3 - Suomen Merimies
Nº 3 / 2013 KESÄKUU MERIMIES SJÖMANNEN s. 38 Unga sjömän som trivs på M/s Birka Carrier s. 12 Suomalaisesta merenkulusta vientituote maailmalle s. 18 ARKTISET ALUEET SUURI POTENTIAALI SUOMELLE: 30 VUOTTA 4 000 TYÖPAIKKAA! Neste Shipping Tietoa kesätyöntekijälle 30 ulosliputtaa kolme tankkeriaan SUOMA"ISTEN TI"LLE HALPATYÖVOIMAA? 3-2013 | MS 1 14 Koululaiva Fanny seilaa Raumalla. Toni Peltonen (vas.), Miiku Albrecht ja Waltteri Wahlman (oik.). 20 PÄ ÄK IRJ OIT US Salamyhkäisyyttä ja veronkiertoa Valtionyhtiö Neste Shipping ulosliputtaa kolme tankkeriaan: suomalaisten tilalle halpatyövoimaa? SISÄLTÖ: 26 4 7 8 10 12 14 18 22 Neste Shipping ulosliputtaa kolme bermudalaisomisteista tankkeriaan Tietoa kesätyöntekijälle 30 Aimo Myräkkä: Nesteessä ollaan... SUOMEN MERIMIES-UNIONI on ammattiliitto, joka auttaa sinua työelämän kiemuroissa. Liittymällä Merimies-Unionin jäseneksi, saat Unionista apua ja neuvontaa jo heti työsuhteesi alkumetreistä lähtien. Ruotsalaistonnisto pakenee Färsaarille Nuoret merimiehet viihtyvät M/s Birka Carrierilla Suomalaisesta merenkulusta vientituote maailmalle Esittelyssä turkulaiskonserni Meriaura Suomi arktisen merenkulun kärkimaaksi! Aluksen miehitystä ja laivaväen pätevyyksiä koskeva lainsäädäntö on uudistettu Aurinko paistoi Itäkustin osaston vuosijuhlassa. Sannaleena Kallio, Seppo Immonen ja Mika Ojala Kotkan edustalla. Tyypillisiä kesätyöpaikkoja ovat esimerkiksi vesibussit. Nämä alukset ovat merityötä säätelevän lainsäädännön ja alan työehtosopimuksen piirissä. Myös pienellä sisämaajärvellä kesätyötä tekevä vesibussin kansimies on merimies. • PALJONKO PALKKAA? • TYÖEHTOSOPIMUS • OPISKELIJAN EDUT • APUA TYÖTTÖMYYDEN KOHDATESSA Kannen kuvassa matruusi Johnny Wilén M/s Birka Carrierilta. PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki, p. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Lönnberg Painot, ISSN 0355-872X | KANNEN KUVA: Saana Lamminsivu TOIMITUS • REDAKTION John POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS 3 John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors no aineisto toimituksessa material i redaktion ilmestyminen utges 4 5 6 20.9. 25.10. 16.12. TILAUSHINNAT (2013) 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e TELEFAX ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: +358 (0)9 615 20 227 www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti / www.smu.fi > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort www.smu.fi MS | 3-2013 MERIMIES – SJÖMANNEN puh. / tel. (09) 615 2020 Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. / Tidningen utkommer sex gånger om året. +358 (0)9 615 2020 VAIHDE / VÄXEL KOTISIVUT / HEMSIDOR 2 ILMOITUKSET • ANNONSER SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi / förnamn.tillnamn@smu.fi PARATIISISAARTEN HEDELMIEN TUOKSU houkuttaa valtio-omisteista Neste Shipping-varustamoa. Yhtiö ilmoitti huhtikuussa ulosliputtavansa Suomesta kolme tankkialusta: M/t Stena Arctican, M/t Stena Poseidonin ja M/t Palvan. Sopeuttamistoimien kohteena olevien kolmen tankkialuksen omistus ja rahtaus säilyvät edelleen kotimaassa, mutta vaihtamalla niiden miehistöt halvempiin ulkomaalaisiin työntekijöihin säästetään palkkakuluissa. Ulosliputusten myötä 124 suomalaista merenkulkijaa menettää työpaikkansa. Neste Shippingin ulosliputettavien alusten omistusjärjestelyt hämmentävät. Yhtiö omistaa kyseiset kolme tankkilaivaa yhdessä puoliksi ruotsalaisen Stena-konsernin kanssa. Tankkereiden omistajayhtiöt on rekisteröity Bermudalle, joka tunnetaan veroparatiisisaarena. Aluksista ei makseta Suomeen veroja, niin kauan kuin laivojen toiminnan voitot pysyvät laivojen omistajayhtiöissä Bermudalla. Valtio-omisteinen yhtiö on hankkinut siis tonnistoa, jonka voitoista se ei maksa kotimaahan veroja. Valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta vastaa kehitysministeri Heidi Hautala, joka on profiloitunut kevään kuluessa julkisuudessa omien remonttiensa ansiosta. Herääkin kysymys, kuka valvoo poliittisten päättäjien työtä. Onko heillä pitkäkestoista vastuuta tekemisistään ja päätöksistään. Valitettavasti usein on niin, että kun ovi perässä sulkeutuu, pääsee myös koira veräjästä. Valtion omistajaohjausyksikön toimet tulisi kuitenkin selvittää, sillä tuntuu siltä että meneillään on laajamittaisempi suunnitelma luopua valtionyhtiöiden omistuksista? Ministeri Hautala ilmoitti toukokuun lopulla olevansa valmis vähentämään valtion omistusta Finnairissa muutamiin kymmeniin prosentteihin. Mikäli näin kävisi, valtio ei olisi enää yhtiössä enemmistöomistaja ja päätöksentekovalta siirtyisi muille osakkeenomistajille, ILMESTYMISAIKATAULU 2013 • TIDTABELLEN 2013 26.8. 7.10. 18.11. ”On muutaman suomalaisen voimasanan paikka todeta, kuinka moraalitonta suomalaisen valtionyhtiön toiminta voi olla!” luultavasti ulkomaille. Kyse ei ole kuitenkaan pelkistä omistuksista, vaan myös konkreettisista työpaikoista: Finnairin töitä on ulkoistettu jo nyt Sveitsiin ja valtionyhtiö Itellan töitä ollaan siirtämässä kovaa kyytiä Filippiineille. Liikennevirasto Trafin puhelinvaihde on tätä nykyä Espanjassa. Valtionyhtiö Neste Shipping hakee ulosliputuksilla säästöjä, joissa eniten näppejään jää nuolemaan Suomen verottaja. Kaikista edellä mainituista asioista vastaa valtion omistajaohjausyksikkö vastuuministerinään Heidi Hautala. Suomen Merimies-Unioni ihmetteleekin Hautalan mandaattia tehtävässään: onko hänellä kaksoisrooli? Hautala istui valtionyhtiö Neste Oilin hallintoneuvostossa – ja jopa sen puheenjohtajana – ennen nykyistä ministerin virkaansa juuri silloin, kun Neste Oil hankki omistukseensa bermudalaisyhtiöihin rekisteröidyt tankkerit, jotka nyt ollaan ulosliputtamassa. Tuntuu erikoiselta, miten kehitysministeri voi vastata tällä hetkellä asioista, joista hän on ollut tekemässä aikanaan päätöksiä? Lisäksi herää kysymys, saadaanko ulosliputuksilla aikaan todellisia säästöjä vai pyritäänkö niillä vain kasaamaan osakkeenomistajien salkkuun lisää voittoja? Harvalukuisen eliitin hyöty koituu suomalaisen yhteiskunnan karvaaksi tappioksi. Kuinka paljon maksaa 124 kotimaisen merenkulkijan työttömyyskortistoon ajautuminen, sen päälle ihmisen henkinen hyvinvointi sekä terveys, joita ei voi rahassa mitata. On myös muistettava, että Nesteen tankkialusten miehistö on erikoiskoulutettua, joten tankkilaivaosaaminen hiipuu maastamme vähitellen, mikäli nämä ”erikoisjoukot” katoavat. Surullista on, että samaan aikaan suomalaisesta merenkulusta ollaan suunnittelemassa maailmalle ja arktisille alueille vientituotetta. Unholaan näyttää painuneen, että Nesteen M/t Uikku oli aikanaan ensimmäinen Koillisväylän läpi seilannut länsimaalaistankkeri! 3-2013 | MS 3 NESTE SHIPPING ULOSLIPUTTAA KOLME BERMUDALAISOMISTEISTA TANKKERIAAN > M/T STENA ARCTICA JA M/T STENA POSEIDON JA M/T PALVA MUKAVUUSLIPPUJEN ALLE? HÄRSKIÄ PELIÄ JA VERONKIERTOA PARATIISISAARTEN KAUTTA Suomalaisten merimiesten tilalle halvempi ulkomaalaismiehistö VEROT SUOMEEN JÄÄVÄT MAKSAMATTA SUOMEN ÖLJYKULJETUSTEN TOIMIVUUS JATKOSSA EPÄVARMA Kotimaan raakaöljyn saatavuus toimii käytännössä Neste Oil Shippingin kolmen raakaöljyä kuljettavan tankkialuksen: M/t Stena Arctican, M/t Masteran ja M/t Temperan, syöttöliikenteen varassa. Öljykatastrofi TEKSTI: Saana Lamminsivu KUVAT: Shutterstock M /t Stena Actica RQ PDDLOPDQ VXXULQ Mll OXRNLWHOWX |OM\WDQNNHUL GZW $OXV DORLWWL OLLNHQWHHVVl MD VH RQ 1HVWH 6KLSSLQJLQ XXVLPSLD WDQNNLODLYRMD 0W 6WHQD $UFWLFD KDQNLWWLLQ QLLQ VDQRWXNVL µYDUPLVWXVDOXNVHNVLµ NDK GHOOH PXXOOH 6XRPHHQ UDDND|OM\l WXRYDO OH DOXNVHOOH 0DVWHUDOOH MD 7HPSHUDOOH MRV QLLGHQ OLLNHQQ|LQWLLQ WXOLVL NDWNRNVLD 6WHQD $UFWLFDQ WHKWlYl RQ WXUYDWD MD WXRGD |OM\ NXOMHWXNVHW NRWLPDDKDQ 6WHQD$UFWLFDQ YRL VDQRD ROHYDQ VLLV QLLQ VDQRWWX KXROWRYDU PXXVDOXV 9DOLWHWWDYDVWL WXOHYDLVXXGHVVD NRWLPDDQ |OM\NXOMHWXNVHW HLYlW NXLWHQNDDQ ROH HQll KXROWRYDUPXXGHQ RVDOWD YDUPLVWHWWXMD 1HVWH 6KLSSLQJ LOPRLWWL KXKWLNXXVVD XORVOL SXWWDYDQVD M/t Stena Arctican M/t Stena Poseidonin MD M/t Palvan SRLV 6XRPHV WD 8ORVOLSXWXNVHQ P\|Wl VXRPDODLVWD PHULPLHVWl PHQHWWll W\|SDLNNDQVD MD KHL GlW NRUYDWDDQ KDOYHPPLOOD XONRPDDODLVLOOD W\|QWHNLM|LOOl 4 MS | 3-2013 Kotimaisen valtionyhtiön omistamien alusten öljykuljetuksista saatavat voitot jäävät veroparatiisisaarille ja ovat pois yhteiskuntamme toiminnasta ja suomalaisilta. Bermudalaisomisteisten tankkerien voitoista ei makseta Suomeen veroja 1HVWH 2LO RPLVWDD XORVOLSXWHWWDYDW NROPH WDQNNLDOXVWD \KGHVVl UXRWVDODLVHQ Stena NRQVHUQLQ NDQVVD 7DQNNLODLYRMHQ RPLVWD MD\KWL|W RQ UHNLVWHU|LW\ %HUPXGDOOH .\VH RQ VLLV YHURSDUDWLLVLWRLPLQQDVWD 1HVWH 2LO RQ S\UNLQ\W NLLOORWWDPDDQ MXONLVXXVNXYDDQ VDDVLDVWDPHGLDDQDQWDPDOODDQWLHGRWWHHOOD MRVVD WRGHWDDQ HWWl µQLLQ NDXDQ NXLQ ODLYR Neste Oil Shipping omistaa ulosliputettavat kolme tankkilaivaa yhdessä ruotsalaisen Stena-konsernin kanssa. Alusten omistajayhtiöt on rekisteröity Bermudalle. MHQWRLPLQQDQYRLWRWS\V\YlWODLYRMHQRPLV WDMD\KWL|LVVl %HUPXGDOOD QLLWl HL YHURWHWD 6XRPHVVDµ 6DPDLVHVVD WLHGRWWHHVVD \KWL| YLHOl P\|QWll HWWl N\VH RQ SRLNNHXNVHVWD 6XRPHQYHURODLQVllGlQQ|VVl 6XRPDODLVHQYHURQPDNVDMDQNDQQDOWDRQ KXROHVWXWWDYDD HWWl YDOWLRRPLVWHLQHQ \KWL| RQ UHNLVWHU|LQ\W WDQNNLODLYRMHQ RPLVWDMD\K WL|W%HUPXGDOOHMROORLQYHURW6XRPHHQMll YlW PDNVDPDWWD .RWLPDLVHQ YDOWLRQ\KWL|Q RPLVWDPLHQ DOXVWHQ |OM\NXOMHWXNVLVWD VDDWD jatkuu sivulla 6 Suomen öljynsaanti pohjautuu Neste Shippingin kolmen tankkialuksen jatkuvaan syöttöliikenteeseen. ja laajamittainen ympäristövahinko vain ajan kysymys Suomenlahdella? Monen öljylämmitteisen omakotitalon kattila voi sammua, tehtaan toiminta takkuilla ja öljypohjaisten tuotteiden valmistus vaikeutua, jos Suomeen ei saada enää toimitettua öljyä varmuudella tulevaisuudessa. Ongelmista suurimman kuitenkin kohtaamme, mikäli mukavuuslipun alla seilaava öljytankkeri karauttaa karille Suomenlahdella. Öljyvahingon jälkiä korjataan rannikoilta vuosia – ehkä vuosikymmeniä – ja moni elinkeinonharjoittaja, kuten matkailuyrittäjä, menettää toimeentulonsa. Suomen rantaviivaa tuhoutuu pahimmillaan satoja kilometrejä, eikä se enää koskaan palaudu ennalleen. Eläimet ja luonto kärsivät ja kuolevat. Haittaa ja vaivaa aiheutuu myös kymmenille tuhansille ihmisille, jotka asuvat tai saavat toimeentulonsa rannikolta. SUOMEN ÖLJYKULJETUKSET VAARASSA KRIISITILANTEESSA Euroopan poliittinen tilanne on tällä hetkellä räjähdysherkkä. Lähi-idässä soditaan ja Etelä-Eurooppaa vaivaava joukkotyöttömyys antaa syytä huoleen ilmiöiden laajemmasta leviämisestä. Miten Suomi on varautunut ruutitynnyreiden ja tulipesäkkeiden leviämiseen? Suomalainen teollisuus, lämmitys ja liikenne toimivat tuontiöljyn varassa. Jos maatamme kohtaa kriisi, ei ole mitään takuita siitä että vieraan lipun alla seilaavat tankkialukset toimittaisi- vat Suomeen öljyä hätäolosuhteissa. Todennäköisempää on, että ne jättävät suosiolla ajamatta Tanskan salmista läpi, kääntävät keulansa ja ottavat Pohjanmereltä aivan uuden suunnan. VALTIONYHTIÖ SANEERAA – JÄLLEEN KERRAN Neste Oilin toiminta valtionyhtiönä on hyvin härskiä ja kaksinaamaista: yhtiö satsaa markkinointiin ja julkisuuskuvansa kiillottamiseen valtavia rahasummia, mutta saneeraa samaan aikaan henkilöstöään ja tonnistoaan ”ilmoitusluontoisina” toteamuksina. Yhteistoimintaneuvottelut, joita yhtiössä käytiin, olivat henkilöstön mielestä vain muodollisuus ilman todellista neuvottelua. ONKO HEIDI HAUTALAN ROOLI KYSEENALAINEN? Kehitysministeri Heidi Hautala vastaa valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta. Hautala toimi Neste Oilin hallintoneuvoston jäsenenä vuodet 2005–2007 ja puheenjohtajana vuodet 2008–2011 juuri ennen nykyistä ministerin virkaansa. Kehitysministeri toimi nyt valvomansa valtionyhtiön johtotehtävissä kaiken kaikkiaan siis kuusi vuotta. Herää kysymys, voiko valvotusta valvojaksi siirtyminen tehdä hänen roolistaan kyseenalaisen? Hautalaa on myös pyydetty vastamaan valtionyhtiöden omistuksista. On arvioitu, että jopa puolet maailman varoista on veroparatiiseissa: vielä kyseenalaisempaa on, kuinka paljon valtion ja veronmaksajien varoja liikkuu tällä harmaalla alueella. 3-2013 | MS 5 AIM O MY RÄ KK Ä MU UA LTA LAI NATTUA Talouselämä 28.12013: Neste Oilin tytäryhtiö potkii 130 henkeä ”Neste Oilin omistama varustamoyhtiö Neste Shipping Oy aloittaa tehostamisohjelman, jonka seurauksena 130 henkeä voi menettää työnsä.” Kauppalehti 26.3.2013: Neste Shipping luopuu kolmesta aluksesta ”Neste Oilin varustamoyhtiö Neste Shipping irtisanoo yt-neuvottelujen päätteeksi kolmen aluksen miehitys- ja hoitosopimukset.” ”Tehostamisohjelmallaan Neste Shipping yrittää parantaa kannattavuuttaan ja karsia vuosittaisia kustannuksia noin 15 miljoonalla eurolla.” Talouselämä 26.4.2013: Neste Oil tuplasi tuloksensa ”Neste Oilin tammi–maaliskuu oli vahva. Yhtiön vertailukelpoinen liikevoitto nousi 135 miljoonaan euroon eli tulos oli lähes tuplasti parempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievonen olikin erittäin tyytyväinen syntyneeseen tulokseen. “Vuosi alkoi hyvin." Yle 24.5.2013: Matti Lievosesta vuorineuvos ”Tasavallan presidentti on nimittänyt Neste Oilin toimitusjohtajan Matti Lievosen vuorineuvokseksi. Kyseessä on Niinistön ensimmäinen vuorineuvosnimitys.” jatkoa sivulta 4 Neste Shipping on Neste Oilin tytäryhtiö, joka perustettiin alun alkaen turvaamaan Suomen huoltovarmuutta ja energiakuljetusten häiriötöntä toteutumista niin kriisitilanteissa kuin rauhankin aikana. YDWYRLWRWMllYlWYHURSDUDWLLVLVDDULOOHMD RYDW SRLV \KWHLVNXQWDPPH WRLPLQQDVWD MD VXRPDODLVLOWD .RWLPDLVHVVD |OM\ELV QHNVHVVlNXNRLVWDDKDUPDDWDORXV Suomen lipun alla enää kourallinen tankkilaivoja Neste Oil RQ 6XRPHQ YDOWLRQ VDWDSUR VHQWWLVHVWL RPLVWDPD \KWL| Neste Shipping RQ 1HVWH 2LOLQ W\WlU\KWL| MRND SHUXVWHWWLLQ DOXQ DONDHQ WXUYDDPDDQ 6XRPHQ KXROWRYDUPXXV MD HQHUJLDNXO MHWXVWHQ KlLUL|W|Q WRWHXWXPLQHQ QLLQ NULLVLWLODQWHLVVD NXLQ UDXKDQNLQ DLNDQD <KWL|QWRLPLQWDRQWlQlSlLYlQlNXLWHQ NLQ NDLNNHD PXXWD NXLQ LVlQPDDOOLVWD 1HVWH6KLSSLQJLQWRQQLVWRRQKXYHQQXW YXRVLHQ YDUUHOOD NRXUDOOLVHHQ DONXSHU lLVHVWlMDMlOMHOOlRQHQllYDLQWDQN NLDOXVWD 6XRPHQ OLSXQ DOOD 1\W QLLVWl XORVOLSXWHWDDQNROPHMRWHQNRWLPDDVVD RQMDWNRVVDMlOMHOOlHQllYDLQPXXWDPLD RPLDWDQNNLODLYRMD Neste Oilin vuoden 2012 tilinpäätöstiedot osoittavat, että tankkerit jotka Neste Shipping on ilmoittanut ulosliputtavansa ovat olleet liiketoiminnaltaan voitollisia. NESTE OIL VUOSIKERTOMUS 2012 Yhteenveto konsernin yhteisyritysten tilinpäätöstiedoista: VOITTO/TAPPIO Glacia Limited 8 milj. euroa 3 milj. euroa Taloussanomat 26.4.2013: Lacus Ltd. 6 2 Merimiehet Hautalasta: Onko hänellä kaksoisrooli? Terra Ltd. 6 2 6 MS | 3-2013 Joskus sanottiin, että kuusessa (tosin yhdellä u-kirjaimella) ollaan, kun oltiin oikein pahassa jamassa, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa jonkinlainen neste on kihahtanut yhden jos toisenkin päähän, havainnoi Aimo. Niin oudolta tuntuu meininki. Kyseessähän on tietysti Nesteen kaavailema ulosliputus, joka Aimon sekä monen muunkin mielestä on suorastaan törkeää. Näistä asioista on Aimo kirjoittanut ennenkin, mutta nyt taidetaan olla tilanteessa, etteivät edes kylmät kääreet auta. Hii-o-hoi sanoo Myräkkä! Ihan ensimmäiseksi: Neste ei ole mikä tahansa yritys, LIIKEVAIHTO ”Suomen Merimies-Unioni (SMU) haluaa nostaa keskusteluun ministeri Heidi Hautalan (vihr.) aiemman roolin Neste Oilin hallintoneuvoston jäsenenä ja puheenjohtajana. "Kehitysministeri toimi nyt valvomansa valtionyhtiön johtotehtävissä kaiken kaikkiaan siis kuusi vuotta. Herää kysymys, voiko valvotusta valvojaksi siirtyminen tehdä hänen roolistaan kyseenalaisen.” Nesteessä ollaan… Glacia Limited on 50/50-omistusosuudella Neste Oilin ja Stena-konserniin kuuluvan Stena Maritime AG:n yhteisyritys. Yhtiö omistaa Aframax-kokoluokan raakaöljytankkerin, joka on liittynyt Neste Oilin laivastoon tammikuussa 2007. Lacus Ltd. ja Terra Ltd. ovat kaksi yhteisyritystä 50/50-omistusosuudella Neste Oilin ja Stena-konserniin kuuluvan Concordia Maritime AG:n kesken. Molemmat yritykset omistavat yhden Panamax-kokoluokan tuotetankkerin, jotka toimitettiin Neste Oilin laivastoon tammi–helmikuussa 2007. vaan suurena omistajana on Suomen valtio. Öljykauppa ja kuljetus ovat toimineet hyvin, voittoa tuli edellisvuonna peräti 350 miljoonaa. Aimon mielestä tili oli kehuttava ja kasvatti herra Myräkän mielestä valtion, eli meidän kansalaisten kukkaroa – ainakin jossain mielessä. Nyt pitäisi säästää 150 miljoonaa jöröä. Hyvä ajatus sinänsä tuumii Aimo, mutta eikös kaikilla mitaleilla ole kaksi puolta? Selvähän se. Miten käy noin 130 merimiehen ja alan ammattilaisen heidän joutuessaan kilometritehtaalle? Se sama Suomen valtio joka päättää säästää, alkaa maksaa jonkinlaista työttömyyskorvausta näille ulosliputetuille. Mistäs tämä raha kehitetään? Missä oikein on säästö? Vanha satu hölmöläisistä toteutuu jälleen kerran. Hölmöläiset leikkasivat peitteestä palan, jonka ompelivat sen toiseen päähän kiinni, mutta ei se täkki siitä pidentynyt, vaikka kuinka töitä paiskittiin. Tässä tuntuu Aimon mielestä tapahtuvan ihan samoin. Tähän loistavaan logiikkaan ei ihan joka mies tai nainen kykene. Mutta onhan tässäkin pimeän työvoiman karsintaan osallistunut ministeri, joka ei asiaan ole nähtävästi puuttunut. Korkeintaan on ollut pahoillaan ja todennut, että samanlainen virhe tuli nyt tehtyä, kun oviremontin pimeästi maksoi kun tähän ei puututtu. Mistä uudet merimiehet tulevat? Aimo tietää, että mahdollisuuksia on monia. Halpoja miehiä ja naisia on aina löytynyt maailman eri kolkilta. Tämmöistähän tehtiin jo 1800-luvulla, kun Afrikasta rahdattiin laivalasteittain työvoimaa Amerikoihin sekä Karibian saarille. Nämä onnettomat eivät saaneet edes perillä palkkaa, mutta nykyään saadaan vaikkapa Liettuasta, Filippiineiltä tai muualta väkeä, joille ei ihmisarvoista korvausta tarvitse maksaa. Ei taida tämä systeemi kovinkaan paljon erota orjatyövoimasta. Onko tämä eettisesti oikeaa toimintaa ja vielä yritykseltä, joka mielletään Suomen valtion omistamaksi. Ei, sanoo Aimo! Vaan eipä tässä vielä kaikki. Jos oikein hyvin (huonosti) käy, pääsee Neste historian kirjoihin, eikä varmastikaan hienojen uutisten kautta. Ollaan hyvin lähellä kauhuskenaariota, jossa joku ulosliputettu tankkeri pyyhältää Itämereltä Suomenlahdelle. Henkilökunta, jotka eivät läheskään kaikki puhu samaa kieltä, eivät erota högeriä vasemmasta tai ymmärrä mihin suuntaan pitää kääntyä kun käsketään. Tämä ei nimittäin (kuten kaikki tietävät) ole unta eikä viinien huumaa, vaan tällaista on tapahtunut. Mihin menevät silloin säästöt, kun tankkeri karahtaa kivellä Hangon, Helsingin tai Porvoon edustalla. Aikaan saatua öljyläikkää ei ihan halvalla saada kerättyä, pois puhumattakaan maineen puhdistamisesta. Mitenkä sitten suu pannaan? Onhan näistä taisteltu ennenkin monien varustamojen kanssa, mutta nyt olisi syytä ottaa sittenkin lusikka kauniiseen käteen ja ajatella uudestaan, mitä oikein ollaan