SAKARI LEHMUSKALLIO - Suomen Laivanpäällystöliitto
SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 1 15 SAKARI LEHMUSKALLIO: Merimiespappi ojentaa käden merellä s. 14 – 17 SAKARI LEHMUSKALLIO: Sjömansprästen sträcker ut handen till havet s. 18 – 21 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart ILMESTYNYT VUODESTA 1917 UTKOMMIT SEDAN 1917 Tässä numerossa – I detta nummer J Merenkulkijat kuuluvat nyt JYTK:n työttömyyskassaan J Sjöfararna hör nyförtiden till JYTK:s arbetslöshetskassa Pääkirjoitus 3 Ledare 4 Merenkulkijatkin JYTK:n kassaan 5 Sjömännen med i JYTK 7 Arvoisensa juhla 140-vuotiaalle / En värdig fest för 140 åringen 28 Merenkulkijat poikkeustilanteiden mittarissa 10 Sjömän i mätning av undantagssituationer 12 Sakari Lehmuskallio: Merikapteenin poika – lähes sankari itsekin 14 Merimieskirkko ojentaa käden ahdistuneelle 16 Sakari Lehmuskallio: Son till en sjökapten – i det närmaste en hjälte själv 18 Sjömanskyrkan sträcker ut en hand till behövande 20 Stalin himoitsi suomalaisia laivoja 22 Stalin ville ha finska fartyg 24 Nollakorotus halvaannuttaisi ostovoiman / En nollhöjning skulle lamslå köpkraften 26 J Sotakorvaukset nostivat Suomen laivateollisuutta J Krigsersättningarna höjde Finlands varvsindustri Sven-Erik Nylund: Muistakaamme holokaustin merenkulkijoita 27 Pala kurkussa Auschwitzissa 28 Eläkesopimus vaikuttaa MEL-uudistukseen 30 Pensionsavtalets effekter på SjPL-reformen 31 Lukuvinkki 32 Hallituksen kokous / Toimeenpaneva valiokunta 34 Styrelsemötet / Verkställande utskottet 35 Merkkipäivät / Bemärkelsedagar 40 Suomen Merenkulku on myös netissä www.seacommand.fi Seuraava numero ilmestyy Nästa nummer kommer ut J Suursaaren historia on surullinen tarina J Hoglands historik är en ledsam historia Aineisto viimeistään Materialet senast 16.4. 18.3. PÄ ÄKIRJOITUS Uudet tuulet puhaltavat liitossa V uosi on jälleen vaihtunut, ja elämme myös liitossa uusien tuulien aikoja, toivottavas ti myötäisiä, vaikka vastamertakin on hiukan ennusteissa näkyvissä. Henkilö kuntaa on vaihtunut, Marjo Peurala aloitti syksyllä uutena toimistosihteerinä, kun Harriet Björkqvist jäi ansaitulle eläkkeelle. Vielä kerran todella suuri kiitos Haijelle omasta ja liiton puolesta. Johan Ramsland aloitti uutena varatoiminnan johtajana vuodenvaihteessa. Itse sain kunnian ja luottamuksen jatkaa liiton 110 vuotta jatkunutta toimintaa toiminnanjohtajana Risto Blomqvistin jäädessä eläkkeelle. Toivon ja yritän parhaani mukaan olla tämän luottamuksen arvoinen ja kehittää liittoa avoimuuden sekä yhdessä tekemisen suuntaan. Vastameri tuli syksyn aikana hyvin tutuksi, kun taloudellisiin seikkoihin ja rikkidirektiiviin vedoten laivanvarustajat yksi toisensa jälkeen halusivat sekamiehityksen kaikkiin ulkomaan liikenteen laivoihin. Varustajien esittämässä mallissa ns. juniori päällystö eli kakkos- ja kolmosperämiehet olisivat hävinneet laivoilta täysin. Tämä malli johtaa siihen, että 15–20 vuoden aikajanalla Suomesta loppuvat myös senioripäällystön jäsenet, päälliköt ja yliperämiehet. Erikoisosaajiakaan meriklusteria lalle ei löydy, esimerkiksi luotseiksi ja merenkulun tarkastajiksi. Tämän asian on täytynyt tulla selväksi myös laivanvarustajille. Kysymys siis kuuluu, halutaanko myös tulevaisuudessa, että Suomessa on luotettavaa ja osaavaa kansipäällys töä tarjolla. Syksyn aikana on tätä meidän yhteistä murhetta yritetty ratkoa eduskuntaa myöten. Joidenkin varustamoiden kanssa on löydetty malli, jossa tietty prosenttimäärä junioripäällystöstä säilyy, vaikka osa näistä työpaikoista olisi tulevai suudessa muilla kuin EU-kansalaisilla. Toki tämäkin malli vähentää suomalaisen kansipäällys tön työpaikkoja, joka ei tietenkään ole jäsentem me osalta hyvä asia. Toivon ja uskon kuiten kin, että suomalainen varustamoelinkeino uskoo tulevaisuudessa kin kotimaiseen osaa vaan ja vastuuntuntoi seen ja hyvin koulutettuun kansipääl lystöön. Tulevaisuudessa myös koulutusmäärät tulee sopeuttaa tarpeen mukaan, koska fiksuja nuoria ei kannata kouluttaa alalle, jos tulevaisuutta ei ole. Toivottavasti on! Koulutuksessakin meidän on oltava avoimia, uudistuttava sekä oltava mukana muuttuvassa koulutusmaailmassa. Uusia haasteita on tulossa ympäristö- ja sääntömuutosten myötä, mutta ainakin väli aikaisesti polttoaineen laskusuuntainen hinta on ollut asia, jonka ansiosta selviämme toivottavasti pahimman yli ja varustamot pystyvät uusimaan tonnistoa vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita ja vaatimuksia. Myös AY-maailmassa tarvitaan muutosta. O n ajatuksia uuden isomman keskusjärjestön luomi sesta, ja varmasti meidän kannattaa olla mukana kuulemassa, mitä rintamalla tapahtuu. Päätökset sitten mukaan menosta tehdään myöhemmin. Toivon kaikille jäsenille hyvää alkanutta vuotta ja hartaana toiveena on, että liiton toimintaan osallistuttaisiin mahdollisimman aktiivisesti käymällä piirikokouksissa, olemalla yhteydessä liittoon sekä kirjoittamaan liiton lehteen. Terve tulleita ovat mielipiteet ja artikkelit merenkulun asioista. Yhdessä me kehitämme paremman liiton, joka palvelee kaikkia jäseniä tasapuolisesti.• Petri Suominen Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, petri.suominen@seacommand.fi, 0400 596071 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, hilkka.kotkamaa@seacommand.fi, (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET –ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, office@seacommand.fi, 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) 6122 440 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND –FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3 LEDARE Det blåser nya vindar i förbundet Ä nnu ett nytt år har börjat och inom förbundet lever vi också i en tid där det blåser nya vindar – förhoppnings vis positiva sådana, även om det även finns en del motvind i sikte. Vi har ny personal; Marjo Peurala började som ny kanslisekreterare i höstas när Harriet Björkqvist gick i välförtjä nad pension. Än en gång vill jag rikta ett stort tack till Haije för min egen och förbundets del. Johan Ramsland började som ny vice verk samhetsledare vid årsskiftet. Själv fick jag äran och förtroendet att fortsätta förbundets 110 år långa verksamhet som verksamhetsledare nu när Risto Blomquist går i pension. Jag hoppas och gör mitt bästa för att förtjäna detta förtroende och utveckla förbundet i en riktning som präglas av öppenhet och samarbete. Under hösten fick vi känna på rejäla motvindar när den ena efter den andra fartygsredaren åbe ropade ekonomiska omständigheter och svavel direktivet för att vilja skaffa blandbesättning till alla fartyg i utrikesfart. I modellen som redarna presenterade skulle de s.k. juniorbefälen, alltså andra och tredje styrmännen, försvinna helt från fartygen. Denna modell skulle även leda till att seniorbefälen, alltså befälhavarna och överstyrmännen, tar slut i Finland inom 15–20 år. Det skulle inte heller gå att hitta personer med specialkunskaper till sjöklustret, som till exempel lotsar och sjöfarts inspektörer. Fartygsredarna måste också ha förstått detta, och frågan är alltså om man även i framtiden vill att Finland ska ha ett pålitligt och kunnigt däckbefäl att erbjuda. Under hösten har man försökt lösa detta gemensamma problem i riksdagen. Man har tillsammans med en del rederier kommit fram till en modell där en viss procentandel av juniorbefälen blir kvar, trots att en del av dessa arbetsplatser skulle tillfalla andra än EU-medborgare i framtiden. Denna modell reducerar också antalet arbetsplatser för finska däckbefäl, vilket naturligtvis inte är bra för våra medlemmar. Jag hoppas och tror dock att den finska rederinäringen även i framti den tror på det inhemska kunniga, ansvarskännande och välutbildade däckbefälet. I framtiden måste antalet utbildningar också anpassas efter behovet eftersom det inte lönar sig att utbilda smarta ungdomar till branschen om det inte finns någon framtid. Förhoppningsvis finns det det! Vi måste vara öppna och innovativa även när det gäller utbildning och följa med i den föränderliga utbildningsvärlden. Miljö- och bestämmelseförändringar med för nya utmaningar, men det fallande priset på bränsle har åtminstone tillfälligt gjort att vi förhoppningsvis tar oss igenom det värsta och att rederierna klarar av att förnya sitt tonnage så att det bättre uppfyller dagens behov och krav. Det krävs förändringar även inom fackfören ingsvärlden. Det finns tankar på att skapa en ny, större centralorganisation, och vi bör vara med och se vad som händer på den fronten. Beslutet om huruvida vi ska gå med fattas senare. Jag önskar alla medlemmar en god fortsätt ning på det nya året och hoppas innerligt att ni deltar så aktivt som möjligt i förbundets verksam het genom att delta på distriktsmöten, kontakta förbundet och skriva i förbundets tidning. Åsikter och artiklar om sjöfartsrelaterade frågor är väl komna. Tillsammans skapar vi ett bättre förbund som betjänar alla medlemmar rättvist. • Petri Suominen Snabbaste vägen till oss på internet www.seacommand.fi JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, petri.suominen@seacommand.fi, 0400 596071 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, hilkka.kotkamaa@seacommand.fi, (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET –ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, office@seacommand.fi, 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) 6122 440 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND –FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 4 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART – Työt ovat pysyneet suurin piirtein samoina, vaikka yhdistyneessä työttömyyskassassa on vain paljon lisää jäseniä, kertoo uuden 60 000-jäsenisen työttömyys kassan JYTK:n johtaja Anja Tikka. Suuri on kaunista työttömyyskassoissakin Merenkulkijatkin JYTK:n kassaan Pasilan korkeassa linnakkeessa, Asemamiehenkatu 4:ssa, tehdään töitä myös merenkulki joiden työttömyysturvan eteen. Työttömyyskassan uusi nimi on Julkis- ja yksityisalojen työt tömyyskassa – JYTK. Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa (MMTK), sulautui Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassaan vuodenvaihteessa. S iinä ”timanttisten” pikkuliittojemme työttömyys kassat menivät yhteen Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn työttömyyskassan kanssa. Kaupanpäälliseksi kassa sai johtajak seen oman MMTK:n johtajamme Anja Tikan. Hän seuraa työssään eläkkeelle jäävää kassanjohtajaa Pertti Kopua. Edut ennallaan – Sulautumiseen oli moniakin syitä. Kassoja valvova viranomainen Finanssivalvonta on koko ajan kiristänyt otettaan työttömyyskassoista. Suuntana on, että mitä isompi työttömyyskassa sitä paremmat edellytykset vastata viranomaistahon haasteisiin, Anja Tikka sanoo. – Toinen syy kassojen liittoon on se, että maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassojen jäsenmäärä on pienenty nyt vähän kerrassaan. Yksinkertaisesti isommalla työttömyyskassalla on paremmat toimintaedellytykset kuin pienillä. – Fuusio ei vaikuta kassan maksamiin etuuksiin mitenkään. Ne säilyvät ennallaan. Ainoastaan kassan nimi ja yhteystiedot muuttuvat. – Jokainen työttömyyskassan jäsen saa edelleen työttömyysetuutta, jos hän joutuu työttömäksi tai lomau tetuksi. Silloin kassa maksaa ansiopäivärahaa ja vuorotte luvapaalle jäävät saavat vuorottelukorvausta. Talous, hallinto, palvelut Isolla työttömyyskassalla on monia etuja. Nämä koskevat taloutta, hallintoa ja palvelujen tuottamista. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5 A JYTK: n uudet yhteystiedot Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassan päivärahan hakeminen tapahtuu seuraavasti: päivärahaa haetaan entiseen tapaan kalenterikuukausittain tai neljän kalenteriviikon jaksoissa. Sähköiset hakemukset, sekä ansiopäivärahan ensihakemukset että jatkohakemukset, tehdään kassan uusien kotisivujen www.jytk.fi kautta. Postin kautta lähetettävät hakemukset toimitetaan osoitteeseen: Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa – JYTK Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Uuden työttömyyskassan yhteystiedot: Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa - JYTK Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Neuvonta: 020 690 871 Puhelinpalvelu: 020 690 069 (arkisin klo 9.00 - 15.00) Fax: 020 789 3872 Sähköposti: kassa@jytk.fi Sulautuminen on yleinen kehitys myös siksi, että aikaisempi 8000 kassajäsenen vähimmäisvaatimus on mahdollisesti nousussa. – Työttömyyskassoilla on sama trendi kuin ammattilii toillakin. Suuri on kaunista ja tehokasta ja siksi isommat yksiköt ovat suunta työttömyyskassojenkin osalta . – On selvää että iso yksikkö on järkevä taloudellisesti kin. Pienissä yksiköissä toimiminen on kuitenkin joskus hankalaa käytännön syistä, jos esimerkiksi kolmesta käsittelijästä on yksikin poissa, kassan toiminta hankaloi tuu. 60 000 jäsentä Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa – JYTK on 16 työntekijän yksikkö. Siinä joukossa on 11 käsittelijää, kassanhoitaja, etuuspäällikkö, toimistosihteerit sekä heidän johdossaan Anja Tikka. Uudessa yhdistyneessä työttömyyskassa on jäseniä noin 60 000. – Kassojen yhdistyminen ei tuottanut suurempia ongelmia. Etuuksien maksaminen ei ole viivästynyt kohtuuttomasti, vaikka eräät hakemukset on jouduttu tekemään käsityönä ylimenokauden aikana, Tikka toteaa. Kassojen sulautuma Jytyn jäsenten lisäksi työttömyyskassaan kuuluvat automaattisesti kaikki jäsenet seuraavista liitoista: Suomen Laivanpäällystöliitto – SLPL, Suomen Konepääl lystöliitto – SKL, METO - Metsäalan Asiantuntijat ry, Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto – MTJL sekä Meijerialan Ammattilaiset – MVL. Myös osa Agrologien Liitto ry. :n jäsenistä on vakuuttanut itsensä tässä työttö myyskassassa. • Finanssivalvonta Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat mm. pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahasto yhtiöt ja pörssi. • 6 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Stort är vackert även hos arbetslöshetskassorna Sjömännen med i JYTK I det höga fortet på Stationskarlsgatan 4 i Böle arbetar man även för sjömännens arbetslöshetsskydd. Arbetslöshetskassans nya namn är Offentliga och privata sektorns arbetslöshetskassa, eller förkortat JYTK (Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa). Land- sjö- och skogssektorernas arbetslös hetskassa (MMTK) fusionerades med Offent liga och privata sektorns funktionärsför bunds arbetslöshetskassa vid årsskiftet. A rbetslöshetskassorna i våra små ”diamantlik nande” småförbund gick ihop med arbetslöshets kassan i Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty. På köpet fick kassan MMTK:s egen direktör Anja Tikka till chef. Hon efterträ der kassadirektör Pertti Kopua, som går i pension. Samma förmåner som tidigare – Det fanns många orsaker till fusioneringen. Finansin spektionen, den myndighet som övervakar kassorna, har hela tiden skärpt greppet om arbetslöshetskassorna. Tendensen är ju större arbetslöshetskassa, desto bättre förutsättningar att svara på myndigheternas utmaningar, säger Anja Tikka. – En annan orsak till alliansen mellan kassorna var att antalet medlemmar i Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa hade minskat kraftigt. En större arbets löshetskassa har helt enkelt bättre verksamhetsförutsätt ningar än en liten. – Fusionen påverkar inte kassans förmåner alls. De är desamma som innan. Det är bara kassans namn och kon taktuppgifter som ändras. – Varje medlem i arbetslöshetskassan får fortfarande sin arbetslöshetsförmån om han eller hon blir arbetslös eller permitteras. Då betalar kassan ut inkomstrelaterade dagpenning, och personer som går på alterneringsledighet får alterneringsersättning. Ekonomi, förvaltning, tjänster Det finns många fördelar med en stor arbetslöshetskassa. E – Arbetet har varit i stort sett detsamma, även om den förenade arbetslöshetskassan har många fler medlemmar, berättar Anja Tikka, direktör för den nya arbetslöshetskassan JYTK med 60 000 medlemmar. De rör ekonomin, förvaltningen och produktionen av tjänster. Fusionen är en allmän utveckling även för att det ti digare kravet på minst 8000 kassamedlemmar eventuellt kommer att höjas. – Det råder samma trend inom arbetslöshetskassorna som inom fackförbunden. Stort är vackert och effektivt, och därför är större enheter riktningen även för arbets löshetskassorna. – Det är klart att en stor enhet också är ett smart val även ekonomiskt sett. Ibland är det svårt att ha små enheter även av praktiska skäl: om till exempel en av tre handläggare är borta blir kassan svårare att driva. 