Talousarvio 2017, taloussuunnitelma 2017-2020
1165/02.02.00.01/2016 TALOUSARVIO VUODELLE 2017 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2020 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2021 | Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | kirjaamo@salo.fi | Y-tunnus: 0139533-1 | 1 Kaupunginjohtajan katsaus ................................................................................................... 2 Kaupunginvaltuuston tuloskortit 2017–2020 .......................................................................... 6 Elinvoima ja työpaikat ........................................................................................................... 6 Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi .......................................................................... 6 Vakavarainen talous .............................................................................................................. 7 Johtaminen ja osaava henkilöstö ............................................................................................. 7 Yleisperustelut ...................................................................................................................... 9 Talousarvion sitovuus .......................................................................................................... 13 Henkilöstösuunnitelma ........................................................................................................ 16 Henkilöstösuunnitelman 2017–2020 perustelut.................................................................... 22 Kaupunginhallituksen tuloskortti ......................................................................................... 33 Elinvoima ja työpaikat ......................................................................................................... 33 Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi ........................................................................ 37 Vakavarainen talous ............................................................................................................ 40 Johtaminen ja osaava henkilöstö ........................................................................................... 44 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut ............... 51 Tarkastustoimi ................................................................................................................... 51 Keskusvaalilautakunta ......................................................................................................... 52 Kaupunginvaltuusto ............................................................................................................ 52 Konsernipalvelut................................................................................................................. 53 Hallintopalvelut............................................................................................................... 53 Henkilöstö- ja talouspalvelut ............................................................................................. 54 Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut ......................................................................... 56 Hyvinvointipalvelut ............................................................................................................. 64 Hyvinvointipalveluiden toimintastrategia 2017–2020 ............................................................. 69 Terveyspalvelut .............................................................................................................. 69 Vanhuspalvelut ............................................................................................................... 72 Sosiaalityön palvelut........................................................................................................ 75 Lasten ja nuorten palvelut ................................................................................................ 87 Vapaa-ajan palvelut......................................................................................................... 97 Kaupunkikehityspalvelut .....................................................................................................109 Kaupunkikehityspalveluiden toimintastrategia 2017–2020 .....................................................117 Tekniset palvelut............................................................................................................117 Maankäyttöpalvelut ........................................................................................................121 Rakennus- ja ympäristövalvonta ..........................................................................................127 Liikelaitos Salon Vesi ..........................................................................................................130 Tuloslaskelma perusteluineen ja verorahoitus .................................................................... 133 Investointisuunnitelma 2017–2021 ................................................................................... 137 Investointisuunnitelman 2017–2021 perustelut ................................................................. 144 Rahoituslaskelma perusteluineen....................................................................................... 156 Liitteet .............................................................................................................................. 158 Kokonaismenot ja -tulot......................................................................................................158 Vesihuoltolaitoksen tulos- ja rahoituslaskelma ........................................................................165 Talousohje........................................................................................................................167 Sisäisen laskutuksen periaatteet ..........................................................................................172 Tyhjänä tai vajaakäytössä olevat kiinteistöt............................................................................174 Hankintojen vuosisuunnitelma 2017......................................................................................175 Yhdistysten avustaminen ....................................................................................................176 2 Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2017 talousarvion valmisteluun liittyy olennaisesti valmistautuminen tulevaisuuden suuriin uudistuksiin ja talousarviota voikin hyvällä syyllä luonnehtia siirtymäkauden ensimmäiseksi talousarvioksi. Uuden kuntalain mukaan valtuustokaudet alkavat ensi vuodesta lähtien kesäkuun alussa ja meneillään oleva sote- ja maakuntauudistus astuu voimaan 1.1.2019 eli tulevat päättäjät ovat mukana uudistuksen valmistelussa sekä toimeenpanossa koko seuraavan valtuustokauden ajan. Sote- ja maakuntauudistus koskettaa jollakin tavalla jokaista kaupunkilaista ja kaupungin työntekijää. Kuluvan vuoden aikana aloitimme Salo2021-hankekokonaisuuden, jonka alle koottiin keskeiset uuteen kuntaan valmistautumiseen liittyvät toimenpiteet. Toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa elinvoiman kehittäminen, johtamisjärjestelmän, luottamushenkilöja henkilöstöorganisaation sekä strategiatyön linjaukset. Vuosiluku 2021 tulee ajankohdasta, jolloin ensimmäinen kokonaan uudessa kunnassa toimiva valtuusto aloittaa kautensa. Elinvoima ja työpaikat Elinkeinoelämän rakennemuutos on kestänyt Salossa usean vuoden ajan ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat keskeisiä myös vuonna 2017. Suurin haasteemme edelleen on saada kaupunkiin uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Saloon kertynyttä huippuosaamista ja monipuolisia toimitiloja laitteineen halutaan hyödyntää kaupungin elinvoiman kehittämisessä. Jotta osaaminen ja osaajat, tutkimus ja koulutus, tilat ja laitteet sekä palvelut kohtaisivat mahdollisimman hedelmällisesti, valmistaudutaan talousarviossa perustamaan yhdessä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa teolliseen internetin ja digitaalisen liiketoiminnan kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu osaamiskeskittymä. Rakennemuutoksen seurauksena yrittäjiksi ryhtyneiden startup-yrityksistä ensimmäiset alkavat olla siinä kehitysvaiheessa, että vuoden 2017 aikana nähtäneen ensimmäisiä merkittäviä tuloksia sillä saralla. Teijon kansallispuisto puolestaan kiinnostaa matkailijoita ja matkailualan toimijoita sekä avaa tätä kautta uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hyperloopteknologia mullistaa toteutuessaan liikkumisen ja maankäytön totaalisesti. Kaupungin ennakkoluuloton suhtautuminen tämänkin uuden teknologian kokeilemiseen on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta ja talousarvio mahdollistaa tarkemman selvitystyön. Työvoimapalvelujen toimivuus on yksi tulevaisuuden kunnan keskeinen elinvoimatekijä. Sote-ja maakuntauudistuksen myötä TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkisiksi kasvupalveluiksi. Kunnat voinevat olla mukana niiden tuottamisessa vain omistamiensa tai varta vasten tähän tarkoitukseen perustamiensa yhtiöiden kautta. Jos haluamme tulevaisuudessa saada aikaan nykyisiä tuloksia, vaaditaan vahvaa verkostoitumista ja tiivistä yhteistyötä niin maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla sekä selkeää käsitystä siitä, mitkä ovat Salon keskeiset vaatimukset kasvupalveluille. Tulevaisuutta silmällä pitäen ensi vuonna kaupungin työllisyyspalveluja yhdistetään ja haetaan entistä toimivampaa tapaa vastata työllisyyden haasteisiin. Palkkatukityöllistämistä niin kaupungille kuin edelleen sijoituksena yrityksiin jatketaan. Uudistuvat palvelut ja hyvinvoiva kuntalainen Salo on aktiivisesti mukana sote-uudistuksen maakuntatason esivalmisteluissa. Prosessi tulee vaatimaan monilta keskeisiltä viranhaltijoilta merkittävän työpanoksen vuoden 2017 aikana. Osana sote-uudistukseen valmistautumista toteutetaan merkittävä rakennemuutos luopumalla Perniön vuodeosastosta ja uusiokäyttämällä Salon sairaalasta vapautuneet synnytysosaston toimitilat. Valmistautumiseen liittyy myös Halikon sairaalassa tehtävä osastojärjestely. Muutos vastaa palvelukysynnän muuttuneisiin tarpeisiin ja Perniöstä vapautuvat tilat saadaan pienin kustannuksin muutettua vanhuspalveluiden käyttöön. Muutosten toteuttaminen näkyy merkittävinä henkilöstöjärjestelyinä, mutta tulee pidemmällä aikavälillä leikkaamaan käyttökustannuksia. 3 Uuden opetussuunnitelman mukainen opiskelu ja sitä kautta tulevaisuuden työtehtäviin valmentautuminen edellyttää monenlaisia valmiuksia niin oppilailta, opettajilta, välineiltä kuin opetustiloiltakin. Salossa tämän digiloikan tueksi ollaan aloittamassa Oppiva Salo kehittämisohjelmaa. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen järjestämistapaa on selvitetty vuoden 2016 aikana. Työssä on todettu, että tuleva sote-uudistus, kaupungin vähenevä lapsimäärä, kunnan toimintaa markkinoilla säätelevä lainsäädäntö ja kaupungin strategiset linjaukset asettavat suuria haasteita palvelujen jatkamiselle kaupungin omana toimintana. Kaupunginjohtaja esittääkin, että jatketaan selvitystyötä ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen tulevasta järjestämistavasta. Paljon keskustelua herättänyt elektroniikkamuseo valmistautuu maamme 100-vuotisjuhlavuoteen muutostuulien alla. Jatkossa museon näyttelytoiminta tuo esiin erityisesti Salon elektroniikkateollisuuden kehityskaarta ja sen saavutuksia. Jatkumona eletylle aikakaudelle museoon toteutetaan show room, joka esittelee tätä päivää ja tulevaisuutta sekä salolaisen teollisuuden tuotteita ja innovaatioita. Lean-hankkeessa viedään toimintaa eteenpäin monella rintamalla; tehdään konsulttivetoisia isompia hankkeita sekä pienempiä työyhteisön kehittämishankkeita. Samalla viestitään hankkeen etenemisestä vahvasti ja järjestetään koulutuksia aiheesta. Johtaminen ja osaava henkilöstö Kaupungin johtamisjärjestelmää on jo tarkasteltu ja tarkastellaan edelleen Salo2021-muutoshankkeen puitteissa. Päätökset muun muassa lautakuntien määristä, konsernijaoston perustamisesta ja toimielinten jäsenmääristä on jo tehty ja muutokset tulevat voimaan seuraavan valtuustokauden alussa. Samaan aikaan voimaan tulevaa hallintosääntöä ja uutta henkilöstöorganisaatiota valmistellaan parhaillaan. Uusien henkilöstö- ja taloushallinnon ohjelmistojen avulla sekä eri järjestelmistä peräisin olevan tiedon yhdistämisellä johdon raportointiohjelmassa saadaan tiedon taso ja tietoisuus kaupungin tilasta ajantasaisemmaksi ja havainnollisemmaksi. Tämä puolestaan helpottaa niin arjen johtamista, päätöksentekoa kuin strategiatyötäkin. Esimiesten valmennusohjelman toteutusta jatketaan ja esimiesten arviointijärjestelmä otetaan käyttöön. Säännönmukaisella henkilöstökyselyllä selvitetään työhyvinvointia ja henkilökunnan jaksamista. Sote-uudistus tarkoittaa myös laajoja henkilöstöä koskevia muutoksia, jotka luonnollisesti aiheuttavat epävarmuutta. Vuoden 2016 aikana vakinaisen henkilöstön määrä laski pysyvästi alle 3.000 ja määrä jatkaa laskua pääosin luonnollisen poistuman myötä. Vakavarainen talous Talous ei tule olemaan tavoitteen mukaisesti tasapainossa vuonna 2017. Joudumme edelleen hakemaan katetta taseesta. Valtuuston hyväksymän sopeuttamisohjelman leikkaukset on otettu huomioon talousarvioesityksessä, mutta ohjelman asettamiin taloudellisiin tavoitteisiin ei päästy. Talousarvion toimintatuotot ovat 93,0 milj. euroa eli vuoden 2016 tasolla ja toimintakulut 376,4 milj. euroa eli kasvua on 1,4 %. Vuosikate on 6,8 milj. euroa ja poistot 15,3 milj. euroa. Tilikauden alijäämäksi muodostuu -7,9 milj. euroa. Kaupungin tase 31.12.2015 on noin 15 milj. euroa ylijäämäinen, ja kun kuluvan vuoden tulosennuste on lähellä nollaa, on tase pysymässä edelleen ylijäämäisenä. Konsernitaseesta mitattavat niin sanotut kriisikuntamittarit eivät tämän talousarvioesityksen johdosta täyty. Vuodesta 2017 ei selvitä ilman veronkorouksia. Maan hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2017 korotetaan yleisen ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien alarajoja. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä yleistä kiinteistöveroprosenttia esitetään nostettavaksi 0,90 prosentista 0,93 prosenttiin ja muun kuin vakituisen asunnon prosenttia 1,15 prosentista 1,30 prosenttiin. Näiden korotusten yhteisvaikutus on noin 0,5 milj. euroa. 4 Kunnallisveron ja yhteisöveron kertymäarviot on tehty ottaen huomioon väestömuutokset ja edelleen jatkuva korkea työttömyys. Tosin arvioihin liittyy toiveikkuutta siitä, että viimeiset vuodet vallalla ollut kehityssuunta pysähtyy ja kääntyy nousuun. Taloussuunnitelmavuodet 2019 - 2020 on laadittu tämän hetken tietämyksen pohjalta. Mm. kunnallisverojen osalta on linjattu, että kaikkien kuntien prosenttia tullaan laskemaan -12,3 prosenttia vuoden 2018 prosentista. Luvut ovat suuntaa antavia. Investointisuunnitelma päätyy 15,4 milj. euroon, joka on selvästi edellisiä vuosia suurempi. Yli miljoonan euron hankkeita ovat Perniön varhaiskasvatuksen tilaratkaisut (2,5 milj.) ja Metsäjaanun teollisuusalueen kunnallistekniikka (1,8 milj.). Urheilupuiston saneerauksen loppuun saattamiseen ja siihen liittyvään huoltorakennuksen rakentamiseen on varattu yhteensä 1,33 milj. euroa. Investoinnit liittyvät suurelta osalta jo meneillään oleviin hankkeisiin. Tavoitteena on kaupunkirakenteen kehittäminen ja kiinteistöjen kunnon ylläpitäminen sekä tulevan kasvun mahdollistaminen. Investointien omarahoitus jää 44,1 prosenttiin. Kaupunki ei silti ole velkaantumassa merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna. Kuluvan vuoden lopussa pitkäaikainen laina alittaa 100 milj. euroa. Johtuen vuoden 2016 ennakoitua paremmasta verotulokertymästä vuosikate riittää investointien rahoitukseen ja uutta velkaa ei juurikaan oteta. Talousarviossa nettolainanotto on 8,4 milj. euroa. Vuoden 2017 lopussa asukaskohtainen lainamäärä on 2.075 euroa, joka on selvästi alle maan keskiarvon. Investoinnit kaupungin karttapalvelussa: Investoinnit v2017-2021 Antti Rantakokko Kaupunginjohtaja 5 Salon kaupungin perustehtävä Kuntapalvelujen järjestäminen asukkaille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää Arvot Asiakaslähtöisyys, Rohkeus, Vastuullisuus, Oikeudenmukaisuus Elinvoima ja työpaikat • • • • Luo edellytyksiä uusille työpaikoille Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa Uudistuvat palvelut ja hyvinvoiva kuntalainen • • • Uudistaa ennakkoluulottomasti palveluja ja palveluverkkoja Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja omatoimisuutta sekä alueen vetovoimaa Edistää kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia Visio 2025 Salo on monipuolisen elinkeinoelämän sekä älykkään teknologian osaamisen kaupunki, joka toimii tehokkaasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi Vakavarainen talous Johtaminen ja osaava henkilöstö • • • • Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan Edistää kustannustehokkuutta ja tuottavuutta Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja tiedolla • • Varmistaa strategisen ja ennakoivan johtamisen sekä päätöksenteon Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esimiestyöskentelyn Tukee ja kannustaa henkilöstön osaamista ja hyvinvointia Kuntalain 110 §:n mukaan talousarvio ja –suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja –suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kaupungin valtuusto on hyväksynyt Salon kaupungin perustehtävän, arvot ja vision sekä strategiset tavoitteet vuosille 2017-2020. Tavoitteet sitovat koko kuntakonsernia. Kaupunginhallitus lähettää kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset tavoitteet konserniyhteisöille sitovasti noudatettavaksi. 6 Kaupunginvaltuuston tuloskortit 2017–2020 Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Luo edellytyksiä uusille työpaikoille 1.1. Osaamiskeskittymähankkeen toteutta- Kaupunginhallitus minen (Salo IoT) 1.2. Työllisyystilanne paranee / Kuukausiluvut edellisvuotta paremmat Kaupunginhallitus 1.3. Kehittyvät kunnan vastuulla olevat työvoima- ja yrityspalvelut / kokeiluhankkeen toteutuminen Kaupunginhallitus 1.4. Työpaikkaomavaraisuus kasvaa / Ver- Kaupunginhallitus tailu edellisvuoteen 2. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista 1.5. Mahdollistava infra / Tontteja 2 v. tarve, kaava 5 v. tarve, raakamaata 10 v. tarve, seuranta vuositasolla Kaupunginhallitus 2.1. Työvoiman osaaminen vastaa yritysten tarpeita / Arviointi ja palaute Kaupunginhallitus 2.2. Korkeakoulut ja yliopistot Salon elinvoiman edistäjänä / Koulutustarjonta, opinnäytetyöt ja tutkimushankkeet Kaupunginhallitus 3. Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja 3.1. Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhank- Kaupunginhallitus muille toimijoille keet / Toteutuneet hankkeet 3.2. Hyvä yritysilmapiiri / Kyselyn tulokset Kaupunginhallitus paranevat 3.3. Palvelujen ja hankintatapojen monipuolistaminen / Hankintapoliittisen ohjelman toteuttaminen 4. Viestii, markkinoi ja myy rohkeasti Saloa Kaupunginhallitus 4.1. Kv. ja kansallisilla markkinoilla toimi- Kaupunginhallitus vien yritysten sijoittuminen Saloon aktiivisten myyntitoimien seurauksena / Sijoittumiset 4.2. Pendelöintiedellytyksiä parannetaan / Asukasluvun positiivinen kehitys Kaupunginhallitus Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Uudistaa ennakkoluulottomasti ja rohke- 1.1. Palvelurakenne uudistuu. Reuna-alu- Kaupunginhallitus asti palveluja ja toimintatapoja een kuntakeskuksissa säilyy alakoulu, päiväkoti, liikunta- ja nuorisotilat sekä kirjastopalvelut / Muutokset palvelupisteiden ja palvelupaikkojen määrässä 1.2. Maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan suunnittelu on toteutettu järjestämislain mahdollistamassa aikataulussa / Salo 2021 hanke viedään loppuun seuraavalla valtuustokaudella Kaupunginhallitus 1.3. Kuntarajoista riippumattomat palvelut Kaupunginhallitus digitalisaatiota hyödyntäen 2. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa 2.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten ja kokonaisedun mukaisia / Vertailuarvioinnit Kaupunginhallitus 7 Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 2.2. Asukkaan aktiivisuus oman yhteisön kehittämiseksi lisääntyy / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet Kaupunginhallitus 2.3. Kolmannen sektorin ja yksityisen pal- Kaupunginhallitus velutuotannon osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa / Toteutuneet muutokset 3. Edistää kuntalaisten ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia 3.1. Asukkaiden aktiivisuus oman yhteisön Kaupunginhallitus kehittämiseksi lisääntyy / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet 3.2. Muutokset toteutuvat kaupungin koor- Kaupunginhallitus dinoimana 3.3. Ennakoiva sisäinen ja ulkoinen viesKaupunginhallitus tintä suunnitteilla olevista asioista tehostuu (ml. Some) / Viestintämittaukset Vakavarainen talous Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Tasapainottaa vastuullisesti taloutta 1.1. Talous on tasapainossa eli vuosikate Kaupunginhallitus niin, että arviointimenettelyn kriteerit eivät on yhtä suuri kuin poistot / Tilikauden tulos täyty 1.2. Konsernitase on ylijäämäinen / Taseen Kaupunginhallitus yli- alijäämä 2. Edistää kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta 1.3. Investointien omarahoitustaso on lähellä 100 % ja kunta ei velkaannu merkittävästi / Omarahoitusaste Kaupunginhallitus 1.4. Kunnallisveroprosentti enintään 1 %yksikköä yli maan keskiarvon, konsernin velkataso / asukas alle maan keskiarvon Kaupunginhallitus 1.5. Tasapainottamistavoitteen edellyttämät välttämättömät sopeuttamistoimet pannaan täytäntöön / Seuranta ja raportointi Kaupunginhallitus 2.1. Optimaalinen palveluverkko talouden, Kaupunginhallitus toiminnan ja kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat / Palveluverkkoa ja tilojen käyttöä koskevat selvitykset ja toimeenpano 2.2. Oman toiminnan jatkuva kehittäminen Kaupunginhallitus / Lean-hankkeen eteneminen ja tulokset 3. Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja tiedolla 3.1. Päätöksentekoa tukevan tiedon laatu Kaupunginhallitus paranee / Uudistuva raportointijärjestelmä Johtaminen ja osaava henkilöstö Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari 1. Varmistaa strategisen ja ennakoivan johtamisen sekä päätöksenteon 1.1. Päätöksentekoa ja henkilöstön toimin- Kaupunginhallitus taa ohjaavat selkeät strategiset linjaukset / Arviointi ja Salo 2021 hanke 1.2. Johtamisessa selkeä työnjako luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken / Arviointi Vastuutaho Kaupunginhallitus 8 Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1.3. Tietoinen luottamuksen rakentaminen Kaupunginhallitus ja vuorovaikutuksen lisääminen keskeisissä asioissa / Arviointi 2. Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esimiestyöskentelyn 2.1. Esimiestyö on tasalaatuista ja laadu- Kaupunginhallitus kasta / Esimiestyön arviointi, henkilöstökyselyt 2.2. Johtamista ja esimiestyötä tukeva työnjako 3. Tukea ja kannustaa henkilöstön osaamista, hyvinvointia ja aloitteellisuutta Kaupunginhallitus 3.1. Osaava, motivoitunut ja toimintataKaupunginhallitus poja uudistava henkilöstö / Koulutuksiin ja pilotointeihin osallistumiset, henkilöstökyselyt sekä käynnistetyt hankkeet 3.2. Paremmat työyhteisötaidot / työyhtei- Kaupunginhallitus sötaitojen kehittyminen 3.3. Työhyvinvoinnin lisääntyminen Sairaspoissaolojen vähentyminen / Raportit Kaupunginhallitus 9 Yleisperustelut Kaupunginvaltuuston strategiset tavoitteet vuosille 2017 – 2020 Kaupunginvaltuuston strategiset tavoitteet on kirjattu neljälle tuloskortille joiden otsikot ovat: 1. Elinvoima ja työpaikat 2. Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi 3. Vakavarainen talous 4. Johtaminen ja osaava henkilöstö Kaupunginhallituksen tuloskortteihin on kirjattu konkreettiset keinot ja mittarit asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Kaupunki pyrkii edelleen eri keinoin edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Palveluverkkoja ja palveluratkaisuja kehitetään ennakkoluulottomasti tavoitteena kustannustehokkaat palvelut. Tavoite koskee sekä maakunnalle siirtyviä sotepalveluja, että kunnan tehtäväksi jääviä palveluja. Uudistukset ovat edellytys talouden tasapainon saavuttamiselle. Henkilöstön panos tulevissa uudistuksissa on merkittävä. Osaamisen edistäminen ja työhyvinvoinnin parantaminen luovat paremmat edellytykset tuleville muutoksille. Lähtökohdat vuoden 2017 talousarvion valmistelulle Vuoden 2017 talousarvio on valmisteltu kaupunginhallituksen antamien valmisteluohjeiden ja menoraamin pohjalta. Talousnäkymät Salossa ovat edelleen heikot johtuen asukasluvun laskusta ja heikosta työllisyystilanteesta. Ponnistuksista huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut edelleen kasvussa. Uusia työpaikkoja on syntynyt, mutta kaupungin tulopohjaa ne eivät vielä ole vahvistaneet. Budjetin taloussuunnittelu perustuu orastavan kasvun näkymille. Kaupunginvaltuuston hyväksymä sopeuttamisohjelma on huomioitu talousarvioesityksessä. Niistä arvioitua taloudellista vaikutusta ei ole saavutettu. Talousarvioesitys pitää sisällään talouteen positiiviesti vaikuttavia palveluverkkoon ja palveluratkaisuihin liittyviä toimenpiteitä. Viime vuodet ovat osittaneet, että määrätietoisella päätöksenteolla ja tuloksellisella johtamisella voidaan vaikuttaa kehityksen suuntaan. Kaupunginjohtaja esitys Talousarvioraami on laadittu ennen Kiky –sopimusta ja useita muitakin muutoksia raamiin verrattuna on tapahtunut. Kaupunginjohtajan esityksestä raamiin verrattuna on tehdyt suurimmat muutokset: Kulut milj. euroa Lomarahojen leikkaus (Kiky) -2,6 Sijaisten palkat -2,2 Palkkoja on budjetoitu tuplasti. Henkilöstökulut on arvioitu tämän vuoden ennusteen tasolle. Vapaaehtoiset palkattomat vapaat - 0,7 Velvoitetta jatketaan. Leikkaus tehty vakituisten, ei opettajien palkoista Eläkemenoperusteiset maksut -1,0 Kevan ilmoittama kerroin on kuluvaa vuotta pienempi Työllistettävien palkat on budjetoitu v. 2016 tasolle -0,8 Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarviomuutokset -1,0 Kaupunginjohtajan neuvottelukierroksella sovittu säästötavoite Tuotot Raami lähti siitä, että vuonna 2016 veroprosentteja ei koroteta, mutta maan hallituksen budjettipäätöksestä johtuen yleistä kiinteistöveroa oli pakko tarkistaa. Kunnallisverotuoton uudelleen arviointi +4,0 Kiinteistöverojen korotukset +0,5 10 Talousarvioesityksen vuosikate on 6,8 milj. euroa positiivinen. Investointien omarahoitusaste on n. 44 %. Lainaa on otettava osaan investoinneista ja erääntyvien lainojen lyhennyksiä varten siten, että lanojen nettolisäys on 8,4 milj. euroa. Asukaskohtainen lainan nousee aikaisemmin arvioitua alemmalle tasolle n. 2.075 euroon, kun vuoden 2016 lainanottovaltuus jätetään lähes kokonaan käyttämättä. Talouden tasapainoon liittyvät tavoitteet ovat edelleen olemassa, mutta maakuntauudistuksen merkitys kuntien taloudelliseen asemaan on sen verran epäselvä, että suunnitelmakauden luvut ovat vain suuntaa antavia. Tavoitteena on, että toimintakulut voidaan kattaa vuositasolla toimintatuotoilla, kunnallisja kiinteistöveroilla sekä valtionosuuksilla. Vuosittain vaihteleva yhteisövero sopii investointien omarahoitusosuudeksi. Talousarvion toimintamenot ovat yhteensä 376,4 milj. euroa ja toimintatulot 93,0 milj. euroa. Toimintakate on siten -283,4 milj. euroa, kun se vuoden 2016 talousarviossa on 277,8 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna menojen kasvua on 1,5 milj. euroa. Henkilöstömenot ovat yhteensä 161,9 milj. euroa eli 43,0 % kaikista toimintamenoista. Henkilöstömenot kasvavat edellisen vuoden talousarvioon nähden 1,6 %. Poistojen arvioidaan muodostuvan vuonna 15,3 milj. euroksi, joten tilikauden alijäämäksi muodostuu -8,5 milj. euroa. Tilikauden tulos on siten edelleen voimakkaasti alijäämäinen. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus on laadittu siltä pojalta, että Salon kaupungin verotusperusteet vuonna 2017 ovat seuraavat: · · · · · Kunnallisvero 20,75 % Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,55 % Yleinen kiinteistövero 0,93 % (v. 2016 0,90 %) Vapaa-ajan asunnon kiinteistövero 1,30 % (v. 2016 1,15 %) Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,0 % Verotulojen arvioidaan kertyvän vuonna 2017 yhteensä 186,9 milj. euroa. Verotuloista kunnallisveron tuoton arvioidaan olevan 164,5 milj. euroa, joka on vuoden 2016 kertymäennustetta pienempi. Yhteisöverokertymäksi arvioidaan 8,0 milj. euroa sekä kiinteistöveron 14,4 milj. euroa. Kunnallisveron ja yhteisöveron kertymäarvioissa on otettu huomioon asukasluvun muutos, huoltosuhteen heikkeneminen ja heikko työllisyystilanne. Viimeaikaiset työpaikkojen menetyksistä ja yt-neuvotteluista kertovat uutiset muodostavat riskin arvioiduille kertymille. Julkisen sektorin lomarahojen leikkauksella on useiden satojen tuhansien eurojen vaikutus kunnallisverotuottoon. Kiinteistöverokorotusten tuottoarvio on 0,5 milj. euroa. Valtionosuuksien arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä 105,0 milj. euroa, missä on vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 3,0 milj. euroa eli -2,8 %. Valtionosuuksia on leikattu mm. toimeentulotukimenojen Kelalle siirtymisen johdosta ja Kiky sopimuksen johdosta. Verotulojen tasauksen on laskettu olevan 22,5 milj. euroa vuonna 2017. Valtionosuuksiin liittyvällä verotulojen tasausjärjestelmällä on merkittävä vaikutus Salon kaupungin talouteen. Ennakkotietojen mukaan vuodesta 2019 alkaen tasausjärjestelmän merkitys tulee merkittävästi pienenemään. Kaupunginhallituksen esityksessä yleistä kiinteistöveroa esitetään korotettavaksi uuteen alarajaan eli 0,93 prosenttiin. tämä laskee tuottoa kaupunginjohtajan esityksestä 150.000 euroa. Salon talousarvion toimintamenot vuonna 2017 ovat yhteensä 376,4 milj. euroa ja tulot 93,0 milj. euroa. Toimintamenojen osuus kokonaismenoista on 91,9 % ja investointien 3,9 %. Rahoitusmenojen osuus on 0,9 %. Tuloista toimintatuottojen osuus on 22,7 %, verotulojen 45,6 % ja valtionosuuksien 25,6 %. Lainanoton osuus tuloista on 5,4 %. Verorahoituksen osuus on pienentynyt ja lainanoton kasvanut. Talousarvioesitys on rakennettu niin, että kaupunkikonsernin tase pysyy positiivisena koko suunnitelmakauden. Uuden kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. 11 Suurimpana haasteena vuosille 2017–2020 on menojen sopeuttaminen pysyvästi totuttua alemmalle tasolle. Tilannetta ratkaisemiseksi ei löydy uusia tuloja, vaan menoja on edelleen sopeutettava. Mikäli kunnan talous ei ole tasapainossa, voidaan kuntalin mukaan käynnistää arviointimenettely. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää säädetyssä määräajassa. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja konsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: 1. kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen, 2. kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti, 3. asukasta kohti laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosenttia, 4. kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Salon osalta vuonna 2017 kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen. Muilta osin neuvottelumenettelyn tunnusluvut eivät täyty. Yksi keskeinen seurattava mittari on investointien tulorahoitus. Tavoitteena on että se on 100 prosenttia, jolloin kunta ei velkaannu. Talousarvioesityksessä se on 34 prosenttia. Henkilöstömenot Henkilöstömenojen kehitys 2009-2018 175,0 170,0 165,0 160,0 155,0 150,0 145,0 140,0 135,0 2009 2010 2011 2012 Hke 2013 Ta 2014 2015 2016 2017 2018 Tot/enn. Laskennallinen palkkasumma on ollut vuosittain selvästi korkeammalla tasolla kuin budjetoitu ja toteutunut palkkasumma. Tähän on päästy vakansseja lakkauttamalla, lomautuksilla, vaikeutetulla rekrytoinnilla ja vapaaehtoisilla toimilla. Talousarviossa vuodelle 2017 henkilöstömenoihin on varattu 161,9 milj. euroa, mikä on samaa tasoa, kun vuoden 2016 ennuste. Talousarvioesitykseen on liitetty luettelo uusista vakansseista, määräaikaisista ja lakkautettavista vakansseista sekä nimikkeen muutoksista. Henkilöstösuunnitelmassa uusia vakansseja esitetään perustettavaksi 29. Lakkautettavaksi on esitetty 45 vakanssia. Painopisteenä ovat vanhuspalvelut, jonne esitetään 17 vakanssia. Sosiaalityön palveluihin esitetään kolmea vakanssia sekä terveyspalveluihin yhdeksän. Tilapalveluihin esitetyn sisäilmaasiantuntijan palkkarahat siirretään palvelujen ostoihin. Uusista vakansseista suurin osa liittyy toiminnan uudelleen järjestelyihin ja määräaikaisten vakinaistamisiin. Mm. sosiaali- ja terveyspalveluilla kuluvana vuonna on 33 määräaikaista vakanssia. Vuonna 2017 lukumäärä on 22. Vuoden 2017 aikana aloitetaan tukiasumiskokeilu, nostetaan 12 ympärivuorokautisen hoidon mitoitusta, Salon sairaalaan perustetaan geriatrinen arviointiosasto ja Perniön vuodeosasto 3 muutetaan 20 paikkaiseksi tehostetun palveluasumisen dementiayksiköksi. Lisäksi Halikon sairaalan vanhuspsykiatrinen osasto lakkaa. Vuosille 2017–2018 on edelleen asetettava henkilöstömenoille säästötavoitteita. Henkilöstömenojen laskua on hillinnyt kasvussa oleva sairaslomien määrä. Kaupunginhallituksen ”Johtaminen ja osaava henkilöstö” korttiin kirjatuilla toimenpiteillä vaikutetaan tähän kehitykseen. Tavoitteena on suunnitelmakauden aikana laskea merkittävästi sairaslomien määrää ja tätä kautta siitä koituvia kustannuksia. Panostusta työllistämistoimenpiteisiin jatketaan. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattu 5,0 milj. euroa riittää siinä tapauksessa, että työllistämistoimissa onnistutaan. Tämä edellyttää myös valtion panostusta työllistämisen kustannuksiin. Palvelualueet Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot lisääntyvät talousarviovuonna 3,6 milj. euroa eli 2,1 % vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Lasten ja nuorten palveluissa toimintamenot lisääntyvät 1,5 milj. euroa (1,8 %). Kaupunkikehityspalvelujen toimintakate paranee vuoden 2016 0,3 milj. eurosta 1,5 milj. euroon vuonna 2017. Liikelaitos Salon Veden toimintakate paranee vuodesta 2016 vähän ollen 5,3 milj. euroa vuonna 2017. Talousarvion suurimmat yksittäiset palvelukokonaisuudet ovat: Terveyspalvelut Perusopetus Vanhuspalvelut Sosiaalityön palvelut Varhaiskasvatus Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelut Tilapalvelut Toinen aste Maaseututoimi milj. euroa 114,7 47,9 40,9 39,2 32,4 14,2 11,1 6,6 4,6 Edellä luetellut muodostavat yli 83,4 % kokonaistoimintamenoista. Eri palvelukokonaisuuksien palvelut ja tuotteet on eritelty talousarvion toimintatietokorteissa. Investointisuunnitelma Salon bruttoinvestoinnit vuonna 2017 ovat yhteensä 16,1 milj. euroa, kun ne vuoden 2016 talousarviossa ovat 12,5 milj. euroa. Kun investointien rahoitusosuudet ovat 0,4 milj. euroa Vuosikatteen ollessa 6,8 milj. euroa, on investointien omarahoitusaste 44,1 %. Suurimpana yksittäisenä investointikohteena vuonna 2017 ovat: · Perniön varhaiskasvatuksen uudet tilaratkaisut 2,5 milj. euroa ja irtaimistoon 0,2 milj. euroa · Maan hankinta 0,25 milj. euroa · Kuusjoen koulun ja Kuusjokitalon lämmitysjärjestelmä 0,35 milj. euroa · Urheilupuiston pukuhuone- ja huoltorakennus 0,35 milj. euroa · Sisäilmaongelmat 0,5 milj. euroa Kunnallistekniikan osalta merkittäviä rakentamiskohteita vuonna 2017 ovat: · Metsäjaanun kunnallistekniikka 1,6 milj. euroa ja vesihuoltoon 0,2 milj. euroa · Urheilupuiston peruskorjaus 0,98 milj. euroa · Katujen päällystämiseen 0,55 milj. euroa · Kokoojakatu Tupuri – MT110 0,45 milj. euroa · Uudet kunnostettavat puistot 0,35 milj. euroa · Vesihuoltolaitoksen investoinnit 4,3 milj. euroa, joista vesi- ja jätevesiverkoston saneeraukseen käytetään yhteensä 2,8 milj. euroa ja Pullassuon vedenkäsittelylaitoksen saneeraukseen 1,3 milj. euroa. 13 Talousarvion sitovuus Vuoden 2017 talousarvion on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on valtuuston nähden sitova. Henkilöstökuluja ja sisäisiä eriä koskevista erityissitovuuksista luovutaan. Toimielimet voivat tehdä määrärahasiirtoja sitovuustason sisällä. Perusteluista poikkeava toiminta, hanke tai hankinta vaatii kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan, joka tulee hakea etukäteen. Kaikista talousarviomuutoksista on tehtävä ilmoitus talouspalveluun. Poikkeuksena lisämäärärahan hakemiselle ovat sellaiset kesken talousarviovuotta aloitettavat projektiluontoiset toiminnot, joille ei ole varattu talousarviossa määrärahaa. Mikäli kyseessä oleville toiminnoille saadaan menojen katteeksi kokonaisuudessaan ulkopuolinen rahoitus, voidaan tällaiset lisämäärärahaesitykset hyväksyä kaupunginhallituksessa. Talousarviovuoden aikana voi olla perusteltua tehdä toiminnallisia muutoksia, jolloin tulee tarve siirtää määrärahoja sitovuustasolta toiselle. Silloin, kun ei synny lisämäärärahatarvetta, voidaan määräraha siirtää sitovuustasolta toiselle ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Asiasta on kuultava kumpaakin osapuolta. Päätöksen tekee se toimielin, jolle kulloinkin kysymyksessä olevan asian päätösvalta kuuluu. Kaikista talousarviomuutoksista on aina tehtävä ilmoitus taloushallinnolle ja Taitoa Oy:lle. Talousarvissa hyväksytyt tuloskortit ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne kuuluvat talousarvion perusteluosaan. Tuloslaskelma Tuloslaskelmaosaan sisältyy valtuustoon nähden sitovia määrärahoja kuten verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja –menot ja satunnaiset erät. Muilta osin tuloslaskelmaosa on luonteeltaan perusteluosaan kuuluva. Investointiosa Investointiosassa on valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot projektiryhmille tai yksiköille. Investointiosassa esitetään investointien kokonaiskustannusarvio, edellisinä vuosina käytetty määräraha sekä ehdotettu talousarviovuoden määräraha. Sitovuustasolta toiselle tehtävistä määrärahasiirroista päättää kaupunginvaltuusto. Tilikauden käyttämätön määräraha ei siirry seuraavalle vuodelle. Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat anto- ja ottolainoja koskevat määrärahat ja tuloarviot. Muut erät ovat suunnitelmia rahoituksesta ja sen muutoksista. Käyttösuunnitelma Lautakunnat hyväksyvät palvelualueiden käyttösuunnitelman ja päättävät tulosyksikkötason vastuuhenkilöistä tammikuun kokouksessa. Tulosyksikötason käyttösuunnitelmat alemmat vastuuhenkilöt hyväksyy palvelupäällikkö ja sitä alemmat tarvittavat esim. kustannuspaikkatasoiset käyttösuunnitelmat hyväksyy palvelupäällikön nimeämä vastuuhenkilö esimerkiksi kustannuspaikan esimies. Käyttösuunnitelmassa hyväksytään osamääräraha ja osatuloarvio sekä netto. Lisäksi hyväksytään valtuuston hyväksymään talousarvioon ja aina ylemmän tason käyttösuunnitelmaan sopeutetut toiminnalliset tavoitteet sekä suoritemäärä ja tunnuslukutavoitteet. Käyttösuunnitelma sitoo lautakuntaa ja viranhaltijaa. Käyttösuunnitelmaa seurataan ja mahdollisista muutoksista tehdään hallinnollinen päätös. 14 Valtuus tilapäisluoton ottamiseen kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi Hallintosäännön 8 §:n mukaan henkilöstö- ja talouspäällikkö päättää tilapäisluoton ottamisesta kaupungille maksuvalmiuden turvaamiseksi valtuuston vuosittain vahvistaman enimmäismäärän puitteissa ja kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Lyhytaikaisesta rahoituksesta ovat voimassa kuntatodistusohjelmat Kuntarahoituksen, Op Pohjolan, Nordean ja Danskebankin kanssa. Sopimuksilla turvataan rahoitus kaikissa tilanteissa. Yhden kuukauden kassavirta on n. 30 milj. euroa. Kun maksuvalmiuden turvaaminen edellyttää tilapäisrahoitusta, kuntatodistusohjelmat kilpailutetaan vuorokautta ennen rahoituksen tarvetta. Luottoa otetaan tarvittavaksi ajaksi. Vuotuisen koron hintataso on viimeaikoina ollut alle 1,0 prosentin Henkilöstö- ja talouspäällikölle myönnetään oikeus ottaa lyhytaikaista kassalainaa kuukausittain enintään 30 milj. euroa, joka vastaa n. yhden kuukauden maksuvalmiuden turvaavaa summaa. 15 Talousarvion 2017 sitovuus Sitovuustaso kaupunginvaltuusto Käyttötalousosa Investointiosa Toimielin Proj.ryhmä Proj. yksikkö Tarkastuslautakunta Aineeton käyttöomaisuus Keskusvaalilautakunta Kiinteä omaisuus Kaupunginvaltuusto Talonrakennus Lasten ja nuorten palvelut Kaupunginhallitus Vapaa-ajan palvelut Terveydenhuollon palvelut Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta Opetuslautakunta Vapaa-ajanlautakunta Kaupunkikehityspalvelut Tekninen lautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Sosiaalityön palvelut Vanhuspalvelut Kunnallistekniikka Kaava-alueet (410) Muu kunnallistekniikka (420, 430, 440) Toimialojen muut kohteet (450) Irtain omaisuus Vesilaitoksen johtokunta Konsernipalvelut Kaupunkikehityspalvelut Hyvinvointipalvelut Lupa- ja valvontapalvelut Vesihuoltolaitos 16 Henkilöstösuunnitelma Uudet virat ja työsuhteet 2017–2020 Palvelualue Palkka/v Kustannukset / vuosi HKE 2017 Kustannuspaikka TA 2017 2018 2019 2020 TA 2017 2018 2019 2020 0 18 450 18 450 73 800 70 700 86 000 86 000 353 400 18 450 18 450 73 800 70 700 86 000 86 000 353 400 18 450 18 450 73 800 70 700 86 000 86 000 353 400 18 450 18 450 73 800 70 700 86 000 86 000 353 400 0 171 000 297 400 468 400 171 000 297 400 468 400 171 000 297 400 468 400 171 000 297 400 468 400 68 800 29 500 98 300 68 800 29 500 98 300 68 800 29 500 98 300 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2130 Terveyskeskussairaala 2130 Terveyskeskussairaala xxxx Varhainen perhetyö 2130 Terveyskeskussairaala 2100 Kuntoutuspalvelut 2130 Terveyskeskussairaala 201 Terveyspalvelut yhteensä Sairaanhoitaja 45% Sairaanhoitaja 45% Perheohjaaja Terveyskeskuslääkäri Fysioterapeutti Sairaanhoitaja 220 Vanhuspalvelut xxxx Perniön dementiayksikkö 2400 Ymp.vrk hoito 220 Vanhuspalvelut yhteensä Lähihoitaja Lähihoitaja 240 Sosiaalityön palvelut 2767 Keh.vammahuolto as.palv 2766 Kehitysvammahuolto 240 Sosiaalityön palv. yhteensä Hoitaja Laitoshuoltaja 15 000 15 000 30 000 58 000 35 000 35 000 188 000 1 1 2 1 2 2 9 1 1 2 1 2 2 9 30 300 30 300 60 600 9 8 17 9 8 17 28 000 24 000 52 000 2 1 3 2 1 3 0 0 0 68 800 29 500 98 300 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 300 600 29 29 0 0 0 920 100 920 100 920 100 920 100 Hyvinvointipalvelut yhteensä 300 600 29 29 0 0 0 920 100 920 100 920 100 920 100 48260 48 260 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 48 260 1 0 0 0 0 0 0 0 0 348 860 30 29 0 0 0 920 100 920 100 920 100 920 100 0 0 0 0 Kaupunkikehityspalvelut 500 Kaupunkikehityspalv. Tekninen 5310 Tilapalvelut 500 Kaupunkikehityspalv. tekninen yhteensä Kaupunkikehityspalv. yht. Uudet virat ja työsuhteet yhteensä Sisäilma-asiantuntija 17 Määräaikaiset toimet ja työsuhteet 2017–2020 Palvelualue Palkka/v Kustannuspaikka Konsernipalvelut 1314 Lähidemokratia 1444 Arkisto 1511 Talouspalvelut hallinto 1551 Hankintapalvelut 1641 Työhyvinvointipalvelut 1911 Maaseutuyksikkö Konsernipalvelut yhteensä Kustannukset / vuosi HKE TA 2018 2019 2020 2017 2017 Kyläasiamies Projektityöntekijä Talousasiantuntija (2016-2017) Ostaja Liikunnanohjaaja Kesäapulainen 4kk 32 800 32 800 50 000 50 000 36 000 10 000 211 600 1 1 1 1 1 5 1 1 1 0 1 1 5 57 500 57 500 36 000 38 000 36 000 34 000 38 000 297 000 1 1 2 2 2 2 1 11 1 1 2 2 2 2 1 11 0 30 300 30 300 3 3 3 3 0 5 000 35 000 40 000 38 400 33 500 30 000 181 900 1 1 1 3 1 1 8 1 1 1 3 1 1 8 0 509 200 22 22 0 133 000 20 500 20 000 173 500 6 1 6 13 8 1 6 15 0 TA 2017 2018 2019 2020 0 40 350 40 350 61 500 0 44 250 12 340 198 790 0 0 0 0 0 70 700 70 700 88 500 93 400 88 500 83 600 46 700 542 100 0 0 0 0 0 114 000 114 000 0 0 0 0 0 6 100 43 000 49 200 47 200 41 200 36 900 223 600 0 0 0 0 0 879 700 0 0 0 0 183 000 20 500 20 000 223 500 0 0 0 0 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2130 Terveyskeskussairaala 2003 Avoterveydenhuolto 2003 Avoterveydenhuolto 2003 Avoterveydenhuolto 2120 Päivystys- ja kotisairaala 2004 Lääkinnällinen kuntoutus 2004 Lääkinnällinen kuntoutus 201 Terveyspalvelut yhteensä Terveyskeskuslääkäri(koulutusvirka) Terveyskeskuslääkäri(koulutusvirka) Sairaanhoitaja Terveydenhoitaja Sairaanhoitaja Fysioterapeutti Puheterapeutti 220 Vanhuspalvelut xxxx Tukiasumiskokeilu 220 Vanhuspalvelut yhteensä Lähihoitaja 240 Sosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityön palvelut 2731 Maahanmuuttajapalvelut 2714 Sosiaalityön projektit 2714 Sosiaalityön projektit 2766 Kehitysvammahuolto 2766 Kehitysvammahuolto 240 Sosiaalityön palv. yhteensä Vuosilomasijainen etuuskäsittely Sosiaaliohjaaja Projektivastaava (ESR 31.3.18 saakka) Hanketyöntekijät (ESR 31.3.18 saakka) Koululaisten loma-ajan hoito Tilapäishoito Elmeri Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Lasten ja nuorten palvelut 301 Lasten ja nuorten palvelut 4715 Nuorisotilat 4726 Nuorisopalvelujen projektit 4712 Nuorisotoiminta 301 Lasten ja nuorten palvelut yhteensä Nuorisotilojen henkilökunta Etsivä nuorisott. (31.7.2017 saakka) Kesäleirien henkilökunta 0 0 18 Palvelualue Palkka/v Kustannukset / vuosi HKE TA 2018 2019 2020 2017 2017 Kustannuspaikka 401 Vapaa-ajan palvelut 4510 Määräaikaiset liikunnanohjaajat ja uimaopettajat yms 401 Vapaa-ajanpalvelut yhteensä Hyvinvointipalvelut yhteensä TA 2017 2018 2019 2020 58 911 58 911 50 50 50 50 0 0 0 58 911 58 911 0 0 0 741 611 85 87 0 0 0 1 162 111 0 0 0 44 000 52 500 20 000 33 750 20 000 22 500 47 500 25 000 36 500 32 400 32 400 32 400 398 950 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 11 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 11 0 0 0 54 000 65 000 24 600 42 000 25 000 27 700 60 000 31 000 45 000 40 000 40 000 40 000 494 300 0 0 0 50 000 50 000 4 4 4 4 0 0 0 61 500 61 500 0 0 0 448 950 15 15 0 0 0 555 800 0 0 0 1 402 161 105 107 0 0 0 1 916 701 0 0 0 Kaupunkikehityspalvelut 180 Kehittämispalvelut 1841 Työllisyyspalvelut 1841 Työllisyyspalvelut 1841 Työllisyyspalvelut 1841 Työllisyyspalvelut, TYP-palvelut 1821 Kansainvälinen toiminta 1821 Kansainvälinen toiminta 1816 Elinkeinokehittäminen 2728 Typ-palvelut 2733 Waltti / Hanke 2733 Waltti / Hanke 2733 Waltti / Hanke 2733 Waltti / Hanke 180 Kehittämispalvelut yhteensä Työelämäkoordinaattori (ESR) Työllisyyspalveluiden päällikkö Yrityskoordinaattori (ESR) Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Hanketyöntekijä (ESR) Hanketyöntekijä (ESR) Projektityöntekijä (Osaamiskeskittymä) Työnsuunnittelija, catering Hankevastaava (hanke) Yksilövalmentaja (hanke) Yksilövalmentaja (hanke) Yksilövalmentaja (hanke) 505 Maankäyttöpalvelut 5221 Puistot 505 Maankäyttöpalvelut yhteensä Puistotyötekijä (kausi) Kaupunkikehityspalv. yht. Määräaikaiset yhteensä 19 Nimikemuutokset 2017 Palvelualue Kustannuspaikka Lakkautettava vakanssi ja vakanssinro Perustettava vakanssi Kustannusten muutos 2017 Lkm Uusi kustannuspaikka 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 11 tk-yhteiset avoterveydenhuolto lääkinnällinen kuntoutus avoterveydenhuolto avoterveydenhuolto lapsiperheiden kotipalvelu lapsiperheiden kotipalvelu lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö lapsiperheiden kotipalvelu lapsiperheiden kotipalvelu varhainen perhetyö farmaseutti sairaanhoitaja toimintaterapeutti sairaanhoitaja sairaanhoitaja perhetyöntekijä perhetyöntekijä perhetyön ohjaaja perhetyöntekijä perhetyöntekijä perhetyöntekijä 0 2 500 12 000 2 500 2 500 3 500 3 500 6 400 1 700 1 700 1 800 38 100 3 500 3 500 3 500 10 500 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2022 Tk-yhteiset palvelut 2040 Itäinen avoterveydenhuolto 2100 Lääkinnällinen kuntoutus 2170 Mielenterveystyö 2180 Päihdetyö Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö johtava farmaseutti 210 005 vastaanottohoitaja 211 033 laitoshoitaja 210 017 lähihoitaja 230 056 lähihoitaja 230 057 laitoshuoltaja 211 034 laitoshuoltaja 211 082 lähihoitaja 230 058 perhepäivähoitaja 310 075 perhepäivähoitaja 310 079 perhepäivähoitaja 310 083 201 Terveyspalvelut yhteensä 220 Vanhuspalvelut 2440 Pohjoinen vanhuspalvelu 2440 Pohjoinen vanhuspalvelu 2450 Eteläinen vanhuspalvelu 220 Vanhuspalvelut yhteensä Hoivatyöntekijä 224 093 Hoivatyöntekijä 224 098 Hoivatyöntekijä 225 067 1 1 1 3 Hintan hoivakoti 2442 Hintan hoivakoti 2442 Alholan hoivakoti 2453 Lähihoitaja Lähihoitaja Lähihoitaja 240 Sosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityön palvelut 2742 Perheoikeudelliset palvelut 2720 Aikuissosiaalityön palvelut 2771 Kehitysvammahuolto Kuusitupa 240 Sosiaalityön palv. yhteensä sosiaalityöntekijä 240 018 lastenvalvoja 241 004 työtoiminnan ohjaaja 240 036 ryhmäavustaja 242084 1 1 1 1 4 PPA -tiimi PPA -tiimi johtava sosiaalityöntekijä sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja hoitaja 3500 1100 1400 3500 9 500 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 18 58 100 Hyvinvointipalvelut yhteensä 18 58 100 Kaupunkikehityspalvelut 500 Kaupunkikehityspalv. Tekninen 5314 Vuosikorjaukset 5417 Muut valmistavat keittiöt palvelukeittiöineen 5417 Muut valmistavat keittiöt palvelukeittiöineen 5417 Muut valmistavat keittiöt palvelukeittiöineen 5417 Muut valmistavat keittiöt palvelukeittiöineen talomestari 530 008 vastaava kokki vastaava kokki vastaava kokki vastaava kokki 1 1 1 1 1 5313 Kiinteistöjen hoito Entinen, 5417 Entinen, 5413 Entinen, 5417 Entinen, 5412 energia-asiantuntija kokki, 541 082 Sk-kokki, 541 066 kokki, 541 057 kokki, 541 117 0 0 0 0 0 20 Palvelualue Kustannuspaikka 5417 Muut valmistavat keittiöt palvelukeittiöineen 5417 Muut valmistavat keittiöt palvelukeittiöineen 5417 Muut valmistavat keittiöt palvelukeittiöineen 500 Kaupunkikehityspalv. tekninen yhteensä Lakkautettava vakanssi ja vakanssinro vastaava kokki vastaava kokki vastaava kokki Kaupunkikehityspalv. yht. Lkm 1 1 1 8 Uusi kustannuspaikka Entinen, 5417 Entinen, 5417 Entinen, 5417 Kustannusten muutos 2017 Perustettava vakanssi ruokapalveluvastaava, 541 071 ruokapalveluvastaava, 541 065 kokki, 541 069 0 0 0 0 8 Nimikemuutokset yhteensä 0 26 58 100 Lakkautettavat vakanssit 2017 Tulosyksikkö Työyksikkö Ammattinimike Vakanssi-numero Vakanssien määrä 220 Vanhuspalvelut 2420 Itäinen vanh.palvelu 2420 Itäinen vanh.palvelu 2420 Itäinen vanh.palvelu 2420 Itäinen vanh.palvelu 2420 Itäinen vanh.palvelu 2420 Itäinen vanh.palvelu 2420 Itäinen vanh.palvelu 2420 Itäinen vanh.palvelu 2420 Itäinen vanh.palvelu 2420 Itäinen vanh.palvelu 2420 Itäinen vanh.palvelu 2420 Itäinen vanh.palvelu 2420 Itäinen vanh.palvelu 2420 Itäinen vanh.palvelu 2420 Itäinen vanh.palvelu 220 Vanhuspalvelut yhteensä 2424 2424 2424 2424 2424 2423 2423 2423 2423 2423 2423 2423 2423 2423 2423 hoitaja lähihoitaja lähihoitaja lähihoitaja sairaanhoitaja laitoshuoltaja lähihoitaja lähihoitaja lähihoitaja lähihoitaja lähihoitaja lähihoitaja lähihoitaja lähihoitaja sairaanhoitaja 222 222 222 224 222 222 222 222 222 222 222 222 222 222 222 240 Sosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityön palvelut 240 Sosiaalityön palv. yhteensä 2721 Aikuissosiaalityön johto 2720 Sosiaalikeskus Aikuissosiaalityön esimies Etuuskäsittelijä 240 004 240 020 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Kukonkallion hoivakoti Kukonkallion hoivakoti Kukonkallion hoivakoti Kukonkallion hoivakoti Kukonkallion hoivakoti Pahkavuoren ryhmäkoti Pahkavuoren ryhmäkoti Pahkavuoren ryhmäkoti Pahkavuoren ryhmäkoti Pahkavuoren ryhmäkoti Pahkavuoren ryhmäkoti Pahkavuoren ryhmäkoti Pahkavuoren ryhmäkoti Pahkavuoren ryhmäkoti Pahkavuoren ryhmäkoti 119 100 143 013 117 066 051 054 057 058 059 060 064 156 055 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 15 1 1 2 17 21 Tulosyksikkö Työyksikkö Ammattinimike 310 Lasten ja nuorten palvelut 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus 310 Lasten ja nuorten palvelut yhteensä 3134 3135 3135 3137 3141 3141 3144 3148 3148 3148 3148 3148 3148 3150 3151 3151 3153 3153 3154 3155 3163 3163 3163 3166 perhepäivähoitaja hoitoapulainen perhepäivähoitaja ryhmäperhepäivähoitaja ryhmäperhepäivähoitaja perhepäivähoitaja ryhmäperhepäivähoitaja ryhmäperhepäivähoitaja perhepäivähoitaja perhepäivähoitaja perhepäivähoitaja perhepäivähoitaja perhepäivähoitaja hoitoapulainen perhepäivähoitaja perhepäivähoitaja hoitaja hoitaja hoitoapulainen perhepäivähoitaja ryhmäperhepäivähoitaja perhepäivähoitaja perhepäivähoitaja ryhmäperhepäivähoitaja Toija Muurlan päiväkoti Muurlan päiväkoti Mesikämmen Tupuri-Anjala Tupuri-Anjala Hähkänä Keskustan perhepäivähoito Keskustan perhepäivähoito Keskustan perhepäivähoito Keskustan perhepäivähoito Keskustan perhepäivähoito Keskustan perhepäivähoito Avoin päiväkoti Annankatu Paltta Paltta Piritan päiväkoti Piritan päiväkoti Asemakatu Kaivolan päiväkoti Kärävuoren pk H1 + pph Kärävuoren pk H1 + pph Kärävuoren pk H1 + pph Merihalikko Vakanssi-numero Vakanssien määrä 310 310 310 310 310 310 310 310 310 310 310 310 310 310 310 310 310 310 310 310 310 310 310 310 165 340 179 288 262 316 261 043 201 202 203 204 315 403 332 014 394 368 401 418 489 497 566 552 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 24 Lasten ja nuorten palvelut yhteensä 24 Hyvinvointipalvelut yhteensä 41 Kaupunkikehityspalvelut 180 Kehittämispalvelut 1830 Viestintä ja markkinointi 180 Kehittämispalvelut yhteensä 1831 viestintä ja markkinointi tiedottaja 170 007 1 1 500 Kaupunkikehityspalv. tekninen 5410 Ravitsemis- ja puhtaanpitopalvelut 5410 Ravitsemis- ja puhtaanpitopalvelut 5410 Ravitsemis- ja puhtaanpitopalvelut 500 Kaupunkikehityspalv. tekninen yhteensä 5413 Ravitsemispalvelut 5412 Ravitsemispalvelut 5430 Puhtaanapitopalv.yhteiset.palv. Ruokapalveluvastaava Kokki Laitoshuoltaja 541 084 541 108 542 032 1 1 1 3 Kaupunkikehityspalvelut yhteensä 4 Lakkautettavat vakanssit yhteensä 45 22 Henkilöstösuunnitelman 2017–2020 perustelut Uudet virat ja työsuhteet 2017–2020 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2130 Terveyskeskussairaala 55 % Sairaanhoitajan vakanssin 215 076 terveyskeskussairaala osasto 1 muuttaminen 100 % vakanssiksi. 