tekemässä. Ei riitä, että työpaikat menevät, nyt menee jo mainekin. Hii-o-hoi! Toivottavasti tästä Nesteestä vielä rämmitään ylös. Toivoo Aimo, mutta pelkää pahinta. Aimo Myräkkä 2-2013 | MS 3-2013 7 UU TIS IA RU OT SISTA Ruotsalaistonnisto pakenee Färsaarille Färsaaret kuuluu Tanskalle, mutta ne saivat autonomian vuonna 1948. Saariryhmä koostuu 18 pienestä saaresta Atlantilla Islannin, Norjan ja Skotlannin välillä. Saarille siirtynyt jo yhdeksän ruotsalaista varustamoa ja 30 alusta Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden federaatio ITF julisti Färsaaret mukavuuslippuvaltioksi vuonna 2011. Ja syystä: tämä Pohjois-Atlantilla sijaitseva 18 pienen saaren ryhmä houkuttelee varustamoita kuin hunaja karhua puoleensa. TEKSTI JA KUVAT: Saana Lamminsivu F lUVDDUWHQ NDQVDLQYlOLQHQ DOXV UHNLVWHUL )$6 SHUXVWHWWLLQ YXRQQD PXWWD VHQ SLL ULLQ DONRL VLLUW\l DOXNVLD WRGHQ WHROOD QRLQ YLLVL YXRWWD VLWWHQ 7lOOl KHWNHOOl UHNLVWHULVVl RQ DOXVWD MRLVWD OOl RQ \KWH\V 5XRWVLLQ .HYll VHHQ PHQQHVVl \KGHNVlQ UXRWVDODLVWD YDUXVWDPRD RQ SHUXVWDQXW )lUVDDULOOH \K WL|Q MD XORVOLSXWWDQXW VLQQH DOXVWD UXRW VDODLVHQ DPPDWWLOLLWWR SEKO Sjöfolkin Sjömannen 2/2013OHKWLNHUWRR 5XRWVLVVDHLROHWRQQLVWRYHURMlUMHVWHOPll PLNl RQ VDDQXW YDUXVWDMDW XORVOLSXWWDPDDQ PDDVWD N\PPHQLl DOXNVLD NXOXQHHQ NDKGHQ YXRGHQDLNDQD(LROHNDDQLKPHHWWl)lUVDDU WHQµDLQXWODDWXLVHNVLµPDUNNLQRLPDWRQQLVWR YHUR KRXNXWWDD 7RLQHQ YDUXVWDMLHQ QLPHO WlPDLQLWVHPDWRQ V\\ OlKWHl RYDW YHURW MRLWD SDHWDDQVXPXLVHHQNDODVWDMDN\OllQSHUXVWHW WXMHQ S|\WlODDWLNNRÀUPRMHQ WDDNVH 1LLVWl PRQHQNRWLSDLNNDRQSllNDXSXQNLTorshavn 6LQQH RQ VLMRLWHWWX \KWL|Q SRVWLODDWLNNR MD WDORXVKDOOLQWR .l\WlQQ|VVl YDUXVWDPRLGHQ WRLPLQWDDMRKGHWDDQNXLWHQNLQHGHOOHHQ5XRW VLVWDNlVLQ ”Sama satama ja sama työ, mutta eri lippu ahterissa” (QVLPPlLQHQ )lUVDDULOOH OLSXWHWWX UXRWVD ODLVDOXV ROL FuretankYDUXVWDPRQ M/s Fure StarYXRQQD.DKGHQYXRGHQNXOXHVVD YDUXVWDPROLSXWWL)lUVDDULOOHORSXWWRQQLVWRV WDDQ 7RLQHQ VXUXOOLQHQ HVLPHUNNL RQ Svitzer YDUXVWDPR 6H XORVOLSXWWL 5XRWVLQ VDWDPLVVD ROHYDW KLQDDMDQVD )lUVDDULOOH YXRQQD 1\WDOXNVHWMDPLHKLVW|WRYDWNLUMRLVVDIlUVDD UHODLV\ULW\NVHVVlMDQLLWlYXRNUDWDDQ5XRWVLLQ YDLNND DOXNVHW MD W\|QWHNLMlW VLMDLWVHYDW HGHO OHHQNRQNUHHWWLVHVWL5XRWVLQVDWDPLVVD Ruotsalainen merenkulkuosaaminen vaarassa kadota 9DLNND UXRWVDODLVLD ODLYRMD RQ XORVOLSXWHWWX )lUVDDULOOH UXRWVDODLVLOOH PHULPLHKLOOH RQ DQQHWWX DLQDNLQ WRLVWDLVHNVL PDKGROOLVXXV VLLUW\l W|LKLQ VDDULOOH OLSXWHWWXLKLQ DOXNVLLQ 6(.26M|IRON RQQHXYRWHOOXWW\|QWHNLM|LOOH VDPDQWDVRLVHWW\|HKWRVRSLPXNVHWNXLQKHLO OlROLVL5XRWVLQOLSXQDOODW\|VNHQQHOWlHVVl 7\|QWHNLMlQNDQQDOWDNXLWHQNLQKXROHVWXWWD YDVHLNNDRQHWWlKlQWLSSXXXORVUXRWVDODL VHQVRVLDDOLWXUYDQSLLULVWlW\|VNHQQHOOHVVllQ )lUVDDUWHQ OLSXQ DOOD )lUVDDULD NXWVXWDDQ QLPHOOl·/DQGRIPD\EH·PXWWDW\|QWHNLMlQ NDQQDOWDVDDUHWRYDWNDXNDQDNXOWDVXRQHVWD 6(.26M|IRONRQP\|VKXROHVWXQXWVLL WlPLOODLVHNVLW\|HKWRVRSLPXVWLODQQHNHKLW W\\ SLGHPPlOOl DLNDYlOLOOl W\|QWHNLM|LGHQ NDQQDOWD )lUVDDULOOD 1H UXRWVDODLVHW MRWND MllYlW SRLV W|LVWl DOXNVLOWD WXOODDQ NRUYDD PDDQPDKGROOLVHVWL KHLNRLPLOODW\|HKGRLOOD ²7&&WDVRQVRSLPXNVLOOD²MDXONRPDDODL VLOOD NROOHJRLOOD 6XXUL WRGHQQlN|LV\\V VLLV RQ HWWl DOXNVLOOD HL QlKGl MDWNRVVD SDOMRQ UXRWVDODLVLD 6(.2 6M|IRON RQNLQ SHUllQNXXOXWWDQXW 5XRWVLQ SROLLWWLVLOWD SllWWlMLOWl \PPlUU\VWl MD WXNHD PDDQ PHUHQNXOXQ WXOHYDLVXXGHOOH PXWWDVHRQNDLNXQXWNXXURLOOHNRUYLOOH3HO NRQD RQNLQ HWWl DONDQXW XORVOLSXWXVNLHUUH V\YHQHH HQWLVHVWllQ NXQ SLUX RQ VDDQXW MR SLNNXVRUPHQ Artikkeli pohjautuu SEKO Sjöfolkin Sjömannen 2/2013-lehdessä olleeseen juttusarjaan: Pako Färsaarille. Toimittajat: Klara Magnusson ja Jörgen Tiger. Färsaarelaiset hyötyvät saarille perustetuista varustamoista, sillä ne luovat uusia työpaikkoja alueelle, jonka asukkaat ovat saaneet elantonsa pääosin kalastuksesta. Herra Steingrimsson mies mukavuuslipun takana Jos kiinteä toimipaikka Ruotsissa, verojakin maksettava Färsaarille perustettiin kansainvälinen alusrekisteri vuonna 1992. Samana vuonna saarilla starttasi toimintansa Thor Shipping-varustamo, jonka toimitusjohtajana toimii herra Hentzar Steingrimsson. Nyt saarilla toimii yhdeksän ruotsalaista varustamoa, joista Steingrimsson toimii kolmessa toimitusjohtajana. Sen lisäksi hän istuu saarille perustetun kahdeksan ruotsalaisvarustamon hallituksessa. SEKO Sjöfolkin Sjömannen-lehden haastattelussa Steingrimsson myöntää suoraan, että hän pyrkii houkuttelemaan saarille lisää uusia varustamoita. ”Olemme olleet yhteydessä useisiin varustamoihin, jotka etsivät uusia vaihtoehtoja ja paikkoja, jonne rekisteröidä aluksiaan.” Ruotsalainen verotukseen perehtynyt asianajaja Bo Lindqvist: ”Jos yritys on rekisteröity Färsaarille, mutta sillä on siellä vain postilaatikko ja yritystä hoidetaan yleisesti ottaen Ruotsista käsin, pitäisin tätä toimintaa veropakolaisuutena.” ”Jos varustamo ulosliputtaa aluksiaan, se ei välttämättä tarkoita sitä, että varustamot ovat vapautettuja veroista Ruotsiin, jos toimintaa edelleen harjoitetaan Ruotsissa.” Tapaus Lupin Shipping: verottaja otti omansa Ruotsalainen Lupin Shipping-varustamo on rekisteröity Saint Vincent ja Grenadiinien saarille. Ruotsin verottaja kiinnostui varustamosta ja sai selville, että varustamolla on kiinteä toimipaikka Ruotsin Falkenbergissä, vaikka yhtiö on rekisteröity edellä mainituille Karibianmeren saarille. Kävi myös ilmi, että varustamon alukset ovat ajaneet pitkälti Pohjois-Atlantilla ja Itämerellä, eivätkä kansainvälisessä liikenteessä, toisin kuin varustaja väitti. Niinpä verottaja päätti tänä keväänä periä takaisin Lupin Shippingilta 7,9 miljoonaa kruunua maksamattomia veroja. Asiasta uutisoi muun muassa Sjöfartstidningen 26.2.2013. Lehti ja artikkelit ovat luettavissa: www.sjomannen.se ja www.sjofolk.se 8 MS | 3-2013 3-2013 | MS 9 Alukset: M/s Baltic Excellent M/s Birka Carrier M/s Birka Exporter M/s Birka Express M/s Birka Shipper M/s Birka Trader M/s Birka Transporter NUORET MERIMIEHET VIIHTYVÄT M/S BIRKA CARRIERIL": ”Kyllä tämä kotiolot voittaa!” Parikymppiset merenkulkijat, matruusi Johnny Wilén, 22, ja puolimatruusi Jonas Funck, 21, kertovat viihtyvänsä mainiosti ro-rorahtilaiva M/s Birka Carrierillla. ”Kyllä tämä kotiolot voittaa”, huumori lentää. Vähän on tullut nähtyä maailmaakin aluksen matkassa. TEKSTI JA KUVAT: Saana Lamminsivu, Marko Munne VA RU STA MO KU ULUM ISI A Matruusi Johnny Wilén. Matruusi Johnny Wilén $QWZHUSHQ7LOOEXU\ YlOL RQ DLNDWDXOXO µ7l\W\\P\|QWllHWWlROHQW\\W\YlLQHQHWWl WDDQWLXNLQVHLODWDVHNHVWllWXQWLD6LOORLQ NDQQHOOD MD UXXPDVVD RQ PHONR KDLSDNNDD SllVLQ WlQQH µ%LUNDOOHµ W|LKLQµ Johnny NXQSXUXWMDODVWDXNVHWWHKGllQPDKGROOLVLP WilénWRWHDDPHVVLVVl 7\|WQ\N\LVLQEckerö ShippingQLPHOOl PDQQRSHDVWLMRNDVDWDPDVVD WXQQHWXVVD YDUXVWDPRVVD DONRLYDW WDPPL NXXVVD -RKQQ\OOH WDUMRWWLLQ YDNLWXLQHQ W\| Puolimatruusi Jonas Funck SDLNND MRLWD HL Q\N\SlLYlQl MRND RNVDOOD -RQDV )XQFN VDDSXL 0V %LUND &DUULHULO NDVYD6LWlHQQHQKlQW\|VNHQWHOLNROPLVHQ OH W|LKLQ V\\VNXXVVD +lQ WRLPLL DOXNVHOOD YXRWWD SRUYRRODLVHOOD SXROLPDWUXXVLQD 6LWl Dennis Maritimella ”Birka on maineeltaan hyvä HQQHQ KlQ W\|VNHQWHOL MROODRQKLHPDQSLHQHP varustamo ja tuntuu ainakin SXROLNNDDQD Tallink SLlDOXNVLD siltä, että täällä on toiminut Siljan M/s Silja Se5RURUDKWLDOXV M/s ranadella NRXOXQVD kaikki kuten pitääkin”, Birka Carrierilla RQ RKHOOD matruusi Johnny Wilén ja KHQJHQ VXRPDODLQHQ µ0LQXOOH WDUMRWWLLQ PLHKLVW| /DLYDQ PDW puolimatruusi Jonas Funck 6HUHOWl W|LWl DONXXQ NDVVD -RKQQ\ RQ SllV toteavat työpaikastaan VD QHOMlNVL SlLYlNVL V\W VHLODDPDDQ ,WlPHUHQ PXWWD VLWWHQ WXOWLLQNLQ VDWDPLLQMD3RKMRLV$WODQWLOOH7|UQLNHVWll N\V\PllQ WXXUDULNVLµ -RQDNVHOWD RQ K\YLl QHOMlYLLNNRDMRNDU\WPLWW\\K\YLQNDKWHHQ PXLVWRMDHQWLVHVWlW\|SDLNDVWDDQ NDKGHQ YLLNRQ NLHUURNVHHQ MRLGHQ DLNDQD 5DKWLODLYDOOH -RQDV VDDSXL W|LKLQ VDDGDN YLHUDLOODDQ PXXQ PXDVVD $QWZHUSHQLVVl VHHQNRNHPXVWDHULODLVLOWDDOXNVLOWDMDNHUU\W 7LOOEXU\VVD 3LHWDULVVD MD .RWNDVVD MRVVD WllNVHHQWXWNLQWRDYDUWHQSUDNWLLNNDD DOXV ROL WRXNRNXXQ ORSXVVD +LHWDVHQ VDWD µ2SLVNHOHQÅboa MaressaYDKWLSHUlPLH PDVVD KHNVLMRWHQNRXOXDLNDQDRQK\YlNLHUUHOOlMD µ6XRPHVWD YLHGllQ $QWZHUSHQLLQ SXXWD NDWVHOOD HULODLVLOOD DOXNVLOOD HWWl VDD NRNH MDSDSHULD/DVWLVWDSXROHWMllVLHOOlSRLVMD PXVWDµ WLODOOHODVWDWDDQNRQWWHMDMDWUDLOHUHLWD6LHOWl .RXOXNHVWllNDLNNLQHHQNROPLVHQYXRWWD PDWNDMDWNXXHGHOOHHQ7LOOEXU\\QMRVWDDMH MDYDOPLVWXPLVHHQWDUYLWDDQSlLYllKDU WDDQYLHOlWDNDLVLQ$QWZHUSHQLLQµ MRLWWHOXD -RQDNVHQ OXRNDOOD VDPDDQ DLNDDQ 10 MS | 3-2013 DORLWWL RSLVNHOLMDD MRLVWD NXXVL RQ WlKlQ PHQQHVVl YDOPLVWXPDVVD QRUPDDOLVVD DMDV VDKlQODVNHVNHOHH µ2OHQ WRGHOOD W\\W\YlLQHQ HWWl VDLQ Q\W NHYllOOl WXWNLQWRRQ WDUYLWWDYDW SUDNWLLNDW Wl\WHHQµ .HVlOOlHGHVVlRQDUPHLMDMDVHQMlONHHQ WXOHYDLVXXVDYRLQQD<NVLYDLKWRHKWRRQMDW NDD RSLQWRMD HWHHQSlLQ PHULNDSWHHQLNVL WDL KDNHD XONRPDLOOH W|LKLQ .DLNNL RQ NLLQQL W\|WLODQWHHVWD µ-RV WlQQH µ%LUNDOOHµ SllVHH WRLVWHNLQ QLLQPLHOHOOlQLWXOHQ7lPlRQ\NVLSDUKDLP PLVWDYDUXVWDPRLVWDµ Avara, toimiva laiva! Puolimatruusi Jonas Funck Hietasessa Kotkan satamassa. Viime syksynä hän ehti piipahtaa nopeasti Lontoossa päiväkäynnillä aluksen matkassa. Junamatka Tillburystä Lontooseen kestää 40 minuuttia. M/s Birka CarrierDORLWWLOLLNHQWHHVVl $OXV RQ WLORLOWDDQ DYDUD MD WRLPLYD +\WLW RYDWVXXUHWMDYDORLVDW-RQDVHVLWWHOHHRPDD µOXNDDOLDDQµMRVWDO|\W\\K\YLQWRLPLYDQHW WL\KWH\VMDLWVHWXRWXMDUHQVVHOHLWlNXWHQSH OLNRQVROLMRWHQDLNDHLNl\SLWNlNVL µ3XLWWHHW RYDW WRLPLYDW MRWHQ N\OOl WllO OlYLLKW\\SDUHPPLQNXLQNRWLRORLVVDµKlQ YHLVWHOHH $OXNVHOOD RQ P\|V VXXUL SXQWWLVDOL MD K\YlWODLWWHHWSlLYlKXRQHSLHQHPSLROHLOX WLODVHNlW\\OLNlVMXKODVDOLNRNRXVWLODMRVVD V\|GllQPXXQPXDVVDMRXOXORXQDVMDSLGH WllQ NRNRXNVLD 2QSD DOXNVHOOH UDNHQQHWWX SRUHDPPHNLQPXWWDVHQNRHNl\WW|MllVHX UDDYDDQNHUWDDQ Nykyinen rahtaaja Transfennica 0V %LUND &DUULHU ROL SLWNllQ Finnlinesin UDKWDXNVHVVD 7lPlQ YXRGHQ DOXVVD UDK WDDMDNVL PXXWWXL Transfennica Nederland B.V. MRND RQ DODQNRPDDODLVHQ Spliethoff YDUXVWDPRNRQVHUQLQNRNRQDDQRPLVWDPDW\ WlU\KWL|5DKWDXVVRSLPXVRQWlPlQYXRGHQ ORSSXXQVDDNND ´.DLNNLHQWRLYHLVVDRQWLHW\VWLHWWlDMRD ULLWWlLVL NXQ DMDW RYDW QlLQ HSlYDNDDW %LU ND&DUULHULQVLVDUODLYDM/s Birka ExpressRQ WlOOl KHWNHOOl 9lOLPHUHOOl DMRVVD NDSWHHQL Magnus FröbergWRWHDD Birka Cargo on nyt Eckerö Shipping Birka Cargo-YDUXVWDPR PXXWWL QLPHQVl Wl PlQYXRGHQSXROHOODEckerö Shippingiksi MRWWD VH RQ QLPHOWllQ OlKHPSlQl Eckerö HPRNRQVHUQLD 0XXWRLQ WRLPLQWD MDWNXX NXWHQ HQQHQNLQ 9DUXVWDPROOD RQ 6XRPHQ OLSXQ DOODVHLWVHPlQURURDOXVWDMRWNDDMD YDWUDKWLDSllVllQW|LVHVWL,WlPHUHOOlMD3RK MDQPHUHOOl 3-2013 | MS 11 VÄYL Ä AU KI TU LEVAIS UU TE EN Suomalaisesta merenkulusta vientituote maailmalle TEKSTI: Saana Lamminsivu KUVA: Shutterstock Varustamoiden nykytila 6XRPDODLQHQ PHUHQNXONX RQ WlOOl KHWNHOOl KDDVWDYDVVD WLODQWHHVVD MRKWXHQ PDUNNLQRL GHQ \OLNDSDVLWHHWLQ DLKHXWWDPDVWD NRYDVWD NLOSDLOXVWD MD WLXNNHQHYLVWD \PSlULVW|Pll Ul\NVLVWl MRWND DVHWWDYDW OLVlSDLQHLWD XXVLO OH LQYHVWRLQQHLOOH 6XRPDODLVHW YDUXVWDPRW RYDWSLHQLlPXXWDPDQDOXNVHQMDDVLDNNDDQ YDUDVVD WRLPLYLD \ULW\NVLl $ODD YDLYDD VL 12 MS | 3-2013 TE"KAT VARUSTAMOT PARTNERIT S XRPDODLVHVVD PHULNOXV WHULVVD RQ SDOMRQ Nl\W WlPlW|QWl SRWHQWLDDOLD 6XRPHVWD O|\W\\ HVL PHUNLNVLPDDLOPDQKXLSSXDROH YLD VXXQQLWWHOXWRLPLVWRMD MD ODL WHWRLPLWWDMLD MRLGHQ OLLNHYDLKWR V\QW\\VXXULPPDNVLRVDNVL6XR PHQXONRSXROHOWD/LVllPlOOlHUL WRLPLMRLGHQ YlOLVWl \KWHLVW\|Wl Q\N\LVHQ NLOSDLOXQ MD KDMDQDLVHQ WRLPLQQDQ VLMDDQ YRLPPH WHKGl VXRPDODLVHVWD PHULNOXVWHULVWD YLHQWLWXRWWHHQPDDLOPDOOH 1\N\LQHQ NHKLW\VVXXQWD MRV VD VXRPDODLVHW YDUXVWDPRW RYDW PHQHWWlQHHW SURVHQWWLRVXXNVL DDQ WDVDLVHVWL OXYXOWD OlKWLHQ XONRPDDQ PHULOLLNHQWHHQ NXOMH WXNVLVWD RQ NllQQHWWl SlLQYDV WDLVHNVL 0HULNXOMHWXNVLVVD RQ RGRWHWWDYLVVDNHVNLPllULQSURVHQWLQNDVYX JOREDDOLVWLPLNlWDUNRLWWDLVLPHULNXOMHWXVWHQ QRXVXD\OLPLOMDUGLLQWRQQLLQYXRVLN\P PHQHQORSXVVD,WlPHUHQWDYDUDPllUlWXOHH QRXVHPDDQSURVHQWWLDHOLOlKHVPLOMDUGLLQ WRQQLLQYXRWHHQPHQQHVVl/LVllQW\YlW NXOMHWXNVHW WDUMRDYDW NDVYXPDKGROOLVXXNVLD P\|V VXRPDODLVLOOH YDUXVWDPRLOOH MD DODQ WRLPLMRLOOH Varustamoiden tulee yhdessä muiden toimijoiden kanssa luoda kokonaisratkaisuja ovelta ovelle, TE"KOIDEN ALIHANKKIJAT sisältäen maakuljetukset, välivarastoinnit, lastaukset ja purkaukset sekä reaaliaikaisen seurannan ja asiakastiedotuksen tavaran sijainnista ja tilasta. LIITÄNNÄISA"T (ESIM. RAHOITUS, VAKUUTUS) WL|LGHQNXOXMDYDDQSDUDQWDDQLLGHQ NLOSDLOXN\N\l 3RROLQJLQ\NVLWlUNHLPSLlK\|W\Ml RQ \KWL|LGHQ \KWHLQHQ PDUNNLQRLQ WL 3RROLQ \KWHLQHQ KDOOLQWR YDVWDD PDUNNLQRLQQLVWD MD PDUNNLQRL NRNR ODLYDVWRD HL \NVLWWlLVLl \KWL|LWl WDL \NVLWWlLVLl ODLYRMD 3RROLQJLQ DYXOOD YRLGDDQ NLOSDLOOD LVRPPLVWD WLODXN VLVWDMDVRSLPXNVLVWD<KGHVVl\KWL|W YRLYDWWDUMRWDDVLDNNDLOOHMRXVWDYDP PDW DLNDWDXOXW MD DQWDD HQHPPlQ YDLKWRHKWRMD 0\|V \NVLWWlLVWHQ ODL YRMHQNl\WW|DVWHWWDMDNDQQDWWDYXXWWD YRLGDDQVDPDOODQRVWDD Kohti standardialuksia VlLQHQNLOSDLOXMD\KWHLVW\|QSXXWH$OXVWHQ Nl\WW|DVWHRQOLLDQDOKDLQHQPLNlKHLMDVWXX WXORNVHHQ7HROOLVXXVRVWDDORJLVWLLNNDSDOYH OXLWDWlOOlKHWNHOOlHULWDKRLOWDNLOSDLOXWXNVLLQ SHUXVWXHQHLNlQlHORJLVWLLNNDRSHUDDWWRUHLWD VWUDWHJLVLQD NXPSSDQHLQD 0\|V VDWDPL HQ YlOLVWl NLOSDLOXD MD ORJLVWLLNNDNHWMXMD RQ VHOYLWHWWlYlMDHULW\LVHVWL6XRPHQMD%DOWLDQ VDWDPLHQYlOLQHQNLOSDLOXWXOLVLNllQWll\K WHLVW\|NVL Pooling 3LHQHPSLHQ YDUXVWDPRLGHQ PDKGROOLVXX GHWNLOSDLOODPDUNNLQRLOODYRLVLYDWSDUDQWXD KXRPDWWDYDVWL ODLYRMHQ \KGLVWlPLVHQ QLLQ NXWVXWWX SRROLQJ NDXWWD 3RROLQJ WDUNRLW WDD Nl\WlQQ|VVl VLWl HWWl ODLYDQRPLVWDMDW \KGLVWlYlW DOXNVLDDQ \KGHQ KDOOLQQRQ DOOH 6HQHQVLVLMDLQHQWDUNRLWXVHLROHOHLNDWD\K 6XRPDODLVWD WRQQLVWRD RQ XXGLVWHW WDYD NRUNHDQ LlQ MD \PSlULVW|YDDWL PXVWHQ MRKGRVWD .DXSSDODLYDVWRD RQ XXVLWWDYD KDOOLWXVWL $OXVWHQ UR PXWWDPLVWD MD P\\QWLl QRSHXWHWDDQ MD LQ YHVWRLGDDQ\PSlULVW|\VWlYlOOLVHHQMDWHKRN NDDPSDDQ WHNQRORJLDDQ 7XOHYDLVXXGHVVD P\|V WHROOLVXXGHQ RQ RVDOOLVWXWWDYD XXGHQ NDOXVWRQUDKRLWXNVHHQ 8QLLNNLODLYRMHQ DLND RQ RKL NRVND QLLWl RQNDOOLVWDUDNHQWDD.DXSSDODLYRLVVDVLLUU\ WllQ \Kl HQHPPlQ VWDQGDUGLDOXNVLLQ MRWND YRLGDDQUllWlO|LGlVXRUDDQ,WlPHUHQRORVXK WHLVLLQ0HUHOOlODVWLDYRLGDDQVLLUWllLVRLVWD DOXNVLVWDSLHQHPSLLQ 9DUXVWDPRW YRLVLYDW WXRWWDD \KWHLVHQ XXGLVUDNHQQXVNRQVHSWLQ WDL NRQVHSWHMD VXRPDODLVHHQ ODLYDVXXQQLWWHOXRVDDPLVHHQ SRKMDXWXHQ MD WLODLVLYDW \KGHVVl XVHDPPDQ ODLYDQVDUMDQ,GHDDOLWLODQWHHVVDQlPlUDNHQ QHWWDLVLLQ6XRPHVVD Polttoainekysymys 2OHQQDLQHQ RVD WRQQLVWRQ XXGLVWDPLVWD MD XXWWDODLYDNRQVHSWLDVXXQQLWHOWDHVVDRQSROW WRDLQHN\V\P\V5LNNLGLUHNWLLYLQYRLPDDQWX ORQP\|WlYDLKWRHKWRMDRYDW • rikkipesurin asentaminen • siirtyminen dieseliin • siirtyminen nesteytettyyn maakaasuun (LNG) • siirtyminen metanoliin tai biopolttoaineisiin. /1*QlKGllQWlOOlKHWNHOOlSDUKDDQDSLWNlQ WlKWlLPHQUDWNDLVXQD6HQYXRNVLROLVLWlUNH llO|\Wll(8WDVROOD\KWHLQHQ/1*QNl\W W|lHGLVWlYlPDOOL Valtiovallan rooli 0HUHQNXOXQ PHUNLW\V 6XRPHOOH RQ WXQQXV WHWWDYDMDDODVWDRQOXRWDYDYLHQWLWXRWH3DU KDLOODDQ YDOPLVWHLOOD ROHYDVVD merenkulun strategiassa YDOPLVWXX ORSXVVD RWH WDDQ NDQWDD PXXQ PXDVVD Yl\OlPDNVXLKLQ MllQPXUWRMlUMHVWHOPllQ VDWDPDSROLWWLLN NDDQMDULNNLSllVW|UDMRLKLQVRSHXWXPLVHHQ 3LGHPPlQ WlKWlLPHQ PLHWLQWll WDUYLWVHH P\|VPHUHQNXONXXQOLLWW\YLHQDVLRLGHQKRL WRYDOWLRKDOOLQQRVVD<KWHQlHVLPHUNNLQlRQ HVLWHWW\PHUHQNXOXQDVLRLGHQVLLUWlPLVWlQ\ N\LVHVWl 7\|MD HOLQNHLQRPLQLVWHUL|VWl Liikenne- ja viestintäministeriöön MRVVD RQ HQHPPlQLQIUDDQOLLWW\YllRVDDPLVWD .DQVDLQYlOLVHHQ RVDDPLVHHQ MD NRRUGL QRLWXXQ YDLNXWWDPLVHHQ RQ SDQRVWHWWDYD (XURRSDQ XQLRQLQ RKHOOD WlUNHl WRLPLMD RQ PXXQ PXDVVD Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO JULKINEN SEKTORI SATAMAT JA SATAMAOPERAATTORIT ETUJÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET ASIAKAS YHTEISTYÖTÄ ON LISÄTTÄVÄ varustamoiden ja muiden toimijoiden, kuten satamien, logistiikkayhtiöiden ja teollisuuden välillä Yritysten, poliittisen kentän sekä tutkimuksen on yhdistettävä voimavaransa, jotta Suomella on myös jatkossa: • kilpailukykyinen teollinen toiminta • yhä uusia meri- ja ympäristöteknologisia innovaatioita, jotka voivat saavuttaa merkittävän globaalin aseman • huoltovarmuus kriisitilanteissa VÄYLÄ AUKI TULEVAISUUTEEN! Artikkeli pohjautuu PBI Research Instituten Varustamosäätiölle laatimaan tutkimukseen ”Väylä auki tulevaisuuteen. Merenkulun tulevaisuus Suomessa 2015 ja eteenpäin”, jonka pohjalta ehdotetaan suosituksia ja jatkotoimenpiteitä suomalaisen merenkulun kehitystyöhön. Raportti julkistettiin 31.1. Helsingissä ja se on luettavissa osoitteessa: www.pbi-institute.com. Dokumenttielokuva suomalaisen merenkulun potentiaalista! Varustamosäätiön kotisivuilla: Katso www.varustamosaatio.fi ja Youtubessa on katdokumentti sottavissa laadukas dokumentti Väylä auki tuleja laita vaisuuteen. Käy katsomassa ja laita kiertoon! kiertoon ! www.varustamosaatio.fi jaYoutube 3-2013 | MS 13 VA RU STA MO KU ULUM ISIA TURKULAISKONSERNI MERIAURA RAJALLISET RESURSSIT PAKOTTAVAT TOIMINTATAPOJEN MUUTOKSEEN: Enemmän vähemmällä Merenkulun kriisi voi joko syventyä tai se voi tarjota kotimaiselle merenkulkuelinkeinolle suuren mahdollisuuden, jos asiat osataan hoitaa oikein. Suomalaisilla on mahdollisuus olla uudistuksissa edelläkävijä ja napata takaisin niitä markkinaosuuksia, joita olemme menettäneet systemaattisesti ulkomaalaisille laivoille viimeisten vuosikymmenten aikana. Suomi voi toimia edelläkävijämaana merenkulun ympäristöteknologiassa ja myydä osaamistaan toisille valtioille, kun rikkidirektiivi ulottuu koskemaan kaikkia maailman meriä aikaisintaan vuonna 2020. Meriauran erikoislastialus M/s Merin moottorissa palaa kirjolohen perkuujäte! Bioöljyä alukseen saadaan uusikaupunkilaisesta Sybimar Oy:sta. ”Sataprosenttinen kalaöljy on puhdasta ja palaa moottorissa hyvin”, Meriauran toimitusjohtaja Jussi Mälkiä kertoo käyttökokemuksista. KUVAT: STX Europe / Finland ja Saana Lamminsivu M V 0HUL DORLWWL OLLNHQWHHVVl YLLPH YXRGHQ NH VlNXXVVD (ULNRLVODVWLDOXV VRYHOWXX PRQLSXR OLVHVWL HUL W\|WHKWlYLLQ MD YDDWLYLLQ SURMHN WLODVWHLKLQ $OXV RQ NXOMHWWDQXW HVLPHUNLNVL WXXOLP\OO\MHQ RVLD ,VR%ULWDQQLDQ HGXVWDOOD VLMDLWVHYLLQWXXOLSXLVWRLKLQ Menetyt markkinaosuudet takaisin ja uuteen nousuun! 