1. No category

KOKKOLAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI
KARLEBY STADS INFORMATIONSTIDNING
4•2016
SOITESSA POTILAS
KESKIÖSSÄ
s. 3
VANHUSPALVELUISSA
TUETAAN KOTONA ASUMISTA
s. 4
SUNTIA KEHITETÄÄN
ASKEL KERRALLAAN
s. 6
PÄÄKIRJOITUS • LEDARE
Rauhoittumisen hetkiä
Dags att koppla av
Joulun aika tuo monille tarpeellisen hengähdystauon
vuoden kiireisiin. Silloin voi olla läheisten kanssa, käydä
konserteissa, harrastaa liikuntaa tai vain oleilla ja nauttia
wtunnelmasta. Kokkolassa tekemistä riittää, siitä kertoo
vastavalmistunut kysely kunnan palveluista.
Asukkaat Kokkolassa arvostavat kunnan palveluja ja
käyttävät niitä paljon. Toiminta ja tekijät tunnetaan ja
heihin luotetaan. Haasteena niin täällä kuin muuallakin
on talous, miten tehdä palvelut hyvin, tehokkaasti ja taloudellisesti. Näitä asioita joudutaan ratkomaan tarkalla
otteella. Tavoitteena on kuntalaisten ja alueen hyvinvointi ja menestys jatkossakin.
Kuntapalvelututkimus kertoo, että kokkolalaisten palvelujen käyttäjät ovat niihin yleensä ottaen tyytyväisiä.
Monissa kohdin annetaan ihan parhaita arvioita muihin
kuntiin nähden. Toivomuksia silti edelleen on, ja
kunnan menojen hallinta tuo haastetta lähivuosiin.
Joulun ja uudenvuoden aikana saa pysähtyä ja
nauttia hyvillä mielin niistä antimista, joita kaikkialla on
tarjolla. Raikas ilma, puhdas vesi ja hyvät ulkoilureitit –
siinä joitakin hyvinvoinnin lähteitä jokaiselle joulun aikaan ja tulevana vuonna.
Hyvän uuden vuoden toivotuksin
För många erbjuder jultiden en efterlängtad möjlighet att
ta igen sig efter ett brådskande år. Då har man tid att umgås
med sina närmaste, gå på konserter, motionera eller bara
vara och njuta av stämningen. Det finns mycket man kan
göra i Karleby om man vill tro på resultatet av en nyligen
gjord enkät om kommunens tjänster.
Invånarna i Karleby värdesätter kommunens tjänster och
utnyttjar dem flitigt. Verksamheten och aktörerna är bekanta
och man litar på dem. En utmaning såväl i vår stad som på
andra orter är ekonomin, dvs. hur tjänsterna kan produceras
bra, effektivt och ekonomiskt. Det är dessa frågor vi måste
överväga noggrant. Målet är kommuninvånarnas och regionens välfärd och framgång även i fortsättningen.
Av undersökningen om kommunens tjänster framgår att
de som använder tjänsterna i Karleby i allmänhet är nöjda
med dem. Det är många tjänster som får högsta betyg jämfört med andra kommuner. Visst finns det fortfarande önskemål, och kontrollen över kommunens utgifter medför utmaningar de närmaste åren.
Under jul och nyår har man tid att stanna upp och med
gott samvete njuta av allt som finns till buds. Frisk luft, rent
vatten och fina friluftsleder är exempel på källor till välmåga
under jultiden och inkommande år.
Med önskan om ett gott nytt år
Timo Mämmi
Kansliapäällikkö
Kanslichef
JULKAISIJA / UTGIVARE
TOIMITUSKUNTA / REDAKTION
Kokkolan kaupunki / Karleby stad
PL / PB 43, 67101 Kokkola / Karleby
Puh. / Tfn (06) 828 9111
www.kokkola.fi
Päätoimittaja / Chefredaktör
Virpi Viertola
Kaupungin viestintäryhmä /
Ulkoasu ja taitto / Design och ombrytning
Stadens kommunikationsgrupp
Oy Fristyle Ab
Sähköposti / E-post viestinta@kokkola.fi Painopaikka / Tryckeri
Premedia Helsinki Oy
Tuottaja, toimittaja /
Painosmäärä / Upplaga 24 300
Producent, redaktör
T:mi CommJob, Jorma Uusitalo
ISSN 2242-5888 (painettu / tryckt)
Kuvat / Foton
ISSN 2242-5896 (verkkolehti / nättidningen)
Teemu Hujanen
2 • Kokkola.fi
Käännökset ruotsiksi /
Översättningar till svenska
Kaupungin kielipalvelut / Stadens språktjänster
Kannen kuva / Pärmbild
Mannerheiminaukiolle on pystytetty joulukuusi vuodesta 1905 lähtien. Tämänvuotinen
joulupuu on yksityispihalta kantakaupungista
Pihlajatieltä. Kaupunki kuljetti ja laittoi
puun paikoilleen, Kokkolan Energia huolehti
valaisun.