55 % Sairaanhoitajan vakanssin 215 010 terveyskeskussairaala osasto 2 muuttaminen 100 % vakanssiksi Osastojen potilasvaihto on kasvanut ja käyttöaste on lähes jatkuvasti 100 %:a. TYKS siirtää neurologisia potilaita lyhyiden hoitojaksojen jälkeen jatkohoitoon ja kuntoutukseen suoraan TK-sairaalaan. Nämä neurologiset potilaat ovat erittäin vaativia tarviten paljon hoitoja kuntoutusosaamista ja resurssia, johon nykyiset henkilöstövoimavarat ovat riittämättömät. Kuntouttaminen on tk-sairaalan päätehtäviä. Nykytilanteessa neurologisten potilaiden hoitojaksot ovat Salon tk-sairaalassa noin 10 vrk:tta pidempiä kuin mm. Turun Kaskenlinnan sairaalan neurologisella kuntoutusosastolla. Esitetyn muutoksen kustannusvaikutus lisäystä palkkamenoihin 90 % sairaanhoitajan palkasta eli yhteensä n. 30.000 / v V.2017 terveyskeskussairaalaan 1 geriatriaan erikoistuvan lääkärin koulutusvirka Terveyskeskussairaalan nykyinen potilasvaihto edellyttää välttämättä kahta lääkäriä kummallakin osastolla pääterveysasemalla. Käytännössä lääkäriresurssia on tarvittu tämä määrä osastoilla jo vuodesta 2014 alkaen. Terveyspalveluiden erikoislääkäreistä tällä hetkellä kahdella ovat kouluttajaoikeudet palliatiivisen hoidon erityispätevyyttä suorittavan lääkärin ohjaajaksi. Kolmella lääkärillä on kouluttajaoikeudet geriatrian erikoisalalla. Seuraavien vuosien aikana eläkkeelle on siirtymässä toistakymmentä lääkäriä, joten osaamisen jatkuvuuden varmistaminen on erityisen tärkeää ja tällä hetkellä olemassa oleva kouluttajaresurssi hyödyntää. Geriatrian ja palliatiivisen hoidon erikoislääkäreistä on koko valtakunnassa pulaa ja kasvava kilpailu osaajista. Koulutusvaiheessa olevan lääkärin palkkakustannuksista korvataan erityisvaltionosuuksia noin 1.000€/ kk vakanssia kohden. V.2017 terveyskeskussairaalaan 2 sairaanhoitajan vakanssia Vaihtoehto 1 Terveyskeskussairaalan yövuoroon tarvitaan lisävahvistusta potilasturvallisuuden varmistamiseksi. TK-sairaalan osastoilla 1 ja 2 on yhteensä 90 potilaspaikkaa. Molemmilla osastoilla on yövuoroissa 1 sairaanhoitaja ja 1 perushoitaja. Potilaiden hoitoisuus on kasvanut etenkin lääkehoidon ja haasteellisten/sekavien potilaiden osalta, mikä korostuu yövuoroissa, kun osastolla on vain 2 hoitajaa. Potilaiden suonensisäisiä lääkehoitoja sekä potilaiden tilan säännöllinen seuranta ja tilan muutosten huomiointi ovat keskeinen osa sairaanhoitajan työtä yövuorossa. Esitetään yhden sairaanhoitajan lisäämistä jokaiseen yövuoroon. Tämä sairaanhoitaja toimisi sekä osastoilla 1 että 2. Hän vastaisi molemmilla osastoilla osan potilaiden lääkehoidoista ja seurannasta yövuoron aikana. Työvuoron teettäminen vaatii kahden vakanssin perustamisen. Kustannusvaikutus lisäystä palkkamenoihin on 70.000€/vuosi. Vaihtoehto 2 Terveyskeskussairaala osasto 3:n vakanssit 215 132 ja 215 134 siirretään osastoille 1 ja 2 lisäämään yövuoron potilasturvallisuutta. Nämä määrärahat ovat jo talousarviossa. xxxx Varhainen perhetyö v. 2017 Varhainen perhetyö, 2 perheohjaajan työsuhdetta. Lapsiperheiden kotipalvelu on lastenhoidollista ja /tai kodinhoidollista tavoitteellista apua perheen kotiin. Varhaisessa perhetyössä vanhemmat voivat saada tukea vanhemmuuteen 23 ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Lapsiperheiden kotipalvelun ja varhaisen perhetyön tarve on ilmeinen ja on järkevää panostaa matalan kynnyksen ehkäiseviin palveluihin, jotta lastensuojelukustannuksia voidaan pitemmällä aikavälillä saada laskuun. Varhainen perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu on toiminut pääosin määräaikaisin vakanssein. Palvelu on sosiaalihuoltolain mukaista lakisääteistä toimintaa ja se tulee vakinaistaa. Varhaisessa perhetyössä oli entuudestaan yksi vakituinen perhetyöntekijän vakanssi ja kolme määräaikaista perhetyöntekijän vakanssia, joita on rahoitettu perintövaroin. Vuoden 2015 alusta varhaisen perhetyön yhteyteen saatiin viisi määräaikaista vakanssia; yksi perhetyön ohjaaja ja neljä kotipalvelun perhetyöntekijää. Nyt kahdeksaa määräaikaista vakanssia esitetään vakinaistettavaksi. Kuudelle vakanssille hyvinvointipalveluista on löytynyt taustavakanssit, mutta kaksi vakanssia tulee perustaa uusina. Menojen lisäystä ei kuitenkaan tule vuoden 2016 menoihin nähden, koska vakanssit ovat olleet käytössä määräaikaisina. Lisäksi osa kustannuksista voidaan kattaa ns. perintövaroin tulevan kahden vuoden aikana. V.2017 perhetyön vakanssien vakinaistaminen Toiminta tulee vakinaistaa siten, että lapsiperheiden kotipalveluun ja varhaiseen perhetyöhön vakinaistetaan kahdeksan vakanssia, joista kaksi on uutta vakanssia ja kuusi nimikemuutosta 2 perheohjaajaa (uusia) Salossa perhetyötä on järjestetty lapsiperheiden kotipalveluna ja neuvolan varhaisena perhetyönä. Vuoden 2015 alusta neuvolan varhaisen perhetyön yhteyteen perustettiin viisi määräaikaista vakanssia; yksi perhetyön ohjaaja ja neljä kotipalvelun perhetyöntekijää. Varhaisessa perhetyössä oli entuudestaan yksi vakituinen perhetyöntekijän vakanssi ja kolme määräaikaista perhetyöntekijän vakanssia, joita on osin rahoitettu perintövaroin. Kotipalvelu on lastenhoidollista ja /tai kodinhoidollista tavoitteellista apua perheen kotiin. Varhaisessa perhetyössä vanhemmat voivat saada tukea vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Lapsiperheiden kotipalvelun ja varhaisen perhetyön tarve on ilmeinen ja on järkevää panostaa matalan kynnyksen ehkäiseviin palveluihin, jotta lastensuojelukustannuksia voidaan pitemmällä aikavälillä saada laskuun. 2100 Kuntoutuspalvelut V.2017 kuntoutuspalveluihin 2 fysioterapeutin vakanssia Lyhytaikaisia sijaisia ei ole saatavana fysioterapeuttien sijaisuuksiin muuten kuin kesällä. Terveyskeskussairaalassa tulisi kuntouttaa tehokkaasti ikääntyneitä juuri leikattuja, aivohalvauskuntoutujia ja vakavista sairauksista toipuvia. Sairaalan terapiahenkilökunnan vajetta ei voi paikata ostopalvelutoiminnalla. Ikääntyneen vakavasti sairastuneen liikkeelle lähtö sängystä ilman ammattiapua ei onnistu tai hidastuu merkittävästi. Sairaala on velvollinen huolehtimaan riittävästä henkilökuntamitoituksesta. Suunniteltu geriatrinen arviointiyksikkö on osa sairaalapalveluita ja tätä työntekijäresurssia käytetään myös siellä. Vuonna 2015–2016 ajan on jo jouduttu osoittamaan lisäresurssia lähes 2 henkilötyövuotta terveyskeskussairaalan kuntouttavaan toimintaan, joten toimet eivät merkittävästi lisää kustannuksia. Hoitotavoitteet ja potilasmateriaali ovat muuttuneet vaativammiksi ja siirtyminen erikoissairaanhoidosta on oleellisesti varhaisempaa. Lääkinnällinen kuntoutus on lakisääteistä toimintaa, jossa kunta on järjestämisvelvollinen ja jota hoidon saatavuuden säädökset koskevat. Terveyskeskuksen lääkinnällisen kuntoutuksen henkilöstömäärä on jäänyt jälkeen eikä pysty vastaamaan palvelutarpeeseen ja vaatimuksiin. Kun erityisosaajista suuri puute, on kaupungin vaikea olla houkuttava työnantaja liian niukkojen henkilökuntaresurssien puitteissa. Kasva työkuorma on johtanut rekrytointiongelmiin. 220 Vanhuspalvelut xxxx Perniön dementiayksikkö Lähihoitaja Perniön vuodeosasto 3:n tilat on mahdollista muuttaa noin 20-paikkaiseksi dementiayksiköksi. Henkilökuntaa tarvitaan kaikkiaan 17. Vuodeosasto 3:lta siirtyisi kaksi sairaanhoita- 24 jan, kaksi laitoshuoltajan ja neljä lähihoitajan tehtävää. Uusina vakansseina tarvitaan yhdeksän lähihoitajan vakanssia, joille varataan määräraha puoleksi vuodeksi. Uusien vakanssien osuus on 171.000 euroa, koska toiminta voisi käynnistyä kesällä. 2400 Ymp.vrk hoito Lähihoitaja, ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen nosto Vanhuspalveluiden suunnitelmassa vuosille 2014–2016 esitettiin ympärivuorokautiseen hoitoon henkilöstömitoituksen nostamista kaikissa omissa yksiköissä 0,6:een. Henkilöstön pitkäkestoiset sairauslomat ja työrajoitteet ovat lisääntyneet ympärivuorokautisessa hoidossa. Asukkaat ovat lähes täysin kahden autettavia, eikä kaikkia pystytä nykyisin voimavaroin enää nostamaan tuoliin istumaan kuin ainoastaan kerran päivässä. Talousarviossa 2015 mitoituksen korjaamiseen saatiin viisi muutosvakanssia. Tulevaan talousarvioon esitetään vietäväksi loput kahdeksan mitoitusta korjaavaa uutta vakanssia. Palkkakuluarvio on 304.000 euroa vuositasolla. 240 Sosiaalityön palvelut 2767 Keh.vammahuolto as.palv V. 2017 vammaistyön kehitysvammahuoltoon, ryhmäkotiasumiseen 2 hoitajaa: Ryhmäkodeissa asukkaat vanhenevat ja tarvitsevat entistä enemmän hoitajan apua ja tukea päivittäisissä toimissaan. Tällä hetkellä neljässä ryhmäkodissa aamutoimet hoituvat kokonaan tai osittain työ- ja päiväkeskusten ohjaajien toimesta, jotta ryhmäkotien henkilökunta riittää muihin työvuoroihin. Myös työ- ja toimintakeskuksista alkaa olla vaikea irrottaa henkilökuntaa ryhmäkotien aamutöihin. Osa asukkaista ei ikääntymisestä johtuen pysty enää osallistuman toimintakeskusten työ- ja/tai päivätoimintaan ja heidän hoitonsa sekä viriketoimintansa tulee pystyä turvaamaan päivisin ryhmäkodeissa. Ryhmäkotien henkilöstömitoitukset ovat niin pienet, että ilman lisäresurssia tämä ei onnistu. 2766 Kehitysvammahuolto V. 2017 Vammaistyön kehitysvammahuoltoon, 1 yhteinen laitoshuoltaja: Kehitysvammahuollon yksiköissä pitää olla omavalvontasuunnitelman ja muiden hygieniamääräyksien mukainen hygieniataso. Yksiköiden henkilökunta huolehtii asiakastyön lisäksi siivoamisesta. Vaaditun hygieniatason ylläpitämiseksi nykyisen henkilökunnan työpanos ei ole riittävä, sillä henkilökunta on entistä sidotumpi asiakkaiden hoito- ja ohjaustyöhön. Kehitysvammahuollon asiakaskunta on ikääntynyt ja uudet asiakkaat koostuvat pääasiassa vaikeasti liikuntavammaisista ja autismin kirjoon kuuluvista henkilöistä. Puhtaanapidon ammattilainen auttaisi kehitysvammahuollon yksiköissä hygieniatason ylläpitämisessä ja huolehtisi että yksiköissä on riittävä määrä tarvittavia siivoustarvikkeita. Hän myös vastaisi hygieniaohjeistuksista ja henkilökunnan hygieniaopastuksesta. Kehitysvammahuollossa on yhteensä 8 ryhmäkotia, 3 työ- ja toimintakeskusta, 1 päivätoimintakeskus sekä 1 tilapäishoidon yksikkö, joiden kesken laitoshuoltaja jaetaan. Kaupunkikehityspalvelut Määräaikaiset toimet ja työsuhteet 2017–2020 Konsernipalvelut 1314 Lähidemokratia 1 Kyläasiamies (2016–2017) Kaupunginhallitus hyväksyi 4.5.2015 § 154 ”Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo”- hankkeen hakemisen. Hankkeen tarkoituksena on aktivoida ja vahvistaa Salon paikallistoimijat sekä saada käyntiin kylien elinoloja parantavia hankkeita. Hankkeen kesto on 2,5 vuotta ja se alkoi vuoden 2016 alussa. Hankkeen vastuuhenkilöksi palkataan kyläasiamies määräaikaiseen työsuhteeseen. 25 1444 Arkisto Hallintopalvelut/arkisto, v. 2017, projektityöntekijän työsuhde Kaupunki on ottanut käyttöön sähköisen arkistoinnin palvelun (SARKK). Suunnitelman mukaan järjestelmään arkistoidaan asiakirjoja asiahallintajärjestelmästä, henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmästä ja rakennuslupajärjestelmästä. Palvelun käyttö perustuu toistaiseksi manuaalisiin tiedonsiirtoihin. Järjestelmän uuteen versioon tulee luoda käyttäjähallinta, joka edellyttää asiantuntevaa lisäresurssia. Lisäksi toteutetaan integraatiot em. järjestelmistä. Sähköisen arkiston kustannukset määräytyvät asukasluvun mukaan. Mitä enemmän saadaan asiakirjoja sähköiseen arkistoon sitä kustannustehokkaampi järjestelmä on kaupungille. Täysimääräinen käyttö edellyttää käyttäjähallinnan luomisen lisäksi tiedonohjaussuunnitelmien jatkuvaa laatimista. Vakituisen henkilöstön mitoitus on laadittu siten, että pystytään hoitamaan tiedonhallinnan ja arkistoinnin perustyö mukaan lukien tiedonohjaussuunnitelmien laatiminen. Projektityöntekijän kustannusvaikutus on n. 40.300 €/v. 1511 Talouspalvelut hallinto Talousasiantuntija (2016–2017) Salon kaupunki käynnisti vuonna 2016 uusien taloudenohjaus- ja HR-järjestelmien käyttöön oton. Tavoitteena on ottaa uudet järjestelmät käyttöön vuoden 2017 alusta. Alustavien tarjousten mukaan käytönotto edellyttää Salon kaupungilta projektipäällikön nimeämistä ja kymmenien henkilötyöpäivien budjetoimista projekteille. Projektin aikana on tarkoitus erityisesti panostaa raportoinnin kehittämiseen. Tavoitteena on laajasti käytettävissä oleva, kaikki kaupungin toimialat kattava mobiiliratkaisuihin perustuva sähköinen raportointi. Määräaikaisella vakanssilla korvataan talouspalveluista vapautunut talousasiantuntijan vakituinen vakanssi. Tätä vakituista vakanssia ei toistaiseksi lakkauteta. 1641 Työhyvinvointipalvelut Liikunnanohjaaja Kaupungin johtamisen ja osaamisen tuloskortin keskeisenä tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja. Yhtenä keinona tähän on jokaisen työntekijän oman vastuun korostaminen työhyvinvoinnissa. Liikunnanohjaaja aloitti työnsä huhtikuun alussa 2016 ja tulokset näkyvät vasta pitkäjänteisen työn tuloksena. Liikunnanohjaaja on mm. järjestänyt työyksiköille tyhy-päiviä, antanut liikuntaneuvontaa, ohjannut ryhmiä ja koonnut ja lukaissut henkilökunnan tyhy-tiedotetta. 1911 Maaseutuyksikkö 1 Toimistosihteeri n.4 kk: ajalle Kesäapulaista haetaan kevään ja alkusyksyn työruuhkan purkamiseen. Maaseutuyksikön työmäärä ruuhkautuu, kun kaikki maatalouden päätukihaun asiakirjat saadaan yksikön käsiteltäväksi touko-kesäkuun vaihteessa ja alkusyksystä yksityiskohtaisten tukiehtotarkastusten aikaan. Työ edellyttää tarkkaa asiakirjahallintoa, tukijärjestelmän tuntemista, aikataulusidonnaisuutta. Määräaikaisesti palkattava toimistosihteeri auttaa ruuhkan purkamisessa ja mahdollistaa aikatauluissa pysymisen. Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2130 Terveyskeskussairaala V.2017 terveyskeskussairaalaan 1 lääkärin koulutusvirka (palliatiiviseen hoitoon pätevöityminen) Terveyskeskussairaalan nykyinen potilasvaihto edellyttää välttämättä kahta lääkäriä kummallakin osastolla pääterveysasemalla. Käytännössä lääkäriresurssia on tarvittu tämä määrä osastoilla jo vuodesta 2014 alkaen. 26 Terveyspalveluiden erikoislääkäreistä tällä hetkellä kahdella ovat kouluttajaoikeudet palliatiivisen hoidon erityispätevyyttä suorittavan lääkärin ohjaajaksi. Kolmella lääkärillä on kouluttajaoikeudet geriatrian erikoisalalla. Seuraavien vuosien aikana eläkkeelle on siirtymässä toistakymmentä lääkäriä, joten osaamisen jatkuvuuden varmistaminen on erityisen tärkeää ja tällä hetkellä olemassa oleva kouluttajaresurssi hyödyntää. Geriatrian ja palliatiivisen hoidon erikoislääkäreistä on koko valtakunnassa pulaa ja kasvava kilpailu osaajista. Koulutusvaiheessa olevan lääkärin palkkakustannuksista korvataan erityisvaltionosuuksia noin 1.000€/ kk vakanssia kohden. 2003 Avoterveydenhuolto V.2017 avoterveydenhuoltoon 1 geriatriaan tai palliatiiviseen hoitoon erikoistuvan lääkärin koulutusvirka avoterveydenhuoltoon (kotihoito) Avoterveydenhuollossa on todettu kotihoidon tehtäviin keskittyvän lääkärin selkeyttävän kotihoidon toimintaprosesseja ja vähentävän päivystyskäyntejä. Terveyspalveluiden erikoislääkäreistä tällä hetkellä kahdella ovat kouluttajaoikeudet palliatiivisen hoidon erityispätevyyttä suorittavan lääkärin ohjaajaksi. Kolmella lääkärillä on kouluttajaoikeudet geriatrian erikoisalalla. Seuraavien vuosien aikana eläkkeelle on siirtymässä toistakymmentä lääkäriä, joten osaamisen jatkuvuuden varmistaminen on erityisen tärkeää ja tällä hetkellä olemassa oleva kouluttajaresurssi hyödyntää. Geriatrian ja palliatiivisen hoidon erikoislääkäreistä on koko valtakunnassa pulaa ja kasvava kilpailu osaajista. Koulutusvaiheessa olevan lääkärin palkkakustannuksista korvataan erityisvaltionosuuksia noin 1.000€/ kk vakanssia kohden. V.2017 avoterveydenhuoltoon 2 kiertävää sairaanhoitajaa Sijaisten saatavuus on ongelmallista ja jatkuva uusien henkilöiden perehdyttäminen vie henkilöstön voimavaroja. Lääkärin vastaanoton toiminnan luonne on muuttunut. Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi on keskeistä ja viranomaiset valvovat toteutumista. Hoitajien äkillisten poissaolojen korvaaminen lyhytaikaisilla sijaisilla ei ole tarkoituksenmukaista, vaan esitetään määräaikaista varahenkilöstöä. V.2017 avoterveydenhuoltoon 2 kiertävää terveydenhoitajaa Terveydenhoitajien määräaikaista sijaista tarvitaan paikkaamaan terveydenhoitajien poissaoloja, jotta varmistetaan lakisääteisten tehtävien toteutuminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä aikuisten kansansairauksien hoidossa. 2120 Päivystys- ja kotisairaala V.2017 kotisairaalaan ja kiireelliseen hoitoon 2 sairaanhoitajaa Kiireellisen hoidon tehtävien organisointi edellyttää osaavaa henkilöstöä. Terveyskeskus järjestää EPLL:n yöpäivystykseen sopimuksen mukaisesti yhden perusterveydenhuollon hoitajan yövuoroihin turvaamaan hoidon jatkuvuutta ja palvelukokonaisuutta (EPLL korvaa laskennalliset palkkakustannukset). Kotisairaalan käyttö on lisääntymässä. Määräaikaisia sairaanhoitajia voidaan käyttää myös muissa avoterveydenhuollon tehtävissä. 2004 Lääkinnällinen kuntoutus v.2017 lääkinnälliseen kuntoutukseen 2 fysioterapeuttia avokuntoutukseen Fysioterapiayksikkö on pahasti kuormittunut ja jonotusajat ylittävät toistuvasti hoitotakuun. Fysioterapiayksiköstä työntekijä toimii TEHY:n pääluottamusmiehenä 50 % työajastaan. Ensimmäinen vakanssi olisi tarkoitus käyttää 50 prosenttisesti sijaistuksiin. Toinen vakanssi tarvitaan jonojen purkuun. Tyks Ortopedia on vähentänyt omaa fysioterapiaresurssia ja lisännyt lähetteitä terveyskeskuksen kuntoutusosastolle sekä juuri leikatuista, että niistä joita kirurgin mielestä tulisi hoitaa kuntoutuksella. Toisaalta Kela on vuoden alusta tehnyt runsaasti kielteisiä kuntoutuspäätöksiä ja siirtänyt kuntoutusvastuuta kunnalle. Nämä muutokset ovat pysyviä. Tällä hetkellä vakanssivajausta paikataan säännöllisillä huomattavasti lisääntyneillä lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluilla. Toiminta on järjestettävä kunnan toimesta ja kustannuksella, hoidon saatavuuden ja hoitoon pääsyn säädösten perusteella. Määräaikaisuus olisi järkevä ulottaa vuoden 2018 loppuun asti. V.2017 lääkinnälliseen kuntoutukseen 1 puheterapeuttiharjoittelija Harjoittelusopimus on voimassa Turun yliopiston kanssa. Opiskelijoiden ohjaus auttaa puheterapeuttien rekrytoinnissa, joka tällä hetkellä erittäin haasteellista. Neljästä vakanssista on tämän vuoden aikana kolme työntekijää irtisanoutunut. Harjoittelujaksoja on käytetty 27 uusien työntekijöitten tutustuttamiseen työyhteisöön ja helpottamaan rekrytointia tulevaisuudessa. 220 Vanhuspalvelut xxxx Tukiasumiskokeilu Lähihoitaja Tukiasumisen kokeilun (vuosi 2017) tarkoituksena on selvittää, voisiko uudentyyppisellä ns. välimuotoisella asumis- ja palvelumuodolla vastata tiettyjen asiakasryhmien muuttuneeseen palvelutarpeeseen. Näitä ovat esim. päivystykseen tulevat iäkkäät henkilöt, jotka eivät hetkellisen toimintakyvyn vajauksen takia pärjää kotona, mutta eivät välttämättä tarvitse ympärivuorokautista hoitoa. Kokeilu toteutettaisiin Kukonkallion hoivakodilta rakennemuutoksen myötä vapautuneissa Rauhala-osaston tiloissa (8 asukaspaikkaa). Kokeilun toteuttamiseen esitetään talousarvioon vietäväksi kolmen määräaikaisen hoitajan palkkakulut, yhteensä 114.000 euroa. 240 Sosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityön palvelut v.2017 Aikuissosiaalityön palvelut, etuuskäsittelijän vuosilomasijaisuus Toimeentulotukityön määräajoissa pysymisvelvoitteen turvaamiseksi tarvitaan vuosilomasijainen etuuskäsittelyyn. 2731 Maahanmuuttajapalvelut V 2017 sosiaaliohjaajan virka maahanmuuttajapalveluihin Saloon on oleskeluluvan saatuaan muuttamassa n.35–50 maahanmuuttajanuorta, joiden kotouttaminen yhdessä Kalliolan kannatusyhdistyksen kanssa työllistää maahanmuuttajapalveluja. Tarvitaankin toinen sosiaaliohjaaja hoitamaan kotouttamis-ym. maahanmuuttajatyötä. Vuosikustannus 35.000 euroa. 2714 Sosiaalityön projektit 2017 Projektivastaava ja kolme projektityöntekijää (sosiaalityön projektit) ESR-rahoitteinen työllisyyshanke kestää 31.3.2018 saakka. Ulkopuolinen rahoitus on noin 80 % hankkeen kustannuksista. Projektivastaavan ja kolmen projektityöntekijän palkkakustannukset yhteensä 155.000 euroa. 2766 Kehitysvammahuolto v. 2017 Koululaisten loma-ajan hoito (kehitysvammahuolto) Koululaisten loma-ajan hoitoon on varattu 33 500 euroa. Suunnitelman mukaan: vko 8: 3 koulunkäynnin ohjaajaa, kesäkuu: 8 koulunkäynnin ohjaajaa, heinäkuu: 4 koulunkäynnin ohjaajaa, elokuu: 1,5 vkoa, 6 koulunkäynnin ohjaaja. Viikko 42: 3 koulunkäynnin ohjajaa V, 2017 hoitajaresurssia tilapäishoitoyksikkö Elmeriin (kehitysvammahuolto) Hoidon tarpeen vaihtelun vuoksi tarvitaan määräaikaisiin määräraha, joka käytetään tarpeen mukaan. Vastaava varaus 35.000 euroa on ollut aiempinakin vuosina. 301 Lasten ja nuorten palvelut 4715 Nuorisotilat V.2017 nuorisotilojen henkilökunta Nuorisotiloille viiden osa-aikaisen nuorisotilan valvojan ja yhden määräaikaisen nuorisoohjaajan palkkakuluin on varattu 133.000 euroa. Nuorisotilatyötä toteutetaan vuoden 2017 alusta 16:sta nuorisotilalla. 28 4726 Nuorisopalvelujen projektit V. 2017 etsivä nuorisotyöntekijä Palkkakustannukset katetaan 70 prosenttisesti valtion avustuksella, jota tehtävään myönnetty 31.7.2017 saakka. 4712 Nuorisotoiminta V. 2017 Lasten kesäleirien henkilökunta Lasten kesäleirit järjestetään Leirisalon leirikeskuksessa pääosin nuorisopalvelujen henkilökunnan toimesta. Leiriemäntien ja avustavien ohjaajien (nuorten) palkkakuluihin on varattu 20.000 euroa. 401 Vapaa-ajan palvelut 4510 Liikuntapalvelut Määräaikaiset liikunnanohjaajat ja uimaopettajat yms Määräaikaiset liikunnanohjaajat ja uimaopettajat toimivat tuntiohjaajina pääsääntöisesti kurssitoiminnassa, joka tapahtuu iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Jääkenttien hoitoon reuna-alueilla on palkattu tuntityöntekijöitä kenttien hoitoon olosuhteiden turvaamiseksi. Kaupunkikehityspalvelut 180 Kehittämispalvelut 1841 Työllisyyspalvelut Työelämäkoordinaattori (ESR), Työllisyyspalveluiden päällikkö, Yrityskoordinaattori (ESR), Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Määräaikaisena tehtävänä jatkuu työllisyyspalveluissa Voitto-hankkeen työelämäkoordinaattorin työsuhde, samoin Voitto-hankkeen yrityskoordinaattori (1/3 työpanos). Määräaikaisina työsuhteena perustetaan Typ-palveluihin kuntouttavan työtoiminnan ohjaan tehtävä, 31.12.2018 saakka. Tehtävä on keskeinen kuntouttavan työtoiminnan organisoinnissa ja pyörittämisessä ja mahdollistaa kuntouttavan työtoiminnan hyvän perustekemisen parin vuoden ajalle. Uuden työllisyyspalvelut-kokonaisuuden vastuuhenkilöksi palkataan määräajalle 31.12.2018 saakka työllisyyspalveluiden päällikkö, joka vastaa uuden 1.1.2017 aloittavan työllisyyspalvelut-kokonaisuuden operatiivisesta johtamisesta ja toiminnan suunnittelusta, kehittämispalveluiden esimiehen alaisuudessa. Määräaikaisuus perustuu uuteen 1.1.2019 aloittavaan maakuntahallintoon, joka voi tehdä muutoksia työllisyyspalveluidenkin järjestämisen osalta. 1821 Kansainvälinen toiminta Hanketyöntekijä (ESR) Monikulttuurisuushankkeeseen KOTOTAKUU – kaikki jatkoon palkataan määräajalle osaaikainen hanketyöntekijä, 50 % työpanoksella. Projektin rahoitus tulee Ely-keskukselta. Hanketyöntekijä (ESR) Salon kaupungin hanketyöntekijä Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamassa romaanien koulutus- ja työllistämismahdollisuuksia parantavassa Tšetanes naal – koulutuspoluilla hankkeessa. Hanketyöntekijä vastaa Salon kaupungille hankkeessa määriteltyjen tehtävien hoitamisesta. 1816 Elinkeinokehittäminen Projektityöntekijä (Osaamiskeskittymä) Määräaikainen projektihenkilö valmistelemaan ja toteuttamaan Salon osaamiskeskittymään ja hyperloop-teknologiaan liittyvää kehittämisyhteistyötä. 29 2728 Typ-palvelut Työnsuunnittelija, catering Typ-palveluiden eräs keskeinen palvelumuoto on catering-palvelut, johon haetaan määräajalle työnsuunnittelijaa 2733 Waltti / Hanke Hankevastaava (hanke), 3 yksilövalmentajaa (hanke) Kuntouttavan työtoiminnan ulkoinen hanke, jolla rahoitetaan yksilövalmennusta, johon kaupungilla on suuri tarve. Hankkeella on yksi hankevastaava ja 3 yksilövalmentajaa, jotka tekevät asiakastyötä. 505 Maankäyttöpalvelut 5221 Puistot 4 puistotyötekijää (kausi) Viheraluetiimin henkilökunta on vähentynyt vuoden 2008 tilanteesta yhteensä viidellä hengellä. Vuoden 2013 talousarvio oli viimeinen jossa oli mukana määräraha kausityövoiman palkkaamiseen. Vajausta on pyritty täyttämään työllistämisvaroilla palkatulla henkilöstöllä. Käytännössä tämä on johtanut mm. siihen, että viheraluetiimille osoitettujen koululaisten perehdytys tapahtuu suurelta osin ei-ammattilaisten toimesta. Tilanteen korjaamiseksi ehdotetaan että osa (neljä kymmenestä) työllistämispaikoista täytetään talousarviomäärärahoilla palkatuilla ammattihenkilöillä. Nimikemuutokset 2017 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2022 Tk-yhteiset palvelut Johtavan farmaseutin vakanssin (210 005) nimikemuutos farmaseutiksi Nimike vastaa paremmin tehtävänkuvaa. Palkkavaikutusta ei ole, koska tehtävänkuvaan ei tule muutoksia. 2040 Itäinen avoterveydenhuolto Vastaanottohoitajan vakanssin (211033) nimikemuutos sairaanhoitajaksi Eläkkeelle jäävien perushoitajien, vastaanottohoitajien sekä terveyskeskusavustajien vakanssit muutetaan asteittain sairaanhoitajien vakansseiksi, perusteena toiminnan muutokset. Hoidon tarpeen arviointi on lakisääteistä toimintaa, jonka saatavuutta viranomaiset valvovat ja joka mahdollistaa asiakkaan tarpeenmukaisen hoitamisen. Hoitajan itsenäisen vastaanottotoiminnan tarve kasvaa. Toimipisteessä tarvitaan sairaanhoidollista osaamista lisää. Kustannusvaikutus n. 2.500€ / vuosi lisäkustannusta palkkamenoihin. 2100 Lääkinnällinen kuntoutus Laitoshuoltajan vakanssin 210 017 nimikemuutos toimintaterapeutiksi Kuntoutusresurssi terveyskeskussairaalassa on jäänyt 1980-luvun tasolle. Potilasmateriaali on kuitenkin muuttunut siitä ajasta huomattavasti: erikoissairaanhoito siirtää aivohalvauspotilaat muutaman sairastumisvuorokauden jälkeen terveyskeskussairaalan osastolle kuntoutumaan ja väestön ikääntyminen ja tehokkaampi erikoissairaanhoito on lisännyt kuntoutustarvetta huomattavasti. Kyseisissä sairausryhmissä toimintaterapeutti tarvitaan arjen toimintojen uudelleen oppimiseen sairastumisen jälkeen. Kuntoutusyksikössä on ollut yksi aikuisten toimintaterapeutin vakanssi, mutta vakanssin täyttöaste on ollut huomattavan 30 epävakaata. Ainoa työntekijä on vastannut kaikesta aikuisten toimintaterapiasta sekä avokuntoutuksessa että sairaalaosastoilla. Aivohalvauskuntoutujilla on lähinnä arviot kyetty tekemään osastojaksojen aikana. Terapiaan on päästy vasta osastojaksojen jälkeen, vanhuspalveluitten runsaamman työntekijäresurssin turvin. Tämä hidastaa kuntoutumista, on pidentänyt potilaitten sairaalassaolojaksoja ja hidastanut uusien potilaiden pääsyä osastolle. 2170 Mielenterveystyö ja 2180 Päihdetyö Lähihoitajan vakanssin 230 056 nimikemuutos sairaanhoitajaksi Lähihoitajan vakanssin 230 057 nimikemuutos sairaanhoitajaksi Mielenterveys- ja päihdepalveluiden yksikössä on ollut tehostetun palveluasumisen toisen yksikön henkilökuntaresurssia, kun tehostetun palveluasumisen paikkatarve on ollut alun perin arvioitua pienempi, palvelurakenteen kehittymisen seurauksena. Palveluita ollaan suuntaamassa aitoon avohoitoon ja asiakkaille kotiin. Tarve ikääntyneiden mielenterveyden avohoitopalveluille on kasvamassa, ehkäisemään laitoshoidon ja kotihoidon kasvaa tarvetta mm. yksinäisyyden ja masentuneisuuden seurauksia. Moderni psykiatrinen lääkehoito perustuu kasvavassa määrin injektiolääkehoitoon, jonka toteuttaminen edellyttää sairaanhoitajan osaamista. Injektiohoitojen toteuttaminen perustason mielenterveyspalveluissa on kokonaistaloudellisesti edullisempaa kuin erikoissairaanhoidossa. Sairaanhoitajaresurssia lisäämällä voidaan lääkehoitojen toteutusta ja niihin liittyvää sosiaalista kuntoutusta siirtää perustasolle erikoissairaanhoidosta. Ehdotetaan avoterveydenhuoltoon nimikemuutoksella mielenterveystyöhön 2 sairaanhoitajan vakanssin perustamista muutosvakanssit lähihoitajien vakansseista. Määrärahat ovat budjetissa, kustannusvaikutus palkkakustannuksiin n. 2.500€/vakanssia kohden vuositasolla. Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö Lähihoitajan vakanssi (230 058) nimikemuutos perhetyön ohjaajan vakanssiksi Muutos perustuu lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön vakinaistamiseen. Perhetyön ohjaaja toimii em. tiiminvastaavana. Vakanssi on vapautunut työnjakomuutosten seurauksena. Laitoshuoltajan vakanssit (211 034 ja 211 082) nimikemuutokset kahdeksi perhetyöntekijän vakanssiksi Muutos perustuu lapsiperheiden kotipalvelun vakinaistamiseen. Vakanssit ovat vapautuneet työnjakomuutosten seurauksena. Perhepäivähoitajan vakanssit (310 075 ja 310 079) nimikemuutokset kahdeksi perhetyöntekijän vakanssiksi (lapsiperheiden kotipalvelu) Perhepäivähoitajan vakanssi (310 083) nimikemuutos yhdeksi perhetyöntekijän vakanssiksi (varhainen perhetyö) Varhaiskasvatuksesta siirretään kolme perhepäivähoitajan vakanssia, jotka muutetaan perhetyöntekijän vakanssiksi (kaksi lapsiperheiden kotipalveluun ja yksi perhetyöhön). Muutosten kustannusvaikutus on vuositasolla 18 600 euroa. Tosiasiallisesti menot eivät lisäänny vuoteen 2016 verrattuna, koska määräaikaisten vakanssien kustannukset ovat vuoden 2016 talousarviossa. Lisäksi vuoden 2017 aikana kustannukset voidaan kattaa ns. perintövaroista. 220 Vanhuspalvelut 2440 Pohjoinen vanhuspalvelu Toimintayksiköihin kolme vakanssimuutosta Kolme avointa hoivatyöntekijän vakanssia esitetään muutettavaksi lähihoitajan vakansseiksi. Asukkaiden yhä lisääntyvä hoitoisuus vaatii osaamisvalmiuksia, joita saadaan alan ammatillisella koulutuksella. Hoitajamitoituksen ollessa alhainen tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa riittävä osaaminen ja oikeudet (mm. lääkehoito) eri työvuoroissa. Muutoksen kustannusvaikutus on yhteensä 10.500 euroa vuositasolla. 31 240 Sosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityön palvelut, 2742 Perheoikeudelliset palvelut Palveluohjaus- ja palvelutarpeen arviointitiimin sosiaalityöntekijän vakanssin (240 018) nimikemuutos johtavan sosiaalityöntekijän vakanssiksi Palveluohjaus- ja palvelutarpeen arviointitiimin lastenvalvojan vakanssin (241 004) nimikemuutos sosiaalityöntekijän vakanssiksi Sosiaalityöntekijän vakanssi esitetään muutettavaksi johtavan sosiaalityöntekijän vakanssiksi uuteen PPA-tiimiin, samoin lastenvalvojan vakanssi esitetään muutettavaksi sosiaalityöntekijän vakanssiksi PPA-tiimiin. Muutosten kustannusvaikutus vuositasolla yhteensä 4.600 euroa. Aikuissosiaalityön työtoiminnan ohjaajan vakanssin (240 036) nimikemuutos sosiaaliohjaajaksi Työtoiminnan ohjaajan virka esitetään muutettavaksi sosiaaliohjaajan viraksi. Vakanssin haltija tekee sosiaaliohjausta auttamalla alle 25-vuotiaita nuoria erilaisissa arjen ongelmissa sosiaalisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Jatkossa on tarkoitus, että virkaan ei kuulu mitään kuntouttavan työtoiminnan tehtäviä. Muutoksen kustannusvaikutus on n. 1.400 euroa vuositasolla. 2771 Kehitysvammahuolto Kuusitupa Vammaistyön kehitysvammahuoltoon, Kiskon Kuusitupaan ryhmäavustajan vakanssin (242 084) nimikemuutos hoitajan vakanssiksi Vuoden 2016 alussa Kiskon Kuusituvan ohjaaja siirtyi vahvistamaan Perniön toimintakeskuksen toimintaa ja 5 työtoiminnan asiakasta siirtyi mukana. Kiskoon jäi päivätoiminta ja sen toiminnasta vastaavat päivätoiminnan avustaja ja Kalliokodin hoitajat. Päivätoiminnan asiakkaat ovat pääosin Kalliokodin asukkaita. Kiskon päivätoiminnan järjestämisen vahvistamiseksi esitetään Kuusituvan avustajan vakanssin muuttamista hoitajan vakanssiksi vuonna 2017. Kustannusvaikutus noin 3.500 euroa. Kaupunkikehityspalvelut 500 Kaupunkikehityspalv. Tekninen 5310 Tilapalvelut Kustannuspaikan 5314 talomestarin vakanssi 530 008 muutetaan kustannuspaikalle 5313 kiinteistöjen hoito energia-asiantuntijan toimeksi. Salon kaupunki on ollut mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa kaudella 2008 2016. Uusi sopimuskausi on vuosille 2017 - 2025. Sopimusten tavoite on ohjata yrityksiä ja yhteisöjä jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen. Sopimukseen liittyneet asettavat itselleen määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Valtio tukee uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa ja tapauskohtaisen harkinnan perusteella sopimuksiin liittyneiden yritysten ja kuntien muita energiatehokkuusinvestointeja sekä muiden kuin suurten yritysten energiakatselmuksia. Sopimuksiin liittyneet raportoivat vuosittain tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja muista energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnasta seurantajärjestelmään. Sopimustoimintaan liittyvän raportoinnin avulla Suomi raportoi vuosittain EU:lle energiansäästön toteutumisesta. Jokainen toteutettu ja raportoitu energiankäytön tehostamistoimi on tärkeä. Kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla. Kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät allekirjoittavat liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Salo ei ole resurssivajavuuden takia pystynyt toteuttamaan kaikkia nyt päättyvän kauden velvoitteita. Olisi kuitenkin tärkeää olla mukana uudellakin sopimuskaudella, koska valtiolta olisi saatavissa huomattavia tukisummia energiakatselmuksiin ja näiden esiin tuomien korjaustoimenpiteiden kustannuksiin. Näiden toimenpiteiden myötä myös kaupungin energiakustannuksia saadaan pienennettyä. Energia-asiantuntija ottaisi vastattavakseen sopimuk- 32 sen asettamien velvoitteiden eteenpäin viemisen, energia-avustusten hakemisen, energiaseurannan ja raportoinnin kehittämisen. Nimikemuutoksella ei ole korottavaa vaikutusta palkkakustannuksiin. 5410 Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Nimikemuutokset perustuvat kesällä 2012 alkaneeseen ns. kriisiajan prosessimuutokseen. Ensimmäisen lomautusvuoden kesällä, kun lomautukset laitettiin käyntiin, vähennettiin valmistavia keittiöitä 19:sta 13:sta. Näissä keittiöissä joidenkin työtekijöiden tehtävät muuttuivat, lähinnä vastaavasta kokista ruokapalveluvastaavaksi tai kokiksi. Olemassa olevat kustannuspaikat pysyvät ennallaan eli työntekijät tekevät työtään siellä missä ennenkin. Nimikemuutoksilla ei ole kustannusvaikutuksia. Lakkautettavat vakanssit 2017 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 220 Vanhuspalvelut 2420 Itäinen vanh.palvelu Talousarviossa esitetään lakkautettavaksi Pahkavuoren ryhmäkodin 10 avointa vakanssia sekä Kukonkallion Rauhala-osaston viisi vakanssia, yhteensä 15 vakanssia. Lakkauttaminen perustuu sosiaali- ja terveyslautakunnan 23.9.2015 § 109 päätökseen. Pahkavuoren vakansseista neljää ei voida vielä lakkauttaa, koska kyseiset työntekijät eivät ole vielä voineet siirtyä toistaiseksi voimassa oleviin avoimiin vakansseihin. 240 Sosiaalityön palvelut 2720 Aikuissosiaalityön palvelut Aikuissosiaalityön esimiehen vakanssi lakkautetaan osana palvelujärjestelmämuutosta ja perustoimeentulotuen siirtymistä Kelalle. Samoin yksi vakituinen etuuskäsittelijän vakanssi lakkautetaan. Osaa etuuskäsittelijän vakansseista tarvitaan edelleen, vakanssien tarkastelu tehdään alkusyksyn aikana 2017, jolloin täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käsittelyn työntekijätarve on tarkentunut. Kaupunkikehityspalvelut 180 Kaupunkikehityspalvelut 1830 Viestintä ja markkinointi Tiedottaja 500 Kaupunkikehityspalv. Tekninen 5410 Ravitsemis- ja puhtaanpitopalvelut Hakastaron koulun laitoshuoltaja on siirtynyt 8/2016 Sirkkulan koulun eläköityneen laitoshuoltajan tehtävään ja vakanssiin 541 075. Kaupungin keskustassa useiden pienten puhtaanapitokohteiden siivouksesta vastaava laitoshuoltaja on siirtynyt 8/2016 Hakastaron koulun laitoshuoltajan tehtävään ja vakanssiin 542 049. Kaupungin keskustassa useiden puhtaanapitokohteiden laitoshuoltajan työtehtävät on järjestelty uudelleen ja näin vakanssi 542 032 lopetetaan tarpeettomana. Ruokapalveluvastaava 541 084 ja kokki 541 108. ) Ruokapalveluvastaavan (vakanssi 541 084) tehtävä lopetetaan varhaiskasvatuksen kesäkuussa lopettamasta Paltan päiväkodista. Kokin (541 108) tehtävä lopetetaan Kukonkallion hoivakodin keittiöstä, jonka ruoanvalmistus siirtyi Arkealle 1.2.2016. Molempien paikkojen työntekijät jäivät eläkkeelle, eikä tehtäviä täytetä. 33 Kaupunginhallituksen tuloskortti Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1. Luo edellytyksiä uusille työpaikoille 1.1. Työllisyys paranee ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa Mittari ja tavoitetaso 1.1.1. Invest-in toiminta 1.1.1.1. Kuukausittaiset /Osaamiskeskittymän työttömyysluvut paremtoteuttaminen pia kuin edellisen vuoden vastaavat. Raportoidaan myös Invest In toiminnan kautta tulleet työpaikat 1.1.2. Rakennemuutoshankkeet 1.1.2.1. Työttömien määrä kääntyy laskuun ja työllisten määrä lisääntyy Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 1.1.1.1.1. Salon toimin- 2 x 2=4 nasta riippumattomat tekijät vaikuttavat negatiivisesti Kaupunginhallitus 1.1.1.1.2. toimintaympäristö ei vastaa yritysten tarpeisiin 2 x 2=4 Kaupunginhallitus 1.1.1.1.3. Salo ja sijoit- 3 x 2=6 tuvat yritykset eivät kohtaa Kaupunginhallitus 1.1.1.1.4. Palkkatukea ei kunnalle tule Kaupunginhallitus 3 x 2=6 1.1.2.1.1. Työttömyys 2 x 2 =4 pysyy edelleen korkeana ja aiheuttaa kustannuksia kaupungille monin eri tavoin 1.1.2.2. Kaikki Microsof- 1.1.2.2.1. Merkittävän tin lopettaessa työttöosa ko. henkilöistä ei mäksi jäävät työllistytyöllisty vät. Koska tilannetta seurataan valtakunnallisesti, projektin edetessä 1 x 2=2 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 34 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku raportoidaan työllistyneiden määrä, työpaikkojen määrä, syntyneiden yritysten määrä ja sijoittuneiden yritysten määrä. 1.1.3. Yritysten ja asuk- 1.1.3.1. Luovutettavissa 1.1.3.1.1. Olemassa 1.1.3.1. 2 x Kaupunkisuunnitkaiden tarpeisiin sopiva olevia tontteja 2 v, kaa- oleva infra ei vastaa tar- 2=4 telulautakunta perusrakenne valmiina voitettuja tontteja 5 v ja peisiin raakamaata 10 v tarvetta vastaava määrä. 1.1.3.1.2. Kysyntä kasvaa, mutta kaupunki ei reagoi asiaan riittävästi 2. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista 3 x 1=3 2.1. Työvoiman osaami- 2.1.1. Yhteistyö korkea- 2.1.1.1. Yhteistyöhank- 2.1.1.1.1. Paikkakun3 x 2=6 nen vastaa yritysten tar- koulujen kanssa keet oppilaitosten nalla tarjottavat palvelut peita kanssa, kaupungille teh- vähenevät merkittävästi tävät opinnäytetyöt. Yhteistyökumppaneina mm. Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Aalto yliopisto ja Salon seudun koulutuskuntayhtymä. 2.1.2. Täydennyskoulutukset 2.1.2.1. Edistetään täy- 2.1.2.1.1. Osaaminen ei 2 x 2=4 dennyskoulusta niin, vastaa tarpeita että yksikään sijoittuminen tai yrityksen kehittämishanke ei kariudu osaamisen puutteeseen. Raportoidaan koulutuksista. Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 35 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3. Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille 3.1.1.1. Tuotekehityshankkeita jatkuvasti käynnissä 3.1.1.1.1. Ei ole resurs- 3 x 2=6 seja Kaupunginhallitus 3.1.1.1.2. Paikallinen toimintaympäristö ei kiinnosta 1 X 2= 2 Kaupunginhallitus 3.1.1.1.3. Voimavarojen 1 X 2= 2 hajaantuminen Kaupunginhallitus 3.2. Hyvä yrittäjyysilma- 3.2.1. Joustavat ja no- 3.2.1.1. Kaupungin saa- 3.2.1.1.1. Kaupungin ta- 3 x 1 = 3 piiri peat lupapalvelut, veto- mat arviot kyselyissä loudellinen tilanne estää voimainen kaavoitus ja paranevat aiemmista. riittävät resurssit tarpeellinen infra, myönteinen palveluasenne ja johdonmukainen päätöksenteko Kaupunginhallitus 3.1. Tuotekehitysyhteis- 3.1.1. Tuotekehitysyhtyö ja kokeiluhankkeet teistyö ja kokeiluhankkeet, kokeilun tuotteistaminen 3.2.1.1.2. Joustava ja myönteinen asenne ei ulotu kattavasti organisaatiossa 3.3. Palvelujen ja han3.3.1. Palvelustrategia kintojen monipuolistami- ja hankintapoliittinen nen ohjelma Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 2x2=4 Kaupunginhallitus 3.2.1.1.3. Päätöksente- 2 x 2 = 4 ossa ratkaisevat muut kuin strategian mukaiset intressit Kaupunginhallitus 3.3.1.1. Palvelustrategia 3.3.1.1.1. Palvelustrate- 2 x 2 = 4 vahvistettu valtuustogian laatimiseen ei ole kauden aikana ja hanresursseja tai osaamista kintapoliittinen ohjelma laadittu v. 2016 aikana. Kaupunginhallitus 3.3.1.1.2. Päätöksente- 2 x 2 = 4 ossa ratkaisevat muut kuin strategian mukaiset intressit Kaupunginhallitus 36 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 4. Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 4.1. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten sijoittuminen Saloon aktiivisten myyntitoimien seurauksena 4.1.1. Riittävä resursointi Salon suunniteltuun ja dokumentoituun myymiseen kv. yrityksille. 4.1.1.1. Kv-yrityksiin kohdistuvien myyntihankkeiden määrä ja dokumentointi. 4.1.1.1.1. Kaupungin ta- 2 x 2 = 4 loudellinen tilanne estää riittävät resurssit Kaupunginhallitus 4.2. Pendelöintiedellytyksiä parannetaan 4.2.1. Kartoitetaan esteet / puoltavat tekijät Salossa asumiselle, vaikka työpaikka olisi muualla ja poistetaan esteet 4.2.1.1. Toteutetaan suora katuyhteys Tupurista mt 110:lle kesään 2017 mennessä. 4.2.1.1.1. Taloudellinen 3 x 1 = 3 tilanne ei salli investointia Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.1.2. Selvitetään 4.2.1.2.1. Priorisoidaan kaupungin mahdollisuu- toimenpiteet väärin. det edistää muualla työssäkäyvien pendelöintiä Salosta (ns. pendelöintipassi tai palveluseteli). 2x2=4 Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.1.2.2. Edistämistoi- 2 x 2 = 4 met pysähtyvät kaupungin toimivallan ulkopuolisiin esteisiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta 37 Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1. Uudistaa ennakkoluu- 1.1. Asiakaslähtöinen lottomasti palveluja ja palvelusuunnittelu toimintatapoja Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 1.1.1 Käynnistetään pal- 1.1.1.1. PPA -tiimin toiveluohjaus- ja palvelu- minta käynnistyy tarpeen arviointitiimin 1.1.2017 työ ja kehitetään toimintaa muissa hyvinvointipalveluissa 1.1.1.1.1 Organisaatiorakenne ja palveluiden työkäytännön eivät tue yhteistyötä. 2x2=4 Sosiaali- ja terveyslautakunta 1.1.1.1.2 Henkilöstöresurssit 2x2=4 Sosiaali- ja terveyslautakunta 1.1.2. TYKS-Salon sairaalalle etsitään toiminnan kustannustehokkaan jatkuvuuden turvaava palveluprosessi 1.1.2.1. Valmisteltu toi- 1.1.2.1.1.Päätöksenteon 2x2=4 mintastrategia ja tilojen pitkittyminen, johtaa saneeraussuunnitelma palvelurakenteen kehittämisen pysähtymiseen ja erikoissairaanhoidon kustannuskasvun jyrkkenemiseen.. Kokonaissuunnitelmaa geriatrisen palvelurakenteen kehittämiseksi on vietävä määrätietoisesti eteenpäin kaikkien toimijoiden yhteistyönä. Sosiaali- ja terveyslautakunta 1.1.3. Salon psykiatrinen vuodeosastohoito keskitetään muun erikoissairaanhoidon yhteyteen 1.1.3.1. Laadittu muutossuunnitelma Sosiaali- ja terveyslautakunta 1.1.3.1.1.Päätöksenteon 2x2=4 pitkittyminen johtaa palvelurakenteen uudistamistyön pysähtymiseen eivätkä tavoitellut kustannussäästöt toteudu. 38 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1.2. Maakuntauudistuksen jälkeisen kunnan suunnittelu on toteutettu järjestämislain mahdollistamassa aikataulussa 1.2.1. Jatketaan uuden kunnan suunnittelua (henkilöstöorganisaatio) ja osallistutaan maakuntauudistusta valmisteleviin työryhmien työskentelyyn. Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1.2.1.1. Salo 2021 1.2.1.1.1. Valmistelu1 x 2=2 hankkeen tulokset ja työn resurssit eivät riitä maakuntauudistusta valmistelevien työryhmien tulokset Kaupunginhallitus 1.2.2. Ravitsemis-ja 1.2.2.1. Jatketaan selvi- 1.2.2.1.1. Tavoiteltuja 3x2=6 puhtaanapitopalveluiden tystyötä kaikki vaihtoeh- vaikutuksia ei saavuteta. sekä kiinteistöhuoltopal- dot huomioiden veluiden tuottamistavat selvitetään Tekninen lautakunta 1.2.3. Sote-kiinteistöjen 1.2.3.1. Sote kiinteistöt osalta varaudutaan uu- ja toimipaikat on selvidistukseen tetty. Kaupunginhallitus 1.2.3.1.1. Kiinteistökus- 2 x 2 = 4 tannukset eivät kaikilta osin siirry maakunnalle. 1.3. Kuntarajoista riip1.3.1. Asiakaslähtöisen 1.3.1.1. Digitalisaatioon 1.3.1.1.1.Uudistustyöpumattomat palvelut di- palveluprosessien digita- liittyvien uudistusten to- hön vaaditun resurssin gitalisaatiota hyödynlisointi. teutuminen riittävyys. täen 2. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 2.1. Palvelut ovat sisäl- 2.1.1. Optimaalinen löllisesti ja laadullisesti koulu - ja terveysasenykyvaatimusten mukai- maverkko sia ja kokonaisedun mukaisia 2.1.1.1. Aktiviteetit, toimenpiteet ja seuranta - tarvittavat päätökset palveluverkon tiivistämisestä / Vertailuarvioinnit 2x2=4 2.1.1.1.1. Sisäilmaon2x2=4 gelmien yleinen ilmeneminen vaikuttaa terveysasemien toimintaan. Sisäilmatyöryhmän toiminta on aktiivista ja mittauksia meneillään. Henkilöstörekrytoinnin onnistuminen on terveysasemien toimivuuden kannalta keskeistä. Aktiivinen rekrytointi. Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta, Opetuslautakunta 39 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 2.2. Asukkaiden aktiivi- 2.2.1. Poikkihallinnollisuus oman yhteisön ke- nen yhteistyö tukee ithittämiseksi lisääntyy sestähuolehtimista Mittari ja tavoitetaso 2.2.1.1. Aktiviteetit, toi- 2.2.1.1.1. Riittämätön menpiteet ja seuranta / resurssointi. Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet 2.2.2. Välttämättömät ja 2.2.2.1. Helposti saavuaktiivisuutta edistävät tettavissa olevat kansapalvelut ovat helposti laisopistopalvelut, lähiliisaavutettavissa kuntapalvelut ja automatisoidut kirjastopalvelut 2.3. Kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa 3. Edistää kuntalaisten ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia 2.3.1. Käynnistetään valmistelutyö yhdistysten kanssa palveluiden tuottamisen työnjaosta. Yksityisen palvelutuotannon kartoitus. Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 1x2=2 2.2.2.1.1. Resurssien 2x2=4 väheneminen hankaloittaa palveluiden järjestämistä niin, että ne ovat kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa. Kaupunginhallitus Vapaa-aikalautakunta 2.3.1.1. Valmistelutyön 2.3.1.1.1 Palvelutuotan- 2x1=2 käynnistäminen, päätök- toon sopivien palveluset ja raportointi. Tavoi- tuottajien saatavuus. tetasona säilyttää palvelut kustannustehokkaasti. / Toteutuneet muutokset Kaupunginhallitus 3.1. Asukkaiden aktiivi- 3.1.1. Osallisuutta tusuus oman yhteisön ke- keva sisäinen ja ulkoihittämiseksi lisääntyy nen viestintä - Lean-toiminnan laajaalainen hyödyntäminen / Kokeiluhankkeita joissa asukkaat osallistuvat palvelun suunnitteluun 3.1.1.1. Toteutuneet lean- ja kehittämishankkeet / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet 3.1.1.1.1. Lean-toimin- 2 x 2=4 taan liittyvä osaaminen poistuu / resurssit vähenevät selkeästi Kaupunginhallitus 3.2. Muutokset toteutu- 3.2.1. Kokeiluhankkeet vat kaupungin koorditoteutetaan kaupungin noimana koordinoimana 3.2.1.1. Hankkeiden lukumäärä 3.2.1.1.1. Vastuu poikki- 1 x 2 = 2 hallinnollisten hankkeiden toteuttamisesta epäselvä. Kaupunginhallitus 3.3. Ennakoiva sisäinen ja ulkoinen viestintä suunnitteilla olevista asioista tehostuu (ml. Some) 3.3.1.1. Luodaan toimintatapa kaupungin sosiaalisen median viestintään / Viestintämittaukset 3.3.1.1.1. Viestinnän ja 2x2=4 markkinoinnin henkilöresurssien väheneminen. Some-viestinnän yleiset riskitekijät. Viestintäpäällikkö 3.3.1. Kehitetään tietoon perustuvaa viestintää ja otetaan asteittain käyttöön kaupungin Some-viestintä 40 Vakavarainen talous Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1. Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan niin, että arviointimenetelmän kriteerit eivät täyty 1.1. Kaupungin vuosikatteella katetaan mahdollisimman suuri osa investoinneista. Mittari ja tavoitetaso 1.1.1. Hallituksen kuu- 1.1.1.1. Vuoden 2017 kausiraportit ja valtuus- talousarvion vuosikate ton kolmannesvuosiraportissa seurantaan strategisten tavoitteiden ja talousarvion toteutumista 1.1.1.2. Vuoden 2017 talousarvion investointiohjelman nettoinvestoinnit 1.2. Veroprosentit/ Kun- 1.2.1. Palvelut mitoitenallisveroprosentti kor- taan kunnan kantokyvyn keintaan 1 % yli maan mukaan keskimääräisen. Kiinteistöveroprosentit maksimissaan vaihteluvälin puolivälissä. Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 1.1.1.1.1. Tulorahoituksen lähtökohdat muuttuvat merkittävästi. Elinkeino- ja työllistämistoimenpiteisiin panostaminen Vaikutus 3 KaupunginhalliTodennätus köisyys 2 = 6 1.1.1.2.1. Ennallata ar- 2 x 2 = 4 vaamattomat investoinnit (esim. sisäilmaongelmia) Infrastrutuurin korjausvelan kartoittaminen ja suunnitelmallinen toteuttaminen 1.2.1.1. Veroprosentti 1.2.1.1.1. Ennakoitua 20,75 % heikompi verotulokerKiinteistöveroprosentit: tymä Yleinen 0,93 % (0,931,80) Vakituinen asuminen 0,55 (0,41-0,90) Vapaa-ajan asunto 1,30% (max 1 % yli vakituisen) Rakentamaton rakennuspaikka 3,0 % (2,06,0) 1.2.1.1.2.Palvelurakenteen sopeuttaminen taloustilanteeseen Kaupunginhallitus 3x2=6 Kaupunginhallitus 3 x 2 =6 Kaupunginhallitus 41 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1.3. Tilikauden ylijäämä / konsernitaseen ylijäämä säilyy positiivisena Mittari ja tavoitetaso 1.3.1. Talouden sopeut- 1.3.1.1. Konsenitase tamistoimien jatkamiYlijäämä on positiivinen nen. Omistajaohjauksen tehostaminen. Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 1.3.1.1.1. Sopeuttamis- 3 x 2 = 6 toimien taloudelliset vaikutukset eivät ole riittäviä tai toteutuvat liian hitaasti. Seuranta ja reagointi. Kaupunginhallitus 1.3.1.1.2. Omistajaoh- 1 x 2 = 2 jaus ei ole riittävää. Konserniohjeen jalkauttaminen ja vastuutahon nimeäminen. Kaupunginhallitus 1.4.1.1.1. Budjetoitua 1x1=1 suuremmat investoinnit. Riittävä suunnittelu, seuranta ja vaihtoehtoisten rahoitusratkaisujen selvittäminen. Kaupunginhallitus 1.5. Suhteellinen vel1.5.1. Käyttötalouden ja 1.5.1.1. Konsernitase kaantuneisuus konserni- investointien rahavirta Suhteellinen velkaantutaseesta laskien alle on positiivinen neisuus ei heikkene 50%. 1.5.1.1.1. Tulopohjan pettäminen. Seuranta ja korjaavat toimenpiteet budjettivuoden aikana. 2x1=2 Kaupunginhallitus 1.6. Toimintatuottojen lisääminen 1.6.1.1.1. Ei tehdä tar- 2 x 2 = 4 vittavia korotuspäätöksiä. Asioiden tuominen käsittelyyn. Kaupunginhallitus 1.4. Velkaa/asukas Kon- 1.4.1. Investointien sernin velka alle maan omarahoitus on 35 % keskimääräisen 1.4.1.1. Konsernitase Velka/asukas alle maan keskimääräisen 1.6.1. Maksuihin ja tak- 1.6.1.1. Asiakasmaksusoihin vähintään indeksi- jen osuus toimintakukorotukset ja asiakasluista. makuasetusten huomioiminen. 42 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 2. Edistää kustannuste- 2.1. Optimaalinen palvehokkuutta, tuottavuutta luketju talouden, toiminja vaikuttavuutta nan ja kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat 2.1.1.1. Toiminta käynnistyy kesällä 2017 2.1.1.1.1. Palvelutuotanto ei ole kustannustehokasta. 2x2=4 Apulaiskaupunginjohtaja, henkilöstö- ja talouspäällikkö, Sosiaali- ja terveyslautakunta, Opetuslautakunta, Tekninen lautakunta, kaupunkikehityspäällikkö 2.1.1.1.2. Poliittinen päätöksenteko 2x2=4 Apulaiskaupunginjohtaja, henkilöstö- ja talouspäällikkö, Sosiaali- ja terveyslautakunta, Opetuslautakunta, Tekninen lautakunta, kaupunkikehityspäällikkö 2.1.2.1.1. Poliittinen päätöksenteko 2x 2 =4 Apulaiskaupunginjohtaja, henkilöstö- ja talouspäällikkö, Sosiaali- ja terveyslautakunta 2.1.1. Geriatrinen arviointiyksikkö ja Perniön dementiayksikkö käynnistyvät 2.1.2. Tukiasumiskokeilu 2.1.2.1. Yli puolet tukiosasto Rauhalassa asumisen asiakkaista kotiutuu 3. Hallintorajat ylittävä tilojen yhteiskäyttö 3.1.Tilat ovat tehokkaassa j.1.a monipuolisessa käytössä muovautuen eri käyttäjien ja kuntalaisten tarpeisiin 3.1.1. Jatketaan tyhjien tilojen aktiivista myyntiä ja markkinointia. Parannetaan käytössä olevien tilojen kustannustehokkuutta minimoimalla käytössä olevat tilat ja energiatehokkuutta parantamalla. 3.1.1.1. Käytössä olevat 3.1.1.1.1. Tilojen käytön 2 x 1 = 2 neliöt aktiivinen arviointi. Käyttökustannukset / neliö laskevat Kaupunkikehityspäällikkö 43 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 3.1.2. Tilojen poikkihallinnollinen yhteissuunnittelu, tilojen avaaminen alueen asukkaiden käyttöön 3.2. Jatketaan lean 3.2.1. Lean-hankkeen hanketta tavoitteena tulokset ja seuranta oman toiminnan jatkuva kehittäminen 4. Uudistaa toimintaansa 4.1. Parannetaan pääennakoimalla ja tiedolla töksenteon tiedon tasoa ennakkoarvioinneilla ja parantamalla vertailutiedon tasoa 4.2. Vuoden 2017 aikana käyttöön otettavien uusien taloudenohjauksen ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen tehokas hyödyntäminen johdon raportoinnissa. Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 3.1.2.1. Uudet tilaratkai- 3.1.2.1.1. Asenteet, yh- 2 x 2 = 4 sut, tilojen määrän ja teistyön puuttuminen käyttöasteen kartoitus, uusien palvelutarpeiden mahdollistaminen Kaupunkikehityspäällikkö 3.2.1.1. Hankkeiden lukumäärä ja tulosten arviointi 3.2.1.1.1. Lean hankkei- 2 x 2 = 4 den havaintojen jalkauttaminen jää kesken. Vastuuttaminen ja seuranta. Kehittämispalveluiden esimies 4.1.1.1.1. Lähtötietojen oikeellisuus, arvioinnin laajuus ja ennakkoarviointien tekeminen Toimintamallin luominen. Henkilöstö- ja talouspäällikkö, kehittämispalveluiden esimies 4.1.1. Ennakkoarviointi- 4.1.1.1. Ennakkoarvioinlomakkeen käyttö, toitien lukumäärä (yrva, menpiteiden käynnistä- heva, suvaus) minen ja raportointi 2 x 2 =4 4.2.1. Varataan riittävät 4.2.1.1. Raporttien luku- 4.2.1.1.1. Käyttöönoton 3 x 2 = 6 resurssit uusien järjes- määrä viivästyminen telmien kehitystyötä Projektisuunnitelman varten. tarkka seuranta Henkilöstö- ja talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö 4.2.1.1.2. Tietojärjestel- 3 x 2 = 6 mien tekninen yhteensopivuus ja konversioiden onnistuminen. Projektisuunnitelman tarkka seuranta ja tietojen oikeellisuuden varmentaminen. Henkilöstö- ja talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö 44 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 4.3. Avoimen datan tehokkaampi hyödyntäminen päätöksenteon tukena Mittari ja tavoitetaso 4.3.1. Asian eteneminen 4.3.1.1. Avoimen datan Avoimen datan käyttö- käyttöliittymät liittymine rakentaminen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmiin sekä tiedon hyödyntäminen raportoinnissa Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 4.3.1.1.1. Riittävän ajantasaisen tiedon puute Automaattinen tietojen siirto uusiin käyttöön otettavaan raportointijärjestelmään. 1x1=1 Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku Henkilöstö- ja talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö Johtaminen ja osaava henkilöstö Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso 1. Varmistaa strategisen 1.1. Päätöksentekoa ja ja ennakoivan johtami- henkilöstön toimintaa sen sekä päätöksenteon ohjaavat selkeät strategiset linjaukset 1.1.1.1. Arviointi ja Salo 1.1.1.1.1. Ohjelman 2021 hanke. heikko ohjausvaikutus. 1.1.1. Henkilöstöohjelman toteuttaminen ja Salo 2021 hankkeen tuottama henkilöstösuunnitelma. 1.2. Johtamisessa selkeä 1.2.1. Hallintosäätö. työnjako luottamushen- Pelisäännöistä sopimikilöiden ja viranhaltijoi- nen. den kesken 2x2=4 Henkilöstöpäällikkö, palvelupäälliköt, kaupungin lakimies, kehittämispalveluiden esimies 1.1.1.1.2. Maakuntauu- 3 x 3 = 9 distuksen epäselvyys. Henkilöstöpäällikkö, palvelupäälliköt, kaupungin lakimies, kehittämispalveluiden esimies 1.2.1.1. Toimivalta on 1.2.1.1.1. Kokonaisuumääritelty selkeästi hal- den hallinta ei toteudu lintosäännössä. hallintosäännössä. -> Valmennus 1.2.1.2. Työjaosta on sovittu poliittisen ja virkamiesjohdon kesken. 2x1=2 Kaupunginjohtaja, Kaupunginhallitus 1.2.1.2.1. Sovittuun 2x1=2 työjakoon ei sitouduta. > Valmennus. Kaupunginjohtaja, Kaupunginhallitus 45 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1.3. Tietoinen luottamuksen rakentaminen ja vuorovaikutuksen lisääminen keskeisissä asioissa Mittari ja tavoitetaso 1.3.1. Oikea-aikainen ja 1.3.1.1. Arviointi oikeansisältöinen sisäinen ja ulkoinen viestintä. 