Tässä lehdessä mm. ”Kirkkoon kun kellot kutsuvat, suo sinne
6 / 2012 9.10.2012 ”Kirkkoon kun kellot kutsuvat, suo sinne tiemme johtaa…” Kirpeän kuulaita syyspäiviä! Virrestä 197 Seurakunnan vapaaehtoistoimijat olivat voimaantumassa Pyhätunturin kainalossa, Kairosmajalla. Leirillä mukana olleen Airin mielestä välittämisen ilmapiiri oli käsin kosketeltavaa. Sivu 5 Viime viikon lopulla Klaukkalan kirkossa järjestetyssä seminaarissa pohdittiin jumalanpalvelusta. Eräinä keskeisinä juonteina keskusteluissa oli sisältölähtöisyys ja ajankohtaisuus. Miten tämän päivän ajankohtaiset aiheet ja ihmisen arjen kysymykset ovat mukana messussa? Sivu 5 Tässä lehdessä mm. Hiljaisuus hoitaa ”On hyvä tulla, kun kaikki on järjestetty valmiiksi, ohjelmaa ja tilaa myöten. Hiljaisuudessa laskeutuu sellaiseen olotilaan, että nyt vain makustellaan, miltä tämä tällainen tuntuu”, kertoo Ritva Härkönen. Sivu 3 Lassi Nummen Requiem puhuttelee Ohjaaja Elisa Reunanen ja Nummen runojen tulkitsija Saara Suihkonen toivovat, että ihmiset tulisivat kuulolle ja löytäisivät runon ja siihen yhdistetyn musiikin sielua ruokkivan hetken. Sivu 4 www.nurmijarvenseurakunta.fi Päiväkerho kuuluu monen perheen arkeen Päiväkerhotyö teki viime keväänä asiakastyytyväisyyskyselyn. Tuloksen mukaan kerhotoimintaan ja lastenohjaajien otteeseen ollaan hyvin tyytyväisiä. Vanhemmat toivoivat enemmän palautetta lapsensa kerhopäivästä ja toiminnan sisällöistä. Sivu 6 Rippikouluun vuonna 2013 Ilmoittautumisaika on kohta. Kannattaa etukäteen miettiä, mitä haluaa rippikoululta: tehokasta opiskelua vai opiskelun lisäksi leirielämän haasteita. Haluaako käydä rippikoulun talvella vai kesällä, ja huomioida muun perheen loma- ja kesäsuunnitelmat. Sivu 7 Köyhyyttä keskellämme Kysyimme mm: Mitä tekisit ylimääräisellä satasella? Päättäjien terveisiä köyhille ja päinvastoin. Sivut 8-9 www.suurellasydamella.fi www.facebook.com/nurmijarvenseurakunta 2 Kun lokainen kuu taittuu kohti kuollutta kuukautta, marraskuuta, vietämme pyhäinpäivää: muistopäivää Kristuksen tähden kuolleille marttyyreille sekä kaikille kristityille, jotka ovat siirtyneet jo tästä ajasta ikuisuuteen. Samoilla jäljillä ja samassa perinteessä Yhdysvalloissa vietetään Halloween-juhlaa ja Meksikossa kuolleiden päivää. Katoliset veljet ja -sisaret viettävät poisnukkuneiden pyhien muistopäivää, ortodoksit kaikkien pyhien sunnuntaita. Ajatus on näissä juhlaperinteissä pohjimmiltaan sama: kuolleiden ja pyhäin yhteyden muistaminen. Oma pyhäinpäivämme samoin kuin katolisten ja ortodoksien juhlapyhät korostavat juhlassa sen valoisaa, yhteisöllistä ja rakkaudellista puolta. Halloween sen sijaan keskittyy enemmän pimeyteen ja kummituksiin. Ehkä omassa kulttuurissamme marraskuun nimi (marras: kuolleen sielu tai kuoleva) riittää kattamaan kuoleman pimeän puolen: marraskuussa luonto näyttää kuolleelta ja lumi ei vielä valaise maisemaa; jouluun, valon juhlaankin on vielä tovi. Pyhäin valo Kuitenkin jo marraskuun pimeyden keskellä meille näyttäytyy lupaus siitä valosta, mikä tulee joulussa, Vapahtajan syntymäjuhlassa täyteen kirkkauteensa. Jo pimeän talven keskellä osaamme aavistaa, että tässä ei ole kaikki: jotain parempaa on luvassa. Kirkoissa sytytämme muistokynttilöitä rakkaillemme, jotkut vievät kynttilän valaisemaan myös hautaa tai muistolehtoa muistutuksena siitä, että kuolema on voitettu, elämän liekki palaa jopa näennäisesti kylmän ja kuolleen luonnon keskellä. Sillä siitähän juuri on kyse: samoin kuin luonto odottaa ikään kuin kuolleena uutta kevättä ja uutta kukoistusta, myös me odotamme ylösnousemuksen päivää ja lupausta ikuisesta valosta ja ikuisesta elämästä. Ylösnousemuksen päivän odottaminen voi tuntua ajatuksena pitkältä, mutta koska ikuisuudessa ei ole aikaa, voimme ajatella ylösnousemuksen tapahtuvan kuin silmänräpäyksessä. Jotakin sellaista ajattelen Paavalin tarkoittavan hänen kirjoittaessaan: ”Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Pasuuna soi, ja kuolleet herätetään katoamattomina ja me muut muutumme.”(1. Kor. 15: 51–57). Kun uskontunnustuksessa sanomme ”(uskon) pyhäin yhteyden” tarkoitamme yhteyttä jo ikuiseen valoon ja elämään siirtyneiden läheistemme kanssa. Pyhiä eivät kuitenkaan ole vain Kristukseen uskovat kuolleet, vaan kaikki Kristukseen uskovat yhtä lailla. Kirkkoon kun kellot kutsuvat Messu kesäaikaan sunnuntaisin: • Nurmijärven kirkossa klo 10 • Rajamäen kirkossa klo 10 • Klaukkalan kirkossa klo 12 Muutokset mahdollisia, seuraa ajankohtaista ilmoittelua netissä ja paikallisissa lehdissä. • • • • • 20. sunnuntaina helluntaista 14.10. 21. sunnuntaina helluntaista 21.10. Uskonpuhdistuksen muistopäivänä 28.10. 23. sunnuntaina helluntaista 4.11. Isänpäivänä 11.11. Messu aivaallinen Isä, sinun rakkautesi on suurempi kaikkea pahaa, sinun kärsivällisyytesi pitkämielisempi kaikkea vihaa, sinun armahtavaisuutesi vahvempi sydäntemme kovuutta. Me rukoilemme sinua: Muuta ja uudista meidät, että rakastaisimme toisiamme niin kuin sinä rakastat meitä, antaisimme toisillemme anteeksi niin kuin sinä annat anteeksi meille. ’Usko ja epäusko’ Joh. 7: 40-52 ’Jeesuksen lähettiläät’ Joh. 13: 16-20 ’Uskon perustus’ Matt. 5: 13-16 ’Antakaa toisillenne anteeksi’ Matt. 6: 14-15 ’Kahden valtakunnan kansalaisena’Matt. 17: 24-27 “He saavat nähdä hänen kasvonsa, ja heidän otsassaan on hänen nimensä.“ (Ilm. 22: 4) PYHÄINPÄIVÄNÄ 3.11. ISÄNPÄIVÄNÄ 11.11. Messu Nurmijärven ja Rajamäen kirkoissa klo 10 Klaukkalan kirkossa klo 12 Iltamessu Klaukkalan kirkossa klo 12 Klaukkalan kirkossa klo 12 - liturgina ja saarnaa Tiina Huhtanen - avustaa Anni Pesonen - Klaukkalan kirkon kuoro, johtaa kanttori Mikko Peltokorpi Isänpäivälounas Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7, Nurmijärvi kello 11.30 - 13.30 Menu: palapaisti, uunilohi ja lihapullat lisukkeineen, täytekakkukahvit. Hinta: aik. 20 €, lapset 5-14 v. 5 €, alle 5 v. ilmaiseksi. Tuotto lähetystyölle, seurakunnan nimikkolähettien työn tukemiseen. Iltajumalanpalvelus Nurmijärven kirkossa klo 18 - pastori Markus Asunta - Nurmijärven Kirkkokuoro, johtaa ja kanttorina Jaakko Rättyä Rajamäen kirkossa klo 18 - pastori Jouni Vasikainen - kanttori Satu Ranta Kohti Pyhäinpäivää Konsertti Tilaisuuksissa luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen Nurmijärven ja Rajamäen hautausmaille siunattujen nimet ja sytytetään kynttilöitä heidän muistolleen. Rajamäen siunauskappelissa klo 15, Astrakanintie 100 - pastori Jouni Vasikainen - kanttori Satu Ranta Evankeliumikirja. Rukoushetki Nurmijärven kirkossa klo 10 - liturgina ja saarnaa Anna-Kaisa Tenhunen - kanttorina Jaakko Rättyä Pyhäinpäivän hartaus Tiina Huhtanen T Tavataan kirkossa! Messun aiheet: Pyhäin yhteyttä on esimerkiksi yhteinen rukous, jumalanpalvelus tai virren veisuu. Konkreettisimmillaan pyhäin yhteys murtautuu meidän aikaamme ja todellisuuteemme kun vietämme ehtoollista. Muistoaterialla olemme samanaikaisesti ateriayhteydessä kaikkien tässä ajassa olevien läheistemme ja ystäviemme kanssa, mutta samalla myös jo poisnukkuneiden kanssa. Niinpä ehtoollinen tarjoaa tässäkin suhteessa sielullemme virvoituksen ja lohdutuksen. Ylösnousemuksen todellisuus on läsnä ikuisuuden näkökulmasta jo nyt, tässä ajassa, tässä keskellämme. Tämä ajatus voi lohduttaa meitä, kun ajattelemme Taivaan kotiin matkanneita rakkaitamme. Pyhäinpäivänä sytytän kynttilän omille rakkailleni uskossa ja toivossa siihen, että kerran vielä kohtaamme kasvoista kasvoihin paikassa, josta Ilmestyskirja lupaa: ”Yötä ei enää ole, eivätkä he tarvitse lampun tai auringon valoa, sillä Herra Jumala on heidän valonsa.” (Ilm. 22:1-5) Rajamäen kirkossa keskiviikkona 31.10. klo 18 Muistelupaikat kynttilöitä varten Nurmijärven ja Rajamäen hautausmailla sekä Klaukkalan kirkon kellotornin juurella on telineitä, joihin voi sytyttää kynttilöitä läheistensä muistoksi. - Matti Heroja, piano - Jarmo Hella, laulu ja rukous - Terttu Vuorensola, laulu ja juonto - Julia Hyyrynen, laulu ja kuorojohto - Rajamäen kirkon kuoro ja kuoron solistit Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Requiem Lassi Nummen runoja J.S. Bachin musiikkia Klaukkalan kirkossa pyhäinpäivän aattona, perjantaina 2.11. kello 19 - Saara Suihkonen, lausunta - Sari Lohko-Purhonen, huilu - Eero Purhonen, fagotti Esityksen on ohjannut Elisa Reunanen. Vapaa pääsy. Katso lisätietoja sivu 4 3 Hengähdystauko kaikista huolista Kirkossa palavat kymmenet tuikut ja kynttilät suuren ikonin edessä. Kuoro ja seurakunta toistavat parin lauseen mittaista yksinkertaista rukouslaulua. Kukkia on tavallista enemmän. Sitten hiljenee: käsikirjoituksessa on ihan tyhjä kohta. Istumme yhdessä hiljaisuuden sylissä mielessämme rukouslaulun sanat ja kaiku. Päivän tapahtumat puikahtelevat mieleen, välillä myös tulevat asiat. Silti näiden ajatusten lomassa laajenevat levollisuuden hetket. Olen vain tässä ja nyt. On ikoni, ovat nuo kynttilät. On laulu, Raamatun sana, rukous. Nurmijärvellä hiljaisuuden liike pukeutuu Sääksissä järjestettäviin viikonloppuretriitteihin, kirkoissa järjestettyihin hiljaisuuden messuihin ja Klaukkalassa aloitettuihin levon ja hiljaisuuden iltoihin, joita pidetään noin kerran kuussa. Vakiovieras retriiteissä ja hiljaisuuden illoissa on Ritva Härkönen. Hänelle hiljaisuus merkitsee ennen kaikkea levon löytämistä huolehtimiseen. ”Minä olen ollut ihan rikkinäisyyteen asti huolehtija, ikuinen hössöttäjä varsinkin lasten ja lastenlasten suhteen. Tämä on minulle tapa unohtaa huolet, murheet ja kiire, joita eläkeläiselläkin kyllä on.” ”Kun katselee kynttilöitä, kukkia tai ikonia saa aika hyvin purettua sen kaiken. Silloin huomaa, ettei minun tarvitse niin hirveästi murehtia täällä elämässä pärjäämistä.” Sekä retriittiin että hiljaisuuden iltaan tullaan vain olemaan ja rauhoittumaan. Pöytä on monin tavoin valmiiksi katettu. Ohjelma on mietitty, tila kaunis, kaikki aistittava pyritään tekemään miellyttäväksi ja rauhalliseksi. Se on tärkeää, sillä mielen tyyntyessä aistit tarkentuvat. Ääniin, kaikkeen ympärillä näkyvään, jopa makuihin kiinnittää enemmän huomiota. ”On hyvä tulla, kun kaikki on järjestetty valmiiksi, ohjelmaa ja tilaa myöten. Hiljaisuudessa laskeutuu sellaiseen olotilaan, että nyt tässä vain makustellaan, miltä tämä tällainen tuntuu”, kertoo Ritva. ”Viikonloppu retriitissä on kokonaisvaltainen elämys – ruokailu, sauna, laulaminen, rukous, yhteen kokoontuminen. Iltatilaisuus on lyhyt, mutta siinäkin ehtii hiljentyä ja purkaa ajatuksiaan.” Tyhjää tilaa mielen levolle Hiljaisuus kuuluu sekä rukoushetkien äänettömiin hetkiin että ohjelmoimattomaan aikaan, joka vietetään puhumatta, mutta muuten vapaalla tavalla. Retriitissä tätä aikaa on paljon, hiljaisuuden illassa taas puolisen tuntia. Tyhjän ajan kukin viettää niin kuin haluaa. Silloin voi vetäytyä tai olla yhdessä hiljaa. Monet lukevat tai vaeltelevat omaan tahtiin. Ritvalla on yleensä käsityö mukana, joskus myös päiväkirja. Hiljaisuus on kuin japanilainen piirros, johon runsas tyhjä tila tuo ilmaa ja väljyyttä. Se antaa rukoukselle ja mielen levolle tilaa imeytyä. Hengellistä elämystä ei tarvitse tehdä tai tuottaa. Se tulee jo sillä, että vain on. Ritvalle se on huolten jättämistä Korkeimman huomaan. Hän haluaisi välittää tämän kokemuksen varsinkin uupuneille suorittajille. ”Tänne saa tulla pienenä ja nöyränä ihmisenä. Ei tarvitse päteä tai tehostaa itseään tai kertoa kaikille, että on kauhea kiire. Moni suorittaa itsensä tuolla työelämässä ihan loppuun. Täällä on hyvä ja turvallinen olo.” Rukousta hyvin vähillä sanoilla Ritva Härkönen on aktiivinen ja osallistuva ihminen, joka yleensä ryhtyy joka paikassa tekijäksi ja vastuunkantajaksi. Hiljaisuuden harrastus tekee tästä selvän poikkeuksen. Hiljaisuuden liike alkoi pari kolmekymmentä vuotta sitten. Lukemattomat suomalaiset, heidän joukossaan AnnaMaija Raittila, kävivät Ranskan Taizéssä, jossa isä Roger Schutz kehitti yksinkertaisia rukoushetkiä ekumeenisessa luostariyhteisössä. Yksinkertaistamisen pakko syntyi suuresta kansainvälisestä huomiosta, jonka Taize-yhteisö vähitellen herätti kaikkialla Euroopassa. Sen elämää ja ruko- Vesi, kynttilän liekki, kukat ja ikoni luovat hiljaisuuteen levollisen tunnelman. usta jakamaan alkoi saapua tuhansittain erikielisiä, eri maista ja eri kirkoista tulevia nuoria. Kun yhteisiä virsiä ei ollut, piti luoda uusia – niin lyhyitä ja yksinkertaisia, että kielipuolisinkin pystyi ne oppimaan. Kansainvälisellä joukolla ei ollut myöskään yhteistä liturgiaa: yhteistä oli vain Isä meidän -rukous, Raamattu ja hiljaa olo. Niinpä Taizén rukoushetket koottiin aivan lyhyistä, moneen kertaan toistettavista rukouslauluista, Anni Pesonen seurakuntapastori Hiljaisuuden hetkiä Levon ja hiljaisuuden illat - Klaukkalan kirkossa ke 17.10. ja su 21.11. klo 18.30–20 Hiljaisuuden retriitti - Sääksin leirikeskuksessa 18.