60 000 medlemmar Offentliga och privata sektorns arbetslöshetskassa JYTK är en enhet med 16 anställda. De består av elva handläggare, en kassör, en förmånschef, kanslisekrete rare och i ledningen Anja Tikka. Den nya fusionerade arbetslöshetskassan har om kring 60 000 medlemmar. – Fusioneringen av kassorna innebar inga större problem. Utbetalningen av förmåner har inte försenats orimligt mycket, även om en del ansökningar har fått behandlas manuellt under övergångsperioden, konstate rar Tikka. Sammanslagning av kassorna Förutom medlemmarna i Jyty tillhör alla medlemmar från följande förbund automatiskt arbetslöshetskassan: Finlands Skeppsbefälsförbund FSBF, Finlands Maskin befälsförbund FMF, METO – Skogsbranschens experter rf, Förbundet för lantbrukstjänstemannaorganisatio nerna MTJL samt Meijerialan Ammattilaiset MVL. En del av medlemmarna i Agrologernas förbund rf har också försäkrat sig i denna arbetslöshetskassa. • Finansinspektionen Finansinspektionen är en finansierings- och försäkringsövervakningsmyndighet som övervakar bl.a. banker, försäkrings- och pensionsbolag samt andra inom försäkringsbranschen, värdepappersföretag, fondbolag och börsen. • JYTK: s nya kontaktuppgifter För att ansöka om dagpenning hos Offentliga och privata sektorns arbetslöshetskassa ska man göra följande: dagpenning ansöks precis som tidigare per kalendermånad eller i perioder om fyra kalenderveckor. Elektroniska ansökningar, såväl den första ansökan om dagpenning som fortsatta ansökningar, sker via kassans nya hemsida www.jytk.fi. Ansökningar som skickas per post skickas till följande adress: Offentliga och privata sektorns arbetslöshetskassa JYTK Stationskarlsgatan 4, 00520 Helsingfors Kontaktuppgifter till den nya kassan: Offentliga och privata sektorns arbetslöshetskassa JYTK Stationskarlsgatan 4, 00520 Helsingfors Rådgivning: 020 690 871 Telefonservice: 020 690 069 (vardagar kl. 9.00–15.00) Fax: 020 789 3872 E-post: kassa@jytk.fi FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7 Arvoisensa juhla 140-vuotiaalle Lauantaina 24. tammikuuta kokoontui Helsingin Laivanpäällikköyhdistyksen jäsenet vaimoineen yhdistyksen 140-vuotisjuhliin Haldelsgilletin Donatorsaliin. Yhdistys perustettiin Keisarin käskyn mukaisesti vuonna 1875. T G Juhlaväkeä oli paikalla runsaasti. Petri Suominen ojentaa yhdistykselle Laivanpäällystöliiton tervehdyksen yhdessä puheenjohtaja Kari Wallinin kanssa. urussa ja Porissa oli jo perustettu vastaavat yhdistykset, joiden tehtävä oli antaa lausuntoja ja tukea valtioval taa merenkulun kehittämisessä. Myös muissa ammattikunnissa perustettiin vastaa via yhdistyksiä. Ne eivät olleet nykykäsityksen mukaisia ammattiyhdistyksiä, vaan ne pyrkivät myös parantamaan oman alansa sosiaalisia oloja. Helsingin yhdistys keskittyi aluksi majakoiden rakentamiseen rannikolle ja talvimerenkulun väylille. Yksi FÅA:n perusta jista merikapteeni Lars Krogius toimi ensimmäisenä puheenjohtajana kuolemaansa asti vuoteen 1890. Nykyään yhdistyksessä on kuutisenkym mentä jäsentä ja puheenjohtajana toimii eläkkeellä oleva merikapteeni Kari Vallin, Timo Nenosen jäätyä pois tehtävästä sairau den vuoksi. Juhlassa oli monia kunniavieraita veljesjär jestöistä Maarianhaminasta, Turusta ja vastaperustetusta Tampereen yhdistyksestä. Myös Eesti Kapteeniklubista oli läsnä kuusi vierasta. Timo Nenosen puheenjohtajakaudella kehitettiin yhteistyötä Helsingin ja Tallinnan välillä, jonka puitteissa jäsenet matkustivat tapaamaan naapuria Suomenlahden yli joka toinen vuosi. Juhlassa esiintyi kvartetti ja historiaa käsittelevän juhlapuheen piti Sven-Erik Nylund. Moni jäsen sai yhdistyksen pöytäviirin aktiivisesta osallistumisesta yhdistyksen toimintaan. Usea vanha kollega tapasi juhlassa toisensa ja tunnelma oli korkealla iltamyöhään asti. Jokainen merikapteeni voi olla yhdistyksen jäsen ja osallistua toimintaan, jossa pidetään viisi kokoontumista vuodessa. Niissä on mukana hyviä luennoitsijoita ajankohtaisista merenkulkuasioista sekä matkoja Viroon. Matkoja tehdään usein yhteistyössä Suomen merihistoriallisen seuran kanssa kiinnostaviin merihistoriallisiin kohteisiin kotimaassa ja ulkomailla. • Sven-Erik Nylund 8 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART En värdig fest för 140 åringen Lördagen den 24 januari samlades Helsingfors Skeppsbefälhavareföreningens medlemmar med damer till föreningens 140 års fest i Handelsgillets Donatorsal. F öreningen grundades 1875 i enlighet med Kejsarens förordning av år 1868. Åbo och Björneborg hade redan grundat motsvarande föreningar, som skulle ge utlåtanden och stöda statsmakten att utveckla sjöfarten. Inom andra yrkesområ den grundades likaså liknande föreningar. De var inte egentliga fackföreningar, men de försökte även förbättra sociala förhållanden inom eget fack. Helsingforsföreningen koncentrerades sig i början på utbyggandet av fyrar vid våra kuster och inledande av vintersjöfarten. En av FÅA:s grundare sjökapten Lars Krogius var ordförande intill sin död 1890. Idag har föreningen drygt 60 medlemmar och Kari Wallin, pensionerad hamnkapten, är ordförande efter att Timo Nenonen insjuknat och var tvungen att lämna sysslan. Hedersgästerna var många, brodersfören ingarnas representanter från Mariehamn, Åbo och den nybildade föeningen i Tammerfors. Sex gäster från Eesti Kapteeniklubi var likaså närvarande. Under Timo Nenonens ordförandeskap har ett samarbete mellan Helsingfors och Tallinn utvecklats med resor varannat år till grannlän derna vid Finska viken. Det blev sång av en kvartett och festtal av Sven-Erik Nylund om historiken. Flere personer erhöll föreningens bordstandard för aktivt deltagande i föreningens verksamhet. Många gamla kollegor träffades vid denna fest och stämningen var hög till sent på kvällen. Föreningsmedlem kan varje sjökapten bli och delta i verksamheten med fem möten i året, goda föreläsare om dagens sjöfart och resor till Estland men även i samarbete med Finlands sjöhistoriska förening till intressanta sjöhisto riska platser både inom- och utomlands. • G En allmän bild från festen. Sven-Erik Nylund E Två ordföranden. Timo Nenonen med hustrun Lulu och Kari Wallin. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9 Seafit-tutkija Päivi Miilunpalo: Merenkulkijat poikkeustilan Mitä merenkul kijalta voi vaatia äärioloissa? Millaisessa kunnossa olet järeämpien otteiden varal ta? Kuinka paljon voi valmentautua tuleviin koitok siin evakuointi tilanteessa? Miten fyysisellä valmennuksella saadaan henki löön tarpeen vaatiessa myös psyykkistä lujuutta? Tätä tutkitaan merenkulun turvallisuuden tutkimus- ja kehittämis hankkeessa nimeltään Seafit. Hilkka Kotkamaa H anke on Työterveyslaitoksen toteutta ma ja Työsuojelurahaston rahoittama. Tukijana hankkeessa on myös Trafi ja Merimieseläkekassa eräiden muiden mukana. Hankeen projektipäällikkö on Päivi Miilunpalo ja hänellä on työryhmässään tutkijoina Harri Lindholm, Sirpa Lusa, Ari-Pekka Rauttola ja Susanna Visuri. Tutkimusraportti valmistuu piakkoin, jolloin aiheesta pidetään loppuseminaari 18.3. Hakanie misalissa Merimies-Unioinin tiloissa. Evakuoinnin koettelemus Seafit selvittää miten merenkulkijat kuormittu vat poikkeustilannetehtävissään. Mittauksia tehtiin työn kuormittavuudesta esimerkiksi evakuointitilanteissa ja pyrittiin selvittämään, miten niiden vaatimaa suorituskykyä voidaan arvioida. – Aloitimme työmme kouluttamalla merimies lääkäreitä, että mitä ne merenkulun poikkeusti lanne tehtävät oikein ovat. Tätä olemme tutki neet Lohjan Meriturvakeskuksessa, jossa mitattiin kaikilta merenkulkijoilta vaadittavaan Basic Safety-koulutukseen liittyviä pelastautu mistehtäviä. Mittasimme aallokossa uinnin, pelastuslauttaan kiipeämisen, nurinkääntyneen pelastuslautan kääntämisen sekä tikkaille kiipeämisen kuormittavuutta. Lohjan osuudessa koemittauksissa oli koehen kilöinä kahden varustamon merenkulkijoita sekä matkustaja-aluksista että säiliöaluksilta. Kun on tosi kysymyksessä Toisessa tutkimusosiossa oli jo enemmän tosi kyseessä. Silloin harjoiteltiin meripelastusonnet tomuutta, mahdollisimman autenttisessa onnettomuustilanteessa Turun saaristossa. – Onnettomuusharjoituksessa pääsimme koehenkilöiden kautta mittaamaan miten kuormittavaa olisi todellinen onnettomuus. Onnettomuustilanteena harjoituksessa oli matkustaja-aluksen konehuoneessa tapahtunut räjähdys ja siitä seurannut karilleajo. Loukkaan tuneita ja evakuoitavia oli noin 80 henkilöä. Mukana oli meripelastusonnettomuuksiin perehtynyt palopelastusryhmä, MIRG-ryhmä, joka suoritti savusukellusosuuden. Konehuoneen palon sammutuksen lisäksi ryhmän tehtäviin kuului myös konehuoneessa loukkaantuneen miehistön jäsenen kuljetus paareilla ulos evakuointikannelle, Miilunpalo selvittää. – Turun saaristossa pidettyyn pelastusharjoi tukseen osallistui lähes 400 henkeä. Siellä oli 10 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART G – Onnettomuustilanteessa psyykkistä toimintakykyä ja luottamusta tukee, jos selviytymistä on jo harjoitellut ja havainnut että siitä selviää, sanoo projektipäällikkö Päivi Miilunpalo. teiden mittarissa mukana pääaluksena Merivoimien alus, joka oli ”onnettomuusaluksena”. Sen lisäksi harjoituksessa käytettiin muita aluksia, helikoptereita ja erilaisia pelastuslauttoja. Onnettomuusharjoituk sen koehenkilöt olivat merikapteenilin jan opiskelijoita ammattikorkeakoulu Noviasta. He toimivat aluksella miehis tön eri rooleissa. Savua ja tulta – Mittauksen kolmas osio tehtiin Upinniemen palokoulutuskeskuksessa, jossa tehtiin kuormittavuusmittauksia Basic Safety kurssin palokoulutusosioon sisältyvissä savusukellusharjoituksissa. Mittausmenetelmänä käytettiin ns. sykevälivaihtelun mittausta, jossa rintakehälle kiinnitetään kaksi elektro dia ja väliin pieni syketallennin. Menetel mällä pysytään mittaamaan kuormitta vuutta sekä palautumista ponnistelun jälkeen. Koehenkilöt pitivät mittareita vuorokauden ajan, joten saimme myös tietoa henkilöiden harjoituksen jälkeisestä palautumisesta. Fyysinen kantaa psyykkistä Koehenkilöt mitattiin fyysisestä rasituksesta, mutta Miilunpalo uskoo, että kun on varmat ja harjoitellut taidot selvitä fyysisesti onnettomuudesta, se parantaa myös psyykkistä selviytymistä. – Omaa psyykkistä toimintakykyä tukee, jos oikeita toimintatapoja on harjoitellut ja havainnut että kunto kestää ja siitä selviää. Harjoittelun yksi tarkoitus on antaa tuntumaa ja psyykkistä luottamusta, että osaa toimia rahallisesti tositilanteessa. Tutkimus kattaa näin fyysisen rasituksen lisäksi myös henkisen jaksamisen, jos poikke ustilanne painaa päälle. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11 Seafit-forskaren Päivi Miilunpalo: Sjömän i mätning av Vad kan man kräva av en sjöman i extrema förhållanden? Hur står du dig när det verkligen gäller? Hur mycket kan man förbereda sig inför prövningarna vid en evakuering? Hur kan man vid behov ge en person psykisk styrka genom fysisk träning? Det undersöker man i ett forsknings- och utvecklingsprojekt för sjöfartssäkerhet vid namn Seafit. P G – I en olyckssituation stärks den psykiska funktionsförmågan och förtroendet om man har övat på att klara sig och märkt att man fixar det, säger projektchef Päivi Miilunpalo. rojektet genomförs av Arbetshälsoinsti tutet och finansieras av Arbetarskydds fonden. Trafi och Sjömanspensionskas san samt några andra deltar också i projektet som forskare. Projektchef är Päivi Miilunpalo, och hennes arbetsgrupp består av forskarna Harri Lindholm, Sirpa Lusa, Ari-Pekka Rauttola och Susanna Visuri. Forskningsrapporten blir snart klar, varvid ett slutseminarium kommer att hållas i ämnet den 18.3. i Hagnäshallen i Sjömans-Unionens lokaler. Evakueringens prövning Seafit undersöker arbetsbelastningen på sjömän nen vid en undantagssituation. Man mätte 12 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART undantagssituationer arbetets belastning vid t.ex. evakueringar och försökte ta reda på hur prestationsförmågan som de kräver kan utvärderas. – Vi påbörjade vårt arbete genom att utbilda sjömans läkare i vilka deras uppgifter egentligen är vid en maritim undantagssituation. Vi har undersökt det på Sjöfartscentret i Lojo, där vi mätte räddningsuppgifterna som ingår i Basic Safety-utbildningen som erfordras av alla sjömän. Vi mätte hur de simmade i sjögång, klättrade upp på en räddnings flotte, vände en räddningsflotte som hamnat upp och ner samt hur påfrestande det var att klättra upp på en stege. I Lojo-delen hade man med sjömän från två rederier, både från passagerarfartyg och containerfartyg, i provmät ningarna. När det är allvar I den andra delen av studien var det mer allvar. Då övade man på sjöräddningsolyckor i en så autentisk olyckssitua tion som möjligt i Åbo skärgård. – I olycksövningen kunde vi genom två provpersoner mäta hur belastande en riktig olycka skulle vara. Olycks situationen i övningen var en explosion i maskinrummet i ett passagerarfartyg och en påföljande grundstötning. Omkring 80 personer var skadade och skulle evakueras. En brandräddningsgrupp, MIRG-grupp, som är insatt i sjöräddningsolyckor var med och genomförde rökdyknings delen. Förutom att släcka branden i maskinrummet skulle gruppen också transportera en besättningsmedlem som skadats i maskinrummet ut på evakueringsdäck på bår, förklarar Miilunpalo. – Uppemot 400 personer deltog i räddningsövningen i Åbo skärgård. Ett fartyg från sjöstridskrafterna var med som huvudfartyg och agerade olycksfartyg. Dessutom an vände man andra fartyg, helikoptrar och olika räddnings flottor i övningen. Provpersonerna i olycksövningen var elever från sjökaptenlinjen på yrkeshögskolan Novia. De hade olika besättningsroller på fartyget. inövade färdigheter att klara sig fysiskt från en olycka också har bättre förmåga att klara sig psykiskt. – Den psykiska funktionsförmågan stärks om man har övat på rätt handlingssätt och märkt att man orkar och klarar det. Ett av syftena med övningen var att ge ett hum om och psykiskt förtroende för att man kan agera lugnt i skarpt läge. Förutom den fysiska belastningen täcker studien även mental ork om man utsätts för ett undantags tillstånd. • Rök och eld – Den tredje delen av mätningen gjordes på brandskol ningscentralen i Obbnäs, där man gjorde belastningsmät ningar i rökdykningsövningarna som ingår i Basic Safetykursens brandskolningsdel. Som mätmetod använde man mätning av s.k. hjärtfrekvensvariabilitet, där man fäster två elektroder på bröstkorgen och en liten pulsmätare mellan dem. Med denna metod kan man mäta belastningen och hur man återhämtar sig efter ansträngningen. Prov personerna bar mätarna i ett dygn så att vi även fick information om deras återhämtning efter övningen. Det fysiska bär det psykiska Man mätte den fysiska belastningen hos provpersonerna, men Miilunpalo tror att en person som har säkra och FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 13 Sakari Lehmuskallio Merikapteenin poika – lähes sankari itsekin ” Merimieskirkon maailmanlaajuisella verkostolla on noin 700 paikkaa ympäri maailmaa.” Sakari Lehmuskallio on tuttu mies merenkulkupiireissä ja hänelle meri ja sen piirit ovat lähellä sydäntä. Hänen työrupeamansa Suomen Merimieskirkon pääsihteerinä on päätepisteessään, joten nyt on hyvä luoda katse mennee seen ja vähän tulevaankin. teksti ja kuva: Hilkka Kotkamaa Isä seilasi Lawhillillä Meri astui Lehmuskallion perheeseen ennen kuin Sakari-poika oli edes syntynyt. Isä Osmo lähti merille 17-vuotiaana Kemistä. Ensimmäinen laiva oli kuunari Estonia. Varsinainen työnantaja oli sitten Gustaf Eriksonin varustamo, jossa hän pestautui teräsparkki Lawhilliin. Sillä hän purjehti kaksi matkaa jopa Australiaan ja kiersi samalla Kap Hornin kahdesti. – Isäni opiskeli merikapteeniksi Raumalla. Hän seilasi ensin perämiehenä ja sen jälkeen päällikkönä kaukoliikenteen laivoissa monet vuodet. Perheen kasvaessa hän jäi maihin ja teki 14 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART elämäntyönsä Merenkulkulaitoksen palvelukses sa. Hän oli mukana mittausretkikunnissa ja luotsilaitoksessa. Minun syntyessäni isäni oli apulaispiiripäällikkönä Hangossa. Siellä oli myös minut kastanut merimiespappi Daniel Oräddiin, josta oli tullut hänen ystävänsä Antwrepenissa, Lehmuskallio kertoo. Perheen vaellusvuosia – Isän uran edetessä kotikaupungit vaihtuivat, joten tunnen lapsuuden ajalta monet Suomen satamakaupungit. Ensin muutimme Loviisaan, Kotkaan ja Turkuun. Isäni tultua luotsilaitoksen päälliköksi, merenkulku neuvoksen virkaan perhe muutti Helsin kiin. Minä olin siinä vaiheessa jo lukiossa ja jäin koulukortteeriin Turkuun. – Vaellusvuosien aikana jouduin jättämään usein kaverit, mutta ikävää helpotti se, että omassa perheessä oli viisi veljestä, joten lähipiiri pysyi samana muutoista huolimatta. Sakari Lehmuskallio asui Turussa Boren silloisen lippukipparin Reijo Lavonin alivuokralaisena. Siihen aikaan hänestä tuli innokas meripartiolainen. – Minulle meripartiolaisuus oli tärkeä harrastus. Isä oli opettanut jokaiselle pojilleen merimiestaitoja ja kaikki lapset hän opasti purjehtimaan hankkien meille kullekin omat pienet purjeveneet. Purjehdusharrastus on seurannut minua läpi elämän, aluksi