2. Mahdollistaa innosta- 2.1. Esimiestyö on tasa- 2.1.1. Esimiesten valvan ja vaikuttavan esi- laatuista ja laadukasta mennus- ja kehittämismiestyöskentelyn ohjelman jatkaminen sekä arviointijärjestelmän käyttöönotto Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1.3.1.1.1. Sitoutuminen 1 x 3 = 4 yhteisiin pelisääntöihin. Kaupunginhallitus, Kaupunginjohtaja 2.1.1.1. Esimiesten kou- 2.1.1.1.1. Esimiehet ei- 2 x 2 = 4 lutuspäiviin osallistumis- vät osallistu tilaisuuksiin aste vähintään 80 %. -> markkinointi Esimiestyön arviointi toteutuu vähintään 80 %:sesti. Henkilöstöpäällikkö 2.1.1.1.2. Tilaisuuksien sisältö ei vastaa osallistujien odotuksia ja tarpeita, jolloin hyvä tarkoitus kääntyy itseään vastaan -> palautteeseen reagoiminen 2.1.2. Parempien mahdollisuuksien luominen esimiehille toteuttaa tietoista työhyvinvointijohtamista Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 2.1.2.1. Esimiesten arvioinnissa 80 %:sesti työhyvinvoinnin johtamisen käytännöt ovat hyviä. 1x2=2 Henkilöstöpäällikkö 2.1.1.1.3. Arviointijär1x2=2 jestelmä ei toimi suunnitellusti -> järjestelmän selkeys Henkilöstöpäällikkö 2.1.2.1.1. Esimiehet ko- 2 x 2 = 4 kevat, että heiltä vaaditaan liikaa -> tiedottaminen, pyritään tarjoamaan apua henkilöstöhallinnon rutiineissa / haasteellisissa johtamistilanteissa Palvelupäälliköt 2.1.2.1.2. Esimiehet ei- 1 x 2 = 2 vät ymmärrä, mitä työhyvinvointijohtamisella tarkoitetaan -> tiedottaminen Palvelupäälliköt 46 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 2.2. Johtamista ja esimiestyötä tukeva työnjako 2.2.1. Tukipalveluiden tunnistaminen ja täysimääräinen hyödyntäminen Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 2.1.2.1.3. Esimiehet eivät ota vastaan sitä apua, jota heille tarjotaan -> tiedottaminen perusteista 1x2=2 Palvelupäälliköt 2.2.1.1. Tukipalvelut tie- 2.2.1.1.1. Tukipalveluja 2 x 2 = 4 dostetaan sisäisessä ei tunneta asiakaskyselyssä 80 %:sesti Kaupunkikehityspäällikkö, kansliapäällikkö, henkilöstö- ja talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö 2.2.1.1.2. Tukipalveluja 2 x 2 = 4 ei haluta käyttää Kaupunkikehityspäällikkö, kansliapäällikkö, henkilöstö- ja talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö 2.2.1.1.3. Tukipalveluja 2 x 2 = 4 ei osata käyttää Kaupunkikehityspäällikkö, kansliapäällikkö, henkilöstö- ja talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö 2.2.2.1.1. Esimiestyö ja 3 x 3 = 9 -tehtävät vaihtelevat eri puolilla organisaatiota. Henkilöstöpäällikkö, Palvelupäälliköt 2.2.2.2. Esimiesten teh- 2.2.2.2.1. Tva-tehtävä- 1 x 1 = 1 täväkuvaukset on tehty kuvaukset eivät ole ajan 100 %:sesti. tasalla. Henkilöstöpäällikkö, Palvelupäälliköt 2.2.2. Esimiesten vastui- 2.2.2.1. Esimiestyön den ja valtuuksien sekä tehtävät on määritelty. tehtäväkuvien selkiinnyttäminen 2.2.3. Jokaiselle työnte- 2.2.3.1. Henkilöstökykijälle on määritelty lä- selyssä kaikki tietävät hiesimies esimiehensä. 2.2.3.1.1. Lähiesimiestä 2 x 1 = 2 ei ole määritelty. Palvelupäälliköt 47 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 3. Tukea ja kannustaa 3.1. Osaava, motivoituhenkilöstön osaamista ja nut ja toimintatapoja uudistava henkilöstö hyvinvointia 3.1.1. Lakisääteinen koulutussuunnitelma on laadittu ja koulutusseuranta on tehty. Mittari ja tavoitetaso 3.1.1.1. Niiden työntekijöiden, jotka osallistuvat koulutukseen vähintään 6 tuntia vuoden aikana, osuus on vähintään 92 %. Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 2.2.3.1.2. Toimivaltasuhteet eivät ole selviä. 2x2=4 Palvelupäälliköt 3.1.1.1.1. Koulutus1x2=2 suunnitelmaan ei osata ennakoida riittävästi talousarviovuoden koulutustarpeita -> säännölliset kehityskeskustelut Henkilöstöpäällikkö, Palvelupäälliköt 3.1.1.1.2. Ammatilli2x2=4 sessa osaamisessa on puutteita -> sisäinen benchmarkkaus -> riittävät koulutusmäärärahat Henkilötöspäällikkö, Palvelupäälliköt 3.1.1.1.3. Mahdollisuu- 2 x 2 = 4 det päästä koulutukseen eivät ole tasapuolisia ja yhdenvertaisia -> riittävät koulutusmäärärahat -> asenne, tieto ja ymmärrys koulutuksen tarpeellisuudesta Henkilöstöpäällikkö, Palvelupäälliköt 3.1.1.1.4. Järjestelmään 1 x 2 = 2 ei viedä koulutustietoja sovitulla tavalla -> koulutus Henkilöstöpäällikkö, Palvelupäälliköt 3.1.1.1.5. Uusi henkilös- 2 x 2 = 4 töhallinnon ohjelma muuttaa totuttuja rutiineja, ja uusien tapojen käyttöönotto ei onnistu > koulutus, ohjelmien sisäänajo Henkilöstöpäällikkö, Palvelupäälliköt 48 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 3.1.2. Säännönmukaisen 3.1.2.1. Kysely toteute- 3.1.2.1.1. Vastaajat ei- 3 x 2 = 6 henkilöstökyselyn luomi- taan vuosittain. vät näe kyselyä hyödylnen liseksi -> tiedottaminen Henkilöstöpäällikkö 3.1.2.1.2. Vastaajat ko- 3 x 2 = 6 kevat kyselyitä olevan liikaa eivätkä vastaa siihen -> pyritään osoittamaan, että vastaamisella on merkitystä Henkilöstöpäällikkö 3.1.2.1.3. Kyselyssä esi- 3 x 3 = 9 tettyjä epäkohtia ei pystytä korjaamaan -> tiedon analysointi, systemaattinen käsittely ja tiedon/toimenpiteiden vieminen oikeille tahoille Henkilöstöpäällikkö 3.1.3.1.1. työntekijät ja 3 x 2 = 6 esimiehet eivät ota ohjelmia käyttöön -> motivointi ja koulutus Henkilöstö- ja talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö, palvelupäälliköt 3.1.3.1.2. työntekijät ja 3 x 2 = 6 esimiehet käyttävät ohjelmia vanhojen periaatteiden mukaisesti -> motivointi ja koulutus Henkilöstö- ja talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö, palvelupäälliköt 3.1.3.1.3. työntekijät ja 3 x 2 = 6 esimiehet käyttävät ohjelmia puutteellisesti -> motivointi ja koulutus Henkilöstö- ja talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö, palvelupäälliköt 3.1.3 Ohjelmistouudistusten käyttöönoton varmistaminen 3.1.3.1. Jokainen työntekijä käyttää uusia ohjelmia oikein. 49 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3.2.1.1. Vähintään yksi työyhteisötilaisuus jokaisella palvelualueella / palvelussa. 3.2.1.1.1. henkilökunta 2 x 2 = 4 ei osallistu tilaisuuksiin/eivätkä lue materiaalia -> esimiehille keinot henkilökunnan motivoimiseen -> esimiehet pyrkivät mahdollistamaan henkilökunnalle osallistumisen/aineiston saamisen Henkilöstöpäällikkö, Palvelupäälliköt 3.2.1.1.2. esimies/hen- 1 x 2 = 2 kilökunta kokee, että heitä syyllistetään -> tiedottaminen ja tiedottamistavat Henkilöstöpäällikkö, Palvelupäälliköt 3.3.1.1.1. työntekijää ei 3 x 2 = 6 saada ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ->motivointi Palvelupäälliköt 3.3.1.1.2. työntekijät kokevat toiminnan epäoikeudenmukaiseksi tai syyllistäväksi -> tiedottaminen 2x2=4 Palvelupäälliköt 3.3.2. Työyksiköiden tu- 3.3.2.1. Työyksikön pe- 3.3.2.1.1. tukea ei osata 1 x 2 = 2 keminen perustehtävään rustehtävä on määritelty hyödyntää keskittymisessä kaikissa työyksiköissä. -> tiedottaminen, motivointi Palvelupäälliköt 3.2. Paremmat työyhtei- 3.2.1. Työyhteisötaisötaidot / työyhteisötai- doista kertominen ja niitojen kehittyminen den toteuttamiseen motivoiminen työyhteisötilaisuuksissa ja muilla mahdollisilla viestintäkeinoilla 3.3. Työhyvinvoinnin lisääntyminen Sairaspoissaolojen vähentyminen 3.3.1. Työntekijän oman 3.3.1.1. Työterveyshuolvastuun lisääminen lon raportit omasta työhyvinvoinnistaan Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 50 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 3.3.3. Työhyvinvoinnin parantamista tukevien seurantajärjestelmien kehittäminen Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 3.3.3.1. Personec-ohjelmistoperheen ja johdon raportointiliittymän käyttöprosentti on 100 % vuoden lopussa. 3.3.3.1.1. ohjelmistouu- 2 x 1 = 2 distus ei etene suunnitellulla tavalla -> jatkuva seuranta -> huolehditaan kaupungin omien projektitehtävien hoitamisesta Henkilöstö- ja talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö 3.3.3.1.2. uusien ohjel- 2 x 3 = 6 mistojen käyttöönotto on vaikeaa -> huolellinen koulutussuunnittelu, ohjeistus -> tukihenkilöiden nimeäminen -> riittävä koulutus Henkilöstö- ja talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö 3.3.3.1.3. ohjelmisto ei 2 x 2 = 4 vastaa oletettuja tarpeita ja toiveita -> loppukäyttäjien ottaminen mukaan suunnitteluun -> käyttäjien sitouttaminen ohjelmiston hyödyntämiseen -> varmistetaan esimiehen näkymän toimivuus Henkilöstö- ja talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö 51 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut Tarkastustoimi Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Tarkastuslautakunta toteuttaa kuntalaissa säädettyä arviointitehtäväänsä ennakoivalla otteella, tavoitteena vaikuttaa kaupungin toiminnan ja talouden kehittämiseen suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta korostavaksi. Tilinpäätöksen hyväksymisen ja tilintarkastuskertomuksen käsittelyyn liittyvä valmistelu toteutetaan asianmukaisesti lainsäädännön ja viranomaisohjeiden mukaisesti. Kaupungin lakisääteinen tilintarkastus järjestetään ja toteutetaan suunnitelmallisesti. Tarkastuslautakunnan toiminta perustuu arviointitoiminnan jatkuvaan kehittämiseen, tavoitteena tukea kaupungin toimintaprosessien kehittämistä. Riskinä on, että tarkastuslautakunnan vastuulla oleva arviointitoiminta ja ulkoinen valvonta eivät tunnista toiminnassa ja taloudessa olevia olennaisia virheitä ja puutteita, eikä tavoitteiden vastaista toimintaa, mikä osaltaan heijastuu kaupungin toimintaan ja talouteen. Palvelualueen painopisteet Arviointisuunnitelman mukaiset painopistealueet ovat: • kaupungin ja kaupunkikonsernin strategisten tavoitteiden toteutumisen arviointi • talouden seuranta ja tasapainottamistavoitteiden toteuttamisen arviointi • tilivuosittainen painopistealue vuonna 2016 on Lupa- ja valvontatoimi Palvelualueen keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Toimintamenot muodostuvat tilintarkastuspalvelun ja arviointitoiminnan kuluista. Tuloja ei ole. Tarkastuslautakunnan tuloslaskelma 10 Tarkastusltk Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TP2015 -83 627 -19 664 -19 240 -423 -60 915 -69 -2 979 TA2016 -100 500 -21 841 -21 841 0 -72 941 -193 -5 525 HKE -96 537 -19 243 -19 240 -3 -74 246 -69 -2 979 TA 2017 -98 406 -19 243 -19 240 -3 -74 246 -69 -4 848 TA% -2,1 -11,9 -11,9 0,0 1,8 -64,2 -12,3 Toimintakate -83 627 -100 500 -96 537 -98 406 -2,1 Tarkastustoimen toimintatiedot Toiminta Arviointitoiminta Kokoukset Arviointipäivät Arviointikohteet Lautakunnan kulut € €/kokous Ostopalvelupäivät Ostopalvelun kulut € €/päivä TP 2015 11 1 5 40 537 3 685 15 8 184 546 TA2016 +MRM 11 1 5 44 500 4 045 22 13 000 591 HKE 2017 11 1 5 40 537 3 685 22 13 000 591 TA 2017 11 1 5 42 406 3 855 22 13 000 591 52 Toiminta Tilintarkastuspalvelu Ostopalveluna hankitut tilintarkastuspäivät Kulut € €/päivä Tarkastustoimi yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 72 34 906 485 75 43 000 573 75 43 000 573 75 43 000 573 83 627 -83 627 100 500 -100 500 96 537 -96 537 98 406 -98 406 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnan tuloslaskelma 11 Keskusvaaliltk Toimintatuotot Muut toimintatuotot TP2015 87 990 87 990 TA2016 0 0 HKE 0 0 TA 2017 0 0 TA% 0,0 0,0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -120 944 -84 408 -73 378 -10 107 -1 807 -1 800 -125 445 -108 625 -94 275 -125 445 -108 625 -94 275 Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut -11 -26 -5 -4 030 760 553 223 -7 -300 0 -8 000 -14 350 -14 120 0 -2 700 -14 350 -14 120 0 -2 700 1 141,2 5 912,7 5 137,5 217 323,5 4 606,7 0,0 -66,2 Toimintakate -32 954 -10 107 -125 445 -125 445 1 141,2 Vaalien toimintatiedot Toiminta Kunnalliset vaalit Kulut € €/äänioikeutettu Tuotot € Valtiolliset vaalit Kulut € € \ äänioikeutettu Tuotot € Vaalit yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Äänioikeutettuja TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 10 109 0,24 125 445 2,99 125 445 2,99 0 10 109 -10 109 41 900 0 125 445 -125 445 41 900 0 125 445 -125 445 41 900 120 944 2,89 87 990 87 990 120 944 -32 954 41 900 Kaupunginvaltuusto 12 Kaupunginvaltuusto Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TP2015 -248 192 -81 125 -78 879 -2 246 -89 290 -4 268 -73 509 TA2016 -297 494 -89 110 -89 000 -110 -97 080 -1 393 -109 911 HKE -250 959 -85 421 -85 241 -180 -90 029 -2 000 -73 509 TA 2017 -262 784 -95 414 -95 235 -179 -90 029 -2 000 -75 341 TA% -11,7 7,1 7,0 62,7 -7,3 43,6 -31,5 Toimintakate -248 192 -297 494 -250 959 -262 784 -11,7 53 Kaupunginvaltuuston toimintatiedot Toiminta 120 Kaupunginvaltuusto Kokoukset ja seminaarit, pj:n kokoukset Käsitellyt asiat Kulut € €/asiat €/kokous Valtuusto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 18 117 248 192 2 121 13 788 19 145 297 494 2 052 15 658 16 120 250 959 2 091 15 685 16 120 262 784 2 190 16 424 248 192 -248 192 297 494 -297 494 250 959 -250 959 262 784 -262 784 Konsernipalvelut Hallintopalvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Keskitetyt hallinto- ja toimistopalvelut Keskitetyt hallinto- ja toimistopalvelut tuottaa päätöksenteon ja toiminnan tueksi asiantuntija- ja tukipalvelut palvelualueille ja luottamushenkilöorganisaatiolle sekä vastaa organisaation asiakirjahallinnosta. Keskeiset tavoitteet: edistää hallinnon sähköistä toimintatapaa ja laadukasta asiakirjahallintoa. laajentaa sähköisen arkistoinnin käyttöä integroimalla asianhallintajärjestelmä, henkilöstö-ja taloushallinnon järjestelmät ja rakennuslupajärjestelmä sähköiseen arkistoon. Haetaan pysyvän säilyttämisen lupa. huolehtia siitä, että asiakirjahallinta ja siihen liittyvä muu toiminta täyttää EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät vaatimukset. Riskitekijänä ovat henkilöstöresurssien riittävyys ja järjestelmien toimivuuteen liittyvät tekijät. Tietohallinto Tietohallinto hankkii palvelualueille, liikelaitokselle ja eräille tytäryhtiöille tietoteknisen infrastruktuurin ja vastaa sen ylläpidosta ja kehittämisestä Tietohallinto auttaa palvelualueita tietojärjestelmien ja sähköisten asiointipalvelujen kehittämisessä. Tavoitteena on toteuttaa työasemapalveluiden sekä puhe- ja viestintäpalveluiden kilpailuttaminen. Riskitekijänä on kehittämistehtäviin vaadittavien henkilöstö- ja talousresurssien riittävyys. Edunvalvonta- ja sosiaaliasiamiespalvelut Edunvalvojien ja sosiaaliasiamiehen asiakkaiden asiat on pystytty hoitamaan asiakasmäärän kasvusta huolimatta. Toiminnan riskitekijänä on uhka asiakasmäärän huomattavasta ja ennakoimattomasta kasvusta, jolloin voi seurata resurssien riittämättömyys. Maaseutupalvelut Maaseutupalveluiden pääasiallisena tehtävänä on hallinnoida tukijärjestelmää maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Keskeinen tavoite on maataloustukien luotettava hallinnointi ja aktiivinen asiakaslähtöinen palvelu. Sähköisten tukihakemusten määrää pyritään kasvattamaan edelleen. Merkittävän riskin asiakaspalvelussa ja hallinnossa muodostavat tukiehtojen yksityiskohtaisuus sekä asian käsittelyä ja aikataulutusta haittaavat tukisovelluksen kehitystyön viivästykset. 54 Lomituspalvelut Lomituspalvelut tuottaa lakisääteiset vuosilomalain mukaiset maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Tavoite on tuottaa palvelut laadukkaasti ja siten, että valtiolta saatava hallintoraha kattaa hallinnon kustannukset. Lomituspalvelujen saamisen ehtoja tiukentava lainsäädäntö ja tilojen määrän väheneminen vähentävät lomituksen resurssitarvetta ja hallintorahan määrää. Riskitekijänä on epävarmuustekijöiden vaikutus työmotivaatioon ja työilmapiiriin. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Keskitetyt hallinto- ja toimistopalvelut Painopisteenä on hallinnon sähköisten toimintatapojen ja laadukkaan asiakirjahallinnon edistäminen ja sitä kautta tapahtuva tuottavuuden lisäys. Sähköisen arkistoinnin osalta painopisteenä on toteuttaa asianhallintajärjestelmän, henkilöstö-ja taloushallinnon järjestelmien ja sähköisen rakennuslupajärjestelmän integrointi sähköiseen arkistojärjestelmään. Kustannukset ovat pääasiassa henkilöstökustannuksia ja palveluiden ostosta muodostuvia kustannuksia. Tuotot muodostuvat pääosin sisäisesti laskutettavista palvelujen maksuista (mm. monistus, toimistotarvikkeet, postituspalvelut). Tietohallinto Kustannukset ovat pääasiassa henkilöstökustannuksia. Toiseksi suurimman kustannuserä koostuu palvelujen ostosta. Toiminta katetaan sisäisillä tuloilla, jotka saadaan jakamalla tietohallinnon kustannukset palvelualueille työaseman määrien suhteessa. Edunvalvonta- ja sosiaaliasiamiespalvelut Painopisteenä on laadukas ja virheetön asiakaspalvelu. Pääasiassa kustannukset ovat henkilöstökustannuksia. Edunvalvonnan ja sosiaaliasiamiestoiminnan tulot ovat edelleen menoja suuremmat. Maaseutupalvelut Painopisteenä on lainsäädännön mukainen, hyvä asianhallinta, laadukas asiakaspalvelu joka pitää sisällään tehokkaan tiedotuksen ja lainsäädännön muutoksista johtuvat koulutusjärjestelyt. Pääasiassa kustannukset ovat henkilöstökustannuksia. Tuotot muodostuvat peltoalueiden vuokratuloista Lomituspalvelut Painopisteenä on lainsäädännön muutoksista aiheutuva tiedottaminen ja toiminnan sopeuttaminen muutosten edellyttämällä tavalla. Pääasiassa kustannukset ovat henkilöstökustannuksia. Toiseksi suurin kuluerä on yrittäjille maksettavat lomittajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Valtio korvaa palveluista aiheutuvat kustannukset sekä laskennallisesti hallintokustannukset Henkilöstö- ja talouspalvelut Henkilöstöpalvelut tuottaa asiantuntijapalveluita esisijaisesti kaupungin esimiehille ja virkamiesjohdolle. Talouspalvelut huolehtii talousohjauksesta tuottamalla taloudellista tietoa johdolle, toimialoille sekä viranomaisille. Talouspalvelut vastaa kaupungin maksuvalmiudesta sekä tuottaa keskitetyt hankintapalvelut. 55 Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Esimiesten osaamisen vahvistaminen vuonna 2015 tehdyn kartoituksen osoittamilla osaamisalueilla on merkittävä panostus esimiestyön kehittämiseen, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa kaupungin johtamistapoja, varmistaa tasavertainen kohtelu ja huolehtia yksiköiden työhyvinvoinnista. Vuonna 2016 aloitettu valmennusohjelma jatkuu vuonna 2017. Työhyvinvointijohtaminen on tärkeä tekijä henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämisessä. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi kaupungissa otetaan käyttöön uusia toimintatapoja, joiden tavoitteena on luoda mahdollisuuksia työyksiköille keskittyä perustehtäväänsä. Tämä edellyttää riittävää resurssointia. Vuoden 2017 alussa otetaan käyttöön uusi henkilöstöhallinnon ohjelmisto, jonka kattavan käyttöönoton varmistaminen on aloitettu syksyllä 2016 koulutuksilla. Jotta ohjelmistoperheen osiot voidaan hyödyntää täysimääräisesti, edellyttää se jokaiselta käyttäjältä tiedon syöttämistä oikeassa muodossa ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Talouspalvelut vastaa talouden prosessien toimivuudesta sekä ohjeistaa, neuvoo ja opastaa yksikköjä prosessien käytännön toteutuksessa, ylläpitää sähköistä reaaliaikaista raportointijärjestelmää ja tuottaa päätöksenteon tueksi seurantaraportteja sekä kustannuslaskentaa ja tuotteistusta. Talousarvio rakentuu strategiaan ja tuloskortteihin. Talouspalvelut toimittaa valtuustolle strategian toteutumista seuraavan kolmannesvuosiraportin. Määrärahojen käyttötarkoitus ilmenee toimintatietokorteista. Talouspalvelut vastaa myös kirjanpidon ja muiden taloushallinnon perustehtävien ostopalvelusopimusten toteutumisen seurannasta. Vuoden 2017 aikana otetaan käyttöön uusi taloushallinnon järjestelmä (Kuntamalli), joka tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia raportoinnin kehittämiseen. Raportointi järjestelmäksi on valittu Taitoan Saga, joka perustuu tietovarastoarkkitehtuuriin. Vuoden 2017 keskeisin tavoite on uusien raportointipohjien luominen kaupungin johdon tarpeisiin. Kehitystyön resursointiin tulee panostaa, jotta saadaan paras mahdollinen hyöty uusista järjestelmistä. Riskinä on pitäytyminen vanhoissa toimintatavoissa, jolloin kehittyneen teknologian hyödyt jäävät käyttämättä. Hankintapalvelut valmistelee yhteistyössä kaupungin eri yksiköiden kanssa kynnysarvot ylittävät hankinnat. Hankintapalvelut opastaa, ohjeistaa ja avustaa yksikköjä hankintaprosessin eri vaiheissa ja pienhankinnoissa. Lisäksi hankintapalvelut vastaa kaupungin keskitettyjen hankintojen valmistelusta. Merkittävimmät riskit hankintojen osalta ovat kilpailuttamatta jättäminen, hankintojen liian lyhyt valmisteluaika / suunnittelemattomuus. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Työhyvinvointijohtaminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Talousarvion sisältämät toimintatavat on aloitettu vuonna 2016. Esimiesten valmennusohjelman jatkamiseen on varattu 100.000 euron määräraha. Työsuojelussa on lisätty sisäilmatutkimuksiin varattua määrärahaa. Talouspalvelujen painopistealueet ovat: · Taloudenohjausjärjestelmien uudistaminen yhteistyössä Taitoa Oy:n kanssa · Konsernivalvonnan liittäminen osaksi toimintaprosesseja. · Kustannuslaskennan ja tuotteistuksen sekä toimintaa kuvaavien mittareiden edelleen kehittäminen palvelemaan tuloskortteja ja johdon raportointia. · Talousarvion, strategiaprosessin ja raportoinnin saumattoman yhteistyön edistäminen ja prosessin kehittäminen hyödyntäen Liinauksen tuloksia. · Vertailutietojen hankkiminen verrokkikunnista. · Toimialojen hankintaosaamisen kehittäminen · Talouspalvelujen budjetti koostuu pääasiassa 15 henkilön palkasta ja sosiaalikuluista, Kunnan Taitoa Oy:n ostopalvelusopimuksen kuluista talouspalvelujen osalta sekä verotilityskustannuksista. 56 Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelujen toiminnassa korostuu kaupungin elinvoiman turvaamiseen liittyvät toimet edelleen. Ensi vuonna alkaa uutena kokonaisuutena yhdistetty työllisyyspalvelut, joka tavoittelee entistä tehokkaampaa ja vaikuttavampaa asiakaspalvelua ja yhteistyötä. Elinkeinoasioissa keskeisessä roolissa on uuden Osaamiskeskittymän rakentaminen turvaamaan uusien työpaikkojen syntymistä, it-alalla menetettyjen tilalle. Organisaation kehittämistä koskien keskeisessä roolissa on Salo 2021-hanke, joka vastaa uuden kunnan valmisteluun liittyvästä työskentelystä. Samoin kaupungin lean-hankkeen toteutusta jatketaan vahvasti. Merkittävimpiä riskejä ovat osaamiskeskittymä- hankkeen kaatuminen, työttömyystilanteen jatkuva paheneminen ja työllisyyspalvelujen uuden fuusion epäonnistuminen. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Työllisyyspalvelut Uuden työllisyyspalvelut-yksikön toiminnan keskiössä on saada kokonaisprosessi sujuvasti toimimaan ensi vuoden aikana. Kehittämistyötä asian parissa tehdään samalla, kun normaalit prosessit pyörivät. Keskeistä on jatkossakin saada palkkatukipaikkojen kautta pitkäaikaistyöttömiä rekrytoitua kaupungille ja isossa määrin myös alueen pk-yrityksiin, jatkosijoitettuina. Kehittämistyön osalta Voitto-hanke jatkaa toimintaansa. Työllisyyslisän avulla ja muilla avustuksilla tuetaan alueen yhdistyksiä ja yrityksiä työttömien henkilöiden työllistämisessä. Elinkeino- ja aluekehitys Vuoden 2017 toiminnassa etsitään yhä uusia keinoja saada uusia työpaikkoja Saloon. Osaamiskeskittymän toiminnasta erityisesti osaamisen lisäämiseen liittyvät toimenpiteet aloitetaan ja vakiinnutetaan yhdessä korkeakoulukumppaneiden kanssa. Toiminnassa hyödynnetään Salon kaupungin ja Turun yliopiston sopimuksellista yhteistyötä. Vuonna 2017 varaudutaan maakuntauudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin elinkeinopolitiikan toimintaedellytyksissä ja elinkeinopalveluiden järjestämisessä. Salo on edelleen äkillisen rakennemuutoksen paikkakunta vuoden 2017 loppuun saakka. Valtakunnallinen rakennemuutospolitiikka on siirtynyt äkillisestä ennakoivaan. Salossa pyritään edelleen varmistamaan, että yrityksille on tarjolla tukea kasvuun ja menestykseen. Uusia teknologiaavauksia (vrt. aiemmat katuvalaistus, hyperloop, drone) haetaan jatkuvasti, ja niitä varten varataan hankerahoitusta. Yrittäjyyttä ja yritysmyönteisyyttä kehitetään systemaattisella yrittäjyyskasvatuksella ja ope-yrittäjä-treffeillä sekä kaupungin ja yrittäjien säännöllisillä tapaamisilla. Kaupungin mahdollisuuksia olla uusien tuotteiden kehitysalustana kehitetään. Yrityksiä houkutellaan sijoittumaan Saloon. Hyvin sujunutta yhteistyötä Invest in Finlandin kanssa jatketaan (mm. Kaato-, Kiina- ja Venäjä-verkostot). Kaupungin ystävyys- ja yhteistyökaupungeista erityisesti Kiinan Wuhanin ja Qingdaon kanssa tehtävään yritysten liiketoimintaa edistävään yhteistyöhön panostetaan. Viestintä ja markkinointi Viestinnän painopistealueita ovat vuonna 2016 aloitetun brändityön jalkautus ja brändityön yhteen sovittaminen osaamiskeskittymähankkeen kanssa, maakunta- ja soteuudistukseen sekä kaupungin omaan Salo2021-hankkeeseen liittyvä muutosviestintä, kuntavaalien äänestysaktivointi ja Suomi 100 vuotta –juhlallisuuksien koordinointi. Verkkopalveluja kehitetään edelleen ja esimerkiksi Salo.fi -verkkosivujen yhdistysosiosta tehdään asiakkaita paremmin palveleva. Verkkopalvelujen osalta on myös toteutettava saavutettavuusdirektiivin ja KaPA (kansallinen palveluarkkitehtuuri) –lain edellyttämät toimenpiteet. Asukasviestinnässä Asukkaan Salo –oppaan ja kaupunkitiedotteen ulkoasua sekä toimitusprosessia kehitetään. Äänin 29-22 kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunkitiedote julkaistaan vuonna 2017 kymmenen kertaa (kesä-elokuussa kolmoisnumero). 57 Kaupungin näkyvyyttä ja toimintaa sosiaalisessa mediassa lisätään edelleen. Matkailu- ja vapaa-ajanpalvelujen aktiivista markkinointia jatketaan. Yhteistyössä yrittäjien kanssa mm. osallistutaan sekä Helsingin Matkamessuille että Tampereen kotimaan matkailumessuille, tuotetaan kattava Salo-esite, kehitetään edelleen VisitSalo.fi –sivuja mm. uusilla kieliversioilla sekä panostetaan sähköiseen markkinointiin ja kampanjointiin. Vuoden aikana tehdään aktiivisesti jatkuvaa, pääosin sähköistä asukasmarkkinointia. Asukasmarkkinoinnissa korostetaan erityisesti etätyömahdollisuuksia sijainnin ja hintatason lisäksi. Kansainvälinen toiminta Salon kiinalaisten yhteistyökaupunkien Qingdaon ja Wuhanin kanssa jatketaan yhteistyötä. Sekä Qingdaon että Wuhanin kanssa pyritään pääsemään konkreettisiin toimenpiteisiin elinkeinoelämän yhteistyöhön liittyen. Kiinan yhteistyö vaatii myös kaupunkidiplomatian harjoittamista. Saksaan ja Venäjälle suunnataan Invest-in toimintaa. Saksassa käytetään hyväksi ystävyyskaupunki Puchheimista saatuja kontakteja, Venäjän suuntaan sovelletaan MOCT-hankkeessa olevia toimenpiteitä sekä järjestetään tapaaminen Salon ja Rzhevin välillä. Salon amerikkalainen ystävyyskaupunki St.Anthony toteuttaa ison musiikkitapahtuman The Lost Melodyn, jossa suomalaiseen satuun on tehty sävellys. Teoksen esittää St.Anthonyn orkesteri. Salosta mahdollisesti vierailu tapahtumaan. Salon tanskalaisen ystävyyskaupungin Odderin koordinoima SAGN-hanke aloittaa toteutuessaan (rahoitus selviää vuoden 2016 lopulla) kolmen vuoden kulttuurihankkeen seitsemän eurooppalaisen maan kanssa. SAGN-hankkeen tiimoilta järjestetään Salossa vuonna 2018 iso kulttuuritapahtuma. Vuonna 2017 salolaiset viisi taiteilijaa ja hankkeen koordinaattori toteuttavat hanketta muissa partnerikaupungeissa. Tšetanes naal –romanihanke jatkuu. KOTOTAKUU-Kaikki jatkoon - maahanmuuttajien alkukotoutumisen jatkopolkuihin ja työllistymiseen keskittyvä hanke alkaa. Suomi 100 –vuotta juhlallisuuksiin tai tapahtumiin kutsutaan ystävyyskaupungeista osallistujia. Kaupunginhallituksen tuloslaskelma 13 Kaupunginhallitus Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TP2015 9 591 236 7 246 588 402 761 1 315 517 626 369 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -25 661 -9 642 -7 342 -2 300 -7 078 -264 -6 409 -2 266 Toimintakate -16 070 643 -19 109 390 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 194 485 667 103 234 887 524 202 457 196 1 931 161 -1 849 228 -14 927 Vuosikate Poistot ja arvon alentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 879 303 123 180 875 334 491 876 TA2016 9 803 668 6 634 619 440 000 2 071 608 657 441 -28 913 -11 991 -9 310 -2 681 -8 238 -271 -5 941 -2 469 058 036 027 009 956 701 394 971 HKE 11 497 280 6 794 347 402 761 3 598 550 701 622 -32 171 -14 478 -11 221 -3 257 -8 631 -238 -6 442 -2 380 076 174 086 088 672 428 170 632 TA 2017 11 229 305 6 794 347 402 761 3 283 575 748 622 -31 659 -13 540 -10 510 -3 029 -8 795 -238 -6 442 -2 642 TA% 14,5 2,4 -8,5 58,5 13,9 354 631 767 864 689 429 170 435 9,5 12,9 12,9 13,0 6,8 -12,2 8,4 7,0 -20 673 796 -20 430 049 6,9 181 200 000 108 000 000 -1 077 195 401 000 1 827 805 -3 300 000 -6 000 182 500 000 104 000 000 -65 195 441 000 1 756 305 -2 250 000 -12 500 186 850 000 105 000 000 -65 195 441 000 1 756 305 -2 250 000 -12 500 3,1 -2,8 -93,9 10,0 -3,9 -31,8 108,3 282 174 113 269 013 415 265 761 009 271 354 756 0,9 -490 6 049 863 6 049 863 -24 075 0 0 0 0 0 0 0 0 -100,0 0,0 0,0 58 13 Kaupunginhallitus Tilikauden tulos TP2015 288 223 486 TA2016 268 989 340 HKE 265 761 009 TA 2017 271 354 756 TA% 0,9 461 746 461 746 748 815 748 815 461 746 461 746 461 746 461 746 -38,3 -38,3 288 685 231 269 738 155 266 222 755 271 816 502 0,8 Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron muutos Tilikauden voitto/tappio Kaupunginhallituksen toimintatiedot Toiminta Kaupunginhallitus Kh:n, henkilöstöjaostojen, toimikuntien ja työryhmien kokoukset Käsitellyt asiat Kulut € €/asia €/kokous Kaupungin johto Kulut € Vakituista henkilökuntaa Projektit ja hankkeet Kulut € Tuotot € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Toiminnan tukeminen Tuettuja yhdistyksiä Kulut € €/yhdistys (keskimäärin) Tuotot € Jäsenyydet Suomen kuntaliitto Varsinais-Suomen liitto Työmarkkinalaitos Muut yhdistykset Kulut € Sote- ja maakuntauudistus Kulut € Tyhjänä ja vajaakäytössä olevat tilat: Omat tilat Tilojen m² Kulut € €/m²/kk Muilta vuokratut tilat Kulut Rira € Kulut muut € Käytössä olevat tilat: Örninkatu 15 Kulut € Tuotot € Kh:n varamääräraha Kulut € Tuotot Käyttöomaisuuden myynti € Muut erät Yhteensä € Kaupunginhallitus yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 70 70 75 75 600 673 158 1 122 9 617 600 471 987 787 6 743 600 656 973 1 095 8 760 600 642 653 1 071 8 569 332 543 2 324 919 2 333 370 2 333 425 2 1 25 051 97 461 1 59 201 53 942 1 54 424 52 970 1 53 814 52 970 168 037 181 771 157 479 132 211 40 53 739 1 343 3 520 54 48 633 901 3 500 40 46 942 1 174 3 520 40 46 942 1 174 3 520 163 393 41 39 637 799 450 219 134 602 163 395 37 27 622 000 000 000 000 000 163 393 41 39 637 800 450 600 000 850 150 000 163 393 41 39 637 800 450 600 000 850 150 000 11 357 10 538 9 100 17 900 Tilaneliöihin sisältynyt vain tyhjänä olevat koko kiinteistöt, 2017 TA alkaen myös yksittäiset tilat, kuten eurotiedoissakin 896 962 832 145 886 583 997 810 6,58 6,58 8,12 7,07 52 508 51 900 14 317 52 500 28 108 52 500 28 108 337 898 131 912 327 420 140 071 313 300 131 912 313 300 131 912 10 000 15 000 10 000 10 000 131 064 233 650 280 650 131 064 186 300 550 186 850 233 650 280 650 363 957 3 019 461 -2 655 504 384 363 2 767 522 -2 383 159 422 052 3 170 050 -2 747 998 469 052 3 266 402 -2 797 350 59 Sisäisen valvonnan toimintatiedot Toiminta 131 Sisäinen valvonta Kulut € Vakinaista henkilöstöä Sisäinen valvonta yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 97 331 2 119 970 2 125 827 2 125 062 2 97 331 -97 331 119 970 -119 970 125 827 -125 827 125 062 -125 062 Hallintopalveluiden toimintatiedot Toiminta Hallinto- ja asiantuntijapalvelut Kulut € Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Lakipalvelut; konserni, sipa ja sote Kulut € Vakinaista henkilöstöä €/tunti Palvelupisteet Asiakkaat kaupungintalo ja kirjastot Asiakkaat Halikko Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Edunvalvonta ja sosiaaliasiamies Asiakkaat Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Tukipalvelujen yksikkö Arkisto Tarkastetut ja hyväksytyt tiedonohjaussuunnitelmaprosessit Pysyvästi ja pitkään säilytettävien arkistoaineistojen määrä päätearkistossa /hm Määräajan säilytettävien paperiasiakirjojen hävittäminen arkistosta /kg/v Tietopalveluhaut päätearkistossa/v Kulut € Tuotot € Vakinaista henkilöstöä Kirjaamo Uusien asioiden määrä/avaukset kpl /v Keskeneräisten asioiden määrä kpl/v Kulut € Vakinaista henkilöstöä Toimistopalvelut Kokousten määrä Kulut € Vakinaista henkilöstöä Hallinnon toimistopalvelut/Halikon virastotalo Henkilökorttien teko kp /v Viranhaltijapäätösten lkm kpl/v Tiliöityjen laskujen määrä kpl/v Rakennuspiirustusten arkistopalvelu kpl/v Kulut € Vakinaista henkilöstöä TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 461 838 5 544 478 5 470 923 5 452 993 5 329 683 276 627 329 690 287 954 101 578 1 62,83 91 458 1 56,57 93 911 1 58,09 92 709 1 57,34 16 000 10 000 130 480 5,02 2,7 41 16 000 10 000 147 931 5,69 2,7 54 16 000 7 000 150 572 6,55 2,7 40 16 000 7 000 147 717 6,42 2,7 40 340 174 296 513 3 278 288 340 170 398 501 3 232 500 350 178 020 509 3 257 400 350 174 533 499 3 257 400 426 400 400 400 3 871 3 880 3 871 3 871 17 608 14 000 17 600 17 600 540 375 068 8 320 4 350 412 447 50 4 550 428 898 230 3,6 550 481 963 230 3,6 2 953 2 077 134 138 3 3 700 2 300 124 968 3 3 000 2 000 132 467 3 3 000 2 000 129 661 3 145 158 327 3,6 160 147 664 3,5 145 157 189 3,5 145 153 873 3,5 315 287 21 402 1 623 252 271 6 150 180 27 000 1 100 291 879 6 150 250 25 000 1 600 324 080 6 150 250 25 000 1 600 317 345 6 60 Toiminta Tilapalveluiden toimistopalvelut Tehtyjen vuokrasopimusten määrä kpl/v (Tilojen vuokraamiseen liittyvien yhteenottojen määrä kpl /v) Kulut € Vakinaista henkilöstöä Alueiden toimistopalvelut Vuokrattujen alueiden määrä kpl/v Kulut € Tuotot € Vakinaista henkilöstöä Monistamo Kopioiden määrä Kulut € €/kopio Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Postitus- ja vahtimestaripalvelut Lähetetty posti kpl Kulut € €/kpl Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Ajokerrat Kulut € €/ajokerta Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Tietohallinto Työasemien määrä Tietohallinnon palvelut Kulut € €/työasema Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Tietohallinnon tietoverkkopalvelut Kulut € €/työasema Vakinaista henkilöstöä Maaseutu- ja lomituspalvelut Maaseutuyksikkö Neuvonta ja tukien hallinnointi Asiakkaat (maatilat) Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Maanvuokraus Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Lomituspalveluyksikkö Kunnalliset lomituspalvelut Lomituspäivien määrä Kulut € €/lomituspäivä Vakinaista henkilöstöä Vakinaiset maatalouslomittajat Ostopalveluna hankitut lomituspalvelut Lomituspäivien määrä Kulut € €/lomituspäivä Itsejärjestetyn lomituksen korvaukset Lomituspäivien määrä Kulut € €/lomituspäivä Tuotot € 142 Hallintopalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM 131 90 2 099 2 000 99 931 2 HKE 2017 TA 2017 130 130 80 989 2 101 565 2 99 379 2 864 88 335 4 000 2 870 81 023 2 870 90 303 4 000 2 870 88 476 4 000 2 806 243 163 331 0,2 1 159 061 690 000 163 991 0,24 1 103 749 800 000 123 836 0,15 1 159 060 800 000 156 829 0,2 1 159 060 83 063 108 423 1,31 1 101 002 8 996 66 177 7,36 1 66 177 92 000 103 091 1,12 1 79 764 8 400 71 937 8,56 1 71 937 84 000 107 849 1,28 1 100 980 9 000 66 200 7,36 1 66 200 84 000 107 939 1,28 1 100 980 9 000 66 200 7,36 1 66 200 3 619 3 700 3 700 3 700 1 407 938 1 554 806 1 851 722 1 897 290 389 420 500 513 14 14 15 1 907 974 1 804 765 1 741 749 1 741 749 Sisältyy Tietohallinnon palvelujen kuluihin vuodesta 2017 alkaen 235 099 237 085 64,96 64,08 1 1 1 183 311 626 263 4,5 1 370 312 290 228 5 1 130 319 686 283 1 130 312 967 277 4,4 6 900 0,2 319 409 4 500 0,1 300 000 6 900 0,1 297 000 6 900 0,1 297 000 12 198 3 367 452 276 4,5 67 12 286 3 354 043 273 5 72 12 100 3 291 169 272 4,5 64 12 100 4 320 638 357 3,5 64 896 191 414 214 1 221 223 869 183 850 191 414 225 850 -896 876 -1 055 6 254 896 876 143 4 537 637 7 148 950 000 133 4 495 012 6 200 896 876 145 4 537 637 6 200 896 876 145 4 537 637 7 381 909 8 731 498 -1 349 589 7 087 831 9 068 847 -1 981 016 7 164 296 8 983 580 -1 819 284 7 164 296 9 007 412 -1 843 116 61 Henkilöstö- ja talouspalveluiden toimintatiedot Toiminta Kaupungin työntekijöitä Talous- ja rahoituspalvelujen hallinto Kulut € Pankkipalvelut kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust.eläkevak.maksukulut Projektit ja hankkeet Määrä Kulut € Henkilöstöä Toimialojen keskitetyt talouspalvelut Kulut € €/tunti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Kunnallisverotus Kulut € €/asukas Taloushallinnon keskitetyt ostopalvelut Kulut € Tuotot € Talous- ja vuosisuunnittelu Kulut € €/tunti Vakinaista henkilöstöä Hankintapalvelut Kulut € €/tunti Vakinaista henkilöstöä Henkilöstöpalvelujen hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Työsuojelu Kulut € €/työntekijä Vakinaista henkilöstöä Rekrytointiyksikkö Kulut € €/työntekijä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Yhteistoiminta Kulut € €/työntekijä Pääluottamusmiehiä, joista palkanmaksu henkilöstöpalveluista Tuotot € Työhyvinvoinnin edistäminen Kulut € €/työntekijä Tuotot € Yhteinen koulutus Kulut € €/työntekijä Työterveyspalvelut Kulut € €/työntekijä Tuotot (Kelan työterveyshuollon korvaus) € Korvaukset luottamushenkilöille Kulut € TP 2015 3 665 TA2016 +MRM 3 670 HKE 2017 3 700 TA 2017 3 700 342 016 65 542 4 8 031 334 368 69 000 4 320 463 65 500 4 310 602 65 500 4 63 672 48 842 63 620 54 787 1 189 000 2 280 000 2 1 418 124 1 337 960 31,67 6,6 332 837 304 951 31,44 6 93 420 368 658 35,08 6,5 96 590 368 640 35,08 6,5 96 590 1 327 408 1 330 480 1 290 400 1 290 336 63 756 36 367 65 000 14 900 64 000 36 000 64 000 36 000 158 843 49,12 2 127 031 39,29 2 121 760 37,66 2 123 458 38,18 2 116 259 37,85 1,9 144 131 35,66 2,5 176 243 54,51 2,5 173 944 53,79 2,5 342 438 5 100 360 299 5 439 994 5 100 387 431 5 100 284 863 77,73 4 302 274 82,36 4 340 100 91,92 4 344 765 93,18 4 191 348 52,21 3 108 519 187 368 51,05 3 90 000 201 419 54,44 3 108 520 199 696 53,97 3 108 520 283 296 77,3 7 3,4 27 701 319 878 87,16 7 3,4 28 000 320 000 86,49 7 3,2 28 000 317 058 85,69 7 3,2 28 000 253 341 69,12 3 224 272 603 74,28 3 103 312 125 84,36 3 218 312 481 84,45 3 218 20 582 5,62 112 110 30,55 104 800 28,32 104 800 28,32 1 416 955 387 740 808 1 379 670 376 654 645 1 416 808 383 740 810 1 013 28 383 740 810 25 62 Toiminta Palkanlaskennan keskitetyt ostopalvelut Kulut € 151 Henkilöstö- ja talouspalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 4 270 14 254 4 270 4 270 1 257 587 5 208 902 -3 951 315 884 068 5 512 417 -4 628 349 1 013 238 5 826 540 -4 813 302 1 013 238 5 840 413 -4 827 175 Kehittämis-, elinkeino ja työllisyyspalveluiden toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto ja strateginen suunnittelu Kulut € Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe-ja eläkemenoperust.eläkevak.maksukulut Toimintatuet ja avustukset Maaseudun toimintaryhmät Kansainvälinen toiminta Viestintä- ja markkinointituet Tuki järjestöille Kulut yhteensä € Projektit ja hankkeet Määrä kpl Kulut € Henkilöstöä Tuotot € Työllistäminen Työllisyyspalvelut Kulut Vakituista henkilöstöä Nuorten työllistäminen: Kaupungin työllistämät nuoret Kulut € €/nuori Yritysten kesätyöll.tuella työllistämät nuoret Kulut € €/nuori Palkkatukipaikat: Työllistettävien määrä Kulut € €/työllistetty Jatkosijoittaminen yrityksiin: Työllistettävien määrä Kulut € €/työllistetty Velvoitetyöllistetyt ja koulutukset: Työllisyyslisä: Työllistettävien määrä Kulut € €/työllistetty Uudet avaukset: Kulut € Muun työllistämisen tuotot € TYP-palvelut (ent. Työvoiman palvelukeskus): Palvelukeskustoiminta: Asiakkaita Kulut € €/asiakas Tuotot € Kuntouttava työtoiminta: Asiakkaita Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € TP 2015 TA2016 +MRM 152 160 1 82 9 168 9 271 794 831 955 900 480 2 170 956 2 165 565 HKE 2017 TA 2017 145 548 1 152 015 1 150 244 1 8 995 13 071 13 071 83 10 85 100 278 000 000 800 161 961 82 5 117 85 290 794 000 800 000 594 82 5 117 85 290 794 000 800 000 594 4 424 533 4,5 189 021 3 271 025 4 199 772 4 446 135 8 284 797 51 691 1 122 605 1 120 500 1 230 124 075 539 230 45 800 199 230 125 495 546 230 44 000 191 230 123 597 537 230 44 000 191 150 2 214 000 14 760 150 4 365 031 29 100 150 3 500 251 23 335 22 242 715 11 033 30 441 424 14 714 150 470 000 3 133 150 470 000 3 133 52 62 307 1 198 50 80 000 1 600 80 70 000 875 80 70 000 875 2 280 000 1 880 000 230 106 076 461 227 44 400 196 18 800 20 000 96 092 1 080 000 Siirtynyt Sosiaalityön palvelualueelta v.2017 189 357 230 1 890 200 281 198 1 406 200 204 761 1 024 200 239 860 1 199 352 566 545 1 610 8 214 154 380 489 040 1 287 8,5 182 968 450 691 576 1 537 8 376 146 450 716 046 1 591 8 376 146 63 Toiminta Työmarkkinatuen kuntaosuus Kelalle Pitkäaikaistyöttömiä 31.12 Kulut € €/työtön Kansainvälinen toiminta Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Viestintä ja markkinointi Viestintä Kulut € Vakinaista henkilöstöä Markkinointi Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Elinkeinokehittäminen Kulut € Vakituista henkilökuntaa Tuotot € Osaamiskeskus Kulut € Ostopalveluiden hankinta Yrityssalo Oy Perusrahoitus Hankkeet Turun yliopisto It- koulutus Kulut € 180 Elinkeinokehittäminen ja työllisyys yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 1 024 5 047 464 4 929 1 100 4 500 000 4 091 1 000 5 000 000 5 000 1 000 5 000 000 5 000 106 054 1 2 705 120 896 1 137 608 1 5 000 137 608 1 5 000 428 697 3,5 362 959 3,5 388 641 3,5 385 733 3,5 208 567 1 54 853 294 646 1 24 431 252 250 1 36 775 250 981 1 36 775 168 961 2 53 381 331 892 1 442 962 2 438 000 2 300 000 60 000 60 000 620 692 605 000 131 640 605 000 170 516 605 000 170 516 31 224 651 916 201 000 937 640 201 000 976 516 201 000 976 516 373 629 7 680 553 -7 306 924 1 293 452 10 674 065 -9 380 613 2 897 693 14 065 079 -11 167 386 2 582 718 13 420 065 -10 837 347 64 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelujen tuloskortti Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1. Nuorten syrjäytymisen vähentäminen 1.1. Katkeamattomat palveluketjut, jotka tukevat nuorten kouluttautumista ja työllistymistä Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1.1.1. Monialainen yh1.1.1.1. Etsivän nuoriso- 1.1.1.1. Nuorten löytyteistyö nivelvaiheet huo- työn asiakkuuksien minen ja motivointi. mioiden määrä Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku Suuri mah- Nuorisopalveludollisuus = jen esimies 5, yksi syrjäytynyt nuori kustantaa yhteiskunnalle 1,5 milj euroa Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso 1. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa 1.1.1.1. Palvelualueiden 1.1.1.1. Henkilöstöretoteutuneet auditoinsurssit ja vaihtuvuus. nit/Terveys- ja vanhuspalveluilla on voimassa oleva laaduntunnus ja sosiaalityön jollekin palvelulle on suoritettu kartoittava auditointi. 1.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten ja kokonaisedun mukaisia 1.1.1. Soten yhteinen laatujärjestelmä. Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku jonkin verran 1, mahdollinen 2 = 2 Sosiaalipalveluiden päällikkö, vanhuspalvelujen päällikkö, ylilääkäri 65 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1.2. Asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu Mittari ja tavoitetaso 1.2.1. Käynnistetään 1.2.1.1. Toiminta alkaa palveluohjaus- ja palve- 1.1.2017. lutarpeen arviointitiimin työ ja kehitetään toimintaa muissa sosiaalityön palveluissa. 2. Asiakkaan valinnan- 2.1. Yksityisen päivähoi- 2.1.1. Varhaiskasvatuk- 2.1.1.1. Vuonna 2017 mahdollisuuksien lisää- don määrän lisäys. sen palvelutuotannon hoitopaikoista 20 % on minen varhaiskasvatukuudelleen järjestelyt. yksityisiä. sessa. 3. Toimintaympäristön digitalisaatio 3.1. Asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien digitalisointi. 3.1.1. Wilman käyttöön ottaminen varhaiskasvatuksessa. Iltapäivätoimintaprosessin sähköistäminen, nuorisopalveluissa sosiaalisen median hyödyntäminen tiedottamisessa. 4. Eri ryhmille kohdennettuja ennaltaehkäiseviä palveluita lisätään. 4.1. Kohderyhmien tavoittaminen, kohderyhmien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen 4.1.1. Liikuntaneuvonta, 4.1.1.1. Toteutuneiden kansalaisopiston kohryhmien määrä ja osaldennettu kurssitarjonta, listujien määrä. kulttuuripalveluiden markkinointi eri ryhmille, kirjasto on kohtaamispaikka kuntalaisille (myös työasemien käyttömahdollisuus), museot tarjoavat työpajoja ja opastuksia eri ryhmille, räätälöidyt osallistumismaksut. Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 1.2.1.1. Henkilöstöresurssit. jonkin ver- Sosiaalipalveluiran 1, mah- den päällikkö dollinen 2 = 2 2.1.1.1. Ei saada riittä- Melko suuri Varhaiskasvatusvästi yksityisiä palvelun- riski = 4 palveluiden esimies tuottajia, asiakkaat eivät siirry käyttämään palveluseteliä. 3.1.1.1. Wilman pilo3.1.1.1. Henkilöstöretointi, iltapäivätoiminnan surssien vähäisyys. asiakkuusprosessien sähköistys (ilmoittautuminen, laskutus, toiminnasta eroaminen), nuorisopalveluissa otettu käyttöön uusia sosiaalisen median sovelluksia Kohtalainen Lasten ja nuorten riski = 2 palveluiden päällikkö, tietohallintopäällikkö, varhaiskasvatuspalveluiden esimies, nuorisopalvelujen esimies 4.1.1.1. Ei onnistuta ta- mahdollivoittamaan kohderyhnen = 2 miä, kaupungin maantieteellinen laajuus, resurssien vähäisyys Vapaa-aikapäällikkö, museopalvelujen esimies, kirjastopalveluiden esimies, liikuntapalveluiden esimies, kansalaisopiston rehtori 66 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 5. Vapaa-aikapalveluita kehitetään nykyistä palveluverkkoa ylläpitämällä ja tehostamalla mm. digitalisoinnin avulla sekä uusia toimintamalleja toteuttamalla. 5.1. Kuntalaisten aktivoiminen vapaa-aikapalveluiden pariin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ja kaupungin oman organisaation kanssa. Digitalisaation avulla pystytään säilyttämään ja kehittämään nykyisiä laadukkaita vapaa-ajanpalveluita nykyisillä resursseilla. Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 4.1.2. Lisää terveyttä edistäviä ryhmiä / yhteistyö 3. sektorin kanssa, digitalisaation suomien mahdollisuuksien hyödyntäminen 4.1.2.1. Toteutuneiden ryhmien määrä, osallistujien määrä. 4.1.2.1. Ei onnistuta ta- Mahdollinen Kirjastopalveluivoittamaan kohderyh=2 den esimies, liimiä, kaupungin maankuntapalveluiden tieteellinen laajuus, reesimies, kansasurssien vähäisyys, kollaisopiston rehmannen sektorin resurstori sit ja mahdollisuus pitkäjänteiseen yhteistyöhön 5.1.1. Sähköisten palveluiden tarjonnan lisääminen, peruskorjaus- ja kehittämishankkeet 5.1.1.1. Lähikirjastojen automatisointi suunnitelman mukaan, verkkomaksamisen mahdollistaminen, verkkopohjaisen liikuntaneuvonnan ja kansalaisopiston opetuksen kehittäminen, Urheilupuiston peruskorjauksen valmistuminen, kirjaston käyttöjärjestelmän muutos, paikallismuseosuunnitelman vaiheittainen toteutus, Veturitallin toimintaympäristön kehittämishankkeet ja toteutuneiden ääni- ja mobiiliopastusten määrä, pääkirjaston irtaimistohankinnat, Perniön urheilukentän suorituspaikkojen peruskorjaus, Tupurin frisbeegolf ja kuntoilualue -hanke 5.1.1.1. Digitalisaation hyödyntämisessä riskinä resurssien vähäisyys, muutosvastarinta sekä järjestelmien toimivuus. Digitaalisuuden lisääminen riski mahdollinen = 2 Vapaa-aikapäällikkö, museopalvelujen esimies, kirjastopalveluiden esimies, liikuntapalveluiden esimies, kansalaisopiston rehtori 67 Vakavarainen talous Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 1. Edistää kustannuste- 1.1. Optimaalinen palvehokkuutta, tuottavuutta luketju talouden, toiminja vaikuttavuutta. nan ja kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat. 1.1.1.1. Toiminta käynnistyy kesällä 2017. 1.1.1.1. Poliittinen päätöksenteko. Merkittävä Vanhuspalvelu2, mahdolli- jen päällikkö, nen 2 = 4 ylilääkäri 1.1.2. Tukiasumiskokeilu 1.1.2.1. Yli puolet tukiosasto Rauhalassa. asumisen asiakkaista kotiutuu. 1.2.1.1. Poliittinen päätöksenteko. Merkittävä Vanhuspalvelu2, mahdolli- jen päällikkö, nen 2 = 4 ylilääkäri 2. Hallintorajat ylittävä tilojen yhteiskäyttö. 2.1. Tilat ovat tehokkaassa ja monipuolisessa käytössä muovautuen eri käyttäjien ja kuntalaisten tarpeisiin. 1.1.1. Geriatrinen arviointiyksikkö ja Perniön dementiayksikkö käynnistyvät. 2.1.1. Tilojen poikkihallinnollinen yhteissuunnittelu, tilojen avaaminen alueen asukkaiden käyttöön 2.1.1.1. Uudet tilaratkai- 2.1.1.1. Asenteet, yhsut, tilojen määrän ja teistyön puuttuminen käyttöasteen kartoitus, uusien palvelutarpeiden mahdollistaminen Lasten ja nuorten palveluiden päällikkö, varhaiskasvatuspalveluiden esimies, nuorisopalvelujen esimies 3. Kustannustehokas 3.1. Hoitopaikkojen opti- 3.1.1. Uudistusten halpalvelutuotanto varhais- maalinen käyttö littu ja ripeä täytäntöönkasvatuksessa pano, keskitetty ja tehokas palveluohjaus 3.1.1.1. Täyttöaste 95 3.1.1.1. Asiakkaan hoi%, päivähoitopaikan tomatkan piteneminen hinta vertailukuntien tasoa 2 Varhaiskasvatuspalveluiden esimies 4. Opetustilat ja oppilas- 4.1. Kouluverkon muumäärä suhteessa toitosta arvioidaan säänsiinsa tehokkaassa käy- nöllisesti. tössä. 4.1.1.1. Kustannukset €/oppilas, oppilasryhmien koko, perusopetuksen ja lukion nettokustannukset €/oppilas vertailukuntien tasoa Suuri riski =5 Lasten ja nuorten palveluiden päällikkö 4.1.1. Ryhmäkokojen hallittu kasvattaminen 3-9 -luokilla. 4.1.1.1. Kouluverkon joustamattomuus 68 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 5. Kustannustehokas va- 5.1. Laadukkaiden palpaa-ajanpalvelutuotanto veluiden tuottaminen ja kehittäminen nykyresurssein. Mittari ja tavoitetaso 5.1.1. Yhteistyön kehit- 5.1.1.1. Nettokustantäminen kolmannen sek- nukset vertailukuntien torin, kaupungin oman tasoa. organisaation ja yksityisen sektorin kanssa. Oman toiminnan kehittäminen. Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 5.1.1.1. Liian vähän resursseja kehittämistyöhön. Mahdollinen Vapaa-aika= 2. päällikkö, museopalvelujen esimies, kirjastopalveluiden esimies, liikuntapalveluiden esimies, kansalaisopiston rehtori, nuorisopalvelujen esimies Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku Johtaminen ja osaava henkilöstö Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso 1. Tukea ja kannustaa 1.1. Ammattitaitoinen ja 1.1.1. Täydennyskouluhenkilöstön osaamista ja osaava henkilöstö. tus henkilökohtaiseen koulutussuunnitelmaan hyvinvointia. perustuen. 1.1.1.1. Täydennyskou- 1.1.1.1. Asiakastyön jonkin ver- Sosiaalipalvelutusvelvoite 3 päimäärä suhteessa resurs- ran 1, mah- luiden päälvää/työntekijä toteutuu. seihin. dollinen 2 likkö, vanhus=2 palvelujen päällikkö, ylilääkäri 2. Koulujen ja päiväkotien kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen. 2.1.1.1. Laadittu ja hyväksytty kehittämissuunnitelma. 50 % Salon kouluissa on vähintään yksi monipuolinen oppimisympäristö. Laadittu kehittämissuunnitelma ja käynnistyneet koulutukset. Laadittu tavoitearkkitehtuurikuvaus. 2.1. Fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen, Pedagogisen johtamisen ja osaamisen vahvistaminen 2.1.1. Laaditaan kasvatuksen ja opetuksen kehittämissuunnitelma OPPIVA SALO vuosille 2017–2020. Laaditaan osaamisen kehittämissuunnitelma. Laaditaan kasvatus- ja opetuspalveluiden tavoitearkkitehtuurikuvaus. 