Nurmijärven Seurakuntaviesti 6/13
6 / 2013 17.10.2013 ”Nyt hehkuu kauneutta myös lakastuva maa. Puut ruskan kirkkautta kantavat loistavaa.” Antakaa toisillenne anteeksi! Virrestä 575 Jouko Hakala on tehnyt vapaaehtoistyötä lapsesta lähtien. ”Auttaminen on hyvin arkista, sellaista ihan tavallista olemista ja tekemistä”, toteaa Jouko, joka mielellään touhuaa myös omalla kotipihalla. Sivu 8 Tässä lehdessä mm. Sotilaspapin luennot ovat keitaita sanoo nurmijärveläinen kenttärovasti Seppo Ahonen. Nurmijärven kutsunnanalaisten lukumäärä oli vuonna 2013 kokonaisuudessaan 343 henkilöä. Varusmiehiä palvelee puolustusvoimissa 29 päätoimista sotilaspappia sekä lisäksi osa-aikaisia ja varusmiespappeja Sivu 4 Sureva lapsi tarvitsee aikuista Surun keskellä lasta ei saa jättää yksin. Hän tarvitsee vastauksia ja tilaa surra omalla tavallaan turvallisen aikuisen kanssa. Sivu 6 www.suurellasydamella.fi Lapset mukaan ehtoolliselle Kastetulla lapsella on oikeus päästä ehtoolliselle yhdessä aikuisen kanssa. Lapselle on hyvä kertoa, että ehtoollinen on Jeesuksen ystävien juhla-ateria, jossa Hän antaa meille anteeksi pahat tekomme. Sivu 9 Elämysmatkalla Kroatiassa Tanssia, sumopainia, uintia, merisiilejä, ukkosmyrskyä, herkullista ruokaa ja ihanaa jätskiä. Lisäksi hyviä kohtaamisia paikallisten kanssa saivat nuoret kokea reissullaan. Sivu 10 Minkälaisen seurakunnan sinä haluat? Seurakunnalle rakennetaan uutta strategiaa. Ota kantaa, keskustele, anna ehdotuksia: www.facebook.com/nurmijarvenseurakunta www.nurmijarvenseurakunta.fi 2 Toivo, elämämme ankkuri Eräs pitkäaikainen ystäväni toi julki huolensa ihmisiä koettelevasta väkivallan kierteestä maailmalla. Moni meistä seuraa tiedotusvälineistä tilanteen kehittymistä Lähi-idässä ja pohjoisessa Afrikassa. Nairobin ostoskeskustragedia oli jälleen yksi osoitus siitä, kuinka vaikeaa on hillitä vihan ilmapiirissä sikiävää pahuutta. Maailmamme on monessa mielessä turvaton. Taloudelliset vaikeudet koskettavat näinä aikoina monia. Uutiset yt-neuvotteluista ja irtisanomisista luovat myös yllemme synkän varjonsa. Lienee paikallaan kysyä, mitä kohti oikeastaan olemme menossa. Kuinka moni toivookaan mielessään sitä, että huolet väistyisivät, että saisi levätä yönsä rauhassa. Kaiken aikaa taivaallinen Isämme näkee meidät. Hän pitää huolta luoduistaan. Hän asettaa myös pahuudelle rajat. Ennen kaikkea Hän on luvannut päästää meidät lopulta lepoon kaikista koettelemuksista. Heprealaiskirjeen kir- Birgit Tolvanen joittaja on pukenut sanoiksi sen, mitä on Isämme sydämellä: ”Jumalan lupaus, että pääsemme hänen lepopaikkaansa, on vielä täyttymättä, eikä yksikään teistä saa jäädä taipa- leelle. Mehän olemme kuulleet hyvän sanoman aivan niin kuin nuo entisajan ihmiset. Heille ei kuitenkaan ollut mitään hyötyä sanasta, jonka he kuulivat, koska he eivät sitä uskoneet eikä se näin Kirkkoon kun kellot kutsuvat Messu kesäaikaan sunnuntaisin: • • • Nurmijärven kirkossa klo 10 Rajamäen kirkossa klo 10 Klaukkalan kirkossa klo 12 Tavataan kirkossa! Messun aiheet: • Uskonpuhdistuksen muistopäivänä 20.10. • 23. sunnuntaina helluntaista 27.10. • Pyhäinpäivänä 2.11. • 23. sunnuntaina helluntaista 3.11. • Isänpäivänä 10.11. • Valvomisen sunnuntaina 17.11. • Tuomiosunnuntaina 24.11. ’Uskon perustus’ Joh. 4: 46–53 ’Antakaa toisillenne anteeksi’ Matt. 18: 23–35 ’Pyhien yhteys’ Matt. 5: 1–12 ’Kahden valtakunnan kansalaisena’Matt. 22: 15–22 ’Kuolemasta elämään’ Matt. 9: 18–26 ’Valvokaa!’ Matt. 25: 1–13 ’Kristus, kaikkeuden Herra’ Matt. 25: 31–46 “He saavat nähdä hänen kasvonsa, ja heidän otsassaan on hänen nimensä.“ (Ilm. 22: 4) PYHÄINPÄIVÄNÄ 3.11. Messu Messu Rajamäen kirkossa klo 18 - liturgina ja saarnaa pastori Jouni Vasikainen - avustaa Aija Jokilammi - kanttori Satu Ranta Tilaisuudessa luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen Rajamäen hautausmaalle ja muualle siunattujen rajamäkeläisten nimet ja sytytetään kynttilöitä heidän muistolleen. N yt kun maa kääriytyy pimeään, ajattelen, Jumala, sinun taivastasi. Siellä elämä hehkuu kirkkaana lakastumatta koskaan. Auta minua avoimin mielin kuulemaan, mitä sanasi puhuu Isän kodista. Rakas Isä! Vie meidät täällä aina anteeksiantamuksen puhdistavan sateen läpi, jotta olisimme sinun omiasi ja rakastaisimme sinua ja toinen toistamme. Suo, ettei kaipaus isän kotiin katoaisi sydämestämme. Anna sen säilyä siellä kuin kevään odotuksen. Tässä toivossa me jäämme sinun turvalliseen käteesi. Kotien rukouskirja Kirkkoherra Ari Tuhkanen 50 vuotta juhlaa vietetään sunnuntaina 3.11. Nurmijärven kirkossa messu klo 10, Kirkkokahveilla tarjolla täytekakkua juhlan merkeissä. Mahdolliset muistamiset voi myös antaa kahvikolehtiin lähetystyön hyväksi. Klaukkalan kirkossa klo 12 - liturgina ja saarnaa Anni Pesonen - avustaa Riitta-Leena Sihvola - kanttori Mikko Peltokorpi - lauluyhtye Kivi Nurmijärven kirkossa klo 18 - pastori Anna-Kaisa Tenhunen - Nurmijärven Kirkkokuoro, johtaa kanttori Anni Nummila Tilaisuudessa luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen Nurmijärven ja Rajamäen hautausmaille siunattujen nimet ja sytytetään kynttilöitä heidän muistolleen ja myös muualle haudattujen muistoksi. Kahvi- ja teetarjoilu seurakuntakeskuksessa. Pastori Jarmo Hella toimittaa Ari Tuhkanen Nurmijärven kirkossa klo 10 - liturgina ja saarnaa Jarmo Hella - kanttori Satu Ranta - Veera Kuusirati, viulu - Tuomas Tenkanen, oboe Iltakirkko sulautunut heihin. Sen sijaan me, jotka uskomme, pääsemme perille luvattuun levon maahan.” Levon maa tarkoittaa taivasten valtakuntaa. Se on todellinen kotimme. Sitä luonnehtii jatkuva Jumalan läsnäolo, rakkaus ja ilo. Nykyinen maailmamme katoaa lopulta, eikä meille ole hyväksi se, että kiinnitämme sydämemme liiaksi materiaaliseen todellisuuteen. Me tarvitsemme elämällemme paljon lujemman kiinnekohdan. Heprealaiskirjeen kirjoittaja puhuu Jumalan lupauksista: ”Noilla kahdella järkähtämättömällä sanallaan, joissa Hän, Jumala, ei voi valehdella, hän tahtoi rohkaista meitä, Hänen turviinsa paenneita, ja kannustaa pitämään kiinni toivosta, joka on edessämme. Se toivo on elämämme ankkuri, luja ja varma. Se ulottuu väliverhon tuolle puolen. Sinne Jeesus, meidän edelläkävijämme meni.” Lämpimästi tervetuloa! ISÄNPÄIVÄNÄ 10.11. Muistelupaikat Nurmijärven ja Rajamäen hautausmailla sekä Klaukkalan kirkon kellotornin juurella on telineitä, joihin voi sytyttää kynttilöitä läheistensä muistoksi. Messu Nurmijärven siunauskappeli Rukoushetki avoinna klo 15–17.30 hiljentymistä ja keskustelua varten - paikalla diakoniatyöntekijä Kyläkirkko Röykän Toimelassa sunnuntaina 3.11. klo 10 - Martti Muukkonen ja Julia Hyyrynen - Kansanlähetyksen lauluryhmä Kirkkokahvit. - Nurmijärven kirkossa klo 10 Mukulamessu - Rajamäen kirkossa klo 10 - Klaukkalan kirkossa klo 12 Iltamessu - Klaukkalan kirkossa klo 18 Isänpäivälounas Nurmijärven seurakuntakeskuksessa Kirstaantie 5-7, Nurmijärvi kello 11.30–13.30 Menu: riistakäristys, lihapullat, sitruunalohi lisukkeineen, salaattipöytä, täytekakkukahvit. Hinta: aik. 20 €, lapset 5-14 v. 5 €, alle 5 v. ilmaiseksi. Tuotto seurakunnan nimikkolähettien työn tukemiseen. 3 Requiem – anna rauha Lapsena kävelin hautausmaalla, käsi kädessä kaksossiskon kanssa, innoissani Hietaniemen oravista. Jossain siellä oli myös sukulaisten hauta – kaukaisten ja vanhojen, sellaisten, joita hädin tuskin muistin. Se ei ollut haikeaa. Parhaiten muistankin noista retkistä oravien tuoman ilon. Paljon sen jälkeen kuolivat isovanhempani, ja hautausmaat yhdistyivät hyvin tuttuihin rakkaisiin ihmisiin. Pyhäinpäiväkin nousi tietoisuuteeni kynttilöineen. Siihen liittyi suvun rakkaiden vainajien muisteleminen, tietyt virret, kirkossa ja hautausmailla käyminen. Joillekin pyhäinpäivään ja vainajien muistamiseen liittyy myös sielunmessumusiikki. Sielunmessu eli requiem on rukous kuolleiden puolesta. Keväällä viimeisen taistelunsa taistellut kanttori Jaakko Rättyä rakasti Mozartin Requiemiä. Varsinkin häntä värisytti Lacrimosa -osa, jonka alku on yhtä aikaa leijuvan kaunis ja viiltävä kuin suru itse. Sen hän halusi hautajaisiinsa ja nyt koko requiem esitetään hänen muistokseen pyhäinpäiväviikonloppuna. Tilintekoa Katolisesta kirkosta periytyvä klassinen requiem -rukous voi olla tekstiltään nykyihmiselle melko outo. Se puhuu paljon tuomiosta ja helvetinpelosta. Sitä on Lacrimosa -osakin sanoiltaan: ”Kyyneleinen on se päivä, jolloin tuhkasta nousee syntinen ihminen tuomittavaksi. Ole siis hänelle armollinen, Jumala.” Pappina tapaan paljon vainajien omaisia. Ajat ovat muuttuneet Mozartin päivistä: hyvin harvaa enää ahdistaa tuomitsevan Jumalan ja helvetin pelko. Kuoleman edessä tehdään silti edelleen tilintekoa – tuskallista tai armollista. Tärkeintä ja polttavinta näyttää olevan tilinteko rakkaudesta – annetusta ja saadusta rakkaudesta, joskus kuristavasta, vaikeasta rakkaudesta tai kokonaan puuttumaan jääneestä rakkaudesta. Pappi kuulee monenlaisia tilinpäätöksiä puolisoiden, isien ja äitien osoittamasta hellyydestä. Joskus se voi olla raastavankin rehellistä: ”Kuules pastori, isä oli ilkeä ihminen eikä meistä kukaan tullut toimeen sen kanssa.” Kuoleman edessä tarvitaan sovintoa. Armoa osata antaa anteeksi ja armoa osata ottaa anteeksianto vastaan. Siioninvirsiseuroja Rajamäen kirkossa su 20.10. klo 10 - Herättäjän kirkkopyhä Klaukkalan kirkossa su 17.11. klo 18 - Siioninvirsiä soitettuna ILTAMESSU Lassi Nummen sanoittama moderni Requiem puhuu tästä: ”Anna meidän kohdata toisemme sinussa ja saada rauha - meidän, jotka maan päällä rakastimme ja pyrimme kohden toisiamme, - meidän, jotka emme koskaan päässeet lähelle toisiamme ja - meidän, jotka elimme lähekkäin toinen toistamme kaivaten, - meidän, joiden päivät täyttyivät hellyydestä ja kauneudesta, koska rakastimme ja meidän, jotka kärsimme ja raatelimme toisiamme, koska rakastimme. Myös meitä armahda, jotka rakastimme liikaa ahneella, omistavalla rakkaudella, joka kiertyy kaiken ympärille... Ja meitä, meitäkin armahda, jotka olimme rakkaudesta aivan köyhät.” Rukous on saattamista Helvettiä pelkää enää harva, mutta montaa meistä ahdistaa toisenlainen syvä pelko: että Jumalaa ja taivasta ei ole. Ahdistaa katoamisen, täyden häviämisen pelko. Että ikuista elämää ei ehkä olekaan, että rakas on tuhoutunut kokonaan. Häntä haluaisi saattaa jotenkin ja jonnekin, mutta minne, jos hän on lakannut olemasta, kadonnut tyhjyyteen? En usko, että niin on. Meissä jokaisessa on pyhä, tuhoutumaton ydin – valo, jossa Jumala on aina ja joka on aina Jumalassa, elämässä ja kuolemassa. Raamatun sanoin: ”Elimmepä tai kuolemme, me olemme Herran omat.” Me, elävät tai kuolleet, monin tavoin kärsineet ja monin tavoin rakkautta etsineet ja jakaneet Jumalan pyhät. Wolfgang Amadeus Mozartin Requiem on yksi klassisen musiikin mestariteoksista. Mozart sävelsi sen salaperäisen henkilön tilauksesta. Säveltäjä oli tällöin jo sairas ja lähellä kuolemaa, ja kuumehoureissaan herkkä taiteilija kuvitteli säveltävänsä omaa kuolinmessuaan. Tunnetuimpia osia ovat Dies irae sekä monien merkkihenkilöiden hautajaisista tuttu Lacrimosa. Mukulamessu Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6 sunnuntaina 24.11. klo 12 - Anni Pesonen ja Anitta Viljanen - kanttori Mikko Peltokorpi Mukulamessussa saat laulaa, piirtää, vaeltaa tai vaan olla hiljaa ja ihmetellä. Se on messu kaikille, jotka tahtovat kasvaa lasten kaltaisiksi. Tervetuloa koko perhe! SANAA JA RUKOUSTA Rajamäen kirkossa, Patruunantie 7 su 10.11. klo 17 Voima anteeksiantamiseen - Rovasti Yrjö Niemi Tilaisuuksissa esirukouspalvelua ja iltatee. Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6 sunnuntaisin klo 18 10.11. Iltamessu - nuorisotyö mukana toteutuksessa 15.12. Hiljaisuuden messu - musiikkia, Sanaa ja rukousta Messujen yhteydessä lapsille oma pyhäkoulu ja teejatkot. Lisätietoja: Leena Sipola, 050 3101042, leena.sipola@evl.fi Tule sinäkin! Ritva Hirvonen Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6 sunnuntaisin klo 18 27.10. Perheet hengellisen taistelun kentällä - kirjailija Tapani Sopanen - juonto Matti Jäkälä 24.11. Onko rukous ja usko älyllistä itsepetosta?” - Puhujana pastori Johannes Haapalainen - juonto Marja-Leena Oirola Laulua ja rukousta, lopuksi iltatee. Lastenhoito ohjelman aikana. Tervetuloa! Siksi on hyvin tärkeää rukoilla kuolleiden puolesta. Ortodokseilla on siihen rikas perinne. Tässä rukouksessa kaikuvat heidän sanansa. ”Herra, Sinä olet aurinkoa kirkkaampi, valaise ja lämmitä kuolemaan nukkuneiden asuinsijat. Hävitköön iäksi katkera eromme. Anna kuolemaan nukkuneille, oi Herra, lapsuuden viattomuus, lempeä nuoruuden henki ja ikuinen elämä taivaan Pääsiäisjuhlassa. Anna meille riemuisa jälleentapaaminen taivaassa. Jumala, anna meidän kaikkien olla yhtä Sinussa. Anna elävien ja kuolleiden kohdata loppumattomassa ilossa.” Anni Pesonen seurakuntapastori Kanttori Jaakko Rättyän muistolle W. A. Mozart: Requiem Klaukkalan kirkossa sunnuntaina 3.11. klo 19 Solistikvartetti: - Satu Ranta, sopraano - Julia Hyyrynen, altto - Ilkka Hämäläinen, tenori - Mikko Peltokorpi, basso Konserttimestari Satu Savioja Kapellimestari Urpo Rauhala Vapaa pääsy, tervetuloa! Kide-kuoron konsertti Rajamäen kirkossa torstaina 28.11. klo 19 Rajamäen kirkossa Maija Junttila 50 vuotta Rukouksia -konsertti Rajamäen kirkossa perjantaina 25.10. klo 18 - Maija Junttila, sopraano - Minna Koskikunnas, piano ja urut Kakkukahvit, vapaa pääsy, vapaaehtoinen kahvikolehti Tervetuloa! - Tuomasmessu su 27.10. klo 18 - Hiljaisuuden messu su 24.11. klo 10 Taizelauluja Lämpimästi tervetuloa! 4 PAPPINA ERITYISTYÖSSÄ Tässä sarjassa tutustumme papin viran erityistyömuotoihin Sotilaspapit ovat varusmiesten tukena Nurmijärvellä pidettiin syyskuussa neljän päivän ajan asevelvollisten kutsuntoja, jotka ovat ensimmäinen palvelupäivä tulevilla varusmiehillä. Kotiseurakunnan papilla on kutsunnoissa aina oma puheenvuoronsa, jossa hän kertoo, mitä palveluksia sotilaspapit tarjoavat. olemme ihmisen rinnalla vaikeissa tilanteissa”, sanoo Seppo Ahonen. Kristillisen käsityksen mukaan sota voi tulla kyseeseen viimeisenä puolustuskeinona suuremman pahan ehkäisemiseksi. Kirkko pitää asevelvollisuutta kansalaisvelvollisuutena, mutta puolustaa uskonnollisista ja eettisistä syistä asepalveluksesta kieltäytyvien oikeutta valita myös toisin. Tekemällä kehitysyhteistyötä kirkko pyrkii lujittamaan maailmanrauhaa ja edistämään ihmisoikeuksien kunnioittamista. Sotilaspappi on monikulttuurisuuden asiantuntija. ”Kriisialueella sotilaspappi on sosiaalityöntekijä, tulkki, diplomaatti sekä eri maiden joukko- Sotilaspappi on kaikkia varusmiehiä ja henkilökuntaan kuuluvia varten uskontokunnasta tai vakaumuksesta riippumatta. Puolustusvoimien kirkollisen työn tarkoituksena on tukea hengellisesti ja henkisesti puolustusvoimissa palvelevia. ”Sotilaspapilla on läsnäolon työnäky. Hän on mukana, tukena ja vastapäätä”, kuvaa kenttärovasti Seppo Ahonen. jen välinen yhdyshenkilö papintyönsä ohella”, kertoo Seppo Ahonen. Nurmijärvellä kirkkovaltuutettuna Nurmijärvellä asuva Seppo Ahonen on toiminut 30 vuotta sotilaspappina, siitä 20 vuotta kenttärovastina. Pohjanmaalla syntynyt Seppo Ahonen aloitti pappisuransa seurakunnassa, mutta varusmiespapin tehtävän kautta hän siirtyi sotilaiden pariin. Nurmijärvelle hän muutti Tuusulasta muutama vuosi sitten. Täällä hän pitää yhteyttä seurakuntaan muun muassa kirkkovaltuutettuna. Teksti ja kuvat: Markku Jalava Papin luennot ovat keitaita Astuttuaan palvelukseen varusmies kohtaa melko pian sotilaspapin joko kymmenellä papin luennolla, vastaanotolla tai vaikkapa metsäkeikalla. ”Papin tunnit koetaan keitaiksi raskaan palveluksen keskellä”, tietää Ahonen. Sotilaspapin seurakuntaan kuuluvat myös varusmiesten omaiset ja henkilökunta perheineen. Heidän parissaan sotilaspappi tekee työtään: on mukana maastossa, opettaa, neuvoo, kastaa, vihkii ja hautaa, käy keskusteluja ja antaa tukea. Yksi työmuoto on rippikoulu, jonka suorittaa vuosittain 140– 150 varusmiestä. Viime saapumiserästä yli 90 prosenttia kuului kirkkoon. Sielunhoitokeskusteluissa tulevat esille kotiasiat ja monenlai- Sotilaskotisisaret lahjoittavat ”Sotilaan virsikirjan” jokaiselle varusmiehelle palveluksessa käytettäväksi ja kotiin vietäväksi, kun palvelus on ohi. Gideonit puolestaan lahjoittavat ”Uuden testamentin ja Psalmit”. Kenttärovasti Seppo Ahonen työskentelee pääesikunnassa kirkollista työtä johtavan kenttäpiispa Pekka Särkiön apuna. set ihmissuhteisiin liittyvät ristiriitatilanteet ja eettiset kysymykset. Henkilökuntaa askarruttaa tällä hetkellä rakennemuutos, joka voi tietää työn loppumista tai muuttoa toiselle paikkakunnalle. Kysymyksiä pahasta ja Jumalan olemassaolosta Seppo Ahonen sanoo nuorten olevan avoimia ja rohkeita. ”He haastavat meitä elämän peruskysymyksillä. Keskusteluissa tulevat esiin pahan olemassaolo, Jumala ja kuolema.” Viides käsky ”Älä tapa” ja asepalvelus? Seppo Ahonen sanoo sen olevan yksilöeettinen kysymys. Jumala haluaa järjestystä ja rauhaa, joita esivalta ja puolustusvoimat sen osana haluavat ylläpitää. ”Emme siunaa aseita, mutta Kysyimme Liisa Ekosaari: 1. Värit ja raikas ilma. 2. Auringonpaisteesta, vapaapäivästä, lapsista ja koirastani Pikestä. 1. Mitä hyvää on syksyssä? 2. Mistä olet kiitollinen juuri nyt? Teksti ja kuvat: Ritva Hirvonen Birgitta Kauppinen: 1. Tekisi mieli sanoa, että ei mitään. On kuitenkin, kuulaat syysilmat ja värit, kuten tänään. 2. Meillä on Suomessa suht’koht hyvin asiat verrattuna moniin muihin maihin. Timo Määttänen: 1. Jos on hyvä ruska, niin värikylläisyys on kaunista. Kuluvan syksyn ilmat ovat olleet lämpimiä. 2. Tässä iässä saa olla kiitollinen hyvästä terveydestä. Tuuli, Sirja ja Ida: 1. Alkusyksy on jees, ennen kuin tulevat pimeät illat. Koulussa ja harrastuksissa käyminen on kivaa kesän lomailun jälkeen. 2. Koeviikot ovat ohitse. 5 Auschwitzissa historia katsoo kävijää silmiin Käynti paikan päällä Auschwitzin kuolemanleirillä ylitti sen, mitä olin kirjoista lukenut tai elokuvissa nähnyt. Auschwitzissa heinäkuussa tänä vuonna se kaikki tuli ikään kuin todeksi. Se ei ollut vain historiaa tai teoriaa, vaan ihmisten todellisuutta. Siellä kävijä katsoo leireille tuotuja, teloitettuja ja heidän teloittajiaan silmästä silmään. Auschwitz sijaitsee Etelä-Puolassa, tunnin matkan päässä Krakovasta. Auschwitz on vilkas ja suosittu matkailukohde. Oppailla on sukujuuria keskitysleirien vankeihin. Se toi opastukseen uskottavuutta ja tunnetta. ”Arbeit macht frei” -kyltti portin päällä näytti pienemmältä ja vaatimattomammalta kuin valokuvien perusteella olin odottanut. Mielessäni kuva portista ja sen merkityksestä oli suurempi kuin se fyysisesti paikan päällä oli. Lukuisia kertoja valokuvissa nähdyn portin alta käveleminen värisytti. Varsinaista leirialuetta ympäröivässä, aikoinaan sähköistetyssä piikkilanka-aidassa luki Lebensgefahr, hengenvaara. Se oli niin totta miljoonille ihmisille. Arbeit macht frei = työ tekee vapaaksi. Auschwitzin leirin portti. ansa, heidän elämänsä ja tulevaisuutensa. Esineiden kautta saattoi asettua vankien asemaan ja katsoa tulevaisuutta heidän silmin. Vaikutusta täydensivät valokuvien kohti katsovat vangit. Joissakin kuvissa saattoi nähdä vielä toivoa, parempaa kohden ollaan menossa, monissa kuvissa näkyi epätoivo tai ei-mitään. Rautatieasemalla tapahtui jako kahteen Ensimmäinen vaikutelma syntyi valtavasta määrästä parakkeja. Niitä tuntui olevan silmänkantamattomiin. Rautatie toi junat keskelle leiriä. Saattoi kuvitella, miten junasta purkautui jatkuvasti uusia ihmisiä. Laiturilla perheet hajotettiin ja jaettiin ryhmiin, ”toiset vasemmalle, toiset oikealle puolelle”. Osa parakeista on varustettu museoksi. Kylmäsi tiloissa, joihin oli koottu valtavat määrät vangeilta otettuja matkalaukkuja, hammasharjoja, kenkiä ja muita henkilökohtaisia esineitä, tai heiltä leikattuja hiuksia. Muun muassa kengistä saattoi päätellä, että leirillä teloitettiin pääasiassa siviilejä, myös suuri määrä naisia ja lapsia. Matkalaukut koskettivat erityisesti. Laukkujen kylkeen he olivat itse kirjoittaneet nimensä, syntymäaikansa ja kotipaikkansa. Matkalaukuissa oli heidän histori- Massatuhoaminen alkoi vuonna 1942 Auschwitz perustettiin vuonna 1940 Saksan miehitettyä Puolan. Sinne koottiin ihmisiä ympäri Eurooppaa, sitä tarkoitti ”keskitysleiri”. Suurin ryhmä olivat juutalaiset, joiden suhteen Hitler oli päättänyt tehdä ”loppuratkaisun”. Myös romanit ja slaavit kuuluivat Hitlerin listalle valloitettujen maiden vastustajien ohella. Suomesta tai Schindlerin tehtaaseensa töihin pelastamien ihmisten kuvia on nykyään tehtaan ikkunassa. suomalaisista en nähnyt mainintoja, vaikka Suomestakin juutalaisia luovutettiin. Alkuun teloittaminen oli harrastelua ja yksittäistapauksia. Ihmisten tuhoaminen yltyi vähitellen ja vuodesta 1942 alkoi varsinainen massatuhoaminen kolmen kilometrin päässä Birkenaussa ja muilla tuhoamisleireillä. Neuvostoliiton leireillä 1930–40 -luvuilla tuho oli ilmeisesti vielä laajempaa. Tuhoamisen kohteet olivat osaksi samoja, kuten juutalaisia, mutta erityispiirteenä Stalinin leireillä olivat oman maan lukuisat kansallisuudet, usein ”aaltoina” ryhmittäin, ammattikunnittain ja perheittäin, jopa hänen omia kannattajiaan. Auschwitzissa polttolaitos sijaitsi leirin aidan ulkopuolella. Vieressä oli leirin komendantin asuinrakennus viihtyisällä puiden reunustamalla ja suojaamalla tontilla. Schindler pelasti tuhansia He katsoivat silmiin. Nämä Birkenaun puuparakit olivat entisiä hevostalleja. Parakkiin mahtui yli 400 vankia. Oskar Schindlerin (1908–1974) emalitehdas löytyi Krakovan kaupungin laidalta. Se on tuttu Steven Spielbergin elokuvasta Schindlerin lista, joka on kuvattu tässä tehtaassa ja Birkenaussa. Schindlerin tehtaassa työskenteli sotaaikana yli tuhat läheisiltä keskitysleireiltä pelastettua juutalaista. Tehdas näytti kadulta kuin miltä tahansa vanhalta ja vaatimattomalta teollisuushallilta, mutta sisällä oli hyvin järjestetty vuosien 1939–45 Krakovan miehityksen museo. Silloin Saksa otti kaupungin tiukkaan johtoonsa. Juutalaiset eristettiin ennen siirtoa keskitysleirille Kazimierzin ghettoon, jonka talot näyttävät ghetolta yhä vielä. Kiinnostavia ja koskettavia olivat museossa ihmisten tarinat, joita eri tavoin kerrottiin. Sodista kerrotaan usein vain suuria linjoja, mutta ihmisten kautta tapahtumat tulevat todellisemmiksi. Vain historiaa, mitä siitä enää? Tuo on historiaa. ”Ne ovat niitä Hitlerin ja Stalinin tekoja, jotka eivät enää toistu.” ”Taas otetaan natsikortti esille.” Aikalaiset ovat puolustautuneet, että ”emme tienneet” tai ”noudatimme vain käskyjä”. Auschwitzissa oli museon oven yläpuolelle kirjoitettu, että ”joka ei tunne historiaa, voi joutua kokemaan sen uudelleen”. Ihmisarvoa poljetaan ja halveksitaan tänäänkin eri puolilla maailmaa. Ihminen on kekseliäs, kun toinen on hänen vallassaan. Mutta uhrit katsovat meitä, silmiin. Birkenaussa oli piikkilankojen takana parakkeja vielä jäljelläkin kymmeniä, mutta suurin osa oli hajotettu sodan loppuvaiheessa. Teksti ja kuvat: Markku Jalava 6 Lapsen suru on raidallista LAPSET POHTIVAT Nurmijärven kirkonkylän päiväkerhossa oli aiheena ”usko ja epäusko”. Teo 5 v. - Noh, varmaan et samaan aikaan uskoo ja sit ei. Uskoo ja ei usko. Nino 5v.: - Epäusko… sitä, että epäilyttää joku asia mut se juttu kiinnostaa. Oravatki uskoo et ne putoo tai kiipee! Kuvat