 torstaina herätyskello soi Jari Tannerin kotona Hyvinkäällä. 7.30 aamutoimien jälkeen Tanner lähtee ajamaan kotipihastaan pakettiautolla. Hän tulee kolmostielle ja kääntyy kohti etelää ja Helsinkiä. 8.25 ajettuaan vajaan tunnin aamuruuhkassa muiden työmatkalaisten joukossa Tanner saapuu Kauniaisiin, Työväen Akatemian pihalle. – Tämä on minulle uusi paikka, en ole ennen käynyt. 8.30 Tanner kävelee keittiön takaovesta huoltolaukkuaan kantaen ja tervehtii ravintolapäällikkö Maritta Korhosta, joka kertoo Porkka-merkkisen pakastinkaapin hajoamisesta. ■ Liikkuvassa työssä on monenlaisia kuormittavia tekijöitä. Työolosuhteiden jatkuva muuttuminen tuo toisaalta työhön vaihtelua ja monipuolisuutta, mutta voi olla myös työsuojeluriski. – Mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän riskitekijät kasvavat. Kun työkohteet ovat aivan erilaisia, niin haasteena on, että uudessa paikassa tunnistaa siellä olevat mahdolliset vaaratekijät. Huollon tai korjauksen tekijän tulee työkohteessa noudattaa samoja työturvallisuuteen liittyviä ohjeita kuin asiakasyrityksen henkilökunta, muistuttaa työympäristöasiantuntija Mika Poikolainen Metalliliitosta. Liikkuvaan työhön kuuluu paljon autolla ajamista, joka myös kuormittaa. Taukojen pitäminen ja ruokailusta huolehtiminen on erityisen tärkeää, sillä muuten voi joutua väsyneenä tai nälkäisenä vieraaseen työympäristöön. Maanantaiaamuna töihin tulleet työntekijät olivat huomanneet, että kaapin lämpötila oli las kenut -28 C:een, vaikka sen ei tulisi olla kylmem pi kuin -20 C. Palaneen käryäkin oli tuntunut, joten kaappi otettiin pois päältä ja sulatettiin. – Varmaan rele hirttänyt kiinni, Tanner arvioi alustavasti. Hän kiipeää porrasjakkaralle ja ruu vaa pakastinkaapin etupaneelin auki. 8.57 on aika kaivaa esiin Porkka-mappi, täyteen paperia ja välilehtiä sullottu sininen kansio. Siinä on Porkka-merkkisten laitteiden manuaalit. – Onhan paperimappi vähän mennyttä aikaa, mutta minä tykkään käyttää sitä. Osaan melkein ulkoa sen, perustelee Tanner. – Moni huoltomies menee nettiin ja tehtaan sivuille, ja siinä on tietysti se hyöty, että tieto on siellä valmiiksi päivitettyä. Itse joudun näke mään aina vähän ylimääräistä vaivaa, kun pidän paperiversiota ajan tasalla. 9.25 uusi piirikortti on vaihdettu. Tanner alkaa testata pakastinkaapin toimintaa ja painelee paneelin nappuloita. Keittiön työntekijät kulkevat jatkuvasti hänen ohitseen ja kuljettavat ruoka tarvikkeita; lounaan valmistelu on jo alkanut. – Kun ihmisen vireystila laskee, hän alkaa oikaista asioita. Silloin tulee helposti tehtyä virheitä eli turvallisuus kärsii, sanoo Poikolainen. Lisästressiä saattaa Poikolaisen mukaan myös aiheuttaa asiakasyrityksen väki, joka yrittää hoputtaa työtä. – Asiakkaalta voi tulla noottia, että valmista täytyy tulla heti, ja siinä tilanteessa vaaditaan kylmää päätä. Työssä on aina pidettävä maltti mukana. Ilmiön vahvistaa omien kokemustensa pohjalta myös vastuuasentaja Jari Tanner. Hänen työn kuvassaan on monia palveluammatin piirteitä. – Kun asentaja tulee paikalle, niin silloin on usein tilanne päällä. Jos laite on rikki ja avun tarve on kiireellinen, asentajaan kohdistuu isot odotukset. Kyllä siinä täytyy osata käsitellä ihmisiä, Tanner kertoo. MIKKO NIKULA 15.11.2016 9:22:06 TEKSTI SEPPO KORHONEN KUVAT ARI MÄKELÄ JA ANNIKA RAUHALA TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT ANNIKA RAUHALA Kylmälaitteet kuntoon, asiakkaat tyytyväisiksi 15 15 24.11.2016 10:58 9:25 TEKSTI SEPPO KORHONEN KUVAT ARI MÄKELÄ JA ANNIKA RAUHALA 10:55 13:00 – Säätimen vaihdon jälkeen on aina iso litania parametrejä, jotka täytyy tarkistaa. Lämpötila-alueet ja hälytysrajat pitää saada kohdalleen. Ei saa tulla turhia hälytyksiä järjestelmään, mutta tarpeellisiin täytyy reagoida, selittää Tanner. 9.45 Tanner epäilee hetken, että myös kaapin ovikytkin on rikki, koska se antaa toistuvasti hälytyksen ilman syytä. Kytkintä ei kuitenkaan ole varaosissa mukana. – Jaa, ei se ollutkaan viallinen. Siinä oli vain vääränlainen asetus, oli CL-moodilla, kun piti olla OP-moodilla. Eli hälytti, kun anturin kärjet olivat auki, vaikka hälytys pitää tulla, jos ne menevät kiinni. 10.10 huolto alkaa olla valmis, Tanner pakkailee tavaroitaan. – Parastahan olisi jäädä odottamaan, että pakastin pääsee tavoitelämpötilaan. Mutta siinä menee ainakin tunti, ja tulisi asiakkaalle kalliiksi pitää huoltomies seisomassa kaapin vieressä. Maritta Korhonen kyselee Tannerilta, mitä piirilevyn vaihto tulee maksamaan ja epäilee, että maltaita. Hän myös ihmettelee käyttöiän lyhyyttä, pakastinkaappi oli otettu käyttöön vuonna 2011. 10.30 Tanner tarkastelee tietokoneen ruudulta, onko ilmaantunut kiireellisiä huoltotehtäviä. – Meidän ohjelma näyttää värikoodeilla häly tysten kiireellisyyden. Punainen on lajia heti paikalle, oranssi on seuraava taso. Ohjelma näyttää myös työkaverien liikkkeet. AHJ1615_1-23.indd 15 14:20 13:02 13:15 Jos joku olisi samoilla nurkilla, Tanner ehkä soittaisi itselleen lounasseuraa, mutta Kauniaisissa ei nyt ole kollegoita, joten hän päättää lähteä takaisin Hyvinkäälle ja poiketa jossain lounaspaikassa matkan varrella. 10.58 Tanner käynnistää auton. GPS ei nyt ole tarpeen, koska seuraava kohde sattuu olemaan kotikaupungissa, ja reitti on tuttu. 11.20 saapuminen Keimolanportin huoltoasemalle Vantaalla, auto parkkiin. Sisällä Tanner tutkailee lounaslistaa ja valitsee noutopöydän annoksen: kanaa ja valkoista riisiä, currykastiketta, vihreää salaattia, porkkanaraastetta ja appelsiininpaloja, juomaksi vettä. MARKETIN MÄÄRÄAIKAISHUOLTO 12.55 Tanner saapuu Hyvinkäälle, K-market Vieremän pihaan. Tanner kävelee sisään pääovista, tervehtii myyjä Ene Viikiä ja kertoo tulleensa tekemään kylmälaitteiden määräaikaishuoltoa. Hän kävelee rappuset alakertaan ja menee konehuoneeseen. 13.05 työ alkaa CO2-koneiston ulkoisella tarkastuksella. Öljy- tai kylmäainevuotoja ei putkista löydy. Tanner kytkee tietokoneensa kaupan järjestelmään ja alkaa tutkailla laitteiden hälytyshistoriaa. Kaikki vikailmoitukset ja hälytykset kirjautuvat valvontajärjestelmä I-Topiin. – On kätevää, kun pääsee tietokoneella kiinni laitteiden sielunelämään. Meillä on nettipohjainen yhteys koko kylmäjärjestelmään eli joka koneen lämpötila on näkyvissä reaaliaikaisesti, selostaa Tanner. 13.40 toimenpiteitä vaativia vikailmoituksia ei tietokoneelta löydy. Tanner ryhtyy tarkistamaan öljyn ja kylmäaineen määriä sekä varolaitteiden toimintaa. 14.00 konehuoneesta Tanner jatkaa pakaste varastoon, missä häntä odottaa -20 asteen läm pötila. Hän tarkistaa puhaltimet ja kylmäpatterit, jotka ovat kunnossa, sulkee sitten raskaan oven takanaan ja nousee portaat yläkertaan. 14.20 eineksillä, marjoilla ja jäätelöillä täytettyjen pakastinaltaitten puhallusaukot pitää tarkistaa. Tanner kokeilee kädellään, että aukoista tulee ilmaa. – Jos puhallus ei toimisi, niin sitten olisi kyseessä jäätyminen, ja täytyisi sulattaa koko allas. Se on tietysti semmoinen operaatio, mistä henkilökunta ei niin tykkää. 14.45 Tanner toteaa, että huolto-ohjelman kaikki kohdat on käyty läpi. Hän pakkaa laukkunsa ja kävelee marketin ovista ulos parkkipaikalla odottavan autonsa luo. 15.01 Tanner avaa kotioven. Työpäivä on takana. a 15.11.2016 11:30:41 Meidän yhteinen Turva Nyt -50% koti-irtaimistovakuutuksesta* Tämä maa on rakennettu kovalla työllä. Me suomalaiset olemme osoittaneet, että yhdessä tekemällä pienikin voi olla vahva. Turva on työn tekemiseen ja yhteiseen hyvään uskovien ihmisten rakentama ja omistama vakuutusyhtiö. Vaikka olemme pieni, tarjoamme suuria etuja ammattiliittojen jäsenille. Poikkea toimistollamme, soita tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa turva.fi/turvaan. Turvataan kotisi yhdessä. * Etu koskee uutta koti-irtaimistovakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.9.–31.12.2016. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 225x297_Ahjo_Nro15_MeidanYhteinen_Ilmoitus50Pros_Turva_24112016.indd 1 AHJ1615_1-23.indd 16 27.10.2016 15.11.201615:36:13 9:22:17 24.11.2016 TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROS PENTTI OTSAMO Liikunta vähentää työstressiä STRESSI Hyvä fyysinen kunto on tärkeää työpäivän jälkeiselle palautumi- Tulokset tukevat sykevälivaihteluun pohjautuvan menetelmän selle, selvisi Tiina Föhrin väitöstutkimuksessa. Hänen mukaansa liikunnalla käytettävyyttä stressin arvioinnissa henkilökohtaisten tuntemusten on merkitystä stressinhallinnassa. rinnalla. Tuloksia voidaan tutkijan mukaan hyödyntää työpaikoilla sekä Stressi ajatellaan tavallisesti omakohtaisena stressikokemuksena, jota yleensä arvioidaan subjektiivisin kyselymenetelmin. terveysalan ammattilaisten päivittäisessä työssä. – Tutkimuksessa hyödynnetyn tavallisen elämän yhteyteen Föhr selvitti yksilölliseen sykevälivaihteluun pohjautuvan menetelmän soveltuvan mittausmenetelmän käytettävyyttä stressin sekä liikunta-aktiivisuuden ja stressin välisen käyttö voi auttaa stressitilan yhteyden arvioinnissa. Objektiivisesti mitattu stressi määritettiin havaitsemisessa ja sen 1–3 vuorokautta kestäneestä tavallisen elämän yhteydessä mitatusta vakavuuden arvioinnissa. sykevälivaihtelusta. Mittauksesta saatava – Tutkimukseni osoitti, että liikunta-aktiivisuus, hyvä fyysinen kunto palaute kehon stressistä ja terveydelle edullinen kehonkoostumus olivat yhteydessä pienempään ja palautumisesta voi stressin määrään työpäivänä. Lisäksi hyvä fyysinen kunto ja normaali toimia kannustavana paino olivat yhteydessä hyvään yön aikaiseen palautumiseen. tekijänä elämäntapa Vastaavanlaiset tulokset havaittiin sekä pienemmässä hyvä- ja huonokuntoisista miehistä että suuressa yli 16 000 suomalaisesta työikäisestä 15 17 36:13 T YÖY M PÄ R I S T Ö muutoksiin, Föhr arvioi. koostuvissa aineistoissa. Föhrin tutkimuksessa selvitettiin kyselyn avulla myös itse arvioidun ja objektiivisesti mitatun stressin yhteyttä aineistossa, joka koostui ylipainoisista ja henkisesti stressaantuneista henkilöistä. Objektiivisesti mitattu stressi oli yhteydessä subjektiivisesti mitattuun. Lihavuusleikkaus voi vähentää työpoissaoloja YLIPAINO Lihavuusleikkaukset parantavat terveyttä ja elämää monella tapaa. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella tämä näkyy myös työpaikoilla. Tulosten mukaan lihavuusleikkauksessa olleiden poissaolot vähenivät leikkauksen jälkeen, minkä lisäksi heidän työskentelynsä helpottui. Tämä havaittiin etenkin potilailla, joiden fyysinen toimintakyky ja mieliala paranivat huomattavasti leikkauksen jälkeen. Vaikutus työssä pärjäämiseen ja siihen, miten paljon terveys haittasi työskentelyä, oli sitä suurempi mitä enemmän potilas laihtui leikkauksella. Tutkimukseen osallistuneet potilaat laihtuivat leikkausta seuraavien kolmen vuoden aikana keskimäärin kolmanneksen painostaan. AHJ1615_1-23.indd 17 Perimä vaikuttaa vuorotyöuupumukseen TYÖUUPUMUS Osa ihmisistä sopeutuu hyvin vuorotyöhön, mutta kaikille jatkuva vuorokausi rytmin vaihtuminen ei sovi. Suomalaistutkijat ovat havainneet, että pysyvät yksilölliset tekijät vaikuttavat vuorotyön sietoon. – Olisi tärkeää, että työajat voivat tarvittaessa joustaa työntekijän ominaispiirteiden mukaan. Aamuvuorot sopivat paremmin aamuihmisille ja iltavuorot iltaihmisille, kommentoi tutkimus professori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta tutkimuksen tuloksia. Sleep-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa systemaattisesti heikkoon vuorotyön sietoon vaikuttavia perimän tekijöitä. Koko perimän kattavassa tutkimuksessa havaittiin, että geenin yhteydessä esiintyvä, väestössä tavallinen, perimän variaatio vaikuttaa vuorotyöntekijöiden kokemaan uupumukseen. Terveellistä työtä kaikenikäisille IKÄÄNTYVÄT Vuoteen 2030 mennessä 55–64-vuotiaiden työntekijöiden osuuden odotetaan olevan 30 prosenttia tai jopa enemmän koko työvoimasta monissa Euroopan maissa. Eläkeikä nousee monissa EU:n jäsen valtioissa, ja monet työntekijät tekevät todennäköisesti pidemmän työuran. Euroopan työterveys- ja työturvallisuus viraston tänä ja ensi vuonna totutettavassa kampanjassa tuodaan esiin, miten tärkeää on työterveyden ja -turvallisuuden hyvä hallinta ja riskien ennaltaehkäisy koko työelämän ajan. 15.11.2016 9:22:19 18 TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVA JUHA TANHUA 15 24.11.2016 TOIMIJA PÄÄLUOTTAMUSMIES HENRI HEISKANEN TYÖPAIKKA LänsiAuto Oy, Lahti TYÖNTEKIJÖITÄ 20 LUOTTAMUSMIESURA Varapääluottamusmies 2011–2012, pääluottamusmies 2013– LUOTTAMUSMIESTUNNIT 4 viikossa, mutta käytännössä tarpeen mukaan ”Jonkunhan näitä asioita on hoidettava” Minulla on halu toimia sen puolesta, että kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet työpaikalla, sanoo pääluottamusmies Henri Heiskanen. Tämän syksyn haaste oli kiky, josta Heiskanen sai neuvoteltua paikallisen sopimuksen. Lahtelaisen Henri Heiskasen, 29, tie autoalalle alkoi jo lapsuuden pikkuautoleikeistä. Vähän vanhempana häntä alkoivat kiinnostaa mopot ja oikeat autot. Myös tietokoneet ja muu elektroniikka kiinnostivat, mutta punavihervärisokeus esti Heiskasta hakeutumasta niihin hommiin. – Jäljelle jäivät sitten kaikki pärisevät vehkeet, Heiskanen muistelee. Ammattikoulussa autoalan perustutkintoa suorittaessaan Heiskanen pääsi toisen vuoden jälkeen kesätöihin Lahden LänsiAutolle. Heiskanen oli kesätyöntekijänä selvästikin tehnyt hyvän vaikutuksen, sillä samana syksynä LänsiAutolta soiteltiin perään ja kyseltiin töihin jo helmikuussa, kesken kolmannen kouluvuoden. – Saatiin opettajan kanssa sovittua, että aloitin täällä töissä jo silloin viimeisen vuoden keväällä. Vuoden olin töissä, sitten armeijaan puoleksi vuodeksi, ja 2007 heinäkuussa tulin vakituiseen työsuhteeseen tänne. Ensimmäiset