2.1.1.1. Jatkuvat leikkaukset talousarvioon, jotka vähentävät ydintoiminnan resurssia. Suuri riski =5 Lasten ja nuorten palveluiden päällikkö, tietohallintopäällikkö, varhaiskasvatuspalveluiden esimies 69 Hyvinvointipalveluiden toimintastrategia 2017–2020 • • • • • • • ennaltaehkäiseviä palveluita vahvistetaan keinoina perhetyö, tukiperheet ja tukihenkilöt asukkaiden aktiivista elämäntapaa edistetään helposti saavutettavilla vapaa-aikapalveluilla vanhemman väestönosan kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla ja tukemalla toimintakykyä asukkaiden omatoimisuus säilytetään mahdollisemman pitkään asukkaiden akuutti- ja suurten sairasryhmien seurantahoito ja kuntoutus sekä muut lakisääteiset palvelut turvataan kaupungissa toimivina lähipalveluina myös toimintaympäristön muutoksessa lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään kehittämällä varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa sekä laajentamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa koulutuspalveluissa hyödynnetään digitaalisia opetusratkaisuja ja varmistetaan tulevaisuuden osaamispääomaa Terveyspalvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Terveyspalvelujen keskeiset tavoitteet lakisääteisten palveluvelvoitteiden toteuttaminen huomioiden kasvava palvelutarve ja taloudelliset realiteetit sote-uudistukseen valmistautuminen palvelurakenteen kehittäminen, kuntouttavia palveluja vahvistaen ja vuodeosastopainotteisuutta vähentämällä, alueellisena yhteistyönä, keskeisinä kehittämisalueina ovat terveyskeskussairaalan geriatrisen arviointiyksikön perustaminen, varhaisen perhetyön henkilöstön vakiinnuttaminen sekä mielenterveyskuntoutujien avohoitopalveluiden vahvistaminen asiantuntijaosaamista lisäämällä pätevän henkilöstön rekrytointi, osaamisen varmistaminen, ja henkilöstövoimavarojen kohdentaminen palvelutarpeiden mukaisesti palvelukokonaisuuksien eheyttäminen ja palveluohjaustoiminnan lisääminen, peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon palvelusuunnitelmien integroiminen erityisesti moniongelmaisissa asiakasryhmissä tuotteistuksen kehittäminen Terveyspalvelujen merkittävimmät riskit talous ja sosioekonominen tilanne heikkenevät edelleen jyrkentäen väestörakenteen muutosta asiantuntijaosaamista menetetään ja henkilöstön rekrytointi vaikeutuu sote-uudistuksen valmistelun pitkittyessä palvelujärjestelmän talouden ongelmat heijastuvat peruspalveluihin toimintahäiriöinä johtaen erikoispalveluiden (esim. erikoissairaanhoito, lastensuojelu) tarpeen kasvuun palvelujärjestelmän kehittämiseen tähtäävä päätöksenteko ei etene, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukselle asetetut tavoitteet eivät konkretisoidu paikallisesti ja uhkaa paikallisten palveluiden heikkeneminen Terveyspalvelujen painopistealueet ja keskeiset toimintamenojen ja – tulojen perustelut Terveyspalveluiden toiminnassa keskitytään sote-palvelurakenneuudistukseen valmistautumiseen ja toisaalta lakisääteisten palveluvelvoitteiden toteuttamiseen, väestön sosioekonominen tilanne huomioiden. Kuntouttamisessa sekä työttömien terveyspalveluissa on toiminta saatettava ajanmukaiselle ja säädökset täyttävälle tasolle. Terveyspalveluiden talousarviossa 2017 toimintakulujen kasvu johtuu palvelutarpeiden ja järjestämisvastuiden kasvusta ja henkilöstökustannuksista. Erikoissairaanhoidon budjetointi perustuu sairaanhoitopiirin ilmoitukseen kaupungin maksuosuudesta (kasvu 2,6 %) sekä oletukseen palvelurakenteen kehittämistoimenpiteiden toteutumisesta (mm. siirtoviivekustannusten väheneminen). Siinä on huomioitu tavoite toteuttaa talouden selviytymissuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet mielenterveyskuntoutuksen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämisestä. Muiden kuin erikoissairaanhoidon palveluiden oston suo- 70 ritevolyymi on arvioitu kuluvan vuoden tasolle. Tuottojen arvio perustuu oletukseen asiakasmaksujen säilymisestä nykyisellä tasolla. Koulutuskorvaukset vähenevät hieman. Maahanmuuttoon liittyvät terveydenhuollon palveluiden tuotot/ korvaukset valtiolta kasvanevat jonkin verran, toiminnan aiheuttaessa kustannuksia vastaavassa määrässä. Terveydenhoitolain mukaista terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kehittämistä jatketaan kuntien asiantuntijoiden ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Palvelurakenteen uudistamishankkeissa tehdään aktiivista yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Keskeisiä ja kustannusvaikutusten kannalta oleellisia kehittämisalueita ovat lapsiperheiden, lasten ja nuorten varhaisen tuen palveluiden palvelurakenteen uudistaminen sekä ikääntyneiden ja mielenterveyskuntoutujien sairaala- laitos- ja hoivapalveluiden rakenteen muutos erilaisista laitospalveluista kuntouttavaan, itsenäistä selviytymistä tukevaan ja kotihoitopainotteiseen suuntaan. Terveyskeskussairaalan ongelmana on pitkäaikaista jatkohoitopaikkaa odottavien potilaiden osuuden kasvu, jolloin lyhytaikaista hoitoa ja kuntotutusta tarvitsevien hoitoonpääsyssä on esiintynyt viiveitä. Seurauksena ovat olleet mm. erikoissairaanhoidon siirtoviivekustannukset kunnalle. Tavoitteena on nyt palvelurakenteen uudistaminen niin, että tutkimus-, hoitoja kuntoutusjaksot tehostuvat, potilaiden toipuminen nopeutuu ja hoitojaksot lyhenevät. Terveyskeskussairaalan toimintamalli uudistetaan perustamalla geriatrinen arviointiosasto Salon sairaalan synnytysosastosta vapautuneeseen tilaan ja luopumalla terveyskeskussairaalan toiminnasta Perniössä. Sairaalapaikkojen sijainti etäällä päivystyksestä ja tutkimuspalveluista heikentää potilasturvallisuutta, aiheuttaa laitossiirtoja ja kuljetuskustannuksia. Terveyskeskussairaalan paikat vähenevät 10 % 131:sta 115:aan + 3 päiväsairaalapaikkaan. Henkilöstö mitoitetaan toiminnan mukaisesti. Pitkäaikaiset hoivapotilaat siirtyvät nykyistä nopeammin terveyskeskussairaalasta vanhuspalveluihin, joihin suunnitellaan mm dementiahoivayksikköä tk-sairaalan Perniön osaston tiloihin. Muutoksen toteutuessa on tavoitteena vapautua siirtoviivekustannuksista kokonaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Terveyskeskussairaalan osastoilla kuntouttavan toiminnan osuutta esitetään vahvistettavaksi osoittamalla sairaalaosastoille 2 fysioterapeutin ja toimintaterapeutin työpanos lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kuntoutuksen voimavaralisäys on tavoitteiden toteutumisen keskeinen edellytys. Kotiutuskoordinointia kehitetään yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa, tavoitteena hoitojaksojen lyheneminen ja siirtojen erikoissairaanhoidosta tehostuminen. Terveyskeskussairaalan potilasvaihto edellyttää kahta lääkäriä osastoille 1 ja 2, esitetään lääkärinvakanssia (koulutusvirka) vakinaistettavaksi ja toista koulutusvirkaa määräaikaisena, kuten kuluvana vuotena. Tehtäviin on jo 2 vuoden ajan jouduttu käyttämään ostopalvelu- ja sijaismäärärahoja, joten kustannuskasvua muutos ei aiheuta. Perusterveydenhuollon kiireellinen, päivystysluonteinen vastaanottotoiminta jatkuu syksyllä 2015 aloitetun toimintamallin mukaisena. Yöpäivystys hankitaan VSSHP:n ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselta. Mielenterveys- ja päihdepalveluita integroidaan. Kaupungin mielenterveyspalveluita kehitetään perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa ja kotiin vietäviä mielenterveystyön kuntouttavia palveluita lisäämällä ja siirtämällä henkilöstöä raskaammin resursoiduista asumispalveluista avohoitoon. Tämä edellyttää kahden lähihoitajan vakanssin muuttamista sairaanhoitajien vakansseiksi. Mielenterveyskuntoutuksen asumispalveluiden ostopalveluiden määrä säilyy nykyisellä tasolla tai vähenee koteihin vietävien palveluiden vahvistuessa. Intervallijaksoilla voidaan vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta. Avoterveydenhuollon peruspalvelut toteutetaan pääosin lähipalveluiden periaatteella terveysasemilla. Keskeisenä tavoitteena on nopean vastaanotolle pääsyn kehittäminen ja lääkärivastaanottojen saatavuuden parantaminen. Terveysasemilla kehitetään hoidon tarpeen arviointia, omahoitajamallia ja hoitajien itsenäistä vastaanottoa, ml. reseptinkirjoitusoikeus, ensimmäisten reseptihoitajien valmistuttua. Pitkäaikaistyöttömien terveyspalveluihin on osoitettu erillinen voimavara työvoimapalveluihin. Senioriväestön ja kotihoidossa olevien iäkkäiden määrän kasvaessa nopeasti esitetään määräaikaista lääkärin koulutusvirkaa avoterveydenhuoltoon kotihoidon tukilääkäriksi. Vastaanottohoitajan toimea esitetään muutettavaksi sairaanhoitajan toimeksi. Seulonta-asetuksen mukaisten seulontojen lisäksi suunnitelmaan sisältyy ei – lakisääteisenä toimintana varautuminen suolistosyöpäseulonnan valta- 71 kunnalliseen arviointiohjelmaan osallistumisen jatkamiseen sen päättymiseen saakka (kustannukset noin 5.000 € vuositasolla). Rintasyöpäseulonnoista on toistaiseksi voimassa oleva hankintasopimus. Lapsi-ikäluokkien pienentyessä voimavaroja suunnataan aikuisten kansantautien hoitoon ja työttömien terveyspalveluihin. Varhaisen perhetyön vahvistamiselle on suuri tarve. Varhaiseen ja ehkäisevään perhetyöhön pyritään vakiinnuttamaan henkilöstöresurssi hallintokuntien yhteistyönä, yhteensä 10 erityyppistä perhetyöntekijää, joista 8 toiminut määräaikaisina vuosina 2015–2016. Vakinaisia perhetyöntekijöitä on ollut yksi. Toiminnan vakiinnuttaminen edellyttää pysyvää henkilöstöä ja varhaisessa/ neuvolan perhetyössä on toistaiseksi ollut vain yksi vakinainen toimi, kun tarve on kymmenen (joista 4 tarvitaan lapsiperheiden tilapäiseen kotipalveluun). Terveyspalveluiden osalta perhetyön henkilöstösuunnitelma sisältää ehdotuksen kahdesta muutosvakanssista perhetyöhön, yksi voitaneen järjestää muutosvakanssina sosiaalityön palveluista ja kolme varhaiskasvatuksesta. Määräaikaisista perhetyöntekijöistä tarve vakinaistamiselle koskee kolmea toimea (Perhetyön kehittämisen suunnitelma esitellään erillisenä asiana). Perhetyön vakanssien vakiinnuttaminen käyttäen muutosvakansseja ja hyödyntäen henkilöstökustannuksiin testamenttivaroja mahdollistaa sen, että ao. vakanssit voidaan perustaa niin, että kustannukset kaupungille ovat 2016 tasolla. Suun terveydenhuollon toiminta jatkuu nykyisellä volyymillä ja päivystys toteutetaan yhteisjärjestelynä sairaanhoitopiirin kanssa. Työterveyshuollon toiminta jatkuu sopimusten mukaisella laajuudella. Työterveyshuollon järjestämistapa, alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja organisointivaihtoehdot selvitetään osana sote-palvelurakenneuudistukseen valmistautumista hallituksen päätöksen mukaisesti. Kuntoutuspalveluiden tarve on kasvanut ja hoitoonpääsyn normien mukaisessa hoidon toteutuksessa on suuria ongelmia. Ostopalveluita on jouduttu lisäämään sekä fysioterapiassa, toimintaterapiassa että puheterapiassa. Lääkinnälliseen kuntoutukseen esitetään 2 fysioterapeuttia (henkilöstökustannukset kohdennettu tk-sairaalaan) sekä toimintaterapeuttia lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi ja ostopalveluiden vähentämiseksi. Voimavara tarvitaan erityisesti terveyskeskussairaalan kuntouttavan toiminnan tehostamiseen. Jotta henkilöstöresurssi voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, sisältyy suunnitelmaan määräaikainen varahenkilöstö, hoitajia päivystykseen, kotisairaalaan ja terveysasemille sekä 1½ fysioterapeutin voimavara korvaamaan sijaishenkilöresurssia, jolloin vastaava summa säästyy sijaismäärärahoista. Erityisesti kotisairaalassa, avosairaanhoidon vastaanotoilla ja päivystyksessä satunnaiset sijaiset ovat potilasturvallisuuden ja tehokkuuden kannalta haaste suuren perehdytystarpeen vuoksi. Kehittämishankkeet Arkeen voimaa- toimintaohjelma vakiinnutetaan ja Toimivat palkeet hanke jatkuu. STM:n kärkihankkeista valmistaudutaan osallistumaan Lapsi perheiden palveluiden (LAPE) kehittämisohjelman Varsinais-Suomen alueen kehittämishankkeeseen sairaanhoitopiirin ja muiden kuntien yhteistyönä. Valmistelu hankerahoituksen hakemiseksi on käynnistymässä. Hankinnat ja investointisuunnitelma Tietojärjestelmien kehittämisessä on varauduttava potilastietojärjestelmän päivitykseen (Effica LifeCare-versio), joka edellytys Kanta-kansallisen arkiston seuraavan vaiheen käyttöönotolle, ja toiminnallisuuksien parantamiseen, sekä sähköisten asiakaspalvelujen käyttöönoton laajentamiseen, kuten sähköisen ajanvarauksen käytön laajentaminen ja virtuaalinen terveystarkastus. Irtaimistohankinnoissa on varauduttu välttämättömien kalusteiden, hoitovälineiden sekä laitteiden (työtuolit, korvalamput, kipupumput, defibrillaattorit, suun terveydenhuollon hoitokoneet, haavanhoidon VAC-laitteet yms.). 72 Investointisuunnitelmaan sisältyy suun terveydenhuollossa kolmen hoitokoneyksikön hankinta ja suun terveydenhuollon kuvantamislaitteiston hankinta. Terveysasemien EKG-järjestelmä Cardiax on vuodelta 1996. Uusiminen on välttämätöntä käyttötuen loppuessa. Sairaanhoitopiirin alueelliseen sähköiseen arkistoon yhteensopivaa EKG-ohjelma- ja laiteratkaisua etsitään Effica-terveyskeskusten yhteistoimintana ja investointivaraus on tehty. Tilat sairaalanmäellä ovat kuntoutuksen osalta v. 1985 kuosissa, ja toistuvista vesivahingoista on ongelmia. Saneeraushanke on yhteinen sairaanhoitopiirin kanssa. Terveyskeskuksen sairaalan mäellä kiinteistöissä on jo pitkään havaintoja mm. vesivalumista. Investointivaraus ulkoremonttiin oli jo kuluvalle vuodelle. Nyt sisäilmaongelmien selvittely on meneillään. Saneerausohjelma ja kustannusarvio laaditaan ongelmien laajuuden selvittyä. Vanhaa kustannusarviota on todennäköisesti tarkistettava (1.700 €/m2). Suun terveydenhuollon pääterveysaseman tilojen saneeraukseen on samoin ollut alustava varaus vuodelle 2016 (yhteinen hanke sairaanhoitopiirin kanssa). Hankkeet on toteutettava yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa ja siirrettäneen investointiohjelmassa vuosille 2017–2018. Suun terveydenhuollon tiloihin Halikon terveysasemalla suunnitellaan pienimuotoisia muutoksia, tavoitteena kahden toissijaisessa käytössä olleen tilan muutos hoitohuoneiksi. Vanhuspalvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Vanhuspalvelujen keskeiset tavoitteet 1. Vahvistetaan kaupungin vanhuspalveluita. 2. Kehitetään kotona asumista ja kotihoidon resurssien tehokasta käyttöä. 3. Kehitetään ympärivuorokautisia hoivapalveluita. 4. Toimitaan aktiivisena tekijänä Varsinais-Suomessa soteuudistuksen vanhuspalveluiden valmistelussa. Vanhuspalvelujen merkittävimmät riskit 1. Taloudellinen tilanne estää toiminnan kehittämisen entistä laadukkaammaksi. 2. Taloudellinen tilanne heikentää merkittävästi kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamista. 3. Henkilökunta on ikääntynyttä ja sairauspoissaolot ovat lisääntymässä kasvavan työmäärän ja yhä haasteellisemman asiakaskunnan johdosta. 4. Keskisuurten ja pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet soteuudistuksessa jäävät vähäisiksi Palvelualueiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja –tulojen perustelut Painopisteinä ovat edelleen ennakoiva ja toimintakykyä edistävä toiminta, kotona asumisen tukeminen sekä ympärivuorokautisen hoivan tarjoaminen riittävän kattavasti. Tulevana toimintavuotena ja sen suunnittelussa tulee ottaa huomioon soteuudistusajankohdan läheneminen ja siihen valmistautuminen. Vanhuspalveluissa on tehty kuluneina vuosina merkittävästi rakennemuutosta sekä myös leikkauksia. Palvelurakennetta on määrätietoisesti muutettu valtakunnallisten linjausten mukaiseksi. Kuntauudistukseen lähdettiin vuonna 2008 tilanteesta, jossa 75 vuotta täyttäneistä 89,4 % asui kotona, ympärivuorokautisessa hoidossa oli 10,4 % ja kotihoitoa sai 9,1 % ikäryhmästä. Luvut ovat selkeästi muuttuneet: vuonna 2014 lähes 92 % asui kotona, ympärivuorokautisessa hoidossa oli 8,1 % ja kotihoidon palveluita sai 13,8 %. Talousarvioesityksessä tukiasumiskokeilu, Perniön dementiayksikön perustaminen sekä ympärivuorokautisen hoidon mitoituksen korjaaminen sisältävät yhteensä 17 uuden toistaiseksi voimassa olevan vakanssin perustamisen, näistä vakansseista vain kahdeksaan (mitoituksen korjaus) kohdistuu koko vuoden palkkamäärärahavaraus. Perniön dementiayksikön käynnistys voisi todentua kesällä 2017, jolloin yhdeksän uuden vakanssin talousarviovaikutus on vain puoli vuotta. Loput kahdeksan Perniön yksikköön tarvittavaa vakanssia siirtyisi vuodeosasto 3:lta. Lisäksi tukiasumiskokeiluun esitetään kolme määräaikaista vakanssia vuodeksi 2017. 73 Talousarviossa esitetään lakkautettavaksi Pahkavuoren ryhmäkodin 10 avointa vakanssia sekä Kukonkallion Rauhala-osaston viisi vakanssia, yhteensä 15 vakanssia. Pahkavuoren vakansseista neljää ei voida vielä lakkauttaa, koska kyseiset työntekijät eivät ole vielä voineet siirtyä toistaiseksi voimassa oleviin avoimiin vakansseihin. Tämä tullee kuitenkin tapahtumaan kuluvan vuoden aikana, jolloin lakkautettavana on kaikkiaan 19 vakanssia. Henkilöstöjaoksen päätöksen 1.9.2016 § 64 mukaisesti esitetään lakkautettavaksi kaksi toimistosihteerin avointa vakanssia. Alla olevissa tavoitteissa painottuvat vanhuspalveluiden toiminnan vahvistaminen soteuudistusta ennakoiden sekä uudistuksen valmisteluun aktiivisesti osallistuminen. 1. Vahvistetaan kaupungin vanhuspalveluita. Salossa yli viidesosa asukkaista on täyttänyt 65 vuotta, vastaavasti useampi kuin joka 10:s on täyttänyt 75 vuotta. Seuraavana kolmena vuotena kasvaa 75 vuotta täyttäneiden määrä lähes 300:lla. Ikääntyneiden määrän kasvu tulee merkitsemään myös palvelutarpeen lisääntymistä, mitä voidaan toteuttaa joko lisäämällä omaa tuotantoa ja henkilökuntaa tai kasvattamalla ostopalveluita. Kaupungin pitkään jatkunut huono talous on vaikuttanut resurssien, erityisesti henkilöstömäärän lisäämiseen. Tilanne alkaa olla ajoittain hyvin hankala hoitotyön toteuttamisen ja asiakasturvallisuuden kannalta. Uuden sotealueen käynnistyminen on kaupungin vanhuspalveluiden vahvistamisen näkökulmasta kovin lähellä. Ajallisesti lienee kyseessä viimeinen talousarvio, jossa voidaan vaikuttaa salolaisten ikääntyneiden palvelutasoon kuntapäätöksenteossa. 2. Kehitetään kotona asumista ja kotihoidon resurssien tehokasta käyttöä. Salon kaupunki valittiin 3-vuotiseen Voimaa vanhuuteen – kehittämisohjelmaan, jota koordinoi Ikäinstituutti. Voimaa vanhuuteen -ohjelman työn tavoitteena on toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneiden, mutta vielä kotona itsenäisesti asuvien ikäihmisten toimintakykyä ja osallistumista edistävien terveysliikunnan hyvien toimintatapojen käyttöönotto. Työ toteutetaan julkisen sektorin, järjestöjen ja ikäihmisten yhteistyönä kunnissa. Kunta saa työnsä tueksi Ikäinstituutin maksuttoman mentoroinnin. Ohjelmaan ei liity erillisiä määrärahoja, mutta kunnan tulee varata määrärahaa koulutuksiin liittyviin matkoihin ja majoitukseen. Tähän ei esitetä erillistä määrärahaa, vaan vanhuspalveluiden koulutusmäärärahasta on siirretty 8.000 euroa matkakuluihin ja 2.000 euroa majoituskuluihin. Ikääntyneiden kotona selviäminen edellyttää riittäviä kulkemismahdollisuuksia. Sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin lisättiin viime talousarviossa määrärahaa 30.000 euroa. Kuluneen vuoden aikana on ollut havaittavissa asiakaskunnan siirtymää vammaispalvelukuljetuksista vanhuspalveluihin, myös uusittu sosiaalihuoltolaki korostaa osallisuutta ja sitä kautta liikkumista edistäviä palveluja. Tämän johdosta esitetään talousarvioon lisättäväksi 40.000 euron määräraha. Kotona asumisen tukemisessa yhtenä toimenpiteenä on toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto. Lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa on käytössä jokin toiminnanohjausjärjestelmä. Toiminnanohjausjärjestelmä sisältää keskitetyn työnjaon ja toiminnan koordinoinnin sekä tilastoinnin. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton tavoitteena on lisätä asiakkaiden luona tehtävän työn osuutta. Järjestelmä helpottaa kotihoidon resurssien hallintaa asiakasmäärien ja tarpeiden nopeissa muutoksissa sekä mahdollistaa olemassa olevien resurssien hyödyntämisen optimaalisesti. Toiminnan näkyväksi tekeminen mahdollistaa töiden tasapuolisen jakamisen ja tätä kautta työntekijöiden jaksaminen lisääntyy. Ajantasainen tieto käyntien toteutumisesta sekä hoitajien vaihtuvuuden seurannasta on ohjelmasta helposti tarkasteltavissa. Kotihoidossa on osittain kovin tiukkaa resurssien riittävyyden kannalta. Toiminnanohjausjärjestelmä voi tuottaa lisänä sen, että kotihoidossa saatettaisiin toimia nykyisellä henkilöstömäärällä jonkin aikaa. Asiakkaalle toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto näkyy lähinnä tiedonkulun tehostumisena. Kirjauksia voidaan tehdä ja asiakastietoja tarkastella asiakkaan kotona. Työntekijöiden kannalta hyödyt liittyvät tilastoinnin helpottumiseen, jonka voi tehdä jatkossa vain yhteen kertaan asiakkaan kotona sekä reaaliaikaiseen tiedonkulkuun. Kotihoidon hoitajat käyttävät älypuhelimia, joiden avulla asiakkaan kotona voidaan suorittaa lähes kaikki asiakkaan hoidon kannalta tarpeelliset asiakastietojärjestelmää vaativat tehtävät koko kaupungin alueella. Samoin työnjakoon sekä kotikäyntien tilastointeihin liittyviä toimintoja voidaan joustavasti toteuttaa teknologian avulla vähentäen puhelinsoittoja ja tiimitilassa käyntejä. Toiminnanohjausjärjestelmän 74 käyttöönoton ja laitehankintojen kustannus on arviolta noin 175.000 euroa ja lisäksi vuosikustannus on noin 55.000 euroa. Vuodelle 2017 määrärahaa tarvitaan 230.000 euroa. Ulkoisia rahavaroja on tähän käytettävissä 43.500 euroa. Toiminnanohjausjärjestelmän hankkimiseksi esitetään talousarvioon 186.500 euron määräraha. Tukiasumisen kokeilun tarkoituksena on selvittää, voisiko uudentyyppisellä ns. välimuotoisella asumis- ja palvelumuodolla vastata tiettyjen asiakasryhmien muuttuneeseen palvelutarpeeseen. Tällä hetkellä vanhuspalvelut koostuvat pääosin kotihoidosta ja ympärivuorokautisesta hoidosta. Lisäksi on pienimuotoisesti tarjolla tavallista palveluasumista (henkilökuntaa paikalla klo 7-21) pitkäkestoiseen asumiseen ja hoitoon. Esille on tullut asiakastapauksia, joissa lyhytaikainen tukiasuminen voisi olla optimaalisin hoitomuoto asiakkaalle. Asiakkaat, jotka eivät hetkellisen toimintakyvyn vajauksen takia pärjää kotona, ohjautuvat pääsääntöisesti päivystyksen kautta TK-sairaalaan tai vanhuspalveluiden ympärivuorokautiseen hoitoon. Tukiasumisen kokeilun avulla voitaisiin selvittää, voisiko tukiasumisen avulla saada joustoa TK-sairaalan odottajatilanteeseen. Kokeilu toteutettaisiin Kukonkallion hoivakodilta rakennemuutoksen myötä vapautuneissa Rauhala-osaston tiloissa, esteettömässä osassa osastoa, jossa on kaksi kahden hengenhuonetta ja neljä yhden hengen huonetta eli yhteensä 8 asiakaspaikkaa. Kokeilun toteuttamiseen esitetään talousarvioon kolmen hoitajan palkkakulut, yhteensä 114.000 euroa. 3. Kehitetään ympärivuorokautisia hoivapalveluita. Hoivapalveluiden kehittäminen kulminoituu sekä paikka- että henkilöstöresursseihin. Kuluvana vuonna on muutettu ympärivuorokautisen hoidon palvelutuotantoa entistä enemmän ostopalveluiden suuntaan. Pahkavuoren 22-paikkainen yksikkö on lakkautettu sekä Kukonkallion 12-paikkainen osasto. Tilalle on hankittu 34 paikkaa ostopalveluina. Lisäksi on erikoissairaanhoidon määrärahoja siirretty 78.500 euroa kolmen lisäpaikan hankintaan sekä käytetty Esperi Care Oy:n antama bonus kahden paikan hankintaan. Muutos ostopalveluiden suuntaan on ollut yhteensä 39 paikkaa. Tehdyn linjauksen johdosta on talousarvioon viety noin 1,7 milj. euroa määrärahaa ostopalveluihin. Suunnitteilla on ikääntyneiden sairaala- ja hoivapalveluiden palvelurakenteen kehittäminen, mikä käsittää Halikon sairaalan vanhuspsykiatrisen osaston lakkauttamisen ja vastaavasti terveyspalveluissa käynnistettävän geriatrisen arviointiyksikön sekä vuodeosasto 3 muuttamisen tehostetun palveluasumisen dementiayksiköksi. Ikääntyneille tarkoitettuja sairaalapaikkoja on parhaillaan Halikon sairaalan psykogeriatrisella Salon käytössä, terveyskeskussairaalassa sekä vanhuspalveluissa yhteensä 621. Muutoksessa vanhuspalveluiden paikkamäärä korjautuisi siten, että se olisi 513. Laskennallinen tarve 8,2 % on 507 paikkaa vuonna 2017 ja 518 paikkaa vuonna 2018. Palvelurakenteen kehittämisen jälkeen kokonaispaikkamäärä pysyy entisellään eli 621:nä. Huomioitavaa on, että Salossa on vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoidon kattavuus Varsinais-Suomen keskitasoa alhaisempi. Perniön vuodeosaston saneerausta varten vanhuspalveluiden yksiköksi esitetään 135.000 euron investointimäärärahaa. Toimintakulut ovat kokonaisuudessaan arvion mukaan 965.000 euroa. Vakansseja tarvitaan kaikkiaan 17, joista kahdeksan voidaan saada vuodeosasto 3:lta. Lisäksi tarvitaan yhdeksän uutta lähihoitajan vakanssia, joiden osuus toimintakukuista on 171.000 euroa puolen vuoden osalta. Yksikkö on arvion mukaan kuitenkin 1.435.000 euroa nykyistä vuodeosastoyksikköä edullisempi. Vanhuspalveluiden suunnitelmassa vuosille 2014–2016 esitettiin ympärivuorokautiseen hoitoon henkilöstömitoituksen nostamista kaikissa omissa yksiköissä 0,6:een. Asiakaskunta on muuttunut siten, että vanhuspalveluissa hoidetaan huomattavasti heikommalla henkilökuntamitoituksella vastaavan kuntoisia vanhuksia kuin aiemmin vuodeosastolla paremmalla mitoituksella. Henkilöstön pitkäkestoiset sairauslomat ja työrajoitteet ovat lisääntyneet ympärivuorokautisessa hoidossa. Asukkaat ovat lähes täysin kahden autettavia, eikä kaikkia pystytä nykyisin voimavaroin enää nostamaan tuoliin istumaan kuin ainoastaan kerran päivässä. Talousarviossa 2015 mitoituksen korjaamiseen saatiin viisi muutosvakanssia. Tulevaan talousarvioon esitetään vietäväksi loput kahdeksan mitoitusta korjaavaa uutta vakanssia. Palkkakuluarvio on 304.000 euroa vuositasolla. Vastaavista syistä esitetään kolmen avoimen hoivatyöntekijän vakanssin muuttamista lähihoitajan vakansseiksi. Muutoksen kustannusvaikutus on yhteensä 10.500 euroa vuositasolla 75 4. Toimitaan aktiivisena tekijänä Varsinais-Suomessa soteuudistuksen vanhuspalveluiden valmistelussa. Vanhuspalveluiden osalta soteuudistus on käynnistynyt Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 2016–2018 –kärkihankevalmistelulla. Turku toimii hankkeen vetovastuussa. Varsinais-Suomen haku kohdennetaan Keskitettyyn alueelliseen asiakas/palveluohjauksen toimintamallin luomiseen (KAAPO) sekä omaishoidon kokeiluihin. Kuntien lisäksi toimijoita ovat kolmas sektori ja yksityiset palveluntuottajat. Hankerahaa voi olla mahdollista saada 1.000.000 euroa, josta kuntarahoitusosuus on 20 %. Nykykäsityksen mukaan se voitaneen kattaa työpanoksella, muussa tapauksessa Salon mahdollinen osuus maksetaan ulkoisista varoista. Salon vanhuspalveluiden painopiste on palveluohjauksen kehittämisessä. Alustavat hankesuunnitelmat palveluohjausosiosta sisältävät ajatuksen asiakkaiden tasavertaisesta kohtelusta, yhtenäisistä toimintakyvyn arviointimittareista, palvelusisällöistä ja saantoperusteista. Palveluohjausta kehitetään tavanomaisen työntekijäperustaisen toiminnan lisäksi sähköiseen muotoon hyödyntäen Turussa jo alkanutta kehittämistoimintaa. Sähköinen alusta olisi käytössä sekä viranhaltijoille, tuottajille että asiakaskunnalle. Palveluohjaus Varsinais-Suomessa toimisi 24/7 ja ns. yhden luukun periaatetta pyritään toteuttamaan mahdollisimman pitkälle. Hankehakemus jätettiin 31.8.2016. Ministeriö tekee päätökset syyskuussa ja kokeilut voidaan aloittaa 1.10.2016. Sosiaalityön palvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Sosiaalityön palvelujen keskeiset tavoitteet 1. Käynnistetään palveluohjaus- ja palvelutarpeen arviointitiimin työ ja kehitetään toimintaa myös muissa palveluissa. 2. Vahvistetaan verkostoyhteistyötä varhaisen tuen palveluiden kanssa, tavoitteena asiakkaiden mahdollisimman nopea ja oikea-aikainen avun saaminen. 3. Osallistutaan lasten ja perheiden muutosohjelmaan (LAPE) kaupungin ja maakunnan tasolla. 4. Valmistellaan sähköisen asioinnin käyttöönottoa eri palveluissa. 5. Varmistetaan henkilökunnan pysyvyyttä ja työhyvinvointia sekä kehitetään esimiestyötä Sosiaalityön palvelujen merkittävimmät riskit 1. Taloudellisen tilanteen vaikutus (mm. sopeuttamisohjelman vaateet) toiminnan kehittämiseen ja tulevaan soteuudistukseen varautumiseen. 2. Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän hallitsematon kasvu. 3. Moniongelmaisten asiakkaiden kasvava palvelutarve lisää kustannuksia. 4. Henkilökunnan vaihtuvuus. Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Sosiaalityön palvelurakennetyötä on tehty yhdessä henkilöstön kanssa vuoden 2016 aikana. Muutostyön tuloksena esitetään muodostettavaksi palveluohjaus- ja palvelutarpeen arviointiriimi (PPA-tiimi) olemassa olevista resursseista. Resursseja tiimiin on saatu lastensuojelun arviointitiimistä, lastenvalvonnasta ja aikuissosiaalityöstä. Työn loppuun saattamiseksi tarvitaan joitakin nimikemuutoksia ja virkojen perustamisia työsopimussuhteiden tilalle. Muutoksen mahdollistaa perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle, mutta sopeuttamisohjelman täysimääräinen toteuttaminen heti vuoden 2017 alusta vaarantaa muutoksen onnistumisen. Mm. etuuskäsittelijöiden määrää ei voida heti vuoden alusta vähentää sopeuttamisohjelman mukaisesti, ennen kuin nähdään, minkä verran täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemuksia kunnalle siirtyy. Esimiestyöhön tarvitaan nimike- ja tehtävänkuvausmuutoksia, koska sopeuttamisohjelman myötä yksi esimiesvakanssi poistuu alkuvuonna 2017. PPA –tiimi tulee osaksi perhesosiaalityön kokonaisuutta, johon kuuluu lisäksi lastensuojelu ja lastenvalvonta ja varhaisen tuen perhepalveluita. Aikuis- ja vammaissosiaalityö muodostavat toisen palvelukokonaisuuden. PPA-tiimin tehtävänä on mm. palveluohjaus, lasten, perheiden ja aikuisten palvelutarpeen arviointi, virka-ajan päivystyksen hoitaminen sekä huoltoriitalausuntojen laatiminen. PPA – 76 tiimin työhön linkittyy varhainen perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu, jota esitetään vakinaistettavaksi. Palvelu on ollut terveyspalveluiden toimintaa. Lapset puheeksi – menetelmän jalkauttamista kaikkiin kaupungin lapsipalveluihin jatketaan. Myös Ihmeelliset vuodet -ryhmiä kokoontuu säännöllisesti. Sosiaalityön koulutusmäärärahoihin on varattu 15.000 euroa Lapset puheeksi kouluttajien sijaisten palkkoihin ja Ihmeelliset vuodet -ryhmätapaamisten materiaali ja tarjoilukustannuksiin. Määräraha on kaikkien palveluiden käytössä silloin, kun toteuttavat em. koulutus- ja ryhmätoimintaa. Valtakunnallisessa KANSA-koulu -hankkeessa valmistellaan KanSa -palveluihin liittymistä, joka toteutunee vuoteen 2021 mennessä. Hankkeen kouluttamat kirjaamisvalmentajat aloittavat sosiaalityön palveluiden asiakastyötä tekevien kouluttamisen rakenteiseen kirjaamiseen. Työ tulee viemään aikaa sekä kirjaamisvalmentajilta että työntekijöiltä, jotka opettelevat uudenlaista kirjaamistapaa. Kirjaamisvalmennus jatkuu seuraavana vuonna asumisja laitostyyppisissä palveluissa. Kolmannen sektorin työtä tuetaan toimintaa tukevien avustusten muodossa (SYTY, V-S Mannerheimin lastensuojeluliitto, Salon alueen työttömät ja Vaijerit). TYP-toiminta, kuntouttava työtoiminta ja Waltti-paja siirretään toiminnallisesti osaksi kaupunkikehityksen työllistämispalveluita, jolloin työllisyyteen liittyvät hankkeet ovat yhdellä taholla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö on kuitenkin ko. palveluiden henkilöstöä, joten kaikki henkilöstökustannukset eivät siirry kaupunkikehityspalveluihin. Perustoimeentulotukeen on varattu kahden kuukauden määräraha vuodenvaihteen päätöksiä varten. Turvapaikan saavien ja Saloon jäävien määrästä ei ole varmaa tietoa. Jos määrä kuitenkin lisääntyy ja jos kaikki alaikäisinä ilman huoltajaa maahan saapuneet jäävät Kiskon yksikköön ja tukiasumiseen, maahanmuuttajapalveluihin tarvitaan uusi sosiaaliohjaajan määräaikainen vakanssi. Talousarvioon on varattu alaikäisten perhekodin ja tukiasumiseen ostopalveluihin Kalliolan kannatusyhdistykseltä yhteensä 1,6 miljoonan euron määräraha. Vastaavasti tuloihin on varattu sama summa ELY-keskukselta saataviin korvauksiin. ESR-rahoitteinen PARTY -hanke jatkaa toimintaansa vuoteen 2018. Hanke on valtakunnallinen ja sen päähallinnoijana toimii Rauman kaupunki. Salon osahankkeen neljästä projektityöntekijästä yksi on hankkeen vastuuhenkilö. Hankkeen palvelut on tarkoitettu kaikille yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneille. Erityisryhminä ovat ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät, pitkäaikaistyöttömät maahanmuuttajat ja osatyökykyiset. Toimintamuotoina ovat yksilöohjaus, toimintakyvyn arviointi ja ryhmätoiminnat. Hanke toimii kiinteässä yhteistyössä työllisyyspalveluiden ja sen hankkeiden kanssa. Sosiaalipäivystystä kehitetään maakunnalliseen suuntaan siirtämällä virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen ensivaste Turun sosiaalipäivystykseen. Alueelle jää takapäivystys jalkautumista vaativia toimenpiteitä varten, Salon alueen vastuulle tulee myös Kemiönsaaren jalkautumista vaativat tilanteet. Päihdepalvelut ostetaan edelleen A-klinikkasäätiöltä, jonka kanssa kaupungilla on kumppanuussopimus. Sopimuksen hinta on sama kuin vuonna 2016. Lisäksi A-klinikkasäätiön päihdesairaalalta ostetaan päihdehuollon laitospalveluja ns. vakuutusmaksuperiaatteella. Uuden palvelurakenteen myötä em. määrärahat siirtyvät päihde- ja mielenterveystyön palveluihin eli terveyspalveluihin. Kasvatus- ja perheneuvolan keskeinen vuoden 2017 tavoite on asiakkaiden oikea-aikainen pääsy perheneuvolaan. Perheille tarjotaan kaksi ensikäyntiaikaa perheen- ja lasten tilanteen kartoittamiseksi ja käyntien yhteydessä tehdään tarvittaessa jatkohoitosuunnitelma. Ennen asiakkaaksi tuloa perheet saavat ajanvarauskirjeessä pohdittavakseen milliasia keinoja ovat pulmatilanteeseen kokeilleet ja mihin asioihin toivovat apua perheneuvolasta. Jatkotyöskentely voi olla tutkimusta‑ tai hoitoa, joka räätälöidään perheiden tarpeiden mukaisesti. Jatkotyöskentelyä perheet joutuvat odottamaan. Vuoden 2017 uudeksi kehittämiskohteeksi nousi säännöllinen asiakaspalautteen kerääminen. Työskentelyä kehitetään pyytämällä asiakkaiden palautetta saadusta palvelusta heti 77 käyntien päättymisen yhteydessä. Palautteiden pohjalta työtä kehitetään vastaamaan paremmin asiakasperheiden tarpeita. Työryhmä valmistelee uudet palautekaavakkeet aikuisille sekä lapsille. Uusi palautekäytäntö korvaa nykyisen, kerran vuodessa kerättävän asiakastyytyväisyyskyselyn. Toteutusta seurataan, arvioidaan ja kehitetään vuoden 2017 aikana. PPA-tiimiin kohdistetaan noin 50 % psykologin työpanosta. Verkostomaista työtä varhaisen tuen palveluiden kanssa tehostetaan. Aikuissosiaalityö Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät vuoden 2017 alusta Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilyvät kuntien järjestämisvastuulla. Kunnilla on oikeus tehdä perustoimeentulotuen päätöksiä 31.12.2016 saakka ja siirtymävaiheessa perustoimeentulotuen päätökset voivat olla voimassa 31.3.2017 asti. Voi olla olettavaa, että harkintaa vaativat toimeentulotuen hakemukset lisääntyvät kunnissa Kelasiirron myötä. Kuntaliiton arvion mukaan 26 % toimeentulotukipäätöksistä jää kuntaan. THL:n tilastojen mukaan tällä hetkellä noin 43 % perustoimeentulotukea saavista asiakaskotitalouksista saa myös täydentävää tukea. Jatkossa aikuissosiaalityö painottuu aiempaa enemmän sosiaalityön tekemiseen. Kelan on ohjattava asiakas sosiaalityön palveluihin, jos asiakas on sosiaalityön tarpeessa. Kunnassa hoidetaan mm. suunnitelman tekeminen, jos Kela alentaa asiakkaan perusosaa. Toimeentulotuen siirtyessä Kelaan, määräaikaisten etuuskäsittelijöiden palkkaustarve loppuu. Etuuskäsittelijöitä tarvitaan kuitenkin hoitamaan esim. välitystilejä, joiden määrä on lisääntynyt. Lisäksi henkilöitä tarvitaan muuhun toimistotyöhön sosiaalityön palveluiden sisällä. Etuuskäsittelijäresurssin kokonaistarve selkiytyy vuoden 2017 aikana. TYP sekä Waltin toiminta siirtyy 1.1.2017 alkaen työllisyyspalveluihin. TYP:in sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja työtoiminnan ohjaaja säilyvät sosiaalityön palveluiden työntekijöinä. Työtoiminnan ohjaajan nimike esitetään muutettavaksi sosiaaliohjaajaksi, mikä kuvaa paremmin tehtävänkuvausta. Maahanmuuttajatyössä työskentely painottuu uusien kuntapaikan saavien kotouttamiseen sekä yhteistyöhön Kalliolan kannatusyhdistyksen kanssa. Kalliola hoitaa sekä perheryhmäkodin toimintaa että itsenäistyvien nuorten tuetun asumisen ohjausta. Maahanmuuttajayksikön tulee kuitenkin valvoa toimintaa ja tehdä yhteistyötä nuorten kotouttamiseksi. Ko. palveluja tarvitsevia nuoria on noin 50. Lisäksi Saloon todennäköisesti jää asumaan oleskeluluvan saaneita aikuisia ja perheitä, joiden kotouttamiseen maahanmuuttajayksikkö osallistuu. Mikäli edellä esitetty kehitys toteutuu, tarvitaan lisäresurssia ja siksi talousarviossa ehdotetaan määräaikaisen sosiaaliohjaajan viran perustamista. Aikuissosiaalityössä jatketaan laatutyötä sekä tuetaan työntekijöiden työhyvinvointia. Lastensuojelu Lastensuojelussa tärkeänä painopistealueena on lastensuojelun toimintojen kirkastaminen sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen jälkeiseksi jatkumoksi, sekä uuden palveluohjausja palvelutarpeenarviointitiimin ja lastensuojelun välisen työnjaon selkeyttäminen. Konkreettisena muutoksena lastensuojelun alkuarviointitiimin työntekijät lukuun ottamatta Ankkurin sosiaalityöntekijää, siirtyvät vuoden alusta osaksi uutta sosiaalihuollon palveluohjausja palvelutarpeenarviointitiimiä. Myös perheoikeudellisista palveluista yksi lastenvalvojan vakanssi siirtyy uuteen palveluohjaus- ja arviointitiimiin. Lisäksi syyskuun alusta yksi lastensuojelun avohuollon perhetyöntekijän vakanssi siirtyy vahvistamaan varhaisen perhetyön vahvistukseksi. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on edellisten vuosien tapaan lastensuojelulain mukaisissa määräajoissa pysyminen ja dokumentoinnin ajantasaisuus. Arviointityön kehittämistä jatketaan osana lastensuojelun yhteistä SHQS-laatujärjestelmän mukaista kehitystyötä. Lastensuojelutoimenpiteiden toteuttamisessa kiinnitetään huomiota kokonaistaloudellisiin ratkaisuihin, ja edelleen tiivistetään yhteistä arviointikeskustelua eri 78 tukivaihtoehtojen käyttämisestä. Kuntaliiton lastensuojelun vaikuttavuusmittarihankkeeseen osallistumista jatketaan ottamalla mittari konkreettiseen koekäyttöön avohuollon perhetyön palveluissa. Kiireelliset sijoitukset ja sijoituksen aikainen arviointi toteutetaan edelleen pääosin lastensuojeluyksikkö Paavolan avulla. Paavolan tavoitteita vuodelle 2017 ovat erityisesti vuonna 2016 uusittujen prosessien ja perehdytysjärjestelmän käyttö ja arviointi, sekä yhteistyön syventäminen lastensuojelun avohuollon rajapintojen kanssa. Vammaistyö Kehitysvammahuollon yksiköiden ja vammaispalvelujen laatutyötä jatketaan SHQS -laatujärjestelmän mukaan. Vammaistyö osallistuu muun sosiaalityön palveluiden kanssa yhteistyöhön uuden PPA-tiimin kanssa. Vammaispalveluiden sosiaaliohjaajan vakanssi siirtyy PPA-tiimiin. Kehitysvammahuollossa otetaan talousarviovuonna käyttöön päivitetty Salon kehitysvammahuollon suunnitelma valtuustokaudelle 2017 – 2020. Omaa toimintaa kehitetään siten, että se vastaa joustavasti palvelujen tarpeeseen sekä asumispalveluissa että työ- ja päivätoiminnassa ja tilapäishoidossa. Kasvavana haasteena lähivuosina on palveluiden järjestäminen erityisesti autismin kirjoon kuuluville ja moni- ja vaikeavammaisille asiakkaille sekä työ- ja päivätoiminnan että asumisen osalta. Näiden, paljon ohjausta ja hoitoa vaativien asiakkaiden palveluiden järjestäminen tulee sisällyttää uuteen kehitysvammahuollon suunnitelmaan. Asumispalveluissa on kahdeksan ryhmäkotia, joissa on asunnot lähes sadalle asukkaalle. Vuonna 2016 otettiin käyttöön uusi Lehmuskoti, joka rakennettiin entisen yksikön sisäilmaongelmien takia. Kaikki ryhmäkodit ovat tällä hetkellä täynnä ja asiakasvaihtuvuus niissä on melko pientä. Kun asumispaikka vapautuu, saadaan se täytettyä nopeasti. Vapautuneita asumispaikkoja on tarpeen mukaan käytetty lyhytaikaishoidon paikkoina, kunnes paikka on täytetty vakituisella asukkaalla. Ryhmäkotien asukkaat vanhenevat ja tarvitsevat entistä enemmän hoitajan tukea ja apua päivittäisissä toimissaan ja siirtyminen päiväksi päivä- tai työtoimintaan tulee yhä vaikeammin järjestettäväksi. Nyt työkeskuksen ohjaajat ovat hoitaneet aamutoimet niissä yksiköissä, joista asukkaat siirtyvät päiväksi työ- tai päivätoimintaan, jolloin osassa ryhmäkodeista on hoitohenkilökunta voinut tulla vasta iltavuoroon. Kun asukkaat jäävät päiväksi asuntoihinsa, tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja lisää henkilökuntaa aamuvuoroihin. Ryhmäkoteihin esitetään vuodelle 2017 kahta hoitajan vakanssia, jotka ovat olleet henkilöstösuunnitelmassa aiemminkin. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin (KTO Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus) järjestämää laitosasumisen purkua on toteutettu systemaattisesti usean vuoden ajan ja jatketaan edelleen. Vuoden 2016 alussa kehitysvammaisten laitoshoidossa oli 14 asukasta, KTO:n järjestämässä palveluasumisessa 3 asiakasta ja muissa ympärivuorokautisen asumisen ostopalveluissa 7 henkilöä. Vuoden 2016 aikana laitosasumisen asiakkaita siirrettiin palveluasumisen piiriin yhteensä 6 asiakasta, joista 4 siirtyi KTO:n palveluasumiseen ja 2 muihin ostopalveluihin. Kaikkia laitoshoidossa olevia henkilöitä ei pystytä siirtämään palveluasumiseen, koska heidän hoitonsa on niin vaativaa. Lisäksi KTO:lta ostetaan tarpeen mukaan määräaikaisia hoito- ja kuntoutusjaksoja ja muita erityisosaamista vaativia palveluja tukemaan ja täydentämään omia palveluja. Uuden 15-paikkaisen vaikeavammaisten asumisyksikön suunnittelu käynnistetään joko omana tuotantona tai yhteistyössä jonkun toisen tahon kanssa siten, että se valmistuu vuoteen 2020 mennessä, jolloin kehitysvammaisten laitosasumisen purku on ajoitettu päättyväksi. Tukiasumista kehitetään edelleen ja sen avulla pyritään tukemaan asiakkaiden itsenäistä asumista ja ehkäisemään ympärivuorokautisen avun tarvetta. Tarvetta tukiasumisen lisäämiseen on, sillä asiakassuhteet ovat pitkiä ja vanhojen asiakkaiden lisäksi on uusia asiakkaita jatkuvasti tulossa. Asiakkaiden moniongelmaisuus näkyy myös tukiasumisessa. Vuonna 2016 tukiasumisen piirissä oli noin viisikymmentä asiakasta eri puolilta Saloa ja siellä työskenteli kaksi kehitysvammahuollon tukiasumisen ohjaajaa sekä noin 40 % osuudella vammaispalveluiden ohjaaja, joka keskittyi asiakkaana oleviin perheisiin, joissa on 79 lapsia ja nuoria. Lähivuosina myös tähän palvelumuotoon tulee lisätä uusia henkilöstövoimavaroja. Työ- ja päivätoiminnassa on noin 160–170 asiakasta, joista noin 40 osallistuu avotyöhön. Asiakkaista noin sata henkilöä käy Salon työ- ja toimintakeskuksessa. Muita yksiköitä ovat Perniön toimintakeskus, Kuusitupa Kiskossa ja Päivähelmi Halikossa. Vuoden 2016 alussa Kiskon Kuusituvan ohjaaja siirtyi vahvistamaan Perniön toimintakeskuksen toimintaa ja 5 työtoiminnan asiakasta siirtyi mukana. Kiskoon jäi päivätoiminta, jonka asiakkaat ovat pääosin ryhmäkoti Kalliokodin asukkaita. Päivähelmen toiminnassa kehitetään erilaisia toimintoja, jotka tukevat asiakkaan toimintakykyä ja vastaavat vaikeasti vammaisten asiakkaiden toiminnan tarpeisiin. Työtoimintaan saatiin vuonna 2016 ohjaajan vakanssi, joka sijoittui Salon työ- ja toimintakeskukseen. Kiskon päivätoiminnan järjestämisen vahvistamiseksi esitetään Kuusituvan avustajan vakanssin muuttamista hoitajan vakanssiksi vuonna 2017. Työ- ja päivätoimintaan tuovat haastetta asiakasmäärien kasvaminen, asiakkaiden ikääntyminen ja entistä enemmän tukea tarvitsevat asiakkaat, jotka pitää sijoittaa pienempiin ryhmiin kuin aikaisemmin, jolloin myös henkilökuntaa tarvitaan enemmän. Syksyllä 2016 käynnistettiin Salon työ- ja toimintakeskuksessa kokeiluna opiskeluvalmiuksia ylläpitävää pienryhmätoimintaa peruskoulun päättäneille asiakkaille, jotka eivät saaneet opiskelupaikkaa, mutta aikovat hakea uudestaan. Hakastaron koulun koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon sekä Marian koulun aamuhoidon järjestäminen ovat siirtyneet opetuspalveluiden järjestettäviksi vuoden 2016 syyslukukaudesta alkaen. Kehitysvammahuolto järjestää edelleen loma-ajan hoitoa Hakastaron ja Marian koulun oppilaille tarpeen mukaan koulujen loma-aikoina. Omaishoidon vapaita tai erityishuoltona myönnettyä tilapäishoitoa järjestetään tilapäishoitoyksikkö Elmerissä, ryhmäkodeissa ja jonkin verran myös perhehoitona. Elmerin käyttöaste on korkea ja asiakkaista monet ovat moni- tai vaikeavammaisia ja vaativat paljon hoitajan apua ja huolenpitoa. Elmerissä on viisi vakituista hoitajaa, mutta sen lisäksi tarvitaan lähes jatkuvasti yksi määräaikainen hoitaja, jotta asiakkaiden turvallinen ja laadukas hoito voidaan turvata. Elmerin tilapäishoitoa korvaavana palveluna toivotaan lyhytaikaisen perhehoidon ja perhehoitajien määrän kasvavan, vammaistyön liityttyä vuonna 2016 mukaan Varsinais-Suomen perhehoitoyksikön toimintaan. Perhehoitajia on ollut vaikea rekrytoida ja heitä on vain muutamia. Osalle asiakkaista perhehoito soveltuisi Elmeriä paremmin. Kehitysvammahuollon ryhmäkodeissa ja työ- ja päivätoimintapisteissä siivoukset on hoidettu asiakkaiden ja hoitohenkilökunnan toimesta. Vaaditun hygieniatason ylläpitäminen vaatii puhtaanapidon ammattilaista. Laitoshuoltajan palkkaaminen kehitysvammahuoltoon on välttämätöntä. Laitoshuoltajan tehtävänä on valvoa ja opastaa muuta henkilökuntaa hygieniaan liittyvissä asioissa kaikissa kehitysvammahuollon yksiköissä. Laitoshuoltajan vakanssia on esitetty kahtena edeltävänä vuotena ja esitetään edelleen vuoden 2017 talousarvioon. Vammaispalveluissa asiakasmäärät erityisesti henkilökohtaisen avun palveluissa ovat jatkuvassa kasvussa, mikä on lisännyt voimakasta kustannusten kasvua näihin palveluihin. Henkilökohtaista apua sai vuoden 2016 elokuussa noin 300 henkilöä, mikä on 20 asiakasta enemmän kuin vuoden 2015 lopussa. Palveluasumiseen on alkuvuodesta 2016 tehty 5 uutta päätöstä, asiakasmäärän ollessa elokuussa 71. Palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun järjestäminen on tarkoitus kilpailuttaa vuotta 2017 varten. Kuljetuspalveluissa on kustannusten kasvu vuoteen 2015 verrattuna saatu pysähtymään kilpailutuksen ja tehostuneen matkojen väärinkäytösten valvonnan ansiosta. Omaishoidon tuen määrärahaa on useina aikaisempina vuosina jäänyt käyttämättä. Vuoden 2016 talousarvioon sitä leikattiin vastaamaan todellisia kustannuksia ja siirrettiin 150.000 € henkilökohtaisen avun ja palveluasumisen määrärahoihin, koska omaishoidon tuen avulla hoidettavat asiakkaat käyttävät myös niitä palveluita. Vuonna 2016 on omaishoitajien määrä kasvanut ja määräraha loppui kesäkuussa. Omaishoidettavia oli vuoden 2015 lopussa 135, mutta vuonna 2016 heitä on ollut noin kymmenen enemmän. Lisäksi lyhytaikaista korotettua erityismaksuluokan omaishoidontukea on myönnetty muutamalle omaishoitajalle. Vuonna 2016 vapaapäivien käyttö lisääntyi ja niiden maksuttomuus aiheutti asiakasmaksutuottojen laskun. Vuodelle 2017 esitetään 100.000 € korotusta omaishoitajien palkkioihin ja vapaapäivien järjestämiseen 60.000 € korotusta vuoteen 2016 verrattuna. 80 Sosiaali- ja terveyslautakunnan tuloslaskelma 20 Sosiaali- ja terveysltk Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 22 5 12 2 2 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -195 -69 -52 -16 -107 -4 -9 -4 Toimintakate -172 542 607 -168 302 906 -595 100 -173 137 707 Poistot ja arvon alentumiset Tilikauden tulos TP2015 844 942 499 883 798 262 475 521 071 276 387 273 543 729 922 384 144 663 550 241 562 678 250 222 201 636 23 6 12 2 1 -191 -67 -51 -16 -105 -4 -9 -4 TA2016 224 445 247 959 687 142 300 450 988 894 527 160 034 125 534 379 635 817 351 400 742 657 223 440 662 626 HKE 22 822 373 7 317 099 13 236 035 678 175 1 591 064 -199 -73 -55 -17 -110 -4 -6 -4 437 115 461 654 552 565 547 656 761 675 625 050 101 704 929 352 TA 2017 22 822 373 7 317 099 13 236 035 678 175 1 591 064 -194 -68 -52 -16 -110 -4 -6 -4 873 743 502 240 382 535 547 663 TA% -1,7 17,1 4,3 -70,5 -20,0 311 511 620 891 750 704 929 417 1,7 2,4 2,9 0,7 4,6 3,6 -32,0 -3,2 -176 615 388 -172 050 938 2,2 -606 922 -577 187 -577 187 -4,9 -168 909 828 -177 192 575 -172 628 125 2,2 Soten toimialahallinnon toimintatiedot Toiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokoukset Kulut € €/kokous Kerhotilan ylläpito Kulut € Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut € Sote hallinto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 10 36 460 3 646 9 14 793 1 644 10 37 819 3 782 10 36 615 3 662 12 493 14 179 12 894 12 894 48 953 -48 953 28 972 -28 972 50 713 -50 713 49 509 -49 509 Terveyspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Kanttiinipalvelut Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Keskitetyt palvelut, terveyden edistäminen Kulut € Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Projektit Projektien määrä Kulut € Henkilöstöä Tuotot € Terapia- ja asiantuntijapalvelut Ravitsemusterapia Kulut € Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 526 398 8 98 962 510 008 8 111 156 541 141 8 11 803 515 271 8 11 803 2 202 635 2 460 411 2 202 638 1 866 779 184 943 3,5 194 170 264 394 4 196 599 190 491 4 184 170 187 743 4 184 170 774 978 1 023 929 669 848 638 716 3 319 214 3 266 550 6,5 398 391 6,5 398 391 2 140 925 2 152 214 2 216 277 2 99 450 2 110 258 2 152 214 2 110 258 2 152 214 65 097 118 102 120 772 118 269 2 2 2 2 81 Toiminta Avohoito Lääkärikäynnit sisältäen röntgen, laboratorio ym. tutkimukset Kulut € €/käynti Asiakkaita Tuotot € Aikuisneuvontakäynnit Kulut € €/käynti Asiakkaita Tuotot € Neuvolakäynnit Kulut € €/käynti Asiakkaita Tuotot € Kouluterveydenhoidon käynnit Kulut € €/käynti Asiakkaita Tuotot € Ennaltaehkäisevän lastensuojelun käynnit Kulut € Asiakkaita Tuotot € Avohoidon henkilökunta Lääkärit Hoitajat Muut Päivystys ja kotisairaala Päivystyskäynnit, ympärivuorokautiset Kulut € €/käynti Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Kotisairaalan hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Kuntoutuspalvelut Fysioterapiakuntoutuksen käynnit Kulut € €/käynti Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Puheterapiakäynnit Kulut € €/käynti Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Toimintaterapiakäynnit Kulut € €/käynti Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Fysiatriakäynnit Kulut € €/käynti Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 57 723 55 500 56 000 56 000 10 656 907 185 9 659 991 174 11 865 637 212 11 372 075 203 787 866 52 917 1 758 291 33,23 721 323 56 000 1 565 938 27,96 789 189 52 000 1 840 894 35,4 789 189 52 000 1 793 413 34,49 4 861 15 379 1 789 295 116,35 3 788 18 000 1 984 817 110,27 30 060 17 000 1 849 431 108,79 30 060 17 000 1 796 278 105,66 300 22 974 692 038 30,12 10 050 22 000 676 247 30,74 25 300 22 000 740 229 33,65 25 300 22 000 707 711 32,17 19 656 16 000 44 656 44 656 296 842 268 229 204 604 700 700 700 35 87,5 27 35 87,5 27 35 87,5 27 35 87,5 27 31 813 2 634 048 82,8 28 500 2 684 812 94,2 30 000 2 667 754 88,93 30 000 2 553 610 85,12 15,5 650 099 3 444 691 696 201 15,5 587 432 3 300 696 308 211 15,5 693 583 2 100 772 252 368 15,5 693 583 2 100 736 413 351 6,5 102 827 6,5 97 595 6,5 104 274 6,5 104 274 20 503 1 022 972 49,89 16 000 1 237 191 77,32 20 000 1 363 009 68,15 20 000 1 287 862 64,39 24 332 578 2 730 246 453 90,28 28 315 880 2 400 259 354 108,06 28 398 867 2 700 261 699 96,93 28 398 867 2 700 256 678 95,07 4 1 686 1 879 118 618 63,13 4 2 496 1 600 160 720 100,45 4 1 303 1 800 133 493 74,16 4 1 303 1 800 130 937 72,74 3 2 966 1 169 337 582 289 3 1 690 1 100 299 368 272 3 2 516 1 100 346 053 315 3 2 516 1 100 341 589 311 2 27 627 2 31 106 2 31 028 2 31 028 82 Toiminta Jalkaterapiakäynnit Kulut € €/käynti Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Kuntoutuspalvelujen sos.työn käynnit Kulut € €/käynti Asiakkaita Suunterveydenhuollon palvelut Hammaslääkäri- ja hoitajakäynnit Kulut € €/käynti Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Suuhygienistikäynnit Kulut € €/käynti Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Työterveyshuolto Työterveyshuollon käynnit Kulut € €/käynti Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalan hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Erikoissairaanhoito ostopalvelu TYKS Hoitopäivät Hoitojaksot Poliklinikkakäynnit Kulut € Salon aluesairaala Eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu € Kulut € (sis. eläkepä.) Psykiatria Hoitopäivät Hoitojaksot Poliklinikkakäynnit Kulut € Muut yksiköt Kulut € Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Valmiuden ylläpitomaksu Kalliin hoidon tasaus ja erit.velv. maksu € Kulut yhteensä € Mielenterveystyön palvelut Mielenterveystyön aikuispalvelut Kulut € €/käynti Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Mielenterveystyön opiskelijapalvelut Käyntejä Kulut € €/käynti Vakituista henkilöstöä TP 2015 TA2016 +MRM 700 52 476 75 HKE 2017 700 50 034 71 TA 2017 700 49 127 70 1 200 40 435 202 1 200 54 937 275 1 200 53 775 269 38 357 4 844 515 126 43 000 4 845 641 113 43 500 5 404 822 124 43 500 5 269 531 121 67 1 644 169 16 351 510 445 31,22 62 1 564 129 15 000 799 788 53,32 65 1 702 332 16 000 728 134 45,51 65 1 702 332 16 000 718 571 44,91 12 10 11 11 16 944 1 878 248 110,85 18 000 1 942 758 107,93 17 500 1 985 085 113,43 17 500 1 938 536 110,77 24 1 942 129 24 1 917 413 24 2 001 666 24 2 001 666 43 583 11 134 349 255 43 500 10 515 880 242 43 000 11 177 525 260 43 000 10 711 956 248 133 1 526 398 133 1 546 426 133 1 525 804 134 1 525 804 358 36 627 102 1 37 543 30 7 82 48 223 259 351 683 809 30 7 80 50 500 000 500 000 000 812 385 30 7 86 48 300 000 100 000 164 30 7 86 48 300 000 100 000 164 812 385 681 330 8 000 500 29 000 9 000 000 8 500 400 28 000 8 600 000 8 500 400 28 000 8 600 000 876 475 9 278 454 27 311 9 096 241 3 1 5 69 241 843 728 605 552 429 536 933 886 219 100 000 2 356 311 221 278 5 500 000 221 278 5 500 000 5 000 000 67 832 786 5 605 886 69 039 713 5 605 886 68 908 658 6 946 765 890 110,26 6 900 648 916 94,05 6 900 1 381 817 200,26 6 900 1 256 892 182,16 14 14 14 Terveyspalveluissa vain vuonna 2016 5 200 653 841 126 11 14 83 Toiminta Palveluasuminen Oma palveluasuminen Hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankitut hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Asiakkaita Palveluasumisen tuotot yhteensä € Päivätoiminnan toimintapäivät Kulut € €/toimintapäivä/kävijä Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Työtoiminnan toimintapäivät Kulut € €/toimintapäivä/asiakas Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Mielenterveystyön laitospalvelujen järjestämisestä jäänyt eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu € Mielenterveystyön kotikuntoutus Ostetut palvelut Kulut € €/käynti Asiakkaita Tuotot € Päihdetyö Korvaushoidon hoitokäynnit Kulut € €/hoitokäynti Asiakkaita Vakinaista henkilöstöä Terveyspalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 12 271 1 061 031 86,47 8 500 917 851 107,98 10 800 1 440 101 133,34 10 800 1 322 795 122,48 21 3 633 854 265 235 14 5 000 923 438 185 14 5 000 880 045 176 14 5 000 880 667 176 296 615 5 456 86 129 15,79 281 870 5 800 80 000 13,79 326 234 5 800 90 000 15,52 326 234 5 800 87 000 15 1 14 484 5 376 307 805 57,26 1 10 000 5 500 310 000 56,36 1 14 484 5 500 443 716 80,68 1 14 484 5 500 375 421 68,26 3 42 748 4 54 000 4 42 749 4 42 749 406 293 453 031 406 293 341 286 4 021 169 345 42,12 4 800 245 771 51,2 #JAKO/0! 