MAJAKKA 2014 SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS Remontti Eeva-Maria Ranta Sisältö, Suomi-Klubi 2 Pääkirjoitus: Remontti 3 Hartaus: Matkamiehiä 4 Benelux-maiden merimieskirkon yhteystiedot 5 Hannu Suihkonen Suomen Merimieskirkon pääsihteeriksi 6 Jarmo Karjalainen Benelux-maiden merimieskirkon johtajaksi 7 Rotterdamin merimieskirkko peruskorjattu 8 Antwerpenin merimieskirkon belgialaiset saunojat 10 Uusia kasvoja12 Brysselin merimieskirkon tehopakkaus Robert De la Cruz 14 Aleksi Malmberg Suomen Benelux-instituutin johtajaksi 16 Tervetuloa kirjastoon 18 Joulumyyjäiset 2014 19 Kolumni: Toinen koti 20 Merimieskirkot oppilaitosten yhteistyökumppaneina 21 Kuollut: Heikki Rantanen22 Merimieskirkon jäsenyys23 Benelux-maiden merimieskirkon tapahtumakalenteri 24 Majakan mediakortti25 O lemme jälleen aloittaneet uuden toimintakauden. Pyrimme tarjoamaan jotain uutta, jotain vanhaa, ehkäpä jotain lainattua ja sinistä – ainakin Fazerin sinistä. Merimieskirkko haluaa olla paikka tutulle ja turvalliselle kohtaamiselle ja se haluaa kirkkona edustaa jotain pysyvää. Samalla meidän on mentävä eteenpäin. Monet uudet työntekijät ja vuosivapaaehtoiset tuovat taas tullessaan uusia tuulahduksia niin kuin monet uudet kirkoilla kävijätkin. Näin me taas muokkaudumme yhteisöksi. Antwerpenin merimieskirkolla oli remontti viime keväänä ja nyt on menossa remontti Brysselissä, Rotterdamissakin eletään vielä remontin viimeistelyn aikaa. Brysselin vanha ja kaunis kirkkorakennuksemme vaatii paloviranomaisten vaatimuksien toteuttamista ja remontointia muutenkin. Haluamme entisestään parantaa sen turvallisuutta ja mukavuutta, niin siellä asuvien kuin asioivienkin osalta. Rotterdamissa vuoden kestänyt peruskorjaus on päättymässä, mutta monenlaista viimeistelyä on vielä meneillään. Joka päivä saamme ihastella uusittuja kauniita ja uudenaikaisia tiloja. Remontit vaativat työntekijöiltä ja kaikilta kirkoilla kävijöiltä kärsivällisyyttä ja joustoa, onneksi sitä onkin ollut koko ajan. Remontti pakottaa samalla meidät arvioimaan olemassa olevaa ja sen toimivuutta. Meidän on huolehdittava vastuullemme annetuista kiinteistöstä, jotta ne voisivat palvella kaikkia siellä kävijöitä ja toimijoita. Uuden työkauden edessä mekin varustaudumme uuteen, ehkä uuteen työhön tai harrastukseen tai muuten vain olemme tehneet tai teemme remonttia tai uudistuksia elämässämme. Uudet alut ja entisten arvioinnit sekä suuntautuminen eteenpäin ovat elämän merkki. Niitä on hyvä tehdä yhdessä toisten kanssa, pelkkä peiliin katsominen ei aina riitä. Tervetuloa tekemään myös Merimieskirkosta sellaista, joka elää tätä päivää, kurkottaa huomiseen ja kunnioittaa vanhaa. Keitä ovat Suomi-Klubilaiset? S uomi-Klubi a.s.b.l. on Belgiassa rekisteröity voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoituksena on toimia yhdyselimenä Belgian suomalaisten välillä helpottaakseen heidän sopeutumistaan paikalliseen elämään, ylläpitää siteitä Suomeen ja sen kulttuurielämään sekä huolehtia belgiansuomalaisten edunvalvonnasta ulkosuomalaisasioissa. Klubi perustettiin 4.1.1979 ja on vuosikymmenten aikana kehittynyt merkittäväksi ulkosuomalaisyhteisöksi. Suomi-Klubi toimii yhteistyössä mm. Suomi-Seuran ja Ulkosuomalaisparlamentin