ja teksti Eeva Aro Seurakunnan perhekerhot Kerhot ovat avoimia kaikille, lapsille ja aikuisille tulla tapaamaan tuttuja tai tutustumaan uusiin. Ilmoittautumista ei tarvita. Kahvimaksu 1€. Kerhopaikat ja -ajat: Haikala to 9–11 Professorintie 5 Harjula pe 9–11 Viljelystie 15 Herusten kioski to 9–11 Herustentie 248 Kirkonkylä, Pappila pe 9–11 Pappilantie 3 Klaukkala, IP-tila ti 9–12 Ylitilantie 6 Lintumetsä, Kuusirint. kerhot to 9.30–11.30 Herontie 1 Perttula, Kansantalo ti 9.30–11.30 Nummenpääntie 9 Raala, ent. koulu ti 9–11 Hynnänkorventie 281 Rajamäki, kirkko to 9–11 Patruunantie 7 Röykkä, Toimela to 9–11 Männikönaukiontie 4 050 464 6553 050 348 6540 050 304 2570 050 467 2488 050 467 2455 050 384 6540 050 584 6715 050 304 2570 09 878 8227 09 276 5926 Tervetuloa mukaan – silloin tällöin tai joka kerta. Lisätietoja: Lapsi- ja perhetyön toimisto, 050 356 4881 Nurmijärven Seurakunta Ymmällä pieni pää Katsoo lapsi viattomin silmin, kun tv pyöräyttää eetteriin uutisfilmin. Siinä ei näy joulupukkia, ei kotoa, vaan pelkkää raakaa sotaa. Tajua ei pienen pää, miksi he maahan nukkumaan jää. Unohdettu oli lapsi tv:n eteen, talot hukkuu tulvaveteen. Ei vanhemmilla riitä aikaa, lukea kirjasta sadun taikaa. Jälleen valtio lasten osuuksia leikkaa, lupaukset heittää kuperkeikkaa. Kaikki paljon maksaa, kuinka tätä vanhemmat jaksaa. Kohta on koko kansa rätti, osa jo tämän maan jätti. On tärkeää, että surevan lapsen rinnalla on aikuinen, joka tukee, ohjaa, lohduttaa ja on läsnä silloin, kun lapsi häntä tarvitsee. Lapsella on myös oikeus tietää totuus kuolemasta, kuolleesta ja olosuhteista. On tärkeää, että lapsen kysymyksiin vastataan suoraan ja rehellisesti. Jos tehtävä tuntuu vanhemmille ylivoimaiselta, voi joku muu läheinen aikuinen olla lapsen tukena, keskustelukumppanina ja kysymyksiin vastaajana. Asioista on hyvä puhua lapselle ymmärrettävällä kielellä ja tutuilla sanoilla sekä selittää asioita, kuunnella lapsen ajatuksia ja vastata samoihinkin kysymyksiin aina uudelleen. Sure ja ikävöi yhdessä lapsen kanssa syksyllä 2013 alkavat viikolla 34 www.nurmijarvenseurakunta.fi Suru on asia, joka koskettaa meitä kaikkia, myös lapsia. Lapsi suree kuitenkin eri tavalla kuin aikuinen. Sanotaan, että ”lapsen suru on raidallista”: välillä lapsi leikkii ja touhuaa kuin mitään erityistä ei olisi tapahtunut ja välillä hän voi olla aivan surun murtama ja lohduton. Markku Ratinen Lapsen on hyvä tietää, että kaikki surun pintaan nostamat tunteet, myös viha, kiukku, ärtyneisyys, pelko ovat sallittuja. Ja, että suru voi joskus ilmetä myös fyysisinä reaktioina: päänsärky, vatsakipu, nukahtamisvaikeudet, yöheräämiset. Vaikeudet päiväkotiin tai kouluun lähtemisessä voivat liittyä suruprosessiin. Sureminen ja ikävöiminen kuuluvat asiaan. Voitte yhdessä muistella kuollutta, katsella valokuvia, käydä hautausmaalla, itkeä ja ikä- Anja Porion sanoin: ”Hän joka sinulle on ollut rakas, ei koskaan kuole sydämestäsi. Niin kauan kuin elät, kannat hänen siunaavaa läsnäoloa itsessäsi.” vöidä. Anna lapsen myös piirtää ja leikkiä kuolemaan liittyviä asioita. Se on lapsen tapa käsitellä surua. Itse asiassa sureminen on olennainen osa toipumista ja suru on tervehtymisen merkki. Jokaisella on oikeus surra omalla tavallaan. Lapsen selviytymiskeinoja ovat usein leikki ja toiminnallisuus kuten piirtäminen, maalaaminen, musiikin kuuntelu, soittaminen, laulaminen, kirjoittaminen, liikkuminen, tanssiminen... Apua lasten sururyhmästä ”Uuden surukäsityksen mukaan surevan ei tarvitse katkaista kiintymyssuhdettaan kuolleeseen ja unohtaa, vaan suremisen myötä kiintymyssuhde vaan muuttaa muotoaan vähemmän konkreet- tiseksi.” (Soili Poijula, trauman ja surun tutkimukseen erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti) Jos lapsen suru kuitenkin syystä tai toisesta pitkittyy tai perheellä ei ole voimia/keinoja auttaa lasta, on aikuisen syytä hakea apua lapselle. Lapsille on tarjolla mm. lasten omia sururyhmiä, joissa lapset saavat tietoa surusta ja kuolemasta sekä mahdollisuuden jakaa vaikeita kokemuksiaan. Ryhmässä voi ilmaista tunteitaan ja oppia uusia selviytymiskeinoja toisten saman kokeneiden kanssa. Yhdessä käsitellään suruun ja kuolemaan liittyviä aiheita leikin, toiminnallisuuden ja keskustelujen kautta. Voimia ja valoa meille kaikille, joita suru koskettaa juuri nyt! Kirsi Risto lastenohjaaja lapsiasiahenkilö Lapsiasiahenkilön tehtävänä on toimia silminä ja korvina lasten ja nuorten toiveille ja tarpeille, jotta he kokisivat tulevansa nähdyiksi ja kuulluiksi ja varmistamaan, että heidän näkemyksensä otetaan huomioon päätöksenteossa jo valmisteluvaiheessa. Lapsiasiahenkilö on helposti lähestyttävä linkki seurakuntalaisten, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden välillä. Nurmijärven lapsiasiahenkilöt ovat Pia Jaakkola ja Sanna Puhakka. Ota yhteyttä: * lapsiasiahenkilö@evl.fi * facebookissa tykkäämällä sivusta ”Nurmijärven seurakunnan lapsiasiahenkilö” * sanna.puhakka@evl.fi sekä puh. 050 467 2454 Katso lisää Näyn ja kuulun hanke: www.naynjakuulun.fi 7 Rippikouluun ilmoittautuminen loka-marraskuussa Riparin voi suorittaa monin eri tavoin Syksy tuo tullessaan ajankohtaiseksi tulevan vuoden rippikoulut. Ensi vuoden ripareille voivat ilmoittautua vuonna 1999 tai sitä aikaisemmin syntyneet. Perustelluista syistä kirkkoherra voi antaa luvan rippikoulun käymiseen ja konfirmaatioon myös vuonna 2000 syntyneelle seurakuntamme jäsenelle. Rippikoulusta muodostuu merkittävä kokonaisuus uusien kavereiden, hyvän tunnelman sekä yhdessä tekemisen ja yhteisten kokemusten kautta. Rippikouluaikaan sisältyy monenlaista oppimista. Tutustumisjakson aikana perehdytään seurakunnan eri työmuotoihin ja jumalanpalveluselämään. Leiri- tai päiväjakson aikana käsitellään monia ihmissuhteisiin, luontoon ja omaan elämään liittyviä suuria kysymyksiä. Rippikoulussa voi pysähtyä pohtimaan kristillisen uskon keskeisiä asioita. Riparin jälkeen konfirmaatiojuhla kokoaa yhteen perheet, sukulaiset, kummit ja ystävät. Vaihtoehtoja on useita Rippikoulun voi suorittaa ensi vuonna monin eri tavoin: talvella (kolme leiriä), pääsiäisenä Sääksissä, kesällä päiväkoulussa, pienryhmässä tai leirillä. Kesän leiririppikouluja järjestetään oman seurakunnan leirikeskuksen lisäksi eri puolilla Suomea. Viime kesän erityisleiri on purjehdus Helsingin edustalla. Tulevana kesänä yksi vaihtoehto on käydä ripari Lapin mahtavissa maisemissa Kairosmajalla. Kehitysvammaisille suunnattu rippikoulu järjestetään rovastikunnallisena yhteistyönä Mäntsälässä. Ilmoittautuminen sähköisesti Rippikouluun ilmoittaudutaan sähköisen järjestelmän kautta. Netti-ilmoittautuminen alkaa sunnuntaina 20.10. ja päättyy maanantaina 18.11. Vaikka kävisit rippikoulun muualla kuin Nurmijärven seurakunnassa, ilmoittaudu kuitenkin ohjeen mukaisesti netin kautta, jotta saat tiedot seurakuntaan tutustumisjaksosta. Sivuilla on erilliset linkit oman seurakunnan rippikouluun tuleville ja muualla rippikoulun käyville. Tervetuloa rippikouluun! Arto Kantola johtava nuorisotyöntekijä Ilmoittaudu riparille Nuorisotalossa, Pappilantie 1 - Isoskoulutus ti klo 18–20: 29.10., 12.11., 26.11. ja 3.12. - Vanhojen isosten illat ti klo 18–20: 19.11. ja 3.12. - Isoskoulutuksen ja Vanhojen yhteiset: pe 1.11. klo 18–24 Veisumaraton Klakessa ke 11.12. klo 18–20 Nuorten kauneimmat joululaulut Rajiksessa - Kuppila to klo 15–18 (ei 17.10., 5.12.) - Nuortenillat to klo 18–20 (ei 17.10., 5.12.) Iko-nuortenillat 24.10., 7.11. ja 21.11. - Teatteri- ja musiikkiryhmä pe klo 16–20: 25.10., 8.11., 22.11., 29.11. ja 13.12. Ilmoittautumislinkit ja yksityiskohtaiset ilmoittautumisohjeet rippikouluvaihtoehtoineen ovat seurakunnan nuorisotyön nettisivuilla: www.korppu.net sähköposti: rippikoulu.nvi@evl.fi Mukaan bänditoimintaan www.korppu.net/bänditoiminta Iiris Savolainen, iiris.savolainen@evl.fi, 050 320 7397 Mikäli et voi ilmoittautua sähköisesti, otathan yhteyttä: Rippikouluvastaava Johannes Haapalainen, 050 541 7061 KLAUKKALA Ankkurit ylös! Seurakuntakeskuksen nuorisotiloissa, Ylitilantie 6 - Klaken Kuppila ti klo 17–20 - Isoskoulutus ke klo 17–19: 23.10., 6.11., 20.11. ja 4.12. - Wanhojen isosten ilta to 7.11. klo 18–20 Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6 - Messu kirkossa su klo 12 - Iltamessu su klo 18: 10.11. - Hiljaisuuden messu su klo 18: 15.12. Kyllä meistä monia jänskätti elokuun alussa, kun oli edessä tuntematon vesireitti aika oudossa seurassa. Mutta onneksi aurinko paistoi, purjehdimme selkeästi onnellisten tähtien alla, ja toki siunaustakin matkassa oli. Lopulta voin omasta puolestani sanoa, että olimme kuin yhtä isoa perhettä. Meri lumosi niin, että unohdimme jännittää ja rupesimme sietämään toisiamme ihan hienosti. Ja olipa siellä vähän draamaakin, kun ennätyskauhea ukonilma lähestyi yhtenä yönä. Tai kun laivan päällikkö kertoi meidän käyttäneen liikaa vettä. Mutta ei mitään pahempaa. Myös ulkoläksyistä selvittiin. NURMIJÄRVI Nurmijärven kirkossa, Aleksis Kiven tie - Messu su klo 10 Purjehdusripari kanttorin kokemuksena: Kaikki, jotka olivat laittaneet purjehdusrippikoulun toivelistassaan ensimmäiseksi, sinne myös pääsivät. Nyt oli pakko tutustua, vaikkei ihan olisi haluttanutkaan. Monet nukkuivat pienessä punkassa tavaroinensa jonkun tuntemattoman vieressä. Aika iso haastehan tuo olisi kenelle tahansa. Mutta ensimmäisestä yöstä selvittiin, aamulla huomasimme olevamme hengissä. Siitä jatkui elo ja iloinen olo. NUORTEN SYKSY’13 RAJAMÄKI Itse varustauduin matkaan isossa pilkkihaalarissa ja hankin riippukeinun, jossa yritin kahtena yönä nukkua. Olisi kannattanut ostaa makuupussi, tiedän nyt, sillä jostain sitä kylmää yöksi kuitenkin riitti. Meri-ilma lumosi minut täysin. Siinä määrin, että kotiinpaluuta seuranneet päivät olivat yhtä ilman haukkomista, olin jo muuttumassa joksikin laulavaksi merihahmoksi. Kaikki hurjuus ja kauneus ja selviämispakko hitsasi meistä ennätyshyvän porukan. Muistoihin ovat jääneet purjeet, iso ankkuri, hurjat uimahypyt, auringosta nauttiminen, opiskelu kannen alla ja rantakallioilla, saapumiset ja lähdöt laitureista. Satu Ranta kanttori Rajamäen Hellaksella, Kievarintie 14 C - Hellas-Kuppila to klo 17–20, (ei 17.10.) - Isoskoulutus ke 17–19: 23.10., 6.11., 20.11. ja 4.12. - Nuortenillat ke klo 17–19: 30.10., 13.11. ja 27.11. - Wanhojen isosten ilta ti 19.11. klo 17–20 Rajamäen kirkossa, Patruunantie 7 Messu su klo 10 TAPAHTUMAT, LEIRIT JA RETKET - Veisumaraton Klaukkalan kirkolla pe 1.11. klo 18–24 - Maata Näkyvissä-retki Turkuun la 16.11. Hinta 30€. Ilm. Iirikselle 28.10 mennessä. Maata Näkyvissä-ilta lähtijöille ti 5.11 klo 18–20 Nurtsin srk:n Nuorisotalolla. - Nuorten kauneimmat joululaulut ke 11.12 klo 18–20 Rajamäen kirkossa - JumaLAN-tietokonetapahtuma Sääksissä 3.–6.1.14. Infoa Timolta Nuorisotyönohjaajat: Arto Kantola, 050 310 1045 Iiris Savolainen, 050 320 7397 Kirsi Rättyä 050 576 7855 Timo Liimatta, 040 566 1475 Erityisnuorisotyö ja Saapas: Mallu Timonen, 040 727 6754 www.korppu.net Sähköposti: etunimi.sukunimi@evl.fi 8 Mahdut mukaan Harrastuksena vapaaehtoistoiminta Auttaminen on ollut osa Jouko Hakalan elämää oikeastaan aina. Ensi muistot liittyvät heinätöihin ja Nurmijärven kirkon urkujen poljentaan. Toisten ihmisten auttaminen on palkinnut ja palkitsee edelleen. Jouko on tehnyt elämäntyönsä Alkon Rajamäen tehtaalla kolmivuorotyössä. 1980-luvulla hän kiinnostui Punaisen Ristin toiminnasta. Hän toimi Rajamäen osaston puheenjohtajana 20 vuotta. - Silloin ensiapuryhmän toiminta oli vilkasta. Päivystimme hiihtokilpailuissa, Rajamäen patikassa ja muissa tapahtumissa. 