kohta 10 vuotta mekaanikon töissä ovat tuntuneet Heiskasesta ihan mukavalta. Vaihtelevuus miellyttää. Työpaikalla kaikki pääsevät tekemään vähän kaikenlaisia hommia. Kymmenessä vuodessa Heiskanen on jo nähnyt muutosta työssä. – Tekemistä vahditaan enemmän, työntekijältä vaaditaan enemmän, ja työ on muuttunut täsmällisemmäksi. Ennen aamuisin oli vain pino työmääräyksiä, josta ruvettiin jakamaan. Nyt ne tulevat jokaiselle valmiiksi kalenteriin. Valmis aikataulu on tiukka, ja jos työssä tulee jotain ylimääräistä, se kiristää tahtia, Heiskanen kertoo. Autojen tekninen kehityskin muuttaa työtä. – On ne monimutkaisemmiksi tulleet, on enemmän sähkö- ja elektroniikkavikoja. Välillä on tosi mystisiä vikoja, joissa saattaa mennä päiviäkin tutkimisessa. AHJ1615_1-23.indd 18 Uusinta työssä ovat sähköautot, joiden määrä lisääntyy koko ajan. Esimerkiksi Lahden kaupunki osti LänsiAutolta niitä joukon, ja LänsiAuto huolehtii niiden huolloista. Heiskanen on käynyt sähköautokoulutuksen ja suorittanut sähköautojen huoltoon vaadittavan pätevyyden. – Sähköautoissa on vähemmän huoltamista, kun niissä ei ole öljyjä sun muuta. Lähinnä katsotaan, että jarrut ja renkaat ovat kunnossa, eikä ole mitään vikoja. Huoltokustannus on pienempi, kun vaihdettavia osia on vähemmän, Heiskanen kuvailee. KONKARIN OPISSA LUOTTAMUSMIEHEKSI Henri Heiskanen liittyi jo ammattikoulussa Metalliliiton opiskelijajäseneksi. Mieleen oli jäänyt, että hänen nykyisin palvelualalla työskentelevä äitinsä oli kuulunut aiemmin Metalli liittoon työskennellessään metallialalla. – Se on jäänyt pikkupoikana mieleen, että kotiin tuli Ahjo-lehti, ja kotona on puhuttu, että kannattaa kuulua liittoon. Työpaikan luottamustehtäviin Heiskasen houkutteli Lahden LänsiAuton edellinen pääluottamusmies Hannu Korhonen, joka toimi tehtävässä parisenkymmentä vuotta. – Hannu alkoi puhua asiasta hyvissä ajoin, kun hänellä eläkeikä läheni. Jotenkin vaan tuli tunne, että voisin siihen ryhtyä. Vanhemmatkin työkaverit sanoivat, että parempi, kun siihen lähtee joku nuorempi. – Ensin sovittiin, että ryhdyn varapääluottamusmieheksi, ja Hannu hoiti vielä yhden kauden pääluottamusmiehenä. Pikkuhiljaa alettiin käydä asioita läpi. Tuli halu toimia sen puolesta, että kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet työpaikalla. Jonkunhan se on näitä yhteisiä asioita hoidettava ja pidettävä yllä. Muuten meno olisi aika villiä, Heiskanen sanoo. Kahden vuoden jälkeen Heiskanen valittiin pääluottamusmieheksi vain 25-vuotiaana. Neljä vuotta pääluottamusmiehenä on ollut myönteinen kokemus. – Olen päässyt melko vähällä, eikä ole ollut mitään hirveitä ongelmatilanteita. Kaikki on ollut aika selkeää. Välillä on pitänyt selvitellä, jos on palkoissa ollut jotain hämminkiä. Heti valintansa jälkeen Heiskanen meni luottamusmiesten peruskurssille Murikkaan, ja myöhemmin on tullut käytyä myös palkkaustekniikan kurssi. Seuraavaksi voisi mennä luottamusmiesten jatkokurssille, hän suunnittelee. Suurin osa työpaikan työntekijöistä kuuluu Metalliliittoon, muutama ”Kikyssä ei. Heiskanen ei ole tehsopiminen on nyt siitä suurta numeroa. – Olen kertonut heille, parempi kuin millaisissa asioissa voisin perälauta. Nyt luottamusmiehenä heitä huomioidaan auttaa, jos he olisivat jätyöntekijäkin.” seniä, ja millaisia etuja liitolla on. Mutta ei heitä voi pakottaa. KIKY-TUNTEJA VAIN TYÖNTEKIJÄN SUOSTUMUKSELLA Heiskanen kertoo, että tänä syksynä eteen tuli hänen tähänastisen luottamusmiesuransa vaativin asia: kiky, eli kilpailukykysopimuksen soveltaminen työpaikalle. Vaikein asia siinä on työajan pidentäminen 24 tunnilla vuodessa ilman palkankorotusta. – Eihän siitä kukaan täällä kauheasti tykännyt. On siitä paljon työpaikalla keskusteltu, kun muka enemmän pitäisi tehdä, ja lisää rahaa siitä ei kuitenkaan saa, Heiskanen sanoo. Heiskanen kertoo, että neuvottelujen jälkeen Lahden LänsiAutolla saatiin aikaan paikallinen sopimus, joka ottaa myös työntekijät huomioon. – Silloin kun on kiirettä, käytetään niitä kiky-tunteja. Samana päivänä voi sopia puolen tunnin pidennyksestä, ja kolme päivää ennen voi sopia pidemmästä ajasta – mutta vain työntekijän suostumuksella, Heiskanen kertoo sopimuksesta. – On tämä siinä mielessä hyvä, että nyt se on saatu sovittua. Parempi tämä vaihtoehto on kuin perälautamalli, kun huomioidaan työntekijääkin eikä määrätä suoraan. Aika sitten näyttää, miten se alkaa vaikuttaa. a MIKÄ KIKY? Työmarkkinakeskusjärjestöjen kesäkuussa allekirjoittamassa kilpailukykysopimuksessa sovittiin palkkojen tarkistamisesta paikallisesti, työajan pidentämisestä 24 tunnilla vuodessa vuosiansiotasoa muuttamatta sekä selviytymislausekkeesta yritysten kriisitilanteissa. 15.11.2016 12:54:22 19 AHJ1615_1-23.indd 19 15.11.2016 9:22:25 20 TEKSTI MERVI VARONEN KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN 15 24.11.2016 Jalowilla kävi tuuri Porin Teollisuusputken työporukka joutui myöntämään ennakkoluulonsa vääriksi. Alun ihmettelyn jälkeen työkaverit tukevat Abdoulie Jallowin tavoitetta matkalla ammattilaiseksi. A bdoulie Jallowin äidinkieli on fulani. Hän osaa myös wolofia ja mandikaa, joita puhutaan hänen synnyinmaassaan Gambiassa. Nykyään Jallowin kotikieli on suomi ja töissä hän on eteläpohjanmaalaisessa kielikylvyssä. – Mennään ryystämähän soropit, sanoo Juha Nikitin ja johdattaa meidät kahville kanttiiniin. Olemme Metsä Groupin biotuotetehtaan massiivisella työmaalla Äänekoskella KeskiSuomessa. Työsuojeluvaltuutettu Nikitin kuuluu Porin Teollisuusputki Oy:n (PTP) projektiporukkaan. Parinkymmenen miehen urakkana on tehdasalueen vesilaitoksen mekaanisten laitteiden ja putkiston asennus paikan päällä. Kahvipöytään istuu myös pääluottamusmies Jussi Kiuru. Metallimiehiä yhdistävät työnantaja PTP ja hitsaajan ammatti sekä tietysti Teuva. – Meitä on kuuden miehen tiivis pohjalaisporukka. Ollaan kotoisin samalta seudulta ja tehty vuosia töitä yhdessä eri työmailla ympäri Suomea, Kiuru kertoo. – Jallow kuuluu nyt meidän porukkaan. Hänellä kävi helkkarin hyvä tuuri, Nikitin vitsailee. AHKERUUS PALKITAAN Abdoulie Jallow nauraa työkavereidensa jutuille. Hän on samaa mieltä, että on hienoa kuulua mukavaan porukkaan, mutta pelkkää hymyä ei hänen polkunsa ole ollut. AHJ1615_1-23.indd 20 Jallow oli 17-vuotias muuttaessaan Suomeen vuonna 2009. – Tummaihoisen elämä ei ole aina kovin helppoa Suomessa. On olemassa ennakkoluuloja, mutta haluan keskittyä positiivisiin asioihin enemmän. Elämässä ei kannata koskaan luovuttaa eikä menettää toivoa. Jallowin ykköstoiveena oli hyvä ammatti. Hän oli valmis tekemään töitä, että se toteutuu. Hän suoritti ensin peruskoulun yläasteen ja teki samalla siivousalan hommia rahoittaakseen opintonsa. Kaksi vuotta sitten hän aloitti LVI-putkiasentajan opinnot Stadin ammattiopistossa. Opiskelu sujui kiitettävästi, mutta harjoittelupaikan ja putkialan töiden löytäminen osoittautui todella vaikeaksi pääkaupunkiseudulla. Sitten tapahtui onnekas käänne. Opiston hitsausopettaja oli pannut merkille ahkeran opiskelijan ja suositteli häntä PTP:lle kesätöihin. AINOA TUMMAIHOINEN Mitä sitä kiertelemään. Nikitin ja Kiuru myöntävät suoraan, että aluksi oli ihmettelyä ilmassa. – Kun kuulin, että Jallow tulee meille töihin, mietin, että mikä Gambian mies sieltä tuloo. Sitten kun ensimmäisenä päivänä tavattiin ja käteltiin, tuli heti tunne, että tämän miehen kanssa tulee hyvin juttuun, Juha Nikitin kertaa viime vuoden tapahtumia. Monilla rakennustyömailla on eri kansalaisuuksia töissä, mutta harvemmin Afrikasta asti. Tosin Jallow ei tullut niin kaukaa, vaan Espoosta, missä hän asuu vaimonsa kanssa. – Olin ainoa tummaihoinen työmaalla. Minut otettiin vastaan varovaisesti ja asiallisesti, mutta pikku hiljaa tutustuimme ja ymmärsimme toisiamme paremmin, Jallow kertoo. Pohjalaisten porukka opetti tulokkaan talon tavoille ja jakoi ammatillista tietoa. – Työelämä on kovaa ja raakaa. Huolehdimme, että Jallowin asiat menevät oikein, palkat ja muut eikä kukaan ala junttaamaan, työsuojeluvaltuutettu Nikitin toteaa. KONKAREIDEN OPISSA Porin Teollisuusputken kokeneet konkarit näyttivät kädestä pitäen hitsaustekniikoita Jallowille, joka oli innokas oppilas. Toisto tekee mestarin monessa asiassa, eikä hitsaus ole poikkeus. – Olet hullu, minulle sanottiin, kun hitsasin aina vaan. Toiset katselivat puhelimiaan, mutta minä käytin kaikki tauot harjoitteluun ja kävin äkkiä syömässä, että pääsin takaisin hitsaamaan. 25-vuotiaan Jallowin tavoite on selvä: hän haluaa tulla huippuhitsaajaksi. Koska työnantaja PTP on ollut tyytyväinen hänen työpanokseensa, pestit ovat jatkuneet ja Jallow on saanut lisää hyödyllistä käytännön kokemusta opiskelun ohessa. Tänä kesänä hän sai yhden tärkeän etapin suoritettua PTP:n pajalla. – Harjoittelin Porissa pari kuukautta ja suoritin tig-hitsausluokan. Tavoitteeni on osata kaikki hitsausmenetelmät, kuten puikko- ja mig-hitsaus. Teen kovasti töitä sen eteen. 15.11.2016 12:55:38 TAMPERE VAPRIIKKI.FI 1918 ...tapahtumat monesta näkökulmasta. Apu tekee antajansakin onnelliseksi! WWW. VAPAAEHTOISUUSTYO.FI PTP:n työntilaaja on vedenkäsittelyratkaisuihin erikoistunut Flootech Oy, joka vastaa laitoksen teknisestä toteutuksesta ja toimituksesta avaimet käteen -periaatteella. Flootechista arvioidaan, että pelkästään vesilaitoksen urakka on yli 30 yrityksen yhteisponnistus, kun mukaan otetaan alihankkijat, suunnittelutoimistot ja laitehankkijat. Suomalainen metallialan osaaminen on tärkeässä roolissa, sillä mekaaniset laitteet on tehty pääosin kotimaisilla konepajoilla. Huhtikuussa 2015 käynnistynyt biotuotetehtaan työmaa etenee aikataulussa. Tänä vuonna pääteemana ovat laiteasennukset. Työmaavahvuus on nyt huipussaan, tehdasta rakentaa Äänekoskella parhaillaan yli 2 500 ammattilaista. Uusi biotuotetehdas käynnistetään syksyllä 2017. HSAY EÖ ■■ Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas on 1,2 miljardin euron arvollaan Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Laaja hanke vaatii paljon rakennuspalikoita, lukuisia urakoitsijoita ja osaavaa työvoimaa. Hanke työllistää rakennusaikana yli 6 000 henkilövuotta, josta yli puolet tehdään Äänekoskella. Porin Teollisuusputki Oy:lla on oma räätälöity osuutensa jättimäisessä rakennusprojektissa. Vesilaitoksen urakka työllistää parinkymmenen miehen asennusporukkaa noin neljä kuukautta paikan päällä, mutta kokonaisuus on monen asian summa. Putket esivalmistellaan Porin verstaalla ja koko tuotantoketjun kuljetuksineen pitää sujua aikataulujen mukaan Äänekosken suuntaan. NÄ E Jättihanke työllistää 15 15 24.11.2016 21 TEKEMINEN VAPAAEHTOISUUSTYO.FI Jallowin tulevaisuus näyttää valoisalta. Hän valmis tuu ensi vuoden keväällä ammattiopistosta ja pääsee suoraan kiinni työelämään. – Toimitusjohtajamme sanoi, että varmasti löytyy työpaikka. Kun on päättötodistus kädessä, niin sa man tien vaan maakuntaa kiertämään, Nikitin lupaa. Päteville ammattilaisille on kysyntää metallialan työmarkkinoilla, mutta Jallow vakuuttaa, että hänel lä ei ole syytä vaihtaa leiriä. – Tämän saman porukan kanssa haluan ilman muuta jatkaa töitä. Elämässä pitää olla rehellinen ja muistaa, mistä kaikki alkoi. Raha ei ole tärkeintä. Ihmisiä pitää kunnioittaa ja arvostaa, Jallow pohtii. HO I KÄYTTÖVIRHE TUHKAN SÄILYTYS NOKIPALO SPEK ...ovatko tulisijasi ja hormisi paloturvallisia? LIIKENNETURVA AUTO KUNTOON JA KOTIIN Työmaa on reissutyöläisen toinen koti ja työyhteisö toinen perhe. PTP:n miehet painavat Äänekoskella alkuviikon pitkää päivää, että pääsevät ajamaan jo tors tai-illaksi kukin omiin koteihinsa viikonlopun viettoon. Perheenisät Nikitin ja Kiuru tietävät, että reissu elämä vaatii paljon joustoa kotiväeltä, eikä työmie hellekään ole helppoa olla poissa rakkaidensa luota. Myös Jallowin vaimoa stressaavat miehen pitkät työkeikat. Tilanne on helpottunut, kun perheeseen ostettiin auto työmatkoja varten. Haastattelupäivänä on kotiinpaluun aika. Jallo willa on huoli autosta, että saadaanko se ajokuntoon. Vikavalo palaa eikä auto käynnisty, mutta pohjalais partio astuu jälleen apuun. – Kyllä se liikkeelle saadaan. Siihen täytyy uusia venttiilikopan tiiviste, työkaverit rauhoittelevat. – Näiden kanssa oppii vaikka mitä, jopa korjaa maan autoa, hymyilee Abdoulie Jallow. a Joka neljäs jättää putsauksen puolitiehen kiireen vuoksi WWW.LIIKENNETURVA.FI YSTÄVYYTTÄ JA YMMÄRRYSTÄ Nikitin ja Kiuru nyökkäilevät vieressä. Gambian mies on myllännyt heidän ajatusmaailmaansa ja päinvastoin. Ystävyys on lisännyt ymmärrystä mo lemmin puolin. – Omat käsitykseni ovat muuttuneet aivan totaa lisesti. Pitää olla suvaitsevainen ja hyväksyä poruk kaan. Ei ole yhtään väliä, mistä mies tuloo, kun vain pelataan rehellisin kortein eikä vääristetä kilpailua, Nikitin summaa. TULISIJAN KÄYTTÄJÄN OPAS ...kehnon kelin kikat. N E S K O MUUT T 3KKURKS:NSI EVÄÄa 6.3. Alka TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE Työkaverit arvostavat Jallowin vihkiytymistä lajiin. He tietävät, että läheskään kaikilla nuorilla miehillä ei riitä tarpeeksi mielenkiintoa eikä panostusta vaa tivalle alalle. – Kaverilla on asenne kohdallaan. Nykyään hit saajan pitää olla moniosaaja, hallita eri tekniikoita ja paljon muutakin eikä seisoa tumput suorina, Kiuru toteaa yli 15 vuoden kokemuksella rakennustyömailta. Pohjalaiset ovat aidosti ylpeitä suojatistaan. – Ei ole varmaan montaa alan ammattiopiskelijaa, joka on jo kesätöissä suorittanut putkihitsauskokeen. Se tulee yleensä vasta myöhemmin parin vuoden vii veellä, Nikitin kehuu. ASENNUSVIRHE NY T ASENNE KOHDALLAAN KIPINÄT RIITTÄMÄTÖN SUOJAETÄISYYS LU E Työkaverit ovat kuin kakkosperhe: kokeneet reissumiehet (vas.) Jussi Kiuru, Ismo Rinteelä ja Juha Nikitin ovat saaneet Jallowista ”juniorin” pohjalais