Tiedekunnat
Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla 5G on suurimmaksi osaksi ohjelmistopohjaista (Software Defined Networking, Software Defined Radio, Software based services) IoT IoT perustuu ohjelmistoihin (Cloud and Edge Computing, Embedded software) 5G Omistaminen ja sopimukset muuttuvat ohjelmistopohjaisiksi (blockchain –teknologia) Ohjelmistot kasvavat dramaattisesti kaikkialla Esimerkkejä ohjelmistojen merkityksestä Ohjelmistot ovat kaikkialla, kodeissa, työpaikoilla, vapaaaikana – ohjelmistovapaata vyöhykettä ei ole. x10 Ohjelmistojen koko kasvaa eksponentiaalisesti – koko kymmenkertaistuu joka seitsemäs vuosi (Ebert & Jones, 2009) Perinteisestäkin teollisuudesta on tulossa ohjelmistoteollisuutta, Suomessa esim. Kone Oyj − − − Samsung on julistautunut ohjelmistoyritykseksi laitevalmistajan sijaan Uudessa Mercedes-Benz -autossa on 200 miljoonaa riviä ohjelmakoodia 90% modernin auton innovaatioista on ohjelmistopohjaisia Yhä suurempi osa yritysten liikevaihdosta tulee ohjelmistoperustaisten palvelujen kautta. Nokian irtisanomisista huolimatta Suomessa jatkuva ohjelmisto-osaajien pula Ohjelmistojen monimutkaisuuden ja kasvun hallinta ovat haasteista vaikeimmat Diseconomy of scale – mitä suurempi ohjelmisto, sen suurempi yksikkökustannus Ohjelmistojen ominaisuuksia Ohjelmistojen rakentaminen on erittäin vaativaa. Fysikaalisen maailman lainalaisuudet eivät päde. Ohjelmistotuotannon ongelmia ei ratkaista laskemalla ja optimoimalla. • Ohjelmisto on laaja abstrakti, symbolinen sääntökokoelma, jonka rakentaminen vaatii sekä luovuutta että tehokkaita menetelmiä, korkean ammattitason järjestelmällisyyttä ja ylläpito runsaasti käsityötä. • Ohjelmisto on aina uusi. Vanhat ratkaisut voi uudelleen käyttää lähes nollakustannuksilla. Materiaalia ei kulu. • Oppiminen sisältyy aina ohjelmiston rakentamiseen. • Ohjelmiston rakentaminen on uuden todellisuuden luomista – ohjelmistoihin sisältyy sosiaalisia rakenteita ja ihmisten välistä interaktiota. Ohjelmistojen kehityksen ongelmia Suomessa • Jatkuva osaavan työvoiman puute – Nokian romahdus ei ratkaise tätä. • Ohjelmistokehityksen teknologia ja ratkaisut ovat yhä useammin tuontitavaraa. • Suomalainen osaaminen jää jälkeen kehityksestä • Liiketoiminnan ydinosaaminen jää myös ulkomaalaisten käsiin • Merkittävä osa alasta Suomessa keskittyy alihankintaan – monistettavia ja skaalattavia tuotteita ja palveluita ei synny riittävästi; ja vaikka syntyisikin niin on epäselvää kuka niitä voisi ulkomaille viedä. • Julkisesti rahoitetut kehitysohjelmat keskittyvät lähinnä laitteisiin, data-analyysiin ja yksittäisiin teknologioihin, eivät palveluihin tai koko ohjelmistoalan pitkäjänteiseen kehittämiseen. • Päätöksentekijät eivät ymmärrä ohjelmistojen merkitystä kokonaisvaltaisena (lähes) kaikkien alojen murroksena, vaan näkevät digitaalisen kehityksen koneina ja laitteina. Mitä tarvitaan ohjelmistoalan menestykseen? • Ohjelmistopohjaiset tuotteet ja liiketoiminta ovat helposti skaalattavissa – voittaja saa yleensä lähes kaiken. • Menestykseen tarvitaan innovatiivisuutta, korkeata laatua ja kyvykkyyttä – keskinkertaisuus ei riitä. • Paikalliset ja kansalliset ratkaisut ovat mahdollisia vain suojatuilla alueilla – ohjelmistoilla on taipumus tulla globaaleiksi. •Vaatii ohjelmistotoimijan aloitteellisuutta, vaikea toteuttaa puhtaan alihankinnan pohjalta. • Monimutkaisen kehityksen hallinta ja johtaminen ovat keskeisiä ja ratkaisevat menestyksen. Mitä ohjelmistoalan kehittämiseksi olisi tehtävä? Ohjelmistojen rooli liiketoiminnan ja yhteiskunnan ytimessä on kansallisesti ymmärrettävä ja tunnustettava. 02 › Kyvykkyyden saaminen kansainväliselle huipputasolle › Kansainvälisen kilpailukyvyn jatkuva kehittäminen ja ylläpito › Innovaatiopolitiikan muutos ja kansantaloudellinen vaikutus On painotettava erityisesti kansainvälistä skaalautuvuutta ja vientipotentiaalia Pitkäjänteinen kansallinen ohjelma, jossa kehitetään sekä ohjelmistoalan tutkimusta ja koulutusta että alan käytäntöjä ja teollisuutta. Kehitysohjelman tulisi olla yksittäisistä toimijoista riippumaton ja avoin keskustelulle ja kritiikille Panostaminen ohjelmistokehityksen tutkimukseen ja koulutukseen • Elintärkeä Suomen kilpailukyvyn kannalta kaikilla toimialoilla • Mahdollistaa innovatiivisten, laadukkaiden ja skaalattavien ohjelmistopalveluiden luomisen ja kansainvälisen menestyksen. Yhteystiedot Prof . Kari Smolander kari.smolander@aalto.fi Prof. Riku Jäntti riku.jantti@aalto.fi Prof . Markku Oivo markku.oivo@oulu.fi Prof. Jari Iinatti jari.iinatti@oulu.fi Prof . Tommi Mikkonen tommi.mikkonen@tut.fi Prof. Jarmo Takala jarmo.takala@tut.fi
© Copyright 2024