2000-luvulla toiminta on hiipunut ja minäkään en enää jaksanut olla mukana. Hellastuvalle Diakoni Aila Räkköläinen innosti Joukon seurakunnan vapaaehtoistoimintaan. Ensin omaystäväksi ja sitten Hellastuvan isännäksi. Hellastupa toimii Rajamäellä edelleen. Joka perjantai Hellas Pianon tiloihin kokoontuu kolmisenkymmentä henkilöä yh- den euron hintaisen aterian, biljardin ja tietokilpailun ääreen. Omaystävänä - Hänellä ei ole juuri mitään ja minulla on mahdollisuus olla hänen ystävänsä. Elämä on potkinut häntä päähän ja yksinäisyys on todellista. - Tapaamme kerran viikossa. Aikaisemmin kävimme lenkillä. Nyt yhteinen aika kuluu jutustellen ja korttia pelaten. Antaessaan saa Vapaaehtoistoimintaan kuuluu muutakin. Jouko on aktiivinen avustaja myös Sääksin leiri- ja kurssikeskuksen leiripäivissä sekä retkillä. - Saan näistä tehtävistä itselleni hyvän mielen. Jo muutaman - Osallistun aktiivisesti myös nälkäpäivä- ja yhteisvastuukeräykseen lipaskerääjänä, sanoo Jouko. tunnin viikoittaisella ajan satsaamisella näkee niin paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat lähelleen toisen ihmisen. - Auttaminen on hyvin arkista, sellaista ihan tavallista olemista ja tekemistä. Riittää, kun antautuu kuuntelemaan toista ja avaa sydämensä vuorovaikutukselle. En kaipaa kovin paljon kiitosta tai kehuja siitä mitä teen. - Toki on mukavaa pari kertaa vuodessa nähdä muita vapaaehtoistoimijoita. Kesäretki ja joululounas ovat olleet jo vuosien perinne. Viime kesänä kunnan ja seurakunnan toimijat järjestivät Sääksissä vielä yön yli leirin meille vapaaehtoistoimijoille. Siitä jäi tosi hyvät muistot, summailee Jouko yhteisiä kiitoshetkiä. Mukaan vaan Jouko Hakalan viesti on selkeä: - Jos olet kotona ja sinulla ei ole mitään tekemistä, niin mukaan vain! Monenmoista tekemistä löytyy varmasti, vain omat rahkeet ovat rajana. Nurmijärvellä toimii kunnan ja seurakunnan yhteisesti kustantama vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anneli Järvinen. Hänelle soittamalla saa lisätietoa toimintamahdollisuuksista. Ensi tammikuussa on seuraava vapaaehtoistoiminnan kurssi. Kurssi järjestetään yhteistyössä Nurmijärven Opiston kanssa. Teksti ja kuvat: Tero Konttinen Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan. Tule ystäväksi yksinäiselle tai sijaisisovanhemmaksi lapsiperheelle www.suurellasydamella.fi Jouko Hakala huolehtii vapaaehtoistoimiensa ohella myös kaikista omakotitalon töistä. Varhaisnuorten leirejä Sääksissä Isä-lapsileiri 8.-10.11. Leirin hinta on 70€ isä/ 50€ lapsi (sisaralennus 50%). Varhaisnuortenleiri 29.11.-1.12. Leirin hinta on 50€ (sisaralennus 50%). Ilmoittautumiset kaikille edellä oleville leireille mahdollisimman pian seurakunnan vaihteeseen, 09 878 9960. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje, jossa tarkempi leiriohjelma. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anneli Järvinen, 050 464 6564 anneli.e.jarvinen@evl.fi Miesten piiriläiset kutsuvat kaikkia naisia ja miehiä Perinteisiin seuroihin Klaukkalan kirkossa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 18 - 18.10. ’Ylitse kaikkien rajojen’ - 15.11. ’Kosketa minua Henki’ - 13.12, ’Jeesus, parhain ystäväni’ Seuroissa lauletaan virsiä, hengellisiä lauluja, yksinlaulua, puheenvuoroja ja todistuksia sekä haastatteluja. Lisät. Esko Haapalainen, 040 537 9945 Tervetuloa, tuo ystäväsikin. Virittäydy viikonloppuun yhdessä! ILTAHARTAUS JA ILTATEE Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6 pe 25.10. ja 22.11. klo 18–19.30 Tervetuloa hiljentymään ja vaihtamaan kuulumisia teekupin äärellä. Lisätietoja Klaukkalan papeilta: Anni Pesonen 050 570 8123, Riitta-Leena Sihvola 050 4686 925 ja Leena Sipola 050 3101042. 9 Lapsen kanssa ehtoolliselle – mahdollista jo 30 vuotta Ehtoolliselle ovat kaikki seurakuntalaiset tervetulleita. Seurakunnan jäseneksi tullaan kasteessa. Kasteen perusteella lapsella on sama oikeus ehtoolliseen kuin aikuisella. Ehtoollinen on kastettujen yhteinen ateria, jossa Jumala tulee luoksemme leivässä ja viinissä. Alkukirkon alusta ensimmäiset tuhat vuotta kaikki kastetut kristityt ikään katsomatta, myös lapset osallistuivat ehtoolliselle. Siinä toteutettiin Jeesuksen käskyä ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni”. Vähitellen läntisessä kristikunnassa alettiin rajoittaa ehtoolliseen osallistumista. Osana läntistä kirkkokuntaa Suomessa ikärajaa nostettiin vuosisatojen aikana, mutta vasta 1800-luvulla ehtoollisen alaikärajaksi määriteltiin 15 vuotta. Itäisissä kirkkokunnissa asia on säilynyt päinvastaisesti, jopa vauvat saavat lusikalla ehtoollisen suoraan lusikalla suuhun. ja että lapsi erottaa ehtoollisen muista aterioista. Lapselle on hyvä kertoa, että ehtoollinen on Jeesuksen ystävien juhla-ateria ja ehtoollisessa Jeesus antaa anteeksi pahat tekomme. Lapselle tärkeitä kysymyksiä ovat myös käytännön yksityiskohdat: mitä ehtoollisella tapahtuu, miltä ehtoollisaineet maistuvat ja miten ehtoollispöydässä ollaan? Vanhemmat osaavat parhaiten arvioida, milloin ja millaisin askelin lapsi alkaa osallistua ehtoolliselle. Aluksi lapsen voi tuoda alttarille siunattavaksi. Siinä ehtoolliskäytäntö tulee tutuksi ja voidaan luontevasti siirtyä siihen, että lapsi nauttii ehtoollisen samoin kuin muutkin seurakuntalaiset. Ehtoollisella voi tuntea Jumalan rakkauden meitä kohtaan kaikilla aisteilla, siinä toimivat tunto-, maku-, haju- ja kuuloaistit. Miten ehtoollisella toimitaan Lapsen voivat ehtoollispöytään tuoda vanhemmat, kummit tai isovanhemmat. Tuojana voi olla myös joku muu lapsen kristillisestä kasvatuksesta vastaava Lapsi tulee ehtoolliselle yhdessä kristillisestä kasvatuksestaan vastuussa olevan aikuisen kanssa. Aikuinen ilmaisee jakajalle, annetaanko lapselle ehtoollinen vai siunaus. aikuinen. Lapsi polvistuu aikuisen viereen alttarikaiteen äärellä. Pieni lapsi voi seistä tai olla aikuisen sylissä. Kädet voi laittaa ristiin alttarikaiteelle. Lasten ehtoollisoikeus palautettiin Suomessa palattiin varhaisen kristikunnan käytäntöihin vuonna 1977, kun kastettu lapsi sai taas luvan osallistua ehtoolliseen yhdessä vanhempiensa tai muiden läheisten kanssa. Kirkkojärjestys sanoo: ”Kastettu lapsi, jolle on opetettu ehtoollisen merkitystä, saa osallistua ehtoolliseen yhdessä vanhempansa tai muun hänen kristillisestä kasvatuksestaan huolehtivan kirkon konfirmoidun jäsenen kanssa.” Tätä ohjetta piispainkokous tarkensi 2002, antamalla rippikoululaisille oikeuden osallistua opettajiensa johdolla ehtoolliselle. Seurakunnan tärkeimmässä tilaisuudessa, messussa, ei tarvitse erotella lapsia ja nuoria muusta seurakunnasta. Ennen ensimmäistä ehtoollisella käyntiä on hyvä keskustella lapsen kanssa, jotta hän ymmärtää, mistä siinä on kysymys, Ehtoollinen kuuluu kaikille seurakunnan jäsenille. Saamme tulla ehtoollispöytään sellaisina kuin olemme. Ehtoollinen antaa turvaa ja voimaa elämäämme. Myös lapsi tarvitsee elämäänsä anteeksiantamuksen ja siunauksen kokemusta. Salaattilounas (6,-) ja keittolounas (5,-) ma-pe klo 11-13, 5.12. asti. Sis. leivän, Korkeatasoista kukkapalvelua Tasokkaat sidontatyöt iloon ja suruun Kukkavälitys levitteen, juoman, ja jälkiruokakahvin tai teen. TERVETULOA! CALLANKUKKAja HAUTAUSPALVELU OY Luotettavaa palvelua hautausjärjestelyissä Perunkirjoitukset, uudet hautakivet ja entisöinnit Kauttamme tarjoilut muistotilaisuuksiin Puh. 2504459 info@callankukka.fi www.callankukka.fi Callankukka- ja hautauspalvelu Oy, Keskustie 3 Ma - Pe 9.00 - 17.00 La - Su 9.00 - 15.00 Alan Laatuliike Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16 Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996 www.cafemuru.fi VUOKRATAAN KOKOUS- JA JUHLATILAA Punatorpan Kerhohuoneelta Punamullantie 9, Nurmijärvi Juhlavalmius 80 hengelle. Nykyaikaiset kokousvalmiudet Tied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669. Nurmijärven Sosialidemokraatit ry. Johannes Haapalainen seurakuntapastori Kukka-Mökki Klaukkala Oy Meiltä voit tilata pitopalvelut, täyte- ja voileipäkakut, pikkuleivät, erikoisruokavaliot ym. Café Muru Oy Aikuinen kertoo ehtoollisen jakajalle, annetaanko lapselle ehtoollinen vai siunataanko hänet. Siunaaminen tapahtuu siten, että ehtoollisen jakaja laittaa kätensä lapsen päälle ja siunaa hänet. Lapsi saa ehtoollisen samalla tavalla kuin aikuinen. Ehtoollisleipä annetaan käteen ja pappi sanoo: ”Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu.” Viinin kohdalla jakaja sanoo: ”Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu.” Näihin sanoihin voi vastata: ”Aamen”. Lapselle voi vaihtoehtoisesti antaa pelkän leivän, pyydettäessä saa alkoholittoman viinin tai aikuinen voi kastaa lapselle annetun leivän omassa viinipikarissaan. Nurmijärven seurakunnassa on päätetty antaa rippikoulua käyville nuorille mahdollisuus osallistua ehtoolliselle oman ryhmänsä ensimmäisen kokoontumisen jälkeen. Kirkoissamme noudatetaan ehtoollisenjaossa aina jatkuvan pöydän käytäntöä. Se tarkoittaa, että ehtoollisen saatuaan jokainen nousee omaan tahtiinsa ja antaa paikan seuraavalle. Ehtoollisesta on tapana kiittää Jeesusta pienellä kumarruksella, niiauksella tai ristinmerkillä. Kimppuja, asetelmia, sidontaa Liikekuja 2, Klaukkala p. 040 416 6542 Ma-pe 9-18, la-su 9-17 ja pyhät www.kukkamokki.fi Tervetuloa tutustumaan uudistettuun myymäläämme! 39,90 + 3% kokonaismyynnistä 3 8,5 10 Nuorten Kroatianmatka oli elämyskokemus Varhaisnuorisotyön isosten koulutusmatka Kroatiaan, ystävyysseurakuntaamme Kutinaan, toteutui vihdoin syyskuun puolivälissä. Viikon mittaista matkaa suunniteltiin usean vuoden ajan. Matkan aikuisina vetäjinä toimivat nuorisotyönohjaajat Maritta Kopsala ja Markku Pispala sekä Karri Pispala, Roni Öhman ja Kate Viljamaa. Vetäjät joutuivat tiukille jo matkan ensimmäisessä vaiheessa. Paksu sumu välilaskukentällä sekoitti aikataulut tyystin ja menomatka kaikkineen kesti 22 tuntia. Ensimmäisen päivän kohteena oli Kutinan kirkko, jossa tapasimme Nurmijärven seurakunnan nimikkolähetin Elina Braz de Almeidan. Elina kertoi Kutinan seurakunnasta ja työstään Kroatiassa. Seurakunnassa on tällä hetkellä 150 jäsentä ja koko Kroatian evankelisluterilaisessa kirkossa noin 3500. Ihmettelimme, miten paljon erilaista toimintaa lähetystyöntekijän työnkuva sisältää. Elina kertoi radiotyöstä, pitämistään ripareista ja nuorten leireistä sekä raamattuopetuksesta ja jumalanpalveluksista ympäri Kroatiaa, kotikäynneistä ja vierailijoiden opastamisesta. Radiotyötä ja tanssia Elinan kroatialainen kollega, Neno kertoi meille hengellisen radiokanavan ohjelman tuottamisesta. Radio-ohjelmat tehdään hänen studiollaan ja niitä lähetetään 25 eri paikkaan. Iltapäivällä saimme osallistua tanssitunnille brasilialaisen M18 taideryhmän kanssa. He asuvat vakituisesti Kutinassa tehden kirkon piirissä tärkeää nuorisotyötä. Myöhemmin samana iltana he esiintyivät porukallemme, sekä toiselle suomalaisryhmälle. Karri sai Zagrebissa koko porukan samaan kuvaan. Edessä oikealla istuu Elina, nimikkolähettimme Kutinassa. Merisiilejä, jätskiä ja myrskyä Matkalla Crikvenican kaupunkiin tutustuimme Kroatian upeisiin maisemiin, nähtävyyksiin, historiaan ja pääkaupunkiin Zagrebiin. Majoituimme aivan meren rannassa sijaitsevaan, kertakaikkisen upeaan hotelliin, joka oli ennen toiminut luostarina. Meri houkutteli meitä kaikkia uimaan, sillä ranta oli erittäin siisti ja upea näky ilta-auringossa. Merisiileillä pelottelusta huolimatta pääsimme iltauinnille työntekijöiden ja aikuisten tarkan valvonnan alaisuudessa. Seuraava päivä näyttäytyi sateisena, joten työntekijät keksivät aamulla yllätykseksi retken lähellä olevaan saareen. Veneessämme oli lasipohja, jonka läpi saattoi matkan edetessä tutkia mereneläviä. ”Lasipohjainen vene oli kyllä ehdoton suosikkini tällä reissulla!” kommentoi