Lauri Sarvilinna: Kansainvälisen organisaation haasteista Kansainvälisessä organisaatiossa on kummia kitkatekijöitä. Koimme useaan otteeseen, että kun lähetimme oman miehemme vaikkapa Ruotsiin, niin hetken kuluttua tuo ”selväjärkinen” kaveri sekosi. Meidän näkökulmastamme hän alkoi tehdä kummallisia näpertelyprojekteja ja toisaalta näki meidän toimintamme hölmönä, kun emme niihin innostuneet. Ilmeisesti on niin, että firman asema markkinoilla antaa ihan erilaiset (kapeammat) mahdollisuudet ja asettaa erilaisia rajoituksia toiminnalle. Saatavissa olevissa projekteissa ei ole paljon valinnan varaa. Vaikka maayhtiön liikevaihto olisi kohtuullinen, niin halutun kohdealueen referenssit ja sitä kautta uskottavuus voivat puuttua. Varmasti muutkin ”selväjärkiset” olisivat ”seonneet” samalla tavalla tytäryhtiön miehen saappaissa. Useampi kuin yksi Ruotsin retail‐toiminnan vetäjistä yritti saada meiltä ohjelmistojen ydinosien source ‐ koodin ennen pikaista lähtöään talosta. Linjamme oli, että kriittisten osien sourceja ei anneta Ruotsiin. Virallista tietä ne eivät menneet, mutta kyllä entisten nokialaisten firmat meiltä lähtöisin olevine koodeineen olivat vastassa vielä 2000 ‐luvulla, jopa Suomessa. Nokia ‐yhtymän asema ja sen tuoma uskottavuus kotimarkkinoilla oli olennainen osatekijä menestykselle Suomessa. Vahvuus pankkisektorilla tuki muita osa‐alueita jne. Nokian uskottavuus ei ollut yhtä ilmeinen enää Ruotsissa, Euroopasta puhumattakaan. Viennin haasteita lisäsi se, että samalla kun Nokian uskottavuus Skandinaviaan ja Eurooppaan mentäessä heikkeni, kilpailun paine näillä suuremmilla markkinoilla kasvoi. Monikansallisten suuryritysten kiinnostus noista markkinoista oli paljon vahvempi kuin Suomesta. Kansainvälisten jättien suuremman panostuksen lisäksi kilpailua kiristävät noiden markkinoiden ”local championit”.
© Copyright 2024