porukkaansa. PALOTURVALLISUUS.INFO: TULISIJAT JA SAVUPIIPUT ...vapaaehtoistöitä paikkakunnaltasi. hyvävalmistautua. aika aloittaa valmistautuminen. ...on aika AHJ1615_1-23.indd 21 15.11.2016 9:22:35 22 TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROKSET KRISTA PARTTI 15 24.11.2016 N Ä K E M YS MARKKU OLLIKAINEN: Kyllä se Toiminnanjohtaja LEO STRANIUS Luonto-Liitto Jatkuva talouskasvu on mahdotonta, jos se on sidottu luonnonvarojen käyttöön. Saatamme olla lähellä tilannetta, jossa talous ei enää kasvakaan. Taloutta voidaan tukea, jos se lisää hyvinvointia niin, että kulutamme vähemmän luonnonvaroja. Onko jatkuva talouskasvu mahdollista? on mahdollista, jos tarkoitam me taloudellisella kasvulla kansakunnan kykyä tuottaa työtä ja innovoida. Kun puhu taan kasvusta ja ympäristöstä, ajatus keskittyy siihen, että suojellaan luontoa eikä pilata ympäristöä päästöillä. Kasvun ja luonnonvarojen käytön irtikyt kentä toisistaan on ehdottomas ti tarpeen. Kasvun jatkuminen on mahdollista, kun muistetaan nämä ra jaukset. Taloudellista kasvuahan mitataan yleensä bruttokansantuotteella. Tavoitteena on siis kasvattaa sen koostumusta vähemmän riippuvaiseksi luonnonvaroista lisäten muiden komponenttien osuutta. LEO STRANIUS: Ikuinen tai rajaton talouskasvu rajallisella planeetalla on mahdotonta. Vastaan tulevat vääjäämättä tietyt ekologiset rajat. Ih miskunta kuluttaa tällä hetkellä luonnonvaroja puolentoista planeetan verran. Laskennallisesti olimme käyttäneet kaikki maapallon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat loppuun jo elokuussa. Loppuvuosi on eletty velaksi ja syöty luontopää omaa. Jatkuva kasvu on mahdotonta niin kauan kuin se on sidottu luonnonvarojen käyttöön. KUINKA PITKÄÄN TALOUS VOI KASVAA ENNEN NOTKAHDUSTA? OLLIKAINEN: Markkinatalouteen liittyy kasvua, koska markkinoilla tapahtuu aina jotakin, joka synnyttää kasvua. Esimerkiksi tieto lisääntyy. Notkahdus alkaa, jos syntyy tuotantokapeik koja tai tuotamme tavaroita tai palveluksia, joilla ei ole kysyntää. STRANIUS: Se riippuu talouden sykleistä ja suh danteista sekä odotuksista. Maailmassa ostettiin viime vuonna 1,4 miljardia älypuhelinta, joista jokaisen valmistaminen kuluttaa kymmeniä ki loja luonnonvaroja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että luonnonvaroihin perustuva talouskasvu on tullut tiensä päähän. Luonnon monimuotoisuu den köyhtymisen ja ilmaston lämpenemisen ta kia näin ei voida jatkaa. SUOMESSA ON OLLUT TALOUSKRIISI VUODESTA 2008. MILLOIN TALOUS ALKAA KASVAA? OLLIKAINEN: Tällä hetkellähän meillä on jo heikkoja merkkejä, että pahin on takana. Mi ten talous kasvaa huomenna, riippuu siitä, miten osaamme hoitaa ongelmiamme. Meidän on vahvistettava teollisuuden kilpailukykyä ja luotava uusia toimijoita tai kokonaisia toi mialoja, jotka pystyvät vastaamaan maailman kysyntään. AHJ1615_1-23.indd 22 STRANIUS: Saattaa olla, että olemme lähellä tilan netta, jossa talous ei enää kasvakaan. Olemme siis siirtymässä mahdollisesti pitkään stabiilin talouden aikakauteen. Jos jonkinlaista talous kasvua lähivuosina tulee, se on erittäin maltillis ta ja perustuu toivottavasti uusiutuvaan energi aan, kiertotalouteen ja puhtaaseen teknologiaan. VOIKO TALOUS KAHDEKSAN VUODEN ALAMÄEN JÄLKEEN KASVAA SEURAAVAT KAHDEKSAN VUOTTA? OLLIKAINEN: Ei sille mitään periaatteellisia es teitä ole. Meillä on aika paljon sellaista kypsää teollisuutta, joka pärjää vain olemalla riittävän pitkälle kilpailukykyinen. Lisäksi tarvitsemme uutta teollisuutta, joka vastaa nykyajan tarpei siin. Se ei enää välttämättä tuota rautaa, vaan on enemmän innovoivaa teollisuutta, joka tuottaa älyä, ITC-järjestelmiä ja muuta digi talisaatiota sekä palveluja. Suomalaisilla on myös potentiaalia kasvaa esimerkiksi clean tech-aloilla, eli päästöjä vähentävillä ja ympä ristön laatua parantavilla aloilla. Ne ovatkin pärjänneet laman aikana parhaiten. STRANIUS: Totta kai talous voi kasvaa, jos ta louden piiriin otetaan uusia asioita, lisätään intensiteettiä ja kulutusta. Mutta esimerkiksi il mastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt niin konkreettisia, että talouden kasvuun tarvitta vaan tuotantoon on tehtävä aika isoja muutok sia. En pidä kasvun alkamista mahdottomana, jos panostetaan esimerkiksi puhtaan teknologian ja uusiutuvan energian edistämiseen. Konkreetti sesti tämä voi tarkoittaa vaikka energiatehokas ta korjausrakentamista ja joukkoliikenneinves tointeja sekä julkisten hankintojen suuntaamista ympäristöystävällisempään suuntaan. 15.11.2016 9:22:36 ONKO TALOUSKASVU VÄLTTÄMÄTÖNTÄ? OLLIKAINEN: Pitää muistaa, että kasvu on ollut viimeiset 200 vuotta nykyisen talous järjestelmämme ominaisuus. Siihen kuu luu ihmisten ja kansakuntien kyky tuottaa tavaroita ja palveluita toisilleen. Taloudessa on kuitenkin syytä erottaa toisistaan suh dannepolitiikka ja kasvu. Suhdannepolitiik ka liittyy tilanteeseen, jossa kasvua ei ole tai se on heikkoa, eli kansakunnan taloudellinen toimintakyky on pudonnut sen alle, mihin se pystyisi. Tämä näkyy yleensä työttömyytenä. Suhdannepolitiikan tavoitteena on saada ta loutemme lähemmäksi sitä, mihin pystymme. Se tarkoittaa, että työttömyys vähenee. Kun me talouspoliitikot puhumme kasvupolitiikasta, puhumme tavallisesti talouspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteista. Silloin tarkoitamme ky kyämme potentiaalisen tuotannon kasvuun ja sen sisältöä pidemmällä aikavälillä, emme vain päivän tai viikon muutoksia. Tämä kasvu on tehtävä kestävästi. STRANIUS: Ei ole. Välttämätöntä on ihmisten hy vinvointi ekologisissa rajoissa. Sen jälkeen talous voi kasvaa tai laskea, koska talous on vain väli ne hyvinvoinnin tuottamiseen. Meidän tämän hetken yhteiskunta- ja talousjärjestelmämme perustuu siihen, että talouskasvu on välttämä töntä ja se jatkuu 2–3 prosentin vuosivauhtia tästä ikuisuuteen. Mikäli talous ei kasva, käsissä on valtion velkaantumista, työttömyyttä ja sosi aalisia ongelmia. Tilanne on kestämätön, koska on selvää, että luonnonvarojen käyttöön sidottu kasvu ei jatku ikuisesti ja tasaisesti. Jos tarkas telemme vain sitä, että tärkeintä on ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen ekologisissa rajois sa, talouskasvu ei tietenkään ole välttämätöntä. 15 23 24.11.2016 STRANIUS: Taloutta pitää tukea niiltä osin, kun se lisää hyvinvointia suoraan ja varmistaa, että kulutamme vähemmän luonnonvaroja. Kysymys ei kuitenkaan ole mustavalkoinen. Joiltakin osin kasvu on hyvinkin perusteltua, koska pyörien on pysyttävä pyörimässä. Taloutta voisi tukea ihmi sille tarjottavalla perustulolla ja työaikaa lyhen tämällä. Tämän myötä ihmiset voisivat tehdä enemmän itselleen merkityksellisiä asioita ja hyvinvointi lisääntyisi. Tietenkin kasvua voi tu kea myös investoimalla joukkoliikenteeseen ja uusiutuviin energialähteisiin sekä esimerkiksi suosimalla kasvisruokaa julkisissa hankinnoissa. Koulujen ja julkisten tilojen energiaremonttei hin kannattaisi erityisesti panostaa. BRUTTOKANSANTUOTE Bruttokansantuote mittaa kokonaistuotantoa, johon lasketaan mukaan kaikki tiettynä aikana tuotetut tavarat ja palvelut. UUSIUTUVA ENERGIA Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. KIERTOTALOUS Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän jätettä. Siinä pyritään maksimoimaan materiaalien kierto taloudessa mahdollisimman pitkään. SUHDANNEPOLITIIKKA Suhdannepolitiikka tarkoittaa julkisen vallan talouspoliittisia toimia, joilla pyritään tasoittamaan suuria suhdanne vaihteluita ja niiden haittavaikutuksia. CLEANTECH Cleantech on puhdasta teknologiaa, joka tarkoittaa tuotteita, palveluita ja teknologioita, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä. TUOTANTOKAPEIKKO Yleisin tuotantokapeikko on heikko kysyntä. PITÄISIKÖ SUOMALAISTA TALOUTTA TUKEA JOTENKIN? OLLIKAINEN: Suomen hallitushan tekee koko Professori MARKKU OLLIKAINEN Helsingin Yliopisto Jatkuva taloudellinen kasvu on mahdollista, jos sillä tarkoitetaan kykyä tuottaa työtä ja innovoida. Tällä hetkellä meillä on jo heikkoja merkkejä kasvun alkamisesta. Hallitus tekee koko ajan valintoja, joiden tavoitteena on tukea talouden kasvua. ajan valintoja, joiden tavoitteena on tukea talouskasvuamme. Se tekee lyhyen ja pitkän aikavälin valintoja. Niissä tehdään ratkaisuja, jotka vaikuttavat taloutemme kehitykseen. Näin meidän oma finanssipolitiikkamme toi mii, eikä tukeminen siinä tarkoita, että pitäisi antaa rahaa. Haasteena on vähentää päästöjä. Taloutta voidaan tukea hyvällä politiikalla, esimerkiksi edistämällä energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, älykkäitä sähköverkkoja. Näissä meillä on paljon osaamista ja pystymme viemään näitä ratkaisuja myös maailmalle. Voi kuulostaa yllättävältä, mutta fiksusti tehty il mastopolitiikka on helppo tapa tukea talouden pitkän aikavälin kasvua. Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. ahjo@metalliliitto.fi tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki AHJ1615_1-23.indd 23 15.11.2016 9:22:38 24 TA U KO Ariterm Oy, Saarijärvi, 6. lokakuuta KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN AHJ1615_24-48.indd 24 15.11.2016 7:57:20 25 AHJ1615_24-48.indd 25 15.11.2016 7:57:25 TEGERA® 299 TEGERA® 296 Glove keeps you warm TEGERA® 9164 Tegera® – käsinevalikoimasta löydät mukavat ja lämpimät talvikäsineet työhön ja vapaa-aikaan. Tutustu laajaan valikoimaamme osoitteessa www.ejendals.com/tegera. Tegera® 299 ja 296 käsineissä on vedenpitävä kalvo ja Thinsulate® 150 g talvivuori. Tegera® 299 lisäksi huomiovärillä. Tegera® 9164 talvirukkasessa on tarraranneke ja Thinsulate® 100 g talvivuori. Kaikissa kolmessa käsineessä on heijastin. Be gloved by Tegera ejendals.com/tegera TEGERA® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja. www.ejendals.com AHJ1615_24-48.indd 26 15.11.2016 7:57:30 24.11.2016 JÄRJESTÖTYÖRYHMÄ Järjestäytyminen ja järjestötyö, aluetoiminta ja nuorisotoiminta ■■ Miten järjestäytymistä, osallistumista, nuorisotoimintaa ja aktiivisuutta edistetään ja hoidetaan ■■ Miten huomioidaan mm. maahanmuuttajat sekä vuokra- ja pätkä työläiset ■■ Mitkä ovat ammattiosastojen perustehtävät ja työnjako liiton kanssa ■■ Mitkä ovat alueorganisaation tehtävät ja resurssit, miten hoidetaan alueellinen edunvalvonta ■■ Millaiset ovat jäsen- ja luottamushenkilörekisterit ja niiden ylläpito ■■ Mitkä ovat jäsenille annattavat peruspalvelut, mitä jäsentapahtumia uusi liitto järjestää ■■ Miten toimialueen tehtävät organisoidaan uudessa liitossa, esim. toiminta-alue, osasto, jaosto, yksikkö JÄSENET TEAM Merja Rinne (pj.), Tanja Mettovaara, Arto Turunen (kassan edustaja) METALLI Aslak Haarahiltunen (vpj.), Jari Mehtälä, Jukka Seppälä PAPERI Markku Lihavainen PUU Jari Nilosaari, Hanna-Kaisa Hämäläinen, Riikka Vasama SIHTEERI Emmi Mäkinen HAASTATELTAVANA Merja Rinne TEAMin järjestöpäällikkö TAUSTA Kouluttautunut lukion jälkeen hoitoalalle. Päiväkodin täti, etuuskäsittelijä, järjestelmäasian tuntija, tuotepäällikkö. Entisiä työ paikkoja AKT, SEL, SUORA ja DIGIA. TOIMITSIJAURA Kemianliiton ja TEAMin järjestösihteeri 2004–2012, TEAMin järjestöpäällikkö 2012– HARRASTUKSET Lenkkeily, lapsenlapset ja matkustelu AHJ1615_24-48.indd 27 ”Fuusio on mahdollisuus” Millainen henki ryhmässänne on vallinnut? ratkaista paikallisesti erilaisia työpaikan ongelmia. Tavoitteena on myös integroida heidät mukaan ammattiosaston toimintaan ja sitä kautta vahvistaa ammattiosaston roolia. Vaikka fuusiossa ammattiosastot siirtyvät uutteen liittoon sellaisinaan, on todennäköistä, että ammattiosastojen yhdistymiset jatkuvat ja sitä kautta ammattiosastorakenne pikkuhiljaa tiivistyy. Millainen on uuden liiton alueorganisaatio? Mitä tehtäviä alueilla tehdään ja millaisilla resursseilla? Valmistelun lähtökohtana on Millaisia tapahtumia uusi liitto järjestää? Henki on alusta alkaen ollut oikein rakentava ja hyvä. Ryhmä on hyvin keskusteleva ja jokaisen mielipiteitä on kuunneltu. Esitykset projektihallitukselle olemme saaneet tehtyä yksimielisenä. Tiukasta aikataulusta huolimatta olemme mielestäni saaneet aikaiseksi hyvän ja konkreettisen esityksen järjestötoiminnan tulevaisuudesta. projektihallituksen linjaus siitä, että siirtymävaiheessa uuden liiton aluetoimistoverkosto rakentuu Metalliliiton ja Puuliiton aluetoimistojen pohjalle. Aluetoimistojen resursseja pyritään vahvistamaan siten, että mahdollisimman monessa toimistossa olisi saatavilla jokaisen sektorin edunvalvontaosaamista sekä järjestötyöntekijöitä ammattiosastojen aktiivien toimintaa tukemaan. Työryhmä on tehnyt projektihallitukselle esityksen uudesta aluekeskusmallista, jossa nykyisten toimistojen lukumäärä pienenisi, mutta toimistoista tulisi palveluiltaan nykyistä kattavampia. Mikä on ammattiosastojen tehtävä ja asema uudessa liitossa? Ammattiosastojen perus- tehtävä määritellään sääntötyöryhmässä. Työ on vielä kesken, mutta oletettavaa on, että ammattiosaston perustehtävä säilyy ennallaan. Syntyessään uudessa liitossa on noin 800 ammattiosastoa. Ammattiosastojen asema ei fuusiossa muutu, eli ne ovat edelleen itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka itse vastaavat omasta toiminnastaan ja päätöksistään. Ammattiosastot tekevät syksyllä 2017 päätökset siitä, että ne hakevat uuden liiton jäsenyyttä ja hyväksyvät uuden liiton ammattiosaston mallisäännöt. Liiton tehtävä on tukea ammattiosastojen toimintaa. Uuden liiton aktiivisen järjestämistyön tavoitteena on vahvistaa työpaikkatason aktiivien kykyä TEKSTI EMMI MÄKINEN / INTIIM-LEHTI / TEAM-LIITTO Metalliliiton, TEAMin, Paperiliiton ja Puuliiton yhdistymishanke ■ Helmikuu 2016: aiesopimus ■ Loppusyksy 2017: yhdistyminen ■ Sopimus: yhdistämisen periaatteet, menettelytavat ja aikataulu ■ Marraskuu 2017: ensimmäinen