1. No category

SATAKUNNASTA - SIKSES PARASTA –HANKKEEN UUTISKIRJE
HELMIKUU / 2017
EI PELKÄSTÄÄN SE
HUNAJA…
Suomalaiset käyttävät keskimäärin
700 g hunajaa vuosittain. Kulutus on
ollut viime vuosina nousussa. Syitä
kasvuun on löydetty mm. lähiruoan
hyvästä näkyvyydestä. Hunajan
tuottamiseen tarvitaan sekä mehiläisiä
että mehiläistarhaajia. Mehiläiset
keräävät meden, levittävät sen
pesissään hunaja-kennoihin ja
prosessoivat sen rauhasissaan
tuottamien entsyymien avulla
hedelmä- ja rypälesokeriksi. Lue lisää
sivuilta 4-5.
MIKÄ ON MIELESTÄSI
SIKSES PARASTA?
TULEVA KESÄ ON TAPAHTUMIA TÄYNNÄ!
Satakunnasta –Sikses parasta –hanke
osallistuu tulevan kesän aikana moniin
tapahtumiin ja tilaisuuksiin tuoden samalla esille
satakuntalaisten pientuottajien osaamista ja
tuotteita. Tiedossa on jo 18.8. Porin Mikkolassa
järjestettävä 100 syytä lähiruoalle –
tapahtuma, jonne tuottajat ovat tervetulleita
myymään tuotteitaan sekä esittelemään
toimintaansa ja tuotantomenetelmiään.
Mikäli olet kiinnostunut kyseisestä
tapahtumasta, otathan yhteyttä Ansa
Jokirantaan, p. 044 034 4066 tai
ansa.jokiranta@pji.fi.
–
Joko olet osallistunut vuoden 2017
Sikses parhaaseen äänestykseen,
missä Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa? Äänestyksen pääroolissa ovat
Satakunnan lähiruokaan liittyvät
teemat ja kategoriat ja viimeiseen
kysymykseen olemme antaneet
vapaan sanan, kunhan vastauksesi on
osa satakuntalaista lähiruokakulttuuria. Eniten ääniä saaneet tulemme
palkitsemaan 6.10.2017 fanfaarien
kera!
Kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvomme satakuntalaisia lähiruokatuotteita. Äänestää
voi 31.8.2017 asti. Äänestyksestä
vastaa Satakunnasta - Sikses parasta
-hanke. Tästä äänestämään!
”Häälahjasta se lähti!”
Mehiläistarhaaja Marja Koskenkorva on
miehensä kanssa hurahtanut
hunajan tuottamiseen
- Kauppojen hyllyt alkavat olla melko tyhjiä
kotimaisen hunajan osalta ja kuukauden
päästä myydään jo ”ei oota” – aprikoi
mehiläistarhaaja Marja Koskenkorva.
Hurahtaminen hunajan tuotantoon tapahtui
vuonna 1998, kun Koskenkorvat saivat
häälahjaksi yhden tyhjän pesän, johon he parin
viikon sisällä hankkivat mehiläiset. Luontoon
liittyvät harrastukset ovat olleet molemmille aina
tärkeitä ja mehiläistarhaus sopi hyvin muun
muassa marjastamisen kaveriksi.
MM Koskenkorvan tuotevalikoimaan sisältyy
hunajaa, hunajaisia marjavalmisteita ja Biolinin
kanssa yhteistyössä valmistettuja HaniLintuotteita. Mikroyrityksiin lukeutuvan MM
Koskenkorvan vuosittainen hunajasato liikkuu
1 000–3 000 kilon välillä – kesästä riippuen.
Pesiä yrittäjällä on nykyään 30-40 kappaletta ja
yksi pesä voi parhaimmillaan kattaa 80 000
mehiläistä.
Koskenkorvan tarhat sijaitsevat Eurajoella.
Mehiläistarhauksessa ja hunajan tuotannossa
yritys noudattaa Suomen Mehiläishoitajain Liiton
laatimaa Hyvän käytännön ohjeistusta. Hunajan
käsittely tehdään pihapiirissä sijaitsevassa
elintarviketilassa.
- Meillä on Hyvää Suomesta -merkin
käyttöoikeus ja hunajaiset marjatuotteet
valmistan itse poimituista tai tunnetuilta
paikallisilta poimijoilta (hilla ja tyrni) hankituista
luonnon- tai puutarhamarjoista.