0DDSDOORQUHVXUVVLWRYDWUDMDOOLVHW6HSDNRWWDDPHLGlWWRLPLQWDWD SRMHQPXXWRNVHHQ0HULDXUDNRQVHUQLVVDHWVLWllQMDWNXYDVWLNHLQRMD XXVLHQMDHQHUJLDWHKRNNDLGHQNXOMHWXVPXRWRMHQNHKLWWlPLVHNVL µ2OHPPHDONDQHHWVXXQQLWHOOD\KGHVVl BoreYDUXVWDPRQNDQV VD XXWWD HQHUJLDWHKRNDVWD ODLYDD (Q RVDD NXWHQNDDQ VDQRD RQNR VH YDOPLV YLHOl YXRQQD NXQ ULNNLGLUHNWLLYL WXOHH YRLPDDQµ 0lONLlVHORVWDD 0HULDXUDQ WRLPLWXVMRKWDMD QlNHH VXRPDODLVHVVD PHUHQNXOXVVD NDNVLHULODLVWDNHKLW\VVXXQWDDPHUHQNXOXQNULLVLYRLMRNRV\YHQW\l WDLVHYRLWDUMRWDNRWLPDLVHOOHPHUHQNXONXHOLQNHLQROOHVXXUHQPDK GROOLVXXGHQMRVDVLDWRVDWDDQKRLWDDRLNHLQ µ0XXDOOD(XURRSDVVDNXWHQ6DNVDVVDHLROODYLHOl\KWlSLWNlO OlODLYRMHQ\PSlULVW|WHNQRORJLDVVD6XRPDODLVLOODRQPDKGROOLVXXV ROOD XXGLVWXNVLVVD HGHOOlNlYLMl MD QDSDWD WDNDLVLQ QLLWl PDUNNLQD RVXXNVLDMRLWDROHPPHPHQHWWlQHHWV\VWHPDDWWLVHVWLXONRPDDODLVLO OHODLYRLOOHYLLPHLVWHQYXRVLN\PPHQWHQDLNDQDµ jatkuu sivulla 16 14 MS | 3-2013 MERIAURA-KONSERNI Meriaura – teollisuuden kuljetukset VG-Shipping – varustamopalvelut Pernotrans – maalogistiikka Biota Tech – ympäristötekniikka Sybimar Oy valmistaa elintarviketuotannon sivuvirroista biodieseliä niin sanotun suljetun kierron avulla, johon kuuluu kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja biodieselin tuotantolaitos. Sijaitsee Uudessakaupungissa. Yksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kärkihankkeista. Tulevaisuuden edellytykset: Ajatuksia tonnistoverosta Varustamot kokevat tonnistoveron tervehdyttävän kotimaista merenkulkua. ”Lisäksi ns. rinnakkaisrekisterijärjestelmä on ollut varustamoille ehdottomasti positiivinen asia. Järjestelmän täytyisi olla kuitenkin nykyistä ennustettavampi kuin se on tällä hetkellä”, Jussi Mälkiä esittää. Suomen tonnistoverolaki pohjautuu EU-direktiiviin, mutta on kirjoitettu hieman koukeroisesti. ”Lakia on välillä hieman vaikeaa tulkita: esimerkiksi toisinaan Pohjanmerellä toimivat off shore- alukset pääsevät tonnistoveron piiriin, mutta meidän tuulipuistotöitä tekevälle M/s Auralle on myönnetty tai jätetty myöntämättä tukia. Ratkaisu riippuu aina paljon myös käsittelevästä virkamiehestä, minkä kannan hän asiaan ottaa.” 3-2013 | MS 15 VA RU STA MO KU ULUM ISIA jatkoa sivulta 14 Jussi Mälkiä ja Meriaura M eriauran toimitusjohtaja hyppäsi polkupyörän selkään vuonna 1979 ja polki Tampereelta Turun merikouluun. Merille hän lähti 1980-luvun alussa, jolloin työt olivat kortilla ja työsuhteet lyhyitä. Suomalaisia aluksia ulosliputettiin. Meriuransa aikana Mälkiä ehti seilata muun muassa Effoalla, Nesteellä, FMA:lla ja Sally Bolagetissa sekä sisävesillä kotiseudullaan Tampereella. 1980-luvun puolivälissä hän työskenteli maailman suurimmalla, puolalaisella, purjelaivalla. Purjelaiva Estellen kautta Mälkiä päätyi Greenpeacen aluksille töihin. Neuvostoliiton romahtaminen 80-luvun lopussa oli uran käännekohta. Suomen ja Baltian välille tarvittiin pientä tavaranajoa, jonka myötä syntyi Meriaura. Hinaajista alkunsa saanut yhtiö on tänä päivänä suuri konserni, johon kuuluu useita erilaisia yrityksiä. Yhtiön liikevaihto on noin 50 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 270 ihmistä. Meriauralla on rahtauksessa 15 laivaa. SUOMEN LIPUN AL" SEI"AVAT ALUKSET: Jäänmurtajien avustustarve kasvaa ja satamien rooli muutoksessa Kiristyvät ympäristömääräykset ovat suomalaisille varustamoille suuri haaste, joihin kaikilla ei ole välttämättä varaa investoida. Etukäteen on vaikea esimerkiksi arvioida, mikä tulee olemaan laivoissa käytettävän mahdollisen kaasuöljyn hinta, jonka on ennustettu nousevan jopa kymmeniä prosentteja. Rikkidirektiivin lisäksi suomalaista merenkulkua tulee rasittamaan liuta muita muutoksia. ”EEDI, eli energiatehokkuusindeksi tulee pudottamaan laivojen konetehoa. Laivat liikkuvat hitaammin ja ovat heikompia, eli niiden avustusmäärä kasvaa. Jäänmurtajien apua tullaan tarvitsemaan enemmän tulevaisuudessa”, Jussi Mälkiä toteaa. Mälkiä olettaa hinaajien ja pienemmän 16 MS | 3-2013 kaluston tarpeen kasvavan. Kiristyvät ympäristömääräykset koskettavat vahvasti myös satamia. ”Laivat ajavat hitaammin myös siksi, että se on taloudellisempaa. Se pakottaa puolestaan satamat nopeuttamaan omia toimintojaan, koska niissä ei voida oleskella kauaa.” Mälkiän mielestä satamille tulisi antaa nykyistä enemmän itsenäisyyttä ja niiden roolia tulisi muuttaa. ”Satamista pitäisi saada hyvin toimivia, kauppamerenkulkua tukevia yksiköitä. Niiden palveluja pitää monipuolistaa ja ne voisivat organisoida esimerkiksi liikenteenohjausta, jäänmurtoa ja luotsausta sekä tarjota muita tuki- ja huoltotoimintoja.” Meriauran erikoislastialus M/s Aura. Laiva on suunniteltu maailmanlaajuiseen käyttöön, ja se soveltuu parhaiten offshore-tuulipuistojen rakenteiden kuljettamiseen ja Itämeren alueen energiapuukuljetuksiin. Vast'ikään Marokko kertoi suunnittelevansa edustalleen suurta tuulipuistoaluetta. Siellä voisi olla myös suomalaisille aluksille uusi töitä tiedossa? M/s Antonia M/s Aura M/s Belland M/s Frida M/s Meri M/s Nedland M/s Nina M/s Sabina Wind Servant Geoengineering Vaikka Meriauran toimitusjohtajan visiot kuulostavat scifiltä, yhtiön kehittämällä ympäristöteknologilla voi olla vielä jonakin päivänä suurempi tarve kuin osaamme tällä hetkellä kuvitella. Mälkiä tekee tiiviistä yhteistyötä nuoruuden tuttunsa, tiedemies-kirjailija Risto Isomäen kanssa. Miehiä yhdistää yhteinen kiinnostuksen kohde: ympäristö ja maapallon tulevaisuus. Isomäen kirjoissa vilahtelevat samat teemat kuin Meriaurakonsernin toiminnassa. Finlandia-palkintoehdokas Sarasvatin hiekassa maapalloa pelastetaan muun muassa tuulimyllyjen avulla. Normaalia järeämpiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kutsutaan nimellä geoengineering. Meriaura-konserniin kuuluva Atmosmare-säätiö tutkii, voisiko keinotekoisilla pilvillä estää ilmastonmuutoksen (Merimies 8/2009, s. 22-23: ’Keinotekoisilla pilvillä ilmastonmuutosta vastaan’). ”Prosessit ovat hitaita, mutta odotamme tutkimustuloksia. Viime vuonna teimme Ilmatieteen laitoksen kanssa sopimuksen, että he alkaisivat vertailla bio- öljyä ja tavallista raskasöljyä käyttävää laivaa”, Mälkiä selostaa. ”Tutkimme, kummasta syntyy enemmän pienhiukkasia, joista muodostuu puolestaan niin sanottuja tiivistymisytimiä. Niistä voisi muodostua maapallon ympärille lisää pilviverhoa, joka estää auringonsäteilyä maan pinnalle tai heijastaa sen takaisin avaruuteen.” Rautalannoitus Atmosmare säätiö tutkii tällä hetkellä myös niin sanottua rautalannoitusta. Risto Isomäeltä ilmestyy ensi syksynä myös aiheeseen liittyvä kirja. ”Rautalannoituksella pyritään sitomaan hiilidioksidia meriin. Raudasta liukenee mereen pieniä rautahiukkasia, mikä on merten kannalta hyvä asia, sillä ne sitovat mereen hiilidioksidia”, Mälkiä kiteyttää. Ajatus on kieltämättä lennokas! Tulevaisuudessa alukset siis voidaan upottaa merten pohjaan? ”Vanhoja laivojakin voi suosia, kun niistä on poistettu ensin ongelmajätteet”, Mälkiä hymähtää. Avoin ja utelias mieli ovat ainoat keinot pelastaa maailma: jo tänään voi tehdä jotakin mahdotonta. Meriauran kehittämällä ympäristöteknologilla voi olla vielä jonakin päivänä suurempi tarve kuin osaamme tällä hetkellä kuvitella. 3-2013 | MS 17 KO HTI AR KTISI A ALUE ITA NÄ KÖ KU LM A Miljoonan taalan paikka: 30 vuotta 4 000 työpaikkaa! Itämereltä lisää työtä Uusien alusten rakentamisesta ja operoinnista voi syntyä Suomelle vuosikymmeniksi tuhansia työpaikkoja ja miljardibisnes, kun vain osaamme pelata korttimme oikein. TEKSTI: Saana Lamminsivu, Arctia Shipping KUVA: Shutterstock A rctia ShippingYDUXVWDPRVVD XVNRWDDQ YDKYDVWL 6XRPHQ PDKGROOLVXXNVLLQ YLLWRLWWDD WLHWl SRKMRLVLOOD PHULDOXHLOOD 7lPlQ YXRNVL6XRPHQRQROWDYDSHOLSDLNRLOODYDO PLLQDNXQRQWRLPLQQDQDLND $UNWLVHVWD DOXHHVWD HQQXVWHWDDQ PHUNLW WlYllXXWWDNDXSSDWLHWlMDHQHUJLDWXRWDQQRQ DOXHWWD $UYLRLGHQ PXNDDQ SURVHQWWLD Suomen vahvuudet "IVANRAKENNUS Suomessa osataan arktinen laivanrakennus. Maailmassa on reilut sata jäänmurtajaa, joista noin 60 on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Maailmalla käytössä oleva kalusto vanhenee ja uutta kapasiteettia tarvitaan. Öljy- ja kaasujätit arvioivat tarvitsevansa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 000 uutta alusta: esimerkiksi reilut 45 jäänmurtajaa, yli 90 hybridialusta, 140 huoltoalusta ja noin 40 tutkimusalusta. (STX Finland Oy, arvio vuodelta 2011) PDDLOPDQYLHOlO|\WlPlWW|PLVWl|OM\YDURLV WDMDMRSDSURVHQWWLDYLHOlO|\WlPlWW|PLV WlNDDVXYDURLVWDVLMDLWVHHDUNWLVHOODDOXHHOOD 7XOHYDLVXXGHVVD DUNWLVHVWD DOXHHVWD YRL WXOOD (XURRSDOOH NHVNHLQHQ HQHUJLD YDUDVWR MD OLLNHQQHYl\Ol (VLPHUNLNVL .RLOOLVYl\OlQ YDUUHOWD OXRQQRQYDURMD NXOMHWHWDDQ MDORVWHWWDYDNVL MD K\|G\QQHW WlYlNVLOlQWHHQVHNlLWllQ9XRQQD suunnittelemme maailman parhaat jäänmurtajat ja meillä on vahva arktisen osaamisen kokemus yli sadan vuoden ajalta. KESTÄVÄ KEHITYS Suomi on edelläkävijä maailman ympäristöystävällisimpien alusten rakentajana. Suomalaisten off-shore -alusten moottorit ja tekniset järjestelmät ovat konvertoidut sopiviksi herkälle arktiselle alueelle. Jäänmurtajamme soveltuvat myös öljyntorjuntaan. TYÖTÄ JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA Suomelle on kertynyt Itämereltä 120-vuotinen jäänmurto- ja öljyntorjuntaosaaminen. Suomalaisilla on myös vahva kokemus operoinnista arktisilla vesillä muun muassa off-shore-aluksilla. Myös ensimmäinen Koillisväylän läpi kulkenut öljytankkeri oli suomalainen, Nesteen M/t Uikku vuonna 1997. Maailmassa on lähitulevaisuudessa 150 jäänmurtajaa. Suomen on tehtävä töitä sen eteen, että mahdollisimman suuri osa niistä on Suomessa valmistettuja – ja suomalaisessa operoinnissa. Tämän lisäksi arktisille vesille tarvitaan paljon muita uusia laivoja ja erikoisosaamista. MS | 3-2013 QlOlLVHW RYDW HQQXVWDQHHW HWWl YXRWHHQPHQQHVVl.RLOOLVYl\ OllSLWNLQNXONHHMRQRLQPLOMRRQDD WRQQLDUDKWLD Suomella on mahdollisuus olla ykkösvaltio maailmassa arktisessa merenkulussa: OPEROINTI 18 .RLOOLVYl\OlQNDXWWDNXONLDOXV WD MD PLOMRRQDD WRQQLD UDKWLD 7XOHYDLVXXGHVVD OLLNHQQHPllULHQ RGRWHWDDQ PRQLQNHUWDLVWXYDW 9H Kasvua ja työpaikkoja Suomelle voi avautua uusien alusten rakentamisesta ja operoinnista vuosikymmeniksi tuhansia työpaikkoja ja miljardibisnes, kun osaamme tarttua tilaisuuteen. Yhden suuren jäänmurtajan rakentamisaikainen henkilötyöpanostarve on noin 500–1 000 henkilötyövuotta. Alus tarvitsee operointiin noin 40–80 henkilötyövuotta. Puolestaan öljynporauslautan/ -laivan rakentamisen henkilötyöpanostarve on arviolta 1 500–2 500 henkilötyövuotta. &;ME?FG; F;CP;HL;E?HN;GCM?MN; Rakentaminen Operointi Liiketalous (hankinta) Operointiaika 30 vuotta 10 000 henkilötyövuotta 15 000 henkilötyövuotta 10 laivaa =1,5 miljardia euroa 5,5 miljardia euroa Northwest Passage Northern Sea Route "North Pole" "Arctic Bridge" Talvella 2011 Pietarin edustalla oli pahimmillaan satakunta laivaa jumissa useita päiviä, jopa pidempäänkin. Samanaikaisesti suomalainen jäänmurtaja Sisu seisoi käyttämättömänä reilun sadan mailin päässä. Edellä mainitun johdosta suomalainen Arctia Shipping Oy ja venäläinen Rosmorport aloittivat neuvottelut yhteistyöstä siten, että yhtiöt voivat täydentää toistensa kapasiteettia, jos jommallakummalla on pulaa ja toisella taas kalustoa sekä osaamista tarjolla. Yhtiöt loivat nopeasti kaupallisen valmiuden edellä mainittua yhteistyötä varten sekä venäläisen että suomalaisen merenkulun sujuvoittamiseksi. Sittemmin asiaan liitettiin tarve valtiosopimuksesta maiden välille. Edellä mainittua sopimusta on valmisteltu nyt noin parisen vuotta. Toivottavaa olisi, että järjestely saataisiin voimaan talvikaudelle 2013–2014. Näin vajaakäytölle joutunut kapasiteetti saataisiin hyödynnettyä tuomalla uusia töitä suomalaisille murtajille. Tätä leipää kun on syöty melkoisia määriä, kun ruotsalaiset ovat murtaneet Suomeen avustettavan liikenteen jäitä aiempaa merkittävästi enemmän. Toimitusjohtaja Tero Vauraste, Arctia Shipping &;ME?FG;OONN;F;CP;; LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 45 laivaa x 540 miljoonaa euroa = 24 miljardia euroa TYÖPOTENTIAALI 45 laivaa x 2 500 henkilötyövuotta = 112 500 henkilötyövuotta Tämä jaettuna 30 vuodelle (arvioitu yhden jäänmurtajan operointiaika) tuo siis keskimäärin Tämä jaettuna 30 vuodella tuo lähes 4 000 työpaikkaa / vuosi = 1 miljardin euron suuruisen liiketoimintapotentiaalin / vuosi * Tämä case study koskee ”vain” 45 jäänmurtajaa – huolto- tutkimus- ja hybridialukset vielä moninkertaistavat potentiaalin! * Vuonna 2013 Suomessa oli yli 2 miljardia euron liikevaihtoisia yrityksiä 33 kpl (TE) ja yli 1 miljardi euroa vaihtavia yrityksiä 62 kpl TE). 3-2013 | MS 19 KO ULUT US Aidoissa olosuhteissa koetut asiat loksahtavat yhteen teoriassa luetun tiedon kanssa. Rauman koululaiva Fanny kouluttaa tulevaisuuden osaajat TEKSTI: Jani Lampiola KUVAT: Waltteri Walhman ja Jani Lampiola aidoissa olosuhteissa Kansipuolen opiskelija Niko Taipale kunnostaa kansiluukkua. Vesa Lähteenlahti ja Nea Saarela. Koululaiva on käytössä vuoden ympäri, tukemassa luokka-, työsali- ja simulaattoriopetusta. Simulaattorien aikakautena saattaa monesti unohtua, että merimiehen ammatti ei ole tietokonepeli, vaan se edellyttää vahvaa henkistä kanttia ja monipuolista kädentyön osaamista. Vasta ahtaissa tiloissa yhdessä tekeminen ja yhteistyön hiominen antaa oppilaalle käsityksen onko hän oikealla alalla. L änsirannikon koulutus Oy WinNova SDQRVWDD YDKYDVWL Nl\WlQQ|QWDLWRMHQRSHWXNVHHQ HLNl \NVLNllQ RSSLODV SRLVWX NRXOXVWD RVDDPDWWD ODLYDKXRO ORQ SHUXVWHLWD 9DKYD UXQNR VXRPDODLVHOOH PHUHQNXOXQ RVDDPLVHOOH WXOHH YDLQ MD DL QRDVWDDQ \PPlUWlPlOOl ODLYDW\|Q NDLNNL YDLKHHWVHNlWLHGRVWDPDOODHULW\|YDLKHLGHQ YDDUDQSDLNDW .RXOXODLYDOOD VDDGXVWD RSLV WD Mll S\V\Yl PXLVWR RSSLODDOOH MD DLGRLVVD RORVXKWHLVVDNRHWXWDVLDWORNVDKWDYDW\KWHHQ WHRULDVVDOXHWXQWLHGRQNDQVVD Aito oppimisympäristö .RXOXODLYDQURROLRSHWXNVHVVDRQPRQLQDL QHQ MD VH WRLPLL QLLQ OLLNNXYDQD \KWHLVW\|Q YlOLQHHQl NXLQ ODLWXULVVD NLLQQLWHWW\Ql ROH YDQD KDUMRLWXVNHQWWlQl HVLPHUNLNVL NULLVLWL ODQWHLGHQ KDUMRLWWHOXXQ 1lLQ NRXOXODLYD RQ RORVXKWHLVWD KXROLPDWWD Nl\W|VVl YXRGHQ \PSlULMDWXNHPDVVDOXRNNDW\|VDOLMDVL PXODDWWRULRSHWXVWD6LWlNl\WWlYlWRPLHQRS 20 MS | 3-2013 SLODLGHQOLVlNVLP\|VYLHUDLOHYDWDLNXLVNRXOX WXNVHQ NXUVVLODLVHW 5DXPDQ NRXOXODLYDW RYDW QLPHOWllQFannyMDHakuni Merellä on mukauduttava )DQQ\OODODLYDNRNNHMDNRXOXWWDDTanja Roinila MRND NHUWRR UXRNDD YDOPLVWHWWDYDQ VD PDOOD ODLOOD NXLQ PDDNHLWWL|VVlNLQ PXWWD RORVXKWHLGHQ PXRGRVWDYDQ KDDVWHHQ QLLQ UXXDQ YDOPLVWXNVHOOH NXLQ NRNLQ W\|HUJR QRPLDOOHNLQ 7DQMDQ NDQVVD UXRNDD )DQQ\Q NHLWWL|VVlYDOPLVWDDODLYDNRNLNVLRSLVNHOHYD Nea Saarela1HDNHUWRRPLWHQUDDNDDLQHLV VDWDUYLWDDQPXNDXWXPLVWDNRVNDQLLWlHLROH QLLQKHOSRVWLVDDWDYLOODNXLQPDLVVD Kosteus merellä ongelma 7lOOl PDWNDOOD NRQHRVDVWROOD NRXOXWXNVHV WD YDVWDDYDW NRQHSllOOLNN| Arto Korsman VHNlRSHWWDMDVesa Lähteenlahti.RQHPLHV WHQ OLVlNVL RVDVWROOD PXNDQD RQ P\|V ODL YDVlKN|DVHQWDMDNVL DLNRYD Waltteri Wahlman MRQND RWWDPLVWD NXYLVWD DUWLNNHOL RQ NRRVWHWWX :DOWWHUL NHUWRR VlKN|ODLWWHLVLLQ NHUW\YlQ NRVWHXWWD MRND YRL DLKHXWWDD ODL YDOOD PDDYXRWRMD MRLGHQ VHOYLWWlPLQHQ OXR RPDWKDDVWHHQVDODLYDVlKN|W|LVVl Oikea laiva voittaa simulaattorin .RXOXODLYDQ SllOOLNN| Juha Joopi QDYLJRL NRPHQWRVLOODOOD NRWLPDDQOLLNHQWHHQ ODLYX ULNXUVVLQ NDQVVD MD NDQVLSXROHQ RSHWWDMDQD Jani Lampiola KXROHKWLL I|UVWLQl NDQVLSXR OHQ W\|RORVXKWHLVWD .DQVLSXROHQ RSLVNHOLMD Niko Taipale NHUWRR HWWHL QlLWl KRPPLD PDLVVD RSL MD HWWl SDUKDDQ NlVLW\NVHQ VDD PHULDODVWD NXQ OlKWHH NRXOXDOXNVHOOD PH UHOOH MD WHNHH VLHOOl QLLWl µRLNHLWDµ KRPPLD HLNl LVWX VLPXODDWWRULVVD (L UXRULDNDDQ RVDD YllQQHOOl HOOHL PHUHOOl SllVH VLWl NR NHLOHPDDQ 0XXWHQNLQ W|LMl\NVHHQ MD YDK GLQSLWRRQ VDD VHQ RLNHDQ µWDWVLQµ RLNHDOOD ODLYDOOD 3DUDVWDKDQ QlLKLQ RQ VDDGD MRWDLQ WXQWXPDD HQQHQ HQVLPPlLVWl KDUMRLWWHOXD HWWHL OlKGH LKDQ WDNNL DXNL LVROOH ODLYDOOH 3-2013 | MS 21 Aluksen miehitystä ja laivaväen pätevyyksiä koskeva lainsäädäntö on uudistettu Laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain muuttamisesta annettu laki (95/2013) ja aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annettu valtioneuvoston asetus (166/2013) tulivat voimaan 1.3.2013. TEKSTI: Jukka Tuomaala / Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto RQDQWDQXWODLYD YlHQSlWHY\\NVLVWlPllUl\NVHQ75$), SlWHY\\VPllUl\V/LVlNVLVDPDVVD\KWH\GHVVlRQMXONDLVWXXXWHHQ ODLQVllGlQW||QOLLWW\YllRKMHLVWXVWDRKMHPHULSDOYHOXVWDRKMDWXVWD KDUMRLWWHOXVWDMDNRXOXWXNVHQK\YlNV\PLVHVWl 75$),RKMHODLYDYlHQOLVlSlWHY\\NVLVWl 75$),MDRKMHSlWHY\\VNLUMRMHQXXVLPLVHVWD MDYDLKWDPLVHVWD0DQLODQPXXWRVWHQPXNDLVLNVL 75$), /DLQVllGlQQ|QXXGLVWDPLQHQOLLWW\\SllDVLDVVD67&:\OHLVVRSL PXNVHHQ0DQLODVVDK\YlNV\WW\LKLQPXXWRNVLLQ0DQLODQ PXXWRNVHW 0llUl\VVLVlOWllVllQQ|NVLlPHULSDOYHOXQK\YlNV\PLVHVWlMRLGHQ NLQSlWHY\\VNLUMRMHQP\|QWlPLVHNVLDVHWHWXLVWDYDDWLPXNVLVWDVLOWl RVLQNXQQLLWlHLROHPLHKLW\VDVHWXNVHVVDOLVlSlWHY\\VWRGLVWXVWHQ XXVLPLVHVWDNRWLPDDQOLLNHQWHHQOLVlSlWHY\\VYDDWLPXNVLVWDVHNl 0DQLODQPXXWRVWHQVLLUW\PlNDXGHQMlUMHVWHO\LVWl0llUl\VWXOL YRLPDDQ 2KMHLVVDRQWDUNHPSDDWLHWRDOLVlSlWHY\\NVLVWlMDQLLGHQXXVLPL VHVWDXXGHVWD\KGLVWHW\VWlOLVlSlWHY\\VWRGLVWXNVHVWD\NVLW\LVNRK WDLVHPSDDWLHWRDSlWHY\\VNLUMRMHQMDOLVlSlWHY\\NVLHQPXXWWDPLVHVWD 0DQLODQPXXWRVWHQPXNDLVLNVLVHNlPHULSDOYHOXQK\YlNV\PLVHVWl Määräys ja ohjeet löytyvät Trafin verkkosivuilta: www.trafi.fi/merenkulku/miehitys_ja_patevyydet/patevyyskirjat Mitä merenkulkijan tulisi ottaa huomioon TURVATOIMIIN LIITTYVÄT UUDET LISÄPÄTEVYYDET Suomessa 1.3.2013 voimaan tulleiden STCW-yleissopimuksen muutosten myötä on tullut uusia vaatimuksia turvatoimiin liittyvistä lisäpätevyyksistä. Vaatimuksia sovelletaan aluksilla, jotka kuuluvat SOLAS-yleissopimuksen liitteen XI-2 luvun, ISPS-säännöstön ja alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (2004/725/EY) soveltamisalaan. Käytännössä vaatimukset koskevat merenkulkijoita kaikissa kansainvälisen liikenteen matkustaja-aluksissa ja kansainvälisen liikenteen lastialuksissa, joiden bruttovetoisuus on väh. 500. Turvatoimitehtäviin liittyviä lisäpätevyyksiä on nyt kolme tasoa: • turvatoimiasioiden peruskoulutuksesta annettava lisäpätevyystodistus (STCW A-VI/6-1) 22 MS | 3-2013 • turvatoimiasioiden lisäkoulutuksesta annettava lisäpätevyystodistus (STCW A-VI/6-2) • turvapäällikön lisäpätevyystodistus (STCW A-VI/5) Kaikilla laivaväkeen kuuluvilla on oltava turvatoimiasioiden peruskoulutuksesta annettava lisäpätevyystodistus. Sellaisen laivaväkeen kuuluvan, jolla on määrättyjä turvatoimiin liittyviä tehtäviä, on oltava turvatoimiasioiden lisäkoulutuksesta annettava lisäpätevyystodistus. Aluksella on aina oltava vähintään yksi turvapäällikön lisäpätevyystodistuksen omaava henkilö. Turvapäällikön pätevyyskirjan katsotaan kattavan kaksi muuta lisäpätevyyttä. Turvatoimiasioiden peruskoulutuksesta annettavan lisäpätevyystodistuksen (STCW A-VI/6-1) ilman lisäkoulutusta voi saada henkilö, joka on aloittanut meripalvelunsa ennen 1 päivää tammikuuta 2012 ja hänellä on 6 kuukautta hyväksyttyä meripalvelua viimeisen kolmen vuoden aikana tai hänellä on 6 kuukautta vastaavaa palvelua turvatoimitehtävissä viimeisen kolmen vuoden aikana. Jos meripalveluun on sisältynyt määrättyjen turvatoimitehtävien hoitamista, henkilö voi saada turvatoimiasioiden lisäkoulutuksesta annettavan lisäpätevyystodistuksen (STCW A-VI/6-2) ilman lisäkoulutusta. Määrättyjen turvatoimitehtävien hoitamisesta tulee olla laivanisännän todistus. Turvatoimipätevyydet on haettava ennen 1 päivää tammikuuta 2014. www.trafi.fi > merenkulku/miehitys_ja_patevyydet > patevyyskirjat Määräys ja ohjeet TRAFin verkkosivuilta BASIC SAFETY TRAINING Suomessa 1.3.2013 voimaan tulleen lainsäädännön mukaan Basic Safety Traininglisäpätevyystodistus (hätätilanteiden peruskoulutuksesta (STCW A-VI/1) annettu lisäpätevyystodistus) vaaditaan kansainvälisen liikenteen aluksen laivaväkeen kuuluvalta henkilöltä, joka kuuluu aluksen vähimmäismiehitykseen tai jolle on määrätty aluksen turvallisuuteen tai ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyviä tehtäviä. Kotimaanliikenteen alusten osalta Basic Safety Training -lisäpätevyystodistus vaadi- taan vähintään 250 matkustajaa kuljettavan aluksen kansimieheltä. Muiden kotimaanliikenteen alusten osalta laivanisäntä voi harkintansa mukaan edellyttää laivaväeltä hätätilanteiden peruskoulutusta. Suomessa kyseinen lisäpätevyys on sisältynyt merimiestoimeen (kansi-, konetai talousosastolla) oikeuttavaan ”pääkirjaan”, eikä meillä ennen tätä ole ollut vaatimusta erillisestä BST-lisäpätevyystodistuksesta. Voimassaolevat ja määräaikaisina annetut merimiestoimeen oikeut- tavat ”pääkirjat”, jotka on annettu ennen 1.3.2013, sisältävät siis BST-lisäpätevyyden. Kun henkilö joutuu uusimaan ”pääkirjansa”, se ei enää sisällä BST-lisäpätevyyttä vaan henkilön on haettava erillinen BST-lisäpätevyystodistus. Jos henkilöllä on toistaiseksi voimassaolevana myönnetty ”pääkirja” tai yli viisi vuotta sitten myönnetty BST-lisäpätevyystodistus, ja hän on aktiivisesti ollut merimiesammatissa, on hänen BST-lisäpätevyytensä pysynyt voimassa. YHDISTETTY LISÄPÄTEVYYSTODISTUS 1.3.2013 alkaen Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää sekä erillisiä että yhdistettyjä lisäpätevyystodistuksia. Basic Safety Training-lisäpätevyys merkitään yhdistettyyn lisäpätevyystodistukseen. Jos henkilöllä on 1.3.2013 jälkeen myönnetty ”pääkirja”, eikä hänellä ole erillistä BSTlisäpätevyystodistusta, kelpaa ”pääkirja” vain kotimaanliikenteessä. Jos aiotte toimia ulkomaanliikenteessä, teidän on haettava yhdistettyä lisäpätevyystodistusta. 