kanssa. Suomi-Kubin johtokunnan kokoukset sekä useat tilaisuudet pidetään merimieskirkolla. Yhdistystä pyörittää aina kahdeksi vuodeksi valittava johtokunta ja sen lisäksi muut vapaaehtoiset, kuten urheilu- ja harrastekerhojen vetäjät. Klubin toiminta rahoitetaan pääasiassa jäsenmaksuin ja julkaisutoiminnasta saatavin mainostuloin. Kaikki vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet aktiiviset puuhaihmiset ovat tervetulleita ylläpitämään klubitoimintaa. Yhteyshenkilö merimieskirkon ja Suomi-Klubin välillä on johtava sosiaalikuraattori Piia Lännenpää-De la Cruz piia.lannenpaa@merimieskirkko.fi (Suomi-Klubin johtokunnan jäsen). Majakka -2- 2014 Askarruttaako elämä? Kaipaatko keskustelukumppania? merimieskirkko. fi/nettipappi palvelee ulkosuomalaisia netissä. Taru Savelius-Latvus päätoimittaja Majakka -3- 2014 HARTAUS Benelux-maiden Suomalainen Merimieskirkko Matkamiehiä eesus: aikuisena matkaan lähtenyt Jeesusta ei voi pitää reissu-lassena, jos mittarina ovat pitemmät ulkomaan matkat. Lapsuuteen liitetty kertomus käynnistä Egyptiin on käytännössä ainoa merkintä ulkomaanmatkarekisterissä. Kertomus Egyptin matkastakin saattaa olla syntynyt halusta kuvata Jeesus uutena Mooseksena, joten monen tutkijan mielestä Jeesus kasvoi lähinnä Galileassa ja matkasi vasta aikuisena ristiin rastiin kotiseutujaan tehden ehkä vain yhden, mutta sitäkin rajumman matkan – Jerusalemiin. Aikuisiästä kertovat kuvaukset Jeesuksesta muistuttavat hänen olleen alati liikkeellä. Jeesuksen lause kertoo paljon: ”Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi” (Luuk 9:58 / Matt. 8:20). Puhuja on omaa taloa vailla oleva matkaaja, kulkija, ehkä jopa kulkuri. Jeesus Nasaretilainen oli vaeltava opettaja, siis kotona oleilua välttänyt reissumies. Kylläkin kotimaanmatkailija, mutta joka tapauksessa matkamies vähästä ulkomaantuntemuksesta huolimatta. Paavali: aina menossa Paavali puolestaan oli matkaintoinen kulkija, joka taisi paikkakunnalle tullessaan jo miettiä lähtöä eteenpäin. Kaupungista toiseen johtaneita reittejä Paavali kolusi kävellen tai laivan kyydissä. Näistä patikoinneista siis tulee vanha kuva apostolinkyydistä. Sen sijaan Paavalin yhteydessä ei puhuta ratsastamisesta ja hevoskärryjen kyytiin pääsemisestä. Ja ollessaan paikallaan Paavali hoiti matkaviettiä kirjoittamalla. Jos Paavali olisi ollut oman talon etupihan kivien kiillottaja, niin tietäisimme varhaisesta kristillisyydestä todella vähän, joten Paavalin matka-alttius on koitunut meille suureksi siunaukseksi. Myös Paavalin matkoja kuvaavaa Apostolien tekoja voi hyvällä syyllä pitää matkakirjana. Kertomuksen juoni kulkee Jerusalemista Roomaan ja mukaan mahtuu runsaslukuinen matkailulukemisto. Paikoin siirrytään jo seikkailumatkailun tyylilajin puolelle, kun merimatkalla kaikki joutuvat myrskyssä taistelemaan hengestään laivan tuhoutuessa. (Ap.t. 27) Toisaalta Paavaliakin voisi pitää kotimaan matkailijana, sillä hän kulki Rooman imperiumin alueella. Monet asiat ovat määrittelykysymyksiä. Abraham: ketterä ikäisekseen Raamatun matkamiesten ykkönen on kuitenkin Abraham. Tämä maallensa ja suvulleen hyvästit heittäjä on Raamatussa esikuva toivosta ja uskosta. Monella tavoin 75-vuotias matkalle lähtijä, uuden