–20.11. - Lisät: eeva.halonen@evl.fi Hiljaisuuden messu - Klaukkalan kirkossa su 16.12. klo 18 Hyvän mielen pestejä Ulkoiluystäviä vanhuksille Koteihin ja terveyskeskuksen pitkäaikaisosastoille kaivataan ulkoilukavereita vanhuksille. Jos sinulla on aikaa pari tuntia kerran viikossa tai sopimuksen mukaan pienelle kävelyreissulle, voisi tämä olla tehtäväsi. Moni vanhus kaipaa ulkoilu- ja juttuseuraa, jotta matkanteko sujuisi turvallisemmin ja samalla saisi vaihtaa kuulumisia jonkun kanssa. hiljaisuudesta, lyhyistä raamatunteksteistä ja Isä meidän -rukouksesta. Samalla tehtiin se löytö, että vähemmän on enemmän rukouksessakin. Sanojen vähyys, toisto, hiljaisuus ja yksinkertaisuus tuovat Taizén tyylisiin rukoushetkiin ainutlaatuisen rauhan. Ota yhteyttä. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anneli Järvinen, 050 464 6564 tai www.suurellasydamella.fi Tule rauhoittumaan retriitin hiljaisuuteen Hiljaisuuden retriitti Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa 23.– 25.11. - etusija ensikertalaisilla - ohjaajina Riitta-Leena Sihvola ja Eeva Halonen - hinta: nurmijärveläiset 60 €, muut 100 €, vähävaraiset ja opiskelijat saavat maksusta alennuksen - ilmoittautumiset: seurakunnan vaihde, 09 878 9960 tai Eeva Halonen, eeva.halonen@evl.fi 4 Nummen runot ja Bachin musiikki kutsuvat kirkkoon pyhäinpäivän aattona Klaukkalan kirkossa kuullaan Nurmijärven kantaesityksenä taiteilijaprofessori Lassi Nummen runoja teoksesta Requiem. Runot tulkitsee Saara Suihkonen ja J.S. Bachin musiikki soi tällä kertaa huilulla ja fagotilla. Esityksen ohjaa Elisa Reunanen. Tutustuttuaan Elisa Reunanen ja Saara Suihkonen löysivät yhteisen innoituksen kohteen runoilija Lassi Nummen esikoisrunoteoksesta Vuoripaimen. Elisa on esittänyt tuon kokoelman runoja jo nuoruudessa ja Saaran elämässä kiinnostus runouteen syntyi noin 12-vuotiaana, kun hänen käteensä osui tuo samainen teos äidin kirjahyllystä. - Äitini oli opettaja ja hän opasti ja koulutti minua lausunnassa. Kun sitten jäin eläkkeelle vuonna 2003, halusin oppia lisää. Aloin etsiä osaavaa ohjaajaa ja sain Elisan yhteystiedot, kertoo Saara. - Esitin asiani siten, että haluaisin vain hiukan opastusta ja neuvoja, mutta Elisa sanoi heti alkuun, että pitää olla tavoite. Tähtäimessä pitää olla esiintyminen. Siitä alkoi nyt jo pitkään kestänyt yhteistyö, joka on tuottanut useita runoteatteri-iltoja. Hyvä esitys syntyy yhteistyöllä Elisa on ohjannut Saaraa jo useiden eri runoilijoiden tekstien tulkitsemiseen. - Olen oppinut valtavasti Elisalta. Hän on opettanut minua analysoimaan runoa ja tulkitsemaan sitä teatraalisen lausumisen sijaan, innostuu Saara selittämään. - Koska minä olen vilkas ja dynaaminen, on Elisalla ollut iso työ ohjata hänen tekstiään. Nummen helmeilevä ja pohdiskeleva teksti, jossa juuri vahvasti sanottu asia saattaa seuraavassa säkeessä sittenkin olla toisinpäin, antaa vapauden myös ohjaajalle painottaa tekstiä tunteensa mukaan. - Saaraa on mukava ohjata. Hän pystyy omaksumaan asioita ja on oikealla tavalla innostunut ja kunnianhimoinen, todistaa Elisa. - Meidän yhteistyömme on alusta lähtien sujunut hyvin. Meillä on mukavaa yhdessä ja olemme vuosien myötä ystävystyneet, sanoo Elisa ja Saara nyökkää myöntävästi. Birgit Tolvanen Musiikki tukee runojen ajatuksia Nurmijärven kantaesityksessä runojen lomassa Bachin musiikkia huilulla ja fagotilla soittavat Sari Lohko-Purhonen ja Eero Purhonen. opettaa minut lukemaan hitaasti. Elisa Reunanen on puheterapeutti ja puheilmaisun opettaja. Hän on kirjoittanut aiheesta myös kaksi kirjaa. Elisa on toiminut pitkään Teatterikorkeakoulun puheilmaisun lehtorina ja pitänyt lukuisia puhetekniikan kursseja eri teattereissa ja ohjannut erilaisia lausuntateatteriesityksiä. Lisäksi hän on itse toteuttanut useita lausuntaesityksiä ja -produktioita kouluiästä lähtien. - Lassi Nummi oli hyvä ystäväni ja kannustajani vuosikymmenten ajan. On aina yhtä mielenkiintoista Tämä nyt valmistuva yhteinen produktio on runoja ja musiikkia sisältävä monologiesitys. Molempien naisten toive on, että ihmiset tulisivat kuulolle ja antaisivat runon ja musiikin yhdessä ruokkia sielua. Tässä esityksessä musiikista vastaa muusikkopariskunta Sari Lohko-Purhonen, huilu ja Eero Purhonen, fagotti. He toimivat musiikkiopistoissa opettajina, Eero Nurmijärvellä ja Hyvinkäällä, Sari Nurmijärvellä sekä Helsingissä. - Mielestäni Nummen teksti on äärimmäisen inhimillistä ja puhuttelevaa, sanoo Sari. - Bachin musiikki sopii jykevyydessään hienosti tulkitsemaan erilaisia Nummen käsittelemiä ihmiselämän tuntoja. Muusikkona tällainen tekstin ja musiikin yhdistäminen on erittäin rikastuttavaa. Birgit Tolvanen Elisa Reunanen vas. ja Saara Suihkonen ohjauksen tuoksinassa. Harjoituksessa on Lassi Nummen Requiem. Lassi Nummi: Requiem Suomen tunnetuimpiin runoilijoihin kuuluva kirjailija, taiteilijaprofessori Lassi Nummi kirjoitti runosarjan Requiem tilaustyönä säveltäjä Leonid Bashmakovin sävellyksen sanalliseksi pohjaksi. Requiem Lassi Nummen tekstiin esitettiin ensi kerran Tampereen tuomiokirkossa 1989. Requiemistä on valmistunut Nurmijärvellä nyt uusi esitys Klaukkalan kirkkoon, jossa Nummen tekstiin on liitetty Johan Sebastian Bachin musiikkia. Lassi Nummi oli palkittu ja arvostettu lyyrikko ja hänen aiheensa vaihtelivat idän kulttuurista antiikkiin, kristinuskoon ja Suomen historiaan. Runoissaan hän käsitteli myös kaikkia elämän tuntoja, rakkautta, kuolemaa, elämän vilahtamista ohi. Hän kuoli tämän vuoden maaliskuussa 83-vuotiaana. Nummen Requiem (sielunmessu) Klaukkalan kirkossa pyhäinpäivän aattona, perjantaina 2.11. kello 19. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. MIELIPAIKKANI NURMIJÄRVELLÄ Käpylännummen lenkkipoluilla ajatukset lentävät Jukka Iso-Herttuan tapaa lähes päivittäin Käpylännummen-Kiljavan lenkkipoluilla. Talvella suksien kanssa, sulan aikana sauvat kädessä. - Kyllä tavoitteena on tehdä noin tunnin lenkki joka päivä, maraton viikossa, hän sanoo. Selkeä tavoite antaa harrastukselle ryhtiä ja pistää lähtemään myös huonolla säällä, jolloin kanssaulkoilijoita ei juuri tapaa. Käpylännummen ja Kiljavan met sissä häntä kiehtovat vuoden ai kojen mukaan ilmettään vaihtavat kauniit maisemat ja monet reitti vaihtoehdot. Kesällä ja hankikannon aikana voi poiketa polulta ja valita reittinsä, melkein lentää kuin lintu. mutta usein ajatukset alkavat kulkea omia polkujaan. – Työssä ollessa lenkki päivän päätteeksi auttoi tyh jentämään mielen päivän asioista. Nyt voi muuten vain ihmetellä maa ilman menoa. Hän on harrastanut ulkoilua lap sesta lähtien. Silloin opittiin yö pymäänkin luonnon helmassa ja pitämään itsestään huolta myös vaikeissa olosuhteissa. - Samalla kun me ihailemme luonnonkauneutta, tulee kontrasti na mieleen, miten luonnossa tuon kauneuden sisällä käydään taistelua elämästä. Luonnossa on aina tällai nen jännite, hän pohtii. Luonnossa on oma jännitteensä Rajamäellä monta plussaa Rovasti Jukka Iso-Herttua jäi eläkkeelle vappuna 2010 Nurmijärven seurakunnan kirkkoherran virasta. Jo sitä ennen hänellä oli pitämätöntä vuosilomaa, jolloin säännöllinen lenkkeily alkoi jo talvella. Työssä ollessa se ei aina ollut mahdollista. Lenkillä hän katsoo maisemia, Jäätyään eläkkeelle Jukka IsoHerttua pohti vaimonsa Hannelen kanssa hetken myös asuinpaikan vaihtoa, mutta päätyivät jäämään Rajamäelle. He totesivat Rajamäellä olevan paljon plussia. - Nämä lenkkimaastot olivat yksi syy jäädä tänne, myös tutuiksi tul- leet ihmiset ja hyvät palvelut vaikuttivat. Seurakuntalaisen rooliin asettuminen ei käy yli 35-vuotisen pappisuran jälkeen aivan hetkessä ja Jukan mukaan se on vieläkin vähän etsinnässä. Hän tekee vielä pyydettäessä silloin tällöin kirkollisia toimituksia, siis kastaa, vihkii ja siunaan haudan lepoon. Ne pitävät kiinni papin ammatissa, joka on elinikäinen. Pappeudesta ei jäädä eläkkeelle. Aamun lehden ehtii lukea tarkemmin Arjen rutiinit jaksottelevat eläkeläisen päivää. – Joskus ihmettelen, miten ennen ehti käydä töissä, hän leikillisesti toteaa. Kodissa ja pihassa riittää puuhastelua, musiikkiharrastuksen hän on löytänyt uudelleen ja lukemisellekin jää nyt enemmän aikaa. Eikä ole varsinaisesti kiire mihinkään. Hesarinkin ehtii nyt lukea tarkemmin. Teksti ja kuva: Markku Jalava Jukka Iso-Herttuan tapaa päivittäin Käpylännummen poluilla, vuodenajasta riippumatta. 5 SEURAKUNNAN KASVO Kanttorin haaste on saada seurakunta laulamaan Mikko Peltokorpi on Klaukkalan kirkkopiirin kanttori. Hän on hoitanut viransijaisuutta jo useiden vuosien ajan. Paitsi urkujen äärellä Mikkoa voi kuulla myös solistina. Hän kuuluu myös lauluyhtye Voiseen, jolta kohtapuoliin ilmestyy uusi levy. Mikko on syntynyt Vantaalla, Päiväkummussa ja hän asuu perheineen Klaukkalassa. Kanttoriksi Mikko tuli opiskelleeksi vähän kuin sattumalta. - Olen joskus pohtinut, miksi minusta tuli kanttori. Siihen on vaikea löytää yksiselitteistä syytä. Lapsesta asti olen soittanut ja laulanut hengellisiä lauluja ja virsiä. Rippikoulussa oli innostava kanttori, joka taisi kehottaa minua alalle. Niinpä sitten asiaa sen kummemmin puntaroimatta lähdin opiskelemaan kanttoriksi, enkä sitä ole tähän päivään mennessä kyllä katunut. Työ on monipuolista ja luovaa Kanttori kohtaa työssään seurakuntalaisia erilaisissa tilanteissa ilon ja surun keskellä ja tieten- kin jumalanpalveluksissa. Mikko johtaa myös Klaukkalan kirkon kuoroa. - Työssä parasta on sen monipuolisuus, luovuus, kuoron kanssa musisoiminen ja myös työn hengellinen ulottuvuus. On hienoa, että työssäni kohtaan ihmisiä. Usein kuulen mielenkiintoisia kertomuksia elämän varrelta. - Kuorotyössä minua on puhutellut se, miten ihmiset kaipaavat yhteyttä toisiinsa ja janoavat musiikin äärelle. Yhdessä musisoiminen on muodostunut monille arkea kannattelevaksi hetkeksi. Kun kohtaan innostuneita laulajia, innostun aina itsekin vaikka joskus vähän väsyttäisikin. tään, mutta päätän laittaa kaikki yhden kortin varaan ja aloitan laulun. Säkeistöjen välissä heitetään aina kauhallinen vettä kiukaalle. Pikku hiljaa alkaa pojista ääntä lähtemään ja pian saunan lauteilla 15 poikaa huutaa täysin palkein päät ja korvat punaisina. Sitten juostaan järveen ja sama kaava toistuu jonkun leiriläisen aloitteesta. - Minulle nämä ovat usein leirin hienoimpia hetkiä. Kun aloitamme laulun oppitunnilla, niin tietynlainen ujous on osaltaan karissut saunan lauteille. Mikko haluaa vaikuttaa Mikko haluaisi antaa tälle seurakunnalle positiiviset ja innostavat kasvot. - Seurakunnan jäsenenä saan nauttia monista sen palveluista. Haluan omalta osaltani olla myös vaikuttamassa seurakunnan elämässä. Rippikoulu on osa kesätyötä Mikko kertoo tarinan menneeltä kesältä. - Rippikoulupäivä on kääntynyt iltaan. Poikien saunassa on aika hiljaista miestä. Vielä ei olla kovin tuttuja toisille. Kysyn pojilta osaako ne sellaista saunalaulua joka alkaa sanoilla ”Siperian lakeus on suuri”? Kukaan ei oikein sano mi- Kanttori Mikko Peltokorpi saa voimaa työssä jaksamiseen perheestä, harrastuksista ja hyvistä ihmissuhteista. Jumalanpalvelusseminaarissa etsittiin messun rikkauksia ja salaisuuksia Nurmijärven seurakunnassa puhuttiin kolmena iltana ja lauantai-päivänä messusta eli jumalanpalveluksesta. Työntekijät ja seurakuntalaiset pohtivat yhdessä, mitä rikkauksia messussa on ja miten sitä voitaisiin kehittää. Messussa nähtiin myös salaisuuksia tai mysteereitä. Asiaan virittelemässä ja johdattelemassa oli hiippakuntasihteeri Kati Pirttimaa, jonka tehtäviin hiippakunnassa kuuluu jumalanpalveluselämän