yksi nuorista. ”Paikallinen jäätelö oli uskomattoman herkullista! Olisin voinut Tanssiryhmä M-18 sai kaikki innostumaan tanssista… pakata sitä mukaani Suomeen!” kertoi toinen. Illalla pelasimme rannalla lentopalloa. Se oli erityisesti tyttöjen mieleen. Pelatessa sai hyvin suljettua pois mielestä kaiken muun, paitsi sen faktan, että nyt sai nauttia täysillä vuosien aherruksen tuloksista! Pelin keskeytti yllättävän nopeasti noussut ukkosmyrsky, joka yltyi yötä kohden. Adrenaliinin purkua ennen kotimatkaa Matkalla lentokentälle pysähdyimme vielä Adrenaliinipuistoon, jossa kiersimme pitkää ja uskomattoman hienoa köysirataa. Köysiradan jälkeen jotkut onnekkaat kokeilivat nyrkkeilyä ja jotkut painivat sumopuvuissa. Lentokentällä ohi kulkeva mies oli kommentoinut nuorten huutoa, pohtien samalla mistä maasta nämä olivat. Sen kuultuaan hän oli tokaissut: ”This finnish language is very funny to hear, sounds awesome”! Tunnelmat reissun lopussa olivat rattoisat ja mukavat. Kaikki olivat oikein tyytyväisiä matkan antiin. Vaikka perjantaina ennen viikonloppua olisi ollut koulupäivä, taisi meistä suurin osa jäädä kotiin lepäilemään ja muistelemaan viikon tapahtumia. Sumopainia Adrenaliinipuistossa… Matkalaisten kirjoituksista kokosi Birgit Tolvanen Neno on varhaisnuoresta lähtien toiminut aktiivisesti kirkossa. Hän soitti meille kitaraa, lauloi ja esitteli studiotaan. Yhteistä työtä matkan eteen Matkarahaa kerättiin erilaisin tempauksin: nuoret esiintyivät trubaduureina, myytiin arpoja, järjestettiin leffailtoja ja konsertteja, autettiin kotitöissä, leivottiin, kerättiin marjoja ja toimittiin apuisosina leireillä. Lämmin kiitos matkaa sponsoroinneille: Korsisaari Oy Nurmijärven musiikkiopisto Teatteri Kino Juha Nurmijärven seurakunta sekä kaikille arpajaisvoittoja lahjoittaneille ja yksityisille tukijoille. 11 Valoa vaikken näekään Valoa vaikken näekään – voimaa virren syvyyksistä on lausuntataiteilija Eevamarja Salosen ja kanttori Sulo Kolarin improvisaatioteos viiden virren pohjalta. Lausunta ja urut vuorottelevat, soivat päällekkäin ja täydentävät toisiaan. Virsien väkevät elämäntunnot vaihtelevat kaipuusta ja kiitoksesta rajuun ahdistukseen. Intensiivinen uskonnollinen kokemus ja antautumisen ihme viitoittavat tietä kohti salattua Pyhää. Ensiesitys Klaukkalan kirkossa sunnuntaina 17.11. klo 18. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Klaukkalan suuressa kirkossa kiertää vanhenevan naisen hauras hahmo. Naisen vahvistettu ääni kaikuu tyhjistä kiviseinistä halliten tilaa. Urut säestävät hiljaa – milloin ne eivät pauhaa voimalla, yritä hukuttaa lausujaa tuskaan. Lausuntataiteilija Eevamarja Luode-Salonen ja kanttori Sulo Kolari harjoittelevat omaa virsiteostaan ’Valoa vaikken näekään’. Lausujan äänessä on paljon painetta ja vimmaa. Herkkä suru, antautumisen ihme ja kiitoksen ihmettelevä riemu pujahtelevat nekin mukaan. Ensimmäinen havainto on kuitenkin, että näihin virsiin on latautunut paljon tuskaa. Eevamarjalle tuskan tunnot ovat tuttuja. ”Ne ovat niitä, joita olen itsekin kokenut. Nämä virret ovat täynnä kaikkea, elämän vaikeutta ja sen monenlaista ihanuutta. Siksi niiden sisältämä vahva toivo ei ole leikkiä. Juuri toivon minä haluan välittää, ja sen, ettei kaikki lopu mustaan pimeyteen, kun tunnustaa, että elämä on vaikeaa.” ”Oikeastaan haluaisin kutsua ihmisiä elämän pimeiden tuntojen jakamiseen. Ne sanotaan näissä virsissä ääneen, ja silti toivo jää.” avausvirsi kertosäkeineen on hänelle rakas. ”Siinä toistuu, että vaikka vaellus on vaivaista, minä vielä jaksan toivoa. Jos voi sanoa, että vielä jaksaa toivoa, se on valtavan paljon. Moni ei jaksa, kun yhtään enkeliä ei ilmaannu lähelle, ei ihmishahmossa eikä muuten.” On paljon, jos tietää valon loistavan jossain, vaikka itse on pimeässä. Sulo Kolarille rakkain on virsi Koska valaissee kointähtönen. ”Siinä on kaikki. Kysymyksen alla on kaikki, mikä sitten virressä seuraa. Siinä on intensiivinen hetkessä oleminen, vaikeaan hetkeen ja valon odottamiseen suostuminen. Ja sävelmässäkin on alusta asti valtava, vahva syvyys, josta valo sitten nousee.” Eevamarjalle sama virsi antaa rohkeutta olla sitä ja siinä missä on. Sen jälkeen on kahvitauko ja Siioninvirsiseurat. Puhujina mm. Ilkka Mattila, Päivi Linnoinen, Samuli Korkalainen. ”Saa huutaa ja luottaa, että tie aukeaa vielä, että valo loistaa jossain, vaikka se ei omiin silmiin näy. Sanoa, että tästä en mene pois. En mene, ennen kuin saan levon ja ilon.” Sisältörikkain ja mielenkiintoisin virsi on Sulon mielestä Soi, virteni, kiitosta Herran. ”Onhan se nyt hurjaa vaihtelua, kun ensin on kiitosta ja sitten Jaakobin painia ja sitten taas kiitosta ja lopulta ehditään taivaaseenkin. Siinä on kaikki elementit ja uskomaton jännite, että pääseekö se siinä painissaan voitolle, pääseekö, pääseekö – ja sitten se pääsee.” Elämän myötä muuttuva virsi Suhde virteen voi myös muuttua. Eevamarja muistaa Minä vaivainen oon -virren jo lapsuudenkodistaan. Hänen äitinsä purki sen kautta ahdistustaan. Nuori Eevamarja inhosi koko virttä, joka hänelle merkitsi valittelua ja syyllistämistä. Toivo on tähti pimeässä Eevamarja näki paljon kärsimystä ja toivottomuutta työurallaan psykiatrian sairaanhoitajana. Siksi teoksen Siitä on jo aikaa, ja äitikin on elämän varrella löytynyt ikään kuin uudestaan. Nyt sama virsi soi Eevamarjan korvissa toisin. ”Se on aivan eteerisen kaunis ja herkkä kuvaus katoavasta elämästä. Ja surusta, joka siihen väistämättä kuuluu, täällä ei surutonta majaa saa.” Ja eteerisen kuulas on lausujan tulkintakin tällä kohdalla. Onko virsissä kohtia, joita on vaikea sanoa? Jotain, joka ei tunnu omalta? Eevamarja miettii. ”No ajatusta Jumalan armon kerjäämisestä minä en kyllä ymmärrä. Minulle armo on olemassa, se työhän on jo tehty. Mutta minä pyrin jättämään kysymysmerkkejä, jos en ymmärrä jotain, niin se jää minulle auki. Minusta näissä virsissä Jumala kohtaa ihmisen niin, että sitä saa jotenkin jäädä paljaana omalle paikalleen, ilman vaatimuksia, ja tulla silti ravituksi.” Teksti: Anni Pesonen, pastori Kuvat: Tero Konttinen Hiidenkivellä Hiidenkivellä palstalla vuorottelevat Simeoni ja Aapo. He tarkkailevat ajan ilmiöitä vähän korkeammalta (A. Kiven Seitsemän veljestä, Hiidenkivi-kohtaus). ”Simeoni herneet keittää, Timo sekaan rasvat heittää, patahan kuohuvaan sylkee.” Siitä se soppa syntyy Pappi ajaa työmopollaan omaisten kahva edellä siunauskappelin ja hautausmaan kurviin. Diakoni jää kuuntelemaan Keitaalle ihmistä. He sopivat uuden tapaamisen kovia kokeneen ihmisen kotiin. Nuorisotyönohjaaja valvoo leirillä vielä aamuyön tunteina. Muut ovat menneet. Jutustelu kääntyy perheen asioihin ja yksinäisyyteen. Hällä ei ole kuin kone ja kännykkä. Hällä on väliä! Kanttori kutsuu ennen kirkonmenojen alkua lapsia lähemmäs ja esittelee urkujen salaisuuksia. Jokainen saa vuorollaan töräyttää äänen ja ihmetellä urkupillejä. Piiparia ei näy. Monet kiinteistöjen ja kirkkojen kanssa työskentelevät ihmiset huolehtivat tilojen ja tilaisuuksien käytännön järjestelyistä. He ovat kuulevina korvina ja auttavina käsinä hyvin monille seurakuntalaisille. Lapsityössä jokaiseen kerhopäivään sisältyy pieni ”kirkkohetki”. Enkelit ja Taivaan Isä ovat todellisuutta. Että olisi ihminen tavattavissa. Kiireetön ja kuunteleva. Minua varten. Minulle tyrkättiin paperi, jossa oli lueteltu työalajohtajan hommia. Onkin kiintoisaa tutkia, löytyykö yhteistä reseptiä Seitsemän veljestä -kokkikerhon kanssa. Kuka keittää herneet ja kuka höystää sopan rasvalla. Ja kahvit päälle, kun seurakunnassa ollaan. Herneiden reitti kiinnostaa. Menevätkö suoraan pataan vai kiertävätkö nenän kautta. Toisessa sieraimessa herne ja toisessa kahvinporoja. Seurakunnassa olen läsnä. Kuuntelen toisia ihmisiä ja yhdessä käydään kohti parempaa elämää. Tarjoan nopeita tukitoimia tarvittaessa. En jätä ihmistä pulaan. Yhdessä hoidetaan hommat niin, että sähköt eivät mene poikki. Kun sosiaalitoimessa tehdään kartoituksen jälkeen yhteenveto, diakonille jää vielä rukouksen mahdollisuus. Kun psykoterapeutti pyörittelee kysymyksillään menneitä, seurakunnan työntekijä voi rukouksessa ja sielunhoidossa saada yhteyden ihmisen sisäiseen lapseen. Parhaimmillaan tilanne voi johtaa parantumiseen yhdessä Jeesuksen kanssa. Pyytämään anteeksi sekä antamaan lohdutusta ja rakkautta. Tuemme yhdessä hengellisen kasvun mahdollisuuksia seurakuntalaisten elämässä. Siitä se soppa syntyy. Kunnon ainekset ja oikea valmistustapa. Rakkautta ja ripaus rosmariinia. Simeoni Palvelemme joka päivä ma-pe 8.30-20 la 9-15 su 11-15 Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh. 09-2504085 www.seitsemänveljestä.fi, www.lääkekaappisi.fi Suomen Kädentaidot 2013 -messuilla taitoa, tunnetta ja iloa! Lauantaina 16.11.2013 Hinnat alkaen 37 € / hlö Osta liput verkkokaupasta! 09 8789 9050 tai myynti@korsisaari.fi 12 Mielenterveydeksi Nurmijärven Terve Mieli -yhdistys juhlisti 20-vuotista taivaltaan Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa. Paikalle saapui myös muualla asuvia, alkuaikoina mukana olleita aktiiveja. Tuttuja kasvoja sekä lämpöisiä halauksia riitti kaikille. Terve Mieli -yhdistys on Mielenterveyden Keskusliiton paikallisyhdistys ja sen tavoitteena on antaa tukea vaikeista elämäntilanteista selviytymiseen. Yhdistys luo mahdollisuuden tavata muita samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Samalla yhdistyksen jäsenet voivat yhdessä osallistua Nurmijärven mielenterveyspalvelujen kehittämiseen. Vertaisista puhutaan nykyisin myös kokemusasiantuntijoina. Ryhmässä on helpompi puhua kuin vaikkapa sukulaisten kanssa. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat ja mukaan pääsee vaikka tulemalla keskusteluiltoihin tai kysymällä lisätietoja Paula Kivistöltä p. 040 739 7439. Nurmijärvellä toimii myös omaisille suunnattu vertaisryhmä ”Omaiset mielenterveystyön tukena” yhteisvoimin psykiatrian kuntoutuspoliklinikan ja seurakunnan kanssa. Mielenterveyden keskusliitto on myös taustalla omaisryhmässä ja kunnan perhetyön ja diakoniatyön toteuttamassa perheille tarkoitetussa Vertti-ryhmässä. Kuvat Tero Konttinen Eija Mattila, Hanna Alava ja Arja Sumuvirta ovat olleet aktiivisia toimijoita. Heitä muistettiin juhlassa. Keskusteluillat yhdistävät Alusta asti toiminta on keskittynyt keskusteluiltoihin. Nykyisin keskusteluiltoja järjestetään kirkonkylässä Ystävyyden Kammarilla ja Klaukkalassa kirkon tiloissa. Nuorille on kehitelty uutta Nuori Mieli-toimintaa ja myös liikuntatoimintaa on viritteillä. Yhdistys on järjestänyt virkistystilaisuuksia ja leirejä yhteistyössä mm. seurakunnan kanssa. Mielenterveystyöstä seurakunnassa vastaa diakoni Hanna Alava. Juhlassa kiitettiin pitkään toiminnassa mukana olleita. Huomionosoitukset antoi Mielenterveyden keskusliitosta Henri Rinkinen. Etualalla (neljäs vasemmalta) nykyinen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Hagman. Rajamäen kirkkopiirin leiri Sääksin leirikeskuksessa pe–su 1.