En julgran har lyst upp Mannerheimplatsen
ända sedan år 1905. Årets julgran kommer från
en privat gård på Rönnvägen i centrala Karleby.
Staden transporterade och reste granen medan Karleby Energi skötte belysningen.
- Moniammatilliset hoitopolut
takaavat jokaiselle asiakkaalle
hänelle parhaan ratkaisun, sanovat
palvelualuejohtajat Annika Ollikainen vastaanottopalveluista (vas.)
sekä Kaija-Riitta Suonsyrjä päivystys- ja diagnostiikkapalveluista.
Potilas keskiössä
Potilaslähtöisyys, avohoitoisuus, tasavertaisuus ja korkea
laatu. Erityisesti näitä asioita
painottaa ensi vuoden alussa
toimintansa aloittava KeskiPohjanmaan sosiaali- ja
terveyspalvelukuntayhtymä
Soite.
Vastaanottopalvelut ovat Soiten näyteikkuna. Kun vaikkapa pitkään jatkunut selkäkipu pakottaa kuntalaisen ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen, hän haluaa
sujuvaa ja ammattitaitoista palvelua. Soitessa paras ratkaisu asiakkaalle räätälöidään
moniammatillisilla hoitopoluilla.
- Potilaalle tärkeintä on se, että hän saa
nopeasti avun siltä ammattilaiselta, jolla on
paras osaaminen juuri hänen vaivaansa, sanovat Soiten terveyden ja sairaanhoidon
toimialuejohtaja Pirjo Dabnell ja vastaanottopalveluiden palvelualuejohtaja Annika
Ollikainen.
Selkäongelmissa vaihtoehtoja voivat lääkärin ohella olla esimerkiksi fysioterapeutti
tai asiantuntijasairaanhoitaja.
- Palvelua parantaa lisäksi digitalisaatio.
Sen avulla tietotaito saadaan potilaan luo
ilman, että hänen pitää kiertää monessa eri
pisteessä, Dabnell jatkaa.
Puhelinsoitto on yleisin ja suositeltavin
tapa ottaa yhteyttä vastaanottopalveluun.
Tuossa vaiheessa asiakkaalle tehdään hoidontarpeen arviointi sekä päätös hoidon
kiireellisyydestä tai kiireettömyydestä.
Hänet saatetaan määrätä etukäteen laboratoriokokeisiin, jolloin koetulokset ovat käytettävissä lääkärin vastaanotolla.
- Jos asia voidaan hoitaa konsultoimalla
lääkäriä sekä antamalla omahoito-ohjeet
kotiin, potilaan ei tarvitse tulla lainkaan henkilökohtaisesti paikalle. Silloinkaan ei tarvitse tulla vastaanotolle, kun potilaalle määrätään sähköinen resepti laboratoriokokeiden perusteella, Annika Ollikainen
kertoo esimerkkejä siitä, kuinka palvelusta
tehdään entistä joustavampaa ja tehokkaampaa.
Uusi tapa toimia helpottaa niiden ihmisten löytämistä, jotka tarvitsevat paljon
palveluita. Hekin hyötyvät moniammatillisuudesta.
- Kun paljon palveluita tarvitsevalle tehdään oma hoitoväylä, on tärkeää saada mukaan kolmas sektori. Esimerkiksi yksinäisyys
on asia, joka tulee usein esille näissä yhteyk-
sissä. Siinä vaiheessa kun integroitu palvelusysteemi toimii käytännössä, moniammatilliseen tiimiin toivottavasti kuuluu
kolmannen sektorin lisäksi niin sosiaalitoimen, psykiatrian kuin kuntoutuksen
asiantuntijoita, Dabnell ja Ollikainen sanovat.
Vastaanottotoiminnassa aiotaan avata
ajanvarauskirjat koko Soiten alueella. Silloin
asiakas ei ole enää sidottu johonkin tiettyyn
toimipisteeseen. Tällä hetkellä ei-kiireellisissä tilanteissa pääsyä oman tiimin vastaanotolle voi joutua odottamaan jopa
viikon. Ajanvarauksen avautuessa asiakas
pääsee asioimaan joustavasti siihen Soiten
toimipisteeseen, missä aikoja on sillä hetkellä vapaana.
Vastaanottoaikoja pyritään pidentämään
kello 18:aan asti moniammatillisuutta hyödyntämällä. Ensi vuoden alusta lisäksi ensihoidon kapasiteetti ja osaaminen ovat esimerkiksi kotihoidon ja Soite-asemien
käytössä.
- Vaikka kaikki asiat eivät toteudu heti ensi
vuoden alusta ja liikkeelle lähdetään pienin
askelin, suunnitelmat ovat kauaskantoisia.
Lähdemme hakemaan määrätietoisesti kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta ilman,
että ihmiset menettävät oikeutta lähipalveluihin, Dabnell toteaa.
Kokkola.fi • 3
Vanhuspalveluissa tuetaan
kotona
asumista
Vanhuspalveluiden kehittämistä ohjaavat valtakunnalliset
palvelurakennetavoitteet. Keski-Pohjanmaalla tavoite on,
että vähintään 92 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotonaan.