kehittäminen. Kyse oli tavallaan juhlaseminaarista, sillä tänä vuonna on kulunut 20 vuotta siitä, kun aloitettiin edellinen suuri jumalanpalvelusuudistus, jossa Nurmijärvikin oli kokeiluseurakuntana mukana. Nyt ei tavoitella niin suuria muutoksia, vaan tehdään pientä trimmausta. Suosituin ilta oli keskiviikkoinen nuorten ilta, jossa oli liki 80 osanottajaa, suurin osa nuoria. Nuoret esittivät messuodotuksiaan: ”ei tarvitsisi olla hiljaa, monipuolista tämän ajan musiikkia, näytelmiä, rentoutta ja selkokielisyyttä”. Ei mahdottomia toiveita? Miksi messua kehitetään? Seminaarissa ei etsitty nykyisen messun vikoja, vaan kehittämisen ja päivittämisen kohteita. Muodit ja mieltymykset muuttuvat, samoin sanojen merkitykset. On aika ajoin päivitettävä ulkoista muotoa, tapaa sanoa ja käytettävää musiikkia siten, että se kohtaa paremmin tämän ajan ihmiset. Birgit Tolvanen Kati Pirttimaa antoi tietoiskuja mm. kokonaiskirkon jumalanpalvelusprojektista ja saavutettavuusohjelmasta. Jälkimmäisen kohdalla pohdittiin asenteellisten esteiden poistamista. Yhteistyönä syntyy hyvä messu. Toki makuja on monia, ja niiden yhteensovittaminen ei ole aivan helppoa. Elämäämme on 20 vuoden aikana tullut muun muassa netti ja sosiaalinen media, mitkä näkyivät myös seminaarissa muun muassa viestiseinässä, jossa saattoi selventää ja kommentoida esilläolevaa asiaa. Monipuolista musiikkia Mennään messuun -seminaarisarjan musiikki-ilta tarjosi hyvää musiikkia esimerkkeinä erilaisesta jumalanpalvelusmusiikista. Mukana oli kaksi kuoroa, urkuri, laulaja ja bändi, ei ”esittäjinä” vaan ”osallistujina”. Illan johtopäätöksiä: Musiikki on keskeinen osa messua. On paljon erilaista messuun sopivaa musiikkia ja kaikilla on omat kannattajansa. Historian kuluessa tyylit ja soittimet ovat vaihtuneet. Esimerkiksi ikivanha soitin kitara oli välillä pannassa ja nyt taas käypä. Samoin haitaria on pidetty joskus paheellisena soittimena, joka ei kuulu kirkkoon. Kuoro on tärkeä osa kirkkomusiikkia. Kirkkoväelle kuoro toimii esilaulajana, jonka kanssa vähemmän laulutaitoinenkin rohkenee yhtyä veisuuseen. Kuorolaisille se on myös harrastus, jossa Birgit Tolvanen jokainen saa äänensä kuuluville. Musiikki jakaa nykyään ihmiset ryhmiin, senkin vuoksi monipuolisuus on tärkeätä. Sekin todettiin, että messussa tekstit, saarna, virret ja muu musiikki muodostavat kokonaisuuden, jonka tuottamisessa yhteistyö on välttämätöntä. Minkälainen on hyvä saarna? Hyvästä saarnasta on monta mielipidettä, ja itse kunkin kanta voi vaihdella oman tilanteen mukaan. Joitain yleisiä ominaisuuksia ja edellytyksiä silti nähtiin olevan. Kati Pirttimaa lainasi amerik- kalaispiispaa, jonka mielestä hyvä saarna on hyvin puhuttu, kiinnostava ja perustuu Raamattuun, muun muassa näitä. Kesällä kysyttiin Nurmijärven kirkoissa käyneiltä mielipiteitä ja kokemuksia messusta. Yleisesti voi sanoa, että nuorten ja vanhemman väen mielipiteissä oli eroa. Monet toivoivat ajankohtaisuutta ja osaa saarna ei ollut koskettanut, mutta oltiin myös toista mieltä. Tämä kirvoitti keskustelun Raamatun merkityksestä nykyihmiselle ja raamattutietouden ohentumisesta. Keskustelussa korostettiin aitoutta ja sisältölähtöisyyttä. Kaikki mitä kirkkotilassa on ja mitä messussa tapahtuu, kertoo omalla tavallaan - myös eri aisteilla ja tunteilla - Jumalan todellisuudesta. Näkyvätkö arki ja ajankohtaisuus? Eräinä keskeisinä juonteina keskustelussa oli, miten ajankohtaiset aiheet ja ihmisen arjen kysymykset ovat mukana messussa? Kesän messukyselyn vastaajat suhtautuivat messuun pääsääntöisesti myönteisesti, mutta osalle messun merkitys ei ollut kovin suuri. Elämään jäi kysymys, miten suhtautua eri-ikäisten erilaisiin odotuksiin? Seminaari päättyi tällä erää, mutta prosessi jatkuu. Markku Jalava 6 ”Päiväkerho on tärkeä osa perheen arkea” Kaikissa seurakunnan päiväkerhoissa toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely keväällä 2012. Kyselyntavoitteena oli kerätä onnistumiset ja erityisesti toiminnan kehittämisen alueet. Kysely tehdään joka kolmas vuosi. Vanhempien ja lasten palaute toiminnasta on erittäin tärkeä. Kysely jaettiin 277 päiväkerholaisen kotiin ja perheen sisaruksille jokaiselle oma. Perheet saivat itse päättää vastasivatko yhteisesti vai jokaisesta lapsesta erikseen. Vastauksia saatiin 164. Kysely oli arvioinniltaan viisiasteinen. Lapset antoivat oman palautteen hymynaamoin. Lopussa oli kohta vanhempien vapaalle sanalle. Kolmen kärki onnistumisista Lapset tulevat mielellään kerhoon ja vanhemmat luottavat ohjaajien ammattitaitoon. Yli 70% vanhemmista kertoi väittämän vastaavan omaa kokemaansa erittäin hyvin: 1) Lapseni / lapsemme on tyytyväinen kerhon toimintaan erittäin hyvin 131 / 164 = 78 % 2) Ohjaajien kanssa on mahdollisuus keskustella lapseen liittyvistä asioista erittäin hyvin 126 / 164 = 75 % 3) Yhteistyö kodin ja vanhempien välillä on toimivaa erittäin hyvin 118 / 164 = 70 % ”Vapaa sana” osoitti samaa Lastenohjaajat ovat kristillisen varhaiskasvatuksen ja perhetyön asiantuntijoita. Heidän puoleensa kannattaa kääntyä heti, jos mieltä askarruttaa jokin lapseen tai toimintaan liittyvä asia. Lastenohjaajien korkea työmotivaatio, lapsilähtöisyys ja kasvatuskumppanuus näkyvät selvänä osaamisena myös kyselyssä: ”On erittäin mukava, että kerho-ohjaajien kanssa voi keskustella lapsen asioista, ja muistakin kuin kerhoon liittyvistä. Ohjaajilla on aina aikaa kerhon jälkeen tälle. Kiitos.” ”Lapsemme on viihtynyt kerhossa erittäin hyvin! Innolla hän lähtee kerhoon aamuisin kolme kertaa viikossa. Kerho on ollut meidän perheelle tärkeä osa arkea ja kaikki on toiminut erinomaisesti. Ohjaajat ovat ihania!” lapsen toiminnasta kerhoaikana ja näkivät puutteita kerhotiloissa: 1) Kerhotilat ovat asianmukaiset ja turvalliset erittäin hyvin 67 / 164 = 40 % 2) Tiedän riittävästi päiväkerhon toiminnan sisällöstä erittäin hyvin 70 / 164 = 41 % 3) Saan tietoa lapseni kerhopäivästä erittäin hyvin 90 / 164 = 53 % Päiväkerhot toimivat 12:ssa eri kerhopisteessä, joista kuudessa seurakunta on vuokralla. Puutteita nähtiin omissa ja vuokratiloissa sekä piha-alueissa. Kerhopisteen puutteitakin tärkeämpää oli paikan läheisyys. Yksi kerhotila ”ei ole paras mahdollinen pikkulapsille” ja toisessa ”kerhon tilat ovat pienet ja ryhmä suuri”. Vuorovaikutusta vanhempien kanssa Yhteistyötä perheiden kanssa tehdään vanhempainvartti -tapaamisilla, vanhempainilloissa ja 4-vuotiaista täytetään tiedonsiirtolomake neuvolaan. Tuonti- ja hakutilanteissa vaihdetaan kuulumisia. Tämän syksyn aikana jokainen ohjaajapari on saanut käyttöönsä tietokoneen. Näin päiväkerhojen sisällöstä ja tulevista suunnitelmista on sujuvampaa tiedottaa myös niille vanhemmille, joiden lapset tulevat kerhoon hoitajan saattelemana. Tämä ei tietenkään poista kasvokkain keskustelun merkitystä. Jatkossakin tähän Päiväkerhojen kautta tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä nousi erittäin hyvin hoidetuksi asiaksi mm. se, että lastenohjaajilla on aikaa kohdata vanhemmat. Parhaiten se tapahtuu lapsia kerhosta haettaessa. Lastenohjaaja Katariina Kuronen (keskellä) kertoo äideille päivän tapahtumista. tullaan kiinnittämään huomiota ja vanhempia kannustetaan myös olemaan aktiivisia ohjaajien suuntaan. Toivomuksia vuorovaikutuksen lisäämiseksi tuli myös kyselyyn vastanneilta: ”Kerhon toiminnan sisällöstä olisi kiva tietää enemmän. Lisäksi haluaisin palautetta lapseni kerhopäivästä, siitä, miten lapsi yleensä toimii / käyttäytyy kerhossa”. ”Lapsi on tyytyväinen, mutta ei kuulla kerhosta, kun hoitotäti vie”. ”Vanhemmille tulisi esitellä ker- hotilat, ohjaajat, sekä kertoa mitä kerhossa tapahtuu. Ennakkosuunnitelma siitä, mitä kerhossa kulloinkin tehdään, olisi kiva”. Lasten palaute kerättiin hymiöillä Lasten hymynaamoin antamissa palautteissa, lähes kaikissa, hymyiltiin leveästi. Surunaamaa aiheutti kerhoon tulo: ”Mennessä surunaama, mutta se menee ohi”. Kysely löytyy kokonaisuudessaan: www.nurmijarvenseurakunta.fi/lasten kanssa Lapsi- ja perhetyö kiittää kyselyyn vastanneita perheitä. Kolmen kärki kehittämisalueista Helena Saulamo johtava lapsityönohjaaja Vanhemmat toivoivat enemmän tietoa kerhojen sisällöstä, oman Seurakunnassa on haettavana Määräaikainen lastenohjaajan työsuhde vuorotteluvapaan sijaisuus 7.1.–31.12.2013 Etsimme yhteistyökykyistä, motivoitunutta ja kristillisiin arvoihin sitoutunutta työntekijää. Valitun tulee olla TE-toimistossa työtön työnhakija. Työ on laajaalaista lapsi- ja perhetyötä. Työtehtävien hoitaminen edellyttää oman auton käyttöä. Työsuhteessa (38,25 h/vk) vaaditaan alalle soveltuvaa tutkintoa esim. lapsi- ja perhetyön perustutkinto, kirkon nuorisotyönohjaaja tai lähihoitaja suuntautuen lapsiin ja nuoriin. Hakijoilta edellytetään suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämistä. Tehtävään valittavan tulee olla ev.lut. kirkon jäsen. Palkkaus on KirVESTESsin mukainen. Työsuhteeseen valitun tulee esittää rikoslain 6 § 2 momentin mukainen rikosrekisteriote ja hyväksyttävä lääkärintodistus. Työsuhde täytetään 7.1.13 alkaen. Hakemukset keskiviikkoon 31.10.12 mennessä osoitteella Nurmijärven seurakunta, Taina Rauhala, PL 30, 01901 Nurmijärvi tai sähköpostitse taina.rauhala@evl.fi. Tiedusteluihin vastaa johtava lapsityönohjaaja Helena Saulamo, 050 383 0393 tai lapsi- ja perhetyön toimistosihteeri Taina Rauhala, 050 356 4881. 7 Rippikoulu kutsuu kasvamaan ja kokemaan On jälleen se aika vuodesta, että on aika ilmoittautua ensi vuoden rippikouluihin. Pitkäaikainen kausiteologimme Kasimiira Edelmann antaa lähes sadan rippikoulun kokemuksella vinkkejä niin rippikoululaisille kuin kotiväellekin. Rippikoulu on osa kirkon kasteopetusta. Vuonna 2013 rippikoulun käyvät pääsääntöisesti vuonna 1998 syntyneet nuoret. Aiempina vuosina syntyneet nuoret, jotka eivät ole käyneet rippikoulua, voivat ilmoittautua mukaan. Perustellusta syystä vuonna 1999 syntynyt nuori voi saada erikoisluvan rippikoulun käymiseen vuotta aiemmin. Myös kirkkoon kuulumattomat nuoret ovat tervetulleita rippikouluun. lasta, lähimmäisistä, itsestä, rippikoulusta ja elämästä. Tämä saa minut lähtemään rippikouluun aina uudestaan ja uudestaan – vaikka joka ikinen kerta se vähän jännittääkin”, tuulettaa Kasimiira. Vaihtoehtoja ja valintoja Rippikouluja järjestävät seurakunnat sekä monet kristilliset ja harrastusjärjestöt. Kotiseurakunta tarjoaa useita vaihtoehtoja rippikoulun käymiseen: leirimuotoinen rippikoulu, päiväkoulu ja pienryhmä. Eri rippikouluvaihtoehtoja pähkäileville Kasimiira antaa vinkin. ”Ensiksi kannattaa miettiä, mitä haluaa rippikoululta: tehokasta opiskelua vai opiskelun lisäksi leirielämän haasteita. Sitäkin kannattaa viikon mittainen intensiivijakso (leiri, päiväkoulu) myös orientoiva jakso. Se koostuu itsenäisistä seurakuntaan tutustumiskäynneistä, seurakuntasafarista ja ryhmäkohtaisista etukäteistapaamisista. Leiririppikoulu on rippikouluvaihtoehdoista suosituin. Viikon kestäviä rippileirejä järjestetään seurakunnan oman Sääksin leirikeskuksen lisäksi erilaisissa leiripaikoissa eri puolilla Suomea: Kiljavanrannan kurssikeskuksessa Kiljavalla, Piispalan nuorisokeskuksessa Kannonkoskella, Perheniemen Opistolla Iitissä, Elämännokan leirikeskuksessa Sammatissa, Bergvikin toimintakeskuksessa Kruusilassa ja purjehdusrippikoulu purjelaiva Valborgilla Suomenlahdella. Leirejä on talvilomalla, pääsiäisenä ja Kehitysvammaisten rippikoulu järjestetään yhteistyössä naapuriseurakuntien kanssa. Ainutkertainen kokemus Kasimiiran mielestä rippikouluun kannattaa tulla. ”Rippikoulu on ainutkertainen tilaisuus miettiä elämän isoja kysymyksiä yhdessä muiden kanssa. Jokainen rippikoulu on omanlaisensa, vaikka perusrunko on kaikissa sama: yhdessäoloa ja -tekemistä, visaisia oppitunteja, hiljentymistä, laulamista, tilaa erilaisille persoonallisuuksille, ajatuksille ja mielipiteille, ihania rippikoululaisia, tarmokkaita isosia, leppoisia työntekijöitä (tarvittaessa tiukkoja), riemukkaita iltaohjelmia, hyvää ruokaa. Ja kaiken kruunaa yhteinen juhla, konfirmaatio.” ”Sekin on osa rippikoulun ihanuutta, että sinne tulo on nuorille vapaaehtoista, jolloin motivaatio on kohdallaan. Rippikoulu ja konfirmaatio antavat myös tiettyjä oikeuksia.” ”Joka kerta rippikoulussa oivaltaa jotakin uutta Juma- miettiä, haluaako käydä rippikoulun talvella vai kesällä, samoin kannattaa huomioida muun perheen loma- ja kesäsuunnitelmat.” ”Joillekin konfirmaatiokirkolla on erityistä merkitystä esimerkiksi suvun perinteiden vuoksi. Kaikkien kannattaa joka tapauksessa huomioida rippikouluajan ohella myös konfirmaatioaika ja -paikka.” Koska seurakunta ei järjestä teemallisia rippileirejä purjehdusta lukuun ottamatta, ei leiripaikalla ole niin väliä. Kaikissa leiripaikoissa on puolensa. Jos kokee, että ympärivuorokautinen leiririppikoulu ei omaan elämäntilanteeseen sovi, on päiväkoulu hyvä vaihtoehto. ”Pienryhmä on erinomainen vaihtoehto niille, jotka tarvitsevat erityistä tukea rippikoulun suorittamisessa ja haluavat saada kokemuksen lyhyestä leirijaksosta”, muistuttaa Kasimiira. Kesällä tai talvella, kotikonnuilla tai Keski-Suomessa Jokaiseen rippikouluvaihtoehtoon sisältyy paitsi noin kesällä. Päiväkoulut pidetään kesäkuussa Klaukkalan kirkolla ja Kirkonkylällä seurakunnan Nuorisotalolla. Pienryhmärippikoulu järjestetään kesäkuussa pääasiassa Kirkonkylän Nuorisotalolla, lisäksi siihen kuuluu lyhyt leirijakso. Ilmoittautuminen sähköisesti Yläkouluissa järjestetään viikoilla 41 ja 42 ripari-info. Samoilla viikoilla 15 vuotta vuonna 2013 täyttävät seurakunnan jäsenet saavat kotiinsa rippikoulukirjeen, jossa on tietoa rippikouluvaihtoehdoista, ajankohdista sekä ohjeita ilmoittautumiseen. Sekä rippikouluun tulevien nuorten että heidän vanhempiensa kannattaa lukea kirje huolella ja laittaa se talteen. Rippikoulukirje tulee myös korppu.net -sivustolle. Rippikouluun ilmoittaudutaan 22.10.