1 200 63 996 53,33 1 009 50 000 4 046 308 525 76,25 4 500 242 543 53,9 4 500 253 064 56,24 4 500 234 996 52,22 3 4 3 3 8 163 278 113 853 685 -105 690 407 7 884 953 111 156 294 -103 271 341 8 480 623 116 808 247 -108 327 624 8 480 623 114 760 030 -106 279 407 Vanhuspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Vanhusneuvosto Kokoukset Kulut € Projektit Kulut € Henkilöstöä Tuotot € Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut € Saadut avustukset Sotilasvammalain mukainen korvaus valtiolta Tuotot € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 289 269 2 13 373 280 345 2 130 000 332 623 2 328 965 2 1 361 693 1 260 321 1 361 693 1 239 746 4 6 332 4 6 424 4 6 314 4 6 314 665 844 651 889 662 258 662 258 440 227 499 810 433 566 433 566 28 662 31 532 84 Toiminta Neuvontapalvelut Asiakkaat Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Kuntoutus Käynnit Kulut € €/käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Omaishoidontuki Asiakkaat Omaishoidontuki Tuen myöntämisen muut kulut Kulut yhteensä € Vakinaista henkilöstöä €/asiakas Kotihoito Käynnit Kulut € €/käynti Tunnit €/h (asiakkaan luona käytetty, sisältäen hoitotarvikkeet) Asiakkaat Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Tilapäisen kotihoidon asiakkaat Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Kotihoidon tukipalvelut Asiointi- ateria - sauna- ja vaatehuoltopalvelut Asiakkaat Kulut € Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankitut palvelut Turvapuhelin ja siivous Asiakkaat Kulut € Tuotot € Vanhusten päivätoiminta ostopalveluna Toimintapäivät Kulut € €/toimintapäivä Tuotot € Palveluasuminen Käynnit Kulut € €/käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Tehostettu palveluasuminen Hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankitut hoitopäivät Hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Palveluasumisen tuotot yhteensä € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 1 900 171 006 90 3 1 800 58 427 32,46 2 1 900 180 174 94,83 3 1 900 177 126 93,22 3 6 510 448 267 68,86 12 2 492 7 200 502 377 70 12 7 400 536 636 73 12 2 492 7 400 522 870 71 12 2 492 341 1 287 598 356 221 1 643 819 2,5 4 821 330 1 530 000 197 477 1 727 477 2,5 5 235 345 1 530 000 252 520 1 782 520 2,5 5 167 345 1 530 000 245 198 1 775 198 2,5 5 146 400 282 9 896 172 24,72 121 689 368 000 10 251 424 27,86 123 112 370 000 10 716 128 28,96 120 000 370 000 10 332 120 27,92 120 000 81,32 83,27 89,3 86,1 933 727 179 1 773 024 950 95 172 1 849 227 905 95 183 1 894 711 905 95 183 1 894 711 541 843 400 14 600 1 063 624 14 550 1 061 989 14 550 1 005 795 14 606 153 742 664 097 650 138 277 886 129 600 130 762 685 558 600 130 762 685 558 1 899 253 654 133,57 84 974 2 500 240 675 96,27 64 400 2 100 235 500 112,14 56 872 2 100 235 500 112,14 56 872 33 762 530 090 15,7 8 176 790 30 000 452 051 15,07 8 107 000 34 000 506 773 14,91 8 62 200 34 000 492 028 14,47 8 62 200 68 572 9 554 775 139 132 69 900 9 455 953 135 130 67 000 9 323 500 139 131 67 000 8 855 128 131 133 18 572 2 809 297 151 3 364 987 18 000 2 935 201 163 3 349 979 29 000 4 069 418 140 3 467 543 29 000 4 069 418 140 3 467 543 85 Toiminta Hoivakotihoito Hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Vanhuspalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 87 774 13 043 124 149 183 3 388 130 89 000 12 475 909 140 179 3 466 945 86 500 13 159 388 152 183 3 277 803 86 500 12 277 020 142 183 3 277 803 9 939 626 40 337 453 -30 397 827 10 353 490 40 240 053 -29 886 563 9 878 253 42 703 983 -32 825 730 9 878 253 40 870 502 -30 992 249 Sosiaalityön palvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Vammaisneuvosto Kokoukset Kulut € €/kokous Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut € Projektit Projektien määrä Kulut € Henkilöstöä Tuotot € Kasvatus- ja perheneuvola Asiakkaita Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Aikuis- ja vammaissosiaalityö Aikuissosiaalityö Asiakkaita Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Toimeentulotuki, ei maahanmuuttajat Tuen piirissä olevat kotitaloudet Kulut € €/kotitalous Tuotot € Työvoiman palvelukeskus Palvelukeskustoiminta Asiakkaita Kulut € €/asiakas Kuntouttava työtoiminta Asiakkaita Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Maahanmuuttajapalvelut Asiakkaita Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 269 962 2 25 815 371 704 2 389 560 2 378 360 2 2 2 097 1 049 2 700 350 2 2 097 1 049 2 2 097 1 049 202 593 229 453 201 594 171 454 144 506 118 439 95 000 95 000 2 197 556 6 128 520 2 344 226 6 205 000 2 292 823 6 201 500 2 292 823 6 201 500 532 723 578 1 360 10 24 323 600 729 584 1 216 10 21 258 550 755 667 1 374 10 24 323 550 746 160 1 357 10 24 323 2 198 1 736 774 790 21 290 542 2 500 1 692 028 677 23,5 199 000 1 200 1 294 317 1 079 21 315 000 1 200 1 284 491 1 070 21 315 000 2 002 1 950 500 4 064 908 4 110 611 940 000 2 030 2 108 1 880 2 092 886 2 160 000 62 000 Siirtynyt palvelualueelle Elinkeinokehitt. ja työllisyys v. 2017 189 357 230 1 890 200 281 198 1 406 352 566 545 1 610 8 214 154 380 489 040 1 287 9 182 968 210 209 798 999 4 215 228 486 1 063 4 250 226 012 904 5 500 940 000 1 880 62 000 250 223 677 895 5 86 Toiminta Toimeentulotuki Tuen piirissä olevat kotitaloudet Kulut € €/kotitalous Tuotot € Palveluasuminen ostopalveluna Asiakkaita Kulut € €/asiakas Tuotot € Päihdehuolto Ostopalveluna hankitut avopalvelut Käynnit Kulut € €/käynti Ostopalveluna hankitut laitospalvelut Hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Ostopalveluna hankitut asumispalvelut Hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Muut aikuissosiaalityön ostopalvelut velkaneuvonta, parisuhdeneuvonta ym. Kulut € Tuotot € Perhesosiaalityö Lastenvalvonta Asiakkaita Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Palveluohjauksen ja -tarpeen arviointitiimi Asiakkaita Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Lastensuojelun yhteiset palvelut Asiakkaita Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Avohuolto Asiakkaita Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankittu avohuolto Asiakkaita Kulut € €/asiakas Sijaishuolto Asiakkaat Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankittu sijaishuolto Asiakkaat Kulut € €/asiakas Jälkihuolto Ostopalveluna hankittu jälkihuolto Asiakkaat Kulut € €/asiakas Tuotot € TP 2015 151 75 277 499 108 882 TA2016 +MRM 148 110 000 743 380 000 HKE 2017 TA 2017 50 16 500 330 80 800 50 16 500 330 80 800 1 600 000 1 600 000 1 600 000 1 600 000 32 238 2 360 088 73,21 30 000 2 489 300 82,98 30 000 2 505 000 83,5 30 000 2 505 000 83,5 977 135 740 139 650 135 000 208 650 135 000 208 650 135 000 208 275 46 512 169 634 40 000 63,09 630 60 000 95,24 630 60 000 95,24 548 683 0 562 000 7 844 570 000 7 844 570 000 7 844 977 194 962 200 3 5 096 1 100 205 905 187 3 950 167 726 177 2 950 167 726 177 2 1 100 679 012 617 11 1 100 679 012 617 11 599 1 630 540 2 722 20 193 857 600 1 659 732 2 766 38 234 564 580 1 763 338 3 040 30 222 344 580 1 733 003 2 988 30 222 344 411 1 061 721 2 583 18 400 1 130 247 2 826 21 380 1 240 846 3 265 22 380 1 213 434 3 193 22 238 1 626 673 6 835 200 2 339 964 11 700 170 1 843 032 10 841 170 1 843 032 10 841 37 1 074 442 29 039 10 40 673 193 16 830 10 40 793 415 19 835 10 40 746 689 18 667 10 147 7 916 628 53 855 135 7 372 577 54 612 135 7 294 251 54 031 135 7 294 251 54 031 80 505 687 6 321 653 956 70 488 003 6 971 487 942 65 399 641 6 148 635 000 65 392 263 6 035 635 000 87 Toiminta Vammaistyö Vammaispalvelut Asiakkaat Erityinen järjestämisvelvollisuus € Muut kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Vammaisavustukset Asiakkaat Kulut € €/asiakas Tuotot € Vammaisten omaishoidontuki Asiakkaat Kulut € €/asiakas Tuotot € Kehitysvammaisten asumispalvelut Asiakkaat Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankittu asumispalvelu Asiakkaat Kulut € €/asiakas Tuotot € Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Asiakkaat Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Sosiaalityön palvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 1 450 5 409 382 1 159 626 4 530 6 345 545 TA2016 +MRM 1 4 780 702 3 450 296 850 781 7 393 500 HKE 2017 1 5 896 722 4 480 244 044 472 6 344 796 TA 2017 1 5 896 621 4 480 244 504 404 6 344 796 170 204 300 1 202 140 196 183 1 401 18 000 140 216 000 1 543 140 216 000 1 543 134 875 230 6 532 16 585 137 924 188 6 746 18 100 145 1 221 986 8 427 145 1 081 197 7 457 93 4 357 598 46 856 61 94 4 423 875 47 063 61 93 4 489 583 48 275 61 93 4 231 361 45 499 61 30 2 521 213 84 040 653 967 28 2 405 000 85 893 645 690 30 2 090 000 69 667 807 121 30 2 090 000 69 667 807 121 166 2 094 337 12 616 22 201 821 155 1 867 943 12 051 22 186 090 170 2 175 724 12 798 24 162 769 170 2 138 446 12 579 24 162 769 4 955 949 42 071 593 -37 115 644 5 139 956 40 872 272 -35 732 316 4 463 497 39 874 818 -35 411 321 4 463 497 39 193 270 -34 729 773 Lasten ja nuorten palvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet Palvelualue vastaa lasten ja nuorten kasvua ja oppimista edistävien palvelujen järjestämisestä, jotka edistävät ja tukevat lasten ja nuorten kasvua ja oppimista sekä vahvistavat lapsiperheiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Lasten ja nuorten palveluissa käynnistetään koulutuksen digitalisaation edistämiseen tähtäävä ohjelma "Oppiva Salo –opetuksen digiloikka 2017–2020". Strategia ja toimenpidesuunnitelmat valmistellaan syksyn 2016 aikana. Suunnitelma ja toimenpide suositukset tuodaan opetuslautakunnan valmistelun pohjalta kaupunginhallitukseen. Palvelualueen painopisteet Painopisteinä ovat: 1. Asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen 2. Resurssien käytön tehostaminen asteittain toimintatapojen ja oppimisympäristön kehittämisellä sekä palvelujen digitalisoinnilla 88 Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelujen keskeiset tavoitteet Varhaiskasvatuspalvelut tuottavat lasten päivähoitoa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Tämän lisäksi palvelut tarjoavat esiopetusta, varhaiserityiskasvatusta sekä varhaiskasvatuksen avoimia palveluja (avoin päiväkoti, leikkikoulu- ja leikkipuistotoiminta). Hoidon järjestämisen vaihtoehtona on myös tulossidonnainen palveluseteli yksityisessä päiväkotihoidossa. Tämän lisäksi perheellä on vaihtoehtoisesti mahdollisuus järjestää lapsen hoito lakisääteisten lasten hoidon tuilla; kotihoidontuki sekä yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä. Varhaiskasvatuspalveluiden piirissä on keskimäärin 1-2 vuotiaista 40 %, 3-5 –vuotiaista 84 %. Esiopetuksen osallistumisprosentti syksyllä 2016 on 97 %. Kokopäivähoidon kysyntä on vuoden 2015 tasolta laskenut n. 100 paikalla. Varhaiskasvatuspalvelujen merkittävimmät riskit Varhaiskasvatuksen puolella riskitekijöinä nähdään hoidossa olevan lapsilukumäärän ennustettavuus, perheiden todellisen hoidon tarve, osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys sekä yksityisen palvelutuotannon käynnistymiseen liittyvät käynnistysongelmat. Päivähoitotarpeen muutos ja heikko työllisyystilanne näkyvät hoitopäivämaksutuottojen vähennyksenä. Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelujen keskeiset tavoitteet Perusopetuspalvelut vastaavat perusopetuksesta, oppimisen ja koulunkäynnin tukemisen sekä koululaisten iltapäivätoiminnan ja koulukerhotoiminnan järjestämisestä. Toisen asteen palvelut tuottavat lukiokoulutusta päivälukioissa ja Salon lukion aikuislinjalla. Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelujen merkittävimmät riskit Riskitekijänä voidaan pitää kouluverkon joustamattomuutta, jossa tilat ja oppilasmäärät eivät ole suhteessa toisiinsa tehokkaassa käytössä tai toimivia. Toisena riskitekijänä on, että "Oppiva Salo –oppimisen digiloikka" –ohjelma ei toteudu. Ohjelman toteutuminen vaatii riittävät resurssit, resurssien tehokkaan käytön, joustavuutta, muutoshalukkuutta ja uudenlaista osaamista. Riskejä voidaan vähentää panostamalla opettajien osaamisen kehittämiseen, kehittämällä koulujen muutososaamista ja hyödyntämällä digitalisaatiota. Digiloikkaa toteutettaessa tulee ottaa huomioon oppilaiden tasa-arvoiset mahdollisuudet digikasvatukseen erityisesti silloin, kun opetuksessa hyödynnetään oppilaiden omia välineitä. Lähtökohtaisesti opetusvälineistön hankinnat kuuluvat kunnan vastuulle ja kaupungin tulee tehdä järjestelmällistä työtä riittävän opetusvälineistön hankkimiseksi. Musiikkiopisto Musiikkiopiston keskeiset tavoitteet Musiikkiopistossa annetaan taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista perus- ja opistotason opetusta pääasiassa lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa toimii myös varhaiskasvatusosasto, jossa annetaan musiikkileikkikoulu- ja soitinvalmennusopetusta. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelujen keskeiset tavoitteet Nuorisopalvelut tarjoaa ja mahdollistaa ennaltaehkäisevästi avoimia ja kohdennettuja palveluja salolaisille nuorille. Nuorisopalvelujen tehtävänä on nuorten kasvun- ja itsenäistymisen tukeminen, nuorten osallistumisen ja kuulemisen edistäminen sekä mahdollisuuksien rakentaminen mielekkääseen vapaa-aikaan. Nuorisopalvelujen merkittävimmät riskit Nuorisopalvelujen keskeisimpinä riskeinä nähdään rekrytointikiellosta johtuvat palvelujen supistamiset esim. henkilöstön mahdollisten sairaslomien aikana. Valtionavustusten pienentyminen ja paineet yksilöllisen nuorisotyön palvelutarjonnan lisäämiseksi muodostavat toiminnalle haasteen vallitsevassa taloustilanteessa. 89 Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelujen painopisteet • Lasten osallisuuden vahvistaminen • Liikkumista edistävän toimintakulttuurin juurruttaminen • Pienryhmätoiminta ja sen kehittäminen • Pedagogisen johtamisen ja osaamisen vahvistaminen • Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja käyttöönotto 1.8.2017 • Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen Varhaiskasvatuspalvelujen keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Uusi varhaiskasvatuslaki (vaihe 1) on tullut voimaan 1.8.2015 alkaen, jossa säädetään varhaiskasvatukselle uudet tavoitteet. Opetushallitus valmistelee ja päättää uusista valtakunnallisista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Tavoitteena on, että ne olisivat valmiina lokakuun 2016 lopussa. Tämän pohjalta kuntien on laadittava ja otettava käyttöön uudet kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat 1.8.2017 mennessä. Varhaiskasvatuslaki edellyttää riittävän määrän (varhaiskasvatuslaki 5a §, päivähoitoasetus 6 § 1-2 momentti) hoito- ja kasvatushenkilökuntaa suhteessa hoidossa oleviin lapsiin. Lain mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävässä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Lapsia päiväkotiin otettaessa ja ryhmiä muodostettaessa tulee lähtökohtana olla se, että lain ja asetuksen mukaiset sekä Salon kaupungin hyväksymät henkilöstömitoitukset ja sisällölliset tavoitteet toteutuvat. Tavoitteiden tulee toteutua myös 20 h subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevien lasten kohdalla. Lapsiryhmien muodostamisessa huomioidaan lasten erilaiset palveluntarpeet. Päiväkodeissa tulee olla kaikkina toimintapäivinä käytettävissä suhdeluvun edellyttämä henkilöstöresurssi. Henkilökunnan poissaoloihin tulee varautua toimivalla sijaisjärjestelmällä. Salon kaupungissa on otettu palveluseteli käyttöön 1.1.2016. Palveluntuottajia ei ilmennyt vielä keväällä, koska palvelun tuottajat eivät löytäneet vapaita sopivia tiloja. Syksystä 2016 on myönnetty ensimmäiset palvelusetelit päiväkotihoitoon. Yksityisten päivähoitopaikkojen määrä on lisääntynyt vuonna 2016 palveluverkkosuunnitelman mukaisesti. Yksityisiä hoitopaikkoja on 10 % hoitopaikoista. Vuonna 2017 palveluseteliä tarjoavien tuottajien hoitopaikka määrä lisääntyy jolloin yksityisen päivähoidon osuus on 20 % hoitopaikoista. Vuoden 2017 talousarvioraamissa kohdassa avustukset on vajaus tältä osin 800.000 euroa. 1.8.2016 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki (11 a ja 11 b §) antaa kunnille oikeuden rajata lapsen varhaiskasvatukseen osallistumisen 20 tuntiin viikossa. Oikeus tätä laajempaan palveluun on perheellä esim. kokoaikaisen työn tai opiskelun perusteella sekä lapsesta tai perheestä johtuvien tarpeiden vuoksi. Salossa on päätetty subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta. Lasten päivähoidosta annettu asetus 6 §:ä muuttui 1.8.2016 siten, että jatkossa päiväkodissa yli kolmivuotiaiden kokopäiväisen palvelun osalta kahdeksaa lasta kohden tarvitaan yksi hoito- ja kasvatushenkilö. Salon kaupunki ei ole ottanut käyttöön henkilömitoituksen muutosta, vaan kasvattajia on edelleen yksi seitsemää lasta kohden. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja koskeva lakiesitys eduskunnassa on siirtynyt syksyyn 2016. Laissa säädettäisiin kunnan järjestämässä päiväkoti- ja perhepäivähoidossa perittävistä asiakasmaksuista. Voimassaolevan lainsäädännön mukainen kahden vuoden välein tehtävä indeksikorotus on tehty 1.8.2016 alkaen. Vuoden 2017 talousarvioesityksessä varaudutaan lakisääteisen kotihoidon tuen maksamiseen, annetussa raamissa (avustukset) on vajausta tältä osin 200.000 euroa. Varhaiskasvatuksen kustannuksista asiakaspalvelujen ostoon liittyen ovat nostaneet lastensuojelun sijoitukset muihin kuntiin, koska näiden lasten päivähoito-, kuten myös mahdolliset avustajakustannukset tulevat lapsen kotikunnan maksettavaksi. 90 Varhaiskasvatuksen tulot hoitopäivämaksujen osalta ovat pienentyneet n. 200.000 euroa. Osittain tämä johtuu hoidontarpeen muutoksista ja nollamaksu luokkaan kuuluvien määrän kasvusta. Avoimilla varhaiskasvatuspalveluilla ja leikkikoulutoiminnalla on päivähoidon rinnalla pyritty vastaamaan perheiden muuttuneisiin palvelutarpeisiin. Keskustan avoimen varhaiskasvatustoiminnan kehittäminen ja keskittäminen yhteiseen tilaan yhteistyössä perhekeskustoiminnan kanssa luo mahdollisuuden matalan kynnyksen tukeen (perhekeskusmalli). Tämä malli tuo synergiaetuja niin asiakkaalle kuin toiminnan järjestäjille. Varhaiskasvatuksen digitaalista pedagogiikkaa kehitetään lapsen oppimisen näkökulmasta ja siinä panostetaan uuden teknologian käyttöönottoon kasvatustyössä ja siihen liittyvän pedagogisen osaamisen kehittämiseen. Keskeisimpiä asioita ovat langattoman verkon rakentaminen päiväkoteihin vuosina 2017 ja 2018 sekä pedagogisen verkon käytön mahdollistaminen varhaiskasvatuksessa. Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelujen painopisteet • Koulujen kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntäen • Fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen • Resurssien käytön tehostaminen asteittain toimintatapojen kehittämisellä ja palvelujen digitalisoinnilla • Opetuspalveluiden tavoitearkkitehtuurin laatiminen • Osaamisen kehittämissuunnitelman laatiminen Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelujen keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Vuonna 2016 käyttöön otetut esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat muuttavat koulujen toimintakulttuuria, toimintatapoja ja oppimisympäristöä. Oppimisympäristöt monimuotoistuvat ja oppimista tapahtuu kaikkialla. Uusissa opetussuunnitelmissa painottuvat opetuksen ilmiöpohjaisuus, osaamisperusteisuus, laaja-alainen osaaminen (tulevaisuuden taidot), yksilöllinen oppiminen ja yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen. Uudet opetussuunnitelmat otetaan asteittain käyttöön vuosina 2016–2019. Yhteiskunta ja työelämä ovat pitkälle digitalisoituneet, mikä edellyttää opetuksen digitalisaatiota. Olennaista on liittää digitaalinen teknologia oppilaan oppimisprosessiin pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Se tuo lisäarvoa oppimiseen ja tukee tulevaisuudessa tarvittavien taitojen kehittymistä. Opettajan rooli muuttuu kohti oppimisen aktivoijaa ja ohjaajaa. Digitalisaatio mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Teknologian hyödyntäminen opetuksessa ja uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen edellyttävät muuntautumiskykyisiä ja monimuotoisia koulu- ja luokkatiloja. Opetukselle laaditaan Oppiva Salo –oppimisen digiloikka kehittämisohjelma, jonka onnistuminen edellyttää vahvaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Tavoitteena on opetustilojen tehokas, tarkoituksenmukainen ja monipuolinen käyttö. Tilojen käytön suunnittelussa otetaan huomioon toimintaympäristön digitalisoituminen ja teknologian joustava käyttö. Kouluissa tulee olla muunneltavia tiloja sekä aula-käytävä- ja ruokailutiloja tulee voida käyttää myös opetuksen tiloina. Johtamisessa korostuvat verkostojohtamisen ja henkilöstöjohtamisen taidot. Jaetun johtajuuden toteutumista vahvistetaan koulutuksella ja kehityskeskusteluissa. Jaetun johtajuuden kautta koulujen henkilöstö osallistetaan entistä vahvemmin toiminnan kehittämiseen. Oppiva Salo –oppimisen digiloikka ohjelman toteuttamiselle varataan talousarviossa 153.200 €. Perusopetuksessa on ollut tänä vuonna käytössä 357.000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettua hankerahaa, joka loppuu vuoden 2016 lopussa. Sen poistuminen tulee kasvattamaan ryhmäkokoja. Vuodelle 2017 on tehty alakoulun kehykseen 125.000 euron leikkaus ja yläkoulun kehykseen 70.000 euron leikkaus. Päiväkotien ja koulujen piha- ja kiipeilyvälineiden huoltoon varataan 20.000 €. 91 Musiikkiopisto Musiikkiopiston painopisteet • musiikkileikkikoulun toiminnan järjestäminen kysynnän mukaan päiväkodeissa • Yhteistyön kehittäminen koulujen kanssa • perus- ja opistotason oppiainevalikoiman pitäminen monipuolisena • yhteistyön jatkaminen Turun alueen musiikkiopistojen kanssa (Osaava-hanke) Musiikkiopiston keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Arvioitu opetustuntimäärä 13.700 tuntia/vuosi. Arvioidut oppilasmäärät eri tasoilla: musiikkileikkikoulu n.170 soitinvalmennusopetus n. 35 perus- ja opistotaso sekä aikuisosasto n. 255 arvioitu oppilasmäärä yhteensä n. 460 Nuorisopalvelut Nuorisopalvelujen painopisteet • nuorten elinolojen parantaminen • nuorten osallistaminen ja kuuleminen • nuorten tarpeita vastaavat palvelut • kansainvälisen nuorisotyön ja nuorisotiedotuksen kehittäminen Nuorisopalvelujen keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Uusi nuorisolaki astuu voimaan 1.1.2017. Lain tarkoituksena on vahvistaa nuorten edellytyksiä osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä edistää nuorten yhdenvertaisuutta. Lain lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Nuorisopalvelujen toiminta jatkuu suurilta osin kuluvan vuoden mukaisena. Nuorten keskus Steissin toimintaa kehitetään edelleen vastaamaan entistä paremmin nuorten tarpeita. Nuorisotilatyötä toteutetaan 16:sta tilalla. Nuorisotilaverkosto laajenee vuoteen 2016 verrattuna Halikon kirjaston yhteyteen sijoitettavan nuorisotilan osalta. Talousarvion laadinnan yhteydessä on huomioitu 52.000 euron lisäohjausresurssin tarve ko. tilan osalta sekä vuokra- ja siivouskulut. Salon Parhaaksi ry on ilmaissut kiinnostuksensa ottaa vastuulleen Halikkoon valmistuvan nuorisotilan toiminnan suunnittelu- ja ohjaustehtävät. Ko. yhdistys on valmistellut hankesuunnitelmaa Leader -rahoituksen saamiseksi vuosille 2017- 2018. Tämä edellyttäisi 30.000 euron suuruisen avustuksen saamista kaupungilta vuoden 2017 alussa. Kiinteistöstä aiheutuvat vuokra- ja siivouskulut kohdistuisivat nuorisopalveluille. Nuorisopalvelut toteuttivat lasten kesäleiritoiminnat vuonna 2016 Leirisalon leirikeskuksessa. Vuoden 2017 talousarvioon on huomioitu 20.000 euroa leiritoiminnasta aiheutuviin henkilöstömenoihin. Henkilöstökuluihin on varattu kahden etsivän nuorisotyöntekijän sekä kahden työvalmentajan palkkakulut. Ko. tehtävät muutettiin toistaiseksi voimassa oleviksi vuoden 2016 aikana. Lisäksi talousarvioon on huomioitu 1.8.2016 aloittaneen starttipajan yksilö- ja työvalmentajan palkkakulut. Näiden tehtävien palkkakustannuksiin tullaan hakemaan valtionavustusta. Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkkitoiminnan tukemiseen on varattu avustuksiin 10.000 euroa. Ko. avustus on vuoden 2016 osalta varattu sosiaalipalvelujen talousarvioon. 92 Opetuslautakunnan tuloslaskelma 31 Opetuslautakunta Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TP2015 5 841 610 573 310 3 906 741 1 183 898 177 660 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -90 -57 -44 -12 -18 -1 -3 -8 Toimintakate -84 167 427 -83 531 321 -178 237 -84 345 664 Poistot ja arvon alentumiset Tilikauden tulos 009 548 981 566 642 393 587 837 TA2016 5 555 233 595 000 3 846 126 847 622 266 485 037 559 745 814 419 196 025 837 -89 -56 -43 -12 -18 -1 -4 -8 086 034 802 232 472 642 292 644 554 975 580 394 200 133 456 790 4 816 609 3 854 183 169 -91 -57 -44 -12 -18 -1 -4 -8 128 643 873 770 347 743 635 758 HKE 470 746 500 000 225 183 812 333 479 339 461 443 127 TA 2017 4 816 470 609 746 3 854 500 183 000 169 225 -89 -56 -43 -12 -18 -1 -4 -9 984 074 763 311 347 743 635 183 TA% -13,3 2,5 0,2 -78,4 -36,5 378 820 423 397 339 461 443 314 1,0 0,1 -0,1 0,6 -0,7 6,2 8,0 6,2 -86 311 712 -85 167 908 2,0 -277 563 -178 239 -178 239 -35,8 -83 808 884 -86 489 951 -85 346 147 1,8 Lasten ja nuorten palveluiden toimintatiedot Toiminta Opetuslautakunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut € €/käsitelty asia €/kokous Hallinto lasten ja nuorten palvelut Kulut € Vakituista henkilöstöä Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Lasten- ja nuortenpalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 10 139 33 582 242 3 358 10 135 36 533 270,61 3 653 10 142 37 517 264,2 3 752 10 142 37 517 264,2 3 752 189 874 0,5 240 866 1 215 948 0,45 215 948 0,45 50 294 45 962 50 295 50 295 6 817 223 456 -216 639 277 399 -277 399 253 465 -253 465 246 557 -246 557 Varhaiskasvatuspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Kulut € Tuotot € Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kaupungin osarahoituksella tuotetut palvelut/MLL Tilapäinen lastenhoitoapu tuntia Kulut € €/h Palvelunohjaus Asiakkaat Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 268 248 261 124 268 300 268 300 5 5 5 5 874 456 924 118 861 387 750 996 1 134 23 750 20,94 761 23 750 31,21 950 25 000 26,32 950 25 000 26,32 3 200 171 690 54 3 3 200 172 000 54 3 3 200 172 000 54 3 93 Toiminta Päiväkotihoito Laskennalliset hoitopaikat 31.12 Lapsia 31.12 Läsnäolopäivät täysinä päivinä Kulut € €/laskennallinen hoitopaikka €/lapsi €/läsnäolopäivä Täyttöaste Vakinaista henkilöstöä Palveluseteleillä ostettavat päiväkotipaikat Kulut € €/paikka Ostopalveluna hankitut hoitopaikat Kulut € €/lapsi Päivähoidon tuotot yhteensä € Esiopetus Laskennallisen esiopetuksen vaatimat hoitopaikat 31.12 Oppilaita 31.12 Läsnäolopäivät Kulut € €/oppilas €/läsnäolopäivä Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankitut opetuspaikat Kulut € €/oppilas Esiopetuksen tuotot yhteensä € Perhepäivähoito Laskennalliset hoitopaikat 31.12 Lapsia 31.12 Läsnäolopäivät täysinä päivinä Kulut € €/hoitopaikka (keskiarvo1.1 ja 31.12) €/lapsi (keskiarvo 1.1 ja 31.12) €/läsnäolopäivä Vakinaista henkilöstöä Täyttöaste Perhepäivähoidon tuotot yhteensä € Ryhmäperhepäivähoito Lapsia keskiarvo 1.1/31.12 Läsnäolopäivät täysinä päivinä Kulut € €/lapsi (keskiarvo 1.1 ja 31.12) €/läsnäolopäivä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Avoimet palvelut Avoin päiväkoti, kerho- ja leikkitoiminta Käyntikerrat Kulut € € /käyntikerta Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Koti- ja yksityisenhoidontuki ja kuntalisä Kotihoidontuen, kuntalisän ja osittaisen hoitorahan hakijat 31.12 Lapsia 31.12. Kulut € €/asiakas €/lapsi Yksityisenhoidontuen ja kuntalisän hakijat 31.12 Lapsia 31.12. Kulut € €/hakija €/lapsi TP 2015 TA2016 +MRM 2 032 2 095 313 649 22 403 841 11 026 10 694 71,43 92 % 382 HKE 2017 TA 2017 16 266 291 16 643 3 137 789 1 900 1 950 259 136 21 347 313 11 235 10 947 82,38 94 % 382 50 450 000 9 000 15 185 387 12 359 3 094 151 1 830 1 890 282 250 21 173 921 11 570 11 203 75,02 95 % 358 90 793 800 8 820 15 266 291 17 753 3 092 896 1 830 1 890 282 250 20 611 786 11 263 10 906 73,03 95 % 358 90 793 800 8 820 15 266 291 17 753 3 092 896 259 268 245 245 546 95 503 2 654 268 4 861 27,79 42 22 53 834 2 447 347 609 95 976 2 991 284 4 912 31,17 43 16 101 662 6 354 1 138 560 97 650 2 744 000 4 900 28,1 43 42 153 824 3 662 560 97 650 2 744 000 4 900 28,1 43 42 153 824 3 662 252 250 38 566 3 092 497 12 272 12 370 80,19 83 92 % 510 488 268 266 43 538 2 766 752 10 324 10 401 63,55 83 93 % 366 440 260 260 40 000 3 193 632 12 283 12 283 79,84 65 95 % 370 000 260 260 40 000 3 118 611 11 995 11 995 77,97 65 95 % 370 000 14 383 481 383 33,47 11 13 014 14 016 434 070 30,97 9 13 882 15 000 499 552 33,3 11 15 000 490 226 32,68 11 618 823 2 686 924 4 348 3 265 611 840 3 000 000 4 910 3 571 610 880 2 886 924 4 733 3 281 610 880 2 886 924 4 733 3 281 117 108 116 116 152 822 311 7 028 5 410 145 755 000 6 991 5 207 158 877 719 7 567 5 555 158 877 719 7 567 5 555 4 639 70 812 17 703 110,82 0 10 519 94 Toiminta Varhaiskasvatus yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Päivähoitopalvelujen käyttäjien %-osuus Esiopetukseen osallistuvien %-osuus Alle 6-vuotiaat, joista päivähoidossa 6-vuotiaat, joista esiopetuksessa TP 2015 3 672 157 32 824 159 -29 152 002 56 % 98 % 3 085 1 724 594 583 TA2016 +MRM 3 475 611 32 488 032 -29 012 421 57 % 98 % 2 695 1 529 636 625 HKE 2017 3 462 896 33 054 963 -29 592 067 TA 2017 3 462 896 32 408 481 -28 945 585 Perusopetuspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Infotietona osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Kulut € Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Projektit Projektien määrä Kulut € Henkilöstöä Tuotot € Perusopetus, yleisopetus Oppilaita Kulut € €/oppilas Opetushenkilöstöä Oppilaita/opettaja Opetusryhmien keskikoko Ostopalveluna hankittu opetus Kulut € Oppilaita €/oppilas Tuotot € Perusopetus, erityisluokat Oppilaita Kulut € €/oppilas Opetushenkilöstöä Oppilaita/opettaja Opetusryhmien keskikoko Perusopetus, erityiskoulut. Hakastaro ja Uskelan koulu, Anjalankadun yksikkö Oppilaita Kulut € € / oppilas Opetushenkilöstöä Oppilaita/opettaja Opetusryhmien keskikoko Aamu- ja iltapäivätoiminta Osallistujien määrä Kulut € €/osallistuja Toimintatuntien määrä €/toimintatunti Ohjaava henkilöstö Osallistujia/ohjaaja Tuotot € Oppilashuolto Asiakaskäynnit Kulut € €/asiakaskäynti Vakituista henkilöstöä TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 3,5 194 304 2 104 415 3,5 196 300 3,5 194 000 339 406 422 514 337 893 284 456 20 748 893 1 682 582 4 697 257 19 681 000 2 130 000 1 112 000 2 130 000 1 112 000 5 054 34 533 512 6 833 372 14 19 5 041 33 818 160 6 709 384 13 19 5 020 36 043 437 7 180 384 13 20 5 020 35 764 442 7 124 384 13 20 1 172 300 54 21 709 594 101 1 075 228 50 21 505 613 398 1 052 946 50 21 059 483 367 1 052 946 50 21 059 483 367 311 6 260 430 20 130 43 7 9 312 6 662 816 21 355 42 7 7 314 6 360 820 20 257 43 7 9 314 6 350 000 20 223 43 7 9 135 2 756 320 20 417 19 7 7 137 2 693 579 19 661 18 8 8 138 2 754 450 19 960 18 8 9 138 2 724 021 19 739 18 8 9 430 370 1 248 453 1 289 337 2 903 3 485 32 900 32 900 37,95 39,19 33 33 13 11 334 470 323 780 2016 terv.palvelujen toimintana 3 693 3 700 3 700 571 551 653 841 695 371 155 177 188 12 12 12 370 1 246 354 3 369 32 900 37,88 33 11 323 780 410 1 283 224 3 130 34 166 37,56 34 12 315 467 3 700 680 959 184 12 95 Toiminta Lasten ja nuorten leiritoiminta Osallistujia Kulut € €/osallistuja Tuotot € Perusopetus yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Oppilaiden kokonaismäärä TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 398 38 245 96 1 311 1 593 461 47 364 475 -45 771 014 5 500 1 628 868 46 849 334 -45 220 466 5 490 919 147 48 326 361 -47 407 214 5 472 919 147 47 948 722 -47 029 575 5 472 2.aste ja vapaan sivistystyön osaston toimintatiedot 2. aste Toiminta Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Kulut € Ammatillisen koulutuksen järjestämisestä jäänyt eläkemenoperusteinen maksu ja ostopalvelut € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Yhteensä € Projektit Projektien määrä Kulut € Henkilöstöä Tuotot € Lukio Opiskelijoita yhteensä* Lukion varsinaiset opiskelijat Aineopiskelijat Ammatillisen tutkinnon suorittajat Kulut € €/varsinainen opiskelija Opetuskurssien lukumäärä €/opetuskurssi Kurssia/opiskelija (lukion päättävät) Opetushenkilöstöä (pääkoulun mukaan) Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit) Tuotot € Aikuislukio Opiskelijoita yhteensä Kulut € Lukion varsinaiset opiskelijat Perusasteen opiskelijat Aineopiskelijat €/varsinainen opiskelija (sis. perusasteen opisk.) Opetustunnit €/opetustunti Suoritettu kurssi/opiskelija Opetushenkilöstöä/toistaiseksi otetut Opetushenkilöstö/ määräaikaiset Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit) Kokonaisopiskelijamäärä/opettaja Tuotot € 2.aste yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 0,55 0,5 0,65 0,65 40 284 53 754 39 116 39 115 186 466 34 401 92 500 77 700 11 158 11 158 15 957 13 757 932 900 12 25 535 726 048 981 80 51 5,3 627 895 874 5 16 430 958 041 982 79 56 5,2 494 895 874 5 16 056 856 041 894 79 56 5,2 494 1 30 678 30 678 6 197 6 1 6 147 890 876 15 29 015 963 028 028 79 54 4,8 497 6 268 6 1 5 92 6 227 6 1 5 123 6 136 6 1 5 123 379 555 077 71 8 300 7 818 4 143 134 50 3 9 2 27 7 826 322 384 023 63 5 254 6 096 3 960 97 50 4 8 2 27 7 943 258 324 914 78 0 180 4 166 2 640 123 50 1 7 1 32 7 786 258 320 542 78 0 180 4 110 2 640 121 50 1 7 1 32 7 786 186 001 7 009 520 -6 823 519 100 570 6 740 713 -6 640 143 131 280 6 683 960 -6 552 680 131 280 6 573 413 -6 442 133 96 Musiikkiopisto Toiminta Opiskelijat josta musiikkileikkikoululaisia valmennus- perus- ja opistotason opiskelijoita Kulut € €/opiskelija Opetustunnit €/opetustunti Opetushenkilöstöä Tuotot € Infotietona: varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Yhteensä € Musiikkiopisto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 449 154 295 1 001 122 2 230 13 545 73,91 22 157 877 TA2016 +MRM 490 170 320 1 076 558 2 197 14 000 76,9 22 167 200 26 623 157 877 1 001 122 -843 245 167 200 1 076 558 -909 358 HKE 2017 490 170 290 1 064 857 2 173 13 700 77,73 22 162 870 TA 2017 490 170 290 1 044 719 2 132 13 700 76,26 22 162 870 26 623 22 580 162 870 1 064 857 -901 987 162 870 1 044 719 -881 849 Nuorisopalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Kulut € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Nuorisovaltuusto jäseniä Kokoukset Kulut € €/kokous Projektit Projektien määrä Kulut € Henkilöstöä Tuotot € Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Tuettujen yhteisöjen toimijoiden määrä Kulut € €/toimija Nuorisotyön lähipalvelut: Nuorisotyö, tapahtumat, leirit, retket, bänditoiminta Kulut € €/alle 29 v Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Leirikeskus Käyttövuorokaudet/oma käyttö Käyttövuorokaudet/ulkopuolisten käyttö Kulut € €/käyttövuorokausi Tuotot € Erityisnuorisotyö Etsivätyö, yksilötyö, ryhmätoiminta Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Työpajatoiminta Osallistuneiden määrä Kulut € €/osallistuja Vakinaista henkilöstöä Tuotot € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 2 150 350 2 158 655 2 151 820 2 147 727 32 950 33 090 32 948 32 948 10 13 9 450 727 12 7 10 200 1 457 15 13 10 200 785 15 13 10 200 785 2 159 091 5 121 320 2 142 657 5 140 377 2 131 289 5 71 000 2 133 050 5 71 000 3 422 31 811 9,3 3 400 31 000 9,12 3 600 42 000 11,67 3 600 42 000 11,67 874 789 48,23 9 93 352 831 956 47,02 9 32 607 932 288 57,36 9 55 525 976 950 60,11 9 55 525 21 227 38 281 154 20 250 53 699 199 45 200 63 131 258 45 200 62 750 256 105 342 4 129 528 3 82 189 2 80 852 2 72 217 191 3 017 4 10 624 70 296 823 4 240 4 10 000 90 331 660 3 685 6 13 752 90 308 957 3 433 6 13 752 97 Toiminta Nuorisopalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Kulut/alle 29-vuotias asukas € Alle 29-vuotiaat TP 2015 TA2016 +MRM 225 296 1 586 305 -1 361 009 87,45 18 139 182 984 1 654 518 -1 471 534 93,51 17 693 HKE 2017 140 277 1 744 577 -1 604 300 107,33 16 254 TA 2017 140 277 1 762 486 -1 622 209 108,43 16 254 Vapaa-ajan palvelut Vapaa-ajan palvelut vastaavat kaupungin kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, ja kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä kuntalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Palvelualueen merkittävimmät riskit · · · · Ydintoimintojen supistuminen kaupungin säästöjen vuoksi Palvelujen toteuttaminen vähenevillä henkilöstöresursseilla korkeat palvelumaksut karkottavat asiakkaat paikallisuuden ja itse tuotetun arvo pienenee Palvelualueen painopisteet · · · · · · · · · kuntalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen ja terveyden edistäminen laadukkaiden ja monipuolisten vapaa-ajanpalveluiden avulla nykyisten laadukkaiden palveluiden säilyttäminen ja kehittäminen kaikille kuntalaisille palveluiden kehittäminen digitalisoinnin avulla kustannuksia kasvattamatta vapaa-ajanpalveluiden vetovoimaisuuden esille tuonti markkinoinnin avulla yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin ja kaupungin oman organisaation kanssa kustannustehokkaamman ja kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa olevan palvelutuotannon toteuttamiseksi eri ryhmille kohdennettujen palveluiden lisääminen ja kehittäminen (mm. vähän liikkuvat, työttömät, ikäihmiset, maahanmuuttajat, lapset, nuoret, kouluyhteistyö) uusien ratkaisujen kokeileminen kuntalaisten aktivoimisessa vapaa-ajanpalveluiden pariin uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen yksityisten toimijoiden kanssa paikallismuseosuunnitelman toteutus Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelujen merkittävimmät riskit Suurena riskinä on vähenevien resurssien vaikutukset suunnitelmalliseen kokoelma- ja näyttelytoimintaan sekä paikallismuseokiinteistöistä huolehtimiseen. Mikäli vakinaisen henkilöstön (9) määrä putoaa muutoksissa (eläköityminen, muu siirtyminen), ydintoimintoja kuten laadukasta näyttelytoimintaa ja jo hiipunutta kokoelmahoitoa kyetä tuottamaan, vaikka kokoelmat ovat museotyön ydin. Myös valtionapu voi laskea. Säännöllinen, ympärivuotinen aukipito elektroniikkamuseossa järjestetään tilapäisellä henkilöstöllä, jonka saanti on epävarmaa. Taideteosten säilytys- ja tekniset tilat ovat puutteelliset, ahtaat ja riskialttiit. Kulttuurihistoriallisten kokoelmaesineiden säilytystilat ovat hajallaan. Prosenttitaiteen hankinta tulisi mahdollistaa palauttamalla niiden hankintamääräraha rakennusten irtaimisto- ja kalustehankintoihin. Kirjastopalvelut Kirjastopalvelujen keskeiset tavoitteet Kirjastopalvelut tarjoavat kuntalaisille perinteisen kirjastopalvelun lisäksi kohtaamispaikan, jossa voi lukea sanoma- ja aikakauslehtiä sekä hoitaa asioitaan kirjaston asiakaskoneilla. Kirjastoissa voi ottaa kopioita, tulostaa sekä skannata asiakirjoja ja valokuvia. Erityisesti lähikirjastot ovat kuntalaisille merkittäviä kohtaamispaikkoja, koska ne ovat lähes ainoita vapaasti käytettäviä palveluja keskustan ulkopuolella. Kirjastojen käyttö on Salossa jatkunut totutun vilkkaana. 98 Kirjastopalvelujen merkittävimmät riskit Taloudellisesti huonot ajat merkitsevät kirjastoille korkeata käyttöastetta. Tämä tarkoittaa Salon kirjastopalveluille todellista haastetta resurssien riittämiselle, kun kasvavaa palvelun kysyntää joudutaan kohtaamaan niukkenevin henkilöstöresurssein. Vakanssien täyttämättä jättämiset ja sijaisten rekrytointikielto vaikeuttavat palvelujen järkevää mitoitusta. Vuoden 2017 aikana on odotettavissa kahden henkilön eläkkeelle siirtymiset. Näiden kahden tehtävän palkat ja sivukulut ovat suuruudeltaan yhteensä 80.000 €. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen keskeiset tavoitteet Liikuntapalvelut tarjoavat kaikille asukkaille liikuntaelämyksiä eri puolilla Saloa. Ohjattua liikuntatoimintaa, henkilökohtaista liikuntaneuvontaa, järjestää sekä toteuttaa erilaisia tapahtumia ja kuntokampanjoita. Merkittävin taloudellinen panostus kohdistuu liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Liikkumattomuuden lisääntyminen luo kasvavan haasteen myös liikuntapalveluille. Liikunnalla on merkittävä rooli ennalta ehkäisevässä työssä ja näin myös kaupungin kulujen hillitsemisessä. Liikuntapalvelujen Palvelualueen merkittävimmät riskit · Olemassa olevien palveluiden ylläpito ja kehittäminen hupenevilla määrärahoilla · Toimintatapojen muutosten jalkauttaminen · Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen kasvavassa palvelutarpeessa · Liikuntaneuvonnan ruuhkautuminen Kansalaisopisto Kansalaisopiston keskeiset tavoitteet • Opiston opintotarjonnan ylläpitäminen mahdollisimman laajana, laadukkaana, monipuolisena ja alueellisesti kattavana, jotta sillä kyettäisiin vastaamaan siihen varsin runsaaseen ja monenkirjavaan kysyntään, joka opiston palveluihin kohdistuu. • Yhteistyön lisääminen ja laajentaminen toimialueen asukkaiden sekä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. • Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen on yksi vapaan sivistystyön laissa korostettu vapaan sivistystyön tavoite, jota kansalaisopisto toteuttaa kurssitarjonnallaan. • Maksupalvelu- ja hanketoiminnan hyödyntäminen opiston kurssitarjonnan kehittämisessä. • Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen sekä osaamisen ylläpitäminen ja parantaminen Kaupungin taloustilanteen ja mahdollisten sopeuttamistoimien aiheuttamat riskit kansalaisopiston toimintaan: kurssitarjonnan määrään ja monipuolisuuteen opiston asiakaspalveluiden laatuun henkilöstön jaksamiseen työssä. Kansalaisopiston merkittävimmät riskit kurssitarjonnan määrään ja monipuolisuuteen opiston asiakaspalveluiden laatuun henkilöstön jaksamiseen työssä. Palveluiden painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Kulttuuripalvelut Painopistealueet: määrärahojen oikea kohdentaminen, saavutettavuus ja yhteistyö Kulttuuriasiain yksikön toiminnan lähtökohtana on talousarvioon varatun määrärahan kohdentaminen mahdollisimman tehokkaasti tuottamaan laadukkaita kulttuuripalveluja kuntalaisille. 99 Kulttuuriasiain yksikön toiminta nojaa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian kantavaan teemaan - kumppanuuteen. Kumppanuutta tarkentavat näkökulmat vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Salossa kaikilla asukkailla tulisi olla helposti saavutettavat ja tasapuoliset mahdollisuudet kulttuurin ja taiteen kokemiseen ja harrastamiseen. Kulttuuri ja taide pitää nähdä perusoikeutena ja ymmärtää kulttuurin moninaiset hyvinvointivaikutukset sekä kulttuuri- ja taidekasvatuksen luoma perusta henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja läpi elämänkaaren jatkuvaksi mahdollisuudeksi. Keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Avustukset Talousarvioon on varattu 140.000 euroa avustuksiin. Tästä summasta myönnetään yleisavustuksia rekisteröidyille kulttuuri- ja taidetoimintaa harjoittaville yhdistyksille ja kohdeavustuksia, joita voivat hakea salolaiset taiteilijat, työryhmät ja kulttuuriyhdistykset taiteellisen sisällön tuottamiseen. Palvelusopimukset Kulttuuripalvelujen toteuttamisessa kehitetään yhteistyötä ja olemassa olevia palveluja eri toimijoiden kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on varattu 93.000 euroa palvelujen ostoja varten. Tämä summa käytetään kulttuuritapahtumien ja -toimintojen järjestämiseen yhdistysten ja ammattitaiteilijoista koostuvien työryhmien kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Näin syntyvän kumppanuuden tarkoituksena on toteuttaa uutta, innovatiivista ja avointa toimintakulttuuria ja taata samalla kaupunkilaisille laadukas kulttuuritapahtumatarjonta. Verkostomaista yhteistyötä edistetään eri teemojen kuten kulttuurihyvinvoinnin, luovan yrittäjyyden ja tapahtumatyön kautta. Kulttuuriasiain yksikkö edellyttää tiivistä sisällöllistä yhteistyötä yhdistysten välillä. Konkreettinen tavoite on toimintamallien luominen kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden vastuulliselle yhteistyölle ja luottamukselliselle kumppanuudelle kulttuuritarjonnan järjestämisessä ja rahoittamisessa. Palvelusopimuksin kustannetaan mm. · Wiurilan kesä -taidenäyttelytapahtumaa oheistoimintoineen · Salo Jazz ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja koulutustoimintaa ja International Jazz Festival -tapahtumassa tehtävää kulttuurityötä · Salo Lasten laulukaupunki ry:n tuottamaa lasten ympärivuotista konsertti- ja toimintatapahtumia · Salo Irish Festival -tapahtumaa · maahanmuuttajien kanssa tehtävää kulttuuritoimintaa · romanikulttuurin edistämistä · kulttuuritapahtumia vanhoihin kuntakeskuksiin ja Salon kaupungin tehostetutun palveluasumisen kohteisiin, hoivakoteihin ja palvelukeskuksiin Määrärahasta maksetaan myös kulttuuriasiain yksikön oma klassisen musiikin konserttituotanto taidemuseo Veturitalliin (6-8 kpl) ja Bio Saloon laatuelokuvasarja (10 kpl) ja oopperaa ja balettia valkokankaalla -näytökset (8 kpl). Museopalvelut Painopistealueet Taidemuseon painopisteenä ovat kulttuurimatkailua edistävät, vetovoimaiset, laadukkaasti tuotetut ja tutkitut kolme päänäyttelyä. Taidemuseo tekee yhteistuotannot Suomen valokuvataiteen museon, Heinolan museon ja Kokkolan museon kanssa. Heikki Willamon luontokuvanäyttelyn ajankohta siirtyi syksystä 2016 keväälle 2017. Kesällä on esillä vanhoja pitsejä ja kuvataidetta yhdistävä Pitsi on Pop –näyttely, syksyn näyttely on avoin. Näyttelyihin tuotetaan julkaisut kustannusyhteistyönä. Tornissa pidetään kolme studionäyttelyä. 100 SAMUn painopisteenä on Salon elektroniikkamuseon kokoelmista 2016 avatun perusnäyttelyn viimeistely tutkimuksen ja museopedagogiikan osalta. Näyttelyyn valmistuu Suomi 100juhlavuoteen liittyvä osio, joka kertoo puhelintoiminnasta Salon seudulla 1880-1910-luvulla. Elektroniikkamuseon osalta tullaan harkitsemaan sen statuksen muuttamista jatkossa kokoelmaksi sekä tarkastelemaan sen laajuutta kriittisesti. Elektroniikkamuseosta toteutetaan tiivistetty Salon elektroniikkateollisuuden historiaa kuvaava näyttely. Kulttuuriasiainyksikkö Paikallismuseoiden näyttelytoiminnassa nousee esille erityisesti Suomi 100-vuotta teema. Vaihtuvat näyttelyt toteutetaan osittain yhteistyössä museon auki pidosta vastaavien yhdistysten kanssa. Keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Museopalveluiden yleisötyö Näyttelyt ja tutkimus Salon taidemuseo järjestää näyttelyjä ympärivuotisesti Veturitallissa ja Salon historiallinen museo SAMU ympärivuotisesti elektroniikkamuseossa sekä osavuotisesti paikallismuseoiden tiloissa tai SAMUn tuottamina muualla. Museokasvatus Taidemuseon ja elektroniikkamuseon näyttelyihin tuotetaan museoita avoimena oppimisympäristönä tukevia museopedagogisia toimintoja ääniopastuksia, taiteilija- ja historiavideoita ja mobiilisovelluksia. Niihin valmistetaan oppimissisällöt omana työnä tai asiantuntijapalveluina. Taidemuseon näyttelyjen oheistoimintana ovat luennot ja työpajat. Elektroniikkamuseo jatkaa joulukuussa 2016 valmistuneen perusnäyttelyn täydentämistä museokasvatuksellisin toiminnoin. Näyttelyyn tuotetaan yliopistollisena yhteistyönä artikkeleja salolaisen elektroniikkateollisuuden kehityksestä, josta toimitetaan julkaisu. Elektroniikkamuseoon valmistetaan yleisöopastusmateriaalia eri kohderyhmille. Työpajatoiminta jatkuu. Kokoelmatyö Taidekokoelma Kartuttamisen lähtökohta on seudullisen taiteen tallentaminen sekä viihtyisän elinympäristön edistäminen kaupungin omista tai talletuskokoelmista. Viime vuosina vain muutamia teoksia on voitu hankkia, joten kaupungin kokoelmateoksia ja talletusteoksia kierrätetään ja sijoitetaan uudelleen toimipisteisiin myös toimintavuonna. Niitä ei enää kuitenkaan riitä kaikille halukkaille. Tehdään vuosi-inventaario. Kulttuuri- ja tuotantohistoriallinen kokoelma Lähtökohtana esineellisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä jälkipolville Salossa on paikallismuseoiden kokoelmatoiminnan kehittäminen lautakunnan 2016 hyväksymän paikallismuseosuunnitelman mukaan. Vuodelle 2022 ulottuvan suunnitelman toteuttaminen aloitetaan Halikon ja Perniön museoiden kokoelmien digitoinnilla ja arvoluokituksella 2017. Museokiinteistöjen ja niissä olevien kokoelmien hallinnan selvitystä jatketaan kotiseutuyhdistysten kanssa. Kiinteistöjen kunnostamista jatketaan osittain perinnerakentamiseen erikoistuneilla ostopalveluilla. Kokoelmia kartutetaan rajoitetusti lahjoituksina. Tapahtumat Kulttuuriasiain yksikön klassisen musiikin konserttisarja järjestetään Veturitallissa. Taidemuseo vastaa myös itse tapahtumatilaisuuksien kuten kevyen musiikin, esitelmien ja taidetapahtumien järjestämisestä iltaisin. Päivisin kahvila- ja tornitiloissa on kokouksia. Veturitallin käyttöä kulttuurisena monitoimitilana kohennetaan eristämällä siirrettävällä lasiseinällä aula ja kahvilatila toisistaan. 101 Elektroniikkamuseon tapahtumissa otetaan huomioon myös Astrum-keskuksen muu ohjelmisto. Paikallismuseoihin järjestetään tapahtumia osittain yhteistyössä yhdistysten kanssa. Tiedotus, markkinointi Toteutetaan yhteinen vuosikalenteri Salon kotitalouksiin jaettavaksi sekä museomatkailun tarpeisiin. Jatketaan paikallista katumarkkinointia. Vaihtuvista päänäyttelyistä ilmoitetaan tiedotusvälineissä. Lisätään sosiaalisessa mediassa leviävää markkinointia. SAMUn paikallismuseoiden markkinointia varten valmistetaan seudun historiasta ja kulttuuriperinnöstä kertova video. Muu talous ja henkilöstö Museopalvelujen toimintakate jakautuu taidemuseon osuuteen 54 % ja historiallisen museon osuuteen 46 %. Henkilöstöä taidemuseolla on 6 vakinaista, historiallisessa museossa 3 vakinaista. Toimipisteitä taidemuseolla on 1, historiallisella museolla 9, josta paikallismuseokohteet (8) ovat erittäin pieniä. Toimitilavuokrissa taidemuseon osuus on 41 %. Kirjastopalvelut Painopistealueet · kirjaston palvelukonseptin uudistuksen jatkaminen · lapsille, nuorille ja vanhuksille suunnatut kirjastopalvelut · palvelun hyvä tavoitettavuus · henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen · yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa Keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Kirjastopalvelujen toimintakate on vuoden 2017 talousarvioesityksessä 2.862.336 € eli n. 2 % annettua raamia korkeampi. Ylitys selittyy sillä, että raamissa on huomioitu kahden työntekijän eläkkeelle siirtyminen jo vuoden alusta. Tämä toteutuu kuitenkin vasta vuoden 2017 aikana. Koska tarkkaa eläkkeelle siirtymisaikaa ei ole tiedossa, henkilöstömenoihin on varattu rahaa täysimääräisesti. Henkilöstökulut, 1.474.083 € Palkan sivukulujen osuus henkilöstömenoista on 355.513 €. Vuosilta 2011–2016 täyttämättömiä vakansseja on kuusi, joista viisi on lakkautettu. Vakinaisia työntekijöitä on tällä hetkellä 36, joista neljä on osa-aikaisia. Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen laatusuositusten mukaan kirjastossa tulisi olla yksi kirjastoammatillinen työntekijä jokaista tuhatta asukasta kohti. Salon asukaslukuvuonna 2016 on 53.831. Palvelujen ostot, 492.302 € Suurimman yksittäisen menoerän ostopalveluissa muodostaa atk-palvelut (tietoliikenneverkkojen käyttömaksut ja lisenssit 210.516 €). Toinen suuri menoerä on puhtaanapito- ja siivouspalvelut (130.494 €). Aineet, tarvikkeet ja tavarat, 390.636 € Suurin osa näistä menoista koostuu aineistomäärärahoista (323 042 €). Esityksen mukaisesti vuoden 2017 aineistomääräraha on 6 € asukasta kohti (laskettu 53 831 mukaan). Valtakunnallinen keskitaso on 7 € asukasta kohti. Muut toimintakulut, 566.954 € Sisältää muun muassa toimitilavuokrat (521.221 €) ja leasingvuokrat (47.738 €). Toimitilavuokriin on varattu 1,5 % vähemmän vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Sen sijaan leasingvuokrissa on kasvua 1.958 €, joka 4,3 € enemmän vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Talousarvion käyttömenoihin esitetään pääkirjaston osalta 20.000 € lastauslaiturin rakentamiseen. Pääkirjastorakennuksessa ei tällä hetkellä ole minkäänlaista lastauslaituria. Postin ja muiden tavarantoimittajien lähetykset joudutaan purkamaan rullakoista pihalla ja kantamaan sylissä sisälle rakennukseen. Lastauslaiturin rakentaminen parantaa merkittävästi 102 päivittäisen kirjastotyön sujuvuutta. Muutostyöt eivät edellytä nykyisten ilmastointilaitteiden tai käyttövesiputkien purkamista tai muita muutoksia. Myyntituotot, 8.298 € Sisältää muun muassa asiakkaiden ottamista kopioista ja tulosteista, myydyistä kasseista ja poistokirjojen myynnistä saadut tulot. Muut toimintatuotot, 53.341 € Sisältää muun muassa pääkirjaston kahvilan vuokrat, huomautus- ja varausmaksut, korvattava aineisto ja kaukolainat sekä wc:n käyttömaksut. Summa on 16.782 € pienempi vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Tulojen vähentyminen selittyy kirjaston kahvilan vuokraamisesta saatavien tulojen pienentymisellä sekä varatun aineiston varausmaksujen poistumisesta. Tämä perustuu 1.7.2017 voimaan astuvaan kirjastolakiin. Liikuntapalvelut Painopistealueet · Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien kuntalaisten aktivointi · Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen · Uusien yhteistyömallien kehittäminen yhdessä yhdistysten, kaupungin muiden toimijoiden sekä alan yritysten kanssa. · Liikuntapalveluiden saavutettavuuden parantaminen Keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Liikuntapalveluiden tehtävänä on tuottaa laadukkaita liikuntapalveluita kuntalaisille. Tehtäväalueet voidaan jakaa karkeasti ohjattuun liikuntatoimintaan, liikuntapaikkojen hoitoon ja liikuntapalveluiden hallintoon. Ohjattu liikuntatoiminta Ohjattua liikuntatoimintaa järjestää 6 liikunnanohjaajaa. Liikunnanohjaajat järjestävät ja vastaavat koko kurssitoiminnasta. Heidän alaisuudessaan työskentelee lukuisa joukko tuntiohjaajia ja vertaisohjaajia. Ohjattu liikuntatoiminta on jaettu lasten ja nuorten liikuntaan, työikäisten liikuntaan, ikääntyneiden liikuntaan ja soveltavaan liikuntaan. Ohjatun liikuntatoiminnan tehtäviin kuuluu myös terveyspalveluiden kanssa järjestettävä liikuntaneuvonta, jonka määrät ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Liikuntaryhmiä järjestetään n. 460 kpl. ja liikuntaneuvonnan asiakkaita on n. 200 vuosittain. Lisäksi ohjattujen liikuntapalveluiden tehtävänä on järjestää loma-aikoina liikuntaa sekä erilaisia kuntokampanjoita ja hankkeita kuntalaisten aktivoimiseksi. Uutena toimintana on järjestetty tyky-liikuntaa kaupungin eri osastoille. Liikuntapaikat Liikuntapalveluiden suurin menokohta on liikuntapaikkojen hoito. Liikuntapaikat on jaettu seuraavasti: Ulkoliikuntapaikat Liikuntahallit ja kuntosalit Uimahalli Jäähalli Uimarannat Ulkoliikuntapaikkojen hoitoon kuuluu kesäaikana 79 kpl erilaista kenttää ja suorituspaikkaa. yleisurheilun, jalkapallon, tenniksen, pesäpallon, lenkkeilyn, maastojuoksun ynnä muiden lajien harrastamiseen. Talvikaudella hoidettavia ulkoliikuntapaikkoja on yhteensä 47 kpl joissa taas harrastetaan talvilajeja kuten hiihtoa ja jääurheilua. Ulkoliikuntapaikkojen hoidossa työskentelee 9,5 liikuntapaikkojen hoitajaa. Lisäksi kenttiä hoidetaan ostopalveluina paikallisten yritysten toimesta. Liikuntapaikkojen hoidon osalta on viime vuosina keskitetty voimavaroja erityisesti ulkoliikuntapaikkojen hoitoon ja resurssia on poistunut liikuntahalleilta joissa on siirrytty sähköiseen kulunvalvontaan. Sähköinen kulunvalvonta ei yksin riitä halleilla ja tämän johdosta ulkoliikuntapaikoilta pyritään hoitamaan esim. Halikon liikuntahallin, Perniön liikuntahallin 103 sekä alueen kuntosalien akuutteja hoito ja valvonta tarpeita. Näillä toimilla on pystytty jättämään vapautuneita toimia täyttämättä. Ulkoliikuntapaikkojen suurimmat haasteet ovat sääolosuhteissa. Jotka saattavat vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti kulujen vaihteluun vuosittain. Lisäksi haasteita tuo isot muutokset ja niiden tuomat töiden järjestelyt sekä siihen oleellisesti liittyvä henkilöstön työhyvinvointi. Kuten ulkoliikuntapaikkojen osalta mainittiin, on liikuntahallien osalta toimintatapoja muutettu. Halikon liikuntahallin, Perniön liikuntahallin ja Ollikkalan kuntosalin osalta on siirrytty sähköiseen kulunvalvontaan. Henkilöstöä on siirretty mm. uimahalliin, ulkokentille ja Salohalliin. Tällä hetkellä liikuntahalleissa on henkilökuntaa ainoastaan Salohallissa. Salohallissa on eniten suuria tapahtumia niin urheilun kuin kulttuurinkin saralla. Hallissa työskentelee parhaillaan 3 liikuntapaikkojen hoitajaa jotka vastaavat myös Salon urheilutalosta. Kuntosaleja liikuntapalveluilla on 10 kpl ja muita liikuntahalleja 4 kpl joista vastaa ulkoliikuntapaikkojen hoitajat. Liikuntahallien lisäksi liikuntapalvelut vastaa kaikkien koulujen liikuntasalien iltakäytöstä ja vuorojaosta. Vuoromäärä on valtaisa ja tätä tehtävää hoitaa 1 liikuntasuunnittelija. Uimahalli on ehkä eniten käytetty liikuntapaikka Salossa. Vuosittain kävijöitä on hieman yli 200.000. Hallissa on henkilökuntaa 4 uinninvalvojaa, 3 asiakaspalveluvastaavaa 3 laitosmiestä. Hallissa on vesiliikunnan lisäksi kuntosali ja pieni ryhmäliikuntatila. Menot koostuu pääasiassa hallin kiinteistön ylläpitokuluista ja henkilöstökuluista. Tulot kertyvät uimahallilipuista ja pieneltä osin salivuokrista. Jäähallissa työskentelee 3 liikuntapaikkojen hoitajaa. Halli on auki 7 päivänä viikossa aamusta iltaan. Henkilökunta hoitaa myös vieressä olevan SSO-hallin jäänhoidon, josta halliyhtiö maksaa erikseen. Liikuntapalveluiden budjetista maksetaan myös 70.000 euron kulukorvaus SSO-hallille. Jäähallin henkilökunta työskentelee kesätauon aikana osittain myös ulkoliikuntapaikoilla. Liikuntapalveluiden hallinnassa on 6 kpl saunallisia uimarantoja ja 8 uimarantaa ilman saunoja. Talousarvio sisältää varat Naarjärven ja Märynummen saunojen hoitoa varten, koska niihin ei yrityksistä huolimatta ole löytynyt yhdistystä vuokraajaksi. toiminnan jatkaminen on perusteltua, koska saunat jäävät joka tapauksessa kaupungin hallintaan. Uimarantojen hoitoon ei ole henkilöstöresurssia ja niitä on hoidettu lähinnä ulkoliikuntapaikkojen henkilöstön voimin sekä Waltti työpajan avulla. Uimarantojen saunarannekkeen myyntiä hoitavat Salolaiset yhdistykset korvausta vastaan. Tämä on ehdoton edellytys jotta saunat saadaan kesäisin käyttöön. Talviuintia järjestävät Salolaiset avantouintiseurat. Liikuntapalveluiden hallinto Liikuntapalveluiden hallinnossa työskentelee Vapaa-aika päällikkö joka vastaa koko vapaaaika sektorin lisäksi liikuntapalveluiden esimiehen tehtävästä. 