omalla veneellä ja viime vuosina vuokraveneellä. Teologia voitti Turussa Lehmuskallio ei ryhtynyt opiskelemaan merialaa, eikä edes alkuperin mielessä ollutta lakia, vaan hän meni teologiseen tiedekuntaan ja valmistui papiksi vuonna 1973. – Teologia olikin hyvä ratkaisu, sillä ne opinnot antoivat hyvän yleissivistyksen. Siinä joutui lukemaan historiaa, vanhoja kieliä, psykologiaa ja laajasti erilaisia asioita. Niistä on ollut matkan varrella suurta hyötyä. Aluksi Sakari Lehmuskallio työskenteli Turussa ja kirkkoherrana Paraisilla, mutta veri veti avarammille vesille. Hän toimi Hampurin merimieskirkon pappina 80-luvulla kuusi vuotta. Sen jälkeen hän oli virkamiehenä kirkkohallituksessa. Sieltä hän siirtyi Suomen Merimies kirkon johtoon vuonna 1991. Tästä työstä hän jäi eläkkeel le vuoden vaihteessa. Sakari Lehmuskallio on nähnyt ammattiaan merimies pappina monelta kantilta, ulkoa ja sisältä, läheltä ja kaukaa. Eritoten aika Hampurissa oli työtä merenkulkijoi den keskuudessa. – Minun työurani kaksi tärkeintä ajanjaksoa on ollut aikani Hampurissa sekä työni kansainvälisissä tehtävissä. Sain toimia Kansainvälisessä Merimieskirkkojen järjes tön, ICMA:n, toimeenpanevassa komiteassa pohjoismai den edustajana. Näissä opin ymmärtämään, että miten muualla päin maailmaa ratkotaan meidän kanssa saman tyyppisiä ongelmia eri tavoin. Ei ole yhtä totuutta, vaan saman tavoitteen voi saavuttaa monin keinoin. Perinteet 1800-luvun alkuun Maailmassa on 28 kansainvälistä merimieskirkkojen verkostoon kuuluvaa järjestöä. Länsimailla on kaikilla Merimieskirkon tyyppinen järjestö. Suurimmat ja vanhim mat kirkot toimivat Vatikaanin ja Brittiläisellä Kansainyh teisön piirissä. Pohjoismailla merimieskirkolla on myös merkittävää toimintaa. Kirkkojen perinteet ulottuvat 1800-luvun alkuun. t n pääsivä n veljeää e n ari ä k h a ä -S lj ikku ja ne . Joskus p muskallio e h ll e a L iv ri la a n k G Sa muka a ana usein isän muk a an. v u k ös valo p ä ä s i my – Merimieskirkon perustava iskulause on tukea merenkulkijoiden ihmisarvoa. Tiedetään, että merenkulki jat tekevät yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön tä työtä, mutta työvoimana heidät pidetään usein margi naalissa. Kovin jäisivät Suomessakin kaupat tyhjiksi, jos sieltä poimittaisiin pois meritse tuodut tavat. Ilman merimiehiä ei olisi banaaneja, Lehmuskallio heittää. – Merimiesten ammattikunta ei ole suuri, jos sitä vertaa heidän työnsä merkitykseen. Voi sanoa Winston Churchil lia mukaellen, että niin moni saa olla kiitollinen niin harvoille. – On sanottu, että jos henkilöstö voi hyvin, voi bisnes kin hyvin. Merenkulkijoiden suurta merkitystä ei aina muisteta, vaikka viennin ja tuonnin sujuvuuden merkitys taloudelle ymmärretäänkin. Globaalissa kilpailussa Merenkulku on ollut globaalia toimintaa jo pitkään ennen kuin maailmaa avautui muille aloille. Sen työmarkkinat ovat siksi olleet aina globaalisti kilpaillut. Tavaran liikkuvuus on tärkeää hyvinvointiyhteiskunnan kannalta, mutta merenkulun henkilöstökulut on aina haluttu puristaa mahdollisimman pieniksi. Merimieskirkolla on tärkeä tehtävä erityisesti maissa, joissa infrastruktuuri on olematon eikä ihmisen turvana ole veronmaksajien kustantamaa apua. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 15 A Merimieskirkko ojentaa Merimieskirkko ojentaa kätensä silloin, kun varsin suljetussa tilassa työskentelevä ihminen tarvitsee apua. Se auttaa löytämään tien ongelmista tai keinon löytää elämään mielekkyyttä. H Sakari Lehmuskallion isä purjehti kahdesti Australiaan nelimastoparkki Lawhillilla. Itse tehty laivan pienoismalli siinä asussa, jossa se oli isän nuorukaisena sillä purjehtiessa. Laiva on kuulunut monet vuodet toimiston arvoesineisiin. 16 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART käden ahdistuneelle –O ngelmat merellä ovat usein samoja kuin maissakin, mutta ne saattavat tiivistyä erityisen ahdistaviksi, kun työputki kestää useita päiviä, viikkoja, jopa kuukausia. Varsinkin kehitysmaiden merenkulkijat tekevät sopimuksen usein vuodeksi tai puoleksi vuodeksi, Sakari Lehmuskallio selvittää. Yksinäisyys ja parisuhdeongelmat – Laivoilla tuntuu usein helpottavalta, jos joku ulkopuoli nen tulee kysymään: mitä sinulle kuuluu. Voit kertoa asiasi täysin luottamuksellisesti, ilman pelkoa. Näiden keskuste lujen ykkösasiaksi nousee yksinäisyys ja muut pään sisäiset asiat. Heti perään tulevat ihmissuhteet, parisuhde hankaluudet tai läheisen puuttuminen. Kolmantena on ihmisen suhtautuminen omaan itseensä. Se voi ilmetä välinpitämättömyytenä, kuten alkoholin runsaan käyttönä tai kunnon rapistumisena. Näiden kanssa olemme tehneet hyvää yhteistyötä Mepan ja Meri mieseläkekassan kanssa. Merimieskirkon verkosto ” sa minulle entuudestaan tuttuun laivaan. Kävin tapani mukaan messissä, komentosillalla ja byssassa. Menin poikkeuksellisesti myös konehuoneeseen ja siellä koneiden pimennosta luokseni tuli mies. Tervehdimme ja hän kertoi kuulumisia. Hänellä oli menossa kolmas vapaapäivä. Miksi hän vietti vapaataan laivalla? Hän kertoi menneensä kotiin, mutta siellä vaimo tuli vastaan toisen miehen kainalossa. Hän palasi laivaan, koska hänellä ei ollut muuta paikkaa. Kävimme arkoja asioita käsittelevän keskustelun. Hän tiesi, että pidän suuni kiinni ja korvat auki. Emme varmaan unohda tuota juttuhetkeä ikinä kumpikaan. Arkoja asioita – Tapaan muistuttaa puhuessani esimerkiksi pyhäinpäi vän Merenkulkijoiden muistotilaisuuksissa siitä, että merenkulkijoiden itsemurhat ovat tosiasia. Aina ei ahdistus purkaudu ulos, vaan itseen päin. Työkaverin itsemurha on työkavereillekin raskasta kantaa. Keskus Kävimme koskettavan ja arkoja asioita käsit- Sakari Lehmuskallio muistuttaa, että televän keskustelun. Merimies tiesi, että pidän Suomessakin poikkeavissa suurissa risteilyaluksissa on paljon miehistöä, suuni kiinni ja korvat auki. Emme varmaan suurimmissa jopa tuhat henkeä. Heistä suurin osa on matalapalkka unohda tuota juttuhetkeä ikinä kumpikaan. ” töissä ja heidän työaikansa ovat usein sellaisia, etteivät he pääse juuri telu voi avata ahdistuneelle uusia ratkaisumalleja ja lainkaan maihin. Silloin Merimieskirkko voi antaa heille joskus auttaa pelkästään se, että vaikea asia saa nimen. mahdollisuuden soittaa kotiin tai jutella ulkopuolisten Myös vertaistuki voi ahdistuksessa olla ratkaiseva. kanssa. – Merenkulkijan työ on joskus rankkaa. Isäni sanoi – Tutkimuksissa on selvinnyt, että eniten merimieskir meille viidelle veljekselle, että älkää ryhtykö ammatti kolta odotetaan juuri apua saada yhteys kotiväkeen ja merenkulkijoiksi. Kenestäkään ei tullut merimiestä, lähiomaisiin. Ennen kirkoilla oli pitkät rivit puhelinkoppe mutta minä pääsin lähimmäksi. Olen onnellinen, että ja, nyt tarjolla on läppäreitä ja wifi-antenneja. olen saanut tehdä työtä, joka on mielekästä ja josta olen – Suomalainen merenkulkija on etuoikeutettu, koska itse aidosti kiinnostunut. Se on harvojen herkkua. hänellä on tietokoneet ja kännykät omasta takaa, mutta – Toivon että eläkkeellä minulla on aikaa paneutua niin ei ole läheskään kaikilla. Siksi Merimieskirkon enemmän taas mm. Merihistoriallisen seuran toimin verkostolla on velvollisuus tarjota Suomen satamiin taan – tosin siinä haluan olla enää vain rivijäsen. tuleville merimiehille mahdollisuus ottaa yhteys kotiin, Samoin jatkan vanhaa harrastustani laivojen pienois joka voi olla maapallon toisella puolen. Periaatteemme on, mallien rakentamista. Työn alla on sotakorvauslaiva että heille on tarjottava samat palvelut kuin suomalaisilla kuunari, Krevetka, johon sain piirustukset Loviisan kin on satamissa eri puolilla maailmaa. merimuseosta. Piirustukset on alun perin hankittu Maailmanlaajuinen kirkko Raumalta Holmingilta. Laivan pikkutarkka rakentami Merimieskirkon maailmanlaajuinen verkosto toimii noin nen kestää kolme kuukautta, jos sitä tekee aamusta 700:ssa satamassa ympäri maailmaa. Kaikkien idea on iltaan. Jatkan myös vanhaa valokuvaharrastustani. Nyt sama: kohtaamispaikka, jossa tarjotaan välineitä ja näihin on aikaa, kun päivätyö Merimieskirkossa palveluja ihmisarvoiseen elämään. häämöttää loppuaan. • Moni keskustelu on jäänyt Lehmuskallion mieleen hienona ja syvällisenä avautumisena. – Joskus luottamus syntyy jo siitä että katsoo ihmistä silmiin. Muistan kun kerran menin Rotterdamin satamas FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 17 Sakari Lehmuskallio Son till en sjökapten Sakari Lehmuskallio är ett känt namn inom sjöfartskretsar. Havet och allt som har med det att göra ligger nära hans hjärta. Hans arbete som general sekreterare för Finlands Sjö manskyrka går mot sitt slut, vilket innebär att det är dags att ta en titt på det förgångna och lite på det kommande. Fadern seglade på Lawhill Havet kom in i familjen Lehmuskallios liv redan innan sonen Sakari föddes. Fadern Osmo gick till sjöss från Kemi som 17-åring. Det första fartyget var skonaren Estonia. Arbetsgivaren var då rederiet Gustaf Erikson, där han tog hyra på stålbarken Lawhilliin. Sillä hän purjehti kaksi matkaa jopa Australiaan ja kiersi samalla Kap Hornin kahdesti. – Min pappa studerade till sjökapten i Raumo. Han seglade först som styrman och därefter som befälhavare på fartyg i fjärrtrafik i många år. När familjen växte gick han i land och arbetade livet ut i Sjöfartsverkets tjänst. Han var med på mät expeditioner och i lotsverket. När jag föddes var min pappa biträdande distriktschef i Hangö. Där fanns också Daniel Orädd, sjömansprästen som döpte mig och som han blivit vän med i Antwer pen, berättar Lehmuskallio. Familjens vandringsår – Hemstäderna växlade i takt med att pappas karriär avancerade, vilket gör att jag känner till många av Finlands hamnstäder från min barn dom. Först flyttade vi till Lovisa, Kotka och Åbo. När pappa blev chef för lotsverket i tjänsten som sjöfartsråd flyttade familjen till Helsingfors. Då gick jag redan på gymnasiet och blev kvar på skolboendet i Åbo. 18 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART – Under vandringsåren blev jag ofta tvungen att lämna mina kompisar, men saknaden under lättades av att jag hade fem bröder, så den när maste kretsen förblev densamma trots flyttarna. Sakari Lehmuskallio bodde i Åbo som under hyresgäst hos Bores dåvarande flaggskeppare Reijo Lavon. Vid den tiden blev han en ivrig sjöscout. – Att vara sjöscout var en viktig hobby för mig. Pappa hade lärt var och en av sina söner sjömans kunskaper och visade alla barn hur man seglade och skaffade egna små segelbåtar till oss alla. Seglingsintresset har följt mig genom livet, till en början med en egen båt och de senaste åren med en hyrd båt. Teologin vann Lehmuskallio började inte studera sjöfart i Åbo och inte heller juridik, vilken han till en början tänkt, utan valde den teologiska fakulteten och utexaminerades som präst 1973. – Teologin var en bra lösning eftersom de studierna gav en bra allmänbildning. Vi fick läsa historia, gamla språk, psykologi och ett brett spektrum av ämnen. Jag har haft stor nytta av dem under resans gång. Till en början arbetade Sakari Lehmuskallio i Åbo och som kyrkoherde i Pargas, men öppnare vatten lockade. Han arbetade som präst i sjö F Sakari Lehmuskallio och hans fyra bröder fick ofta följa med sin pappa på fartyget. Ibland kom även lille Sakari med på fotot. – i det närmaste en hjälte själv ” Sjömanskyrkans globala nätverk finns på omkring 700 platser runt om i världen.” manskyrkan i Hamburg i sex år på 80-talet. Därefter var han tjänsteman i kyrkostyrelsen. Efter det gick han över till ledningen för Finlands Sjömanskyrka 1991, ett arbete han pensionerades från vid årsskiftet. Sakari Lehmuskallio har sett sitt yrke som sjömanspräst från många vinklar – utifrån och inifrån, på nära och på långt håll. I Hamburg arbetade han mycket bland sjömän. – De två viktigaste perioderna i min karriär var min tid i Hamburg och mitt arbete med internationella uppgifter. Jag fick vara nordisk representant i den verkställande kommit tén i sammanslutningen av internationella sjömanskyrkor, ICMA. Där lärde jag mig förstå hur man på andra håll i värl den löser samma typ av problem som vi har på olika sätt. Det finns inte bara en sanning, utan man kan nå samma mål på flera olika sätt. via sjöss. Utan sjömän skulle det inte finnas bananer, säger Lehmuskallio. – Sjömännens yrkeskår är inte stor om man jämför den med vikten av deras arbete. Man kan säga som Winston Churchill, att så många har så få att tacka. – Det har sagts att om personalen mår bra så går också affärerna bra. Man kommer inte alltid ihåg sjömännens stora betydelse, även om man förstår hur viktig en smidig export och import är för ekonomin. Traditioner från början av 1800-talet I global konkurrens Det finns 28 internationella organisationer i världen som tillhör nätverket av sjömanskyrkor. Alla västländer har en organisation som Sjömanskyrkan. De största och äldsta kyrkorna finns i Vatikanen och Brittiska samväldet. Sjömanskyrkan bedriver också en viktig verksamhet i Norden. Kyrkornas traditioner sträcker sig till början av 1800-talet. – Sjömanskyrkans devis är att stödja sjöfararnas människovärde. Man vet att sjöfararna gör ett för sam hällsfunktionen oumbärligt arbete, men som arbetskraft hamnar de ofta i marginalen. Butikerna i Finland skulle stå tomma om man plockade bort alla varor som importerats Sjöfarten har varit en global verksamhet långt innan världen öppnades upp för andra branscher. Sjöfartens arbetsmarknad har därför alltid haft global konkurrens. Rörligheten för varor är viktig för välfärdssamhället, men man har alltid velat pressa ner sjöfartens personalkostna der så mycket som möjligt. Sjömanskyrkorna har en viktig uppgift, framför allt i länder med obefintlig infrastruktur och avsaknad av trygghet för människor i form av hjälp som bekostats av skattebetalarna. • A FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 19 Sjömanskyrkan sträckerut en hand till behövande Sjömanskyrkan sträcker ut en hand när människor som arbetar i väldigt trånga utrymmen behöver hjälp. Kyrkan hjälper dem hitta en väg ut ur problemen eller ett sätt att hitta livets mening. ” Vi hade ett rörande samtal om känsliga saker. Han visste att jag höll munnen stängd och öronen öppna. Ingen av oss kommer nog någonsin att glömma det samtalet. ” –P roblemen till sjöss är ofta desamma som i land, men de kan bli extra tryckande när törnarna varar i flera dagar, veckor eller till och med månader. Framför allt sjömän från u-länder tecknar ofta avtal för ett år eller ett halvår, förklarar Sakari Lehmuskallio. Ensamhet och relationsproblem – På fartygen känns det ofta bättre om någon utomstående kommer och frågar hur man mår. Man kan berätta helt konfidentiellt om vad som trycker en, utan att vara rädd. Det som oftast tas upp under dessa samtal är ensamhet och annat som man har i huvudet. Därefter följer mänskliga relationer, relationssvårigheter eller avsaknaden av en anhörig. Efter det är det människans inställning till sig själv. Det kan yttra sig som likgiltighet, överdriven alkoholkonsumtion eller rejält förfall. När det gäller dessa saker har vi haft ett bra samarbete med Sjömansservicebyrån och Sjömanspensionskassan. Sjömanskyrkans nätverk Sakari Lehmuskallio påminner att det finns mycket besättning även på stora kryssningsfar tyg som anlöper Finland, upp till tusen personer på de största. Merparten av dem är lågavlönade och har ofta arbetstider som gör att de sällan kan gå i land. Då kan Sjömanskyrkan ge dem möjlig het att ringa hem eller prata med utomstående. – Studier har visat att man främst förväntar sig just hjälp med att kontakta hemmet och sina närmaste anhöriga av Sjömanskyrkan. Förr hade kyrkorna långa rader av telefonhytter, men nu erbjuder man laptops och wifi-antenner. – De finska sjömännen är privilegierade eftersom de har egna datorer och mobiler, men så är det absolut inte för alla. Därför är Sjömans kyrkans nätverk skyldigt att erbjuda sjömän som kommer till finska hamnar möjlighet att kontakta hemmet, som kan finnas på andra sidan jorden. Vår princip är att de ska erbjudas samma tjänster som finska sjömän får i hamnar i olika delar av världen. 