–19.11. välisenä aikana sähköisesti seurakunnan nuorten nettisivuilla: www.korppu.net. Sivustolla on yksityiskohtaiset ilmoittautumisohjeet sekä erilliset ilmoittautumislomakkeet oman seurakunnan rippi- NURMIJÄRVI Nuorisotalossa, Pappilantie 1 - Isoskoulutus ti klo 18–20: 16.10., 30.10., 13.11., 27.11. - Nuortenillat to klo 18–20 - Wanhojen isosten illat ke klo 18–20 nuorisotalon takkahuoneessa: 7.11. Nurmijärven kirkossa, Aleksis Kiven tie - Messu su klo 10 Mukaan bänditoimintaan www.korppu.net/bänditoiminta Iiris Savolainen Kasimiira ja nuorisotyönohjaaja Timo Liimatta palaverissa Elämännokan riparilla. kouluun tuleville ja muualla rippikoulunsa käyville. Ilmoittautumiseen tarvitaan sekä rippikoululaisen että huoltajan toimiva sähköpostiosoite. Kaverikoodia käyttämällä on mahdollista ottaa huomioon yksi kaveritoive. Jo ilmoittautumislomakkeeseen on syytä merkitä nuoren oppimiseen ja rippikoulussa olemiseen liittyvät asiat. Lomakkeen tiedot ovat luottamuksellisia ja ne tulevat ainoastaan rippikoulun opettajatiimien käyttöön. Mikäli ilmoittautuminen ei onnistu, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä rippikouluvastaaviin. Tiedot rippikouluvalinnoista ilmoitetaan ennen joulua. Koko perheen rippikoulu Iltaohjelmaa talvilomariparilla viime keväänä. Kuva Terhi Kokko NUORTEN SYKSY ’12 Rippikouluaika on parhaimmillaan koko perheen yhteinen asia, niin myös Kasimiiran mielestä. Yli 20 vuoden ja lähes sadan rippikoulun kokemuksella hänellä on sanansa sanottavana myös vanhemmille. ”Jakakaa rippikouluaika nuorenne kanssa. Olkaa kiinnostuneita. Keskustelkaa rippikouluun liittyvistä asioista. Muistelkaa ja kertokaa nuorelle omasta rippikouluajastanne. Osallistukaa vanhempain- ja vierailuiltoihin (nuorenne mahdollisista estelyistä huolimatta).” ”Kun nuori tulee rippikoulusta, antakaa hänelle tilaa. Siinä vaiheessa hän on väsynyt ja vielä kiinni rippikoulukokemuksessaan. Rippikoulusta palautuminen vie oman aikansa”, tietää Kasimiira. ”Konfirmaatio on nuoren, perheen, suvun ja seurakunnan yhteinen juhla, jossa on lupa liikuttua. Rippijuhlien järjestämisestä ei kannata ottaa liikaa stressiä.” Siunattua rippikouluaikaa niin nuorille kuin vanhemmillekin! Toivottavat: Kasimiira Edelmann ja rippikouluvastaavat Johannes Haapalainen, Terhi Kokko (31.10. saakka) ja Arto Kantola (1.11. alkaen) KLAUKKALA Seurakuntakeskuksen nuorisotiloissa, Ylitilantie 6 - Isoskoulutus ke klo 17–19: 17.10., 31.10., 14.11., 28.11. - Wanhojen isosten illat ke klo 18–20: 10.10., 7.11., 21.11. Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6 - Messu kirkossa su klo 12 - Iltamessu su klo 18: 14.10., 11.11., 16.12. RAJAMÄKI Rajamäen Hellaksella, Kievarintie 14 C - Isoskoulutus ke 17–19 - Nuortenillat ke klo 17–19: 10.10., 7.11., 21.11., 5.12. - Wanhojen isosten illat ti klo 17–20: 30.10., 27.11. Rajamäen kirkossa, Patruunantie 7 Messu su klo 10 Iltamessu su klo 18 30 21.10, 25.11. TAPAHTUMAT, LEIRIT JA RETKET - Veisumaraton Sääksissä pe 2.11. klo 18–24 - Nuisku-leiri Sääksissä 3.–4.11. - Maata Näkyvissä -tapaaminen Nurmijärven Nuorisotalossa ti 6.11. klo 18–20 - Retki Maata Näkyvissä -festareille Turkuun 16–18.11., hinta 60€ (Ilmo. 31.10. menn. Timolle) - Nuorten kauneimmat joululaulut Rajamäen kirkossa to 13.12. klo 18–20 K18+10 -TOIMINTAA - Lautapeli-ilta Hellaksella pe 23.11. klo 18–21 - Veisumaraton Sääksissä pe 2.11. klo 18–24 - Nuorten kauneimmat joululaulut Rajamäen kirkossa to 13.12 klo 18–20 AVARTTI Avartti on 14–25-vuotiaiden kansainvälinen harrastusohjelma. Tule sinäkin mukaan! Toiminta tauolla syyslomaviikon. Myös Kuppilat! Nuorisotyönohjaajat: Arto Kantola, 050 310 1045 Iiris Savolainen, 050 320 7397 Terhi Kokko, 050 421 0109 Timo Liimatta, 040 566 1475 Erityisnuorisotyö ja Saapas: Mallu Timonen, 040 727 6754 Musiikkikasvatus: Kirsi Rättyä, 050 576 7855 www.korppu.net Sähköposti: etunimi.sukunimi@evl.fi NUORTEN KUPPILAT Nurmijärven Nuorisotalossa torstaisin klo 15–18 Klaukkalan kirkon nuorisotilassa tiistaisin klo 17–20 Rajamäen Hellaksella torstaisin klo 17–20 8 Köyhyyttä keskellämme Nurmijärveläinen köyhyys on osittain piilossa. Tänä vuonna seurakunnan diakoniatyössä on annettu poikkeuksellisen paljon talousarvioavustuksia. Myös asiakasmäärä on nousussa. Apua on haettu joissakin tapauksissa myös Tukikummit-säätiöltä lähinnä yksinhuoltajien lasten harrastemenoihin. Lisäksi kirkon diakoniarahastolta on haettu useita suurempia (1000–2500 euroa) avustuksia. Diakoniatyöntekijät ovat havainneet, että kunnan sosiaalitoimen mahdollisuu- det ovat rajalliset. Esimerkiksi auton ja kodin menoja ei huomioida (mm. auton vakuutukset, korjaukset, luottojen lyhennykset, harrastemenot, nettiliittymä). Elämä perheessä ei vain istu sosiaalitoimen normiin. Useissa tapauksissa perheen tilanne on ajautunut umpikujaan itsestä riippumattomasta syystä. Etuudet viivästyvät, sairaus tulee yllättäen tai kodinkone hajoaa. Läheskään aina ei ole myöskään järkevä realisoida omaisuutta, vaikka sitä hieman olisikin. Esimerkik- si osamaksulla ostettujen autojen arvo putoaa nopeammin kuin mitä autovelka lyhenee. Sosiaalitoimi ja diakoniatyö tekevät hyvää yhteistyötä ja perheitä pyritään auttamaan mahdollisuuksien mukaan. Diakoniaavustusten myöntäminen voi tapahtua nopeastikin, jos tilanne sitä vaatii. Toki tulevaa pitää ennakoida, mutta käytäntö ja teoria ovat usein kaksi eri asiaa. Teksti ja kuva: Tero Konttinen Kysyimme 1. Mitä terveisiä tahdot lähettää köyhille? 2. Miten vakavaraisuus / vähävaraisuus rajoittaa elämääsi? Kunnanjohtaja Kimmo Behm: tulee ymmärtää sekä oma että yhteiskuntamme velvollisuus köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi. - Köyhyys rajoittaa Suomessa edelleenkin ihmisten hyvinvointia ja aiheuttaa moniulotteista puutetta elämän perustarpeisiin. Kunta pystyy monella tavalla edistämään heikossa taloudellisessa asemassa olevien kuntalaistensa hyvinvointia ja on siihen jo useiden lakienkin perusteella velvoitettu. Jokainen kuntalainen on oikeutettu perustoimeentuloon sekä saamaan tukea aineellisen että henkisen hyvinvointinsa turvaamiseen. Me kaikki olemme vastuussa lähimmäisistämme ja meidän - Tunnen yleisillä varallisuutta kuvaavilla mittareilla olevani vakavarainen. Minulla on ollut mahdollisuus osallistua työelämään ja tehdä työtä, jonka olen kokenut omakseni. Työni eteen teen merkittävästi normaalia pidempiä työpäiviä ja työviikkoja, mikä rajoittaa monella tavalla tavallista perhe-elämääni. Yritän kuitenkin elää normaalia arkea niin, että parhaalla mahdollisella tavalla voin turvata oman ja perheeni hyvinvoinnin. Sosiaalipalvelupäällikkö Veli-Matti Ponkala: - Sosiaalitoimen näkökulma köyhyyteen on kovin laaja. Sosiaalitoimen toimia suhteessa köyhään kuntalaiseen ohjaavat monet lait, joista osa on luonteeltaan hyvin yleisiä kuten perustuslaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Sosiaalihuoltolaki myös velvoittaa vielä yleisellä tasolla kuntaa huolehtimaan palveluista siinä laajuudessa kuin tarvetta kunnassa esiintyy. Erityisesti köyhää kuntalaista koskettava laki on kuitenkin laki toimeentulotuesta, joka taas on raameiltaan ja tulkinnoiltaan jo hyvinkin yksityiskohtainen ja tiukasti välttämättömyyden logiikkaan perustuva laki. Kuntalaisen odotukset avulle hätätilanteessa saattavatkin törmätä rajusti lain takaamiin niukkoihin ja tiukkoihin normeihin. Tämä johtuu myös muusta sosiaaliturvasta, joka ei tue riittävällä tavalla yrittämistä eikä tarjoa riittävää turvaa yllättävien tuloromahdusten varalle. Asiakkaan ajautuessa esim. työttömyyden, sairauden tai ylivelkaantumisen takia toimeentulotuen asiakkaaksi, hänellä on paljon menoja, joita laki ei anna myöten huomioida toimeentulotuessa. Esimerkiksi erilaiset lainat ja luotot ovat tällaisia menoja. Ihmiset pyrkivät yleensä hoitamaan näitä mahdollisimman pitkälle eläen jatkuvasti kädestä suuhun ja se on hyvin raskasta elämää. Tämä johtaa pitkään jatkuessaan mahdollisesti vuokrarästeihin ja asunnon menettämisen uhkaan. Tilanteet voivat muodostua henkisesti hyvin raskaiksi, asiakkaat joutuvat odottamaan aikaa velkaneuvontaan ja heiltä edellytetään erilaisia selvityksiä tuloista ja menoista ja asiointia monella luukulla. Toisaalta sosiaalitoimen asiakkaana on jo pitkään köyhinä olleita ihmisiä, joiden tilanne ei olekaan jäänyt lyhytaikaiseen asiakkuuteen, vaan jatkuu niuk- kana vuodesta toiseen. Eläminen minimillä kurjistaa hiljalleen. Ei ole varaa ostaa uusia vaatteita tai vaikkapa pesukonetta. Liikkumavara ja valinnan mahdollisuudet ovat hyvin pieniä. Takavuosina asiakkaan vaikutusmahdollisuudet oman elämänsä suunnitteluun olivat rajalliset, koska päätökset annettiin ylhäältä ja asiakkaan tuli niihin tyytyä. Tähän on pyritty saamaan aikaan muutos, lisäämällä sosiaalitoimen asiakkaan päätösvaltaa monimutkaisia köyhyyteen johtaneita kysymyksiä ratkaistaessa. Toisaalta eläminen pitkään toimeentulotuella vaatii täydellistä elämänhallintaa, koska mihinkään taloudellisiin yllätyksiin ei ole varaa. Toimeentulotuen perusosaan vuoden alussa tehty suurempi korotus on lisännyt lähinnä kunnan toimeentulotuen menoja ja elinkustannusten nousu lähes syö tämän pienen tasokorotuksen. Sähkön ja ruuan hinta ovat nousseet, samoin asuminen on kallistunut. Puhelin- ja nettilaskut ovat tänä päivänä pakollisia menoja, ettei asiakas jäisi syrjään työnhaussa tai koko yhteiskunnasta. Leipäjonot ovat pysyvä näky monessa kunnassa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kun yritetään selvitä muista laskuista, on ruoka ainoa säästön kohde. Toisaalta on asiakkaita, jotka kokevat tuen hakemisen sosiaalitoimesta niin nöyryyttävänä ja turhana, että kääntyvät mieluiten leipäjonon tai diakoniatyön puoleen. Toimeentulotuella elävä jää syrjään monista asioista. Erityisen huolestuttavaa kehitys on lapsiperheiden osalta, koska huono-osaisuus pääsee näin siirtymään sukupolvelta toiselle. Lasten harrastusmahdollisuuksia pyritään toimeentulotuella tukemaan, mutta määrällisesti mahdollisuudet ovat pieniä. Toisaalta perheen jatkuva stressi taloudellisesta selviämisestä näkyy väistämättä myös lasten elämässä vähäisempänä viriketoiminnan mahdollisuutena, joka taas vaikuttaa vuorovaikutustaitojen heikkenemiseen. Yhteiskunnan eriarvoistuminen lisääntyy. Erityisen huolestuttavaa on, jos peruspalvelut rapautuvat esim. terveydenhuollossa, koulutuksessa ja kulttuuripalveluissa (esim. kirjastot ja huom. tietotekniikkakehitys). Vanhempien jaksamista osataan jo jossain määrin tukea päihde- ja mielenterveysongelmien sattuessa kohdalle, mutta köyhyys ei yleensä ole antanut aihetta katsoa asiaa vanhemmuuden näkökulmasta. Edelleen on voimassa ajattelu kunniallisesta köyhästä, joka pitää vaatimattoman asuntonsa ja lapsensa puhtaana ja vaatteet parsittuina köyhyydestä huolimatta. Ajatellaan, että köyhyys ruokkii kekseliäisyyttä. Köyhä ehtii sienestää ja etsiä halvimmat ostospaikat. Todellisuudessa asiat ovat toisin. Köyhälle sienimetsä ja halvin market ovatkin automatkan päässä. Auto on ollut rikki jo vuoden, eikä sitä ole varaa korjauttaa. Naapuri voisi viedä, mutta bensat pitäisi kuitenkin maksaa. Lapsilla on oltava ehjät ja muodinmukaiset vaatteet, ettei heitä kiusattaisi koulussa. Kuntien tulee käyttää vähintään 3% kaikista toimeentulotuen menoista ehkäisevään toimeentulotukeen. Sitä käytetään esim. asunnon turvaamisen tilanteissa ja työllistymisen tukemiseen ja toisaalta asiakkaan omatoimisen suoriutumisen tukemiseen. Tämän tuen käyttö vaatii kunnalta panostusta suunnitelmalliseen sosiaalityöhön, sillä tuen käyttö on oltava perusteltua, asiakkaat on tunnettava ja tuen kohdistumista kyettävä arvioimaan. Jotta köyhyyttä voitaisiin kunnassa ehkäistä oikeasti, ei se voi jäädä ainoastaan sosiaalitoimen toimeentulotuen tehtäväksi. Siihen työhön vaaditaan jo sitoutumista monilta sektoreilta ja yhteistyökumppaneilta. Sosiaalitoimen työ ei ole irti politiikasta tai yhteiskunnasta. Politiikan valinnat näkyvät viime kädessä sosiaalitoimen työssä. 