Makuhunajavalmis-teissa käytän
luomulaatuista raakakaakaota, inkivääriä ja
aitoa vaniljaa. Chilihunajia maustavat chilit
hankin Paimiosta Heinän Puutarhalta, kertoo
Marja.
Työskentely mehiläisten kanssa on
Koskenkorvan mukaan hyvin mielenkiintoista
ja hänen osaltaan voidaan puhua jopa
hurahtamisesta. Luonnossa liikkuminen ja
marjastaminen ovat kuuluneet mikroyrittäjän
arkeen aina ja nyt sitä saa tehdä myös
työkseen.
–
- Mehiläiset ovat luonnon kannalta hyvin
tärkeitä, sillä niiden pölyttäminen vaikuttaa
luonnollisesti myös marjasatoihin ja kasvien
kukintoihin.
Mielenkiintoista on myös se, miten eri kasvit
vaikuttavat hunajien makuun, väriin ja
koostumukseen.
- Tuottamamme hunaja on monikukkahunajaa,
mutta lingotessa voi tuoksusta ja hunajan väristä
päätellä, mikä on ollut lingottavien kakkujen
pääsatokasvi. Jos se esimerkiksi on ollut
voikukka, hunaja on väriltään vahvan keltaista,
kun taas valkoapilasta syntyvä hunaja on vaaleaa
ja linkoomossa leijuu ihana valkoapilan tuoksu.
Horsmahunaja on puolestaan lähes väritöntä ja
lingottaessa hyvin juoksevaa sekä maultaan
mietoa, kun taas puolukkahunaja on kauniin
pronssiin vivahtavaa väriltään ja maultaan
kirpeähköä.
Metsätarhoilla villivadelma tuottaa pääsadon ja
hunaja on vaaleaa ja maistuu hyvin makealta.
Vuoden 2015 hunajasato toi Koskenkorvalle
yllätyksen.
- Pari kesää sitten saimme ensimmäisen ja tähän
asti ainoan kerran kanervahunajaa ja se olikin
erikoista. Väri oli hyvin tumma, lingottaessa
koostumus hyytelömäistä ja maku voimakas
”varpumaisen” aromikas, mutta asiakkaat
tykkäsivät! Parasta tässä työssä on kotipihalla
kesäpäivänä kuunnella surinaa, kun mehiläiset
ovat bonganneet jonkun hyvän mesilähteen ja
sankoin joukoin lentävät edestakaisin kuljettaen
mettä pesälle, päättää Koskenkorva.
–
Ei pelkästään se hunaja…
Suomalaiset käyttävät keskimäärin 700 g
hunajaa vuosittain. Kulutus on ollut viime
vuosina nousussa. Syitä kasvuun on löydetty
mm. lähiruoan hyvästä näkyvyydestä.
Hunajan tuottamiseen tarvitaan sekä
mehiläisiä että mehiläistarhaajia. Mehiläiset
keräävät meden, levittävät sen pesissään
hunajakennoihin ja prosessoivat sen
rauhasissaan tuottamien entsyymien avulla
hedelmä- ja rypälesokeriksi. Tämän jälkeen
mehiläiset haihduttavat vettä kennoista, ja
lopulta peittävät kennon vahalla.
Sadonkorjuun aikaan mehiläistarhaajat
keräävät hunajakennot pesistä ja poistavat
vahat kennojen päältä. Tämän jälkeen hunaja
poistetaan kennoista linkoamalla ja lingottu
hunaja siivilöidään. Jos hunajaa ei poisteta
kennoista, syntyy ns. kennohunajaa, jota voi
syödä sellaisenaan. Hunaja kiteytyy ennen
pitkää. Kiteytymisnopeus riippuu kasveista,
mistä mesi on kerätty. Esimerkiksi
maitohorsmasta kerätty hunaja säilyy
juoksevana pidempään. Kiteytyneen hunajan
saa juoksevammaksi esimerkiksi
lämmittämällä purkkia kädenlämpöisessä
vedessä.
Hunajia on kasvista riippuen erivärisiä ja -rakenteisia
(Kuva Hunaja.net).
Päätoimisia mehiläisten ammattitarhaajia
Suomessa on noin sata. Tuottavia
mehiläispesiä ammattitarhaajilla ja
pienemmillä tuottajilla maassamme on noin
50 000. Keskimäärin mehiläispesä tuottaa noin
39 kg hunajaa kesässä. Hunajantuotanto
vaihtelee kuitenkin vuosittain. Kesä 2016 oli
huono hunajakesä; kevät oli viileä, jolloin
mehiläispesät eivät vahvistuneet tarpeeksi
keräämään alkukesän satoa, kun kasvit
kukkivat liian nopealla rytmillä
samanaikaisesti. Onkin ennustettu, että
kotimainen hunaja loppuu nyt alkuvuodesta.