2 liikuntapaikkamestaria. 1 toimistosihteeri joka 1 tiedotussihteeri ja 1 liikuntasuunnittelija. Liikuntapalveluiden avustukset Liikuntapalvelut jakaa toiminta-avustuksia 90.000 € alueen yhdistyksille sekä kohdeavustuksia 10.000 €. Muut liikuntapaikat sisältää kuluja tennishallin osakkeista ja Kavilan moottoriradan avustuksista joista kertyy myös hieman tuloja. Kansalaisopisto Painopistealueet Opetustarjonnan saavutettavuutta parannetaan lisäämällä mahdollisuuksien mukaan päiväopetuksen määrää ja kohdentamalla tarvittaessa opintotarjontaa keskeisille osallistujaryhmille. Myös intensiivisillä, viikonloppuisin toteutettavilla kursseilla näyttää olevan kysyntää. Samoin perheille suunnatulla kurssitarjonnalla. Yhteistyötä on tarkoituksenmukaista kehittää erityisesti kolmannen sektorin, alueella toimivien muiden oppilaitosten sekä kaupungin muiden palveluiden ja yksiköiden kanssa. Yhteistoiminnan tavoitteena on monipuolistaa opintotarjontaa, parantaa tarjonnan laatua ja kustannustehokkuutta sekä osuvuutta varsinkin kohdennetuissa palveluissa. Uudeksi painopis- 104 tealueeksi nousee erityisesti lapsille ja nuorille tarkoitetun taiteen perusopetuksen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän hankeavustuksen turvin. Hanke toteutetaan yhteistyössä ala- ja yläkoulujen sekä Aurinkoinen tulevaisuus ry:n kanssa. Opisto tarjoaa maahanmuuttajakoulutusta vapaana sivistystyönä, ulkopuolisella, lähinnä opetushallitukselta saatavalla hankerahoituksella sekä mahdollisesti laajentamalla opetustarjontaansa aikuisten perusopetukseen. Lisäksi opisto järjestää tarvittaessa maksupalveluperiaatteella koulutusta vastaanottokeskuksissa asuville turvapaikanhakijoille. Pyrkimyksenä on lisätä kansalaisopiston omin toimenpitein järjestettävää, opetushenkilöstölle, erityisesti tuntiopettajille suunnattua pedagogista ja didaktista osaamista vahvistavaa koulutusta, sekä parantaa myös tuntiopettajien vaikutusmahdollisuuksia opiston toimintaan. Opisto on saanut Lounais-Suomen Aluehallintovirastolta rahoitusta tähän työhön, jota tehdään yhdessä joidenkin muiden lähiympäristön opistojen kanssa. Keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Salon kansalaisopiston päätehtävänä on tarjota mahdollisuuksia vapaan sivistystyön lain mukaiseen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Opisto noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita ja tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä sekä kykyä toimia yhteisöissä. Opisto laatii vuosittain kaupungin asukkaiden ja yhteisöjen tarpeisiin pohjautuvan opintoohjelman, joka kattaa monipuolisesti eri oppiaineet ja toteutetaan hajasijoitetusti toimialueen eri puolilla opintojen saavutettavuuden helpottamiseksi. Kansalaisopisto antaa opetusta taito- ja taideaineissa, kielissä, tieto- ja viestintätekniikassa, liikunnassa ja yhteiskunnallisissa aineissa. Vapaan sivistystyön ohella kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaisesti lapsille ja nuorille neljällä taiteenalalla: kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa ja teatteritaiteessa. Opistossa on mahdollista suorittaa myös avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Lisäksi opisto toteuttaa maksupalvelu- ja henkilöstökoulutusta. Aikuislukion aseman muututtua kaupungin organisaatiossa aikuisten perusopetus jäi ilman toteuttavaa yksikköä. Tarve tähän on kuitenkin edelleen olemassa. Myös maahanmuuttajien mahdollinen lisääntyminen paikkakunnalla on omiaan korostamaan aikuisten perusopetuksen tarvetta. Vapaa-aikalautakunnan tuloslaskelma 41 Vapaa-aika ltk Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TP2015 1 920 585 999 035 299 269 208 502 413 780 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -12 634 -5 545 -4 205 -1 339 -2 380 -791 -318 -3 599 Toimintakate -10 714 394 -10 545 217 -192 467 -10 906 861 Poistot ja arvon alentumiset Tilikauden tulos 980 523 831 692 980 380 000 097 TA2016 1 780 177 1 110 153 290 000 9 000 371 024 -12 325 -5 287 -3 972 -1 315 -2 359 -779 -318 -3 581 394 825 594 231 159 067 000 344 HKE 1 789 940 1 007 476 290 000 30 520 461 943 -12 646 -5 451 -4 087 -1 364 -2 445 -805 -320 -3 623 363 782 533 249 528 409 000 644 TA 2017 1 789 940 1 007 476 290 000 30 520 461 943 -12 436 -5 250 -3 967 -1 282 -2 445 -805 -320 -3 614 TA% 0,5 -9,2 0,0 239,1 24,5 446 652 791 860 528 409 000 857 0,9 -0,7 -0,1 -2,5 3,7 3,4 0,6 0,9 -10 856 423 -10 646 506 1,0 -180 784 -192 466 -192 466 6,5 -10 726 001 -11 048 890 -10 838 972 1,1 105 Vapaa-ajanpalveluiden hallinnon toimintatiedot Toiminta Vapaa-aika lautakunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut € €/käsitelty asia €/kokous Vapaa-ajan palvelujen hallinto Kulut € Vakituista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Vapaa-ajanpalvelujen hallinto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 10 115 37 253 324 3 725 10 100 36 751 368 3 675 10 100 42 199 422 4 220 10 100 41 402 414 4 140 34 097 0,25 98 362 0,3 62 486 0,5 61 681 0,5 0 104 685 -104 685 0 103 083 -103 083 23 231 0 71 350 -71 350 0 135 113 -135 113 Kulttuuripalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Kulut € Tuotot € Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut € Vakituista henkilökuntaa Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuuritapahtumat ja -tilaisuudet Tapahtumat ja tilaisuudet Kävijämäärä Kulut € €/tapahtumat, tilaisuudet €/kävijä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € €/asukas Taidemuseopalvelut Yleisöpalvelutoiminta (Veturitalli) Kävijämäärä Aukiolopäivät Kulut € €/kävijä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € €/asukas Taidekokoelmatyö Kulut € Kokoelman teosmäärä (sis. luonnokset) Kokoelmasta kunnan tiloissa esillä Vakinaista henkilöstöä €/asukas Samu, tuotanto- ja kulttuurihistorialliset museopalvelut Kulttuuriperinteen välittäminen (yleisötyö) Kävijämäärä Aukiolopäivät Kulut € €/kävijä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € €/asukas TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 509 17 906 26 029 17 908 15 069 138 000 140 000 140 000 140 000 80 16 600 206 379 2 580 12,43 1 11 337 3,82 120 16 000 215 406 1 795 13,46 1 17 110 4 150 20 000 204 721 1 365 10,24 1 12 000 3,8 150 20 000 201 667 1 344 10,08 1 12 000 3,74 47 136 273 636 400 13,5 5 242 372 11,79 18 000 514 650 28,59 5 139 469 9,55 18 000 264 546 135 30,34 5 81 810 10,13 18 000 264 542 379 30,13 5 81 810 10,06 62 598 2 351 46 % 1 1,16 73 953 2 346 45 % 1 1,37 73 037 2 376 45 % 1 1,36 72 325 2 376 45 % 1 1,34 7 701 357 153 347 19,91 1 42 750 2,84 10 000 320 179 199 17,92 2 0 3,32 10 000 353 200 664 24,88 2 6 175 4,62 10 000 353 199 371 24,8 2 6 175 4,6 106 Toiminta Kulttuuriperinteen säilyttäminen (kokoelmat) Kokoelmien kokonaismäärä, josta luetteloidut esineet ja valokuvat Kulut € €/kokonaismäärä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € €/asukas Kulttuuripalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Netto €/asukas TP 2015 69 000 36 728 330 700 4,79 2 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 70 164 41 000 248 783 2,86 1 70 164 41 000 247 991 2,84 1 6,12 69 163 36 728 284 853 4,12 1 7 135 5,28 3,72 3,7 296 459 1 527 933 -1 231 474 22,81 163 714 1 408 061 -1 244 347 22,75 99 985 1 413 340 -1 313 355 24,01 99 985 1 403 733 -1 303 748 23,83 Kirjastopalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Pääkirjasto Lainat Kulut € €/laina Käynnit €/käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Lähikirjastot Lainat Kulut € €/laina Käynnit €/käynti Vakinaista henkilöstöä Kirjastoautot Lainat Kulut € €/laina Käynnit €/käynti Vakinaista henkilöstöä Kirjastopalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 85 210 2 131 294 2 127 959 2 126 327 2 96 760 123 769 96 761 81 339 662 532 1 747 051 2,64 224 666 7,78 17 112 538 840 000 1 690 669 2,01 350 000 4,83 18 78 801 840 000 1 725 675 2,05 350 000 4,93 18 61 639 840 000 1 694 356 2,02 350 000 4,84 18 61 639 391 678 970 648 2,48 123 953 7,83 13 420 000 999 528 2,38 200 000 5 12 420 000 988 489 2,35 200 000 4,94 12 420 000 957 743 2,28 200 000 4,79 12 114 833 137 403 1,2 49 392 2,78 3 170 000 146 816 0,86 60 000 2,45 3 170 000 147 224 0,87 60 000 2,45 3 170 000 145 549 0,86 60 000 2,43 3 112 538 2 940 312 -2 827 774 78 801 2 968 307 -2 889 506 61 639 2 989 347 -2 927 708 61 639 2 923 975 -2 862 336 Liikuntapalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Myönnetyt toimintatuet Seuroja ja järjestöjä Tuettuja seuroja kpl Harjoituskertoja Kulut € €/ tuettu seura €/harjoituskerta €/asukas TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 332 842 5 313 678 5 365 534 5 126 338 073 5 126 99 594 119 401 99 591 83 727 85 48 297 701 100 597 2 096 0,34 1,86 97 47 302 512 100 642 2 141 0,33 1,87 112 51 312 556 100 200 1 965 0,32 1,86 112 51 312 556 100 200 1 965 0,32 1,86 107 Toiminta Ulkoliikuntapaikat Liikuntapaikkoja kpl kesäkaudella 1.4-31.10 Liikuntapaikkoja kpl talvikaudella 1.11-31.3 Oman toiminnan kulut € Ostopalvelujen kulut € Kulut yhteensä € kesäkausi € talvikausi € €/kesäliikuntapaikka €/talviliikuntapaikka Vakinaista henkilöstöä €/asukas Tuotot € Jäähallit Aukiolotunnit (ei sis. halliyhtiön tunteja) Kulut € (sis. halliyhtiön kuluja) Kaupungin jäähallin kulut €/aukiolotunti Varausaste % (seuranta 2012 alk.) Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Uimahalli Aukiolotunnit vuodessa Kävijämäärä Kulut € €/aukiolotunti €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Saunalliset uimarannat Aukiolotunnit Kulut € €/aukiolotunti Uimapaikat Kulut € €/uimaranta Tuotot € Liikuntahallit ja kuntosalit: Liikuntahallit Aukiolotunnit vuodessa Kulut € €/aukiolotunti Vakinaista henkilöstöä Varausaste % (seuranta 2012 alk.) Tuotot € Valvomattomat kuntosalit Kulut € (ei. sis. Kisko ja Kuusjoki) €/kuntosali Koulujen salit Aukiolotunnit/vuosi Kulut € €/aukiolotunti Varausaste%, illat ja viikonloput Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Ohjattu liikuntatoiminta Oman toiminnan kulut € Ostopalvelujen kulut € Kulut yhteensä € Asiakkaita Ryhmiä €/asiakas €/ryhmä Vakinaista henkilöstöä Määräaikaista henkilöstöä (henkilötyövuosina) Tuotot € Liikuntapalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 79 47 609 150 343 220 952 370 452 352 482 253 5 726 10 261 10 17,64 43 443 79 47 715 508 252 554 968 062 426 085 541 977 5 393 11 531 9 17,7 11 093 79 47 807 290 285 226 1 092 516 480 140 586 838 6 078 12 486 10 19,97 30 917 79 47 773 712 285 226 1 058 938 480 140 586 838 6 078 12 486 10 19,36 30 917 3 376 462 328 385 816 114 90 % 3 87 474 3 393 369 320 325 365 96 90 % 3 92 727 3 393 412 812 336 300 99 90 % 3 90 474 3 393 409 073 336 300 99 90 % 3 90 474 3 707 211 112 1 629 528 440 7,72 11 483 749 7 3 189 185 416 58,14 8 6 212 777 95 274 3 722 209 300 1 627 394 437 7,78 11 582 462 4 3 189 177 984 55,81 8 5 596 700 90 474 3 722 210 500 1 666 687 448 7,92 11 526 748 6 2 737 185 668 67,84 8 6 369 796 98 247 3 722 210 500 1 644 705 442 7,81 11 526 748 6 2 737 185 657 67,83 8 6 369 796 98 247 24 000 1 370 373 57,1 4,5 80 % 204 281 5 50 766 10 153 26 48 000 553 451 11,53 78 % 0 28 340 23 800 1 217 577 51,16 4,5 80 % 257 198 5 134 782 26 956 26 40 000 533 360 13,33 78 % 0 26 370 20 000 1 189 563 59,48 3 80 % 277 054 5 147 495 29 499 24 37 000 485 592 13,12 78 % 0 50 096 20 000 1 184 517 59,23 3 80 % 277 054 5 158 073 31 615 24 37 000 485 592 13,12 78 % 0 50 096 271 98 370 62 672 773 445 601 465 5,92 797 5 2 202 361 328 93 421 63 240 177 414 000 465 6,69 906 5 1,7 170 338 310 107 417 63 258 477 735 500 460 6,58 908 6 1,7 225 134 304 107 411 63 042 477 519 500 460 6,48 895 6 1,7 225 134 1 144 922 6 014 328 -4 869 406 1 230 662 5 869 809 -4 639 147 1 298 796 6 070 171 -4 771 375 1 298 796 5 982 716 -4 683 920 108 Kansalaisopiston toimintatiedot Toiminta Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Yhteensä € Opiskelijat Kulut € €/opiskelija Opetustunnit €/opetustunti Kurssilaisia €/kurssilainen Taiteen perusopetus opiskelijoita kursseja Opetushenkilöstöä (päätoimiset) Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit) Tuotot € Kansalaisopisto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Netto €/asukas TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 153 609 6 135 2 081 056 339 19 286 108 12 512 166 88 394 6 300 1 944 104 309 19 700 98,69 12 200 159 153 610 6 000 2 068 821 345 19 700 105,02 12 200 170 129 275 6 000 2 022 940 337 19 700 102,69 12 200 166 462 72 7 5,5 366 665 440 73 6,5 5,5 307 000 445 74 6,5 5 329 520 445 74 6,5 5 329 520 366 665 2 081 056 -1 714 391 -31,34 307 000 1 944 104 -1 637 104 -29,93 329 520 2 068 821 -1 739 301 -31,8 329 520 2 022 940 -1 693 420 -30,96 Hyvinvointipalveluiden tuloslaskelma Hyvinvointipalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 30 7 17 3 2 TP2015 607 137,0 072 228,0 004 271,0 867 922,0 662 716,0 -298 -132 -101 -30 -128 -6 -13 -17 Toimintakate -267 424 429,0 -262 379 444,0 -965 804,0 -268 390 233,0 Tilikauden tulos 566,0 322,0 138,0 184,0 649,0 799,0 227,0 569,0 -292 -128 -98 -29 -126 -6 -14 -17 TA2016 559 855,0 953 112,0 823 268,0 157 072,0 626 403,0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Poistot ja arvon alentumiset 031 367 731 636 945 568 049 100 30 7 16 3 2 939 483 809 673 365 800 246 043 299,0 199,0 917,0 282,0 582,0 640,0 118,0 761,0 HKE 29 428 783,0 8 934 321,0 17 380 535,0 891 695,0 2 222 232,0 -303 -136 -104 -31 -131 -7 -11 -17 212 211 422 788 344 114 503 038 307,0 269,0 491,0 778,0 968,0 575,0 372,0 123,0 TA 2017 29 428 783,0 8 934 321,0 17 380 535,0 891 695,0 2 222 232,0 -297 -130 -100 -29 -131 -7 -11 -17 294 068 233 835 175 084 503 461 TA% -3,7 12,3 3,3 -71,8 -15,4 135,0 983,0 834,0 148,0 617,0 575,0 372,0 588,0 1,5 1,2 1,4 0,5 3,8 4,2 -19,3 2,5 -273 783 524,0 -267 865 352,0 2,1 -1 065 269,0 -947 892,0 -947 892,0 -11,0 -263 444 714,0 -274 731 416,0 -268 813 244,0 2,0 109 Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalveluiden tuloskortti Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1. Luo edellytyksiä uusille työpaikoille. 1.1. Työllisyys paranee ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 1.1.1 Invest-In toiminta 1.1.1.1. Kuukausittaiset / Osaamiskeskittymän työttömyysluvut paremtoteuttaminen. pia kuin edellisen vuoden vastaavat. Raportoidaan myös Invest In toiminnan kautta tulleet työpaikat. Osaamiskeskittymä on toiminnassa. 1.1.1.1. Riskit: Salon Riskiluku 4 toiminnasta riippumatto- ja 6. mat tekijät vaikuttavat negatiivisesti. Toimintaympäristö ei vastaa yritysten tarpeisiin. Salo ja sijoittuvat yritykset eivät kohtaa. Toimenpiteet: Aktiivinen seuranta, edunvalvonta ja nopea reagointi asioihin. Aktiivinen palautteenseuranta ja toimintaympäristön kehittäminen ja muuttaminen. Aktiivinen verkottuminen ja markkinointi. Kehittämis-, elinkeinoja työllisyyspalvelut. Kehittämispalveluiden esimies 1.1.2. Yritysten ja asuk- 1.1.2.1. Luovutettavissa kaiden tarpeisiin sopiva olevia tontteja 2 v., kaaperusrakenne valmiina. voitettuja tontteja 5 v. ja raakamaata 10 v. tarvetta vastaava määrä. 1.1.2.1. Riskit: Olemassa oleva infra ei vastaa tarpeisiin. Kysyntä kasvaa, mutta kaupunki ei reagoi asiaan riittävästi. Kaupunkisuunnittelulautakunta Riskiluku 4 ja 3. 110 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku Toimenpiteet: Aktiivinen palautteenseuranta ja toimintaympäristön kehittäminen ja muuttaminen. Ennakoiva kaavoitus ja raakamaan hankinta. Kaupunkisuunnittelulautakunta. 2. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista. 2.1 Työvoiman osaami- 2.1.1. Yhteistyö korkea- 2.1.1.1. Yhteistyöhanknen vastaa yritysten tar- koulujen kanssa. keet oppilaitosten peita. kanssa, kaupungille tehtävät opinnäytetyöt. Yhteistyökumppaneina mm. Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Aalto Yliopisto ja Salon seudun koulutuskuntayhtymä. 2.1.1.1. Riskit: Paikka- Riskiluku 6. Kehittämispalkunnalla tarjottavat palveluiden esivelut vähenevät merkitmies tävästi. Toimenpiteet: Edistetään oppilaitosten toimintamahdollisuuksia. Etsitään aktiivisesti harjoittelupaikkojen syntymistä, opinnäytetöitä ja t&k-hankkeita. Kehittämis-, elinkeinoja työllisyyspalvelut. 2.1.2. Täydennyskoulutukset. 2.1.2.1. Riskit: Osaami- Riskiluku 4. Kehittämispalnen ei vastaa tarpeita. veluiden esiToimenpiteet: Kehitemies tään salolaista osaamista. Luodaan verkosto, jonka kautta myös ulkopuolinen osaaminen on käytettävissä / osaamiskeskittymä. Kehittämis-, elinkeinoja työllisyyspalvelut. 2.1.2.1. Edistetään täydennyskoulusta niin, että yksikään sijoittuminen tai yrityksen kehittämishanke ei kariudu osaamisen puutteeseen. Raportoidaan koulutuksista. 111 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 3. Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille. 3.1.1.1. Tuotekehityshankkeet jatkuvasti käynnissä. 3.1.1.1. Riskit: Ei ole re- Riskiluku sursseja. Paikallinen toi- molempiin mintaympäristö ei kiin- 6. nosta. Toimenpiteet: Kehitetään kaupungille edullisia ja yrityksille helppoja tapoja tehdä tuotekehitysyhteistyötä. Otetaan tuotekehityshankkeet vakavasti ja tiedotetaan positiivisista tuloksista. Huolellinen hankkeiden kokonaisarviointi. Kehittämis-, elinkeinoja työllisyyspalvelut. Kehittämispalveluiden esimies 3.2.1.1. Riskit: Kaupun- Riskiluvut gin taloudellinen tilanne 3, 4 ja 4. estää riittävät resurssit. Joustava ja myönteinen asenne ei ulotu kattavasti organisaatiossa. Päätöksenteossa ratkaisevat muut kuin strategian mukaiset intressit. Toimenpiteet: Toimitaan kestävän talouden periaattein ja turvataan tavoitteen kannalta keskeiset resurssit. Kehitetään johtamista ja pide- Kaupunkikehityspäällikkö, kehittämispalveluiden esimies 3.1. Tuotekehitysyhteis- 3.1.1. Tuotekehitysyhtyö ja kokeiluhankkeet. teistyö ja kokeiluhankkeet, kokeilun tuotteistaminen. 3.2. Hyvä yrittäjyysilma- 3.2.1. Joustavat ja no- 3.2.1.1. Kaupungin saapiiri. peat lupapalvelut, veto- mat arviot kyselyissä voimainen kaavoitus ja paranevat aiemmista. tarpeellinen infra, myönteinen palveluasenne ja johdonmukainen päätöksenteko. Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 112 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku tään yllä asiakaspalvelutaitoja. Panostetaan valmistelun laatuun ja korostetaan strategiavaikutuksia päätöksenteossa. Kehittämis-, elinkeinoja työllisyyspalvelut, kaupunkikehityspalvelut. 4. Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa. 4.1. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten sijoittuminen Saloon aktiivisten myyntitoimien seurauksena. 4.1.1. Riittävä resursointi Salon suunniteltuun ja dokumentoituun myymiseen kv. yrityksille. 4.1.1.1. Kv-yrityksiin kohdistuvien myyntihankkeiden määrä ja dokumentointi. 4.1.1.1. Riski: Kaupun- Riskiluku 4. Kehittämispalgin taloudellinen tilanne veluiden esiestää riittävät resurssit. mies Toimenpide: Toimitaan kestävän talouden periaattein ja turvataan tavoitteen kannalta keskeiset resurssit. Kehittämis-, elinkeinoja työllisyyspalvelut. 4.2. Pendelöintiedellytyksiä parannetaan. 4.2.1. Kartoitetaan esteet / puoltavat tekijät Salossa asumiselle, vaikka työpaikka olisi muualla ja poistetaan esteet. 4.2.1.1. Toteutetaan suora katuyhteys Tupurista mt 100:lle kesään 2017 mennessä. 4.2.1.1. Riski: Taloudel- Riskiluku 3. Kaupunkilinen tilanne ei salli insuunnitteluvestointia. lautakunta Toimenpide: Toimitaan kestävän talouden periaattein ja turvataan tavoitteen kannalta keskeiset resurssit. Kaupunkisuunnittelulautakunta. 113 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 4.2.1.2. Selvitetään kaupungin mahdollisuudet edistää muualla työssäkäyvien pendelöintiä Salosta (ns. pendelöintipassi tai palveluseteli). 4.2.1.2. Riskit: Priorisoi- Riskiluvut 4 Kaupunkidaan toimenpiteet vää- ja 6. suunnittelurin. Edistämistoimet pylautakunta sähtyvät kaupungin toimivallan ulkopuolisiin esteisiin. Toimenpiteet: Tarkastellaan ilmiötä mahdollisimman laajasti ja eri näkökulmista. Myötävaikutetaan oman toimivallan ulkopuolella olevien esteiden poistamiseen proaktiivisella vaikuttamisella. Kaupunkisuunnittelulautakunta. 114 Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) 1. Uudistaa ennakkoluu- 1.1. Maakuntauudistuklottomasti palveluja ja sen jälkeisen kunnan toimintatapoja. suunnittelu on toteutettu järjestämislain mahdollistamassa aikataulussa. 1.1.1.1. Salo 2021 hankkeen tulokset ja maakuntauudistus valmistelevien työryhmien tulokset. Riskit: Ei tunnisteta Riskiluku 3 kaupungin kannalta olennaisia asioita uudistuksessa. Toimenpiteet: Runsas ja riittävän ajoissa aloitettu keskustelu uudistuksen sisällöstä. Kehittämis-, elinkeinoja työllisyyspalvelut, kaupunkisuunnittelulautakunta ja tekninen lautakunta omalta osaltaan. Kaupunkisuunnittelulautakunta, Tekninen lautakunta 1.2.1. Ravitsemis- ja 1.2.1.1. Selvitystöiden puhtaanapitopalveluiden käynnistämiset, toimenpisekä kiinteistöhuoltopal- teet selvitysten pohjalta. veluiden tuottamistavat selvitetään. Riskit: Selvitys ei johda Riskiluku 4 ratkaisuun tai tehtyyn valintaan ei sitouduta. Toimenpiteet: Panostetaan selvitystyön laatuun ja vaikutusten arviointiin. Tekninen lautakunta. Tekninen lautakunta 1.2.2. Sote-kiinteistöjen 1.2.2.1. Salon sote-kiinosalta varaudutaan uu- teistöjen tulevaisuutta distukseen. koskevat ratkaisut. Riskit: Ei tunnisteta uu- Riskiluvut 3 Tekninen laudistuksen vaikutuksia ja 3 takunta sote-kiinteistöjen osalta. Sote-uudistuksen siirtymäajan jälkeen kaupungin käsissä on ylimääräisiä kiinteistöjä. 1.1.1 Jatketaan uuden kunnan suunnittelua (henkilöstöorganisaatio) ja osallistutaan maakuntauudistusta valmisteleviin työryhmien työskentelyyn. Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 115 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku Toimenpiteet: Aktiivinen perehtyminen uudistuksen sisältöön. Noudatetaan totuttuja ja toimivia malleja kiinteistöjen realisoinnissa. Tekninen lautakunta omalta osaltaan. 2. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa. 2.1. Kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa. 2.1.1. Käynnistetään valmistelutyö yhdistysten kanssa palveluiden tuottamisen työnjaosta. Yksityisen palvelutuotannon kartoitus. 2.1.1.1 Valmistelutyön käynnistäminen, päätökset ja raportointi. Tavoitetasona säilyttää palvelut kustannustehokkaasti. / Toteutuneet muutokset. Riskit: Ei tunnisteta Riskiluku 4 olennaisia tekijöitä toimintatavan valinnassa tai tehtyihin linjauksiin ei sitouduta yksittäisissä päätöksissä. Toimenpiteet: Panostetaan selvitystyön laatuun ja linjauskeskustelun sisältöön. Kaupunkisuunnittelulautakunta, tekninen lautakunta. Kaupunkisuunnittelulautakunta, Tekninen lautakunta 116 Vakavarainen talous Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpiteet (vastuuhenkilö) Riskin vai- Vastuutaho kutus, todennäköisyys ja riskiluku 1. Tasapainottaa vas1.1. Kaupungin vuosituullisesti talouttaan katteella katetaan suurin niin, että arviointimene- osa investoinneista. telmiin kriteerit eivät täyty. 1.1.1 Hallituksen kuukausiraportit ja valtuuston kolmannesvuosiraportissa seurataan strategisten tavoitteiden ja talousarvio toteutumista. 1.1.1.1 Vuoden 2017 talousarvion toimintakate toteutuu kaupunkikehityspalveluissa. Vuoden 2017 talousarvion investointiohjelma toteutuu kaupunkikehityspalveluissa suunnitelman mukaisesti. Riskit: Talousarvio laadi- Riskiluvut 6 Kaupunkitaan epärealististen ole- ja 3. suunnittelutusten varaan. Ulkoilautakunta, sessa toimintaympärisTekninen lautössä tapahtuu kaupuntakunta gista riippumattomia äkillisiä heikennyksiä. Toimenpiteet: Analyyttinen ja riittävä keskustelun talousarvion käsittelyn yhteydessä. Ulkoisen toimintaympäristön aktiivinen seuranta. Kaupunkisuunnittelulautakunta, tekninen lautakunta. 2. Edistää kustannuste- 2.1. Tilojenkäytön optihokkuutta, tuottavuutta mointi. Sosiaali- ja terja vaikuttavuutta. veydenhuollon käytössä olevien kiinteistöjen arvon määritys ja tulevan käytön arviointi. 2.1.1. Jatketaan tyhjien tilojen aktiivista myyntiä ja markkinointia. Parannetaan käytössä olevien tilojen kustannustehokkuutta minimoimalla käytössä olevat tilat ja energiatehokkuutta parantamalla. 2.1.1.1 Käytössä olevat neliöt ja käyttökustannukset laskevat aikaisempien vuosien tasosta. Riskit: Vapautuvien tilo- Riskiluku 3 jen realisointi ei edisty. Toimenpiteet: Ollaan valmiita asettamaan hintataso tilanteen mukaan oikeaksi. Tekninen lautakunta, tilapalvelut. Johtaminen ja osaava henkilöstö Johtamisen ja osaavan henkilöstön kortin tavoitteet raportoidaan kaupunginhallituksen kortin mukaisesti keskitetysti kaupunginhallitukselle. Tekninen lautakunta, Janne Lehto 117 Kaupunkikehityspalveluiden toimintastrategia 2017–2020 Rakentamiskelpoisia ja tavoiteltuja tontteja on riittävästi tarjolla niin asumiseen kuin yritystoimintaan, jotta tekniset edellytykset ovat olemassa kaupungin asukasluvun laskun päättymiselle. Viestitään kaupungin tarjoamista mahdollisuuksista aktiivisesti. Salon kaupunkikehityspalvelut on kumppani, jonka kanssa uusia tuotteita ja toimintatapoja on helppoa ja antoisaa kokeilla. Kaupunkikehityspalvelut reagoi nopeasti, kun ilmenee tarve kaavoitushankkeisiin tai perusrakenteen laajentamiseen. Julkinen toimintaympäristö edistää kaikkien väestöryhmien liikkumista ja yhdessä oloa sekä työllisyyden paranemista. – Kaupungin vastuulla oleva perusrakenne on kunnossa ja ympäristö niin viihtyisää, että siellä viitsii liikkua. Työllisyyspalvelut seuraavat aktiivisesti Salon työvoiman tilaa ja reagoivat nopeasti, jos on tarve työvoimapoliittisille toimille (koulutus, osaamiskartoitus, työpaikkojen ja työvoiman kohtaaminen). Tekniset palvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2017 Tilapalvelut Tilapalvelujen palvelualue koostuu kolmesta yksiköstä: Isännöintiyksikkö, talonsuunnitteluyksikkö sekä kiinteistöjen hoito‑ ja kunnossapitoyksikkö. Jokainen yksikkö vastaa omalta osaltaan kaupungin omistamien kiinteistöjen hoidosta ja kunnossapidosta, vuosikorjauksista sekä uudisrakennuskohteiden rakennuttamisesta ja suunnittelusta siten, että niissä on hyvä ja turvallinen toimia. Tilapalvelujen osaston keskeisenä tavoitteena on järjestää kiinteistöjen hoito ja kunnossapito kustannustehokkaasti ja saada omat kiinteistöt mahdollisimman tehokkaaseen hyötykäyttöön. Tyhjillään olevista kiinteistöistä pyritään pääsemään eroon. Palvelualueen merkittävin riski on henkilöstöresurssien supistuminen eläköitymisen myötä, kiinteistöjen korjausvelka, vuosikorjausmäärärahojen riittävyys, lisääntyneet vesivahingot sekä jatkuvasti lisääntyvät sisäilmaongelmat. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Ravitsemis- ja puhtaanpitopalveluiden perustehtävä ja keskeisin tavoite on järjestää ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelua niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Perustehtävä palveluprosesseineen perustuu ammattialakohtaiseen lainsäädäntöön, kaikkeen muuhun työelämää säätelevään lainsäädäntöön, Salon kaupungin arvoihin ja strategiaan ja ennen kaikkea kaupungin taloudellisiin perusteisiin ja resursseihin. Merkittävät vahvuudet ovat ammattitaitoinen, monipuolisesti kouluttautunut henkilökunta, hiotut palveluprosessit ja yhteistyö kaupungin eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Ravitsemispalveluissa merkittäväksi riskiksi voidaan katsoa suurimman valmistuskeittiön, Salon keskuskeittiön rakenteellinen ikääntyminen ja puhtaanapidossa kaupungin sisäilmaongelmien haastava vaikutus puhtaanpidon laatu- ja määrävaateisiin. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Tilapalvelut Tilapalvelujen osaston yhtenä painopisteenä tulee vuonna 2017 olemaan lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä kiinteistöjen lämmityksessä sekä lisätä energiatehokkaiden valaistusmuotojen käyttöä kuin myös lisätä näiden älykästä ohjausta. Sopeuttamisohjelman vaatimat muutokset niin palveluverkossa kuin toiminnassa luovat oman haasteensa myös tilapalvelujen osastolle. Yhtenä painopisteenä vuonna 2017 on edelleen tarpeettomien kiinteistöjen myynti. Käyttökelvottomia ja tarpeettomia rakennuksia tullaan yleisen viihtyisyyden ja turvallisuuden vuoksi purkamaan. Tilapalvelujen toimintatuotot koostuvat pääosin asuntojen ja toimitilojen ulkoisista (n. 20 %) ja sisäisistä (n. 80 %) vuokrista. Toimintamenot koostuvat henkilöstön palkkakuluista (n. 20 %), kiinteistöjen hoitoon ja kunnossapitoon liittyvistä ostopalvelujen ja materiaalien kustannuksista (n. 40 %) sekä sähkö- ja lämpöenergian hankintamenoista (n. 40 %). 118 Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut järjestää ja myy asiakkailleen ”Rapu-palvelua”, rahoittaen toimintansa sisäisillä ja ulkoisilla tuloilla. Kulut koostuvat palkkakuluista (63 %), aineista ja tarvikkeista (26 %), palvelujen ostosta (6 %) ja muista kuluista (5 %). Kaupungin antama tavoite on tulevan toimintavuoden (2017) talousarvion pieneneminen menneen toimintavuoden (2015) tilinpäätökseen verrattuna 400.000 eurolla. Tekniselle lautakunnalle esiteltävä TA2017 on laadittu ja prosessit suunniteltu noin 680.000 euroa pienemmäksi verrattuna vuoteen 2015. Teknisen lautakunnan tuloslaskelma 51 Tekninen ltk Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate TP2015 34 827 895 15 458 508 291 703 19 077 684 -30 -12 -9 -2 -8 -8 -1 747 380 654 726 406 722 237 344 917 448 469 641 568 217 TA2016 34 265 308 15 133 086 42 265 19 089 957 -30 -11 -9 -2 -8 -8 -1 401 906 258 648 570 634 290 662 797 108 689 603 103 159 HKE 34 417 375 15 351 355 57 615 19 008 405 -29 -12 -9 -2 -8 -8 -1 916 047 323 724 365 267 235 032 798 054 744 842 076 316 TA 2017 34 725 321 15 351 355 57 615 19 316 351 -29 -11 -8 -2 -8 -8 -1 486 476 910 566 508 267 234 TA% 1,3 1,4 36,3 1,2 495 822 822 000 581 076 016 -3,0 -3,6 -3,8 -3,1 -0,7 -4,3 -4,4 4 080 551 3 863 646 4 501 343 5 238 826 35,6 Poistot ja arvon alentumiset -8 138 273 -7 725 868 -8 124 723 -8 114 723 5,0 Tilikauden tulos -4 057 721 -3 862 222 -3 623 380 -2 875 897 -25,5 Teknisen toimialahallinnon toimintatiedot Toiminta Tekninen lautakunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut € €/asia €/kokous Toimialahallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € V-S aluepelastuslaitos Kulut € €/asukas Tuotot € Väestönsuojelu Kulut € €/asukas Tuotot € Teknisen toimen hallinto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 7 72 28 571 397 4 082 8 88 23 402 266 2 925 8 88 27 250 310 3 406 4 44 17 393 395 4 348 260 903 1,5 3 816 228 902 0,5 651 216 512 0,5 3 382 198 617 0,5 3 382 236 403 243 672 227 110 227 110 3 913 394 72,47 4 039 786 74,95 3 903 861 72,43 3 971 091 73,68 1 919 0,04 1 109 0,02 1 919 0,04 1 629 0,03 3 816 4 204 787 -4 200 971 651 4 293 199 -4 292 548 3 382 4 149 542 -4 146 160 3 382 4 188 730 -4 185 348 119 Tilapalvelujen toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Kulut € Tuotot € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Talonsuunnittelu Asukasluku, 31.12. Kulut € € /asukas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Isännöinti Isännöinti ja kiinteistöjen valvonta Isännöidyt kiinteistöt m² Kulut € Etävalvotut kiinteistöt (LVI) kpl Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Talonmiespalvelut Palvelua saavat kiinteistöt m² Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Torialueet m² Kulut € €/m² Vakinaista henkilöstöä Tuotot Käytössä olevien kiinteistöjen käyttömenot, m² Kulut € €/m²/kk Tuotot € Tyhjät ja vajaakäytössä olevat kiinteistöt, m² (sis. poistot) Kulut € €/m²/kk Tuotot € Kiinteistöjen vuosikorjaukset Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Tilapalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Poistot € Netto € Pinta-ala yhteensä, m2 Kaikki kiinteistöt, €/m²/kk (ilman poistoja) Kaikki kiinteistöt, poistot, €/m2/kk Kaikki kiinteistöt, menot yht. €/m²/kk TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 1 32 113 3 790 1 76 430 1 85 041 3 790 1 83 941 3 790 82 606 95 543 82 603 69 474 54 000 276 273 5,12 5 53 900 311 277 5,78 5 54 000 391 744 7,25 5 54 000 325 290 6,02 5 270 547 656 672 67 6 7 396 281 414 631 257 67 6 61 268 007 759 963 70 8 5 086 268 007 737 070 70 8 5 086 270 547 1 563 668 31 41 655 281 414 1 364 649 35 0 268 007 1 392 340 30 1 020 268 007 1 366 238 30 1 020 9 477 100 959 10,65 1 113 178 9 477 79 327 8,37 1 112 597 9 477 101 556 10,72 1 109 728 9 477 100 331 10,59 1 109 728 255 390 255 390 255 129 252 443 6 536 622 2,13 18 067 746 6 750 349 2,20 18 179 616 6 408 275 2,09 18 009 955 6 300 441 2,08 18 168 794 11 357 10 538 9 078 17 891 Tilaneliöihin sisältynyt vain tyhjänä olevat koko kiinteistöt, 2017 TA alkaen myös yksittäiset tilat, kuten eurotiedoissakin 896 962 887 673 890 088 997 810 6,58 7,02 8,17 4,65 877 362 797 823 889 423 1 038 530 1 071 819 8 26 301 19 11 8 8 137 428 135 088 002 340 034 529 -32 189 266 747 3,48 2,51 5,99 1 162 440 8 0 19 11 7 7 090 097 263 402 826 695 440 001 386 694 265 928 3,53 2,33 5,86 1 189 926 7 4 255 19 023 257 11 218 933 7 804 324 8 020 980 -216 656 264 207 3,54 2,53 6,07 1 183 392 7 4 255 19 11 8 8 331 203 094 513 236 690 020 980 215 710 264 207 3,5 2,53 6,03 120 Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelujen toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Puhtaanapitopalvelut Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Ravitsemispalvelut Monitoimikeittiö Kimara ja muut kokopäivähoitolaitosten keittiöt palvelukeittiöineen ja Halikon koulukeskus Suoritteet* Kulut € €/suorite Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Salon keskuskeittiö palvelukeittiöineen Suoritteet* Kulut € €/suorite Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Valmistavat koulujen ja päiväkotien keittiöt palvelukeittiöineen Suoritteet* Kulut € €/suorite Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Ravitsemispalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Puhtaanapitopalvelut Koulujen puhtaanapito, siivousala m2 Kulut € €/m2/kk Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Päiväkotien puhtaanapito, siivousala m2 Kulut € €/m2/kk Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Liikuntatoimen puhtaanapito, siivousala m2 Kulut € €/m2/kk Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Nuorisotoimen puhtaanapito, siivousala m2 Kulut € €/m2/kk Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Kirjastojen puhtaanapito, siivousala m2 Kulut € €/m2/kk Vakinaista henkilöstöä Tuotot € TP 2015 390 477 3 70 567 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 309 019 3 47 429 330 132 3 70 567 315 132 3 70 567 118 464 120 166 132 752 107 266 1 000 000 3 781 073 3,78 46 3 645 697 950 000 3 736 765 3,93 47 3 607 583 910 000 3 421 874 3,76 46 3 641 474 910 000 3 337 133 3,67 46 3 641 474 1 460 000 4 407 259 3,02 54 4 923 074 1 495 000 4 210 992 2,82 55 4 883 284 1 460 000 4 234 076 2,9 54 4 887 202 1 460 000 4 165 923 2,85 54 4 887 202 700 000 2 239 807 3,2 28 2 277 287 700 000 2 280 841 3,26 28 2 194 572 700 000 2 278 227 3,25 27 2 177 734 700 000 2 230 329 3,19 27 2 177 734 10 916 625 10 818 616 98 009 10 732 868 10 537 617 195 251 10 776 977 10 264 309 512 668 10 776 977 10 048 517 728 460 101 861 1 907 190 1,56 69 2 300 264 24 786 1 023 843 3,44 42 1 341 089 24 037 470 289 1,63 12 536 608 3 781 29 509 0,65 1 39 525 8 645 99 961 0,96 3 135 831 93 400 1 922 173 1,72 70 2 155 175 21 000 949 030 3,77 42 1 246 466 23 500 478 320 1,7 12 522 747 4 700 21 123 0,37 1 39 224 7 700 136 194 1,47 3 142 267 93 400 1 905 872 1,7 68 2 263 886 22 000 1 000 517 3,79 41 1 304 237 23 500 493 965 1,75 12 533 048 4 700 20 699 0,37 1 39 525 7 700 127 172 1,38 3 135 831 93 400 1 846 313 1,65 68 2 263 886 22 000 977 064 3,7 41 1 304 237 23 500 480 773 1,7 12 533 048 4 700 20 281 0,36 1 39 525 7 700 124 393 1,35 3 135 831 242 913 121 Toiminta TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 Virastojen ja toimistojen puht.pito, siivous21 500 21 500 21 500 10 339 ala m2 Kulut € 151 026 197 295 203 484 199 368 €/m2/kk 1,22 0,76 0,79 0,77 Vakinaista henkilöstöä 4 4 4 4 Tuotot € 164 314 310 481 327 921 327 921 Muut kohteet puht.pito, siivousala m2 11 354 Kulut € 58 250 €/m2/kk 0,43 Vakinaista henkilöstöä Tuotot € 169 791 Liikelaitosten puhtaanapito, siivousala m2 474 545 545 545 Kulut € 17 106 23 146 15 558 15 226 €/m2/kk 3,01 3,54 2,38 2,33 Vakinaista henkilöstöä 1 1 1 1 Tuotot € 9 210 24 172 9 211 9 211 Yhteiset palvelut Kulut € 588 766 580 164 515 981 491 317 Vakinaista henkilöstöä 12 12 12 12 Tuotot € 73 394 1 160 100 100 Puhtaanapitopalvelut yhteensä Tuotot € 4 770 026 4 441 692 4 613 759 4 613 759 Kulut € 4 588 853 4 307 445 4 283 248 4 154 735 Netto € 181 173 134 247 330 511 459 024 Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut yhteensä Tuotot € 15 686 651 15 174 560 15 390 736 15 390 736 Kulut € 15 407 469 14 845 062 14 547 557 14 203 252 Netto € 279 182 329 498 843 179 1 187 484 Poistot ja arvon alentumiset Ravitsemuspalvelut 103 743 143 727 103 743 103 743 Puhtaanapitopalvelut 9 395 0 0 Yhteensä 103 743 153 122 103 743 103 743 Netto € 175 439 176 376 739 436 1 083 741 *Suoritteen mittana on yksi ateriasuorite, joka sisältää osuudet valmistuksesta, jakelusta, tarjoilusta ja jälkitöistä. Tavanomainen lounas saa arvon yksi (1) ateriasuorite, aamupala, välipala ja iltapala 0,5. Erikoisruokavalion lounas saa arvon 1,5, aamupala, välipala ja iltapala 0,75 Maankäyttöpalvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2017 Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelun tavoitteena vuonna 2017 on: Meriniityn ja muiden olemassa olevien yritysalueiden kehittäminen sekä uusien alueiden avaamismahdollisuuksien tutkiminen, keskustojen vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden lisääminen, maaseutualueiden elinvoimaisuuden ylläpitäminen ja kaupungin aseman vahvistaminen osana pohjoista kasvuvyöhykettä. Vuoden 2017 aikana täydennetään ja päivitetään Salon yleiskaavallista ohjelmaa ja tuotetaan tarpeen mukaan sitä toteuttavia osayleiskaavoja. Ranta-alueilla käynnistetään selvitystyö loma/pysyvän asumisen laajuudesta ja kaavallisesta tonttireservistä. Asemakaavoja ja asemakaavamuutoksia laaditaan kysyntään vastaten ja tonttitarjontaa monipuolistaen. Vuoden aikana jatketaan vanhentumassa olevien asemakaavojen uudistamista. Salon keskustan katutiloja kehitetään kävelyä ja pyöräilyä suosiviksi ja nykyistä viihtyisämmiksi, kun läpikulkuliikenne siirtyy vuoden 2017 alusta uudelle itäiselle ohikulkutielle. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan maankäyttöä ja kaavoitusta koskevilta osin. Maaseutualueiden asumista ja palvelujen sekä elinkeinotoimintojen kehittymistä edistetään MRL:n mahdollistamien lupamenettelyjen ja tarvittaessa kaavoituksen keinoin. 122 Salon asemaa eteläisen Suomen aluerakenteessa ja erityisesti Turun ja pääkaupunkiseudun välisellä kasvuvyöhykkeellä pyritään parantamaan erityisesti nopeiden liikenneyhteyksien avulla ja pendelöintiä helpottaen. Hulevesien suunnittelu kytketään osaksi jokaista kaavahanketta hulevesiohjelmaa noudattaen ja siinä laajuudessa, kuin kulloinkin on tarkoituksenmukaista. Kaupunkisuunnittelun riskit kohdistuvat lähivuosina henkilöresurssien riittävyyteen ja erityisesti henkilöstön eläköitymiseen. Tiimityöskentelyä jäntevöitetään ja kaavoitusprosessin ketteryyttä lisätään. Yhteistyötä tiivistetään muiden hallintokuntien kanssa mm. palveluverkkojen ja liikenteen suunnittelun osalta. Salon liikennejärjestelmätyö etenee joukkoliikenteen peruspalvelutason määrittelemisellä. Vuoden aikana tulee kilpailutettavaksi sekä osto- että palveluliikenne ja niihin liittyvä tilauspalvelu. Hankintojen valmistelussa hyödynnetään vuonna 2016 toteutettujen kokeilujen ja alkuvuodesta 2017 valmistuvan valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tuloksia. Hankintojen valmisteluun ja järjestelmän kehittämiseen pyritään saamaan ulkopuolista hankerahoitusta ja valtionavustusta. Liikennepalveluyksikön osalta riskit kohdistuvat henkilöresurssien riittävyyteen. Kiinteistö- ja mittauspalvelut Hoidetaan kunnan lakisääteisten kiinteistöinsinöörin ja kiinteistörekisterinpitäjän tehtävät. Tavallisimpina tehtävinä ovat kiinteistönmuodostukset, joilla luodaan edellytykset mm. tonttien rakennus- ja kiinnityskelpoisuudelle. Tehtäviin kuuluvat myös yksityistie- ja osoiteasiat sekä kaupanvahvistajan tehtävät. Vastataan kaupungin paikkatietojärjestelmästä tuottamalla kartta- ja rekisteripalveluja, internet karttapalvelua, geodeettisia laskentapalveluja ja sisäistä paikkatietokoulutusta. Hallinnoidaan kaupungin maaomaisuutta valmistelemalla maanhankintaan ja luovutukseen sekä tonttien ja muiden maa alueiden varauksiin ja vuokrauksiin liittyviä asioita mukaan lukien tonttimarkkinointi. Tehtäviin kuuluvat myös mm. talous- ja virkistysmetsien hoito ja puun myynti. Tuotetaan mm. karttojen ylläpidon, rakennusvalvonnan, kunnallistekniikan ja kiinteistönmuodostuksen edellyttämiä maastomittauksia. Palvelut muodostuvat lakisääteisistä tehtävistä, kaupungin maaomaisuuden moninaiskäyttömahdollisuuksista ja muista kaupungin sekä yleisen rakentamisen ja vakuusjärjestelmän toimintaedellytysten vaatimista tehtävistä. Haasteena on tuottaa nämä palvelut kustannustehokkaasti prosesseja koko ajan kriittisesti tarkastellen ja kehittäen. Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen Tavoitteena on pitää kaupungin kunnossapidonvastuulla olevat kadut ja tiet lain vaatimassa kunnossa sekä sopeuttaa nykyiset toimintamallit uuden organisaation mukaisiksi. Suurimpana riskinä on normaalia kovemmat sääolosuhteet. Talousarvio on laadittu normaalien sääolosuhteiden mukaisesti. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Kaupunkisuunnittelu Taloutta tehostetaan kaupunkisuunnittelussa lisäämällä yhteistyötä resurssien käytössä yli sektorirajojen, tehostamalla tiimityöskentelyä ja tekemällä vain välttämättömät hankinnat. Toimintamenoista pääosa on henkilöstömenoja, joiden määrä säilynee vuoden aikana nykytasolla. Henkilöstömenoja vähentää resurssien yhteiskäyttö muiden palvelualueen yksiköiden kanssa mm. paikkatietopalvelujen osalta. Ulkopuolisiin palveluihin tarvittava rahoitus riippuu pitkälti eri kaavahankkeiden valmistelun edellyttämistä erityisselvityksistä. Niiden tarkka määrä selviää vasta kaavaprosessien aikana. Konsulttimäärärahoja tarvitaan erityisesti keskustan liikennetarkastelussa sekä asemanseudun kaavallisten ratkaisujen kehittämisessä sekä ulkoisten liikenneyhteyksien parantamisessa. Muut kuluerät ovat varsin pieniä ja pysyvät aiemmalla tasolla. 123 Osallistutaan taajamia koskevan vaihemaakuntakaavan laadintaan ja viimeistelyyn pitämällä huolta siitä, että Salon erityistarpeet ja sen panos koko maakunnan kehitykseen otetaan huomioon. Valmistaudutaan Meriniityn, Salorankatuun rajoittuvien kortteleiden, asemanseudun, Halikonrinteen, Riikin ja Metsäjaanun työpaikka-alueiden kehittämiseen elinkeinotoimintojen pitkän aikavälin tarpeiden mukaisesti. Yleiskaavoituksen painopisteinä tulevat olemaan yleiskaavallisen ohjelmatyön jatkaminen, Teijo-Mathildedalin alueen osayleiskaavan käynnistäminen ja Hajalan osayleiskaavan loppuunsaattaminen. Rantaosayleiskaavojen uudistamistarve selvitetään. Asemakaavoituksessa keskitytään asuntopainotteisten asemakaavojen laadintaan mm. Tavolassa ja Muurlassa. Näiden lisäksi jatketaan vanhentumassa olevien asemakaavojen uudistamista. Hanketoiminta painottuu vuoden aikana Interreg Baltic Region –yhteistyöhön ruotsalaisten ja virolaisten kaupunkien kanssa aiheena pohjoisen kasvuvyöhykkeen nopeiden liikenneyhteyksien kehittäminen. Yhteistyötä jatketaan valtakunnallisen MAL-verkoston puitteissa. Liikennepalveluyksikön työn painopiste on liikennejärjestelmän kehittämistyössä, kilpailutusten järjestämisessä sekä yksikön vastuulla olevien palvelujen ylläpitämisessä. Vuoden aikana keskitytään kaikkien kuntalaisten käytössä olevan joukkoliikenteen palvelutarjonnan parantamiseen. Kiinteistö- ja mittauspalvelut Resurssit pyritään priorisoimaan siten, ettei palvelutaso laske merkittävästi kokonaisuuden kannalta kriittisimmissä toiminnoissa. Maanvuokra-, palvelujen myynti- ja puunmyyntitulojen hankkimiseen kiinnitetään koko ajan huomiota. Henkilökunnan määrän vähentymisen myötä osaston suurimman kuluerän muodostamat henkilöstömenot on saatu pienenemään, kuten muutkin toimintakulut. Muut kulut koostuvat mm. tila- ja leasingvuokrista sekä ohjelmistojen käyttöoikeusmaksuista sekä yksityistieavustuksista. Palvelujen ostot käsittävät lähinnä tulojen hankkimisesta koituvia menoja. Tuloista maanvuokratuotot muodostavat merkittävimmän osan, mutta myös puunmyyntituloja on saatu väliaikaisesti kasvatettua merkittävissä määrin. Maanhankintaan on budjetoitu määrärahaa, vaikka suunnittelukaudella ei ole tarkoitus käyttää sitä uusien tonttialueiden raakamaan hankintaan ja on todennäköistä, ettei varattua määrärahaa ole tarvetta käyttää muutenkaan merkittävissä määrin. Voi kuitenkin tulla tilanteita, että on perusteltua tehdä aiempia maanomistuksia täydentäviä maakauppoja nopealla aikataululla, jotka mahdollistavat kaupungin kehityksen edellyttämän johdonmukaisen maankäytön suunnittelun ja toteutuksen. Maanhankintaan varattua määrärahaa tarvitaan myös, kun kaupunki on mm. velvollinen maksamaan maanlunastuskorvauksia tai hankkimaan omistukseensa asemakaavan mukaisia yleisiä alueita. Vuoden 2017 toimintakuluiksi on hallintokunnan esityksenä budjetoitu noin 1,6 milj. euroa ja toimintatuotoiksi noin 4,0 milj. euroa. Palvelualueen toimintakate on noin 2,4 milj. euroa positiivinen. Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen Palvelualue vastaa koko kaupungin katuinfran ja puistoalueiden kunnossapidosta, saneerauksista, uusien katujen ja alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta. Puolet kaupungin katuvaloista on saneerattu vuonna 2016 energiatehokkaisiin led-valaisimiin. Tältä osin säästöä on saatu 240 000 euroa eli 40 %. Tulevalla kaudella luodaan loppujen valaisimien ja katuvalo-ohjauksen saneerausohjelma. Tavoitteena on vähintään puolittaa sähkölasku. 124 Kaupunkisuunnittelulautakunnan tuloslaskelma 53 Kaupunkisuunn.ltk Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TP2015 7 914 664 3 874 075 82 718 330 411 3 627 460 -11 616 -3 867 -2 809 -1 058 -6 170 -1 012 -337 -227 TA2016 9 188 160 4 638 056 125 186 438 301 3 986 616 233 921 694 227 235 851 415 810 -12 794 -3 796 -2 730 -1 066 -7 497 -981 -300 -219 852 569 366 203 350 566 000 367 HKE 8 237 953 4 226 560 82 743 300 000 3 628 650 -12 133 -3 744 -2 695 -1 048 -7 061 -772 -343 -211 480 418 876 541 857 166 869 171 TA 2017 8 237 953 4 226 560 82 743 300 000 3 628 650 -11 988 -3 599 -2 629 -970 -7 061 -772 -343 -211 TA% -10,3 -8,9 -33,9 -31,6 -9,0 358 295 172 124 857 166 869 171 -6,3 -5,2 -3,7 -9,0 -5,8 -21,3 14,6 -3,7 Toimintakate -3 701 569 -3 606 693 -3 895 527 -3 750 405 4,0 Poistot ja arvon alentumiset -3 738 378 -3 652 400 -3 738 378 -3 738 378 2,4 Tilikauden tulos -7 439 947 -7 259 093 -7 633 906 -7 488 783 3,2 Maankäyttöpalvelujen hallinnon toimintatiedot Toiminta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kokoukset ja seminaarit Käsitellyt asiat Kulut € €/asiat €/kokous Hallinto Vakituinen henkilöstö Kulut € Tuotot € Maankäyttöpalvelujen hallinto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 11 234 38 140 163 3 467 11 209 28 544 136,57 2 595 11 212 35 256 166,3 3 205 11 212 35 256 166,3 3 205 0,5 61 572 0,5 52 926 0,5 63 195 0,5 62 394 0 99 712 -99 712 0 81 470 -81 470 0 98 451 -98 451 0 97 650 -97 650 Kiinteistö ja mittauspalvelujen toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Myönnetyt toimintatuet Yksityistiekulut € josta avustuksia Avustettavia teitä km €/km Tielautakunnan toimituksia/v Tuotot Tonttipalvelut Maa- ja vesialueet Kulut € Kaupungin pinta-ala (km2) €/ km2 Tonttien varaus (kpl/v) Luovutusilmoitukset (kpl/v) Vakinaista henkilöstöä Tonttivuokratuotot € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 42 750 0,5 96 844 97 859 96 845 81 390 330 742 318 546 960 345 5 2 755 311 083 317 627 950 327 6 150 337 228 325 000 950 355 5 500 337 228 325 000 950 355 5 500 357 484 2 100 170 30 850 4,3 3 587 478 396 410 2 100 189 25 808 4,5 3 826 776 352 807 2 100 168 25 800 3,5 3 589 731 346 070 2 100 165 25 800 3,5 3 589 731 125 Toiminta Talousmetsät Metsää (ha) Kulut € Vakinaista henkilöstöä Kuluista 55 % kohdistuu talousmetsiin ja 45 % muihin ammattitaitoa vaativiin tehtäviin Kulut €/ha Tuotot €/ha Tuotot € Kiinteistönmuodostuspalvelu Kulut € Toimitusmääräykset kpl Kaupanvahvistuksia kpl Osoitteenmuutospäätöksiä kpl Palvelutapahtumien määrä /vuosi €/toimenpide Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Mittauspalvelut Kulut € Mittaustapahtumien lukumäärä kpl/v €/kaupungin km2 Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Paikkatietopalvelut Kulut € Koulutus- ja opastustapahtumien määrä kpl Ylläpidettävää opaskarttaa km² €/kaupungin km2 Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Kiinteistö- ja mittauspalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 2 380 168 923 2,2 2 380 189 601 2,5 2 380 160 923 2,5 2 380 157 557 2,5 39,04 114 270 856 43,82 152 362 501 37,19 137 325 000 36,41 137 325 000 187 008 50 25 40 3 000 60,03 4 38 637 226 767 13 42 26 3 000 73,6 4 32 844 189 614 20 20 30 3 000 61,76 4 39 698 185 428 20 20 30 3 000 60,4 4 39 698 394 413 700 188 6 24 057 402 458 750 192 6 18 300 399 131 750 190 6 24 060 379 136 750 181 6 24 060 178 258 600 2 100 84,88 2 8 340 162 719 1 200 2 100 77,49 2 3 789 176 696 700 2 100 84,14 2 9 022 173 887 700 2 100 82,8 2 9 022 3 932 123 1 659 578 2 272 545 4 244 360 1 689 038 2 555 322 3 988 011 1 616 399 2 371 612 3 988 011 1 579 306 2 408 705 Yleisten alueiden ylläpidon ja kehittämisen palvelujen toimintatiedot Toiminta Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Kunnallistekniikan suunnittelu Kulut € Vakinaista henkilöstöä €/asukas Tuotot € Kunnallistekniikan rakentaminen kp (5212) Kulut € Vakinaista henkilöstöä Kunnallisteknisen rakentamisen investoinnit, € Kulut €/ investointi € Liikenneväylien kunnossapito Kunnossapidetyt tiet, m2 Kulut € Vakinaista henkilöstöä €/kunnossapito m2 (brutto) Tuotot € Ajoneuvojen siirtäminen ja hävittäminen Siirretyt ajoneuvot Kulut € €/ajoneuvo Tuotot € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 295 425 311 418 295 423 248 204 311 513 5 5,77 33 169 324 028 5 5,92 55 821 413 132 5 7,55 33 169 401 105 5 7,33 33 169 226 142 293 380 0 2 245 506 0,13 37 0 5 284 000 0 37 0 4 424 000 0 2 091 600 1 881 364 11 0,9 84 946 2 061 500 1 906 593 12 0,92 58 330 2 062 000 1 992 742 12 0,97 84 589 2 062 000 1 945 558 12 0,94 84 589 120 3 728 31 930 33 6 030 183 450 60 3 727 62 930 60 3 727 62 930 126 Toiminta Katuvalaistuksen ylläpito Valaisinyksiköt Kulut € €/valaisinyksikkö Tuotot € Vanhojen kaatopaikkojen ja maankaatopaikkojen hoito ja tarkkailuohjelman toteutus Vanhat kaatopaikat ja maankaatopaikat Kulut € €/kaatopaikka Tuotot € Venepaikat kpl Kulut € €/venepaikka Tuotot € Puistot Ylläpito, ha Kulut € €/ ha Puistometsät ha Puistot ha Maisemapellot ha Leikkipaikat kpl Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Matonpesupaikat Matonpesupaikat, kpl Kulut € €/matonpesupaikka Tuotot € Muut yleiset alueet Ha Kulut € €/ha Tuotot € Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 11 500 784 581 68,22 6 512 11 500 848 985 73,82 0 11 500 548 236 47,67 6 512 11 500 548 236 47,67 6 512 5 76 404 15 281 1 228 5 68 405 13 681 3 708 5 76 404 15 281 1 228 5 75 593 15 119 1 228 165 23 258 141 15 036 170 10 433 61,37 15 250 170 23 258 136,81 15 036 170 23 256 136,8 15 036 825 1 386 860 1 681 661 164 2 86 14 51 855 838 1 379 727 1 646 661 160 7 91 14 14 436 838 1 401 430 1 672 661 160 7 91 14 1 420 838 1 372 533 1 638 661 160 7 91 14 1 420 13 28 574 2 198 13 22 860 1 758 13 28 576 2 198 13 28 573 2 198 90 22 537 250 4 341 90 6 906 77 90 10 673 119 0 90 10 673 119 0 198 017 4 744 961 -4 546 944 147 995 4 867 347 -4 719 352 142 884 4 498 215 -4 355 331 142 884 4 409 291 -4 266 407 Kaupunkisuunnittelun toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Projektit Projektien määrä Kulut € Henkilöstöä Tuotot € Oma kaupunkisuunnittelu Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € €/asukas Ostopalveluna hankittu suunnittelu Kulut € Tuotot € €/asukas TP 2015 TA2016 +MRM 114 342 1 59 230 1 11 968 18 146 HKE 2017 TA 2017 18 24 698 297 685 355 12,53 634 594 11 53 036 11,77 23 174 12,96 23 174 12,72 46 853 71 817 146 897 146 897 0,87 1,33 2,73 2,73 2 161 831 1 96 305 676 590 10 127 Toiminta Liikennepalvelut: Henkilöliikennepalvelut Tehtyjen matkojen määrä Kulut € Joukkoliikenteen tuki € €/matka netto Koulukuljetukset Kuljetettavia oppilaita Kulut € Tuotot € €/oppilas/v Ateriakuljetukset Kuljetuttavia aterioita Kulut € Tuotot € €/ateria/v Vakinaista henkilöstöä Kaupunkisuunnittelu yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 217 006 793 669 242 616 2,54 222 000 1 135 669 468 000 3,01 230 000 1 153 863 303 393 3,7 230 000 1 151 821 303 393 3,69 1 808 3 088 853 3 089 152 1 708 1 800 3 265 010 3 286 400 1 813,89 1 810 3 099 096 2 980 491 1 712,21 1 810 3 097 317 2 980 491 1 711,22 59 735 391 676 393 527 6,56 4 46 000 888 076 892 064 19,31 3 60 000 822 262 800 000 13,7 4 60 000 820 719 800 000 13,68 4 3 784 525 5 111 983 -1 327 458 4 795 805 6 156 997 -1 361 192 4 107 058 5 920 415 -1 813 357 4 107 058 5 902 109 -1 795 051 Kaupunkikehityspalveluiden tuloslaskelma Kaupunkikehityspalvelut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate TP2015 42 742 559,0 19 332 583,0 82 718,0 622 115,0 22 705 144,0 -42 363 -16 248 -12 464 -3 784 -14 576 -9 735 -337 -1 465 577,0 838,0 142,0 696,0 877,0 420,0 415,0 027,0 TA2016 43 453 468,0 19 771 142,0 125 186,0 480 566,0 23 076 573,0 -43 196 -15 703 -11 988 -3 714 -16 067 -9 615 -300 -1 509 515,0 366,0 474,0 892,0 953,0 669,0 000,0 526,0 HKE 42 655 328,0 19 577 915,0 82 743,0 357 615,0 22 637 055,0 -42 049 -15 792 -12 018 -3 773 -15 427 -9 039 -343 -1 446 513,0 216,0 930,0 285,0 699,0 242,0 869,0 487,0 TA 2017 42 963 274,0 19 577 915,0 82 743,0 357 615,0 22 945 001,0 -41 474 -15 076 -11 539 -3 536 -15 570 -9 039 -343 -1 445 TA% -1,1 -1,0 -33,9 -25,6 -0,6 853,0 117,0 994,0 123,0 438,0 242,0 869,0 187,0 -4,0 -4,0 -3,7 -4,8 -3,1 -6,0 14,6 -4,3 378 983,0 256 953,0 605 815,0 1 488 421,0 479,3 Poistot ja arvon alentumiset -11 876 651,0 -11 378 268,0 -11 863 101,0 -11 853 101,0 4,2 Tilikauden tulos -11 497 668,0 -11 121 315,0 -11 257 286,0 -10 364 680,0 -6,8 Rakennus- ja ympäristövalvonta Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2017 Rakennusvalvonta Tavoitteena on, että valtaosa lupa-hakemuksista saapuu sähköisesti ja sähköisen lupapalvelun kautta tulevien lupa-asiakirjojen sähköinen arkistointi otetaan käyttöön. Tähän tavoitteeseen liittyvänä riskinä rajapintojen ongelmat ja niiden aiheuttamat yllättävät kustannukset. Merkittävin riski palvelualueen toiminnassa on henkilöstöresurssien vähentyminen ja tätä kautta viranomaispalvelujen hidastuminen. 