Vuonna 2010 kyseinen luku oli Kokkolassa 88 prosenttia,
ja tällä hetkellä se on lähes tarkalleen 92 prosenttia.
- Kokkolalle hyvä tavoite on 93 prosenttia,
koska meillä on iso ruutukaava-alue, eli asumistiheys on erilainen kuin harvaan asutuilla
alueilla, sanoo vanhustenhuollon palvelujohtaja Maija Juola.
Valtakunnallista tavoitetta kohti edetään
muuttamalla ympärivuorokautisen palvelun
toimipisteitä kokonaan tai osittain senioriasumista varten. Näin tapahtuu niin Kruunupyyssä kuin Kannuksessa, Halsualla, Lestijärvellä ja Vetelissä.
Juola kertoo, että hyvä esimerkki senioriasumisesta on Kuusikumpu Kiviniityssä.
Kuusikummussa vanhukset asuvat vuokrasuhteessa, ja heille järjestetään tuki- ja hoitopalvelut kotihoidon toimintamallin mukaisesti
4 • Kokkola.fi
- Kokkolassa olemme kehittäneet samanaikaisesti kotihoidon toimintaa. Kotihoidon optimoinnilla saamme asiakkaan palvelutarpeen ja hoitajan osaamisen kohtaamaan
entistä paremmin.
Kotihoidon moniammatillinen kuntoutumisyksikkö on Juolan mukaan timantti, jota
hiomalla Kokkolassa on saatu valtakunnallisesti erinomaisia tuloksia.
Yksikkö perustettiin reilu vuosi sitten. Kokemukset osoittavat, että neljän viikon tehokuntoutus asiakkaan omassa kodissa lykkää
ikäihmisten palveluasumisen ja runsaan kotihoidon tarvetta.
- Vuoden aikana kuntoutumisjakson kävi
läpi sata vanhusta, eikä yksikään heistä jou-
Kuusikumpu Kiviniityssä on hyvä
esimerkki senioriasumisen
muodosta, jossa asukkailla on
mahdollisuus monenlaiseen
yhdessä tekemiseen.
tunut ympärivuorokautisen hoidon tai sairaalahoidon piiriin. Tätä toimintaa laajennetaan
ehdottomasti. Se tukee hyvin Soiten arvoja ja
periaatetta ihmisestä keskiössä samoin kuin
tavoitetta kotona asuvien yli 75-vuotiaiden
määrästä, Juola jatkaa.
Vanhukset ja heidän omaisensa ovat kokeneet palvelun erinomaiseksi, koska vanhus
on kuntoutunut omassa kodissaan samaan
tai parempaan kuntoon kuin ennen sairaalahoitoa. Henkilöstökin on kokenut työn mielekkääksi.
- Euroissa mitattuna hyödyt olivat merkittävät, sillä kuntoutuksella saavutettiin 1,9 miljoonan euron nettosäästö suhteessa aikaisempaan toimintaan, Juola kertoo.
Toimeentulotuki kunnilta
Kelan hoidettavaksi vuoden alussa
Perustoimeentulotuki siirtyy koko maassa
kunnilta Kelan hoidettavaksi ensi vuoden
alussa 1. tammikuuta. Kokkolassa Kela vahvistaa asiakasneuvontaansa muutosvaiheen
ajaksi.
- Kelan toimistossa aloitti joulukuun alussa
palveluopastaja, koska vuodenvaihteessa
toimistoon voi syntyä ruuhkia. Hän neuvoo
asiakkaita sekä verkkopalvelun että muiden
asiointikanavien käytössä, kertoo pohjoisen
asiakaspalveluyksikön päällikkö Anna-Liisa
Uusitalo Kelasta.
Uusitalon mukaan verkossa asiointi lisääntyy nopeasti. Pohjoisella alueella yli 60
prosenttia hakemuksista lähetetään sähköisessä muodossa. Liitteetkin voi toimittaa
sähköisesti esimerkiksi kännykkäkameralla
otettuna kuvana.
- Asiakkaalla on mahdollisuus varata netissä myös puhelinaika. Silloin Kelasta soitetaan sovittuna aikana ja käydään läpi asiakkaan kokonaistilanne. Samalla otetaan
tarvittaessa vastaan suullinen hakemus.
Toimeentulotuen paperihakemuksia Ke
Jatkossa toimeentulotukea
haetaan Kelalta ja täydentävää
tukea kunnalta.
lalle on saanut lähettää joulukuun alusta
lähtien, ja 12. joulukuuta alkaen käytössä on
lisäksi sähköinen haku.
Kunnan sosiaalitoimi voi myöntää edelleen täydentävää ja ehkäisevää toimeentu-
lotukea. Myös Kokkolassa toimitaan jatkossa
näin.