–3.11. Yhdessäoloa, pohdintoja uskosta ja elämästä, ulkoilua... Lapsille omaa ohjelmaa. Maksu aikuisilta 40 e, 4–12-v. 20 e, sisaruusalennus 50 %, alle 4-v. ilmaiseksi. Ilmoittautuminen pe 25.10. mennessä: martti.muukkonen@evl.fi Tervetuloa kaikenikäiset seurakuntalaiset! Vertaistukea erityislasten vanhemmille Tässä avoimessa ryhmässä jaamme arjen haasteet ja kiemurat sekä iloitsemme yhdessä. Ei ole väliä, mikä diagnoosi lapsellasi on tai onko diagnoosia lainkaan, keskusteltavaa riittää varmasti. Ryhmä kokoontuu Isossa pappilassa, Pappilantie 3, Nurmijärvi sunnuntaisin 3.11. ja 8.12. klo 16–18. Kahvitarjoilu. Mikäli tarvitset lastenhoitoa, ilmoita siitä sitovasti edellisen viikon keskiviikkoon mennessä, jotta osaamme varata riittävän määrän hoitajia paikalle. Lastenhoito on maksuton. Lisätietoja ja lastenhoitoon ilmoittautumiset: mllnurmijarvikk@gmail.com tai 050 301 3732 / Nina Koponen Lämpimästi tervetuloa mukaan! Yhteistyössä: Nurmijärven seurakunnan lapsi- ja perhetyö sekä MLL:n Nurmijärven Kirkonkylän paikallisyhdistys PISAROITA Siskot ja veljet – onni ja/tai riesa ”Sinä olet minun siskoni, en tahdo, että kilpailumme jatkuu. Sydämeni murtuu...” Erinin ja Laura Närhen iskelmä on mennyt ihoni alle. Sisaruussuhde on kipeä asia kovin monelle meistä. Oma sisko ja oma veli voi olla samaan aikaan äärettömän rakas ja loputtoman loukkaava. Joskus on kuin hakkaisi päätä seinään: vuorovaikutukseen syntyy aina sama kierre. Kumpi meistä oli lapsena rakkaampi äidille ja isälle? Entä aikuisena? Kumpi on päässyt helpommalla, ketä on sorsittu, vähätelty ja kuritettu? Kumpi oli kauniimpi ja kumpi älykkäämpi? Mistä minä sain kiitosta ja kehuja, mistä sinä? Onko toinen meistä syntipukki ja toinen lempilapsi? Vai luulenko vaan? Todelliset tapahtumat, lausutut sanat ja omat mielikuvat, muistot, tunteet ja tulkinnat sekoittuvat vuosien varrella sekametelisopaksi, josta kukaan ei enää myöhemmin voi ottaa selvää. Eri ihmisillä voi olla todella erilainen käsitys siitä, mitä on oikeasti tapahtunut. Silti kaikkien kokemus voi olla ainakin pääpiirteittäin totta, sillä kysymys on juuri kokemuksista ja tunteista. Tunne on totta silloinkin, kun se on aiheutunut väärinkäsityksestä. Sisaruussuhde on usein elämän pisin ihmissuhde. Se on jotain äärimmäisen arvokasta. Mutta kun kohtalot kietoutuvat yhteen jo varhaisista vuosista, jää suhteeseen helposti jo lapsena muodostuneita vuorovaikutuskuvioita. Suhteessa muihin kasvamme aikuiseksi, mutta siskon ja veljen kanssa taannumme yhä uudestaan samoihin kummallisiin kuvioihin kuin lapsenakin. Se on ihan hauskaa, kun kysymys ei ole kovin vaikeista asioista: siskon ja veljen kanssa voi heittää tyhmää vitsiä ja kaikki ymmärtävät mistä on kysymys. Mutta taantuminen on vahingollista, jos kysymys on esimerkiksi vaikeasta sisarkateudesta. Ikäjärjestyksen ja lapsuusperheen vanhan dyna- miikan takia meidän on vaikeaa päästä asetelmista eteenpäin. Pikkusisko on ’äidin lellikki’ vielä kuusikymppisenäkin, ainakin muiden silmissä - ja isosisko huolehtii pikkusisaruksistaan vielä silloin, kun itse tarvitsisi hoitoa. Perintöriidoissakin on kysymys yleensä muusta kuin itse tavarasta. Kun riidellään äidin porsliinikulhosta, riidellään oikeastaan siitä, kuka meistä oli äidille tärkeä ja rakas. Jäänkö taaskin ilman ja vaille? Onko tuo toinen taaskin minua tärkeämpi? Niin pieniä me olemme, aina vaan. Tarvitsemme toisiltamme tukea ja hyväksyntää; emme vertailua ja kilpailua. Myös se parhaiten pärjäävä sisko ja veli on tarvitseva, kun oikein silmiin katsotaan. ”Sinä olet minun siskoni. En tahdo, että erkanemme koskaan – tule mua vastaan!” Tuletko, jos otan ensimmäisen askeleen? Heli Pruuki Johtava perheneuvoja Nurmijärven seurakunta 13 Onko naimisiinmeno päässyt unohtumaan? Vaikka monasti tuntuukin, ettei ’papin aamenella’ ole mitään merkitystä parisuhteen ja perhe-elämän arjessa, valitettavan usein totuus paljastuu silloin, kun jotain todella ikävää tapahtuu. Avio- ja avoliitoilla on edelleen merkittäviä oikeudellisia eroja. Jos toinen joutuu tajuttomana sairaalaan eikä ole ilmoittanut avopuolisonsa nimeä terveydenhuoltojärjestelmälle, ei tälle saa antaa potilaasta mitään tietoja. Vielä karmeammin todellisuus iskee päälle avopuolison kuollessa: ei leskeneläkettä, ei perintöoikeutta, ei edes oikeutta hallita yhteisten alaikäisten lasten saamaa perintöä... Seurakunnan työntekijöille nämä kysymykset tulevat liian usein eteen silloin, kun pahin on päässyt tapahtusion) on musiikkiteos, joka kuvaa päämaan. Surussa on muutenhtumat Jeesuksen vangitse misesta kin tarpeeksi kestämistä, pohjautuu evankeliumien teksteihin jotta siihen tarvittaisiin enää ella viikolla.taloudellisia huolia. ’ykskaksn historiassaVuosi Passiotsitten tunnetaan jo IV naimisiin’ n ne esitettiin latinan-vihkimistilaisuus kielellä puhelau12.12.12. sai suuren (melissuosiTärkeät kohdat oli melismoitu on. Siksi Nurmijärven seu- Tero Konttinen ssa kerrotaan isen tapahtumat rakunta tarjoaa taas mahAvioliiton esteiden tutdollisuutta mutkattomaan kintaa varten vihkiparien yhteisvihkimiseen tällaise- tulisi käydä seurakuntatoina helposti muistettavana mistossa noin viikkoa enpäivänä eli keskiviikkona nen vihkipäivää viimeistään 11.12.13 klo 14 Nurmijär- tiistaina 3.12. Samalla voi ven kirkossa. Tilaisuuden ilmoittautua tilaisuuteen tai jälkeen seurakunta tarjoaa varata yksityisen vihkiajan. kalan kirkossa. Se on hääpareille hääkakkukahvit Lisätietoja pastori passioista lyhimpiä, seurakuntakeskuksessa. Martti Muukkonen, kesto 45 minuutNiille,noinjotka haluavat p. 050 343 0568, tia. Lue lisää sivulta 5. oman vihkimisen, tarjotaan martti.muukkonen@evl.fi klo 14.30 alkaen vihkiaikotai seurakuntatoimistosta, ja 30 min.Julia välein klo 17.30 09 878 9960. Hyyrynen kanttori p. Rajamäen kirkkopiirissä asti. Eivätkä kotivihkimisetMartti Muukkonen kään ole pois suljettu asia. piirikappalainen Passion laulaminen on elämyskokemus a tuli kuvioon responsorinen tapa lausti vuorotteli kuoron kanssa. Kuoro kit eli turbae. 1600-luvulta on tunneSuomen Laulussa kuorolaisena 23 vuotta mukana olannes-passio (1665–1666). manuelin laatiman muistokirjoituksen lut Aila Kuusinen ehti laulaa h sävelsi elämänsä aikana viisi passio30 kertaa Matteus-passion, enimmäkseen saksankielin kaksi, Johannes- ja Matteus-passisenä, mutta myös suomenat säilyneet. Bach käyttää siinä useita noksina, mm. Heikki Klemekaisia soittimia, kuten luuttua, viola d’ tin ja Hilkka Norkamon. ambaa. kaksi kolmannesta eli 640 miljoonaa ”Miksei kirkko tee mitään?” ”Kirkolla sterin kokoonpano on rajoitettu, vas- ”Miksi kirkko Suomenseurakunnassa Laulu on esittäeuroa. Nurmijärven on valtava omaisuus.” a ei käytetä lainkaan suurethuono-osaisten nyt Matteus-passion henkilöstömenoihin käytettiin 60Helsinprokäyttääja teosten niin vähän at sävyltään hartaita eivätkäKirkon mahti-tulisi osallistua gin Johanneksen kirkossa senttia verotuloista, mikä oli yli viisi auttamiseen?” miljoonaa euroa. Seurakunta on 126 taloustalkoisiin!” ”Kirkollisvero pois vuodesta 1921 lähtien joka vulla tuli tunnetuksi K. Penderezkin työntekijällään siis myös melkoinen yrityksiltä!” 966). kiirastorstai. Keskustelussa viljellään paljon kirktyöllistäjä Nurmijärvellä. kuoron ohjelmistossa on nurmijärveläi- Ensimmäisen kerran koa koskevia iskulauseita, jotka seuraSeurakunnat omistavat kirkkoja, kka Kankaisenkunnassa Luukas-passio, jonka lauloin Matteus-passion töitä tekevä tietää vääriksi ja kappeleita ja muita toimitiloja. Niitä mäen kirkossa ne 27.3. Ensti Pohjolan johtamana tarvitaan toiminnan järjestämiseen. tuntuvat hänestä epäoikeudenmuSeppo Pänkäläisen 1972. Urkuparvella ahdasta: kaksi kuoroa ja kaisilta.Luukas-passion Tiedämme kirkossavuonna tehtävän Huomattavaoli osa kirkon rakennuksista vaikeastioli myytävissä. Monet rakenpaljon hyvää ihmisten hyväksi. kaksi orkesteria,onlapsikuoro viereisellä parvella. Solistit 25 vuotta). Se niin on sävelletty solisteille, nuksetoopperalaulajia. ovat kulttuurihistorian kannalta Mitä kirkko sitten tekee? Kaikista olivat Suomen eturivin Evankeliumin passiokertomus jakaanmerkittäviä menoistaan kirkko käytti kolmasosan - Useita kertoja kävimme suojelukohteita. lisäksi esittämässä Matteushtauksiksi: Jeesuksen vangitseminen, lasten ja nuorten parissa tehtävään Entä yritysten verottaminen? Keskipassion palmusunnuntaina eri istiinnaulitseminen ja hautaus. Kohtaajalta vuoteen kaupungeissa. 1993 yritykset ja yhteityöhön. Se tarkoittaa päivä- ja iltapäiMatteus-passio sinänsä maksoivat oli sellainenveroa maailma, ettei on laitettu koraali tai vuorovirsi. söt tosiaan kirkolle, väkerhoja, varhaisnuorten toimintaa, Pänkäläinen rippikoulua, kirjoittaa: ”Olen halunkoko tukepääsiäinenmutta tahtonut toipumiseen. Yhä eivätriittää enää siitä kahteenkymmeneen partiota, perheiden mista… on Nurmijärven vuoteen. Nykyään valtio maksaa on, jonka esittäminen mahdollistaseurakunnassa uudestaan ja uudestaan elin sen valtavan kauniityhteiaariat, käytettiin viimeettä vuonna söveron tuotosta osan, Jeesuksen noin pari proevankelistan kertomukset ja koskettavat sanat e sekakuoroille. Näin toivon, yhä varsinaisista toimintamenoista puolet eli ristillä. yli 3,8 milkirkolle. Valtiokoetus: tukee näin Ja onhansenttia se myös fyysinen yksi kirkon väliaika lla olisi mahdollisuus esittää Kristukjoonaa euroa lasten, nuorten ja heidän yhteiskunnallisia tehtäviä kuten hautaensimmäisen jälkeen,kirkonkirjojen joka kestää n. pitoa 1 tunnin lopelmää musiikinperheidensä keinoin. ustoimea, ja ja kultparissa tapahtuvaan toi- osan sio esitetään perinteisesti pitkäperjanpuosan pituus riippuu kapellimestarin tempoista, 3,5–4 tuurihistoriallisten rakennusten ylläpimintaan. kirkossa, tänä vuonna myös Klauk- ja kirkollisten tuntia, muisteleetoa. AilaSeurakuntien Kuusinen. tuloista valtaosa tulee Jumalanpalvelusten AIHETTA POHTIA Kirkko tekee hyvää jäsenten maksamasta kirkollisverosta. Menokohteita voisi tietysti painottaa toisellakin tavalla. Ihmisten toiveet usein keskittyvät vain omaan tarpeeseen. Kuitenkin ihmisten tarpeet muuttuvat iän mukana, joten seurakunta pyrkii palvelemaan kaikkia seurakuntalaisia ”vauvasta vaariin”. Birgit Tolvanen Varojen käytöstä päättävät vaaleilla valittavat luottamushenkilöt kirkkovaltuustossa. Uudet luottamushenkilöt valitaan jälleen ensi vuonna. Lähde mukaan ehdokkaana tai ainakin äänestämällä. Vaalien teemaksi on jo päätetty ”Usko hyvän tekemiseen”. KIRKONMÄELTÄ sa on ideaa untamme kehittämistä entistäkin pan palvelevaksi tahdomme aktiivisesti jatuksia työmme eteenpäin viemisek- Piispainkokous hyväksyi man yhteisen juhlan järjestäsyyskuussa oppaan moni- misessä. Toisesta uskontoperinkulttuurisiin kirkollisiin toimituksiin ja perhejuhliin. Op- teestä lähtöisin olevia elepaan taustalla on tarve laatia menttejä ei oppaassa siohjeistusta yhteisiin perhe- nänsä määritellä kristilliselle juhliin, joihin osallistuu myös uskolle vieraiksi, vaan näitä 11 toiseen uskontoon kuuluvia. voi harkiten myös lainata Opas pitää periaatteina kris- erityistapauksissa. Kirkon tillistä rakkautta ja vieraan- perinteet ovat aina muotouvaraisuutta. tuneet kulttuurisessa yhteyMonikulttuurisia tilanteita dessä. PESU, PALVELUJA ITSEPALVELUPESULA Opas korostaa, että tavoi KEMIALLINEN ilmetä esimerkiksi hauharkinnan taan siunaamisen, lapsen pauskohtaisen Punamullantie 12 C, Nurmijärvi Puh. 09 - 250 8260 kasteen, avioliiton siunaami- tulee noudattaa kirkkomme sen tai perheen nuoren rippi- järjestystä. ma, Monikulttuuristen ke-pe koulun yhteydessä. Esimer- sovellusten paikka on siksi 8.30-17.30 kiksi avioliiton siunaamista siellä, missä käsikirja antaa ti 8.00-19.00 vaihtoehtoipyytävän pariskunnan toi- mahdollisuuden kuten nen osapuoli voi olla budd- siin toimintatapoihin la 9.00-13.00 halainen ja toinen kristitty. esimerkiksi johdantosanat, Oppaan ohjeita voi soveltaa vapaamuotoiset rukoukset ARKENA ja LAUANTAINA myös kristityn ja uskonnotto- ja valinnaisen musiikin. NETRINGIN PESULA ANTTORIN JAKKARALTA toimitusten hoito ja muu yleinen seurakuntatyö vei Nurmijärvellä noin 1,5 miljoonaa euroa. Sitä kai yleensä pidetään seurakunnan perustehtävänä, josta sitten välillisesti seuraavat palvelu ja kasvatus. Palvelutyöhön eli diakoniaan käytetään kuudennes menoista. Se tarkoittaa lähimmäisten auttamista monin tavoin vaikeissa elämäntilanteissa. Nurmijärven seurakunnassa diakoniamenot olivat 840 000 euroa eli yli 10 prosenttia toimintamenoista. n unelmaseurakuntasi? Oletko tehKirkko on suurijo työllistäjä, sillä kirkon masi eteen? Oletko ainakinihmiset. kertonut työtä tekevät Sitä ei voi ulkoistaa tai automatisoida. jollekin seurakuntamme työntekijälleHenkilöstökuluihin meni vuonna 2012 koko kirkossa kilölle? Piispoilta opas monikulttuurisiin kirkollisiin tilanteisiin Markku Jalava ARKI- JA JUHLA-ASUT MATTOPESUT KODIN TEKSTIILIT www.netrinki.fi ”Kristillisen todistuksen tulee tapahtua vapauden hengessä. Kaikki painostus, pakko ja ylimielinen asenne ovat vastoin Kristuksen esimerkkiä”, todetaan oppaassa. Kahdeksatta käskyä pidetään uskontojen kohtaamiseen hyvänä ohjenuorana. 