128 Ympäristönsuojelu Valvonnan suunnitelmallisuus lisääntyy kun lakisääteinen valvontaohjelma otetaan käyttöön. Henkilöstöresurssien niukkuudesta johtuva palvelutason aleneminen, toiminnan haavoittuvuus yleisesti sekä ympäristön laadun vaarantuminen ovat nähtävissä oleva riski toiminnalle. Ympäristöterveydenhuolto Suunnitelmallisen valvonnan tarve arvioidaan toimintaan liittyvien riskien perusteella. Lähtökohtana riskien arviointiin ovat toiminnan luonne, laajuus ja valvontahistoria. Merkittävimpänä riskinä yksikön henkilöresursseissa tapahtuvat yllättävät muutokset. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Rakennusvalvonta Aloitetaan selvittämään vuoden 2009 jälkeen saapuneiden paperisten lupa-asiakirjojen digitoimista. Sähköinen rakennuslupa-arkisto -sovelluksen hankintaa varten vuodelle 2016 varattu määräraha jäi käyttämättä sovelluksen keskeneräisyyden vuoksi. Sovellus tulee maksettavaksi vuoden 2017 puolella. Talousarvioon esitetään 50 000 euron määrärahaa palvelujen ostoihin. Tällä rahalla on tarkoitus käynnistää myönnettyjen rakennuslupa-asiakirjojen digitointi. Rakennusvalvonnan vastuulla on rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen oikeellisuus. Kriittisin tieto on rakennusten osoite. Kuntaliitto on lähettänyt kuntiin kirjeen, jonka mukaan Hätäkeskuslaitos tarvitsee toiminnassaan jatkuvasti ajantasaiset kuntien ylläpitämät osoitetiedot. Hätäkeskukset hakevat osoitetietoja kuntien ylläpitämistä rakennus- ja huoneistorekisteristä. Rakennuslupa-asiakirjojen digitointia edeltää niiden seulominen. Tässä yhteydessä tarkistetaan rakennustiedot, niiden koordinaatit ja tiedossa oleva osoite. Digitointi vähentää tulevaisuudessa kaupungin kuluja, koska tarvittavat rakennuslupatiedot on saatavissa sähköisessä muodossa. Tällä hetkellä tietoja haetaan eri kuntakeskuksissa sijaitsevista arkistoista. Rakennuslupien seulonnassa saatavat tiedot vaikuttavat myös kiinteistöverotuksen pohjatietoihin ja tätä kautta myös veron tuottoon. Ympäristönsuojelu Valvontasuunnitelma otetaan käyttöön vuonna 2017. Valvonnan suunnitelmallisuuden tarkoituksena on lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja kunnan ympäristövalvonnan merkitystä. Ylijäämämaiden sijoittamisen suunnitelmallisuuden edistäminen on edelleen tärkeimpiä tavoitteita toimintakaudella. Kaupungin luonnon- ja vesiensuojeluun kohdistuvista avustuksista päättäminen ja niiden hallinnointi siirtyy ympäristönsuojelulle. Tehtävien priorisoinnin tarve on entistä voimakkaampi. Talousarvioon asiantuntijapalveluihin sisällytetään 17.000 euroa kattamaan vesiensuojeluyhteistyö Valonian kanssa. Perusteluna on rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös 8.6.2016 § 77. Lisäksi sisällytetään 5.000 euroa kattamaan vesien- ja luonnonsuojeluun kohdistetut avustukset. Perusteluna on kaupunginhallituksen päätös 30.5.2016 § 199. Samansuuruinen määräraha poistuu kaupunginhallituksen avustusmäärärahoista, joten kyseessä on siirto, joka ei kasvata kaupungin kokonaisbudjettia. Ympäristöterveydenhuolto Suunnitelmallisessa elintarvikevalvonnassa huomioidaan alkutuotanto aiempaa laajemmin. Uuden 15.8.2016 voimaan tulleen tupakkalain tuomien muutosten toimeenpaneminen valvonnassa. Eläinsuojelulain uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 aikana. Uudistetun eläinsuojelulain tuomien muutosten huomioiminen eläinsuojeluvalvonnassa. Ympäristöterveydenhuollon varautumista erityistilanteisiin kehitetään yhteistyössä muiden viranomaisten ja vesilaitoksen kanssa. Ympäristöterveydenhuoltoon ei ole vuodelle 2017 suunnitteilla muutoksia, joilla olisi erityistä vaikutusta toimintamenoihin tai tuloihin. 129 Rakennus- ja ympäristölautakunnan tuloslaskelma 70 Rakennus- ja ympäristöltk Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TP2015 661 339 172 806 472 454 15 533 546 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -2 188 -1 852 -1 401 -450 -219 -21 -3 -91 Toimintakate -1 527 090 TA2016 597 326 163 497 433 148 400 281 429 230 717 513 126 993 876 204 -2 130 -1 749 -1 344 -405 -233 -19 -5 -122 103 814 367 448 368 142 200 579 -1 532 777 HKE 637 822 165 049 472 773 0 0 -2 161 -1 758 -1 339 -418 -283 -17 -10 -92 TA 2017 637 822 165 049 472 773 0 0 837 110 172 938 099 686 000 942 -2 106 -1 702 -1 306 -396 -283 -17 -10 -92 -1 524 015 TA% 6,8 0,9 9,1 -100,0 -100,0 056 329 321 008 099 686 000 942 -1,1 -2,7 -2,8 -2,3 21,3 -7,6 92,3 -24,2 -1 468 234 -4,2 Rakennus- ja ympäristövalvonnan toimintatiedot Toiminta Rakennus- ja ympäristölautakunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut € €/asia €/kokous Osaston hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Lakipalvelut; tekninen sektori Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Rakennusvalvonta Rakentamiseen liittyvät luvat, kpl Kulut € €/käsitelty lupa Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Ympäristönsuojelu Tarkastukset, luvat, lausunnot ja ilmoitukset Kulut € €/suorite Vakinaista henkilöstöä €/asukas Tuotot € Ympäristöterveydenhuolto Terveysvalvonnan tarkastukset ja luvat Kulut € €/tarkastus ja lupa Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Eläinlääkinnän tarkastukset ja käynnit Kulut € €/tarkastus ja käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 11 169 34 640 205 3 149 11 185 28 110 152 2 555 11 180 32 828 182 2 984 11 180 32 828 182 2 984 116 180 1 47 754 0,5 47 711 0,5 0 46 663 0,5 0 93 985 92 410 93 986 79 022 84 546 1 48 473 0,5 48 131 0,5 47 082 0,5 697 634 052 910 9 359 008 784 703 348 897 10 323 784 750 675 891 901 9 346 390 750 654 635 873 9 346 390 522 606 610 610 478 755 917 7 8,87 129 216 475 636 785 7 8,7 110 400 513 900 842 7 9,39 126 383 503 500 825 7 9,2 126 383 635 387 278 610 6 70 876 3 927 431 490 110 5 102 239 550 395 243 719 7 69 842 3 000 412 498 137,5 4 93 300 650 419 370 645 6,5 70 877 4 000 403 542 100,89 4,5 94 172 650 411 349 633 6,5 70 877 4 000 389 535 97,38 4,5 94 172 130 Toiminta Löytöeläimet Kulut € €/löytöeläin Lupa- ja valvontaosasto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2015 124 21 488 173 TA2016 +MRM 180 19 040 106 HKE 2017 150 20 464 136 661 339 2 188 429 -1 527 090 597 326 2 130 102 -1 532 776 637 822 2 161 837 -1 524 015 TA 2017 150 20 464 136 637 822 2 106 056 -1 468 234 Liikelaitos Salon Vesi Liikelaitos Salon veden toimintastrategia 2017 - 2020: Liikelaitos Salon Vesi toimittaa asiakkailleen hyvälaatuista puhdasta vettä ja huolehtii jäteja sadevesien viemäröinnistä sekä jätevesien puhdistamisesta toiminta-alueellaan siten, että vesistöt ja muu ympäristö säilyvät mahdollisimman puhtaina. Liikelaitos hoitaa taloutensa kaupunginvaltuuston antamien talousarviotavoitteiden mukaisesti. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2017 Kilpailukykyiset taksat muihin vesihuoltolaitoksiin nähden huomioiden taloudelliset tavoitteet. • Liikelaitoksen talouden pitäminen erinomaisessa kunnossa. • Varmistetaan kaupungin vesihuoltoa toteuttamalla vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaiset hankkeet aikataulun mukaisesti. • Varmistetaan, että viemärilaitoksen toiminta on lakien ja laitosten ympäristölupien edellyttämällä tasolla. Kiinnitetään erityistä huomiota hulevesien eriyttämiseen jätevesiviemäristä. • Yhdistetään mahdollisuuksien mukaan alueen vesihuoltoverkostot. • Varmistetaan kuluttajille puhtaan veden korkea laatu saneeraamalla vesihuoltoa koko toiminta-alueella. • Verkostotiedot siirretään sähköiseen muotoon mahdollisimman nopeasti. Vesihuoltoverkostojen paikkatiedot tallennetaan kaikkien käytössä olevaan tietokantaan. • Liikelaitos Salon Veden on valmisteltava päätös vesihuollon toiminta-alueen määrittämisestä. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut Vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui ajanjaksolle 2011–2030. Suunnitelma ohjaa kaupunkialueen vesihuollon kehitystä sekä liikelaitoksen toiminta-alueella että haja-asutusalueella. Puhtaan veden osalta tärkeä tehtävä on huolehtia jatkuvasti siitä, että koko toiminta-alueella tarjotaan asiakkaille laadukasta ja vaatimukset täyttävää puhdasta vettä. Edellisestä seuraa, että vesijohtoverkostoa ja vesihuollon valvontajärjestelmää päivitetään jatkuvasti Salon veden toiminta-alueella. Viemärilaitoksen osalta saneerataan viemäriverkostoa erillisviemäröinnin lisäämiseksi ja vuotovesien vähentämiseksi sekä päivitetään viemärilaitostekniikkaa. Toimintamenot, vesihuolto: Vesilaitoksen osalta merkittävimmät toimintamenot ovat henkilöstökulut ja verkoston sekä tekniikan yllä- ja kunnossapitokulut. Verkoston kunto on suurin menoihin vaikuttava tekijä, josta voi seurata arvaamattomiakin kustannuksia. Verkostoa ei ehditä kunnostamaan niin nopeasti kuin se vaatisi. Toimintatulot, vesihuolto: Vesihuollon taksaan kuuluvat käyttömaksu, perusmaksu ja liittymismaksu. Käyttömaksun suuruus on puhtaan veden osalta 1,32 €/m3 (alv 0 %) ja jätevesimaksu 2,30 €/m3 (alv 0 %). Liittymismaksu määräytyy kiinteistön kerrosalan mukaan. Tilaustyöt laskutetaan aiheutuneitten todellisten kustannusten mukaan tilaajalta. 131 Liikelaitos Salon Veden tuloslaskelma 80 Vesihuoltolaitoksen johtokunta Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvon alentumiset Tilikauden tulos Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron muutos Tilikauden voitto/tappio TP2015 8 651 750 8 615 887 21 909 13 953 -3 541 -1 303 -1 000 -302 -1 060 -1 024 873 920 941 979 201 932 -96 -152 724 TA2016 8 674 265 8 660 055 1 000 13 210 -3 489 -1 299 -938 -360 -1 028 -1 007 281 638 647 991 427 677 0 -153 539 HKE 8 742 620 8 729 762 0 12 858 -3 432 -1 293 -951 -341 -1 005 -989 762 123 471 652 818 657 0 -144 164 TA 2017 8 742 620 8 729 762 0 12 858 -3 394 -1 255 -931 -324 -1 005 -989 TA% 0,8 0,8 -100,0 -2,7 974 335 327 008 818 657 0 -144 164 -2,7 -3,4 -0,8 -10,2 -2,2 -1,8 0,0 -6,1 5 109 877 5 184 984 5 309 858 5 347 646 3,1 -1 562 464 341 -1 562 805 -1 562 805 0 -1 562 805 -1 562 464 341 -1 562 805 -1 562 464 341 -1 562 805 0,0 0,0 0,0 3 547 414 3 622 179 3 747 394 3 785 182 4,5 -2 476 305 -2 400 936 -2 457 288 -2 457 288 2,3 1 071 108 1 221 243 1 290 106 1 327 894 8,7 72 852 72 852 -72 800 -72 800 72 852 72 852 72 852 72 852 -200,1 -200,1 1 143 961 1 148 443 1 362 958 1 400 746 22,0 Vesihuollon toimintatiedot Toiminta Vesilaitoksen johtokunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut € €/asia €/kokous Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut yhteensä € Vedenjakelu Veden myynti, m3 Kulut sis. johtokunta ja hallinto € €/m3 Vesijohtoa, km Vuotovesi, % Vakinaista henkilöstöä Kulutusmaksu, € Perusmaksu, € Liittymismaksu, € Muut toimintatuotot € Tuotot yhteensä € Jäteveden puhdistus ja viemäröinti Jäteveden käsittely, laskutettavat m3 Jäteveden käsittely (sis. sadevedet ), m3 TP 2015 TA2016 +MRM HKE 2017 TA 2017 7 58 5 965 103 852 10 102 8 451 83 845 8 70 7 210 83 845 8 70 7 210 83 845 5 6 4 4 111 139 143 799 111 139 98 380 2 554 103 1 516 434 0,59 1 446 17 8 3 271 781 578 091 65 645 77 074 3 992 591 2 550 000 1 468 529 0,58 1 450 18 8 3 199 498 523 874 55 000 80 894 3 859 266 2 564 800 1 484 893 0,58 1 451 17 8 3 379 933 578 418 69 820 60 292 4 088 463 2 564 800 1 464 785 0,57 1 451 17 8 3 379 933 578 418 69 820 60 292 4 088 463 2 101 792 4 634 167 2 068 000 4 178 000 2 111 790 4 634 200 2 111 790 4 634 200 132 Toiminta Kulut € sis. johtokunta ja hallinto € €/m3 Viemäriä, km Sadevesiviemäriä, km Puhdistamot, kpl Pumppaamot, kpl Vuotovesi, % Jätevesitaksa, €/m3, alv 0 % Vakinaista henkilöstöä Kulutusmaksu, € Liittymismaksu, € Muut toimintatuotot € Tuotot yhteensä € Vesihuolto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Poistot, € Korvaus peruspääomasta, € ja % TP 2015 2 025 439 0,96 528 189 6 157 54 2,05-2,30 9 4 538 697 44 275 76 187 4 659 159 TA2016 +MRM 2 020 752 0,98 525 190 6 157 51 2,3 10 4 717 085 40 000 57 914 4 814 999 HKE 2017 1 947 869 0,92 526 191 4 159 51 2,3 9 4 531 432 59 820 62 905 4 654 157 TA 2017 1 930 189 0,91 526 191 4 159 51 2,3 9 4 531 432 59 820 62 905 4 654 157 8 651 750 3 541 873 5 109 877 2 476 305 1 562 805 6,24 % 8 674 265 3 489 281 5 184 984 2 400 936 1 758 156 4,00 % 8 742 620 3 432 762 5 309 858 2 457 288 8 742 620 3 394 974 5 347 646 2 457 288 4,00 % 4,00 % Salon kaupungin tuloslaskelma 112 Salo Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 92 42 17 5 26 TP2015 417 290 440 092 962 204 842 996 171 997 -372 -161 -124 -37 -152 -17 -19 -21 Toimintakate -279 900 380 -277 987 775 194 485 667 103 234 887 -1 038 261 457 196 1 931 502 -1 849 228 -1 577 732 Vuosikate Poistot ja arvon alentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron muutos Tilikauden voitto/tappio 670 393 221 173 347 369 105 456 -371 -159 -122 -36 -152 -17 -20 -21 TA2016 088 581 182 425 821 602 710 646 373 908 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 317 643 147 496 087 625 800 161 93 43 17 5 26 076 339 504 835 104 716 492 422 356 811 072 739 606 415 712 812 92 44 18 4 25 961 201 338 847 573 HKE 833 394 812 860 767 -383 -169 -130 -39 -156 -17 -18 -21 500 746 151 594 871 401 299 181 436 182 906 275 651 656 411 536 TA 2017 93 001 804 44 201 394 18 338 812 4 532 885 25 928 713 -376 -161 -124 -37 -157 -17 -18 -21 416 866 730 135 009 371 299 869 TA% -0,1 2,4 2,9 -20,6 -1,7 007 677 992 684 056 657 411 206 1,4 1,6 1,8 0,8 3,2 -1,9 -10,7 2,1 -290 538 603 -283 414 203 2,0 181 200 000 108 000 000 -2 640 000 401 000 1 827 805 -3 300 000 -1 568 805 182 500 000 104 000 000 -1 627 659 441 000 1 756 646 -2 250 000 -1 575 305 186 850 000 105 000 000 -1 627 659 441 000 1 756 646 -2 250 000 -1 575 305 3,1 -2,8 -38,3 10,0 -3,9 -31,8 0,4 16 781 912 8 572 225 -5 666 262 6 808 138 -20,6 -15 319 250 6 049 863 6 049 863 -14 868 549 0 0 -15 268 282 0 0 -15 258 282 0 0 2,6 0,0 0,0 7 512 525 -6 296 324 -20 934 544 -8 450 144 34,2 534 598 534 598 676 015 676 015 534 598 534 598 534 598 534 598 -20,9 -20,9 8 047 123 -5 620 309 -20 399 946 -7 915 546 40,8 133 Tuloslaskelma perusteluineen ja verorahoitus Tuloslaskelma 2017 TP 2015 € 92 417 289 42 440 092 17 962 204 5 842 996 26 171 997 -9,0 % -18,8 % -2,1 % 18,5 % -2,3 % TA 2016 € 93 088 581 43 196 425 17 821 602 5 710 646 26 359 908 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -372 317 671 -161 643 394 -124 147 221 -37 496 173 -152 087 347 -17 625 369 -19 800 105 -21 161 456 0,0 % 1,5 % 1,0 % 3,2 % 4,6 % -37,0 % 11,2 % -3,9 % Toimintakate -279 900 382 3,3 % Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot M-% 0,7 % 1,8 % -0,8 % -2,3 % 0,7 % HKE 2017 € 92 961 833 44 201 394 18 338 812 4 847 860 25 573 767 -0,1 % 2,3 % 2,9 % -15,1 % -3,0 % TA 2017 € 93 001 804 44 201 394 18 338 812 4 532 885 25 928 713 -370 867 606 -159 335 915 -122 504 072 -36 831 843 -151 959 606 -17 712 665 -20 492 712 -21 366 708 -0,4 % -1,4 % -1,3 % -1,8 % -0,1 % 0,5 % 3,5 % 1,0 % -383 500 435 -169 746 181 -130 151 906 -39 594 275 -156 871 651 -17 401 656 -18 299 411 -21 181 536 3,4 % 6,5 % 6,2 % 7,5 % 3,2 % -1,8 % -10,7 % -0,9 % -277 779 025 -0,8 % -290 538 602 4,6 % Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 194 485 667 103 234 887 -1 038 262 457 196 1 931 502 -1 849 228 -1 577 732 7,4 13,4 -32,1 223,7 -41,0 -13,3 -43,9 % % % % % % % 181 200 000 108 000 000 -2 640 000 401 000 1 827 805 -3 300 000 -1 568 805 Vuosikate 16 781 910 -5940,7 % Poistot ja arvon alentumiset Satunnaiset erät -15 319 250 6 049 863 Tilikauden tulos Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä M-% -6,8 4,6 154,3 -12,3 -5,4 78,5 -0,6 M-% -0,1 % 2,3 % 2,9 % -20,6 % -1,6 % SV2018 1 000 € 94 000 44 500 18 000 6 000 25 500 -376 416 006 -161 866 676 -124 730 992 -37 135 684 -157 009 056 -17 371 657 -18 299 411 -21 869 206 1,5 % 1,6 % 1,8 % 0,8 % 3,3 % -1,9 % -10,7 % 2,4 % -365 500 -157 000 -121 000 -36 000 -152 500 -16 000 -20 000 -20 000 -1,4 % -1,5 % -1,2 % -2,3 % 0,4 % -9,7 % -2,4 % -6,4 % -175 000 -81 000 -65 000 -16 000 -38 000 -16 000 -20 000 -20 000 -52,1 % -48,4 % -46,3 % -55,6 % -75,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % -175 000 -81 000 -65 000 -16 000 -38 000 -16 000 -20 000 -20 000 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % -283 414 202 2,0 % -271 500 -2,3 % -104 000 -61,7 % -104 000 0,0 % % % % % % % % 182 500 000 104 000 000 -1 627 659 441 000 1 756 646 -2 250 000 -1 575 305 0,7 -3,7 -38,3 10,0 -3,9 -31,8 0,4 % % % % % % % 186 850 000 105 000 000 -1 627 659 441 000 1 756 646 -2 250 000 -1 575 305 8 780 975 -47,7 % -5 666 261 -164,5 % -3,1 % -14 868 548 0 -2,9 % -15 268 282 0 7 512 523 -146,7 % -6 087 573 -181,0 % 534 598 -100,0 % 676 015 8 047 121 -152,7 % -5 411 558 M-% 3,1 -2,8 -38,3 10,0 -3,9 -31,8 0,4 % % % % % % % 180 200 109 000 -3 608 400 1 800 -4 300 -1 508 6 808 139 -22,5 % 2,7 % -15 258 282 0 -20 934 543 243,9 % 26,5 % 534 598 -167,2 % -20 399 945 1,0 % 3,0 % 1,0 % 5,1 % -3,3 % SV2019 1 000 € 71 000 38 000 2 000 5 000 26 000 -24,5 % -14,6 % -88,9 % -16,7 % 2,0 % SV2020 1 000 € 71 000 38 000 2 000 5 000 26 000 M-% -0,6 0,9 36,7 -0,2 -1,5 30,3 -3,9 % % % % % % % 85 500 30 000 -1 600 400 1 800 -2 300 -1 500 14 092 60,5 % 2,6 % -14 500 -8 450 143 38,8 % -20,9 % 534 598 277,0 % -7 915 545 M-% -52,6 -72,5 -55,7 0,0 0,0 -46,5 -0,5 M-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % % % % % % % % 85 500 30 000 -1 600 400 1 800 -2 300 -1 500 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % % % % % % % 9 900 -29,7 % 9 900 0,0 % -2,5 % -14 000 -3,4 % -14 000 0,0 % -408 -93,3 % -4 100 904,9 % -4 100 0,0 % -20,9 % 680 0,6 % 680 0,0 % 680 0,0 % 46,3 % -408 -92,5 % -4 100 904,9 % -4 100 0,0 % 134 Salon kaupungin tuloslaskelma 2017 Perustelut Toimintatuotot Myyntituotot Käyttötalousosan myyntituotot Maksutuotot Käyttötalousosan maksutuotot Tuet ja avustukset Sis. mm. työllistämiskorvaukset Muut tuotot Tonttien ja rakennusten vuokrat Käyttötalousosan muut tulot Käyttötalouden toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Palkat ja palkkiot Palkat, kokous- ym. palkkiot, luontaisedut Henkilöstösivukulut Sosiaaliturvamaksut ja muut työnantajan sivukulut Eläkevakuutusmaksut ja eläkkeet Palvelujen ostot Sis. mm. kuntayhtymien maksuosuudet Aineet, tarvikkeet ja tavarat Tarvike- yms. ostot käyttötaloudessa Avustukset Sosiaaliset ja vapaaehtoiset avustukset Muut toimintakulut Sisäiset ja ulkoiset vuokrat Muut käyttötalouden kulut Käyttötalouden toimintamenot yhteensä 44 201 394 18 338 812 4 532 885 25 928 713 + 93 001 804 -124 730 992 -37 135 684 -157 009 056 -17 371 657 -18 299 411 -21 869 206 -376 416 006 Toimintakate Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla -283 414 202 Verotulot Verotulot on jaettu seuraavasti: Kunnan tulovero 164.500.000 € yhteisövero 8.000.000 € ja kiinteistövero 14.500.000 €. Kunnan tulovero on arvioitu 20,75 %:n pohjalta. Kiinteistöveron tuotto on laskettu seuraavasti: Vakituinen asunto 0,55 %, jossa ei ole muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Uudet raja-arvot ovat 0,41-0,90 %. Yleinen kiinteistöveroprosentti korotetaan 0,90 %:sta 0,95 %:iin, koska alarajaa on nostettu 0,93 %:iin. Ylärajaksi on määritelty 1,80 %. Lisätuotto on n. 340.000 euroa. Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti voi olla korkeintaan 1,0 % suurempi kuin vakituisen asuinrakennuksen. Aikaisemmin raja oli 0,6 prosenttia. Veroprosenttia esitetään nostettavaksi 1,15 %:sta 1,30 %:iin. Lisätuottoarvio on 160.000 euroa. Rakentamaton rakennuspaikan 3 %:n veroprosenttiin ei esitetä muutoksia. Uudet raja-arvot ovat 2,0-6,0%. 186 850 000 Valtionosuudet Valtionosuus perustuu Suomen Kuntaliiton ennakkoarvioon. Salon verotulojen täydennys on vähän edellistä vuotta pienempi eli 22,5milj. euroa. 105 000 000 135 Salon kaupungin tuloslaskelma 2017 Perustelut Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Antolainojen, Salon Kaukolämpö Oy:n lainojen ja talletusten korot Muut rahoitustuotot Kuntayhtymien peruspääomalle maksettavaa korkoa, korvaus Liikelaitos Salon veden peruspääomasta sekä muita rahoitustuottoja joita ovat mm. viivästyskorot ja verotilityskorot. Korkokulut Pankkilainojen korot Muut rahoituskulut Liikelaitos Salon Veden korvaus peruspääomasta, pankkipalvelumaksut yms. Korvaus peruspääomasta on tuloslaskemassa sekä tuottona että kuluna. 441 000 1 756 646 -2 250 000 -1 575 305 +/- Vuosikate -1 627 659 6 808 139 Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos. Se ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Ennen vuosikatetta esitetään vain säännönmukaisen toiminnan tuotot ja kulut. Satunnaisten tuottojen ja kulujen siirtämisellä vuosikatteen jälkeen taataan vuosikatteen vertailtavuus Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista. Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista. -15 258 282 Satunnaiset tuotot ja kulut: Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata pääomaa. Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) Tilikauden yli- /alijäämä +/- 0 -8 450 143 534 598 -7 915 545 136 Verorahoitus ja ulkoiset toimintatuotot 2014 – 2020 Verotulot Veroprosentti Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Toimintatuotot (ulkoiset) Yhteensä TP 2014 181 052 53,9 % 20,75 % 157 542 9 571 13 939 TP 2015 194 485 55,4 % 20,75 % 169 873 10 665 13 947 TA2016 183 700 53,1 % 20,75 % 160 000 9 500 14 200 TA 2017 186 850 54,1 % 20,75 % 164 500 8 000 14 350 TS 2018 184 500 53,1 % 20,75 % 162 000 8 000 14 500 TS 2019 85 500 58,4 % 8,45 % 66 000 5 000 14 500 TS 2020 85 500 58,4 % 8,45 % 66 000 5 000 14 500 91 064 27,1 % 103 235 29,4 % 108 000 31,2 % 105 000 30,4 % 109 000 31,4 % 30 000 20,5 % 30 000 20,5 % 63 718 19,0 % 53 033 15,1 % 54 079 15,6 % 53 335 15,5 % 54 000 15,5 % 31 000 21,2 % 31 000 21,2 % 335 834 100 % 350 753 100 % 345 779 100 % 345 185 100 % 347 500 100 % 146 500 100 % 146 500 100 % 137 Investointisuunnitelma 2017–2021 Selitys TP 2015 € TA 2016 € Kust. yht. 2017-2021 HKE 2017 € TA 2017 € TS 2018 € TS 2019 € TS 2020 € TS 2021 € Investointimenot 100 Aineeton käyttöomaisuus 100 100 Arvopaperit Osakkeet Aineeton käyttöomaisuus yhteensä 150 Kiinteä omaisuus 150 2000 2080 150 Kiinteä omaisuus Maa- ja vesialueet, tontit Käyttöomaisuus, osakkeet Kiinteä omaisuus yhteensä 200 Talonrakennus 210 xxxx xxxx xxxx 3011 3012 Sos. ja terv.palvelujen hankkeet Perniön dementiayksikkö Anninkartanon pihan kunnostustyö Geriatrian yksikkö Pääterv.aseman hammash. saneeraus Pääterv.aseman kuntoutusosaston peruskorj. Lehmuskodin korvaava ryhmäkoti Aikuissosiaalityö Typ peruskorjaus Pääterveysaseman ulkoseinäremontti Sos. ja terv.palvelut yhteensä 3032 3034 3033 210 220 3236 3237 3238 3239 3240 3241 3242 3243 xxxx xxxx 220 Lasten ja nuorten palv. hankkeet Perniön varh.kasvatuksen uudet tilaratkaisut Kirkonkylän koulun pihan muutostyöt Muurlan koulun ilmastoinnin ym. Korjaus Meri-Halikon koulun sosiaalitilat Ollikkalan päiväkodin peruskorjaus Perttelin päivähoidon tilaratkaisut Märynummen päivähoidon tilaratkaisut Sirkkulan koulun peruskorjaus Kirkonkylän( Perniö) koulun peruskorjaus Armfeltin koulun kotitalousluokka Lasten ja nuorten palvelut yhteensä 0 0 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 0 0 0 0 0 -439 915 -3 728 806 -4 168 721 -500 000 -3 050 000 0 -3 050 000 -700 000 -250 000 0 -250 000 -700 000 -700 000 -700 000 -700 000 -700 000 -700 000 -700 000 -700 000 -135 000 -50 000 0 0 -200 000 0 0 0 -500 000 -135 000 -50 000 0 -200 000 -700 000 -135 000 -50 000 -200 000 -799 932 -420 000 -70 000 -799 932 -490 000 -1 500 000 0 0 -2 000 000 -3 885 000 -31 199 -1 500 000 -100 000 -2 500 000 0 -200 000 -100 000 0 -100 000 -1 000 000 0 -1 140 000 -800 000 -100 000 0 -400 000 -40 000 0 0 0 0 0 0 0 -2 550 000 -75 000 -50 000 -75 000 -50 000 -75 000 -1 000 000 -1 500 000 -8 165 000 -2 665 000 -2 625 000 -1 640 000 -3 100 000 -400 000 -31 199 -2 300 000 -2 000 000 -2 385 000 -2 000 000 0 0 0 0 -185 000 -1 500 000 -2 000 000 -3 700 000 -2 500 000 0 -100 000 -500 000 0 -40 000 -500 000 -1 100 000 0 -800 000 -800 000 0 138 Selitys 4602 225 230 Vapaa-ajan palv. Hankkeet Urheilupuiston pukuhuone- ja huoltorakennus Vapaa-ajan palvelut yhteensä xxxx 230 Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet Uusi kaupungintalo Paloilmoitinlaitteistojen ajantasaistaminen Keittiöiden saneeraustyöt Vuohensaaren kehittäminen Energiasäästökorjaukset Kiinteistöjen hälytysjärj. Keskuskeittiön saneeraus Kiikalan päiväkodin lämmitysjärj. uusiminen Sisäilmakorjaukset Kuusjoen koulun ja Kuusjokitalon lämmitysjärjestelmä Salohallin valaistus Suomusjärven paloaseman vesikaton korjaus Musiikkiopiston vesikatteen uusiminen Kaupunkikehityspalvelut yhteensä 200 Talonrakennus yhteensä 400 Kiinteät rakenteet ja laitteet 410 4010 4027 4030 4031 xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx 4032 4199 410 Kaava-alueet Metsäjaanun teollisuusalue Kokoojakatu Tupuri - MT110 Telakkatie Tavolan alue, Halikko Tähteläntie ja -kuja, Salo Pitkänniitynkatu, Salo Kailinkatu, Salo Leiritie, Perniö Puusepäntie, Kisko Latauksenkuja, Halikko Inkere/Santanummi Uudet kaava-alueet Kaava-alueet yhteensä 3400 3402 3403 3405 3406 3408 3413 3415 3417 3418 3419 xxxx TP 2015 € TA 2016 € 0 Kust. yht. 2017-2021 0 -900 000 -900 000 HKE 2017 € -350 000 -350 000 -78 000 TS 2018 € -350 000 -350 000 TS 2019 € TS 2020 € TS 2021 € -550 000 -550 000 0 0 0 -70 000 -50 000 -70 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -100 000 -150 000 -100 000 -80 000 -5 000 000 -100 000 -80 000 -100 000 -80 000 -300 000 -250 000 -100 000 -100 000 0 -167 898 0 -10 339 -91 129 -51 879 0 -100 000 -50 000 0 0 -110 000 -150 000 0 -1 250 000 0 -115 000 -321 245 -100 000 -150 000 TA 2017 € -310 000 -250 000 0 -500 000 -540 000 -5 000 000 -70 000 -50 000 -100 000 -150 000 -70 000 -50 000 0 -100 000 -150 000 0 -500 000 0 -500 000 -350 000 0 -350 000 -350 000 -853 000 -60 000 -90 000 -8 350 000 -60 000 -90 000 -1 370 000 -60 000 -90 000 -1 370 000 -670 000 -5 550 000 -380 000 -380 000 -1 152 376 -3 643 000 -21 300 000 -6 770 000 -4 530 000 -6 560 000 -8 650 000 -1 180 000 -380 000 -1 708 0 -175 059 0 -1 500 000 -2 600 000 -900 000 0 -1 170 000 -100 000 -25 000 -40 000 -15 000 -20 000 -60 000 0 -2 840 000 -7 770 000 -1 600 000 -900 000 -1 600 000 -450 000 0 0 -100 000 -25 000 -40 000 -15 000 -20 000 -60 000 0 -40 000 -2 350 000 0 -62 951 -239 718 -70 000 -180 000 -1 750 000 -100 -25 -40 -15 -20 -60 000 000 000 000 000 000 -40 000 -2 800 000 -1 000 000 -450 000 -170 000 -500 000 -500 000 -700 000 -1 320 000 -700 000 -1 200 000 -700 000 -2 200 000 -700 000 -700 000 139 Selitys 420 4200 4201 420 Liikenneväylät Uusien alueiden asfaltointi Uudelleen päällyst. kadut Liikenneväylät yhteensä 430 4300 4301 4302 Katuinfran saneeraus Liikenneturvallisuuskohteet Katujen kuivatus Huonokuntoiset jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät Venemestarinkadun liittymä Salonkadun kiertoliittymä Jäänpidätysrakenteet Kaukolantien varren KLV (MuurlantieJokivarrentie) Keskustojen kehittäminen Takapappilan KLV Liikennevalojen saneeraus Hämeentien jalkakäytävän parantaminen Perniön urheilukentän yhteys Haarlantielle Lanskalantien liittymä Teijontielle Meriniityn katuympäristön parantaminen Matildan puistotien KLV.n rakentaminen Olemassa olevien alueiden saneeraus Muu katurakentaminen Katuinfran saneeraus yht. 4316 4317 4318 4320 4321 4322 4323 xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx 4449 430 431 4450 4451 TP 2015 € TA 2016 € Kust. yht. 2017-2021 TS 2018 € -200 000 -300 000 -500 000 -1 400 000 -3 300 000 -4 700 000 -200 000 -500 000 -700 000 -200 000 -500 000 -700 000 -15 847 -45 433 -60 000 -50 000 -70 000 -50 000 -70 000 -50 000 -70 000 -50 000 -97 799 -588 679 0 0 -100 000 -100 000 0 -600 000 0 -100 000 0 0 -300 000 -100 000 0 0 0 0 -2 100 000 0 0 0 -100 000 0 0 0 -100 000 0 0 -60 000 -60 000 -60 000 -60 000 -60 000 -60 000 -60 000 -60 000 0 -1 000 000 -64 000 -64 000 -48 028 -17 253 -39 988 0 -100 000 -100 000 -100 000 TS 2019 € TS 2020 € -300 000 -700 000 -1 000 000 -300 000 -700 000 -1 000 000 0 -600 000 0 -500 000 TS 2021 € -300 000 -700 000 -1 000 000 -300 000 -700 000 -1 000 000 -500 000 -500 000 -500 000 -60 000 0 -853 027 -50 000 -560 000 -2 100 000 -6 264 000 -100 000 -964 000 0 -64 000 0 -100 000 -604 000 -113 782 -70 000 -350 000 -70 000 -70 000 -70 000 -70 000 -70 000 -70 000 -478 460 -2 800 000 0 0 0 0 0 0 -182 637 -300 000 -1 500 000 -300 000 -300 000 -300 000 -300 000 -300 000 -300 000 -370 000 0 0 -370 000 -250 000 -250 000 -870 000 -250 000 -250 000 -870 000 -250 000 -250 000 -870 000 -250 000 -250 000 -870 000 -50 000 -50 000 0 -50 000 -50 000 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000 4453 431 0 -774 880 -3 170 000 -1 000 000 -1 000 000 -3 850 000 432 4475 4495 4499 432 Yhteishankkeet ELY:n kanssa Viitoituksen parantaminen KT 52 parantaminen Muut yhteishankkeet ELY:n kanssa Yhteishankkeet ELY:n kanssa yht. -13 921 -610 936 0 -624 856 -1 100 000 -20 000 -1 120 000 0 0 -450 000 -450 000 xxxx TA 2017 € -199 454 -499 786 -699 240 Katuvalaistus Uuden katuvalaistuksen rakentaminen Katuvalaistuksen saneer. (HQ-valaisimien vaihto) Katuvalaist. saneeraus yhd. Lounea/Caruna Katuvalaistuksen saneer. (SpNa-vaihto ym.) Katuvalaistus (kohdentamaton) Katuvalaistus yht. 4452 HKE 2017 € -1 000 000 -500 000 -2 060 000 -500 000 -1 600 000 -500 000 -1 000 000 -500 000 -1 000 000 140 Selitys 440 4501 4502 4505 4512 4513 4514 4515 xxxx 4599 440 450 xxxx Puistot Heikkokuntoiset puistot Leikkipaikkojen peruskunnostus Viitanlaakson vihertyöt Taajamien asuinympäristön parantaminen Perhepuiston peruskunnostus Horninpuiston kunnostaminen Skeittipuisto Matonpesupaikkojen peruskunnostus Uudet ja kunnostettavat puistot Puistot yhteensä TP 2015 € TA 2016 € -41 219 -67 857 -105 187 0 0 0 -43 595 -59 059 -95 121 0 0 0 0 0 -1 950 000 -1 950 000 0 -412 038 -300 000 -300 000 Toimialojen muut kohteet Perhepuisto/skeittiparkki nuorisopalv.osuus Urheilupuiston peruskorjaus Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen Lehmijärven viemäröinti Tupurin kuntoilu- ja frisbeegolfrata Toimialojen muut kohteet yhteensä -1 064 663 0 -50 280 -1 000 000 -170 000 -1 114 943 400 Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä -4 718 702 600 Irtain omaisuus 620 xxxx xxxx Sosiaali- ja terveyspalvelut Ekg-järjestelmän uusiminen Deko pesu- ja desinfiointilaite(arviointiyksikkö) Deko pesu- ja desinfiointilaite(lääk. kuntoutus) Panoraama-kefalolaite Toiminnanohjausjärjestelmä kotihoito Hoitajakutsujärjestelmä, Paukkulakoti Hammashoitoyksiköt Autoklaavi Silmänpohjakuvaukset kameralaitteisto Typ/Waltti pakettiauto henkilökuljetuksiin Lehmuskodin kalustaminen ja kattonosturi Sos. ja terv.palvelut, irtain yhteensä 4600 4605 4613 xxxx 450 xxxx xxxx xxxx xxxx 6212 6218 6221 6222 6223 620 Kust. yht. 2017-2021 -1 170 000 -30 000 -980 000 -600 000 0 -50 000 -1 660 000 -8 570 000 HKE 2017 € TA 2017 € -60 000 -70 000 -30 000 -60 -100 -30 -30 -20 000 000 000 000 000 -400 000 TS 2019 € TS 2020 € TS 2021 € 0 0 0 0 0 0 0 0 -350 000 -350 000 -400 000 -400 000 -400 000 -400 000 -400 000 -400 000 -400 000 -400 000 -170 000 -70 000 -170 000 -70 000 -70 000 -1 200 000 -30 000 -980 000 -120 000 0 0 -1 130 000 -50 000 -220 000 -70 000 -170 000 -70 000 -26 644 000 -6 484 000 -5 554 000 -5 970 000 -5 240 000 -5 740 000 -4 140 000 -80 000 -80 000 -80 000 -13 000 -13 000 -13 000 -90 000 -90 000 -90 000 -90 000 -90 000 -90 000 -90 000 -90 000 -23 -50 -175 -130 -450 000 000 000 000 000 0 0 -30 000 -980 000 -120 000 TS 2018 € -23 -50 -175 -130 -90 000 000 000 000 000 -23 -50 -175 -130 -90 000 000 000 000 000 0 0 -59 547 0 0 -120 000 -60 000 -40 000 0 -28 000 0 0 0 -60 000 0 0 -59 547 -308 000 -921 000 -561 000 -561 000 141 Selitys 630 6403 6404 6421 6401 6422 6425 630 635 6417 6427 6428 6429 6430 xxxx xxxx xxxx 6431 6432 6433 xxxx 635 640 6601 6603 xxxx 6605 640 Lasten ja nuorten palvelut Perusopetuspalvelujen yhteiset Toinen aste ja vapaa sivistystyö Varhaiskasvatuspalvelujen irtain Perniön varhaiskasvatuksen irtaimistohankinnat Nuorisotilojen irtain Tuntiperust. laskutuksen käyttöönotto varh.kasv. Lasten ja nuorten palvelut, irtain yhteensä Vapaa-ajan palvelut Liikuntapalvelujen irtain Kirjaston tietojärjestelmän hankinta Pääkirjaston kalusteet Kiikalan kirjaston automatisointi Muurlan kirjaston automatisointi Lähikirjastojen automatisointi Kirjaston sähköisten palvelujen kehittäminen Pääkirjaston keskusradion uusinta Veturitallin tuolit Elektroniikkamuseon puhelinnäyttely Pääkirjaston palautusautomaatti Kulttuuripalveluiden monitoimitilan kehittäminen Vapaa-ajan palvelut, irtain yhteensä TP 2015 € TA 2016 € Kust. yht. 2017-2021 HKE 2017 € TA 2017 € TS 2018 € TS 2019 € TS 2020 € TS 2021 € -45 115 -32 443 -27 014 -50 000 -25 000 -50 000 -250 000 -125 000 -250 000 -50 000 -25 000 -50 000 -50 000 -25 000 -50 000 -50 000 -25 000 -50 000 -50 000 -25 000 -50 000 -50 000 -25 000 -50 000 -50 000 -25 000 -50 000 -11 429 -10 000 -200 000 -50 000 -200 000 -10 000 -200 000 -10 000 -10 000 -10 000 -10 000 -10 000 -41 690 -157 691 -78 012 -19 488 0 0 0 0 0 0 0 -135 000 -200 -20 -20 -57 000 000 000 000 -27 000 -38 000 -46 000 -97 500 -408 000 -148 540 -43 584 -32 000 -50 000 0 -875 000 -335 000 -335 000 -135 000 -135 000 -135 000 -135 000 -1 340 000 -20 000 -20 000 0 -57 000 -285 000 -300 000 -20 000 -20 000 -280 000 -20 000 -20 000 0 -57 000 0 -330 000 -330 000 -200 000 -200 000 -171 000 -114 000 -25 000 0 0 0 0 -25 000 -20 000 -25 000 0 0 0 0 -30 000 -30 000 -30 000 -1 777 000 -472 000 -432 000 -501 000 -444 000 -200 000 -200 000 000 000 000 000 -25 000 -50 000 -50 000 -250 000 -25 000 -50 000 -100 000 -50 000 -50 000 -70 000 -25 000 -50 000 0 -70 000 -57 000 Kaupunkikehityspalvelut Kiinteistö- ja mittauspalvelut Ravitsemispalvelut Yleisten alueiden ylläpito kehittäminen Tilapalvelukeskus Kaupunkikehityspalvelut, irtain yhteensä -33 760 -40 000 -225 884 -122 000 -720 000 -145 000 -145 000 -300 000 -175 000 -50 000 -50 000 600 Irtain omaisuus yhteensä -540 622 -973 000 -4 293 000 -1 513 000 -1 473 000 -1 026 000 -844 000 -475 000 -475 000 800 Vesihuoltolaitos 810 8011 8025 8026 8027 xxxx xxxx Uusien alueiden vesihuolto Metsäjaanun teollisuusalue Venemestarinkadun liittymä Tavolan alue Inkere/Santanummi Tähteläntie ja -kuja Pitkänniitynkatu 0 -103 183 0 0 -80 000 -200 000 0 -1 170 000 0 -100 000 -30 000 -200 000 -200 000 0 0 0 -100 000 -30 000 -170 000 -500 000 -500 000 -80 000 -50 -250 -350 -70 0 -100 000 -30 000 142 Selitys xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx 8199 810 Kailinkatu Leiritie Teollisuustie Puusepäntie Latauksenkuja, Halikko Uusien kaava-alueiden vesihuolto Uusien alueiden vesihuolto yht. 820 8200 8201 8205 8206 8209 8211 8212 8213 8214 8215 8216 Vesihuollon saneeraus Vesijohtoverkoston saneeraus Viemäriverkoston saneeraus Vesijohtoverkoston uv-laitteet Vesilaitoksen automaatiojärjestelmä Vedenottamot Viemäriverkoston vuotovesikartoitus Pumppaamoiden saneeraus Karjaskylän vesihuollon saneeraus Kantatie 52:n vesihuoltotyöt Märyn vesijohto Keskusjätevedenpuhdistamon saneeraus Pullassuon vedenkäsittelylaitos Vesihuollon saneeraus yhteensä 8217 820 840 8401 8406 xxxx 8413 8419 840 Haja-asutusalueiden vesihuolto Hajalan alue Salo-Muurla vesihuolto Kukinhuoneenharjun pohjavesitutkimus Matilda-Teijo siirtoviemäri Viemäriverk.laaj. toiminta-alueiden lähialueilla Kistolanpaltan vesihuolto Pohjankylän paineenkorotusasema Kaukola-Tuohittu vesihuolto Hajalan taajaman vesijohdon jatkaminen Haja-asutusalueiden vesih. yht. 870 8700 870 Vesihuoltolaitoksen irtain Vesihuoltolaitoksen irtain Vesihuoltolaitoksen irtain yht. 800 Vesihuoltolaitos yhteensä 8420 8421 8422 8423 Investointimenot yhteensä TP 2015 € -45 312 -148 496 -93 -229 -11 -13 -23 -38 -151 -71 -579 659 228 376 713 449 017 078 249 235 0 0 0 -1 211 004 TA 2016 € -180 000 -340 000 -500 -400 -15 -15 -40 -30 -200 -200 000 000 000 000 000 000 000 000 Kust. yht. 2017-2021 -20 000 -100 000 -50 000 -50 000 -100 000 -1 500 000 -3 320 000 -100 000 -2 900 000 -2 800 000 -75 000 -50 000 -240 000 -500 000 -500 000 -200 000 0 -100 000 -50 000 -50 000 -1 600 000 HKE 2017 € -20 000 -100 000 -50 000 -50 000 -100 000 -300 000 -950 000 -600 -600 -15 -10 -50 -100 -100 -200 000 000 000 000 000 000 000 000 TA 2017 € -20 000 -100 000 -50 000 -50 000 -100 000 -200 000 -850 000 -500 -400 -15 -10 -40 -100 -100 -200 -100 000 000 000 000 000 000 000 000 000 0 -100 000 -2 220 000 -1 400 000 -10 985 000 -20 000 -1 500 000 -3 295 000 -20 000 -1 300 000 -2 785 000 TS 2018 € -300 000 -470 000 -600 -600 -15 -10 -50 -100 -100 000 000 000 000 000 000 000 TS 2019 € -300 000 -800 000 -600 -600 -15 -10 -50 -100 -100 000 000 000 000 000 000 000 -2 000 000 -100 000 -3 575 000 -1 675 000 -100 000 -100 000 -100 000 TS 2020 € -300 000 -800 000 -600 -600 -15 -10 -50 -100 -100 000 000 000 000 000 000 000 TS 2021 € -300 000 -300 000 -600 -600 -15 -10 -50 -100 -100 000 000 000 000 000 000 000 -200 000 -1 475 000 -1 475 000 -100 000 -100 000 -100 000 0 -581 743 0 -307 139 -700 -1 200 -100 -30 000 000 000 000 -20 000 -200 000 -300 000 0 -20 000 -200 000 -100 000 -20 000 -200 000 -100 000 0 0 -7 469 -48 751 0 -100 -250 -10 -200 000 000 000 000 -500 000 0 0 -200 000 -100 000 -300 000 -100 000 0 0 -200 000 0 -945 102 -150 000 -2 740 000 -20 000 -1 240 000 -20 000 -740 000 -20 000 -640 000 -200 000 -200 000 -100 000 -100 000 -14 136 -14 136 -40 000 -40 000 -180 000 -180 000 -40 000 -40 000 -20 000 -20 000 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -2 318 738 -4 720 000 -15 725 000 -5 025 000 -4 295 000 -4 285 000 -2 715 000 -2 415 000 -1 915 000 -12 899 159 -18 506 000 -71 112 000 -20 542 000 -16 152 000 -18 591 000 -18 149 000 -10 510 000 -7 610 000 143 Selitys Investointitulot 2000 2050 2080 4318 4451 4600 4601 6431 8201 8214 8406 8401 Investointiavustukset ja -osuudet Käyttöomaisuuden myynti, tontit Käyttöomaisuuden myynti, rakennukset Käyttöomaisuus, osakkeet Jäänpidätysrakenteet Katuvalaistuksen san. (HQ-valaisimien vaihto) Urheilupuiston peruskorjaus Avustus lähiliikuntapaikkojen rakent. Veturitallin tuolit Viemäriverkoston saneeraus Kantatie52 Vesihuoltotyö Salo-Muurla vesihuolto Halikko-Hajala vesihuolto Investointiavustukset ja -osuudet, yhteensä Investointitulot yhteensä Investoinnit, netto TP 2015 € 105 643 7 804 433 36 843 0 TA 2016 € Kust. yht. 2017-2021 HKE 2017 € TA 2017 € TS 2018 € TS 2020 € 600 000 0 0 0 675 200 20 10 200 000 80 000 0 280 000 20 000 0 0 0 100 000 0 9 261 427 1 385 000 1 000 000 530 000 380 000 320 000 300 000 0 0 9 261 427 1 385 000 1 000 000 530 000 380 000 320 000 300 000 0 0 -3 637 732 -17 121 000 -70 112 000 -20 012 000 -15 772 000 -18 271 000 -17 849 000 -10 510 000 -7 610 000 0 240 000 0 53 000 518 813 502 696 000 000 000 000 0 280 000 100 000 0 280 000 0 0 0 0 100 000 0 300 000 300 000 0 0 TS 2021 € 200 000 0 0 0 150 000 0 0 0 0 TS 2019 € 20 000 144 Investointisuunnitelman 2017–2021 perustelut 100 Aineeton käyttöomaisuus 100 Arvopaperit 1000 Osakkeet 50.000 euroa on varattu kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöitten omistusjärjestelyitä varten. (Kaupunginjohtajan teki muutetun esityksen, josta osaamiskeskittymään varattu määräraha on poistettu) 150 Kiinteä omaisuus 2000 Maa- ja vesialueet, tontit Varaudutaan tarpeellisiin raakamaahankintoihin. Vesijätön lunastuksiin, haltuunotto- ja lunastuskorvausten maksamisiin kiinteistötoimitusten yhteydessä ym. Määrärahaa käytetään vain siinä määrin, kun toiminta edellyttää tai raakamaanhankinnoissa erikseen maapoliittisessa ohjausryhmässä katsotaan perustelluksi. 200 Talonrakennus 210 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet Terveyspalvelujen hankkeet 3033 Pääterveysaseman ulkoseinäremontti (2017) 3011 Pääterv.aseman hammash. saneeraus (2018) 3012 Pääterv.aseman kuntoutusosaston peruskorj. (2018) Tilat sairaalanmäellä ovat kuntoutuksen osalta v.1985 kuosissa ja toistuvista vesivahingoista on ongelmia. Saneeraushanke on yhteinen sairaanhoitopiirin kanssa. Pääterveysaseman tiloissa on jo pitkältä ajalta havaintoja mm. vesivalumista. Investointivaraus ulkoseinäremonttiin oli jo kuluvalle vuodelle. Nyt tiloissa on meneillään sisäilmaongelmien selvittely. Saneerausohjelma ja kustannusarvio laaditaan ongelmien laajuuden selvittyä. XXXX Geriatrian yksikkö Geriatrisen arviointiyksikön perustaminen sairaanhoitopiirin kiinteistöön edellyttää joitain uudistuksia ja pienimuotoista remonttia, joista kustannusarvio ei ole vielä täsmällinen. Kustannukset maksettaisiin vuokrakustannuksissa sairaanhoitopiirille. Vanhuspalveluiden hankkeet 2422 Anninkartanon ryhmäkoti (2017) Anninkartanon ryhmäkodissa asuu ympärivuorokautisesti 16 asukasta. Kesällä 2015 eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta tehtiin ennalta ilmoittamaton käynti Anninkartanon ryhmäkotiin. Käynnin perusteella laaditussa lausunnossa nostettiin esille pihan epäviihtyisyys ja –käytännöllisyys asukkaiden kannalta. Kaupungin viheraluesuunnittelijan keväällä 2016 tekemän arvioin mukaan pihan kunnostus vaatii vähintään 50.000 euroa, jota esitetään varattavaksi pihan kohennusta varten. XXXX Perniön dementiayksikkö (2017) Perniön vuodeosaston tilat voidaan melko pienillä saneeraustoimilla muuttaa tehostetun palveluasumisen dementiayksiköksi. Tila jakaantuisi kahteen siipeen. Alustavan suunnitelman mukaan yhden hengen huoneita tulisi yhteensä 17 ja kahden hengen huoneita kaksi, yhteensä paikkoja enimmillään olisi 21. Paikoista kaksi varattaisiin äkillisiin sijoituksiin. Saneeraus tarkoittaisi lähinnä pintojen maalaamista muistisairaiden hoivayksikölle sopiviksi sekä saniteettitilojen oviratkaisujen muuttamista muutamassa tilassa. Saneerauskulut ovat arviolta 135.000 euroa. 145 220 Lasten ja nuorten palvelujen hankkeet 3236 Perniön varhaiskasvatuksen uudet tilaratkaisut (2016–2017) opetuslautakunnan päätös 21.4.2015 § 42 Perniön alueen päivähoidossa on jo useana vuotena ollut ongelmana tilanpuute, päivähoitopaikkoja on tarvittu alueelle lisää perhepäivähoitopaikkojen vähenemisen myötä. Alueella toimii monta pientä päiväkotia hajautetusti. Puolukkapuiston päiväkoti on ainoa päiväkodiksi rakennettu, muut kohteet toimivat epäkäytännöllisissä, ahtaissa ja ei päiväkotikäyttöön suunniteluissa 1-2 lapsiryhmän tiloissa. Nykyiset ja tulevaisuuden asettamat vaatimukset pedagogisille oppimisympäristöille asettavat myös haasteita. Tavoitteena on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen läheinen sijainti, joka edesauttaa synergiaetujen mahdollistamista. Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen kanssa on luonnikkaampaa lyhyiden välimatkojen ansioista. 6+1 –ryhmäinen päiväkoti. Kustannukset: vuodelle 2016 1,5milj.€ ja vuodelle 2017 2 milj.€ 3239 Meri-Halikon koulun sosiaalitilat (2018) Meri-Halikon koulun sosiaalitilojen rakentaminen tai muun väliaikaisen ratkaisun löytäminen. Koulussa ei ole lainkaan sosiaalitiloja ja aluehallintovirasto on puuttunut tähän, kustannus 100.000 euroa. Rakentaminen siirtyy vuoteen 2017 vaihtoehtoisten toteutustapojen kartoittamiseksi. 3240 Ollikkalan päiväkodin peruskorjaus (2018–2019) Ollikkalan päiväkotia ei ole peruskorjattu sen avaamisen jälkeen (rakennettu 1982). Kiinteistössä on tarve peruskorjaukseen vuosien 2018–2019 aikana, määrärahavaraus 1milj.€. Talotekniikka on vanhentunutta ja tämän vuoksi kiinteistössä on ollut mm. mittavia vesivahinkoja. 3241 Perttelin päivähoidon tilaratkaisut (2017–2018) Inkereen monitoimitalossa toimiva 2-ryhmäinen päiväkoti tarvitsee pikaista peruskorjausta sisäilmaongelmien takia. Kaivolan päiväkodin Liipolantien 2-ryhmäinen yksikkö toimii epäkäytännöllisessä tilassa. Peruskorjaamalla Inkereen monitoimitalon päiväkodin sekä vieressä sijaitsevat tyhjänä olevat hammashoitolan ja neuvolalta vapautuvat tilat päiväkotitiloiksi voidaan entisiin hammashoitolan ja neuvolan tiloihin sijoittaa kaksi lapsiryhmää, jolloin Kaivolan yksikössä toimivat kaksi lapsiryhmää voivat siirtyä Inkereen päiväkodin yhteyteen remontoitaviin tiloihin. Tällä tavalla Inkere-Kaivolan yksiköstä saadaan muodostettua 4-ryhmäinen päiväkoti johon kuuluvat lisäksi 2 esiopetusyksikköä. Liipolantien kiinteistöstä voidaan luopua. Kustannukset: Hammashoitolan ja neuvolan tilojen muutostyöt päivähoitotiloiksi vuosien 2016 aikana 450.000€, päiväkodin peruskorjaukseen vuonna 2017 varataan 400.000€. KOY Inkereenkurvissa tarvitaan määrärahaa 30.000 € vuodelle 2016 muutostöihin neuvolan siirtymistä varten. Kustannukset yhteensä vuosien 2016- 2017 aikana 880.000 €. (Kaupunginhallitus poisti Perttelin päivähoidon tilaratkaisuille varatut määrärahat) 3242 Märynummen päivähoidon tilaratkaisut (2018–2019) Märynummen päiväkodin toiminta on jakautunut kahteen eri osoitteeseen. Yksi ryhmä sijaitsee Ampujantie 1:ssä ja toiset kaksi ryhmää sijaitsevat päiväkodiksi rakennetussa kiinteistössä osoitteessa: Välskärintie 1. Tehdyn palveluverkkoselvityksen tavoitteena on jatkossa muodostaa vähintään 3-ryhmäisiä päivähoitoyksiköitä. Ampujantien tila ei täytä päivähoitotoiminnalle asetettuja vaatimuksia, tilasta tulee luopua. Tilat ovat huonokuntoiset ja epäkäytännölliset, joita ei ole alun perin suunniteltu päivähoitotoimintaa varten. Tiloissa esiintyy myös sisäilmaongelmaa. Laajentamalla Märynummen päätaloa kahdella ryhmällä voidaan Ampujantien tilasta luopua ja saada toiminta saman katon alle. Märynummen päiväkotia ei ole peruskorjattu käyttöönoton jälkeen. Kustannukset: vuodelle 2017–2018 laajennus 800.000€ ja peruskorjaus 300.000€.yht. 1,1milj.€ 3243 Sirkkulan koulun peruskorjaus (2020) Sirkkulan koulu laajennusrakennus valmistui 2005. Laajennuksen yhteydessä ei käytännössä koskettu kahteen muuhun koulurakennukseen samassa pihapiirissä. Rakennukset ovat melko iäkkäitä, toinen vuodelta 1910 ja toinen 1929. Kustannukset 800.000€. Korjausesitys vuosille 2017–2019 harkinnan mukaan. 146 XXX Kirkonkylän koulun peruskorjaus (2017–2019) Koulu on peruskorjauksen tarpeessa, talotekniikka on vanhentunutta. Kokonaismäärärahan tarve vuosina 2017–2019 1,55 milj.euroa. XXXX Armfeltin koulun kotitalousluokka Uudessa opetussuunnitelmassa kotitalouden opetuksen määrä kasvaa. Tämän vuoksi Armfeltin kouluun tarvitaan lisää yksi kotitalousluokka. Opetus pystytään järjestämään lisäluokan avulla koulukuljetuksiin sopivampana ajankohtana. 225 Vapaa-ajan hankkeet 4600 Urheilupuiston pukuhuone- ja huoltotilojen peruskorjaus 2017–2018 Urheilupuiston pukuhuone ja huoltotilat on rakennettu 60-luvulla ja ovat käyttöikänsä päässä. Alkuperäisessä urheilupuiston peruskorjaus suunnitelmassa oli ehdotus jossa olisi rakennettu yläkentän ja keinonurmen väliin iso katsomo jonka yhteydessä olisi ollut pukuhuone- ja huoltotilat. Tästä vaihtoehdosta luovuttiin sen korkean kustannusarvion johdosta ja päätettiin tehdä pienempi katsomo ja huoltotilat yläkentän tarpeisiin. Uusiin tiloihin ei tullut pukuhuonetiloja. Vanhan huolto- ja pukuhuonerakennuksen tiloja on tarkasteltu talosuunnitteluosaston kanssa ja tilojen peruskorjaus ei ole tarkoituksen mukaista vaan on järkevämpää purkaa vanha ja rakentaa uusi. Lisäksi kentän hoitotöihin liittyvät tilat ovat liian pienet kaluston säilytystä ja huoltotöitä varten. Suunnitelmana on, että vanhan huoltorakennuksen paikalle rakennetaan pukuhuoneet , henkilökunnan sosiaalitilat sekä valvomo. Alapuolella sijaitsevan konehallin viereen tehdään laajennus työ- ja huoltotiloja varten. 230 Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet 3402 Paloilmoitinlaitteistojen ajantasaistaminen (2017–2021) Paloilmoitinlaitteistojen uudistamisia on tarpeen tehdä suunnittelujaksolla vuosittain. Pyritään vähentämään virheilmoituksia. 3403 Keittiöiden saneeraustyöt (2017–2021) Valmistus- ja palvelukeittiöiden erilaiset korjaus- ja saneeraustyöt keittiöiden toimintavarmuuden parantamiseksi. 3406 Energiasäästökorjaukset (2017–2021) Tavoitteena on saada uusiutuvia energiamuotoja käyttöön korvaamaan ensisijaisesti öljyä, mutta myös mahdollisuuksien mukaan sähköä. Kiinteistöjen valaistuksen osalta nykyistä valaistusta pyritään korvaamaan led-valaisimilla ja lisäämään älykästä talotekniikkaa. 3408 Kiinteistöjen hälytysjärjestelmät ja automaatio (2017–2021) Automatiikka vaatii osin päivittämistä. Parannetaan järjestelmien yhteensopivuutta 3413 Keskuskeittiön saneeraus (2019) Salon keskuskeittiön peruskorjaus ja saneeraus on suunniteltu vuodelle 2019. 3417 Sisäilmakorjaukset (2017–2021) Sisäilmaongelmien korjauksiin on tarpeen varata oma määrärahansa, jottei kuluteta vuosikorjausten määrärahaa. Ongelmien selvittelyyn ja korjauksiin on useimmiten tarpeen päästä nopeasti ja tästä syystä on hyvä varata oma määräraha näihin korjauksiin. Vuodelle 2017 varataan 500.000 euroa ja vuodelle 2018 300.000 euroa. Siitä seuraaville vuosille varataan 100.000 - 250.000 €. 3418 Kuusjoen koulun ja Kuusjokitalon lämmitysjärjestelmän uusiminen (2017) Kuusjoen koulun ja päiväkodin sekä Kuusjokitalon lämmitystä on hoidettu Salon Kaukolämmöltä vuokratulla lämpökontilla. Polttoaineena on ollut öljy. Kaupungin yhtenä ympäristöllisenä tavoitteena on lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Kustannusarvio 350.000 €. 147 xxxx Suomusjärven paloaseman vesikaton korjaus (2017) Suomusjärven paloaseman vesikatosta on tullut vettä sisälle parina viime vuotena. Kohteessa on konesaumattu peltikatto. Kattoa avattiin sisäpuolelta ja todettiin, että katossa on rakennevirhe. Kustannusarvio korjaukselle on 60.000 €. xxxx Musiikkiopiston vesikatteen uusiminen (2017) Musiikkiopiston kirjaston viereisen rakennuksen vesikatto on tullut tiensä päähän. Se on paikoin pahoin ruostunut ja on vuotanut sisälle. Jotta katto saadaan kuntoon, on koko vesikate uusittava sekä korjattava mahdolliset vaurioituneet alusrakenteet. Kustannusarvio on 90.000 €. 400 Kunnallistekniikka 410 Kaava-alueet 4010 Metsäjaanun teollisuusalue, Salo: Teollisuusalueen kunnallistekniikan rakentaminen vuosina 2015–2017. Alueelle tulee 40 kpl teollisuustontteja. 4027 Kokoojakatu Tupuri-Mt110, Salo (2017) Kokoojakadulla muodostetaan uusi yhteys Tupurin asuinalueelta 110-tielle. Yhteys helpottaa alueen asukkaiden kulkua Turun, Helsingin ja Hangon suuntaan. 4031 Tavolan alue, Halikko (2018–2020) Uuden tulevan kaava-alueen kaavakatujen rakentaminen. XXXX Tähteläntie ja –kuja, Salo (2017) Helsingintien päässä olevan kaava-alueen katujärjestelyjen rakentaminen kaava mukaiseksi. XXXX Pitkänniitynkatu, Salo (2017) Karjaskylän koulun takana kulkevan kadun osittainen rakentaminen. Mahdollistaa kulun koulun kentälle. Kadunvarresta saadaan myyntiin myös pientalotontti. XXXX Kailinkatu, Salo (2017) Kailinkadun ja kevyenliikenteenväylän rakentaminen valmiiksi. XXXX Leiritie, Perniö (2017) Kankkonummen teollisuusalueen jatkorakentaminen. Mahdollistaa kahden korttelialueen tonttien myymisen. XXXX Puusepäntie, Kisko (2017) Kaava-alueen kaavakadun jatkorakentaminen. 7 uutta pientalo tonttia. XXXX Latauksenkuja, Halikko (2017) Härkhaan asuntoalueen jatkorakentaminen (Halikko as). Alueelle muodostuu 6 kpl pientalotontteja. 4199 Uudet kaava-alueet: Uusien kaavateiden ja mahdollisen kunnallistekniikan tekeminen äkillisten tarpeiden mukaan. Muu kunnallistekniikka 420 Liikenneväylät 4200 Uusien alueiden asfaltointi Soran pintaisten katujen päällystäminen. 4201 Uudelleen päällyst. kadut Huonokuntoisten asfaltoitujen katujen uudelleen päällystäminen. 148 430 Katuinfran saneeraus 4300 Liikenneturvallisuuskohteet Liikenneturvallisuustyöryhmässä ja aloitteissa esille tulevien turvallisuuden parantamishankkeiden toteuttaminen ja suurempien kohteiden suunnittelu 4301 Katujen kuivatus Uusien sadevesikaivojen ja järjestelmien rakentaminen kaupungin katuverkolle 4302 Huonokuntoiset jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät Huonokuntoisten jalkakäytävien ja kevyenliikenteen väylien uudelleen pinnoitus ja rakentaminen. 4317 Salonkadun kiertoliittymä (2019) Kiertoliittymän toteutus 4318 Jäänpidätysrakenteet Rakenteen tehdään Salon jokeen pidättämään ja pehmentämään jäitä, jotta jäiden lähtö sujuisi mahdollisimman pienillä vaurioilla. Pahimmassa tapauksessa nykytilanteessa raju jäidenlähtö voi aiheuttaa kaupungille ja joen varren kiinteistöjen omistajille miljoonien eurojen vahingot. Valtio rahoittaa hanketta 48 %:lla. (Kaupunginhallitus poisti jäänpidätysrakenteille varatut määrärahat) 4321 Keskustojen kehittäminen Vanhojen kuntakeskusten ja Salon ydinkeskustan katualueiden ilmeen toiminnallisuuden ja kunnon parantaminen. XXXX Hämeentien jalkakäytävän parantaminen Hämeentien saneeraus kaavan mukaiseksi. XXXX Perniön urheilukentältä yhteys Haarlantielle Uuden katuyhteyden rakentaminen Haarlantieltä Perniön urheilukentälle. XXXX Lanskalantien liittymä Teijontielle Lanskalatien liittymän rakentaminen kaavan mukaiseen paikkaan. xxxx Meriniityn katuympäristön parantaminen Meriniityn teollisuusalueen katuinfran saneeraus ja yleisilmeen parantaminen vuonna 2018. xxxx Matildan puistotien KLV:n rakentaminen Matildan puistotien kevyenliikenteenväylän rakentaminen. 4449 Muu katurakentaminen Suunnitelmavuosille on varattu katurakentamiseen tarvittava vuotuinen määräraha, joka kohdennetaan tarkemmin talousarviovuosittain. 431 Katuvalaistus 4450 Uuden katuvalaistuksen rakentaminen Uusien kaava-alueiden katuvalaistuksen rakentaminen. 4452 Katuvalaistuksen saneeraus yhd. Lounea/Caruna Vanhojen yhteiskäytössä olevien puupylväiden ja niissä olevien ilma johtolinjojen purkaminen ja uusien maakaapelilinjojen rakentaminen yhdessä muiden verkkoyhtiöiden kanssa. Samassa yhteydessä kaupunki rakentaa uudet katuvalot. XXXX Katuvalaistuksen saneer. (SpNa-vaihto ym.)(2018–2021) Salon kaupungin kaikkien katuvalojen vaihto energiatehokkaiksi HQ- / Led-valaisimiksi. 4453 Katuvalaistuksen saneeraus (2018–2021) Salon kaupungin kaikkien katuvalojen vaihto energiatehokkaiksi HQ- / Led-valaisimiksi. 149 432 Yhteishankkeet ELY:n kanssa 4499 Muut yhteishankkeet ELY:n kanssa Suunnitelmavuosille kaavailtu tarvittava vuotuinen määräraha, joka kohdennetaan talousarviovuosittain. 440 Puistot 4501 Heikkokuntoiset puistot (2017) Erilaiset rakennettujen puistojen peruskunnostustyöt. Kiinteiden kalusteiden, rakienteiden ja kasvillisuuden uusimista sekä muuta peruskunnostusta 4502 Leikkipaikkojen peruskunnostus (2017) Leikkipaikkojen peruskunnostusta eri puolilla kaupunkia. Tavoitteena on tehdä 1-2:n leikkipaikan peruskunnostus sekä pienempiä, lähinnä leikkivälineisiin liittyviä uusimis- ja kunnostustöitä. 4505 Viitanlaakson vihertyöt (2017) Viitanlaakson käytäväverkoston rakentamista ja hulevesien käsittelyä. 4512 Taajamien asuinympäristön parantaminen (2017) Taajamien yleisten alueiden kunnostusta. Kohteina mm. Muurlan ja Halikon keskusta-alueet ja muut esiin nousevat kohteet 4513 Perhepuiston peruskunnostus (2017) Esteettömän leikkialueen rakentaminen ja muu puiston jatkorakentaminen. 