9 Kysyimme Teksti ja kuvat: Tero Konttinen 1. Mitä tekisit ylimääräisellä satasella? 2. Mitä on köyhyys Nurmijärvellä? 3. Mitä terveisiä tahdot lähettää Nurmijärven kunnan päättäjille? Hannu 57 v. 1. Lyhentäisin velkoja. Tuli justiinsa lisää vesiosuuskunnan takia. 2. Olin vähän aikaa poissa Klaken Keitaalta (ruokapalvelu eurolla Klaukkalan kirkolla keskiviikkoisin alk. klo 15). Kun tulin takaisin, näin paljon uusia kasvoja ruokailussa. Lisäksi tiedän, että monet ovat ihmeissään pienten eläkkeidensä kanssa. 3. Tietty se, että kunnan päättäjät pitäisivät sanansa. Luvataan vaalilauseissa, muttei pystytä pitämään. Paskanpuhuminen ottaa nuppiin. Ei voi luottaa. Aika monet mun mielestä petaavat omaa petiään. Yksi ”hyvä” asia kyllä on. Tänne ei juuri olla otettu pakolaisia. 1. Antaisin sen vanhusten tukemisen. 2. Työttömiä on jonkin verran. Kaikilla ei ole työpaikkaa. 3. Enemmän töitä tarjolle. Vanhusten palveluja pitäis parantaa. Viriketoimintaa esimerkiksi laitoksissa asuville. Heille lisää ulkoiluttajia. voi nurmijärveläinen vähävarainen nuori (16–29 v.) hakea avustusta opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Hakemuslomakkeita saa taloustoimistosta, Kirstaantie 5-7, Nurmijärvi tai lomakkeen voi tulostaa seurakunnan kotisivuilta: www.nurmijarvenseurakunta.fi/ajankohtaista Hakemukset, joista tulee näkyä vähävaraisuuden perusteet, osoitetaan kirkkoneuvostolle perjantaihin 9.11.2012 klo 14 mennessä os: Nurmijärven seurakunta, PL 30, 01901 Nurmijärvi. Lisätietoja: vt. hallintopäällikkö Sami Ojala, 050370 2343, sami.ojala@evl.fi. Tule arjen ja pyhän kiireiden keskeltä kohtaamaan toisia ihmisiä ja Jumala KLAUKKALAN KIRKOSSA Iltamessu HIljaIsuuden messu sunnuntaina 16.12. klo 18 - Taize-lauluja Mielenterveyskuntoutujien omaisryhmä Omaisryhmä on tarkoitettu mielenterveys-kuntoutujien perheenjäsenille ja läheisille. Ryhmässä on mahdollisuus keskustella toisten samantyyppisessä elämäntilanteessa olevien kanssa. Ryhmä on avoin, maksuton ja ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä. Paikka: Nurmijärven psykiatrian kuntoutuspoliklinikka, Kauppanummentie 6 E 1, Nurmijärvi Aika: Tiistaisin klo 17.30-19 Kokoontumispäivät: - 6.11. Varhaiset varomerkit - 11.12. Pikkujoulu Ryhmän ohjaajat: Eija Thorwall, sairaanhoitaja, 050 427 3047 Hanna Alava, diakoni 040 760 2607 Tervetuloa mukaan! Erityislasten vanhempien vertaistukiryhmä Ryhmä kokoontuu Kirkonkylän Pappilassa sunnuntaisin 28.10., 25.11. ja 16.12. klo 16–18 Kahvitarjoilu. Lapsiparkkimaksu 2€/lapsi (maksetaan paikanpäällä). Ilmoitathan sitovasta lapsen hoitotarpeesta edellisviikon keskiviikkoon mennessä, jotta osaamme varata tarpeeksi monta hoitajaa paikalle. Messujen yhteydessä: - lapsille oma pyhäkoulu - teejatkot ”Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan ja levähtäkää vähän.” Mark. 6:31 - retriitin tapaan - keskiviikkoisin 17.10. ja 21.11. klo 18.30–20 1. Ostaisin tankillisen bensaa. 2. Näkyy. Ruokakaupoista ostetaan vain halvinta. Monasti epäterveellistä ja lihottavaa. Punalappukyttääjät kaupoissa lisääntyneet. Terveystilanne huononee. Viime tingassa lähdetään maksulliseen lääkäriin, hammaslääkäristä puhumattakaan. Vaatteiden laatu heikkenee. 3. Valtiolta rahaa kunnille, jotta kunnan päättäjillä olisi, mitä käyttää. Raha ei maailmasta häviä. Todellisuudessa mennyt supistamislinjaksi. Viimeisin tämä älytön sairauslomanipistys (ehdotus, jossa sairausloman ensimmäinen päivä olisi palkaton). Rahahanat auki. Vanhukset, lapset, mielenterveyskuntoutujat ja päihdeongelmaiset jäävät aina jalkoihin. Heidän puolestapuhujat ovat tosi harvassa. Niitä pitäisi saada valtuustoon. Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille tarjoutuu tilaisuus purkaa tuntojaan vertaistukiryhmässä. Jaamme arjen haasteet ja kiemurat sekä iloitsemme yhdessä. Ei ole väliä mikä diagnoosi lapsellasi on, tai onko diagnoosia ollenkaan, keskusteltavaa riittää varmasti. sunnuntaisin 14.10. ja 11.11. klo 18 - musiikkia, Sanaa ja rukousta levon ja HIljaIsuuden Ilta 1. Laskun maksuun ja omien nuorten avustamiseen. 2. Kyllä suoranaisesti niin, että on liian vähän ruokarahaa. Ei löydy rahaa lasten harrastuksiin. Ikäihmiset miettivät, kuinka sillä omalla pienellä eläkkeellä tulee toimeen. Monilta on mennyt omanarvontunto. Ei jaksa vaikkapa hakea iloa ja virkistystä toisten ihmisten yhteydestä. 3. Kaikille töitä ja perustoimeentulo kuntoon. Syrjäytyneille nuorille mahdollisuus koulutukseen ja työn tekemiseen. Kamalasti ollaan luvattu. Vaatimukset ovat suuret. Puhutaan kauniisti, mutta toimitaan toisin. KELAn ja työvoimatoimiston palvelut säilytettävä Nurmijärvellä. Onko ihan pakko ulkoistaa asiat kauaksi kotoa. Maksaako sosiaalitoimi asiointimatkat? Vesa 50 v. Suvi 21 v. Aino Hyvämäen stipendirahastosta Marja 61 v. Tule sinäkin! Lisätietoja Leena Sipola, 050 310 1042 tai leena.sipola@evl.fi www.nurmijarvenseurakunta.fi Ilmoittautumiset ja lisätietoja: mllnurmijarvikk@gmail.com tai 050 301 3732/Nina Koponen. Lämpimästi tervetuloa mukaan! MLL:n Nurmijärven Kirkonkylän paikallisyhdistys ja Nurmijärven seurakunnan Lapsi- ja perhetyö Kaikille Alfa-ryhmissä mukana olleille Leiripäivä Sääksin leirikeskuksessa, Sääksjärventie 144 lauantaina 27.10. Ilmoittautuminen ja lisätietoja pe 19.10. mennessä: Riitta Marila, 050 309 7428, Risto Marila, 050 097 5433 risto.marila@kolumbus.fi tai Pirjo-Liisa Torkki, 050 400 1639. Healing Rooms -rukousklinikka Isossa Pappilassa, Pappilantie 1, Nurmijärvi maanantaisin klo 18.30–20.30: 22.10., 5.11., 19.11., 3.12. ja 17.12. - rukouspalvelua mm. parantumisen puolesta, puolestasi rukoilee 2-3 henkilöä, ajanvarausta ei tarvita s-posti: healingroom.nurmijarvi@healingrooms.fi www.healingrooms.fi Tervetuloa rukoiltavaksi! RUKOUSILLAT Klaukkalan kirkossa sunnuntaisin klo 18 28.10. Uskollisesti uudelleen - lämpimästi lähelle - rukoillaan yhdessä sydämet auki ilosanomalle -puhujavieraana Marja Mäkelä, KRS/EVKO -juontaa Kristiina Mäkinen -Ylistysryhmä 25.11. Rukousta ja ylistystä - vierailijat Tikkurilan Quo-Vadis kuoro, joht. Iina Katila - juontaa Jonna Ruotsala Iltojen alussa tee/kahvihetki. Lastenhoito ja mahdollisuus esirukoukseen. 10 Annelin matkassa maailmalla Panagia Chryseleousis-kirkko, joka on sisältä tyypillinen ortodoksikirkko, kohoaa kylän keskellä ylväänä vuoriston kirkkona vierellään carob-ajasta kertova pieni näyttely. Tämä Neitsyt Maria, vanhan Panagia Chryseleousa-kirkon aarre on kaikkien ihasteltavissa, nyt sinunkin! Fasoulan vuoristokylä Nytpä lukijani vien sinut rankalle reissulle omalle talvisaarellamme Kyproksella. Satumme löytämään joskus pitkien matkojen päästä oikeita helmiä. Pieni Fasoulan kylä Troodoksen reunavuoristossa oli iloinen yllätys. Marraskuisen syntymäpäivän viettoon sopii tällainenkin polkupyöräretki! Kaupungin ulkopuolelta tie lähti nousemaan kilometrimäärin. Pakko oli pysähtyä hengähtämään, kurkkaamaan pientä postilaatikon kokoista pyhimyskappelia, johanneksenleipäpuuta: onko hede- vai emipuu, sinisiä vuokkoja ja keltaisia kruunukakkaroita. Juomaan pieni huikka silloin tällöin, sillä sää on kuuma. Välillä on hyvä taluttaa pyörää jyrkissä osuuksissa, saavat jalatkin hiukan toisenlaista työtä. vaakaa, carobsäkkejä ja aasin kuormasatulaa. Kylässä on myös Agri-museo. Esillä on vanhoja kivisiä altaita sekä isoja myllynkiviltä näyttäviä kuurnalla varustettuja oliiviöljyn puristamiseen käytettyjä työväli- neitä. Vanha pappa, ystävällinen Andreas lyöttäytyy seuraamme. Tahtoo tarjota meille ukkokuppilassa limskat. Eipä kylässä talvella turisteja käy, etenkään pyöräillen, siksi kiinnostus ja ystävällisyys Panagia Chryseleousa-kirkko löytyy kuin unohtuneena vanhojen sypressien kätköistä. Riginoskirkko ottaa kylään tulijan ensimmäisenä vastaan. Kirkkojen kylä Lopulta kulkija saavuttaa mantelitarhojen jälkeen Fasoulan pienen kylän. Heti on vastassa uudehko valkea kirkko, Riginoskirkko. Ovi on lukossa, mutta ikkunasta näkee sisään. Pihassa on vanha, ehkä luostarin raunio. Ohi kulkeva poika viittaa portaisiin maan alle, siellä onkin krypta! Alhaalla on vanha jykevä kivinen sarkofagi, vieressä palaa öljytuikku ikoneita ympärillään, siis rukouspaikka. Viivähdämme, hiljennymme ja ihmettelemme. Matka jatkuu peremmälle kylään, edessä kohoaakin näyttävä Panagia Chryseleousis -kirkko. Penkki siinä vieressä antaa kulkijan istahtaa, lepuuttaa jalkojaan, hengähtää ja nauttia rauhassa eväitään. Voi aistia kylän hengitystä, kovin on hiljaista. Mieleen nousee ikuinen pohdinta: millä nämä ihmiset nykyisin elävät, mistä he leipänsä saavat. Suuren kaupungin rantaturismistako pitkän kesän aikana? Riginoskirkon pihalla raunioiden alapuolella löytää kulkija vanhan sarkofagin ja rukouspaikan. meitä kohtaan. Jätämme pian Andreaksen, uudehko vaatimaton Agia Marina -kirkko on aivan lähellä ja etsinnän jälkeen löytyy metsiköstä paikan helmi. neistä ajoista. Kulkija voi vain kuvitella historian kulkua. On lupa ihmetellä ja kysellä, jäädään vastauksia vaille. Vanha madonnan Chryseleousa Aurinko on siirtynyt alemmas, on lähdettävä paluumatkalle. Jaksaakohan tänne joskus vielä uudelleen? Kotimatka menee kilometreittäin vain alamäkeä, välillä on pakko pysähtyä ravistelemaan jarrukahvoilla kramppiin menneitä käsiään. Tuuli suhisee korvissa, kun laskeudumme lähes neljänsadan metrin korkeudesta meren tasolle. Huivia saa sitoa tiukemmin kaulaansa, sillä illan viileys tuulettaa kunnolla hikistä niskaa. Juuri ennen hämärää saavutetaan kotiovi. Syvä kiitollinen olo himmentää väsymystä. Kilometrejä tuli 33, rankkoja olivatkin menomatkan kilometrit. Mukavaa, kun sain viedä Fasoulaan sinutkin, lukijani. Vanha hautausmaa sypressien katveessa ja kallellaan olevat ristit ympäröivät Panagia Chryseleousa-kirkkoa. Katto on romahtanut aikoja sitten, pian seinätkin kaatuvat, tänään ne on tuettu harmain lankuin. Pian jäljelle jää vain kumpu harmaita lankkuja, rapautuvaa laastia ja kiviä. Kirkko jää elämään historiassa ja joidenkin turistien kuvamateriaalina. Tänään sillä on vahva vaikutus kulkijaan. Hiljaisuus kietoo sisäänsä, silmä kulkee etsien yksityiskohtia: hajoavat ovet, seinän syvennyksen pikkuikonit, öljypullo- ja tuikku, tulitikkuja, menneinä aikoina seinään upotettuja ruukunpohjia kaikumisen estoina, ja seinän madonna, kuin koru kaiken keskellä! Juuri tämän takia kannatti rehkiä matka tänne. Pitkään paikka pitää otteessaan, paljon on ajateltavaa men- Historiaa ja ukkokuppila Siinä syödessä katse etsii ympäristöstä kohteita koko ajan. Tien vieressä olevan muurin kyljessä on kylän historiaan liittyviä korkokuvia. Kylä on ollut ennen carob-kylä: johanneksenleipäpuita on viljelty täällä runsaasti ja niistä on kylälle elanto silloin lähtenyt. Vieressä on pieni carob-museokoppikin, jonka ikkunasta voi katsoa vanhaa Kirkon seinät uhmaavat vielä aikaa, kauanko? Anneli Vinha ja Seppo Sariola talvimaisemissaan. Kotimatka on alamäkeä Anneli Vinha emerita lähetyssihteeri Nurmijärven seurakunnan nyt eläkkeellä oleva lähetyssihteeri Anneli Vinha alkoi kirjoittaa Seurakuntaviestiin syksyllä 2000. Ensimmäisen jutun otsikko oli Paavalin jalanjälkiä etsimässä. Myöhemmin palstan nimeksi muodostui Annelin matkassa maailmalla. 