1. No category

Lisä ä keinojaselkä kivunhoitoon
Nykyisillä keinoilla ei osata auttaa kaikkia alaselkäkivusta kärsiviä. Oulussa
tutkitaan uusien hoitomenetelmien vaikutusta.
Alaselkäkipu on tuttu vaiva useimmille suomalaisille. Osa alaselkäkivuista paranee itsestään, mutta
osa pitkittyy. Kun alaselkäkipu pitkittyy, se heikentää toimintakykyä ja siksi vaikeuttaa elämää.
Suuri osa työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauslomista johtuu selkäsairauksista.
Läheskään aina alaselkäkivulle ei löydetä rakenteellista syytä, joten hoito vaatii moniammatillista ja
pitkäaikaista kuntoutusta.
Oululainen lääkäri Jani Takatalo tapaa työssään ihmisiä, joiden alaselkäkipu ei helpotu nykyisellä
kuntoutuksella. Hän haluaisi löytää keinon auttaa heitä.
− Haluamme tietää, miten voisimme tehostaa kroonisesta alaselkäkivusta kärsivien
kuntoutusta. Nykyisellä moniammatillisella kuntoutuksella saadaan hyviä tuloksia, mutta se
ei auta kaikkia.
Käytännössä Takatalo aikoo selvittää, miten kaksi uutta fysioterapiassa käytettävää menetelmää –
faskiakäsittely ja liikekontrolliharjoitteet – vaikuttavat nykyisen kuntoutuksen lisänä.
Oletuksena on, että molemmista uusista menetelmistä on apua selkäkipuisille, sillä ne tavallaan
täydentävät toisiaan.
− Erityisen mielenkiinnolla odotan sitä, mitä tapahtuu, kun uudet menetelmät yhdistetään.
Yleensä menetelmiä käytetään erillisinä.
Faskiakäsittelyssä fysioterapeutti käsittelee lihaskalvoja käsillään. Tavoitteena on parantaa
lihaskalvojen liikettä suhteessa toisiinsa ja näin parantaa lihasten yhteistoimintaa. Liikehallinnan
harjoitteet auttavat puolestaan potilaita, joilla on vaikea hallita selän asentoa istumisen, seisomisen
tai taivuttelun aikana.
Uusia menetelmiä on tutkittu aiemmin vasta vähän. Missään aiemmassa tutkimuksessa ei ole
myöskään selvitetty, miten ne vaikuttavat yhdessä.
− Liikekontrolliharjoittelua opetetaan vain kalliilla kursseilla. Siksi sen osaajia ei juuri ole
kunnallisella puolella ja sitä käytetään vain vähän, Takatalo kertoo.
Uutta käypää hoitoa?
Takatalo toivoo, että heidän tutkimuksensa tuo näyttöä siitä, onko uusista hoitomuodoista hyötyä
alaselkäkipuisten hoidossa vai ei. Jos hyödyistä saadaan näyttöä, hoidot pitää saada osaksi
pitkittyneestä alaselkäkivusta kärsivien hoitoja myös kunnallisella puolella.
− Vastaavasti jos näyttöä ei ole, se suuntaa hoitoja toiseen suuntaan.
Kaikkia epäspesifistä alaselkäkipua kärsiviä ei voi Takatalon mukaan hoitaa samalla tavalla.
Olennaista on tietää, onko kipu keskushermostoperäistä vai johtuuko se esimerkiksi liikekontrollin
häiriöistä tai mekaanisista rangan liikehäiriöistä. Hoidon kannalta tällainen alaluokittelu on tärkeä
ottaa huomioon.
Oululaistutkimukseen otetaan mukaan 200 alaselkäkivusta kärsivää potilasta, joiden selkäkivun
taustalla ei ole selkeitä löydöksiä tai poikkeavia rakenteita. Käytännössä potilaat valitaan Oulun
yliopistollisen sairaalan selkäryhmästä.
Tutkimuksessa seurataan ensisijaisesti sitä, miten erilaiset hoitoyhdistelmät vaikuttavat kipuun ja
sen aiheuttamiin haittoihin.
− Kipua pitää katsoa monesta eri näkökulmasta, jotta saamme hyvän käsityksen potilaan
kokemasta kivusta. Se ei vielä kerro paljoa, jos kysytään ihmiseltä, kuinka voimakas kipu
hänellä on.
Oulun yliopistollisen sairaalan selkäryhmään tulee ihmisiä, jotka ovat kärsineet selkäkivuista jopa
20 vuotta. Parasta olisi, jos kipuun voitaisiin vaikuttaa jo ennen kuin ihminen on joutunut
kipukierteeseen.
− Olisi hienoa, jos voisimme löytää näistä hoidoista hyötyvät potilaat jo avokuntoutuksesta ja
työterveyshuollosta ja ohjata heidät hoitoon jo aikaisemmin, Takatalo kertoo.
Tutkimuksella on myös iso taloudellinen merkitys. Jos alaselkäkipuisia osattaisiin hoitaa ajoissa,
kivun aiheuttamien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vähenisi.
Tutkimus sai Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiöltä 50 000 euron apurahan.
Lisätiedot
erikoistuva lääkäri Jani Takatalo, jani.takatalo@fimnet.fi, 040 523 9115