20 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Global kyrka Sjömanskyrkans globala nätverk finns i omkring 700 hamnar runt om i världen. Alla delar de samma idé: att vara en mötesplats som erbjuder redskap och tjänster för ett människovärdigt liv. Lehmuskallio minns många samtal som fina, djupa och öppenhjärtiga. – Ibland föds ett förtroende bara genom att man ser en människa i ögonen. Jag kommer ihåg en gång när jag klev ombord på ett fartyg som jag kände till sedan tidigare i Rotterdams hamn. Min vana trogen var jag med i mässen, på komman dobryggan och i byssan. För en gångs skull gick jag även till maskinrummet, och där kom en man fram till mig från dunklet bakom maskinerna. Vi hälsade och han berättade några nyheter. Han hade sin tredje lediga dag. Varför tillbringade han den på fartyget? Han berättade att han gått hem, men att hans fru kommit emot honom i en annan mans famn. Han gick tillbaka till fartyget, eftersom han inte hade någon annanstans att ta vägen. Vi talade om känsliga saker. Han visste att jag höll munnen stängd och öronen öppna. Ingen av oss kommer nog någonsin att glömma det samtalet. Känsliga frågor – När jag pratar på till exempel minnesstunden för sjömän på allhelgonadagen brukar jag påminna om att självmord bland sjömän är verklighet. Ångesten yttrar sig inte alltid utåt, utan ibland inåt. En arbetskamrats självmord är tungt även för arbetskamrater att bära. Ett samtal kan öppna upp nya möjliga lösningar för en person med ångest, och ibland hjälper det att bara få ett namn på det svåra. Kamratstöd kan också vara avgörande vid ångest. – Sjömannens jobb är hårt ibland. Min pappa sade till oss fem bröder att inte bli yrkessjömän. Ingen av oss blev sjömän, men jag kom närmast. Jag är lycklig över att ha fått ha ett arbete som är meningsfullt och som jag är genuint intresserad av. Det är få förunnade. – Under pensionen hoppas jag att jag har tid att fördjupa mig ännu mer i bl.a. Sjöhistoriska säll Vesiliikenneonnettomuuksissa – loppuvuosi synkensi tilastot Vesiliikenneonnettomuuksissa menehtyi ennakkotietojen mukaan viime vuonna 53 henkilöä. Kuolemaan johtaneita onnetto muuksia tapahtui merialueilla hiukan aikaisempia vuosia enemmän, kun taas sisävesillä onnettomuuksien määrä väheni edellisvuosien keskiarvosta. G Sakari Lehmuskallios pappa seglade två gånger till Australien med den fyrmastade barken Lawhill. En egenbyggd miniatyr av fartyget så som det såg ut när fadern seglade med det i sin ungdom. Fartyget har i många år varit ett av värdeföremålen på kontoret. skapets verksamhet – men bara som radmedlem. Dessutom fortsätter jag min gamla hobby, som är att bygga fartygsminiatyrer. Jag håller på med ett krigsskadeståndsfartyg, skonaren Krevetka, som jag fick ritningarna till från sjöfartsmuseet i Lovi sa. Ritningarna kom ursprungligen från Hollming i Raumo. Det är petigt att bygga ett fartyg och tar tre månader om man gör det från morgon till kväll. Jag fortsätter också med min gamla fotohobby. Nu finns det tid för det, när slutet på mitt dagsverke i Sjömanskyrkan hägrar. • -H armittavaa, ettei kahden edellisen vuoden positiivinen kehitys jatkunut enää viime vuonna, vaan vesiliikenne onnettomuuksien määrät palasivat lähelle pidemmän ajan keskiarvoa, toteaa Trafin yksikönpäällikkö Ville Räisänen. Kesän jälkeen näytti vielä siltä, että kuolleita tulisi olemaan jopa merkittävästikin alle pidemmän ajan kes kiarvon, mutta loppuvuosi synkensi tilastot. Syysjoulukuussa vesiliikenteessä kuoli 20 henkilöä, kun vuonna 2013 tällä ajanjaksolla menehtyi 10 veneilijää. Iäkkäiden miesten onnettomuudet lisääntyivät – Viime vuonna vesiliikenneonnettomuuksissa menehtyneistä reilu viidennes oli yli 75-vuotiaita, kun keskimäärin ollaan puhuttu joka kymmenennestä, kertoo Räisänen – Yleensä onnettomuusherkin on keski-ikäinen mies, mutta uusimpien tilastojen valossa yli 75-vuoti aat ovat kiipeämässä mukaan tähän joukkoon. Tämä voi tietenkin kertoa myös siitä, että iäkkäät ovat entistä paremmassa kunnossa ja veneilevät huomatta vasti aikaisempaa enemmän, mutta loppujen lopuksi liian monelta iäkkäältäkin on varmasti pelastusliivit unohtuneet rannalle. Alueittain jaoteltuna löytyy tilastosta yllättäviä eroja verrattuna viime vuosiin. Uudellamaalla ja Kainuussa on havaittavissa merkittävimmät erot, näissä kahdessa maakunnassa kuoli viime vuonna yhteensä 13 veneilijää, kun viime vuosien keskiarvo on ollut alle neljä. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 21 Hilkka Kotkamaa Sotakorvaukset panivat Suomeen vauhtia Stalin himoitsi suomalaisia Kauppasaarrot ja pakotteet eivät ole mikään uusia asia, eivätkä nyky malliset kaupan esteet edes suurimmat suomalaisten eteen tulleet. Palatkaamme ajassa runsas 70 vuotta taaksepäin. 19.9. 1944 solmittiin Moskovassa välirauhansopi mus, jossa Suomelta edellytettiin 300 miljoonan dollarin sota korvauksia. K einuviin valuuttoihin ei luotettu, vaan korvaukset tuli toimittaa tavarana. Toimitukset aloitettiin laivoina ja samalla Suomi menetti suurimman ja parhaan osan laivastostaan. Oltiin niin köyhiä Pääosa korvaustavaroista oli metalliteollisuuden tuotteita, koneita, kaapeleita ja rautatiekalustoa. Myös kuljetuskalustosta oli huutava pula sodan särkemässä ja 27 miljoonaa kansalaistaan menettäneessä Neuvostoliitossa. Toki huutava pula oli Suomessakin, koska maa oli menettänyt 90 000 kaatunutta ja maan jälleenrakennus ja huoltotilanne olivat hälyttäviä. Mutta valta oli vahvemman valtaa. Lohduksi Neuvostoliitto myi Suomelle viljaa ja elintarvikkeita 1945 lähtien, joten nälänhädältä vältyttiin, vaikka köyhiä oltiinkin. Olimme joutuneet luovuttamaan ”vain” Karjalan, jonka mukana meni muun muassa kahdeksan paperi- ja sellutehdasta. Näistä pelkästään Enson tehtaiden vuosituotto oli puolet koko Neuvostoliiton sellutuotannosta. Töitä sodasta palaaville Välittömästi rauhansopimuksen solmimisen jälkeen alkoi Suomen teollistaminen ja mm. telakoilla oli edessä valtava työ. Sodasta palaavia miehiä jo odotettiin työmailla, joten kaikille löytyi töitä. Toisin olisi varmaan ollut jos sotakorvaukset olisi vaadittu rahana, tässä tapauksessa velkarahana. Tietysti harmitti, että ahkerien käsien töiden tulos ei hyödyttänyt sodan köyhdyttämää Suomea, vaan tavarat lähetettiin rajan taakse. Myös vienti ja tuonti lähti kituliaasti käyntiin laivakaluston muuttees sa. Mitään laskelmia vaaditun summan peruste luksi ei esitetty. Rutinaa kuului kuitenkin vähän, sillä kaikki tiesivät: itänaapuri ei ehkä tarkoittanutkaan korvauksia kohtuullisiksi tai edes maksettaviksi. Itä-Euroopan maiden miehittäjällä oli nimittäin tarjolla suomalaisille toinenkin vaihtoehto. Korvauksia laskiessaan venäläiset suunnitteli vat: ”Suomi oli määrä valloittaa nopealla ja massiivisella hyökkäyksellä”, mihin ryhdyttiinkin Karjalan kannaksella. Nämä suunnitelmat ovat löytyneet 2000-luvulla Moskovan arkistoista. Jäljelle jäi Suomi Neuvostoliitto alisti Suomen talouden, jossa ”vahingonkorvaus veisi orjuuteen ja lopuksi 22 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART kaaokseen”, kerrottiin Ulkoministeriön tiedot teessa. Stalinin unelmana oli tehdä Neuvostolii tosta teollisuusmahti ja merimahti. Pahaksi onneksi maailman suuret laivanrakentajat kieltäytyivät myymästä kommunisteille niiden kipeästi kaipaamaa vesiliikennekalustoa, koska alusten pelättiin vahvistavan maan sotilaallista voimaa. Jäljelle jäi Suomi, ja osin meikäläisten telakoiden työn tuloksena Neuvostoliitosta tulikin varteenotettava merimahti. Siviili- ja sotalaivoja Sopimukseen kuuluivat ainoastaan siviilialukset, vaikka Stalin havitteli sotilaallista voimaa. Niinpä huomattiin, että suomalaisten tekemät puutavara-alukset sopivat myös ohjusten kuljettamiseen ja kauppalaivoilla vietiin myös panssarivaunuja. Jäänmurtajilla auottiin Neuvostoliiton sotasatamia ja merentutkimusa luksilla kerättiin sotilaallisesti hyödyllistä tietoa. Siviililaivat sopivat sukellusveneiden huoltoaluk siksi. Asuntolaivat palvelivat laivaston uivina kasarmeina ja tankkereilla kuljetettiin öljyä myös sotalaivoille ja puna-armeijan tarpeisiin. Korvausajan loppuvaiheessa korvaussumma puolitettiin. Alennus ei kuitenkaan koskenut laivoja. Hyvä kilpailuetu Länsimaiden kauppasaartoluettelossa oli monia niistä alustyypeistä, joita joita itänaapurit sitten korvausajan päättyessä ostivat Suomesta sotakorvausajan päättymisen jälkeen. Näin pohjustettiin hyvä kilpailuetu, koska laivanra kentajamme oli jo todettu taitaviksi ja telakkam me luotettaviksi tavarantoimittajiksi. Venäläiset pitivät tarkan huolen, että korvaustavarat olivat huippulaatua. Raskaat sotakorvaukset kääntyvät lopulta vahvaksi pohjaksi laivateollisuuden itäviennille. Ei lännen mukana Suomalaisten kauppaa vilkastutti se, että maamme ei liittynyt sodan jälkeen länsimaiden kauppasaartoa pitävään järjestöön CoComiin. Länttä ei asia surettanut sillä sodan jälkeen kävi kauppa muutekin liukkaasti sodan tuhoja korvaavilla länsimaiden telakoilla. Jo Stalinin aikaan tehdyllä viisivuotiskaudella Suomesta tilattiin 351 alusta, joista kolme oli isoja jäänmurtajia. Seuraavassa viisivuotiskau dessa tilauksia oli jo 536. Suomi oli selviämässä sodasta ja vältti miehityksen. Lisäksi maa sai laivoja taloutensa pitkään ja nopeaan kasvuun. Lopulta murtuivat lännen kauppasaarrot niin, että 1958 boikotissa olivat enää yli kymmenen tuhannen hevosvoiman jäänmurtajat. Kylmä sota kierrettiin Kauppaa ja ilmapiiriä kiristi vähitellen ilmiö, jota kutsu taan kylmäksi sodaksi. Suomi livahti siitä käynnistämällä Neuvostoliiton kanssa bilateraalisen kaupan, jossa laivojen itävienti oli leimallista. Kekkosen kaltaiset YYA-poliitikot allekirjoittivat neuvostojohtajien kanssa suuren luokan kauppasopimuksia. Niissä yritysjohtajat ja virkamiehet huolehtivat yksityiskohdista, insinöörit suunnittelivat laivat ja telakkojen työläiset rakensivat ne. Maksut hoidettiin kahdenvälisesti clearing-järjestelmällä. Suomalaisilla oli valttikortti, mutta pelaaminen tapahtui yhden kortin varassa. Neuvostoliitto kaatui 80-luvun lopussa ja kauppasuhteet sen mukana. Suomeen tuli lama ja telakat joutuivat vaikeuksiin. Suomi oli kuitenkin ehtinyt saada jo melkoisen hyödyn itäkaupasta ja päässyt jaloilleen länsimaiseksi hyvinvointivaltioksi. Sotakorvauksiin liittyen on hiljakkoin ilmestynyt pari kiinnostavaa kirjaa, joista löytyy myös tässä jutussa kerrottuja asioita. Historioitsija Hannu Rautkallio on F Sotakorvaus laivoja ryhdyttiin tekemään heti sodan päätyttyä Helsingin Hietalahdessa ja Wärtsiläkonserniin kuuluva Turun CrichtonVulcanin telakalla. Lopulta laivoja tehtiin peräti 15 telakalla. toimittanut eri asiantuntijoiden näkemykset kirjaksi Suomen sotakorvaukset (Paasilinna). Kirjassa kerrotaan myös maista, jotka eivät selvinneet Stalinin suunnitelmis ta yhtä onnekkaasti. Esimerkiksi Unkarista ja Romaniasta Neuvostoliitto otti koko teollisuuden ja vei sen itärajan taakse tuotantoineen, koneineen ja jopa työntekijöineen. Myös näiden maiden monipuolinen kaivostoiminta siirtyi neuvosto-omistukseen. Toinen mielenkiintoinen kirja tältä ajalta on Olli Kivisen Siviilien torjuntavoitto – Lauri Kivisen elämä (Siltala). Lauri Kivisellä oli ”teollisuusdiktaattorin” valtuudet johtaa sotakorvauksia hoitavaa järjestöä Sotevaa. Kirjassa kerrotaan mm. pahimmasta korvausvuo desta 1946, miten 64 prosenttia Suomen viennistä meni ilmaiseksi rajan yli itään, vaikka varoja olisi ”tarvittu kipeästi karjalaisten asuttamiseen, sodan jälkien korjaa miseen, sotainvalidien hoitoon ja kaatuneiden omaisten auttamiseen”. Suomen piti tehdä työtä veitsi kurkulla, sillä neuvostomiehityksen uhka oli koko ajan ilmassa. Jopa Amerikassa tiedetään, että toisen maailmansodan jälkeen oli vain yksi maa joka maksoi sotakorvauksensa. Se oli Suomi. Suomi oli myös ainoa 12 Neuvostoliiton läntisestä rajanaapurista, joka säilytti itsenäisyytensä. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 23 Krigsskadestånden satte fart på Finland Stalin ville ha finska fartyg Handelsblocka der och sank tioner är inget nytt, inte heller är dagens handelshinder de största som finländarna ställts inför. Låt oss backa tillbaka drygt 70 år i tiden. Den 19 sep tember 1944 tecknades ett mellanfredsav tal i Moskva, enligt vilket Finland kräv des på 300 miljoner dollar i krigsskade stånd. M an litade inte på de svajande valutor na, utan ville ha skadeståndet i form av varor. Leveranserna började med fartyg, vilket innebar att Finland förlorade den största och bästa delen av sin flotta. Stor fattigdom Merparten av skadeståndsvarorna var produkter från metallindustrin, maskiner, kablar och järnvägsutrustning. Det rådde även skriande brist på transportutrustning i det krigsskadade Sovjetunionen, som mist 27 miljoner av sina invånare. Det rådde även stor brist i Finland eftersom man mist 90 000 man i kriget och landets återbyggnads- och underhållssituation var alarmerande. Men makt är den starkaste makten. Som tröst sålde Sovjetunionen spann mål och livsmedel till Finland sedan 1945, vilket gjorde att man slapp hungersnöd, även om det rådde fattigdom. Vi behövde ”bara” lämna ifrån oss Karelen, och därmed även bland annat åtta pappers- och massabruk. Den årliga avkastningen från enbart Ensos fabriker utgjorde hälften av hela massapro duktionen i Sovjetunionen. Arbete åt hemvändande soldater Direkt efter fredsavtalet började man industriali sera Finland, och på bl.a. varven hade man ett enormt arbete framför sig. På byggena väntade man redan på hemvändande soldater, så det fanns arbete åt alla. Det hade nog sett annorlun da ut om krigsskadeståndet hade behövt betalas ut i pengar, i detta fall skuldpengar. Det var naturligtvis förargligt att resultatet av dessa flinka händer inte gynnade utarmade Finland, utan att varorna skickades till andra sidan gränsen. Exporten och importen fick också en dålig start när fartygsutrustningen flyttade. Inga kalkyler presenterades som motivering för det erfordrade beloppet. Däremot knorrades det en del eftersom alla visste att grannen i öst nog inte tänkt sig att skadeståndet skulle vara rimligt eller ens betalas. Ockupanten av de östeuropeiska länderna hade nämligen ett annat alternativ att erbjuda finlän darna. När ryssarna beräknade skadeståndet pla nerade de följande:”Finland ska erövras genom en snabb och massiv attack”, vilket de också gjorde vid Karelska näset. Dessa planer hittades i ett arkiv i Moskva på 2000-talet. 24 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Kvar blev Finland Sovjetunionen underkuvade Finlands ekonomi, där ”ett skadestånd skulle leda till slaveri och slutligen till kaos”, berättade man i ett medde lande från utrikesministeriet. Stalin drömde om att göra Sovjetunionen till en industrimakt och sjömakt. Oturligt nog för dem vägrade världens stora fartygsbyggare sälja den sjötransportut rustning till kommunisterna som de så gärna ville ha, eftersom man var rädd för att fartygen skulle stärka landets militära makt. Kvar blev alltså Finland, och till viss del ledde vårt varvsarbete till att Sovjetunionen blev en sjömakt att räkna med. Krigsskadeståndsfartyg började byggas så snart kriget var över. De första byggdes i Sandviken i Helsingfors och på Wärtsilä-koncernens varv CrichtonVulcan i Åbo. Till slut byggde man fartyg på hela 15 varv. Civila fartyg och krigsfartyg Avtalet innefattade bara civila fartyg, trots att Stalin drömde om militär makt. Men så upptäckte man att finländarnas trävirkesfartyg även kunde användas till att transportera missiler, och handelsfartygen till att frakta pansarvagnar. Isbrytarna användes till att öppna Sovjetu nionens krigshamnar och marinforskningsfartygen till att samla in militärt användbar information. Civilfartygen kunde användas som underhållsfartyg för ubåtar. Bostads fartygen betjänade flottan i form av flytande kaserner, och tankfartygen transporterade olja även till krigsfartyg och röda arméns behov. I slutet av skadeståndsperioden halverade man skade ståndsbeloppet. Det gällde dock inte fartyg. Bra konkurrensfördel Västländernas handelsblockadregister innehöll många av de fartygstyper som grannen i öst köpte av Finland efter krigsskadeståndsperioden. Det gav Sovjetunionen en bra konkurrensfördel, eftersom våra fartygsbyggare hade visat sig vara skickliga och våra varv pålitliga varuleveran törer. Ryssarna såg noga till att skadeståndsvarorna höll högsta kvalitet. Det tunga krigsskadeståndet blev till slut en stark grund för östlig export för fartygsindustrin. sotakorvaukset (Paasilinna). I boken berättas det också om länder som inte slapp undan Stalins planer lika billigt. Sovjetunionen tog hela industrin från t.ex. Ungern och Rumänien med sig bakom den östra gränsen tillsammans med produktion, maskiner och till och med arbetare. Den mångsidiga gruvverksamheten i dessa länder övergick också i sovjetägo. En annan intressant bok om den här tiden är Olli Kivinens Siviilien torjuntavoitto – Lauri Kivisen elämä (Siltala). Lauri Kivinen hade befogenhet från ”industridik tatorn” att leda organisationen Soteva, som skötte krigs skadestånden. I boken berättas det bl.a. om det värsta ska deståndsåret 1946, hur 64 procent av Finlands export gick över gränsen till öst gratis, trots att dessa medel ”förtvivlat hade behövts för att hitta nya hem åt karelerna, städa upp spåren efter kriget, ta hand om krigsinvalider och hjälpa anhöriga till stupade”. Finland fick arbeta med kniven mot strupen eftersom hotet om en sovjetockupation hela tiden låg i luften. Även i Amerika vet man att det bara fanns ett land som betalade sitt krigsskadestånd efter andra världskriget. Det var Finland. Finland var också det enda av Sovjetunionens tolv grannländer i öst som bevarade sin självständighet. • Inte med väst Den finska handeln livades upp av att vårt land inte gick med i CoCom, västländernas handelsblockadsorganisa tion, efter kriget. Västländerna sörjde inte det eftersom affärerna gick bra även i övrigt på västländernas varv, som ersatte varven som förstörts i kriget. Under femårsperioden som tecknades redan under Stalins tid beställdes det 351 fartyg från Finland, varav tre var stora isbrytare. Under nästa femårsperiod hade beställ ningarna ökat till 536. Finland höll på att återhämta sig efter kriget och undvek en ockupation. Dessutom fick Fin land en lång och snabb ekonomisk tillväxt. Till slut rasade västländernas handelsblockader, och i 1958 års bojkott fanns bara isbrytare med över tiotusen hästkrafter kvar. Kalla kriget kringgicks Handeln och atmosfären sattes med tiden under press av ett fenomen som kallas för kalla kriget. Finland slapp undan genom att inleda bilateral handel med Sovjetunio nen, som karaktäriserades av fartygsexport till öst. VSB-politiker såsom Kekkonen undertecknade stora handelsavtal med sovjetledarna. I dessa avtal tog företags ledare och tjänstemän hand om detaljerna, ingenjörerna konstruerade fartyg och varvsarbetarna byggde dem. Avgifterna sköttes bilateralt genom ett clearing-system. Finländarna hade trumf på hand, men spelet hängde på bara ett kort. Sovjetunionen föll i slutet av 80-talet och handsrelationerna med den. Finlands drabbades av en lågkonjunktur och varven hamnade i svårigheter. Finland hade dock hunnit få ganska stor nytta av handeln med öst och kommit på fötter som ett västerländskt välfärdsland. När det gäller krigsskadestånden har det nyligen kom mit ut ett par intressanta böcker som tar upp saker som nämns i denna artikel. Historikern Hannu Rautkallio har satt ihop olika experters åsikter till boken Suomen Henry Nielsen Nostalgia 5 risteily 05.