11 Sirkus tuli ja meni Sirkus-sanan alkujuuret ovat kreikankielessä, jossa kirkos merkitsee pyöreää. Sana sirkus nykyisessä merkityksessään on peräisin latinan kielestä, jossa termiä circus käytettiin kuvaamaan pyöreää esiintymisaluetta, sirkusareenaa, erityisesti kilpaajorataa. Antiikin ajalta on peräisin myös Juvenaliksen lentävä lause ”leipää ja sirkushuveja”, sillä valjakkoajot olivat usein varsinkin Roomassa keisarin tai poliitikkojen järjestämiä tapahtumia, joilla pyrittiin pitämään kansa tyytyväisenä, vaikka maassa olikin inflaatiota ja muita ongelmia. Keisarit jakoivat myös leipää ihmisten hengenpitimiksi. Keskiajalla kiertävät viihdyttäjät, trubaduurit, tarinankertojat kiertelivät kaupungista ja kylästä toiseen, tuoden mukanaan uutisia ja viihdyttäenkin. Tyypilliseen sirkusesitykseen kuuluu akrobatiaa (trapetsi-, köysi- tai kangastaiteilijoita, permanto- tai notkeusakrobaatteja). On myös jongleerausta eri välineillä (pallot, keilat, renkaat) ja taikureita sekä tasapainoilijoita (yksipyöräisellä ajajia, käsilläseisojia, nuorallatanssijoita jne.). Perinteisessä sirkuksessa on mukana eläinnumeroita, erityisesti koulutettuja hevosia, koiria, kissoja sekä eksoottisia eläimiä. Oma lukunsa ovat klovnit ja yleisön mielenkiintoa ylläpitävät niin sanotut taukopellet numeroiden välissä. Nykyajan kiertolaiset Heinäkuun 7. päivänä 2012 tuli kuluneeksi 210 vuotta sii- tä, kun ensimmäinen sirkusseurue aloitti esiintymisensä Suomen Turussa. Sirkuselämässä koettiin vuosien myötä monia vaiheita ja välillä se oli hyvin vähäistä Suomessa. Vasta Sirkus Finlandian perustaminen 1976 käänsi kurssin uudelleen nousuun. Vuonna 2011 Sirkus Finlandia täytti 35 vuotta ja siellä tapahtui sukupolven vaihdos. Calle Jernström Junior otti vastuun harteilleen. Kolmas polvi on kasvamassa. Suomeen on syntynyt sirkussuku. Yli 200 000 suomalaista näkee tänäkin vuonna Sirkus Finlandian ohjelman. Esiintyjien lisäksi sirkuksessa työskentelee noin 70 henkilöä. Taiteilijoiden lukumäärä orkesteri mukaan lukien on noin 30 henkeä. Kiertue alkaa yleensä huhtikuun alussa Karjaalta ja päättyy loka-marraskuussa Helsinkiin. Sirkuskaravaani kulkee kauden aikana lähes SEURAKUNTAILTOJA PERTTULA - perjantaina 12.10. klo 18.30 Yli-Pitkälässä Maila, Pentti ja Leo Lemolan luona, Perttulanmäki 10. - mukana Ari Tuhkanen ja Leena Kaarni NUMMENPÄÄ - perjantaina 16.11. klo 18.30 Haije ja Antti Eskolalla, Nummenpääntie 587. - mukana Ari Tuhkanen ja Leena Kaarni Korkeatasoista kukkapalvelua Tasokkaat sidontatyöt iloon ja suruun Kukkavälitys CALLANKUKKAja HAUTAUSPALVELU OY Luotettavaa palvelua hautausjärjestelyissä Perunkirjoitukset, uudet hautakivet ja entisöinnit Kauttamme tarjoilut muistotilaisuuksiin Puh. 2504459 info@callankukka.fi www.callankukka.fi Callankukka- ja hautauspalvelu Oy, Keskustie 3 Ma - Pe 9.00 - 18.00 La - Su 9.00 - 15.00 Alan Laatuliike Valtteri nappasi yleisöstä sopivan mittaisen tytön hartioilleen. Kaksin yksipyöräisellä ajelu sujui lopulta hyvin! 8 000 km Suomea ristiin rastiin etelästä pohjoiseen. Sirkusteltta pystytetään ja puretaan joka vuosi noin 120 kertaa. Sirkuselämä on kovaa työntekoa ja rankkaa matkustamista kuravellissä, lumituiskussa ja auringonpaahteessa. Jostain kummasta kuitenkin taiteilijat loihtivat aina esiin sen sadun hohteen, viiltävän jännityksen ja vatsaa kipristävän naurun. Sirkus ja seurakunta Kiertävät puhujat ovat olleet tuttuja seurakuntaelämässä, ainakin maaseudulla. Riitti, kun he osasivat muutaman puheen. Teltta pystyyn ja huomenna jo uudella paik- kakunnalla. Vierailijat esittävät temppuja, paikkakunnan väen on tultava toimeen vuodesta toiseen omillaan. Ja kuunneltava saman ”sirkuksen” puhujia koko ajan. Erinomaisuus, tunnelma, taikuruus ja tasapainoilu ovat sirkuksessa kokoavia elementtejä. Sitä ne ovat myös seurakuntaelämässä parhaimmillaan. Kaikkivoipa Jumala on enemmän kuin sirkuspellet. Hän, Isä Jumala voi muuttaa ihmisen elämän kokonaan. Tilaisuuksien järjestämisessä seurakunnilla voisi olla opittavaa sirkuksesta. Huolellinen ja loppuun hiottu valmistautuminen on sirkuksessa huimaa ja valloittavaa katseltavaa. Seurakuntaelämässä jokainen kaste, konfirmaatio, messu, Siioninvirsiseuroja - Rajamäen kirkon seurakuntasalissa su 14.10. klo 18, Kasimiira Edelmann ja Ilmari Lönnrot. - Röykän Toimelassa su 18.11. klo 18 - Klaukkalan kirkon takkahuoneessa su 30.12. klo 18 Terveys ennen kaikkea MA–PE 8–20 LA 9–14 SU 10–14 Olemme suomalainen palveleva perheyritys, huippuammattilaisemme ovat pitäneet huolta pääkaupunkiseudun asukkaista jo vuodesta 1968. Lämpimästi tervetuloa! Katso kattava palvelutarjontamme www.vantaanlaakarikeskus.fi AJANVARAUS (09) 5041 0122 sielunhoitokeskustelu, häät tai hautajaiset ovat yhtä ainutkertaisia tapahtumia, kuin sirkuksen saapuminen paikkakunnalle. Jopa enemmänkin. Jokaisen seurakunnan palvelijan taito ja persoona punnitaan yhä uudelleen. Yksilöt, perheet ja sukuyhteisöt kohtaavat toisensa ja armollisen Jumalan seurakunnan keskellä. Kun Jumalan Henki saa koskettaa ihmistä, hänelle loistaa valo, vaikka sirkuksen teltta olisikin jo siirtynyt toiselle paikkakunnalle. Leijonat ja lapsiperheet Klaukkalan Lionsit ovat keränneet rahaa vuosittain monille tutuksi tulleella itsenäisyyspäivän lämpötila- veikkauksella. Vuoden 2011 veikkauksen tuotolla tuettiin tänä syksynä Sirkus Finlandian näytökseen kymmeniä isiä ja äitejä lapsineen (yhteissumma 860 euroa). Lionsien ja seurakunnan yhteistyöstä on etua. Diakoniatyössä tunnetaan vähävaraisia perheitä ja Lionsit ohjaavat varoja auttamiseen. Tässä projektissa rahat tulivat Lions Club Klaukkala Ry:ltä ja projektin toteutus diakoniatyöltä. Mukana alueen lapsiperheiden tavoittamisessa olivat myös Nurmijärven kunnan perhetyöntekijät. Teksti: Wikipedia, Markku Aulanko ja Tero Konttinen Kuva: Tero Konttinen Käsityö- ja askarteluillat Klaukkalan kirkon nuorisotila 2:ssa tai AV-tilassa (käynti molempiin pääovesta, opasteet) keskiviikkoisin klo 18–20 - käsityöideoiden jakamista, tekemistä omin ja jaetuin tarvikkein - lisät. Ritva Härkönen, 050 538 9739 Tervetuloa yhdessä askartelun pariin Palvelemme joka päivä ma-pe 8.30-20 la 9-15 su 11-15 Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh. 09-2504085 www.seitsemänveljestä.fi, www.lääkekaappisi.fi NETRINGIN PESULA KEMIALLINEN PESU, PALVELU- JA ITSEPALVELUPESULA Punamullantie 12 C, Nurmijärvi Puh. 09 - 250 8260 ARKI- JA JUHLA-ASUT MATTOPESUT KODIN TEKSTIILIT ma, ke-pe 8.30-17.30 ti 8.00-19.00 la 9.00-13.00 ARKENA ja LAUANTAINA Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011 www.netrinki.fi 12 Erityislasten vanhempien ryhmä Klaukkalan kirkon nojatuolihuoneessa (käynti pääovesta) keskiviikkoiltaisin 24.10. / 21.11. / 12.12. klo 18-20. Ryhmä on avoin ryhmä, voit tulla silloin, kun pääset tai vaikka joka kerta. Jos lapsesi tarvitsee hoitoa ryhmän ajan, pyrimme järjestämään asian. Ota lastenhoidon vuoksi yhteys diakoni Jonna Ruotsalaan viimeistään viikkoa ennen ryhmää, jonna.ruotsala@evl.fi tai 050 367 9671. Seurakuntakerho Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 - alkaa keskiviikkona 24.10. klo 13 - jatkuen parittomien viikkojen ke klo 13 - hartaus, hyvät kahvit ja keskusteluteemoja omalla porukalla tai vierailijoiden vetämänä - tiedustelut Hanna Alava, 040 760 2607 Lähetys- ja Tiistai-piiri Rajamäen kirkon seurakuntasalissa parittoman viikon tiistaina klo 12–13.30 Eläkeikäisten ryhmä Röykän Toimelassa parittoman viikon torstai klo 11.30–13 Kohtaamispaikka kaikenikäisille Ystävyyden Kammari Keskustie 2, Nurmijärvi tiistaisin ja torstaisin klo 10 - 13. Tule tutustumaan, poikkea kahville! Hartaushetket: - to 25.10. klo 10.30, Ari Tuhkanen - to 22.11. klo 10.30, Ville Vauhkonen - ti 13.11. Kalevalaisten Naisten järjestämä päivä Klaukkalan takkahuoneessa maanantaisin klo 12 – 15 Kahvittelua, jutustelua, lehtien lukemista tai vain olemista. Paikalla vapaaehtoiset emännät. Jos haluat emännäksi tai isännäksi huolehtimaan tarjoilusta leppoisassa ilmapiirissä, ota yhteys Jonna Ruotsalaan. Ohjelmaa klo 13 seuraavasti: - Päivi laulattaa 15.10., 5.11., 26.11. ja 3.12. - 22.10. himmeli-askartelua halukkaille ja adventtimyyjäisiin valmistautuminen - 12.11. vanhojen tavaroiden kerta, voit tuoda itsellesi merkityksellisen vanhan tavaran Kohtaamispaikka Rajamäen kirkon seurakuntasali, Patruunantie 7 maanantaisin klo 10 – 13 Avoimet ovet – keskusteluseuraa – kahvia Virkistysiltapäivä Klaukkalan kirkon takkahuoneessa torstaisin klo 13-14.30 alkaen 6.9. Hartaus, kahvit (1 €), ohjelmaa ja keskustelua. Vapaaehtoiset vetäjät ja diakoni Jonna Ruotsala, jonna.ruotsala@evl.fi tai p. 050 367 9671 - 11.10.Liikunnan vaikutus hyvinvointiin, fysioterapeutti Katja Tolonen Kissankellosta, ja tuolijumppa, diakonissa Anna Handroo - 18.10.Pieni pala paperia ajatuksineen, vapaaehtoinen ja Jonna Ruotsala - 25.10.Yhteislaulua, kanttori Mikko Peltokorpi - 1.11. Mitä kuuluu Haitiin ja Bangladeshiin tänään, Einar Arnkil - 8.11. Aihe ilm. myöh, pastori Anitta Tahko - 15.11.Tuoksumuistot, vapaaehtoinen vetäjä - 22.11.Iltapäiväkerholaiset kylässä. Lapsuuteni suosittu peli, diakoni Jonna Ruotsala Lämpimästi tervetuloa! Voit piipahtaa tai tulla koko ajaksi. PISAROITA Jumalan kuiskaus Ketä ihmistä suuresti ihailet? Ketä pidät esikuvanasi? Miksi juuri hän on esikuvasi? Millaisista ihanteista valintasi kertoo? Millaisista elämäntehtävistä unelmoit? Mitä haluaisit tehdä ”isona” – vielä joskus, tulevaisuudessa? Helsingin piispa Irja Askola on sanonut: ”Unelmiemme välityksellä Jumala kuiskaa meille.” Millaisen kuiskauksen kuulet Jumalalta? Paina unelmasi sydäntäsi vasten, jotta et unohtaisi sitä. Perinteisemmin ilmaistuna voi puhua kutsumuksesta. Unelmamme ja ihanteemme kertovat meille siitä, mihin Jumala meitä kutsuu. Kutsumus yhdistetään usein ammattiin tai tehtävään, ja se on sitäkin - mutta samalla se on enemmän. Se on kykyä ja rohkeutta toteuttaa sitä, mikä itsessä on aitoa ja Jumalan luomaa, omaa ”talenttia”. Kutsumukseen liittyy kokemus, että saa elää sellaisena ihmisenä, jollaiseksi on syvimmiltään tarkoitettu, ja käyttää omia lahjojaan. Jokainen ihminen on Jumalan suunnitelmaan kutsuttu. Toivo voisi olla kutsumuksen toinen nimi. Toivo voisi olla myös Jumalan yksi nimi. Kristityn tehtävä on olla toivon välikappaleena – vaikuttamassa siihen, että kaikilla olisi mahdollisuus tulevaisuuteen, unelmiin, kutsumuksensa löytymiseen. ”Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon,” lupaa Jumala Jeremiaan kirjassa. Hän ei hylkää, sillä hän on itse Keski-Uudenmaan Viittomakielisten kerho Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 kokoontuu kerran kuukaudessa kello 18: - ti 30.10. kerhoilta Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, vieraana kuntoutussihteeri Mervi Nevalainen Kuurojen Liitosta - ti 27.11. tupaantuliaiset ja kevään suunnittelua Annickalla ja Juhanilla, Keskustie 13 A 22, Nurmijärvi - pe 14.12. joulujuhla Sääksin leirikeskuksessa yhdessä Lohjan viittomakielisten kanssa Näkövammaisten kerho Nurmijärven seurakuntakeskuksessa kerran kuukaudessa kello 13–15 Kerhopäivät ovat torstait 25.10. ja 29.11. Keskiviikkona 12.12. joulujuhla yhdessä Seurakuntakerhon ja Lähetyspiirien kanssa. Vanhustentalon kerho Vanhustentalon kerhohuoneella, Puurata 1 tiistaisin parittomilla viikoilla klo 13–14.30 Mukavaa yhdessäoloa päiväkahvin, hartauden, laulun, jumpan ja vierailijoiden siivittämänä. Ehtoollishetki kirkossa ti 6.11. Tervetuloa mukaan toimintaan! Lisätietoa kerhoista: Tuula Moström, 050 307 2982 tai tuula.mostrom@evl.fi kutsunut jokaisen ihmisen. Olemme kaikki osa hänen suurta suunnitelmaansa. Ja hän kuiskaa meistä jokaiselle. Heli Pruuki Eilisen tuska on eilisen ja tänään