8.käsky: ”Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi. Jumalan tarkoitus on, että ihmiset kunnioittavat toisiaan…” Myös moniuskontoisen perheen juhlatilanteissa voivat perheen eri traditiot tulla näkyviin erillisinä rukouksina. Pidetään kuitenkin tärkeänä, että ”tällaisissa tilanteissa eri uskontoperinteet pidetään selvästi erillään”. HOLMAN KURSSIKESKUS Puh. 010 387 5800 Tarjoamme Valkjärven rannalla ainutlaatuisessa miljöössä: • Edulliset kokouspaketit, koulutus- ja opetustiloja. Käytössä myös langaton internet • Rantasaunat, takkahuone, grillikota • Laadukkaat ravitsemispalvelut, ryhmämajoitusta • Tyky- ja virkistyspäivät, luontopolku, frisbeegolf • Tasokasta juhla- ja pitopalvelua yksityishenkilöille ja yrityksille Holmantie10,01800 KLAUKKALA (Nurmijärvi ) ☎ 09-8306630 www.vantaanseurakunnat.fi/kurssikeskukset Luonnonkauniissa ympäristössä Päiväkokoukset Virkistyspäivät yrityksille Rantasaunat ja kylpytynnyri Tervetuloa! lomakoti@kotoranta.fi www.kotoranta.fi Täyden Salaattipöytä ( 6.-) ma-pe klo 11-13 ja palvelun hautaustoimisto Keittolounas ( 5.-) joka jatkuu huhtikuun loppuun asti. voit tilata pitopalvelut, Tukenasi surun kohdatessa Erikoiskahvit 2,50 Meiltä täyte- ja voileipäkakut, Hautauspalvelut TERVETULOA! Kuljetukset pikkuleivät, erikoisruokavaliot ym. Kukkalaitteet Café Muru Oy Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16 Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996 Kiireetön,luottamuksellinen palvelu rauhallisessa toimistossa. Kotimaiset arkut ja uurnat. Muistotilaisuudet Monipuoliset ja hyvät tarjoilut. Arvostava ja osaava. Hautakivet Kaiverrukset. Nimien lisäykset. Erikoissuunnittelu. Palvelemme joka päivä ma-pe 8.30-20 la 9-15 su 11-15 Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh. 09-2504085 www.seitsemänveljestä.fi, www.lääkekaappisi.fi Ammattitaitoisesti laadukkaat kukkalaitteet ja -asetelmat. Perunkirjoitukset Asianajaja Ulla-Riitta Kylli 019–433 043 Perinnönjaot. Testamentit. www.kthautauspalvelut.fi NURMIJÄRVI Pratikankuja 3 lSiivouspalvelut lIkkunanpesut p. 010 425 6905 ark.10–17, la–su 10–14 lYrityssiivoukset varaa kevään lLahjakortit 040 730 8127 Ikkunan peSuajat ajoISSa! 14 Rippikoululeiriläinen vm 63! Nurmijärvi mukana seurakuntien verkkohankkeessa 14 Asiaa sinulle, joka olit Sääksissä kanssamme rippikoululeirillä kesällä 1963, siis 50 vuotta sitten! Leirimme konfirmaatio ja ensiehtoollinen olivat juhannuksena. Nurmijärven seurakunta on pilottina Suomen ev.lut. seurakuntien ja Kirkkohallituksen yhteisessä verkkohankkeessa. Tavoitteena on, että ensimmäiset pilottisivut julkaistaan vuoden vaihteen tienoilla ja Nurmijärven seurakunnan uudet sivut ensi keväänä. Seurakuntalaisten kannalta uuden verkkopalvelun ja uusien kotisivujen lähtökohtina ovat helppokäyttöisyys, hyvä palvelu ja vuorovaikutteisuus. Verkkohankkeen myötä seurakunnille ja seurakuntayhtymille tarjotaan yhteinen julkaisujärjestelmä käytettäväksi ja kehitettäväksi. Myös verkon sisältöjä tehdään yhdessä. Näin vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat koko kirkon verkkotyössä ja voimavarat jakaantuvat tasaisemmin. Kukin uutta palvelua käyttävä seurakunta päättää kuitenkin itse sivujensa sisällöstä ja ulkoasusta, vaikka tekniikka ja perusrakenne ovat samoja kaikille. Yhdessä tekemisellä säästetään rahaa ja muita resursseja. Verkkopalveluympäristöä kehitetään vaiheittain ja siihen tuodaan mukaan sisältöjä, palveluja ja toiminnallisuuksia tarpeen mukaan ajan myötä. Nurmijärven seurakunnan nykyiset sivut on otettu käyttöön riemuvuonna 2000, jonka jälkeen niitä on muutaman kerran ”tuorestettu”. Nyt on tulossa suurempi uudistus. Seurakuntien ja kirkkohallituksen yhteishankkeen toteutusvaihe käynnistyi viime syksynä Seurakunnan leiripaikka Ilmestysmajoineen oli silloin uusi, vain noin viisivuotias. Nuoria, 15-vuotiaita olimme mekin. Meitä oli 50 lisäksi opettajat, papit Artturi Marttinen ja Åke Launiala, kanttorina Aarne Heinilä, nuorisonohjaajana Veikko Siponen lisäksi olivat isoset Leena Marttinen (oli myös opettajana), Tuula Kallio ja Heikki Visto. Olemme mukana jumalanpalveluksessa ja sen jälkeen kirkkokahvilla kuulumisia ja muisteloita kertoillen. Muistelot Tapaamistamme odottaen: HeRaTe eli Heikki ja Rauha Visto, 044 540 3848 tai rauha.visto@gmail.com Olemme suunnitelleet yhteistapaamista keväälle eli toukokuun sunnuntaille 19.5.2013. Toivottavasti silloin kohdataan jälleen isolla porukalla vähän ennen kello 10 Nurmijärven kirkonmäellä! Ppaikan osoite on Kirstaantie 5-7, Nurmijärvi. Kerrothan viestiä eteenpäin Anna kuulua itsestäsi ja anna muidenkin kuulla tästä. Eli ilmoita meille tulostasi 12.5. eli Äitienpäivään mennessä. Teuvo Kanerva, 040 756 9080 tai teuvo.kanerva@kolumbus.fi Kukka-Mökki Klaukkala Oy Nurmijärven kirkon rapuilla juhannuksena 1963. Jos l dot löytyvät Sinulta, niin tule mukaan ja kerro eteenp Surun kohdatessa et jää yksin Pilottiseurakuntien edustajia kick off –tilaisuudessa Helsingissä, viides vas. Markus vierellään Birgit. Kuva: Mikaela Lax/Verkkohanke kirkolliskokouksen hankerahoiKimppuja, asetelmia, sidontaa tuspäätöksen jälkeen. Kirkolliskokous linjasi verkkohankkeen Liikekuja 2, Klaukkala p. 040 416 6542 yhdeksi kirkon lähivuosien kärkiMa-pe 9-18, la-su 9-17 ja pyhät hankkeeksi. Kauppanummentie 2, S-marketin etuaula Nurmijärvi p. 040 516 7542 Kick off – Ma-to 9-18, pe 9-20, la 9-18 aloituspotku Toteutuksen yhteistyökumppaniksi oli kesällä kilpailutuksen kautta valittu Ambientia. Ambientia on vuodesta 1996 toiminut verkkoratkaisujen asiantuntijayritys, jonka palveluksessa on 80 henkilöä. Hankkeen ”suojelijana” toimiTäyden palvelun toimisto va Espoon piispa Tapio Luoma oli lähettänyt tilaisuuteen videoLue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi tervehdyksen, jossa hän korosti Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö koko 010 76 kirkon 66530 hankkeen merkitystä Itäkeskus 010 76 66590 | Malmikannalta. 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 ajatteli,010 että jokaiLeppävaara 010 76 66610 | TapiolaKick 010 76off-väki 66570 | Tikkurila 76 66560 sen010seurakunnan verkkopalvelu Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 voisi olla iloinen, ystävällinen ja PÄIVYSTYS 24 H: 050 347luotettava. 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) www.kukkamokki.fi Seurakuntien verkkohankkeen valtakunnallinen kick off –tilaisuus järjestettiin syyskuussa. Aloitustapaamisen tavoitteena oli käynnistää projekti ja luoda osallistujille yhteinen käsitys sen Punatorpan Kerhohuoneelta tavoitteista ja projektin sisällöistä. Nurmijärven seurakunnasta Punamullantie 9, Nurmijärvi pilottiryhmässä ovat mukana tiedottaja Birgit Tolvanen ja vies-Juhlavalmius 80 hengelle. tinnän pappi Markus Asunta. Nykyaikaiset kokousvalmiudet Verkkohankkeen kick offissa Ilmoitus asioissa sinua palvelee Ryhmissä pohdittiin muun muassa, mitä seurakunnan sivuilla aiTied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669. oli osallistujia ympäri Suomea. 3833, Jalava Studio Ink Oy puh. 09 4247Markku nakin pitää olla. Kuva: Mikaela Lax/Verkkohanke VUOKRATAAN KOKOUS- JA JUHLATILAA Ilmoita Seurakunta-viestissä GSM 045 114 4723 Nurmijärven Sosialidemokraatit ry. HARTELA rakentaa koteja KESKEINEN SIJAINTI RAJAMÄELLÄ Patruunantie 1 nousee Nurmijärvelle, Rajamäen keskustaan. Tyylikäs 3-4 kerroksinen hissillinen asuinkerrostalo. Kaupat ja koulut ovat kulman takana, ja linja-autoasemalle, uimahalliin sekä liikuntapoluille on kävelymatka. Myytäviä autotalliosakkeita. ma-to 7- 17.30, pe 7 – 18, la 8 - 15 Surun kohdatessa et jää yksin Asunto Oy Patruunantie 1 Nurmijärvi Patruunantie 1, 05200 Rajamäki Täyden palvelun toimisto Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) Hintaesimerkit: 2h+kt+s 47 m2 3h+kt+s 75,5 m2 4h+kt+s 92,5 m2 Myyntihinta 72.380 € 96.640 € 98.050 € Arvioitu valmistumisaika 4/2014 Rakennusosakeyhtiö Hartela Kaupintie 3, 00440 Helsinki, ark 8 - 16 puh. 0800 93 200 (maksuton) www.hartela.fi Velaton hinta 156.980 € 232.540 € 264.550 € H Yle pu lov su lov taj ihm M taa eri eri A pu laa pa Va toi täv pe K es ka pu Es a-s V pu ka lisa riiv M ka mi ten aja elä ja T lun ka mo J jär mi jot T elä on siin ta 15 Diakonia ja vapaaehtoistoiminta KIRKONKYLÄ KLAUKKALA Kohtaamispaikka kaikenikäisille Kohtaamispaikka Ystävyyden Kammari Keskustie 2, Nurmijärvi tiistaisin ja torstaisin klo 10–13 - ti 22.10., 19.11. ja 10.12. klo 10.30 Leena Kaarnin lauluhetki - to 7.11. klo 10.30 hartaushetki, kirkkoherra Ari Tuhkanen - ti 17.12. joulupuuro Maanantairuokailu Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa Kirstaantie 5-7 maanantaisin klo 11.30–13 - lounas klo 12–13 Kevyt lounas ja kahvit 1 €, saa myös santsata. Lisätietoa ruokailusta: diakonissa Sari Pulli p. 050 343 5093. Keski-Uudenmaan Viittomakielisten kerho Nurmijärven seurakuntakeskuksessa kerran kuukaudessa kello 18–20 - ti 19.11. Pyhä tanssi; kuurojen pappi Elina Jokipaltio - la 7.12. Vivamon Raamattukylän jouluvaellus viittomakielellä ja Joulumessu Särkyneen Sydämen kirkossa. Vaellus alkaa kello 13, menemme omin kyydein. Näkövammaisten kerho Kerho on tarkoitettu alueen näkövammaisille virkistykseksi, vertaistueksi ja näkövammaisten asioiden esillä pitämiseksi. Nurmijärven seurakuntakeskuksessa 1 x kk klo 13–15 - to 17.10. Hyviä vuosia – Valtakunnallinen vanhustenviikko - to 28.11. Isänmaamme monet kasvot, kenttärovasti Seppo Ahonen - ke 18.12. Joulujuhla yhdessä seurakuntakerhon ja lähetyspiirien kanssa Vanhustentalon kerho kerhohuoneella, Puurata 1 parittomilla viikoilla tiistaisin klo 13–14.30 Mukavaa yhdessäoloa päiväkahvin, hartauden, laulun, jumpan ja vierailijoiden siivittämänä. Lisätietoja kerhoista: Tuula Moström, 050 307 2982 tai tuula.mostrom@evl.fi Seurakuntakerho Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 13 Tule mukaan mukavaan joukkoon. Kerhossa on hartaus, kahvitarjoilu ja keskusteluteema. Keskustelua virittelee vierailija tai kerhon vetäjä Anita Harju. 23.10. ’Pyhäinpäivä’, eläkkeellä oleva kirkkoherra Pertti Harju 6.11. ’Toivelauluja’, kanttori Anni Nummila 20.11. Ruuat ja reseptit Lisätiedot: diakoni Hanna Alava, 040 760 2607. Kehitysvammaisten nuorten aikuisten ja aikuisten oma olohuone Kirkonkylässä torstai-iltoina KEVA-kerho Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2 parillisten viikkojen torstaina klo 17.30–19 (ei 17.10.) Lisätiedot: diakoni Jonna Dmitrieva, 050 367 9671 tai jonna.dmitrieva@evl.fi Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6 maanantaisin klo 12–15 Kaikille avoin olohuone, kahvi (1 €). Toisinaan ohjelmaa klo 13. - 4.11. Päivi laulattaa - 11.11. seurakuntamme lähetystyö tänään, Eeva Halonen - 25.11. Päivi laulattaa Olotuvalle on mahdollisuus tulla emännäksi tai isännäksi. Ota yhteys: diakoni Jonna Dmitrieva, 050 367 9671 tai jonna.dmitrieva@evl.fi Klaken keidas Klaukkalan kirkon seurakuntasalissa Ylitilantie 6 keskiviikkoisin klo 15–16.30 Hartaushetki takkahuoneessa klo 16 Kevyt lounas ja kahvit 1 €, saa myös santsata. Lisätietoa ruokailusta: Diakonissa Sari Pulli, 050 343 5093 Virkistysiltapäivä Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6 kerran kuussa torstaisin klo 13–14.30 Avoin, ohjelmallinen kerho. Hartaus, kahvit (1 €), alustus ja keskustelua. - 31.10. Raamattu-iltapäivä, Riitta-Leena Sihvola - 28.11. Musiikki-iltapäivä, Mikko Peltokorpi Erityislasten vanhempien avoin keskusteluryhmä Klaukkalan kirkon nojatuolihuoneessa, Ylitilantie 6 (käynti pääovesta) kerran kuussa keskiviikkoisin klo 18–20 6.11. ja 4.12. Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys vähintään viikkoa ennen ryhmää diakoni Jonna Dmitrievaan, 050 367 9671. P.s. Kysy myös kirkonkylällä kokoontuvasta erityislasten vanhempien ryhmästä sekä Klaukkalan kirkon tiloissa kokoontuvasta erityislasten perheiden perhekerhosta! Kehitysvammaisten uusille ja toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille Yhdessä! -koulutus Järvenpään seurakuntakeskuksen seurakuntasalissa, Kirkkotie 1 Lauantaina 26.10. klo 10-16. Aiheina: Mitä kehitysvammaisuus on? Kokemuksia. Avaimia vuorovaikutukseen. Minun paikkani vapaaehtoistyössä. Koulutus ja ruoka ovat osallistujille ilmaisia. Kulkeminen kimppakyydillä. Kysy pikaisesti vapaita paikkoja ja ilmoittaudu diakonille: jonna.dmitrieva@evl.fi tai p. 050 367 9671 Käsitöitä ja askartelua Klaukkalan kirkon av-tilassa keskiviikkoisin klo 18–20 alkaen 30.10. Lasityö- ja askarteluideoiden jakamista ja tekemistä omin ja jaetuin tarvikkein. Lisät. Ritva Härkönen, 050 538 9739 Adventtimyyjäiset Klaukkalan kirkossa su 1.12. messun päätyttyä, n. klo 13.15–14.30 Tule ostoksille: koruja, kudonnaisia, käsitöitä, jouluherkkuja ym. Voit varata myyntipöydän 70x130 cm. Pöytävuokra 15 €, mikä tilitetään puoliksi lähetys- ja puoliksi diakoniatyölle. Pöydän myyntituotto myyjälle. Mahtuu max. 10 pöytää. Ilmoittaudu diakoni Jonna Dmitrievalle, 050 367 9671 tai jonna.dmitrieva@evl.fi Kansainvälinen kahvila International Café Omaisryhmä mielenterveyskuntoutujien omaisille ja läheisille Ystävyyden kammarilla, Keskustie 2 - ti 5.11. klo17.30–19 ”Voinko välittää liikaa” lähihoitaja Tuula Nurmela kotikuntoutuksesta ja diakoni Hanna Alava - ti 3.12. klo17.30–19 ”Pikkujoulut” virkistymistä psyk. sair.hoitaja Aila Koivunen HUS ja diakoni Hanna Alava Lisätiedot diakoni Hanna Alava, 040 760 2607, hanna.alava@evl.fi RAJAMÄKI Rajamäen kirkon seurakuntasalissa, Patruunantie 7 maanantaisin klo 10–13 Hellastupa Rajamäellä, Kievarintie 14 perjantaisin klo 11–12.30 Kevyt lounas ja kahvit 1 €. Lisätietoa ruokailusta diakonissa Minna Väänänen, p. 050 356 4936. Lähetyspiiri Rajamäen kirkon seurakuntasalissa parittoman viikon tiistaina klo 12–13.30 Eläkeikäisten ryhmä Röykän Toimelassa parittoman viikon torstai klo 11.30–13 Healing Rooms -rukousklinikka Isossa Pappilassa, Pappilantie 1, Nurmijärvi maanantaisin klo 18.30–20.30 21.10., 4.11. ja 18.11. - rukouspalvelua mm. parantumisen puolesta, puolestasi rukoilee 2-3 henkilöä, ajanvarausta ei tarvita s-posti: healingroom.nurmijarvi@healingrooms.fi www.healingrooms.fi Tervetuloa rukoiltavaksi! Varaa aikaa diakoniatyöntekijälle Diakonia auttaa ihmisiä arjessa. Järjestämme vertaistukiryhmiä, kuten suru- ja mielenterveysryhmät sekä ryhmät vammaisten ja eläkeikäisten parissa. Retkien, leirien, päivätupien ja kohtaamispaikkojen tarkoitus on kutsua ihmisiä toistensa yhteyteen. Yksilöitä ja perheitä tuemme vastaanotoilla Klaukkalan kirkon (Ylitilantie 6), Nurmijärven kirkonkylän seurakuntakeskuksen (Kirstaantie 5-7) ja Rajamäen diakoniatoimiston (Keskusraitti 4) tiloissa. Voit pyytää työntekijää myös keskustelemaan kotiisi. Parhaiten yhteydenotto diakoniatyöntekijään ja ajanvaraus vastaanotolle tai kotikäynnille hoituu puhelimitse: Rajamäen kirkkopiiri: •Minna Väänänen 050 356 4936 Kirkonkylän kirkkopiiri: •Hanna Alava 040 760 2607 •Tuula Moström 050 307 2982 Klaukkalan kirkkopiiri: •Sari Pulli 050 343 5093 •Jonna Dmitrieva, 050 367 9671, kehitysvammatyö Koko kunnan alue: •diakoninen perhetyö Tarja Kolari, 050 430 8420 •vapaaehtoistyö Anneli Järvinen, 050 464 6564 •johtava diakoni Tero Konttinen 040 829 3411 Tavoitteemme on palvella kunnan alueella asuvia ihmisiä mahdollisimman hyvin. at Café Hugo, Klaukkalantie 69. Joka kuukauden viimeisenä perjantai-aamuna klo 10. Every last Friday of the month at 10 am. For more information contact Virve Karvonen, 050 360 8893 / virve.karvonen@evl.fi. Tervetuloa kansainvälisyydestä kiinnostuneet! Welcome! Otathan yhteyttä kun: - Tarvitset keskusteluapua - Ihmissuhdeasiat ovat solmussa - Rahasi eivät riitä perustoimeentuloon - Koet olevasi yksin tai masentunut - Päihteet hallitsevat liikaa elämääsi - Tarvitset ystävää tai tahdot auttaa ihmisiä 16 Elina Braz Ikkuna Kroatiassa sateet ovat alkaneet, ilma viilenee, koulut ja opiskelut käynnistyvät. Seurakunnan viikkotoiminta on käynnistynyt ja ensimmäinen nuortenilta on taas heidän takapihallaan pidetty. Kesäajan Elinan työtä jakamassa olivat DIAK-harjoittelijat Jaana ja Tiina ja nyt ovat syksyn harjoittelijat jo aloittaneet. Elinan kesään mahtui niin leikkiä ja naurua kuin mielen hiljentäviä hetkiä. - Olimme merellä nuorten kesäleirillä. Neljän nuoren konfirmaatio pidettiin omassa seurakunnassamme. Itse osallistuin Saksassa Marburgissa IFES:n teologien ja teologian opiskelijoiden konferenssissa. - Olemme saaneet pitää luonamme monia suomalaisia lähetyksen ystäviä ja syyskuulla tapasimme varhaisnuorten ryhmän Nurmijärven seurakunnasta, kertoo Elina. maailmaan Nimikkolähettiemme kuulumisia Pekka Jauhiainen - kokosi lähetyssihteeri Eeva Halonen Pekka jatkaa sukkuloimista Imatra– Svetogorsk–Viipuri–Pietari akselilla. Ohjelmaan kuuluu myös opiskelua ja erilaiset työkomennukset Suomen puolella. Maija ja Ossi Kuoppala Maija ja Ossi pistäytyivät syyskuussa Klaukkalassa: Maija saarnasi messussa ja kirkkokahvitilaisuudessa kuulimme, että Kuoppalat valmistautuivat seuraavana päivänä palaamaan arkitöihinsä kuivuuden runtelemaan Namibiaan. Ossi jatkaa Pauliniumin instituutissa pappisopiskelijoiden kanssa ja Maijan aluepäällikön työalueena on koko eteläinen Afrikka, Namibian lisäksi Angola, Botswana ja Tansania. Kirsi Salmela Kirsi iloitsee työstään Thaimaan luterilaisen kirkon diakoniaosaston kummilapsityössä. Kirsin työpöydällä on ollut jo monien, monien muiden tehtävien keskellä ensi kevään Suomen jakso. Silloin hän vierailee kahden teologiaa opiskelevan thaistipendiaatin kanssa Nurmijärvelläkin. - Aivan MAHTAVA koko viikon kestänyt tanssi&draama seminaari takana. Viikko päättyi Luther seminaarin lukukauden päätösjumalanpalvelukseen, jossa oli myös mm. draamaa, tanssia ja mahtavaa viulumusiikkia. Sen jälkeen jatkoimme draaman ja tanssin täyteisellä juhlalla, kertoi Kirsi lokakuun ensimmäisestä viikostaan. Torimyyjäiset Nurmijärven torilla lauantaina 23.11. klo 9 alkaen Tarjolla tuoreita kotileivonnaisia. Tuotto oman seurakunnan nimikkolähettien hyväksi. Adventtimyyjäiset Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 sunnuntaina 1.12. klo 11.30–13 Israel-piiri Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2 keskiviikkoisin 13.11. ja 11.12. klo 18 Nurmijärven Seurakuntakeskus Kirstaantie 5–7, PL 30, 01900 NURMIJÄRVI vaihde (09) 878 9960, fax (09) 8789 9645 S-posti: nurmijarven.srk@evl.fi Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Muut yhteystiedot löytyvät Kaupunki-info 2011 -luettelosta sivut 40–41. Sannan vieressä Banderollissa näkyy Caspari-keskuksen kuva ja pöydällä heidän tuottamaansa opetusmateriaalia. Heini ja Juhani Mäkilä Sanna vietti reilun kuukauden kesäloman Suomessa, pääosin mökillä perheensä parissa. Rentouttavan lomansa jälkeen hän on palannut jälleen Jerusalemiin. Sannan ensi kesän ohjelmaan kuuluu työkauden puolivälin jakso Suomessa. Silloin hän kiertää nimikkoseurakuntansa ja toivoo tapaavansa tukijoitaan ja esirukoilijoitaan myös Nurmijärvellä. Caspari-keskuksen syyskausi alkoi uuden johtajan, Elisabet Eriksen-Levyn luotsaamana. Hän oli käynyt jo keväällä perehtymässä uuteen työhönsä ja tapaamassa jokaisen työntekijän erikseen. Tämä kohtaaminen oli ollut hyvä ja Sannalle jäi luottamus yhteistyön sujuvuuteen hänen kanssaan. Elisabetin puoliso on israelilainen, joten he muuttivat toiseen kotimaahansa. Perheessä on kaksi teini-ikäistä tytärtä. Sanna aloitti työkautensa elo-syyskuussa kokopäivätoimisella kielikoulujaksolla Heprealaisessa yliopistossa. Sanna toivoo, että rukoilemme: hänelle hyviä kohtaamisia ihmisten kanssa ja kielitaidon karttumista, lähetystyön puolesta monien paineiden keskellä, ja että Jeesukseen uskovat juutalaiset löytäisivät paikkansa maailmanlaajassa kirkossa, ja rauhaa Lähi-itään. Heini ja Juhani palasivat toukokuussa Keski-Aasiaan ja aloittivat uuden työkauden maan pohjoisosassa. Heinin työ sisältää pääosin mielenterveysprojektin tukemista: sopimusten väsäämistä, maaherran puheille pyrkimistä, rahoitusasioita, suunnittelua palkata paikallinen projektinjohtaja, hahmotella kursseja opettajille, mullaheille, poliiseille sekä miettiä miten aloittaa Life Skills Education (elämäntaito-opetus) yhdessä terveysministeriön ja talousministeriön kanssa. Juhani valmisteli syksyn toimintaa, koulutusta uusille paikallisille työntekijöille, laati budjetteja ja mietti henkilöstö-, asunto-, auto- ja tietoliikenneasioita. Mutta elokuun lopulla he joutuivat palaamaan Suomeen terveyssyistä. - Tulimme tutkimuksia varten ja nyt Heini on ollut leikkauksessa, joka onnistui hyvin. Jos Herra suo ja toipuminen sujuu odotetusti, palaamme asemapaikallemme marraskuun puolivälissä. - Nyt Suomesta käsin työt ovat jatkuneet sähköpostin ja nettipuhelujen kautta. Yllättävästi sitä pystyy hoitamaan etänä asioita, kun on toimivat tietoliikenneyhteydet! iloitsee Juhani. Suuri Raamatturisteily Nummenpään seurakuntailta Sanna Erelä Tukholmaan 5.–7.12. Mukana Jukka Leppilampi, Sammeli Juntunen, Leena Lehtinen, Vesa Siltala, Sari Behm. Bussikuljetus reitillä Ylöjärvi-Nokia-TampereHämeenlinna-Helsinki. Ilmoittautumiset pe 1.11. mennessä Ikaalisten matkatoimistoon, 03 458 00 (ma–pe klo 9-17). Lisätietoa: www.kansanraamattuseura.fi/matkat Yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa. ’Usko ja Elämä’ Hyvän Sanan iltapäivä Nurmijärven seurakuntakeskuksessa sunnuntaina 24.11. klo 15 - Jarkko Haapanen, puhe - Virva ja Jussi Saari, musiikki Kahvi/teetarjoilu. Yhteistyössä Ev.lut Kansanlähetyksen kanssa Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus Kirstaantie 5–7, avoinna ma–to klo 9–16, pe klo 9–14 *878 9960 fax 8789 9645 S-posti: nurmijarven.virasto@evl.fi Tiedottaja Birgit Tolvanen 8789 9621, 040 701 3592 S-posti: birgit.tolvanen@evl.fi Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikottain paikallisissa lehdissä. Sirkka Lönnrotin kodissa Vanhankyläntie 127 perjantaina 29.11. klo 18 Ari Tuhkanen ja Leena Kaarni Tervetuloa! Syvempi ja avarampi suhde Raamattuun Tunnetasolla Raamattuun Klaukkalan kirkon takkahuoneessa sunnuntaisin 20.10., 3.11. ja 17.11. klo 16–17.30 - pastori Anni Pesonen - kausiteologi Kasimiira Edelmann Nurmijärven Seurakuntaviesti Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Birgit Tolvanen Toimituskunta: Ritva Hirvonen, Satu Ranta, Markku Jalava, Tero Konttinen, Anni Pesonen, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Arto Kantola. Kannen kuva: Tero Konttinen Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin n. 16 000 kpl. Ilmoitusmyynti: Studio Ink Oy / Marja-Liisa Louhio 045 114 4723 Sivunvalmistus: Studio Ink Oy / Ari Helminen Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2013 Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy: viikolla 48 ISSN 1457 - 795X
© Copyright 2024