Seurakuntalehti Majakka 2015/1 - Vaasan suomalainen seurakunta
Majakka Vaasan suomalainen seurakunta 1/2015 Nuoret leirillä ➽ Sivu 12 Raija Koivisto n vaasansuomalainenseurakunta.fi Aikaa ja tekoja yhteiseksi hyväksi Riparinuori stylistillä ➽ Sivu 5 Kaupunginorkesterin ja kirkkokuorojen yhteiskonsertti ➽ Sivu 6 ➽ Sivu 16 Vapaaehtoisten Suurella Sydämellä -palvelu ➽ Sivut 8–9 2 Majakka n 1/2015 Kolumni Mikä tekee sinut onnelliseksi? Tutkimuksien mukaan meidät tekee onnelliseksi hyvä terveys, ihmissuhteet ja ystävät. Onnellisen ja tasapainoisen ihmisen tunnistaa lämmöstä, positiivisuudesta ja empaattisesta suhtautumisesta muihin ihmisiin. Hänen lähellään on hyvä olla. Hänen lähellään sielu lepää. Katkeran ihmisen tunnistaa negatiivisuudesta, kylmyydestä, kostonhalusta ja kyvyttömyydestä asettautua toisen asemaan. Tämä sairastuttaa ihmisen itsensä. Sanotaanhan, että katkeruus on sielun syöpä. Tiedätkö, että onnellinen ja positiivinen elämänasenne lisää elinvuosiamme 5–15 vuotta? Kannattaa siis viljellä onnen kokemuksia! Onnen kokemuksia saamme suhteestamme läheisiin sekä toisten ihmisten auttamisesta. Todellakin on totta, että antaessaan saa. ” Me tarvitsemme teitä, rakkaat seurakuntalaiset.” Seurakuntamme vapaaehtoistyössä toimii satoja ihmisiä, yksistään viime kesän lähetysjuhlilla heitä oli Vaasassa yli 600! Mikä ilo ja palvelunhalu heistä välittyikään. Me tarvitsemme teitä, rakkaat seurakuntalaiset. Tarvitsemme teitä jakamaan iloa, tukea ja hyväksyntää. Seurakunnassamme on paljon erilaisia vapaaehtoistöitä, joihin kaipaamme tekijöitä. Juttukavereita yksinäisille, saattajia kirkkotielle, isosia, kuorolaisia, Palvelevaan puhelimeen kuuntelijoita, ruokakassien lajittelijoita jne. Me emme varmasti ole osanneet pyytää teiltä apua. Nyt pyydämme: tule mukaan auttamaan, kokemaan yhteisöllisyyttä ja lisäämään samalla onnellisuuttasi ja elinikääsi. Vapaaehtoistöihin voi ilmoittautua Suurella Sydämellä -palvelun kautta tai ota yhteyttä seurakunnan työntekijään. Auttamisen aika on nyt afrikkalaisen runon sanoin: ”Jos haluat tehdä jonkun onnelliseksi, ole hyvä ja näytä se hänelle. Jos haluat antaa kukkasen, älä odota, että hän kuolee. Lähetä se tänään, rakkaudella. Jos haluat, sanot ”Rakastan sinua” kotiväelle tai ystävälle lähellä ja kaukana. Elämässä, veljeni, elämässä. Älä odota kunnes ihmiset kuolevat, rakasta heitä juuri nyt ja näytä, että välität. Tulet itsekin onnelliseksi ja opit antamaan onnea muille. Älä käy hautausmailla peittämässä hautoja kukkasilla peitä jo nyt sydämet rakkaudella. Elämässä, veljeni, elämässä Tuija Latvala seurakuntapastori Miksi käyn kirkossa Voisin ladella kaikenlaisia hienoja syitä kertoakseni, miksi käyn kirkossa. Voisin valehdella, että vuosikymmenet sisäinen pakko on ajanut minua sunnuntaisin kirkkoon. Tämä olisi vaarallista, joku voisi ihmetellä, että eipä ole Uusikylää näkynyt kirkossa kuukauteen. Tästä selviäisin vastaamalla, että kirkkoja on muitakin kuin tuo komeus Vaasan keskustassa. Hankalampaa olisi se, että Kotirannalla pyhäkoulussa opetettiin, että valehtelu on syntiä. Yritän siis välttää isoja valheita ja pyrin valehtelemaan vain kohtuullisesti. Aloin käydä Vaasan kirkossa sunnuntaisin, koska muutin kirkon lähelle. Peruste ei ole kovin imarteleva, mutta tosi. En ole nuhteeton, enkä niin sanottu uskovainen, mitä se sitten tarkoittaakaan. Olen tavallinen vanha mies, joka on ehtinyt tehdä elämässään aika paljon syntiä, kuten kaikki muutkin. Aloin yllättäen kaivata kirkkoon sunnuntaisin. Messussa pääsee irti arjen touhuilusta. Mieli rauhoittuu, tuntuu turvalliselta. Kaunis, mahtava urkumusiikki nostaa mielen arjen yläpuolelle. Jos virsilistaan mahtuu joku vanhan ajan tuttu, voi veisata ihan kansakouluaikojen tapaan. Ikävä kyllä listalla on harvoin ”Joutukaa sielut” tai edes ”Ystävä sä lapsien.” Papit saarnaavat nykyään asiaa, harvoin kuulee joutavaa höpinää. Yleensä sanat kohdistuvat osuvasti meihin, armahtavina ja ymmärtäväisinä. Meitä ei tuomita ihmisinä, pahat teot pitää itse älytä tuomita. Parasta kirkossa on sanoma armosta ja syntiemme anteeksiantamisesta. Kirkko instituutiona pyrkii aidosti hyvän tekemiseen siten, kuin Jeesus opetti. Maailma huutaa juuri pyyteetöntä hyvän tekemistä, ilman median rummutusta tai valonheittäjien loistetta. Hyvän edistäjä asettuu rohkeasti, Jeesuksen esikuvan mukaisesti, alistetun puolelle. Tekopyhää itsensä ylentämistä ei yhteiskunnassa kaivata, eikä varsinkaan kirkossa. Käväiskää tekin jumalanpalveluksessa. Voi olla, että jalkanne alkavat viedä sinne useinkin. Jos pääsyy on hyvät kirkkokahvit ja mukava seura, ei sitä tarvitse kertoa. Kari Uusikylä Pappien työtehtävissä muutoksia Suomalaisen seurakunnan pappien työalavastuut vuoden 2015 alusta lähtien HUUTONIEMEN– RISTINUMMEN ALUE • kappalainen Jukka Niemi, vastaava aluepappi, radio- ja tv • seurakuntapastori Anne Bexar, lapsi- ja perhetyö, avioparityö • seurakuntapastori Suvi-Orvokki Kunnasto, nuoret aikuiset • seurakuntapastori vs. Eva Thölix, yhteiskunta- ja naistyö KESKIKAUPUNGIN ALUE • kappalainen Arto Lehtineva, vastaava aluepappi, miestyö. • seurakuntapastori Tuija Latvala, vapaaehtoistyö ja Palveleva puhelin. • kappalainen Maaria Perälä, diakonia- ja evankelioimistyö • seurakuntapastori Jenna Utriainen, varhaisnuoriso-, nuoriso- ja koulutyö PALOSAAREN–GERBYN ALUE • kappalainen Outi Klapuri, vastaava aluepappi, kansainvälinen diakonia ja ystävyysseurakuntatyö • seurakuntapastori Tuuli Kela, lähetystyö ja erityismessut, • seurakuntapastori Sami Saharinen, oppilaitostyö ja maahanmuuttajat • seurakuntapastori Terhi Nissilä, rippikoulutyö • kirkkoherra Krister Koskela: seurakuntatyön yleinen johto ja valvonta, suunnittelu ja hallinto • kappalainen Tuomo Klapuri, jolla on hallintokappalaisen tehtävät ja viestintä. Pappien keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa toimittaa jumalanpalveluksia, hoitaa kirkollisia toimituksia kuten kastaa, vihkiä, siunata ja ottaa vastaan rippi. Fred Kaan 1968. Suom. Anna-Maija Raittila 1984. Virsi 589 1.Rauhan Herra, siunaa meitä, terveiksi tee kansat maan. Vastuun tielle meidät ohjaa antimesi jakamaan, köyhimmille, pienimmille kasvuvoimaa antamaan. Pertti Westergren/Pictorium Pääkirjoitus Majakka 3 6.3.2015 n Lahjat yhteiseen käyttöön Ihmisellä on luontainen halu auttaa lähimmäistään. Sen vuoksi noin joka kolmas suomalaisista toimii vapaaehtoisena. Vapaaehtoistoiminnassa autetaan ja tuetaan toista ihmistä elämän eri tilanteissa. Moni auttaakin esimerkiksi naapuriaan ja läheisiä sukulaisiaan. Miksi kannattaa olla vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnassa voi toteuttaa itseään ja sitä kautta löytää uusia ulottuvuuksia itsestään. – Toimiessani erilaisten ryhmien vetäjänä sain toteuttaa monia taitoja, joita olin oppinut nuorempana. Oma elämäntilanne on myös aina vaikuttanut siihen, mitä olen vapaaehtoisena tehnyt. Kun tyttäreni oli pieni, toimin pyhäkoulunopettajana, koska näin hänkin ujona tyttönä uskalsi osallistua pyhäkouluun. Välillä olen tehnyt satunnaisia tehtäviä vapaaehtoisena, silloin kun se on sopinut aikatauluuni. Olen kokenut, että myös minun tulee olla aktiivinen ja tarjoutua ja kertoa, mitä haluaisin tehdä. Seurakunnassa työntekijät eivät voi tietää, mitä haluaisin tehdä, ellen itse kerro sitä. Vapaaehtoistoiminta saa hyvän alun, kun löytyy sopiva tehtävä, pelisäännöt ovat selvillä ja perehdytys on riittävä. Seurakunnan on tarkoitus antaa vapaaehtoistoiminnalle sen tarvitsemat puitteet ja resurssit. Vapaaehtoisille järjestetään muun muassa koulutusta ja perehdytystä, joilla voi täydentää tietojaan ja taitojaan. Vapaaehtoisen oikeuksia on: ■■ oikeus perehdytykseen ja tiedonsaantiin ■■ oikeus yhteistyöhön palkattujen työntekijöiden kanssa ■■ oikeus palautteeseen, tukeen ja arvostukseen ■■ oman paikan löytäminen ■■ oikeus siirtyä muihin tehtäviin Vapaaehtoiselta voidaan odottaa: ■■ sovituista säännöistä ja sopimuksista kiinni pitämistä ■■ toimimista eettisesti tehtävän edellyttämällä tavalla ■■ luottamuksellisuutta ja vaitiolovelvollisuutta ■■ toisen ihmisen kunnioittamista ja tasaarvoisuutta ■■ itsestään huolehtimista ja ongelmista keskustelemista työntekijän kanssa Kouluttamisen lisäksi seurakunta on vapaaehtoisen tukena esimerkiksi antaen työnohjausta. Omalla persoonalla vapaaehtoistyötä tehdessä, voi joskus tulla eteen tilanne, jossa tarvitsee tukea. Näissä tilanteissa voi auttaa keskusteleminen vapaaehtoistoiminnasta vastaavan työntekijän kanssa. ” Vapaaehtoisena itse päätät, mitä ja miten paljon haluat tehdä” ”Antaessaan saa” – Kävin noin kymmenen vuotta kastomassa erästä vanhusta. Joskus olin väsynyt lähtiessäni, mutta palatessani olin aina virkisJanne Ruotsalainen / Kirkon kuvapankki – Halusin nuorena toimia isosena, koska sain olla kavereiden kanssa ja tutustua uusiin ihmisiin. Myöhemmin ymmärsin myös oppineeni paljon uusia asioita sekä saaneeni paljon uusia hyviä kokemuksia, jotka ovat kantaneet elämässä. Isostoiminta tarjoaa myös mukavaa tekemistä vapaa-ajaksi ja antaa valmiuksia toimia yhdessä muiden kanssa. Vapaaehtoistoiminta on kaikkea sitä, missä ihmiset antavat lahjaksi aikaansa ja osaamistaan yhteiseksi hyväksi. Vapaaehtoistoiminta suuntautuu itsestä ulospäin. Ihmiset osallistuvat siihen omasta halustaan eivätkä odota vastineeksi palkkaa tai palkkiota. Kirkon vapaaehtoistoiminnan erityispiirteenä on se, että vapaaehtoistoiminta antaa mahdollisuuksia toteuttaa kristillisyyttä ja se vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa. Seurakunnan toiminta avaa monia mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisena. Siihen ei tarvitse mitään erikoisia taitoja, vaan toiminta perustuu vapaaehtoisen omiin kykyihin. Joku voi haluta jakaa ammatissaan oppimaansa tai toinen jotain aivan muuta, mitä on työkseen tehnyt. Vapaaehtoistoimintaa voi tehdä kertaluontoisesti tai tehtävät voivat olla kestoltaan lyhyitä tai pidempää sitoutumista vaativia. Vapaaehtoisena toimiessa on se hyvä puoli, että voi itse päättää, miten paljon ja mitä haluaa tehdä. Tärkeintä on, että jokainen toiminnasta kiinnostunut löytää juuri itselleen ja elämäntilanteeseensa sopivimman tehtävän. tynyt ja koin saavani paljon keskusteluistamme myös itselleni. Antaessaan saa myös