on armo uus. Huomisen pelko on tarpeeton ja tänään on armo uus. Aino Pelkonen DIAKONIARUOKAILUT Maanantairuokailu Kirkonkylän Seurakuntakeskuksessa -Maanantairuokailu alkaa 22.10. klo 11.30–13. Ensimmäisellä kerralla maksuton kevytlounas kaikille. Tule lukemaan päivän lehtiä ja tapaamaan tuttuja. Ohjelmassa myös tietokilpailu palkintoineen. Mukana diakonissa Anna Handroo. Klaken keidas Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6 keskiviikkoisin klo 15-17 - tarjolla kevytlounas + kahvi/tee, 1€ - ohjelmatuokio klo 16 - seurakunnan työntekijä tavattavissa Hellastupa Rajamäellä perjantaisin klo 11-12.30, Kievarintie 14 - kevytlounas ja kahvi / tee 1€ Olet lämpimästi tervetullut – tulethan selvin päin. Varaa aikaa diakoniatyöntekijälle Diakonia auttaa ihmisiä arjessa. Järjestämme vertaistukiryhmiä, kuten suru- ja mielenterveysryhmät sekä ryhmät vammaisten ja eläkeikäisten parissa. Retkien, leirien, päivätupien ja kohtaamispaikkojen tarkoitus on kutsua ihmisiä toistensa yhteyteen. Yksilöitä ja perheitä tuemme vastaanotoilla Klaukkalan kirkon (Ylitilantie 6), Nurmijärven kirkonkylän seurakuntakeskuksen (Kirstaantie 5-7) ja Rajamäen diakoniatoimiston (Keskusraitti 4) tiloissa. Voit pyytää työntekijää myös keskustelemaan kotiisi. Parhaiten yhteydenotto diakoniatyöntekijään ja ajanvaraus vastaanotolle tai kotikäynnille hoituu puhelimitse: Rajamäen kirkkopiiri: •Minna Väänänen 050 356 4936 Kirkonkylän kirkkopiiri: •Hanna Alava 040 760 2607 •Tuula Moström 050 307 2982 Klaukkalan kirkkopiiri: •Anna Handroo 050 343 5093 •Jonna Ruotsala 050 367 9671 Koko kunnan alue: •diakoninen perhetyö Tarja Kolari, 050 430 8420 •vapaaehtoistyö Anneli Järvinen, 050 464 6564 •viestintä ja diakoniatyön kehittäminen, Tero Konttinen 040 829 3411 s-posti: tero.konttinen@evl.fi Facebook: Tero Konttinen Tero Konttinen Voit ottaa työntekijään yhteyttä myös seurakunnan vaihteen 878 9960 kautta tai jättää soittopyynnön. Tavoitteemme on palvella kunnan alueella asuvia ihmisiä mahdollisimman hyvin. Otathan yhteyttä kun: - Tarvitset keskusteluapua - Ihmissuhdeasiat ovat solmussa - Rahasi eivät riitä elämiseen - Koet olevasi yksin tai masentunut - Päihteet hallitsevat liikaa elämääsi - Tarvitset ystävää tai tahdot auttaa ihmisiä 13 Murussa voi nyt nauttia erikoiskahveista ! Hiidenkivellä Puh. 010 387 5800 Vaalilupaus Kyllä pahoitin mieleni. Elämän piti mennä toisella tavalla. Pahoitin, koska en saanut aikaiseksi. Elämä vain soljui. Se kahva, josta olisi voinut kääntää maailmaa, kuten nuppia kaakkoon, loisti poissaolollaan. Uni siitä saapasnahkatornista ja Hänestä (A. Kiven Seitsemän Veljestä, Simeonin harharetki), itse tihulaisesta pompsahti mieleeni yhä uudelleen. Palasin retkiltäni ja kyläläiset kummeksuivat. Veljetkään eivät oikein uskoneet kokemaani. Mutta olin kokenut sen. Masennuksen ja jonkin sortin kirouksen. Sitä hyvää mitä tahdoin, en tehnyt. Sitä pahaa, mitä kammoksuin, tein vaikken tahtonut. Miksi elämä meni? Toimeentulonormi sanoi (siis koneen laskelma), että pärjään mainiosti. Oma mahani kurisi: ”en pärjää”. Auto pitää olla, jotta voi ottaa työn vastaan, jos nyt sellainen onni potkaisee. Kännykkä pitää olla ja tietokone, jotta voi seurata aikaansa, reaaliajassa. Pitää toimittaa paperit ajoissa virastoihin. Virasto ei pidä niiden kanssa kiirettä. Antaa koneen laskea ja mahojen murista. Kyllä taidan helpottaa viranomaisten Luonnonkauniissa ympäristössä työtaakkaa, ja haihtua hiljakseen pois. Miten itsemurhan saisi näyttämään tapaturmalta tahi vahingolta. Ettei vain tulisi kenellekään paha mieli. Kyllä ovat kunnallisvaalit tulossa. Moni on jo vaihtanut profiilikuvansa Facebookiin. On ostettu uusi kravatti tai laitettu hiukset viinimpään uskoon. Nyt on aika pistää Nurmijärven asiat kohdalleen. Kyllä ei yksi ehdokas pysty koko kuntaa muuttamaan. Kevyenliikenteenväylät tulevat ajallaan. Samoin ulkoisen ja sisäisen asiakaspalvelun laatu. Ynnä hallit ja urheilutilat. Se politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Siis yhteisten Klaukkalan tai Rajamäen tai Kirkonkylän asioiden. Kyllä ei mene tuolla tavoin. Koko kunta on yksikkö, jonka palvelukseen (siis meidän kuntalaisten palvelijoiksi) valtuutetut ja muut luottamushenkilöt pestataan. Sopivin ja pätevin. Se olkoon päätöksenteon ohjenuora. Lupaan äänestää sopivinta ja pätevintä ehdokasta Simeoni Onpa kirkkouutiset muuttuneet omituisiksi. Solvausta ja aina vaan solvausta. Eikö se katkeruus ala jo loppua Klaukkalasta. Kummallista, jos riparilaisille ei saisi enää puhua Jumalasta ja Jeesuksesta. Eikö rippileirien ja yleensä rippikoulun tarkoituksena ole johtaa nuoret Kolmiyhteisen Jumalan tuntemiseen? Pitääkö nuorille tuoda esiin pelkkää väkivaltaa? Pitääkö heille oppikirjoiksi tuoda vain iltapäivälehtiä Raamatun sijasta (lööppi 18.9.)? Aapon ohjeiden mukaan uutisiin tuskin nousisi rauhallinen hengellinen elämä. Kirjoitus ei osoita sitä. Keitähän kirkkouutisten kirjoittaja tarkoittaa lempeillä agnostikoilla (agnosia = tietämättömyys, agnostisismi = tietämättömyyden oppi, se mielipide, ettei ihminen voi tietää mitään olevaisen viimeisistä perusteista ja syvimmästä olemuksesta) ja tasapainoisilla valtavirtakristityillä? En hyväksy nimimerkkikirjoittelua. Sen varjolla voidaan solvata niin paljon kuin sielu sietää. Itse olen kirjoittanut runsaan 18 vuoden ajan 10 eri lehteen. Olen aina kirjoittanut omalla nimellä ja laajemmalle levinneisiin olen maininnut paikkakunnan. Ihminen, joka nimimerkin varjolla esittää solvauksia, on selkärangaton. Kirjoittajan kirkosta puuttuu Jeesus, taitaa puuttua kirjoittajan sydämestäkin. Muistin virkistämiseksi lopetan kirjoitukseni kuten kerran aikaisemminkin: ”On Kristus kirkon Herra, sen luoja ainoa. Hän Hengen sille antaa vedellä, sanalla.”(Vk 164) TERVETULOA! Tilaa meiltä täyte- ja Tarjottavat niin voileipäkakut, pikkuleivät, kotiin kuin töihinkin! erikoisruokavaliot ym. Päiväkokoukset Virkistyspäivät yrityksille Rantasaunat ja kylpytynnyri Café Muru Oy Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16 Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996 Tervetuloa! lomakoti@kotoranta.fi www.kotoranta.fi Täyden palvelun toimisto Forum Hakaniemi Töölö Malmi Itäkeskus Espoonlahti Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580 (0,0828 €/puh + 0,1199 €/min) Vastine viime lehdessä olleeseen Aapon kirjoitukseen Aapolle Salaattipöydän (6 €) lisäksi syyskuun alusta marraskuun loppuun tarjolla myös keittoa (5 €) ma - pe 11-13.00 hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 Suomen Kädentaidot 2012 -messuilla asuu vahva ammattitaito, ilo ja inspiraatio! Hinnat Lauantaina 17.11.2012 30 € / hlö (sisältää edestakaiset matkat) 40 € / hlö (sisältää edestakaiset matkat + pääsylipun) Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa toteutettavat messut keskittyvät puhtaasti kotimaiseen kädentaidon osaamiseen ja kokoavat kahteen suur-messuhalliin Suomen laajimman ostoskeskuksen. Mukana huikeat yli 600 näytteilleasettajaa. www.korsisaari.fi myynti@korsisaari.fi (09) 8789 9050 Osta liput verkkokaupasta! Ilmoita Seurakuntaviestissä Ilmoitus asioissa sinua palvelee Studio Ink Oy puh. (09) 4247 3833, 045 114 4723 Säästöpankin Talouspalomies suosittelee: Kalevi Anttila Hyvä Kalevi Huomaan, että pahoitin mielesi kirjoituksellani. Se ei ollut tarkoitukseni. Uskon myös, että se oli täysin turhaa, koska ajattelemme asioista hyvinkin samalla tavalla. Ensiksi, käytän nimimerkkiä, koska lehden toimituksen kanssa on niin sovittu. Nimettömyys tällä palstalla, kuten yleensä muuallakin nimimerkkikolumneissa, liittyy pakinatyyliin, jossa asioita ilmaisemistaan kepeästi ja myös ironian kautta. Se ei johdu halusta solvata ketään. Solvaamisen sijasta haluan kyllä vähän hymyillä uutisoivalle medialle, joka uutisluontoisuutta etsiessään ohittaa kirkossa kaikkein tärkeimmät asiat ihan vain siksi, etteivät ne ole uutisluontoisia vaan pikemminkin muuttumattomia. Jumala kun on iankaikkisesta iankaikkiseen ja Jeesus Kristuskin on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Minusta tuntuu, että juuri ironia jäi kirjoituksessani nyt Sinulta huomaamatta. Niinpä avaan vielä joitakin yksityiskohtia selkokielelle. Minua huvittaa toimittaja, joka epätoivoisesti yrittää löytää rippikoulusta uutta uutisoitavaa – ei suinkaan rippikoulu, jossa keskitytään Jumalasta ja Jeesuksesta kertomiseen, niin kuin pitääkin. Minua huvittaa media, joka keskittyy kirkkouutisoinnissaan niin paljon konflikteihin sivuuttaen rauhallisen hengenelämän virran, vaikka se on kirkon ja kristittyjen kannalta paljon tärkeämpää. Lempeillä agnostikoilla tarkoitan monia tuntemiani ihmisiä, joilla ei ole kristillistä vakaumusta, mutta jotka eivät ikinä osallistuisi kristinuskon silmittömään haukkumiseen, jota näkee nykyään paljonkin internetin keskustelupalstoilla. Tasapainoisilla valtavirtakristityillä taas tarkoitan kaikkia niitä kristittyjä, jotka eivät osallistu esimerkiksi joidenkin kiihkeiden uskovaisten ristiretkiin vaikka nyt naispappeutta tai homojen parisuhteita vastaan. Siis kirkkokansan ylivoimaista enemmistöä, itseäni ja todennäköisesti myös Sinua. Minulla ei ole mitään epäilystä sen suhteen, etteikö Jeesus olisi Sinun sydämessäsi. Toivotan Sinulle rauhaa. Aapo SAMALLA RAHALLA ENEMMÄN Säästöpankin asiakkaana saat maksutta käyttöösi Finanssivahti-palvelun. Taloudenpitosi helpottuu kertaheitolla ja rahaa jää säästöönkin! Tervetuloa Säästöpankkiin! Klaukkala, Klaukkalantie 63, puh. 010 441 7060 Nurmijärvi, Kauppanummentie 2, puh. 010 441 7080 www.säästöpankki.fi/lamminsp 010-yritysnumero: Lankaliittymästä soitettaessa 8,28 snt/puh. + 5,95 snt/min, matkaviestimestä 8,28 snt/puh. + 17,04 snt/min (sis. alv 23 %). 14 Luottamuksen pyhiinvaellus AIHETTA POHTIA Tavaton keskustelu tavallisista asioista Joskus ”ihan tavallisista asioista” voi syntyä mittava yhteiskunnallinen keskustelu, kuten tästä presidentti Sauli Niinistön kokoaman ryhmän laatimista suosituksista jokamiehen ja -naisen toimiksi lasten ja nuorten hyväksi. Jo pelkkä suositusten tekeminen kohtasi yllättävää kritiikkiä ja niiden sisältö leimattiin joutavaksi puuhasteluksi tai itsestään selvyyksiksi. Alkutyrmäyksen jälkeen kehkeytyi aidompaa keskustelua. Aihe on ihmisten elämän ytimessä: Miten elämme yhdessä toistemme kanssa? Huomattiin, että työryhmän esittämät ideat eivät olleet koko totuudeksi edes tarkoitettu. Sen lisäksi tarvitaan yhteiskunnan toimenpiteitä, joten nyt vaan tekemään niitä! **** Vanhempien tehtävänä ei ole pelkästään synnyttää lapsia, tai ”tehdä”, kuten on tapana sanoa, vaan myös saattaa heidät aikuisiksi ja maailmaan. Siinä heitä auttavat kummit, sukulaiset, ystävät ja koko kylä. Yhteiskunta tulee mukaan tukien ja palvelujen muodossa. Ajattelen, että työryhmän ideoiden kohteena ovat kaikki nuoret, jotta he eivät edes joutuisi syrjäytymisvaaraan tai voisi pahoin. Vastamäen aiheuttajana voivat olla talouden rakenteet ja suhdanteet, mutta myös monet muut tekijät. Kirkko on tässä asiassa tärkeä toimija. Kirkossa ja seurakunnissa tehdään erittäin paljon lapsi- ja nuorisotyötä, joka tähtää juuri nuorten hyvään elämään ja vanhempien tukemiseen lasten kasvattamisessa. **** Suomalainen keskustelu ryöpsähtelee. Kun esillä oli vanhuslaki, keskustelupalstat olivat täynnä vaatimuksia ikäihmisistä huolenpidon tärkeydestä. Kun julki tuli lapseen kohdistunut väkivaltatapaus, palstat täyttyivät lapsista huolehtimisen vaatimuksista. Lasten kohdalla vaatimukset kohdistuvat vuoroin vanhempien vastuuseen, vuoroin yhteiskunnan velvoitteisiin. Elämä on kokonaisuus. Meidän on huolehdittava toisistamme ikään katsomatta. Jos kukin omalla paikallamme perheessä, naapurina, työssä tai esimiehenä ja muina vastuullisina päättäjinä emme väistäisi, vaan välittäisimme riittävästi ihmisistä, huolia ja pahoinvointia olisi vähemmän. Silloin pitäisimme myös ne rakenteet kunnossa. Eräs ”tavallisista” ideoista on: ”Voimme päättää, että me emme ole niitä, jotka ensimmäisenä sanovat avunpyytäjälle, että ’puhu jollekin toiselle’. Auta, jos suinkin jaksat ja kykenet.” Vesa Täyden palvelun hautaustoimisto Tukenasi surun kohdatessa Hautauspalvelut Kuljetukset Kukkalaitteet