Lisätietoa muutoksesta löytyy Kelan verkkosivuilta osoitteesta www.kela.fi/toimeentulotuki
FPA tar över utkomstödet Allt flexiblare tillgång till
social- och hälsoav kommunerna
Från ingången av nästa år övergår betalningen av grundläggande utkomststöd från kommunerna till FPA. FPA i Karleby stärker sin kundrådgivning under övergångsfasen.
- Vi fick en servicehandledare i början av december till FPA:s kontor,
eftersom man kan anta att det blir rusning i kontoret vid årsskiftet.
Handledaren ger kunderna guidning både i användningen av nättjänster och i andra ärendehanteringskanaler, berättar Anna-Liisa Uusitalo, chef för Norra kundserviceenheten.
Enligt Uusitalo ökar den elektroniska ärendehanteringen snabbt. I
FPA i Norra Finland skickas över 60 procent av områdets ansökningar i
elektronisk form. Även bilagorna kan sändas elektroniskt genom exempelvis ett foto som tagits med smarttelefonens kamera.
- Kunderna kan också boka en telefontid på nätet. Då ringer någon
från FPA upp kunden på överenskommen tid och samtidigt går man
igenom kundens situation som helhet samt tar vid behov emot en
muntlig ansökan.
FPA har tagit emot utkomststödsansökningar i pappersform sedan
början av december, och fr.o.m. 12 december kan även elektroniska
ansökningar göras.
Kommunens socialväsen kan fortsättningsvis bevilja kompletterande och förebyggande utkomststöd. Mera information finns på
FPA:s webbsidor på adressen: www.kela.fi/web/sv/utkomststod
vårdstjänster
Mottagningstjänsterna är Soites skyltfönster. Då en
kommuninvånare med exempelvis långvariga ryggsmärtor måste kontakta hälsocentralen förväntar sig
patienten flexibel och yrkeskunnig service. I Soite
skräddarsys den bästa vården för patienten med
branschövergripande vårdstigar.
- Det viktigaste för patienten är snabb vård av en
sakkunnig som känner bäst till det aktuella problemet, säger Pirjo Dabnell, Soites verksamhetsområdeschef inom hälso- och sjukvårdstjänster, och Annika Ollikainen, chef för mottagningstjänsternas
serviceområde. Det vanligaste och också mest rekommenderade sättet är att ringa upp mottagningstjänsterna . I det skedet bedöms klientens behov av
vård och fattas beslut om hur brådskande vården är.
Det nya verksamhetssättet gör det lättare att upptäcka de människor som är i behov av mycket service.
Man strävar efter att också förlänga mottagningstiderna till kl. 18 genom att utnyttja mångprofessionaliteten.
Kokkola.fi • 5
Suntia kehitetään
askel kerrallaan
Kaupunkikuvaan olennaisesti kuuluvan Suntin
kunnostaminen puhuttaa kaupunkilaisia sukupolvesta
toiseen. Madaltumisesta kärsivä kaupunginsalmi ruopattiin
ensimmäisen kerran jo 1800-luvun alkupuolella. Suntin
kehittäminen on laaja kokonaisuus, jota tukee pitkän
aikavälin kehittämisohjelma.
Suntin rantaraitit ovat kuntalaisten
mieluisimpia ulkoilupaikkoja
Kokkolassa.
6 • Kokkola.fi
Suntiin liittyy paljon tarinoita. Niistä yksi
kertoo pietarsaarelaisesta, joka matkasi Niagaran putouksille itäiseen Pohjois-Amerikkaan. Muiden matkalaisten pidätellessä henkeään vaikuttavan näkymän edessä
pietarsaarelainen totesi, että putoukset voisivat tehdä häneenkin vaikutuksen, ellei hän
olisi jo ehtinyt nähdä Suntia.
Suunnitteluinsinööri Minna Väisänen teknisestä palvelukeskuksesta tietää Suntin
olevan suosittu puheenaihe. Hän laati neljä
vuotta sitten ensimmäisen luonnoksen kaupunginsalmen järjestelmällisestä kehittämisestä.
- Suntin kehittäminen on jatkuva prosessi,
joka huomioidaan kaavoituksesta lähtien kaikessa yhdyskuntateknisessä rakentamisessa,
Väisänen toteaa.
Suntille on saatu jatkuva ruoppauslupa,
joka mahdollistaa kunnostus- ja puhdistusruoppaukset ilman uusia lupamenettelyjä.
Väylä madaltuu varsinkin siltojen alla sinne
kerääntyvän kiintoaineen seurauksena.
Ruoppauksilla saadaan lisää vesitilavuutta,
minkä lisäksi tulvaongelmat helpottuvat ja
vesialue siistiytyy.
Ruoppausten lisäksi keskeisimpiä toimenpiteitä ja tavoitteita kunnostamisessa ovat
pohjapadon rakentaminen, virtaaman lisääminen sekä puhtaampi vesi.