itselleen. Vapaaehtoisuus virkistää ja antaa monenlaisia kokemuksia ja uusia ihmissuhteita. Vapaaehtoisuus antaa mahdollisuuden vaikuttaa, kokeilla ja oppia uutta. Se lisää itsetuntemusta ja tutkimusten mukaan vaikuttaa myös positiivisesti koko ihmisen hyvinvointiin. Lähde siis mukaan rohkeasti ja kerro, mitä sinä haluaisit tehdä seurakunnassasi. Juuri sinua tarvitaan. Irene Nummela 4 Majakka n 1/2015 Koko kylän koulu Joukko iloisesti nauravia lapsia juoksentelee koulun pihalla, kun vieras auto kurvaa portista sisään. Pienimmät oppilaat piirittävät tulijat hetkessä, silittävät ihoa ja hiuksia, pitävät kiinni käsistä. Vanhemmat huikkailevat tervehdyksiä taempaa. Haitin Leoganessa sijaitsevassa kyläkoulussa vitivalkoiset vieraat eivät kuulu tavalliseen koulupäivään. A SPAMin (Assiociation des Parents am Mellier) koulu on yksi Kirkon Ulkomaanavun Haitiin maanjäristyksen jälkeen rakentamista ekokouluista. Koulurakennus on suunniteltu kestämään myrskyjä ja maanjäristyksiä, sähkö tuotetaan aurinkopaneeleilla ja wc-jätteestä talteen otettavaa biokaasua voidaan hyödyntää koulun keittiössä sekä biomassaa lannoitteena puutarhassa. Koulun prototyyppiä, St. Matthieun koulua, rahoitettiin myös vuoden 2010 Yhteisvastuuvaroin. ASPAMin aiempi koulurakennus tuhoutui täysin vuoden 2010 maanjäristyksessä, kuten 80 prosenttia koko kaupungista. Työtä yhteisön hyväksi – ASPAM on kyläyhteisön julkinen koulu. Teemme työtä lasten, koko yhteisön ja Haitin hyväksi, koulun rehtori Jean Ginette Louis kertoo. – Kehitysmaassa voi edetä ainoastaan käymällä koulua. Useimmat vanhemmat ovat joutuneet jättämään koulun vain muutaman vuoden jälkeen. He haluavat lapsilleen parempaa. ASPAMissa koulumaksuissa joustetaan jopa niin, että opettajat luopuvat palkastaan, jos jollakin perheellä ei juuri sillä hetkellä ole varaa koulumaksuihin. Haitissa julkisetkin koulut pääsääntöisesti maksavat jonkin verran, mutta ovat huomattavasti edullisempia kuin yksityiskoulut, joita Haitin kaikista kouluista on peräti 80 %. ASPAMIN lukukausimaksu vaihtelee kahden ja viiden euron välillä luokka-asteesta riippuen, kun alueen keskipalkka kuukaudessa, niillä harvoilla, joita työtä on, on noin 100 euroa. Lisäksi vanhempien on maksettava lastensa koulukirjoista ja -puvuista, eväistä, ja kauempana asuvien myös kyydeistä kouluun ja takaisin kotiin. Koulusta tukea vanhemmuuteen Opettajien ja oppilaiden toimikuntien lisäksi koulussa kokoontuu vanhempaintoimikunta, jossa vanhempia kannustetaan seuraamaan ja tukemaan lastensa koulutyötä, hankkimaan tarvittavat materiaalit ja tarjoamaan lapsilleen mahdollisimman terveellistä ruokaa. – Monet vanhemmat ovat itsekin hyvin nuoria ja tarvitsevat tukea vanhemmuudessa, rehtori Jean Ginnette sanoo. ASPAMin koulussa on myös oma puutarha, jossa kasvaa muun muassa papuja, kurpitsoja ja tomaatteja. Oppilaat istuttavat ja hoitavat kasveja. – Tämä on tosi hauskaa, kuudennen luokan oppilaat huutavat kuorossa kädet mullassa. – Näytämme muille, mitä olemme oppineet ja jatkamme samaa kotona. Pian katoksen alla komeileekin tuhatkunta taimipussia, joihin on kylvetty appelsiinin ja papaijan siemeniä. Sato jaetaan oppilaiden kesken kotiin vietäväksi, samoin suuremmiksi varttuneet puuntaimet. – Tärkeintä on, että oppilaat oppivat ymmärtämään ympäristönsuojelun ja viljelyn merkityksen, lasten työskentelyä ohjaava agronomi Hervé Chevalier painottaa. Yhteisvastuu auttaa lähellä ja kaukana. Koulussa opetellaan myös viljelyä. Lapset kylvävät appelsiinin ja papaijan siemeniä. Tärkeä kouluruoka Rehtori Jean Ginnette toivoisi, että koulu voisi tarjota lapsille päivässä yhden lämpimän aterian. Monet eivät saa kotona riittävästi ruokaa, eikä koululounaaksi ostetuilla kekseillä ja mehulla pötkitä pitkälle. Iltapäivällä lapset ovat jo todella väsyneitä. Kouluruoan järjestäminen on kuitenkin valtion, ei vanhempien tai kansalaisjärjestöjen vastuulla. Työssään Kirkon Ulkomaanapu pyrkii vaikuttamaan maan opetusviranomaisiin, jotta valtio järjestäisi kouluihin tarvittavat palvelut ja sitoutuisi kehittämään opetuksen laatua. Niin ikään rehtorin investointisuunnitelmissa on erityisesti koulun päiväkodin kehittäminen. He tarvitsisivat pikkulapsille paremmin soveltuvat tilat, jotta aivan pienet ja esikoululaiset voisivat toimia paremmin omissa ryhmissään. Muihin ympäristön kouluihin verrattuna ASPAMin koulurakennus vaikuttaa ensiluokkaiselta. Maanviljelyllä perhettään elättävä ASPAMin koulun neljäsluokka- Pienimmät aloittavat koulun päiväkodissa jo 3-vuotiaina. laisen pojan isä Miguel Jean Philippe kertoo ihailleensa poikansa koulua vuosia. – ASPAMin koulussa on hyvä rehtori ja koulu todella auttaa lapsia eteenpäin. Niin ikään lapset itse ymmärtävät koulutuksen merkityksen. He haluavat lääkäreiksi, insinööreiksi ja sairaanhoitajiksi voidakseen auttaa vanhempiaan ja kotimaataan. Ilman ASPAMin kaltaisia hyviä kouluja, joihin köyhimmilläkin on varaa, monen tie parempaan tulevaisuuteen pysähtyy ennen kuin se on kunnolla ehtinyt alkaakaan. Teksti: Salla Peltonen Kuvat: Minna Elo Kirkon keskusrahasto kannustaa yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään Avustusanomukset seurakuntaneuvostolle Kirkon keskusrahasto osallistuu Carbon Action -aloitteeseen, jonka tarkoitus on kasvihuonekaasupäästöjen raportoimisen lisäksi saada yritykset vähentämään hiilijalanjälkeään kannattavasti. Carbon Actionin mukaan 79 prosenttia kohdeyrityksistä raportoi vuonna 2014 päästövähennystavoitteistaan. Edelleen tarvitaan lisää energiatehokkuutta edistäviä hankkeita ja toimenpiteitä, jotta toteutuneet päästömäärät saadaan pysyvään laskuun. Carbon Action -aloitteessa oli mukana 254 kansainvälistä sijoittajaa vuonna 2014. Yhdessä ne edustivat 19 biljoonan dollarin sijoitusvarallisuutta. Aloitetta hallinnoi Carbon Disclosure Project -yhteisö (CDP). CDP on riippumaton, voittoa tuot- Vaasan suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto voi myöntää anomuksesta avustusta sellaisille paikallisille tahoille, jotka osaltaan auttavat seurakunnallisten tehtävien toteuttamista. Anomukset on jätettävä 30. huhtikuuta mennessä. Anomukseen on liitettävä jäsenmäärätiedot tai vastaavat tiedot, toimintasuunnitelma ja -kertomus sekä mahdolliset tilinpäätöstiedot. Vaasan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaan yhteinen kirkkovaltuusto myöntää avustukset kirkon virallisille lähetysjärjestöille, Merimieskirkolle ja Kirkon Ulkomaanavulle. Lisäksi kirkkovaltuusto voi antaa avustusta kirkon tai Lapuan hiippakunnan tai tamaton yhteisö, jonka tarkoituksena on tuottaa sijoitusmarkkinoille tietoa yritysten hiilijalanjäljestä, luonnonvarojen kestävästä käytöstä sekä näihin liittyvistä vähennystavoitteista. CDP ylläpitää maailman suurinta tietokantaa yritysten ilmastonmuutostyöskentelystä ja kannustaa yrityksiä sisällyttämään tätä tietoa strategiseen liiketoimintaansa. CDP lähettää vuosittain kyselylomakkeita tuhansille yrityksille. Kirkon keskusrahasto on ollut mukana tukemassa Carbon Disclosure Project -yhteisöä vuodesta 2007. Lisäksi keskusrahasto on tukenut Water Disclosure -aloitetta vuodesta 2010. Carbon Action kirje lähetettiin yritysten hallitusten puheenjohtajille hel- mikuussa. Kohteena ovat maailman suurimmat päästäjät eri toimialoilta. Porvoon hiippakunnan käynnistämille yhteishankkeille, joissa Vaasan seurakuntayhtymä on jäsenenä. Seurakuntaneuvostot päättävät avustusten myöntämisestä muille kirkollisille toimijoille, kuten lähetysjärjestöjen paikallisille osastoille. Seurakuntaneuvoston avus tusten myöntämisperusteita ovat muun muassa hankkeiden innovatiivisuus, sopivuus luterilaisen kirkon toimintaan ja sen periaatteisiin sekä toiminnan laajuus. Myös anojan toiminnan merkittävyys seurakunnan toiminnan kannalta ja yhteistyö seurakunnan kanssa otetaan huomioon. Majakka 5 6.3.2015 n Siistiä ja puhdasta alban alle Konfirmaatiotilaisuudessa nuoret pukevat päälleen valkeat albat, mutta millainen juhlavaate pitäisi olla alban alla? Stylisti muistuttaa, että kallista juhlavaatetta ei kannata ostaa vain yhtä käyttökertaa varten. D enize Korkiakoski pääsi ripille viime kesänä. Mekkoostoksille pyydettiin avuksi stylisti Katriina Koskiniemi-Väisänen. – Minulla ei oikeastaan ollut mekkoja ollenkaan. Minulla on paljon mustia ja valkoisia vaatteita, mutta ei mitään rock-tyylistä. Ostan sellaisia, joita voi käyttää monipuolisesti, Korkiakoski kertoo. Rippijuhlaa varten hän etsi mekkoa, joka ei olisi liian ihonmyötäinen. Hän ei ollut ajatellut tiettyä väriä etukäteen, mutta KoskiniemiVäisänen valitsi hänelle sovitettavaksi vaaleita mekkoja. Vaaleat sävyt sopivat tummahiuksiselle Korkiakoskelle. Korkiakoski piipahti peilin edessä eri mekoissa ja äiti, Minever Mehmet, nyökytteli ihastuneena. Korkiakoski valitsi lopulta kaksi vaaleaa mekkoa, joista toisen hän säästi omaa konfirmaatiotilaisuuttaan varten. Toista hän aikoi käyttää ystävien juhlissa. Stylisti tietää, että vanhemman ja lapsen mielipiteet voivat erota ostoksilla radikaalistikin. Nuori voi pukeutua omalle tyylilleen uskollisesti, mutta silti kunnioittaen esimerkiksi paikalle tulevien isovanhempien näkemyksiä. – Juhlaan ei pukeuduta ärsyttääkseen muita, stylisti muistuttaa. Koskiniemi-Väisänen toteaa, ettei kukaan voi määrittää, miten pukeudutaan oikein, mutta siistit vaatteet ja kampaus viestittävät kunnioitusta juhlan järjestäjää ja muita juhlavieraita kohtaan. Materiaalit ajan mukaan Rippikouluiässä moni nuori venähtää pituutta vielä monta senttiä vuodessa, joten puvun tai mekon ostaminen voi tuntua turhalta. Silloin pukuvuokraamossa käynti voi olla viisas ratkaisu. Jos viitsii nähdä vaivaa, kirpputoriltakin löytää hienoja vaatteita. Moni nuori haluaa nyt mekon, jonka yläosa on tiukka ja helma on runsaan röyhelöinen, mutta lyhyt. – Kun saisikin nuoret tajuamaan, että vaatteita voi olla enemmän päällä ja näyttää silti viehättävältä, Koskiniemi-Väisänen huokaa. Stylisti Katriina Koskiniemi-Väisänen lisäsi Denize Korkiakosken suosikkimekkoon mustan vyön. Korkiakoski sovitti vaateliike Doppissa useita mekkoja, mutta suosikeiksi valikoitui kaksi vaaleaa, monikäyttöistä mekkoa. Kirkollisiin tilaisuuksiin hän pukisi jotain tarpeeksi peittävää, eikä liian lyhyttä. – Olkapäät paljaana ei mennä pyhään