4. nopean valmiusveneen kuljettajan lisäpätevyys (sääntö VI/2.2) Merenkulkijan tulee hakea yhdistettyä lisäpätevyystodistusta pääkirjan uusimisen yhteydessä, ellei turvatoimipätevyyden takia joudu hakemaan sitä jo aikaisemmin. 9. turvapäällikön lisäpätevyys (sääntö VI/5) Lisäpätevyystodistukseen merkitään yksi tai useampi alla olevistä lisäpätevyyksistä: 1. hätätilanteiden peruskoulutuksesta annettava lisäpätevyys (sääntö VI/1) 2. päällystön palokoulutuksesta annettava lisäpätevyys (sääntö VI/3) 3. pelastusvenemiehen lisäpätevyys (sääntö VI/2.1) 5. ensiapukoulutuksesta annettava lisäpätevyys (sääntö VI/4.1) 6. terveydenhuoltokoulutuksesta annettava lisäpätevyys (sääntö VI/4.2) 7. turvatoimiasioiden peruskoulutuksesta annettava lisäpätevyys (sääntö VI/6.1) 8. turvatoimiasioiden lisäkoulutuksesta annettava lisäpätevyys (sääntö VI/6.4) Kun henkilö hakee yhtä tai useampaa yllämainituista lisäpätevyyksistä, merkitään samaan lisäpätevyystodistukseen kaikki ne lisäpätevyydet, joiden saamisen ehdot henkilö täyttää. Lisäpätevyystodistus on voimassa 5 vuotta. Alakohtien 5, 7, 8 ja 9 mukaisia lisäpätevyyksiä ei kuitenkaan tarvitse uusia viiden vuoden välein, jolloin Liikenteen turvallisuusvirasto siirtää näitä lisäpätevyyksiä koskevat merkinnät uuteen yhdistettyyn lisäpätevyystodistukseen sitä uusittaessa. Henkilö voi hakemuksesta saada uusia lisäpätevyyksiä lisättyä yhdistettyyn lisäpätevyystodistukseen, mikäli hän toimittaa tarvittavat tiedot. Tällaisia tietoja voivat olla koulutustodistus ja/tai meripalvelutodistus sekä merimieslääkärintodistus, ellei niitä aiemmin ole toimitettu. Kun hakemus (uudesta lisäpätevyydestä) käsitellään, voidaan antaa uusittu lisäpätevyystodistus viideksi vuodeksi mikäli kaikki siihen tulevat lisäpätevyydet ovat voimassa. Muussa tapauksessa lisäpätevyystodistuksen voimassaoloaika ei muutu. Vaihtoehtona on hakea yhdestä uudesta lisäpätevyydestä erillinen todistus. Liikenteen turvallisuusviraston määräyksesssä: TRAFI/23173/03.04.01.00/2012 sekä ohjeessa laivaväen lisäpätevyyksistä: TRAFI/2921/03.04.01.01/2013 esitetään vaatimukset ja ohjeet yhdistetyn lisäpätevyystodistuksen saamiseksi. Määräys ja ohjeet löytyvät Trafin verkkosivuilta: www.trafi.fi/merenkulku/miehitys_ja_ patevyydet/patevyyskirjat 3-2013 | MS 23 UU TIS IA VA RU STA MO ISTA JO BIS SA Viking Line myi M/s Isabellan ,OOPCNE;;EEIIHD; <;MMI<OOMN?LCNNÄSMCFF?» (SNP?>?NÄÄHGOOPCN» M/s Viking Gracen yökerho Club Voguen valaistus ja äänentoisto ovat täyttä dynamiittia. Sen luovat valo- ja äänitaikurit, av-teknikot J-P Mikkola ja Panu Pikkuaho. TEKSTI JA KUVA: Saana Lamminsivu M HLOOHRQWlUNHllHWWlPDW NXVWDMDW MD ElQGLW YLLKW\ YlW *UDFHQ llQHQWRLVWR MD YDODLVWXV RYDW VDDQHHW K\YllSDODXWHWWDµ $9WHNQLNRW RYDW RUNHVWHULQMRKWDMLD MRWND YDVWDDYDW \|NHUKRQ PXVLLNLVWD MD YDORLVWD 7\|YDDWLLU\WPLWDMXDMDOXRYXXWWDNRNRQDL VXXGHQRQWRLPLWWDYD µ+HUNlOOlNRUYDOODROODDQMDYllQQHOOllQ UXXYHMD9DOLWVHPPH\|NHUKRQHVLLQW\PLVLLQ HULNRLVWHKRVWHHW MD VllGlPPH HVLW\NVHQ DL NDQDYDORWMDllQHQWDVRWµ 0V 9LNLJLQ *UDFHQ YDOR MD llQLS|\Wl Ql\WWll PDDOOLNRQ VLOPLVVl YDOWDYDOWD QDS SXODYLLGDNROWD µ-RNDLVHVVD YHKNHHVVl RQ RPDW QLNVLQVl 9DLNNDN\VHHVVlROLVLYDLQSLHQLNLQUXXYLVLL KHQNLQVDDSXXPDQXDDOLPXNDQDµ-3WRWHDD 24 MS | 2-2013 3-2013 W\|QVLVlOWlYlQSDOMRQWHNQLLNNDD AV-teknikot artistien apuna *UDFHOOD HVLLQW\\ YLLNRQ PLWWDDQ QRLQ HUL DUWLVWLD$YWHNQLNRW URXGDDYDW MD N\W NHYlWElQGLHQVRLWWLPHWSDLNRLOOHHQ6LWWHQ WHKGllQVRXQGFKHFN µ3HONlVWllQ\|NHUKRVVDHVLLQW\\YLLNRQ DLNDQD²HULDUWLVWLDHOLVLLWlYRLODVNHD HWWlSlLYlQPLWWDDQOLLNXWHOWDYDDRQPHONR SDOMRQ NXQ SllOOH ODVNHWDDQ YLHOl PXXW UDYLQWRODW MD HVLLQW\PLVSDLNDW MRWND RYDW YDVWXXOODPPHµ *UDFHOOD W\|VNHQWHOHH NDNVL YDNLWXLVWD DYWHNQLNNRDMD\NVLH[WUD µ2OLVLKLHQRDMRVNROPDVYRLWDLVLLQYD NLQDLVWDD NRVND YDORLKLQ VHNl llQHQWRLV WRRQKDOXWDDQSDQRVWDD(WHQNLQYLLNRQORS SXLVLQWllOOlRQDLNDKXODEDORRWDµ J-P Mikkola (vas.) aloitti dj:nä merillä -94 ja kollegansa Panu Pikkuaho (oik.) viime syksynä. Panu osallistui M/s Viking Gracen arkkitehtuurivalaistuksen suunnitteluun ja rakentamiseen suunnittelutoimisto dSign Vertti kivi & Co:n kanssa. Vakituinen työpaikka meriltä 11 freelancer-vuoden jälkeen maissa tuntuu loistavalta. "IVAN VIIHDEAMMATTI"ISET (011) Laivan Viihdeammattilaisten osasto on valtakunnallinen osasto. Laivan viihdeammattilaiset työskentelevät nimensä mukaisesti viihdepuolella, eli ohjelmaisäntinä ja -emäntinä, risteilyisäntinä ja -emäntinä, dj:nä, av-teknikkoina, leikkitäteinä ja croupiereina. Jokunen jäsen on myös baarin puolelta vanhan showbaarin ajoilta. www.smu.fi > ammattiosastot > Laivan Viihdeammattilaiset (011) +XKWLNXXQVDDSXL\OOlW\VXXWLQHQNXQ9L NLQJ /LQHYDUXVWDPR LOPRLWWL P\\QHHQVl M/s Isabellan$OXV OLLNHQQ|L 7XUXVWD 7XN KROPDDQMDVHROLWDUNRLWXVVLLUWllXXGHQM/s Viking Gracen WLHOWl +HOVLQNL²7DOOLQQDUHL WLOOHNHVlNDXGHNVL 0V ,VDEHOODQ RVWL 7DOOLQNNRQVHUQLQ W\ WlU\KWL| Hansalink Limited PLOMRRQDQ HXURQ NDXSSDKLQWDDQ <KWL| VLLUVL DOXNVHQ 5LLDQMD7XNKROPDQYlOLVHOOHUHLWLOOH $OXVNDXSSD Nl\QQLVWL 9LNLQJ /LQHYD UXVWDPRVVD \WQHXYRWWHOXW MRWND NRVNLYDW QRLQXONRSXROHOWDUHNU\WRLWXDMDKHLGlQ XXGHOOHHQVLMRLWWDPLVWDDQ <WQHXYRWWHOXW VDDWLLQ SllW|NVHHQ KXKWL NXXQ ORSXVVD MRKRQ PHQQHVVl QRLQ LK PLVWl ROL YLHOl W\|Wl YDLOOD 6HOYLW\VW\| MDW NXLWLLYLLVWLHGHOOHHQWRXNRNXXVVDMRWHQOXNX WXOOHHSLHQHPllQQ\N\LVHVWl 3llOXRWWDPXVPLHVMika OjalaWRWHDD,VD EHOODQ P\\QQLQ DLKHXWWDQHHQ YDUXVWDPRVVD PHONRLVHQ KlVVlNlQ MRWD RQ S\ULWW\ VHOYLW WlPllQ NDLNLQ PDKGROOLVLQ YRLPLQ 8QLRQLQ SXROHOWD MD YDUXVWDPRQ KHQNLO|VW|RVDVWROWD 0DKGROOLVHWYDKLQJRQNRUYDXVRLNHXGHQNl\Q QLW WRWHXWXPDWWRPLVWD W\|VRSLPXNVLVWDSDON NDXNVHVWDHLYlWROHSRLVVXOMHWWXMD TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TIEDOTE 23.5.2013 Hallitus tukee 100 miljoonalla eurolla investointeja LNG-terminaaleihin 6XRPLWXNHHLQYHVWRLQWHMDQHVWH\WHW\QPDD NDDVXQ /1*WHUPLQDDOHLKLQ \KWHHQVl QRLQ PLOMRRQDOOD HXUROOD YXRVLQD MD 0llUlUDKDVLVlOW\\KDOOLWXNVHQYXRGHQ OLVlWDORXVDUYLRHVLW\NVHHQ MRND DQQHW WLLQHGXVNXQQDOOHYDOWLRQHXYRVWRQ \OHLVLVWXQQRVVD /1*Wl OLTXLÀHG QDWXUDO JDV YRLGDDQ Nl\WWll HVLPHUNLNVL PHULOLLNHQWHHVVl VHNl UDVNDDVVDWLHOLLNHQWHHVVlSROWWRDLQHHQD6HQ ULNNL MD KLLOLGLRNVLGLSllVW|W RYDW PHUNLWWl YlVWL Q\N\LVLQ PHULOLLNHQWHHVVl Nl\WHWWlYLl SROWWRDLQHLWDDOKDLVHPPDW1HVWH\WHWW\PDD NDDVX YLH KXRPDWWDYDVWL YlKHPPlQ WLODD MRWHQVLWlYRLGDDQYDUDVWRLGDVHNlNXOMHWWDD SLWNLlNLQPDWNRMDHVLPHUNLNVLPHULWHLWVH 5DNHQWDPDOOD WHUPLQDDOHMD 6XRPHQ UDQ QLNRLOOH YRLGDDQ PDKGROOLVWDD PDDNDDVXD Nl\WWlYLHQUDKWLMDPDWNXVWDMDDOXVWHQ\OHLV W\PLQHQ ,WlPHUHOOl 1H DQWDYDW PDKGROOL VXXGHQ PDDNDDVXQ WXRQWLLQ P\|V PDDNDD VXYHUNRQ XONRSXROLVLOOH DOXHLOOH PLNl OLVll HQHUJLDKXROORQPRQLSXROLVXXWWDMDYDUPXXW WD7lPlP\|VYlKHQWllSllVW|MlHULW\LVHVWL WHROOLVXXGHVVDMRVVDSROWWRDLQHLQDNl\WHWllQ PXLWDIRVVLLOLVLDHQHUJLDOlKWHLWl 7DYRLWWHHQD RQ HWWl XXVL DVHWXV WXOLVL YRL PDDQ YLLPHLVWllQ V\NV\OOl 7XHQ P\|QWlPLQHQ MD PDNVDWXV HGHOO\WWlYlW (X URRSDQ NRPLVVLROOH WHKWlYll YDOWLRQWXNL LOPRLWXVWDMDNRPLVVLRQSllW|VWlWXHQ(8Q YDOWLRQWXNLVllQWHO\QPXNDLVXXGHVWD Rakentamalla terminaaleja Suomen rannikoille voidaan mahdollistaa maakaasua käyttävien rahti- ja matkustajaalusten yleistyminen Itämerellä. M/s Viking Grace käyttää nesteytettyä maakaasua polttoaineenaan. 3-2013 | MS 25 AM MATTIO SA STOT AMMATTIOSASTOT JA NIIDEN JÄSENET – SINÄ OLET UNIONIN TOIMINNAN PERUSTA! Aurinko lämmitti Itäkustin osaston vuosijuhlassa K RWNDVVD NRWLSDLNNDDQVD SLWlYl ,WlNXVWLQ RVDVWR MXKOL YXR WLVWDLYDOWDDQ ULVWHL O\Q MD MXKODLOODOOLVHQ PHUNHLVVl ,WlNXVWLQ RVDVWR SHUXVWHWWLLQ 0H UHQNXONLMDQNDGXOODVLMDLQQHHVVD.RWNDQ0H ULPLHVNHVNXNVHVVD9LUDOOLVHVWL RVDVWR Wl\WWL VLLVMRYXRWWDPXWWDWRNNRSDWXRKDLWWDD YDLNNDMXKOLQWDRQVLLUW\Q\WYXRVLHQYDUUHOOD SDULYXRWWDHWHHQSlLQVLOORLQMXKOLWDDQNXQ RQMXKODQDLND Kotkan toimisto ,WlNXVWLQ RVDVWRQ NRWLSDLNND RQ .RW NDVVD 7RLPLVWR VLMDLWVHH RVRLWWHHVVD 3XXWDUKDNDWX .RWND 7RLPLV WRVVD HL ROH YDNLWXLVWD SlLY\VW\VWl PXWWD 0HULPLHV8QLRQLQ WRLPLWVLMD RQ SDLNDQ SllOOl SllVllQW|LVHVWL MRND NXXNDXGHQ NRO PDV PDDQDQWDL 3lLY\VW\VDMRLVWD O|\GlW WDUNHPSDD WLHWRD ,WlNXVWLQ RVDVWRQ NRWL VLYXLOWD 2VDVWRQ NHYlW MD V\\VNRNRXN VHWSLGHWllQSllVllQW|LVHVWL.RWNDQWRLPLV WRVVD Ammattiosastot ja niiden jäsenet ovat Merimies-Unionin toiminnan perusta. Luuta ja lihaa oleva ihminen – sinä – olet omine ajatuksiesi ja näkemyksiesi kanssa tärkein osamme ja toiminnan liikkeellä pitävä voima. Laiva ilman miehistöä on vain aavalla ajelehtiva, hylätty laiva: ilman sinua ei olisi meitä, merimiesten asioiden hoitoon erikoistunutta ammattiliittoa. Meitä on laaja joukko, erinäköistä ja kokoista seiluria. Tähän joukkoon mahtuu monenlaista ääntä – vähän soraääntäkin – ja näkökantaa. Merimiehiä on ”moneen varustamoon ja laivaan”, mutta yhteistä meille kaikille on merenkulkijoiden edunvalvonta ja työpaikkojen säilyttäminen sekä kasvattaminen Suomen lipun alla kunnon työehdoilla! Petri Luumi ULSlLYlWRYDWYXRVLWWDLQHQWUDGLWLR Itäkusti 0RQL YDUPDVWL SRKWLL PLVWl HULNRLQHQ QLPL·,WlNXVWL·MXRQWDD"1LPHQNHNVLMlMD µlLWLµRQRVDVWRQSLWNlDLNDLQHQUDKDVWRQ KRLWDMDJatta MoilanenMRNDWRLPLP\|V 0HULPLHV8QLRQLQ WRLPLWVLMDQD MD ,7) WDUNDVWDMDQD .LLWRV MD V\Yl NXPDUUXV -DWDOOH MRND HLPDOWDYLHOlWlQlNllQSlLYlQlROODNDQ WDPDWWD KXROWD PHULPLHVWHQ HGXQYDOYRQ QDVWD.RWNDQµJUDQGROGODG\µHLYRLQXW WRGHWDNXLQµWVLLVXVµ1HVWHHQWDQNNLDOXV WHQ WLODQWHHVWD 1LLQSl KlQ RWWL \KWH\WWl NDQVDQHGXVWDMD Jukka Kärnään VGS MRWWDDVLDWXOLVLWLHWRRQP\|V$UNDGLDQPl HOOlMRWDLQRQWHKWlYl.lUQllYDNDYDVWD WLODQWHHVWD WDXVWRLWWL P\|V SllOXRWWDPXV PLHVOlli Kauranen Jatta Moilanen Itäkustin osaston yhteystiedot: Puutarhakatu 12 48100 Kotka Ammattiosastot Puheenjohtaja Anne-Marie Mahkonen p. 044 042 6595 s-posti a-mm@elisanet.fi Sihteeri Olli Kauranen p. 050 458 1980 s-posti: olli.kauranen@nesteoil.com Anu Ryökkynen ja Arja Ahonen. www.smu.fi > ammattiosastot > Itäkustin osasto (007) Osasto toimii Omassa ammattiosastossasi voit: ,WlNXVWLQ RVDVWRRQ NXXOXX MlVHQLl \PSl UL .RWNDQ VHXGXQ MD .DDNRQNXOPDQ VHNl PXLVWD NDXSXQJHLVWD PDLQLWWDNRRQ HVLPHU NLNVL0LNNHOL.XRSLRMD+DPLQD2VDVWRRQ NXXOXX QRLQ MlVHQWl MD MlVHQPllUl RQ S\V\Q\WWDVDLVHQDYXRGHVWDWRLVHHQ ,WlNXVWLQ RVDVWR WLLYLVWl \KWHLVW\|Wl 0H ULPLHVSDOYHOXWRLPLVWRQ NDQVVD MD YXRVLHQ YDUUHOOD.RWNDVVDRQWRWHXWHWWXXVHLWDPHUL PLHVWHQ W\|RORMD MD W\|VVl YLLKW\Y\\WWl SD UDQWDYLDKDQNNHLWD5LHQQRLVWD.RWNDQ0H 26 MS | 3-2013 Katso kuvagalleria netistä Merimies-Unionissa on 11 ammattiosastoa, jotka ovat jakautuneet alueellisesti tai valtakunnallisesti. Merimies-Unionin jäsenet kuuluvat ammattiosastoihin sen mukaan, missä he asuvat tai missä alus, jossa he työskentelevät on. Oman ammattiosastosi toimintaan voit tutustua paremmin: www.smu.fi > ammattiosastot. Oman osastosi numeron löydät jäsenkortistasi tai voit soittaa Merimies-Unionin jäsenrekisteriin, p. (09) 615 20 257 ja kysyä neuvoa. Anne-Marie Mahkonen Jari Valkonen (vas.), Olli Kauranen, Petri Luumi ja Mika Mäkelä - osallistua osaston päätöksentekoon - vaikuttaa liiton toimintaan sekä tavoitteiden muotoutumiseen - saada neuvoja työsuhdettasi tai työpaikkaasi koskevissa kysymyksissä - osallistua osaston järjestämään koulutukseen - osallistua liiton järjestämään koulutukseen - saada tukea muuhun koulutukseen - lähteä mukaan retkille - viettää virkistävää vapaa-aikaa ja - saada uusia ystäviä. 3-2013 | MS 27 TYÖT TÖ MY YS KA SSA TIE DOTTA A Kesän aukioloajat Kuljetusalan Työttömyyskassa Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3–5, katutaso, Helsinki Postiosoite: PL 65, 00531 Helsinki Puhelinpäivystys p. (09) 613 111 ma–pe klo 9.00–12.00 Faksi: (09) 6131 1333 Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna: Kesäaikana klo 8.00–15.30 (touko–elokuu) Kesäperjantaisin 8.00–14.30 (touko–elokuu) www.kuljetusalantk.fi Merimies-Unionin toimisto on suljettu 1.7.–2.8.2013 Toimitsijapäivystys arkisin klo 9.00–15.00 numerossa (09) 6152 0222. Tapaamisajoista on sovittava etukäteen puhelimitse. Mökkipuhelin on suljettu 15.7.–2.8.2013. Syyskuun mökkivarauksia voi tehdä 5.8. alkaen ma–to klo 10–14 numerossa (09) 6152 0260. (19.8.2013 mökkipuhelin normaalisti auki klo 8.30–15.00) Turun toimiston kesän aukioloajat Turun toimisto on suljettu 22.7.–2.8.2013. Toimitsijapäivystys jatkuu normaalisti Turussa 12.8.2013 alkaen p. (09) 6152 0210. TAPAHTUMIA KESÄLLÄ 2013 MERI, "IVAT JA KOTKA 25.–31.7.2013 Kotkan Meripäivät 25.–28.7.2013 www.meripaivat.com The Tall Ships Races 2013 17.–20.7.2013, Helsinki www.tallshipsraceshelsinki.fi Esillä on pienoismalleja, köysitöitä, merimiesnukkeja, kuvataidetta sekä merenkulkijoiden Pohjoismaisen valokuvauskilpailun parhaat kuvat. Työväen musiikkitapahtuma Näyttely on auki: ma–ke klo 12.00-–18.00 to–pe klo 12.00–18.00 la klo 14.00–17.00 su klo 11.00–14.00 25.–28.7.2013, Valkeakoski www.valmu.com Usein kysyttyä Osoite: MEPA, Kirkkokatu 18 A, 48100 Kotka KESÄTYÖNTEKIJÄ & PÄIVÄRAHA Olen menossa kesäksi töihin. Työ alkaa 10.6.2013. Olen aiemmin hakenut päivärahaa kuukauden hakujaksoissa. Pitääkö minun odottaa kesäkuun loppuun ennen kuin voin lähettää hakemukseni ja mitä täytän työpäivien kohdalle? Mikäli kyseessä on yli 2 viikkoa kestävä kokoaikatyö, täytä hakemuksesi 9.6.2013 asti ja kirjoita siihen aloittavasi yli 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön. Hakemuksen voit postittaa 10.6.2013. Muista ilmoittaa työn alkamisesta myös omaan te-toimistoosi. Jos kyseessä on osa-aikatyö tai alle 2 viikkoa kestävä kokoaikatyö, voi sinulla olla mahdollisuus saada soviteltua päivärahaa ko. ajalta. Täytä hakemus koko kesäkuulta tai kyseisen palkkajakson loppuun (4 viikkoa). Kirjoita työpäivien kohdalle ”töissä” ja ilmoita kunkin työpäivän työtunnit erikseen. Toimita kassalle kopio kesäkuun tai ko. palkkajakson tilinauhasta joko hakemuksen yhteydessä tai mahdollisimman pian hakemuksen postittamisen jälkeen. Mikäli toimitat palkkatiedot jälkikäteen, ilmoita siitä hakemuksessasi. Täytyykö minun maksaa jäsenmaksuja muulla alalla tehtävästä kesätyöstä? Kassan sääntöjen mukaan jäsenmaksuja tulee maksaa Finanssivalvonnan vahvistaman prosenttiosuuden verran veron ennakonpidätyksen alaisesta jäsenyyden perusteena olevasta palkasta. Tämä koskee siis kaikkea ennakonpidätyksen alaista palkkatuloa joten myös muilla aloilla tehtävästä työstä on maksettava jäsenmaksua. Työttömyyskassan käsittelyajat ovat tällä hetkellä alkavien ja uusien hakemusten osalta n. 2,5 viikkoa ja jatkohakemusten osalta n. 2 viikkoa. 28 MS | 3-2013 MEPA järjestää näyttelyn Meripäivien aikaan Kotkan Merimieskeskuksessa Kirkkokadulla. HUOM! Lauantaina 27.7. MEPA järjestää edullisen bussikuljetuksen Kotkaan ja illalla takaisin. Lisää tietoja: SEKO Sjöfolkin uusi työehtosopimus ja palkankorotukset Ruotsin ammattiliitto SEKO Sjöfolk on saanut neuvoteltua uuden työehtosopimuksen. Sopimus koskee Ruotsin lipun alla työskenteleviä miehistön jäseniä. Työehtosopimus on kolmivuotinen (38 kuukautta) ja voimassa 1.1.2013 – 29.2.2016: 1.1.2013 alkaen palkat nousivat 600 kruunua 1.1.2014 palkat nousevat 500 kruunua 1.1.2015 palkat nousevat 625 kruunua Tämän lisäksi työehtosopimukseen tehtiin tekstimuutoksia. Tarkempaa tietoa asiasta löydät: www.sjofolk.se SOPIMUSSIHTEERI Klaus Lust eläkkeelle Merimies-Unionin pitkäaikainen sopimussihteeri Klaus Lust jää ansaitulle eläkkeelle 1.7.2013. Lust lähti merille 1979 ja teki pitkän uran pääkokkina, kokkina ja keittiömestarina eri aluksilla, joista viimeisin varustamo oli Viking Line. Merimies-Unioniin toimitsijaksi Lust siirtyi syksyllä 1994. Pari vuotta myöhemmin hänestä tuli edunvalvontaosaston vastaava, jossa hän toimi aina eläkkeelle jäämiseensä saakka. www.mepa.fi VAN HAT SKÖ NÄ RIT MU IST ELE E "Jekku kahteen osaan" Tämä stoori tapahtui mun ekassa sytkyssä, Ilmari Tuulen S/s Markuksessa vuonna 1960, jossa olin byssa-/uffarinkallena. Lossauksen loppuvaiheessa istuimme kahvilla uffareiden messissä siiffin, förstin ja kokki-stujun kanssa. Kokkistuju sanoi, että kunhan siftataan täältä tonne Sörkan kaijaan ja pojat saavat spuulattua miitsepin gongit, niin tehdään hyteissä kunnon torppaukset, matot ulos piiskattavaksi sekä skotit ja turkit pesuun! No, ei muuta kuin tuumasta toimeen! Kun menin förstin hyttiin hoitamaan homman ja rullasin maton pos turkilta, niin siellähän oli 1 000 markan seteli. Menin kysymään stujulta, että mitä sille pitää tehdä, että laitanko sen takaisin sinne maton alle, vai mitä. Eipä mitään, stuju oli heti ajan tasalla ja sanoi – että odotas vähän – niin hoidetaan toi homma. Hän meni hakemaan hytistä kaksi 500 markan seteliä, jotka sitten laitoimme maton alle. Seuraavana päivänä kun försti tuli aamiaiselle messiin, oli kuin hän olisi juuri saunasta tullut, kasvot aivan punaisina, mutta ei sanonut sanaakaan kyseisestä tapahtumasta. Siinä ihmeteltiin myös, että miksi hänellä oli vajaa Cameli-aski pöydällä, vaikkei hän edes polttanut, niin sekin oli osa juonta tsekata, että kuinka "rehellinen" toi kalle on. Että tällainen tapaus. Hyvää kesää kaikille! Olavi Suni Merimies-Unionista toivotetaan Klasulle leppoisia ja virkistäviä ”oloneuvospäiviä”! 