elämän aloittava ja tuntemattomaan maahan kulkeva, on kaikkien matkamiesten esikuva. Koko Abrahamin elämäntarina on kuin suuri esikuvallinen kertomus. Kun Jumala kutsuu lähtemään liikkeelle, on lähdettävä. Kun Jumala vie jonnekin, niin on mentävä. Tarvittaessa myös muihin maihin ja keskelle uusia kulttuureja. (1. Moos. 12–25) Onko elämä matka vai onko matka elämää? Elämän, matkan ja elämänmatkan yhteinen ydin sisältää luottamista, tuntemattoman hyväksymistä ja epävarmuuteen suostumista. Raamattu on täynnä matkoja ja matkustajia. Jumala on kutsunut monia matkalle. Henkilöstö Antwerpenin merimieskirkko Finse Zeemanskerk Italiëlei 67 BE-2000 Antwerpen Puh. +32 494 526 185 antwerpen@merimieskirkko.fi belgia.merimieskirkko.fi Avoinna: ke klo 17–22 to-pe klo 17–21 la klo 14–20 su klo 14–18 (ma-ti suljettu) Taru Savelius-Latvus vt. johtaja Sari van Bregt talous- ja hallintosihteeri ALANKOMAAT Taru Savelius-Latvus merimiespastori Samuli Kallio palveluvastaava Brysselin merimieskirkko Rue Jacques de Lalaing 33 BE-1040 Bruxelles Puh. +32 2 280 0498 bryssel@merimieskirkko.fi postmaster@merimieskirkko.be belgia.merimieskirkko.fi Avoinna: ti-pe klo 12–19 la-su klo 12–18 (ma suljettu) -4- 2014 BELGIA Bryssel Heli Huttunen merimiespastori Piia LännenpääDe La Cruz johtava sosiaalikuraattori Heidi Kvist palveluvastaava Rotterdamin merimieskirkko Finse Zeemanskerk ´s-Gravendijkwal 64 NL-3014EG Rotterdam Puh. +31 10 436 6164 rotterdam@merimieskirkko.fi info@finsekerk.com hollanti.merimieskirkko.fi Avoinna: ti-pe klo 14–21 la 12–21 su 12–18 (ma suljettu) Tiina Oikarinen emäntä Antwerpen Pekka Wilska sosiaalikuraattori LUXEMBURG Wille Westerholm merimiespastori Kari Latvus, merimiespastori Rotterdam / Helsinki Majakka Eeva-Maria Ranta sosiaalikuraattori Majakka -5- 2014 Diakoniajohtaja Hannu Suihkonen Merimieskirkon pääsihteeriksi Jarmo Karjalainen Beneluxiin Suomen Merimieskirkko ry:n hallitus on kokouksessaan 22.9.2014 päättänyt ottaa yhdistyksen uudeksi pääsihteeriksi diakoniajohtaja, pastori Hannu Suihkosen, 51. S uomen Merimieskirkko ry:n hallitus on kokouksessaan 22.9.2014 päättänyt ottaa yhdistyksen uudeksi pääsihteeriksi diakoniajohtaja, pastori Hannu Suihkosen, 51. Pääsihteerin toimeen järjestettiin avoin haku, ja hakijoita tehtävään oli kaikkiaan 14. Pääsihteerinä Suihkonen aloittaa 1.1.2015. Nykyinen pääsihteeri Sakari Lehmuskallio jää eläkkeelle. Majakka Merimieskirkon hallituksen puheenjohtaja, Kepa ry:n toiminnanjohtaja Timo Lappalainen kertoo valinnassa painaneen erityisesti Suihkosen strategisen johtamiskokemuksen ja kyvyn luoda merkittäviä yhteyksiä. Pääsihteerin toimeen valittu Hannu Suihkonen sanoo ottavansa toimen vastaan innostuneella ja motivoituneella mielellä. -6- Suomen Merimieskirkon pääsihteerit kautta aikain. B ”Merimieskirkko tekee tärkeää ja merkityksellistä työtä liikkuvien ihmisten parissa. Yhdessä tehden ja yhteisellä tekemisellä Merimieskirkon työllä on jatkuvuutta. Yhdistyksen talouden turvaaminen on muuttuvassa yhteiskunnassa haaste, mutta luotan siihen, että Merimieskirkolla on asiaansa omistautunut ja työtä kantava työntekijä- ja ystäväjoukko”, Suihkonen sanoo. Suomen Merimieskirkon 11. pääsihteerin toimeen Hannu Suihkonen