paikkaan. Ei ulkomaillakaan, hän muistuttaa. ” Vaatteita voi olla enemmän päällä ja silti näyttää viehättävältä” Sukkahousut ja kengät valitaan vuodenajan mukaan, ja talvella vaatteiden sävyt ovat tummia. Valkoinen sopii juhlavaatteen väriksi talvellakin, jos vaatteen materiaali on talvinen. Talvella vaate saa huokua lämpöä. Rippilapsen koru on tietysti risti, joka sekin saa olla käyttäjänsä näköinen. Juhlavieraiden ei tarvitse tälläytyä suurimpiin koruihinsa, sillä konfirmaatiojuhla on päivällä. – Kellonaika asettaa rajan. Päivällä ei käytetä paljetteja, kiviä ja kimallusta. Ne kuuluvat iltatilaisuuksiin. Mutta entäs pojat? – Kyllä nuoren miehen vaatekaappiin kuuluu yksi irtotakki ja siisti kauluspaita, stylisti neuvoo. – Vaikka konfirmaatiotilaisuuteen tulisi farkuissa, ne on hyvä olla siistit, istuvat ja hankittu tätä tilaisuutta varten. Canvashousut, kauluspaita ja klubitakki ovat kelpo ja nuorekas asukokonaisuus, joka sopii myös kirkossa järjestettävään tilaisuuteen. Tennaritkin kelpaavat kengiksi, kunhan ovat puhtaat. Puvun takin alla voi olla lyhythihainen kauluspaita. Aikuisia hän kehottaa laitta- maan puvun päälle konfirmaatiojuhlaan, vaikka kesäkuumalla se ei houkuttelisikaan. –Se ei ole lainkaan ylipukeutumista! Teksti ja kuvat: Varpu Saari ■■ Konfirmaatiossa juhlavaatteen päälle puetaan alba. Alba, valkoinen puku, kuvaa samaa kuin kastepuku, Kristuksen hyvyyttä ja puhtautta. Alba muistuttaa kasteen armosta. Perheneuvoja Suurella sydämellä perheessä Suurella Sydämellä -vapaaehtoispalvelun toiminta-ajatus, toisen ihmisen auttaminen, on tervetullut malli myös perheen jäsenten keskelle. Kotona opittu ja sisäistetty malli yhteishengestä ja vapaaehtoisesta auttamisesta ilman palkkiota vaikuttaa vahvasti asenteeseen myös myöhemmällä iällä. Vapaaehtoisesta auttamisesta tulee elämäntapa. Sydäntä pidetään rakkauden symbolina. Mitä suurempi sydän, sitä suurempi rakkaus. Rakkaus on yleensä helppo tunnistaa. Joskus sen ilmenemistä pitää oikein etsiä. Lapsi voi osoittaa rakkauttaan tulemalla sy- liin, hymyilemällä ja jopa kiukuttelemalla. Puoliso voi osoittaa rakkautta toivottamalla hyvää huomenta, kuuntelemalla tai jopa vaatimalla oikeuksiaan. Joskus tarvitaan paljon hyvää tahtoa ja positiivista tulkintaa, että kummallisetkin rakkaudenosoitukset tunnistetaan oikein. Perheessä on kaikkein tärkein asia saada tunne siitä, että minua rakastetaan. Lapset sisäistävät siitä elinikäisen hyvänolon tunteen. Puolisot saavat uudelleen kokea rakkautta, jota kasvuperhe antoi, tai saavat korjaavan kokemuksen rakkaudesta, jota vaille jäivät omassa kasvuperheessään. Suuri sydän, rakkaus, mahdollistaa per- heessä hyvän ilmapiirin. Sen syntymiseen kukin perheenjäsen pystyy vaikuttamaan osoittamalla rakkautta omalla tavallaan. Hyvä ilmapiiri näyttäytyy hyvänä tunteena. Hyvää oloa ja iloa kuvaavia tunnesanoja löytyy meidän kielestämme ainakin parikymmentä, kuten esimerkiksi: levollinen, turvallinen, hellä, kiitollinen, ilahtunut, hilpeä, rento, tyytyväinen, onnellinen. Näitä tunnesanoja kannattaa tarkastella ja ottaa tehtäväksi vahvistaa hyvän olon ja ilon tunteita omassa perhe-elämässään. Hyvien asioiden ilmaiseminen synnyttää ja vahvistaa hyviä tunteita. Perheessä näillä tunteilla on suuri merkitys, rakkaus tu- lee niissä näkyviin. Rakkautta on mieluista osoittaa toisille, kun on saanut itse rakkautta osakseen. Suurella sydämellä -toimintamalli kantaa perheessäkin: ”Rakkaus ei koskaan häviä”. Päivi Ylimäki 6 Majakka n 1/2015 Mozartin juhlavesper kaupunginorkesterin ja kirkkokuorojen yhteisesityksenä Vaasan kaupunginorkesteri sekä Huutoniemen kirkkokuoro, Vaasan kirkkokuoro, Sundomkören, Brändö kyrkokör ja Trefaldighetskyrkans kör esittävät Mozartin juhlavesperin, ”Vesper Solennae de Confessore”, keskiviikkona 25. maaliskuuta klo 19 Vaasan kirkossa. Solisteina ovat sopraano Monica Heikius, altto Johanna Välimäki, tenori Simon Granlund sekä basso Johannes Heikkilä. Monica Heikius työskentelee ruotsalaisessa seurakunnassa, Johanna Välimäki suomalaisessa seurakunnassa. Simon Gran- Mitkä juhlat näistä tuleekaan?! on musiikin ja näytelmän keinoin Jeesuksen vertauksiin pureutuva esitys, joka on koettavissa lauantaina 14.3. klo 18 isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28. Konserttiin on vapaa pääsy. Konsertin järjestävät suomalainen seurakunta ja Suomen Raamattuopisto. Mitkä juhlat näistä tuleekaan?! on mielikuvien ja musiikin matka vertausten hahmojen maailmaan kuuntelemaan ja katselemaan, miten asiat olisivat ehkä voineet mennä. Se on matka ihmisen vaikeuteen olla ihminen, mutta myös kutsu. Tulkaa, kaikki on jo valmiina, vaikka itse et olisikaan valmiina! Mitkä juhlat näistä tuleekaan?! on katkelma suuresta keskustelusta – rakkaudesta, kaipuusta, pelosta, ja vihasta – Jumalan lahjojen torjumisesta ja vastaanottamisesta. Siinä keskustelussa me kaik- ki olemme mukana koko ajan. Se on myös kutsu juhliin kaikille, keitä ikinä tapaatte. Mitkä juhlat näistä tuleekaan!? Produktion toteuttavat Suomen Raamattuopiston missiomusalinjaiset. Missiomusalinja koostuu kymmenestä opiskelijasta, jotka opiskelevat Suomen Raamattuopistossa musiikkia ja ilosanoman levittämistä musiikin avulla. Opintoihin sisältyy keikkamatkoja Suomessa ja ulkomailla. Mitkä juhlat näistä tuleekaan?! on tätä ryhmää varten tehty teos. Musiikkia, tekstejä ja draamaa sisältävän kokonaisuuden on sanoittanut Jari Kekäle ja säveltäneet Joonatan Rautio, Pekka Salmi ja musiikkilinjojen vastaava opettaja Mikko Nikula. Esityksen näytelmälliset osuudet on ohjannut Mikko Lammi. Musiikki on puoliakustista ja esitys sopii niin aikuisille kuin nuorillekin. lund on musiikin opettaja ja on tuttu muun muassa musikaalirooleistaan. Johannes Heikkilä opiskelee Sibelius-Akatemiassa laulun solistisella osastolla. ”Vesper Solennae de Confessore” on kirjoitettu vuonna 1780 Salzburgin tuomiokirkon jumalanpalveluselämää varten. Teos koostuu kuudesta osasta: Ensimmäiset viisi osaa pohjautuvat psalttaripsalmeihin. Niistä kolme ensimmäistä edustavat Mozartin iloista ja kepeää, wieniläisklassista tyyliä, neljäs stile anticoa eli vanhaa polyfonista tyyliä. Viides on kaunis sopraa- nosoolo, johon kuoro yhtyy lopussa. Kuudes osa on Marian ylistysvirsi, jossa musiikki on alun kaltainen. Teos on kirjoitettu solistikvartetille, kuorolle ja orkesterille, joten mukana ovat jouset, kolme pasuunaa, kaksi trumpettia, patarummut sekä fagotti ja urut. Teoksen kesto on noin puoli tuntia. Kuoroja ovat harjoituttaneet Johanna Välimäki, Monica Heikius, Leena Lohikoski-Ojala, Valtteri Tuomisto sekä Mikael Heikius. Esitys kuuluu Vaasan kaupunginorkesterin kevätohjelmaan. Lippuhinta 24/20/16 € netticket.fi-sivun kautta. Vaasan kaupunginorkesteri ja kirkkokuorot solisteineen esittävät Mozartin vesperin keskiviikkona 25. maaliskuuta klo 19 Vaasan kirkossa. Liput 24/20/16 euroa, www.netticket.fi. Vasa Kammarkörin konsertti Palosaaren kirkossa Aki Paavola Lasse Pesu Sinä olet -luentosarja ”Elämä on kuin vuoristorata”, sanotaan. Tätä elämän moninaisuutta hämmästellään ”Sinä olet” -luentosarjassa. Sarja pureutuu uskon ja elämän tärkeisiin kysymyksiin. Tavoitteena on tutustua syvemmin kolmeen tuttuun käsitepariin: Kärsimys–Lohdutus, Pelko–Rohkeus ja Viha–Rakkaus. Luennot järjestetään isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28 ”Sinä jaat lohdutusta” torstaina 26.3. klo 18. Kärsimys on yhteistä kaikille ihmisille. Samalla se on äärimmäisen yksityistä. Mitä ihminen kokee, kun hän kärsii, entä mikä häntä lohduttaa? Miten Jumala lohduttaa kärsivää ihmistä? Juonto Arto Lehtineva, luennoitsija Lasse Pesu ja musiikista vasta Airut-kuoro johtajana Hillevi Potoinen. ”Sinä valat rohkeutta torstaina 9.4. klo 18. Jokainen pelkää jotakin. Monet kaipaavatkin rohkeamielisyyttä, mutta rohkeus edellyttää pelon voittamista. Toisaalta on nii- tä, jotka eivät näytä pelkäävän. Onko pelko paha vai hyvä asia. Kannattaako pelottomuutta aina edes tavoitella? Juonto Eva Thölix, luennoitsija Lasse Pesu, trubaduuri Ville Joensuu. ”Sinä olet rakkauden lähde” torstaina 23.4. klo 18. Viha ja rakkaus kuuluvat ihmisyyteen ja kaikkiin ihmissuhteisiin. Miten pitäisi rakastaa, ja kuinka päästä itsevihasta? Entä voiko viha koskaan olla oikeutettua? Juonto Maaria Perälä, luennoitsija: Aki Paavola, Gospelkuoro. Lasse Pesu työskentelee aluejohtajana Suomen Raamattuopistossa, jonka työnäky on kiteytetty kolmeen sanaan: ”Tehtävämme on etsiä, hoitaa ja varustaa.” Aki Paavola toimii nykyisin kirkkoherrana Evijärvellä. Iltojen lopuksi on teetarjoilu sekä esirukous- ja sielunhoitomahdollisuus. Järjestäjät: Vaasan suomalainen seurakunta, Suomen Raamattuopisto ja Agricola-opintokeskus. Vasa Kammarkör konsertoi Palosaaren kirkossa lauantaina 21.3. johtajanaan Anne Tienhaara. Konsertissa kuullaan eri säveltäjien Ave Maria -sävellyksiä, joiden tekstinä on rukous: Ave Maria, gratia plena Dominus tecum; Benedicta tu in mulieribus, et benedictus fructus ventris tui, Jesus. Sancta Maria, Mater Dei ora pro nobis peccatoribus, nunc et in hora mortis nostrae. Amen. Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi. Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä Pyhä Maria, Jumalan äiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkellä. Aamen. Lisäksi esitämme Knut Nystedtin sävellyksen ”Missa Brevis”. Vasa Kammarkör on perustettu vuonna 1961 ja toimii yhteistyössä Vasa Arbiksen kanssa. Kuoroa johtaa musiikin maisteri Anne Tienhaara, joka toimii Vaasan musiikkiluokkien opettajana. Musiikkiluokkien kuorojen lisäksi hän joh- taa sekakuoro Sirpaleita ja on johtanut myös Kamarikuoro Sonandoa ja Vaasan Ylioppilaskuoroa. Vuoden 2015 aikana kuoro valmistaa ohjelmistoa 21.3. pidettävän ”Maria, Ave Maria” -konsertin lisäksi Unkarin konserttimatkalle. Lisäksi kuoro osallistuu Vaasan kuorofestivaaleille. Vasa Kammarkörin konsertti ”Maria, Ave Maria” pidetään lauantaina 21.3. Palosaaren kirkossa. Majakka 7 6.3.2015 n Uudet johtokunnat ja alueneuvostot aloittivat työnsä Seurakuntavaaleissa luottamushenkilöiksi valitut sekä tehtäviin kutsutut seurakuntalaiset muodostavat johtokunnat ja alueneuvostot, jotka ohjaavat seurakunnan työtä. Johtokunnat kantavat osan taloudellisesta ja toiminnallisesta vastuusta sekä vastaavat osittain oman toimialueensa käytännön toiminnasta sekä esimerkiksi henkilöstövalinnoista. Alueneuvostot johtavat yhdessä aluekappalaisen kanssa alueen toimintaa ja edistävät alueensa hengellistä elämää. Uusi seurakuntaneuvosto valitsi jäsenet johtokuntiin ja alueneuvostoihin ensimmäisessä kokouksessaan 14. tammikuuta. Diakoniatyön johtokunnan puheenjohtajana toimii Erkki Teppo, julistustyön johtokunnan puheenjohtajana Kai Niemelä ja kasvatustyön johtokunnan puheenjohtajana toimii Kari Uusikylä. n Johtokunnat Diakoniatyön johtokunta: Erkki Teppo, puheenjohtaja, Jukka Bergström, Lauri Karppi, Tarja Kettunen, Tiina Mäki, Sami Mäntylä, Sonja Sulkakoski, Aino Vainionpää ja seurakuntaneuvoston edustaja Mauri JV. Öljymäki. Julistustyön johtokunta: Kai Niemelä, Saija Alanko, Miika Häkkinen, Helena Kaunismäki, Matias Kvist, Tarja Launonen, Tuula Leinonen, Markku Saari ja seurakuntaneuvoston edustaja Juha Silander. Kasvatustyön johtokunta: Kari Uusikylä, Oili Airaksinen-Rajala, Anniina Halonen, Arja Höykinpuro, Raija Kalamo, Jari Nieminen, Olli Penttilä, Harry Swanljung ja seurakuntaneuvoston edustajana Kai Niemelä. n Alueneuvostot Huutoniemen–Ristinummen alueneuvosto: Jukka Bergström, Heli Huhta, Pauli Karhu, Tuija Kuivinen, Veera Linna, Niina Mäkinen, Salme Mänty, Seppo Öhman ja seurakuntaneuvoston edustaja Helle Pellinen. Puheenjohtaja kappalainen Jukka Niemi. Keskikaupungin alueneuvosto: Ilkka Garaisi, Matti Kannelmaa, Seija Koski, Maija-Liisa Mäenpää, Olli Penttilä, Pirkko Riipinen, Jaakko Vaaramo, Hanna Vainionpää ja seurakuntaneuvoston edustaja Arja Höykinpuro. Puheenjohtaja kappalainen Arto Lehtineva. Palosaaren–Gerbyn alueneuvosto: Tuula Harjunpää, Mirja Kiviniemi, Antti Koski, Ulla Kukko, Kaarlo Lepistö, Helle Pellinen, Mauri JV. Öljymäki, Mauri Österlund, seu- n Seurakuntayhtymän luottamushenkilöt Yhteinen kirkkoneuvosto v. 2015–2016: Anders Kronlund varapuheenjohtaja, Juha Silander, Olli Autio, Maj-Britt Andersén, Tarja Launonen Christel Lax, Tiina Mäki, Erkki Teppo, Merja Piipponen, Tauno Tuomisto ja Hannu Härö. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii kirkkoherra Krister Koskela. Kiinteistöjohtokunta Jungerstam Dick, pj, Lähdemäki Seija, Marttunen Eeli, Vesapuisto Maarit, Hietamäki Kari. Sairaalasielunhoidon johtokunta Räisänen Pekka, pj, Söderholm Johanna Ulrika, Hänninen Janne, Mäkelä Carita, Ketola Marjo, Ojala Emilia. Perheasiain neuvottelukeskuksen johtokunta Virkkilä Markku, pj, Öhman Thomas, Pellinen Helle, Latvala Tuija, Särs Lisa. Olympiavoittaja Tapio Korjus kevään liikuntakirkkovieraana Musiikkia HERZ ”Kalliisti ostettujen sydänten yhteisö”. Näillä sanoilla esittelee itsensä kokkolalainen Herz. 2012 perustettu yhtye soittaa melodista ja ilmavaa poppia. Sanonta ”raikas tuulahdus” kuvaa loistavasti Herzin musiikkia. Nuori yhtye on ehtinyt julkaista kaksi singleä. Syksyllä 2013 julkaistu Voittajana maalissa on soundiltaan tarttuva, kevyt ja iloinen. Kappaleen sanoma on rohkaiseva ja syvällinen. ”Ja mä halusin vain sanoa: olet ainoa laatua. Pieni vihje: hei, sä olet ihme!” Voittajana maalissa -kappale on valittu myös kristillistä musiikkia esillä pitävän LupausNet -sivuston Vuoden 2014 mieleenpainuvimmaksi kappaleeksi. Yhtyeen toinen single, Paperiliidokki, jatkaa samaa aurinkoista linjaa. Yhtyeen biografiassa todetaan, että sanat voivat olla suuria, rakuntaneuvoston edustaja Pekka Räisänen. Puheenjohtaja kappalainen Outi Klapuri. jos soundikin on. Yhtyeen musiikki kuulostaakin häpeilemättömän iloiselta ja energiseltä. Tässä musiikissa ei pyydellä anteeksi olemassaoloa, vaan iloitaan siitä. Singleistä tehdyt musiikkivideot tukevat hyvin kappaleiden sanomaa. Ulla Nikulan kuvaamista videoista välittyy tavallisen ihmisen arvokkuus ja arkisen elämän riemu, jonka Pyhän olemassaolo saa aikaan. Yhtyeen Facebook-sivuilla on kuvia ja videopätkiä studiotyöskentelystä, joten uutta materiaalia on ilmiselvästi tulossa. Herzin keikkakalenteri kertoo myös Suomen valloituksesta: Herz soittaa kevään aikana toistakymmentä keikkaa aina Raahesta Espooseen. Kotisohvalta tähän sydämelliseen yhtyeeseen pääsee helposti tutustumaan You Tuben tai Spotifyn kautta. Sanna Rahko Kevään liikuntakirkkoa vietetään Palosaaren kirkossa sunnuntaina 17.5.klo 15. Vierailijoina tilaisuudessa ovat keihäänheiton olympiavoittaja Tapio Korjus ja Kuortaneen Urheiluopiston liikuntapappi EevaLiisa Helle-Lahti, jotka yhdessä toteuttavat jumalanpalveluksen saarnan sekä osallistuvat yhteiselle kävelylenkillemme. Jumalanpalveluksen jälkeen jokaisella on mahdollisuus osallistua Mauri JV. Öljymäen johdolla parinkymmenen minuutin kävelylenkkiin yliopiston rantamaisemissa. Ennen lähtöä liikuntapappi Epsu Helle-Lahti vetää pienen alkulämmittelyn. Jumppaan ja kävelylle voivat kaikki osallistua kuntoon katsomatta. Lenkiltä palattuamme menemme kirkkokahville Palosaaren seurakuntatalolle. He, jotka eivät kykene tai ehdi lähteä lenkille, ovat myös tervetulleita kirkkokahville välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen. Liikuntakirkon tavoitteena on herättää uudenlaista mielenkiintoa kirkon toimintaa kohtaan. Pyrimme tavoittamaan erityisesti nuoria ja liikunnan harrastajia sekä saattamaan heidät yhteiseen jumalanpalvelukseen liikuntaa arvostavia seurakuntalaisten kanssa. Samalla toivomme uusia osallistujia jumalanpalveluksiin kokemaan yhteisöllisyyttä kirkossa. Palveleva puhelin tarvitsee uusia päivystäjiä Voisitko antaa kolme tuntia kuussa Palvelevan puhelimen päivystäjänä aikaa lähimmäiselle, joka soittaa jostakin päin Suomea? Jos vastasit kyllä, tule tekemään ja jakamaan hyvää! Saat samalla näköalapaikan suomalaisten moninaiseen arkeen. Puhelinpäivystysajat ovat klo 18–21 joka ilta. Ne jaetaan siten, että kullekin puhelinpäivystäjälle tulee kolmen tunnin vuoro arki-iltaisin tai viikonloppuiltana kerran kuussa. Sinulla on mahdollisuus osallistua kevätkaudella 2015 alkavalle peruskurssille ja myöhemmin saada laadukasta täydennyskoulutusta. Päivystäjät kokoontuvat kerran kuussa omissa purkuryhmissään. Välillä purkuillassa on koulutusta jostain ajankohtaisesta aiheesta. Vuosittain järjestetään myös alueellinen koulutuspäivä, jossa on päivystäjiä laajemmalta alueelta. Koska päivystäminen on vapaaehtoistyötä, siitä ei saa palkkaa. Päivystäjillä on mahdollisuus osallistua maksutta koulutuksiin ja retkitai virkistyspäiviin. Ennen kaikkea päivystäjänä saa hyvän mielen siitä, että on mahdollisuus lähimmäisen auttamiseen. Tiedustelut ja kysymykset: Palvelevan Puhelimen toiminnanohjaajat: diakoni Anne Kinnunen p. 044 480 8271 tai teologi Tuija Latvala p. 044 480 8223 tai sähköposti: etunimi.sukunimi(at)evl.fi. Elämänhallinta osaksi arkea Miten voin saada apua taloudelliseen hätään tai miten saada rahat riittämään? Näihin kysymyksiin etsitään vastausta arjen elämänhallinta -infopäivillä tiistaina 21.4. Huutoniemen kirkossa, keskiviikkona 22.4. Vaasan kirkossa (kaksikielinen) ja torstaina 23.4. Palosaaren seurakuntatalossa. Tilaisuudet alkavat klo 9 ja päättyvät klo 14.30. Kunkin päivän tilaisuuksien sisältö on sama. Infopäivän aloittaa aamupala ja hartaus, joiden jälkeen kaksi luentoa. Lounaan jälkeen on kaksi luentoja sekä päätöskahvit. Luennoitsijat ovat sosiaalitoimesta, Kelasta, edunvalvonnasta ja velkaneuvonnasta. Sitova ilmoittautuminen perjantaihin 10.4. mennessä oman asuinalueesi diakoniatyöntekijälle tai suoraan Ruokapankin projektisihteerille sähköpostina marttina.rahja@evl.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro luentopäivä, jolle osallistut, nimi, osoite, puhelinnumero, mahdollinen sähköpostiosoitteesi ja ruokaaineallergiat. Tilaisuuteen otetaan 50 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Syvemmälle messuun Jeesus lampaana Oman konfirmaationi messun liturgiassa oli yksi osa, joka sai kylmät väreet menemään pitkin selkäpiitä. Joku toinenkin nuori huokaili, että ”mun mielestä tämä on kaunis”. Sävelmä on vaihtunut, mutta Jumalan Karitsa -hymni on yhä yksi liturgian kauneimpia osia. Jumalan Karitsa lauletaan yhdessä seisaaltaan ehtoollisen asettamisen ja Isä meidän -rukouksen jälkeen. Huomion keskipisteenä ovat silloin ehtoollisaineet, jotka ovat alttaripöydällä. Ajattelemme, että Kristus on keskellämme leivässä ja viinissä ja ylistämme häntä siitä, että hän on kantanut meidän syntimme. Laulun sanat perustuvat Johannes Kastajan sanoihin. Johannes kastoi Jordanilla ihmisiä ja julisti, että minun jälkeeni tulee minua suurempi. Kun hän sitten näki Jeesuksen tulevan luokseen, hän sanoi: Katsokaa, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! (Joh. 1:29). Näin sanomalla Johannes viittasi sekä Jeesuksen kuoleman hetkeen että sen merkitykseen. Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesus kuoli ristillä juuri silloin, kun pääsiäislampaita teurastettiin Jerusalemin temppelissä pääsiäisateriaa varten. Siksi Pääsiäisyön ja Pääsiäisen ehtoollisrukouksessa lausutaankin Jeesuksesta: Hän on meidän pääsiäislampaamme, joka on uhrattu puolestamme. kuolemalla hän kukisti kuoleman ja ylösnousemisellaan avasi meille tien ikuiseen elämään. Sen tähden kaikki maa riemuitsee tänä yönä! Jeesus on kuollut puolestamme, ja siksi meidän ei tarvitse antaa muuta uhria tai pelätä mitään Jumalan rangaistusta. Ehtoollisessa hän on keskellämme täynnä armoa. Maaria Perälä 8 Majakka n 1/2015 Työtä yhteiseksi Vaasan suomalainen seurakunta etsii vapaaehtoisia uusin keinoin Suurella Sydämellä -palvelun kautta vapaaehtoiseksi ❧ Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän vapaaehtoistyöntekijöitä, jotta avunpyyntöihin pystytään vastaamaan. Seurakunta etsii auttavia käsiä, jalkoja, silmiä, korvia ja suita niihin tilanteisiin ja elämänkohtaloihin, joissa tarvitaan apua. Uudeksi välineeksi tämän tehtävän hoitamiseksi otettiin seurakunnassa käyttöön Suurella Sydämellä -verkkopalvelu, joka on tänä vuonna myös Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohde. Suurella Sydämellä on seurakuntien piirissä toimiva vapaaeh- toistoiminnan verkosto ja vapaaehtoisen auttamisen verkkopalvelu. Seurakunnassa tarjolla olevat vapaaehtoistehtävät ilmoitetaan verkkopalvelussa. Verkoston kautta voi myös pyytää apua. Vapaaehtoiselle Suurella Sydämellä -verkosto on kanava auttaa konkreettisesti oman paikkakunnan apua tai hätää kärsiviä. Voit tehdä hyvää kertaluontoisesti tai sitoutua pidempikestoiseen vapaaehtoistyöhön. Apua voi olla pientä tai isoa. Tutustu palveluun ja tarjolla oleviin tehtäviin osoitteessa vaasa. suurellasydamella.fi ja ilmoittaudu mukaan. Sivustolla etsitään tekijää monenlaisiin töihin, esimerkiksi Palvelevan puhelimen päivystäjäksi, ystäväksi kirkkokäynneille, juttukaveriksi vanhukselle tai yksinäiselle, tueksi muistisairaalle, pyhäkoulun ohjaajaksi, piirinvetäjäksi. Tehtäviä, joissa seurakuntalainen voi palvella omaa seurakuntaansa, on lukuisia. Kaikki Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet haastatellaan henkilökohtaisesti. ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ Vapaaehtoisia tapaamassa ❧ Seurakuntaa on mahdollista palvella lukuisin eri tavoin vapaaehtoisena tehtävissä, joihin ei tarvitse hankkia tiettyä koulutusta tai erikoisosaamista. Riittää, että ihminen on valmis antamaan omaa aikaansa tai aiemmin hankittua osaamista toisen ihmisen auttamiseksi. ❧ Joona Koukkari toimii aktiivi- sesti seurakunnassa: 1.–3. luokkalaisten ja 4.–6.-luokkalaisten poikien sählykerhon ohjaajana Ristikalla ja rippileireillä isosena. Parhaillaan hän on isoskoulutuksessa. pahdellut lisää. Tehtäväänsä tyytyväinen mies sanoo nauttivansa soittamisesta. Vaa’assa painaa tietenkin vapaaehtoistehtävän sosiaalinen puoli: hyvä ympäristö ja ystävien tapaaminen. ❧❧❧ ❧❧❧ ❧ Ystävykset Marja-Terttu Autio ja Pirjo Hamari lähtivät mukaan seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöiksi yhteisen tuttavan pyydettyä ensin Lähetysjuhlille avustamaan. Hamari ja Autio ovat tehneet yhdessä jo pitkään vapaaehtoistyötä muualla. Seurakunnan eläkeläisruokailujen rahastajana toimiminen sujuukin ystävyksiltä saumattomasti. ❧ Suurella Sydämellä -verkkopalvelun käytön jälkeen on seurakunnalle löydetty jo uusia kasvoja vapaaehtoistehtäviin. Kauko Nissilä on ensimmäisiä seurakuntalaisia, joka vuodenvaihteessa ilmoittautui vapaaehtoiseksi Suurella Sydämellä -palvelun kautta. Palvelun kautta haettiin muuttoapua, ja tähän tehtävään Nissilä ilmoittautui. – Näin ilmoituksia palvelusta sekä kuulin asiasta Lähetysjuhlien yhteydessä. Vapaaehtoistehtävät kiinnostavat nyt, kun olen siirtymässä itse eläkkeelle. Erilaiset teknisluonteiset työt sopivat parhaiten itselleni, ja niitä olen jatkossakin kiinnostunut tekemään. ❧❧❧ ❧ Lasse Valliuksen ensimmäinen vapaaehtoistehtävä muutama vuosi sitten seurakunnassa oli kuoron säestyskeikka. Tämän jälkeen tilaisuuksia on tasaiseen tahtiin ti- Joona Koukkari Lasse Vallius Marja-Terttu Autio ja Pirjo Hamari Kauko Nissilä Majakka 9 6.3.2015 n hyväksi Köyhyys on totta – Suomessakin ❧ Tilastokeskuksen mukaan 635 000 suomalaista, lähes 12 prosenttia väestöstä, elää köyhyysrajan alapuolella. Yksin asuvan ihmisen kohdalla tämä tarkoittaa verojen jälkeen 1 170 euron kuukausituloja. Pienituloiseksi määritellään henkilö, jonka käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskitulosta. Länsimaissa puhutaan suhteellisesta köyhyydestä, mutta myös Suomessa osa ihmisistä ei pysty tyydyttämään päivittäisiä perustarpeitaan. Rahaa ruokaan ja vaatteisiin ei ole riittävästi. Pahi- ten köyhyys koettelee yhden huoltajan lapsiperheitä ja työelämän ulkopuolelle jääneitä, pitkään perusturvan varassa eläneitä yksinäisiä ihmisiä. Vaikka tuloerot ovat kaventuneet ja pienituloisten määrä vähentynyt, pienituloisissa perheissä elää edelleen noin 100 000 lasta ja nuorta. Lapsiasiavaltuutetun toimiston mukaan 30 000 lapsen ja nuoren kohdalla tämä tarkoittaa vakavia elintasovajeita. –Lapsen elämässä köyhyys on nälkää. Se on myös luopumista harrastuksista. Se on perhettä pii- naavaa painetta. Se on vertailua koulussa ja sen ulkopuolella, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo. Eläkeläisistä pienituloisia on yli 200 000. Perusturvan taso on jäänyt auttamattomasti jälkeen ansiotulojen kehityksestä. Köyhyys aiheuttaa muun muassa osattomuuden, ulkopuolisuuden ja häpeän tunteita sekä terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Monesti vaikeat ongelmat kasautuvat samoille ihmisille ja köyhyys sekä moniongelmaisuus näyttävät periytyvän hälyttävän usein samassa perheessä suku- polvelta toiselle. –Onko Suomi harvojen yhteiskunta vai kaikkien kansakunta?, Kurttila kysyy. Yhteisöllisyys ja kaupungistumisen myötä viime vuosikymmeninä kadotettu naapuriapu nostavat Suomessa vahvasti päätään. Oman lähipiirin auttamisen lisäksi moni suomalainen haluaa tehdä itselleen mielekästä vapaaehtoistyötä. Brittiläisen Charity Aid Foundation -järjestön ihmisten auttamishalukkuutta mittaavassa World Giving Indexissä Suomi sijoittui vuonna 2013 sijalle 33. Tut- kimuksen mukaan vuonna 2013 39 % suomalaisista lahjoitti rahaa hyväntekeväisyyteen, 27 % teki vapaaehtoistyötä ja 55 % auttoi vieraita ihmisiä. Salla Peltonen ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ Nuori äiti löysi apua vapaaehtoisverkoston kautta Salla Peltonen 21-vuotias Pilvi on muutaman kuukauden ikäisen pikkupojan yksinhuoltajaäiti. Vielä reilu vuosi sitten hän suunnitteli perhettä, avioliittoa ja yhteistä elämää miehensä kanssa. Yllättäen suhde kuitenkin kariutui ja Pilvi jäi odottamaan lasta täysin yksin. –Kun poika syntyi, huomasin pian tarvitsevani apua. Vanhemmat asuvat kaukana ja osa ystävistä lopetti yhteydenpidon. Tunsin olevani aivan yksin. Löysin netistä Suurella Sydämellä -palvelun ja jätin sinne ilmoituksen avuntarpeestani. Avun pyytäminen tuntui vaikealta, koska tunsin, ettei sitä saisi pyytää. Ehkä se johtuu kasvatuksesta, Pilvi pohtii. ❧ Pilvi, vauva ja Tuire Laskut vai ruoka? Ennen lapsen syntymää Pilvi ennätti valmistua varastonhoitajaksi, muttei olemaan työelämässä, joten hän saa minimiäitiysrahaa. –Vuokra nielee suurimman osan tuloistani, eivätkä äitiys-, asumis- ja elatustuet riitä elämiseen. Tai riittäisivät kyllä, jos ne maksettaisiin kaikki yhdellä kertaa. Silloin minulle jäisi kuukaudessa rahaa vuokran ja laskujen jälkeen 300–400 euroa, Pilvi kertoo. –Nyt joudun jatkuvasti tasapainoilemaan laskujen maksamisen ja ruoan ostamisen välillä. Omista uusista vaatteista tai harrastuksista on turha edes haaveilla. Olen itse vaikka syömättä, kunhan vauva saa kaiken tarvitsemansa. Avunpyynnön myötä Pilvin elämään tuli Tuire. Vapaaehtoinen auttaja, joka Pilvin mukaan merkitsee hänelle enemmän kuin sanat riittävät kuvaamaan. –Aluksi en pystynyt käsittämään, miten joku voi auttaa aivan vierasta ihmistä tuosta noin vaan, Pilvi muistelee ensikohtaamistaan Tuiren kanssa. –Jos Tuirea ei olisi, luottotietoni olisivat menneet. Ehkä olisin kadulla, Pilvi toteaa vakavana. Omat kokemukset motivoivat auttamaan Tuire toimii Suurella Sydämellä -verkostossa vapaaehtoisena talousneuvojana. Pilvin lisäksi hän auttaa tällä hetkellä neljää muuta nuorta selviämään arjesta pienillä tuloilla, löytämään työtä ja saamaan elämänsä järjestykseen. Tuiren suuri sydän ulottuu kuitenkin talousasioita laajemmalle. –Pilvin kanssa soittelemme, lähetämme sähköpostia ja tapaamme, kun hän tarvitsee apua. Olen sanonut, että minulle voi soittaa koska tahansa, kun tuntuu pahalta. Ongelmat on helpompi selvittää, kun niihin tarttuu heti, Tuire kertoo. –Sain itse lapsen 19-vuotiaana ja olen yrittäjänä käynyt läpi monet ylä- ja alamäet, joten tiedän, mitä niukka arki on. Vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Tuire tekee edelleen satunnaisesti töitä. –Nyt minulla on kuitenkin enemmän vapautta tehdä sitä, mistä tykkään. Tuntuu hienolta, kun näkee saaneensa autettua toista. Ketään ei saa jättää yksin, se on todella huono tie ihmiselle, Tuire sa- noo ja kertoo seuraavansa nuoria siihen asti, että he saavat elämänsä järjestykseen. Hyvä lähtee kiertoon Taloudellisista murheista huolimatta Pilvi nauttii arjesta vauvan kanssa. –Lapsi tuo elämään valtavasti iloa, voimaa ja halua saada asiat kuntoon. Olen oppinut sen, että jokainen hetki lapsen kanssa on merkityksellinen ja ennen kaikkea uskomaan itseeni äitinä, vaikka välillä pelkään, että minua ja jaksa- mistani äitiyteen aliarvioidaan, Pilvi sanoo. Hyvä on jo lähtenyt kiertämään. Pilvi kertoo lahjoittavansa pienistä tuloistaan kuusi euroa kuussa lasten auttamiseen tehtävään työhön. –Olen myös pystynyt tukemaan raskaana olevia ystäviäni, jotka ovat huolissaan oireista, joita minullakin oli odotusaikana. Tulevaisuudessa haluaisin auttaa ihmisiä enemmän, Pilvi sanoo ja kertoo haaveilevansa myös työstä musiikin parissa. Salla Peltonen 10 Majakka n 1/2015 Minun päiväni Klo 5.45 herätyskello herättää minut. Aamutoimien jälkeen vilkaisu mittariin saa toteamaan, että pakkanen on kiristynyt. Lämmintä päälle ja matkaan, kun kävelee kilometrin verran kävellessä silmät aukeavat. Perinteisesti Oravaisten liikenteen bussin valot jo näkyvät, kun pääsen pysäkille, mutta ehdin kuitenkin. Työpaikkani on kirkkoherranvirastossa. Virastossa vastaamme puhelimeen klo 8 alkaen, asiakkaille viraston ovet aukeavat klo 8.30. Talviaikaan suljemme klo 16, kesäaikaan klo 15. Tänään toimistosihteerin työpäiväni alkaa tulostamalla seurakuntaan liittyneiden uusien jäsenten listat. Heitä onkin upea joukko: 120 henkilöä. Listat läpikäytyäni teen vielä Tervetuloa seurakuntaamme -kirjeet kaikille. Tällä kertaa kuoreen sujahtaa uusin Luotsi ja kirje uudesta kotiseurakunnasta. Lounasaikaan työpaikkamme keittiö tarjoaa jälleen kerran erinomaista kotiruokaa: tänään saamme herkullista kanakeittoa. Puhelin soi ja seurakuntalaisia käy Koulukadun virastossamme. Teemme heille elää-todistuksia, otamme vastaan virkatodistus-, sukuselvitys- ja sukututkimuspyyntöjä. Hoidettavat tehtävät vaihtuvat välillä nopeastikin ilosta suruun. Saan varata kastejuhlan kolmelle perheelle, joista kaksi on saanut esikoislapsensa. Tehdessäni heille varausta juttelemme siitä, miten kaikki on uutta ja ihmeellistä pienen ihmisen kanssa. Kevään vihkipari käy luonani, ja avioliiton esteiden tutkinta laitetaan vireille. Kerron heille mahdollisuudesta lainata häämusiikki-cd kotiin kuunneltavaksi ja annan vihkipapin yhteystiedot. Näistä onnentunteista saan itsekin voimaa työhön. Saan olla myös hetken rinnalla kulkijana, kun varaamme siunauskappelin, muistotilaisuuspaikan, papin ja kanttorin perheen