liittokokous ■ 2018 alku: yhteinen työttömyyskassa ■ Suomen suurin ammattiliitto, noin 270 000 jäsentä ■ Tavoitteet: mm. edunvalvonnan tehostaminen sekä teollisuusliittojen painoarvon vahvistaminen sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ■ 11 työryhmää ■ Väliraportti liittojen hallintokäsittelyyn tänä syksynä ■ Esitys uudeksi liitoksi 31.1.2017 15 27 LIITTOFUUSIO Jo vuoden 2017 aikana fuusioituvat liitot järjestävät yhdessä muutamia tapahtumia: nuorisovastaavapäivät helmikuussa, alueelliset infotilaisuudet helmi-maaliskuussa, yhteisen työsuojelutapahtuman ja muutaman kurssin verran yhteistä koulutusta. On myös suunniteltu, että SuomiAreenaan Porissa ja Valkeakosken musiikkitapahtumaan mennään yhdessä uuden liiton ilmeellä. Uuden liiton vuoden 2018 toimintasuunnitelmaa valmistellaan ensi vuoden aikana neljän liiton kesken yhdessä. Onko fuusio vain kooste olemassa olevista toiminnoista? Ei, ja tämä on ollut selvää valmistelun alkuhetkistä alkaen. Päätös kolmen sektorin mallista on osoitus siitä, että uutta liittoa ei haluta luoda niin sanotun unionimallin mukaan, jossa yhden katon alle kootaan neljä liittoa, jotka jatkavat toimintaansa kuten ennenkin. Tarkoitus ja tavoite on luoda uusi, yhtenäinen liitto. Meillä TEAMissa on hieman muita enemmän fuusiokokemusta, joten tiedämme, että vie aikansa, ennen kuin toimintatavat ja -kulttuurit yhdistyvät. Se vaatii tekoja ja tahtoa meiltä kaikilta. Miksi fuusiota tarvitaan? Jäsenet ansaitsevat ja tarvitsevat vahvempaa edunvalvontaa, tukevampaa järjestöä, parempaa jäsenpalvelua sekä nopeampaa reagointia työelämän muutoksiin. Matematiikan oppeja uhmaten uskon, että yksi on enemmän kuin neljä. JUTTUSARJA ESITTELEE FUUSION TAUSTATYÖTÄ T YÖ RYH MIE N KAUT TA 15.11.2016 7:57:32 28 TEKSTI JUKKA NORTIO KUVAT MARKKU RUOTTINEN JA PEKKA ELOMAA 15 24.11.2016 Meriteollisuus nousee Koillismaallakin Turun telakan ennätystilaukset lisäävät töitä Telatekin Taivalkosken tehtaalla. Siellä valmistetaan risteilylaivojen ruoripotkureiden runkoja. Potkureiden kysyntä kasvaa, mikä tietää suotuisaa työllisyyttä pajalle moneksi vuodeksi. AHJ1615_24-48.indd 28 M iten on mahdollista, että valtavia potkurirunkoja kannattaa tehdä Pohjolan perukoilla monen sadan kilometrin päässä lähimmästä merenrannasta? – Me ollaan niin rautaisia ammattilaisia. Onhan se aikamoinen juttu, että suoraa peltiä tulee tänne sisään ja tuollaisena potkurirunkona se lähtee ulos. Siinä on jonkin verran töitä tehtävä, pääluottamusmies Tarmo Tyni myhäilee ja jatkaa. – Ensimmäinen Azipod tehtiin vuonna 1998 ja siitä lähtien se on ollut meidän päätuote. Tuotteet kehittyvät jatkuvasti, uusia malleja tulee tekoon ja ne ovat koko ajan vaativampia tehdä. Vaikka Azipod-runkojen teko on Telatekin tärkeä työllistäjä, tehdään niiden rinnalla muitakin raskaan metallin erikoistuotteita. Lokakuun puolivälissä työn alla olivat Pietariin rakennettavan energiayhtiö Gazpromin 400 metriä korkean pilvenpiirtäjän teräspalkkiristikoiden mallikappaleet. Vaalasta Teletekille pari vuotta sitten töihin tullut levyseppä Henri Virkkunen ahkeroi massiivisen teräspalkkiristikon äärellä. – Minulla oli entuudestaan takana yhdeksän kuukauden hitsauskurssi. Täällä kävin juuri näihin erikoistöihin parin viikon koulutuksen ja siitä sitten siirryin suoraan töihin. Jatkuvaa oppimistahan tämä työ on. Parasta on, että töitä piisaa. 15.11.2016 7:57:36 Azipod XO -ruoripotkurin 85 tonnia painava runko odottaa Telatekin Taivalkosken pajalla maantiekuljetusta Turkuun jälkikäsittelyyn. Sieltä se matkaa ABB:n kokoonpanotehtaalle Helsingin Vuosaareen. Hitsauslankaa kuluu vuodessa kymmeniä tonneja niin, että Taivalkosken konepaja on tällä hetkellä viiden suurimman hitsauslangan käyttäjän joukossa Suomessa. – Ei ole ihme, että täällä käy kaupparatsuja kehumassa, että heillä on maailman parasta hitsilankaa tarjolla, ammattiosaston puheenjohtaja Ari Majava sanoo. PULA OSAAJISTA Jos venäläinen rakennusyhtiö on tyytyväinen valtaviin palkkiristikoiden malleihin, tuo niiden valmistus Taivalkoskelle suuren määrän töitä lähivuosina. TUHANSIEN TONNIEN PAJA Telatekin ammattimiehet jalostavat noin 2 000– 3 000 tonnia parhaimmillaan 100 millimetrin paksuista teräslevyä vuodessa ruoripotkurien rungoiksi ja muiksi terästuotteiksi. Pääosa Telatekin käyttämistä teräslevyistä tulee SSAB:n Raahen tehtailta. Muutamat valuosat tuodaan Romaniasta, Turkista ja Kiinasta. Kaikki kaukomaiden osat eivät täytä ABB:n kovia laatuvaatimuksia, vaan Telatekin ammattilaiset korjaavat niitä, ennen kuin ne liitetään osaksi potkurirunkoa. AHJ1615_24-48.indd 29 Telatekillä oli lokakuun puolivälissä 117 vakituista tuotannon työntekijää ja vuokratyöntekijöiden määrä vaihtelee 15–30 välillä. Näiden lisäksi oli toimihenkilöitä 14. Vuokratyöntekijöitä on töissä, koska vakituisia ei ole saatu palkattua siihen tahtiin, kun tarve on ollut. Telatekin kasvusta kertoo paljon se, että tuotannon työntekijöitä oli pari vuotta sitten noin 60. – Tavoite on ollut koko ajan palkata enemmän porukkaa vakituisiin hommiin, Tyni sanoo. Työmäärän kasvu ja jatkuva rekrytointi eivät ole uusi asia Telatekissä. Nopea googlaus paljastaa, että työvoimaa on tarvittu koko tämän vuosikymmenen ajan jatkuvasti lisää. – Omat haasteet näin nopeassa kasvussa aina on. Uusi porukka pitää saada oppimaan meidän työntekotavat, mikä vie aina oman aikansa, Majava sanoo. Uusia työntekijöitä on koulutettu yksin tämän vuoden aikana kolmella Koillis-Suomen Aikuiskoulutuksen ja Telatekin yhteistyöllä järjestämällä kurssilla, joista jokaisella on ollut 12 osallistujaa. Kurssin myötä kokelaat pääsevät harjoittelemaan, ja jos osaaminen on kunnossa, uusi työntekijä palkataan vakituisiin töihin. Pari vuotta sitten työntekijöiden keski-ikä oli jo yli 50 vuotta. Nyt ilonaiheena on ollut se, että töihin on tullut paljon nuoria ammattilaisia. Kokeneet työntekijät neuvovat uusia työntekijöitä työmenetelmiin ja Telatekissä kehitettyjen työkalujen käyttöön. Tämä on osa konkareiden työtä ja siitä myös palkitaan pienellä opetuslisällä. Kaikki kursseilta palkatut uudet työntekijät ovat tulleet Taivalkoskelle muilta paikkakunnilta, pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalta. Hieno luonto ja monipuoliset ulkoilumahdollisuudet houkuttelevat vakaan työpaikan lisäksi kauempaakin osaajia Taivalkoskelle. KIKY MIETITYTTÄÄ Työaikajärjestelmästä on sovittu paikallisesti. Töitä tehdään jatkuvassa kahdessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa kolmen porukan voimin: Kaksi porukkaa tekee töitä ja yksi on aina vapaalla. Työt jaksottuvat niin, että ensin tehdään neljä aamuvuoroa, sitten on kaksi päivää vapaata, sitten neljä iltavuoroa ja taas kaksi päivää vapaata. 15 29 24.11.2016 Telatek Oy Taivalkoski PERUSTETTU 1998 KOTIPAIKKA Taivalkoski, pääkonttori Tampereella TUOTANTO Raskaita metallituotteita kuten Azipod-ruoripotkureiden runkoja HENKILÖSTÖ Työntekijöitä noin 150, toimihenkilöitä 14 TAUSTA Rautaruukin perustama Mustavaaran kaivos, josta eriytyi vuonna 1985 myös Transtechin junanvanutehdas. Kuuluu Telatek Service -yhtiön kanssa Telatek-ryhmään. Nykyinen omistaja Atlantia Oy. Yhteistyö työnantajan kanssa on sujunut luottamushenkilöiden mukaan kitkattomasti. Vaikeistakin asioista on sovittu hyvässä hengessä. Marraskuussa edessä olleet kiky-neuvottelut hieman mietityttivät haastatteluhetkellä. – Kukaan ei ole täällä tyytyväinen tähän ratkaisuun, joka on puhdasta tulonsiirtoa työnantajalle. Itse äänestin Metallin valtuustossa koko kikyä vastaan. Olen ehdottanut, ettei kikyä meillä edes sovellettaisi, mutta työnantaja ei ole siitä innostunut, Tyni sanoo. Raskaat työt vaativat erityistä huolellisuutta työturvallisuudelta. Näissä töissä ei koskaan päästä nollaan tapaturmaan, vaikka kuinka yritetään. Aina on parannettava. – Koskaan ei ole tarpeeksi ohjeita ja uusien ihmisten perehdytystä muun muassa raskaisiin nostoihin. Työnantaja voisi kiinnittää näihin asioihin vieläkin enemmän huomiota, Tyni sanoo. Potkurirunkojen valmistamisessa on siirrytty valamisesta paksun pellin työstämiseen. Erikoisvahvoja laivateräslevyjä leikataan, taivutetaan, särmätään, koneistetaan ja hitsataan. Näin säästetään huomattavasti euroja. UUTTA VERTA JA KOKEMUSTA Keski-iän ylittänyt hitsari Erkki Keränen tekee viisteitä osavalmistuksessa. Työn alla on parin nyrkin kokoisia osia. Keränen tuli Telatekin palvelukseen vasta muutama kuukausi sitten. Pari edellistä vuosikymmentä hiihtokeskuksessa työskennellyt mies tuli alalle lähes kylmiltään Telatekin järjestämän kurssin kautta. – Autotallihommia olen jonkin verran tehnyt ennenkin, mutta kurssin kautta sain täällä hitsarin pätevyyden. Tulin maaliskuussa harjoittelijaksi ja nyt olen ollut jo neljä kuukautta vakituisessa työsuhteessa, Keränen kertoo metallimiehen uransa alusta. Uunista tulleen Azipodin ääressä tapaamme Telatekin konkarin. Levyseppä Jorma Kulojärvi tuli taloon yli neljä vuosikymmentä sitten Telatekin Taivalkosken konepajan edeltäjän eli Rautaruukin palvelukseen vuonna 1975. 15.11.2016 7:57:37 30 15 24.11.2016 Suurin muutos työssä on ollut Azipodien koon jatkuva kasvu ja tuotannon nopeutuminen. – Tarkkuuttahan tämä vaatii, että hitsaukset on tehty kunnolla niin, että jää koneistusvaraa. Läpihitsattavaa 60-millistä levyä kun tekee, niin ei siinä passaa hosua, Kulojärvi sanoo. Kun kymmenien tonnien painoiseen Azipod-runkoon on liitetty valtaosa siihen kuuluvista osista, se siirretään uuniin, missä se kuumennetaan 600 asteeseen. Kuumennuksella poistetaan rakenteeseen syntyneet jännitykset. Potkurirungon siirtäminen uuniin, kuumennus, siirto uunista pois ja jäähdytys vievät kolme vuorokautta. – Siirto vaatii tarkkuutta. Nostot ja laskut pitää tehdä hallitusti, luottamusmies Tyni sanoo. Katsomme uunista tulleen, koneistusta vailla valmiin potkurirungon sisään. Siellä risteilee erikokoisia ja -vahvuisia teräskappaleita. Rungon sisuksiin pitää hitsarin kiivetä tekemään viimeisiä töitä ennen koneistusta. HYVÄ NÄKYMÄ TULEVAISUUTEEN Massiivisen potkurirungon sadat reiät avarretaan oikeaan mittaansa koneistamossa, missä näkyy toiminnan jatkuva kasvu. Kahdeksan vuotta vanhan Skodan jättiläismäisen avarruskoneen viereen kootaan Fermatin uuden sukupolven laitetta. Miljoonainvestointi kertoo Telatekin uskosta tulevaisuuteen. Uusiin laitteisiin kannattaa satsata, onhan ABB:n ruoripotkureiden kysyntä ollut viime vuosina kasvussa, kun risteilylaivoja ja jäissä kulkevia aluksia on tehty ja tilattu ennätystahtiin. – Näkymät ovat nyt aivan toiset kuin heikoimpina vuosina, jolloin tulevia tilauksia oli pahimmillaan vain kolmeksi kuukaudeksi. Nyt tiedämme työtilanteen parisen vuotta eteenpäin ja työtilanne on turvattu pitkäksi aikaa, Tyni kertoo. Telatek on säilyttänyt asemansa potkurirunkojen ykkösvalmistajana, vaikka satunnaisesti muutkin niitä tekevät. Tuotannon tehostaminen on kilpailukyvyn tae. – Kymmenessä vuodessa olemme puolittaneet koneistukseen menevän ajan. Opimme jatkuvasti uutta ja teemme työtä paremmin, koneistajana ja työnjohtajana pitkään töitä tehnyt ja konepajapäälliköksi vasta nimitetty Mikko Lehtola sanoo. Koneistusvaiheessa ei ole enää varaa tehdä virheitä, sillä potkurirunkoon on silloin käytetty tuhansia työtunteja ja siinä on mallista riippuen 40–85 tonnia terästä. Kahdeksantoista vuoden aikana ei ole syntynyt yhtään hukkakappaletta. Tavoite olla maailman paras ■■ Suomalainen meriteollisuus tähtää maailman huipulle. Marraskuun 1. päivänä julkistetun Smart Maritime Technology Solutions 2025 -tutkimusagendan tavoitteena on, että ”Suomen Meriklusteri on vuonna 2025 maailman luovin, joustavin ja muuntautumiskykyisin meritoimintojen verkosto.” Miten tähän päästään? – Kokenut ja ammattitaitoinen henkilöstö on valttimme. Me kilpailemme laadulla, Meri teollisuus ry:n toiminnanjohtaja Merja SalmiLindgren sanoo. – Kokeneiden osaajien on kaikissa alan yrityksissä osattava ja haluttava jakaa osaamistaan nuorille osaajille, jotta pärjäämme jatkossakin. Meriteollisuus on pärjännyt perinteisesti kolmella alueella: risteilijät, arktinen osaaminen ja off shore -tekniikka. Niiden rinnalle nousee kovaa vauhtia uusia osaamisalueita. Wärtsilän laivamoottorit ovat hyvä esimerkki energia AHJ1615_24-48.indd 30 tehokkaasta cleantech-osaamisesta, jolle on kasvavaa kysyntää maailman telakoilla. Uutta kasvua alalle saadaan tuoreen tutkimusagendan mukaan muun muassa autonomisesta meriliikenteestä eli niin sanotuista robottilaivoista, energiatehokkaista ja ympäristöystävällisistä teknologioista sekä merenkulun älykkäistä tietoteknisistä sovelluksista. Tekesin käynnistämä autonomisten laivojen tutkimusohjelma on hyvä esimerkki uusista avauksista. – Syyskuun lopussa käynnistetty autonomisten laivojen kehitysohjelma on lajissaan ensimmäinen maailmassa. Pian julkistuksemme jälkeen myös Norja, Tanska ja Singapore ilmoittivat vastaavista hankkeista, Rolls-Royce Marinen teknologiajohtaja Sauli Eloranta sanoo. Alan yritysten on Salmi-Lindgrenin mukaan uudistettava jatkuvasti toimintatapojaan, opittava uutta ja oltava tietoisia asiakkaiden muuttuvista tarpeista. Myös verkostoja tarvitaan. Sadan vuoden kokemus. Telatekillä on runsaasti tekijöitä, joilla on pitkä työura takanaan. Kuvassa työsuojeluvaltuutettu Taisto Teeriniemi (vas.), pääluottamusmies Tarmo Tyni, konepajapäällikkö Mikko Lehtola sekä ammattiosaston puheenjohtaja Ari Majava – jokaisella yli 20 vuotta kokemusta metallitöistä. Potkurirungon valmistaminen raakapellistä valmiiksi tuotteeksi kestää kolmisen kuukautta. Telatekin halleissa on samanaikaisesti työn alla viidestä seitsemään potkuria: kun parin osia vasta leikataan pellistä, toisten osia hitsataan yhteen ja muutama on viimeistelykoneistuksessa ja sen jälkeen pakkaamista vailla valmiina lähtemään asiakkaalle. Erikoisvalmisteinen kuljetusalusta odottaakin jo pihalla valmiina viemään 85 tonnin painoisen Azipod XO -potkurirungon Turun kautta ABB:n kokoonpanotehtaalle Helsingin Vuosaareen. MERITEOLLISUUDEN NOUSU SUOMESSA Liikevaihto, mrd. euroa Työntekijöitä 2008 2014 2020* 6,8 7,99,0 21 000 29 000 35 000 *ENNUSTE: MERITEOLLISUUS RY – Varustamot, telakat, niiden tavaratoimittajat sekä viranomaiset tekevät jo nyt hyvää yhteis työtä tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa. Tätä verkoston toimintaa meidän pitää parantaa jatkuvasti, Salmi-Lindgren sanoo. Verkostomainen toiminta on kilpailukyvyn kannalta tärkeää, onhan meriteollisuudessa tapahtunut kolmessa vuosikymmenessä valtava muutos. Kun 1980-luvulla alan työpaikoista 90 prosenttia oli telakoilla ja 10 prosenttia alihankinnassa, tilanne on nyt päinvastainen: alan 30 000 työpaikasta vain 3 000 on telakoilla. Korkean osaamisen alihankkijaverkostot ovat tulevaisuudessakin suomalaisen meriteollisuuden kivijalka. 