talousarvio_2017-_taloussuunnitelma_2017
Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Pormestarin esitys Pormestarin katsaus Kuntataloudessa eletään edelleen melkoisessa sumussa. Taloussuunnitelmakauteen vaikuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen valmistelu etenee, mutta lakeja ei vielä ole hyväksytty. Lakiluonnokset ovat olleet kunnissa lausuntokierroksella syksyn 2016 aikana. Tavoitteena on, että vuoden 2019 alusta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy perustettaville 18 maakunnalle. Maakuntiin kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi esimerkiksi työ- ja elinkeinopalvelut ja aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Yleisistä talouden haasteista huolimatta talousarvion valmistelun lähtökohtana on ollut palvelutason säilyttäminen. Kilpailukykysopimuksella on vaikutuksensa talousarviovuoteen. Julkisen sektorin nollasopimus ja lomarahojen leikkaukset hillitsevät toimintamenojen kasvua, mutta niiden kääntöpuolena on verotulopohjan pieneneminen, mikä heikentää verotulojen kehitystä. Talousarvioesitys sisältää muutoksia kiinteistöveroprosentteihin, joita on edellisen kerran korotettu vuodelle 2010. Vertailu osoittaa, että Pirkkalan kiinteistöveroprosentit ovat seudullista tasoa. Tilikauden tulos jää hieman alijäämäiseksi (noin 130.000 euroa). Investointitaso pysyy korkeana. Suurin panostus taloussuunnitelmakaudella on Nuolialan yhtenäiskoulu, jonka kokonaiskustannusarvio on 13,5 milj. euroa. Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvityksen mukaisista hankkeista käynnistetään talousarviovuonna Kirkonkylän koulun, Soljan lastentalon sekä koulukeskuksen alueen suunnittelu. Uusi lukiorakennus valmistuu alkukesästä 2017. Uusi oppimisympäristö mahdollistaa uudenlaisen toimintakulttuurin ja työtapojen käyttöönoton. Elokuussa 2017 alkaa myös Tredun toisen asteen ammatillinen koulutus lentokentän läheisyydessä. Pirkkalan kunta on viime vuosina hankkinut maata aktiivisesti. Maavaranto ja onnistunut kaavoitus ovat luoneet edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle ja aktiiviselle elinkeinoelämälle. Sekä elinkeino- että asuntotonttien myynneistä saadaan kunnalle tärkeitä kertaluonteisia tuloja. Nämä vaikuttavat myös pidemmällä aikavälillä positiivisesti kunnan elinvoimaisuuteen. Uusi valtuustokausi alkaa 1.6.2017. Pirkkalassa jatketaan pormestarimallilla. Valtuuston, kunnanhallituksen ja lakisääteisten keskusvaalilautakunnan ja tarkastuslautakunnan lisäksi kunnassa on jatkossa kaksi toimialalautakuntaa. Uusi viranhaltijaorganisaation rakenne valmistuu alkuvuoden 2017 aikana ja otetaan käyttöön kesäkuun alusta 2017. Vuosittain tehtävä asukastutkimus antaa tärkeää tietoa palveluiden tasosta ja tarpeesta ja sen tuloksia hyödynnetään palveluiden kehittämisessä. Rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten käynnistäminen on ollut välttämätöntä ja niitä jatketaan niin palvelujen varmistamiseksi kuin menojen kasvun hallitsemiseksi. Vuosi 2017 on monella tavalla merkityksellinen. Suomi täyttää 100 vuotta ja Pirkkalan kunta 95 vuotta. Lisäksi Pirkkalan pitäjä täyttää 780 vuotta. Suomi 100 -juhlavuoden valtakunnalliset teemat näkyvät myös Pirkkalassa useina tapahtumina. Tavoitteena on tehdä vuodesta 2017 kaikkien yhteinen juhla, johon jokainen pääsee omalla tavallaan osallistumaan. Pirkkala on niin ulkopuolisten tutkimusten kuin kunnan oman asukastutkimuksen perusteella vetovoimainen paikka. Jatketaan yhdessä työtä meidän yhteisen Pirkkalan hyväksi. Helena Rissanen Pormestari Sisällys Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset lähtökohdat............................................................................................ 1 Talousarvion lainsäädännöllinen periaate ................................................................................................................ 1 Kuntien toimintaympäristö ...................................................................................................................................... 1 Yleinen taloudellinen tilanne ................................................................................................................................... 2 Kuntatalouden näkymät .......................................................................................................................................... 2 Pirkkalan kunnan talouden lähtökohdat ja toimintaympäristö.................................................................................. 4 Kuntastrategia......................................................................................................................................................... 9 Hyvinvointijohtaminen ...........................................................................................................................................10 Konsernin tavoitteet...............................................................................................................................................10 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017–2019 ...................................................................................................11 Talousarvion sitovuus ja seuranta ...........................................................................................................................11 Tilivelvollisuus ........................................................................................................................................................12 Talousarvion tulojen ja menojen muodostuminen ..................................................................................................13 Henkilöstömuutokset .............................................................................................................................................17 Talous ja toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin ja tulosalueittain ........................................................................22 Tuloslaskelma.........................................................................................................................................................69 Investoinnit ............................................................................................................................................................71 Rahoituslaskelma ...................................................................................................................................................73 Yhteenveto sitovista eristä .....................................................................................................................................74 Vesihuoltolaitos.........................................................................................................................................................75 Liitteet .......................................................................................................................................................................78 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset lähtökohdat Talousarvion lainsäädännöllinen periaate Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntien toimintaympäristö Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015. Lakiin sisältyy siirtymäsäännöksiä, minkä johdosta merkittävää osaa laista sovelletaan vasta 1.6.2017 lukien. Laissa on pyritty vastaamaan kuntien toimintaympäristön muutoksiin. Talouden näkökulmasta kuntakonsernin näkökulma korostuu uudessa laissa, mikä tuo nykyistä laajemman näkökulman kuntatalouden tarkasteluun. Taloutta koskevassa luvussa alijäämän kattamismenettelyä terävöitetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen valmistelu on käynnissä. Tavoitteena on, että vuoden 2019 alusta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy perustettaville 18 maakunnalle. Maakuntiin kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi esimerkiksi työ- ja elinkeinopalvelut ja aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio tulee rahoittamaan maakuntien toiminnan eli kunnilla ei ole enää vastuuta palvelujen järjestämisestä tai rahoituksesta. Hallitus julkisti sote-uudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset 29.6.2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain, maakuntatalain, rahoituslain ja muiden asiaan liittyvien lakien luonnokset perusteluineen ovat olleet kunnissa lausunnoilla syksyn 2016 aikana. Lausuntokierroksen jälkeen hallitus päättää lakeja koskevasta yksityiskohtaisesta kannastaan. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle loppuvuodesta 2016. Tarkoitus on, että sote-järjestämislaki, maakuntalaki ja voimaanpanolaki tulisivat voimaan 1.7.2017, jolloin voi käynnistyä tulevaa toimintaa valmisteleva ns. väliaikaishallinto. Siihen asti uudistuksessa on käynnissä esivalmisteluvaihe, joka sisältää nykytilanteen kartoituksia, yksityiskohtaisia esiselvityksiä ja muutostyön tavoitteiden asettamisen. Ensimmäiset maakuntavaltuuston vaalit pidetään hallituksen linjauksen mukaisesti tammikuussa 2018 presidentinvaalien yhteydessä. Maakuntavaltuuston toimikausi alkaa 1.3.2018 ja uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019. Vuoden 2019 loppuun saakka kuntien on noudatettava väliaikaista lakia, jolla rajoitetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen laajoja ja pitkäaikaisia sopimuksia sekä suuria investointeja. Lain tarkoituksena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eteneminen hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Laissa säädetään esimerkiksi yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtävistä sopimuksista, toimitilojen vuokrasopimuksista ja sote-rakennusten investointeihin. 1 Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön syykuussa julkaistun ennusteen mukaan talouden tilannekuvassa ei ole näkyvissä merkittävää käännettä parempaan. Tuotannon hintakilpailukyky kohenee ja työttömyys laskee vähitellen, mutta kokonaistuotannon kasvu on hidasta ja julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Vuosien 2016 ja 2017 aikana Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan noin yhden prosentin. Vaimean kasvun taustalla on erityisesti yksityinen kulutus ja investoinnit. Viennin kehitys on edelleen heikkoa. Työllisyyden ennakoidaan kohenevan hiljalleen ja työttömyysasteen alenevan vuonna 2017. Pitkäaikaistyöttömyys kuitenkin kasvaa edelleen. Hintojen ja ansioiden nousu pysyy maltillisena. Kulutusta tukevat työllisyyden paranemisen lisäksi alhainen inflaatio, tulevaisuuden uskon vahvistuminen ja kilpailukykysopimukseen liittyvät veronalennukset. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset näkyvät taloudessa täysimääräisenä pidemmällä aikavälillä. Sen kuitenkin arvioidaan vaikuttavan esimerkiksi työllisyyteen jo lähivuosina. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kilpailukykysopimus voi lisätä työllisyyttä noin 40.000 hengellä veronalennukset huomioiden. Sopimuksen tavoitteena on sopeuttaa julkista sektoria noin 0,5 %-yksikköä suhteessa BKT:hen. Myös suomalaisten yritysten hintakilpailukyky ennakoidaan paranevan. Kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja talouskasvua ja sopeuttaa julkista taloutta. Kuntasektorilla keinoina ovat muun muassa maltillinen palkkaratkaisu ja lomarahojen leikkaus. Kunta-alan uudet työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 1.2.2017–31.1.2018. Sopimuksiin ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia. Sopimus koskee koko kunta-alaa ja kaikkia sopimusaloja eli yli 400.000 palkansaajaa. Kuntien lomarahoja leikataan 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Leikkaus koskee 1.2.2017–30.9.2019 välillä maksettavia lomarahoja. Arvio työvoimakustannusten pienenemisestä koko julkisella sektorilla on yli 300 milj. euroa vuonna 2017. Kilpailukykysopimukseen sisältyy myös vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Vuosityöajan pidennys ei suoraan vaikuta kuntatalouden menoihin. Se kuitenkin pienentää työvoimatarvetta ja luo mahdollisuuden alentaa toimintamenoja. Tämä vaatii päätöksiä ja toimenpiteitä kunnissa. Kilpailukykysopimuksen toimenpiteillä on menoja alentavia vaikutuksia, mutta vastaavasti ne vaikuttavat myös kunnallisveron pohjaan ja vähentävät kuntien verotuloja. Kilpailukykysopimukseen liittyy myös työantajan työeläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksun asteittainen alentaminen. Vuonna 2017 näiden maksualennusten arvioidaan keventävän kuntatyönantajan työvoimakustannuksia noin 280 milj. euroa ja seuraavina vuosina yli 400 milj. euroa. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että maksualennukset lisäävät yhteisöveron tuottoa 59 milj. euroa vuonna 2017. Maksualennukset vaikuttavat laskennallisesti myös peruspalvelujen hintaindeksiin, joka alenee. Negatiivinen indeksi johtaa kuntien valtionosuuksien leikkauksiin (noin 78 milj. euroa). Työnantajamaksujen alentamisen vastapainona palkansaajien sosiaalivakuutusmaksuja korotetaan, mikä lisää palkansaajien verovähennyksiä. Tämä toimenpide pienentää kunnallisveron tuottoa lähes 360 milj. euroa vuonna 2017, eikä maksujen muutoksista aiheutuvia verotulomenetyksiä kompensoida kunnille. Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntatalouteen on Kuntaliiton arvion mukaan negatiivinen. Kuntien menojen kasvua hillitsevät nollasopimukset, työnantajamaksujen alennukset, lomarahaleikkaukset ja työajan pidentäminen. Edellä mainitut toimenpiteet vähentävät kuntien verotuloja, samoin säästöjen vaikutus valtionosuksiin. Pitkällä aikavälillä kilpailukykysopimusta pidetään kokonaisvaikutuksiltaan kuntataloutta vahvistavana. Perustoimeentulotuen järjestämisvastuu siirtyy Kelalle vuoden 2017 alusta. Kuntien rahoitusvastuu säilyy ennallaan. Muutos vähentää sekä kuntien menoja että tuloja. Kuntien menot pienenevät arviolta noin 700 milj. euroa ja tukeen kohdistettu valtionapu poistuu kuntien toimintatuloista. Kuntien osuus perustoimeentulotuen kustannuksista vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta. Uudistuksen on arvioitu vähentävän kuntien hallintomenoja, mutta vastaavasti tuen alikäytön väheneminen lisää kuntien kustannuksia. Nettomääräisesti uudistuksen on arvioitu heikentävän kuntataloutta hieman, vaikka lähtökohtana on ollut kustannusneutraali malli. 2 Talousarvio 2015 Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat vuodelle 2017. Muutokset on jo osittain vahvistettu 3.11.2015 voimaan tulleella lailla kiinteistöverolain muuttamisesta (1291/2015). Hallitus on kuitenkin esittänyt lisämuutoksia kiinteistöverotukseen. Laki todennäköisesti vahvistetaan marraskuussa. Hallituksen esityksen mukaiset vaihteluvälit olisivat: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93-1,80 ja vakituiset asuinrakennukset 0,41-0,90. Kuntien tulee nostaa vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Näiden korotusten johdosta kunnille arvioidaan kertyvän yhteensä noin 60 milj. euroa lisää verotuloja. Kaikkiaan 89 kunnan on korotettava yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 56 kunnan vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia. Taloussuunnitelma 2015–2017 Hallituksen esitys sisältää muutoksia myös muiden kuin vakituisten asuinrakennusten ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentteihin. Kuntien tulee vuodesta 2017 alkaen päättää erikseen muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti, vaihteluväli olisi 0,93-1,80. Muutoksen arvioidaan tuottavan alarajan muutoksen kautta noin 6 milj. euroa lisää verotuloja. Rakentamattoman rakennuspaikan osalta uudeksi vaihteluväliksi esitetään 2,00-6,00. Yhteensä lakimuutoksien perusteella kuntien kiinteistöverotulojen arvioidaan kasvavan vuodelle 2017 noin 75 milj. eurolla. Vuosina 2018 ja 2019 kiinteistöveroihin on suunnitteilla korotuksia kiinteistöjen verotusarvojen päivittämisen yhteydessä. Rakennusten ja maapohjien verotusarvojen päivittämistyö käynnistyy vuoden 2016 lopussa. 3 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Pirkkalan kunnan talouden lähtökohdat ja toimintaympäristö Yleisesti kuntataloudessa taloutta voidaan pitää tasapainoisena, kun vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen tulee pääsääntöisesti kattaa myös investoinnit, jotta kuntatalous olisi kokonaisuudessaan tasapainossa. Talouden analysointi on haasteellista, koska keskeiset laskelmat, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma, saattavat antaa erilaisen signaalin tilanteesta. Erityisesti kasvukunnissa tilanne on tämän suuntainen. Tuloslaskelma on tasapainossa (ylijäämäinen), mutta rahoituslaskelma osoittaa ns. alijäämä, koska mittaviin investointeihin joudutaan ottamaan uutta lainaa. Minimitavoite kuntien taloudenhoidossa on positiivinen vuosikate. Jos vuosikate on negatiivinen, joudutaan käyttömenoihin, kuten palkkoihin, käyttämään lainaa. Jossain määrin kasvun rahoittaminen velkarahalla on hyväksyttävää, mutta suhde muuhun rahoitukseen on oltava taloudellisesti kestävällä pohjalla. Käyttötalousmenojen maltillinen kasvu on tärkeää sekä tuloslaskelman pitämiseksi tasapainossa että investointien rahoittamiseksi. Lainakannan kasvua voidaan hillitä, jos vuosikate saadaan pidettyä korkeana. Riittävä vuosikate parantaa merkittävästi lainojen takaisinmaksukykyä ja vähentää uuden lainan tarvetta. Viime vuosien mittavat investoinnit ja poistoaikojen lyhentyminen vaikuttavat poistojen kasvun kautta myös tuloslaskelman tilikauden tulokseen. Pirkkalassa tasapainoinen talous edellyttää käyttötalousmenojen maltillista kasvua, verotulojen suotuisaa kehitystä ja investointien tarkkaa suunnittelua. Valmisteilla olevalla sote- ja maakuntauudistuksella on vaikutus taloussuunnitelmavuoteen 2019. Muutokseen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty eikä niitä ehditä hyväksyä vuoden 2016 aikana. Kuntaliiton suosituksen mukaan lakia valmistelevien tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä, vaan taloussuunnitelma tulee tehdä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Taloussuunnitelmavuoden 2019 laskelmat on siten tehty nykyisen organisaation ja toimintamallin mukaisina. Koska uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia kunnan talouteen, esitetään seuraavassa käytössä olevilla tiedoilla tehty arvio uudistuksen vaikutuksesta kunnan talouteen. Arvio taloussuunnitelmavuoden 2019 tuloslaskelmasta, jossa on huomioitu sote- ja maakuntauudistus. Toimintatulot 14 500 000 Toimintamenot -57 300 000 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos -42 800 000 35 500 000 10 200 000 -500 000 2 400 000 -6 700 000 -4 300 000 4 Talousarvio 2017 Talouden tunnuslukuja 1000 € Taloussuunnitelma 2017–2019 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TPE2016 TA 2017 18 128 2,1 365 18 369 1,3 241 18 689 1,7 320 18 913 1,2 224 19 163 1,3 250 19 163 1,3 250 19 413 1,3 250 20,0 20,0 20,0 20,0 20,00 20,00 20,00 0,90 0,45 0,95 0,00 0,90 0,45 0,95 0,00 0,90 0,45 0,95 0,00 0,90 0,45 0,95 0,00 0,90 0,45 0,95 0,00 0,90 0,45 0,95 0,00 1,05 0,55 1,05 0,00 3,00 72 530 13 921 86 451 5,8 80 128 13 030 93 158 7,8 79 441 11 941 91 382 -1,9 81 317 10 963 92 279 1,0 83 500 11 400 94 900 2,8 84 300 11 400 94 900 2,8 83 500 11 100 94 600 -0,3 -91 018 -102 448 6,2 6,0 -107 538 -119 977 17,1 18,1 -111 531 -124 618 3,9 3,7 -116 133 -131 254 5,3 4,1 -120 131 -135 820 3,5 3,4 -120 131 -135 820 3,5 3,4 -118 624 -134 996 -0,6 -1,3 -76 809 10,0 -4 237 -78 475 2,2 -4 272 -81 841 4,3 -4 379 -84 261 3,0 -4 455 -87 049 3,3 -4 543 -83 549 -4,0 -4 360 -87 114 0,1 -4 487 Vuosikate €/asukas Vuosikate/poistot % 8 099 447 162,2 12 960 706 223,4 8 691 465 139,8 7 376 390 106,1 7 253 378 82,9 11 553 603 132,1 7 026 362 98,2 Suunnitelmanmukaiset poistot -4 993 -5 801 -6 219 -6 950 -8 746 -8 746 -7 155 3 118 10 553 2 472 426 -1 493 2 807 -128 -13 134 -725 58,0 -14 406 -784 80,7 -13 985 -748 61,2 9 121 482 78,5 -12 089 -631 58,8 -12 089 -631 93,6 -10 980 -566 46,0 Kumulatiivinen ylijäämä 35 049 45 602 45 610 45 622 44 129 48 429 48 300 Lainat (lainakanta 31.12.) €/asukas 44 126 2 434 44 168 2 404 45 459 2 432 44 850 2 371 49 350 2 575 45 850 2 393 50 350 2 594 Asukasluku 31.12. Kasvu % Kasvu asukasta Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosentti yleinen kiinteistövero vakituinen asuinrakennus muut asuinrakennukset yleishyödylliset yhteisöt rakentamaton rakennuspaikka Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä Muutos % Toimintamenot ulkoiset ulkoiset ja sisäiset Muutos % (ulkoiset ja sisäiset) Muutos % (ulkoiset) Toimintakate Muutos % €/asukas Tilikauden tulos Investoinnit netto €/asukas Investointien tulorahoitus % 5 Talousarvio 2017 Väestö Pirkkalan asukasluku on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut yli 4.000 asukkaalla. Viimeisen kolmen vuoden aikana (2013-2015) asukaslisäys on ollut 785 henkilöä (3 %). Vuonna 2017 asukasluvun kasvuksi arvioidaan noin 250 asukasta, jolloin asukasmäärä olisi vuoden lopussa lähes 19.500. Taloussuunnitelmakaudella Asukasluku 31.12. Kasvu henkilöä Kasvu % TP2012 18 128 365 2,1 TP 2013 18 369 241 1,3 TP2014 18 689 320 1,7 Taloussuunnitelma 2017–2019 vuosittaiseksi väestönkasvuksi arvioidaan 250 asukasta. Väestönkasvu on ollut melko tasaista kaikissa ikäryhmissä ja Pirkkalan väestörakennetta voidaan pitää tasapainoisena. TP2015 18 913 224 1,2 Työllisyys Pirkanmaan työttömyysaste syyskuun 2016 lopussa oli 14,8 prosenttia, kun koko maan työttömyysaste oli 12,5 prosenttia. Talouden hiljalleen tapahtuvasta kohentumisesta kertoo avoimien työpaikkojen määrän kasvu, joka on tammi-syyskuun 2016 aikana ollut suurempaa kuin keskimäärin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana vastaavana ajanjaksona. Rakennetyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys sekä erityisesti miesten työllisyyskehitys ovat suurimmat haasteet. Oletuksena on, että Pirkanmaan työttömyysluvut olisivat vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä alemmat kuin vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä. TA2016 19 163 250 1,3 TS2017 19 413 250 1,3 TS2018 19 663 TS2019 19 913 250 250 1,3 1,3 Pirkkalan työttömyysaste oli syyskuun lopussa 10,6 %, mikä on Tampereen seudun kunnista alhaisin. Työttömiä työnhakijoita Pirkkalassa oli syyskuun lopussa 994 (2015: 1 039), joista pitkäaikaistyöttömiä oli 355 (345) ja nuoria alle 25-vuotiaita oli 124 (2015:127). Yleisen heikon taloustilanteen takia etenkin pitkäaikaistyöttömyys pysynee korkealla tasolla. Elinkeinoelämän vilkastumisesta kertoo hyvä toteuma yritystonttien myynneissä vuonna 2016. Kysyntä näyttäisi jatkuvan myös taloussuunnitelmakaudella. Näillä kertaluonteisilla tuloilla on suuri vaikutus kunnan tuloihin ja ne tulisi kyetä kohdentamaan investointihankkeiden rahoittamiseen. Työpaikkojen määrä kasvaa uusien yritysten myötä tulevina vuosina. % Työttömyysasteen kehitys 12,5 12,0 11,5 11,0 10,5 10,0 9,5 9,0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2014 10,5 10,8 10,6 10,4 10,2 11,4 11,7 10,8 10,9 11,2 10,9 12,0 2015 11,7 11,4 11,5 11,1 10,7 12,0 12,2 11,3 11,2 11,1 10,9 12,2 2016 12,0 11,3 10,9 10,6 10,6 11,7 12,2 11,1 10,6 6 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Organisaatio Uusi kuntalaki (410/2015) tuli voimaan 1.5.2015. Merkittävää osaa laista eli toimielimiä, johtamista, asukkaiden osallistumisoikeuksia, luottamushenkilöitä, hallintomenettelyä ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin 1.6.2017 lukien. Kuntavaalit toimitetaan huhtikuussa ja uusi valtuustokausi alkaa kesäkuun alusta. Pirkkalan valtuusto päätti 12.9.2016 kunnan organisaation uudesta perusrakenteesta. Kunnassa säilyy pormestari ja 43 valtuutettua. Valtuuston ja kunnanhallituksen ja lakisääteisten keskusvaalilautakunnan ja tarkastuslautakunnan lisäksi kunnassa on 1.6.2017 alkaen kaksi toimialalautakuntaa; hyvinvointi sekä tekniikka ja ympäristö. Toimielinrakenteen ulkopuolelle muodostetaan asioita valmistelevia valiokuntia, joiden lukumäärää, tehtäviä ja kokoa ei määrätä ennalta. Valiokunnat eivät ole virallisia toimielimiä eikä niillä ole päätösvaltaa. Viranhaltijaorganisaation rakenne valmistellaan loppuvuoden 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana. Talousarvio 2017 on valmisteltu nykyisen organisaatiorakenteen pohjalta. Uuden rakenteen vaatimat muutokset käsitellään valtuustossa vuoden 2017 aikana. vastuukuntana, samoin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Pirkkalan ja Vesilahden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue jatkaa toimintaa Pirkkalan toimiessa Uuden kuntalain velvoittamista vaikuttamistoimielimistä eli nuoriso-, vammais- ja vanhusneuvostosta sekä asiakasfoorumitoiminnasta on tarkoitus kehittää yhtenäinen kokonaisuus. Tavoitteena on, että lautakuntien toimialat, tarkempi päätösvallan jako, valintamenettelyt ja muu toimielimiin liittyvä sääntely käsitellään hallintosäännön hyväksymisen yhteydessä joulukuussa 2016. Pirkkala on mukana kansalaisopistotoiminnan yhteistoiminta-alueessa, jossa vastuukuntana on Nokian kaupunki ja muut sopimuskunnat Lempäälä ja Vesilahti. 