äidin siunaustilaisuuteen. Ihmisille, jotka luonamme käyvät, nämä ovat ainutkertaisia hetkiä, erityisesti kun tehdään vihki- tai kastevarausta tehtäessä tai järjestetään hautajaisia. Näissä tilanteissa rakkauden tunne on voimakas. Tällä hetkellä nuoret käyvät paljon kysymässä kesätyöpaikkaa. Tuntuu mukavalta tavata eriikäisiä seurakuntalaisia. Työpäivä kului tänäänkin nopeasti. Toimistosihteerin työssä päivät ovat erilaisia, vaikka perustehtävät pysyvät. Yhteistyö ja sen merkitys työkavereiden kesken korostuu tilanteiden vaihdellessa. Iltani kuluu kotitöiden merkeissä. On myös aikaa käydä kävelyllä ja tavata ystäväni Ulla kirjastossa. Minulle on tärkeää pitää yhteyttä ystäviini. Kirjeen kirjoittaminen on ihanaa, ajan löytyminen vain on haasteellista. Ennen nukkumaan menoa luen hetken Hanna Jensenin kirjaa ”940 päivää isäni muistina”, mutta ilta unisena pääsen ensimmäisen sivun loppuun. Paula Korkeamäki, kirkkoherranviraston toimistosihteeri, kohtaa päivittäin seurakuntalaiset iloineen ja murheineen. Korkeamäelle tärkeitä asioita elämässä ovat perhe, läheiset, ystävät, ulkoilu, kirjoittaminen, musiikki, mietelauseet ja valokuvaaminen. Parasta isä–poika-laatuaikaa eräkurssilla Tuntuuko siltä, että oma poika puhuu kieltä, joka muistuttaa englantia ja leikkii maailmassa, jossa on jotakin tuttua, mutta on silti aikuisen ulottumattomissa: endermanit, creeperit, survivalworld, creative-world ja niin edelleen? Tai onko modernin teknologian mahdollistama maailma viemässä molemmat, mutta yhteistä kieltä ei silti oikein löydy. Jos on tarvetta päivittää yhteiselon laatu uudelle tasolle pojan kanssa, on seurakunnalla tar- jolla todellinen takaisin perusasioiden äärelle -kurssi isille ja pojille: Eräkerho Kaltion eräkurssilla saatte vinkkejä ja eväitä omatoimiseen retkeilyyn niin lähimetsissä kuin Lapin perukoilla. Mikäli tarpeeksi luonnossa retkeilystä kiinnostuneita isiä poikineen saadaan kokoon, järjestää Kaltio lisäksi Lapin maisemissa tosi elämän survival-reissun, jossa on juuri sopivasti haastetta. Kurssin toteutuksessa ja vaellusten suunnittelussa huomioidaan erityisesti työikäiset isät poikineen. Eräkurssi pidetään viikonloppuleirinä 21.–23.8. Österhankmon leirikeskuksessa. Viikonlopun mittaisen eräkurssin hinta on isiltä 50 € ja pojilta 25 € sisältäen täysihoidon. Tiedustelut ja ilmoittautumiset eräkerho Kaltion toiminnasta vastaaville Pekka Uusi-Hakalalle p. 044 480 8484 tai Arto Lehtinevalle p. 044 480 8222. Pekka Simojoki ja Exit Vaasan kirkossa Pekka Simojoki ja Exit konsertoivat Vaasan kirkossa pe 6.3. klo 18 alkaen. Ohjelma ovelta 10 €. Yhtyeen musiikki soi nykyään yli kirkkokuntarajojen ja sen yleisö muodostuu hyvin eri-ikäisistä kuulijoista. Monet Exitin kappaleet ovat olleet suuria hittejä rippikouluissa ja suosituimmat niistä ovat päätyneet useisiin nuottikirjoihin. Yhtyeen tunnetuimpia lauluja ovat Varjoista maan, Kahden maan kansalainen ja Mitä rakkaus on? Suomalaisen kristillisen rockin pioneeriyhtye Exit juhlisti 25-vuo- tista taivaltaan vuonna 2012. Exitin perusti vuonna 1987 joukko muusikoita, jotka olivat tahoillaan toimineet jo pidempään gospelin parissa. Aloittaessaan Exit oli ensimmäisiä yhtyeitä Suomessa, joka yhdisti rockmusiikin ja kristillisen sanoman. Alkuperäisjäsenistä Exitissä ovat jäljellä Pekka Simojoki (laulu), Matti Puttonen (laulu ja koskettimet) ja Timo Luoto (rummut). Muut yhtyeen jäsenet ovat Jari Levy (laulu ja koskettimet), Markku Perttilä (laulu ja kitara), Jarkko Jouppi (kitara) ja Timo Jouppi (basso). Koko perheen ulkoilupäivä Österhankmon leirikeskuksessa lauantaina 23.5. klo 11–15. Retkikirkko, ulkoilua, askartelua ja muuta touhua koko perheelle. Retki 18 e / perhe, 7 e aikuinen ja yli 3-vuotiaat lapset 4 e. Bussikuljetus. Ilmoittautuminen 8.5. mennessä vaasansuomalainenseurakunta.fi tai puhelimitse kirkkoherranvirastoon puh. 326 1209. Tiedustelut: Monika Heinonen puh. 326 1241, 044 480 8241, monika.heinonen@evl.fi Majakka 11 6.3.2015 n Präntöö, Gerby ja Rooma Palosaaren ja Gerbyn alueiden vastaavana pappina marraskuussa aloittanut Outi Klapuri kulkee tottuneesti sakastista kirkon kapeita käytäviä pitkin kerroksesta toiseen, vaihtaa muutaman sanan harjoittelemassa olevan kanttorin kanssa ja kehuu samalla Palosaarella vallitsevaa aktiivista yhteisöllisyyttä. – Palosaari on dynaaminen alue, ja täällä asuu aktiivista väkeä. Palosaarella on yhdistyksiä ja yhteenliittymiä, kuten uusi Järjestöfoorumi, jotka toimivat asukkaiden hyväksi. Tämä on hienoa ruohonjuuritason yhteisötyötä, jossa seurakunta saa olla mukana yhtenä toimijana, Klapuri iloitsee. Alun alkaen vähäkyröläinen ja Laihialla lukion suorittanut Outi Klapuri tuli Helsingin kautta Vaasan suomalaisen seurakunnan palvelukseen loppuvuodesta 1987 sijaiseksi oppilaitospastorin tehtävään. Tuolloin ei ollut vielä mahdollista naisen toimia pappina, joten Klapuri hoiti lehtorille soveltuvia tehtäviä opiskelijoiden parissa. Kovin kauan ei lehtorivaihe kestänyt. Klapurille tuli työhön uusia haasteita, ja myös eri näkökulma papin työhön. – Virkistävää on, kun nyt voin katsoa työtäni ja sen vaikutuksia kaikkien seurakuntalaisten kannalta sekä hallinnon ja esimiestyön näkökulmasta. Uutta minulle on työskentely kansainvälisen diakoniatyön ja ystävyysseurakuntatyön hyväksi. Vastaavana aluepappina Klapuri on alueneuvoston puheenjohtaja. Alueneuvostossa luottamushenkilöt tuovat kuuluviin asukkaiden toiveita ja tarpeita seurakuntaelämälle. Klapuri kokee tehtäväkseen puheenjohtajana luoda mahdollisuus sille, että erilaiset pyrkimykset pääsevät esille ja tulevat kuulluiksi. ” Kaikki kääntyy hyväksi, kaikki kääntyy hyväksi ja kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi” Kappalainen Outi Klapuri vastaa Palosaaren–Gerbyn alueen toiminnasta ja johtaa alueneuvostoa. Klapuri toivoo näkevänsä kirkkoon kokoontuneena erilaisia seurakunnan jäseniä. Äiti Juliana Norwichlainen – Olin maaliskuussa 1988 niiden ensimmäisten naisten joukossa, jotka Suomessa vihittiin pappisvirkaan. Vihkimyksen jälkeen hoidin oppilaitospastorin virkaa 2000-luvun alkupuolelle. Viimeiset kymmenen vuotta olen ollut lapsija perhetyön pappina. Klapuri tekee edelleen papin perustehtäviä eli kastaa, vihkii ja siunaa seurakuntalaisia, käy koti- ja laitoskäynneillä ja pitää hartauksia. Vastaavana aluepappina Entä muutoksen tuulet? Palosaaren alueella näkyy luonnollisesti paljon opiskelijoita. Seurakunnalla on aktiivinen kansainvälinen seurakunta, joka kokoontuu viikoittain Palosaaren kirkossa. – Lisäksi on merkittävää, että seurakunta voi toimia yhteistyössä alueen koulujen ja päiväkotien kanssa. – Haaveilen siitä, että jumalanpalvelus keräisi yhteen koko seura- kunnan. Että samaan jumalanpalvelukseen kokoontuisivat nuoret ja vanhat, muualta muuttaneet ja paikalliset, perheet ja yksinasuvat. Ajan henki ei taida suosia Klapurin haavetta. Ihmisten toiveet ja tarpeet ovat yksilöllistyneet, ja sitä omaa juttua etsitään myös seurakunnan toiminnassa. – Toisaalta on kovin merkittävää, että meillä on Palosaarella ja Gerbyssä vahvoja yhteisöjä: Ilta lähteellä -tilaisuudet, kotisatamamessut ja kansainvälinen messu, joilla on kullakin oma kävijäkuntansa. Gerbyssä isänpäivälounas saavutti huikean suosion, ja samaa Kaikki tiet vievät Roomaan Kahden aikuistuneen tyttären äidillä on aikaa työn lisäksi jo harrastuksillekin. Klapuri laulaa nykyään Vasa Kammarkörissä, jonka riveissä hänellä on maaliskuun lopussa konserttikeikka. – Laulaminen on virkistävä harrastus ja hyvää vastapainoa työlleni pappina. Ehkä yllätykseksi monille, Klapuri soittaa tavallisen kitaran lisäksi sähkökitaraa. Hyppysissä on välillä myös äidiltä peritty mandoliini. Työyhteisössä on varsin hyvin tiedossa Klapurin rakkaus Italiaan ja erityisesti Roomaan, jonne pastori on aina joko pian ollut lähdössä tai juuri sieltä palannut. Eikä ihme, sillä Roomassa yhdistyvät Klapurille monet mieluisat asiat: lämpö, historia, kristinuskon alkuaskeleet, kuvataide, musiikki, elämän katseleminen ja hyvä ruoka. – Minulle on tärkeää, että matkustetaan yhdessä elämän reissukaverien kanssa. Aikaisempina vuosina reissattiin koko perheellä, viime aikoina useimmiten kahdestaan puolison kanssa. – SM Naimisiin pääsee nyt selkokielellä Sinapinsiemeniä Häntä pystyyn! Kun olin taannoin hyvin surullinen, sain puhelun, jossa minulle tokaistiin: ”Häntä pystyyn!”. Mietin silloin, että paras on ottaa tästä itse opiksi ja miettiä kaksi kertaa, mitä itse sanoo surevalle ihmiselle. Sureva ihminen ei kaipaa tsemppihuudahduksia, huippukivan tulevaisuuden ennusteluja tai eteenpäin ryhtymisen kannustuksia. Se, mitä sureva ihminen kaipaa, on jotain, minkä on juuri menettänyt eikä sitä voi kukaan toinen ihminen tuoda hänelle takaisin. Useinkaan emme koskaan saa tietää vastauksia elämän suurimpiin miksi-kysymyksiin. Se, mitä sureva ihminen arvostaa, on toisen ihmisen läsnäolo, se, että toinen jaksaa olla rinnalla, vaikka kuinka tilanne tuntuisi tukalalta lähinnä siksi, ettei osaa sanoa mitään viisasta. Kun toinen ei lähde karkuun, vaan jaksaa olla surevan ihmisen kanssa: surra, ihmetellä, huutaa Jumalan puoleen, itkeä, antaa nenäliinan, kysyä kuulumisia, vaikka tietää, ettei oikeastaan mikään ole muuttunut. Sureva ihminen ei välttämättä tarkoita ihmistä, joka on kohdannut menetyksen tai muun suuren tragedian. Itse kukin saatamme aika ajoin kokea elämämme olevan kuin erämaavaellusta, jossa päivällä on tukalan kuumottavaa ja ahdistavaa ja yöllä yksinäistä ja pelkojen, turhautumisen ja itseensä pettymi- odotamme keväällä järjestettävästä äitienpäivän kahvikonsertista. sen ajatuksia. Nämäkin kokemiset kuuluvat tähän kirjavaan elämäämme. Kun on tällaisessa suon silmässä, ei välttämättä näe eikä jaksa edes nähdä pois pääsyä surusta. On vaan liian väsynyt taistelemaan. Kaikki väsyttää. Kaikki tavallisetkin asiat voivat tuntua suurelta ponnistelulta. Silloin ei myöskään jaksa itse nostaa sitä häntää pystyyn. Lohdutukseksi kerron sinulle, väsynyt ja pettynyt ihminen, että silloinkin on joku, joka jatkuvasti taistelee puolestasi, rukoilee puolestasi, rakastaa sinua, on sinusta suorastaan isällisen ylpeä ja odottaa huomiotasi kuitenkaan pettymättä, kun sitä ei tänäänkään tullut. Tämä sinun ikuinen sponsorisi on Jumala, Isä, sinun