1. No category

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen osuus
ELY-keskusten yhteiseen
toimintakertomukseen vuodelta 2016
ELY-keskuksen neuvottelukunta
1.3.2017
Ritva Saarelainen ja Janne Kärkkäinen
Tuloksellisuus ja toiminnan vaikuttavuus



KEHA-keskus laatii tuloksellisuutta kuvaavat analyysit keskitetysti koko
Suomen osalta.
Tuloksellisuutta arvioidaan pitkälti samojen indikaattorien pohjalta kuin
toiminnan vaikuttavuuttakin.
ELY-keskusten yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavat
tulostavoitteet on luokiteltu seuraaviin painopisteisiin:
- Ihmiset ja yhteisöt
- Yritykset ja elinkeinot
- Ympäristö ja luonnonvarat
Ihmiset ja yhteisöt




Pohjois-Karjalan ELY-keskus on osallistunut maakuntaohjelmaan
kuuluvan ”Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta - Kulttuuri ja
luovien alojen toimenpidesuunnitelman” laadintaan ja toteuttanut siihen
sisältyviä kulttuurin saavutettavuuden edistämiseen liittyviä
toimenpiteitä.
Edistetty kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden työllistymistä ja
yrittäjyyttä sekä vahvistettu alueen kulttuurialan toimijoiden välistä
yhteistyötä.
Työelämä 2020 -ohjelman verkostotoiminta on ollut vilkasta,
tavoitteena alueen työorganisaatioiden uudistaminen.
Elintarvikeketjun turvallisuuden ja vastuullisuuden osuuden osalta
(96 %) jäätiin hieman tavoitteesta, puutteita oli lähinnä eläinten
merkinnöissä.
Ihmiset ja yhteisöt


Pohjois-Karjalassa pitkään jatkunut taantuma ja sitä seuraava avoimien
työpaikkojen väheneminen on aiheuttanut sen, että työllisyystilannetta
koskevat tavoitteet jäivät toteutumatta:
- rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%): 28,4 (tav. 23)
- virta yli 3 kk työttömyyteen (%): 41,6 (tav. 35)
- virta yli 3 kk työttömyyteen, alle 25-v. (%): 32,6 (tav. 24)
- vaikeasti työllistyvien määrä: 8018 (tav. 7100)
- 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus
(%): 43,4 (tav. 39)
- 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%): 53,2
(tav. 52).
Työllisyystilannetta koskevat tavoitteet jäivät toteutumatta yksittäisiä
tavoitteita lukuun ottamatta koko Suomessa.
Yritykset ja elinkeinot


Valtakunnallisten Työvoima- ja yrityspalvelujen (kasvupalvelut)
alueellisen kokeilun hakemus laadittu ja hyväksytty v. 2017-2018
– Tavoitteena 1000 uutta työpaikkaa (synnyttää 150-220 milj. euroa
aluetalouteen), vähentää työttömyyden hoidon kokonaismenoja
26 milj. euroa (10 % 260 milj. eurosta)
– Maakuntauudistuksen valmistelu (kasvupalvelut)
Eri toimenpiteiden kautta syntyneiden yritysten määrää koskevaa
tavoitetta (300) ei saavutettu. Starttirahakysyntä on vähentynyt jonkin
verran (toteuma 220 kpl).
Yritykset ja elinkeinot




Rahoitettu maaseutu- ja rakennerahaston varoin pk-yritysten
kilpailukykyä, kasvua ja vientiä 19,4 milj. eurolla, joista ennakoidaan
syntyvän yhteensä 104 milj. euron liikevaihtoa, josta viennin lisäystä 45
milj. euroa. Uusia työpaikkoja syntyy arviolta 643 kpl.
Maaseuturahaston uusi tuki, alkavien yritysten perustamistuki, on ollut
erityisen suosittu ja valtakunnallisestikin kärkitasoa.
ELY-keskus on ollut osaltaan toteuttamassa Joensuun
kaupunkiseudun kasvusopimusta rahoittamalla Green Park
yrityspuiston kehittämis- ja yrityshankkeita
Maaseuturahastosta on tehty myönteinen rahoituspäätös
itäsuomalaisesta kolmen maakunnan yhteisestä ympäristöhankkeesta.
Yritykset ja elinkeinot