7 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Pirkkalan kunnan hallinnolliset vastuualueet 1.1.-30.6.2017 8 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Kuntastrategia Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2013 kuntastrategian vuosille 2014–2018. Strategia ohjaa kokonaisvaltaisesti kunnan toimintaa. Pirkkalan kunnan strategiaa tukevat arvot Pirkkalan kunnan arvot ovat kunnan toiminnan periaatteita, jotka auttavat ja ohjaavat valinnoissa. Nämä organisaation arvot vaikuttavat ja antavat suunnan kunnan johtamisessa ja koko organisaation toiminnassa. Välittäminen tarkoittaa ihmisestä ja elinympäristöstä huolehtimista. Välittäminen merkitsee myös sosiaalisen yhteisvastuun periaatteiden noudattamista. Kunta pyrkii varmistamaan toiminnallaan hyvän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville. Pirkkalan kunnan visio 2018 Vastuullisuus merkitsee kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista. Se merkitsee myös kokonaisuuden hallintaa, taloudellisuutta ja tehokkuutta toiminnoissa. Toimimme niin, että kuntalaiset kokevat Pirkkalan turvalliseksi asua, viihtyä ja toimia. Yhteisöllisyys on yhteisöön kuulumista ja välittämistä. Sen on yhteisöä koossa pitävää voimaa, yhteenkuuluvuutta ja sitoutumista. Se edellyttää vuorovaikutusta ja luottamusta. Kunnan päätökset tulevat yhteisöllisyyttä ja ihmisläheisyyttä. Luovuus on uutta ajattelua ja rohkeutta luopua vanhoista toimintatavoista. Se on rohkeutta yhdistellä asioita ennakkoluulottomalla ja tehokkaalla tavalla. Rohkeus näkyy ennakkoluulottomuutena ja asioiden määrätietoisena toteuttamisena. Rohkaisemme luovuuteen ja kehittämiseen. Tavoitteet ja painopisteet vuoteen 2018 Talousarvion 2015 toiminnallisia tavoitteita asetettaessa on kiinnitetty erityistä huomioita strategian mukaisiin painopisteisiin. 9 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Hyvinvointijohtaminen Kuntaa koskeva lainsäädäntö edellyttää, että kunnan on edistettävä ja tuettava asukkaidensa hyvinvointia. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutuneista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain hyvinvointikertomuksessa. Hyvinvointikertomuksessa kuvataan kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vahvuuksia ja kehittämishaasteita. Se on kokonaisvaltaisen, poikkihallinnollisen hyvinvointijohtamisen työväline. Vuosittaisen hyvinvointikertomuksen lisäksi kerran valtuustokaudessa tehdään laajempi hyvinvointikertomus, joka sisältää tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa muun muassa valtuuston hyväksymien hyvinvointi-indikaattorien tilanteesta ja kehityksestä. Pirkkalan valtuusto on hyväksynyt Pirkkalan kunnan hyvinvointi-indikaattorit 10.6.2013. Vuonna 2014 hyvinvoinnin painopisteitä olivat terveellisten elämäntapojen lisääminen ja tukeminen, aktiivisten toimintatapojen vahvistaminen sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittäminen. Vuoden 2015 kaksi keskeisintä hyvinvoinnin edistämistä tukevaa tavoitetta olivat lapsiperheiden ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen ja toimettomien nuorten tavoittaminen ja aktivointi sekä ohjaus tavoitteellisen toiminnan piiriin. Vuoden 2016 hyvinvoinnin edistämisen painopistealueiksi asetettiin varhainen tukeminen ja ennaltaehkäisy, kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja turvallisuus. Talousarvion 2017 valmistelussa huomio on ollut seuraavissa asioissa: nuorten ja perheiden hyvinvoinnin paraneminen, elämänhallinnan säilyttäminen työttömyyden aikana sekä hyvinvointia liikkumalla - liikunnan monipuolistamisella fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tulosalueet ovat huomioineet edellä mainitut painopisteet asettaessaan toiminnallisia tavoitteita. Konsernin tavoitteet Pirkkalan kunnan konserniin kuuluvat kunnan lisäksi kuntayhtymät ja kolme tytäryhteisöä: Pirkkalan Jäähalli Oy (99,92 %), Kiinteistö Oy Pirkkalakeskus (77,55 %) ja Niemenmaan Lämpö Oy (70 %). Konserniohjeistus tullaan päivittämään talousarviovuoden aikana uuden kuntalain mukaiseksi. Uusi konserniohjeistus tulee sisältämään myös omistajaohjauksen linjaukset. 10 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017–2019 Talousarvion sitovuus ja seuranta Talousarvio ja -suunnitelma on kunnan toiminnan ja talouden ohjausväline. Toiminnan ohjaus tapahtuu toiminnallisten tavoitteiden sekä toimielimille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja investointiosassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkastelemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa, jotka kokoavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan ylläpitämiseksi. Sitovuus Käyttötalous Talousarvion käyttötalousosassa sitovia eriä ovat tulosalueiden toimintatulot ja toimintamenot. Tilapalvelun ja ruoka- ja puhtauspalvelun tulosalueet toimivat nettobudjetointiperiaatteella, jolloin sitova taso on tilikauden tulos, joka sisältää toimintatulot, toimintamenot ja suunnitelman mukaiset poistot. Toimintatulot ja -menot käsittävät sekä sisäiset että ulkoiset erät. Tulosalueiden välillä tehtävistä muutoksista päättää kunnanhallitus, kun muutoksilla ei ole talousarvion kokonaismenoja lisäävää vaikutusta. Määrärahalisäyksistä päättää aina valtuusto. Valtuuston talousarviokirjassa päättämät tavoitteet ovat sitovia. Investoinnit Talousarvion investointiosassa sitovat erät ovat seuraavat: 1. Maa-alueet, arvopaperit ja irtain omaisuus sitovat hallintokuntia seuraavilla tasoilla Kunnanhallitus Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Ympäristöterveydenhuollon jaosto Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta 2. Talonrakennus on sitova seuraavilla hankeryhmätasoilla Hallinnon rakennukset Perusturvan rakennukset Sivistyksen rakennukset Teknisen rakennukset Asuinrakennukset Muut rakennukset 3. Kunnallistekniikka on sitova seuraavilla hankeryhmätasoilla Alueellinen kunnallistekniikka Laajemmat projektit Muut kunnallistekniikka Hankeryhmän sisällä ja hankeryhmien välillä tehtävistä määrärahasiirroista päättää kunnanhallitus, kun muutoksilla ei ole talousarvion kokonaismenoja lisäävää vaikutusta. Määrärahalisäyksistä päättää aina valtuusto. Valtuuston talousarviokirjassa päättämät hankkeet ovat sitovia. Käyttösuunnitelma Mikäli talousarviossa ei ole erikseen muuta määrätty, talousarvioon perustuvasta, oman toimialansa käyttösuunnitelmasta päättävät kunnanhallitus, lautakunnat ja ympäristöterveydenhuollon jaosto. Nämä toimielimet voivat edelleen siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. Tämä toimielin ei voi siirtää toimivaltaa enää edelleen. Käyttösuunnitelman hyväksymisestä ja sen muutoksista ilmoitetaan kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus voi ohjeistaa käyttösuunnitelmien laadintaa. Yleistä Taloussuunnitelmaosan kaksi jälkimmäistä (2018–2019) ovat ohjeellisena noudatettavia. vuotta Seuranta ja muutokset Talousarvion seuranta suoritetaan kuukausittain raportoimalla kunnanhallitukselle merkittävistä poikkeamista määrärahojen käytössä ja tuloarvioiden toteutumisessa sekä esitetään poikkeamien syyt. Neljännesvuosittain raportti toimitetaan myös valtuustolle. Puolivuotisraportti laaditaan laajempana selvityksenä tavoitteiden toteutumisesta ja määrärahojen käytöstä. Muutostarpeista tulee tehdä ilmoitus kunnanhallitukselle välittömästi, kun on arvioitavissa, että kustannukset kohoavat yli varatun määrärahan tai havaitaan poikkeama hyväksytyistä tavoitteista. Talousarviomuutokset kootaan valtuuston käsiteltäväksi pääsääntöisesti muutostalousarvion yhteydessä. Osastojen tulee toimia siten, että poikkeamiin toiminnan tavoitteissa tai määrärahojen käytössä tartutaan välittömästi, kun siihen aihetta ilmenee. Kunnanhallitus antaa talousarvion seurannasta ja muutoksista yksityiskohtaiset ohjeet. 11 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Tilivelvollisuus Kuntalain 125 §:n mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Hallituksen esityksessä kuntalaiksi on todettu, että asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavia viranhaltijoita ovat toimielimen esittelijät ja itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat viranhaltijat ainakin silloin, kun he ovat suoraan toimielimen alaisia. Sinänsä tilivelvolliseksi määrittely ei tuo viranhaltijalle mitään sellaista vastuuta, joka ei hänelle kuulu jo asemansa perusteella esimiehenä, laskujen hyväksyjänä tai määrärahojen käytöstä päättävänä viranhaltijana. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa muistutus tilintarkastajan antamassa tilintarkastuskertomuksessa ja viranhaltijalle voidaan myöntää tai olla myöntämättä vastuuvapaus. Tilivelvollinen vastaa toiminnan ja talouden osalta sekä omasta että alaistensa tekemisestä ja siitä, mitä jää hoitamatta. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kuntalain 125 §:n mukaan tilintarkastajan on tilintarkastuskertomuksessa esitettävä, voidaanko tilivelvolliselle myöntää vastuuvapaus. Tilintarkastuskertomuksessa on tehtävä tilivelvolliseen kohdistuva muistutus, mikäli tilintarkastaja havaitsee, että kunnan hallintoa ja taloutta on hoidettu vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen. Luettelo tilivelvollisista on tämän talousarvion liitteenä. Tätä määritelmää sovelletaan vuoden ottaen huomioon, että viime kädessä kunnan vastuunalainen JHTTtilintarkastaja määrittelee tilivelvollisen ja hän voi tilintarkastuskertomuksessaan kohdistaa muistutuksen muullekin kuin edellä olevan määritelmän piiriin kuuluvalle viranhaltijalle ja esittää vastuuvapauden epäämistä. Tilivelvollisuuden puuttuminen ei vapauta esimiestä valvontavastuusta. Pirkkalan kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen mukaan tilivelvollisten tulee järjestää sisäinen valvonta ja riskienhallinta asianmukaisesti omilla vastuualueillaan. Yleisohjeessa todetaan, että kunnanhallitus ja lautakunnat laativat toimialaansa koskevan riskienhallintasuunnitelman, jossa kuvataan toimintaympäristö, riskienhallintaprosessin käytännön toteutus ja vastuut sekä määritellään käytettävät riskienhallintatoimenpiteet. Riskienhallintasuunnitelmien laatiminen on toteutettu osastoittain. Riskikartoituksen tuloksena tunnistettiin erilaisia strategisia, operatiivisia, taloudellisia ja vahinkoriskejä, joista koottiin riskilista. Riskeistä arvoitiin todennäköisyys ja merkitys sekä riskienhallinnan nykytila. Tunnistetuista riskeistä valittiin suurimmat ja niistä tehtiin tarkemmat riskienhallinnan toimenpidesuunnitelmat ja määriteltiin vastuutahot. Riskienhallintasuunnitelmat on tehty vuosille 2016–2020. 12 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Talousarvion tulojen ja menojen muodostuminen Kunnan käyttötalous muodostuu toimintatuloista ja toimintamenoista. Talousarviossa niihin sisältyy sekä ulkoisia että sisäisiä eriä. Ulkoisilla menoilla tarkoitetaan eriä, joita kunta saa kunnan ulkopuolisilta tahoilta tai maksaa kunnan ulkopuolisille tahoille. Sisäiset erät ovat kunnan eri yksiköiden välisiä tuloja ja menoja. Talousarviossa budjetoidaan sisäisinä erinä rakennusten ja huoneistojen vuokrat, ateriat ja siivous. Toimintatulot ja -menot Toimintatulot muodostuvat myyntituloista, maksutuloista, tuista ja avustuksista ja muista toimintatuloista. Myyntituloja ovat tulot tavaroiden ja palvelujen myynnistä, jotka on tarkoitettu myytäväksi tuotantokustannukset kattavaan hintaan sekä liiketoiminnan suoritteista perittävät korvaukset. Maksutulot ovat asiakasmaksuja sekä maksuja tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tarkoitus ei ole kattaa kokonaan tuotantokustannuksia tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Maksujen perusteet määritellään usein laissa tai asetuksessa. Tuet ja avustukset ovat tulonsiirtoja, jotka eivät ole korvausta suoritteen myynnistä. Muita toimintatuloja ovat muun muassa vuokratulot ja olennaiset käyttöomaisuuden myyntivoitot. Toimintamenot jakautuvat henkilöstömenoihin, palvelujen ostoihin, aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin, avustuksiin ja muihin toimintamenoihin. Henkilöstömenoja ovat palkat ja palkkiot sivukuluineen. Palvelujen ostot ovat joko kunnan muilta palveluntuottajilta kuntalaisille ostamia lopputuotepalveluja tai palveluja, joita kunta käyttää osana omaa tuotantoaan. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat tilikauden aikaisia, tuotantoa ja palvelua varten ostettuja hyödykkeitä. Avustuksiin sisältyvät kotitalouksille ja yhteisöille maksetut tuet ja avustukset. Muita toimintamenoja ovat esimerkiksi vuokramenot. Toimintatulot ja -menot muodostavat toimintakatteen, joka kertoo, paljonko toiminnasta jää katettavaksi verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla. Perustoimeentulotuen järjestämisvastuu siirtyminen Kelalle vuodesta 2017 alkaen vaikuttaa kunnan toimintatuloihin, toimintamenoihin ja valtionosuuksiin. Kunnan myöntämä perustoimeentulotuki poistuu toimintamenoista (avustukset), samoin siihen liittyvä valtion rahoitusosuus poistuu toimintatuloista (avustukset). Kuntien rahoitusosuus vähennetään suoraan kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta. Kela toimittaa tiedot perustoimeentulotuesta suoraan valtiovarainministeriölle vähennysten tekemiseksi. Vuonna 2017 muutokseen liittyy kolmen kuukauden siirtymäaika, 1.4.2017 alkaen perustoimeentulotuki siirtyy kokonaisuudessaan Kelan maksettavaksi. Avustuksista poistuva nettosumma vuoteen 2016 verrattuna on noin 550.000 euroa. Pirkkalan kunnan toimintatulot ovat 1,8 % pienemmät kuin talousarviossa 2016. Toimintatuloihin sisältyy 4,1 milj. euroa kertaluonteisia maanmyyntituloja (pysyvien vastaavien myyntivoitot). Toimintamenot vähenevät 0,6 % vuodesta 2016 %. Verotulot Kunnilla on verotusoikeus ja verotulot ovat kuntien tulorahoituksen keskeinen lähde. Verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Kuntalain mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kiinteistöveroprosenttien alaja ylärajat on määritelty kiinteistöverolaissa. Yhteisöverotuksessa ei vahvisteta kuntakohtaisesti kunnallisverotuksessa verotettavaa tuloa, vaan yhteisöjen suorittamasta verosta erotetaan verontilityslaissa säädetty prosenttiosuus kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuudeksi. Vuonna 2017 Pirkkalan kunnan veroprosentti on 20,00 %. Arvioitu kunnallisveron tuotto on 75,7 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroprosentit ilmenevät seuraavalla sivulla olevasta taulukosta. Kiinteistöveroprosentteja korotetaan ja kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 4,9 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 2,9 miljoonaa euroa. 13 Talousarvio 2017 Veroprosentit Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosentti Yleinen Vakituiset asuinrakennukset Muut kuin vakituiset asuinrakennukset Yleishyödylliset yhteisöt Rakentamaton rakennuspaikka Kiinteistöveroprosentit 2017 Yleinen Vakituiset asuinrakennukset Muut kuin vakituiset asuinrakennukset Yleishyödylliset yhteisöt Voimalaitokset Rakentamaton rakennuspaikka Yhteenveto verotuloista 1 000 € Verolaji Kunnallisvero Muutos % Taloussuunnitelma 2017–2019 TP 2012 20,00 TP 2013 20,00 TP 2014 20,00 TP 2015 20,00 TA 2016 20,00 TA 2017 20,00 0,90 0,45 0,95 0,00 0,90 0,45 0,95 0,00 0,90 0,45 0,95 0,00 0,90 0,45 0,95 0,00 0,90 0,45 0,95 0,00 1,05 0,55 1,05 0,00 3,00 KiinteistöveroL 0,93-1,80 0,41-0,90 0,93-1,80 alaraja 0,00 0,60-3,10 2,00-6,00 Pirkkala 1,05 0,55 1,05 0,00 ei määrätty 3,00 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 67 257 8,3 74 271 10,4 72 724 -2,1 74 078 1,9 76 700 3,5 75 700 -1,3 79 500 5,0 82 500 3,8 Kiinteistövero Muutos % 3 382 3,8 3 479 2,9 3 847 10,6 3 964 3,0 4 100 3,4 4 900 19,5 5 100 4,1 5 300 3,9 Yhteisöveron tuotto Muutos % 1 890 -26,3 2 378 25,8 2 870 20,7 3 275 14,1 2 700 -17,6 2 900 7,4 3 200 10,3 3 300 3,1 72 530 6,8 80 128 10,5 79 441 -0,9 81 317 2,4 83 500 2,7 83 500 0,0 87 800 5,1 91 100 3,8 VEROTULOT Muutos % TS 2018 TS 2019 14 Talousarvio 2017 Valtionosuudet Valtio osallistuu kunnallisten palvelujen rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Sen tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Valtionosuudet ovat laskennallisia. Laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Kuntien tulopohjaa tasataan myös verotulojen perusteella. Valtionosuusjärjestelmän muutos (koskien peruspalvelujen valtionosuutta) tuli voimaan 1.1.2015. Järjestelmää yksinkertaistettiin ja määräytymisperusteita uusittiin ja vähennettiin. Myös laskennallisuutta lisättiin. Uudistukseen sisältyy viiden vuoden siirtymäaika, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Yhteenveto valtionosuuksista 1 000 € Valtionosuuslaji Kunnan peruspalv. valtionos. Muutos % Taloussuunnitelma 2017–2019 Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton laskelmien mukaisina. Pirkkalan kunnan valtionosuusarvio vuonna 2017 on 11,1 miljoonaa euroa. Perustoimeentulotuen siirto Kelaan vähentää peruspalvelujen valtionosuutta noin 0,7 milj. euroa verrattuna vuoteen 2016. TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 17 315 -14,4 16 910 -2,3 15 626 -7,6 13 857 -11,3 14 300 3,2 13 100 -8,4 13 000 -0,8 13 000 0,0 Opet.-ja kultt. muut valt.os. Muutos % -3 394 6,9 -3 880 14,3 -3 685 -5,0 -2 894 -21,5 -2 900 0,2 -2 000 -31,0 -2 000 0,0 -2 000 0,0 VALTIONOSUUDET Muutos % 13 921 0,6 13 030 -6,4 11 941 -8,4 10 963 -8,2 11 400 4,0 11 100 -2,6 11 000 -0,9 11 000 0,0 15 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Rahoitustulot ja -menot Korot 1 000 € Tulot Menot Nettomenot TP 2012 9 -1 677 -1 668 TP 2013 7 -1 007 -1 000 TP 2014 7 -966 -959 TP 2015 0 -769 -769 TA 2016 5 -701 -696 TPE2016 5 -701 -696 TA2017 0 -530 -530 TS2018 0 -400 -400 TS2019 0 -350 -350 Muu rahoitus 1 000 € Tulot Menot Nettotulot TP 2012 128 -3 125 TP 2013 110 -833 -723 TP 2014 901 -792 109 TP 2015 898 -770 127 TA 2016 604 -506 98 TPE2016 604 -506 98 TA2017 257 -187 70 TS2018 170 -3 167 TS2019 170 -3 167 Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirta. Siinä osoitetaan vähennyslaskukaavan muodossa, miten menot rahoitetaan eli mikä on toiminnan ja investointien rahavirta sekä rahoituksen rahavirta. Näiden tuloksena saadaan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. Rahoituslaskelmassa osoitetaan lainakannan muutokset. Pirkkalan kunnan lainojen kehitys on esitetty alla. Lainat 1 000 € TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TPE2016 TA2017 TS2018 TS2019 Lainojen lisäys 14 750 10 650 9 000 7 750 13 500 10 000 13 000 18 000 11 000 Lainojen vähennys 6 134 10 609 7 709 8 359 9 000 9 000 8 500 9 500 10 500 Nettolainanotto 8 616 41 1 291 -609 4 500 1 000 4 500 8 500 500 44 126 44 168 45 459 44 850 49 350 45 850 50 350 58 850 59 350 Lainakanta 31.12. Lainat EUR/asukas Asukasluku 2 434 2 404 2 432 2 371 2 575 2 393 2 594 2 993 2 980 18 128 18 369 18 689 18 913 19 163 19 163 19 413 19 663 19 913 Lainakanta milj. € ja €/asukas 70 000 3 500 2 993 60 000 50 000 2 434 2 404 2 432 2 371 2 393 2 594 2 980 3 000 2 500 40 000 2 000 30 000 1 500 20 000 1 000 10 000 500 0 0 2012 2013 2014 2015 Lainakanta 31.12. 