Taizé-yhteisön Luottamuksen pyhiinvaellus, kansainvälinen tapaaminen Helsingissä päättyi Taizén tapaan toteutettuun tuomasmessuun Agricolan kirkossa toissa sunnuntaina. Kirkko oli ääriään myöten täynnä ihmisiä, nuoria ja vähän vanhempia, täynnä valoa, iloa ja toivoa. Taizén veli Alois kysyi saarnassaan, miten havaitsemme ”ne vähäisimmät”, heikoimmassa asemassa olevat lähimmäisemme, joista Jeesus tuon pyhän evankeliumissa puhui? Hän sanoi ”vähäisten” ymmärrettävä tarkoittavan myös muita kuin lapsia. Voisiko seurakunta olla yhteisö, jossa hyvyys ja luottamus vallitsevat, myös heikoimpia sekä vieraita ja eri tavalla ajattelevia kohtaan? Hän valoi luottamusta Jumalaan vaikeina aikoina. ”Uskalla luottaa Jumalaan ikuisesti”, kehotti veli Alois. Taizén veljet jakoivat messun jälkeen valoa kirkkoväelle. VARHAISNUORTEN KERHOT Kerhot ovat maksuttomia, ilmoittautuminen kerhopaikoissa Haikala, Ketunkallion kerhotila Varhaisnuorten kerho ke 17.00–18.30 Vanhempien ja lasten askartelukerhot Harjula Viljelystien kerhotila Varhaisnuorten kerho ma17.15–18.45 Nummenpään koulu Muistotilaisuudet Monipuoliset ja hyvät tarjoilut. Arvostava ja osaava. Hautakivet Kaiverrukset. Nimien lisäykset. Erikoissuunnittelu. Perunkirjoitukset Asianajaja Ulla-Riitta Kylli 019–433 043 Perinnönjaot. Testamentit. www.kthautauspalvelut.fi NURMIJÄRVI Pratikankuja 3 p. 010 425 6905 ark.10–17, la–su 10–14 ma17.00–18.30 (1.10./ 5.11./ 3.12.) Nurmijärven kirkonkylä, Nuorisotalo ma17.00–19.00 (10.12.) Kivenpuiston koulu Sporttikerho pe 16.00–17.00 Leppälammen nuorisoseuran talo ma19.00–20.30 Rajamäen budo-sali, Kievarintie 12-16: ke 19.00–20.45 Klaukkalan kirkon kerhotila Pienoismallikerho ti 18.30–20.00 Lepsämän koulu Varhaisnuorten kerho ti 17.00–18.30 Ammattitaitoisesti laadukkaat kukkalaitteet ja -asetelmat. ke 17.30-19.00 (17.10./ 7.11./ 5.12.) KIRKONKYLÄ, NUORISOTALO Pienoismallikerho ma16.30–19.00 Kokkikerho ke 17.00–18.30 Valmentava koulutus: ma 17.00–19.00 (15.10./ 12.11./ 10.12.) Klaukkalan koulu Varhaisnuorten kerho to 18.00–19.00 Kiireetön,luottamuksellinen palvelu rauhallisessa toimistossa. Kotimaiset arkut ja uurnat. Röykän Toimela METSÄKYLÄN KOULU Pelikerho tytöille ja pojille ma 17.00–18.00 (1-3lk.) ma 18.00–19.00 (4-6lk.) Palojoki, Nuorisoseuran talo Varhaisnuorten kerho ke 16.00–17.30 RAJAMÄKI, HELLAS Pienoismallikerho ti 16.30–18.00 Rajamäki, Länsikaaren koulu Varhaisnuorten kerho ma17.00–18.30 Sählykerho to 16.00–17.00 RÖYKÄN TOIMELA Varhaisnuorten kerho ke 17.30–19.00 UOTILAN KOULU Varhaisnuorten kerho ti 17.30–19.00 Valkjärven koulu Varhaisnuortenkerho ma 17.30–19.00 Kuntonyrkkeily Salibandykerhot Klaukkalan koulu ma 16.00–17.00 Lepsämän koulu ti 17.00–18.00 Palojoen koulu ti 17.00–18.30 Rajamäki, Läsnsikaaren koulu to 16.00–17.00 Isoniitun koulu ke 15.30–16.30 15 Tero Konttinen www.klaukkalanapteekki.fi Rajamäen Apteekki Urttilantie 1, 05200 RAJAMÄKI Puh. (09) 290 1328 www.rajamaenapteekki.fi Sääksin kurssi- ja leirikeskuksessa järjestettiin talkoot lokakuun alussa. Paikalle saapui 25 tal- koolaista, joten suunnitellut työt etenivät ripeästi. Piha-alueiden ehostus ja majoitushuoneiden siistiminen saatiin valmiiksi ennen puolta päivää. Lämmin kiitos talkoissa mukana olleille! Taivas varjele KIRJAHYLLYSTÄ ”Sori nyt, tämä voi olla turhaakin. Sanon silti. Olen huomannut, ettei potku lähde enää yhtä lujaa. Joten jos sallisit minulle vielä sen ilon, että saisin vielä kerran vetää kuudentoista rajalta yläkulmaan. Jos perusteluja tarvitset niin olisihan se ylivertainen nautinto. Kun se pallo on siellä maalin katossa, niin sen parempaa esimakua taivasten valtakunnasta ei ole. Sellainen uskon vahvistus ei tekisi lainkaan pahaa.” vitään. Eräs rukous päättyy pyyntöön: ”Herra, pidä hupsuistasi hyvää huolta”. Lyhyt, mutta paljon si- Punatorpan Kerhohuoneelta Punamullantie 9, Nurmijärvi Juhlavalmius 80 hengelle. Nykyaikaiset kokousvalmiudet Tied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669. Nurmijärven Sosialidemokraatit ry. ”Suomalaisen miehen rukous on usein lyhyt, vain huokaus, näkymätön ja kätketty, se on yksityinen, salainen viesti Jumalalle.” Näin kirjoittavat ”joka äijän rukouskirjan” koonneet Heikki Hakala ja Kalevi Virtanen. ”Taivas varjele” ei ole ensimmäinen miehille tarkoitettu rukouskirja. Viime vuosina ovat ilmestyneet ”Niinkus tiedät” ja ”Sinne päin”. ”Taivas varjele” -nimi nousee jääkiekon maailmasta, selostajan huudahduksesta Markus Granlundin tehtyä maalin maailmanmestaruusfinaalissa. Kirjan sivuilla liikutaan miesten maailmassa. Siellä tulevat vastaan monet arjen huolet: niin irtisanomaan joutuva esimies kuin irtisanotuksi joutuva työntekijäkin sekä avio-ongelmat, huolet isänä, kiireet ja laiminlyönnit. Mutta on siellä myös anteeksipyytämistä ja kiitostakin. Kirjassa on 145 tekstiä 37 suomalaiselta mieheltä. Jonkinlainen virheellinen ennakkoluulo lienee, että mies ei itke eikä rukoile. Se ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Rukouksissa mies paljastaa sisintään ja tunteitaan, mutta hän ei avaudu niistä työpaikalla tai edes seurakunnassa. Kirjan kokoajat sanovat tekstien takana olevan uskon, että kaikesta sel- VUOKRATAAN KOKOUS- JA JUHLATILAA sältävä ja tositilanteessa rohkeutta vaativa: ”Isä, ota syliin.” Monesta tilanteesta tuttu on huokaus: ”Tai- vas, kun tekisi mieli sanoa, saada sanotuksi. Taivas, kun antaisit rohkeutta.” Rukoukset varmaan tulevat syvältä ja aidoista tilanteista, mutta olisin odottanut enemmän karkeutta, jonkinlaista miehistä kömpelyyttä. Rukoukset tuntuvat hieman silotelluilta, varsinkin kun ne on toimitettu kirjakieliseen asuun, jolloin ne saattavat tuntua enemmän uskon elämän pohdiskelulta kuin rukouksilta. Tai tekstin lähettäjä on ajatellut, että tällainen sen pitäisi olla. Kirjoittajien joukossa on suurelle yleisölle tunnettuja ja tuntemattomia rukoilijoita. Vieraammalla maaperällä taitavat olla muiden muassa poliitikot Seppo Kääriäinen ja Iiro Viinanen tai nuorisopsykiatri Jari Sinkkonen ja kirjailija Joni Skiftesvik. Kirjan alussa on tekstien lähettäjien nimiluettelo, mutta itse rukoukset ovat anonyymejä. Kirjan toimittajista Heikki Hakala on Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja ja Kalevi Virtanen Lasten keskuksen pääsihteeri. Monen miehen rukouselämä tiivistynee rukoukseksi näin: ”Jumalani, yhteydenpitomme on ollut satunnaista. Pahoittelen.” mj Taivas varjele, joka äijän rukouskirja. Toimittaneet Heikki Hakala ja Kalevi Virtanen. LK-kirjat 2012. ma-to 7- 17.30, pe 7 – 18, la 8 - 15 Hemmottelua syksyn sateisiin tule piristymään hoitopaketilla: kasvot (sis. kestovärit), kädet ja jalat (sis. lakkaukset) yht. 85,- Koko hoitopaketin kesto n. 3 h Kauneushoitola Pirjo Kuusela Keskustie 3 C Nurmijärvi puh. 09-2504087 Avoinna ma-pe 9-17 tai sopimuksen mukaan Eläkeläisten vesiliikuntaryhmät ma - pe 11.00 ja ti + to 12.00 Työikäisten vesiliikuntaryhmät ti - pe 8.00 ma, ti, to, su iltaisin Kuntosali avoinna ma-to 8.00 - 19.30 pe 8.00 - 12.00 su 15.00 - 18.30 Odottavien äitien vesitreeni ti 19.00 Kuntosali kuukausikortilla, varaa ohjausaika Fysioterapia palvelut arkisin 8-16 Tiedustelut ja varaukset arkisin klo 9-11 16 Kerrotaan, että norsun alikulkeminen tuo onnea… Ikkuna maailmaan Olipa mulle Ilo! – entä sulle? Suomen Lähetysseuran Lasten lähetysnäyttely ”Ilo sulle ja mulle” keräsi syyskuun toisella viikolla lähes 500 kävijää Klaukkalan kirkon monitoimisaliin. Pedro hankkii perheelle ruokarahaa kiillottamalla kenkiä kaupungilla. Yksi kerholaisista on päässyt Pedron käsittelyyn apunaan Anne Ijäs. Vasemmalla Thung Tam thailaisessa koulupuvussaan. Lentävä matto vie minut hetkessä maailmanympärysmatkalle. Minun tarvitsee vain sulkea silmäni! Kuulen rummutusta ja olen saapunut Afrikkaan. Pieni tansanialainen tyttö, Kausiku – ’yöllä syntynyt’, on minua vastassa. Hän on aamulla ollut äitinsä kanssa jauhamassa maissia puisessa huhmaressa, hakenut vettä joelta viiden kilometrin päästä kantaen vesiastiaa päänsä päällä. Puuro on nyt keitetty höyryävän kypsäksi kolmen kiven nuotioliedellä ja syömme sitä käsin punotusta korilautasesta. seen ja rukoillaan Taivaan Isän varjelusta ja johdatusta itselle ja kaikille lapsille ja aikuisille, joita kohdataan. Haluatko sinäkin auttaa Taivaan Isän turva on vieläkin parempi onni kuin norsun alta kulkeminen. Vaikka sekin oli tosi hauskaa! Anne oli kuullut, että tuo onnea, kun kulkee Norsun alta. Ja meillä oli onni: iso kankaasta ommeltu Norsu-vaari oli kuin olikin juuri sopivasti odottamassa kaikkia kotiin lähteviä! Apua ja tukea kaksin käsin Anne ja Juha Ijäs sekä Leena Piirainen ovat oppainamme. He ovat itse olleet lähetyksen töissä Taiwanissa ja Venezuelassa. Meille selviää, että lähetys on kahden käden työtä: Toinen käsi auttaa: Kausikun kotikylään on rakennettu kaivo. Vaikeakulkuisessa Nepalissa Noora 8v. voi nyt saada hoitoa Ampipal’in vuoristosairaalassa. Mekin voimme olla mukana lähetyksen työssä: kerätä vaikka postimerkkejä tai ryhtyä kummiksi. Ja rukoilla! Se on tärkeintä. Sinä ja minä saamme rukoilla ja meillä on Taivaan Isä, joka on luvannut kuulla. Se oli ilo minulle! Entä sinulle? Eeva Halonen lähetyssihteeri 050 526 1522 Kuvat Birgit Tolvanen Yhteistyökumppanimme maailmalla: Kirsi Salmela on lyhyen Suomen jakson jälkeen palannut Thaimaan Bangkokiin. Pekka Jauhiainen on palannut vanhempainvapaan jälkeen osa-aikaiseen työhön: työn ohessa jatkuvat tohtoriopinnot. Kausikun aamu alkaa veden hakemisella. Hän kantaa peltiämpärin päänsä päällä. Opastamassa Leena Piirainen. Mäkilät olivat kesällä ’omallalomalla’ Suomessa ja jatkavat taas työtään Keski-Aasiassa. suomalaiset kummit ja pääsevät päiväkotiin ja kouluun. Ja toinen käsi liitetään toi- Elina Brazin tavoittaa työosoitteestaan Kroatian Kutinassa: kausiloma päättyi kesäkuussa. Syksyn työlistalla on myös teologian maisterin opintojen loppurutistus. Thaimaalainen Thug Tam ja venezuelalainen kengänkiillottajapoika Pedro ovat saaneet omat Lähetysväen virkistysilta Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa tiistaina 16.10. klo 16 alkaen Mukana nimikkolähettimme Pekka Jauhiainen Tervetuloa erityisesti Sääksin kesäisen Lähetyskahvilan emännät ja isännät sekä kaikki lähetystyöstä kiinnostuneet. Ilmoittautuminen ke 10.10. mennessä: seurakunnan vaihde, 09 878 9960 tai Eeva Halonen, 050 526 1522 tai eeva.halonen@evl.fi Nurmijärven Seurakuntakeskus Kirstaantie 5-7, PL 30, 01900 NURMIJÄRVI vaihde (09) 878 9960 fax (09) 8789 9645 S-posti: nurmijarven.srk@evl.fi Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Muut yhteystiedot löytyvät Kaupunki-info -luettelosta sivut 40-41. ’Sydänten huokauksia’ Sukellus Psalmien maailmaan Raamattuviikonloppu 19.–21.10. Nurmijärven seurakuntakeskuksessa Perjantai 19.10. klo 18 Alkuhartaus, Jarmo Hella Jumalaa etsivä rukous, Ps. 27 Tarjoilua klo 19 Katuvan rukous, Ps. 32 Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus Kirstaantie 5-7, avoinna ma-to klo 9-16, pe klo 9-14 *878 9960 fax 8789 9645 S-posti: nurmijarven.virasto@evl.fi Tiedottaja Birgit Tolvanen 8789 9621, 040 701 3592 S-posti: birgit.tolvanen@evl.fi Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikottain paikallisissa lehdissä. Lauantai 20.10. klo 18 Kärsivän rukous, Ps. 38 Tarjoilua klo 19 Ikävöivän rukous, Ps. 42 Sunnuntai 21.10. klo 10 Jumalanpalvelus Kirkkokahvit ja lähetysinfo klo 18 Langenneen rukous, Ps. 51 Tarjoilua klo 19 Kiitollisen rukous, Ps. 95 Päätöshartaus Markus Asunta Saarnaa ja luennot pitää Kansanlähetyksen kotimaisen- ja ulkomaisen työn johtaja Arto Hukari Nurmijärven Seurakuntaviesti Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Birgit Tolvanen Toimituskunta: Ritva Hirvonen, Satu Ranta, Markku Jalava, Tero Konttinen, Anni Pesonen, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Arto Kantola, Markus Asunta. Kannen kuva: Birgit Tolvanen Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin n. 16 000 kpl. Ilmoitusmyynti: Studio Ink Oy / Marja-Liisa Louhio 045 114 4723 Sivunvalmistus: Studio Ink Oy / Ari Helminen Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2012 Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy: viikolla 47 ISSN 1457 - 795X
© Copyright 2024