siirtyy Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniajohtajan toimesta, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2002 lähtien. Ihan uutta Merimieskirkon työ ei Suihkoselle ole, sillä hän toimi Hampurin merimieskirkon johtajana ja merimiespappina vuosina 1997–2002 sekä Merimieskirkon ns. periodilaivapappina vuosina 1996–1997. Aiemmin hän on toiminut mm. seurakuntapastorina Lauttasaaressa vuosina 1991–1997. Hannu Suihkonen opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa ja hänet vihittiin papiksi Helsingissä vuonna 1990. Suihkosella on useita luottamustehtäviä, mm. Turun seudun mielenterveyspalveluyhdistyksen hallituksen puheenjohtajuus. Suihkosen harrastuksiin kuuluvat lenkkeily, lukeminen ja penkkiurheilu. Hannulla ja hänen pastorivaimollaan Mari Kinnusella on kaksi täysi-ikäistä lasta. Perhe asuu Turussa. enelux-maiden merimieskirkkotyön johtajaksi 1.1.2015 lukien on valittu Merimieskirkon diakoniajohtaja Jarmo Karjalainen. Johtajan asemapaikka on Bryssel. Karjalainen palaa entiselle pestille, sillä hän toimi BLX-maiden (Belgia, Hollanti ja Luxemburg) johtajana vuosina 2012–13. Tätä ennen hän oli Rotterdamin merimieskirkon johtajana 2009–11 ja aiemmin projektikoordinaattorina nuorisotyön toimintamallien ja perhetyön kehittämisprojekteissa Benelux-maissa 2003– 2009. Diakoniajohtajana keskustoimistolla Helsingissä hän on työskennellyt 1.7.2013 alkaen. Teksti ja kuva: Marko Toljamo 2014 Majakka Benelux-maiden merimieskirkkotyön johtajana aloittaa Jarmo Karjalainen 1.1.2015 -7- 2014 Rotterdamin merimieskirkko entisiin tiloihin peruskorjauksen jälkeen Rotterdamin merimieskirkon peruskorjaus on valmis. Remontin lähtökohtana oli monikäyttöinen rakennus, joka on toiminnallinen vielä tulevinakin vuosina. K esäkuussa 2013 juhlittiin juhannusjuhlia merimieskirkolla Rotterdamissa. Grillausten ja tanssien jälkeen ovet sulkeutuivat ´s-Gravendijkwalilla ja koko talo tyhjennettiin remonttimiesten tieltä. Alkoi reilu vuoden kestänyt peruskorjaus, jonka toteuttamista oli jo edeltänyt useamman vuoden suunnittelutyö. Merimieskirkko muutti vuodeksi evakkoon väliaikaistiloihin. Vuosi kului ja peruskorjaus edistyi: koko talo uudistettiin kellareista ulkokattoon. Rakennus uusittiin tekniikaltaan sekä sisustukseltaan nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi. Putkityöt tehtiin uudelleen, samoin kuin sähköistykset. Energiatehokkuutta pyrittiin lisäämään muun muassa paremmilla eristyksillä ja tiivistyksillä sekä katolle asennetuilla aurinkopaneeleilla, jotka nyt tuottavat sähköä talon omaan käyttöön. Myös uusien sähkölaitteiden hankintaan kiinnitettiin erityishuomiota. Rakennuksen kaksi ylintä kerrosta on asuntoja, jotka saneerattiin, ja esimerkiksi vanhasta pappilasta, joka oli neliöiltään todella tilava, tehtiin kaksi pienempää asuntoa. Alakerroksissa tehtiin täydelliset uudistukset ja muutostyöt. Kahvilan keittiö päivitettiin suurtalouskeittiön vaatimusten mukaisiksi ja kaikkia tiloja nykyaikaistettiin huomattavasti. Molemmissa kerroksissa on nyt myös wc-tilat asiakaskäytössä. Liikuntaesteisiä varten asennettiin hissi, jolla pääsee liikkumaan kahvilasta ensimmäiseen kerrokseen, jossa Majakka Uusittu kahvio oli elokuun 2014 lopulla jo melkein valmis. muun