3-2013 | MS 29 Kesätyö esätyö Kesätyö Kesätyö SUOMEN MERIMIES-UNIONI on ammattiliitto, joka auttaa sinua kesätyöntekijä työelämän kiemuroissa. Liittymällä Merimies-Unionin jäseneksi, saat Unionista apua ja neuvontaa jo heti työsuhteesi alkumetreistä lähtien. Tyypillisiä kesätyöpaikkoja ovat esimerkiksi vesibussit. Nämä alukset ovat merityötä säätelevän lainsäädännön ja alan työehtosopimuksen piirissä. Myös pienellä sisämaajärvellä kesätyötä tekevä vesibussin kansimies on merimies. PALJOnKO PALKKAA? Tiedätkö, paljonko sinun kuuluu saada palkkaa? Peruspalkan lisäksi merityössä saattaa kertyä erityisiä lisiä, minkä tähden palkkakuitista on tärkeää tarkistaa, että sinulle on maksettu kaikki mitä kuuluukin. TYÖEHTOSOPIMUS Merimies-Unioni neuvottelee työehtosopimuksesi (tes) työnantajan kanssa, jossa määritellään muun muassa palkkasi vähimmäistaso, työajat, vuosiloma ja muita työsuhteesi ehtoja. Vesillä tehtävä työ on usein vuorotyötä, joten esimerkiksi työ- ja lepoaikojen noudattaminen on tärkeää. Jos työskentelet rannikko- ja sisävesiliikenteessä matkustaja-aluksella, kuten esimerkiksi vesibussilla, työssäsi noudatetaan kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimusta. Merimies-Unionin työehtosopimukset löydät osoitteesta: www.smu.fi > edunvalvonta > työehtosopimukset OPISKELIJAn EDUT Kesätöiden jälkeen koulun penkille palattuasi olet jäsenmaksuista vapautettu, jos sinulla ei ole ansiotuloja. Muista ilmoittaa asiasta Unionin jäsenrekisteriin. Opiskelijana olet oikeutettu kaikkiin jäsenetuihin. Saat esimerkiksi alennusta vakuutuksista, voit vuokrata Merimies-Unionin mökkejä käyttöösi ja saat ilmaiseksi Merimies-lehden kotiisi. Unionin jäseneduista löydät tarkempaa tietoa: www.smu.fi > jäsenyys > jäsenedut APuA TYÖTTÖMYYDEn KOHDATESSA Miksi Merimies-Unionin jäseneksi kannattaa liittyä, vaikka olisit vain piipahtamassa merillä kesätöissä ja opiskelet toiselle kuin merenkulkualalle? Allekirjoittamalla Merimies-Unionin liittymislomakkeen liityt samalla myös Kuljetusalan Työttömyyskassan jäseneksi ja aloitat ansiopäivärahan vaadittavan jäsenyys- ja työssäoloehdon kerryttämisen jo kesätyöaikanasi. Jos esimerkiksi opiskelet ja jäisit työttömäksi opiskelujesi päättymisen jälkeen, Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenenä olet oikeutettu saamaan ansiopäivärahaa, jos jäsenyysehtosi ja työssäoloehtosi täyttyvät. Työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha on suuruudeltaan huomattavasti korkeampi kuin niin sanottu normaali peruspäiväraha. Vaikeina taloudellisina aikoina työttömyyteen varautuminen onkin aina järkevää. KUInKA LIITTYÄ? Jäseneksi voit liittyä: 1) Unionin kotisivuilla: www.smu.fi liittymishakemuksen täyttämällä. 2) Jäseneksiliittymislomakkeita voi tilata Unionin jäsenrekisteristä: tiina.kytola@smu.fi tai soittamalla Unionin vaihteeseen: (09) 615 2020. 3) Tämän lisäksi lomakkeita voi kysyä suoraan työnantajalta tai Unionin luottamusmiehiltä laivoilta. ALLEKIRJOITA UNIONIN JÄSENEKSILIITTYMISHAKEMUS HETI TYÖSUHTEEN ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ! JOS JÄISIT TYÖTTÖMÄKSI, JÄSENHAKEMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÄIVÄLLÄ JA SEN UNIONIIN SAAPUMISPÄIVÄLLÄ ON MERKITYSTÄ SIIHEN, MISTÄ ALKAEN ALAT KERRYTTÄÄ JÄSENYYS- JA TYÖSSÄOLOEHTOA. 30 MS | 3-2013 LE DA RE Det statliga bolaget Neste Shipping flaggar ut sina tre tankfartyg: kommer de finska sjömännen att ersättas av billig arbetskraft? DOFTEN AV FRUKTERNA på paradisöarna lockar det statligt ägda rederiet Neste Shipping. I april meddelade bolaget att det ska flagga ut tre tankfartyg från Finland: M/t Stena Arctica, M/t Stena Poseidon och M/t Palva. Ägarskapet till de tre tankfartygen som är föremål för anpassningsåtgärderna och deras befraktning blir kvar i Finland, men genom att byta ut besättningen till billigare utländsk personal sparar man lönekostnader. I och med utflaggningen kommer 124 finska sjömän att mista sina jobb. Ägararrangemangen när det gäller fartygen som Neste Shipping ska flagga ut är förvirrande. Bolaget äger de tre fartygen tillsammans med den svenska koncernen Stena. Tankfartygens ägarbolag är registrerade på Bermuda, som är känd som en skatteparadisö. De betalar ingen skatt i Finland för fartygen, så länge som vinsten från fartygens verksamhet blir kvar i ägarbolagen på Bermuda. Det statliga bolaget har alltså förvärvat tonnage vars vinst det inte betalar skatt för i Finland. Utvecklingsminister Heidi Hautala ansvarar för ägarstyrningen av de statliga bolagen och har under våren profilerat sig i media genom sin egen renovering. Det väcker frågan om vem som övervakar de politiska beslutsfattarnas arbete. Har det något långvarigt ansvar för sina handlingar och beslut? Dessvärre är det ofta så att de kommer enkelt undan när dörren stängts efter dem. Den statliga ägarstyrningsenhetens arbete borde dock utredas då det verkar som om det finns omfattande planer på att lämna ifrån sig ägarskapet till de statliga bolagen. I slutet av maj meddelande minister Hautala att hon var beredd att minska statens andel i Finnair till ett tiotal procent. Om så skulle ske skulle staten inte längre vara majoritetsägare i bolaget, och beslutsmakten skulle övergå till de andra aktieägarna, troligen utomlands. Det handlar dock inte SISÄLTÖ: bara om ägarskap, utan också om konkreta arbetsplatser: Finnairs arbeten har redan utkontrakterats till Schweiz, och det statliga bolaget Itellas arbeten håller för fullt på att flyttas till Filippinerna. Trafikverket Trafis telefonväxel finns numera i Spanien. Ägarstyrningsenheten under ledning av Heidi Hautala ligger bakom alla dessa saker. Finlands Sjömans-Union förundras över Hautalas mandat i sitt uppdrag: har hon en dubbelroll? Hautala satt i det statliga bolaget Neste Oils förvaltningsråd – och var till och med ordförande – innan hon tillträdde sin nuvarande tjänst som minister precis när Neste Oil förvärvade tankfartygen som är registrerade i bolagen på Bermuda och som nu ska flaggas ut. Är det inte konstigt att utvecklingsministern nu kan ansvara för sådant som hon en gång i tiden fattade beslut om? Det väcker dessutom frågan om huruvida utflaggningarna verkligen kommer att ge några besparingar eller om de bara är ett försök att få mer vinst i aktieägarnas portfölj. Vinsten för denna fåtaliga elit blir en bitter förlust för det finska samhället. Hur mycket kostar det att göra 124 inhemska sjömän arbetslösa? Och hur blir det med deras psykiska välbefinnande och hälsa, som inte kan mätas i pengar? Man måste också komma ihåg att besättningen på Nestes tankfartyg är specialutbildade, vilket innebär att tankfartygskunskaperna i vårt land kommer att falna om dessa specialister försvinner. Det är sorgligt att man samtidigt håller på att göra om den finska sjöfarten till en exportprodukt som ska ut i världen och till de arktiska områdena. Man tycks glömma att Nestes M/t Uikku en gång i tiden var det första västerländska tankfartyget som seglade genom Nordostpassagen! INNEHÅLL: 32 Neste Shipping utflaggar tre tankfartyg 35 Aimo Myräkkä: Nu sitter vi i oljan… 36 38 4o Det svenska tonnaget flyr till Färöarna Unga sjömän som trivs på M/s Birka Carrier Finländsk sjöfart måste bli en global exportprodukt 46 Lagstiftningen om fartygs bemanning och fartygspersonalens behörigheter har reviderats sommarjobbare! s. 52 FINLANDS SJÖMANS-UNION är ett fackförbund som hjälper dig i arbetslivets olika skeden. 3-2013 | MS 31 > > NESTE SHIPPING FLAGGAR UT SINA TRE BERMUDA-REGISTRERADE TANKFARTYG M/T STENA ARCTICA OCH M/T STENA POSEIDON OCH M/T PALVA UNDER BEKVÄMLIGHETSFLAGG? FULT SPEL OCH SKATTESMITNING VIA PARADISÖARNA De finska sjömännen ersätts med billigare arbetskraft från andra länder INGA SKATTER TILL FIN"ND Neste Oil äger de tre tankfartygen som ska flaggas ut ihop med den svenska koncernen Stena. Fartygens ägarbolag är registrerade på Bermuda. DE FINSKA OLJETRANSPORTERNAS FRAMTID ÄR OSÄKER Den inhemska tillgången på råolja är beroende av matartrafiken med Neste Oils tre tankfartyg M/t Stena Arctica, M/t Mastera och M/t Tempera. En oljekatastrof och omfattande miljöskada bara en tidsfråga i Finska viken? TEXT: Saana Lamminsivu BILD: Shutterstock M /t Stena Arctica är världens största isklassade oljetanker (117 100 dwt). Fartyget började trafikera 2005 och är ett av Neste Shippings nyaste tankfartyg. M/t Stena Arctica förvärvades som ett s.k. ”back-up-fartyg” för de två andra fartygen som tar in olja till Finland, Mastera och Tempera. Skulle det inträffa ett avbrott i deras trafikering är det Stena Arcticas uppgift att trygga och föra in oljetransporterna till Finland. Stena Arctica kan alltså sägas vara ett så kallat försörjningstrygghetsfartyg. Dessvärre är de inhemska oljetransporterna inte tryggade i framtiden när det gäller försörjningstryggheten. I april meddelade Neste Shipping att de skulle flagga ut M/t Stena Arctica, M/t Stena Poseidon och M/t Palva från Finland. I och med utflaggningen skulle 124 finska sjömän mista sina arbetsplatser och ersättas med personal från låglöneländer. 32 MS | 3-2013 Tankfartygens ägarbolag är registrerade på Bermuda. Ingen skatt till Finland på vinsten från Bermudaregistrerade tankfartyg Neste Oil äger de tre tankfartygen som ska flaggas ut tillsammans med den svenska koncernen Stena. Tankfartygens ägarbolag är registrerade på Bermuda. Det är alltså frågan om en skatteparadisverksamhet. Neste Oil har försökt förbättra sin offentliga bild genom en kommuniké till media där man konstaterar att ”så länge som vin- sterna från fartygen blir kvar i ägarbolagen på Bermuda beskattas de inte i Finland.” I samma kommuniké medger bolaget dessutom det handlar om ett undantag i den finska skattelagstiftningen. För den finska skattebetalaren är det bekymrande att ett statligt bolag har registrerat tankfartygens ägarbolag på Bermuda så att de inte betalar någon skatt i Finland. Vinsterna från oljetransporterna med fartygen som ägs av det inhemska sidan 34 Den finska tillgången på olja bygger på en kontinuerlig matartrafik med Neste Shippings tre tankfartyg. Pannorna i många oljeuppvärmda hus kan slockna, fabrikers verksamhet få problem och tillverkningen av oljebaserade produkter försvåras om vi inte längre kan garanteras olja i framtiden. Det största problemet är dock om en oljetanker under bekvämlighetsflagg går på grund i Finska viken. Spåren efter en oljeolycka skulle behöva städas bort i flera år – kanske till och med årtionden – och många näringsutövare, såsom turismföretag, skulle mista sin utkomst. I värsta fall skulle hundratals kilometer av den finska strandlinjen förstöras och aldrig mer återhämta sig helt. Djur och natur skulle lida och dö. Skadan skulle dessutom drabba tiotusentals människor som bor eller får sin utkomst vid kusten. DE FINSKA OLJETRANSPORTERNA ÄR I FARA VID EN KRIS Det politiska läget i Europa är för närvarande explosivt. Det krigas i Mellanöstern och den omfattande arbetslösheten i södra Europa gör att oron för att fenomenen ska sprida sig ökar. Hur har Finland förberett sig inför en spridning av dessa kruttunnor och eldhärdar? Den finska industrin, uppvärmningen och trafiken är beroende av olja. Om vi drabbas av en kris finns det inga garantier för att tankfartygen under främmande flagg skulle leverera olja till Finland i en akutsituation. Troligare är att de godvilligt struntar i att köra genom Danmarkssundet, vänder kölen och tar ut en ny riktning på Nordsjön. DET STATLIGA BOLAGET SANERAR – ÄNNU EN GÅNG Neste Oils verksamhet som statligt bolag är mycket fult och falskt: bolaget satsar enorma pengar på marknadsföring och på att förbättra den offentliga bilden av dem, men sanerar samtidigt sin personal och sitt tonnage genom ”informativa” metoder. Samarbetsförhandlingarna som fördes i bolaget var enligt personalen bara en formalitet utan några egentliga förhandlingar. KAN HEIDI HAUTALAS ROLL IFRÅGASÄTTAS? Utvecklingsminister Heidi Hautala ansvarar för ägarstyrningen av de statliga bolagen. Hautala var ledamot i Neste Oils förvaltningsråd mellan 2005–2007 och ordförande mellan 2008–2011, strax innan hon tillträdde sin nuvarande tjänst som minister. Utvecklingsministern innehade alltså ledande tjänster i totalt sex år i det statliga bolag som hon nu övervakar. Det väcker frågan om huruvida övergången från övervakad till övervakare gör att hennes roll kan ifrågasättas. Hautala har också ombetts ansvara för ägarskapen till de statliga bolagen. Man uppskattar att upp till hälften av världens tillgångar finns i skatteparadis: då kan man fråga sig hur mycket av statens och skattebetalarnas medel som rör sig i denna gråzon. MS 3-2013 || MS 33 AIM O MY RÄ KK Ä LÅN AT FRÅ N AN DR A: Neste Shipping är ett dotterbolag till Neste Oil. Neste Shipping grundades ursprungligen för att trygga den finska försörjningstryggheten och störningsfria oljetransporter i kris och under fredstid. Talouselämä 28.1.2013: Neste Oils dotterbolag sparkar 130 personer ”Neste Oils rederibolag Neste Shipping Oy inleder ett effektiviseringsprogram som gör att 130 personer kan mista jobbet.” Kauppalehti 26.3.2013: statliga bolaget rinner iväg till skatteparadisön och bort från vårt samhälle och från finländarna. Den grå ekonomin blomstrar inom den inhemska oljebusinessen. Endast ett fåtal tankfartyg kvar under finsk flagg Neste Oil är ett bolag som ägs till hundra procent av finska staten. Neste Shipping är ett dotterbolag till Neste Oil. Neste Shipping grundades ursprungligen för att trygga den finska försörjningstryggheten och störningsfria oljetransporter i kris och under fredstid. Idag är bolagets verksamhet däremot allt annat är fosterländsk: Neste Shippings tonnage har krympt genom åren till bara en handfull. Idag finns det bara elva tankfartyg kvar under finsk flagg. Nu ska tre av dem flaggas ut, vilket innebär att det bara kommer att finnas några få tankfartyg kvar i Finland. Neste Oils bokslut från 2012 visar att tankfartygen som Neste Shipping har meddelat att de ska flagga ut har gått med vinst. NESTE OIL ÅRSREDOVISNING 2012 Talouselämä 26.4.2013: Neste Oil fördubblade sitt resultat ”Neste Oils resultat i januari–mars var starkt. Bolagets jämförbara rörelsevinst steg till 135 miljoner euro, vilket innebär att resultatet nästintill fördubblades jämfört med samma tid föregående år. Neste Oils VD Matti Lievonen var oerhört nöjd med resultatet.”Vi har fått en bra början på året.” Matti Lievonen blir bergsråd OMSÄTTNING VINST/FÖRLUST Glacia Limited 8 milj. euro 3 milj. euro Lacus Ltd. 6 2 Terra Ltd. 6 2 Glacia Limited är ett samriskföretag med 50/50-ägarfördelning i Stena Maritime AG som ingår i Neste Oil och Stena-koncernen. Bolaget äger en råoljetanker i storleksklass Aframax. Den anslöts till Neste Oils flotta i januari 2007. Lacus Ltd. och Terra Ltd. är två samriskföretag med 50/50-ägarfördelning i Concordia Maritime AG som ingår i Neste Oil och Stena-koncernen. Båda företagen äger en produkttanker i storleksklass Panamax. De anslöts till Neste Oils flotta i januari–februari 2007. MS | 3-2013 ”Neste Oils rederibolag Neste Shipping säger upp besättnings- och skötselavtalet på tre fartyg efter avslutade samarbetsförhandlingar.” ”Med sitt effektiviseringsprogram vill Neste Shipping förbättra sin lönsamhet och minska sina årliga kostnader med omkring 15 miljoner euro.” Yle: 24.5.2013: Sammanfattning av bokslutsuppgifterna från koncernens gemensamma företag 34 Neste Shipping ger upp tre fartyg ”Republikens president har utsett Neste Oils VD Matti Lievonen till bergsråd. Det är Niinistös första bergsrådsutnämnande.” Taloussanomat 26.4.2013: Sjömännen om Hautala: Har hon en dubbelroll? ”Finlands Sjömans-Union (FSU) vill lyfta fram minister Heidi Hautalas (De gröna) tidigare roll som ledamot och ordförande i Neste Oils förvaltningsråd. – Utvecklingsministern innehade alltså ledande tjänster i totalt sex år i det statliga bolag hon nu ska övervaka. Det väcker frågan om huruvida övergången från övervakad till övervakare gör att hennes roll kan ifrågasättas.” Nu sitter vi i oljan… Förr sade man att man sitter i klistret när man hamnat i en riktigt besvärlig situation, men nu befinner vi oss i en situation där olja verkar ha stigit någon åt huvudet, märker Aimo. Så konstigt känns det. Det handlar naturligtvis om Nestes planerade utflaggning, som Aimo och många andra helt enkelt tycker är vulgär. Aimo har skrivit om detta tidigare, men nu verkar det ha gått så långt att inte ens kalla omslag räcker. Hi-ohoj! säger Myräkkä! För det första: Neste är inte vilket företag som helst, utan ägs till stor del av finska staten. Det har gått väl för oljehandeln och transporterna, och förra året gjorde man hela 350 miljoner i vinst. Aimo tyckte att det var en berömvärd siffra som fyllde på statens, dvs. medborgarnas, börs – åtminstone i viss mening. Nu ska man spara 150 miljoner euro. En god tanke i sig, tycker Aimo, men har inte alla medaljer två sidor? Såklart att de har. Hur går det med de omkring 130 sjömännen och sjöfartsexperterna när de blir av med jobben? Samma finska stat som beslutar att de ska spara pengar börjar betala ut arbetslöshetsersättning till dessa utflaggade personer. Var ska dessa pengar komma ifrån? Vari ligger besparingen? Den gamla berättelsen om Bembölingarna blir återigen aktuell. Bembölingarna klippte av en bit täcke och sydde fast den i den andra ändan, men täcket blev inte längre hur de än stretade på. Aimo tycker att samma sak håller på att hända här. Alla män och kvinnor besitter inte samma lysande logik. Men så har vi ju också ministern som deltog i gallringen av svart arbetskraft och som inte har lagt sig i frågan något nämnvärt. Som mest har hon ursäktat sig och konstaterat att hon gjorde samma fel genom att inte lägga sig i det här som när hon betalade svart för sin dörrenovering. Var ska de nya sjömännen komma ifrån? Aimo vet att möjligheterna är många. Billiga män och kvinnor har alltid funnits att få tag på i världens olika hörn. Så gjorde man ju redan på 1800-talet, när man fraktade fartygslaster med arbetskraft till Amerika och de karibiska öarna. Dessa olyckliga människor fick inte ens lön när de kom fram. Idag får man folk från t.ex. Litauen, Filippinerna eller någon annanstans som man inte behöver betala någon människovärdig ersättning till. Det här systemet tycks inte skilja sig så stort från slavarbetskraft. Är det etiskt rätt gjort, och dessutom av ett företag som man uppfattar som ägd av finska staten? Nej, säger Aimo! Men det är inte allt. Om det går riktigt bra (dåligt) så kommer Neste att skrivas in i historieböckerna – och inte på grund av några goda nyheter. Vi är mycket nära ett skräckscenario, där ett utflaggat tankfartyg seglar in från Östersjön till Finska viken. Personalen, som till stor del inte ens talar samma språk, kan inte skilja höger från vänster och förstår inte vilket håll de ska svänga åt när de får order. Det är (som alla vet) nämligen inte någon dröm eller fyllesnack, utan det har hänt. Vart tar besparingarna vägen då, när tankfartyget går på grund utanför Hangö, Helsingfors eller Björneborg? Det är inte billigt att rensa upp ett oljeutsläpp, för att inte tala om vårt anseende. Vad säger man då? Samma kamp har ju förts med många andra rederier, men nu är det hög tid att ta skeden i vacker hand och än en gång tänka igenom vad man håller på med. Inte nog med att man mister arbetsplatser, nu försvinner även