15.11.2016 7:57:39 15 31 24.11.2016 ■■ ABB:n 300 tonnia painavat Azipod-ruoripotkurit seisovat ABB:n kokoonpanohallissa Helsingin Vuosaaressa kuin jättimäiset Buddhapatsaat. ABB:n metallimiehillä ja alihankkijoiden osaajilla on erinomainen työtilanne. Laitteita on tilauksessa satakunta eli töitä on muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Vuosaaren kokonpanotehtaalla tehdään isoja, Azipod VI ja XO -malleja aina yli 20 mega watin tehoihin asti. Viime vuonna avatussa Haminan yksikössä valmistuu Azipod-ruori potkurilaitteiden kääntöjärjestelmät. Kokoonpanotehtaissa työskentelee noin 50 metallimiestä. Alihankintayhteistyö Telatekin kanssa on kestänyt yli 15 vuotta. – Potkurirungon tekeminen vaatii todella paljon osaamista. Telatekillä hallitaan pellin vääntäminen ja hitsaaminen varsin hyvin. Kun heiltä tilamme, tiedämme, että tavara tulee halutunlaisena meille, ABB:n Azipodruoripotkureiden alihankinnasta vastaava hankintapäällikkö Sakari Siipilehto sanoo. ABB miettii aina kumppaneidensa kanssa, miten uudet Azipod-mallit voidaan tehdä mahdollisimman helposti ja kustannustehokkaasti. Tuotekehityksen yhteistyön lisäksi ABB sparraa alihankkijoidensa tuotantotapoja. Siipilehto kertoo esimerkin, jossa alihankkijaa neuvottiin siirtämään kokeneiden osaajien tietotaitoa muillekin tekijöille. – Näimme selvästi, että kun parhaat tekijät olivat tehneet työn, tuote oli ajoissa ja laatu oli kohdallaan. Heillä oli siis tieto omassa hallussa, miten tuote tehdään. Tämä tieto piti saada koko tuotantoon. Kun näin tehtiin, koko firma ja kaikki työntekijät hyötyivät kehityksestä. Työntekijöillä pitää Siipilehdon mukaan olla ymmärrys työnsä merkityksestä asiakkaalle eli ABB:lle. – Pelkkä johdon halu kehittyä ei riitä, vaan jokaisen hitsarin pitää ymmärtää, että vain kehittämällä omaa toimintaa voi pärjätä kilpailussa. Siipilehto kirittää alihankkijoita ottamaan automaatiota mahdollisimman paljon käyttöön varsinkin nyt, kun hitsareista on kova pula. – Raskaan metalliteollisuuden automaatiossa on paljon kehitettävää. Robottihitsausta tai muuta edistynyttä automaatiota ei juuri näy. Miten suomalaiset metallimiehet pärjäävät kansainvälisessä vertailussa? – Heillä on hyvä ymmärrys siitä, minne heidän tekemänsä tuotteet menevät ja kova ammattiylpeys tehdä työnsä hyvin ja laadukkaasti, Siipilehto sanoo. a AHJ1615_24-48.indd 31 PEKKA ELOMAA ABB sparraa alihankkijoitaan ABB:n kokoonpanotehtaalla Helsingin Vuosaaressa Azipod-potkurit viimeistellään lähetettäviksi telakoille. Yhdeksän kymmenestä matkaa Suomen rajojen ulkopuolelle. ”Suomalaisella metallimiehellä on kova ammattiylpeys” 15.11.2016 12:56:24 32 K A N S A I N VÄ L I N E N TEKSTI HEIKKI JOKINEN 15 24.11.2016 JOHN WESSELS / AFP / LEHTIKUVA Dürr suostui tukemaan irtisanottavia KAIVOKSET Pelastushenkilökunta auttoi ylös loukkaantuneen ”zama-zaman” eli laittoman kullankaivajan käytöstä poistetun Langlaagten kultakaivoksen suuaukolla Johannesburgissa Etelä-Afrikassa 11. syyskuuta tänä vuonna. Hylätyt kaivoskuilut houkuttelevat tuhansittain työttömiä. Laittomat kultakaivokset lisääntyvät ETELÄ-AFRIKKA Kaivosteollisuuden vaikeudet ovat johtaneet laittomien kultakaivosten lisääntymiseen. Tuhannet ihmiset kaivavat nyt omin päin hylätyissä kaivoksissa. Vuoden 1886 kultaryntäys johti Etelä-Afrikan pääkaupungin Johannesburgin perustamiseen. Yksi suurimmista kultasuonista löytyi Johannesburgin Langlaagtesta. Nyt alue on täynnä hylättyjä kaivoskuiluja. Ne houkuttelevat tuhansittain työttömiä etsimään omin päin kultaa alkeellisin varustein ja tukematta tunneleita. Joskus kultaa löytyy, joskus ei, mutta kaikki eivät palaa kaivoskuiluista hengissä. Kaivoksiin meneviä kutsutaan nimellä zama-zama, joka tarkoittaa suunnilleen ”tyhjästä nyhjäisijää” tai ”onnenonkijaa”. Suuri osa heistä tulee naapurimaista kuten Zimbabwesta, Mosambikista ja Lesothosta. He ovat usein maassa laittomasti, eikä katoamisista tai onnettomuuksista hevin raportoida viranomaisille. Syyskuussa Langlaagten hylätyistä kaivoksista löytyi useita ruumiita, ja kadonneita oli toistakymmentä. Omaiset ja muut zama-zamat yrittävät pelastaa loukkuun jääneitä itse, mutta se voi olla kohtalokasta. Erästä kuollutta kaivoksesta hakeneista kahdeksasta miehestä vain kolme pääsi takaisin maan pinnalle. AHJ1615_24-48.indd 32 Ahtaat laittomat yhdyskäytävät haittaavat pelastustoimia. Johannesburgin pelastuslaitoksen ryhmä joutui pysähtymään, kun tunneli kapeni 30 senttiä korkeaksi, kertoo laitoksen edustaja Synock Matobako. Sitä oli ryömittävä seitsemän metriä, jonka jälkeen piti kävellä puoli tuntia päästäkseen loukkuun jääneiden luo. Kaivosministeriö sanoo sulkeneensa tänä syksynä Langlaagtessa 200 kaivoskuilua ja pidättäneensä 800 zama-zamaa. Kaivoksista johtaa maan pinnalle kuitenkin tuhansia ilmastointiaukkoja ja muita aukkoja. Niiden kaikkien tukkiminen on erittäin työlästä. Maan laillisetkin kaivokset ovat käyneet yhä vaarallisemmiksi. Monissa yli satavuotiaissa kultakaivoksissa mennään yhä syvemmälle, lähes neljään kilometriin asti. Kuolemantapausten määrä nousi viime vuonna ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008. Kaivostyöläisten liitto Numsa näkee Langlaagten tapahtumien kertovan työväenluokan tilanteesta maassa. Vain todella epätoivoiset työläiset vaarantavat elämänsä tällaisilla työoloilla, liitto sanoo. Numsa vaatii, että maaperän rikkaudet on kansallistettava. Sama ilmiö toistuu muuallakin. Lokakuussa 11 miestä kuoli mudan vyöryessä laittomaan kultakaivokseen Sumatralla Indonesiassa. Viime syksynä 12 miestä kuoli Jaavalla kaivaessaan omin päin hylätyssä kultakaivoksessa. ITÄVALTA Saksalainen suuryritys Dürr sulkee tuotantolaitoksensa Itävallan Zistersdorfissa tämän vuoden lopussa. Työnsä menettää 85 ihmistä, kun vuonna 1970 aloittaneen tehtaan tuotantoa siirretään Kiinaan. Ammattiliitot PRO-GE ja GPA-djp vaativat yhtiötä neuvottelemaan keinoista, joilla vaimentaa työttömyyden iskua. Tällainen suunnitelma tunnetaan Saksassa ja Itävallassa nimellä der Sozialplan. Yhtiö suostui rahoittamaan kolmen miljoonan euron ohjelman työnsä menettäville. Se merkitsee 35 000 euron panostusta työntekijää kohti. Järjestäytyminen eteni etelävaltioissa YHDYSVALLAT Electrolux siirsi liesitehtaansa Kanadasta Yhdysvaltoihin Memphisin kaupunkiin vuonna 2014. Ensimmäinen yritys ammattiosaston perustamiseksi epäonnistui niukasti, sillä maan laki vaatii yli puolen työntekijöistä tukevan järjestäytymistä. Tehtaan työntekijöillä ei ole lainkaan työehtosopimusta. Nyt järjestäytyminen voitti äänin 461–193. IBEW-liitto kampanjoi muun muassa soitta malla 400 puhelua työntekijöille. Memphisin tehdas on vasta toinen järjestäytynyt tuotantolaitos yhtiön 11 tehtaasta Yhdysvalloissa. Ay-aktiivit ahtaalla FILIPPIINIT Elektroniikka- ja autotehtaiden alihankkija NT Philippines käyttää valeulkoistuksia ja painostaa ay-aktiiveja, kertoo maan keskusjärjestö Class. Yhtiöllä on oma vuokratyöyritys, jonka leivissä on 900 tehtaan työntekijää. Liitto valitti menettelystä työministeriölle, joka totesi käytännön laittomaksi. Silti työntekijät odottavat yhä eräitä lakisääteisiä korvauksiaan. Sen sijaan yhtiö kertoo, että tehdas joudutaan sulkemaan, mikäli asiakkaat kuulevat työntekijöiden järjestäytyneen. Tehtaan liiton puheenjohtaja vietiin väkisin tehtaalta toiselle työpaikalle, ja muita aktiiveja siirrettiin eri tehtäviin. Class ei anna periksi, vaan on nostanut japanilaisomisteista yritystä vastaan useita syytteitä. 15.11.2016 7:57:43 Vuodenvaihteen arkipyhäkorvaukset Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Tämän vuoksi arkipyhäkorvausta ei makseta, jos edellä mainittu päivä sattuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 23 luvun mukaisesti korvattavat arkipyhät vuodenvaihteessa 2016–2017: TOINEN JOULUPÄIVÄ (maanantai 26.12.) ja LOPPIAINEN (perjantai 6.1.) SUURUUS Tuntipalkkainen työntekijä Kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan (8 x keskituntiansio) Osa-aikainen työntekijä Tuntipalkkaisen arkipyhäkorvaus kerrotaan työviikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä ja jaetaan saatu tulo luvulla 40 Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä Ei erillistä arkipyhäkorvausta, vaan myös arkipyhäviikolta normaali palkka vähentämättömänä Korvaus maksetaan myös työntekijälle, joka työtuntijärjestelmän taikka muuten suostumuksensa mukaisesti (ylityö) on työssä arkipyhänä. Tämän lisäksi työntekijälle maksetaan ylityölisä, jos työ on samalla ylityötä ja sunnuntaityökorotus niiltä päiviltä, jotka ovat kalenteriin punaisella merkittyjä pyhäpäiviä. YLITYÖTÄ, SUNNUNTAITYÖTÄ JA VIIKKOVAPAAN aikana tehtävää työtä koskevat määräykset löytyvät teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 20 kohdasta ja vastaavasti myös muiden sopimusalojen työehtosopimusten työaikamääräyksistä. EDELLYTYKSET Arkipyhäkorvaus maksetaan jos: ➊ Työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt ennen arkipyhää vähintään kuukauden. Jos työntekijä laiminlyö noudattaa työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa sekä 22.12. että 28.12., menettää hän oikeuden saada arkipyhäkorvaus. POISSAOLO Jos työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaan velvollinen työskentelemään myös arkipyhänä (ma–pe) ja hän on poissa työstä muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta makseta. Tietyissä tilanteissa työntekijä ei voi tai ole velvollinen työskentelemään arkipyhäkorvaukseen oikeuttavina edellytyspäivinä. Hän ei tästä huolimatta menetä oikeuttaan arkipyhäkorvaukseen, jos korvattava arkipyhä sattuu: ➊ vuosiloman (talviloman) ajalle ajalle, jolta työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa työehtosopimuksen 31.3 kohdassa tarkoitetun alle 10-vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvan palkallisen poissaolon ajalle taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan, enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalle lakisääteisen isyysvapaan ajalle. Luettelo on tyhjentävä. ESIMERKKI Jos työntekijän työsuhde on alkanut lauantaina 26.11., hän on oikeutettu saamaan arkipyhä korvauksentoiselta toiselta joulupäivältä 26.12. ➋ Työntekijän tulee olla ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. ESIMERKKI On sovittu tai määrätty jouluaattoa (24.12.) edeltävät perjantai ja toisen joulupäivän jälkeinen tiistai työajantasaamispäiviksi (pekkaspäiviksi). Tällöin viimeinen arkipyhiä edeltävä työtunti järjestelmän mukainen työpäivä ja siis edellytyspäivä on torstai 22.12. Sitä lähinnä seuraava työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä on keski viikko 28.12. Saadakseen arkipyhäkorvauksen toiselta joulupäivältä työntekijän tulee olla työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti edellytyspäivänä (joko 22.12. tai 28.12.). VUOSILOMA (useimmiten talviloma) Voidaan määrätä tai sopia alkavaksi siten, että vuosilomajaksoon sisältyy päiviä, joita ei lueta vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Tällaisia vuodenvaihteeseen sijoittuvia päiviä ovat sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät eli jouluaatto, ensimmäinen ja toinen joulupäivä sekä uudenvuodenpäivä ja loppiainen. Jos vuosiloma määrätään tai sovitaan alkavaksi maanantaina 19.12, sisältyy ko. lomaviikkoon viisi vuosilomalain mukaista arkipäivää (ma, ti, ke, to ja pe). Jos kaikki kuusi talvilomapäivää on tarkoitus pitää yhtäjaksoisesti, jatkuu vuosiloma vielä seuraavan viikon tiistain. LOMAUTUS V U O D E N VA I H T E E N A R K I P Y H Ä K O R VA U K S E T 2 0 1 6 TEKSTI KAUNO KOSKELA SOPIMUSPÄÄLLIKKÖ O TA TA LT E E N 33 T YÖ E H T O S O P I M U S Arkipyhäkorvaus maksetaan taloudellisin ja tuotannollisin syin toimeenpannun lomautuksen ajalta, jos arkipyhä sattuu lomautuksen alusta lasketun 15 ensimmäisen kalenteripäivän ajalle. Lisäksi myös kuukauden työsuhde-edellytyksen on täytyttävä. ESIMERKKI Toinen joulupäivä maanantai 26.12. Jos lomautus on alkanut aikaisintaan maanantaina 12.12., korvaus maksetaan. Jos lomautus on alkanut tätä ennen, korvausta ei makseta. Jos lomautus päättyy niin, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä arkipyhää seuraavana työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä (edellytyspäivä), korvaus maksetaan. Jos lomautus on toteutettu viikoittaisen työajan lyhennyksenä, maksetaan korvaus normaalisti, riippumatta siitä, kuinka pitkään järjestely on kestänyt. Muut sopimusalat Malmikaivokset, tekninen huolto ja kunnossapito, puolustusministeriön työpaikat: Ei poikkea. Jalometalliala: Jouluaatolta, joulupäivältä, uudenvuodenpäivältä ja loppiaiselta. Työsuhde-edellytys 2 kk. Ks. arkipyhäkorvauksen