Luojasi, sinun toivosi. Silloinkin, kun et jaksa, Taivaan Isä jaksaa. Silloinkin, kun et halua rukoilla, silloinkin sinua kannatetaan sylissä. Sinä olet ihme, suuri ihme! Ja sinä pääset surustasi vielä yli! Häntä pystyyn… sitten kun se itsestään nousee! Suvi-Orvokki Kunnasto seurakuntapastori Suomen evankelis-luterilainen kirkko vahvistaa selkokielistä työtään. Jumalanpalveluksesta sekä kirkollisista toimituksista on koekäytössä selkokielelle mukautetut versiot. Selkokieltä kuullaan myös radion hartausohjelmissa kevään aikana. Selkokielisissä jumalanpalveluksissa ja toimituksissa liturgian osia ja rukouksia on muokattu sanastoltaan ja lauserakenteiltaan tavallista yleiskieltä helpommaksi. Selkokielisistä mukautuksista hyötyvät erityisesti vieraskielisten, muistisairaiden tai kehitysvammaisten kanssa työskentelevät. – Kirkolla on hyvä sanoma, joka kuuluu kaikille. Jeesus puhui vertauskuvilla, joita jokainen pystyi ymmärtämään. Myös selkokielessä käytetään arkisia, tuttuja sanoja, sanoo kirkon saavutettavuustyöstä vastaava asiantuntija Riitta Kuusi. – Pelkistäminen pakottaa miettimään, mikä on oleellista. Viesti välittyy paremmin myös niille, joille kirkollinen sanasto on vierasta. Radion hartausohjelmissa puhutaan selkeää suomea Radiossa selkokieltä kuulee kevään aikana monta kertaa viikossa. Radion iltahartauksissa maanantaisin näyttelijä Saara Hedlund lukee selkomukautettuja Raamatun tekstejä koko kevään ja alkukesän ajan. Keskiviikkoaamujen hartauksissa puolestaan käydään läpi kristinuskon perusteita selkokielellä. Kirkko uudistaa kevään aikana myös selkokielisiä verkkosivujaan. Uusille sivuille tuotetaan aiempaa laajempaa materiaalia kristinuskosta, kirkkovuoden pyhäpäivistä ja kirkon toiminnasta. Kirkon tiedotuskeskus Kiinnostaako soitinopetus? Tyttöjen ja poikien musiikkikoulussa annetaan yksityisopetusta pianon, poikkihuilun, viulun, rumpujen ja kitaran soitossa. Musiikkikoulu on maksullista. Syksyllä 2015 alkavaan musiikkikouluopetukseen ilmoittaudutaan perjantaihin 22.5.mennessä. Tiedustelut: kanttori Johanna Välimäki puh. 044 480 8232, johanna.valimaki@evl.fi 12 Majakka Nuortenleiri Kolmisen kymmentä 13–17-vuotiasta nuorta Vaasasta, Vähästäkyröstä ja Mustasaaresta kokoontui rovastikunnalliselle nuortenleirille Lepikkoon helmikuun alussa. Viikonloppuleirin teema oli tunteet, joista riitti ainesta keskusteltavaksi läpi leirin: Millaisia tunteita ihmisillä voi olla ja miten niitä voi ilmaista. Omia kokemuksia ja tunteita peilattiin siihen, millaisia tunteita Raamatussa on ja miten ne siellä tulevat esille. Tunnepohdiskelujen lisäksi ohjelmassa oli pulkkailua priimakunnossa olevassa mäessä, askartelua, pelailua, keskusteluita, maistuvaa ruokaa ja hiljentymistä. Lauantaina nuoret valmistelivat yhdessä sunnuntain messua. Nuoret jaettiin kolmeen eri porukkaan, jotka saivat oman vastuualueensa messun valmistamisessa: saarnaporukka harjoitteli esittämään kynttilänpäivän aiheen näytelmänä, musiikkiporukka treenasi messussa soitettavat kappaleet ja suntioporukka valmisti ehtoollisleivän omien suntiotehtäviensä lisäksi. Lauantai-illan hauskuutus oli varmistettu, kun koomikko Mikko Vaismaa saapui vetämään oman shownsa. Sunnuntaina leiri huipentui yhdessä valmisteltuun messuun, minkä jälkeen oli leirin päätös. Leiri loppui monen mielestä liian nopeasti, mutta sanat seuraavasta nuortenleiristä vilisivät jo osallistujien huulilla. ”Otetaan syksyllä uusiksi!” n n 1/2015 Kuvat Mikko Matkoski tunteita täynnä Majakka 13 6.3.2015 n Tapahtumia Pekka Simojoki ja Exit Vaasan kirkossa pe 6.3. klo 18. Ohjelma ovelta 10 €. Isänmaallisia lauluja ”On kaunis synnyinmaamme” Isänmaallisten laulujen yhteislaulutilaisuus Palosaaren kirkossa torstaina 12.3. klo 18, laulattamassa Lottakuoro. IKHTYS-messu Vaasan kirkossa perjantaina 13.3. klo 18, pappina Kunnasto ja kanttorina Niemistö, houseband. Perjantaina 17.4. klo 18 Vaasan kirkossa pappina Jenna Utriainen, kanttorina Niemistö. Ilta lähteellä Palosaaren kirkossa lauantaina 14.3. klo 18 Palosaaren kirkossa, Niemi ja lauantaina 16.5. klo 18, Latvala. Perhemessu Vaasan kirkossa sunnuntaina 15.3. klo 10, Kela, Ristolainen, Välimäki. ”Miten voit, nainen?” – Naisten iltapäivä Vanhan Vaasan pappilassa lauantaina 21.3. Alustajana Tuula ”Haxu” Hakkarainen (KRS), joka päivän aiheesta puhumisen lisäksi laulattaa uuden Viisikielinen -laulukirjan lauluja. Lounas klo 12, päätöskahvit klo 16.30. Osallistumismaksu on 10 €. Ilmoittautuminen ja mahdolliset ruoka-aineallergiat 16.3. mennessä kirkkoherranvirastoon puh. 326 1209. Maria, Ave Maria -konsertti Palosaaren kirkossa lauantaina 21.3. klo 18, Vasa Kammarkör, joht. Anne Tienhaara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. 70 v täyttäneiden kirkkopyhä ja messu Vaasan kirkossa sunnuntaina 22.3. klo 10, Perälä, Niemistö, Ristolainen. Juhla Vaasan kirkon kryptassa messun jälkeen. Metsäkallion seurakuntakodissa keskiviikkona 18.3. klo 18, puhe Latvala. Vapaa pääsy. Pääsiäisaskarteluilta lapsiperheille Huutoniemen seurakuntakeskuksessa torstaina 19.3. klo 17.30–19. Tule mukaan askartelemaan pääsiäistä! lapsiperheille Huutoniemen seurakuntakeskuksessa ti 28.4. klo 17.30–19. Tule askartelemaan lasten kanssa äidille tai isoäidille yllätys. Vaasan kirkossa torstaina 26.3., 23.4., 7.5. ja 21.5. klo 18. MYYJÄISIÄ Pärnupiirin ruoka- ja leivonnaismyyjäiset isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28 lauantaina 28.3. klo 11–13. Yhteisvastuumyyjäiset Huutoniemen seurakuntakeskuksessa sunnuntaina 29.3. klo 11–12.30. Myynnissä leivonnaisia, arpoja, käsitöitä, kahvia ja yhteisvastuutuotteita. Perhemessu Palosaaren kirkossa sunnuntaina 29.3. klo 15, Kela, Niemistö. Kansanlaulumessu Endlessy Ikuisesti Konsertti Palosaaren kirkossa keskiviikkona 8.4. klo 19, David Lyle-Morris (Uusi-Seelanti). Järj. srk. ja Kansanlähetys. Lastenlaulukonsertti Huutoniemen kirkossa lauantaina 11.4. klo 16, Suvi Koivisto, Välimäki, lapsikuoroja, puhe Bexar. Yhteislaulua ja lasten musisointia. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuulle. Gerbyn seurakuntakodissa sunnuntaina 12.4. klo 17, Bexar, Tuomisto. Laulavat kulkurit – Juhlakonsertti Perhekirkko Miesten lounas Huutoniemen kirkossa sunnuntaina 22.3. klo 10, Thölix, Lohikoski-Ojala. Eläkeläisten kirkkopyhä Marianpäivän messu Palosaaren kirkossa sunnuntaina 22.3. klo 15 Palosaaren kirkossa, Outi Klapuri, Ristolainen. Bussikuljetus klo 14.30 Gerbyn seurakuntakoti–Vetokannas–Palosaaren kko. Kuoro- ja orkesterikonsertti Mozartin Vesper Solennae de Con- ja Alahärmän kirkkoon kouluikäisille lauantaina 9.5. Kirkossa yhteistä ohjelmaa, ulkona nautitaan lounas, minkä jälkeen suunnataan Power Parkiin. Ilmoittautuminen 7.4. klo 9–11 puh. 044 480 8248 / Brisk-Mosander tai 7.–16.4. osoitteessa vaasansuomalainenseurakunta.fi. Österhankmon leirikeskuksessa 4.–10.5. yhdessä Isonkyrön rovastikunnan ja Vaasan päihdehuollon kanssa. Lähtö ma 4.5. klo 10 Koulukatu 26:n edestä. Leirimaksu 30 e. Ilmoittautuminen 13.–27.4. mennessä Erja Kahl-Huhtamäki puh. 044 480 8263 tai 326 1263. Hiljaisen viikon kirkkoilta Vaasan kirkossa maanantaina 30.3. klo 18, ”Tiellä Jerusalemiin”, Gospel Covertajat, hartaus Kela. Passiokonsertti Huutoniemen kirkossa ti 31.3. klo 19, Kuula-opiston opiskelijoita ja opettajia, hartaus Tuomo Klapuri ja Lohikoski-Ojala. Vapaa pääsy. Ilmoitushinta 1,50 €/pmm Jakelu Posti Jakeluhuomautukset eija.kemell@kotimaa.fi p. 040 832 2540 Toimitusneuvosto Päivi Ahvenvaara, Sanna Majakka ilmestyy vuonna 2015 Malkavaara, Marie Mattila, 6.3., 29.5., 18.9. ja 27.11. Tuulikki Kouhi, Varpu Saari, Sami Saharinen ISSN 1458-039X Pyhäkoulujen kevätkirkko Gerbyn seurakuntakodissa sunnuntaina 3.5. klo 17, Bexar, Välimäki. Musiikkikoulun kevätkonsertti Palosaaren kirkossa torstaina 7.5. klo 19, Nissilä, Välimäki. isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28 perjantaina 17.4. klo 11.45, Laulavat kulkurit, hartaus Koskela, Tuomisto. Lounas 6,50 e. Rovastikunnallinen miestenpäivä Messu Vaasan kirkossa sunnuntaina 19.4. klo 10, saarna Juhani Niemistö, Ristolainen. Vaasan kirkon kryptassa messun jälkeen kirkkokahvit, esitelmä professori Kari Uusikylä. Järj. srk. ja Vaasan NMKY. Äitienpäivän kahvikonsertti Gerbyn seurakuntakodissa sunnuntaina 10.5. klo 15, Outi Klapuri, Tuomisto, Välimäki. Häämusiikkikonsertti Vaasan kirkossa su 24.5. klo 17. Vapaa pääsy. Lauluja lähetykselle ja nyyttikestit Vanhan Vaasan pappilassa sunnuntaina 24.5. klo 15, Timo Holmlund. International activities Ähtäri Zoo and Tuuri Village Shop on Sat 4.4. 30 €/person includes bus and entrance fee to Zoo. Children under 3 years for free in company of adult. Sign up by 24.3 to gina.rivera@evl.fi We will be speaking English, Finnish and Swedish during the day. Seurakunta tarvitsee vapaaehtoistyöhön arkunkantajia Kaikilla ei ole läheisiä tai he ovat niin iäkkäitä, etteivät jaksa kantaa arkkua hautaan. Tarvitsemme vapaaehtoistyöhön arkunkantajia. Seurakunta järjestää arkunkantajan koulutuksen keskiviikkona 8.4. klo 17–20. Kouluttajina toimivat seurakuntapastori Tuija Latvala ja vah- Vaasan suomalaisen seurakunnan tiedotuslehti Julkaisija Kustantaja, taitto ja kuvankäsittely Vaasan suomalainen seurakunta www.vaasansuomalainenseurakunta.fi Ilmoitukset Päätoimittaja Kotimaa Oy, Pirjo Teva, Tuomo Klapuri p. 020 754 2284, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi tuomo.klapuri@evl.fi Huutoniemen kirkossa sunnuntaina 3.5. klo 10, Tuomo Klapuri, Lohikoski-Ojala. Tilkkutäkkimessu Vaasan kirkossa torstaina 16.4. klo 19, Pertti Kallio, Leo Louhivaara, puhe Lehtineva. Päihteistä kuntoutuvien leiri Toimitussihteeri Sari Mäenpää p. 06 326 1210 vaasan.viestintatoimisto@evl.fi Äitienpäivän askarteluilta Vaasan kirkossa sunnuntaina 22.3. klo 18, Kunnasto, Niemistö, Siru Airistola Airistola, Allan & The Astronauts. Retki Power Parkiin Majakka Gerbyn seurakuntakodissa sunnuntaina 19.4. klo 17, Saharinen, Niemistö. Rukous- ja ylistysilta Rockmessu Kauneimmat kansakoululaulut Perhekirkko fessore Vaasan kirkossa keskiviikkona 25.3. klo 19. Vaasan kaupunginorkesteri, Huutoniemen kirkkokuoro, Vaasan kirkkokuoro, Sundomkören, Brändö kyrkokör, Trefaldighetskyrkans kör. Solisteina sopraano Monica Heikius, altto Johanna Välimäki, tenori Simon Granlund sekä basso Johannes Heikkilä. Teoksen johtaa Dalia Stasevska. Lippuhinta 24/20/16 €, osoitteessa netticket.fi. Perheiden toimintaillat Huutoniemen seurakuntakeskuksessa torstaina 26.3. ja 23.4. klo 17.30–19.30. Pienoissähköautorata-ajelua yli 40 metriä pitkällä radalla, pingistä, pöytäjalkapalloa, ilmakiekkoa, biljardia, askartelua. Iltapala ja hartaus. Vapaa pääsy. Soveltuu sekä pienille että kouluikäisille lapsille. timestari Vesa Korpi. Koulutus tapahtuu hautausmaan kappelissa. Lisätietoja antaa seurakuntapastori Tuija Latvala puh. 044 480 8223 tai tuija.latvala@evl.fi. Koulutukseen voi ilmoittautua Suurella Sydämellä -nettiohjelman kautta 31.3. mennessä vaasa.suurellasydamella.fi 14 Majakka n 1/2015 Pyhiä lauluja lännestä ja idästä Pia Skibdahl Ekumeenisen laululeiriviikonlopun 24.