Hunaja on usein miten monikukkahunajaa,
mikä tarkoittaa sitä, että mehiläiset ovat
keränneet mettä monista eri kasvilajeista.
Lajihunajaa voidaan saada kerättyä alueilta,
joissa jotakin tiettyä kasvilajia kukkii runsaasti.
–
Kennohunajaa ei ole lingottu vahakennoista pois.
Hunajakennoja voi syödä sellaisenaan tai pureskella
kuin purukumia. Vahan voi pureskella purukumin lailla
tai nielaista (Kuva Hunaja.net).
… vaan myös pölytys
Lajihunaja vaatii mehiläistarhaajalta
suuremman työn, koska hunajasta tyhjät pesät
on kuljetettava kukkivalle alueelle ja
vastaavasti pois lingottavaksi, kun kukinta ohi.
Satakunnassakin on iso lajihunajantuottaja,
jonka tuotannosta merkittävä osa menee
vientiin. Hunaja onkin potentiaalinen
vientituote, mutta vientiä on muutamaa
toimijaa lukuun ottamatta rajoittanut
alituotanto.
Tarhamehiläiset luovat arvoa hunajan lisäksi
tuottamalla ekosysteemipalveluja
pölyttäessään kasveja. Pölytys on näistä
ylivoimaisesti tärkeämpi. Suomessa sen
vuosittaisen arvon arvioidaan olevan yli 60
miljoonaa euroa koskien viljely-, kotipuutarhaja luonnonkasveja. Tämä on yli 11-kertainen
hunajan arvoon verrattuna. Osa
ruoantuotannossa olevista kasveista ja
metsämarjoista tarvitsee pölytystä. Jos pölytys
ei onnistu, ei muodostu satoakaan. Muun
muassa pensasmustikka ja omena ovat lajeja,
jotka tarvitsevat pölytystä tuottaakseen satoa.
Tehokas pölytys lisää monen tärkeän
viljelykasvin satoa merkittävästi. Pölytyksellä
on merkitystä myös kasvien sadon laadulle.
Hunaja säilyy huoneenlämmössä ainakin
pari vuotta. Myös pakastaminen on
mahdollista. Hunajan terveelliset
ominaisuudet säilyvät parhaiten, kun sitä ei
lämmitä yli 40 asteiseksi. Tosin on osoitettu,
että lämpimään teehen sekoitettu hunaja ei
muutamassa minuutissa kadota kuin pienen
osan hyödyllisistä entsyymeistä.
Flunssaisena ja yskäisenä hunajaa
kannattaa kokeilla yskään. Hunajaa voi
käyttää sekä ruoanlaitossa että leivonnassa.
Leivonnassa 1 dl kidesokeria vastaa 3/4 dl
hunajaa.
–
Mehiläinen töissään (Kuva Polytys.fi).
Perustietoa hunajasta ja
mehiläistarhauksesta löytyy
oheisista linkeistä:
pölytys.fi
hunaja.net (sisältää myös reseptejä)
mehilaishoitajat.fi
KASVUHALUKKUUSKARTOITUS
Pyhäjärvi-instituutti toteuttaa osana Satakunnasta - Sikses parasta -hanketta
kasvuhalukkuuskyselyn Satakunnan ruokaketjulle. Hankkeessa ovat mukana Satakunnan
keskeiset elintarvikealan kehittäjäorganisaatiot Pyhäjärvi-instituutti, Satafood
Kehittämisyhdistys ry ja ProAgria Länsi-Suomi. Hankkeen rahoitus tulee Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan ELY-keskuksen kautta.
Kyselyn tavoitteena on kartoittaa alan tulevaisuuden näkymiä ja tarpeita. Kysely on
suunnattu pk-yrityksille ja toivomme vastauksia 10.3.2017 mennessä.
Kiitos!
Tästä vastaamaan.
–
–
–
Pyhäjärvi-instituutti
Eura
puh. (02) 838 0600
toimisto@pji.fi
www.pyhajarvi-instituutti.fi
Satafood Kehittämisyhdistys ry
Huittinen
puh. 040 183 9995
satafood@satafood.net
www.satafood.net
ProAgria Länsi-Suomi
Pori
puh. 020 747 2550
info.lansi@proagria.fi
www.proagria.fi/lansi