- Lisävesi ja puhtaampi vesi kulkevat käsi
kädessä. Ennen kuin lisää vettä ryhdytään
Suntia tarkastellaan kokonaisuutena uoman alkulähteiltä merialueelle asti, tietää suunnitteluinsinööri Minna Väisänen.
johtamaan, Suntin vesi on saatava puhtaammaksi. Näin varmistetaan, ettei Kaustarinlahdelle ja merialueelle aiheudu lisäkuormitusta. Veden puhtauteen puolestaan
vaikuttavat esimerkiksi hulevesien puhdistaminen ennen niiden laskemista Suntiin sekä
Linnusperän jätevesien saaminen hallintaan
viemäröinnillä.
Kehittämissuunnitelmassa kiireellisimmäksi on nostettu Linnusperään sijoittuvat
työt sekä pohjapadon rakentaminen. Seuraavina tulevat uoman muotoilu ja rantojen
maisemointi Keskuspuiston kohdalla sekä lisäveden pumppaaminen Perhonjoesta ja
uoman muotoilu Suntin yläosalla.
- Pohjapato on ensiarvoisen tärkeä veden-
korkeuksien hallinnassa, koska pelkillä ruoppauksilla Suntin vedenkorkeutta ei saada hallintaan. Padolla on merkitys Hollihaan
puistoalueen virkistyskäytölle ja maisema-arvolle. Padon rakentamiselle on saatu
vesilain mukainen AVI-lupa.
Entä millainen on Väisäsen oma tavoitekuva Suntista?
- Suntista ei tule koskaan täysin kirkasvetistä mutta toivon, että vesi saadaan virtaamaan myös kesäisin. Pohjapato ja sen
ympäristö Hollihaan puistoalueineen palvelevat kaupunkilaisia yleisenä virkistysalueena. Näiden lisäksi meidän ei enää tarvitse murehtia Suntin aiheuttamia
tulvaongelmia.
Suunnitteilla kansallinen kaupunkipuisto
Kokkolassa suunnitellaan Suntin ympäristöön ja merialueille kansallista kaupunkipuistoa. Syntyessään se olisi Suomen laajin ja
merellisin kansallinen kaupunkipuisto.
- Parhaimmillaan siitä muodostuu yhteinen
ulko-olohuone, joka kertoo alueen historiasta
sekä tarjoaa puitteet erilaisille tapahtumille ja
päivittäiselle virkistäytymiselle kauniin luonnon ja kulttuurin parissa, sanoo asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen.
Kansallisen kaupunkipuiston perustamisen
avulla alueen kehittämistä voidaan ohjata ko
konaisuutena sovittuja arvoja säilyttäen ja hyödyntäen. Se toimii siis kaupunkisuunnittelun
työkaluna.
Kansallisen kaupunkipuiston statuksesta
olisi hyötyä myös matkailullisesti. Lisäksi statusta on mahdollista hyödyntää elinkeinoelämän kehittämisessä.
Matkailunäkyvyyttä tarjoaa esimerkiksi kansallisten
kaupunkipuistojen verkosto, minkä lisäksi
status parantaa edellytyksiä erilaisille hanke- ja
projektirahoituksille.
Kaupunkipuistosta on tehty esiselvityslu-
onnos, johon on saatu keskeisten tahojen
lausunnot. Joulukuussa esiselvitys tulee
nähtäväksi kansalliseen Otakantaa.fi -palveluun.
Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyyn selvitys etenee tammikuussa. Valtuutetut päättävät, ryhtyykö kaupunki valmistelemaan varsinaista hakemusta
ympäristöministeriölle. Suomessa on kaikkiaan kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa.
www.kokkola.fi/kansallinen_kaupunkipuisto
Utvecklingen av Sundet en fortgående process
Planeringsingenjör Minna Väisänen vid
tekniska servicecentret gjorde för fyra år
sedan det första utkastet till en systematisk utveckling av Sundet.
- Utvecklingen av Sundet är en fortgående process som beaktas allt från planläggning i allt samhällstekniskt byggande,
konstaterar Väisänen.
Sundet har bland annat ett kontinuerligt
muddringstillstånd tack vare vilket iståndsättnings- och rengöringsmuddring kan
göras utan nya tillståndsförfaranden. Utöver muddring är byggandet av en grunddamm, åtgärder för att öka flödet samt renare vatten centrala åtgärder och mål.
- Tillflöde och renare vatten går hand i
hand. Innan man börjar leda vatten måste
det bli renare. På så sätt säkerställs att Kaustarviken och havsområden inte belastas ytterligare. Exempelvis renandet av dagvattnet innan det leds i Sundet samt
kontroll över avloppsvattnet i Linnusperä
genom att anlägga avlopp inverkar för sin
del på vattnets renhet.
Kokkola.fi • 7
Kaupunginjohtajan työ on
arjen tekemistä
ja tulevan
luotausta
Kaupunginjohtajan työ on tuonut Stina
Mattilalle yllätyksiä, vaikka enimmäkseen se
on ollut odotusten mukaista. Aika syyskuusta
joulukuulle on mennyt talouden ja toiminnan
suunnittelussa ja ihmisiin ja asioihin
tutustuessa.