Team Finland ja Yritys-Suomi -verkostojen toimintojen kehittäminen
etenivät suunnitelmien mukaisesti >> v. 2017 alkaen alueellisen ja
valtakunnallisen yhteistyön koordinaatio tehostuu (TF-koordinaattori).
Vuodelle 2016 asetettu tavoite Team Finland palveluehdotusten
määrälle saavutettiin. Team Finland alueellisena yhteistyönä
järjestettiin useita asiakastilaisuuksia kansainvälistymistä kehittäville
yrityksille.
Käynnistettiin "Viennin tuplaaminen" -hanke osana TF
-verkostoyhteistyötä, maakunnan yrityksiä hyvin mukana.
EIP-toimenpidettä (Euroopan innovaatioryhmät) on tuotu esille eri
toimenpitein. Valtakunnalliseen hakuun tuli useita hakemuksia PohjoisKarjalasta.
Innovaatioasiantuntijan työpanoksella on edistetty maaseuturahaston
käyttöä innovaatiotoiminnassa.
Yritykset ja elinkeinot





Elintarvikeala on pienessä kasvussa maakunnassa.
ELY-keskuksen osarahoittamana on käynnistynyt PIKESin hallinnoima
Tulevaisuuden elintarvikkeet -kehittämishanke.
Innovaatiotoimintaa on edistetty maaseuturahaston teknisellä tuella:
ma. aktivaattori tukemaan luonnonvara-alan innovaatiojärjestelmän
kehittymistä. Toiminnalla saavutettiin hyviä tuloksia.
Maatalouden kannattavuus on heikkoa, joten investoinnit maatiloilla
ovat vähäisiä, erityisesti maidontuotanto vähentynyt.
Maatalouden fosfori- (0.8 kg/ha) ja typpitase (31,7 kg/ha) kehittyivät
tavoitteiden mukaisesti.
Ympäristö ja luonnonvarat


Joensuun seudun alueellinen vesihuollon yleissuunnitelma valmistui ja
vastaava suunnittelu Pielisen-Karjalassa eteni hyvin. Jänisjoen
säännöstelysuositusten arviointi ja seurantaraportti valmistuivat, ja
muut vesivarojen kestävän käytön edistämiseksi suunnitellut toimet
rakennetuissa vesistöissä etenivät. Hydrologisen tiedon keskitettyyn
hankintaan valmistauduttiin arvioimalla seurantaverkosto ja
kunnostamalla rakenteita.
Osallistuttiin valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita toteuttavan
Circwaste-kiertotaloushankkeen käynnistämiseen alueella.
Ympäristö ja luonnonvarat



Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat
-vastuualueen vuoden 2016 tulostavoitteet toteutuivat pääpiirteissään
suunnitellusti.
Alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksen tehtävissä tavoitteet
saavutettiin varsin hyvin. Osallistuttiin strategisen maakuntakaavan
laadintaan ja tehtiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton
kanssa Pohjois-Karjalan rantarakentamista koskeva selvitys.
Yhteistyössä liiton ja kuntien kanssa on laadittu alueidenkäytön
tehtäviä koskeva toimintamalli.
Kulttuuriympäristön hoitoon ja rakentamisen ohjaukseen liittyviä kaikkia
tehtäviä ei voitu hoitaa asiantuntijaresurssin puuttumisen takia.
Ympäristö ja luonnonvarat


Luonnonsuojelun tavoitteet saavutettiin hyvin. METSO-ohjelmaan
tarjottuja kohteita on määrärahojen vähetessä seulottu entistä
tiukemmin. Lajisuojelussa painopiste oli erityisesti suojeltavien
perhosesiintymien suojelusuunnittelussa; kaavoituksen ohjauksessa
korostuivat Natura-alueen norppakysymykset.
Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja käytettävyyden parantamiseksi
esitetyt tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti. Vesienhoidon
toimenpiteet, kuten Freshabit LIFE IP- hanke Koitajoen ja Puruveden
alueilla sekä muut kunnostushankkeet ja toimet vaelluskalakantojen
elinolojen parantamiseksi etenivät. Jätevesineuvontatyötä hajaasutusalueilla jatkettiin ELY-keskuksen tukemana.
Ympäristö ja luonnonvarat


Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta toteutettiin ostopalveluna,
huolehtien valtakunnallisista ja alueellisista tarpeista. Vuoden 2016
seurantaohjelma toteutui 99 prosenttisesti.
Ympäristöluvanvaraisten toimintojen valvontaohjelma toteutui
suunnitellusti. Määräaikaistarkastuksia tehtiin 53 kpl. Merkittäviä
ympäristövahinkoja ei tapahtunut. Poikkeuksellinen päästötilanne
aiheutui talkkirikastamon nikkelintalteenottolaitoksella, jossa
muodostuvasta sakasta havaittiin liukenevan ennalta arvioitua
enemmän sulfaattia allas- ja purkuvesiin.
ELY-keskuksen henkilöstön ja henkilötyövuosien määrä
Henkilöstön ja henkilötyövuosien määrä
(ELY-keskus)
Henkilöstön lukumäärä
TOT
2014
TOT
2015
TOT
2016
Tulostavoite 2016
134
88
86
Henkilötyövuosien määrä
148,74
91,89
89,10
Henkilötyövuosien määrä toimintamenoilta ao.
vuonna (TA)
123,86
74,85
68,72
Henkilöstön lukumäärän %-muutos vuoden alusta
-18,8 %
-34,3 %
-2,27 %
Henkilötyövuosimäärän %-muutos vuoden alusta
-9,6 %
-38,2 %
-3,4 %
TA = tavoite sisältyy valtion talousarvioon
Henkilötyövuodella tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylityötä eikä muuta normaalin työajan ylittävää työaikaa.
Yhden henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi.
68,40
ELY-keskuksen henkilöstön rakenne
Henkilöstön rakenne (ELY-keskus)
TOT
2014
TOT
2015
TOT
2016
Henkilöstön lukumäärä (hlöä)
134
88
86
Vakinaisten lukumäärä (hlöä)
115
76
74
Naisten lukumäärä (hlöä)
77
47
47
Miesten lukumäärä (hlöä)
57
41
39
Kokoaikaisten lukumäärä (hlöä)
127
83
80
Osa-aikaisten lukumäärä (hlöä)
7
5
6
Määräaikaisten lukumäärä (hlöä)
19
12
12
Palkkatuella työllistettyjen lukumäärä (hlöä)
1
0
0
Määräaikaisten lukumäärä (ilman palkkatuella
18
12
12
työllistettyjä) (hlöä)
Vakinaisten %-osuus henkilöstöstä
85,8
86,4
86,05
Määräaikaisten %-osuus henkilöstöstä
14,2
13,6
13,95
Palkkatuella työllistettyjen %-osuus
0,7
0,0
0,0
henkilöstöstä
Naisten %-osuus henkilöstöstä
57,5
53,4
54,65
Miesten %-osuus henkilöstöstä
42,5
46,6
45,35
Kokoaikaisten %-osuus henkilöstöstä
94,8
94,3
93,02
Osa-aikaisten
henkilöstöstä
5,7 tilannetta.
6,98
Henkilöstön
lukumäärä-%-osuus
ja rakennetiedot
koskevat kunkin vuoden lopun eli joulukuun 5,2
viimeisen päivän
ELY-keskuksen henkilöstön VMBaron indeksit
VMBaron tulostavoitteet (ELY-keskus)
TOT
2014
TOT
2015
TOT
2016
Tulostavoite
2016
Kokonaistyytyväisyysindeksi (TA)
3,38
3,37
3,50
3,5
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan
näyttäjänä (1-5)
3,44
3,5
Kehittymisen tuki:
työpaikkakoulutusmahdollisuudet ja muut
osaamisen kehittämistoimenpiteet (1-5) / 2016:
Osaamisen ylläpidon ja parantamisen tuki
3,46
3,5
TA=tavoite sisältyy valtion talousarvioon