anseendet. Hi-ohoj! Förhoppningsvis tar vi oss ur denna klibbiga olja. Hoppas Aimo, men fruktar det värsta. Aimo Myräkkä 3-2013 | MS 35 NY HE TE R FR ÅN SV ER IGE Det svenska tonnaget flyr till Färöarna NIO SVENSKA REDERIER OCH 30 FARTYG HAR REDAN FLYTTAT TILL ÖARNA Herr Steingrimsson Internationella Transportarbetarefederationen ITF deklarerade Färöarna som bekvämlighetsflaggstat år 2011. Orsaken? Den lilla nordatlantiska gruppen med 18 små öar lockar rederier som flugor till socker. – mannen bakom bekvämlighetsflaggen Torshavn År 1992 bildades ett internationellt fartygsregister (FAS) på Färöarna. Samma år inledde rederiet Tor Shipping sin verksamhet med herr Hentzar Steingrimsson som VD. Nu finns det nio svenska rederier på ön, och Steingrimsson är VD för tre av dem. Dessutom sitter han i styrelsen för åtta svenska rederier på ön. I en intervju med SEKO Sjöfolks tidning Sjömannen medger Steingrimsson att han försöker locka fler nya rederier till öarna. ”Vi har varit i kontakt med några rederier som söker efter andra ställen att registrera sina fartyg.” TEXT OCH BILD: Saana Lamminsivu F lU|DUQDVLQWHUQDWLRQHOODUHJLVWHU )$6 ELOGDGHV PHQ GHW YDU I|UVW I|U RPNULQJ IHP nU VHGDQVRPIDUW\JE|UMDGHÁ\WWD GLW Sn DOOYDU )|U QlUYDUDQGH ÀQQVGHWIDUW\JLUHJLVWUHWYDUDYKDU NRSSOLQJDUWLOO6YHULJH)UDPWLOOYnUHQ KDUQLRVYHQVNDUHGHULHUELOGDWERODJSn)l U|DUQDRFKÁDJJDWXWIDUW\JGLWEHUlWWDU GHW VYHQVND IDFNI|UEXQGHW SEKO Sjöfolks WLGQLQJSjömannen 2/2013 6YHULJH KDU LQJHW WRQQDJHVNDWWHV\VWHP YLONHW KDU InWW UHGDUQD DWW ÁDJJD XW WLRWDOV IDUW\J XQGHU GH VHQDVWH WYn nUHQ .QDSSDVW NRQVWLJW Gn )lU|DUQDV WRQQDJHVNDWW VRP PDUNQDGVI|UVVRPµXQLNµORFNDU(WWDQQDW VNlOVRPUHGDUQDLQWHQlPQHUYLGQDPQlU VNDWWHUQDVRPGHÁ\UIUnQWLOOROLNDVNDOER ODJLGLPPLJDÀVNHE\DU0nQJDDYGHPKDU VLQKHPRUWLKXYXGVWDGHQTorshavn'lUKDU GHVLQEUHYOnGDRFKVLQHNRQRPLVNDI|UYDOW QLQJ,SUDNWLNHQIRUWVlWWHUGHGRFNDWWOHGD UHGHULHUQDVYHUNVDPKHWIUnQ6YHULJH ”Samma hamn och samma arbete, men en annan flagga i aktern” 'HWI|UVWDIDUW\JHWVRPÁDJJDGHVWLOO)lU| DUQDYDUUHGHULHWFuretanksIDUW\J0V)XUH 6WDUnU(IWHUWYnnUÁDJJDGHUHGHULHWXW 36 MS | 3-2013 UHVWHQDYVLWWWRQQDJHWLOO)lU|DUQD (WW DQQDW VRUJOLJW H[HPSHO lU UHGHULHW Svitzer 'HW ÁDJJDGH XW VLQD ERJVHUEnWDU L VYHQVND KDPQDU WLOO )lU|DUQD nU 1X lUIDUW\JHQRFKEHVlWWQLQJDUQDUHJLVWUHUDGHL IlU|LVNDERODJRFKK\UVXWWLOO6YHULJHWURWV DWW IDUW\JHQ RFK SHUVRQDOHQ UHQW NRQNUHW ÀQQVNYDULGHVYHQVNDKDPQDUQD Det svenska sjöfartskunnandet riskerar att försvinna bYHQRPPDQKDUÁDJJDWXWVYHQVNDIDUW\J WLOO )lU|DUQD KDU GH VYHQVND VM|PlQQHQ nW PLQVWRQH WLOOV YLGDUH HUEMXGLWV P|MOLJKHW DWW DUEHWD NYDU Sn GH XWÁDJJDGH IDUW\JHQ 6(.26M|IRON KDUI|UKDQGODWIUDPOLNQDQGH NROOHNWLYDYWDOI|UGHDQVWlOOGDVRPGHKDGH KDIWRPGHKDGHDUEHWDWXQGHUVYHQVNÁDJJ )|UGHDQVWlOOGDlUGHWGlUHPRWEHN\PUDQGH DWW GH LQWH OlQJUH RPIDWWDV DY GHQ VYHQVND VRFLDODWU\JJKHWHQQlUGHDUEHWDUXQGHUIlU| LVNÁDJJ)lU|DUQDNDOODVµ7KHODQGRIPD\ EHµPHQI|USHUVRQDOHQVGHOlU|DUQDOnQJW LIUnQHQJXOGnGHU 3n6(.26M|IRONlUPDQRFNVnEHN\P UDG |YHU KXU NROOHNWLYDYWDOVVLWXDWLRQHQ NRPPHUDWWXWYHFNODVI|USHUVRQDOHQVGHOSn OnQJVLNWSn)lU|DUQD'HVYHQVNDUVRPLQWH NRPPHUDWWDUEHWDNYDUSnIDUW\JHQNRPPHU HYHQWXHOOWDWWHUVlWWDVPHGVlPUHDUEHWVYLOO NRU²DYWDOSn7&&QLYn²RFKPHGXWOlQG VND NROOHJRU 6DQQROLNKHWHQ DWW PDQ LQWH NRPPHUDWWVHPnQJDVYHQVNDUSnIDUW\JHQ LIUDPWLGHQlUDOOWVnP\FNHWVWRU 6(.2 6M|IRON KDU HIWHUO\VW I|UVWnHOVH RFK VW|G IUnQ 6YHULJHV SROLWLVND EHVOXWVIDW WDUHI|UODQGHWVIUDPWLGDVM|IDUWPHQGHWKDU IDOOLWI|UG|YD|URQ5LVNHQlUDWWGHQSnE|U MDGH XWÁDJJQLQJVVSLUDOHQ JnU lQQX GMXSDUH QlUGHQYlOKDUInWWIDUW Fallet Lupin Shipping: skattemyndigheten tog det som tillföll dem Det svenska rederiet Lupin Shipping är registrerat på Saint Vincent och Grenadinerna. Den svenska skattemyndigheten intresserade sig för rederiet och fick reda på att det har sin fasta verksamhet i svenska Falkenberg, trots att det är registrerat på ovan nämnda ö i Karibiska havet. Det visade sig även att rederiets fartyg i motsats till redarnas påståenden har kört i Nordatlanten och Östersjön under lång tid och inte i internationell trafik. Därför bestämde sig skattemyndigheten nu i våras för att kräva tillbaka 7,9 miljoner kronor i obetalda skatter av Lupin Shipping. (Sjöfartstidningen 26.2.2013) Har man sin fasta verksamhet i Sverige ska man även betala skatt Advokat Bo Lindqvist, specialist på svensk beskattning: ”Om ett bolag är registrerat på Färöarna, men bara har en brevlåda där, och i övrigt drivs från, då skulle jag möjligen kunna tycka att det är skatteflykt.” ”Om rederier flaggar ut sina fartyg innebär inte nödvändigtvis att det är befriade från svensk skatt om verksamheten fortfarande bedrivs från Sverige som inget hänt.” Färöarna tillhör Danmark, men har varit autonoma sedan 1948. Ögruppen består av 18 små öar i Atlanten mellan Island, Norge och Skottland. Färöborna gynnas av rederierna som bildas på öarna eftersom de skapar nya arbetsplatser i regionen, där invånarna huvudsakligen förtjänat sitt uppehälle genom fiske. Texten baseras på temanumret ”Flykten till Färöarna” i SEKO Sjöfolks Sjömannen 2/2013. Redaktörer: Klara Magnusson och Jörgen Tiger. Tidningen finns att läsa på www.sjomannen.se och www.sjofolk.se. 3-2013 | MS 37 NY HE TE R FR ÅN RE DE RIE RN A UNGA SJÖMÄN SOM TRIVS PÅ M/S BIRKA CARRIER: Johnny Wilén Jonas Funck ”Här är det ju bättre än hemma!” De unga sjöfararna matros Johnny Wilén, 22, och lättmatros Jonas Funck, 21, säger att de trivs utmärkt på ro-ro-fraktfartyget M/s Birka Carrier. ”Här är det bättre än hemma!”, säger de med glimten i ögat. Lite har de också hunnit se av världen under sin tid på fartyget. TEXT OCH BILD: Saana Lamminsivu, Marko Munne Matros Johnny Wilén Fartyg: M/s Baltic Excellent M/s Birka Carrier M/s Birka Exporter M/s Birka Express M/s Birka Shipper M/s Birka Trader M/s Birka Transporter 38 MS | 2-2013 3-2013 µ-DJPnVWHQRJVlJDDWWMDJlUQ|MG|YHUDWWKDInWWMREE KlUSn·%LUND·µNRQVWDWHUDUJohnny WilénQlUKDQVLW WHULPlVVHQ ,MDQXDULE|UMDGHKDQDUEHWDSnUHGHULHWVRPQXPHUD JnU XQGHU QDPQHW Eckerö Shipping -RKQQ\ HUEM|GV IDVWDQVWlOOQLQJVRPMXLQWHGLUHNWYl[HUSnWUlGQXI|U WLGHQ)|UHGHWKDGHKDQDUEHWDWFDWUHnUI|U%RUJnUHGH ULHWDennis MaritimeVRPKDUOLWHPLQGUHIDUW\J 5RURIUDNWIDUW\JHW0V%LUND&DUULHUKDUHQEHVlWW QLQJ Sn SHUVRQHU 6HGDQ -RKQQ\ E|UMDGH DUEHWD Sn IDUW\JHW KDU KDQ KXQQLW VHJOD WLOO gVWHUVM|QV KDPQDU RFK 1RUGDWODQWHQ (Q W|UQ UlFNHU I\UD YHFNRU 8QGHU HQ VnGDQ SHULRG KLQQHU PDQ PHG WYn WYnYHFNRUV UXQ GRU)DUW\JHWWDULKDPQLEOD$QWZHUSHQ7LOOEXU\6W 3HWHUVEXUJRFK.RWNDGlUIDUW\JHWLVOXWHWDYPDMOnJL KDPQYLG+LHWDQHQ µ)UnQ)LQODQGIUDNWDUYLWUlRFKSDSSHUWLOO$QWZHU SHQ'lUODVWDVKlOIWHQDYODVWHQDYRFKLVWlOOHWWDUYL RPERUG FRQWDLQUDU RFK WUDLOHUV 'lULIUnQ IRUWVlWWHU YL YLGDUHWLOO7LOOEXU\RFKVHQnNHUYLlQQXWLOOEDNDWLOO$QW ZHUSHQµ 5HVDQPHOODQ$QWZHUSHQRFK7LOOEXU\KDUGHQVWUD PDVWHWLGWDEHOOHQWLPPDU'nlUGHWIXOOIDUWSnGlFN RFKLODVWUXPPHWGnGHWVNDODVWDVSnRFKDYVnVQDEEW VRPP|MOLJWLYDUMHKDPQ ”Birka är ett rederi med gott rykte och åtminstone känns det som att allt har fungerat som det ska här”, säger matros Johnny Wilén och lättmatros Jonas Funck om sin arbetsplats. Lättmatros Jonas Funck -RQDV )XQFN E|UMDGH MREED VRP OlWWPDWURV Sn0V%LUND&DUULHULVHSWHPEHU,QQDQKDQ ÀFNMREESn%LUNDDUEHWDGHKDQVRPOlWWPDW URVSnTallink SiljasM/s Silja SerenadeYLG VLGDQDYVLQDVWXGLHU µ3n6HUHQDGHHUEM|GVMDJI|UVWMREEI|U I\UDGDJDUPHQVHQIUnJDGHGHRPMDJYLOOH EOLLQKRSSDUHµVlJHU-RQDVVRPKDUJRGD PLQQHQIUnQVLQWLGLJDUHDUEHWVSODWV 7LOOIUDNWIDUW\JHWNRP-RQDVI|UDWWInHU IDUHQKHW DY ROLND IDUW\J RFK I|U DWW In GHQ SUDNWLNVRPNUlYVI|UVLQH[DPHQ µ-DJ VWXGHUDU WLOO YDNWVW\UPDQ Sn Aboa Mare8QGHUVWXGLHWLGHQlUGHWEUDDWWMREED SnOLWHROLNDIDUW\JI|UDWWInHUIDUHQKHWµ 6WXGLHUQD WDU VDPPDQODJW WUH nU , GHW LQJnU GDJDU SUDNWLN 3n -RQDV NODVV E|UMDGHVDPWLGLJW VWXGHUDQGHYDUDYVH[ VW\FNHQ KLWWLOOV VHU XW DWW EOL IlUGLJD HQOLJW QRUPDOWLGWDEHOOUlNQDUKDQ µ-DJlUYHUNOLJHQQ|MG|YHUDWWMDJQXSn YnUHQ ÀFN LKRS DOO SUDNWLN VRP NUlYV I|U H[DPHQµ , VRPPDU YlQWDU PLOLWlUWMlQVWJ|ULQJ RFK HIWHUGHWlUIUDPWLGVSODQHUQD|SSQD(WWDO WHUQDWLY lU DWW IRUWVlWWD VWXGHUD YLGDUH WLOO VM|NDSWHQHOOHUDWWV|NDMREEXWRPODQGV$OOW EHURUSnDUEHWVOlJHW µ-DJ VNXOOH JlUQD MREED KlU Sn µ%LUNDµ LJHQ RP MDJ InU 'HW KlU lU HWW DY GH ElVWD UHGHULHUQDµ Ett rymligt och fungerande fartyg! 0V%LUND&DUULHUVDWWHVLWUDÀN)DUW\ JHWKDUU\POLJDRFKIXQJHUDQGHXWU\PPHQ +\WWHUQD lU VWRUD RFK OMXVD -RQDV YLVDU VLQ HJHQ µORNDOµ PHG YlOIXQJHUDQGH LQWHUQH WDQVOXWQLQJ RFK JUHMHU VRP KDQ WDJLW PHG VLJKHPLIUnQEODHQVSHONRQVRO7LGHQEOLU DOOWVnLQWHOnQJ µ$OOWIXQJHUDUEUDKlUGHWlUWRPVnDWW PDQWULYVElWWUHlQKHPPDµVNlPWDUKDQ 3nEnWHQÀQQVRFNVnHWWVWRUWJ\PPHG EUD XWUXVWQLQJ HWW GDJUXP HWW PLQGUH DOO UXPRFKHQVWLOLJIHVWP|WHVORNDOGlUPDQ EOD lWHU MXOPLGGDJ RFK KnOOHU P|WHQ 'HW ÀQQVWRPHQEXEEHOSRROSnIDUW\JHWPHQ GHQSURYDGHYLLQWHGHQQDJnQJ Transfennica nuvarande befraktare M/s Birka Carrier var länge befraktat av Finnlines. I början av året ändrades dock detta. Som befraktare fungerar numera Transfennica Nederland B.V, helägt dotterbolag till den nederländska rederikoncernen Spliethoff. Befraktningsavtalet gäller till slutet av detta år. ”Alla hoppas förstås på tillräckligt med transporter i dessa osäkra tider. Birka Carriers systerfartyg M/s Birka Express är för tillfället nere i Medelhavet”, säger kapten Magnus Fröberg. Birka Cargo är nu Eckerö Shipping I början av året bytte rederiet Birka Cargo namn till Eckerö Shipping. Namnet gör det lättare att koppla ihop med moderkoncernen Eckerö. Annars fortsätter verksamheten som förut. Rederiet har sju ro-ro-fartyg under finsk flagg, som är i frakttrafik i huvudsak på Östersjön och Nordsjön. 3-2013 | MS 39 ÖP PN A UP P FA RLE DE N MOT FR AM TID EN Finländsk sjöfart måste bli en global exportprodukt ÁHUDHJQDQ\E\JJQDGVNRQFHSWEDVHUDWSnGH ÀQOlQGVND IDUW\JVSODQHULQJVNXQVNDSHUQD RFKWLOOVDPPDQVEHVWlOODHQVHULHPHGÁHUD IDUW\J,HQLGHDOYlUOGVNXOOHGHVHGDQE\J JDVL)LQODQG Den finländska sjöfarten måste göras till en exportprodukt. Finland kan fungera som föregångare inom miljöteknologi för sjöfarten och sälja sina kunskaper till andra länder när svaveldirektivet utökas till att gälla alla världens länder år 2020. TEXT: Saana Lamminsivu BILD: Shutterstock D HW ÀQOlQGVND VM|NOXVWHUQ KDU P\FNHW RXWQ\WWMDG SRWHQ WLDO)LQODQGKDUWLOOH[HPSHO EODQG GH ElVWD SODQHULQJV E\UnHUQD RFK PDVNLQOHYH UDQW|UHUQDLYlUOGHQPHGHQRPVlWWQLQJVRP WLOO VW|UVWD GHOHQ KlUVWDPPDU IUnQ OlQGHU XWDQI|U)LQODQG*HQRPDWWXW|NDVDPDUEHWHW PHOODQ ROLND DNW|UHU LVWlOOHW I|U DWW |ND GD JHQV NRQNXUUHQV RFK VSOLWWUDGH YHUNVDPKH WHUNDQYLJ|UDGHQÀQOlQGVNDVM|NOXVWHUQWLOO HQJOREDOH[SRUWSURGXNW 'DJHQVXWYHFNOLQJVWUHQGGlUGHÀQOlQG VND UHGHULHUQD KDU VHWW HQ MlPQ QHGJnQJ L VLQDQGHODYXWULNHVVM|WUDQVSRUWHUVHGDQ WDOHWPnVWHJ|UDHQKHORPYlQGQLQJ*OREDOW I|UYlQWDVHQ|NQLQJLDQWDOHWVM|WUDQVSRUWHU PHG L JHQRPVQLWW SURFHQW YLONHW VNXOOH LQQHElUDHQ|NQLQJDYPlQJGHQVM|WUDQVSRUW WLOO|YHUPLOMDUGHUWRQLVOXWHWDYnUWLRQ GHW*RGVPlQJGHQSngVWHUVM|QNRPPHUDWW VWLJDPHGSURFHQWGYVQlVWDQHQPLOMDUG WRQ IUDP WLOO nU 'HW |NDQGH DQWDOHW WUDQVSRUWHUHUEMXGHUlYHQÀQOlQGVNDUHGHULHU RFK DQGUD DNW|UHU L EUDQVFKHQ P|MOLJKHWHU DWWYl[D Nuläget i rederierna 'HQÀQOlQGVNDVM|IDUWHQKDUGHWWXIIWI|UQlU YDUDQGHSnJUXQGDYGHQKnUGDNRQNXUUHQV VRP RUVDNDV DY HQ |YHUNDSDFLWHW Sn PDUN 40 MS | 3-2013 QDGHQ RFK VWUlQJDUH PLOM|EHVWlPPHOVHU VRPVlWWHUH[WUDWU\FNSnQ\DLQYHVWHULQJDU 'HÀQOlQGVNDUHGHULHUQDlUVPnI|UHWDJPHG QnJUDInIDUW\JRFKNXQGHU%UDQVFKHQSOn JDVDYLQWHUQNRQNXUUHQVRFKEULVWHQSnVDP DUEHWH )DUW\JHQ XWQ\WWMDV DOOGHOHV I|U OLWH YLONHWUHÁHNWHUDVSnUHVXOWDWHW,QGXVWULQN| SHU I|U QlUYDUDQGH ORJLVWLNWMlQVWHU DY ROLND SDUWHU EDVHUDW Sn NRQNXUUHQVXWVlWWQLQJ RFK VHULQWHORJLVWLNRSHUDW|UHUQDVRPVWUDWHJLVND SDUWQHUV.RQNXUUHQVHQPHOODQKDPQDURFK ORJLVWLNNHGMRUQD PnVWH RFNVn XWUHGDV RFK NRQNXUUHQVHQPHOODQIUDPI|UDOOWKDPQDUQD L)LQODQGRFK%DOWLNXPPnVWHRPYlQGDVWLOO VDPDUEHWH Pooling 0|MOLJKHWHUQDI|UPLQGUHUHGHULHUDWWNRQNXU UHUD Sn PDUNQDGHQ VNXOOH NXQQD I|UElWWUDV DYVHYlUW JHQRP JHPHQVDPW XWQ\WWMDQGH DY IDUW\JVNSRROLQJ3RROLQJLQQHElULSUDN WLNHQDWWIDUW\JVlJDUQDVOnUVDPPDQVLQDIDU W\JXQGHUHQI|UYDOWQLQJ'HWSULPlUDV\IWHW lULQWHDWWPLQVNDERODJHQVNRVWQDGHUXWDQ DWWI|UElWWUDGHUDVNRQNXUUHQVI|UPnJD (QDYGHYLNWLJDVWHI|UGHODUQDPHGSRROLQJ lUDWWERODJHQKDUHQJHPHQVDPPDUNQDGV I|ULQJ 3RROHQV JHPHQVDPPD I|UYDOWQLQJ DQVYDUDU I|U PDUNQDGVI|ULQJHQ RFK PDUN QDGVI|UKHODÁRWWDQLQWHHQVNLOGDERODJHOOHU IDUW\J*HQRPSRROLQJNDQPDQNRQNXUUHUD RP VW|UUH EHVWlOOQLQJDU RFK DYWDO 7LOOVDP PDQV NDQ ERODJHQ HUEMXGD NXQGHUQD ÁH[L EODUHWLGWDEHOOHURFKÁHUDOWHUQDWLY$QYlQG QLQJVJUDGHQ RFK O|QVDPKHWHQ KRV HQVNLOGD IDUW\JNDQRFNVnK|MDV Bränslefråga %UlQVOHIUnJDQlUHQYLNWLJGHODYSODQHULQJHQ DY HWW I|UQ\DW WRQQDJH RFK HWW Q\WW IDUW\JV NRQFHSW$OWHUQDWLYHQHIWHUDWWVYDYHOGLUHNWL YHWWUlWWLNUDIWlUI|OMDQGH - installation av en svaveltvätt - byte till diesel - byte till flytande naturgas (LNG) - byte till metanol eller biobränslen. /1*DQVHVI|UQlUYDUDQGHYDUDGHQElVWD OnQJVLNWLJD O|VQLQJHQ 'lUI|U lU GHW YLNWLJW DWWKLWWDHQ(8JHPHQVDPPRGHOOVRPIUlPMDU DQYlQGQLQJHQDY/1* Statens roll 6M|IDUWHQV EHW\GHOVH I|U )LQODQG PnVWH HU NlQQDVRFKEUDQVFKHQPnVWHJ|UDVWLOOHQH[ SRUWSURGXNW,SjöfartsstrateginVRPlUXQGHU I|UEHUHGHOVHGHQEOLUNODULVOXWHWDY WDUPDQVWlOOQLQJWLOOEODQGDQQDWIDUOHGVDY JLIWHU LVEU\WQLQJVV\VWHP KDPQSROLWLN RFK DQSDVVQLQJWLOOVYDYHOXWVOlSSVJUlQVHUQD 6WDWHQVKDQWHULQJDYVM|IDUWVIUnJRUPnVWH RFNVnWlQNDV|YHUOnQJVLNWLJW6RPHWWH[HP SHO SUHVHQWHUDV |YHUI|ULQJHQ DY VM|IDUWVIUn JRUIUnQGDJHQVDUEHWVRFKQlULQJVPLQLVWH ULXPWLOOkommunikationsministerietVRP KDUPHUNXQVNDSRPLQIUDVWUXNWXU ,QWHUQDWLRQHOODNXQVNDSHURFKVDPRUGQDW LQÁ\WDQGH lU YLNWLJD I|U XWYHFNOLQJHQ )|U XWRP(8lUInternationella sjöfartsorganisationen IMOHQYLNWLJDNW|U Målet är att utveckla ett finländskt fartygskoncept som ger Finland en konkurrensfördel gentemot andra länder. Mot standardfartyg 'HW ÀQOlQGVND WRQQDJHW PnVWH I|UQ\DV Sn JUXQGDYK|JnOGHURFKPLOM|NUDY+DQGHOV ÁRWWDQVNDI|UQ\DVNRQWUROOHUDW6NURWQLQJHQ RFK I|UVlOMQLQJHQ DY IDUW\J SnVN\QGDV RFK LQYHVWHULQJDU J|UV L PLOM|YlQOLJ RFK HIIHN WLYDUHWHNQRORJL,IUDPWLGHQPnVWHlYHQLQ GXVWULQGHOWDLÀQDQVLHULQJDYQ\XWUXVWQLQJ 7LGHQPHGXQLNDIDUW\JlUI|UELGnGHlU G\UDDWWE\JJD1lUGHWJlOOHUNRPPHUVLHOOD IDUW\JJnUPDQDOOWPHU|YHUWLOOVWDQGDUGIDU W\JVRPNDQVNUlGGDUV\VGLUHNWHIWHUI|UKnO ODQGHQDSngVWHUM|Q3nKDYHWNDQPDQÁ\WWD ODVWHQIUnQVW|UUHIDUW\JWLOOPLQGUH 5HGHULHUQDVNXOOHNXQQDWDIUDPHWWHOOHU Rederierna ska tillsammans med andra aktörer ta fram totallösningar från dörr till dörr, inklusive landtransporter, mellanlagring, lastning och lossning samt uppföljning i realtid och information till kund om godsets läge och tillstånd. ÖPPNA UPP FARLEDEN MOT FRAMTIDEN! Artikeln baseras på undersökningen ”Väylä auki tulevaisuuteen. Merenkulun tulevaisuus Suomessa 2015 ja eteenpäin” (”Öppna upp farleden mot framtiden. Sjöfartens framtid i Finland 2015 och framåt”) som PBI Research Institutes gjorde för stiftelsen Varustamosäätiö. Rekommendationer och ytterligare åtgärder i arbetet med att utveckla den finländska sjöfarten föreslås baserat på denna undersökning. Rapporten publicerades i Helsingfors den 31 januari och finns att läsa på www.pbi-institute.com. Dokumentär om den finländska sjöfartens potential! På stiftelsen Varustamosäätiös hemsida www.varustamosaatio.fi och på Youtube visas kvalitetsdokumentären Väylä auki tulevaisuuteen. Se den och sprid den till andra! SAMARBETET MELLAN rederier och andra aktörer, som t.ex. hamnar, logistikföretag och industrin, måste öka. Företag, det politiska fältet och forskningen måste slå ihop sina resurser för att Finland även i framtiden ska ha: Se och sprid den till andra! • en konkurrenskraftig industri • nya sjö- och miljöteknologiska innovationer som kan nå en viktig global ställning • försörjningsberedskap i krissituationer. www.varustamosaatio.fi jaYoutube Väylä auki tulevaisuuteen 3-2013 | MS 41 NY HE TE R FR ÅN RE DE RIE RN A ÅBOKONCERNEN MERIAURA BEGRÄNSADE RESURSER TVINGAR TILL FÖRÄNDRADE VERKSAMHETSSÄTT: "Mer med mindre" I motorn på Meriauras speciallastfartyg M/s Meri brinner fiskrens från regnbågsforell! Biooljan till fartyget fås från Sybimar Oy i Nystad. “Den hundraprocentiga fiskoljan är ren och förbränns bra i motorn”, berättar Meriauras VD Jussi Mälkiä om användningserfarenheterna. KUVAT: Larry Smith, Meriaura och Saana Lamminsivu M V0HULVDWWHVLWUDÀNLMXQLLIMRO'HWPnQJVLGLJD VSHFLDOODVWIDUW\JHW lU OlPSOLJW I|U PnQJD ROLND DUEHWVXSSJLIWHURFKNUlYDQGHSURMHNWODVWHU)DU W\JHWKDUWH[WUDQVSRUWHUDWGHODUWLOOYLQGNUDIW YHUNWLOOYLQGNUDIWVSDUNHUXWDQI|U6WRUEULWDQQLHQ Förlorade marknadsandelar tillbaka och mot en ny uppgång! LARRY SMITH -RUGHQVUHVXUVHUlUEHJUlQVDGH'HWWYLQJDURVVDWWlQGUDSnYnUD DUEHWVPHWRGHU ,QRP 0HULDXUDNRQFHUQHQ V|NHU PDQ VWlQGLJW HIWHUVlWWDWWXWYHFNODQ\DRFKHQHUJLHIIHNWLYDWUDQVSRUWIRUPHU ´7LOOVDPPDQVPHGUHGHULHW%RUHKDUYLE|UMDWSODQHUDHWWQ\WW HQHUJLHIIHNWLYWIDUW\J-DJNDQGRFNLQWHVlJDRPGHWlUIlUGLJW lQQXWLOOnUQlUVYDYHOGLUHNWLYHWWUlGHULNUDIWµVlJHU0lO NLl 0HULDXUDV9'VHUWYnROLNDXWYHFNOLQJVVFHQDULHUI|UGHQÀQ OlQGVNDVM|IDUWHQDQWLQJHQNDQNULVHQLQRPVM|IDUWHQI|UGMXSDV HOOHURFNVnNDQGHQLQKHPVNDVM|IDUWVQlULQJHQInHQVWRUP|MOLJ KHWRPPDQO\FNDVVN|WDVDNHURFKWLQJSnUlWWVlWW ´3nDQGUDKnOOL(XURSDVnVRP7\VNODQGKDUPDQLQWHlQQX NRPPLWOLNDOnQJWLQRPPLOM|WHNQLNI|UIDUW\J)LQODQGKDUP|M OLJKHWDWWYDUDHQI|UHJnQJDUHLQRPQ\WHNQLNRFKSnVnVlWWWD WLOOEDNDGHPDUNQDGVDQGHODUVRPYLV\VWHPDWLVNWKDUI|UORUDWWLOO XWOlQGVNDIDUW\JXQGHUGHVHQDVWHnUWLRQGHQDµ sidan 44 42 MS | 3-2013 MERIAURA-KONCERNEN Meriaura – industritransporter VG-Shipping – rederitjänster Pernotrans – landlogistik Biota Tech – miljöteknik Sybimar Oy tillverkar biodiesel av biprodukter från livsmedelsproduktion genom ett så kallat slutet kretslopp, som består av en fiskodling, ett växthus, en biogasanläggning, en generator, ett vindkraftverk och en produktionsanläggning för biodiesel. Finns i Nystad. Ett av Jubileumsfonden för Finlands självständighet Sitras spetsprojekt. Framtida förutsättningar: Tankar om tonnageskatten Rederierna upplever att tonnageskatten friskar upp den inhemska sjöfarten. “Dessutom har systemet med parallella register absolut varit en positiv sak för rederierna. Systemet borde dock bli mer förutsebart än det är i nuläget”, föreslår Jussi Mälkiä. Finlands tonnageskattelag grundar sig på ett EU-direktiv, men lagen är lite krångligt skriven. “Lagen är emellanåt lite svår att tolka. Ibland omfattas t.ex. offshorefartyg som opererar på Nordsjön av tonnageskatten, men för vårt fartyg M/s Aura som används för arbete i vindkraftsparker har det både beviljats och inte beviljats stöd. Lösningen beror också mycket på den handläggande tjänstemannen och vilken ställning han tar i ärendet.” Antingen kan krisen inom sjöfarten fördjupas eller också kan den inhemska sjöfartsnäringen få en stor möjlighet om man lyckas sköta saker och ting på rätt sätt. 3-2013 | MS 43 NY HE TE R FR ÅN RE DE RIE RN A Jussi Mälkiä & Meriaura Å "Finland har möjlighet att vara en föregångare inom ny teknik och på så sätt ta tillbaka de marknadsandelar som vi systematiskt har förlorat till utländska fartyg under de senaste årtiondena." Meriauras speciallastfartyg M/s Aura. Fartyget har planerats för att kunna användas i hela världen. Det passar bäst för transporter av material till vindkraftsparker offshore och energiträtransporter i Östersjöområdet. Marocko meddelade nyligen att landet planerar en stor vindkraftspark utanför landets kust. Kanske det kommer att innebära mera jobb också för finländska fartyg? Ökat behov av isbrytare och hamnarnas roll i förändringen Hårdnande miljöbestämmelser är en stor utmaning för de finländska rederierna. Alla har inte nödvändigtvis råd att göra de investeringar som behövs. På förhand är det t.ex. svårt att bedöma hur mycket den eventuella gasolja som ska användas i fartygen kommer att kosta. Priset har beräknats stiga med t.o.m. tiotals procent. Förutom svaveldirektivet kommer den finländska sjöfarten att belastas av en hel del andra förändringar. “EEDI, dvs. energieffektivitetsindexet kommer att sänka fartygens maskineffekt. Fartygen blir långsammare och svagare, vilket gör att behovet av assistans ökar. Isbrytarna kommer att behövas mer i framtiden”, konstaterar Jussi Mälkiä. Mälkiä antar att behovet av bogserbåtar och mindre utrustning ökar. De hårdnande miljöbestämmelserna berör också i högsta grad hamnarna. “Fartygen kör långsammare också därför att det är mera ekonomiskt. Det tvingår sin sida hamnarna att göra sina funktioner snabbare, eftersom fartygen inte har tid att stå där lika länge.” Mälkiä tycker att man borde ge hamnarna mer självständighet än de har nu och att deras roll borde ändras. “Hamnarna borde göras till välfungerande enheter som fungerar som stöd för handelssjöfarten. Deras tjänster borde bli mångsidigare och de skulle kunna organisera t.ex. trafikstyrning, isbrytning och lotsning samt erbjuda andra stöd- och servicefunktioner.” 