maksamisen poikkeustilanteet alan työehto sopimuksesta. Pelti- ja teollisuuseristysala: Ei poikkea, paitsi korvausperuste on henkilökohtainen aikapalkka. Auto- ja konekorjaamoala: Jouluaatolta, joulupäivältä, toiselta joulupäivältä, uudenvuodenpäivältä ja loppiaiselta. Tuntipalkkaiselle työntekijälle, jos työt keskeytetään kyseisenä työpäivänä. Korvaus täysi 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Ks. muut maksamisen edellytykset alan työehtosopimuksesta. Mekaanisen metsäteollisuuden korjaamoala: Joulupäivä ja loppiainen korvataan. Edellytykset eivät poikkea. VÄND AHJ1615_24-48.indd 33 Katso työajantasaamisvapaan eli ns. pekkaspäivien ohjeistus: www.metalliliitto.fi/tyoajantasaamisvapaat 15.11.2016 7:57:43 TEXT KAUNO KOSKELA AVTALSCHEF S Ö C K E N H E L G S E R S ÄT T N I N G A R N A V I D Å R S S K I F T E T 2 0 1 6 3 4 Söckenhelgsersättningarna vid årsskiftet Avsikten med de kollektivavtalsenliga söckenhelgsersättningarna är att garantera arbetstagaren en normal inkomst också för de veckor då det infaller kyrkliga festdagar eller andra allmänna lediga dagar. Därför betalas söckenhelgsersättning inte om dessa dagar infaller på lördag eller söndag. K L I P P U T O C H S PA R A KO L L E K T I VAV TA L 15 24.11.2016 Söckenhelger som ersätts vid årsskiftet 2015–2016 enligt kapitel 23 i Teknologiindustrins kollektivavtal: ANNANDAG JUL (måndag 26.12) och TRETTONDAGEN (fredag 6.1) STORLEK Timavlönad arbetstagare Åtta timmars lön enligt medeltimförtjänsten (8 x medeltimförtjänsten) Deltidsarbetstagare Timavlönade arbetstagares ersättning multipliceras med antalet regelbundna arbetstimmar under arbetsveckan och den erhållna produkten divideras med talet 40 Vecko- eller månadslönad arbetstagare Ingen separat söckenhelgsersättning utan denne får också för söckenhelgsveckan sin normala lön oavkortad Söckenhelgsersättning betalas också till en arbetstagare som enligt arbetstidsschemat eller i övrigt med sitt samtycke är i arbete på en söckenhelg (övertidsarbete). Utöver detta får arbetstagaren en övertidsersättning om arbetet samtidigt är övertidsarbete samt tillägg för söndagsarbete för helgdagar som i almanackan är märkta med röd färg. Bestämmelserna gällande ÖVERTIDSARBETE, SÖNDAGSARBETE OCH ARBETE UNDER VECKOVILAN finns i 20 kap. i teknologiindustrins kollektivavtal och på motsvarande sätt i arbetstidsbestämmelserna i de övriga avtalsområdenas kollektivavtal. FÖRUTSÄTTNINGARNA Söckenhelgsersättningen betalas om: ➊ Anställningen har fortsatt oavbrutet i minst en månad före söckenhelgen. EXEMPEL Om arbetstagarens anställning har börjat lördagen den 26 .11 är han berättigad till söckenhelgsersättning för annandag jul 26.12. ➋ Arbetstagaren bör ha varit i arbete enligt arbetstidsschemat på antingen sista vardagen före söckenhelgen eller närmast påföljande arbetsdag. EXEMPEL Om man har bestämt att fredag före julafton (24.12) och tisdagen efter annandag jul är arbetstidsutjämningsdagar (pekkanen-dagar), är sista arbetsdagen före söckenhelgerna i arbetstidsschemat (förutsättningsdagen) torsdag 22.12. Närmast påföljande arbetsdag enligt arbets tidsschemat är onsdag 28.12. För att få söckenhelgsersättning för annandag jul bör arbets tagaren enligt arbetstidsschemat vara i arbete på någondera förutsättningsdagen (antingen 22.12 eller 28.12). AHJ1615_24-48.indd 34 Om arbetstagaren underlåter att följa arbets tiden enligt arbetstidsschemat både 22.12 och 28.12, förlorar han rätten till söckenhelgs ersättning. FRÅNVAROTIDEN Om arbetstagaren enligt arbetstidsschemat är skyldig att arbeta också på en söckenhelg och han är frånvarande från arbetet utan godtagbar orsak, betalas ingen söckenhelgs ersättning. I vissa situationer kan arbetstagaren inte eller är inte förpliktad att arbeta på de förutsättningsdagar som berättigar till söckenhelgsersättning. Han eller hon förlorar trots detta inte sin rätt till söckenhelgsersättning om den ersättningsgilla söckenhelgen infaller på: ➊ semester (vinterledighet) ➋ tid för vilken arbetsgivaren betalar lön för ➌ ➍ ➎ sjukdomstid eller moderskapsledighet avlönad frånvaro på grund av ett under 10-årigt barns plötsliga insjuknande såsom avses i kollektivavtalets 31.3 paragraf permittering på grund av produktions mässiga eller ekonomiska skäl som pågått i högst två veckor före söckenhelgen under lagstadgad faderskapsledighet Förteckningen är uttömmande. SEMESTER (oftast vintersemester) Kan bestämmas eller avtalas börja så att det i semesterperioden ingår dagar som enligt semesterlagen inte räknas som semesterdagar. Sådana dagar kring årsskiftet är söndagar, kyrkliga högtider dvs. julafton, juldagen och annandag jul samt nyårsdagen och trettondagen. Om det bestäms eller avtalas att semestern börjar måndag 19.12, innehåller berörda semestervecka fem vardagar enligt semesterlagen (må, ti, ons, to och pe). Om avsikten är att hålla alla sex vintersemester dagar omedelbart efter varandra, fortsätter semestern på tisdag följande vecka. PERMITTERING Söckenhelgsersättningen betalas för tiden för permittering av ekonomiska och produktionsmässiga skäl om söcken helgen infaller på någon av de 15 första kalenderdagarna räknat från första permitteringsdagen. Vidare bör också arbetsvillkoret på en månad vara uppfyllt. EXEMPEL Annandag jul måndag 26.12 Om permitteringen har börjat tidigast måndag 12.12, betalas ersättning. Om permitteringen har börjat tidigare än det, betalas ingen ersättning. Om permitteringen upphör så att arbets tagaren är i arbete enligt arbetstidsschemat på den arbetsdag i arbetstidsschemat som följer efter söckenhelgen (förutsättningsdag), betalas ersättning. Om permitteringen har förverkligats i form av förkortade arbetsveckor betalas ersättningen på normalt sätt oberoende av hur länge detta arrangemang har fortsatt. Övriga avtalsbranscher Malmgruvorna, teknisk service och underhåll och försvarsministeriets arbetsplatser: Avviker inte. Ädelmetallbranschen: För julaftonen, juldagen, nyårsdagen och trettondagen. Anställningsförutsättning 2 mån. Om avvikelser gällande utbetalning, se i branschens kollektivavtal. Plåt- och industriisoleringsbranschen: Avviker inte, förutom att ersättnings grunden är den personliga tidlönen. Bil- och maskinreparationsbranschen: Julafton, juldagen och annandag jul, nyårsdagen samt trettondagen. Åt timavlönad arbetstagare ifall arbetet avbryts under arbetsdagen. Ersättningen är fulla 8 timmars lön enligt medeltimförtjänst. Om andra förutsättningarna, se branschens kollektivavtal. Mekaniska skogsindustrins reparationsbransch: Juldagen, annandag jul och trettondagen ersätts. Förutsättningarna avviker inte. 15.11.2016 7:57:43 24.11.2016 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: ahjo@metalliliitto.fi PAAVO JOKELAISEN KUVA-ARKISTO TEKSTI TERHI FRIMAN KUVAT ANTTI SARAJA WATERCROSS KIINTEISTÖHUOLTAJA PAAVO JOKELAINEN KOTIPAIKKA KITTILÄ HARRASTANUT VUODESTA 2012 15 35 HARRASTUS Vesikrossi on näprääjän laji ■■Paavo Jokelainen, 31, kokeili kaverin suosituksesta vesikrossia nelisen vuotta sitten. Nyt kesät kuluvat kilpaillen ja talvet uutta vesikelkkaa valmistaen. Jokelaisen tallissa Kittilässä on pieni kelkan aihio, josta talven aikana on tarkoitus tehdä paras mahdollinen kelkka kesän 2017 koitoksia varten. Watercross-kelkka on täysin omanlaisensa, ja sillä pääsee veden päällä hyvässä lykyssä 140 kilometrin tuntivauhtia. Jokelainen kertoo, että lajin alkuvuosina järvelle saatettiin mennä kelkkomaan perusmallisella moottorikelkalla. Enää sellaista ei näe, vaan lajia varten tehdään omat täsmäkelkat. – Tämä kelkka ei lunta näe. Vesikelkat toimivat vaativassa lajissa ja ovat ympäristöystävällisiä. Kelkoista ei valu veteen sen enempää bensaa kuin öljyäkään, sillä niissä on hyvät sulut. – Kisan jälkeen voi katsella järven vettä, eikä siellä näy jälkeäkään. Keväällä, kun jäät sulavat ja kausi alkaa, pitää olla hyvässä kunnossa. Ensimmäiset treenit ovat usein tiukat. Vesikelkka ”pieksää kädet ja jalat” alkukaudesta, vaikka salilla olisikin tullut käytyä. AHJ1615_24-48.indd 35 Kilpaileminen on lajin suola. Kesän mittaan Vesikrossia harrastaa tällä hetkellä noin sata käydään seitsemät kisat. suomalaista, ja vesikrossaajat ovat pääasiassa – Päässä pyörii monta eri asiaa, kun odottaa pohjoisen miehiä. Jokelainen naurahtaakin, että rantahiekalla lähtölipun heilahtamista. Kisat kyse on Lapin-hulluudesta. ovat aina kovia ja ne vaativat kuntoa. Koko ajan Vesikrossi saa uusia harrastajia koko ajan. on oltava tarkkana, muuten kelkka uppoaa. Lajia harrastetaan lisäksi Ruotsissa ja Norjassa sekä Yhdysvalloissa, missä se on täysin omanJokelainen on napannut neljän vuoden aikana laistaan. lukuisia palkintoja ja yhden suoJokelainen sanoo, että Suomenmestaruudenkin. Oman koti- ”Watercross on osa paikkakunnan Kittilän SM-kilpailut Lapin hulluutta.” messa laji on kiva myös siksi, että henki on hyvä. Kisoissa toissa kesänä olivat erityisen onnekkaat. Jokelainen sai kolme pokaalia, yhden mitellään, mutta siitä huolimatta ollaan kavereita. kullan, yhden hopean ja yhden pronssin. Näyttävä watercross on myös yleisön mieleen. – Kotikisat ovat aina erityiset. Syke on koholJokelainen on ammatiltaan kirvesmies. Mula, kun ollaan kotimaisemissa. hoksen poika päätyi kymmenisen vuotta sitten Watercrossissa sattuu ja tapahtuu. JokelaiKittilään rakentamaan mökkejä. Viime helminen muistelee, miten kerran kisoissa kelkka ei kuussa Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kultakaivokselle haettiin työntekijää kunnossapitoon. totellut kuljettajaa ja lähti liirtoon. Kelkka heittelehti sinne ja tänne, ja uimareissuhan siitä tuli. Jokelainen haki ja pääsi – ja on hyvin tyytyväinen. Ranteet olivat seuraavana päivänä mustina ja – Hyvä työpaikka ja hyvät tulevaisuuden käsivarret lommoilla. näkymät. Työnantaja ymmärtää kilpailemisen ja Watercross on laji, joka vie mennessään. on joustava. Vesikrossi on kädentaitajalle hyvä laji. – Parisuhteelta tämä vaatii paljon. En viitsi – 90 prosenttia tästä lajista on näpräämistä. edes laskea, kuinka paljon aikaa kuluu tallilla. Puoliso on onneksi hommassa mukana ja käy katsomassa kaikki kisat. Välillä hän kyllä kyselee, että taasko sinne tallille pitää mennä. 15.11.2016 7:57:52 36 TEXT JOHAN LUND FOTO PATRIK LINDSTRÖM 15 Vi har en bra arbetsmiljö och jag trivs med det utmanade jobbet, säger Jonathan Björkell som idag gör intervall service på en Toyota Yaris. Erfarenhet och tyst kunskap väger tungt I takt med att tekniken utvecklas allt snabbare spelar erfarenhet och tyst kunskap en viktig roll på arbetsplatsen. På Porvoon Autotarvike i Borgå garanterar utbildning och långa arbetskarriärer att det inte råder brist på någondera. AHJ1615_24-48.indd 36 A rbetsdagen har nyss börjat på Porvoon Autotarvike och de första bilarna för dagen har körts in i verkstadshallen. Bilmekanikern Jonathan Björkell står redan under en upphissad Toyota Auris som alldeles strax ska genomgå en utförlig intervallservice. – Jag går i princip igenom allt från underredet till bromsarna och så ska ju oljan bytas ut. Jag följer ett detaljerat schema och bilen ska få en grundlig service, säger Jonathan Björkell medan han öppnar korken så att den gamla oljan kan börja rinna ut. På märkesverkstaden görs service och reparationer på Toyotan men företaget har också en korgverkstad och bilförsäljning. Som företagets finska namn antyder erbjuder företaget också reservdelsförsäljning, berättar arbetstagarnas huvudförtroendeman Ron Liljendal som till vardags jobbar som reservdels- och lageransvarig. – Jag svarar i telefonen och säljer reservdelar till kunder vid disken och förser verkstaden med de delar som behövs. Vår egen verkstad är vår viktigaste kund så vi måste se till att de får det de behöver så fort som möjligt så att det inte blir onödig väntetid. Som lageransvarig tar Ron Liljendal också emot försändelser och plockar delar i hyllan. Det gäller att vara noggrann för att hålla ordning på det till synes oändligt många olika både små och stora reservdelarna i lagret. – Vi har ungefär 1 200 olika komponenter i lagret. Cirka 1 000 av dem är sådana som aktivt används, medan de övriga behövs mer sällan. Toyota har ett eget lagersystem enligt vilket de delarna som används oftast är närmast så att det blir så få steg som möjligt. Trots det standardiserade systemet gör jag rapporter varje dag så att jag har en bild av vilka delar som går åt och så ändrar och flyttar jag om i lagret enligt det, förklarar han mellan de välarrangerade hyllorna. Vid sidan av de andra uppgifterna sköter Liljendal också däckhotellet som har blivit en allt viktigare del av verksamheten. – Vi har fyra containers fulla med ringar så vi börjar vara ganska nära vår maximikapacitet. Det har fallit på mig men det är riktigt trevligt att emellanåt komma ut från lagret och gympa lite, säger han och skrattar. PRISBELÖNAD BILVERKSTAD Bilbranschen hör till de branscherna som snabbt känner av konjunktursvängningarna. Det gäller i synnerhet bilförsäljningen men också servicen – och Porvoon Autotarvike är inget undantag. Efter några stramare år säger Ron Liljendal att trenden verkar ha svängt. – Nya bilar går åt men det är ju svåra tider. Men nu verkar det som att det är på väg uppåt igen, men sakta. Överlag beskriver Liljendal situationen på företaget som god. Personalen har minskat något under de senaste åren men man har klarat sig utan uppsägningar tack vare ett par pensioneringar och två arbetstagare som har flyttat vidare. En utbildade sig till besiktningsman och en annan till flygkapten. – Vi satsar mycket på kundbetjäningen. Toyota har ett eget Ichiban-pris som vi har vunnit totalt fem gånger. För att vinna ska man uppnå goda försäljningssiffror, men den viktigaste delen av tävlingen är kvaliteten på kundbetjäningen. Huvudförtroendemannen Ron Liljendal sköter bland annat däckhotellet på Porvoon Autotarvike. Han uppskattar motionen som arbetsuppgiften medför. 