8 • Kokkola.fi
Syyskuun alussa Kokkolan vs. kaupunginjohtajana aloittanut Stina Mattila
tuntee kaupungin hyvin, mutta lukioajoista se on paljon kehittynyt ja kasvanut.
- Kotikaupunkiaan katsoo aina vähän
ruusunpunaisten silmälasien läpi. Kokkola on kuitenkin aina kotipaikka. Tietysti pitää muistaa, että nykyisin se on
käytännössä 50 000 asukkaan suuruinen
kaupunki.
Tutustuessaan työn kautta paikkakuntaan nyt uudella tavalla, Mattilaan on
tehnyt vaikutuksen osaamisen ja toiminnan laajuus. Tämä pätee niin alueen
yrityksiin kuin tulevaan sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymään Soiteen.
- Soitessa on kyetty ajattelemaan
asioita uudella tavalla ja saamaan muutoksia aikaiseksi ripeällä tahdilla. Samaa
toivoo tulevalta maakuntahallinnolle
kun se vuoden 2019 alusta aloittaa toimintansa täälläkin.
Kokkolalaisiin yrityksiin tutustuessa
kaupunginjohtajan huomion on kiinnittänyt laaja ja monipuolinen osaaminen.
Hienoa työtä täällä tehdään, siitä vaan ei
tehdä sen suurempaa numeroa. Kaupunginjohtaja pohtiikin, voisiko alueen
vahvuuksia tuoda nykyistä näkyvämmin
esille ja laajempaan tietoisuuteen.
Monet asiat ovat toki hyvin, silti kehittämisen varaa kaupunginjohtaja näkee
varsinkin kaupungin taloudessa. Se on
väistämättä saatava paremmalle tolalle.
- Tämä merkitsee muutoksia palveluverkkoon ja muihin rakenteisiin.
Asioiden uudelleen tarkastelu vaatii katsomaan myös kaupungin konsernirakennetta. Yhtiöitä on tällä erää aika
paljon.
Kaupunkiorganisaatiossa Stina Mattila
on pannut merkille osaamisen ja asiantuntemuksen. Työntekijöillä on paljon
osaamiseensa ja alaansa liittyvää tietoa
eikä tiedon jalostamiseksi tarvita välttämättä aina ulkopuolisia asiantuntijoita.
Uudistuksista ja muutoksista huolimatta kaupunginjohtaja katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin.
- Mielenkiintoista on nähdä millaiseksi
kaupungin toiminta muodostuu aluehallinnon rakentumisen myötä. Elinvoiman ylläpito ja kehittäminen on kaupungin tehtävä jo nyt, ja jatkossa siitä
tulee entistä tärkeämpää.
Kaupunginjohtajan tehtäviin kuuluu
valmistella sekä kauaskantoisempia että
lähes viikoittaiseen päätöksentekoon
meneviä asioita. Kun ensi vuoden talousarvio saadaan kaikkine vaiheineen
valmiiksi, siirrytään kaupungin uuden
strategian laadintaan.
- Kaiken tekemisen keskellä auttaa
aina ajatella, että tehdään yksi asia ker-
rallaan valmiiksi niin pitkälle kuin
suinkin. Positiivinen ajattelu kantaa ja
huumori myös, muuten käy liian raskaaksi.
Tulevaisuuden toiveisiin kaupunginjohtajalla kuuluu ajatus työstä – hän
toivoo, että kaikilla ihmisillä olisi työtä ja
tekemistä.
- Työn myötä tulee työyhteisö ja sisältöä elämään. Sen vuoksi työllisyyden
edistäminen on kaiken kaikkiaan tervetullut asia.
Tuleva vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden juhlavuosi, jolloin järjestetään
paljon tilaisuuksia ja sadan vuoden itsenäisyys on esillä muutenkin.
- Toivon, että ihmiset muistaisivat mitä
itsenäisyyden eteen on tehty, vaikka sotaveteraaneja ei paljon joukossamme
enää olekaan. Juhlavuotta on tärkeää
viettää yhdessä. On hyvä, kun tapahtumia on silloin muulloinkin kuin vain
joulukuun alussa.
Piakkoin valmistaudutaan juhlapyhien
viettoon. Kaupunginjohtaja toteaa, että
joulun aikana ja muulloinkin on hyvä
muistaa läheisiä ihmisiä, tuttavia ja naapureita ja sopivissa kohdin kysyä heidän
kuulumisiaan. Näin pidetään hyvällä tavalla huolta toinen toisistamme ja
omasta asuinyhteisöstämme.
Kaupunginjohtaja toivottaa kaikille
rauhallista joulua.
Stadsdirektören önskar alla en
fridfull jul.
Kokkolan kaupunginjohtajat. Stina Mattila on järjestyksessään kahdeksas Kokkolan kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan virassa ovat toimineet: J.E. Jaatinen 1930-1948, Olavi Korhonen 1949-1950, Lauri Järventaka 1951-1953,
E. Witting 1953, Carl Gentz 1954-1971, Esko Lankila 1972-1991, Antti Isotalus 1991-2017, Stina Mattila (vs.) 2016-
Kokkola.fi • 9
Stadsdirektörens arbete är vardagsrutiner och framtidsplanering
Arbetet som stadsdirektör har medfört
Stina Mattila överraskningar även om arbetet för det mesta har varit enligt förväntningarna. Tiden från september till december har mest gått ut på att planera
ekonomin och verksamheten och att bli bekant med människor och ärenden.
