Kaarinan ja Kuusiston VPK:t hoitavat yhteisvoimin vesihuoltotoimintaa Varsinais-Suomessa Mielekästä tekemistä kaikille Teksti: Esa Aalto Kuvat: Merita Laine Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella on sopimuspalokuntien erikoistumisissa edetty myönteisesti ja ensimmäinen hyvä esimerkki tästä on Kaarinan ja Kuusiston VPK:iden yhdessä käynnistämä vesihuoltotoiminta. K aarinan VPK:n päällikkö Pekka Koskinen ja varapäällikkö Jari Hyötilä kertovat, että palokuntien hoitama vesihuoltotoiminta tarkoittaa kaikkea veden siirtämiseen liittyvää toimintaa, ei pelkästään sammutusveden toimittamista tulipalopaikalle. – Suurtehopumpulla voidaan esimerkiksi tyhjentää vettä, vaikka aluksesta tai turvata vesihuolto, kuten olemme jo tehneet Paimion sairaalassa vesikatkon aikana. Koskinen ja Hyötilä kiteyttävät, että erikoistumisella vesihuoltotoimintaan tarkoitetaan kokonaisvaltaisen resurssivastuun ottamista siitä mistä ja miten vesihuolto eri tilanteissa järjestetään. – Vesihuollon merkitys on tunnistettu erityisen suureksi esimerkiksi maasto- ja metsäpaloissa, suurissa rakennuspaloissa, vaarallisten aineiden- ja kemikaalionnettomuuksissa sekä suurissa teollisuuspaloissa. Palokunnat hoitavat vesihuoltotoimintaa koko Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella. Toiminnan helpottamiseksi yksikön johtajalla on käytössä tietokoneessa palopostien ja luonnonvesilähteiden karttaohjelma. – Tulevaisuudessa on tarkoitus koota sähköiseen muotoon myös suurimpien riskikohteiden erityispiirteet nimenomaan vesihuollon kannalta, Koskinen ja Hyötilä kertovat. Vesihuoltotoimintaa Kaarinan ja Kuusiston VPK:t ovat käynnistäneet jo parin vuoden ajan, mutta tänä vuonna toiminta on pelastuslaitoksen alueella vakinaistettu. 16 7/2008 Letkujen selvityksen pystyy tekemään juohevasti kaksi miestä reipasta kävelyvauhtia. Kaarinan ja Kuusiston VPK:t harjoittelivat Finneaglen palomiesten kanssa tulipalotilanteen varalle viime keväänä. Esimerkki 76 mm:n letkujohdolla Tehdään runkojohto 76 mm:n letkulla. Vesiasemasta saadaan 800 kPa:n paine. Pelastusyksikön pumppuun veden saapuessa on oltava painetta vähintään 100 kPa. Kitkahäviö 76 mm:n letkulla on 125 kPa/100 m. 76 mm:n johdolla pystytään toimittamaan maksimissaan 900 l/min vesivirta (800–100) / 125 = 560. Vettä saadaan näin kuljetettua maksimissaan 560 m ja vesivirta on maksimissaan 900 l/min. Esimerkki 110 mm:n letkujohdolla Tehdään runkojohto 110 mm:n johdolla. Vesiasemasta saadaan 800 kPa:n paine. Pelastusyksikön pumppuun veden saapuessa on oltava painetta vähintään 100 kPa:n paine. Kitkahäviö 110 mm:n letkulla on 75 kPa/100 m. 110 mm:n letkulla pystytään toimittamaan maksimissaan 1800 l/min vesivirta (800–100) / 75 = 933. Vettä saadaan näin kuljetettua maksimissaan 933 m ja vesivirta on maksimissaan 1800 l/min. SÄ Pumppujen maksimituotot Raskaan vedenkuljetuksen nykyisen pumppukaluston vesivirta on laskettu alla ilman mahdollisia vedenoton rajoituksia sekä ilman mitään muitakaan häviötä. Suurtehoruisku (T87) 60 l/s eli 3600 l/min Teho-Esa (T88) 15 l/s eli noin 1000 l/min Kulkuri (K37) 15 l/s eli noin 1000 l/min Yhteensä vesivirta on näin 90 l/s eli 5600 l/min. Ajoneuvoyksiköt: T 88: Letkuyksikkö T 87: Miehistöyksikkö K 