Tarinoita oppimisesta ja opettamisesta Hullu ja epätoivoinen? Lukivaikeus ei ole este opettaa kieliä oli niin kiva. Pienessä ryhmässä ei tarvinnut pelätä sitä, että oli hidas lukija.” Kouvolalainen Johanna Kossila (26v.) valmistuu ensi keväänä aineenopettajaksi. Hänen tulevat opetusaineensa ovat saksa ja ruotsi. Vieraat kielet ovat monen lukivaikeuksisen kompastuskivi koulussa. Johannalle asia on tuttu aivan omakohtaisesti. Hän korostaakin, että lukivaikeus ei ole syy olla opiskelematta kieliä. Harry Potterilla pääsykokeeseen Inhosin lukemista yli kaiken Peruskoulun Johanna kertoo sujuneen keskinkertaisesti. Pitkä saksa sujui paremmin, englanti huonommin. ”Johtuu varmaan siitä, että saksassa kirjoittaminen on lähempänä sitä, miten sana äännetään. Lisäksi meidän perhe oli asunut vuoden Itävallassa. Minäkin kävin siellä saksankielistä koulua ummikkona. Se varmasti motivoi opiskelemaan saksaa”, miettii Johanna. LukSitkO 2/2009 Luksitko_2_2009.indd 17 Merikapteeniksi, pukuompelijaksi vai lukioon? Johannan lukivaikeus huomattiin varhain: lukiseula tehtiin jo ensimmäisellä luokalla. Pulmia Johannalla oli sekä lukemisessa ja kirjoittamisessa. ” En meinannut aluksi oppia lukemaan ja inhosin lukemista yli kaiken. Mä olin vaan tyytyväinen, kun todettiin lukivaikeus ja pääsin erityisopettajan tunneille. Itse asiassa muut meidän luokassa oli ihan kateellisia, koska erityisopettaja Irma ”Alun perin musta piti tulla merikapteeni. Olisin halunnut pyrkiä merenkulkualan ammattikouluun, vaikka siellä oli sitä kauheaa enkkua. Mutta ajattelin, että kyllä siitä jotenkin selviää. Lopulta se pyrkiminen jäi kiinni siitä, että mulla on silmälasit. Mietin myös laborantiksi tai pukuompelijaksi opiskelua, mutta pyrin ja pääsin kuitenkin lukioon peruskoulun jälkeen, vaikkei keskiarvo kovin hyvä ollutkaan”. Lukion jälkeen Johanna pyrki Vaasan yliopistoon opiskelemaan saksan kieltä ja kirjallisuutta. ”Varmaan siksi, kun olin aina saksasta tykännyt. Valmistauduin pääsykokeeseen lukemalla Har- 17 2.12.2009 10:28:03 Tarinoita oppimisesta ja opettamisesta ry Potterin saksaksi kesän aikana. Automatkalla pääsykokeeseen opiskelin kielioppia. Ja pääsin!” Vaasan yliopistosta Johanna valmistui vuonna 2007. Seuraavana vuonna hän aloitti aineopettajaopinnot Helsingin yliopistossa. So what, lukivaikeus tai ei ”Lukivaikeus näkyy opiskelussa silloin, kun luen ääneen. Silloin tulee helposti ylimääräisiä äänteitä. Lukeminen ylipäätään on aika hidasta. Itse tykkäsin tehdä tenttikirjoista mind mappejä ja tenttiin luin vain ne ja muistiinpanot. Kirjoittamisen kanssa täytyy olla tarkkana, ettei tule virheitä. Mutta ei se gradukaan ollut niin paha. Kaverit tarkastivat tekstin. Kielioppi ja sanajärjestykset ei varsinaisesti myöskään ole mun suosikkeja”, kertoo Johanna. ”Kai tässä pitää olla vähän hullu ja epätoivoinen, kun lähtee kieliä opiskelemaan”, nauraa Johanna. ”Mutta en mä oikeasti ole edes ajatellut, että lukivaikeus vaikut- taisi kielten opiskeluun. Se vähän hidastaa tahtia, mutta täytyy sitten tehdä hommia hieman enemmän. Vanhemmat on aina tukeneet ja kannustaneet eteenpäin. Mä ajattelen usein, että so what, lukivaikeus tai ei!” En kertonut lukivaikeudesta yliopistolla Yliopistolla ei aluksi huomioitu Johannan lukivaikeutta mitenkään. Syykin oli aika selvä: Johanna ei kertonut lukivaikeudesta kenellekään. ” Mä halusin olla niin kuin muut ja pelkäsin, että leimataan, jos kerron. Eräs fonetiikan opettaja kerran huomasi ja kysyi, että onko mulla lukivaikeus. Se opettaja ei sakottanut lukivirheistä, mutta toisaalta tieto ei kulkenut muille opettajille.” Johanna kuitenkin suosittelee muita kertomaan lukipulmistaan. ”Kyllä se olisi hyvä. Silloin voi pyytää lisäaikaa tentteihin. Nykyisin saa myös kaikki prujut etukäteen netistä ennen luen- toa ja voi keskittyä vaan kuuntelemaan tunnilla.” Opettajan lukivaikeudesta etua koulussa Lukivaikeudesta Johanna uskoo olevan myös hyötyä koulumaailmassa. ”On varmasti etua, kun tietää omakohtaisesti, etteivät kielet ole kaikille helppoja. Kerran yksi oppilas sanoi tunnilla, että ei voi tehdä jotain ruotsin tehtävää, kun sillä on lukivaikeus. Mä vastasin, että voipas, mullakin on luki ja samat tehtävät olen tehnyt. Joskus saatan kirjoittaa jonkin sanan väärin taululle ja oppilaat huomauttavat siitä. Oppilaiden on ihan hyvä huomata, että kaikki, jopa opettaja, tekee virheitä.” ”En vielä hirveästi ole miettinyt tapoja opettaa kieliä lukivaikeuksisten kannalta. Mutta tykkään käyttää paljon pelejä opetuksessa, jotta mukaan oppimiseen tulee tekeminen, eikä tehdä pelkkiä tehtäviä kirjasta.” Erilaisen oppijan käsikirja Mitä mitä mitä ? Minne, missä, miten? Miten oppimisvaikeudet tunnistaa ja mitä sitten tehdään? Mitä tarkoittaa dyskalkylia tai mitä on fonologinen prosessointi? Huomioidaanko lukivaikeus autokoulussa tai armeijassa tai ammattikorkeakoulussa? Miten kulkevat tukireitit? Mitä apuvälineitä on olemassa, miten niitä saa ja kuka ne maksaa? Millaisia oikeuksia on opiskelijalla ja mitä sanoo laki? Oppaasta löytyy tietoa niin erilaiselle oppijalle, vahemmille kuin ammattilaisillekin moneen lähtöön, mahdollisimman helposti ja selkeästi. Erilaisen oppijan käsikirjaa voi tilata Erilaisten oppijoiden liitosta. Kirjan hinta on 18€ + postitus-ja käsittelykulut. Tilaukset: Riitta Hämäläinen, Erilaisten oppijoiden liitto, riitta.hamalainen@erilaistenoppijoidenliitto.fi Tilaukset nettilomakkeella ja lisätiedot hinnoista: www.erilaistenoppijoidenliitto.fi 18 Luksitko_2_2009.indd 18 LukSitkO 2/2009 2.12.2009 10:28:07