Stina Mattila, som från ingången av september har arbetat som Karlebys tf. stadsdirektör, känner väl till staden, men den har utvecklats och vuxit en hel del sedan tiderna i
gymnasiet.
- Man ser alltid på sin hemstad lite genom
rosa glasögon. Karleby är ändå alltid min hemort. Naturligtvis måste man komma ihåg att
den numera i praktiken är en stad med
50 000 invånare.
När Mattila nu har bekantat sig med orten
på ett nytt sätt via sitt arbete har hon blivit
imponerad av hur omfattande kunnandet
och verksamheten är. Detta gäller såväl regionens företag som blivande social- och hälsovårdssamkommunen Soite.
- Inom Soite har man lyckats närma sig
frågor på ett nytt sätt och samtidigt fått till
stånd förändringar i snabb takt. Det är något
som önskas också av den framtida landskapsförvaltningen då den inleder sin verksamhet
vid ingången av 2019 även här.
Då stadsdirektören har bekantat sig med
företag i Karleby har hon lagt märke till det
omfattande och mångsidiga kunnandet.
Man gör ett fint arbete här men gör inte
mycket väsen av sig. Stadsdirektören har funderat på om regionens styrkor kunde ges
större synlighet jämfört med dagsläget och
bli mera kända.
Det är visserligen mycket som är bra, men
stadsdirektören anser att något måste göras
speciellt vad gäller stadens ekonomi. Ekonomin måste oundvikligen rättas till.
- Detta innebär förändringar i servicenätet
och i andra strukturer. När olika faktorer ses
över måste också stadens koncernstruktur
sättas under lupp. Just nu finns det ganska
många bolag.
Kompetens och sakkunskap är något som
Stina Mattila lagt märke till inom stadsorganisationen. Arbetstagarna har omfattande kunskaper som anknyter till deras kompetens
och bransch, och det behövs nödvändigtvis
inte alltid utomstående experter för att förädla dessa kunskaper.
Trots reformer och förändringar ser stadsdirektören med tillit på framtiden.
- Det blir intressant att se hur stadens verksamhet formas i och med uppbyggandet av
regionalförvaltningen. Staden måste redan
nu svara för upprätthållandet och utvecklandet av livskraften, och i fortsättningen blir
denna uppgift ännu viktigare.
I stadsdirektörens uppgifter ingår att bereda både långtgående ärenden och
ärenden som tas upp för beslut på samman-
träden nästan varje vecka. Då budgeten för
nästa år med alla sina faser blir klar, står utarbetandet av stadens strategi i turen.
- När arbeten hopar sig hjälper det att
tänka att man gör en sak färdig så långt det
går. Positivt tänkande bär liksom också
humor. Annars blir arbetet för tungt.
Stadsdirektörens framtidsönskemål
handlar om arbete – hon önskar att alla
människor har arbete och något att syssla
med.
- Arbete ger en arbetsgemenskap och
innehåll i livet. Därför är all verksamhet för
främjande av sysselsättningen välkommen.
Det inkommande året 2017 firas Finlands
självständighets jubileumsår då många olika
evenemang ordnas och den 100-åriga självständigheten tas fram också på annat sätt.
- Jag hoppas att alla människor kommer
ihåg hur mycket arbete självständigheten har
krävt, även om antalet krigsveteraner bland
oss numera är litet. Det är viktigt att vi firar jubileumsåret tillsammans. Det är också bra att
evenemang ordnas hela året och inte bara i
början av december.
Snart är det dags för förberedelser inför julfirandet. Stadsdirektören konstaterar att
under jultiden och också andra tider är det
bra att komma ihåg sina närmaste, bekanta
och grannar, och vid lämpligt tillfälle fråga
hur de har det. På så sätt tar vi på ett fint sätt
hand om varandra och vår egen boendegemenskap.
Kokkolan kaupungin historia
osa V 1945-1976
on julkaistu
Väriteos antaa kattavan kuvan Kokkolan sodanjälkeisestä kehityksestä arjen historiaa unohtamatta.
Kirjassa on 640 sivua, 683 valokuvaa ja henkilöhakemistossa lähes 1400 nimeä. Vuoden 2016
loppuun kirja on myynnissä erikoishintaan 40 €
(ovh. 50 €) seuraavissa myyntipisteissä:
• Kokkolan kaupungintalo
• Luckan (Kokkolan kaupunginkirjasto)
• Museokauppa (Pitkänsillankatu 39)
• Mäntysaaren kirjakauppa
• Keskipohjanmaa-lehden asiakaspalvelu
• Lohtajan, Kälviän ja Ullavan aluetoimistot
Teosta voi ostaa netistä osoitteesta KPshop.fi, jolloin
nouto on mahdollista Keski-Pohjanmaan kirjapainon toimipisteistä kautta maakunnan.