37: Miehistö-/kalustoyksikkö 4-vetoinen mönkijä ja peräkärry N TANKKAU ILIÖAUTOJE SASEMA istoille tai ka inta sammutus Vesihuoltotoim i. ks täyttämise säiliöautojen T13 76 mm SUURTEHORUISKU T23 2 x 110 mm T33 76 mm jakotukki 15 l/s T11 76 mm SUURTEHORUISKU 2 x 110 mm jakotukki 76 mm 15 l/s T21 T31 T41 76 mm 76 mm 7/2008 15 l/s 15 l/s 17 ”maaseutu-VPK ja kaupunki-VPK voivat oppia toistensa toimintakulttuuria” – Mietimme sitä, missä tehtävässä voisimme erikoistua, kun aluelaitokselta tiedusteltiin asiaa. Erityisesti isoissa sammutustehtävissä ongelmana ovat olleet veden katkeamiset sekä lisäveden saanti. Pohdimme voisiko vesihuoltoa tehdä vaihtoehtoisella tavalla. Niinpä otimme käyttöömme suuremman, neljän tuuman letkukaluston, jota meillä on nyt kaikkiaan noin 2 kilometriä. – Letkujen selvityksen pystyy tekemään juohevasti kaksi miestä reipasta kävelyvauhtia, he kertovat. Suurtehopumpun avulla vettä pystytään toimittamaan säiliöautoihin tai suoraan sammutustyötä tekeville kaistoille, kuten oheisissa piirroksissa esitetään. Vesihuoltotoiminnan lisäksi VPK:t toteuttavat myös sopimuksessa sovittuja hälytysten perustehtäviä. Raskaan vedenkuljetuksen etuina vesihuoltotoiminnassa on rakennuspaloissa muun muassa isompi vesivirta, katkeamaton vedensaanti, resurssien kohdentaminen pelastustoimintaan, nopeat selvitykset ja pelastustyönjohtaja voi keskittyä paremmin johtamaan pelastus- ja sammutustoimintaa. Myös yksiköitä on vähemmän kohteen välittömässä läheisyydessä, kun säiliöyksiköt ovat kauempana itse kohteesta. Maastopaloissa lisäksi letkujohtojen selvitys onnistuu vaivattomasti maastossa mönkijällä, jollainen on Kuusiston VPK:lla. Märkävesilisäaine voidaan myös syöttää suoraan runkojohtoon ja toiminnan ansiosta on mahdollista ottaa nopeasti käyttöön vedensaanti luonnonvesilähteistä. Mielekästä toimintaa mahdollisimman monelle VPK:iden vesihuoltoyksiköt toimivat Kaarinan kahdella yksiköllä vahvuudella 1+5 ja Kuusiston VPK:sta hälytyksiin lähtee 6 miestä. Toimintavalmiusaika yksiköillä on kymmenen minuuttia, mutta Pekka Koskinen korostaa, että vesihuoltotoiminnassa varustaudutaan pidempikestoisempaan toimintaan. Hän myös korostaa, että isommilla letkuSuurtehoruisku kulkee vaivatta muun muassa mönkijän perässä hankalimpiinkin metsäpalopaikkoihin. 18 7/2008 kooilla toimitaan matalammilla paineilla, jolloin vältytään myös letkurikoilta. Tänä vuonna VPK:iden vesihuoltoyksiköt ovat saaneet parisenkymmentä hälytystehtävää. Kaarinan VPK on tähän mennessä ollut tämän vuoden aikana mukana kaikkiaan noin 50 hälytyksessä, kun viime vuonna niitä oli 70. Kaarinan VPK:n hälytysosastoon kuuluu 40 henkeä. Koskinen ja Hyötilä pitävät vesihuoltotoimintaa erinomaisena VPK-toimintana, joka mahdollistaa mielekästä tekemistä kaikille hälytysosaston jäsenille. – Savusukellukseen ja kattotyöskentelyyn on omat toimintavaatimukset, mutta tätä pystyy tekemään ilman sellaisia vaatimuksia. – Hienoa on myös se, että opimme toimimaan tämän ansiosta erilaisissa tilanteissa ja eri alueilla, kun toimintakenttämme on koko laaja pelastustoimen alue, Pekka Koskinen ja Jari Hyötilä sanovat. Isompi veti pienemmän mukaan Arvokkaan lisän vesihuoltotoimintaan eri- koistuminen on tuonut myös se, että sitä