1. No category

VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA
VERKOSTOITUMALLA 2017-2020
ETELÄ-SAVOSTA ESIMERKKI
VESIALUEIDEN JÄRJESTÄYTYMISELLE
AKTIIVISET OSAKASKUNNAT, ISOT LUPA-ALUEET JA
ERINOMAISET KALASTUSMAHDOLLISUUDET!
Jouni Kivinen, projektipäällikkö, 040 157 9561, jouni.kivinen@metsa.fi
Olli Räsänen, projektisuunnittelija, 040 194 3021, olli.rasanen@metsa.fi
OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISIÄ HANKKEEN AVULLA
Tavoitteena yhtenäiset vesialueet, toimivat osakaskunnat ja
paremmat kalastusmahdollisuudet!
________________________________________________________________________________
Vetovoimaa maaseudulle verkostoitumalla ja yhteistoiminnalla –hanke tarjoaa rahoitusta ja
työpanosta osakaskuntien yhdistämiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on suuremmat
ja yhtenäiset osakaskunnat. Riittävän iso osakaskunta on yksikkö jolla tiedotus, luvanmyynti,
kalastus- ja toimintaedellytykset ovat hyvät. Hanke auttaa ja rahoittaa uusia osakaskuntia
monipuolisesti toiminnan aloittamisessa!
________________________________________________________________________________
TIETOA YHDISTYMISESTÄ JA SEN HYÖDYISTÄ:
1) OSAKKAAT PÄÄTTÄVÄT MYÖS JATKOSSA KALASTUKSESTA JA TOIMINNASTA
Osakkaat päättävät osakaskunnan toiminnasta ja kalastuksesta. Osakaskuntien koon kasvaessa
osakkaiden kiinnostus yhteisten asioiden hoitamisesta lisääntyy, kun toiminta on vastaavaa kuin
metsästyseurojen. Osakaskuntien koon ja kannattavuuden kasvaessa myös hallinnon järjestäminen
onnistuu helpommin ja on ylipäätään mielekkäämpää.
2) OSAKKAIDEN OMISTUS SÄILYY ENNALLAAN
Jos osakas omistaa esim. 5 ha osuuden nykyisestä osakaskunnasta, yhdistymisen jälkeen kyseinen
osakas omistaa edelleen 5 ha osuuden isommassa osakaskunnassa. Mahdolliset saaret, maa-alueet
tai kiinteistöomaisuudet voidaan jättää vanhalle osakaskunnalle, jolloin päätös koskee vain
vesialueiden liittämistä perustettavaan osakaskuntaan. Jos osakaskunnan vesialueista vain osa
liitetään uuteen osakaskuntaan, jatkossa jokainen osakas on osakkaana vanhassa osakaskunnassa
ja myös uudessa perustettavassa osakaskunnassa.
3) KALASTUKSEN MAHDOLLISUUDET KASVAVAT, LUPAMYYNTI HELPOTTUU
Uuden isomman osakaskunnan kautta osakkaan kalastusmahdollisuus laajenee. Myös selkävesien
monet epäselvyydet ja mahdolliset riidat kalastuspaikkojen rajojen suhteen häviävät. Luvanmyynnin
toimiva järjestäminen on myös isolle osakaskunnalle huomattavasti pientä toimijaa helpompaa.
4) YHTEISET KALAKANNAT – KALAT EIVÄT TUNNE OSAKASKUNTIEN RAJOJA
Muutaman tuhannen hehtaarin osakaskunnat muodostavat kalojen ja kalastajien kannalta järkeviä
kalastuslupa-alueita, mikä vähentää hallinnointia, säästää kuluja sekä lisää suunnitelmallisuutta
kalakantojen käyttöön ja hoitoon. Suuremmissa osakaskunnissa hallinnointi on mielekkäämpää, kun
toiminta on vastaavaa kuin riistapuolella metsästysseurojen toiminta.
5) VESIALUEEN OMISTUS EI VASTAA NYKYAJAN TARPEITA
Vesialueen rikkonainen omistus on jäänne 1800-luvulta, jolloin kalastus liittyi keskeisesti ruuan
hankintaa ja lähes kaikki osakkaat kalastivat. Nykyisin osakkaista yli puolet asuu muissa kunnissa
kuin missä vesialueet sijaitsevat ja hyvin harva osakas kalastaa. Pienien osakaskuntien hallinnointiin
ei löydy aktiivisia toimijoita. Osakaskuntien päätöksentekoon ja kokouksiin osallistuu keskimäärin noin
5 % osakkaista.
6) YHDISTYMINEN ON NYT EDULLISTA
Hankkeen
rahoituksen
ja
työpanoksen
turvin
osakaskunnat
maksavat
vain
Maanmittauslaitoksen
kiinteistötoimitusmaksun.
Usean
osakaskunnan
yhdistyessä
samanaikaisesti on osakaskuntakohtainen kulu vain noin 2 € / ha. Yksittäinen osakas ei joudu
maksamaan mitään, koska yhdistyminen rahoitetaan osakaskuntien yhteisistä varoista. Jatkossa
yhdistyminen on osakaskunnille huomattavasti kalliimpi.
ESIMERKKEJÄ OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISESTÄ MUUN MUASSA PUULALLA