JOULULAJHAVINKKI!
10 • Kokkola.fi
D-siiven sisäpinnat on
riisuttu kaikesta
vanhasta.
Kaupungintalon
peruskorjaus
etenee aikataulussaan
Kaupungintalon peruskorjauksen ensimmäinen vaihe on
valmistumassa aikataulun mukaisesti ensi tammikuussa. Työt
ovat meneillään urheilutalon puolella D-siivessä, jossa on aikaisemmin ollut muun muassa kaavoituksen, ympäristöpalveluiden sekä perusturvan tiloja.
- Koska toimistotyön tekeminen ei ole enää samanlaista kuin
ennen, se näkyy myös peruskorjauksen toteutuksessa. Tilat rakentuvat monitilatoimistoksi, joka mukautuu ihmisten erilaisiin työtehtäviin ja tehostaa tilankäyttöä. Saamme koko taloon noin 50
työpistettä lisää peruskorjausta edeltäneeseen henkilöstömäärään
verrattuna, kertoo rakennusteknisiä töitä valvova Lasse Luomala.
Sen lisäksi että tilaratkaisut uudistuvat, kiinteistön nykyinen
ilmalämmitys muuttuu vesikiertoiseksi patterilämmitykseksi.
Jokaisen siiven ilmastointikoneet uusitaan. Seuraavaksi työt
käynnistyvät B-siivessä, jossa toimivat tällä hetkellä muun
muassa palkanlaskenta, rakennusvalvonta ja arkisto. Kokonaisuudessaan peruskorjauksen on määrä valmistua vuoden 2019
aikana.
Aurinkopaneelien asentamisesta kaupungintalon katolle on
suunnitelmat jo olemassa, mutta toteutuspäätös puuttuu.
Julkinen tavara vaihtaa
omistajaa Kiertonetissä
Hiekoitukseen
uudenlaista sepeliä
Entinen kyläkoulu, kirjastoauto, kanootti, vannesaha, lumilinko tai vaikkapa
käytöstä poistettu pakettiauto. Siinä esimerkkejä kohteista, joista kuka tahansa
voi käydä huutokauppaa Internetiin perustetussa Kiertonet.fi-palvelussa. Kyseessä on julkisen sektorin omaisuuden
realisoimiseen tarkoitettu, kiertotaloutta
vauhdittava kauppapaikka.
- Kiertonet on kauppapaikkana vielä
varsin uusi, mutta kokemukset siitä ovat
pelkästään myönteisiä. Kokkolan kaupungille kertyy ajan myötä paljon tarpeetonta tavaraa, jolla voi kuitenkin olla
käyttöä jollekin toiselle. Myyjälle palvelu
on edullinen ja todella vaivaton. Kaupunki myi Kiertonetissä esimerkiksi
vanhan luhtiaitan, jonka ostaja purki,
Kaupunki käyttää tänä talvena hiekoitukseen edellistalvea hienojakoisempaa sepeliä. Nyt käytössä on kalliomursketta, jonka raekokoluokka on
2-6 millimetriä aikaisemman 2-8 millimetrin sijasta. Hiekoitussepelissä ei ole
kvartsikiveä, joka aiheuttaa helpommin
pyöränkumien rikkoontumisia.
Katujen, teiden ja kevyenliikenteen
väylien hoitovastuu on jaettu kaupungille, Ely-keskukselle ja kiinteistöjen
omistajille. Uutta sepeliä käytetään
kaupungin ylläpitämillä reiteillä.
Kartta Ely-keskuksen Kokkolan
alueella hoitamista teistä löytyy Pohjanmaan Ely-keskuksen verkkosivulta
nimellä talvihoitokartta.
siisti paikat ja kylvi vielä heinänsiemenetkin, työpäällikkö Lasse Luomala
kertoo.
Myyjinä ovat kuntien lisäksi muun
muassa valtio, seurakunnat ja palokunnat. Tavarat myydään siinä kunnossa
kuin ne kaupantekohetkellä ovat. Palvelu
sijaitsee osoitteessa: www.kiertonet.fi
Kokkola.fi • 11
YKKÖSOSOITTEETON
Julkinen tiedote,
jaetaan kaikkiin talouksiin.
OADRESSERADE ETTAN
Offentligt meddelande,
delas ut till alla hushåll.
Rauhallista joulua
ja hyvää uutta vuotta
Uudenvuoden vastaanotto Kokkolan kauppatorilla lauantaina 31.12. Lasten ohjelma
ja ilotulitus kello 19–19.20. Uudenvuoden puhe, musiikkia ja ilotulitus sinivalkoisella
teemalla kello 23.45–00.10.
Fridfull jul och gott nytt år
Nyårsmottagning på salutorget i Karleby lördag 31.12. Program och fyrverkeri för
barn kl. 19–19.20. Nyårstal, musik och fyrverkeri med blåvitt tema kl. 23.45–00.10.