44 MS | 3-2013 r 1979 hoppade Meriauras VD upp på cykeln och trampade från Tammerfors till sjömansskolan i Åbo. Till sjöss for han i början av 1980-talet, när det fanns få jobb och anställningarna var kortvariga. Finska fartyg flaggades ut. Under sin arbetskarriär till sjöss hann Mälkiä bl.a. arbeta för Effoa, Neste, FMA och Sally Bolaget samt på insjöarna i hemregionen Tammerfors. I mitten av 1980-talet arbetade han på ett polskt segelfartyg som var världens största. Via segelfartyget Estelle fick han sedan jobb på Greenpeaces fartyg. Karriärens vändpunkt inträffade i slutet av 80-talet i samband med Sovjetunionens kollaps. Det uppstod ett behov av små godstransporter mellan Finland och Baltikum, vilket ledde till grundandet av Meriaura. Bolaget, som började med bogserbåtar, är i dag en stor koncern där flera olika företag ingår. Bolagets omsättning uppgår till ca 50 miljoner euro och det sysselsätter ca 270 personer. Meriaura har 15 fartyg i frakttrafik. FARTYG UNDER FINSK F"GG: M/s Antonia M/s Aura M/s Belland M/s Frida M/s Meri M/s Nedland M/s Nina M/s Sabina Wind Servant Geoengineering Trots att visionerna som Meriauras VD har kanske låter som scifi, kan det någon gång i framtiden finnas ett större behov av den miljöteknik som bolaget utvecklar än vad vi nu kan ana. Mälkiä har ett tätt samarbete med en gammal bekant från ungdomen, vetenskapsmannen och författaren Risto Isomäki. Ett gemensamt intresse förenar dem: intresset för miljön och jordklotets framtid. I Isomäkis böcker syns samma teman som i Meriaura-koncernens verksamhet. I den Finlandiaprisnominerade boken Sarasvatin hiekkaa räddas jorden bland annat med hjälp av vindkvarnar. Kraftfullare metoder än normalt för att hejda klimatförändringen kallas för geoengineering. Atmosmare-stiftelsen, som ingår i Meriaura-koncernen, undersöker om man kan förhindra klimatförändringen med hjälp av konstgjorda moln (Sjömannen 8/2009, s. 42-–43: “Konstgjorda moln mot klimatförändringarna?”). “Processerna går långsamt, men vi väntar på undersökningsresultaten. I fjol ingick vi en överenskommelse med Meteorologiska institutet om att de skulle börja jämföra ett fartyg som går på bioolja med ett som går på vanlig tjockolja”, säger Mälkiä. “Vi undersöker vilket som ger upphov till mer små partiklar, som i sin tur bildar så kallade koncentrationskärnor. Av dem kan det bildas mer molntäcke som hindrar solstrålning från att nå jordens yta eller reflekterar den tillbaka ut i rymden.” Små järnpartiklar ur järnet löser sig i havet, vilket är bra för haven, eftersom järnpartiklarna binder koldioxid i havet”, sammanfattar Mälkiä. Det är onekligen en högtflygande tanke! I framtiden kan fartyg alltså sänkas ner till havets botten? “Visst kan man också använda gamla fartyg, bara allt problemavfall har avlägsnats från dem först”, ler Mälkiä. Ett öppet och nyfiket sinne är det enda sättet att rädda världen: redan i dag kan man göra det omöjliga. Järngödsling Atmosmare-stiftelsen undersöker för tillfället också så kallad järngödsling. Risto Isomäki ger i höst också ut en bok som anknyter till ämnet. “Med järngödsling strävar man efter att binda koldioxid i havet. 3-2013 | MS 45 Lagstiftningen om fartygs bemanning och fartygspersonalens behörigheter har reviderats Lagen om ändring av lagen om fartygspersonal och säkerhetsorganisation för fartyg (95/2013) och statsrådets förordning om fartygs bemanning och fartygspersonalens behörighet (166/2013) trädde i kraft den 1 mars 2013. TEXT: Jukka Tuomaala / TrafiksäkerhetsverketTrafi TrafiksäkerhetsverketKDUGHQIHEUXDULXWIlUGDWHQ I|UHVNULIWRPIDUW\JVSHUVRQDOHQVEHK|ULJKHWHU 75$),EHK|ULJKHWVI|UHVNULIWHQ 6DPWLGLJWXWIlUGDGHVRFNVnWUHDQYLVQLQJDUHQDQYLVQLQJRP VM|WMlQVWJ|ULQJKDQGOHGGSUDNWLNRFKJRGNlQQDQGHDYXWELOGQLQJ 75$),HQDQYLVQLQJRPIDUW\JVSHUVRQD OHQVVSHFLDOEHK|ULJKHWHU 75$),RFKHQDQYLVQLQJRPI|UQ\DQGH RFKE\WHDYEHK|ULJKHWVEUHYVnDWWGH|YHUHQVVWlPPHUPHG0DQL ODlQGULQJDUQD75$), 5HYLVLRQHQ DY ODJVWLIWQLQJHQ KlQJHU KXYXGVDNOLJHQ VDPPDQ PHGGHL0DQLODGHQMXQLDQWDJQDlQGULQJDUQD0DQLODlQG ULQJDUQDL67&:NRQYHQWLRQHQ )|UHVNULIWHQLQQHKnOOHUEHVWlPPHOVHURPJRGNlQQDQGHDYVM|WMlQVW J|ULQJNUDYI|UJRGNlQQDQGHDYYLVVDEHK|ULJKHWVEUHYLGHQPnQ NUDYHQLQWHLQJnULEHPDQQLQJVI|URUGQLQJHQI|UQ\DQGHDYFHUWLÀ NDW|YHUVSHFLDOEHK|ULJKHWNUDYSnVSHFLDOEHK|ULJKHWLLQULNHVIDUW RFK DUUDQJHPDQJHQ XQGHU |YHUJnQJVSHULRGHQ I|U 0DQLODlQGULQJ DUQD)|UHVNULIWHQWUlGGHLNUDIWGHQPDUV $QYLVQLQJDUQDLQQHKnOOHUQlUPDUHLQIRUPDWLRQRPVSHFLDOEHK| ULJKHWHUQDRFKI|UQ\DQGHWDYGHPGHWQ\DNRPELQHUDGHFHUWLÀNDWHW |YHUVSHFLDOEHK|ULJKHWHUPHUGHWDOMHUDGLQIRUPDWLRQRPlQGULQJDY EHK|ULJKHWVEUHYHQRFKFHUWLÀNDWHQ|YHUVSHFLDOEHK|ULJKHWVnDWWGH |YHUHQVVWlPPHUPHG0DQLODlQGULQJDUQDVDPWRPJRGNlQQDQGHDY VM|WMlQVWJ|ULQJ Föreskriften och anvisningen hittas på Trafis internetsidor: www.trafi.fi/sv/sjofart/bemanning_och_behorigheter/behorighetsbrev Vad sjöfararen bör ta i beaktande NYA SPECIALBEHÖRIGHETER MED ANKNYTNING TILL SKYDDSÅTGÄRDER I samband med implementeringen av förändringarna i STCW-konventionen har nya krav på specialbehörigheter med anknytning till skyddsåtgärder trätt ikraft den 1 mars 2013: Kraven gäller fartyg som omfattas av kap. XI-2 i bilagan till SOLAS-konventionen, ISPS-koden och Europaparlamentets och rådets förordning (EG) nr 725/2004 om förbättrat sjöfartsskydd på fartyg och i hamnanläggningar. I praktiken gäller kraven fartygspersonal på samtliga passagerarfartyg i internationell fart och lastfartyg i internationell fart med en bruttodräktighet som överstiger 500. Fr.o.m. den 1 mars 2013 finns det tre olika specialbehörigheter med anknytning till skyddsåtgärder: • certifikat över grundläggande sjöfartsskyddsutbildning (STCW A-VI/6-1) 46 MS | 3-2013 • certifikat över specialutbildning i sjöfartsskydd (STCW A-VI/6-2) • certifikat för fartygs skyddschef (STCW A-VI/5) All fartygspersonal ska ha certifikat över grundläggande sjöfartsskyddsutbildning. Sådan personal som tilldelats särskilda sjöfartsskyddsuppgifter ska ha specialutbildning i sjöfartsskydd. Det ska alltid finnas en person ombord som har certifikat för fartygs skyddschef. Specialbehörigheten för skyddschef inkluderar de två andra specialbehörigheterna. Fartygspersonal som har inlett sin sjötjänstgöring före den 1 januari 2012 kan få certifikatet över grundläggande sjöfartsskyddsutbildning (STCW A-VI/6-1) utan kompletterande utbildning om personen i fråga har sex månader godkänd sjötjänst- göring under de senast förflutna tre åren eller sex månader motsvarande tjänstgöring i skyddsuppgifter under de senast förflutna tre åren. Om sjötjänsten har inkluderat skötsel av specifika uppgifter med anknytning till sjöfartsskydd, kan personen få certifikatet över specialutbildning i sjöfartsskydd (STCW A-VI/6-2) utan kompletterande utbildning. Sjötjänsten som inkluderat skötsel av specifika uppgifter med anknytning till sjöfartsskydd ska intygas av redaren. Certifikaten över specialbehörigheterna ska sökas före den 1 januari 2014. www.trafi.fi > sv > sjofart > bemanning_och_behorigheter > behorighetsbrevt Föreskriften och anvisningen BASIC SAFETY TRAINING Enligt den nya lagstiftningen som i Finland trädde ikraft den 1 mars 2013, krävs specialbehörighet över Basic Safety Training (certifikat över grundläggande säkerhetsutbildning (STCW A-VI/1)) av personal på fartyg som inte går i inrikes fart och som ingår i fartygets minimibemanning eller som har tilldelats säkerhetsuppgifter eller uppgifter för förhindrande av förorening av miljön. I inrikes fart krävs Basic Safety Training certifikatet av däcksman på fartyg som transporterar 250 passagerare eller fler. För övriga fartyg i inrikes fart kan redaren enligt egen prövning kräva att fartygspersonalen har grundläggande säkerhetsutbildning. I Finland har Basic Safety Training ingått i behörighetsbrev (”huvudbehörighet”) som berättigar till sjömansbefattning (på däcks-, maskin- eller ekonomiavdelningen). Vi har inte haft krav på separat certifikat över BST. Giltiga behörighetsbrev för sjömansbefattning som beviljats för viss tid och sm har beviljats innan 1.3.2013, inkluderar således BST-specialbehörigheten. När sjöfararen ansöker om ny ”huvudbehörighet”, inkluderar den inte längre BST utan han/hon måste ansöka om separat certifikat över BST. Om sjöfararen har behörighetsbrev för sjömansbefattning som är giltigt tillsvidare eller mer än fem år gammalt certifikat över BST, och han/hon har aktiv sjötjänst, har BST-specialbehörigheten hållts ikraft. KOMBINERAT CERTIFIKAT ÖVER SPECIALBEHÖRIGHETER Fr.o.m. den 1 mars 2013 utfärdar Trafiksäkerhetsverket både separata och kombinerade certifikat över specialbehörigheter. Specialbehörigheten för Basic Safety Training antecknas i ett kombinerat certifikat. Om sjöfararen har ett behörighetsbrev för sjömansbefattning (”huvudbehörighet”) som är beviljat efter 1.3.2013 och han/hon inte har ett separat certifikat över BST, gäller ”huvudbehörigheten” endast i inrikes fart. Om ni kommer att tjänstgöra i internationell fart, måste ni ansöka om kombinerat certifkat över specialbehörigheter. Sjöfararen bör ansöka om kombinerat certifikat över specialbehörigheter i samband med förnyandet av behörighetsbrevet,allra senast innan 31.12.2016. Kravet på specialbehörighet med anknytning till sjöfartsskydd kan betyda att ansökan om kombinerat certifikat måste göras ännu tidigare. I det kombinerade certifikatet kan följande specialbehörigheter antecknas: 1. grundläggande säkerhetsutbildning (regel VI/1) 2. brandbekämpningsutbildning för befäl (regel VI/3) 3. specialbehörighet att handha räddningsfarkoster och beredskapsbåtar (regel VI/2.1) 4. specialbehörighet att handha snabba beredskapsbåtar (regel VI/2.2) 5. specialbehörighet som ges på basis av första hjälpen-utbildning (regel VI/4.1) 6. specialbehörighet som ges på basis av sjukvårdsutbildning (regel VI/4.2) 7. specialbehörighet som ges på basis av grundläggande sjöfartsskyddsutbildning (regel VI/6.1) 8. specialbehörighet på basis av specialutbildning i sjöfartsskydd (regel VI/6.4) 9. specialbehörighet på basis av specialutbildning för fartygs skyddschefer (regel VI/5) När man ansöker om en eller flera av de ovannämnda specialbehörigheterna, antecknas samtidigt i samma certifikat samtliga specialbehörigheter, vars krav sökanden uppfyller. Certifikatet är ikraft i fem år. Eftersom specialbehörigheterna i underpunkterna 5, 7, 8 och 9 inte behöver förnyas med fem års intervall, överför Trafiksäkerhetsverket anteckningarna om dessa specialbehörigheter i det nya kombinerade certifikatet över specialbehörigheter när det förnyas. På basen av ansökan kan man få nya specialbehörigheter antecknade i certifikatet. Då bör sökanden bifoga de uppgifter som behövs för beviljandet. Sådana uppgifter kan vara intyg över utbildning och/eller sjötjänstintyg samt sjömansläkarintyg, om inte dessa uppgifter finns hos Trafiksäkerhetsverket sedan tidigare. När ansökan (om införandet av ny specialbehörighet) handläggs, kan det nya kombinerade certifikatet beviljas för fem år framåt, förutsatt att samtliga specialbehörigheter som antecknas är i kraft. I annat fall förblir giltighetstiden densamma. Alternativt kan man ansöka om separat certifikat över den nya specialbehörigheten. Trafiksäkerhetsverkets föreskrift TRAFI/23173/03.04.01.00/2012 samt anvisningen om specialbehörigheter TRAFI/2921/03.04.01.01/2013 innehåller noggrannare krav för de olika specialbehörigheterna. Föreskriften och anvisningen hittas på Trafis internetsidor: www.trafi.fi/sv/sjofart/bemanning_och_behorigheter/behorighetsbrev 3-2013 | MS 47 NY HE TE R FR ÅN RE DE RIE RN A FACK AV DE LN ING AR NA FACKAVDELNINGARNA OCH DERAS MEDLEMMAR – DU – ÄR GRUNDEN TILL UNIONENS VERKSAMHET! Fackavdelningarna och deras medlemmar utgör grunden till Sjömans-Unionens verksamhet! En människa av kött och blod – du – med dina tankar och åsikter är vår viktigaste del och kraften som håller igång vår verksamhet. Ett fartyg utan besättning är bara ett övergivet fartyg som flyter omkring på det öppna havet: utan dig skulle vi, ett fackförbund specialiserat på sjömansfrågor, inte finnas. Arja Ahonen från Västra Finlands avdelningen och Anu Ryökkynen från Östkustavdelningen. Solen värmde Östkustavdelningens årliga fest Östkustavdelningen, som har sin hemort i Kotka, firade sitt 25-årsjubileum den 18 maj 2013 med en kryssning och festligheter. Östkustavdelningen bildades den 21 mars 1986 på Sjömanscentralen på Merenkulkijankatu i Kotka. Officiellt sett fyllde avdelningen alltså 27 år, men vad gör väl det att man skjutit upp firandet ett par år: man firar när det är dags att fira! Jatta Moilanen och Mika Mäkelä 48 MS | 3-2013 Vi består av en omfattande grupp sjömän i olika storlek och form. Den gruppen rymmer många röster – och även en del missljud – och åsikter. Det finns sjömän för ”alla slags rederier och fartyg”, men det vi har gemensamt är bevakningen av sjömännens intressen och bevarandet av arbetsplatser samt fostran under finsk flagg med rejäla arbetsvillkor! Viking Line sålde M/s Isabella D en 5 april kom det en överraskande nyhet då rederiet Viking Line meddelade att de sålt M/s Isabella. Fartyget trafikerade Åbo–Stockholm och skulle, efter att ha ersatts på den rutten av M/s Viking Grace, sättas in på rutten Helsingfors–Tallinn för sommarsäsongen 2013. M/s Isabella köptes av Tallink-koncernens dotterbolag Hansalink Limited för 30 miljoner euro. Bolaget sätte in fartyget på rutten Riga–Stockholm. Fartygsförvärvet ledde till samarbetsförhandlingar på Viking Line. Förhandlingarna rörde omkring 200 rekryterade anställda och omplaceringen av dem. Förhandlingarna avslutades i slutet av april, och då var omkring 60 personer fortfarande utan arbete. Omplaceringsarbetet fortsätter i maj, varmed siffran kommer att minska ytterligare. Huvudförtroendeman Mika Ojala konstaterar att försäljningen av Isabella har orsakat ett visst kaos i rederiet, vilket man har försökt bringa reda i på alla möjliga sätt från Unionens sida och på rederiets personalavdelning. Eventuella skadeståndsrättegångar kring ouppfyllda arbetsavtal/obetalda löner utesluts inte. Regeringen stöder investeringar i LNG-terminaler med 100 miljoner euro Finland stöder investeringar i terminaler för flytande (kondenserad) naturgas (LNG) med sammanlagt cirka 100 miljoner euro åren 2013 och 2014. Anslaget ingår i regeringens tilläggsbudgetproposition för 2013 som lämnades till riksdagen vid statsrådets allmänna sammanträde den 23 maj 2013. LNG (Liquified Natural Gas) kan användas t.ex. som bränsle i sjötrafiken och i den tunga vägtrafiken. Svavel- och koldioxidutsläppen från LGN är betydligt lägre än utsläppen från de bränslen som nuförtiden används i sjötrafiken. Den flytande naturgasen kräver betydligt mindre utrymme, vilket gör att den kan lagras och transporteras långa sträckor exempelvis sjövägen. I och med att terminaler för flytande naturgas byggs vid Finlands kust kan naturgasdrivna frakt- och passagerarfartyg bli en allt vanligare syn på Östersjön. De möjliggör importen av naturgas också till sådana områden som saknar ett naturgasnät, vilket bidrar till en mer mångsidig och säker energiförsörjning. Detta leder också till minskade utsläpp, särskilt inom BILD: GASUM OY industrin som använder andra fossila bränslen som energikälla. Målet är att den nya förordningen ska träda i kraft senast på hösten 2013. För att stödet ska kunna beviljas och betalas krävs en anmälan om statligt stöd till Europeiska kommissionen och kommissionens beslut om att stödet är förenligt med EU:s regler om statligt stöd. 3-2013 | MS 49 AR BE TSLÖS HE TSK AS SA INFOR ME RA R N Sommarens öppettider Transportbranschens Arbetslöshetskassa År 2012: Besöksadress: Exporttransporterna nästan oförändrade, men importen uppvisade en tillbakagång Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors Postadress͗ PB 65, 00531 Helsingfors Telefonjour tel. (09) 613 111 mån–fre kl 9.00–12.00 fax: (09) 6131 1333 Arbetslöshetskassans kundtjänst är öppen: Sommartid kl. 8.00–15.30 (maj–augusti) Sommarfredagar 8.00–14.30 (maj–augusti) www.kuljetusalantk.fi/se Frågor och svar SOMMARJOBBARE & DAGPENNING Jag har fått sommararbete som börjar 10.6.2013. Tidigare har jag ansökt om dagpenning kalendermånadsvis. Måste jag vänta fram till slutet av juni innan jag kan skicka min ansökan och vad fyller jag i ansökan när jag har arbetesdagar? Ifall det är fråga om heltidsarbete som varar över två veckor, fyll i din ansökan fram till 9.6.2013 och skriv i ansökan att du börjar ett arbete som varar över två veckor. Du kan skicka ansökan till kassan 10.6.2013. Kom ihåg att informera din arbetes- och näringsbyrå om att du har fått arbete. Ifall det är fråga om deltidsarbete eller heltidsarbete för högst två veckor, kan du ha en möjlighet att få jämkad dagpenning under respektive tiden. Fyll i ansökan för hela juni eller till slutet av löneperioden (4 veckor). Skriv ”på arbete” och dina arbetstimmar när du har haft arbete. Skicka en kopia av din lönespecifikation för juni eller för respektive löneperioden i samband med din ansökan eller så fort som möjligt. Ifall du skickar lönespecifikationen i efterhand, informera kassan om detta i din ansökan. Måste jag betala medlemsavgifter om jag har sommararbete på en annan bransch? Enligt kassans regler bör medlemsavgifter betalas av förskottsinnehållningen på skatten som Finansinspektionen fastställt på lönen som ligger till grund för medlemskapet. Detta gäller alltså all skattepliktig löneinkomst också arbete på andra branscher. 