4514 Horninpuiston kunnostaminen (2017) Kiinteiden kalusteiden ja muiden rakenteiden ja kasvillisuuden uusimista sekä muita peruskunnostustöitä. 4515 Skeittipuisto (2017) Uuden Perhepuistoon rakennettavan skeittipuiston rakentaminen. Hanke toteutetaan yhteisyössä nuoriso- ja liikuntatoimien kanssa. Yleisten alueiden ylläpidon ja kehittämisen osuus 1/3 koko hankkeesta. xxxx Matonpesupaikkojen peruskunnostus (2017) Matonpesupaikkojen laitteiden ja rakenteiden kunnostamista. 450 Toimialojen muut kohteet XXXX Perhepuisto/skeittiparkki nuorisopalveluiden osuus (2017) Uuden Perhepuistoon rakennettavan skeittipuiston rakentaminen. Hanke toteutetaan yhteisyössä puistopalveluiden ja liikuntatoimien kanssa. Nuorisopalveluiden osuus 1/3. 4600 Urheilupuiston peruskorjaus 2017 Urheilupuiston peruskorjauksen toinen vuosi. Yleisurheilukentän pinnat tehdään kuntoon ja katsomo sekä huoltorakennus rakennetaan valmiiksi. 4605 Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen(2016–2020) 2017 Perniön kirkonkylän keskustassa sijaitsevan yleisurheilukentän suorituspaikkojen pintojen uusiminen. XXXX Tupurin kuntoilu ja frisbeegolfrata (2018) 2017 Tupurin kuntoilualueen ja frisbeegolf radan rakentaminen (toteutetaan mikäli oikotie 110-tielle toteutuu). Tupurin asuinalueelta on suunniteltu oikotietä 110-tielle. Tämän suunnitelman johdosta myös Tupurin ulkoilualue muuttuu. Suunnitelmassa on tehty varaus uudelle paikoitustilalle kuntoilualueen käyttäjille. Paikoitustilan yhteyteen esitetään rakennettavaksi lihaskuntoharjoitteluun soveltuva ulkoalue sekä frisbeegolf-rata. 150 600 Irtain omaisuus 620 Sosiaali- ja terveyspalvelut 210 Terveyspalvelut 2100 Suun terveydenhuollon palvelut 6212 Hammashoitoyksiköt (2017–2021) Hammashoitoyksikköjen (3 kpl) uusiminen. Hammashoitoyksiköitä on 42. Jos yksiköitä uusitaan kolme vuodessa, niin yksikön käyttöikä on keskimäärin 14 vuotta. Toimittajat takaavat varaosien saatavuuden kymmeneksi vuodeksi. Hammashoitoyksikön hankinnan voi arvioida vähentävän yksikön vuosittaisia korjauskuluja vajaalla tuhannella eurolla muutamana investointitapahtumaa seuraavana vuotena. Suun terveydenhuollon kaikkien koneiden ja laitteiden huolto- ja korjauskustannuksia tämä ei alenna, mutta se hillitsee näiden kustannusten nousua. XXXX Panoraama-kefalolaite (2017) Panoraama-kefalolaitteen uusiminen. Käytössä oleva panoraama-kefalolaite on valmistettu vuonna 2001. Se pitäisi korvata uudella 2D panoraama-kefalolaitteella, joka voidaan täydentää tarvittaessa 3D-laitteeksi. Käyttöliittymät ovat kehittyneet, mikä mahdollistaa kuvaajan keskittymisen potilaaseen. Potilaan oikea asento vaikuttaa olennaisesti kuvan laatuun ja diagnostiikkaan. Oikealla asettelulla on tärkeä merkitys myös potilaan saamaan säteilyannokseen. DAP-arvon on todettu olevan suurempi kuvauksissa, joissa pääfantom on aseteltu väärin. Laitteen hankinta on otettu esille ensimmäisen kerran jo vuosien 2012– 2016 investointisuunnitelmassa ajoittaen hankinta ko. jakson loppupuolelle. XXXX Lääkinnällinen kuntoutus Apuvälineiden pesuun tarkoitetun deko-laitteen uusiminen. Vanhalla laitteella ikää 15 vuotta ja laite on toimintakaarensa päässä. XXXX Geriatrian arviointiyksikkö Apuvälineiden pesulaite uuteen perustettavaan geriatrian arviointiyksikköön. XXXX Avoterveydenhuolto Terveysasemien Ekg-järjestelmä Cardiax on vuodelta 1996. Uusiminen on välttämätöntä käyttötuen loppuessa. 220 Vanhuspalvelut XXXX Paukkulakoti (2017) Paukkulakodin hoitajakutsujärjestelmä on vanha, eikä rikkoutuvien osien tilalle ole mahdollista enää saada varaosia. Hoitajakutsujärjestelmä on välttämätön turvalaite ympärivuorokautisen hoidon yksikössä. Järjestelmän avulla asukas voi hälyttää apua samoin kuin yksin työskentelevä hoitajakin voi pyytää apua. Hoitajakutsujärjestelmän kertahankintaan esitetään 130.000 euron määrärahavarausta. Laitehankinnan lisäksi järjestelmään kuuluva palvelu aiheuttaa noin 1.700 euron vuosikulut. XXXX Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä Toiminnanohjausjärjestelmä on yleisesti käytössä kotihoidossa maamme kunnissa. Toiminnanohjausjärjestelmä sisältää keskitetyn työnjaon ja toiminnan koordinoinnin sekä tilastoinnin. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton tavoitteena on lisätä asiakkaiden luona tehtävän työn osuutta. Järjestelmä helpottaa kotihoidon resurssien hallintaa asiakasmäärien ja tarpeiden nopeissa muutoksissa sekä mahdollistaa olemassa olevien resurssien hyödyntämisen optimaalisesti. Toiminnan näkyväksi tekeminen mahdollistaa töiden tasapuolisen jakamisen ja tätä kautta työntekijöiden jaksaminen lisääntyy. Ajantasainen tieto käyntien toteutumisesta sekä hoitajien vaihtuvuuden seurannasta on ohjelmasta helposti tarkasteltavissa. Kotihoidossa on osittain kovin tiukkaa resurssien riittävyyden kannalta. Toiminnanohjausjärjestelmä voi tuottaa lisänä sen, että kotihoidossa saatettaisiin toimia nykyisellä henkilöstömäärällä jonkin aikaa. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton ja laitehankintojen kustannus on arviolta noin 175.000 euroa investointikuluina. 151 630 Lasten ja nuorten palvelut 6403 Perusopetuspalvelujen yhteiset (2017–2021) Määräraha on varattu teknisen työn työsuojelullisten toimenpiteiden johdosta suoritettaviin hankintoihin sekä muihin perusopetuspalveluiden kalustohankintoihin. Kustannus 50.000 euroa. 6404 2.aste ja vapaa sivistystyö (2017–2021) Lukioiden kalustohankintoihin. Kustannus 25.000 euroa. 6421 Varhaiskasvatuksen irtain (2017–2021) Varhaiskasvatusyksikköjen kalustohankintoihin. Kustannus 50.000 euroa. 6401 Perniön varhaiskasvatuksen kalustohankinnat (2017) Kalustohankinnat uuteen 2016–2017 rakennettavaan varhaiskasvatusyksikköön. Kustannus 200.000 euroa. 6422 Nuorisotilojen irtain (2017–2021) Nuorisopalveluiden kalustohankinnat 10.000 euroa. 635 Vapaa-ajan palvelut 6417 Liikuntapalveluiden irtain (2017–2021) Urheilupuiston yläkentän peruskorjaus valmistuu 2017 ja samalla tulee ajankohtaiseksi uusia eri lajien välineistöä. Alustavan kartoituksen ja tarjousten perusteella kustannusarvio on n. 110.000 € Urheilupuistoon kentän hoitoon tarvitaan uusi kelaleikkuri. Hinta-arvio uudelle leikkurille lisävarusteineen on n. 30.000€. Kuntosalien uusien välineiden hankinta 20.000€ Uusitaan välttämättömiä välineitä liikuntapalveluiden kuntosaleilla. Kuntoratojen osalta uusi lamppudirektiivi on astunut voimaan 2015 ja nyt vielä käytössä olevien lamppujen (elohopeahöyry) valmistus ei ole enää sallittua. Nykyiset varastolamput alkavat olla lopussa ja näin ollen tulee uusia sekä lamput, että valaisimet. Mm. tämän vuoksi on tehty suunnitelmaa kuntoratojen tulevaisuudesta ja lakkautettu neljä kuntorataa vuosina 2013–2014. Jäljelle jäävien kuntoratojen osalta on tehty yhdessä sähkösuunnittelijan kanssa laskelma uusista led-valaisimista kuntoradoille ja on laskettu kuntoratojen valaisinten määrä. Valaisimien vaihto led-valaisimiin maksaa 11 kuntoradan osalta n. 300.000 e. Uusiminen aletaan vuonna 2017 (140.000€) ja jatketaan vuonna 2018 loppuun. Vuosi 2018, 295.000 €: Vuonna 2018 kuntoratojen lamppujen uusintaa on edelleen jatkettava (n. 200.000 €). Lisäksi pitää uusia Urheilupuiston ns. 5-kentän (keinonurmen alapuolella oleva kenttä) sadettajajärjestelmä, joka on tehty 1990-luvulla. Uuden sadettajajärjestelmän hinnaksi on laskettu 35.000 €. Jäähalliin tarvitaan uusi kaukalo (60.000 €). Vanha kaukalo voidaan tarvittaessa sijoittaa ulkojäille. 6427 Kirjaston tietojärjestelmän hankinta (2017) Vuosille 2015–2017 on investointikohteena kirjastopalveluiden käyttöjärjestelmän uusiminen. Aikaisempi käyttöjärjestelmä Origo päivitettiin Auroraksi. Käyttöjärjestelmän päivitys oli ajankohtainen, sillä Origoa ei ole kehitetty enää vuosiin, vaan ainoastaan ylläpidetty. Lisäksi Auroraan siirtyminen oli edellytys Salon kirjaston liittymiselle mukaan Vaski-kirjastoihin. Vapaa-ajan lautakunta teki vuoden 2014 joulukuussa liittymistä koskevan päätöksen. Axiell Finland Oy:ltä saadun tarjouksen perusteella Salon kokoisessa kaupungissa käyttöjärjestelmän päivityskustannukset ovat suuruudeltaan 60.000 €. Hankintakustannukset jaetaan Axiellin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmelle vuodelle, eli 20.000 € / vuosi. 6428 Pääkirjaston kalusteet (2017) Pääkirjaston toiminnallisuuden parantamista jatketaan uusimalla kalusteita 20 000 eurolla. Kirjahyllyjä uusitaan korvaamalla huonokuntoisimpia hyllyjä. Uudet kirjahyllyt on tarkoituksenmukaista varustaa lukittavilla pyörillä. Tämä mahdollistaa kirjaston tilojen sujuvan käyttämisen yleisötilaisuuksien ja näyttelyiden järjestämiseen. Suuri osa nykyisistä kirjahyllyistä on peräisin 1980-luvulta. Niiden hyllyjen kiinnikkeitä on jouduttu korjaamaan erilaisin tilapäisratkaisuin. Alas romahtavat hyllyt ovat vaarallisia sekä asiakkaille että henkilökunnalle. 152 6430 Muurlan kirjaston automatisointi (2017) Sopeuttamisohjelman mukaisesti Muurlan kirjasto automatisoidaan vuonna 2017 omatoimikirjastoksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa saadun selvityksen mukaan 37 000 €/kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata 20 000 €/kohde. Yhteensä nämä tekevät 57.000 €/kohde. XXXX Lähikirjastojen automatisointi (2018–2019) Sopeuttamisohjelman mukaisesti Muurlan kirjasto automatisoidaan vuonna 2017 omatoimikirjastoksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa saadun selvityksen mukaan 37 000 € / kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata 20 000 € / kohde. Yhteensä nämä tekevät 57 000 € / kohde. Lähikirjastojen automatisointia jatketaan vuonna 2018 171.000 eurolla ja vuonna 2019 114.000 eurolla. Yksiköiden muuttaminen laajennetun aukiolon toimipisteiksi turvaa kirjastopalveluiden ja kaupungin palvelupisteiden toiminnan keskusta-alueen ulkopuolella. Automatisointi mahdollistaa kirjastopalveluiden käytön myös silloin, kun henkilökunta ei ole paikalla. xxxx Kirjaston sähköisten palvelujen kehittäminen (2017) Kirjaston sähköisiä palveluja kehitetään 25.000 eurolla. Sekä kauno- että tietokirjallisuuden kokoelmien sisällöistä kerrotaan QR-kooditunnisteilla. Asiakas voi omaan älypuhelimeen tai tablettitietokoneeseen ladatulla sovellutuksella etsiä tietoa haluamastaan aineistosta tai suosikkikirjailijastaan. Kirjaston uutuusluettelot on mahdollista lukea QR-koodin avulla asiakkaan omasta laitteesta. QR-kooditunnisteita voidaan käyttää perinteisten hyllyopasteiden yhteydessä. Tunnisteet täydentävät hyllyluokituksen antamaa informaatiota esittelemällä sekä kirjailijoita että heidän teoksiaan. Tavoitteena on saada asiakkaat etsimään itse aktiivisesti haluamaansa aineistoa. Osana sähköisten palvelujen kehittämistä on kahden isokokoisen info-TV-tyyppisen näyttölaitteen hankkiminen. Ne sijoitetaan helposti saavutettaviin paikkoihin. Tarkoituksena on jakaa tietoa sekä kirjaston palveluista, kokoelmien uutuuksista ja yleisötapahtumista. Näiden laitteiden avulla voidaan välittää tietoa myös alueellisista tapahtumista ja uutisista. Samalla niitä voidaan käyttää myös kaupungin toiminnan esittelemiseen, kuten eri palveluista tai lautakuntien päätöksistä kertomiseen. XXXX Pääkirjaston keskusradion uusinta Pääkirjaston uuden keskusradion hankkimiseen esitetään 20.000 €. Hintaan sisältyy keskusyksikkö, kuulutuslaite, kaapelit ja kaiuttimet asennustöineen. Nykyinen keskusradio on peräisin 1980-luvulta. Sen toimintavarmuus on heikko. Keskusradiota tarvitaan erilaisia tiedotuksia varten. Tavallisesti sillä annetaan kuulutuksia yleisötapahtumista tai iltaisin kiinteistön sulkeutuessa. Keskusradiota tarvitaan myös tilanteissa, joissa rakennus joudutaan tyhjentämään esimerkiksi tulipalon vuoksi. Nykyisellä 1980-luvulla hankitulla keskusradiolla ei tavoiteta Hilkansalissa, kahvilassa tai musiikkiopiston puolella olevia asiakkaita, koska laitetta hankittaessa koko kirjastotalo oli pienempi. Laajennusosa valmistui vuonna 2004. Tällöin ei tehty muutoksia, joilla olisi parannettu keskusradion kuuluvuusaluetta ja siten koko rakennuksen turvallisuutta XXXX Kulttuuripalveluiden monitoimitilan rakentaminen Salon taidemuseo Veturitallin kahvilatila Cafe Veturitalli on nykyään monikäytössä. Salon kulttuuriasiain yksikkö järjestää Veturitallissa säännöllisesti konsertteja iltaisin ympärivuotisesti. Veturitallin kahvilatilaa käytetään tuolloin väliaikatarjoiluun. Taidemuseo käyttää kahvilatilaa kokoustilanaan päivittäin viikoittain. Kahvilatilaa annetaan myös yhdistyksille päivisin kokouskäyttöön ja yritykset voivat pitää siellä asiakastarjoilujaan ja kokouksiaan. Tilassa ei ole mitään äänieristettä eikä käyntiestettä. Veturitallin kaarikäytävä on yhtä avointa tilaa kahvilasta näyttelysalipäätyyn. Eri tiloista toisiin kantautuu melu ja kokouksien pito on muodostunut vaikeaksi. Tarjoiluihin liittyvien järjestelyjen turvaamiseksi ja erimuotoisten kokouksien yksityisyyden turvaamiseksi tarvitaan saranaovella varustettu siirtojärjestelmällä varustettu lasiseinämä erottamaan taidemuseon aulan kahvilasta. Seinämä, n. 12m2, voi olla samantyyppinen kuin kaupungintalolla. Lasikon paksuus on 12 mm, ja taidemuseon kaltevan kattorakenteen vuoksi kattoon on rakennettava painoa kestävä kiskorakenne. Investoinnin arvio on n. 30.000 euroa. 153 Veturitallin suurimman näyttelysalin, 4. salin, takaseinään on rakennettu 1990-luvun lopussa väliaikainen kovalevyseinä peittämään seinässä olevat ikkunat. Samalla on saatu li§sää tärkeätä ripustustilaa. Huokoinen kovalevyseinämä rakennettiin alaosastaan suljetuksi, ja sen taakse on tiivistynyt kosteutta, joka on pehmittänyt seiniä ja saanut osan levyistä pullistumaan. Levyt tulee vaihtaa paremmiksi ja alaosaltaan avoimeksi ilmankierron mahdollistamiseksi. Uudet levyt tulee olla paksua vaneria, joka on kovalevyä siistimpi ja kulutusta kuten jatkuvia maalauksia sekä myös kiinnitysruuvilla tapahtuvia ripustuksia kestävä. Levyjen vaihto vie 1-2 viikkoa ja se voidaan toteuttaa kaupungin sisäisenä työnä. Materiaalit ja sisäiset kulut yhteensä n. 10.000 euroa. 640 Kaupunkikehityspalvelut 6601 Kiinteistö- ja mittauspalvelut (2017) Korvataan yksi kolmesta satelliittimittauskalustosta uudella, mikäli laitteisto tulee vuoden aikana korjauskelvottomaksi. Laitteistoa on jo korjattu, eikä sen kestoajasta ole varmuutta. XXXX Yleisten alueiden ylläpito kehittäminen 2018–2019) 2017 Uuden tiehoitoauton hankinta. Hankinnalla korvataan vanha vuoden 2001 vuosimallia oleva vastaava kuorma-auto. 2018 Uuden pyöräkuormaajan hankinta. Hankinnalla korvataan vuoden 2004 vuosimallia oleva vastaava pyöräkuormaaja. 6603 Ravitsemispalvelut (2017–2021) 100 keittiön irtaimistohankinnat. 6605 Tilapalvelukeskus (2017) 2017 Uuden kiinteistöhoitotraktorin hankinta. Hankinnalla korvataan vuodelta 2001 oleva kiinteistöhoitotraktori, jonka vuosittaiset korjauskulut ovat olleet jo muutaman vuoden ajan huomattavat. Lisäksi päivitetään olemassa olevia pienempiä kiinteistöhoitokoneita. Liikelaitos Salon Vesi 810 Uusien alueiden vesihuolto Kaupunki kaavoittaa uusia asuin- ja teollisuusalueita. Muun infrarakentamisen yhteydessä toteutetaan myös vesihuollon rakentaminen. 8011 Metsäjaanun teollisuusalue, Salo (2017) Kunnallistekniikan ja vesihuollon toteuttaminen. 8026 Tavolan alueen, Halikko (2018–2020) Alueen vesihuollon toteuttaminen. XXXX Tähteläntie ja –kuja (2017) Alueen vesihuollon toteuttaminen XXXX Pitkänniitynkatu, salo (2017) Alueen vesihuollon toteuttaminen XXXX Kailinkatu, Salo (2017) Alueen vesihuollon toteuttaminen XXXX Leiritie, Perniö (2017) Alueen vesihuollon toteuttaminen XXXX Teollisuustie, Kisko (2017) Alueen vesihuollon toteuttaminen XXXX Puusepäntie, Kisko (2017) Alueen vesihuollon toteuttaminen 154 XXXX Latauksenkuja, Halikko (2017) Alueen vesihuollon toteuttaminen 8199 Uusien kaava-alueiden vesihuolto Kaava-alueilla tapahtuva rakentamista tukeva vesihuoltotyö. 820 Vesihuollon saneeraus Vanhojen vesi- ja viemärilinjojen saneeraukset hukka- ja jakelukeskeytysten pienentämiseksi. Teknisten, mm. vedenkäsittelylaitosten, venttiiliasemien, paineenkorotusten ja ylävesisäiliöiden teknisen tason ylläpitämiseksi. 8200 ja 8201 Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus (2017–2021) Vesi- ja viemäriverkoston saneerausta eri puolella Salon kaupunkia. Verkostot ovat paikoin huonokuntoisia ja vuotavia. Vuotojen osuus on pahimmillaan yli 50 % (viemäriverkosto). Vesijohtoverkoston osalta myydyn ja pumpatun erotus eli hukkaprosentti on n. 17 %. 8205 Vesijohtoverkoston UV-laitteet (2017–2021) UV-desinfiointilaitteilla vaikutetaan veden mikrobiologiseen laatuun ja varmistetaan lähtevän veden puhtaus. 8206 Vesilaitoksen automaatiojärjestelmä (2017–2021) Vesilaitoksen automaatiojärjestelmän parantamisella varmistetaan laitoksen toimivuus ja vähennetään paikan päällä tapahtuvia käyntejä. 8209 Vedenottamot (2017–2021) Vedenottamot ovat osin hyvinkin vanhoja rakennuksia, joiden tekninen laatutaso ei vastaa tämän päivän vaatimuksia. 8211 Viemäriverkoston vuotovesikartoitus (2017–2021) Kiinteistöt johtavat runsaasti katolta ja pihoilta tulevia sadevesiä jätevesiviemäriin. Vedet aiheuttavat tulvia ja huonontavat puhdistustulosta. Määräraha käytetään viemäriverkoston vuotovesikartoitukseen ja kuvaukseen. 8212 Pumppaamoiden saneeraus (2017- 2021) Huonokuntoisten vesihuoltopumppaamoiden kunnostus ja päivitys. 8213 Karjaskylän vesihuollon saneeraus (2017) Karjaskylän vesihuollon saneeraus liittyy olennaisena osana Salo-Muurla vesihuoltohankkeeseen. Olemassa oleva Karjaskylän vesihuoltoverkosto ei nykyisessä muodossa kykene palvelemaan Salo-Muurla vesihuoltoa. Hanke on aloitettu vuonna 2015 ja päättyy vuonna 2017. 8215 Märyn vesijohto (2017) Huonokuntoisen vesijohtoverkoston saneeraus. 8216 Keskusjätevedenpuhdistamon saneeraus (2017–2019) Keskusjätevedenpuhdistamon lupaehtojen tiukentumisesta johtuva laitoksen modernisointiin liittyvä suunnittelumääräraha. 8217 Pullassuon vedenkäsittelylaitos (2017–2018) Pyymäen vesi sisältää runsaasti rautaa, jonka johdosta vettä ei ilman käsittelyä voida toimittaa kuluttajille. Käsittely sisältää raudanpoiston, pH-säädön ja UV-käsittelyn. Kapasiteetti tulee olemaan 1.500m3/vrk. 840 Haja-asutusalueiden vesihuolto Kaavoittamattomien ja toiminta-alueitten ulkopuolisten alueitten vesihuollon kunnossapito ja teknisen tason ylläpito. 8401 Hajalan alue (2017) Valtio on myöntänyt 30 % avustuksen Halikko–Hajala kunnallistekniikan toteutusta varten vuosille 2015–2017. Hajalan taajaman jätevedet ohjataan liikelaitoksen rakennuttamaa 155 verkostoa pitkin Salon keskusjätevedenpuhdistamolle. Hajalan taajaman kunnallistekniikan toteuttaa erillisurakkana osuuskunta. 8406 Salo-Muurla vesihuolto (2017) Salo-Muurla vesihuollon rakentaminen välillä Karjaskylä-Muurlan puhdistamo. Hankkeessa toteutetaan vesihuollon parantamista ja uusimista. Muurlan jätevedenpuhdistamo poistuu käytöstä ja jätevedet ohjataan keskusjätevedenpuhdistamolle. Hanke toteutetaan vuosina 2015–2017. Hankkeen kokonaisrahoitusosuus valtiolta on toteutuneista kustannuksista 30 % (noin 500.000 euroa yhteensä). xxxx Kukinhuoneenharjun pohjavesitutkimus (2017–2019) Kukinhuoneenharjun pohjavesialueen vedenantoisuuden selvitystyö. 8419 Viemäriverkoston laajennus (2017–2021) Verkoston laajentaminen toiminta-alueiden lähialueilla. 8422 Kaukola-Tuohittu vesihuolto (2017) Tuohitun vesiosuuskunta rakentaa alueelle vesijohdon ja paineviemärin. Liikelaitos kustantaa hankkeen yhteiseltä osuudelta materiaaleja ja suunnittelua. Liikelaitoksen osuuden suuruus on 300.000 euroa vuosina 2016–2017. Vuoden 2016 osuus siirtyy pääosin vuodelle 2017. 8423 Hajalan taajaman vesijohdon jatkaminen Hajalan jätevesivesiosuuskunta rakentaa viemäriverkoston alueelleen. Liikelaitos osallistuu vesijohdon rakentamistöihin osuuskunnan mukana. 870 Vesihuoltolaitoksen irtain 8700 Vesihuoltolaitoksen irtain Kiinteistöissä sijaitsevien vanhojen mittalaitteiden vaihtoon ja kunnostukseen liittyvä määräraha. 156 Rahoituslaskelma perusteluineen TP 2015 € Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyv. vastaavien hyödykk. luov.tulot Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Valuuttakurssimuutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja pääom. muutoks. Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien velkojen muutos TA 2017 € TS 2018 1 000 € TS 2019 1 000 € 8 780 975 -5 666 261 6 808 139 14 092 9 900 6 049 863 -6 394 951 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 16 436 822 8 780 975 -5 666 261 6 808 139 14 092 TS 2020 1 000 € 9 900 9 900 0 0 -13 030 126 -18 558 000 -20 512 000 -16 152 000 -18 591 -18 149 -10 510 1 314 509 1 605 000 530 000 380 000 320 300 0 14 327 180 2 611 563 0 19 048 385 -7 015 211 156 420 -16 953 000 -8 172 025 -80 000 -6 858 791 0 50 000 -19 982 000 -15 772 000 -25 648 261 -8 963 861 -130 000 -30 000 130 000 -130 000 0 130 000 0 -18 271 -4 179 -130 0 0 130 -17 849 -7 949 0 0 0 0 0 0 38 000 000 22 000 000 13 500 14 000 14 000 10 000 000 -13 394 620 -13 000 000 -13 000 000 -13 600 000 -13 500 -14 000 -14 000 5 000 000 -8 421 0 0 2 578 622 0 2 800 000 -2 557 003 13 198 0 -10 240 213 0 0 2 800 000 0 7 770 000 8 808 172 27 025 559 18 217 387 25 000 000 0 0 0 0 25 000 000 -402 025 26 623 534 27 025 559 8 400 000 0 0 0 0 8 400 000 -648 261 25 975 273 26 623 534 0 0 0 -563 861 26 059 673 26 623 534 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -7 949 13 932 21 881 0 0 0 -4 179 21 881 26 060 -10 510 0 18 000 000 -3 394 620 9 900 -610 0 Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. HKE 2017 € 16 781 910 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset TA 2016 € -610 13 322 13 932 157 Salon kaupungin rahoituslaskelma 2017 Perustelut Tulorahoitus Vuosikate Siirtyy tuloslaskelmasta. Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 6 808 139 0 6 808 139 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -16 152 000 Vuoden 2017 talousarvioon otettujen investointien rahoitus esitetään rahoituslaskemassa. Investointien omarahoitus jää 34 prosenttiin. Rahoitusosuudet investointimenoihin 380 000 Kiinteistöjen ja tonttien myynnistä saatavat tulot sekä investointiavustuksia. Toiminnan ja investointien rahavirta -8 963 861 Antolainauksen muutokset Antolanasaamisten lisäykset Sosiaalisen luototuksen määräraha Antolainasaamisten vähennykset Sosiaalisen luototuksen takaisinmaksut. Lainakannan muutokset§§ Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Tavoitteena on, että vuoden 2016 lopussa ei nostetaa uutta pitkäaikaista lainaa. Vuoden 2017 alussa lainaa olisi n. 98,0 milj. euroa eli 1830 euroa/asukas. Vuonna 2017 nettolainanotoksi on arvioitu 13,4 milj. euroa, jolloin asukaskohtainen laina nousisi 2075 euroon/ asukas. Pitkäaikaisten lainojen vähennys Talousarviolainojen ohjelmien mukaiset lyhennykset vuodelle 2017 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Sisältää jälkirahotteisten valtionosuuksien kokonaismäärän Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos -130 000 130 000 0 22 000 000 -13 600 000 8 400 000 0 0 0 0 0 0 8 400 000 -563 861 158 Liitteet Kokonaismenot ja -tulot Toimintamenot Investoinnit Rahoituskulut Lainojen lyhennykset Menot yhteensä Toimintatulot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot Investointitulot Lainanotto Tulot yhteensä Varojen reaalimuutos Rahavarat 31.12. Lainat 31.12. Lainojen muutos TP 2015 372 317 670 13 030 126 3 426 960 13 394 620 402 169 376 92 417 290 194 485 667 103 234 887 2 388 698 9 261 427 10 000 000 411 787 969 TA 2016 376 596 356 19 426 000 4 868 805 13 000 000 413 891 161 93 634 581 183 700 000 108 000 000 2 228 805 2 177 271 18 000 000 407 740 657 TA 2017 376 416 006 16 152 000 3 825 305 13 600 000 409 993 311 93 001 804 186 850 000 105 000 000 2 197 646 380 000 22 000 000 409 429 450 TS 2018 365 500 000 18 591 000 5 808 000 13 500 000 403 399 000 94 000 000 180 200 000 109 000 000 2 200 000 320 000 13 500 000 399 220 000 TS 2019 175 000 000 18 149 000 3 800 000 14 000 000 210 949 000 71 000 000 85 500 000 30 000 000 2 200 000 300 000 14 000 000 203 000 000 TS 2020 175 000 000 10 510 000 3 800 000 14 000 000 203 310 000 71 000 000 85 500 000 30 000 000 2 200 000 0 14 000 000 202 700 000 9 618 593 -6 150 504 -563 861 -4 179 000 -7 949 000 -610 000 27 025 562 113 969 646 -3 394 620 20 875 058 118 969 646 5 000 000 20 311 197 127 369 646 8 400 000 16 132 197 127 369 646 0 8 183 197 127 369 646 0 7 573 197 127 369 646 0 159 Toimintakulujen jakautuminen lautakunnittain 2017 1.000 € Tarkastusltk Keskusvaaliltk Kaupunginvaltuusto ja -hallitus Sosiaali- ja terveysltk Opetusltk Vapaa-ajan ltk Tekninen ltk Kaupunkisuunn.ltk Rak. Ja ymp.ltk Vesihuoltolaitoksen johtok. Yhteensä 31 194 89 12 29 11 2 3 376 % 99 125 922 874 984 436 487 988 106 395 416 0,0 0,0 8,5 51,8 23,9 3,3 7,8 3,2 0,6 0,9 100,0 % % % % % % % % % % % 160 Toimintatulojen jakautuminen lautakunnittain 2017 1.000 € Tarkastusltk Keskusvaaliltk Kaupunginvaltuusto ja -hallitus Sosiaali- ja terveysltk Opetusltk Vapaa-ajan ltk Tekninen ltk Kaupunkisuunnittelultk Rak. Ja ymp.ltk Vesihuoltolaitoksen johtok. Yhteensä 11 22 4 1 34 8 8 93 % 0 0 230 822 816 790 725 238 638 743 002 0,0 0,0 12,1 24,5 5,2 1,9 37,3 8,9 0,7 9,4 100,0 % % % % % % % % % % % 161 Rahoitus 2016 Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Yhteensä 1.000 € 93 186 105 384 % 002 850 000 852 24,2 48,6 27,3 100,0 % % % % 162 Toimintamenot menolajeittain 2017 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Yhteensä 1.000 € 161 157 17 18 21 376 % 867 009 372 299 869 416 43,0 41,7 4,6 4,9 5,8 100,0 % % % % % % 163 Toimintatulot tulolajeittain 2017 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Yhteensä 1.000 € 44 18 4 25 93 % 201 339 533 929 002 47,5 19,7 4,9 27,9 100,0 % % % % % 164 Investointimenot 2017 1.000 € Aineeton käyttöomaisuus Kiinteä omaisuus Talonrakennus Kunnallistekniikka Irtain omaisuus Vesihuoltolaitos Yhteensä 4 5 1 4 16 % 50 250 530 554 473 295 152 0,3 1,5 28,0 34,4 9,1 26,6 100,0 % % % % % % % 165 Vesihuoltolaitoksen tulos- ja rahoituslaskelma Tuloslaskelma 2017 Liikevaihto Varastojen lis.(+) tai väh. (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoim. muut tulot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilik. aikana Varastojen lis.(+) tai väh.(-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivululut Poistot ja arvonalentumiset Suunitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot Muut rahoitustulot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunn. eriä Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht. varauksien lis.(-) tai väh.(+) Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Vesilaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % TP2013 TP2014 TP2015 TA2016 TA2017 7 891 514 8 179 161 8 615 887 8 660 055 8 729 762 0,8 % 42 430 37 767 35 862 14 210 12 858 -9,5 % -1 114 153 -1 009 715 -1 024 931 -1 007 677 -989 657 -1,8 % -1 012 082 -1 051 990 -1 060 201 -1 028 427 -1 005 818 -2,2 % -1 079 867 -349 808 -1 104 788 -398 182 -1 000 941 -302 979 -938 647 -360 991 -931 327 -324 008 -0,8 % -10,2 % -2 416 251 -2 433 304 -2 476 305 -2 400 936 -2 457 288 2,3 % -152 219 1 809 564 -129 068 2 089 881 -152 820 2 633 572 -153 539 2 784 048 -144 164 2 890 358 -6,1 % 3,8 % 0 70 0 2 543 0 341 0 0 0 341 0 -1 758 156 -765 0 -1 758 156 -3 0 -1 562 805 0 0 -1 562 805 0 0 -1 562 805 0 0,0 % 50 713 334 265 1 071 108 1 221 243 1 327 894 8,7 % 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 50 713 72 852 334 265 72 853 1 071 108 72 852 1 221 243 -72 800 1 327 894 72 852 8,7 % -200,1 % 0 0 123 565 0 0 407 118 0 0 1 143 960 0 0 1 148 443 0 0 1 400 746 22,0 % 3,94 % 5,06 % 6,81 % 6,79 % 7,05 % 3,94 % 0,64 % 5,06 % 4,09 % 6,81 % 12,43 % 6,79 % 14,10 % 7,05 % 15,21 % TA% 166 Rahoituslaskelma 2017 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Tuloverot Tulorahoituksen korjauserät Tilikauden ylijäämä / alijäämä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle Antolainasaamisten lisäykset muilta Antolainasaamisten vähennykset kunnalta Antolainasaamisten vähennykset muilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos TP2013 TP2014 TP2015 TA2016 TA2017 1 809 564 2 416 252 -1 758 851 0 0 0 2 466 965 2 089 881 2 433 304 -1 755 616 0 0 0 2 767 569 2 633 572 2 476 305 -1 562 464 0 0 0 3 547 413 2 784 048 2 400 936 -1 562 805 0 0 0 3 622 179 2 890 358 2 457 288 -1 562 464 0 0 0 3 785 182 3,8 % 2,3 % 0,0 % -2 990 255 0 -1 238 114 132 665 -2 318 738 1 074 509 -4 720 000 500 000 -5 025 000 100 000 6,5 % 0 0 0 0 0 -523 290 1 662 120 2 303 184 -597 821 -1 139 818 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -33 000 0 0 523 290 0 0 -40 415 0 -1 662 121 0 0 161 997 0 -2 303 184 0 0 -2 909 899 0 630 821 0 0 0 0 1 139 818 0 0 0 168 061 395 644 523 290 -1 105 008 -719 110 -1 662 121 606 715 0 -2 303 184 0 0 597 821 0 0 1 139 818 0 -1 0 0 0 TA% 4,5 % 90,7 % 80,7 % 90,7 % 167 Talousohje Kaupunginhallitus liittää vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpano-ohjeisiin Salon kaupungin taloudenhoitoa koskevan ohjeiston. Toimintayksiköiden tulee taloudenhoidossaan sen lisäksi, mitä kuntalaissa ja kirjanpitolaissa sekä muussa lainsäädännössä on säädetty tai johtosäännössä määrätty, noudattaa tämän ohjeen määräyksiä. Talouden hoitoa koskevat yleiset ohjeet Taloudellisuus ja tulosvastuu Kaupungin tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja tuloksellisesti sekä siten, että vastuu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta on selkeä. Sisäinen valvonta Kaupungin sisäinen valvonta on jakaantunut organisaatioyksikön omaan toimintaansa kohdistuvaan valvontaan sekä sisäisen tarkastuksen suorittamaan valvontaan. Kaupungin toiminnot on järjestettävä ja toimintaa hoidettava niin, että organisaation kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Sisäistä valvontaa koskevat periaatteet sisältyvät kaupunginhallituksen hyväksymiin sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen toimintaohjeisiin. Konserniohjaus Konserniohjausta koskevat periaatteet sisältyvät erillisiin konserniohjeisiin. Riskienhallinta Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnasta sekä päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää ratkaisuvaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Riskienhallintaa koordinoi riskienhallinnan työryhmä, ja käytännön riskienhallintatyötä tehdään eri työyksiköissä. Irtaimistoluettelo Kaupungin yksiköiden irtaimesta omaisuudesta on pidettävä luetteloa. Luetteloinnin avulla valvotaan kunnan omaisuuden käyttöä ja säilyttämistä. Irtaimistoluetteloa pitää yksikön esimies tai hänen määräämänsä henkilö. Luetteloitavaa irtaimistoa ovat esineet, joiden hankintahinta on 200–10.000 euroa (alv 0 %). Yli 10.000 euron arvoinen irtaimisto luetteloidaan erillisessä käyttöomaisuusrekisterissä. Irtaimen esineen hankintalasku kirjataan tilille 4580 (luetteloitava irtaimisto). Nykyisen käytännön mukaan hankintalasku tallentuu Rondoarkistoon, joka toimii irtaimistoluettelona. Irtaimistotilille hankittujen esineiden poistamisesta, myymisestä tai siirtämisestä toiseen yksikköön tulee tehdä merkintä Rondoarkistoon kyseisen esineen hankintalaskulle. Merkintä tulee tehdä laskulle Rondossa olevaan huomiokenttään kirjoittaen siihen esineen muutostiedot (poisto-/myynti-/siirtopäivä, siirron kohde, poiston syy, päättäjä). Taloushallinnon järjestelmäuudistuksen aiheuttamista mahdollisista muutoksista vuoden 2017 käytäntöihin tiedotetaan erikseen. Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden, käyttöomaisuusarvopapereiden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten myynnistä päättää kaupunginhallitus, joka voi siirtää ratkaisuvaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Irtaimen käyttöomaisuuden myynnin osalta noudatetaan kaupunginhallituksen erikseen hyväksymää irtaimiston poisto-ohjetta. 168 Maksujen määrääminen Kaupunginvaltuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksujen yksityiskohtaisista perusteista ja maksuista päättää kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta tehtäväalueensa osalta. Taloussuunnittelu ja -raportointi Taloussuunnitelma ja talousarvio Kaupungin taloudenhoito perustuu taloussuunnitelmaan ja talousarvioon. Taloussuunnitelma, jonka ensimmäinen vuosi on talousarvio, laaditaan 4 vuodeksi. Investointisuunnitelma laaditaan 5 vuodeksi. Taloussuunnitelmassa ja talousarviossa hyväksytään kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnassa noudatetaan Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ja Kuntaliiton antamia yleisohjeita ja suosituksia sekä kaupunginhallituksen antamia talousarvion laadintaa koskevia ohjeita. Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviossa sitovuustason mukaan toiminnalliset tavoitteet, niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä investointisuunnitelman. Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Käyttösuunnitelma Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät tehtäväalueensa talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa toimielimet päättävät omalta osaltaan valtuuston päättämien tehtävien toteuttamisesta ja jakavat tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot edelleen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, osatavoitteiksi, osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Edellä mainitut toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelmien hyväksymiseen liittyvää ratkaisuvaltaansa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Talousarvion muutokset Toimielimet voivat tehdä määrärahasiirtoja sitovuustason sisällä. Perusteluista poikkeava toiminta, hanke tai hankinta vaatii kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan, joka tulee hakea etukäteen. Poikkeuksena lisämäärärahan hakemiselle ovat sellaiset kesken talousarviovuotta aloitettavat projektiluontoiset toiminnot, joille ei ole varattu talousarviossa määrärahaa. Mikäli kyseessä oleville toiminnoille saadaan menojen katteeksi kokonaisuudessaan ulkopuolinen rahoitus, voidaan tällaiset lisämäärärahaesitykset hyväksyä kaupunginhallituksessa. Talousarviovuoden aikana voi olla perusteltua tehdä toiminnallisia muutoksia, jolloin tulee tarve siirtää määrärahoja sitovuustasolta toiselle. Silloin, kun ei synny lisämäärärahatarvetta, voidaan määräraha siirtää sitovuustasolta toiselle ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Asiasta on kuultava kumpaakin osapuolta. Päätöksen tekee se toimielin, jolle kulloinkin kysymyksessä olevan asian päätösvalta kuuluu. Kaikista talousarviomuutoksista on tehtävä ilmoitus talouspalveluihin ja Kunnan Taitoa Oy:lle. Talousarvion toteutumisen seuranta ja raportointi Talousarvion tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja kaupunginhallitukselle kaupunginhallituksen päättämin menettelytavoin ja lautakunnalle sen määräämin menettelytavoin. Osavuosikatsaukset laaditaan vuosikolmanneksittain 30.4., 31.8. ja 31.12. vallinneen tilanteen mukaan. Vuoden lopun tilanne raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Muiden kuukausien tilanne raportoidaan kaupunginhallitukselle erillisellä kuukausiraportilla. 169 Rahoitus ja maksuliikenne Rahoitus, maksuliikenne ja sijoitustoiminta on hoidettava riskit halliten. Vieraan pääoman käytön on oltava toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Rahoituksen hoitaminen Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja pitkäaikaisen vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvien asioiden päättämisestä ovat määräykset hallintosäännössä. Sijoitustoimintaa on hoidettava kaupunginvaltuuston hyväksymän ohjeen mukaan. Rahavarat, arvopaperit ja vakuudet sekä muut tärkeät asiakirjat on säilytettävä turvaavalla tavalla. Maksuliikenteen hoitaminen Tilien avaamisesta pankkeihin tai raha- ja rahoituslaitoksiin kaupungin nimiin päättää henkilöstö- ja talouspäällikkö. Pankkitilien käyttöoikeus on kaupunginhallituksen erikseen määräämillä viranhaltijoilla. Maksuliikenne hoidetaan keskitetysti Kunnan Taitoa Oy:ssä lukuun ottamatta erillisiä käteissuoritusten vastaanottopisteitä, joiden toimintaa ohjataan kaupunginhallituksen hyväksymillä käteiskassojen hoito-ohjeilla. Talousosasto pitää yllä listausta käteiskassapisteistä sekä niiden vastuuhenkilöistä. Luotto- ja maksukortit Luottokorttien ja muiden maksukorttien käyttöönotosta päättää henkilöstö- ja talouspäällikkö. Maksukortteihin rinnastettavista yrityskorteista, joilla on mahdollista ostaa tavaraa tai palvelua kaupungin laskuun, tehdään myös henkilöstö- ja talouspäällikön viranhaltijapäätös. Luottokorttien ja muiden maksukorttien tilaus hoidetaan keskitetysti talousosastolla. Luotto- ja maksukorttia saa käyttää ainoastaan työtehtävistä aiheutuvien menojen kattamiseen. First Card –luottokortti on henkilökohtainen ja käyttäjien on toimitettava kuitit talouspalveluihin mahdollisimman pian menon syntymisestä. Kuitin puuttuessa vastaava määrä voidaan pidättää kortinhaltijan palkasta. Luottokortin käytöstä ja toimintatavoista on laadittu erillinen luottokorttiohje. Menojen käsittely Hankintatoimi Tavaroiden ja palveluiden hankinnassa noudatetaan sen lisäksi, mitä lainsäädännössä on säädetty, kaupunginhallituksen antamia hankintaohjeita ja -valtuuksia. Hankinta-asioissa on syytä aina ottaa yhteyttä kaupungin hankintatoimeen hankintojen oikean menettelyn varmistamiseksi. Hankinta ja ostolaskut Tilaajan on ennen tilausta tai muuta menoa aiheuttavaa toimenpidettä huolehdittava, että kyseiseen menoon on varattu määräraha ja että tilaajalla on tarvittavat hankintavaltuudet. Hankintoja tehtäessä on käytettävä ostovaltuutuslomaketta tai vastaavaa. Toimittajaa on pyydettävä lähettämään ostoksesta lasku ostajan viitteellä (kustannuspaikka+tilaajan nimi) Salon kaupungin laskutusosoitteeseen. Salon kaupunki toivoo ensisijaisesti verkkolaskua. Oman rahan käyttöä on vältettävä. Laskun laskumerkintöjen tulee olla alv:n määräysten mukaisia. Lahjakortteja henkilökunnalle ei saa hankkia, koska ne ovat verrattavissa rahaan ja ovat siten veronalaista tuloa. 170 Tavaran, työsuorituksen tai muun palvelun vastaanottajan on tarkastettava, että tavara, työsuoritus tai muu palvelu vastaa tilausta. Laskujen sähköinen käsittely Ostolaskut tiliöidään, asiatarkastetaan ja hyväksytään laskujen sähköisessä käsittelyjärjestelmässä. Järjestelmän käytöstä annetaan erikseen tarkemmat ohjeet. Asiatarkastus Toimintayksikön esimies nimeää yksikön laskujen asiatarkastajat. Asiatarkastajan vaihtuessa esimies toimittaa tiedon Kunnan Taitoa Oy:n ostoreskontraan. Asiatarkastajan on varmistauduttava laskun oikeellisuudesta vertaamalla laskua lähetysluetteloon tai muulla vastaavalla menettelyllä. Asiatarkastaja tiliöi laskun kirjanpidon tilikarttaa avuksi käyttäen ja reitittää laskun hyväksyjälle/hyväksyjille. Menon hyväksyminen Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta määräävät henkilöt, jotka hyväksyvät kaupungille kuuluvia menoja toimialueellaan. Toimielimet päättävät hyväksyjistä nimikkeittäin ja esimiesten tehtävänä on huolehtia siitä, että ostolaskujärjestelmässä on ajantasaiset tiedot tehtävien hoitajista. Kunnan Taitoa Oy pitää yllä ostolaskujärjestelmän reititystaulukkoa. Kaupungille työtä/palvelua toimittavalta itsenäiseltä yrittäjältä on pyydettävä yrittäjien eläkelain (YEL) mukainen vakuutustodistus. Tarkistus on tehtävä työtä/palvelua tilattaessa. Mikäli YEL-vakuutusta ei ole, on kaupungin maksettava eläkemaksu kunnallisen eläkelain mukaisesti, jolloin maksu hoidetaan palkkahallinnon kautta. Tarkistusta ei tarvitse tehdä mikäli kyseessä on julkisoikeudellinen yhteisö tai osakeyhtiö. Laskun hyväksyjän tulee myös tarkistaa, että maksunsaajayhtiö tai -henkilö on merkitty ennakkoperintärekisteriin (valtion, kunnan, kuntayhtymän, seurakunnan tai pörssiyhtiön osalta tarkistusta ei tarvitse tehdä). Mikäli työn suorittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin on lasku toimitettava hyväksyttynä palkanlaskentaan ennakonpidätyksen toimittamista varten. Esteellinen henkilö ei saa hyväksyä laskua. Esteellisyys tulee kyseeseen esimerkiksi hyväksyjän omaa koulutusta, puhelimen käyttöä tai muuta omaan käyttöön tulevaa tavaraa tai palvelua hyväksyttäessä. Laskun hyväksyjä ja asiatarkastaja eivät myöskään saa olla sama henkilö. Hyväksyjän on huolehdittava laskujen oikeellisuudesta ja laskujen hyväksymisestä hyvissä ajoin ennen eräpäivää. Myyntilaskutus ja perintä Toimintayksikön on huolehdittava, että sen vastuulla olevat tulot peritään oikeamääräisesti ja ajallaan. Erääntyneiden saatavien perintä hoidetaan keskitetysti Kunnan Taitoa Oy:n toimesta. Laskuttamisessa ja perinnässä noudatetaan kaupunginhallituksen hyväksymää laskutus- ja perintäohjetta. Kirjanpito ja sisäinen laskenta Kirjanpidon ja sisäisen laskennan järjestäminen Kirjanpito ja sisäinen laskenta on kaikissa toimintayksiköissä järjestettävä siten, että se tuottaa toiminnan ohjauksessa ja valvonnassa tarvittavat tiedot. Kirjanpidossa on oltava tarpeelliset meno- ja tulotilit sekä tasetilit. Kunnan Taitoa Oy vastaa kaupungin tili- ja tunnisterakenteen (tilikartta) ylläpidosta kaupungin tarpeiden mukaan. Sisäisessä laskennassa on oltava tarpeelliset seurantakohteet, jotka mahdollistavat talousarvion toteutumisen seurannan ja toimintayksiköiden talouden ohjauksen. Sisäisessä laskennassa noudatetaan talousarvion yhteydessä hyväksyttäviä sisäisen laskutuksen periaatteita. 171 Kirjanpitotositteet ja niiden säilytys Kirjanpidon tositteeseen on merkittävä käytetyt tilit. Menotositteesta tulee ilmetä suoritteen tai menon peruste, tilaaja, asiatarkastaja ja laskun hyväksyjä. Kirjanpidon tositteet on säilytettävä kirjausjärjestyksessä tai muutoin siten, että tositteiden ja kirjausten välinen yhteys voidaan vaikeuksitta todeta. Kirjanpitoaineiston säilytyspaikan ja -ajan osalta on noudatettava voimassa olevia arkistointisäännöksiä ja -määräyksiä. Käyttöomaisuuden poistosuunnitelma Kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttöomaisuuden poistosuunnitelman sekä antaa käyttöomaisuuslaskentaohjeet. Avustusten yms. hakeminen ja projektien hallinnointi Jokainen toimiala/yksikkö valmistelee ja hakee (ellei rahoituksen myöntävä viranomainen toisin määrää) omalta osaltaan käyttötaloutensa projekteihin valtionavustuksen ja -korvaukset sekä mahdolliset hakemuksen perusteella myönnettävät valtionosuudet kuin myös muut tuet ja avustukset. Tuen hakemisesta ja saamisesta erilaisiin projekteihin on tiedotettava talousosastoa sekä Kunnan Taitoa Oy:n maksuliikennettä. Projektin aloittamisen ehtona on, että projektin rahoitukseen on varattu käyttösuunnitelmassa määrärahaa. Projektia hallinnoivan yksikön on pidettävä luetteloa, josta selviää projektin alkamis- ja päättymisaika, kustannusarvio, myönnetyn tuen määrä, maksetut tuet ja avustukset sekä loppuraportin jättöaika. 172 Sisäisen laskutuksen periaatteet Sisäisen laskutuksen johtavana periaatteena on aiheuttamisperiaate, jonka mukaan kustannuspaikalle kohdistetaan kaikki ne kustannukset ja toisaalta vain ne kustannukset, jotka aiheutuvat tästä kustannuspaikasta. Sisäisen laskutuksen avulla kustannukset kohdistetaan ne aiheuttaneelle yksikölle käytön mukaisessa suhteessa. Laskutusperusteena käytetään laskusta riippuen esim. työsuoritetta (työtunti) tai tilasuoritetta (vuokrattu neliö) tms. Sisäisen laskutuksen käytöllä pyritään myös edistämään yksiköiden kustannustietoisuutta sekä palveluiden tarveharkintaa. Sisäiset palvelut budjetoidaan samalla summalla sekä tilaajan (menot) että tuottajan (tulot) talousarvioon. Sisäisten palvelujen hinnoittelu perustuu todelliseen omakustannushintaan eli laskuttavan yksikön sisäisten tuottojen tulee olla yhtä suuret kuin palvelun tuottamisesta johtuneet menot. Samoin kuin ulkoisten ostolaskujen niin myös sisäisten laskujen kierrätys tapahtuu Rondo-ohjelmalla ja varsinaisen laskun muodostus laskutusohjelmalla. Salon kaupungissa sisäistä laskutusta käytetään kiinteistöistä johtuvien kustannusten kohdistamisessa, ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluissa, tietohallintopalveluissa, kopiointi- ja postipalveluissa, veden myynnissä, terveydenhuollon ja rekrytoinnin palveluissa. Kustannukset laskutetaan pääsääntöisesti kuukausittain. Kiinteistöjen sisäiset vuokrat perustuvat kiinteistökohtaiseen neliöhintaan. Vuokra pitää sisällään kiinteistön hoito- ja kunnossapitokulut, kuten esimerkiksi lämmityksen, sähkön, veden, pienkorjaukset, aurauksen, talonmiespalvelut, isännöinnin, osuuden kaupungin vuosikorjauksista sekä poistot täysimääräisinä. Kiinteistöjen sisäiset vuokrat määrittelee Tilapalvelukeskus / Isännöinti. Ravitsemispalvelut laskutetaan tilattujen aterioiden määrän perusteella suoriteperusteisesti (FCG/Finnish Consulting Group 2003, suoritteiden laskenta). Tilatut ateriat muutetaan suoritekertoimella suoritteiksi. Suorite sisältää kaikki ravitsemispalveluiden menot, kuten henkilöstön palkat, elintarvikkeet, koneet ja laitteet ja ateriakuljetukset. Suoritteen hinnan määrittelee ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen esimies ja hinta perustuu ravitsemispalveluiden menoihin ja edellä mainittuun Efekon ohjeistukseen. Aterialla voi siis olla erilaisia suoritekertoimia riippuen aterian tyypistä ja sisällöstä. Puhtaanapitopalveluiden laskutus perustuu kohteelle mitoitettuihin tunteihin ja siivoukselle määriteltyyn tuntihintaan, johon on laskettu kaikki puhtaanapitopalveluyksikön kulut, kuten henkilöstön palkat, puhdistusaineet, koneet ja laitteet ja muut kulut. Puhtaanapitopalvelujen laskutettavan tuntihinnan päättää ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen esimies. Liikennepalveluyksikkö hoitaa keskitetysti koulu- ja ateriakuljetukset ja laskuttaa kuljetuskulut toteutuneiden matkojen mukaan edelleen kouluilta, esiopetusyksiköiltä, kotihoidolta ja ateriapalveluilta. Hallintopalvelut laskuttaa kopiointipalvelusta, tarvikkeista ja kopiopaperista käytön sekä postipalveluista käyntikertojen mukaan. Hallintopalvelujen palvelujen hinnat päättää kansliapäällikkö. Liikelaitos Salon vesi myy vettä tilapalvelukeskukselle liikelaitoksen taksojen mukaisesti. Talonrakennus-ja yhdyskuntatekniset palvelut laskuttavat mm. kunnossapito- ja konetöistä tehtyjen tilausten mukaisesti. Laskutuksen perusteena on määritelty taksa €/tunti. Sosiaali- ja terveyspalveluissa hammashuolto laskuttaa sisäisesti vanhusten ja laitoksissa olevien asiakkaiden hammashuoltokäynneistä sekä koululaisten ja päivähoitolasten tapaturmakäynneistä. Kotisairaala puolestaan laskuttaa hoitolaitoksia käyntikertojen perusteella. Sivistyspalvelujen sisäinen laskutus koostuu pääosin tilojen sekä päiväkoti- ja kouluryhmien uimahallin käytöstä. Sisäisen laskutuksen rinnalla kustannuksia voidaan kohdistaa vyöryttämällä, jossa kustannusten kohdistus ei perustu palvelujen todelliseen käyttöön vaan arvioon palvelun käytöstä. 173 Toisaalta jos yksiköllä ei ole todellisia vaikutusmahdollisuuksia palvelujen käyttöön yksinkertaisempi vyörytys voi olla järkevämpi vaihtoehto. Henkilöstöhallinnon kustannuksena olevat työterveydenhuollon kustannukset vyörytetään edelleen yksiköille tehtäväalueen todellisten kustannusten mukaan jaettuna kustannuspaikoille henkilöstömäärien perusteella. Vyörytystä käytetään myös työhyvinvointipalvelujen kustannusten jakamiseen. Vyörytyksen käyttöönotosta ja sisällöstä päättää henkilöstö- ja talouspalvelut. Sisäisen laskutuksen ja vyörytyksen yleisten periaatteiden sekä prosessien määrittely ja hallinta koko kaupungin tasolla on ensisijaisesti henkilöstö- ja talouspalvelujen vastuuhenkilöiden tehtävä. Sisäisen laskutuksen laskutusperusteiden ja palvelun sisällön määrittely on toimialojen ja yksiköiden vastuuhenkilöjen tehtävä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimialat vastaavat sisäisten laskujen sisällöstä ja tekemisestä yhteistyössä henkilöstöja talouspalvelujen kanssa sovittuja periaatteita noudattaen. Sisäinen laskutus tulee tehdä kohtuullista tarkkuutta noudattaen siten, ettei laskutuksesta tule liian monimutkaista ja työlästä. 174 Tyhjänä tai vajaakäytössä olevat kiinteistöt TP2015 0 Ei kohdetta 6001 Uusi kaupungintalo 6010 Ent. Halikon kunnanvirasto 6011 Ent. Kiikalan kunnantalo 6013 Ent. Kuusjoen kunnantalo (Mäki 6014 Ent. Muurlan kunnanvirasto (si 6016 Ent. Suomusj. kunnantalo 6017 Särkisalon kunnanvirasto 6018 Koy Inkereenkurvi 6019 Purola nuoriso(ent.Sjärven kt) 6025 Halikko-koti 6027 Kajalan vanhainkoti 6028 Kajalan vanhainkoti omakotitalo 6028 Kukonkallion vanhainkoti 6030 Perniön hoivakoti+Alhomäentie 6036 Pahkavuoren ryhmäkoti 6046 Anjalankatu 13 kv-päivähoito 6051 Jennynkuja 2+ Särkisalo 6066 Kiikalan lääkäritalo 6069 Ent. lääkäritalo+ Halikko 6070 Koy Suomusjärven sos. ja 6072 Mariakoti+ Kiikala 6074 Perniön terveysasema 6099 Mesikämmen pk laaj. Osa 6120 Pyynkuja 10, Pertteli (päiväkoti+keittiö) 6129 Havunkadun päiväkoti 6158 Rekijoen koulu+ Kiikala 6172 Kurkelan koulu ja kirjasto 6174 Ylikulman koulu+ Kuusjoki 6176 Nurkkilan koulu+ Perniö 6179 Lupajantie 11+Perniö/lukio 6190 Anjalan koulu 6193 Karjaskylän koulu 6199 Tupurin koulu 6203 Klippula+ Särkisalo 6213 Ammattikorkeakoulu 6214 Karjalankatu6(Ammattiop.sakta) 6251 Kiikalan kirjasto 6256 Kirjasto/Poiju+ Särkisalo 6274 Vähäjärvi leirintäalue+sauna 6618 As.Oy Vaskenportti Halikko 6309 Kiskola 6315 Inkereen liiketalo oy 6320 Kiffarin nuorisotila 6322 Nuorisotila Bändilä+ Salo 6335 Varikko+ Taitojen talo+ kerhot 6340 Paja+ Kisko 6356 Perniön matkahuolto 6366 Varasto+ Salonkatu 31 6387 Tiehallinto/S-järven kivikausi 6389 Aspocomp 6428 Koy Kiskon sos. ja terveystalo 6583 Karlstadintie 4+ Perniö 6592 Ent. Inkereen koulu+ Pertteli 6595 Niksaaren sauna+ Förby 6597 Sillankorvan kiinteistö+ Perni 6618 Muut kiinteistöt Yhteensä 0 -6 478 -15 555 -10 429 -5 630 -9 -5 -29 -16 088 841 231 043 TA2016 -54 -20 -2 -10 Raami HKE KJE m2 Tilanne 1.1.2017 500 679 954 865 0 -6 327 -14 988 -9 949 0 -6 370 -15 556 -10 429 0 -6 370 -14 257 -9 200 231 128 -5 860 -5 371 -5 630 -5 630 92 -7 -7 -25 -9 819 028 460 544 -8 -5 -27 -15 669 571 884 303 -9 -5 -29 -16 088 841 231 043 -9 -5 -10 -16 088 841 000 043 132 117 515 253 -2 530 -1 622 -2 414 -2 530 -2 530 -65 673 -72 846 -62 646 -100 000 -100 000 59 120 2 139 0 0 0 -4 500 -4 500 90 86 -20 849 -4 598 -21 129 0 -19 888 -4 386 -20 849 -3 000 -20 849 0 243 0 179 103 951 330 388 0 0 -20 007 0 0 -1 217 -9 586 0 -16 -1 -3 -1 -8 0 404 052 769 268 955 0 -21 000 -12 362 -1 103 0 -1 330 -9 388 -33 000 -21 000 -12 362 -1 103 0 -1 330 -9 388 -33 000 50 148 23 -17 -1 -3 -1 -9 -5 -36 -50 -16 -9 -96 -23 -51 -6 683 146 596 277 752 752 707 545 044 0 -8 097 0 -106 429 0 0 -40 882 -9 878 0 -6 224 0 -5 -34 -48 -15 -9 -92 -22 -49 -5 421 956 263 527 302 401 614 169 766 0 -251 163 -445 -23 793 -222 966 -477 -6 228 -239 584 -424 -22 696 -251 163 -445 -23 793 -251 163 -445 -23 793 0 -6 198 -5 140 -8 307 0 -9 764 -767 -3 319 -5 121 -7 740 -2 713 -16 333 0 -6 123 -4 903 -7 924 0 -9 314 0 -6 197 -5 140 -8 307 0 -9 764 0 -6 197 -5 140 0 0 -9 764 -874 -6 624 -2 603 -2 477 -843 -5 216 -2 627 -1 445 -834 -6 319 -2 483 -2 363 -874 -6 624 -2 603 0 -874 -6 624 -2 603 0 -52 508 -47 434 -50 088 -52 508 -52 508 -313 289 -327 520 -299 985 -313 287 -313 287 -18 472 -7 128 -4 528 -7 128 -17 620 -6 799 -18 471 -7 128 -18 471 -7 128 -11 165 -19 905 0 -24 262 -10 650 -19 872 0 -19 906 0 -19 906 -14 256 0 -1 287 368 -14 950 -81 518 -1 225 761 -13 599 0 -1 231 154 -14 256 0 -1 280 491 -14 256 0 -1 391 718 -25 -50 -96 -23 -6 -18 0 819 596 0 0 752 707 0 044 000 -25 -50 -96 -6 -18 -168 0 819 596 0 0 752 0 0 044 000 000 Myynnissä Myynnissä 153 504 906 remontti 600 remontti 765 1 647 Myyty Myyty 2 390 Myyty Myyty 95 723 Prosessissa Uusi kohde 2 766 8 515 135 132 Myyty 307 31 160 39 purettu Tuotot vuosittain n. 130.000 € 62 Myyty 478 15 909 175 Hankintojen vuosisuunnitelma 2017 Oheisessa suunnitelmassa esitetään kaupungin sellaiset päättyvät hankintasopimukset, jotka ovat tulossa kilpailutukseen vuonna 2017. Lisäksi suunnitelmassa on mukana sellaiset sopimukset, joissa on optiomahdollisuus yhdelle tai useammalle vuodelle (merkintä optio ja vuosiluku). Lisäksi suunnitelmaan on otettu sellaisia tuoteryhmiä, joiden kilpailutus on suunnitteilla tai selvityksen/tarveharkinnan alla. Tämän lisäksi kaupunki kilpailuttaa muut erillishankinnat, jotka on määritelty investointiohjelmassa ja joihin kaupungin yksiköillä on tarvetta. Konsernipalvelut: Asiakirjojen mikrofilmaus Lean-asiantuntijapalvelut Tietoliikenne ja verkko Tulostuspalvelut Vakuutukset Kaupungin viralliset ilmoitukset Hyvinvointipalvelut: Koulu- ja päiväkotikuvaukset Liikuntapaikkojen hoito Lastensuojelun ostopalvelut Lääkinnällinen kuntoutus Pesulapalvelut VPL- ja SHL-kuljetukset tarveharkinta kilpailutus 2017 suunnittelu suunnittelu suunnittelu kilpailutus 2017 optio 2017–2018 optio 2017–2018 suunnittelu kilpailutus 2017 kilpailutus 2017 optio vuosille 2018–2019 Kaupunkikehityspalvelut: Elintarvikkeet kilpailutus 2017 Hissihuollot suunnittelu Kiviaines kilpailutus 2017 Lämmitysöljy / KL kilpailutus 2017 Osto- ja palveluliikenne kilpailutus 2017 Puistojen leikkivälineet yms. puitejärjestely optio 2018–2019 Päällystystyöt kilpailutus 2017 Sisäilmatutkimukset kilpailutus 2017 Tietojärjestelmä kutsuohjattuun joukkoliikenteeseen kilpailutus 2017 Tilausten yhdistys- ja välitysjärjestelmä kuljetuksiin kilpailutus 2017 Magnesiumkloridi kilpailutus 2017 Massamerkinnät kilpailutus 2017 176 Yhdistysten avustaminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi yhdistysten toiminnan tukemisen periaatteet 17.10.2011 § 115. Hyväksytyn ohjeen mukaan kaikki varsinaiset harkintaan perustuvat avustukset kootaan budjetissa yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka euromääräisen tason valtuusto määrää. Avustuskokonaisuus jaetaan ryhmiin, joiden keskinäisen suuruuden valtuusto määrää ottaen huomioon kaupungin strategiset painotukset. Yksityiskohtaisen avustuspäätöksen tekee kaupunginhallitus, lautakunta tai viranhaltija, jolle päätösvaltaa on delegoitu. Avustukset ryhmitellään seuraavasti: - Kulttuuritoiminta, perinnetyö (vapaa-ajan lautakunta) Liikunta ja nuorisotyö (opetuslautakunta ja vapaa-ajan lautakunta) Yleissivistävä kansalaistoiminta (kaupunginhallitus) Hyvinvoinnin ja vertaistuen edistäminen (sosiaali- ja terveyslautakunta) Asukas- ja aluetyö (kaupunginhallitus) Avustusperiaatteiden ulkopuolelle rajataan ostopalvelut, henkilökohtaiset apurahat ja stipendit, kaupungin teknisen infran rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät avustukset, markkinointiavustukset, kansainvälisen toiminnan avustukset ja ympäristönsuojeluun liittyvät avustukset. Talousarvio 2017 sisältää seuraavat edellä tarkoitetut yleis- ja kohdeavustukset: Kaupunginhallitus Yleissivistävä kansalaistoiminta, asukas- ja aluetyö € 20 000 20 000 Sosiaali- ja terveyspalvelut Hyvinvoinnin ja vertaistuen edistäminen 45 000 45 000 Sivistyspalvelut Kulttuuritoiminta ja perinnetyö Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Ympäristönsuojelu Kaikki yhteensä 282 000 140 000 100 000 42 000 5 000 352 000
© Copyright 2024