-07.5.2015 Helsinki - Tukholma - Helsinki Matkan varaukset Rovaniemen Matka-Vekka puh: 020-120 4650 tai rovaniemi@matkavekka.fi Matkan myyntiaika 07.01. - 02.04.2015 Lisätietoja myös MEPA tai wintio@pp.inet.fi Matka on tarkoitettu kaikille Nielsenin lipun alla työskennelleille. Tervetuloa hauskaan seuraan tapaamaan vanhoja kavereita. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 25 Antti Palola: Antti Palola: STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kannat taa johtavien poliitikkojen ajatusta yhteiskun tasopimuksesta, jolla Suomi luotsattaisiin ulos talouden taantumasta. STTK:s ordförande Antti Palola stödjer de ledande politikernas idé om ett samhällsavtal som skulle lotsa Finland ur den ekonomiska recessionen. Nollakorotus halvaannuttaisi ostovoiman –S En nollhöjning skulle lamslå köpkraften –F uomea koettelevat työelä män rakennemuutos, kasva va työttömyys ja velkaantu minen. Investoinneista on pulaa ja kasvunäkymiä ei ole. Mikään yksit täinen keino – heikennys tänne tai parannus tuonne – ei Suomea pelasta. Nyt jos koskaan yhteiskuntasopimusta tarvitaan erilaisten näkemysten yhteensovittamiseen. inland prövas av en omstruk turering i arbetslivet, växan de arbetslöshet och skuld sättning. Det råder brist på investeringar och det finns inga tillväxtutsik ter. Inget enstaka medel – försämring här eller förbättring där – kommer att rädda Finland. Nu om någonsin behöver vi ett samhällsavtal för att förena olika perspektiv. Kilpailukyky ja ostovoima Konkurrensförmåga och köpkraft Työmarkkinajärjestöt ovat kuluvalla vaali kaudella neuvotelleet äärimaltillisen työlli syys- ja kasvusopimuksen. Se kannattelee suomalaisten yritysten kilpailukykyä, mutta on samalla leikannut palkansaajien ostovoi maa. Johtavat poliitikot ovat esittäneet, että sopimukselle neuvoteltaisiin jatko jo ennen huhtikuun edus kuntavaaleja. – STTK ei ajatukselle lämpene. Ilmassa on luottamuspu laa, joka johtuu ehdotuksista, joilla halutaan alentaa palk koja, pidentää työaikoja ja heikentää muita työsuhteen eh toja, Palola arvioi. Arbetsmarknadsorganisationerna har under den innevarande valperioden förhandlat fram ett extremt måttfullt sysselsättnings- och tillväxtavtal. Det stödjer de finska företagens konkurrensförmåga, men har samtidigt beskurit löntagarnas köpkraft. De ledande politikerna har föreslagit att en förlängning av avtalet förhandlas fram redan före riksdagsvalet i april. – STTK är inte intresserad av den tanken. Det råder förtroendebrist som beror på förslag där man vill sänka lönerna, förlänga arbetstiderna och försämra andra anställ ningsvillkor, bedömer Palola. Ei mikään automaatti Ingen automat Palola esittää, että osana yhteiskuntasopimusta arvioitai siin se, millaisen työmarkkinaratkaisun Suomi oikeastaan tarvitsee. – Nykyisen työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkamisen ei tarvitse olla mikään automaatti. Eduskuntavaalien jälkeen on myös mahdollisuus neuvotella kokonaan uusi, pidempi aikainen työmarkkinaratkaisu. Palkkojen ja verotuksen ohella siinä pitäisi huomioida työelämän kehittämiseen liit tyvät asiat. Palola föreslår att man som en del av samhällsavtalet utvärderar vilken slags arbetsmarknadslösning Finland egentligen behöver. – En förlängning av dagens sysselsättnings- och tillväxt avtal behöver inte vara någon automat. Efter riksdagsvalet kan man även förhandla fram en helt ny, långsiktigare ar betsmarknadslösning. Förutom löner och beskattning bör den också beakta frågor kring utveckling av arbetslivet. Försiktiga tider Varovaisia aikoja STTK ei kiistä palkkamaltin merkitystä Suomen kilpailuky vyn vahvistamisessa, mutta palkkojen alentamisesta puhu minen on vaarallista. – Heikkenevä ostovoima on myrkkyä kotimarkkinoille ja sulkee tänäkin vuonna erityisesti palveluyritysten ja kaup pojen ovia. Myös he, joilla edelleen on ostovoimaa, muuttu vat vaikeina aikoina varovaisiksi. Nollakorotuksista saati palkkojen alentamisesta puhuminen halvaannuttaisi lopun kin ostovoiman, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. • 26 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART STTK förnekar inte vikten av löneåterhållsamhet för att stärka Finlands konkurrensförmåga, men det är farligt att tala om att sänka lönerna. – Försvagad köpkraft är som ett gift för den inhemska marknaden och stänger dörrarna för framför allt servicefö retag och butiker även i år. De som fortfarande har köp kraft blir också försiktiga i svåra tider. Talet om nollhöj ningar, för att inte tala om lönesänkningar, skulle lamslå även den resterande köpkraften, säger STTK:s ordförande Antti Palola. • Sven-Erik Nylund: Muistakaamme holokaustin merenkulkijoita Muistakaamme holokaust! Miljoonia ihmisiä joutui kärsimään natsi-Saksan hirmuvaltaa. Myös satoja suomalaisia merimiehiä suljettiin keskitysleireihin. S tutthof, Pölitz ja Braunerberg ovat nimiä, joita en hevillä unohda. Nyt on jo melkein kaikki leireissä olleet merimiehet lähteneet viimeiselle matkalle. Kaksikymmentäseitsemän merimiestä kuoli leireissä tai niistä saaduista sairauksista. Olen kirjassani Torpederade och internerade yrittänyt kertoa merimiesten kokemuksista sodan aikana. Nyt on kulunut 70 vuotta siitä kun Puna-armeija saavutti Auschwitziin 27 tammikuuta 1945 ja maailma heräsi siihen mitä oli tapahtunut näissä leireissä. Silloin suomalaiset merimiehet olivat vielä leirissä ja suurin osa pääsi vasta toukokuussa vapaaksi ja moni saapui Suomeen vasta syksyllä. Emme saa unohtaa. • Kaasukammion varjossa Leiriolojen kauheuksia on lehdellemme kuvannut muutama vuosi sitten merikapteeni Ingemar Fredriksson, joka vietti Stutthofissa Norjassa pidätytyn suomalaislaivan miehistön kanssa kauhun kuukaudet. – Minulle kerrottiin, että terve nuori mies selviää keskitysleirioloissa hengissä noin kolme kuukautta. Minä ja muita ryhmämme jäseniä jäi henkiin vielä yhdeksän kuukauden jälkeen, jonka leirillä olomme kaikkiaan kesti, Fredriksson toteaa hiljaa. Kysyttäessä Fredriksson viittaa Oskar Reposen kirjaan Kaasukammion varjossa (Weilin+Göös, 1980). Kirjassa Stutthofin vankioloja kuvaa paperilapuille päiväkirjaa kirjoittanut leiritoveri, merimies Veijo Johansson: ”Taudit ja nälkä tekevät ihmisistä mielipuolen, joka suhtautuu kaikkeen, kuolemaankin, välinpitämättömästi. Ellei tämä helvetti pian lopu, minäkin muutun pian eläimeksi, jonakin päivänä ehkä rupean kaluamaan ruumiita, joita olen muutamien juutalaisten nähnyt napostelevan järjettömään nälkäänsä”.• H Stutthofin leirillä oli 91 suomalaista merimiestä joista neljä kuoli. ” Silloin suomalaiset merimiehet olivat vielä leirissä ja s uurin osa pääsi vasta toukokuussa vapaaksi ja moni saapui Suomeen vasta syksyllä.” A FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 27 Pala kurkussa Meitä on bussillinen suomalaisia matkailijoita ja juttu luistaa. Me kaikki olemme lukeneet kirjoja, nähneet dokumentteja ja elokuvia keksitysleireistä. Tunnemme itsemme täysinoppi neiksi ja täysin varustautuneeksi saapumaan Auschwitzin leirimuseoon Oswiecimin kaupunkiin. A stumme portista tuntemamme tekstin alta Arbeit mach frei. Hälisevä joukkomme hiljenee, tunnelma hyytyy, pala nousee kurkkuun. Tuossa on se kenkäröykkiö, josta pilkistävät kärjistään kuluneet lasten kengät, naisen juhlakengät, littaan astutut työkengät ja sievät saappaat. Siellä on tv:ssä näkemäni kasa matkalaukkuja, johon hyväuskoiset ihmiset ovat pakanneet arvokkainta omaisuuttaan ja panneet osoitelapun ripaan. Sitten näen jalkaproteeseja ja – ai kamalaa - tonneittain hiuksia. Nyt käännän jo pääni. Haluan raitista ilmaa. 28 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Kompuroin ulos ja edessäni oleva muuri on se, jonka edessä ammuttiin ihmiset ennen kuin polttouunit ehtivät valmistua. Edessä Birkenau, jossa voi kuvitella palaneen ihmislihan hajun. Alueella on puisia talleja, siis talleiksi alun perin tehtyjä rakennuksia, joiden käyttötarkoitus muutettiin, kun ne siirrettiin Saksasta Puolaan keskitys leiriläisten asumuksiksi ja odotushuoneiksi. Sisällä ovat nukkumalaverit jäljellä ja toden totta, hevosia varten kiinnitetyt suitsirenkaat seinillä. Parakeista on jäljellä 60, mutta niitä oli kaikkiaan 300. Meille näytetään karttaa, josta vain osa ehdittiin rakentaa. G Tässä se portti nyt on. Portin ulkopuolella on nättejä omakotitaloja, joissa on vehmas puutarha. Kukaan ei kuitenkaan asu niissä. Sisään astuessaan kokee matkailijakin menevänsä toiseen ilmatilaan. F Alussa on tiiliparakkeja, jotka olivat ennen leiriä Auschwitzin varuskunta rakennuksia. ” Hälisevä joukkomme hiljenee, tunnelma hyytyy, pala nousee kurkkuun. ” Auschwitzissa Birkenaun laajennus oli rakentamista vaille valmis eli siitä oli tarkoitus tehdä kolme kertaan suurempi. Saksalaisiakin kiinnostaa Auschwitzin vetovoima matkailukohteena on valtavassa kasvussa. Kymmenen vuotta sitten siellä kävi puoli miljoonaa matkailijaa, nyt lähes heitä on vuosittain kolminkertainen määrä. Moni puolalainen haluaa nähdä heidän maallaan sijainneet keskityslei reistä suurimman. Myös brittejä, amerikkalaisia, ranskalaisia ja italialaisia on paljon. Uutuutena ovat saksalaiset, joita vasta viime vuosina on alkanut kiinnostamaan turistimatka keskitysleirille. Nyt Saksa on siis saanut sukupolven, hekin uskaltavat, kykenevät ja haluavat tutkia juuriaan pohjia myöten aina keskitysleiriä myöten. HK • Keskitysleirivankeja nöyryytettiin jopa avovessoilla, joista osa on säilynyt. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 29 Eläkesopimus vaikuttaa MEL-uudistukseen Lokakuussa 2014 tehty työmarkkinajär jestöjen sopimus vuonna 2017 toteutettavasta eläkeuudistuk sesta koskee myös merenkul kijoita. Jo tällä hetkellä valtaosa merenkulkijoista jää eläkkeelle yleisen jousta van eläkeiän mukaisesti 63-68 vuotiaa na. Tästä syystä sovitut muutok set ulottuvat myös meren kulkijoihin. Muutamia muutoksia Merenmieseläkelain (MEL) muutos on annettu eduskunnan käsiteltäväksi. Hallituksen esityk sen (HE 321/2014 vp) mukaan • merenkulkijoiden työeläkemaksut alentuisivat maissa töitä tekevien eläkemaksujen tasolle • alemmasta eläkeiästä luovuttaisiin asteittain ja siirtymäaika olisi vuoden 2024 loppuun • alempaan eläkeikään oikeutettujen eläkkeen karttuma pienenisi 0,1 prosenttiyksiköllä vuodessa • hautausavustus poistuisi vuoden 2021 alusta • merityötulovähennykseen tehtäisiin leikkaus kuitenkin siten, että merenkulkijan käteen jäävä tulo kasvaisi 1 – 2 prosenttia kuukaudessa • työnantajien eli varustamoiden työeläkemaksu osuus muuttuisi ja samalla muutettaisiin myös merenkulun tukia. • Työmarkkinajärjestöjen eläkesopimuksen vaikutukset MELiin Työmarkkinajärjestöjen lokakuinen eläkesopi mus tuo paljon muutoksia myös merimieseläke järjestelmään. Tämän lain yksityiskohdat ovat vielä auki. Tavoitteena on, että uusi eduskunta hyväksyisi nämä eläkelait vuoden 2015 syksyllä. Eläkesopimus muutti kuitenkin välittömästi merimieseläkelain uudistamista koskevaa esitystä kahdella tavalla: 1. siirtymäaika piteni viidestä vuodesta yhdek sään vuoteen 2. eläkepalkkaa laskettaessa ei tulla tekemään ns. Ptel -vähennystä. Tämä vähennys olisi laskenut vuodesta 2016 alkaen eläkkeen perus teena olevaa palkkaa sillä määrällä, jonka merenkulkija on maksanut työeläkemaksuja. Suurin muutos eläkeikään • Alin eläkeikä nousee kolmella kuukaudella 1955 syntyneillä ja sen jälkeen aina kolmella kuukaudella kutakin myöhempää syntymävuotta kohti. Näin ollen vuonna 1962 ja sitä myöhemmin syntyneillä alin mahdollinen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. 30 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART • Eläkeiän korotus koskee vastaavalla tavalla myös kaikkia niitä merenkulkijoita, jotka eivät ole vuoden 2024 loppuun mennessä ehtineet ansaita merimieseläkelain mukaista alempaa eläkeikää. Eläkesopimus vaikuttaa myös merimieseläkkeiden karttumiseen. • Yleinen eläkekarttuma on vuodesta 2017 alkaen 1, 5 prosenttia. • Ikävälillä 53 – 62 eläkekarttuma on kuitenkin 1,7 prosenttia 31.12.2025 saakka, jona aikana tämän ikäiset työntekijät maksavat myös 1,5 prosenttia korkeampaa eläkevakuutusmaksua. Uudet eläkemuodot Eläkesopimuksen mukaisesti myös merenkulki joille tulee uusi eläkemuoto eli työuraeläke. Siihen olisi oikeutettu 63 – vuotta täyttänyt työntekijä, jolla on • vähintään 38 vuoden työura ja • rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. Työuraeläkkeen saamisedellytysten yksityiskoh dat ovat vielä auki. Säännökset työuraeläkkeestä tulevat myös merimieseläkelakiin. Eläkesopimuksen mukaan myös osa-aikaeläke lakkaa ja tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke, johon työntekijällä olisi aluksi oikeus 61 ikävuoden täytyttyä. Ikäraja nousisi vuoden 2025 alusta 62 ikävuoteen. Myös meri mieseläkelakiin tehtäisiin vastaavat muutokset. Lisää muutoksia 2017 Jos merimieseläkelain uudistus toteutuu esitetyl lä tavalla vuoden 2016 alussa ja eläkesopimuksen mukaiset muutokset vuoden 2017 alusta, kaikki en merenkulkijoiden eläkkeisiin tulee muutoksia. Alin vanhuuseläkeikä ei muutu lainkaan tai vain vähän ikääntyneillä ja pitkään merillä työtä tehneillä merenkulkijoilla. Alin vanhuuseläkeikä nousisi kuitenkin sitä enemmän, mitä nuorem masta merenkulkijasta on kyse ja mitä lyhem män ajan hän on ehtinyt olemaan merillä uudistusten voimaantulovuosiin mennessä. Merimieseläkelakiin tulevat muutokset ovat eduskunnan käsittelyssä. • Pensionsavtalets effekter på SjPL-reformen Riksdagen har fått ändringen av sjömanspen sionslagen (SjPL) för behandling. Enligt regering ens proposition (RP 321/2014 rd) • Höjningen av pensionsåldern gäller på motsvarande sätt också alla de sjöfarare som inte före utgången av år 2024 har hunnit tjäna in sänkt pensionsålder i enlighet med sjömanspensionsla gen. • sjunker sjöfararnas arbetspensionspremier till samma nivå som pensionspremierna för dem som jobbar på land Pensionsavtalet påverkar också sjömanspensionernas tillväxt. • slopas den sänkta pensionsåldern gradvis under en övergångsperiod till slutet av år 2024 • Den allmänna pensionstillväxten är 1,5 pro cent från och med år 2017. • minskar pensionstillväxten för dem som har rätt till sänkt pensionsålder med 0,1 procentenhe ter per år • I åldersintervallet 53 – 62 är pensionstillväxten ändå 1,7 procent fram till 31.12.2025. Under samma tid betalar också arbetstagare i den åldern en 1,5 procent högre pensionsförsäkrings premie. Ändringar i SjPL-reformen • slopas begravningsunderstödet från och med början av år 2021 • görs nedskärningen i sjöarbetsinkomstavdraget ändå så att nettoinkomsten för sjöfararen ökar med 1 – 2 procent i månaden • ändras arbetsgivarnas dvs. rederiernas andel av arbetspensionspremien; samtidigt ändras också sjöfartens stöd Hur påverkas SjPL av arbetsmarknadsorganisa tionernas pensionsavtal? Arbetsmarknadsorganisationernas pensions avtal som ingicks i oktober innebär också många ändringar i sjömanspensionssystemet. Detaljerna i den nya lagen har ännu inte fastställts. Målet är att den nya riksdagen godkänner dessa pensions lagar på hösten 2015. Pensionsavtalet ändrade dock omedelbart förslaget till reform av sjömanspensionslagen på två sätt: 1. övergångsperioden förlängdes från fem år till nio år 2. i uträkningen av pensionslönen görs inget s.k. Lapl-avdrag. Detta avdrag skulle från början av år 2016 ha sänkt den lön som ligger till grund för pensionen med beloppet av de arbetspensionspre mier som sjöfararen betalt. Den största ändringen gäller pensionsåldern • Den lägsta pensionsåldern höjs med tre månader för personer födda 1955 och därefter alltid med ytterligare tre månader per år för senare födda. På så sätt blir den lägsta åldern för ålderspension 65 år för personer födda år 1962 och senare. Nya pensionsformer I enlighet med pensionsavtalet införs även för sjöfarare en ny pensionsform, dvs. arbetslivspen sion.Rätt till arbetslivspension har en person som fyllt 63 år med • en yrkeskarriär på minst 38 år och • i ett arbete som är fysiskt eller psykiskt belastande. Detaljerna angående vem som är berättigad till arbetslivspension är fortfarande öppna. Bestäm melserna om arbetslivspensionen ingår också i sjömanspensionslagen. I samband med pensionsavtalet upphör även deltidspensionen och ersätts med partiell förtida ålderspension, som arbetstagaren till en början har rätt till från och med åldern 61 år. Från och med början av år 2025 stiger åldersgränsen till 62 år. Motsvarande ändringar införs också i sjö manspensionslagen. Förändringar även 2017 Om reformen av sjömanspensionslagen godkänns enligt förslaget i början av år 2016 och ändring arna enligt pensionsavtalet träder i kraft från och med början av år 2017, påverkas pensionerna för alla sjöfarare. Den lägsta åldern för ålderspension ändras inte alls eller en aning för åldersstigna sjöfarare som jobbat länge till sjöss. Den lägsta åldern för ålderspension höjs ändå desto mer, ju yngre sjöfararen är och ju kortare tid han eller hon hunnit jobba till sjöss före de år reformerna träder i kraft. Behandlingen av sjömanspensions lagen är i riksdagen. • Arbetsmark nadsorganisa tionerna ingick i oktober 2014 ett avtal om pensionsrefor men som träder i kraft 2017. Avtalet berör även sjöfararna. Redan nu går en majoritet av sjöfararna i pension i åldern 63-68 enligt den allmänna flexibla pen sionsåldern. På grund av detta berörs också sjöfa rarna av de avtalade ändringarna. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 31 Lukuvinkki Hilkka Kotkamaa Suursaari sijaitsee lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. Rauhan sopimuksessa Suomenlahden saaret jäivät Neuvostoliitolle, ihmiset sieltä evakuoitiin ja historia loi saarelle uudet kasvot. Saaren värikäs elämä, omintakeinen kulttuuri, elinkeinoksi ulottunut turismi sekä vilkas meren kulku- ja kalas tustoiminta jäivät historiaan. Suursaari ilman sankareita E nää ei ”Suomenlahden Caprille” tullut matkailijoita rentoutumaan saaren upeissa maisemissa eikä Suurkylän kasinolla soinut hanuri. Niemen notkoissa tai hiekkarannoilla ei ollut auringonottajia eikä pikkupoikia onkimassa rannoilla. Yksitoista kilometriä pitkä Suursaari oli ennen sotia kuuluisa retkeilykohde veneilijöille ja taiteilijoil le. Sen korkeat vuoret, sisäjärvet ja idylliset kalastajakylät ikuistettiin satoihin maalauksiin. Saarista käytiin talvisodan verisiä taisteluja, joita suomalaiset kävivät niin venäläisiä kuin saksalaisiakin vastaan. Suursaari menetettiin Neuvostoliitolle talvella 1942 suomalaiset valtasivat sen takaisin verisen taistelun jälkeen. Syksyllä 1944 saksalaiset yrittivät puolestaan maihinnousua. Sodan jälkeen saari on ollut suljettu sotilasalue. Saari tyhjeni, hiljeni ja lähes unohtui. Suursaaresta tuli mystinen kadotettu paratiisi. 2000-luvulla sinne päästettiin pieni määrä vierailijoita.Valokuvaaja Juha Metso pääsi käymään saarelle peräti seitsemän kertaa duuman lintubongareille myöntämällä erikoislu valla. Metson valokuvista ja kirjailija Kauko Röyhkä teksteistä on tkoottu tyylikäs, historiaa valaiseva ja kauniisti tunnelmoiva kirja Suursaa ri (Johnny Kniga). Röyhkä on haastatellut entisiä suursaarelaisia ja heidän sukulaisiaan. Mukana on myös 45 vuotta saaren pohjoiskärjessä majakanvartijana toiminut Nikolai Makozenkovich ja hänen virolainen vaimonsa Riima, jotka hurjastelevat moottoripyörällä pitkin saaren muhkuraisia polkuja. Suursaari sijaitsee strategisesti niin merkittä vässä solmukohdassa, että sen avaamisesta yleisölle on turha toivoa. 90-luvlla sai Kristina Brahe luvan käydä saariristeilyllä ja mukana oli joukko entisiä saarelaisia ja heidän jälkeläisiään. Luvat ennen matkaa piti hyväksyttää Venäjän turvallisuuspoliisilla ja Venäjän rajavartiolaitok sella, joten matka oli melkoisen paperisodan takana. Rannalla kävijöitä odotti surullinen näky. Kylä oli poissa. Osa taloista oli tuhoutunut sodassa tai ne oli kuljetettu mantereelle raken nusaineiksi tai polttopuiksi. Vain muutama pahasti rapistunut rakennus oli jäljellä. 200-luvulla öljy-yhtiö Hogland rakensi saarelle 40-paikkaisen hotellin. Saarelle ryhdyttiin järjestämään helikopterimatkoja hintaan 3200 e. Matkailu hiipui kun lennon hinta nostettiin kolminkertaiseksi. Mutta jotain hyvääkin. Saaren rannat ovat Suomenlahden puhtaimmat. Luonto kukoistaa ja pusikossa vilistää jäniksiä, kettuja, jopa hirviä. Ainoa uhka luonnolle saattaa olla venäläis-sak salais-hollantilainen Nord Stream-maakaasuput ki, joka aiotaan rakentaa aivan saaren rosoisen eteläkärjen ohi paikkaan, jossa on yhä sodanai kaista romua, hylkyjä ja räjähteitä. Saarelta löytyy yhä murjottu Lenin patsas mutta ei muistomerkkiä saaristokulttuurille, pirtutrokareille, merenkulkijoille eikä sotasan kareille. • G Suursaari on saanut kirjan idyllisestä historiastaan ja surullisesta nykypäivästään. Kauko Röyhkän kirja on kuvitettu tuoreilla Juha Metson valokuvilla. 32 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Ari Turunen: Suomalaisia jäänmurtajia - ympäristösyistä –S uomalaiset jäänmurtajat ansaitsevat historiikkinsa, sillä maassamme rakennetaan todella maailman parhaat jäänmurtajat, kirjat kirjoittanut Aki Turunen kertoo. – Ei ole sattuma että kunnia kuuluu juuri suomalasille, koska meidän on ollut pakko kehittää osaamistamme olosuhteiden pakosta. Pakkohan meidän on keksiä keinot selvitä hengissä karussa maassamme. Siinä olemme onnistuneet kehittelemällä keinot murtaa jäätä jo huoltovarmuudenkin takia ja pitää yhteyttä kännykällä NMT- verkon avulla. Kun sinun autoa hajoaa Lapissa, on kenties ainoa takeesi säilyä hengissä kännykän ja hätäpuhelinverkon avulla. Kovina talvina koko Pohjanlahti ja iso osa Itämerestä voivat jäätyä. Koska lähes kaikki Suomen vienti tapahtuu meriteitse, ainoa ratkaisu on jään murtaminen – ja se vaatii raakaa voimaa. – Kun olen liikkunut maailmalla, olen voinut olla ylpeä jäänmurtajistamme. Ne ovat teknisesti eksoottisia ja vaativia rakennettavia. Jäänmurtajat ovat meidän keksintöjämme potkureihin, erikoismaaleihin ja hyttimoduu leihin asti. Ne ovat suomalaisen insinööri taidon ja suunnittelun mestarinäytteitä. Suomalaisten jäänmurtajien teknologiaa käytetään myös esimerkiksi Karibian risteily aluksissa. Jäänmurtajia viedään ympäri maailmaa, mutta USA:n ja Kanadan vientiportit on meiltä suljettu, koska siellä jäänmurtoteknologiaa pidetään sotilasstrategisena asiana. – Halusin kertoa kirjassani kansan kielellä asiasta, jota pidämme ehkä itsestään selvänä. Emme ehkä ole tienneet edes ajatelleeksi että Suomella on yksi maailman voimakkaimmista jäänmurtajalaivastoista. Arktisten alueiden öljykentillä käytetään jäänmurtotekniikan osaamista, jonka suomalaiset hallitsevat. – Arktisille alueille toivon, että lähetettäi siin nimenomaan parasta eli suomalaista tekniikkaa – ympäristösyistä. Kirjasta on tulossa myös englanninkielinen versio. • Raakaa voimaa on suomalaisen jäänmurtamisen historia. Siinä esitellään alustyypit höyrymurtajista uusiin monitoimimurtajiin. Jo aikai semmin aiheesta ilmestyneeseen kirjaan on lisätty uusimmat Venäjälle rakennetut arktisiin oloihin tarkoite tut monitoimimurtajat. Viimeisimpä nä juuri valmistunut Baltica. H – Arktiset alueet ovat niin herkkiä, että uskaltaisin päästää sinne vain suomalaisia jäänmurtajia, sanoo jäänmurtajien historian kirjoittanut Ari Turunen. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 33 • • • Hallituksen kokous 4.12.2014 Sopimusasiat • Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne. • Työryhmä laatii esityksen uudesta sekamiehitys mallista tulevaisuutta varten. • Kirjattiin ehdot, joilla Boren sekamiehityssopimus olisi hyväksyttävissä • Hylättiin ESL Shippingin sekamiehitysesitys. • Hylättiin Hans Langh varustamon sekamiehitysesitys. • Viedään kansipäällystön osalta Hans Langh varustamon ruokarahaverotusriita työtuomioistui meen. • Viedään Viking Linen vuosilomakiista työtuomio istuimeen, jos ratkaisua ei pikimmiten löydy. • Keskusteltiin Eckerö Shippingin tilanteesta. • Keskusteltiin Godby Shippingin tilanteesta. • Merkittiin tiedoksi OSM Ship Management Finland Oy:n tilannekatsaus. • Merkittiin tiedoksi Prima Shippingin tilannekatsaus. • Merkittiin tiedoksi Finnlinesin YT- neuvottelut. • Jatketaan Arctia Karhu aluksen neuvotteluja luotsauskorvauksista. • Hyväksyttiin turun sataman luottamusmieheksi Markku Utriainen ja varaluottamusmieheksi Antti Laurila. • Päätettiin, että tarvittaessa Ansgard Bärön tapaus viedään eteenpäin AVI:lle ja ryhdytään toimenpiteisiin. • Merkittiin tiedoksi Trafin organisaatiouudistus ja pysyvä IMO-edustaja keskustelussa. • Viedään Turun satamatarkastajien tilanne eteenpäin oikeustoimiston kautta. • • • Toimeenpaneva valiokunta 13.1.2015 Muut asiat • Vahvistettiin jäsenasiat. • Valittiin osallistuja pohjoismaiseen kokoukseen Göteborgiin. • Keskusteltiin hallituksen päätöksien tiedottamisen tärkeydestä. • Todettiin, että tulevaisuudessa lomatoimik iinteistöille on löydettävä uudet hoitajat. • Merkittiin tiedoksi Loss of Licence tilanne. Sopimusasiat • Hyväksyttiin sopimus Finnlinesin sisäänliputuksesta. • Annettiin oikeus mahdollisesti hyväksyä sopimus Priman sisäänliputuksesta, jos ehdot ovat sovitun mukaiset . • Sekamiehitystyöryhmien tulokset valmistellaan seuraa vaan kokoukseen valmiiksi. • Päätettiin, että Viking Linen miehityssopimus tulee neuvotella ja neuvottelut pistetään alulle. • Merkittiin tiedoksi keskustelu Viking Linen vuosiloma kiistasta. • Hyväksyttiin Finnlinesin erillissopimus vuorottelusta Naantali-Långnäs- Kapellskär linjan laivoille. • Päätettiin ettei Arctia Karhun luotsaussopimusta neuvotella ja luottamusmiessopimusneuvotteluja jatke taan. • Merkittiin tiedoksi Arctia Shippingin tilanne. • Merkittiin tiedoksi Turun sataman tilanne. • Hyväksyttiin Ahvenanmaan vapaasti liikkuvien lauttojen päälliköiden sopimus ja viedään hallitukselle hyväksyttä väksi. • Selvitys Ahvenanmaan tilanteesta merkittiin tiedoksi. • Merkittiin tiedoksi JS Ferryway Ltdn tilanne. Muut asiat • Päätettiin pitää ylimääräinen luottamusmieskurssi STTK luottamusmiespäivien yhteydessä. • Hyväksyttiin jäsenasiat. • Merkittiin tiedoksi opiskelija Justus Bergin ja Johan Ramslandin osallistuminen Göteborgin kokoukseen. • Päätettiin, ettei Lontoon IMO kokoukseen osallistuta. • Päätettiin STTK:n kokouksien edustus. • Merkittiin tiedoksi keskustelu yhteistyöstä muiden meriliittojen kanssa. • • • Toimeenpaneva valiokunta 9.12.2014 Sopimusasiat • Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne. • Päätettiin, että työryhmät paneutuvat seka miehitysasiaan ja esitykset viedään hallitukselle. • Merkittiin tiedoksi Boren tilanne. • Merkittiin tiedoksi ESL Shipping tilanne. • Merkittiin tiedoksi Hans Langh tilanne. • Merkittiin tiedoksi Viking Linen vuosilomakiistan ratkeaminen. • Merkittiin tiedoksi Sea Windin tilanne. • Merkittiin tiedoksi Containerships tilanne. • Merkittiin tiedoksi Eckerö Linen tilanne. • Merkittiin tiedoksi Arctia Shippingin TES tilanne. • Merkittiin tiedoksi Turun satamatarkastajien tilanne. 34 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Muut asiat • Keskusteltiin vuoden 2015 luottamusmieskurssin a jankohdasta ja pitopaikasta. • Hyväksyttiin jäsenasiat. • Hyväksyttiin Loss of Licence vakuutustarjous ja edetään asiassa. • Keskusteltiin EU:n ulkopuolisten miehistöjen pitkistä työjaksoista ja väsymyksestä. • Luettiin ja merkittiin tiedoksi piirien pöytäkirjat. • • • Styrelsens möte 4.12.2014 • • • Verkställande utskottet 13.1.2015 Avtalsärenden • Antecknades till kännedom det allmänna a rbetsmarknadsläget. • En arbetsgrupp uppgör ett förslag till ny blandbesättningsmodell för framtiden. • Antecknades de villkor på vilka Bores blandbesättningsavtal kunde godkännas. • Förkastades ESL Shippings blandbesättningsförslag. • Förkastades rederiet Hans Langhs blandbesättningsförslag. • Förs för däcksbefälets del till arbetsdomstolen rederiet Hans Langhs kostpengsbeskattningstvist. • Förs Viking Lines semestertvist till arbetsdomstolen om inget resultat nås med det snaraste. • Diskuterades situationen för Eckerö Shipping. • Diskuterades situationen för Godby Shipping. • Antecknades till kännedom lägesöversikten för OSM Ship Management Finland Oy. • Antecknades till kännedom lägesöversikten för Prima Shipping. • Antecknades till kännedom Finnlines samarbetsförhandlingar. • Fortsättes med förhandlingarna om lotsningsersättningen för fartyget Arctia Karhu. • Godkändes som Åbo hamns förtroendeman Markku Utriainen och som förtroendemannasuppleant Antti Laurila. • Beslöts att fallet Ansgard Bärö vid behov förs vidare till AVI och man skrider till åtgärder. • Antecknades till kännedom Trafis organisationsreform och permanenta IMO-representant. • Förs Åbo hamninspektörers situation vidare genom rättshjälpsbyrån. Övriga ärenden • Fastställdes medlemsärendena. • Valdes deltagare till nordiskt möte i Göteborg. • Diskuterades vikten av att informera om styrelsens beslut. • Konstaterades att man i framtiden måste hitta nya perso ner att sköta om förbundets semesterfastigheter. • Antecknades till kännedom situationen för Loss of License. Avtalsärenden • Godkändes avtalet om Finnlines inflaggning. • Gavs rätt att eventuellt godkänna avtalet om Primas inflaggning, ifall villkoren är enligt avtalet. • Resultatet av blandbesättningsarbetsgruppernas arbete bereds färdigt till nästa möte. • Beslöts att det bör förhandlas om Viking Lines bemanningsavtal, och dessa förhandlingar kommer att inledas. • Antecknades till kännedom diskussionen om Viking Lines semestertvist. • Godkändes Finnlines specialavtal om avlösningen på fartygen på linjen Nådendal-Långnäs-Kapellskär. • Beslöts att inte förhandla om Arctia Karhus lots ningsavtal, men nog fortsätta med förtroendemanna avtalsförhandlingarna. • Antecknades till kännedom situationen på Arctia Shipping. • Antecknades till kännedom situationen i Åbo hamn. • Godkändes avtalet för befälhavarna på Ålands frigående färjor och det förs till styrelsen för godkän nande. • Redogörelsen för situationen på Åland antecknades till kännedom. • Antecknades till kännedom situationen för JS Ferryway Ltd. Övriga ärenden • Beslöts ordna en extra förtroendemannakurs i samband med STTK:s förtroendemannadagar. • Godkändes medlemsärendena. • Antecknades till kännedom att studerande Justus Berg och Johan Ramsland deltar i mötet i Göteborg. • Beslöts att inte delta i IMO-mötet i London. • Beslöts om representationen vid STTK:s möten. • Antecknades till kännedom diskussionen om samarbetet med de övriga sjöfolksförbunden. • • • Verkställande utskottet 9.12.2014 Avtalsärenden • Antecknades till kännedom det allmänna a rbetsmarknadsläget. • Beslöts att arbetsgrupperna sätter sig in i blandbesättnings frågan och för sina förslag till styrelsen. • Antecknades till kännedom situationen för Bore. • Antecknades till kännedom situationen för E SL Shipping. • Antecknades till kännedom situationen för Hans Langh. • Antecknades till kännedom lösningen i Viking Lines semestertvist. • Antecknades till kännedom situationen för Sea Wind. • Antecknades till kännedom situationen för Containerships. • Antecknades till kännedom situationen för Eckerö Line. • Antecknades till kännedom kollektivavtalssituationen på Arctia Shipping. • Antecknades till kännedom situationen för hamninspektörerna i Åbo. Övriga ärenden • Diskuterades tidpunkt och plats för förtroendeman nakursen år 2015. • Godkändes medlemsärendena. • Godkändes Loss of License försäkringsofferten och saken fortskrider. • Diskuterades de långa arbetsperioderna och utmattningen för manskap utanför EU. • Upplästes och antecknades till kännedom kretsarnas protokoll. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 35 JÄSENREKISTERIN TIEDOT AJAN TASALLE JÄSENMAKSU Liiton jäsenmaksu on vuonna 2015 1,4% ennakonpidätyksen alaisista tuloista. Jäsenmaksuun sisältyy myös työttömyyskassamaksu. ITSEMAKSAVA JÄSEN Jos maksat jäsenmaksun itse voit tilata viitelistat tai viitepankkisiirrot Mirjam Tuiskulta mirjam.tuisku@seacommand.fi tai puh 09 6122 4413 Tai jos maksat ilman viitettä: • Tilinumero Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (vain jäsenmaksuille) • Laita pankkisiirtoon nimi ja henkilötunnus (ilman henkilötunnusta maksu voi kirjautua eri henkilölle) • Merkitse ajanjakso, jota maksu koskee (ppkkvv-ppkkvv) Jäsenmaksu on maksettava kuukausittain. Maksun viivästyminen voi johtaa jäsensuhteen katkeamiseen sekä vaarantaa työttömyysturvan. Huomioi että ko. vuoden verotietoihin ilmoitetaan vain 31.12. mennessä maksetut jäsenmaksut. Säilytä kuitit, sillä suorituksesi ei näy liiton tilillä välittömästi. Maksa jäsenmaksusi ajallaan ja oikean prosentin mukaan, ettei päivärahaasi hylätä siksi, että olet laiminlyönyt jäsen maksusi maksamalla vähemmän kuin ansiosi edellyttäisivät. TYÖNANTAJAN PERIMÄ JÄSENMAKSU OMAAN LIITTOON Muistathan tarkistaa palkkakuitista, että jäsenmaksu 1,4 % on peritty palkastasi. Etenkin mikäli työskentelet muussa kuin päällystötehtävässä pitää sinun erikseen ilmoittaa palkanmaksajalle, että kuulut Suomen Laivanpäällystöliittoon ja että jäsenmaksu peritään Suomen Laivanpäällystöliittoon. JÄSENMAKSUVAPAUTUS Vapautusta jäsenmaksuista voidaan myöntää (enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan paitsi opiskelijat voivat anoa koko opiskelun ajaksi) seuraavin perustein: • opiskelet (koko opiskelun ajaksi):mikäli olet kuitenkin työssä opiskeluaikanasi, sinulta peritään jäsenmaksu veronalaisesta ansiotulostasi • maksat jäsenmaksut tilapäisesti toisen toimialan liittoon • maksat jäsenmaksut pohjoismaiseen päällystöliittoon • olet sairauslomalla tai saat kuntoutustukea • olet äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla • olet työtön Kelan peruspäivärahalla tai toimeentulotuella • suoritat varusmiespalvelua tai siviilipalvelua KANNATTAJAJÄSEN Kannattajajäsenyyttä voit anoa mm. seuraavin perustein: • siirryt eläkkeelle/ sairaseläkkeelle • toimit yrittäjänä • kuulut toiseen ammattiliittoon. Huom. Pelkkä toiseen työttömyyskassaan kuuluminen ei oikeuta kannattajajäsenyyteen. Kannattajajäsenmaksu on 70 e /kalenterivuosi. Kaikille kannattajajäsenille postitetaan viitepankkisiirto automaattisesti. Huom. Kannattajajäsenmaksu ei sisällä työttömyysturvamaksua. Työttömyyskassan jäsenenä voi olla Suomessa asuva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. HAKEMUKSET Jäsenhakemuksia, jäsenmaksuperintäsopimuskaavakkeita, kannattajajäsen- sekä jäsenmaksuvapautusanomuksia voit tilata liiton toimistosta tai tulostaa liiton kotisivuilta www.seacommand.fi. Kirjallisiin hakemuksiin tehtyihin päätöksiin vastataan jäsenelle aina kirjallisesti. Pelkkä jäsenkortti ei takaa jäsenyyttä. Myös jäsenmaksut on oltava suoritettuna tai jäsenmaksuista on myönnetty vapautus. Työttömyysturva ja muut jäsenedut ovat käytössäsi, kun jäsenyytesi on voimassa. Seuraa myös Suomen Merenkulku-lehden jäsenilmoituksia sekä liiton kotisivujen ilmoituksia. Kaikissa jäsenyyteen liittyvissä asioissa voit kääntyä liiton toimistonhoitajan Mirjam Tuiskun puoleen mirjam.tuisku@seacommand.fi puhelin 09 6122 4413 36 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART UPPDATERA DINA UPPGIFTER I MEDLEMSREGISTRET MEDLEMSAVGIFTEN Förbundets medlemsavgift år 2015 är 1,4 % av den beskattningsbara inkomsten. I medlemsavgiften ingår också avgiften till arbetslöshetskassan. MEDLEM SOM BETALAR SJÄLV Om du betalar din medlemsavgift själv kan du beställa referenslistor eller referensbankgiron av Mirjam Tuisku mirjam.tuisku@seacommand.fi eller tfn 09 6122 4413 Eller om du betalar utan referens: • Kontonummer Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (endast för medlemsavgifter) • Anteckna på bankgirot namn och personsignum (utan personsignum kan betalningen registreras på fel person) • Anteckna tiden som betalningen gäller (ddmmåå-ddmmåå) Medlemsavgiften bör betalas månatligen. Försenad betalning kan leda till att medlemsförhållandet bryts och arbetslöshetsskyddet äventyras. Märk att i årets skatteuppgifter endast kommer med de medlemsavgifter som betalts senast 31.12. Spara kvittona eftersom din betalning inte genast syns på förbundets konto. Betala din medlemsavgift i tid och med rätt procent för att din dagpenning inte skall förkastas för att du försummat din medlemsavgift genom att betala mindre än dina förtjänster skulle förutsätta. MEDLEMSAVGIFT SOM ARBETSGIVAREN INKASSERAR TILL EGET FÖRBUND Kom ihåg att kontrollera på lönekvittot att medlemsavgiften på 1,4 % dragits av från lönen. Om du jobbar i andra uppgifter än befälsuppgifter bör du skilt meddela löneräknaren att du hör till Finlands Skeppsbe fälsförbund och att din medlemsavgift skall gå till Finlands Skeppsbefälsförbund. MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE Medlemsavgiftsbefrielse kan beviljas (för högst ett år i gången, utom för studerande som kan anhålla för hela studietiden) på följande grunder: • du studerar (för hela studietiden). Ifall du ändå jobbar under studietiden bör medlemsavgift betalas på din beskattningsbara inkomst. • du betalar tillfälligt dina medlemsavgifter till ett annat förbund i branschen • du betalar dina medlemsavgifter till ett nordiskt befälsförbund • du är på sjukledigt eller får rehabiliteringsstöd • du är på moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledigt eller vårdledigt • du är arbetslös på FPA:s grunddagpenning eller utkomststöd • du utför din värnplikt eller civiltjänstgöring UNDERSTÖDANDE MEDLEM Du kan anhålla om understödande medlemskap bl.a. på följande grunder: • du går i pension/ sjukpension • du är företagare • du hör till ett annat fackförbund. Observera att det inte berättigar till understödande medlemskap om du endast hör till en annan arbetslöshetskassa. Understödande medlemsavgift är 70 e /kalenderår. Till alla understödande medlemmar postas automatiskt ett referensbankgiro. Obs. Den understödande medlemsavgiften innehåller inte arbetslöshetskasseavgift. Förvärvsarbetare, som bor i Finland och som inte har fyllt 68 år, kan vara medlem i arbetslöshetskassan. ANSÖKNINGAR Blanketter för medlemsansökning, medlemsavgiftsinkassering, anhållande om understödande medlemskap eller medlemsavgiftsbefrielse kan beställas från förbundets kansli eller skrivas ut från förbundets hemsidor www.seacommand.fi. Beslut som gjorts på skriftliga ansökningar sänds alltid skriftligt till medlemmen. Enbart medlemskortet garanterar inte medlemskapet. Också medlemsavgifterna bör ha inbetalts eller befrielse från medlemsavgift beviljats. Arbetslöshetsskyddet och övriga medlemsförmåner står till ditt förfogande när ditt medlemskap är i kraft. Följ också med medlemsannonserna i tidskriften Finlands Sjöfart samt på förbundets hemsidor. I alla frågor gällande medlemskapet kan du vända dig till förbundets kanslist Mirjam Tuisku mirjam.tuisku@seacommand.fi telefon 09-6122 4413. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 37 JÄSENMAKSUVAPAUTUS HAKEMATTA? Jos palkanmaksusi on jostain syystä keskeytynyt, emme saa jäsenmaksurekisteriin selvitystä siitä, ellet itse ilmoita asiasta ja hae jäsenmaksuvapautusta. Jotta välttyisit turhilta maksutiedusteluilta, on tärkeää, että ilmoitat muutoksista. Jos olet unohtanut hakea jäsenmaksuvapautusta voit tehdä sen tällä lomakkeella. HAR DU GLÖMT ATT ANSÖKA OM MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE? Om din löneutbetalning av någon anledning har avbrutits får vi inte information om det till medlemsregistret om du inte själv meddelar om saken och ansöker om medlemsavgiftsbefrielse. För att du skall undvika onödiga betalningsförfrågningar är det viktigt att du meddelar om eventuella förändringar. Om du har glömt att ansöka om medlemsavgiftsbefrielse kan du göra det med den här blanketten. NIMI / NAMN HENKILÖTUNNUS / PERSONSIGNUM LÄHIOSOITE / NÄRADRESS POSTITOIMIPAIKKA / POSTKONTOR SÄHKÖPOSTIOSOITE / E-MAILADRESS TYÖTÖN, SAAN TYÖTTÖMYYSKORVAUSTA KELALATA, AJANJAKSO / ARBETSLÖS, JAG FÅR ARBETSLÖSHETSERSÄTTNING FRÅN FPA, TID • Jos saat Maa- meri- ja metsäalojen Työttömyyskassasta työttömyyskorvausta, jäsenmaksuvapautusta ei tarvitse erikseen hakea, vaan kassa perii automaattisesti jäsenmaksun. • Om du får arbetslöshetsersättning från Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa behöver du inte skilt ansöka om medlemsavgiftsbefrielse, utan kassan drar automatisk av medlemsavgiften. OPISKELEN OPISTON NIMI / JAG STUDERAR LÄROINRÄTTNINGENS NAMN KOKO ARVIOITU OPISKELUAIKA / HELA DEN BERÄKNADE STUDIETIDEN VARUSMIES-/SIVIILIPALVELUS / MILITÄR-/CIVILTJÄNST, AJANJAKSO / TID PALKATON SAIRAUSLOMA TAI KUNTOUTUSTUKI / SJUKLEDIGHET UTAN LÖN REHABILITERINGSSTÖD AJANJAKSO / TID PALKATON ÄITIYS-/ISYYS-/VANHEMPAINLOMA / MODERSKAPS-/FADERSKAPS-/FÖRÄLDRALEDIGHET UTAN LÖN AJANJAKSO / TID HOITOVAPAA AJANJAKSO / VÅRDLEDIGHET TID OLEN JÄSENENÄ POHJOISMAISESSA PÄÄLLYSTÖLIITOSSA / JAG ÄR MEDLEM I ETT NORDISKT BEFÄLSFÖRBUND LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID MAKSAN JÄSENMAKSUT TILAPÄISESTI (korkeintaan yksi vuosi) TOISEN TOIMIALAN AMMATTILIITTOON / JAG BETALAR TILLFÄLLIGT (högst ett år) MINA MEDLEMSAVGIFTER TILL ETT FACKFÖRBUND INOM EN ANNAN BRANSCH LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID VIRKAVAPAA AJANJAKSO / TJÄNSTELEDIGHET, TID OMA LOMA AJANJAKSO / EGEN LEDIGHET UTAN LÖN , TID PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS / DATUM OCH UNDERSKRIFT • JÄSENMAKSUVAPAUTUS MYÖNNETÄÄN AINA MÄÄRÄAJAKSI JA SIKSI TARVITSEMME JÄSENMAKSUVAPAUTUKSELLE AINA ALKAMIS- JA PÄÄTTYMISPÄIVÄMÄÄRÄN. Jos et tiedä päättymisaikaa, arvioi se. • MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN BEVILJAS ALLTID FÖR VISS TID OCH DÄRFÖR BEHÖVER VI FÖR MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN ALLTID TIDEN NÄR DEN INLEDS OCH TAR SLUT. Om du inte vet när den tar slut, gör en bedömning. • LOMAKE PALAUTETAAN OSOITTEESEEN: Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Mirjam Tuisku, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki • BLANKETTEN RETURNERAS TILL ADRESSEN: Finlands Skeppsbefälsförbund, Mirjam Tuisku, Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors Suoriutuuko merenkulkija hätätilannetehtävistään? Vaarantuuko oma tai muiden turvallisuus? Vastaako kunto tehtävien vaatimuksiin? Tervetuloa Seafit –hankkeen päätösseminaariin Aika: Keskiviikko 18.3.2014 klo 12.00 - 16.00 Paikka: Hakaniemi -sali, John Stenbergin ranta 6, Helsinki Työterveyslaitoksen Seafit –hanke selvitti hätätilanne- ja pelastustehtävien merenkulkijalle aiheuttamaa fyysistä kuormittumista erilaisissa kenttämittauksissa. Tilaisuudessa esittelemme • hankkeen keskeiset tulokset ja • suositukset merenkulkijoiden fyysisen toimintakyvyn arviointiin ja kehittämiseen merenkulkijoiden, varustamoiden ja työterveyshuollon näkökulmasta. Lisäksi paneelikeskustelussa alan toimijat esittävät ajatuksiaan hankkeen suosituksista. Ilmoittautuminen: viimeistään 12.3.2015 osoitteeseen susanna.visuri@ttl.fi. Tilaisuus on maksuton. Merkkipäiviä / Bemärkelsedagar JÄSENMAKSU OMAAN LIITTOON Jäsenmaksu pysyy ennallaan 1,4% vuonna 2015 ja kannattajajäsenmaksu 70 e€/kalenterivuosi. MAALISKUU/MARS HUHTIKUU-APRIL 85 vuotta/år 75 vuotta/år merikapteeni Vilho Tuomas Salmi 22.03. Helsinki 75 vuotta/år kuljettaja Esko Juhani Makkonen 17.03. Espoo merikapteeni Ali Allan Sario 20.03. Noormarkku 70 vuotta/år merikapteeni Matti Klaus Henrik Launomaa 29.04. Hämeenlinna 70 vuotta/år merikapteeni Kalervo Armas Puskala 11.04. Harjavalta yliperämies Markku Eero Karanko 25.04. Helsinki merikapteeni Jukka Vilhelm Inkiö 02.03. Lappeenranta perämies Pentti Tor-Rolf Dammert 28.04.Helsinki merikapteeni Asser Olof Ahleskog 27.03. Kotka Jöran Lundqvist 28.04. Åbo sjökapten Torsten Birger Roos 29.03. Esbo sairaanhoitaja Anne Armi Mirjam Lindqvist 05.04. Helsinki sjökapten Sven Vilhelm Sjöström 31.03. Ekenäs 60 vuotta/år merikapteeni Eero Antero Hänninen 11.04. Ristimäki sjökapten Mats Erik Stormblad 29.04. Övermalax merikapteeni Veli Matti Björkman 19.03.Konginkangas vahtiperämies Kai Johannes Ahonen 30.04. Turku merikapteeni Bertel Tapani Ikonen 24.03. Espoo 50 vuotta/år sjökapten Lars Göran Gruner 26.03. Jomala 50 vuotta/år sjökapten Jens Patric Nyroos 12.03. Jomala Pelkkä jäsenmaksun maksaminen ei riitä. Jäsenyyttä pitää hakea kirjallisesti. Työttömyysvakuutusmaksu ei ole liiton jäsenmaksu. Etenkin mikäli työskentelet muussa kuin päällystötehtävässä pitää sinun erikseen ilmoittaa palkanmaksajalle, että kuulut Suomen Laivan päällystöliittoon ja että jäsenmaksu peritään Suomen Laivanpäällystöliittoon. Jäsenyytesi ei ole ajan tasalla, mikäli esimerkiksi Suomen Merenkulku -lehti ei tule kotiosoitteeseen. Ota silloin yhteyttä jäsenrekisteriin mirjam.tuisku@seacommand.fi. 60 vuotta/år sjökapten Thord Mikael Brenner 05.03. Godby perämies Matti Juhani Kiuru 24.03. Luumäki Mikäli työnantaja perii jäsenmaksun palkastasi: • Tarkista jäsenmaksusi palkkakuitistasi. • Onko palkastasi vähennetty jäsenmaksu? • Onko jäsenmaksu maksettu oikean suuruisena oikeaan liittoon? hovimestari Tiina Irina Lehmuskallio 05.04. Tuusula Sjökapten Peik Mikael Aalto 20.04. Mariehamn terveydenhoitaja Tapio Olavi Meriläinen 28.04. Ilmarinen yliperämies Juha Matti Tammi 29.04. Naantali sjökapten Stefan Mikael Ahlfors 15.03. Dragsfjärd 40 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART MEDLEMSAVGIFTEN TILL EGET FÖRBUND År 2015 hålls medlemsavgiften oförändrad vid 1,4 % och understödande medlemsavgiften vid 70 e€/ kalenderår. Ifall arbetsgivaren drar av medlemsavgiften från din lön: • Kontrollera din medlemsavgift på ditt lönekvitto. • Har medlemsavgiften dragits av från din lön? • Har rätt storleks medlemsavgift betalts till rätt förbund? Det räcker inte med att enbart betala medlemsavgiften. Medlemskapet måste ansökas skriftligen. Arbetslöshetsförsäkringsavgiften är inte förbundets medlemsavgift. Särskilt om du jobbar med annat än i befälsuppgifter bör du skilt meddela lönebetalaren att du hör till Finlands Skeppsbefälsförbund och att medlemsavgiften skall betalas till Finlands Skeppsbefälsförbund. Ditt medlemskap är inte i ordning, om du t.ex. inte får tidskriften Finlands Sjöfart på din hemadress. Ta då kontakt med medlemsregistret mirjam.tuisku@seacommand.fi. PIIRIT-KRETSARNA Piirikokoukset-Kretsmötena Piiriasiamiehet / Kretsombudsmännen Liiton piirikokoukset ovat avoimia tilaisuuksia kaikille liiton jäsenille. Tarkasta kokouspäivämäärä kotisivultamme: www.seacommand.fi Förbundets kretsmöten är öppna tillställningar för alla förbundsmedlemmar. Kontrollera mötesdatum på våra hemsidor: www.seacommand.fi Ahvenanmaa – Åland Tisdagen den 14.4.2015 kl.19:30 “Bistro Savoy” Gemensamt möte med Ålands energioch sjöfartstekniska förening ÅESF r.f. Helsinki – Helsingfors Liiton toimisto - -förbundets kansli klo/kl 17.00 ti 5.5.2015 kokouksen jälkeen Salve ti 22.9.2015 ti 17.11.2015 kokouksen jälkeen Salve Kotka avoin-öppen Oulu – Uleåborg to 21.5.2015 klo/kl 19.00 Oulu, Oulu-laiva to 10.9.2015 klo/kl 19.00 Oulu, Oulu-laiva to 10.12.2015 klo/kl 19.00 Kemi, JMSampo Rauma – Raumo avoin-öppen Ahvenanmaa – Åland Johan RAMSLAND 040 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi Helsinki – Helsingfors Tapio GARDEMEISTER 040 722 6150 tapio.gardemeister@trafi.fi Kotka Heli PALMU 020 7908 846 heli.palmu@haminakotka.fi Oulu – Uleåborg Petter TÄHTINEN 0500 431633 petter.tahtinen@keminsatama.fi Oulun piirille on avattu sähköpostiosoite slpl.oulunpiiri@gmail.com, jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan. Sähköpostiin voi jättää viestin asiasta, jonka haluaisi käsiteltävän seuraavassa piirikokouksessa, vaikka olisi itse estynyt saapumasta. Rauma – Raumo Santtu HARJU 045 2348191 santtu.j.harju@gmail.com Saimaa – Saimen Jukka RIIKONEN 0400 194 992 jukka61.riikonen@gmail.com Tampere – Tammerfors Kai TERIMAA 0500 891918 kai.terimaa@nic.fi Turku – Åbo Jussi MÄKITALO 040 7500 482 slpl.turku@outlook.com Vaasa – Vasa Tuula FORSBLOM Saimaa – Saimen lauantai 25.4.2015 Varmaranta/Sulkava talkookokous klo 10.00 Mahdollisuus saunomiseen ja yöpymiseen Liiton kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Ilmoittautumiset Jukka Riikoselle lauantai 28.11.2015 Spahotelli Casino Savonlinna kokous alkaen klo 14.00 Joulusauna klo 16.00 Pikkujoulu klo 19.00 Ilmoittautumiset Jukka Riikoselle 050 9287 398 slpl.vaasanpiiri@gmail.com tuula.forsblom@netikka.fi Vaasan piirille on avattu sähköpostiosoite slpl.vaasanpiiri@gmail.com, jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan. Piiriasiamies toivoo yhteydenottoa ko. osoitteeseen ilmoittamalla siihen oma sähköpostiosoite, mikäli haluat infoa tulevista kokouksista tai vaikkapa STTK:n aluetoimikunnan asioista. Jäsenet voivat lähettää myös kommentteja ajankohtaisista asioista. Vasakretsen har öppnat en e-postadress slpl.vaasanpiiri@gmail.com, vars avsikt är att aktivera våra medlemmar i kretsmötesverksamheten. Kretsombudsmannen önskar att du tar kontakt med denna adress genom att meddela