15.11.2016 7:58:03 Ron Liljendal hoppas på att deras verkstad ska vinna priset i år igen. – Jag tror att vi uppnår kundbetjäningsmålet också i år men vi får se hur det går med försäljningen, funderar han. DATORERNA HAR KOMMIT FÖR ATT STANNA har desto mer möjliga fel kan de få. Tekniken går så snabbt framåt att man får hålla sig uppdaterad för att hänga med, säger Jonathan Björkell. Arbetsgivaren ordnar regelbundet utbildningsdagar för de anställda för att de ska hinna med i utvecklingen. – Vi skickas alltid på kurs när det kommer ut en ny modell på marknaden. Det är en av de stora fördelarna med att jobba på märkesverkstad, konstaterar han. Arbetsuppgifterna på verkstaden kan i bästa fall vara mycket mångsidiga. Jonathan Björkell medger ändå att det kan bli enformigt att göra INGA KROCKAR ÄR LIKADANA regelbunden intervallservice som ska gå snabbt medan kunden ofta är i knutarna och väntar på Jonathan Björkell har jobbat i över åtta år på att få köra iväg. Han föredrar större reparationsverkstaden men han hör ändå till de nyare förarbeten. mågorna på arbetsplatsen. – Jag föredrar större grejor ”Man får ett öga – Man kan nog säga att det här som får ta tid. Det kan vara att byta för det här så att är en sådan firma som man jobbar kopplingar eller att ta ner hela växlänge på, säger han och hänvisar man ser hur ellådan. Jag tycker speciellt mycket oss till grannhallen. Inne på korgverkstaden bakom om felsökningar med datorn. Det jobbet ska göras.” är mycket arbete och man lär sig väggen meckar korgmekanikern Olavi Granqvist på en skåpbil som har varit alltid något nytt. Det är också mer utmanande och felen är alltid lite olika, säger han. med om en hjortkrock. Bilarna kommer med allt mer tekniska ap– Ytorna måste bytas ut eftersom kofångaren parater och datorerna har kommit till verkstähar spruckit. Själva plåten har inte tagit skada. derna för att stanna. Det var bara en mindre hjort den här gången, – Jobbet är otroligt mångsidigt. Bilarna utmen nu gör det illa åt bilen ändå. Men älgen lämvecklas och tekniken går framåt. Det blir hela nar värre spår, säger Granqvist med över 43 års erfarenhet på företaget. tiden mera elektronik och ju mer teknik bilarna AHJ1615_24-48.indd 37 15 37 24.11.2016 Granqvist började jobba på företaget direkt efter yrkesskolan 1973, först på servicesidan, men sedan 1985 på korgverkstaden. Han säger att jobbet har förändrats på många sätt under hans tid inom branschen. Nuförtiden märks till exempel inte det första snöfallet och den första halkan märkbart på korgverkstaden. – Tidigare var det tvärtom. Jag tror att bilarna har blivit så mycket bättre med alla tänkbara ABS-bromsar och ESP-system, tror Granqvist och får medhåll av korgmekanikern och den långvariga arbetskompisen Mårten Björkell. – Nuförtiden är det faktiskt så att folk krockar oftare på sommaren än på vintern. Det är mera bilar igång då och så krockar man på trånga parkeringsplatser, säger Mårten Björkell som anser sig själv vara ung på firman med sina drygt 38 år på nacken. De är båda överens om att jobbet blir lättare med åren. Mårten Björkell minns att det ibland var knepigt när han började göra korgarbeten men att erfarenheten gör det lättare att tackla nya problem. Minst lika viktigt är den gemensamma, eller den så kallade tysta kunskapen på arbetsplatsen. – Ingen bula eller skada är den andra lik. Det är bra att vi jobbar som ett lag här på arbetsplatsen så att man kan fråga hur de andra har gjort 15.11.2016 7:58:06 38 15 24.11.2016 REDIGERING JOHAN LUND med motsvarande skador tidigare. Vi diskuterar ofta sinsemellan och kollar om någon har ett bättre sätt att reparera något, säger han. – Man får ett öga för det här så att man ser hur jobbet ska göras, inflikar Olavi Granqvist. ANSVARFULLT ARBETE Mårten Björkell jobbar med en personbil som varit med om en krock i en rondell. Han ska försöka rikta plåten runt vänstra bakhjulet istället för att byta ut plåten. På det viset är arbetet lättare, bilen mår bättre och kundens räkning blir mindre. – Det är alltid bättre att rikta än att byta ut plåten, för då hamnar man borra upp och svetsa. Då måste man också se till att alla tätningar håller för annars kan det börja läcka in vatten. Att mekanikerna uppskattar det konkreta och synliga i jobbet på verkstaden går inte ta miste på. Mårten Björkell föredrag korgarbetet Det är ansvarsfullt att reparera krockkuddar och annan säkerhetsutrustning påpekar korgmekanikern Olavi Grankvist som har jobbat över 43 år på bilverkstaden. just för att man med egna ögon kan se resultatet av sin arbetsinsats. – På servicesidan är det ofta så att bilen rul�lar in och ut utan man själv eller kunden märker någon större skillnad. Olavi Granqvist poängterar att en stor del av arbetet också sker under skalet. – Utanpå syns kanske bara en liten spricka i kofångaren, men under skalet kan man hitta vad som helst. Jag skulle säga att över hälften av jobbet är osynligt. Och det är ofta just delen som är det svåra. Jonathan Björkell betonar i sin tur att arbetet också är ansvarsfullt på många sätt. Det handlar inte bara om att fästa hjulen ordentligt. – Man måste komma ihåg säkerhetsaspekten när vi jobbar med tekniken kring till exempel airbagen. Den måste fungera ifall att det händer en olycka. a PATRIK LINDSTRÖM Det bästa med jobbet är arbetskamraterna och att det alltid finns en parkeringsplats på jobbet, säger Mårten Björkell som reparerar skadorna på en personbil som har krockat i en rondell. AHJ1615_24-48.indd 38 VIKARIAT Redaktören Johannes Waris kommer att vikariera Ahjos svenska redaktör Johan Lund under hans föräldra- och pappaledighet från 1.1.2017 till 21.4.2017. 31-åriga Waris har jobbat med frilansuppdrag för FFC:s Löntagaren sedan år 2011. Dessutom jobbar han som nyhetsredaktör på Svenska YLEs radio- och webbredaktion. Lunds föräldraledighet börjar den 1.12.2016. Bestridandet av semesterkarensen framskrider JURIDIK Fackförbunden har tillsammans valt ut fall som man kommer att föra till rätten. Det är frågan om situationer där man har förkortat arbetstagarens semester med 1–6 dagar med hänvisning till arbetstagarens självrisk. Rättsprocessen går först genom de nationella domstolarna och sedan EU-domstolen. Bakgrunden till det hela är den lag som regeringen stiftade i våras som återinför en sex dagars självrisk i fall att arbetstagaren insjuknar under semestern. Enligt lagen är det ändå möjligt att dra in semesterdagar endast i sådana fall där personen har rätt till mer än 24 semesterdagar i året. Facket anser att lagen strider mot europeisk rättspraxis och därför måste hävas. Om arbetstagare har blivit av med semesterdagar på grund av lagen måste dagarna returneras. Om det verkar som att någon medlems semester har förkortats på er arbetsplats på grund av självrisken så är det möjligt att bestrida beslutet. Det innebär i praktiken samma förfarande som i andra anställningskonflikter. På organiserade arbetsplatser ska man föra lokala förhandlingar där man kräver att de förlorade semesterdagarna ska returneras. Om arbetsplatsen är oorganiserad söker man rättshjälp via fackavdelningen. I båda fallen är det skäl att leverera en utredning över att man har begärt att semestern flyttas. Meningsskiljaktighetspromemorian och rättshjälpsansökningarna skickas till förbundets intressebevakning. Om det finns flera fall på samma arbetsplats kan man samla ihop alla fallen i samma mapp. Om du bestrider självrisken för semestern behövs följande uppgifter: ■ Personuppgifter och arbetsplatsen ■ För vilken tid semestern är bestämd ■ När personen insjuknade, hur han meddelade om sjukdomen samt hur han bad om att flytta semestern. ■ Om det inte finns klara bevis för begäran att flytta semestern så kan det vara bra att göra begäran på nytt skriftligt. Då ger arbetsgivaren också det nekande svaret på nytt. ■ Kopia av sjukintyget ■ Utredning över semestertidens lön Mer information: Metallförbundets ansvariga jurist Arto Helenius, arto.helenius@metalliliitto.fi, tel. 020 77 41122 eller 0400 488 228 15.11.2016 7:58:16 Metalls l a v a n n a m e d n e o r t r ö f 016 2 . 2 1 . 1 1.11–3 n i d j l vä oendeMan! förtr ! a t s ö r l Förtroendemannen bevakar arbetstagarnas intressen på din arbetsplats, värvar nya medlemmar samt organiserar arbetstagarna. l Arbetstagare som är organiserade inom Metall väljer förtroendeman på din arbetsplats. l Förtroendemannen jobbar på arbetsplatsen och är medlem i fackavdelningen. l Förtroendemannen representerar fackavdelningen och samtidigt Metall vid förhandlingar med arbetsgivaren. Det kan gälla tillämpning av lag och avtal, hur företaget ska utvecklas samt andra frågor som påverkar förhållandet mellan arbetsgivaren och arbetstagarna. l Förtroendemannen får använda arbetstid för att sköta arbetstagarnas ärenden och intressebevakning. l Du kan kontakta förtroendemannen om du har problem gällande din anställning. www.metalliliitto.fi AHJ1615_24-48.indd 39 15.11.2016 7:58:16 40 T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA 15 24.11.2016 KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton) POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. työnhakijaksi TE-toimistoon. Ansiopäivärahan ensi- ja jatkohakemuksen liitteineen Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. OLE YHTEYDESSÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN työsuhteen päätyttyä Lomautusilmoitus tai lomautustodistus Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta LIITÄ ENSI- JA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa. Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla muusta yritystoiminnasta WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt) POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen arbetssökande till TE-byrån. jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. TA KONTAKT MED ARBETSLÖSHETSKASSAN Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg Tillkännagivande eller intyg om permittering. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd är betalda fram till arbetslösheten. (också stöd som har beviljats för din make/maka) Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. eller pensionsbeslut Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruks verksamhet eller från någon annan företagsverksamhet METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA AHJ1615_24-48.indd 40 15.11.2016 7:58:16 KO U L U T U S 24.11.2016 MURIKAN KOKO VUODEN KURSSIT Murikan kurssit 16.–20.1. Luottamusmiesten peruskurssi H 23.–27.1. Työsuojelun peruskurssi H 30.1.–3.2. Luottamusmiesten peruskurssi H 6.–10.2. Työsuojelun jatkokurssi H (2. vko 13.–17.3. H) 13.–17.2. Paikallinen sopiminen Luottamusmiesten peruskurssi Työsuojelun peruskurssi H 20.–24.2. Luottamusmiesten peruskurssi Edunvalvojan neuvottelutaito Puheviestinnän perusteet – Ilo puhua! Järjestäjäkurssi H (2. osa 27.–30.3. H) 27.2.–1.3. Hyvinvointi työyhteisössä 27.2.–3.3. Tietotekniikan peruskurssi Työsuojelun jatkokurssi H (2. vko 3.–7.4. H) 1.–3.3. Yritystalous 6.–8.3.Some-kurssi 8.–10.3. Komennusmiesten kurssi 6.–10.3. Luottamusmiesten jatkokurssi (2. vko 3.–7.4.) Järjestötoimijan perusteet H 6.3.–2.6. Muutoksen eväät – 3 kk:n kurssi 13.–17.3. Luottamusmiesten peruskurssi (autoala mukana) 15.–17.3. Työntekijän sosiaaliturva 20.–21.3.EWC-kurssi 22.–24.3. Nuorisotoiminta tutuksi 20.–24.3. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten peruskurssi H 27.–31.3. Työsuojelun jatkokurssi (2. vko 24.–28.4.) Opintosihteerikurssi (autoala mukana) 3.–7.4. Luottamusmiesten peruskurssi 10.–12.4. Jäsenhuollon kurssi H 19.–21.4. Yhdenvertaisuus työpaikalla Työaika Autoalan työsuojelun lyhyt jatkokurssi H 24.–28.4. Luottamusmiesten peruskurssi Luottamusmiesten jatkokurssi H (2. vko 29.5–2.6. M) 2.