50 Arbetslöshetskassans handläggningstider är för närvarande ca 2,5 veckor för nya ansökningar och ca 2 veckor för fortsatta ansökningar. MS | 3-2013 Avtalssekreterare Klaus Lust går i pension Sjömans-Unionens trogna avtalssekreterare Klaus Lust går i välförtjänt pension den 1 juli 2013. Lust gick till sjöss år 1979 och hade en lång karriär som chefskock, kock och köksmästare på olika fartyg, varav det senaste var ett av Viking Lines fartyg. Hösten 1994 blev Lust ombudsman på SjömansUnionen. Ett par år senare blev han ansvarig för intressebevakningsavdelningen, där han arbetade fram till pensionen. År 2012 transporterades sammanlagt 93 miljoner ton gods i utrikes sjötrafik. Mängden var över fem miljoner ton mindre än året innan, vilket innebär en minskning med 5,5 procent. Exporten bibehölls nästan oförändrad och uppgick till totalt 44,5 miljoner ton, medan importen minskade med 11,5 procent jämfört med året innan till 48,7 miljoner ton. Framför allt minskade importen av råmaterial och styckegods. Också transittransporterna minskade en aning till 7,1 miljoner ton. SEKO Sjöfolks nya kollektivavtal och löneförhöjningar Händelser på sommaren Det svenska fackförbundet SEKO Sjöfolk har förhandlat fram ett nytt kollektivavtal. Avtalet gäller besättningsmedlemmar på fartyg under svensk flagg. 25.–28.7.2013 www.meripaivat.com Kollektivavtalet sträcker sig över tre år (38 månader) och gäller mellan 1.1.2013 och 29.2.2016: 17.–20.7.2013, Helsinki www.tallshipsraceshelsinki.fi Dessutom gjordes det ändringar i kollektivavtalstexten. Mer information finns på: www.sjofolk.se Ombudsmannajouren har öppet vardagar kl. 9–15 på nummer (09) 6152 0222. Besök måste avtalas i förhand per telefon. Stugtelefonen är stängd den 15.7.–2.8.2013. Stugbokningar för september kan göras fr.o.m. den 5.8. mån–tor kl. 10–14 på nummer (09) 6152 0260. (Den 19.8.2013 är stugtelefonen öppen som vanligt kl. 8.30–15.00) Åbokontorets öppettider i sommar: Kontoret i Åbo har stängt den 22.7.–2.8.2013. Ombudsmannajouren fortsätter som normalt i Åbo fr.o.m. den 12.8.2013 på (09) 6152 0210. Vi på Sjömans-Unionen önskar Klaus en avkopplande och uppfriskande tid i "ledighetskommittén!" 1.1.2013 höjdes lönerna med 600 kronor. 1.1.2014 höjs lönerna med 500 kronor. 1.1.2015 höjs lönerna med 625 kronor. Sjömans-Unionens kontor är stängt 1.7.–2.8.2013 Kotkan Meripäivät The Tall Ships Races 2013 Työväen musiikkitapahtuma 25.–28.7.2013, Valkeakoski www.valmu.com CHF;H>M-DÔG;HM/HCIH ;L ÔHME;L;FF;G?>F?GG .L?PFCANMIGG;L» 3-2013 | MS 51 so!ar o!are so!ar jo!ar sommarjobbare! FINLANDS SJÖMANS-UNION är ett fackförbund som hjälper dig i kesätyöntekijä arbetslivets olika skeden. Genom att gå med i Sjömans-Unionen får du hjälp och råd så snart du börjar din anställning. Typiska sommarjobb är t.ex. på vattenbussar. Dessa fartyg omfattas av lagstiftningen för arbete till havs och branschens kollektivavtal. En däcksman som sommarjobbar på en liten vattenbuss på en insjö är också sjöman. Hjälp vid arbetslöshet Varför lönar sig det att gå med i Sjömans-Unionen om man bara sommararbetare till havs och studerar inom ett annat område än sjömansbranschen? Om du arbetar på ett passagerarfartyg i kust- och insjötrafik, som t.ex. på vattenbussar, tillämpas kollektivavtalet för inrikes passagerarfartygstrafik på ditt arbete. Mer information om Sjömans-Unionens kollektivavtal: www.smu.fi > pa_svenska > intressebevakning > kollektivavtal Studentförmåner När du återgår till studierna efter sommarjobbet är du befriad från medlemsavgiften om du inte har någon förvärvsinkomst. Kom ihåg att meddela Unionens medlemsregister. Som student är du berättigad till alla medlemsförmåner. Du får till exempel rabatt på försäkringar, kan hyra en av Sjömans-Unionens stugor och får tidningen Sjömannen gratis. +LQWDDQVLV¦OW\\ /HKGHW LOPHVW\Y¦W PDDOLVNXXVVD NHV¦NXXVVD ORND NXXVVDMDMRXOXNXXVVD Vet du hur mycket du ska ha i lön? Utöver grundlönen kan man få olika tillägg vid arbete till havs. Därför är det viktigt att du kontrollera din lönespecifikation för att vara säker på att du fått det du ska ha. Sjömans-Unionen förhandlar om ditt kollektivavtal med arbetsgivaren. I kollektivavtalet fastställer man bland annat miniminivån på din lön, arbetstider, semester och andra anställningsvillkor. Arbete på vatten utförs ofta i skift, så därför är det viktigt att man följer till exempel arbets- och vilotiderna. HXUROOD NSO(/0HUL¦MDNSO5XXSSDULD Hur stor ska lönen vara? Ko!ektivavtal 1<792,77,/$7$982'(.6, (/ 0(5,1-$58833$5,1.27,,6, Genom att underteckna Sjömans-Unionens ansökningsblankett ansluter du dig samtidigt också till Transportbranschens Arbetslöshetskassa och du börjar införtjäna på medlems- och arbetsvillkoret, som krävs för att erhålla inkomstrelaterad dagpenning. Om du till exempel studerar och blir arbetslös efter dina studier har du som medlem i Transportbranschens Arbetslöshetskassa rätt till inkomstrelaterad dagpenning om du uppfyller medlems- och arbetsvillkoret. Den inkomstrelaterade dagpenning som arbetslöshetskassan betalar är mycket större än grunddagpenningen. I svåra ekonomiska tider är det alltid klokt att förbereda sig inför eventuell arbetslöshet. Hur går jag med? Du kan bli medlem genom att: 1) Fylla i anslutningsblanketten på Unionens hemsida: smu-fi.directo.fi/pa_svenska/medlemsskap/ bli_medlem/blankett/ 2) Beställa medlemsanslutningsblanketter från Unionens medlemsregister på tiina.kytola(at)smu.fi eller ringa Unionens växel på (09) 615 2020. 3) Dessutom kan du be din arbetsgivare eller Unionens förtroendemän på fartygen om blanketter. Mer information om Sjömans-Unionens medlemsförmåner: www.smu.fi > pa_svenska > medlemsskap > medlemsformaner (/0HULVV¦ MXONDLVWDDQ PHULHO¦NHO¦LV\KGLVW\VWHQ NXXOXPLVLDMDWDSDKWXPLDVHN¦DMDQNRKWDLVLDDLKHL WD 5XXSSDULVVD PXLVWHOODDQ YDQKRMD DLNRMD NHUURWDDQ PHULPLHVMXWWXMDMDNDWVHOODDQYDORNXYLD /HKGLVW¦ VDDW K\Y¦¦ DMDQ WDVDOOD ROHYDD WLHWRD VHN¦ DMDQYLHWHWW¦ /HKWLLQ YRLW WXWXVWXD QHWLVV¦ ZZZPHULHODNHODLVHWIL MD ZZZPHULPLHVNXYLDQHW 7LODDMDW VDDYDW OHKGHQ DLQD HQQHQ NXLQ VH MXONDLV WDDQQHWLVV¦ 7LODXVRKMHHW ,OPRLWD RVRLWWHHVL HPDLOLOOD WDSLRQXUPLQHQ#VDX QDODKWLIL 0DNVD WLODXV 0HULHO¦NHO¦LV\KGLVW\VWHQ .HVNXVOLLWRQ WLOLOOH ), N¦\WW¦HQ YLLWHQX PHURD 7DUNHPSLD WLHWRMD VDDW PHULHO¦NHO¦LV\KGLVW\NVLVW¦ WDLRVRLWWHHVWDWDSLRQXUPLQHQDWVDXQDODKWLIL 7LODDPDOODOHKGHWWXHWWRLPLQWDDPPH AIKA JOLLOIN NIIN MIEHET KUIN LAIVATKIN OLIVAT RAUTAA! Lämmittäjänä höyryhinaajassa – Aimo Korkala Kirjan til i vo ata suoraan kustantajalta, ta vähittäismyyntihin € 0 ,0 22 (sis. postikulut). Aimo Korkalan Lämmittäjänä höyryhinaajassa kertoo todentuntuisesti kadonneesta ammatista, elämästä 1950-luvun alkupuolella. Täytettyään 19 vuotta Aimo Korkala meni kysymään työtä Veitsiluoto Oy:n hinaajista. Hän pääsikin lämmittäjäksi, jossa työssä viihtyi viitisen vuotta. Tarinat antavat hyvän kuvan niin lämmittäjän työstä ja työolosuhteista kuin hinaajien toiminnasta Perämerellä, viemässä puomilitkaa jokisuuhun tai tuomassa pöllitarakkaa Veitsiluotoon. Myös höyrykoneiden ja koko laivankin tekniikka tulee lukijalle tutuksi sillä tarkkuudella kuin nokinaamainen lämmittäjä sen on ymmärtänyt. Kirjan tilaus: Neirol-kustannus Merikorttitie 11 as 454, 00960 HELSINKI www.neirol.fi (Kotisivuilta kirja on tilattavissa suoraan lomakkeella.) Sähköposti: myynti@neirol.fi Puhelin. 045–110 3201 (Numerossa on vastaaja, johon voi jättää yhteydenottopyynnön tai kirjatilauksen.) OBS! FYLL I UNIONENS MEDLEMSANSLUTNINGSANSÖKAN GENAST DÅ DU BÖRJAT DIN ANSTÄLLNING! OM DU SKULLE BLI ARBETSLÖS HAR DATUMET DÅ DU UNDERTECKNADE MEDLEMSANSÖKNINGEN OCH DATUMET DÅ DEN ANLÄNDE TILL UNIONEN BETYDELSE FR.O.M. NÄR DU BÖRJAR INFÖRTJÄNA PÅ MEDLEMS- OCH ARBETSVILLKORET. 52 MS | 3-2013 Kirja on nidottu, pehmeäkantinen, 156 s. | ISBN 978-952-5688-65-8 Kirja ilmestyi huhtikuussa 2013. 3-2013 | MS 53 Sydämellinen kiitos saamistani lahjoista ja korteista nykyisille työkavereilleni M/s Translandialla (nyk. Nordlandia), entisille työkavereille Kristina Cruisesilla ja kiitos varustamo Eckerö Linelle. Martti seilasi lukuisissa eri rahtilaivoissa. Telakkatyössäkin hän oli muutaman vuoden. Telakalta Martti otti pestin Rauma-Repolan hinaajaan, jossa työskenteli pitkään. Sieltä hän jäi myös eläkkeelle. Marttia kaipaamaan jäivät omaiset, sukulaiset, ystävät ja seilauskaverit Ritva Inkeri Agge s. 7.8.1947 k. 15.4.2013 Nukkui pois kotonaan pitkän sairauden jälkeen. Syvästi kaivaten avopuoliso ja lapset Haudattu 3.5.2013. Laivasähkömies Jorma Olavi Loginen s. 26.8.1954, Nurmes kuoli äkillisesti Lieksassa 23.3.2013 oltuaan eläkkeellä reilun kuukauden verran. "Jorkka" oli merillä lähes 40 vuotta. Hän kiersi maailmaa, näki ja koki kaikenlaista, eli täysillä. Iän myötä tahti rauhoittui ja tärkeäksi hänelle tuli kesämökki Lieksassa Viekijärven rannalla. Viimeisimpänä laivana ennen eläkkeelle jäämistä oli Finnlines-varustamon M/s Finnhawk. Jorma siunattiin viimeiselle matkalle 13.4. Nurmeksen ortodoksisessa kirkossa lähiomaisten läsnä ollessa. Jormaa kaipaamaan jäivät Tuulikki perheineen isä sisarukset perheineen ystävät, sukulaiset ja työtoverit Unionin kultamerkkijäsen Aulis Toivanen kuoli 22.4.2013 vaikean sairauden murtamana. 54 MS | 3-2013 Ett hjärtligt tack för de gåvor och kort nuvarande arbetskompisar ombord på M/s Translandia (nu Nordlandia), gamla arbetskompisar på Kristina Cruises och tack till rederiet Eckerö Line. Halauksia kaikille / Kramar till alla Kirsi ”Helga” ”Mertsi” Mertala ELÄKKEELLE Lämpimät kiitokset M/s Gabriellan työkavereille kuluneista vuosista ja muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Roger Lindholm Iso KIITOS M/s Mariellan koko henkilökunnalle ja varustamolle yhteisistä vuosista ja muistamisista jäätyäni 1.3:tta alkaen pitemmälle vapaalle! Markku Suominen Kiitos Silja Linelle sekä Silja Serenaden keittiöporukalle saamasta lahjasta jäädessani eläkkeelle.. Esa < ET < Tammi ”Tuli osaksein juhla kuin iloista unta, mukana henkilökunta. Kiitos TKoskinen Iso kiitos kaikille työkavereille ja Saimaan seilaajille yhteistyöstä jäädessäni eläkkeelle. Chr. Kontturi Helge Antikainen 46 vuoden työrupeaman jälkeen on aika siirtyä eläkkeelle. Haluan kiittää kaikkia seilauskavereita, varustamoja ja muita asianomaisia tahoja hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella. Kiitos! Efter 46 års arbete är det dags att gå i pension. Jag vill tacka alla besättningskamrater, rederier och övriga berörda parter för ett gott samarbete under åren. Tack! Olavi Kivilähde Lämmin kiitos M/s Amorellan nykyisille ja entisille työntekijöille sekä varustamolle muistaessanne minua kun siirryin vapaavahtiin. Tuulen humina, myrskyssä vellova vesi, laineiden lempeä liplatos, olen mukananne – muistossani.” Marita Luukela KULTAMERKIT Hyvönen Kaisa Mustonen Kimmo Kiitokset Finnlines M/s Finnmaidin työkavereille sekä entisille seilauskavereille huomion osoituksesta jäätyäni ansaitulle eläkkeelle. Pauli Salonen ILMOITUKSIA voi toimittaa Merimies-lehden toimitukseen: SÄHKÖPOSTITSE: saana.lamminsivu@smu.fi PUHELIMITSE: 045 7730 1020 KIRJEITSE: Merimies-lehti / SMU / John Stenbergin ranta 6 / 00530 HELSINKI Sisä-Suomen osasto (001) Etelä-Suomen osasto (009) Sisä-Suomen osasto päätti kevätkokouksessaan spronsoroida osaston jäseniä kesällä 2013 Työväen Musiikkijuhlille Valkeakoskelle 25.–28.7.2013. Asiasta tiedotetaan lähempänä osaston kotisivuilla: www.smu.fi > ammattiosastot > Sisä-Suomen osasto Hallitus 2013–2014: Varsinaiset jäsenet: puheenjohtaja Rauno Mutka, varapuheenjohtaja Jori Mikkola, sihteeri Markku Knuutinen. Jäsenet: Mikko Ervast, Mari Ikonen, Anita Latvela, Timo Purho, Robin Roth, Jari Sillman, Satu Valapuro. Varajäsenet: Pekka Ahmakari, Kai Korhonen, Tommy Nieminen, Jouni Sandell. Taloudenhoitaja Eija Autio. Tiedotus/ATK: Tapio Nurminen Merkitse jo nyt kalenteriisi: Virkistysviikonloppu päätettiin järjestää helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna 31.1.–2.2.2014. Paikka on vielä avoin, mutta matkasta ilmoitetaan tarkemmin syksyn kuluessa. Satama-ala (003) Hallitus 2013–2014: Varsinaiset jäsenet: Markku Lauriala (Oulun satama), Peter Nylund (Kokkolan satama), Tapio Ristimäki (Porin satama), Teppo Huuhka (Rauman satama), Leif Enbom (Naantalin satama), Hannu Aaltonen (Helsingin satama), Seppo Lievonen (Vuosaaren satama). Varajäsenet: Petri Torvinen (Vuosaaren satama), Sami Ellonen (Helsingin satama) Itäkustin osasto (007) Itäkustin osasto on hankkinut jäsenilleen perinteisiä konserttilippuja MeripäiväAreenalle Kotkan Meripäiville 25.–28.7.2013. Asiasta lisää osaston kotisivuilla lähiaikoina, pysy siis kuulolla: www.smu.fi > ammattiosastot > Itäkustin osasto Kevät Taas on tullut kevään aika ihana Toukokuu Oletko leivon laulun jo kuullut ja nähnyt sulosuun Oletko tuntenut aaltojen pärskeet ne kiireellä rantaan lyö Saanut siivillä rakkauden maistaa kesäyön Tahdotko olla valmiina kun alkaa aika riemun Se kohtaa sinut kaiholla ei anna se anteeks, ei unhoita se vie sulta sielun Marjatta 2013 (WHOÀ6XRPHQRVDVWRQSRUXNND5HPX7KH+XUULJDQHV PXVLNDDOLVVDNXYDQRWWL6LUSD.LWWLOÀ Merimiestapaamisia Henry Nielsen Nostalgia 4 –risteily 1.10.–3.10.2013, M/s Viking Mariella Henryn vanhat ulkoseilurit lähtevät neljännen kerrantapaamaan kavereitaan. Lähtö: 1.10.2013 klo 17.30 Helsingistä Tukholmaan, Viking Mariella. Paluu: Laiva lähtee Tukholmasta 2.10.2013 klo 16.30 ja on Helsingissä 3.10. klo 10 jälkeen. Lisätietoja: Mepasta: www.mepa.fi ja Wintiöltä, s-posti: wintio@pp.inet.fi sekä Rovaniemen matkatoimisto Matka-Vekasta 6.6.2013 alkaen, p. 020 120 4650 ja s-posti: rovaniemi@matkavekka.fi. 5 SUDOKU | 3-2013 3 7 1 9 7 5 3 8 6 2 4 8 4 3 2 6 9 1 5 7 5 2 6 4 7 1 9 8 3 2 7 1 8 4 6 5 3 9 4 8 5 9 2 3 7 1 6 3 6 9 1 5 7 8 4 2 9 3 2 6 8 5 4 7 1 7 1 8 3 9 4 2 6 5 6 5 4 7 1 2 3 9 8 Oikeat vastaukset: 2-2013 2 4 6 8 3 7 8 9 2 7 8 9 4 2 5 4 9 3 6 6 9 3 4 www.aisudoku.com Pursimies Martti Törmänen s. 27.10.1931 Kuusamossa k. 3.4.2013 Oulussa AMMATTIOSASTOT: (C) Arto Inkala SYNTYMÄPÄIVÄT AI15862 IN MEMORIAM 3 Vaikeusaste: 3-2013 | MS 55 NKOH TA ISTA Sää suosi Itäkustin osaston vuosijuhlassa Kotkassa! Juhlatuulella Länsi-Suomen osaston sihteeri Arja Ahonen ja Pohjoisen osaston puheenjohtaja Pentti Holappa. Eduskunnan meriryhmän puheenjohtajana toimii Sauli Ahvenjärvi. Kilpailuun saapui 57 vastausta. Voittaja oli tällä kertaa Orvokki Eloranta Naantalista. Sauli Ahvenjärvi är ordförande i riksdagens havsgrupp. Till tävlingen fick vi 57 svar. Vinnaren den här gången blev Orvokki Eloranta från Nådendal. SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) 9 615 2020 TELEFAX +358 (0) 9 615 20 227 KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi förnamn.efternamn@smu.fi AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER Arkisin klo 8.30–16.00 Vardagar kl. 8.30–16.00 Kesäaika / sommartid (1.5.–31.8.) klo 8.00–15.30 Kuljetusalan Työttömyyskassa Transportbranschens Arbetslöshetskassa POSTIOSOITE POSTADRESS ASIAKASPALVELU KUNDTJÄNST PL 65, 00531 Helsinki Siltasaarenkatu 3–5, katutaso Helsinki PB 65, 00531 Helsingfors Broholmsgatan 3–5, gatuplan Helsingfors arkipäivisin klo 8.30–16.00 Kesäaikana klo 8.00–15.30 (1.5.–31.8.) Kesäperjantaisin 8.00–14.30 (1.5.–31.8.) vardagar kl. 8.30–16.00 sommartid kl. 8.00–15.30 (1.5.–31.8.) sommarfredagar kl. 8.00–14.30 (1.5.–31.8.) PUHELINPÄIVYSTYS TELEFONJOUR klo 9.00–12.00 puh. (09) 613 111 Faksi: (09) 6131 1333 tel. (09) 613 111 kl 9.00–12.00 Fax: (09) 6131 1333 TYÖTTÖMYYSKASSAN 56 PALVELU MS | 3-2013 SÄHKÖINEN ARBETSLÖSHETSKASSANS ELEKTRONISKA TJÄNSTER www.kuljetusalantk.fi www.kuljetusalantk.fi/se Kuinka monta ammattiosastoa on Merimies-Unionissa? Hur många fackavdelningar har Sjömans-Unionen? Valitse yksi vaihtoehto: Välj ett alternativ: a) 9 b) 11 c) 7 a) 9 b) 11 c) 7 Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvomme Iittalan Kastehelmi-kynttilälyhdyn. Voittajan nimi julkaistaan Merimieslehdessä nro 4/2013. Bland alla som svarar rätt på frågan lottar vi ut en Kastehelmi-ljuslykta från Iittala. Namnet på vinnaren publiceras i numret 4/2013 av tidningen Sjömannen. Osallistu kilpailuun 2.9.2013 mennessä: 1) Merimies-Unionin kotisivuilla: www.smu.fi > viestintä > Merimies-lehden kilpailu 2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero). Du kan delta i tävlingen senast den 2.9.2013 på följande sätt: 1) På Sjömans-Unionens webbplats: www.smu.fi > på svenska > kommunikation >Tävlingen för Sjömannen 2) Eller per post. Bifoga svaret och dina kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer). Vastauksen voit lähettää osoitteella: Merimies-lehti Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 Helsinki Skicka svaret till adressen: Sjömannen Finlands Sjömans-Union John Stenbergs strand 6 00530 Helsingfors HENKILÖKUNTA / PERSONAL Puheenjohtaja / Ordförande Simo Zitting (09) 615 20 250 / 0400 813 079 ITF-tarkastaja / ITF-inspektör Kenneth Bengts (09) 615 20 258 / 040 455 1229 Liittosihteeri / Förbundssekreterare Kenneth Bondas (09) 615 20 254 / 040 456 0245 Sihteeri / Sekreterare Anja Uusitalo (09) 615 20 251 / 040 519 0351 Sihteeri / Sekreterare Tetta Härkönen (09) 615 20 225 / 040 455 9834 Toimitsija, Ahvenanmaa Ombudsman, Åland Henrik Lagerberg (018) 199 20 /0400 478 884 Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn Sopimussihteeri / Avtalssekreterare Klaus Lust (09) 615 20 211 / 040 505 1957 Lakimies / Jurist Sannaleena Kallio (09) 615 20 252 / 040 158 5057 Toimitsija / Ombudsman Carita Ojala (09) 615 20 231 / 0400 829 039 Toimitsija / Ombudsman Satu Silta (09) 615 20 213 / 040 526 3435 Toimitsija / Ombudsman ITF-tarkastaja / ITF-Inspektör Ilpo Minkkinen (09) 615 20 253 / 040 728 6932 ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator Simo Nurmi (09) 615 20 255 / 040 580 3246 Toimistotyöntekijä, Turku / Kontorsbiträde, Åbo Salme Kumpula (02) 233 7416 Maariankatu 6 B, 5. krs. 20100 Turku Mariegatan 6 b, 5:e våningen, 20100 Åbo Vaasa / Vasa Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa Storalånggatan 43, 65100 Vasa Taloudenhoitaja / Ekonom Mikko Tuominen (09) 615 20 218 / 0400 422 379 Kassanhoitaja / Kassaföreståndare Stiina Raitio (09) 615 20 219 Kirjanpitäjä / Bokförare Tuula Ylhävuori (09) 615 20 220 Toimittaja / Journalist Saana Lamminsivu (09) 615 20 221 / 045 7730 1020 Jäsenrekisterin hoitaja / Medlemsregister Tiina Kytölä (09) 615 20 257 Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde Arja Merikallio (09) 615 20 259 MÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR puh. / tel. (09) 615 20 260 Lounais-Suomen osaston mökin varaukset Turun toimistolta / Sydvästra Finlands avdelnings stugans bokningar från kontoret i Åbo
© Copyright 2024