din egen e-postadress, ifall du vill ha info om kommande möten eller t.ex. STTK:s regionala verksamhet. Medlemmarna kan också skicka kommentarer om aktuella frågor. Tampere – Tammerfors avoin-öppen Turku – Åbo ma/må 9.3.2015 klo 18.00 S/S Bore, Regina -kabinetti Vaasa – Vasa Radisson Blu Royal Hotelli klo/kl 19.00 to 26.3.2015 to 15.10.2015 FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 41 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart PALVELUHAKEMISTO 2014 SUOSITTAA: Ammattilaiset ammattilaisten palveluksessa Proffs i proffsens tjänst Sjöfartsutbildning / Merenkulkualan koulutus Aboa Mare Hertigs Johans parkgata 21 / Juhana Herttuan puistokatu 21 20100 Åbo / Turku RAAHE – BRAHESTAD Raahen Satama Oy / Lapaluoto www.portofraahe.fi Tel. / puh. 02-432 3123 maritime@aboamare.fi www.aboamare.fi OMA PRONSSIVALIMO Uudet valmiit potkurit TERÄSAKSELIT – POTKURIEN KORJAUKSET Merikapteeni (AMK) • Merenkulkualan insinööri (AMK) Logistiikka ja meriteknologia • samk.fi x x x x x x ● • • • • • • Satamatoimisto……...........08 227 7555, 044 439 3930 Turvapäällikkö 24 h………........................040 135 6794 Tavaran vastaanotto / Ahtaustyönjohto..020 592 3898 Laivameklarit / Laivapalvelut …..............020 592 3890 Satamahinaaja m/s Isbjörn………...........0400 383 697 Taksi………….............................................0600 300 10 lapojen oikaisut hitsaukset koneistukset nousunmuutokset tasapainotukset mittaukset TEVO Oy, TURENKI Puh: 08 2658 800 tevo@tevo.fi www.tevo.fi Bore Ltd Bulevardi 46 P.O. Box 115 FI-00120 Helsinki, Finland Tel: +358 6188 3300 Myynti ja huolto n n n n n n n n n n VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS VIKING palopuvut ja varusteet VIKING DIVING sukelluspuvut Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA) Palo- ja pelastuskalusto TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö Uutuus! VIKING laajentaa alusten turvallisuuspalveluita. Uusi paloturvallisuuteen keskittyvä huoltopiste avattu Helsingissä Torggatan 14 B AX-22100 Mariehamn, Åland Tel: +358 18 16766 firstname.surname@bore.eu www.bore.eu VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011 E-mail: viking-fi@viking-life.com . www.VIKING-life.com MANAGING DIRECTOR +358 44 4691 361 TRAFFIC MANAGER +358 44 4691 358 24 H SATAMAPALVELU / PORT SERVICE +358 400 798 698 portservice@portofkalajoki.fi www.portofkalajoki.fi 42 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Riskipaikat kartoituksen alla Juhana Herttuan Puistokatu 21, 20100 Turku – Åbo merenkulun ammattilainen, tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Puh./tel. + 358 2 2674 111 Fax + 358 2 2674 125 Email: turkuport@portofturku.fi Satamapalvelut – Hamnservice 24 h Puh./tel. + 358 2 2674 122 Fax + 358 2 2674 124 Email: portcontrol@portofturku.fi Tartu verkkoon www.merimieselakekassa.fi Merimieseläkekassan verkkosivuilla ja Lokipalvelussa voit asioida silloin kun sinulle parhaiten sopii. Nappa tag i nätet www.sjomanspensionskassan.fi På Sjömanspensionskassans webbsajt och Logg-tjänst kan du uträtta dina ärenden precis när det passar dig. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi tekee kyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää kauppamerenkulun onnettomuusriskejä alueellisesti. Kyselyn avulla kerätään tietoa siitä, missä väylänkohdissa tai vesialueilla on erityinen onnettomuusriski, mitkä tekijät onnettomuusriskiin vaikuttavat ja miten onnettomuusriskiä voidaan minimoida. Kysely toteutetaan 1.2. – 31.3.2015 välisenä aikana karttasovelluksen avulla. Sen kohderyhmiä ovat Liikennevirasto, Finnpilot Pilotage Oy, Suomen Laivapäällystöliitto Ry, Suomen Varustamot Ry, Arctia Shipping Oy, Rajavartiolaitos, Onnettomuustutkintakeskus ja merenkulun oppilaitokset. Kaikkia kyselyn tietoja käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti, ja ne yhdistetään Trafin merionnettomuustietoihin ja Liikenneviraston VTS-raporttien tietoihin. Lopputulokset julkaistaan myöhemmin Trafin avoimessa paikkatietoportaalissa, ja sen tuloksia hyödynnetään kyselyn varsinaisen tavoitteen lisäksi viranomaistoiminnan kehittämisessä. Ammattitaitoanne tarvitaan merenkulun turvallisuuden kehittämiseksi. Toivomme, että saamme kyselyyn mahdollisimman paljon vastauksia. Trafi tulee kertomaan kyselystä tarkemmin vielä lähempänä ajankohtaa. VALTTERI LAINE erityisasiantuntija, merenkulun analyysit Trafi +358 400 64 4198 valtteri.laine(at)trafi.fi Kartläggning av riskområden UUDENMAANKATU 16 A, 00120 HELSINKI NYLANDSGATAN 16 A, 00120 HELSINGFORS LAKIASIAT - käytännöllisesti Lakiasiaintsto Utilis Ky Bulevardi 12 D 00120 Helsinki OTL Petri Pulkkanen gsm +358 (0)50 317 2344 petri.pulkkanen@utilis.fi SLPL-jäsenille - 20% ALE www.utilis.fi yrkessjöfarare, välkommen att besvara enkäten! Trafiksäkerhetsverket gör en enkät för att utreda olycksriskerna inom handelssjöfarten beroende på område. Enkäten syftar till att samla information om de punkter på farleder eller de vattenområden där det finns en särskilt risk för olycka, vilka faktorer som påverkar olycksrisken samt hur risken kan minimeras. Enkäten genomförs under perioden 1.2. – 31.3.2015 med hjälp av ett kartprogram. Målgrupperna för enkäten är Trafikverket, Finnpilot Pilotage Ab, Finlands Skeppsbefälsförbund rf, Rederierna i Finland rf, Arctia Shipping Ab, Gränsbevakningsväsendet, Olycksutredningscentralen och sjöfartsläroverken. All information som fås i enkäten behandlas strikt konfidentiellt. Den kombineras med Trafis uppgifter om sjöolyckor och innehållet i Trafikverkets VTS-rapporter. Slutresultaten publiceras senare i Trafis öppna portal för geografisk information och nyttjas också till att förbättra myndighetsverksamheten vid sidan av den egentliga målsättningen med enkäten. Er yrkeskunskap behövs för att utveckla sjöfartens säkerhet. Vi önskar att få så många svar till enkäten som möjligt. Trafi kommer att ge utförligare uppgifter om enkäten närmare tidpunkten. VALTTERI LAINE specialsakkunnig, sjöfartens analyser Trafi +358 400 64 4198 valtteri.laine(at)trafi.fi Lähde talviretkelle Sulkavalle / Gör en vinterresa till Sulkava Talvikaudella voit varata koko viikon tai vaikkapa pelkän viikonlopun. Under vintern kan du reservera hela veckan eller t.o.m. bara ett veckoslut. Suomen Laivanpäällystöliiton mökit Sulkavalla VARMARANTA Kuvat / Photos: Mirjam Tuisku KAIKISSA MÖKEISSÄ SEURAAVAT VARUSTEET: • • • • • • • • • • • • • vuodevaatteet: patjat peitot tyynyt liinavaatteet ja pyyhkeet on itse tuotava ! tupakeittiö KEVÄÄN sähköt VAPAAT VIIKOT sähköliesi ja jääkaappi radio Tilanne 20.1.2015: kahvinkeitin Myllyjärvi: 8-12, 14-22 keittiövälineet astioineen Varmaranta: 8-10, 14-22 viemäri Jaatila: 18-22 ulkokäymälä Suvitupa: 18-22 puulämmitteinen sauna polttopuut Lemmikkieläinten vieminen mökeille on kielletty. JAATILA • • • • • • G Varmarannan sauna. Saimaan rannalla - lapsiystävällinen hyvä hiekkaranta 48 m2 vuoteet 4:lle sekä parvi 5-6 hengelle kaivovesi Mökkitalkoot sauna mökin yhteydessä 25-26.4.2015. laituri - venepaikka Kaikki jäsenet tervetuloa. remontoitu 1998 Myllyjärven rannalla - kaunis, rauhallinen sijainti 49 m2 vuoteet 4:lle kaivovesi sähkölämmitys sähköpistoke autoa varten Hinta/viikko, ma-su Hinta/vecka, må-su • • • • • • • • Saimaan rannalla 24,5 m2 vuodesohva 2:lle takkatupa ja sauna kaivovesi (Yhteinen kaivo Jaatilan kanssa) venelaituri telttapaikka asuntovaunupaikka mökki on valmistunut 1998 • Allergiatapauksista johtuen Varmarantaan, Jaatilaan ja Suvitupaan ei saa viedä lemmikkieläimiä. • P.g.a. allergifall får inga keldjur tas med till förbundets stugor Varmaranta, Jaatila och Suvitupa. MYLLYJÄRVI VARMARANTA JAATILA SUVITUPA 186e 278e 253e 150e 35e /ensimmäinen vrk. 20e /lisävuorokausi 93e 169e Kesäkausi/ Sommarsäsongen 01.05 - 30.09 G Talvi Varmarannassa. SUVITUPA Ilmoittautumiset Jukka Riikoselle. MYLLYJÄRVI • • • • • • Saimaan rannalla • 73,5 m2 kaksi erillistä makuuhuonetta, joissa vuoteet 2:lle oleskelutilassa vuoteet 2:lle parvella vuoteet 5:lle • vesijohtovesi • WC ja suihku • mikroaaltouuni • sähköistetty grillikatos • sauna rannassa • sähkölämmitys • sähköpistoke autoa varten • valmistunut 1988 Talvikausi/ Vintersäsongen 01.10 - 30.04 ei talvikäytössä ej i vinterbruk ei talvikäytössä ej i vinterbruk Varaus alkaa maanantaina klo 12.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00 VARAUKSET Mirjam Tuisku (09) 61224413 mirjam.tuisku@seacommand.fi Sulkavan mökkien vuoden 2015 varaustoivomuksia voi lähettää kirjallisina liiton toimistoon. Önskemål om reservering av Sulkavastugorna år 2015 kan sändas skriftligt till förbundets kansli. Nimi/Namn_____________________________________________________________________________________________________________________________ Osoite/Adress_________________________________________________________________________________________________________________________________________ Puhelin/Telefons_______________________________________Sähköpostiosoite/E-mailadress_____________________________________________________________ Mökkitoivomukset: Stugönskemål: Myllyjärvi Varmaranta JaatilaSuvitupa Varaukset maanantaista sunnuntaihin: Reserveringar från måndag till söndag: En ole aikaisemmin lomaillut liiton mökeillä. Jag har inte tidigare semestrat på förbundets stugor 1)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2015 tai Vecka nr datum Olen lomaillut liiton mökin aikaisemmin: _________________(kuukausi/vuosi) Jag har tidigare semestrat på förbundets stugor: (månad/år) 2)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2015 tai Vecka nr datum ____/____20___________________________________________ päiväys/datumallekirjoitus/underskrift 3)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2015 Vecka nr datum Toimisto – Kansli Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors Avoinna – Öppnat, ma-to: 9.00 – 15.00, pe: 9.00 – 14.00 • Asioidessasi liiton toimistolla, soita ystävällisesti ja tarkista että olemme paikalla. • Om du ämnar besöka förbundets kansli, vänligen ring oss först för att kolla att vi är på plats. Vaihde/Växel 09 6122440 Sähkeosoite – Telegramadress SEACOMMAND E-mailoffice@seacommand.fi www.seacommand.fi Jäsenrekisteri/Medlemsregister Mirjam TUISKU 040 5124078 mirjam.tuisku@seacommand.fi Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare Petri SUOMINEN 0400 596071, 050 3062 546 petri.suominen@seacommand.fi Varatoiminnanjohtaja/Vice verksamhetsledare Johan RAMSLAND 040 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi Toimistosihteeri - Kanslisekreterare Marjo PEURALA (09) 6122440 marjo.peurala@seacommand.fi Puheenjohtaja/Ordförande Kristian HEISKANEN 050 5845925 kristian.heiskanen@kymp.net Varapuheenjohtaja/Viceordförande Kai TERIMAA 0500 891918 kai.terimaa@nic.fi Työttömyyskassa Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa - JYTK Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Neuvonta 020 690 871 Puhelinpalvelu 020 690 069 (arkisin klo. 9.00-15.00) Fax 020 789 3872 Sähköposti kassa@jytk.fi Kotisivutwww.jytk.fi Arbetslöshetskassan Offentliga- och privata sektorns arbetslöshetskassa- JYTK Stationskarlsgatan 4, 00520 Helsingfors Telefon service Infonummer Fax E-post Hemsida 020 690 069 (mån- fre. 9.00 – 15.00) 020 690 871 020 789 3872 kassa@jytk.fi www.jytk.fi Suomen Merenkulku/Finlands Sjöfart Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Hilkka KOTKAMAA 040 5405 224 hilkka.kotkamaa@seacommand.fi PäällystövälityksetBefälsförmedlingarna UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO MERIVÄLITYS Haapaniemenkatu 4 B, 00530 Helsinki kirjaamo.uusimaa@te-toimisto.fi Puh. 0295 040152 taloushenkilökunta (mm. tarjoilijat, kokit, kylmäköt, siivoojat, tiskaajat) Puh. 0295 040832 kansi- ja konepäällystö sekä kansi- ja konemiehistö Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Linnankatu 52 B, 20100 Turku kirjaamo.varsinais-suomi@te-toimisto.fi Puh. 0295 044683 Ålands arbets- och näringsbyrå Nygatan 5, 22100 Mariehamn info@ams-aland.fi Tel. 018-25000 FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 45 • Jäsentuotteita • Medlemsprodukterna PINSSI Kullattu ja emaloitu merkki 13.5 mm grip kiinnityksellä ADRESSIT onnitteluadressi suruadressi 9e ADRESSER gratulationsadress kondoleansadress VENEVIIRI BÅTVIMPEL 8e 18 e PINS Förbundets förgyllda emaljerade logo 13,5mm med grip-fastsättning 17e KOKARDI Kullattu ja emaloitu 25 mm 18 e KOKARD Förgylld och emaljerad 25 mm SOLMIONEULA Kullatussa solmioneulassa (64 mm) on emaloitu liiton merkki Ø12 mm KRAVATTNÅL På den förgyllda kravttnålen (64 mm) finns förbundets emaljerade logo Ø 12 mm 12e 16e KÄSILAUKKUKOUKKU HANDVÄSKKROK HUOMIOLIIVI musta keltainen SKÄRMMÖSSAN med ankarmärke med bladdekor REFLEXVÄST svart gul koko storlek XXL PIKEE PAITA PIKÉSKJORTA 30 e 46 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART BÄLTE Svart stiligt läderbälte sytt i Finland. Logon är emaljerad och förgylld samt fäst vid en förgylld platta. Spännet är förgyllt och försilvrat. MUISTITIKKU MINNESSTICKA 2 GB LIITON LIPPIS ankkurimerkillä lehvillä 15e 42e 16e 12e HUIVIN PIDIKE – SCARFHÅLLARE VYÖ Suomessa ommeltu musta tyylikäs nahkavyö. Logo emaloitu ja kullattu sekä kiinnitetty kullattuun laattaan. Solki kullattu ja hopeoitu. Ny t ot teita jäsentu aan ! tilaam Beställ k ter! s pr odu medlem MATKALAUKKUVYÖ liiton tunnuksilla kullanvärinen metalli-muovi solki. sininen, 170 cm. REM FÖR RESVÄSKA med förbundets logo. blå, 170 cm 7e 10e TEKNINEN URHEILUSUKKA Tummansininen, naisten koko 36-41,miesten koko 40 – 45 TEKNISK SPORTSOCKA Förbundets logo på skaftet, mörkblå, damstorlek 36-41, herrstorlek 40-45 3e JOUSIHEIJASTIN Pituus on 33 cm ja leveys 3 cm. ARMBANDSREFLEX Längd 33 cm och bredd 3 cm a • Jäsentuotteita • Medlemsprodukterna • Jäsentuotteita MERIKAPTEENISORMUS – SJÖKAPTENSRING LIITON SUUNNITTELEMA KULTASORMUS (14 KAR.), JONKA SISÄLLE KAIVERRETAAN SORMUKSEN NUMERO JA NIMIKIRJAIMET. SORMUSTA VÄLITETÄÄN AINOASTAAN SUOMESSA VALMISTUNEILLE MERIKAPTEENEILLE. GULDRING (14 KARAT) PLANERAD AV FÖRBUNDET, SOM FÅR INGRAVERING MED RINGENS NUMMER OCH INITIALERNA. RINGEN SÄLJES ENDAST TILL SJÖKAPTENER SOM BLIVIT UTEXAMINERADE I FINLAND. Toimitusaika on noin kuukausi - Leveranstiden sänds per postförskott Hinnat sisältävät postikulut – Priset inkluderar porto /Tilaukset toimitamme postiennakolla – Beställningarna sänds per postförskott TILAAN RASTITTAMANI TUOTTEET / JAG BESTÄLLER DE FÖRKRYSSADE PRODUKTERNA: Tuote / Produkt Hinta/ Pris oMerikapteenisormus – Sjökaptensring / koko alle 22,0 /storlek under 22,0 oMerikapteenisormus – Sjökaptensring / koko 22,0 ja yli /storlek 22,0 och uppåt 560 e 600 e Opisto / Läroanstalt Valmistumisvuosi / Examensår oSuomenkielinen onnitteluadressi o Suomenkielinen suruadressi 8e oSvenskspråkig gratulationsadress o Svenskspråkig kondoleansadress 8e Huivin pidike – Scarfhållare 16 e o oHuomioliivi, musta / svart reflexväst, koko/ storlek: XXL, 7e oHuomioliivi, keltainen / gul reflexväst, koko/ storlek: XXL 7e oKokardi – Kokard 18 e oKäsilaukkukoukku – Handväskkrok 12 e o Liiton lippis ANKKURIMERKILLÄ – Skärmmössa MED ANKARMÄRKE15 e o Liiton lippis LEHVILLÄ – Skärmmössa MED BLADDEKOR 15 e oMatkalaukkuvyö – Rem för resväska 170 cm 16 e oPikeepaita – Pikéskjorta oS, oM, oL, 30 e oPinssi – Pins 9e oSolmioneula – Kravattnål 17 e oVeneviiri – Båtvimpel 18 e oVyö – Bälte ___110cm ___115cm ____120 cm ____125cm 42 e oMuistitikku – Minnessticka 12 e oTekninen urheilusukka / Teknisk sportsocka____kpl / naistenkoko 36-41 / damstorlek 36-41 10 e oTekninen urheilusukka / Teknisk sportsocka____kpl / miestenkoko 40-45 / herrstorlek 40-45 10 e oJousiheijastin / Armbandsreflex 3e Nimi / Namn___________________________________________________________________________ Lähiosoite / Näradress ___________________________________________________________________ Postinumero ja postitoimipaikka Postnummer och postanstalt___________________________________________________________________ Puhelin / Telefon ( ______ ) - ______________________________________________________________ Allekirjoitus / Underskrift _________________________________________________________________ Päiväys / Datum _______ / ______2015 _________ Paikka / Ort ___________________________________ Sähköposti / e-mejl________________________________________________________________________ SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki tai mirjam.tuisku@seacommand.fi FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND , Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors eller mirjam.tuisku@seacommand.fi Nettikaupasta kätevimmin - Bekvämast från webbutiken www.seacommand.fi FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 47 Os. lähde: Suomen Laivapäällystöliiton osoiterekisteri Suomen Merenkulku Hietalahdenranta 15 A 3 00180 Helsinki FINLAND .KQ8 3 ILLÄÄN HAKU MENESOILLE KESÄN JAK 015 1.6.-31.8.2
© Copyright 2024