1 000 € 2016 ennuste 2017 2018 2019 Lainakanta 31.12. €/asukas 16 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Henkilöstömuutokset Uudet vakanssit 2017 Toimielin Tulosalue Sijoituspaikka Nimike Perustelu PERUSTURVALAUTAKUNTA Lasten ja nuorten tukipalvelut Palvelupäällikkö Perus tel u: es imies työn ta rve moni a mma ti l l i s es s a a s i a ntuntija organi s aa tios s a Virka/ työsuhde virka 1 Tehtä vä ä n s ovel tuva yl empi korkeakoulututkinto, a la n tuntemus ja ri ittä vä johta mi s ta i to 1.1.2017 62 000 62 000 2686 Psykologi Perus tel u: os topa l velun korva a minen Pi rkkal a n l uki os sa , Tredun toi minna n a l ka minen 1.8.2017 (pa lvelujen järjes tä mi s va s tuu s i ja intikunna l l a ), perheneuvol a n pa lvel uta rve Ves il a hdel la työs uhde 1 La i ll is tettu ps ykol ogi 1.8.2017 21 000 51 000 2689 työs uhde 1 La i ll is tettu toi mintatera peutti (Terveydenhuol lon a mma ttihenkil öi s tä a nnetun la i n 559/1994 mukai nen pä tevyys) 1.1.2017 40 000 40 000 2784 virka 1 Psykia tria n eri koi s l ä ä kä ri 1.6.2017 60 000 103 000 2817 Perusterveydenhuolto Toimintaterapeutti Perus tel u: l ä ä ki nnäl li s en kuntoutuks en os topa lvelukus ta nnus ten vä hentä minen 40.000 euroll a , toimi nta tera pia n pa l vel uta rpeen a rvioi nti oma ks i toiminna ks i Erikoissairaanhoito Psykiatri l a sten- ja nuori sops yki atri n os topa lvelujen vä hentä mi nen, pa l vel ujen s aa ta vuuden va rmis ta mi nen mää rä ra ha n vä hentä mi nen os topa lvelui sta Määrä Kelpoisuusvaatimus Aloitus 2017 4 KustannusKoko vuosi paikka 256 000 Palkkakustannukset sivukuluineen € 183 000 17 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Uudet vakanssit 2017 Toimielin Tulosalue Sijoituspaikka Nimike Perustelu SIVISTYSLAUTAKUNTA Perusopetus Erityisopettaja Perus tel u: kolmiporta is en tuen ma ll in muka i nen ta rve Ki rkonkylä n koulul la va kii ntunut Luokanopettaja Perus tel u: Oppi la s mä ä rä n ka s vu (Na is tenma tka ja Toivio) Koulunkäynninohjaaja Perus tel u: a pi p-toi minna n ja koulunkäynninohja uksen toimi nta mä ä rä Virka/ työsuhde Määrä Kelpoisuusvaatimus Aloitus Palkkakustannukset sivukuluineen € 2017 5 82 000 KustannusKoko vuosi paikka 201 000 virka 1 Asetus opetustoimen henki lös tön kel pois uus va atimuks is ta 986/2006 1.8.2017 20 000 49 000 3300 virka 2 Asetus opetustoimen henki lös tön kel pois uus va atimuks is ta 986/2006 1.8.2017 36 000 90 000 3304, 3308 työs uhde 2 Soveltuva a mma ti ll inen koul utus 1.8.2017 26 000 62 000 33003450 18 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Vakanssien tietojen muutokset 2017 Toimielin Tulosalue Sijoituspaikka Nykyinen vakanssi Vakanssi- Toimielin numero Tulosalue Sijoituspaikka Muutos vakanssille Perustelu KUNNANHALLITUS KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus Kunnanhallitus Työl li s yys pa lvel ut Työl l i s yys pa l vel ut Toimisto- ja koulutusvastaava 10035 Ni mi kkeen muutos toimistosihteeriksi Perustelu: Kä ytettä vi en tehtä vä ni mi kkeiden yhdenmuka i s ta mi nen PERUSTURVALAUTAKUNTA Sosiaalipalvelut Kehi tys va mma i s ten a s umi s pa l vel u Sil vonri nne Virka/ Määrä Uuden vakanssin työsuhde kelpoisuusvaatimus Aloitus Kustannusvaikutus sivukuluineen € 2017 Koko vuosi 1 työs uhde Kustannuspaikka 0 0 0 0 2 3 500 3 500 1 La i l l i s tettu 1.1.2017 3 500 s a i ra a nhoi ta ja (Terveydenhuol l on a mma tti henki l öis tä annetun l a in 559/1994 muka i nen pä tevyys ) 3 500 2632 1 Sos i a a l i huol l on a mma tti henki l öis tä annetun l a in 817/2015 muka i nen pä tevyys 0 0 2705 11 300 27 300 1 Ei muutos ta 1.1.2017 1069 Sosiaalipalvelut Kehi tys va mma is ten a s umi s pa l vel u Si l vonri nne Ohjaaja 10920 Vanhusten palvelut Ikä i hmi s ten pa lvel uohja us Palveluohjaaja 10092 TEKNINEN LAUTAKUNTA Kunnallistekniikka Vi rki s tys a luepa l vel ut Puisto- ja puutarhatyöntekijä 10985 Ra kenta mi nen Remonttimies 10884 Ruoka- ja puhtauspalvelu Pi rka n pa l vel ut Monipalvelutyöntekijä 10831 Tilapalvelu Talonrakennusmestari 10874 Ni mi kkeen muutos työsuhde sairaanhoitajaksi Perus telu: Si lvonrinteen a s ukka i den s a i ra a nhoi don tarve Ikä ihmi s ten pa l vel uohja us Ni mi kkeen muutos asiakasohjaajaksi Perus telu: Kuva a la a jemmi n tehtä vä kuva n s i sä l töä TEKNINEN LAUTAKUNTA Kunnallistekniikka Virki s tys a l uepa lvel ut Ni mi kkeen muutos puutarhuriksi Perus telu: Toi menkuva n muutos Ra kenta mi nen Ni mi kkeen muutos kunnallistekniikan työntekijäksi Perustelu: Kä ytettä vi en tehtä vä ni mi kkeiden yhdenmuka i s ta mi nen Ruoka- ja puhtauspalvelu Nuol i a l an pa l vel ut Ni mi kkeen muutos ruokapalveluvastaavaksi Perus telu: Res urs s i en uudel l eenjä rjestel y Ni mi kkeen muutos kunnossapitomestariksi Perus telu: Kuva a nykyi s tä tehtä vä nkuva a vi rka 1.1.2017 4 työsuhde 1 Tehtä vä ä n s ovel tuva a mma til l i nen koul utus 1.1.2017 300 300 4601 työsuhde 1 Tehtä vä ä n s ovel tuva a mma til l i nen koul utus 1.1.2017 0 0 4303 työs uhde 1 Tehtä vä ä n s ovel tuva a mma til l i nen koul utus 1.8.2017 11 000 27 000 4107 vi rka 1 Ei muutos ta 1.1.2017 0 4201 0 19 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Uudet vakanssit 2018 Toimielin Tulosalue Sijoituspaikka Nimike Perustelu PERUSTURVALAUTAKUNTA Vanhusten palvelut Kotihoitaja , Ve si la hti Perus tel u: as i a kkaiden hoi tois uuden ka svu, a s i aka s mä ä ri e n l is ä ä ntymi nen; ympä ri vuorokautis een hoi va a n s ii rtymis en ehkä is emi nen Asiakasohjaaja , Ves il a hti Perus tel u: as i a ka s ohja uks en a l oitta mi nen; l aa ja-a la i s en pa l vel uta rpeen a rvi oi nnin, neuvonna n ja ohja uks en va hvi s ta mi nen SIVISTYSLAUTAKUNTA Perusopetus Lehtori Perus tel u: äi dinkiel en ja ki rjal li s uuden a i neenopetta ja , s uomi toi s ena ki elenä oppil a iden mää rä on va kii ntunut Virka/ Määrä työsuhde Kelpoisuusvaatimus Aloitus 2 Palkkakustannukset sivukuluineen € Kustannus2018 Koko vuosi paikka 65 000 65 000 työs uhde 1 Sosi a a li huol lon a mma tti henki l öis tä a nnetun l ai n 817/2015 mukainen pä tevyys 1.1.2018 30 000 30 000 2713 virka 1 Sosi a a li huol lon a mma tti henki l öis tä a nnetun l ai n 817/2015 mukainen pä tevyys 1.1.2018 35 000 35 000 2705 5 85 000 206 000 virka 1 As etus opetus toi men henki lös tön kelpois uus va a ti muks is ta 986/2006 1.8.2018 18 000 45 000 33003450 Erityisluokanopettaja (joustava perusopetus) Perus tel u: JOPO-ryhmä n toimi nta va kii ntunut virka 1 As etus opetus toi men henki lös tön kelpois uus va a ti muks is ta 986/2006 1.8.2018 20 000 49 000 3450 Koulunkäynninohjaaja Perus tel u: api p-toimi nna n ja koulunkäynni nohjauks en toimi nta mä ä rä , va kina is taminen työs uhde 2 Sovel tuva a mma til li nen koulutus 1.8.2018 26 000 62 000 33003450 virka 1 As etus opetus toi men henki lös tön kelpois uus va a ti muks is ta 986/2006 1.8.2018 21 000 50 000 3475 Lukio Liikunnan ja terveystiedon lehtori Perus tel u: Perusopetuks en ja l ukiokoul utuks en oppil a s mä ä rä n ka svu 20 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Vakanssien tietojen muutokset 2018 Toimielin Tulosalue Sijoituspaikka Nykyinen vakanssi Vakanssi-Toimielin numero Tulosalue Sijoituspaikka Muutos vakanssille Perustelu PERUSTURVALAUTAKUNTA Vanhusten palvelut Lähihoitaja Virka/ Määrä Uuden vakanssin työsuhde kelpoisuusvaatimus Aloitus Kustannusvaikutus sivukuluineen € 2018 Koko vuosi 1 Ni mi kkeen muutos sosiaaliohjaajaksi Perus tel u: Va nhus työn eri tyi s a s i a ntuntemuks en va hvi s ta mi nen (va nhus pal vel ul a ki 10 §) työsuhde 1 Sos ia a l i huoll on a mma tti henkil öi s tä a nnetun l a i n 817/2015 muka i nen pä tevyys 10 000 10 000 1.1.2018 10 000 10 000 Kustannuspaikka 2750 Lakkautettavat vakanssit 2018 Toimielin VakannsiTulosalue numero Sijoituspaikka Nimike Perustelu PERUSTURVALAUTAKUNTA Sosiaalipalvelut Ai kui s sos ia al ityö 10068 Sosiaalityöntekijä 50 % Perus tel u: El ä köi tymis en vuoks i va pa utuva va ka ns s i, ei täytetä Virka/ työsuhde Määrä Lakkautus pvm 2018 1 vi rka 1 1.1.2018 KustannusKoko vuosi paikka Kustannussäästö sivukuluineen € 20 000 20 000 20 000 20 000 2620 Uudet vakanssit 2019 Toimielin Virka/ Määrä KelpoisuusTulosalue työsuhde vaatimus Sijoituspaikka Nimike Perustelu SIVISTYSLAUTAKUNTA Varhaiskasvatus ja perusopetus Kasvun ja oppimisen tuen työs uhde 1 Sovel tuva koordinaattori korkea koul ututki nto Perus tel u: Yhtenä i sen ka s vun ja opin pol un toteutuminen, ni vel va i hetyö, mä äräa i kai nen te htävä 2017-2018 Aloitus 2019 1.1.2017 KustannusKoko vuosi paikka Palkkakustannukset sivukuluineen € 45 000 45 000 3330, 3150 21 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Talous ja toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin ja tulosalueittain Keskusvaalilautakunta Vastuuhenkilö erityisasiantuntija Johanna Järvensivu Tehtävä Kunnan keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä kunnassa. Sen päätehtävänä on valtiollisissa vaaleissa suorittaa vaalien toimittamiseksi tarpeelliset valmistelutoimenpiteet, järjestää ennakkoäänestys ja siihen tarvittava henkilökunta, tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat, suorittaa vaalilautakuntien ja vaalitoimitsijoiden koulutus ja järjestää alustavan äänten laskennan tiedottaminen. Kunnallisvaaleissa keskusvaalilautakunnan tehtävänä on edellä mainittujen lisäksi ehdokashakemusten käsit- tely, ehdokaslistojen yhdistelmän laadinta, vaalien tuloslaskennan suorittaminen ja vaalien tuloksen vahvistaminen. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston varavaltuutetut lukumäärän mahdollisesti jäädessä vajaaksi. Talousarviovuonna 2017 toimitetaan kunnallisvaalit. Taloussuunnitelmavuosina toimitetaan presidentinvaalit ja mahdollisesti ensimmäiset maakuntavaalit vuonna 2018 sekä eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit vuonna 2019. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 Toimintatulot TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 28 906 58 000 58 000 28 906 58 000 58 000 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot -55 128 -3 049 -71 687 2 251,2 -107 049 -117 220 Henkilöstömenot -45 566 -2 299 -50 876 2 113,0 -90 979 -91 980 Palvelujen ostot -8 476 -750 -17 600 2 246,7 -12 900 -19 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -446 -1 250 -1 300 -2 500 -640 -1 961 -1 870 -3 740 Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate -26 222 -3 049 -71 687 2 251,2 -49 049 -59 220 -26 222 -3 049 -71 687 2 251,2 -49 049 -59 220 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos 22 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Tarkastuslautakunta Vastuuhenkilö erityisasiantuntija Johanna Järvensivu Tehtävä Tarkastuslautakunnan tehtävät määritellään kuntalain 121 §:ssä ja Pirkkalan kunnan tarkastussäännössä. Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi talouden ja hallinnon tarkastusta koskevat asiat. Lautakunnan tehtäviin kuuluu arvioida valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa sekä toiminnan järjestämisen tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. 1.5.2015 voimaan tulleen uuden kuntalain myötä tarkastuslautakunnalle tuli uutena tehtävänä kuntalain 84 §:ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamisen valvonta. Säännös tulee voimaan 1.6.2017 alkavan valtuustokauden alusta lukien. Lautakunta valvoo myös lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista. Tilintarkastajan tehtävistä on säädetty kuntalain 123 §:ssä. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot -46 332 -59 966 -65 000 8,4 -61 200 -61 200 Henkilöstömenot -24 290 -27 716 -26 000 -6,2 -26 000 -26 000 Palvelujen ostot -21 855 -32 150 -38 500 19,8 -35 000 -35 000 -187 -100 -500 400,0 -200 -200 -46 332 -59 966 -65 000 8,4 -61 200 -61 200 -46 332 -59 966 -65 000 8,4 -61 200 -61 200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos 23 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Kunnanhallitus Vastuuhenkilö pormestari Helena Rissanen Tehtävä Kunnanhallitus vastaa mm. strategisesta suunnittelusta, kunnan taloudesta, henkilöstöpolitiikan johtamisesta, hallinnon, organisaation ja johtamisen kehittämisestä, sidosryhmistä ja tiedottamisesta, seudullisesta yhteistyöstä ja kansainvälistymisestä, asunto-, elinkeino- ja maankäyttöpolitiikasta, palvelutoimintojen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Tulosalue sisältää mm. valtuuston, kunnanhallituksen, pormestarin, kansliapäällikön, yhteisöjäsenyydet, suhdetoiminnan, avustamisen, ystävyyskuntatoiminnan, muiden toimikuntien, maaseutuasioiden sekä elinkeinojen kehittämisrahan kustannukset. Tulosalueeseen sisältyvät myös lautakuntahallintoon kuulumattomat hallinnon, taloushallinnon, strategian ja kehittämisen, henkilöstöasioiden, elinkeinotoimen ja työllisyyspalveluiden tulosyksiköt, jotka kunnanhallituksen ja pormestarin apuna tukevat ja luovat edellytyksiä kunnan muiden osastojen tulokselliselle toiminnalle. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 Toimintatulot TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 5 302 930 6 133 905 5 718 971 -6,8 5 451 350 4 184 375 Myyntitulot 163 357 215 232 183 371 -14,8 187 038 190 777 Maksutulot 31 162 7 000 Tuet ja avustukset -100,0 713 502 725 673 735 000 1,3 749 700 764 694 Muut toimintatulot 4 394 909 5 186 000 4 800 600 -7,4 4 514 612 3 228 904 Toimintamenot -7 469 566 -7 754 466 -7 918 583 2,1 -8 005 505 -8 165 595 Henkilöstömenot -3 386 670 -3 432 293 -3 445 913 0,4 -3 494 380 -3 564 272 Palvelujen ostot -2 489 573 -2 824 594 -2 939 940 4,1 -2 973 240 -3 032 691 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -133 539 -192 600 -204 550 6,2 -183 141 -186 791 Avustukset -889 217 -834 000 -846 500 1,5 -863 430 -880 699 Muut toimintamenot -570 568 -470 979 -481 680 2,3 -491 314 -501 142 -2 166 637 -1 620 561 -2 199 612 35,7 -2 554 155 -3 981 220 -8 339 -9 700 -6 700 -30,9 -6 834 -6 971 -2 174 975 -1 630 261 -2 206 312 35,3 -2 560 989 -3 988 191 Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Määrärahat mahdollistavat noin 10 valtuuston ja 35 kunnanhallituksen kokousta. Kunnanhallituksen tulosalueelta maksetaan jäsenmaksut, joista pääosan muodostavat Pirkanmaan Liitto, Suomen Kuntaliitto ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Lisäksi määrärahasta suoritetaan erilaisten tilaisuuksien kustannuksia (mm. itsenäisyyspäiväjuhlan, uusien kuntalaisten tilaisuus jne.). Erityispaino on valtuustokauden vaihdokseen liittyvissä koulutus- ja materiaalikustannuksissa. Viranhaltijaorganisaation rakenne valmistellaan alkuvuoden 2017 aikana. Osana kokonaisuudistusta on valmisteltu hallinnollisen toimistotyön uudelleen organisointia. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on Yhdessä. Suomi100-juhlavuotena järjestetään aiheeseen liittyviä tapahtumia ja osallistetaan paikallisia yhdistyksiä ja kulttuuritoimijoita juhlavuoden toteutukseen. Työhyvinvointijohtamisen tueksi rakennettujen työhyvinvoinnin mittareiden seuranta aloitetaan vuoden 2017 alusta. Työhyvinvointimittareiden tavoitteena on Vuonna 2016 alkanut esimiesten johtamisosaamista vahvistava koulutusohjelma jatkuu vuoden 2017 kevääseen. Uusi esimiesryhmä aloittaa koulutusohjelman syksyn 2017 aikana. 24 Talousarvio 2017 edesauttaa esimiehiä esimiestyössään ennaltaehkäisemään henkilöstön sairauspoissaolojen syntymistä ja edistämään työhyvinvointia. Lisäksi syksyllä 2016 toteutetun laajan työhyvinvointikyselyn tuloksien perusteella asetetaan kehittämistoimenpiteitä, joita työstetään vuoden 2017 aikana. Työturvallisuusjohtamiseen ja sen vaikuttavuuteen kiinnitetään erityisesti huomioita vuonna 2017. Kannustavasta palkitsemisesta pikapalkitsemisjärjestelmän käyttö jatkuu talousarviovuonna. Tulospalkkiojärjestelmä ei ole käytössä vuonna 2017. Päättyvässä työhyvinvointihankkeessa esille nousseita hyviä johtamiskäytäntöjä jaetaan ja koulutetaan koko esimieskunnan käyttöön. Henkilöstöjohtamisessa varaudutaan tulevaisuuteen muutosjohtamisen näkökulmasta, huomioiden mahdolliset organisaatiomuutokset sekä digijohtaminen. Yleisen heikon taloustilanteen takia etenkin pitkäaikaistyöttömyys pysyy korkealla tasolla. Valtiolla arvioidaan tulevina vuosina olevan nykyistä vähemmän työllisyysmäärärahaa käytettävään mm. palkkatuettuun työhön Toiminnalliset tavoitteet 2017 Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tavoite Houkutteleva työpaikka-alue ja sijoittumismahdollisuuksien monipuolinen tarjonta Aktiivinen yhteistyö kunnan yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa Työnhakija-asiakkaille soveltuvien aktiivipalveluiden kehittäminen Työnhakija-asiakkaille soveltuvien aktiivipalveluiden kehittäminen Taloussuunnitelma 2017–2019 (tukityöllistäminen) kuntatyönantajille. Siksi kunnan tulee kehittää aikaisemmin laajasti käytetyn palkkatuetun työn rinnalle muita korvaavia työnhakijoiden työmarkkinatilanteeseen soveltuvia palveluja kuten lakisääteistä kuntouttavaa työtoimintaa. Kunnan aktiivista työllisyydenhoitoa kehitetään tiiviinä seudullisena yhteistyönä muiden kuntien kanssa. EU:n tietosuoja-asetus tulee voimaan vuoden 2017 aikana. Asetus tiukentaa tietosuojamääräyksiä. Kunnassa varaudutaan tiukentuviin vaatimuksiin vastuutuksilla, sisäisillä ohjeistuksilla ja koulutuksilla. Asetuksen vaatimusten huomioonottamista valmistellaan osin yhteistyössä seudun kuntien kesken. Talousarviossa on varauduttu lentoliikenteen kehittämiseen ja reittivalikoiman monipuolistamiseen kaupunkiseudun lentoliikenne -hankkeen kautta. Muita keskeisiä hankkeita talousarviovuodelle ovat mm. sähköisen kokousjärjestelmän päivittäminen ja asukastutkimustiedon jalostaminen sekä kiinteistöjen verotusarvojen tarkistaminen. Toimintasuunnitelma 2017 Tonttien myynti Arviointikriteeri (Mittari) 10 Ha ja 50% asiakkuuksista alueprofiilin mukaisia Asiakaskysely tontin ostaneille yrityksille Kysely tehdään ensimmäistä kertaa. Keskiarvo kokonaistyytyväisyyteen 7,6 (4-10) Kuntouttavan työtoiminnan päivien lukumäärän kasvattamien vuoden 2016 tasosta (TA16 4500 pv) Pirkkalan työttömyysaste alenee (Syyskuu 2016: 10,6 %) Ns. Polkumallin tehokas hyödyntäminen, kuntouttavaa työtoimintaa vahvistetaan monikanavaisesti Yrityslähtöisten palveluiden tehostaminen mm. Vänkäritoiminnalla sekä seudullisilla malleilla Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Asukaslähtöisyys ja osallisuus Toimintasuunnitelma 2017 Asukaskyselyn toteuttaminen Asukaslähtöisyys ja osallisuus Asukasiltojen toteuttaminen Digitalisaation edistäminen Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman (KuntaKapa) palveluvalikoiman käyttöönotto seudullisena yhteistyönä Arviointikriteeri (Mittari) Kysely toteutettu (Tavoitetasot löytyvät tulosalueiden informatiivista tunnusluvuista) Asukastilaisuuksien määrä 5 kpl/vuosi Kansalliseen palvelutietovarantoon kuvattu kuntakohtaiset palvelusisällöt (Tavoitetaso 100 %) 25 Talousarvio 2017 Hyvin toimiva kunta Tavoite Hyvinvoiva henkilöstö Hyvinvoiva henkilöstö Toimintasuunnitelma 2017 Työhyvinvointimittareita hyödynnetään osana työhyvinvointijohtamista Työhyvinvointimittareita hyödynnetään osana työhyvinvointijohtamista Työstä innostunut henkilökunta Työhyvinvointikyselyä hyödynnetään mittauksessa Työstä innostunut henkilökunta Työhyvinvointikyselyä hyödynnetään mittauksessa Investointien mitoitus ja rahoitus suhteutetaan kantokyykyyn Kunta kasvaa kestävästi INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Taloudellisuus Maanhankintamenot € Maanmyyntitulot € Maanvuokraustulot € Henkilöstö tulosalueella Vakanssit Taloussuunnitelma 2017–2019 Arviointikriteeri (Mittari) Kuntatasoinen sairauspoissaoloprosentti on alle 5,2 tehdystä työajasta Hallinto-osaston sairauspoissaoloprosentti on alle 4,5 tehdystä työajasta Työhyvinvointikyselyn koko henkilöstön innostuneisuutta mittaavan kysymyksen vastausten keskiarvo on korkeampi kuin vuonna 2016 (4,09) Työhyvinvointikyselyn hallinto-osaston henkilöstön innostuneisuutta mittaavan kysymyksen vastausten keskiarvo on korkeampi kuin vuonna 2016 (3,98) Investointien tulorahoitusprosentti vähintään 45 prosenttia Vuotuinen nettokasvu 250-300 henkilöä TP 2015 TA 2016 TA 2017 891 846 3 850 101 2 050 000 4 650 000 1 400 000 4 300 000 648 258 685 000 700 000 41 41 41 26 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Ympäristölautakunta Valvonta ja maankäyttö Vastuuhenkilöt Maankäyttö kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen Rakennusvalvonta rakennustarkastaja Juhani Ruponen Ympäristönsuojelu ympäristöpäällikkö Vesa Vanninen Tehtävä Valvonnan ja maankäytön tulosalue huolehtii lainsäädännössä rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden, kuten hyvän kuntakuvan, turvallisuuden, terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten huomioimisesta. Tähän kuuluvat kaavoituksen, mittauksen, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun edistäminen, kehittäminen ja valvonta sekä monimuotoisen ja ekologisesti kestävän luonnonympäristön säilyttäminen. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 490 495 TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 378 500 402 000 6,2 412 000 425 000 378 500 402 000 6,2 412 000 425 000 -1 596 004 1,9 -1 077 334 -2,0 -331 239 0,9 -22 700 -6,0 -50 000 900,0 -1 596 722 -1 098 280 -337 863 -23 154 -20 400 -1 628 051 -1 119 646 -344 619 -23 614 -20 808 22 490 264 210 -1 426 446 -1 036 507 -253 075 -13 003 -15 000 -1 565 776 -1 098 937 -328 245 -24 150 -5 000 Muut toimintamenot -108 862 -109 444 -114 731 4,8 -117 025 -119 364 Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos -935 951 -146 -936 097 -1 187 276 -1 194 004 -4 900 -1 198 904 0,6 -1 184 722 -4 900 -1 189 622 -1 203 051 -4 900 -1 207 951 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Kuntastrategian mukaista keskustan kehittämistä jatketaan ja toteutetaan Virastokorttelin kaavoituksella. Kuntastrategian ja maapoliittisen ohjelman mukaisesti asemakaavoitusta kohdennetaan edelleen yhdyskuntarakennetta eheyttäviin ja kustannustehokkaisiin kaavoituskohteisiin. Yleiskaavoilla linjataan ja varmistetaan pitkäntähtäimen kunnan kehitys ja kasvumahdollisuudet tulevaisuudessa. Merkittävän yleiskaavan laadinta on käynnissä Toivion alueella koko 2017 vuoden ajan. Asemakaavoituksen osalta asunto- ja elinkeinoelämänkaavoituksen lisäksi tavoite on lisätä virkistys- ja puistoalueiden asemakaavoitusta. Asemakaavoituksessa huomioidaan hyvinvointisuunnitelman tavoitteet. Yleis- ja asemakaavoitusta toteutetaan kunnanhallituksen hyväksymän kaavoituskatsauksen mukaisesti. Raakamaan hankinnassa tavoitellaan erityisesti alueita, jotka liittyisivät mahdollisimman hyvin kunnan maa-alueisiin. Kunta- ja seutuyhteistyöhön osallistutaan aktiivisesti. -1 187 276 1,0 Ympäristönsuojelun tehtävänä on muun muassa ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja, turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö, ehkäistä jätteiden syntyä ja haitallisia vaikutuksia, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä torjua ilmastonmuutosta ja tukea muuten kestävää kehitystä. Ympäristönsuojelussa pyritään tekemään valvontaa valvontasuunnitelman ja -ohjelman mukaisesti. Lupahakemukset ja ilmoitukset pyritään käsittelemään kohtuullisessa ajassa. Haasteina em. tavoitteiden saavuttamiseksi on henkilöstöresurssien niukkuus. Ympäristön tilan seurantaa jatketaan ja pyritään tekemään esitys uudesta suojeltavasta luontokohteesta. Edistetään Sikojoen kunnostushankkeen toteutumista. 27 Talousarvio 2017 Toiminnalliset tavoitteet 2017 Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tavoite Houkutteleva työpaikka-alue Taloussuunnitelma 2017–2019 Toimintasuunnitelma 2017 Kaavoituskatsauksen toteuttaminen Arviointikriteeri (Mittari) Linnakallion asemakaavan laajennus (kaava nro 244) asemakaavaluonnoksen valmistuminen Toimintasuunnitelma 2017 Keskustan kehittäminen Arviointikriteeri (Mittari) Virastokorttelin (kaava nro 232) asemakaavaehdotuksen hyväksyminen Lupien käsittelyaika keskimäärin 1 kk Tarkastukset valvontaohjelman mukaisesti Monimuotoinen kulttuuri-, liikuntaja vapaa-aikatarjonta Rakennusvalvonnan luvat käsitellään tehokkaasti Ympäristönsuojelussa valvontaa tehdään valvontasuunnitelman ja ohjelman mukaisesti Hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Hyvin toimiva kunta Tavoite Maankäytön hallinta ja laadukas asuminen Toimintasuunnitelma 2017 Maapoliittisen ohjelman toteuttaminen Maankäytön hallinta ja laadukas asuminen Maapoliittisen ohjelman toteuttaminen Arviointikriteeri (Mittari) Kunnan asemakaavavarannot: kunnalla asemakaavavarannoista vähintään 50 % (TP15: 69%) osuus sekä elinkeinoelämän että asumisen osalta Raakamaan hankinta 10 ha Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Laadukkaat ja tehokkaat palvelut Laadukkaat ja tehokkaat palvelut Laadukkaat ja ja tehokkaat tehokkaat palvelut Laadukkaat palvelut INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Taloudellisuus Maanhankinta ha Henkilöstö Vakanssit Toiminnalliset tunnusluvut Kaavoitettu kerrosala m2 (asuminen) Kaavoitettu kerrosala m2 (yleiset alueet, liike- ja teollisuust.) Myönnetyt rakennusluvat Rakennuslupien mukainen krs-m2 Ympäristönsuojelun antamat kirjalliset lausunnot Ympäristönsuojelun tarkastukset (tarkastuspöytäkirja) Asukastutkimuksen tavoitetasot Tonttipalvelut Pereensaaren asemakaavan käynnistäminen TP2015 TA2016 TA2017 10,7 10 10 20 20 20 6 800 14 342 218 67 047 18 37 20 000 20 000 250 50 000 30 25 30 000 20 000 250 50 000 25 25 6,9 7,5 7,7 28 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Perusturvalautakunta Tehtävä Perusturvalautakunta vastaa Pirkkalan yhteistoimintaalueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden Talous Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TP 2015 järjestämisestä Pirkkalan ja Vesilahden kuntien asukkaille. TA 2016 TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 19 085 228 19 616 854 18 824 436 -4,0 19 202 031 19 586 066 13 784 063 13 860 540 13 648 686 -1,5 13 922 766 14 201 219 3 787 475 4 007 614 4 204 650 4,1 4 288 743 4 374 515 795 720 754 800 228 500 -69,7 233 070 237 732 717 969 693 900 742 600 7,0 757 452 772 600 Toimintamenot Henkilöstömenot -62 223 398 -63 249 518 -62 900 925 -20 464 746 -20 499 494 -20 698 860 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot -34 024 898 -35 216 024 -35 253 657 0,1 -36 020 911 -36 741 300 -1 468 237 -1 354 480 -1 440 602 6,4 -1 469 490 -1 498 865 -3 731 377 -3 839 365 -2 728 900 -28,9 -2 722 584 -2 777 037 -2 534 140 -2 640 155 -2 778 906 5,3 -2 835 337 -2 892 044 Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos -43 138 170 -43 632 664 -44 076 489 1,0 -46 349 907 -45 661 855 -334 267 -328 300 -262 740 -20,0 -267 994 -273 351 -43 472 436 -43 960 964 -44 339 229 0,9 -46 617 901 -45 935 206 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Perusturvalautakunnan alaiseen toimintaan ja sen kehittämiseen vuosina 2017 - 2018 vaikuttaa valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus. Perusturvalautakunta käynnistää vuonna 2017 palveluverkkoselvityksen, jonka tavoitteena on luoda näkemys palveluista, joita Pirkkalan ja Vesilahden alueella on tarkoituksenmukaista olla lähipalveluina maakuntien aloittaessa toimintansa. Selvityksen tulee linkittyä meneillään olevaan Pirkanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun. Selvityksessä tulee kiinnittää huomiota ensisijaisesti sujuviin palveluihin. Tällä hetkellä osa palveluista sijaitsee väistötiloissa tai tiloissa, joiden jatkokäyttö edellyttää investointeja. Tuleva maakunta sitoutuu vuokraamaan sosiaali- ja terveydenhuollon tilat kolmeksi vuodeksi, joten palveluverkkoa ja lähipalveluja selvitettäessä edellytetään valmiutta harkita aikaisemmista käytännöistä poikkeavia palvelujen tuotantotapoja. -0,6 -65 551 938 -65 247 921 1,0 -22 503 616 -21 338 675 Perusturvalautakunnan alaisen toiminnan kehittämisessä huomioidaan vuonna 2017 erityisesti ennaltaehkäisevät toimintatavat, lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisääminen erityisesti vanhemmuutta tukemalla sekä sähköisten palvelujen kehittäminen. Tavoitteena on mahdollistaa ja vahvistaa kuntalaisen mahdollisuuksia ottaa vastuuta omasta ja lähipiirinsä hyvinvoinnista ja terveydestä. Kuntalaisten mahdollisuuksia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen hyvinvoinnin edistämiseksi tuetaan mm. yhteisöavustusten muodossa. Pirkkalan yhteistoiminta-alue osallistuu hallituksen kärkihankkeisiin ikäihmisten sekä lasten ja perheiden palvelujen kehittämiseksi, mikäli Pirkanmaan kuntien yhteiset hankehakemukset hyväksytään. Foorumitoimintaa kehitetään vuonna 2016 tehdyn toiminnan arvioinnin perusteella huomioiden Pirkkalan kunnan johtamisjärjestelmän uudistamisen ja maakuntauudistuksen valmistelussa osallistamiselle esitetyt suuntaviivat. 29 Talousarvio 2017 Toiminnalliset tavoitteet 2017 Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvin toimiva kunta Tavoite Hyvinvoiva henkilöstö Työstä innostunut henkilöstö Taloussuunnitelma 2017–2019 Toimintasuunnitelma 2017 Yhteistyö kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa Tuetaan kuntalaisten omaa vastuunottoa omasta ja lähiympäristön hyvinvoinnista Arviointikriteeri (Mittari) Tapahtumien ja toimenpiteiden määrä lisääntyy vuodesta 2016 Omahoitoa tukevien toimenpiteiden (esim. yleisötilaisuudet, sähköiset palvelut ja neuvonta) määrä lisääntyy vuodesta 2016 Toimintasuunnitelma 2017 Työhyvinvointimittareita hyödynnetään osana hyvinvointijohtamista Arviointikriteeri (Mittari) Perusturvaosaston sairauspoissaoloprosentti on alle 5,6 tehdystä työajasta Työhyvinvointikyselyn perusturvaosasto henkilöstön innostuneisuutta mittaavan kysymyksen vastausten keskiarvo on korkeampi kuin vuonna 2016 (3,94) Työhyvinvointikyselyä hyödynnetään mittauksessa 30 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Perusturvan hallintopalvelut Vastuuhenkilö perusturvajohtaja Paula Paavilainen Tehtävä Perusturvan hallintopalvelujen tulosalue tuottaa talous- ja hallintopalveluja tukipalveluna perusturva- lautakunnan ja ympäristöterveydenhuollon jaoston alaisille tulosalueille. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 86 685 57 163 54 200 -5,2 56 390 57 519 Myyntitulot 70 377 57 163 54 200 -5,2 56 390 57 519 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot 16 000 308 Toimintamenot -406 283 -407 504 -386 924 -5,1 -402 551 -410 601 Henkilöstömenot -293 899 -302 159 -278 316 -7,9 -289 558 -295 351 Palvelujen ostot -48 045 -47 565 -47 920 0,7 -49 854 -50 850 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -12 762 -4 300 -3 712 -13,7 -3 861 -3 937 Avustukset -19 750 -15 000 -15 000 0,0 -15 606 -15 918 Muut toimintamenot -31 827 -38 480 -41 976 9,1 -43 672 -44 545 -319 598 -350 341 -332 724 -5,0 -346 161 -353 082 -350 341 -332 724 -5,0 -346 161 -353 082 Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos -37 -319 635 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Perusturvan hallintopalveluiden tehtävänä on tukea ja koordinoida perusturvaosaston tulosalueiden toimintaa. Valmisteilla olevan maakuntauudistuksen vuoksi seudullisen ja maakunnallisen yhteistyön merkitys vahINFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Henkilöstö Vakanssit vistuu. On odotettavissa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu edellyttää työpanosta myös peruskunnista. Perusturvan hallintopalvelut tekee tiivistä yhteistyötä Vesilahden kunnan kanssa. TP 2015 4 TA 2016 4 TA 2017 4 31 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Sosiaalipalvelut Vastuuhenkilö sosiaalityön johtaja Virpi Kokko Tehtävä Sosiaalipalvelujen tulosalueen tehtävänä on tuottaa lapsiperheiden, aikuisten, vammaisten ja maahan- muuttajien sosiaalipalvelut Pirkkalan yhteistoimintaalueen asukkaille. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 Toimintatulot Myyntitulot TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 3 037 267 -32,8 2 523 117 -27,0 3 098 012 2 573 579 3 159 972 2 625 051 3 743 620 2 721 259 4 517 772 3 455 922 Maksutulot 138 606 180 850 224 050 23,9 228 531 233 101 Tuet ja avustukset 681 922 710 000 159 500 -77,5 162 690 165 944 Muut toimintatulot Toimintamenot 201 834 171 000 130 600 -23,6 133 212 135 876 -10 662 574 -11 668 149 -10 252 333 -12,1 -10 457 380 -10 666 525 Henkilöstömenot -2 079 825 -2 079 382 -2 226 091 7,0 -2 270 613 -2 316 030 Palvelujen ostot -5 881 265 -6 420 411 -6 167 092 -3,9 -6 290 434 -6 416 235 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -48 899 -2 355 871 -46 100 -2 797 100 -47 850 3,8 -1 467 400 -47,5 -48 807 -1 496 748 -49 781 -1 526 684 Muut toimintamenot -296 714 -325 156 -343 900 5,8 -350 778 -357 795 Toimintakate -6 918 954 -7 150 377 -7 215 066 0,9 -7 359 368 -7 506 553 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos -32 001 -6 950 956 -30 000 -7 180 377 -21 600 -28,0 -7 236 666 0,8 -22 032 -7 381 400 -22 472 -7 529 025 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa aloitettiin vuonna 2016 asiakkuuksien eriyttäminen sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisiin asiakkuuksiin palvelutarpeen mukaisesti. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta riittävän ajoissa ja tarkoituksenmukaisesti, jotta korjaavien palveluiden tarpeen kasvua saadaan hillittyä. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja kehitetään yhteistyössä aikuissosiaalityön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa asiakkaiden tarvitseman kokonaisvaltaisen ja moniammatillisen tuen varmistamiseksi. Perustoimeentulotuki siirtyy vuoden 2017 alusta Kelan hoidettavaksi. Muutoksessa kunnan tehtäväksi jää täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Sosiaalipalveluissa jatketaan vuonna 2016 alkanutta yhteistyötä palvelujen käyttäjistä koostuvan asiakasraadin kanssa palvelujen kehittämiseksi. Vesilahden kunta on tehnyt ELY- keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta. Pirkkalan yhteistoiminta-alue tuottaa Vesilahden kunnan tarvitsemat kotouttamistyön palvelut. Pirkkalassa jatketaan pakolaisten vastaanottamista voimassa olevan sopimuksen mukaisesti. Lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä vaikuttaa siihen, että sopimuksen mukainen vuosittainen vastaanotettavien henkilöiden määrä saattaa ylittyä. Vammaispalveluissa jatketaan palvelukokonaisuuksien yhteensovittamista mm. omaishoidon ja kotihoidon kanssa. Vuoden 2017 aikana lisätään mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. Ostopalveluista kilpailutetaan kuljetuspalvelut. Henkilökohtaisen avun ostopalveluissa otetaan käyttöön palveluseteli vuoden 2017 aikana. Kehitysvammapalveluissa jatketaan Aikuisuuden kynnyksellä -toimintaa. Sosiaalipalveluissa uudelleen organisoidaan resursseja muuttuneen työnjaon ja lisääntyneiden palvelutarpeiden vuoksi. Tavoitteena on vahvistaa lapsiperheiden palveluja sekä kotiin annettavaa ohjaustyötä erityisesti pakolaishuollossa ja vammaispalveluissa. 32 Talousarvio 2017 Toiminnalliset tavoitteet 2017 Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Korjaavien palveluiden tarve suhteessa sosiaalihuoltoalin mukaisiin palveluihin vähenee Asiakkaiden osallisuuden lisääminen Toimintasuunnitelma 2017 Sosiaalihuoltolain mukaisia peruspalveluja vahvistetaan Sosiaalipalvelujen asiakasraadin toiminnan vakiinnuttaminen Taloussuunnitelma 2017–2019 Arviointikriteeri (Mittari) Sosiaalihuoltolain mukaisten asiakkuuksien osuus on vähintään 20 % lapsiperheiden sosiaalipalvelujen asiakkuuksista (vuonna 2016 asiakkuuksia on 5-10 %) Asiakasraadin toiminta on vakiintunut ja tärkeä osa rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT, PIRKKALA Taloudellisuus Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien menot yhteensä €/asukas Lastensuojelun sijaishuollon ja avohuollon sijoitusten menot €/alle 18-vuotiaat Toiminnalliset tunnusluvut Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua saavat 31.12. Lapsia lastensuojelun sosiaalityön asiakkaina 31.12. Lapsia sosiaalihuollon asiakkaina 31.12. TP2015 INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT, VESILAHTI Taloudellisuus Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot yhteensä €/asukas Lastensuojelun sijaishuollon ja avohuollon sijoitusten menot €/alle 18-vuotiaat Toiminnalliset tunnusluvut Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua saavat 31.12. Lapsia lastensuojelun sosiaalityön asiakkaina 31.12. Lapsia sosiaalihuollon asiakkaina 31.12. TP2015 Henkilöstö Vakanssit TA2016 TA2017 61 65 64 223 235 267 137 154 140 140 135 135 30 TA2016 TA2017 82 75 89 495 467 468 55 57 70 30 55 30 6 46 46,5 46,5 7,8 8 8 Asukastutkimuksen tavoitetasot Muut sosiaalipalvelut 33 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Lasten ja nuorten tukipalvelut Vastuuhenkilö sosiaalityön johtaja Virpi Kokko Tehtävä Lasten ja nuorten tukipalveluiden tulosalue tukee ennaltaehkäisevästi lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 39,5 34,1 -55,3 262 462 201 058 3 264 267 710 205 078 3 329 58 140 59 303 -1 434 768 -1 270 547 -101 044 -1 463 448 -1 295 950 -103 060 172 050 116 739 5 058 184 470 147 006 7 164 257 315 197 115 3 200 50 000 253 30 000 300 57 000 -1 012 228 -921 062 -62 219 -1 227 596 -1 108 488 -80 034 90,0 100,0 -1 406 632 14,6 -1 245 631 12,4 -99 063 23,8 -11 500 277,0 -11 730 -11 962 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot -7 267 -3 050 -21 680 -36 024 -50 438 40,0 -51 447 -52 476 Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos -840 178 -1 268 -841 446 -1 043 126 -1 149 317 -490 -1 149 807 10,2 -1 172 306 -499 -1 172 805 -1 195 738 -509 -1 196 247 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Lasten ja nuorten tukipalveluiden tulosalue vastaa perheneuvolan, lapsille ja nuorille annettavan kotipalvelun, perhetyön, psykologien, psykiatristen sairaanhoitajien, puheterapian sekä koulukuraattorien, erityisnuorisotyön ja etsivän nuorisotyön palveluista. Tulosalueen toiminnan painopiste on varhaisessa tuessa ja ennaltaehkäisevissä palveluissa. Tulosalueen esimiestyön vakiinnuttamiseksi talousarviossa 2016 esitetään määräaikaisen projektipäällikön vakanssin vakinaistamista 1.1.2017 alkaen. Tredun toiminta alkaa Pirkkalassa syksyllä 2017. Opiskelijoiden psykososiaalisten palveluiden järjestäminen -1 043 126 10,2 kuuluu sijaintikunnan vastuulle. Tämä lisää koulukuraattorien ja psykologien palvelujen tarvetta. Tavoitteena on, että koulupsykologit, kuraattorit ja psykiatrinen sairaanhoitaja ovat riittävästi oppilaiden tavoitettavissa. Psykologipalvelujen tarpeen kasvua on myös muissa kuin opiskelijaterveydenhuollon palveluissa erityisesti Vesilahdella. Pirkkalan kunta osallistuu hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) maakunnalliseen hankkeeseen, mikäli hanke saa rahoituksen. Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä omien voimavarojensa vahvistaminen. 34 Talousarvio 2017 Toiminnalliset tavoitteet 2017 Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Toisen asteen koulujen opiskelijat tuntevat oppilashuollon palvelut ja ne ovat helpommin saavutettavissa Lapsiperheiden omien voimavarojen vahvistaminen Toimintasuunnitelma 2017 Kuraattori ja psykologi käyvät säännöllisesti toisen asteen kouluilla Osallistuminen LAPE-hankkeeseen INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Henkilöstö Vakanssit Toiminnalliset tunnusluvut Pisin jonotusaika perheneuvolaan (ei kiireellisissä asioissa) kk Etsivän nuorisotyön asiakkuuksien määrä (vain Pirkkala) Perhetyötä ja kotipalvelua saaneiden perheiden lukumäärä Taloussuunnitelma 2017–2019 Arviointikriteeri (Mittari) Opiskelijoiden tapaamisia on 20 % enemmän kuin vuonna 2016 (vuonna 2016 koulukuraattoritapaamisia 0, psykologin tapaamisia 122) Lape-hankkeelle määriteltävien tavoitteiden eteenpäin vieminen TP 2015 TA 2016 TA 2017 20,55 23,55 25,25 5,5 62 116 2,5 80 100 2 80 120 35 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Vanhusten palvelut Vastuuhenkilö vanhustyön johtaja Jutila Tuula Tehtävä Vanhusten palveluiden tulosalueen tehtävänä on tuottaa ja kehittää ikäihmisten palveluita paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä asiakkaiden, omaisten ja muiden kuntalaisten kanssa. Tulosalue edistää ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 5 941 074 5 851 711 5 763 859 -1,5 5 879 136 5 996 716 2 976 178 2 859 011 2 703 859 -5,4 2 757 936 2 813 094 2 441 774 2 462 400 2 436 000 -1,1 2 484 720 2 534 413 23 237 7 700 12 000 55,8 12 240 12 485 499 886 522 600 612 000 17,1 624 240 636 724 -14 116 653 -13 386 939 -13 523 127 1,0 -14 555 228 -13 679 966 -8 159 985 -8 172 530 -8 180 986 0,1 -9 289 843 -8 309 284 -3 578 316 -3 015 603 -3 052 491 1,2 -2 929 943 -2 988 536 -530 735 -550 130 -617 910 12,3 -630 269 -642 871 -670 016 -399 265 -388 500 -2,7 -396 270 -404 196 -1 177 601 -1 249 411 -1 283 240 2,7 -1 308 903 -1 335 079 -8 175 580 -7 535 228 -7 759 268 3,0 -8 676 092 -7 683 250 -109 673 -127 600 -137 300 7,6 -140 046 -142 847 -8 285 253 -7 662 828 -7 896 568 3,1 -8 816 138 -7 826 097 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Kotihoidossa kehitetään erityisesti tehostettua kotihoitoa ja kotikuntoutusta. Teknologisten ratkaisujen (mm. mobiilit, lääkkeiden koneellinen annosjakelu, strateginen optimointi) käyttöönotolla avulla pyritään vapauttamaan tarvittava henkilöstöresurssi tehostettuun kotihoitoon ja kotikuntoutukseen. Maakunnallinen perhehoidon yksikkö aloitti toimintansa 1.8.2016. Tavoitteena on ottaa käyttöön kotona asumista tukevaa lyhytaikaista ja osavuorokautista perhehoitoa sekä pitkäaikaista perhehoitoa. Tilapäistä perhehoitoa käytetään myös omaishoidon lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseen. Toiminnan käynnistymisen ja perhehoidon laajenemisen haasteena on perhehoitajien saatavuus. Neljä Pirkankoivun hoivaosaston pitkäaikaishoidon paikkaa muutetaan kuntouttavan lyhytaikaishoidon asiakaspaikoiksi vuoden 2017 aikana. Lyhytaikaishoito kohdennetaan sairaalahoidon jälkeistä jatkohoitoa tarvitseville ikäihmisille ja niille kotihoidon asiakkaille, jotka tarvitsevat tilapäisesti ympärivuorokautista huolenpitoa eikä toimintakyvyn lasku vaadi sairaalatasoista hoitoa. Haastavasti käyttäytyvien muistisairaiden yksi- kössä ja Pihlajamäen ryhmäkodeissa nostetaan henkilömitoitusta kolmella henkilötyövuodella vuoden 2016 tasosta. Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä käynnistetään asukaskuntatoiminta, jossa asukkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön arjen toimintojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Vesilahdella kotona asuvien ikäihmisten selviytymistä ja heitä hoitavien läheisten jaksamista tuetaan lisäämällä lyhytaikaishoidon palveluja ostopalveluna ja/tai palvelusetelillä. Yhteistoiminta-alueen asiakkaiden palveluiden harmonisoimiseksi Vesilahden kotihoidon tukipalveluiden siivoukseen annettavat palvelusetelit poistuvat käytöstä 1.1.2017. Sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetuspalveluun tarkoitettujen matkojen määrä vähenee kahdestatoista matkasta kahdeksaan matkaan. Omaishoitajien jaksamista tuetaan mm. yksilöllisillä palveluilla, säännöllisillä terveystarkastuksilla, kuntoneuvonnalla, virkistystoiminnalla ja vertaistuella. Hyvinvointia tukeva kotikäynnit kohdentuvat 75-vuotiaisiin ja erikseen määriteltäviin riskiryhmiin (mm. hiljat- 36 Talousarvio 2017 tain leskeksi jääneet, mielenterveyden ongelmista kärsivät). Veteraanien kotona asumista tukevien avopalvelujen määräraha ja kuntoutusmääräraha kohdennetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Vanhusten palvelujen toiminnan kehittämiseksi vuonna 2017 tehdään asiakaskysely kaikille vanhusten palveluiden asiakkaille. Omavalvontasuunnitelmien mukaisen laadun valvonnan painopistealueena on vanhusasiakkaihin kohdistuvien haittatapahtumien analysoiminen ja ennaltaehkäisy. Toiminnalliset tavoitteet 2017 Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Kotona asumisen tukeminen Taloussuunnitelma 2017–2019 Pihlajamäen kolmannen ryhmäkodin tiloihin pyritään saamaan erittäin vaativan tehostetun palveluasumisen yksikkö. KuHa Oy kilpailuttaa tiloihin palveluntuottajan, joka tarjoaa palveluja ensisijaisesti kehyskunnille. Pirkkalan kunta toimii vuokranantajana ryhmäkodin asukkaille, mutta muilta osin toiminnasta vastaa kilpailutettava palveluntuottaja. Pirkkalan kunta osallistuu maakunnalliseen ikäihmisten kotihoitoa kehittävään hankkeeseen (hallituksen kärkihankkeet). Pirkkalan kunnan ikäohjelman laajempi tarkistaminen tehdään vuoden 2017 aikana. Toimintasuunnitelma 2017 Lyhytaikaisen kuntouttavan hoidon lisääminen Arviointikriteeri (Mittari) Pirkkalan lyhytaikainen hoito lisääntyy neljällä paikalla (vuonna 2016 paikkoja 11) Vesilahdella lisätään lyhytaikaisen hoidon ostopalvelua Hyvin toimiva kunta Tavoite Omaishoitajien jaksaminen Ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Toimintasuunnitelma 2017 Omaishoitajia kannustetaan käyttämään omaishoidon vapaapäiviä Kotihoidon asiakkaille järjestetään kuntoutusta kotiin toimintakyvyn laskiessa tai sairaalajakson jälkeen yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT, PIRKKALA Taloudellisuus Kotihoidon nettomenot (kotihoito ja sen tukipalvelut) €/asukas Ikäihmisten omaishoidon nettomenot €/asukas Pitkäaikaisen laitoshoidon nettomenot €/asukas Lyhytaikaisen laitoshoidon nettomenot €/asukas Tehostetun palveluasumisen nettomenot €/asukas Toiminnalliset tunnusluvut Kotihoidon käynnit (sis. kotipalvelut ja kotisairaanhoito) - välitön asiakastyöaika/h Tukipalveluasiakkaat Ikäihmisten omaishoidon tuen saajat Pitkäaikaisen laitoshoidon hoitopäivät josta lyhytaikaiset hoitopäivät Lyhytaikaishoito (oma kustannuspaikka vuodesta 2017 alkaen) Tehostetun palveluasumisen (sisältää ostopalvelun) asumisvuorokaudet Arviointikriteeri (Mittari) Omaishoidon tuen vapaapäivien käyttöaste lisääntyy (määrä verrattuna edelliseen vuoteen: Pirkkala 67 % ja Vesilahti 69 %) Tehostetussa kotikuntouksessa olevien asiakkaiden määrä (uusi palvelumuoto) TP2015 TA2016 120 41 108 124 19 75 143 132 68 287 69 000 251 58 14 544 3 610 235 55 10 950 4 300 24 210 26 950 TA2017 124 16 59 25 151 67 000 22 200 250 58 9 460 5 440 26 970 37 Talousarvio 2017 INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT, VESILAHTI Taloudellisuus Kotihoidon nettomenot (kotihoito ja sen tukipalvelut) €/asukas Ikäihmisten omaishoidon nettomenot €/asukas Pitkäaikaisen laitoshoidon nettomenot €/asukas Lyhytaikaisen laitoshoidon nettomenot €/asukas Tehostetun palveluasumisen nettomenot €/asukas Toiminnalliset tunnusluvut Kotihoidon käynnit (sis. kotipalvelu ja kotisairaanhoito) - välitön asiakastyöaika/h Tukipalveluasiakkaat Ikäihmisten omaishoidon tuen saajat Pitkäaikaisen laitoshoidon hoitopäivät Tehostetun palveluasumisen asumisvuorokaudet (sis. ostopalvelut) - joista lyhytaikaiset hoitopäivät Taloussuunnitelma 2017–2019 TP2015 TA2016 TA2017 199 38 201 180 20 169 201 20 173 9 185 228 189 22 319 22 200 99 14 6 340 9 771 440 100 13 5 840 8 030 450 22 300 11 000 100 13 5 800 8 730 510 Henkilöstö Vakanssit 173 172,5 172,5 Asukastutkimuksen tavoitetasot Vanhusten kotihoito Vanhusten palveluasuminen 7,3 6,3 7,8 7 7,9 7,3 38 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Perusterveydenhuolto Vastuuhenkilö ylilääkäri Liisa Länsipuro Tehtävä Perusterveydenhuollon tulosalue vastaa terveydenhuoltolain mukaisista perusterveydenhuollon palveluista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Palveluihin kuuluvat avosairaanhoito, terveyskeskussairaala, suun terveydenhuolto, psykiatrinen avohoito ja terveysneuvonta sekä näihin liittyvät tukipalvelut. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 4 407 289 4 318 102 4 526 365 4,8 4 616 892 4 709 227 Myyntitulot 3 204 302 2 986 302 3 029 465 1,4 3 090 054 3 151 853 Maksutulot 1 171 313 1 324 700 1 496 900 13,0 1 526 838 1 557 374 Tuet ja avustukset 15 987 7 100 Muut toimintatulot 15 689 Toimintamenot -100,0 -15 083 969 -14 867 935 -15 094 632 1,5 -15 775 187 -15 642 022 Henkilöstömenot -8 955 313 -8 836 935 -8 707 888 -1,5 -9 321 906 -9 059 689 Palvelujen ostot -4 249 760 -4 199 745 -4 441 341 5,8 -4 530 171 -4 620 765 -844 324 -750 900 -747 630 -0,4 -762 583 -777 829 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos -34 060 -95 000 -145 000 52,6 -86 700 -88 434 -1 000 512 -985 355 -1 052 773 6,8 -1 073 827 -1 095 305 -10 676 679 -10 549 833 -10 568 267 -191 287 -170 700 -103 350 -10 867 966 -10 720 533 -10 671 617 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Terveydenhuollon palveluiden kehittämisessä vuonna 2017 on keskeistä ennaltaehkäisevien toimintamallien luominen erityisesti vanhemmuuden tukemiseksi ja terveysliikunnan edistämiseksi. Sähköisten palveluiden valikoimaa pyritään monipuolistamaan ja hyödyntämään olemassa olevia palveluja laajemmin. Terveysneuvonnassa tehostetaan neuropsykiatristen haasteiden varhaista havaitsemista ja ongelmien ennaltaehkäisyä. Tavoitteena on luoda perhettä ja erilaisten lasten kehitystä tukevien ryhmätoimintojen jatkumo ensimmäistä lastaan odottavien perhevalmennuksesta aina peruskoulunsa päättämiseen ja jopa täysi-ikäistymiseen asti. Toiminta edellyttää hallintokuntien ja muiden toimijoiden (esim. varhaiskasvatus, vapaa-aikatoimi, paikalliset urheiluseurat ja muut yhdistykset) välistä yhteistyötä. Uutta toimintamallia suunnitellaan keväällä 2017 ja uudet toimintamuodot on tarkoitus käynnistää syksyllä. Opiskelijaterveydenhuollon palveluiden tarve laajenee syksyllä 2017 Tredun toimipisteen avautuessa Pirkkalassa. Ensimmäiset opiskelijaryhmät pyritään hoitamaan olemassa olevin henkilöstöresurssein. Opiskelijaterveydenhuollon (lukio ja Tredu) tarvitsemat vastaan- 0,2 -11 158 295 -10 932 795 -39,5 -105 417 -107 523 -0,5 -11 263 712 -11 040 318 ottotilat on ratkaistava kevään 2017 aikana, tavoitteena on järjestää palvelut olemassa olevia tiloja hyödyntäen. Väestön ylipainon ehkäisy on tavoite, johon pyritään vaikuttamaan yhteistyössä Pirkkalan ja Vesilahden toimijoiden kanssa. Projektia suunnittelee ja koordinoi Pirkkalan hyvinvointiryhmä yhteistyössä Vesilahden kunnan edustajien kanssa. Perusturvalautakunta tulee haastamaan mm. muut lautakunnat, paikalliset yhdistykset ja yritykset innovoimaan uusia toimintamalleja edistämään väestön liikkumista ja hyvinvointia. Esimerkkejä toimintamalleista ovat mm. liikuntalähete, tilojen hyödyntäminen vertaisryhmätoimintoihin ja työmatkaliikuntahaasteet. Yhteistyömuotojen kehittäminen pohjustaa kuntien hyvinvointityötä myös tulevassa maakuntamallissa. Ensimmäisen vuoden aikana ei voida odottaa konkreettisia ikäluokissa havaittavia muutoksia painoindeksissä, mutta seuraavina vuosina muutoksia tullaan mittaamaan. Vuoden 2017 aikana luodaan pohjaa ja seurataan erilaisiin haasteisiin ja tapahtumiin mukaan lähtevien yksilöiden saavuttamia tuloksia painon muutoksina ja/tai liikunnan lisääntymisenä. 39 Talousarvio 2017 Avosairaanhoidossa järjestetään teemapäiviä liittyen ajankohtaisiin terveydenhuollon tarpeisiin eri vuodenaikoina ja hyvinvointipalveluiden valikoiman esittelemiseksi väestölle. Parempi arki -hankkeessa luodut toimintamallit palveluiden yhteistyön sujuvoittamiseksi otetaan osaksi arkea. Listautuneiden monisairaiden potilaiden omahoidon tukeen ja ohjaukseen panostetaan asiakasvastaava -toimintamallin avulla. Asiakasvastaavan tehtävänä on asiakkaiden palveluohjaus, moniriskisten ja -sairaiden asiakkaiden terveysvalmennus ja verkostotyön koordinointi avosairaanhoidossa. Päivystyksestä ohjataan tehostetusti siellä toistuvasti käyviä asiakkaita omahoitajan kartoittavalle käynnille ja sitä kautta heidän ongelmiaan pyritään hoitamaan kokonaisvaltaisemmin, arjessa pärjäämistä tukien. Röntgenpalvelujen tarjoamisessa selvitetään yhteistyömahdollisuutta Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen kanssa. Terveyskeskussairaala jatkaa toimintaansa 28 paikkaisena vuonna 2017. Terveyskeskussairaalassa panostetaan kuntoutukseen ja asiakkaiden sujuviin hoitopolkuihin kodin ja muiden hoitopaikkojen välillä. Potilassiirtojen sähköistä järjestämismallia pilotoidaan syksystä 2016 alkaen. Henkilöstön osaamista ja toimintamalleja kehitetään. Toimintamallien kehittämisessä huomioidaan valmisteilla oleva Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen sairaalapalveluiden kehittämissuunnitelma, jossa huomioidaan myös terveyskeskussairaaloiden toiminta. Toiminnalliset tavoitteet 2017 Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Perheiden tukeminen ja vanhemmuuden vahvistaminen Terveellisten elämäntapojen tuki, erityisesti liikunnan lisääntyminen Taloussuunnitelma 2017–2019 Suun terveydenhuollossa terveyden edistämistä on kohdennettu lapsiin ja koululaisiin. Jatkossa tehostetaan vanhempien vastuuttamista ja tuetaan perheiden suun terveyden omahoitoa mm. käyttämällä apuna sähköisiä palveluja ja internet-sivuja. Internetin käyttö terveyden edistämisen välineenä hyödyttää kohderyhmän lisäksi muita kuntalaisia. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten suun terveyden edistämiseen etsitään uusia keinoja ja yhteistyökumppaneja vuoden 2017 aikana. Suun terveydenhuollossa selvitetään mahdollisuutta kilpailuttaa hammashoitoyksiköitä ilta- ja viikonloppupalveluiden mahdollistamiseksi. Helaakallion klinikalla annettavan psykiatrisen avohoidon palvelujen saatavuuden turvaamiseksi päätös palveluiden järjestämistavasta 1.1.2017 alkaen pyritään tekemään syksyn 2016 aikana. Lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon tarve on lisääntynyt. Kustannustehokkain ja kokonaisvaltaisen hoidon turvaamisen kannalta parhaana vaihtoehtona pidetään täysipäiväisen psykiatrin palkkaamista yhteistoimintaalueelle. Nykyisin tehtävää hoitaa kolme eri henkilöä noin kolmena päivänä viikossa. Sähköisiä palveluita laajennetaan ottamalla käyttöön internet-pohjainen interaktiivinen viestintäväylä asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Tämä mahdollistaa joustavamman asioinnin yksinkertaisissa asioissa helposti ruuhkautuvien puhelinyhteyksien rinnalle. Nettisivuja hyödynnetään tehokkaammin suorana tiedonvälityskanavana väestölle ajankohtaisiin teemoihin liittyen tiedottamalla esim. rokotusajankohdista, epidemiatilanteesta ja jonotilanteesta vastaanotoille aiempaa aktiivisemmin. Toimintasuunnitelma 2017 Ryhmämuotoisen pitkäjänteisen vanhemmuuden tukemiseen tähtäävän toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Haastetaan muut toimialat ideoimaan uusia tapoja tai toimintamuotoja, jotka edistävät kuntalaisten liikkumista Arviointikriteeri (Mittari) Vuonna 2017 aloitettavien uusien ryhmätoimintojen lukumäärä (tavoitteena vähintään vuoden 2016 määrä eli 3) Toteutuneiden uusien toimintamuotojen ja toimintojen määrä; haasteisiin osallistuneiden henkilöiden määrä 40 Talousarvio 2017 Hyvin toimiva kunta Tavoite Tasapuolinen hoitoon pääsy Sähköisten palveluiden laajentaminen Toimintasuunnitelma 2017 Pirkkalassa listamallin kehittäminen ja Vesilahdessa väestövastuumallin purkaminen ja siirtyminen listamalliin Uusia aikatyyppejä ja ammattiryhmiä sähköisen ajanvarauksen piiriin Taloussuunnitelma 2017–2019 Arviointikriteeri (Mittari) Indikaattorina valtakunnallinen T3aika (keskimääräinen 3. vapaa kiireetön lääkärin aika): tavoite alle 14pv Sähköisen ajanvarauksen mahdollisuus 5 uudessa toiminnossa /uudella ammattiryhmällä (Vuonna 2016 Pirkkalassa 14 ja Vesilahdella 5) INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT, PIRKKALA Taloudellisuus Perusterveydenhuollon nettomenot €/asukas Terveyskeskussairaalan nettomenot €/asukas Toiminnalliset tunnusluvut Vastaanottokäynnit - Lääkärin vastaanotolla ja päivystyksessä - Sairaanhoitajan vastaanotolla Neuvolakäynnit (hoitajat ja lääkärit) Kouluterveydenhuollon käynnit (hoitajat ja lääkärit) Mielenterveyskäynnit Suun terveydenhuollon käynnit Terveyskeskussairaala - hoitopäivät - hoitojaksot TP2015 INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT, VESILAHTI Taloudellisuus Perusterveydenhuollon nettomenot €/asukas Terveyskeskussairaalan nettomenot €/asukas Toiminnalliset tunnusluvut Vastaanottokäynnit - Lääkärin vastaanotolla ja päivystyksessä - Sairaanhoitajan vastaanotolla Neuvolakäynnit (hoitajat ja lääkärit) Kouluterveydenhuollon käynnit (hoitajat ja lääkärit) Mielenterveyskäynnit Suun terveydenhuollon käynnit Terveyskeskussairaala - hoitopäivät - hoitojaksot TP2015 Henkilöstö Vakanssit Asukastutkimuksen tavoitetasot Äitiys- ja lastenneuvola Terveyskeskuspalvelut Hammaslääkäripalvelut TA2016 TA2017 570 93 549 89 552 89 25 499 17 112 14 752 10 603 5 767 21 083 26 000 16 000 14 500 13 000 6300 22 000 25 600 16 000 14 500 10 800 5870 22000 7 691 1 029 8 150 1 000 7700 950 TA2016 TA2017 637 106 596 85 599 89 3 965 4 525 2 801 1 716 898 3 791 4 200 4 500 2 500 2 000 9 50 5 200 4 200 5 000 2 500 2 000 400 5 200 2 089 271 1 850 240 1 800 225 164 160 163 8,8 8,5 8,2 8,5 8,3 8 8,5 8,3 8 41 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö ylilääkäri Liisa Länsipuro Tehtävä Erikoissairaanhoidon tulosalue vastaa Pirkkalan yhteistoiminta-alueen erikoissairaanhoidon palveluista. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 4 734 510 4 687 636 5 185 430 10,6 5 289 139 5 394 922 Myyntitulot 4 695 210 4 655 136 5 140 930 10,4 5 243 749 5 348 624 Maksutulot 30 726 32 500 44 500 36,9 45 390 46 298 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot 8 575 Toimintamenot Henkilöstömenot -20 941 691 -21 991 395 -22 237 277 -54 661 -59 948 1,1 -22 926 824 -23 385 359 -61 149 -62 371 Palvelujen ostot -20 205 293 -21 452 666 -21 445 750 0,0 -22 119 465 -22 561 854 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -24 250 Avustukset Muut toimintamenot -651 680 -5 807 -12 000 -533 000 -5 729 -713 000 -6 579 33,8 14,8 -12 240 -12 485 -727 260 -6 710 -741 805 -6 844 Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset -16 207 181 -17 303 759 -17 051 847 -1,5 -17 637 685 -17 990 437 Tilikauden tulos -16 207 181 -17 303 759 -17 051 847 -1,5 -17 637 685 -17 990 437 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Pirkkalan yhteistoiminta-alue hankkii erikoissairaanhoidon palvelut ostopalveluina Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä, Tampereen kaupungilta ja yksityissektorilta. Erikoissairaanhoidon palveluiden hankinnassa tehdään tiivistä yhteistyötä Tampereen kehyskuntien kanssa. Pirkkala ja Vesilahti kuuluvat kehyskuntien tilaajarenkaaseen. Erikoissairaanhoidon ostopalveluja yksityissektorilta hankittaessa huomioidaan vaihtoehtoisena mallina palvelun hankkiminen yksin tai yhteistyössä yhden tai useamman kehyskunnan kanssa suoran rekrytoinnin Toiminnalliset tavoitteet 2017 Hyvin toimiva kunta Tavoite Sujuva palvelusetelin käyttö kautta huomioiden palvelun saatavuus, laatu ja kustannusvaikutus. Sähköisen palvelusetelin käyttöönoton tavoitteena on sujuvoittaa palveluseteliprosessia asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmasta. Sähköisen palvelusetelijärjestelmän raportointiominaisuudet helpottavat palvelujen saatavuuden ja käytön seurantaa. Acutan päivystyspalveluiden monikäyttäjien hoidon ohjaus perusterveydenhuollon kokonaisvaltaiseen kartoitukseen ei ole päässyt alkamaan suunnitelman mukaisesti kesään 2016 mennessä. Toimintamalli pyritään saamaan käyttöön kattavasti vuonna 2017. Toimintasuunnitelma 2017 Sähköisen palvelusetelin käyttöönotto INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT, VESILAHTI Taloudellisuus Erikoissairaanhoidon nettomenot €/asukas Arviointikriteeri (Mittari) Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset (tyytyväisyysaste yli 85 %) TP2015 1 044 TA2016 959 TA2017 1 152 42 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Ympäristöterveydenhuollon jaosto Ympäristöterveydenhuolto Vastuuhenkilö ympäristöterveyspäällikkö Kirsi Sario Tehtävä Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Pirteva tuottaa ympäristöterveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon palvelut Hämeenkyrön, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnille sekä Nokian ja Ylöjärven kaupungeille. Pirkkalan kunta toimii isäntäkuntana. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 1 441 919 1 582 033 1 575 499 -0,4 1 599 130 1 623 117 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset 1 136 288 205 860 99 771 1 253 033 214 000 115 000 1 211 499 214 000 150 000 -3,3 0,0 30,4 1 229 671 217 209 152 250 1 248 116 220 467 154 534 -1 603 156 -1 355 425 -1 734 498 -1 345 799 -1 726 800 -1 298 789 -0,4 -3,5 -1 752 695 -1 318 271 -1 778 987 -1 338 043 -140 426 -18 804 -141 679 -15 750 -191 443 -10 300 35,1 -34,6 -194 310 -10 452 -197 226 -10 610 Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -18 893 -25 000 -21 000 -16,0 -21 315 -21 635 Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset -69 607 -161 237 -211 -206 270 -152 465 -37 000 -205 268 -151 301 -29 500 -0,5 -0,8 -20,3 -208 347 -153 565 -29 500 -211 473 -155 870 -29 500 Tilikauden tulos -161 448 -189 465 -180 801 -4,6 -183 065 -185 370 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää perusterveydenhuoltoa, jossa riskit huomioiden valvotaan ihmisen terveyteen vaikuttavaa elinympäristöä. Valvontaa kohdennetaan valvontasuunnitelman mukaisesti eläinten ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavaan elinympäristöön. Valvonnan yhdenmukaisuutta kehitetään toimialueella yhdessä Tampereen kaupungin valvontayksikön kanssa. Valvonnan maksullisuutta kehitetään edelleen niin, että valvonnan maksutuotoilla pyritään kattamaan mahdollisimman suuri osa toimintamenoista. Eläinten terveydenhuollossa tavoitteena on säilyttää hallittu mikrobilääkkeiden käyttö ja mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerien vähäinen osuus tuotantotiloilla. Eläintautivalvonnassa tiedottamisella ja eläinten tuonnin tehokkaalla valvonnalla pyritään estämään eläimistä ihmisiin tarttuvien tai helposti leviävien eläintautien leviäminen Suomeen. Tiedottamista eläintaudeista ja niiden leviämisen ehkäisyn keinoista lisätään. Eläinsuojeluvalvonnassa siirrytään uuden eläinsuojelulain mukaiseen valvontaan. Valmisteilla oleva maakuntauudistus vaikuttaa ympäristöterveydenhuollon tulosalueen toimintaan taloussuunnitelmavuosina. Maakuntauudistuksen tämän hetkisten linjausten mukaan ympäristöterveydenhuollon palvelut siirtyvät maakunnan hoidettavaksi. 43 Talousarvio 2017 Toiminnalliset tavoitteet 2017 Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen torjunnan sisällyttäminen kaikkeen päätöksentekoon Peruseläinlääkärinpalvelut vastaavat kysyntään ja vähentävät tautipainetta Terveyshaittojen estäminen ja niiden nopea poistaminen Hyvin toimiva kunta Tavoite Valvonta on tehokasta, tasapuolista ja oikeudenmukaista. Valvontakäytäntöjen yhdenmukaistaminen jatkuu Taloussuunnitelma 2017–2019 Toimintasuunnitelma 2017 Lausuntojen antaminen kuntien kaikkeen suunnitteluun pysyväksi käytännöksi Kartoitetaan tarvittavat palvelupisteet maakunnan alueella. Tavoitteena tehostaa Pirkkalan vastaanottotilojen käyttöä. Vesilaitosten ja -osuuskuntien valvontatutkimusohjelmat säädösten mukaisiksi. Arviointikriteeri (Mittari) Terveyshaitoista aiheutuvat asiakasvalitukset vähenevät, tavoite alle 80 vuodessa Asiakastyytyväisyys pysyy ennallaan tai paranee, tavoite vähintään 4,5. Toimintasuunnitelma 2017 Tehdään 4 elintarvikevalvonnan ja 4 terveydensuojelun vertaistarkastusta, joista 1-2 yhdessä Tampereen yksikön kanssa Arviointikriteeri (Mittari) Vertaistarkastusten määrä ja tarkastuslomakkeiden vastaavuus laajennetaan terveydensuojeluun. Tehdään 8 vertaistarkastusta. INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Tehokkuus ja taloudellisuus Maksutuotot € Valvontasuunnitelman toteutumisaste Henkilöstö Vakanssit Toiminnalliset tunnusluvut Tavoitetaso käsittelyaikojen ylityksille % Hakemusten käsittelyaika 60 vrk Asunnontarkastus / muu toimenpide Tarkastuspöytäkirja asiakkaalle 14 vrk Eläinsuojelutarkastus / muu toimenpide 7 vrk Tavoitetaso tavoitteiden toteumalle Tarkastusten lkm / vuosi / hlö ryhmäkohtainen ka 100 kpl, % Asiakastyytyväisyys keskiarvo (1-5) Kaikki vesilaitosten ja -osuuskuntien valvontatutkimusohjelmat ovat säädösten mukaiset vuoden 2018 loppuun mennessä. TP 2015 TA 2016 TA 2017 205 860 80 214 000 90 219 000 80 23 23 23 0 6,7 3,9 4 0 0 0 3 0 0 0 3 105 4,4 100 4,2 105 4,2 44 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Sivistyslautakunta Tehtävä Sivistyslautakunta vastaa varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetus-, lukiokoulutus- ja vapaa-ajan palveluiden tuottamisesta. Sen toiminta-alueelle kuuluvat muut toiTalous Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot sen asteen koulutuksen palvelut. Lisäksi se hankkii vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen ostopalveluita Pirkan opistolta ja muilta toimijoilta. TP 2015 TA 2016 3 817 933 477 679 2 477 451 3 657 951 446 270 2 638 490 TA 2017 Ero% 3 339 994 507 675 2 702 016 -8,7 13,8 2,4 TS 2018 TS 2019 3 406 792 517 828 2 756 055 3 474 927 528 185 2 811 176 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 842 507 505 091 118 903 -76,5 121 281 123 706 20 296 68 100 11 400 -83,3 11 628 11 860 -40 417 870 -41 211 808 -41 313 753 0,2 -41 848 297 -42 685 196 -23 411 843 -23 520 135 -22 851 186 -2,8 -23 096 553 -23 558 479 -6 720 291 -7 293 942 -7 609 786 4,3 -7 737 502 -7 892 215 -970 507 -889 603 -1 033 965 16,2 -1 013 335 -1 033 582 Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos -2 669 857 -2 790 100 -2 840 100 1,8 -2 896 902 -2 954 840 -6 645 373 -6 718 028 -6 978 716 3,9 -7 104 005 -7 246 080 -36 599 937 -37 553 857 -37 973 759 1,1 -38 441 505 -39 210 269 -381 866 -191 050 -119 800 -37,3 -122 196 -124 641 -36 981 803 -37 744 907 -38 093 559 0,9 -38 563 701 -39 334 910 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelmasta vuoden 2017 talousarvion painopisteenä on kestävä hyvinvointi, johon sisältyvät osa-alueina hyvinvoivat toimintaympäristöt ja turvallinen arki, uudet sähköiset ympäristöt ja terveysliikunnan edistäminen. Uusien toimintamuotojen kautta tuetaan kuntalaisten mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen. Osastotasoinen ja tulosaluekohtaiset tavoitteita asetetaan painopisteen mukaisesti. Koko osaston tavoitteisiin kuuluu myös Suomi 100-juhlavuoden näkyminen eri toiminnoissa. Suunnitelmakaudella toimeenpannaan sivistyspalveluiden palveluverkkoselvityksen 2025 mukaisia hankkeita. Suunnittelu aikataulutetaan niin, että hankkeet valmistuvat aikanaan oikea-aikaisesti. Soljan lastentalon, Kirkonkylän koulun ja koulukeskuksen suunnittelu käynnistetään. Tavoitteena on, että Soljan lastentalon hankesuunnitelma on valmis vuonna 2017. Uudenlaisia kasvu- oppimisympäristöjä suunniteltaessa otetaan huomioon uusien opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelman tarpeet ja kuntalaisten mahdollisuus tilojen monimuotoiseen ja monipuoliseen käyttöön. Sivistyspalveluiden palveluverkon jatkosuunnittelussa ja palvelutarpeen arvioinnissa hyödynnetään tietojoh- tamista varten kehitettyä mallia. Palvelutarve-ennusteen perusteella opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden kysynnän kasvu tulee jatkumaan tulevina vuosina. Uusia tiloja suunniteltaessa otetaan huomioon ennustettu palvelutarpeen lisääntyminen, sen sijoittuminen kunnan sisällä sekä tehokas tilojen käyttö. Alle 18-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan keskimäärin noin 2,0 % seuraavan viiden vuoden aikana. Sivistyspalvelujen hallintotyötä ja johtamisrakennetta kehitetään ottaen huomioon kunnan johtamisjärjestelmässä, hallintotyössä ja palveluverkossa tapahtuvat muutokset sekä kuntalaisten palvelutarpeet. Yhtenäisen kasvun ja opin polun periaatteen toteutumista edistetään rakenteita uudistamalla ja henkilöstön osaamista vahvistamalla. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä tulosalueiden ja toimijoiden välillä. Pedagogiikkaa ja kasvu- sekä oppimisympäristöjä uudistetaan varhaiskasvatuksessa ja perus- sekä lukioopetuksessa. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä palvelujen järjestämisessä lisätään. Sähköisten palvelujen käyttöönottoa ja käytettävyyttä edistetään palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi. 45 Talousarvio 2017 Toiminnalliset tavoitteet 2017 Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Sivistysosaston tulosalueiden palvelun laadun kehittäminen ja yhteistyön syventäminen Taloussuunnitelma 2017–2019 Toimintasuunnitelma 2017 Sivistyspalvelujen kehittämissuunnitelman toimeenpano painopisteenä kestävä hyvinvointi: hyvinvoivat toimintaympäristöt ja turvallinen arki, uudet sähköiset ympäristöt, terveysliikunnan edistäminen Käynnistetään Soljan lastentalon, Kirkonkylän koulun ja Koulukeskuksen suunnittelu. Tavoitteena on, että Soljan lastentalon hankesuunnitelma on valmis vuonna 2017 Arviointikriteeri (Mittari) Arviointi kehittämissuunnitelman tavoitteiden ja arviointikohteiden mukaisesti. Tapahtumien ja toimenpiteiden määrä lisääntyy vuodesta 2016. Toimintasuunnitelma 2017 Valmistellaan yhtenäisen kasvun ja opin polun toteutumista tukeva hallinnon ja johtamisen malli Työhyvinvointimittareita hyödynnetään osana työhyvinvointijohtamista Arviointikriteeri (Mittari) Mallin valmistuminen Työstä innostunut henkilöstö Työhyvinvointikyselyä hyödynnetään mittauksessa Ammatillisesti osaava henkilöstö Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman toteuttaminen ja osaamiskartoitus Työhyvinvointikyselyn sivistysosaston henkilöstön innostuneisuutta mittaavan kysymyksen vastausten keskiarvo on korkeampi kuin vuonna 2016 (4,22) Osaamistarpeen tunnistaminen sekä koulutuksiin osallistuminen suunnitelman mukaisesti Palveluverkkoselvityksen toimeenpano, hankesuunnittelu ja palvelutarpeen kehittymisen seuranta Hyvin toimiva kunta Tavoite Hallinto- ja johtamisrakenteen uudistaminen Hyvinvoiva henkilöstö Soljan hankesuunnitelman valmistuminen ja muut käynnistyneet Sivistysosaston sairauspoissaoloprosentti on alle 4,9 tehdystä työajasta 46 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Sivistysosaston hallinto Vastuuhenkilö sivistysjohtaja Harri Rönnholm Tehtävä Tulosalue käsittää sivistyslautakunnan toiminnan ja johtamisen. Sen lisäksi tulosalue vastaa sivistysosaston keskitettyjen hallinto-, talous- ja toimistotukipalveluiden tuottamisesta toimialan muille tulosalueille. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 5 270 5 000 6 500 30,0 6 630 6 763 Myyntitulot Maksutulot 5 000 5 000 6 500 30,0 6 630 6 763 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot -385 162 -448 912 -492 254 9,7 -502 076 -512 119 Henkilöstömenot -324 546 -387 205 -373 088 -3,6 -380 527 -388 139 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -40 672 -4 733 -38 460 -6 900 -97 145 152,6 -6 350 -8,0 -99 088 -6 477 -101 070 -6 606 Avustukset Muut toimintamenot -15 211 -16 347 -15 671 -4,1 -15 984 -16 304 -379 893 -443 912 -485 754 9,4 -495 446 -505 356 -3 042 -10 000 -382 934 -453 912 100,0 -485 754 7,0 -495 446 -505 356 Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos 270 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Sivistysosaston hallinnossa toimiva tukipalvelutiimi vastaa keskitetyistä hallinto-, talous- ja toimistotukipalveluiden tuottamisesta osaston muille tulosalueille. Osaston kustannuslaskenta, talouden seuranta ja suunnittelu ovat sivistysosaston hallinnon tulosalueen vastuulla. Kustannuslaskennan tavoitteena on tarjota päättäjille sekä työntekijöille helposti ymmärrettävää INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Henkilöstö Vakanssit vertailu- ja yksikkö-hintatietoa osaston valituista palvelukokonaisuuksista. Kustannustietoisuuden kautta palveluita voidaan kehittää taloudellisesta näkökulmasta käsin ja vertailla palveluiden resursointia verrokkikuntiin nähden. Raportointia ja taloussuunnittelua kehitetään uudistamalla perusopetuksen henkilöstösuunnittelumalli. TP2015 TA2016 7 TA2017 7 7 47 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Varhaiskasvatus Vastuuhenkilö varhaiskasvatuspäällikkö Liisa Almusa Tehtävä Varhaiskasvatuksen tulosalueeseen kuuluvat kunnallinen päiväkotihoito, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus sekä tulosidonnainen palveluseteli päiväkotitoimintaan ja kerhotoiminnan palveluseteli. Keskeisin toimintoja säätelevä laki on varhaiskasvatuslaki. Kunta maksaa lakisääteistä kotihoidon tukea sekä yksityisen hoidon tukea ja siihen kuntalisää (laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996). Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 1 881 663 97 610 1 767 948 2 000 510 49 870 1 943 290 1 963 741 67 175 1 889 216 -1,8 34,7 -2,9 2 003 014 68 518 1 926 999 2 043 075 69 889 1 965 539 6 456 9 649 5 150 2 200 5 150 2 200 0,0 0,0 5 253 2 244 5 358 2 289 -14 462 792 -14 843 581 -14 612 437 -8 196 512 -8 093 963 -7 874 471 -2 148 370 -128 219 -2 423 789 -126 880 -1,6 -14 850 625 -15 147 599 -2,7 -8 009 014 -8 169 192 -2 225 624 -8,2 -178 620 40,8 -2 265 037 -156 183 -2 310 317 -159 294 Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset -2 565 728 -2 710 000 -2 755 000 67,0 -2 810 100 -2 866 302 -1 423 963 -1 518 949 -1 578 722 3,9 -1 610 291 -1 642 494 -12 581 129 -12 873 071 -12 648 696 -1,8 -12 847 611 -13 104 524 -65 719 -46 550 -4 300 -90,8 -4 386 -4 474 Tilikauden tulos -12 646 848 -12 919 621 -12 652 996 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Kunnassa toimii 12 päiväkotiyksikköä, kaksi avoimen varhaiskasvatuksen yksikköä ja 15 perhepäivähoitajaa. Kunnalla on käytössä tulosidonnainen palveluseteli päiväkotitoimintaan ja palveluseteli kerhotoimintaan. Kunnan alueella toimii yksi palvelusetelipäiväkoti, yksi palvelusetelikerho ja yksityisiä perhepäivähoitajia. Tampereen kaupunkiseudun kuntien välillä on voimassa seutusopimus palveluiden ostosta ja myynnistä. Palveluja hankitaan myös yksilöllisin palvelusopimuksin. Seudulla tehdään yhteistyötä mm. yksityisen varhaiskasvatuksen ohjauksessa ja valvonnassa, yliopistoyhteistyöhankkeessa ja osaamisen kehittämisessä. Uuden varhaiskasvatuslain I vaihe tuli voimaan 1.8.2015. Uuden varhaiskasvatuslain II vaihe on valmistelussa Opetus- ja Kulttuuriministeriössä. Voimassa olevassa laissa määritellään mm. lapsen oikeus varhaiskasvatukseen, lapsiryhmän enimmäiskoko ja painotetaan lasten ja vanhempien osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus ja henkilöstön sekä lasten välisen suhdeluvun muutos tulivat voimaan 1.8.2016. Varhaiskasvatusoikeuden rajauksen -2,1 -12 851 997 -13 108 998 (20h/vko) käytännön toteutusta kehitetään huomioiden perheiden tarpeet ja kustannusvaikutukset. Kasvattajien välinen suhdeluku pidetään keskimäärin yksi kasvattaja seitsemää lasta kohden. Vuonna 2017 ei ole tulossa uusia päivähoitopaikkoja. Toivion koulun oppilasmäärän kasvusta johtuen koululla olevan päiväkotiryhmän toiminta päättyy kesällä 2017. Syksyllä 2017 varhaiskasvatuksesta esikouluun siirtyviä lapsia on n. 30 lasta enemmän vuoden 2016 tilanteeseen verrattuna. Suunnitelmavuonna 2018 Pereelle valmistuu 192 -paikkainen palvelusetelipäiväkoti. Selvitetään hoitoaikaperusteisen asiakasmaksun käyttöönoton vaikutukset kevään 2017 aikana hyödyntämällä Tampereen kaupunkiseudun muiden kuntien kokeiluja. Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet valmistuvat syksyllä 2016. Se on ohjaava asiakirja jonka mukaisesti Pirkkalan kunnan on laadittava oma varhaiskasvatussuunnitelmansa elokuun 2017 alkuun mennessä. Tämä on merkittävin toimintaympäristön muutos varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa vahvistamaan lasten ja perheiden osallisuutta, monialaista toimintakulttuuria ja yhteisöllisyyttä varhaiskasvatuksessa. 48 Talousarvio 2017 Otetaan käyttöön uusia sähköisiä lomakkeita mm. päätös varhaiskasvatuspaikasta ja huoltajille mahdollisuus ilmoittaa tulotiedot sähköisesti. Mahdollisuuksien mukaan käynnistetään digitaalisten oppivälineiden käyttöönotto hankkimalla laitteita päiväkodeille, perhepäivähoitoon ja kerhotoimintaan. Toiminnalliset tavoitteet 2017 Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Varmistetaan laadukas varhaiskasvatus koko kunnan tasolla Varhaiskasvatushenkilöstön, lasten ja huoltajien osallisuus varhaiskasvatussuunnitelman valmistelussa Varhaiskasvatushenkilöstön, lasten ja huoltajien osallisuus varhaiskasvatussuunnitelman valmistelussa Hyvin toimiva kunta Tavoite Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen käytön ja vaikutusten seuranta Selvitetään hoitoaikaperusteisen asiakasmaksun vaikutukset maksukertymään ja henkilöstöresurssiin Suomi 100 vuotta juhlavuosi huomioidaan varhaiskasvatuksen toiminnassa ja varhaiskasvatus osallistuu aktiivisesti juhlavuoden tapahtumiin. Toimintasuunnitelma 2017 Uuden, laadun arvioinnin sisältävän vasun valmistelu Kysely huoltajille Arviointikriteeri (Mittari) Uudet kuntavasu, lapsen vasu ja ryhmävasut sekä toimintasuunnitelmat valmistuva Kysely toteutetaan ja analysoidaan Lasten haastattelut Haastattelut tehdään Toimintasuunnitelma 2017 Seuranta ja vaikutus henkilöstöresurssiin Vaikuttavuusarvio ja kustannusvaikutus selvitetään keväällä 2017 Arviointikriteeri (Mittari) Palvelua käyttävien lasten määrä (50 lasta) Selvitys valmis INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Taloudellisuus Isojen päiväkotien käyttö % (väh. 3 osastoa, ei tilarajoitteita) Henkilöstö Vakanssit Toiminnalliset tunnusluvut 0-5-vuotiaat lapset 31.12. Käytössä olevat kokopäiväpaikat 31.12. - päiväkodit - perhepäivähoito Ostopalvelut (seutusopimus ja muut) Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, lapsia keskimäärin/kk Palveluseteli, kokopäivähoito Kotihoidon tuki, lapsia keskimäärin/kk - joista kuntalisä, lapsia keskimäärin/kk Asukastutkimuksen tavoitetasot Lasten päivähoito Avoin varhaiskasvatus Taloussuunnitelma 2017–2019 TP2015 TA2016 TA2017 84 87 88 224 209 209 1 693 1 622 1 003 70 13 53 106 386 210 1 022 80 25 50 125 480 - 1 036 60 10 56 133 370 - 8,8 8,5 8,5 8,2 8,9 8,6 49 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Perusopetus Vastuuhenkilö opetuspäällikkö Mika Luukkanen Tehtävä Perusopetuksen tulosalue vastaa perusopetuslain (628/1998) mukaisesta esi- ja perusopetuksesta sekä esioppilaiden ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot 1 675 160 205 119 655 525 1 368 891 226 400 624 900 TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 1 054 000 -23,0 251 000 10,9 747 000 19,5 1 075 080 256 020 761 940 1 096 581 261 140 777 179 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 806 977 7 539 -21 512 623 -12 703 065 -3 825 280 -535 460 453 891 50 000 -89,0 51 000 52 020 63 700 6 000 -90,6 6 120 6 242 -21 764 858 -21 803 538 0,2 -22 012 154 -22 452 392 -12 813 258 -12 387 747 -3,3 -12 457 006 -12 706 149 -4 090 358 -4 512 563 10,3 -4 583 435 -4 675 098 -485 887 -562 995 15,9 -558 955 -570 132 Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos -4 448 819 -19 837 463 -244 048 -20 081 511 -4 375 355 -4 340 233 -0,8 -4 412 758 -4 501 013 -20 395 697 -20 749 538 1,7 -20 937 074 -21 355 811 -84 500 -107 700 27,5 -109 854 -112 052 -20 480 197 -20 857 238 1,8 -21 046 928 -21 467 863 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Esi- ja perusopetusta sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kuudessa oppilaitoksessa, joista viisi on alakouluja ja yksi yläkoulu. Tampereen kaupunkiseudun kuntien kesken on voimassa sopimus perusopetuksen kustannusten korvaamisesta oppilaan saadessa opetusta muualla kuin kotikunnassaan. Ruotsinkielinen perusopetus järjestetään Svenska Samskolan i Tammerfors:ssa. Esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä tulee kasvamaan tulevina vuosina. Arvion mukaan oppilasmäärä kasvaa keskimäärin noin 2 % lukuvuodessa seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä kasvu edellyttää uusien opetusryhmien perustamista ikäluokkien koon vaihtelut huomioiden. Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan vahvasti oppilaan osallisuutta, uudistetaan oppilasarviointia sekä uudistetaan koulun toimintakulttuuria entistä yh- teisöllisempään suuntaan. Opetuksessa keskitytään siihen, miten oppilaiden tietoja ja taitoja tulee kehittää. Kouluissa otetaan käyttöön Suomen Kuntaliiton, Suomen Vanhempainliiton ja OAJ:n yhteistyössä laatima toimenpideohjelma koulussa tapahtuvaa häirintää, kiusaamista ja väkivaltaa vastaan. Ohjelman pääteemoina ovat ”Meidän koulussa on ilo olla ja oppia” ja ” Kiusaaminen voitetaan yhteistyöllä, ei lakipykälillä”. Koulu yhteinen työpaikkamme on Pirkkalan kantava ajatus lukuvuosina 2016-2018. Uusien ja peruskorjattavien kasvatus- ja opetustilojen suunnittelussa vaaditaan vahvaa pedagogista näkökulmaa, jotta voimme tarjota laadukasta ja monipuolista opetusta joustavissa oppimisympäristöissä kymmeniä vuosia. Hankkeita suunniteltaessa tulee varata aikaa myös käyttäjille suunnatuille työpajoille. 50 Talousarvio 2017 Toiminnalliset tavoitteet 2017 Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Lasten ja nuorten liikunnan lisääntyminen koulupäivän aikana ”Liiku ja liikuta” -teeman avulla Oppilaiden tieto- ja viestintäteknisten taitojen lisääminen, seudullisen ja kunnallisen TVT-suunnitelman toteuttaminen Hyvin toimiva kunta Tavoite Turvallisuustietoisuuden ja toimintavalmiuden lisääntyminen koulussa Toimintasuunnitelma 2017 Koulut osallistuvat Liikkuva koulu toimintaan ja järjestävät erilaisia liikuntaa edistäviä kampanjoita Oppilaiden omien laitteiden käytön toimintamalli valmistellaan. Arviointikriteeri (Mittari) Luokkakohtainen seuranta, koulujen toteutuneet liikuntaa edistävät kampanjat (3 kpl/koulu/vuosi) Oppilaiden omien laitteiden käytön toimintamalli on otettu käyttöön kaikissa kouluissa Toimintasuunnitelma 2017 Seudullisesti valmistellun koulun turvallisuuskansion työstäminen ja jalkauttaminen työyhteisössä. Meidän koulussa on ilo olla ja oppia -toimenpideohjelma otetaan käyttöön kouluissa. Arviointikriteeri (Mittari) Oppilaiden onnistuneet poistumisharjoitukset, turvallisuuskävelyt ja riskien kartoitukset on tehty lv. 2016-2017 aikana (tavoite 100 %). Toimenpideohjelman käyttöönotto. Koulukohtainen turvallisuuskansio valmistuu vuoden 2017 aikana (tavoite 100 %). INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Taloudellisuus Esiopetus, käyttömenot netto, €/oppilas Perusopetus, käyttömenot netto, €/oppilas Henkilöstö Vakanssit Toiminnalliset tunnusluvut Oppilasmäärä Esiopetus Perusopetus Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoito Perusopetuksen jälkeisen jatkokoulutuspaikan saaneiden määrä % Asukastutkimuksen tavoitetasot Esiopetus Perusopetus 1-6 luokat Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetus 7-9 luokat Taloussuunnitelma 2017–2019 TP2015 TA2016 TA2017 4 926 7 534 5 039 7 149 5 370 7 196 206 208 215 292 2 214 413 249 100 295 2 300 430 235 100 315 2330 420 275 100 9,2 8,6 8,5 7,7 9 8,4 8,3 8 9 9 8,5 8,5 51 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Lukio Vastuuhenkilö opetuspäällikkö Mika Luukkanen Tehtävä Lukion tulosalue vastaa lukiolain (629/1998) mukaisen lukiokoulutuksen järjestämisestä. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 22 050 37 808 71,5 38 564 39 335 13 295 22 050 37 808 71,5 38 564 39 335 -1 427 794 -1 077 070 -1 424 954 -1 077 495 -1 652 605 -1 076 849 16,0 -0,1 -1 685 660 -1 098 388 -1 719 371 -1 120 355 -150 632 -45 656 -157 408 -17 600 -188 360 -18 600 19,7 5,7 -192 128 -18 972 -195 970 -19 351 -154 436 -172 451 -368 796 113,9 -376 172 -383 695 -1 414 434 -1 402 904 -1 614 797 15,1 -1 647 096 -1 680 036 -12 372 -20 000 -6 600 -67,0 -6 732 -6 867 -1 426 807 -1 422 904 -1 621 397 13,9 -1 653 828 -1 686 903 13 359 64 Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Uusi lukiorakennus ”Silmu” otetaan käyttöön vuoden 2017 elokuussa. Uuden oppimis- ja toimintaympäristön käyttöönotto sekä uuden opetussuunnitelman mukainen opetus ja ohjaus muuttavat koulun toimintakulttuuria ja työtapoja. Tätä muutostyötä on valmisteltu jo lukuvuosina 2015-2016 ja 2016-2017 Opetushallituksen hankerahoituksen avulla. Opetuksen toimintamallia tarkastellaan uuteen lukiorakennukseen siirtymisen yhteydessä. Oman ja laadukkaan lähilukion markkinointiin kiinnitetään erityistä huomiota ja opiskelijamäärän kasvattamiseksi tehdään monipuolista työtä sekä oman kunnan että kaupunkiseudun muiden kuntien suuntaan. Nuorten tavoittaminen edellyttää sosiaalisen median tuntemista ja nykyaikaisten markkinointimenetelmien hyödyntämistä. Yhteistyömahdollisuudet Pirkkalaan valmistuvan ilmailualan koulutuskeskuksen ja siellä toimivien opetuksen järjestäjien kanssa selvitetään. Kurssien monipuolinen suorittaminen sekä ilmailualan koulutuskeskuksesta että Pirkkalan yhteislukiosta edistävät kunnan ja kaupunkiseudun toisen asteen opiskelijoiden opintopolkuja. 52 Talousarvio 2017 Toiminnalliset tavoitteet 2017 Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Motivoiva ja osallistava opiskelukulttuuri Sähköisten opiskelumenetelmien sekä tieto- ja viestintätekniikan opiskelukäytön osaamisen lisääntyminen Hyvin toimiva kunta Tavoite Turvallisuustietoisuuden ja toimintavalmiuden lisääntyminen koulussa Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen koko henkilöstön yhteistyönä INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Taloudellisuus Käyttömenot netto, €/oppilas Henkilöstö Vakanssit Toiminnalliset tunnusluvut Oppilasmäärä 20.9. Asukastutkimuksen tavoitetasot Lukio Toimintasuunnitelma 2017 Opinto-ohjausta kehitetään nykyistä osallistavammaksi, jotta opiskelija osaisi suunnitella ja samalla ottaa vastuuta opinnoistaan. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat suorittavat tietotekniikan peruskurssin. Opiskelussa lisätään sähköisten menetelmien käyttöä mm. seudullisen Moodle-ympäristön avulla. Toimintasuunnitelma 2017 Seudullisesti valmistellun koulun turvallisuuskansion työstäminen ja jalkauttaminen työyhteisössä Opiskelijahuoltoryhmän toiminnan jäsentäminen ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen Taloussuunnitelma 2017–2019 Arviointikriteeri (Mittari) 1. vuosikurssin opiskelijat laativat opintosuunnitelman opinto-ohjaajan johdolla (tavoite 100 %). Ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajan ohjauskeskustelut käydään opiskelijoiden kanssa (tavoite 100 %). Suoritetut tietotekniikan peruskurssit ja kurssit, joissa käytetään pääosin sähköisiä menetelmiä (tavoite 65 kpl) Arviointikriteeri (Mittari) Opiskelijoiden onnistuneet poistumisharjoitukset, turvallisuuskävelyt ja riskien kartoitukset on tehty lv. 2016-2017 aikana (tavoite 100 %). Koulukohtainen turvallisuuskansio valmistuu vuoden 2017 aikana (tavoite 100 %). Kouluterveyskyselyn 2017 kyselyn tulokset, jotka mittaavat opiskelijoiden sosiaalisia suhteita ja palvelujen saatavuutta, parantuvat 2 %-yksikköä aiempaan verrattuna TP2015 TA2016 TA2017 6 230 6 100 6 523 17 17 17 227 230 250 7,9 8 8,5 53 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus Vastuuhenkilö vapaa-aikapäällikkö Tero Saatsi Tehtävä Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Toiminta perustuu lakiin vapaasta sivistystyöstä (632/1998) ja taiteen perusopetuksesta (633/1998). Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää, ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 Toimintatulot TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 -208 923 -207 023 -0,9 -211 163 -215 386 -206 498 -206 904 -201 423 -2,6 -205 451 -209 560 -696 -500 -5 100 -5 202 56 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 56 -227 427 -5 002 -100,0 Avustukset -8 000 Muut toimintamenot -7 231 -1 519 -600 -60,5 -612 -624 -227 371 -208 923 -207 023 -0,9 -211 163 -215 386 -227 371 -208 923 -207 023 -0,9 -211 163 -215 386 Toimintakate -5 000 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen antamisesta Pirkkalassa huolehtii Pirkan opisto, jonka isäntäkuntana toimii Nokia. Pirkan opiston jäsenkuntia ovat Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Vesilahti. Pirkkalan kunta rahoittaa Pirkan opiston toimintaa rahoitusosuudellaan. Pirkkalassa opisto käyttää kunnan hallinnassa olevia tiloja. Uusien tilojen (mm. lukiorakennus ja Nuolialan koulu) suunnittelussa huomioidaan tilojen monikäyttöisyys, jotta kasvavan opiston toimintamahdollisuudet turvataan Pirkkalassa. Kurssisuunnittelun keskeinen teema Pirkan opistossa on Suomi100-juhlavuosi, joka näkyy myös tapahtumien muodossa. Koulutuspalvelujen tuottamisessa hyödynnetään entistä enemmän tietoverkkoja ja uutta tekno- logiaa. Tietoverkko-opetuksen ja verkkovälitteisten luentojen sekä tapahtumien määrää lisätään. Asiakasnäkökulman parantamiseksi sähköisten asiakaskyselyjen määrää lisätään ja palautetietoa hyödynnetään entistä enemmän kurssisuunnittelussa, sekä muussa opiston kehittämistyössä. Sähköisen ja kohdistetun viestinnän avulla pyritään parantamaan opiston imagoa ja saavuttamaan erilaiset kohderyhmät. Kaikessa opiston toiminnassa suositaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. Vuonna 2017 tavoitteena on saavuttaa taso, jonka perusteella opisto voi hakea OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaattia. Taito Pirkanmaa ry:n tukemista jatketaan päivitetyn sopimuksen mukaisesti. 54 Talousarvio 2017 Toiminnalliset tavoitteet 2017 Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Kuntalaisten hyvinvoinnin ja elinikäisen oppimisen tukeminen järjestämällä taiteen perusopetusta ja vapaata sivistystyötä. Hyvin toimiva kunta Tavoite Pirkan opiston opetustarjonta on laajemmin kuntalaisten saavutettavissa Taloussuunnitelma 2017–2019 Toimintasuunnitelma 2017 Pirkan opisto järjestää opetusta sopimuksen ja tuntitilausten mukaisesti Arviointikriteeri (Mittari) Tuntimäärien toteutuminen: Vapaa sivistystyö 8 200 Musiikin taiteen perusopetus 3 000 Muu taiteen perusopetus 2 250 Toimintasuunnitelma 2017 Hyödynnetään opetuspalveluiden tuottamisessa enemmän tietoverkkoja ja uutta teknologiaa Arviointikriteeri (Mittari) Verkkovälitteisten luentojen määrää lisätään (2016: 4 kpl, 2017: 10 kpl) INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Taloudellisuus Kunnan rahoitusosuus Pirkan opistosta €/opetustunti Toiminnalliset tunnusluvut Opiskelijamäärä Pirkkalassa Opetustunnit / vuosi Pirkkalassa TP2015 TA2016 TA2017 11 13 11 3 420 13 252 3 100 13 400 3 300 13 450 55 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Vapaa-aikapalvelut Vastuuhenkilö vapaa-aikapäällikkö Tero Saatsi Tehtävä Vapaa-aikapalvelut muodostuvat liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja kirjastopalveluista. Liikuntapalvelut vastaa liikuntapaikkojen käytöstä ja vuoroista sekä järjestää ohjaus- ja koulutustoimintaa, antaa liikuntaneuvontaa, suunnittelee ja järjestää liikuntatapahtumia sekä tukee urheiluseurojen toimintaa. Toimintaa ohjaa liikuntalaki (390/2015). Nuorisopalvelut luo edellytyksiä ohjatulle ja valvotulle nuorisotoiminnalle, tukee syrjäytymisen ehkäisyä ja nuorten kasvua, sekä järjestää leiri- ja kurssitoimintaa. Nuorten osallisuutta edistävä toiminta on osa nuorisopalveluja. Toimintaa ohjaa nuorisolaki (72/2006). Uusi nuorisolaki astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Kulttuuripalvelut koordinoi ja järjestää kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumia, vastaa museo- ja taidenäyttelytoiminnasta sekä tukee yhteisöjen ja yksittäisten harrastajien kulttuuritoimintaa. Toimintaa ohjaa laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992). Kirjasto järjestää kuntalaisten tieto- ja kirjastopalvelut osana koko Pirkanmaan kattavaa yhteistyöjärjestelmää. Kirjastotoimintaa ohjaa kirjastolaki (904/1998). Uusi kirjastolaki astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Talous (sitova taso on toimintatuotot/toimintakulut/toimintakate) TP 2015 TA 2016 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 242 424 169 949 53 914 15 509 3 052 261 500 165 000 70 300 24 000 2 200 277 945 183 000 65 800 25 945 3 200 6,3 10,9 -6,4 8,1 45,5 283 504 186 660 67 116 26 464 3 264 289 173 190 393 68 458 26 993 3 329 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot -2 402 072 -1 105 647 -348 839 -2 490 580 -1 148 214 -377 023 -2 545 896 -1 139 031 -384 671 2,2 -0,8 2,0 -2 586 619 -1 151 618 -392 363 -2 638 329 -1 174 644 -400 200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos -255 744 -96 129 -595 713 -2 159 648 -56 684 -2 216 332 -251 836 -80 100 -633 407 -2 229 080 -30 000 -2 259 080 -267 400 -80 100 -674 694 -2 267 951 -1 200 -2 269 151 6,2 0,0 6,5 1,7 -96,0 0,4 -272 748 -81 702 -688 188 -2 303 115 -1 224 -2 304 339 -278 199 -83 336 -701 950 -2 349 156 -1 248 -2 350 404 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Liikuntapalvelut tuottavat monipuolisia liikuntapalveluja kaikenikäisille kuntalaisille. Toimintaympäristönä on tällä hetkellä pääsääntöisesti kuntakeskuksen alue. Vähäjärven aluetta tulee edelleen tuoda tutummaksi kuntalaisille markkinoimalla ja luomalla erilaisia tapahtumia kuntalaisten aktivoimiseen omaehtoiseen liikkumiseen alueella. Vapaa-aikakeskuksen asiakaspalvelupiste kehittää uusia keinoja kuntalaisten aktivoimiseksi kohdentamalla ja yhtenäistämällä tiedotusta ja markkinointia. Liikunnanohjaus painottuu erityisryhmiin ja vähän liikkuviin. Jatkossa painotusta tulee lisätä lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen. Lisäksi kunnan tulee arvioida kuntalaistensa liikunta-aktiivisuutta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Osallistumismahdollisuuksia edistetään hyödyntämällä seuraparlamentin toimintaa mm. liikunta- ja virkistysalueiden yhteiskuntasuunnittelussa. Kulttuuripalveluita tuotetaan huomioimalla eri ikä- ja erityisryhmien tarpeet. Lasten ja nuorten lisäksi painopisteenä ovat yli 65-vuotiaiden kulttuuripalvelut. Yhteistyötä lisätään perusturvaosaston kanssa kehittämällä taidelähtöisiä hyvinvointipalveluja. Toimintaympäristö pyritään järjestämään helposti saavutettavaksi ja kuntalaisia osallistavaksi. Kulttuuripalveluiden osalta toimintaedellytyksiä pyritään parantamaan jatkamalla osanottoa uusien rakennusten suunnittelussa. Kulttuuripalvelut vastaa itsenäisyyden juhlavuoden Suomi100kokonaisuuden hallinnasta. Pirkkalan esihistoriaa tuodaan esille maakuntamuseo Vapriikin yhteistyönä ja 56 Talousarvio 2017 järjestämällä Pirkkalan muinaismarkkinat. Kulttuurikasvatussuunnitelma otetaan käyttöön uudessa opetussuunnitelmassa. Nuorisopalvelut tuottavat monipuolisia nuorisopalveluja alle 29-vuotiaille kuntalaisille. Toimintaympäristönä on vapaa-aikakeskus, koulut, sekä muut tahot, jotka tukevat nuorisotyötä. Palvelut pyritään järjestämään siten, että ne ovat helposti saavutettavissa. Yhteistyötä kehitetään koulujen kanssa lisäämällä päihdekasvatusta alakouluihin ja lukioon. Nuorisopalvelut tekee tiivistä yhteistyötä lasten ja nuorten tukipalveluiden kanssa. Seutuyhteistyötä kehitetään edelleen päivittämällä seudullinen nuorisotyöohjelma. Toiminnalliset tavoitteet 2017 Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Suomen itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumakokonaisuuden hallinnointi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumakokonaisuuden hallinnointi Monipuolisten liikuntapalveluiden tarjoaminen eri kohderyhmille sekä vähän liikkuville Hyvin toimiva kunta Tavoite Kirjaston palveluiden ja aineiston tasa-arvoinen saavutettavuus koko kunnan alueella Nuorten tukeminen kouluyhteistyön kautta Taloussuunnitelma 2017–2019 Kirjasto- ja tietopalveluita Pirkkalassa antavat pääkirjaston lisäksi Nuolialan kirjasto sekä Kirkonkylän ja Toivion lainausasemat. Kaikilla perusasteen oppilailla on mahdollisuus kirjasto- ja tietopalveluihin koulunsa lähistöllä. Lasten ja nuorten palvelut ovat edelleen painopistealueena kunnan ikärakenteesta johtuen. Verkkokirjaston puolella lisätään e-aineistojen tarjontaa sekä kirjojen että lehtien osalta. Erityisenä kehittämisen kohteena on alakouluikäisten oppilaiden medialukutaitojen parantaminen. Tähän tarkoitukseen on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämisrahaa. Toimintasuunnitelma 2017 Suomi100-juhlavuotena järjestetään aiheeseen liittyviä tapahtumia ja osallistetaan paikallisia yhdistyksiä ja kulttuuritoimijoita juhlavuoden toteutukseen Pirkkalan Muinaismarkkinat toteutuvat vähintään vuoden 2016 laajuudessa Jalkautetaan liikkumattoman kuntalaisen liikuttamista aktivoiva suunnitelma Arviointikriteeri (Mittari) Toteutetaan juhlavuoden tapahtumat tehdyn suunnitelman mukaisesti. Toimintasuunnitelma 2017 Kirjaston aineiston kelluttaminen eli aineistoa pystytään paremmin lainaamaan kuntalaisille, kun aineisto ei ole sidottu johonkin tiettyyn kirjastoon. Lisätään kouluyhteistyötä laajentamalla päihdekasvatusta alakouluihin ja lukioon yhteistyössä lasten ja nuorten tukipalveluiden kanssa. Arviointikriteeri (Mittari) Lainausten kasvun määrä (370.000 kpl/vuosi) Kävijämäärä 3 500 (2016: 3 200) Uusien asiakkaiden lukumäärä 600 (2016: 450) Päihdekasvatustuntien määrän lisääminen (2017: 50 h, 2016: 36 h) 57 Talousarvio 2017 INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Taloudellisuus Nuorisotoimen nettomenot, €/asukas Nuorisotoimen nettomenot, €/alle 29-vuotias Kulttuuritoimen nettomenot, €/asukas Liikuntatoimen nettomenot, €/asukas Kirjastotoimen nettomenot, €/asukas Henkilöstö Vakanssit Toiminnalliset tunnusluvut Kirjaston lainat kpl/vuosi Kirjaston aineiston hankinta kpl/vuosi Asukastutkimuksen tavoitetasot Kirjastopalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Kulttuuripalvelut Vapaa-aikakeskus Taloussuunnitelma 2017–2019 TP2015 TA2016 TA2017 16 46 12 36 52 18 50 11 36 52 18 50 13 36 50 27 27 27 360 752 7 838 370 000 7 500 370 000 7 800 9,1 8,4 7,9 7,7 8,4 9 8,2 8 8 8,2 9 8,2 8 8 8,2 58 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Tekninen lautakunta Tehtävä Teknisen lautakunnan alaista toimintaa on tekninen hallinto, ruoka- ja puhtauspalvelu, tilapalvelu, kunnallistekniikka, pelastustoimi ja vesihuoltolaitos. Talous Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos TP 2015 TA 2016 TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 16 825 496 6 238 394 202 647 17 401 577 6 291 506 266 000 18 021 869 3,6 6 540 720 4,0 180 000 -32,3 18 382 306 6 671 534 183 600 18 749 955 6 804 967 187 272 12 839 10 371 616 10 844 071 11 301 149 4,2 11 527 172 11 757 716 -18 012 384 -19 941 053 -19 403 693 -2,7 -19 750 963 -20 145 949 -6 232 263 -6 358 133 -6 177 900 -2,8 -6 301 456 -6 427 489 -5 773 115 -6 397 201 -5 535 057 -13,5 -5 645 759 -5 758 656 -3 464 540 -3 625 311 -3 838 445 5,9 -3 915 215 -3 993 504 -11 882 -10 000 -2 530 584 -3 550 408 -1 186 888 -2 539 476 -6 225 355 -8 179 750 -7 412 243 -10 719 226 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Teknisen osaston toiminnan tarkoituksena on tuottaa kunnalliseen rakentamiseen ja tekniseen huoltoon liittyvien toimintojen suunnittelu, toteuttaminen ja ylläpito sekä ruoka- ja puhtaanapitopalvelujen järjestäminen muiden hallintokuntien ydintehtävän tueksi. Teknisten palveluiden tuottamisessa toimitaan kestävän kehityksen periaattein ja kuntalaisille tarjotaan laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluja. Palvelua, tuotteita ja tehokkaampia toteuttamistapoja pyritään kehittämään ja tehostamaan jatkuvasti. Pirkkala luo kasvavana kuntana edellytykset sekä mahdollisuudet innovatiiseen toimintaan. Teknisen sektorin kehittämisessä innovatiiviset ratkaisut ovat keskeisiä pyrittäessä toiminnan tehostamiseen ja uudistamiseen. Vuoden 2017 aikana käynnistetään oman rakentamisen ja rakennuttamisen projektin johtamisen toimintaohjeiden laatiminen sekä valmistaudutaan tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen kiinteistöjen ja niihin kuuluvien tukipalvelujen osalta. Työtyytyväisyyskyselyn tuloksia ja niiden käsittelyssä ilmenneitä kehittämistoimia edistetään vuoden 2017 aikana. -11 000 -3 841 291 -1 381 824 -6 730 938 -8 112 762 10,0 8,2 -45,6 -17,7 -24,3 -11 220 -3 877 313 -1 368 657 -6 865 556 -8 234 213 -11 444 -3 954 856 -1 395 994 -7 002 866 -8 398 860 Uuden lukiorakennuksen rakennustyöt valmistuvat alkukesästä 2017. Tämä edellyttää ruoka- ja puhtauspalvelun sekä kiinteistön ylläpidon toimintojen käynnistämistä kohteessa. Kunnan suurimman talonrakennushankkeen Nuolialan koulun rakennustyöt käynnistyvät alkuvuoden 2017 aikana. Infrarakentamisen osalta jatketaan Linnakallion yritysalueen rakentamista vuonna 2016 hyväksytyn asemakaavan osalta sekä asuntotuotannon osalta Linnakiven pientaloalueen kunnallistekniikan rakentamista. Talousarviossa 2017 on varauduttu kolmen hankesuunnitelman käynnistämiseen. Hankesuunnittelu käynnistetään Kirkonkylän koulun, Soljan lastentalon sekä koulukeskuksen alueen osalta. Tekninen osasto osallistuu aktiivisesti seudullisiin kehityshankkeisiin, joilla myös pyritään aikaa kestäviin ratkaisuihin niin palvelukiinteistöjen sekä muun infran rakentamisen kuin palvelujen järjestämisen osalta. 59 Talousarvio 2017 Osastolla edistetään kuntastrategian mukaisia tavoitteita laadukkaan asumisen ja elinkeinoelämän palvelujen mahdollistamiseksi. Keskeisinä toimenpiteinä on yhdyskuntarakenteen toimivuus sekä laadukas ja turvallinen asuinympäristö. Toiminnalliset tavoitteet 2017 Hyvin toimiva kunta Tavoite Hyvinvoiva henkilöstö Työstä innostunut henkilökunta Taloussuunnitelma 2017–2019 Seudullisesti suurimpana hankkeena on valmistelussa uusi keskusjäteveden puhdistamo. Muita seudullisesti merkittäviä, MAL-sopimuksessa linjattuja yhteistyöhankkeita edistetään sopimuksen mukaisesti. Toimintasuunnitelma 2017 Työhyvinvointimittareita hyödynnetään osana työnhyvinvointijohtamista Työhyvinvointikyselyä hyödynnetään mittauksessa Arviointikriteeri (Mittari) Teknisen osaston sairauspoissaoloprosentti on alle 5,4 tehdystä työajasta Työhyvinvointikyselyn teknisenosaston henkilöstön innostuneisuutta mittaavan kysymyksen vastausten keskiarvo on korkeampi kuin vuonna 2016 (3,97) 60 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Tekninen hallinto Vastuuhenkilö tekninen johtaja Jouni Korhonen Tehtävä Tekniseen hallintoon kuuluu operatiivisen toiminnan johtaminen sekä teknisen osaston keskitetyt talous- ja hallintopalvelut. Tehtävänä on huolehtia lautakunta- valmistelusta, päätösten täytäntöönpanosta, toiminnan kehittämisestä ja talouden suunnittelusta ja seurannasta. Teknisen hallinnon tulosalue käsittää myös ympäristölautakunnan hallintotehtävät. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 Toimintatulot TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 4 300 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset 3 255 Muut toimintatulot 1 045 Toimintamenot -294 823 -309 370 -311 712 0,8 -277 145 -282 685 Henkilöstömenot -247 660 -235 400 -202 339 -14,0 -206 385 -210 514 Palvelujen ostot -30 489 -49 709 -43 857 -11,8 -44 734 -45 627 -2 394 -8 000 -4 000 -50,0 -4 080 -4 160 -14 280 -16 261 -61 516 278,3 -21 946 -22 384 -290 523 -309 370 -311 712 0,8 -277 145 -282 685 -290 523 -309 370 -311 712 0,8 -277 145 -282 685 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Vuonna 2017 käynnistetään rakentamiseen liittyvän projektin johtamisen toimintaohjeiden laatiminen. Kehitystyön tarkoituksena on luoda selkeä prosessi proINFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Henkilöstö Vakanssit jektin hallinnan ja siihen liittyvien vastuiden osalta. Tekninen hallinto koordinoi henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä yhteisiä toimenpiteitä. TP2015 3,5 TA2016 3,5 TA2017 2,5 61 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Ruoka- ja puhtauspalvelu Vastuuhenkilö ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö Arja Vaarma Tehtävä Ruoka- ja puhtauspalvelun tulosalue tuottaa ja järjestää koulujen, päiväkotien, terveyskeskuksen ja vanhainkoti- palvelukeskuksen, senioritalon sekä eri virastojen tarvitsemat puhtaus- ja ruokapalvelut. Palveluja tuotetaan kuntatyönä omakustannushintaan ja siivouspalveluja osittain myös ostopalveluina. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 5 831 300 6 071 506 6 240 720 2,8 6 365 534 6 492 847 Myyntitulot 5 825 337 6 071 506 6 240 720 2,8 6 365 534 6 492 847 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot 5 595 367 Toimintamenot -5 861 305 -6 166 370 -6 169 693 0,1 -6 293 084 -6 418 944 Henkilöstömenot -3 738 588 -3 858 824 -3 738 158 -3,1 -3 812 921 -3 889 179 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -507 151 -664 968 -702 218 -1 222 415 -1 255 817 -1 284 490 5,6 -716 264 -730 588 2,3 -1 310 180 -1 336 384 Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate -393 151 -386 761 -30 005 -94 864 Poistot ja arvonalentumiset -32 940 -28 600 Tilikauden tulos -62 945 -123 464 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Ruoka- ja puhtauspalvelujen toimintojen kehittäminen on jatkuvaa. Toiminnan tavoitteena on tuottaa tarkoituksenmukaista ja tasalaatuista palvelua. Ruokapalvelussa kiinnitetään huomiota laadittujen valmistusohjeiden noudattamiseen ja valmistusmääriin. Painopiste on erityisruokavalioaterioiden laadun kehittämisessä ja tuotannon keskittämisessä. Valmistusohjeistusta kehitetään aktiivisessa yhteistyössä ympäristökuntien kanssa. -444 827 15,0 -453 719 -462 793 71 027 -174,9 72 450 73 903 -58,0 -12 240 -12 484 59 027 -147,8 60 210 61 419 -12 000 Siivouksen laadun arviointijärjestelmää kehitetään edelleen ja laadun toteutumista seurataan pintapuhtausnäytteitä ottamalla. Talousarviovuoden aikana kilpailutetaan ostopalveluina tuotettavat puhtauspalvelut. Uutta toimintaa ovat uuden lukion ruoka- ja puhtauspalvelutoimintojen käynnistäminen. 62 Talousarvio 2017 Toiminnalliset tavoitteet 2017 Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Siivouksen tarkoituksenmukaisen laadun suunnittelu ja seuranta Aterioiden yhdenmukainen laatu Toimintasuunnitelma 2017 Palvelu tuotetaan kuvausten mukaisesti ja toiminnan toteutumista seurataan visuaalisesti ja pintapuhtausnäytteitä ottamalla Kehitetään ruuanvalmistuksen ohjeistusta Taloussuunnitelma 2017–2019 Arviointikriteeri (Mittari) Tuloksia verrataan palvelukuvauksissa asetettuihin mittareihin. Saadut tulokset kirjataan säännöllisesti ja niistä raportoidaan tilan käyttäjän yhteyshenkilölle Sisäinen arviointi, asiakaspalaute Hyvin toimiva kunta Tavoite Ruokahävikin pienentäminen INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Taloudellisuus Siivouksen keskihinta € / h Aterian keskiarvohinta Henkilöstö Kokoaikaiset vakanssit Osa-aikaiset vakanssit Toiminnalliset tunnusluvut Aterioiden määrä, kpl Siivous omana työnä, m² Siivous ostopalveluna, m² Toimintasuunnitelma 2017 Jatketaan jäteruuan määrän seurantaa punnitsemalla. Ruokaa valmistetaan vain menekin mukainen määrä. Arviointikriteeri (Mittari) Ylijäämä- / jäteruuan määrät ja niiden vertaaminen aikaisempiin mittaustuloksiin TP2015 TA2016 TA2017 21,07 3,70 22,80 3,69 23,86 3,84 98 11 98 11 99 11 1 048 166 43 683 14 739 1 083 499 43 683 13 873 1 089 123 43 683 15 937 63 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Tilapalvelu Vastuuhenkilö tilapalvelupäällikkö Timo Orjala Tehtävä Tilapalvelu huolehtii kunnan omistamien kiinteistöjen rakennuttamisesta, kunnossapidosta ja ylläpidosta. TiTalous (sitova taso on tilikauden tulos) Toimintatulot Myyntitulot TP 2015 lapalvelu huolehtii lisäksi kunnalle hankituista osakkeista ja vuokrahuoneistoista. Vastuuyksikköjä ovat kunnossapito, kiinteistönhoito ja peruskorjaus. TA 2016 TA 2017 9 658 161 10 097 601 10 526 275 Ero% TS 2018 TS 2019 4,2 10 736 801 10 951 537 7 155 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot 9 651 007 10 097 601 10 526 275 4,2 10 736 801 10 951 537 Toimintamenot -6 984 643 -8 458 566 -7 742 387 -8,5 -7 897 234 -8 055 174 Henkilöstömenot -1 046 919 -1 079 199 -1 082 923 0,3 -1 104 581 -1 126 672 Palvelujen ostot -2 238 180 -2 578 036 -1 536 207 -40,4 -1 566 930 -1 598 265 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 820 562 -1 940 394 -2 107 055 8,6 -2 149 197 -2 192 180 -1 020 -1 040 -3 075 506 -3 137 017 Avustukset Muut toimintamenot -500 -1 878 481 -1 000 -2 860 937 -3 015 202 5,4 Toimintakate 2 673 519 1 639 035 2 783 888 69,8 2 839 567 2 896 363 Poistot ja arvonalentumiset -2 841 933 -4 609 150 -2 861 438 -37,9 -2 918 666 -2 977 039 -168 414 -2 970 115 -77 550 -97,4 -79 099 -80 676 Tilikauden tulos Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Kiinteistöjen tarkastusten ja korjausten kiinteistökohtaista seurantaa jatketaan toiminnanohjausjärjestelmässä. Tietojen päivittämistä toiminnanohjausjärjestelmään jatketaan. Lisäksi aloitetaan kehitystyö järjestelmän Kiinteistötieto-ominaisuuden käyttämiseksi kunnan sisäisen tilavuokrauksen hallinnoimisessa. Toimitilastrategian mukaisten toimenpiteiden edistämistä jatketaan. Käynnistetään kehitystyö listauksen luomiseksi peruskorjaustarpeessa olevista kunnan kiinteistöistä. Listassa priorisoidaan hankkeet ja varataan talousarvioon niille vähintään vuosittaisen korjausvastuun vaatima korjauksen määräraha. Suuremmat hankkeet suunnitellaan erillisinä. Kunnan sisäisen vuokrauksen palvelukuvaus tehdään ja otetaan käyttöön. Jatketaan osallistumista palvelukiinteistöjen seudulliseen Combi-kehitysohjelmaan, jonka pilottikohteena Pirkkalasta on Toivion koulu. Kehitysohjelmassa valmistaudutaan useista näkökulmista tuleviin rakentamisen määräyksiin, joissa vuodesta 2019 lähtien tullaan vaatimaan julkisessa rakentamisessa lähes nollaenergiatasoa. 