tekevät kaksi VPK:ta yhdessä, ja suurempi, Kaarinan VPK, vetämällä mukaan pienemmän, Kuusiston VPK:n, on elvyttänyt myös sen toimintaa. Vinkki palokuntien yhteistoiminnalle tuli laitokselta. Kuusiston VPK:n päällikkö Hannu Lähteenmäki kehuu yhteistoimintaa hyväksi, sillä aluelaitoksen alkuvaiheessa pieni VPK jäi tyystin ilman hälytystoimintaa ja se uhkasi jo näivettää sen toimintaa. – Vaarana ei nyt aivan ollut toiminnan kokonaan loppuminen, sillä meille pitkään mukana olleille tämä on jo sellainen elämäntapa, ettei siitä hevillä luovuta, Lähteenmäki sanoo. – Mutta totta on se, että vesihuoltotoiminta on aktivoinut porukkaa ja jopa uutta väkeä olemme saaneet mukaan. – Toimimme vanhan navetan alakerrassa ja tilan puute uhkaa toimintaamme. Toivomme, että aluelaitoksen ja Kaarinan kaupungin kanssa käytävät neuvottelut johtavat siihen, että voisimme elpyneelle toiminnallemme saada asianmukaiset tilat. Kuusiston VPK:n hälytysosastossa toimii Suurtehoruiskua kokeillaan harjoituksessa. Tositoimissa sen kanssa ollaan oltu tänä vuonna jo parissakymmenessä hälytystehtävässä. 15 henkeä. Uuttakin väkeä tulisi lisää ja erityisesti nuoriso-osaston käynnistämisestä haaveillaan. – Meillä on kerran viikossa harjoitukset ja ne pidetään maastossa tai tiluksillani olevissa rakennuksissa, maanviljelijänä toimiva VPK:n päällikkö kertoo. Tänä vuonna pienellä VPK:lla on ollut jo 500 sammutustyötuntia ja lisäksi vielä toimintavarmuuden ylläpitämiseksi tarvittavat harjoitustunnit päälle. Kahden VPK:n yhteistyötä Lähteenmäki pitää myös hyvänä, sillä siten maaseutu-VPK ja kaupunki-VPK voivat oppia toistensa toimintakulttuuria. • Kerro meille onko palokuntasi erikoistunut johonkin tehtävään. Soita Esa Aallolle numeroon 050 5620 735 tai meilaa: toimitus@pelastustieto.fi Erikoistuminen hyödyttää koko laitosta P elastuspäällikkö Juha Virto kertoo, että Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen uusiessa palokuntasopimuksia, tiedusteltiin sopimuspalokunnilta myös halukkuutta erikoistua laitoksen määrittelemiin tehtäviin. – Myönteistä oli se, että valtaosa ilmoitti halukkuutensa. – Ensimmäinen näistä on ollut Kaarinan ja Kuusiston VPK:den yhdessä käynnistämä vesihuoltotoiminta. Ajatus tästä heräsi, kun pohdimme sitä, miten vesi voisi kulkea koordinoidummin eikä tehtävä sitoisi isoa ajoneuvokalustoa. – Kun VPK:lta löytyi isoa letkukalustoa, ei toiminnan käynnistämiseksi tarvinnut myöskään tehdä isoja investointeja. Erinomaista laitoksen kannalta on myös se, että VPK:t olivat halukkaita ulottamaan toimintansa koko laitoksen alueelle. Nyt toiminta on vakinaistettu ja kokemukset ovat pelkästään myönteiset, Virto kiittelee. Hän kertoo, että Varsinais-Suomen pelastuslaitoksessa on vireillä myös muita sopimuspalokuntien erikoistumisia, joita palokunnat ovat ryhtymässä tekemään yhteisvoimin, Kaarinan ja Kuusiston esimerkin mukaisesti. Aluelaitos vastaa toiminnassa tarvittavan kaluston kustannuksista ja maksaa myös erillisen korvauksen harjoitus- ja hälytystunneista. – Paitsi että erikoistumistehtävä on tärkeä laitokselle, sen tulee myös tuottaa lisäarvoa sen tekijälle. Tämän ansiosta VPK:lla on paremmat edellytykset tarjota mielekästä toimintaa jäsenistölleen, Virto sanoo. • 7/2008 19