–4.5. Autoalan palkkaustekniikka Työsuojelun täydennyskurssi – Riskien arviointi H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki) M = Osa kurssista järjestetään Murikka-opistolla. NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä kurssihakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi > Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli sesta tuesta saat lisätietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde) sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä. 15 TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMMI KALLIO LEHDEN VÄLISTÄ 41 OTA TALTEEN VICTOR KOKK Hitsaaja, Kevako Oy, Lapinlahti, Iisalmen Metallityöväen ao. 148 Kaikille oikea palkka ”Jos työkaverit kysyvät, osaan sitten vastata.” Työnvaativuusryhmät olivat lapinlahtelaisessa Kevako Oy:ssä päivityksen tarpeessa. Yritys perusti työryhmän selvittämään asiaa, ja pääluottamusmies pyysi hitsaaja Victor Kokkia mukaan edustamaan henkilöstöä. – Se ei ollut aikaisemmin ihan kohdallaan. Mutta lähdettiin siitä, että maksetaan kaikille oikea palkka, Kokk kertoo. Hän ryhtyi tehtävään, mutta koki tarvitsevansa lisää tietoa. Pääluottamusmies vinkkasi, että Murikka-opistossa sitä viisautta jaetaan, ja niin Kokk ilmoittautui palkkatekniikan kurssille. Työnantajakin piti ideaa hyvänä, ja myönsi mielellään vapautuksen hitsaushommista. Viikon mittainen opiskelu antoi lisää itsevarmuutta. – Ajattelin, että jos työkaverit tulevat kysymään minulta palkka-asioita, niin osaan sitten paremmin vastata, Kokk sanoo. Etenkin laskemisharjoitukset olivat hyödyllisiä. – Sellaisia käytännön esimerkkejä työpaikoilta. Mietittiin näitä ryhmässä ja itsekseen. Kurssilla tuli myös esille, mistä työnantaja voi maksaa ja millaisista asioista kannattaa maksaa. Kurssi oli kaiken kaikkiaan ”sopivan vaikea”. Kokkin kohdalla lisähaastetta toi se, että hänen äidinkielensä on venäjä. Petroskoista muuttanut mies on kuitenkin asunut jo kahdeksan vuotta Suomessa ja hankkinut kielitaidon, jolla opiskelukin onnistuu. METALLILIITTOLAISEN O M A O P I S TO – M U R I K K A W W W. M U R I K K A . F I T Y Ö E L Ä M Ä N AHJ1615_24-48.indd 41 K A N S A N O P I S T O 15.11.2016 7:58:19 ArcticZone ArcticCity ArcticPro Suositun pilkkihaalarin nykyaikaistettu ja parannettu versio. Taskut toukkapurkille, painoille ja koukuille, paikat naskaleille. Teipatut saumat kännykkätaskut kahdelle lämpötilalle, tuulilukot lahkeissa, henkselit, ventilaatiot kainaloissa ja kyljissä. Vyöhykkeittäinen pintakangas, erikoiskestävä kuluvissa paikoissa. Rannesuojat hihoissa, sivuvetoketjut lanteille asti. Reilut reisitaskut, säätövyö. Uusi ArcticPro -malli nostaa tämän pilkkimiesten ja -naisten suosiman huippuhaalarin riman uudelle tasolle. Talven yleispuku. Kaksiosaisena soveltuu hyvin arkikäyttöön mutta myös kelkkailuun, pilkkipuvuksi, vuokrakäyttöön kelkkavuokraamoille jne. Takin säätövyön ansiosta puku sopii monen mallisille käyttäjille. Kolme kännykkätaskua eri lämpötiloille. Irrotettava huppu, lumilukot takissa ja housuissa. Vyöhykkeittäinen pintakangas kulumisen estämiseksi. Rannesuojat hihoissa. Kiinteä 50 g vuoraus ja 500 denierin pintakangas, jossa 5000 mm vesipilari. Housut vettähylkivät ja tuulta estävät, varustettu verkkovuorilla ja viimanesto/lumilukoilla. Takki Housut 195 € 159 € 279 € VERKKOKAUPPA ColdProtectWear Lämpimät ja mukavat. Tutkitut ja testatut. R Parasta päälle talven töihin ja harrastuksiin Hopeanvärinen pintamateriaali pakkasessa kovettumatonta erikoiskangasta. Takissa 75 g toppaus ja 600 denierin kangas. Irrotettava huppu ja kiinteä vuori. Edessä vetoketju ja tarrakiinnitteinen tuulisuoja. Päävetoketjut laadukkaat YKK-vetoketjut. Takin helmassa ja hihoissa tarrakiristys, hupussa ja vyötärössä säätönauha. Kauluksen sisäpinta fleecepehmustettu, hihojen sisäpuolella kangasresori. Takissa turvarengas, perusheijastimet ja heijastava kanttausnauha. 150 g toppauksella ja 600 denierin kankaalla varustetuissa housuissa korkea, elastinen vyötärö. Polvissa ja takapuolessa kalvollinen lämpöpehmuste. Tarvikerenkaat, kiinteät henkselit ja mahdollisuus pitää vyötä. Lahkeissa viimanesto/lumilukot ja sivuvetoketjut. Takki Housut 255 € 195 € ti s o lp sti e h • ea sesti p o • n rvalli • tu www.wild.fi WILD LAPLAND PRODUCTS OY • Korkeantie 26 • 95420 Tornio • puh. 0207 120 170 • office@wild.fi AHJ1615_24-48.indd 42 15.11.2016 7:58:22 ColdProtectWear Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia. Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi KOKOUKSIA Helsingin pelti- ja vaskiseppien ao. 27:n veteraanien kokous ke 14.12. klo 12 Metallin ao. 5:n toimistolla, Saariniemenkatu 4, Helsinki. Tervetuloa joulukahville ja suunnittelemaan ensi vuoden toimintaa. Tiedustelut: E. Karppinen, puh. 040 515 1395. Mikkelin Auto- ja Konealan ao. 71:n veteraanit kokoontuvat joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 14 osaston toimistolla, Ristimäenkatu 29. Kahvitarjoilu. Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanijaoston syyskokous tiistaina 13.12. klo 12 ao:n huoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs. Valinnat työvaliokuntaan. Tervetuloa uudetkin veteraanit toimintaan mukaan! Kahvitarjoilu. Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:n veteraanien joulukahvit ma 12.12. klo 12 ao:n toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs. Pieni paketti mukaan joulupukkia varten. Iisalmen teletyöntekijäin ao. 107:n kokous to 29.12. klo 18 Caverionin toimistolla, Pitkälahdenkatu 1, Iisalmi. Käsitellään ammattiosaston sääntömuutokset. Toimikunta kokoontuu klo 17.30. Turun Autokorityöväen ao. 270:n eläkeläisten kuukausipalaveri maanantaina 5.12. klo 13 ravintola Verkahovissa. Ilmoittautumisia Gdanskin-matkalle otetaan vastaan. Matka on huhtikuun loppupuolella pääsiäisen jälkeen. Ennakkomaksu 150 €/hlö maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Myös seuralaisella mahdollisuus osallistua matkalle. Passin sivusta tarvitaan kopio, mistä näkyy koko nimi ja syntymäaika. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anssi Junnila, puh. 0400 861 096 tai anssi.junnila@gmail.com. SYYSKOKOUKSIA Ammattiosaston sääntömääräisessä syyskokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen! Ammattiosastot vahvistavat liittokokouksen päättämät ammattiosaston säännöt joko ehdokkaidenasettelukokouksessa tai syyskokouksessa. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1: ke 30.11. klo 18 toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3, Turku. Kahvitarjoilu. Kalajoen Metallityöväen ao. 259: la 26.11. klo 130 Hotelli Rantakallassa. Esillä myös ammattiosaston sääntömuutokset. Kokouksen jälkeen ruokailu. AHJ1615_24-48.indd 43 Etelä-Pohjanmaan auto- ja konealan ao. 434: la 19.11. klo 16 Petri Ylätalon luona, Tuomaantie 3 A 2, Hyllykallio. Kokouksen jälkeen ruokailu. TIEDOTUKSIA Lahden metallityöväen ao. 23:n toimiston yhteystiedot: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti, puh. 03 751 1108, metalli23@metalli23.fi, www.metalli23.fi. Toimisto auki ma, ti, ke klo 10–16.30. Torstaina ja perjantaina toimisto kiinni. Poikkeus: ma 5.12. ja ti 6.12. toimisto kiinni. Postiluukusta sisään laitetut päivärahahakemukset lähetetään eteenpäin työttömyyskassalle. Turun metallityöväen ao. 49:n toimisto, Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, on suljettuna ma 5.12. ja 27.–30.12. Muuten aukioloajat ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17. Virtain metallityöntekijät ao. 349 kustantaa jäsenen teatterilipun Ähtärin Matkailun tuottamaan musikaaliin Hääkeikka. Jäsenelle lippu on ilmainen, seuralaisen lippu ryhmälipun hinnalla 20 €, tarjoilut eivät sisälly hintaan. Lippujen varaus numerosta 044 7310114/ Ähtäri Zoo Resort. TAPAHTUMIA Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n lasten joulujuhlat la 3.12. klo 12–15 Ykköspirtillä, Ruissalon Puistotie 629, Turku. Puuroa, leikkiä ja laulua. Joulupukki jakaa lapsille yllätyspussin. Ilmoittautumiset 28.11. mennessä toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku, puh. 02 469 1410. Tampereen Metallityöväen ao. 7:n naisille pikkujoulutapahtuma la 17.12. SAK:n saunalla, Rautatienkatu 10, Tampere. Seminaari klo 11–14, aiheena naiset yhteiskunnassa ja kuntavaalit 2017. Seminaarin vetäjänä Metalliliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. Seminaarin jälkeen klo 14–15 tuolijooga, kaikille sopiva joogakurssi, vetäjänä Ulla Karhapää. Sauna on lämmin klo 15 alkaen, omat pyyhkeet mukaan. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen 1.12. mennessä toimisto@metalli7.fi tai puh. 03 223 0013. Lahden metallityöväen ao. 23: Työttömien joulubuffet-ruokailu joulua edeltävällä viikolla. Tule noutamaan ruokakuponki toimistolta, Aleksanterinkatu 34 A, ma–ke klo 10–16.30. Kupongin saamisen edellytyksenä Metalli 23:n jäsenyys ja saat työttömyyspäivärahaa joko Metallin työttömyyskassalta tai Kelasta työmarkkinatukea. 24.11.2016 15 43 ti T O I M I N TA Toimita ilmoituksesi viimeistään 1.12. 8.12. 12.1. Ahjo 16 (ilmestyy 15.12.) Ahjo 1/2017 (ilmestyy 5.1.) Ahjo 2/2017 (ilmestyy 26.1.) Ao. 23:n veteraanijaoston päiväretki Fazerilaan ke 14.12. Lähtö Marolankadulta klo 9.30, paluu klo 15.30. Hinta 30 € sisältää kuljetuksen ja lounaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 30.11. mennessä osaston toimistolle, puh. 03 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi. Turun metallityöväen ao. 49:n koko perheen puurojuhla la 3.12. klo 11–14 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86, Turku. Ohjelmassa mm. taikuri Joni Suvanto, veteraanien kuoro Ritspiikki ja lapsille ja lapsenmielisille mm. askartelua Länsirannikon pioneerien kanssa. Joulupukkikin saattaa tulla vierailulle. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 25.11. mennessä joko toimis tolle puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen@metalli49turku.fi. Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien laivaristeily Ruotsiin 7.–8.2.2017. Lähtö tiistaina klo 18.45 Salon torilta ja klo 19 Halikosta. Paluu keskiviikkona heti laivan saavuttua Turkuun. Hinta 45 €. Ruokailu ja pullakahvit. 2 henkilöä/ hytti. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 10.1. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi myös osaston toimistolle. Mikkelin metallityöväen ao. 61:n 22h-risteily Tallinnaan 21.–22.1. Risteilyhinnat A4-hytissä 79 €/hlö, A3 89 €/hlö ja A2 99 €/hlö. Oma bussikuljetus Mikkelistä, hinta 40 €. Ilmoittautuminen viimeistään 13.12. osaston toimistolla, Savilahdenkatu 5–7. Ao. 61:n pikkujoulut la 10.12. klo 12–16 toimistolla, Savilahdenkatu 5–7. Tarjolla glögiä ja pikkupurtavaa. Lieksan metallityöväen ao. 153:n pikkujoulu pe 2.12. klo 19 Hotelli Puustellissa. Ilmoittautumiset Pekka Voutilaiselle, puh. 050 433 5695. Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n veteraanien puurojuhla to 8.12. klo 15–18 Puistokulmassa. Ilmoittautumiset 1.12. mennessä pertti.oksman @gmail.com, puh. 050 342 3920. Forssan metallityöväen ao. 179:n veteraanien pikkujoulu to 1.12. klo 12 toimistolla. Tarjolla puuroa, joulutorttuja, piparia ja kahvia sekä arpajaiset. Ottakaa pieni joululahja mukaan, max 5 €. Tervetuloa nauttimaan yhdessäolosta. Viitasaaren Metallityöväen ao. 197:n jouluruokailu 9.12. klo 19 Pihkurissa. Ruokailun hinta osaston jäsenille 5 € ja seuralaiselle 10 €. Maksua ei palauteta vaikka osallistuminen peruuntuisi. Ilmoittautumiset 2.12. mennessä Jouni Kauppiselle, puh. 050 514 5126. 15.11.2016 7:58:23 44 15 24.11.2016 T O I M I N TA LIITON KESKUSTOIMISTO JA ALUETOIMISTOT ovat kiinni maanantaina 5.12. ■ Jäsenrekisterin ja edunvalvonnan päivytystä ei ole. Metallityöväen Työttömyyskassa toimii normaalisti, lukuun ottamatta aluetoimistojen asiakaspalvelua, joka on suljettu. ■ Puhelinpalvelu on avoinna. FÖRBUNDETS CENTRALKONTOR OCH REGIONKONTOREN är stängda måndag 5.12 ■ Medlemsregistret och intressebevakningen jourar inte. Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa håller öppet normalt, förutom regionkontorens kundservice som är stängd. ■ Servicenumret svarar normalt. Ao. 197:n matka la 17.12. Kuopion Matkukseen. Matka järjestetään, jos osallistujia on vähintään 20. (Seuraa osaston kotisivuja.) Matka on osaston jäsenille ja perheen alle 18-vuotiaille lapsille ilmainen, muille perheenjäsenille hinta 10 €. Maksua ei palauteta, vaikka osallistumisen peruuntuisi. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset 2.12. mennessä Sanna Paatelaiselle, puh. 0500 644 872. Kainuun auto- ja konealan ao. 419:n pikkujoulu la 10.12. Aloitetaan klo 17 hohtokeilauksella Puistossa, Lönnrotinkatu 1 d, Kajaani. Kolme parasta palkitaan! Keilauksen jälkeen klo 18.30 jouluruokailu Puistossa. Hinta jäsenille ja seuralaisille 10 €/henkilö. Ilmoittautumiset ja maksut 25.11. mennessä Seija Kemppaiselle puh. 050 566 3059, tili FI92 8000 1979 3682 07. KOULUTUSTA Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n iltakurssi pe 16.12. klo 17–20 Puistokulman sauna osastolla, Talkootie 4. Aiheena liittofuusio, vetäjänä Ville Kari. Tilaisuudessa tarjolla ruokaa ja saunomista. Ilmoittautumiset 13.12. Mika Laaksoselle, puh. 050 4088 577 tai mika.laaksonen@alfalaval.com. Meille on tärkeää, että perheenjäsenet viettävät aikaa AHJON AIKATAULU 2017 yhdessä. osastoilmoituksille Toimita ilmoitukset viimeistään nro ilmoitukset ilmestyy perillä (torstai) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 8.12.20165.1. 12.1.26.1. 2.2.16.2. 23.2.9.3. 16.3.30.3. 6.4.20.4. 27.4.11.5. 16.5. (ti)1.6. 8.6.22.6. 27.7.10.8. 17.8.31.8. 7.9.21.9. 28.9.12.10. 19.10.2.11. 9.11.23.11. 30.11.14.12. Tuhannet perheet ovat löytäneet yhdessäolon ja liikunnan riemun perhejaksoillamme. Perheesi voisi olla tänä vuonna yksi heistä. Perheiden 1.askel-hyvinvointijaksojen ohjelmasisältöihin ja ajankohtiin tutustumalla löydät perheellesi mieluisimmat vaihtoehdot. AHJ1615_24-48.indd 44 Tutustu ja hae jaksoille osoitteessa pht.fi 15.11.2016 7:58:27 T I L A A V S E I M S U M A T T O U L 12.2016 n i l l a t e M . 1 3 – . 1 1 . 1 a M o e ! i s t s i e l h a e v i M s u M a t t o lu ! ä t s e ään l Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden edunvalvoja, jäsenhankinnan ja järjestäytymisen ykköslenkki. l Luottamusmiehen saavat valita keskuudestaan työpaikkasi Metallin sopimusalan järjestäytyneet työntekijät. l Luottamusmies on työpaikan työntekijä ja ammattiosaston jäsen. l Luottamusmies on Metalliliiton ammattiosaston edustaja, kun työnantajan kanssa neuvotellaan sopimusten ja lakien soveltamisesta, yrityksen kehittämisestä tai muista työntekijöiden ja työnantajan väleihin vaikuttavista asioista. l Luottamusmies saa käyttää työaikaa työntekijöiden asioiden ja etujen hoitamiseen. l Luottamusmieheen voit olla yhteydessä missä tahansa ongelmassa, joka liittyy työsuhteeseesi. www.metalliliitto.fi AHJ1615_24-48.indd 45 15.11.2016 7:58:28 46 15 24.11.2016 O I VA L L U S pa i N ttu e K & e o J ni nii a K WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1A, 2B, 3C, 4A VAIKEUSASTE 2+/3 PENTTI OTSAMO AHJ1615_24-48.indd 46 15.11.2016 7:58:32 47 TYYLI VALIMOTYÖNTEKIJÄ Jorma Honkanen TYÖPAIKKA Uudenkaupungin Rautavalimo Oy KOTIPAIKKA Uusikaupunki KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ AHJ1615_24-48.indd 47 15.11.2016 7:58:34 LA2 – Posti Oy AHJ1615_24-48.indd 48 15.11.2016 7:58:35
© Copyright 2024