–26.4. Vaasan ortodoksisessa kirkossa järjestää Vaasan ortodoksinen seurakunta yhteistyössä Vaasan suomalaisen seurakunnan kanssa. Kurssin hinta on n. 90 e. Ilmoittautuminen 15.3. mennessä sähköpostina arja.sigfrids@ akat.fi tai tekstiviestillä numeroon 040 755 2923. Kurssille osallistuvalle laulutaito ei ole välttämätön. Pyhä laulu – löytöretki ääneen ja hiljaisuuteen on kurssi äänestä ja meditaatiosta kiinnostuneille, jolla voit tutustua omaan ääneesi, vapauttaa luovuutesi ja kohdata itsesi ja sisäisen hiljaisuutesi. Ääni on ihmiselle voimavara ja lahja. Jokainen ihminen on soitin, joka soi omalla ainutlaatuisella tavalla. Kurssilla tutustumme äänen resonanssiin, joka hoitaa ääntä, mieltä että koko ihmistä. Laulamme myös yksinkertaisia pyhiä lauluja lännestä ja idästä ja tutustumme harmoniseen ääni-improvisaatioon. Tutustumme myös ortodoksiseen kirkkomusiikkiin. Kurssilaisia kouluttavat laulupedagogi, laulaja ja musiikin maisteri Pia Skibdahl, jolla on 30 vuoden monipuolinen kokemus äänestä, laulusta ja musiikista sekä Vaasan ortodoksisen seurakunnan kanttori Laura Aho. Laulavat kulkurit 10-vuotisjuhlavuosi Pertti Kallio ja kitara on ollut tuttu näky jo vuosikymmenten ajan. Vuodesta 1980 lähtien Pertti on vastannut Raamattuopiston julistustyön musiikkityöstä. Näin ollen kuluva vuosi on laulavan kulkurin juhlavuosi. Pertti vierailee 16.–17.4. Vaasassa yhdessä Leo Louhivaaran kanssa. Tervetuloa Laulavien kulkurien kevätkonserttiin torstaina 16.4. klo 19 Vaasan kirkkoon. Laulavia kulkureita voi kuulla myös miesten lounaalla perjantaina 17.4. klo 12 isossa seurakuntasalissa Koulukatu 28. Saa rakastaa. Tilaa uudistunut askel 10 kuukautta vain 40 € Tutustu ilmaiseksi näköislehteen netissä www.askellehti.fi/uusilehti √ Kyllä kiitos! Tilaan Itselleni Lahjaksi Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 10 kk hintaan 40 € (norm. 80 €). ASKEL MAKSAA POSTIMAKSUN Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Tilaa soittamalla 020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min. • Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. TILAAJA/MAKSAJA 41 6.3.15 SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Nimi Osoite Osoite Postinumero ja -toimipaikka Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaa internetistä www.askellehti.fi/tarjous Sähköposti Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 30.6.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. Majakka 15 6.3.2015 n PALMUSUNNUNTAI 29.3. Messu klo 10 Vaasan kirkossa. Messu klo 10 Huutoniemen kirkossa. Yhteisvastuumyyjäiset messun jälkeen. Messu klo 13 Ristinummen seurakuntakeskuksessa. Sunday Service 1 pm. in Palosaari Church. Perhemessu klo 15 Palosaaren kirkossa. Arabiankielinen messu klo 15 Ristinummen srk-keskuksessa. Messu klo 17 Gerbyn seurakuntakodissa. Kohtaamispaikkamessu klo 17 Vaasan kirkossa. PÄÄSIÄINEN Kiirastorstain ehtoollinen klo 18 Ristinummen srk-keskuksessa. Kiirastorstain ehtoollinen klo 20 Huutoniemen kirkossa. Kiirastorstain ehtoollinen klo 20 Vaasan kirkossa. Kirkkoauto Metsäkalliosta ja Suvilahdesta. PITKÄPERJANTAI 3.4. Sanajumalanpalvelus klo 10 Vaasan kirkossa. Sanajumalanpalvelus klo 10 Huutoniemen kirkossa. Sanajumalanpalvelus klo 13 Palosaaren kirkossa. Sanajumalanpalvelus klo 13 Ristinummen srk-keskuksessa. Arabiankielinen sanajumalanpalvelus klo 15 Ristinummen seurakuntakeskuksessa. MALKAMAANANTAI 30.3. Hiljaisen viikon kirkkoilta ”Tiellä Jerusalemiin” klo 18 Vaasan kirkossa. HILJAINEN LAUANTAI 4.4. Pääsiäisyön messu klo 23 Palosaaren kirkossa. TIKKUTIISTAI 31.3. Kuulaopiston musiikki-ilta klo 19 Huutoniemen kirkossa. Hiljaisen viikon kirkkoilta klo 19.30 Vaasan kirkossa. PÄÄSIÄISPÄIVÄ 5.4. Messu klo 10 Vaasan kirkossa. Perhemessu klo 10 Huutoniemen kirkossa. Sunday Service with Holy Communion 1 pm. in Palosaari Church. Arabiankielinen pääsiäismessu klo 15 Ristinummen seurakuntakeskuksessa. KELLOKESKIVIIKKO 1.4. Hiljaisen viikon viikkomessu klo 19 Palosaaren kirkossa. Hiljaisen viikon kirkkoilta klo 19.30 Vaasan kirkossa. KIIRASTORSTAI 2.4. Kiirastorstain ehtoollinen klo 15 Vaasan kirkossa. Kiirastorstain ehtoollinen klo 18 Gerbyn seurakuntakodissa. TOINEN PÄÄSIÄISPÄIVÄ 6.4. Messu klo 10 Vaasan kirkossa. MIESTEN SAUNAILLAT NAISTEN LOUNAAT Pe 20.3. Luontoterapiaohjaaja Mirjam Silvén: Luonto herää Pe 24.4. Huhtikuun hurmaa HääMUSIIKKIKONSERTTI su 24.5. klo 17 Vaasan kirkossa Vapaa pääsy! LOUNAAT Lounas tiettynä perjantaina klo 11.45 isossa seurakuntasalissa, Koulukatu 28. Lounaan jälkeen vierailijan puheenvuoro ja keskustelua sekä hartaus. Lounas 6,50 e. ke 18.3. Arto Lehtineva: Vaelluksella Sveitsissä ke 22.4. Seuraa ilmoittelua Ohjelmassa sauna klo 17 alkaen, n. klo 18.30 vierailijan alustus ja keskustelua, hartaus. Iltapala 3,50 e. Yhteiskuljetus klo 17 Koulukatu 26:n edestä. MIESTEN LOUNAAT Pe 27.3. 75 000 seuravierasta Söderfjärdenille Pe 17.4. Laulavat Kulkurit Leo Louhivaara ja Pertti Kallio SU 22.3. KLO 18 VAASAN KIRKOSSA SIRU AIRISTOLA ALLAN & ASTRONAUTS ROCKMESSU Mozart Vesperae Solennes de Confessore kuoro- ja orkesterikonsertti su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03 Puhelun hinta pvm/mpm evl.fi/palvelevanetti ke 25.3. 19 Vaasan kirkossa Liput 24/20/16 € netticket.fi LASTENMUSIIKKI- KONSERTTI la 11.4. klo 16 Huutoniemen kirkossa Yhteislauluja, musisointia ja alueen lapsikuoroja Johanna Välimäen ja Suvi Koiviston johdolla. Kolehti Yhteisvastuulle, vapaa pääsy! 16 Majakka n 1/2015 Vapaaehtoistoimija antaa aikaansa suurella sydämellä Seurakunnan diakoniaruokailu järjestetään kolme kertaa viikossa ympäri Vaasan. Torstaisin Palosaaren seurakuntatalossa järjestettävässä ruokailussa on mukana myös Jarno Luoma-aho, joka toimii vapaaehtoispohjalta vahtimestarina. – Olen ollut mukana vapaaehtoistoiminnassa muutaman vuoden ajan. Seurakuntatalossa käy syömässä yleensä 15–30 henkeä, ja vahtimestarina pidän huolta siitä, että kaikki sujuu hyvin ruokailuissa. Jokainen vapaaehtoistoimija auttaa omilla ehdoillaan ja oman kiinnostuksena ja aikataulunsa mukaisesti. Auttamistapoja on monia. – Olen ollut myös aiemmin vapaaehtoisena kulkemassa nuorten keskuudessa palveluoperaatio Saappaassa sekä päihdetyön leireillä soittamassa kitaraa. Vapaaehtoistyö on tärkeää toimintaa, siitä saa itsellekin hyvän mielen, Luoma-aho kertoo. ”Vapaaehtoistyö on tärkeää, ja siitä saa itsekin hyvän mielen” Elämän henkireikiä 40-vuotias Luoma-aho viettää vapaa-aikaansa muutoinkin musiikin parissa. 90-luvun alussa perustettu nelihenkinen Navetta-bändi on herännyt henkiin 20 vuoden tauon jälkeen. – Soitamme omia kappaleita, jotka tyylillisesti voi luokitella suomipoppiin tai kevyeen punkkiin. Itse laulan ja soitan kitaraa bändissämme. Laulan mukana toisessakin, vielä nimettömässä, bändissä, joka soittaa enemmän cover-kappaleita. – Navetan porukalla olemme julkaisseet yhden levyn, ja toinen on parhaillaan tekeillä. Kuusi kappaletta on jo käyty nauhoittamassa studiossa. 11-vuotiaana ensimmäisen sähkökitaransa saanut innokas muusikko taitaa myös rumpujen soittamisen sekä sanoittamisen. Oman tiensä kulkeneelle Luoma-aholle musiikki on elämässä henkireikä. – Voisi sanoa, että musiikki on omalla tavallaan terapeuttistakin. Sanoitukset nousevat paljon omasta elämänkokemuksesta, ja enemmän niissä on mollia kuin duuria. Elämäntapana musiikin rinnalla on lapsuudesta saakka kulkenut lisäksi kalastus. – Meillä on Vaasassa upeat kalavedet. Täällä löytyy jo lähellä keskustaa aikamoinen kalaparatiisi eikä Sundomin siltaa kauemmas tarvitse lähteä kalaan. Jos mihinkään muuhun ei päivässä pysty keskittymään, niin kalastukseen pystyy. Vaasan suomalaisen seurakunnan eräkerho Kaltion mukana matka vie kuitenkin kerran vuodessa Lappiin. Luonnossa liikkumisesta pitävä Luoma-aho on päässyt pohjoisessa käsivarren erämaassa kokemaan esimerkiksi pilkkimistä. – Viikon mittainen reissu on luvassa taas huhtikuussa. Lapin taika ja erämaan rauhallisuus vetävät kovasti puoleensa. Aktiivinen arki Alkuperäisen vaasalaisen monipuolisiin harrastuksiin kuuluvat käve- Vaasalainen Jarno Luoma-aho tietää, että jokaisen on kuljettava elämässä oma tiensä. Musiikin ja kalastuksen täyttämässä arjessa jää aikaa myös seurakunnan vapaaehtoistyöhön. ly ja punttisali. Suksetkin on tullut hankittua ja erityisesti kesäisin pyörä polkee pitkin Vaasan katuja. – Harrastan myös avantouintia, ja 10 vuotta olen ollut nyt mukana Vaasan Pingviineissä. Kaverin kautta pääsin aikoinaan tutustumaan mukaan, ja huomasin heti, että avantouinti on oma lajini. – Vaikka se on jäätävää touhua jäisessä vedessä, niin Hietasaaressa on kiva käydä. Samanaikaisesti uinti sekä rauhoittaa että virkistää mieltä. Kotiseurakunnassaan mukana musisoivalla Luoma-aholla on vuoden mittaan monia suunnitelmia ja mukavia asioita odottaa edessäpäin. – Huhtikuisen Lapin matkan jälkeen kesä menee varmasti paljon kalastellessa. Toivottavasti saamme tänä vuonna myös Navetan uuden levyn valmiiksi. Teksti ja kuvat: Raija Koivisto vaasa.suurellasydamella.fi Diakoniaruokailu järjestetään kolme kertaa viikossa: ■■tiistaisin klo 12–13 Ristinummen seurakuntakeskuksessa, Kappelinmäentie 8 ■■keskiviikkoisin klo 12–13 päiväkeskus Treffissä, Raastuvankatu 28 ■■torstaisin klo 12–13 Palosaaren seurakuntakeskuksessa, Kapteeninkatu 14–16 ■■Maksuttomaan ruokailuun oikeuttavat kupongit anotaan etukäteen oman alueen diakoniatyöntekijöiltä.
© Copyright 2024