64 Talousarvio 2017 Toiminnalliset tavoitteet 2017 Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Kiinteistöjen hallinnoinnin ennaltaehkäisevä toimintamalli käytössä Hyvin toimiva kunta Tavoite Sivistystoimen palveluverkkoselvityksen edellyttämien kohteiden hankesuunnittelun käynnistäminen Kunnan omistamien rakennusten korjausvelkalaskelman päivitys Taloussuunnitelma 2017–2019 Toimintasuunnitelma 2017 Kiinteistöillä tehdään huolto-ohjelman mukaiset tarkastukset Arviointikriteeri (Mittari) Tehdyt tarkastukset/Ohjelman mukaiset (kpl/kpl) Toimintasuunnitelma 2017 Soljan lastentalon, Kirkonkylän koulun ja koulukeskuksen hankesuunnitelmien tekeminen aloitetaan Päivitystyö tehdään omana työnä vuoden 2017 loppuun mennessä Arviointikriteeri (Mittari) Käynnissä olevien hankesuunnitelmaprosessien lukumäärä (3 kpl) INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Taloudellisuus Kiinteistöjen ylläpito yhteensä €/hsto-m2/kk - Hallinto - Hoito ja huolto - Energia ja vesi - Kunnossapito - Muut ylläpitokustannukset Henkilöstö Vakanssit Toiminnalliset tunnusluvut Kunnossapidettävät rakennukset 1.1. omat Kunnossapidettävät osakkeet ja vuokratilat Huoneistoala m2 Tilavuus m3 Korjausvelan kehitys verrattuna vuonna 2014 tehtyyn laskentaan (+%) TP2015 TA2016 TA2017 4,93 0,20 0,68 2,12 1,50 0,43 5,21 0,21 0,84 2,45 1,51 0,20 5,50 0,35 0,95 2,45 1,51 0,24 25 25 25 64 23 69 668 346 079 63 23 64 636 314 847 63 23 58 726 293 978 65 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Kunnallistekniikka Vastuuhenkilö yhdyskuntatekniikan päällikkö Mikko Keränen Tehtävä Kunnallistekniikka vastaa katujen, viheralueiden, leikkipuistojen ja urheilualueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Vesihuollon osalta kunnallis- tekniikka vastaa suunnittelusta, saneeraamisesta ja rakentamisesta. Tulosalueen tehtäviin kuuluvat mm. joukkoliikenneasiat, uimarannat ja talousmetsät. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot 337 978 93 794 202 647 379 470 70 000 266 000 TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 279 874 50 000 180 000 -26,2 -28,6 -32,3 285 471 51 000 183 600 291 181 52 020 187 272 3 988 37 549 43 470 49 874 14,7 50 871 51 889 Toimintamenot Henkilöstömenot -3 575 885 -1 199 096 -3 558 619 -1 184 710 -3 643 636 -1 154 480 2,4 -2,6 -3 716 509 -1 177 569 -3 790 815 -1 201 124 Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 704 450 -416 603 -1 656 672 -421 100 -1 716 666 -442 900 3,6 5,2 -1 750 999 -451 758 -1 786 007 -460 780 Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset -11 382 -244 354 -3 237 907 -2 692 813 -10 000 -286 137 -3 179 149 -2 859 000 -10 000 -319 590 -3 363 762 -3 132 500 0,0 11,7 5,8 9,6 -10 200 -325 983 -3 431 038 -3 195 150 -10 404 -332 500 -3 499 634 -3 259 053 Tilikauden tulos -5 930 719 -6 038 149 -6 496 262 7,6 -6 626 188 -6 758 687 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Toiminnan kehittämistoimenpiteinä vuonna 2017 tehdään yksityisteiden vaihtoehtoisten hoito- ja avustusperiaatteiden selvittäminen sekä talviliikuntapaikkojen ylläpidon vaihtoehtoisten järjestämistapojen kartoitus toiminnan turvaamiseksi. Taajamayleiskaavan mukaisesta ohjeellisesta rantareitistä laaditaan yleissuunnitelma jatkosuunnitelmien pohjaksi. Kunnallistekniikka osallistuu osaltaan teknisen osaston rakentamisen laatujärjestelmän laatimiseen. Sähköistä asiointia edistetään siirtymällä katulupien sähköiseen hakemiseen ja käsittelyyn sekä pilotoimalla kone- ja kuljetusurakoitsijoiden sähköistä laskutusta. Lisäksi kehitetään katuvalojen ylläpitoa ja niihin liittyvien palautteiden käsittelyä. Seudullisina hankkeina on tarkoitus toteuttaa mm. viheralueiden ja liikuntapaikkojen ylläpidon tuotteistaminen sekä katulupaehtojen seudullinen yhtenäistäminen. Tampereen kaupunkiseudulla 2016–2017 toteutettavaan joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn päivitykseen osallistutaan aktiivisesti. 66 Talousarvio 2017 Toiminnalliset tavoitteet 2017 Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tavoite Työllisyyden hoitoon osallistuminen Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat Tavoite Luontoliikunnan tukeminen ja liikuntapaikkojen saavutettavuuden parantaminen Hyvin toimiva kunta Tavoite Joukkoliikenteen käyttäjämäärän seuranta Sähköisen asioinnin edistäminen Taloussuunnitelma 2017–2019 Toimintasuunnitelma 2017 Tehdään yhteistyötä työllisyyspalveluiden kanssa Arviointikriteeri (Mittari) Työllistettyjen määrä (hlö/vuosi) Toimintasuunnitelma 2017 Opasteiden ja muun tiedottamisen kehittäminen Arviointikriteeri (Mittari) Verrataan kunnan asukastutkimuksessa ulkoalueille ja -reitistöille annettua arvosanaa vuoteen 2016 Toimintasuunnitelma 2017 Kerätään tietoa joukkoliikenteen käyttäjämääristä Siirrytään katulupien sähköiseen hakemiseen ja käsittelyyn Arviointikriteeri (Mittari) Raportoidaan nousumäärät ja vuosimuutokset Sähköiset hakemukset (%-osuus hakemuksista) INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Taloudellisuus Joukkoliikenne, €/asukas Katujen kunnossapito yhteensä €/m2 Katujen kunnossapito yhteensä €/km Katujen talvihoito €/m2 Katujen talvihoito €/talvi (kevättalvi+ alkutalvi) Kunnan hoidossa olevien yksityisteiden kunnossapito, €/km Rakennettujen viheralueiden kunnossapito, €/m2 Leikkipaikkojen ylläpito, €/kpl Uimarantojen ylläpito €/kpl Jääkiekkokaukaloiden ja jääkenttien ylläpito €/kpl Palloilukenttien ylläpito €/kpl Hiihtolatujen ja ulkoilureittien ylläpito €/km Henkilöstö Vakanssit Toiminnalliset tunnusluvut Kunnan kunnossapidossa olevat kadut ja kevytväylät, m2 Kunnan kunnossapidossa olevat kadut ja kevytväylät, km Kunnan kunnossapidossa olevat yksityistiet, km Rakennetut viheralueet, ha Kunnan ylläpidossa olevat leikkipaikat, kpl Kunnan ylläpidossa olevat uimarannat, kpl Jääkiekkokaukalot ja jääkentät, kpl Kunnan ylläpidossa olevat palloilukentät, kpl Kunnan ylläpidossa olevat hiihtoladut ja ulkoilureitit, km *) Kunnossapidettävien väylien laskentaperusteita on muutettu Asukastutkimuksen tavoitetasot Ulkoilualueet ja -reitistöt Leikkikentät Urheilu- ja pelikentät Katujen, teiden, viher- ja vesialueiden hoito TP2015 TA2016 TA2017 26,36 1,05 5 029 1 397 0,66 819 5 443 4 650 8 944 2 268 30,46 1,01 4 728 1 568 0,64 614 5 780 5 957 6 031 1 846 30,19 1,03 4 713 0,36 250 000 1 476 0,67 614 7 153 5 687 5 950 2 320 27,5 27,5 27,5 716 419 151 66 41 33 5 20 19 29 705 000 151 62,5 41 31 5 17 19 29 694 100* 152* 66,4* 41 31 5 19 19 30 8,4 8,1 7,9 7,3 8,2 8 8 7,8 8,2 8 8 7,8 67 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Pelastustoimi Vastuuhenkilö tekninen johtaja Jouni Korhonen Tehtävä Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimialueena on koko Pirkanmaa käsittäen sen kaikki 22 kuntaa. Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueella kuntien, kuntalaisten, yritysten ja laitosten turvallisuudesta käyttäen onnettomuusriskien hallinnan keinoja. Näihin kuuluvat onnettomuuksien ennaltaehkäisy, pelastustoiminta ja varautuminen poikkeusoloihin. Aluepelastuslaitos huolehtii kaikesta pelastustoiminnasta vastuualueellaan. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Ero% TS 2018 TS 2019 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos -1 245 059 -1 321 160 -1 410 281 6,7 -1 438 487 -1 467 257 -1 245 059 -1 321 160 -1 410 281 6,7 -1 438 487 -1 467 257 -1 245 059 -1 321 160 -1 410 281 6,7 -1 438 487 -1 467 257 -1 245 059 -1 321 160 -1 410 281 6,7 -1 438 487 -1 467 257 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Pelastustoimen palvelut ostetaan Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Pelastuslaitos ohjaa alueellista valmiussuunnittelua, joka valmistellaan kuntakohtaisesti. KesINFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Taloudellisuus Pelastustoimen menot, €/asukas kuspaloasema sijaitsee Tampereella. Pirkkalan aluepaloasema on Linnakallion alueella. Sopimuspalokuntana toimii Pirkkalan VPK kuntakeskuksessa. TP2015 65,91 TA2016 69,03 TA2017 72,64 68 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Tuloslaskelma Ulkoiset ja sisäiset erät Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suun. muk. poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä Toimintatulot/toimintamenot % Vuosikate/poistot % Vuosikate €/asukas Kertynyt ylijäämä € Asukasmäärä 31.12. Asukaslisäys Asukaslisäys-% TP 2015 TA 2016 TPE 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 46 992 907 48 770 820 52 270 820 47 882 769 48 511 609 48 101 440 21 799 803 22 366 581 22 366 581 22 091 951 22 528 837 22 973 264 7 194 859 7 511 604 7 511 604 7 702 666 7 857 607 8 018 430 2 493 245 2 100 564 2 100 564 1 232 403 1 314 301 1 338 666 15 505 000 16 792 071 20 292 071 16 855 749 16 810 864 15 771 080 -131 254 281 -135 820 134 -135 820 134 -134 996 445 -138 674 369 -139 830 119 -55 957 310 -56 284 806 -56 284 806 -55 626 858 -57 929 535 -57 464 584 -49 431 709 -52 234 585 -52 234 585 -51 977 222 -52 957 485 -54 020 707 -6 069 263 -6 101 994 -6 101 994 -6 552 312 -6 616 287 -6 749 666 -7 336 226 -7 503 465 -7 503 465 -6 437 500 -6 535 851 -6 666 463 -12 459 773 -13 695 284 -13 695 284 -14 402 553 -14 635 211 -14 928 699 -84 261 374 -87 049 314 -83 549 314 -87 113 676 -90 162 760 -91 728 679 81 316 576 83 500 000 84 300 000 83 500 000 87 800 000 91 100 000 10 962 734 11 400 000 11 400 000 11 100 000 11 000 000 11 000 000 -641 485 -598 000 -598 000 -460 000 -233 000 -183 000 408 5 000 5 000 897 771 603 524 603 524 257 000 170 000 170 000 -769 222 -700 500 -700 500 -530 000 -400 000 -350 000 -770 442 -506 024 -506 024 -187 000 -3 000 -3 000 7 376 451 7 252 686 11 552 686 7 026 324 8 404 240 10 188 321 -6 950 184 -8 745 800 -8 745 800 -7 154 578 -7 296 980 -7 442 229 -6 950 184 -8 745 800 -8 745 800 -7 154 578 -7 296 980 -7 442 229 426 267 -1 493 114 2 806 886 -128 254 1 107 260 2 746 092 11 267 -1 493 114 2 806 886 -128 254 1 107 260 2 746 092 35,8 106,1 390 45 621 581 35,9 82,9 378 44 128 467 38,5 132,1 603 48 428 467 35,5 98,2 362 48 300 213 35,0 115,2 427 49 407 473 34,4 136,9 512 52 153 565 18 913 224 1,2 19 163 250 1,3 19 163 250 1,3 19 413 250 1,3 19 663 250 1,3 19 913 250 1,3 -415 000 69 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Ulkoiset ja sisäiset erät eriteltynä Ulkoiset erät 31 510 317 15 991 333 7 652 666 1 232 403 6 633 915 -118 623 993 -55 626 858 -45 721 730 -6 552 312 -6 497 500 -4 225 593 -87 113 676 83 500 000 11 100 000 -460 000 0 183 000 -530 000 -113 000 7 026 324 -7 154 578 -7 154 578 Sisäiset ja ulkoiset erät yhteensä 47 882 769 22 091 951 7 702 666 1 232 403 16 855 749 -134 996 445 -61 822 350 -45 721 730 -6 552 312 -6 497 500 -14 402 553 -87 113 676 83 500 000 11 100 000 -460 000 0 257 000 -530 000 -187 000 7 026 324 -7 154 578 -7 154 578 Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos -128 254 -128 254 Tilikauden yli-/alijäämä -128 254 -128 254 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suun. muk. poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Sisäiset erät 16 372 452 6 100 618 50 000 10 221 834 -16 372 452 -6 195 492 -10 176 960 0 74 000 -74 000 0 70 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Investoinnit Investoinnit yhteensä Tulot Menot Netto 1001 Maa-alueet tulot (sitova) 1001 Maa-alueet menot (sitova) 1007 Arvopaperit (sitova) 1005 1015 1030 1101 Hallinnon irtainomaisuus (sitova) Perusturvaosaston irtain omaisuus (sitova) Sivistysosaston irtain omaisuus (sitova) Teknisen osaston irtain omaisuus (sitova) Talonrakennus Hallinnon rakennukset (sitova) 4809 Keskustakorttelihanke 4812 Työpajakeskus Perusturvan rakennukset (sitova) 4821 Terveyskeskus 4823 Pirkankoivu Sivistyosaston rakennukset (sitova) 4840-4856 Päiväkodit 4870-4886 Koulut 4895-4922 Muut sivistysosaston rakennukset Teknisen osaston rakennukset (sitova) 4935 Työ- ja varastokeskus 4939 Talonrakennus nimeämättömät kohteet Muut rakennukset (sitova) 4967 Rantaniitty TA2017 4 300 000 -15 280 000 -10 980 000 TS2018 4 000 000 -16 660 000 -12 660 000 TS2019 2 600 000 -10 750 000 -8 150 000 4 300 000 -1 400 000 -270 000 4 000 000 -1 000 000 2 600 000 -1 000 000 -30 000 -256 000 -459 000 -133 000 -200 000 -730 000 -175 000 -200 000 -145 000 -7 842 000 -9 090 000 -4 945 000 -205 000 -35 000 -170 000 -130 000 -50 000 -80 000 -380 000 -50 000 -330 000 -7 067 000 -295 000 -6 662 000 -110 000 -8 510 000 -330 000 -8 065 000 -115 000 -4 115 000 -3 050 000 -1 065 000 -480 000 -80 000 -400 000 -450 000 -50 000 -400 000 -450 000 -50 000 -400 000 -80 000 -60 000 -20 000 -10 000 -10 000 71 Talousarvio 2017 Kunnallistekniikka 5001 5002 5005 5006 5007 5008 5013 5014 5015 5017 5018 5021 5030 Alueellinen kunnallistekniikka (sitova) Turri Niemenmaa Kyösti Lepomoisio Naistenmatka Kurikka Loukonlahti Pere Killo Partolan yritysalue Toivio Vaitti Linnakallio 5101 5108 5109 5110 5111 5112 5115 5119 Laajemmat projektit (sitova) Katujen ja vesihuollon saneeraus Viheralueiden rakentaminen Uimarannat Liikuntapaikat Venerantojen kehittäminen Valaistuksen saneerausohjelma Liikenneturvallisuusjärjestelyt Ilmailualan koulutustilainvestoinnin tukeminen Muu kunnallistekniikka (sitova) 5150 Nimeämättömät kohteet kunnallistekniikka Taloussuunnitelma 2017–2019 TA2017 -4 890 000 TS2018 -5 465 000 TS2019 -4 460 000 -3 045 000 -2 900 000 -50 000 -3 825 000 -20 000 -210 000 -55 000 -350 000 -620 000 -100 000 -500 000 -250 000 -20 000 -500 000 -1 090 000 -70 000 -1 130 000 -80 000 -250 000 -1 200 000 -1 560 000 -1 200 000 -40 000 -30 000 -120 000 -20 000 -100 000 -50 000 -1 480 000 -1 200 000 -20 000 -10 000 -170 000 -20 000 -10 000 -50 000 -80 000 -80 000 -80 000 -80 000 -300 000 -185 000 -10 000 -620 000 -600 000 -20 000 -170 000 -1 765 000 -1 200 000 -55 000 -170 000 -20 000 -100 000 -50 000 -170 000 -80 000 -80 000 -200 000 -350 000 -550 000 -270 000 72 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät TP 2015 3 799 779 7 376 451 TA 2016 TPE 2016 2 752 686 3 552 686 7 252 686 11 552 686 TA 2017 2 926 324 7 026 324 TS 2018 TS 2019 4 604 240 7 688 321 8 404 240 10 188 321 -3 576 672 -4 500 000 -4 100 000 -3 800 000 -8 000 000 -2 500 000 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot -5 544 332 -7 689 000 -4 189 000 -10 980 000 -12 660 000 -8 150 000 -9 493 852 -12 339 000 -12 339 000 -15 280 000 -16 660 000 -10 750 000 3 850 220 4 650 000 8 150 000 4 300 000 4 000 000 2 600 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 744 553 -4 936 314 -636 314 -8 053 676 -8 055 760 -461 679 -46 689 4 500 000 1 000 000 4 500 000 8 500 000 500 000 99 300 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen nettolisäys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset 7 750 000 13 500 000 8 000 000 13 000 000 18 000 000 11 000 000 -8 358 620 -9 000 000 -9 000 000 -8 500 000 -9 500 000 -10 500 000 -608 620 4 500 000 -1 000 000 2 000 000 4 500 000 8 500 000 500 000 Vaikutus maksuvalmiuteen -1 791 242 -436 314 363 686 -3 553 676 444 240 38 321 Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. 3 985 747 5 776 990 3 549 433 3 985 747 4 349 433 3 985 747 795 757 4 349 433 1 239 997 795 757 1 278 318 1 239 997 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus% Lainanhoitokate Lainakanta 31.12. milj. € Lainat €/asukas 78,5 0,9 44 850 2 371 58,8 0,8 49 350 2 575 93,6 1,3 45 850 2 393 46,0 0,8 50 350 2 594 50,4 0,9 58 850 2 993 94,8 1,0 59 350 2 980 Asukasluku Asukasluvun kasvu hlöä Asukasluvun kasvu % 18 913 224 1,2 19 163 250 1,3 19 163 250 1,3 19 413 250 1,3 19 663 250 1,3 19 913 250 1,3 561 931 73 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Yhteenveto sitovista eristä ulkoiset ja sisäiset erät 1 000 € Tuloarviot Määrärahat KÄYTTÖTALOUSOSA Tuloarviot Keskusvaalilautakunta -72 Verotulot 83 500 Tarkastuslautakunta -65 Valtionosuudet 11 100 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Korkotuotot 5 719 -7 919 Ympäristölautakunta Valvonta ja maankäyttö Määrärahat TULOSLASKELMAOSA 402 -1 596 Muut rahoitustuotot 257 Korkokulut -530 Muut rahoituskulut -187 Perusturvalautakunta Perusturvan hallintopalvelut 54 -387 3 037 -10 252 257 -1 407 Maa-alueet Vanhusten palvelut 5 764 -13 523 Arvopaperit Perusterveydenhuolto 4 526 -15 095 Irtain omaisuus -30 Erikoissairaanhoito 5 185 -22 237 Perusturvalautakunta -256 Sivistyslautakunta -459 1 575 -1 727 Tekninen lautakunta -133 Sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten tukipalvelut Ympäristöterveydenhuollon jaosto Ympäristöterveydenhuolto Sivistyslautakunta Sivistysosaston hallinto INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus 7 -492 1 964 -14 612 Perusturvan rakennukset Perusopetus 1 054 -21 804 Sivistyksen rakennukset 38 -1 653 Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus Vapaa-aikapalvelut -207 278 -2 546 Tekninen lautakunta Tekninen hallinto Ruoka- ja puhtauspalvelu (netto) -312 6 241 -6 170 Tilapalvelu (netto) 10 526 -7 742 Kunnallistekniikka 280 Pelastustoimi -1 400 -270 Talonrakennus Varhaiskasvatus Lukio 4 300 Hallinnon rakennukset -80 -205 -7 067 Teknisen rakennukset -480 Muut rakennukset -10 Kunnallistekniikka Alueellinen kunnallistekniikka -3 045 Laajemmat projektit -1 765 Muu kunnallistekniikka -3 644 RAHOITUSOSA -1 410 Pitkäaikaisten lainojen lisäys -80 13 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 500 74 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Vesihuoltolaitos Tehtävä Pirkkalan kunnan vesihuoltolaitoksen tehtävänä on hoitaa kunnan vesi- ja viemärilaitostoimintaa lakien ja viranomaismääräysten mukaisesti. Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Pirkkalan kunnalla ja Tampereen Vesi liikelaitoksella on vuosiksi 2011- 2041 yhteistyösopimus veden jakelusta ja puhdistamisesta sekä verkoston ylläpidosta. Tampereen Vesi vastaa asiakaspalvelusta, kuten vesihuollon liittymissopimuksista, laskutuksesta, liitoslausunnoista ja karttapalvelusta. Pirkkalan kunnan vesihuoltolaitos vastaa olemassa olevan vesihuoltoverkoston saneerauksesta ja uuden vesihuoltoverkoston rakentamisesta. Pirkkalan kunta omistaa vesihuoltolaitoksen vesihuoltoverkostoineen. Tampereen Vesi maksaa käyttöoikeusvuokraa verkostoista ja niihin liittyvistä laitteisToiminnalliset tavoitteet Tavoite Saneeraussuunnitelman toteuttaminen Hyvä asiakaspalvelu INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT Taloudellisuus Taksat (alv 0 %) puhdas vesi, €/m3 jätevesi vesi, €/m3 toista. Vuokran määrä tarkastetaan vuosittain käyttöomaisuuden tasearvon muutosten mukaisesti. Vesihuollon käyttömaksu on sidottu kertoimella 1,2 Tampereen Veden maksuihin. Pirkkalan kunta määrittelee vesihuollon liittymismaksut ja saa niistä tulevat tulot. Liittymismaksujen yksikköhinta ja tonttiliittymien rakentamiskorvaukset on sidottu maarakennusindeksin kokonaisindeksiin edellisen vuoden syyskuun indeksin perusteella. Maksujen ja korvausten tarkastamisajankohta on vuoden vaihde. Keskuspuhdistamon toteuttamissuunnitelma valmistunee vuoden 2017 alkupuolella. Toimintasuunnitelma 2017 Saneeraussuunnitelmassa vuodelle 2016 määriteltyjen hankkeiden toteuttaminen Asiakastyytyväisyystutkimuksen toteuttaminen (Tampereen Vesi) Arviointikriteeri (Mittari) Toteutuneet hankkeet Tutkimuksen tulokset TP 2015 1,31 1,92 TA 2016 1,38 1,99 TA 2017 1,38 1,99 75 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Tuloslaskelma Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Korkotulot Muut rahoitustuotot Korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset kulut Tilikauden tulos TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 993 757 -50 670 943 088 853 000 -126 968 726 032 975 000 -125 984 849 016 994 500 -128 504 865 996 1 014 390 -131 074 883 316 -73 524 -73 524 -74 000 -74 000 -74 000 869 565 -657 670 652 508 -683 000 775 016 -725 000 791 996 -739 500 809 316 -754 290 211 895 -30 492 50 016 52 496 55 026 1 Investoinnit Vesilaitos Menot 5001 5005 5006 5007 5008 5013 5021 5030 Alueellinen kunnallistekniikka Turri Kyösti Lepomoisio Naistenmatka Kurikka Loukonlahti Vaitti Linnakallio Laajemmat projektit 5101 Katujen ja vesihuollon saneeraus Muu kunnallistekniikka 5150 Nimeämättömät kohteet TA2017 -1 535 000 TS2018 -1 805 000 TS2019 -1 845 000 -10 000 -120 000 -175 000 -350 000 -175 000 -400 000 -350 000 -250 000 -445 000 -400 000 -250 000 -400 000 -600 000 -600 000 -600 000 -20 000 -20 000 -20 000 76 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien investoinnit Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Rahoituksen rahavirta TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 869 565 652 508 775 016 791 996 809 316 869 565 -604 551 652 508 -1 899 000 775 016 -1 535 000 791 996 -1 805 000 809 316 -1 845 000 -604 551 -1 899 000 -1 535 000 -1 805 000 -1 845 000 265 015 -1 246 492 -759 984 -1 013 004 -1 035 684 Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -256 394 230 000 230 000 230 000 230 000 Vaikutus maksuvalmiuteen 0 -1 016 492 -529 984 -783 004 -805 684 -8 620 77 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019 Liitteet LISTA TILIVELVOLLISISTA Luottamushenkilötoimielimet ja pormestari Pormestari Kunnanhallitus Lautakunnat Ympäristöterveydenhuollon jaosto Allan Salon taidekokoelman johtokunta Viranhaltijat Hallinto-osasto kansliapäällikkö kehittämisjohtaja hallintojohtaja talousjohtaja henkilöstöjohtaja elinkeinojohtaja työllisyyspalveluiden päällikkö kaavoitusjohtaja rakennustarkastaja ympäristöpäällikkö Sivistysosasto sivistysjohtaja talous- ja hallintopäällikkö varhaiskasvatuspäällikkö opetuspäällikkö vapaa-aikapäällikkö Perusturvaosasto perusturvajohtaja sosiaalityön johtaja vanhustyön johtaja ylilääkäri ympäristöterveyspäällikkö talouspäällikkö hallintopäällikkö Tekninen osasto tekninen johtaja yhdyskuntatekniikan päällikkö ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö tilapalvelupäällikkö hallintopäällikkö Muut tilivelvolliset Hallintosäännön 3 §:n perusteella kunnanhallituksen ja lautakuntien määräämät vastuuyksiköiden ja toimintayksiköiden esimiehet ja heidän sijaisensa. 78
© Copyright 2024