Konkreettiset hyödyt suomalaisille yrityksille

Mitä konkreettisia hyötyjä sopimus tuo suomalaisille yrityksille?
Sopimus tulee sitomaan kaikkia WTO-jäseniä, sitä mukaa kun ne saattavat sopimuksen
kansallisesti voimaan. Kehitysmailla on lisäksi mahdollisuus saada lisäaikaa ja tukea
sopimusvelvoitteiden toimeenpanoon.

Kaupankäynnin kannalta olennaisia tietoja lomakkeita ja maakohtaisia vaatimuksia on
saatavilla aikaisempaa helpommin ja ilmaiseksi, esimerkiksi netin välityksellä. Aikaa
etsimiseen kuluu vähemmän ja tarvittavista muodollisuuksista saa nopeammin tietoja.

Uusista kauppaan vaikuttavista säädöksistä ja laeista tulee tiedottaa etukäteen ja
sidosryhmiä on kuultava niiden kehittelyssä. Näin sopimus lisää yrityksen
näkökulmasta liiketoimintaympäristön ennakoitavuutta, ja viranomaiset saavat
arvokasta tietoa siitä, millaisia ovat suunniteltujen toimien käytännön vaikutukset.

Maiden tulee pyrkiä yksinkertaistamaan kaupankäynnissä vaadittavia muodollisuuksia
ja asiakirjavaatimuksia. Vaatimuksia tulee soveltaa niin, että ne palvelevat tavaroiden
nopeaa luovutusta ja tehostaisivat ajankäyttöä ja kustannuksia. Usean vaihtoehdon
tilanteessa tulee valita se toimenpide, joka on vähiten kaupankäyntiä haittaava.
Myös siihen kannustetaan, että asiakirjan kopioita voitaisiin käyttää.

Tulliselvityksen pääsee aloittamaan ennen tavaroiden saapumista. Yritys voi
toimittaa tarvittavat asiakirjat jo ennakkoon, ja tulli pääsee työstämään niitä hyvissä
ajoin. Näin tavaran luovutus voi tapahtua nopeammin sen fyysisen perille saapumisen
jälkeen.

Samalla kun kaupankäyntiä helpotetaan, turvallisuus on tärkeää. Riskianalyysiä on
sovellettava mahdollisuuksien mukaan. Tämä sujuvoittaa kauppaa huomattavasti,
koska 100-prosenttisista tarkastuksista tulee luopua.

Ennakkoilmoitukset tulee voida tehdä mahdollisuuksien mukaan sähköisesti samoin
kuin verojen ja maksujen suorittaminen. Tämä vähentää virheiden ja korruption
mahdollisuutta ja tietysti nopeuttaa prosessia.

Ennakkopäätökset pitää antaa kirjallisesti kohtuullisessa määräajassa, kun vaaditut
tiedot on toimitettu. Yritys tietää etukäteen, paljonko sen tulee maksaa veroja ja
tulleja tavarastaan.

Palvelumaksujen tulee perustua suoritettuun palveluun tai vienti/tuontitapahtumaan
ja tietoa niistä tulee olla helposti saatavilla. Tiedon saannin helppous auttaa omalta
osaltaan kitkemään korruptiota, mutta auttaa yritystä arvioimaan paremmin edessä
olevia kustannuksia.

Tullin päätöksiin on hallinnollinen / oikeudellinen muutoksenhakuoikeus ja niin ikään
yrityksellä on oikeus saada tietoa alkuperäiseen päätökseen vaikuttaneista tekijöistä
mahdollisen muutoksenhaun tekemistä varten.

Mikäli yritys tekee tullauksessa virheen, josta määrätään rangaistussakko, sakon tulee
olla kohtuullinen tehtyyn rikkeeseen nähden. Yrityksellä on myös oikeus saada
kirjalliset perusteet rangaistukselle.

Mikäli tavaran tullaukseen liittyy testejä tai näytteiden ottoa, yritys voi kielteisen
tuloksen saatuaan pyytää mahdollisuutta toisen laitoksen tekemään testiin.
Viranomaisen täytyy antaa tiedot vaihtoehtoisista testauspaikoista.

Tullimenettelyiden ja asiakirjavaatimusten tulee olla yhdenmukaisia
tullialueella eikä sähköistä asiakirjamenettelyä tule estää.

Herkästi pilaantuvien tuotteiden tullimuodollisuudet tulee hoitaa niin nopeasti kuin
se on mahdollista, kunhan kaikki tarvittavat vaatimukset on täytetty.
Poikkeuksellisissa tilanteissa tämän tulee onnistua myös virka-ajan ulkopuolella.
Tavaroiden ennakkotarkastusta ei saa vaatia tariffiluokittelun tai tullausarvon takia
(tässä tarkoitetaan nk. yksityisiä tarkastusfirmoja). Sopimus tulee myös kieltämään
pakollisen tullihuolitsijan käyttövaatimuksen. Sen käyttö on yrityksen oma valinta.

Valtuutetun toimijan aseman omaavat saavat kauppamenettelyissä vielä
lisähelpotuksia. Se voi tarkoittaa esimerkiksi vähemmän asiakirjavaatimuksia, fyysisiä
tarkastuksia tai takuita. Valtuutetuksi toimijaksi tunnustamiseen pitää olla selvät
kriteerit, eivätkä ne saa syrjiä esimerkiksi pk-yrityksiä.

Pikarahtiliikenteelle velvoitetaan järjestämään erityismenettelyitä sujuvan liikenteen
takaamiseksi (erityisesti lentoteitse saapuva pikarahti).

Sopimus takaa kauttakulun vapauden. Lisäksi siinä kannustetaan
kauttakululle erillisiä väyliä siellä missä se on tarkoituksenmukaista.

Sopimus kannustaa myös yhden luukun periaatteen mukaisiin ratkaisuihin. Tällöin
yritys voisi toimittaa kaikki tarvittavat asiakirjat yhteen paikkaan / yhdelle
viranomaiselle. Lisäksi suositellaan, että kaikki kauppamenettelykäytännöt, joita
jokin sopimusosapuoli luo, perustuisivat kansainvälisiin standardeihin.

Kaikki tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että tavara liikkuu rajan yli mahdollisimman
tehokkaasti: yritys säästää kustannuksia, ja tavara saavuttaa myös kuluttajan
nopeammin ja monesti myös edullisemmin.

Sopimuksessa otetaan huomioon, että kehitysmaat voivat tarvita enemmän aikaa ja
apua sopimusvelvoitteiden täytäntöönpanoon. Ne eivät kuitenkaan saa erivapautusta
velvoitteista, vaan sopimusvelvoitteet tulevat sitomaan kaikkia, jotka ovat WTO:n
jäseniä.

Sopimus tukee omalta osalta myös kehitysmaiden integroitumista osaksi globaalia
taloutta. Suomi tukee sopimuksen toimeenpanoa itäisessä ja eteläisessä Afrikassa
yhteistyössä Maailman tullijärjestö WCO:n kanssa kolmella miljoonalla eurolla.
samalla
luomaan