muassa kirkkosali ja kirjasto sijaitsevat. Kellareita madallettiin niin, että nyt pidempikin ihminen mahtuu seisomaan suorassa hyllyjä penkoessaan, ja enää pohjavesi ei sateisina aikoina pulppua lattiasta läpi. Elokuussa 2014 peruskorjaus oli vihdoin siinä pisteessä, että rakennus oli asuttavassa kunnossa, ja merimieskirkko muutti takaisin tiloihin ja osoitteeseen, jossa se oli sijainnut jo 1950-luvulta lähtien. Perinteikäs historia saa jatkua vuoden 2014 jälkeenkin. Syyskuun puolivälissä kahvila avattiin, ja vaikka peruskorjauksen viimeistelytyöt edelleen jatkuvat pitkin syksyä, väistelemme toisiamme sujuvasti remonttimiesten kanssa ja heistä useimpien kanssa on tultu jo hyviksikin tutuiksi. Talossa on tapahtunut isoja muutoksia sisällä, ja myös henkilöstössä on väki vaihtunut. Elo-syyskuussa aloitti työnsä uusi palveluvastaava Samuli Kallio sekä kolme uutta periodiassistenttia. Uusien työntekijöiden lisäksi perinteitäkin löytyy. Rotterdamin merimieskirkon emäntä Tytti Winterswijk käy edelleen viikoittain leipomassa herkulliset korvapuustit kahvilaan tarjolle. Tytti on ehtinyt nähdä monta eri vaihetta merimieskirkon historiassa ja työskennellä monen eri palveluvastaavan kanssa. Samuli on lajissaan 11. palveluvastaava, joka saa kunnian työskennellä Tytin kanssa. -8- Rotterdamin merimieskirkko muutti elokuussa 2014 takaisin tiloihin ja osoitteeseen (´s-Gravendijkwal 64), jossa se on sijainnut 950-luvulta lähtien. Merimieskirkon julkisivuun on kiinnitetty merimieskirkon toimintaa kuvaava nimi Finse Huis. Teksti ja kuvat: Eeva-Maria Ranta 2014 Majakka -9- 2014 Antwerpenin kirkon belgialaiset saunojat Saunaan! Antwerpen T ule kokeilemaan uusittuja Antwerpenin saunoja ja varaa oma vuorosi. Voit tehdä saunavarauksen soittamalla kirkolle normaalina aukioloaikana. • miesten vuoro keskiviikkoisin klo 18–21.30 ja lauantaisin klo 16–19 • naisten vuoro lauantaisin klo 14–17 Bryssel Antwerpenin merimieskirkko tunnetaan kaupunkilaisten keskuudessa ennen kaikkea joulubasaarista – ja totta kai kunnon suomalaisesta saunasta. Joka viikko kirkolla vierailee noin parikymmentä belgialaista saunojaa. "Saunominen on kuin moderni tapa käydä kirkossa." B rysselin merimieskirkon sauna on varattavissa perjantaisin klo 21 saakka. Varaa itsellesi oma vuoro tai tule mukaan saunailtoihin. Keskiviikkosaunoihin mahtuu aina mukaan. • miesten sauna kuukauden 1. ja 3. keskiviikko klo 18 • naisten sauna kuukauden 2. ja 4. keskiviikko klo 18 Antwerpenin merimieksirkolla kokoontuu Soppa-sukka-saunailta joka kuukauden viimeinen keskiviikko. Frederic Damen on Antwerpenin merimieskirkon innokkain saunoja. A ntwerpenin merimieskirkolla on yleiset saunavuorot miehille keskiviikkoisin ja lauantaisin sekä naisille lauantaisin. Osalle nämäkään vuorot eivät riitä, vaan he varaavat saunan myös yleisten vuorojen ulkopuolella. Valtaosa saunojista on miehiä, naisia on vain muutamia. Haastattelin kahta saunojaa, jotka kertoilivat seuraavanlaisia kokemuksia. Roel Bergers on vieraillut kirkon saunassa noin parinkymmenen vuoden ajan. Aluksi hän tuli kirkolle vain keskustelemaan ihmisten kanssa. Sitten hän toimi basaariapulaisena, ja siinä yhteydessä kävi ensimmäisen kerran saunassa – se vei miehen mennessään. Roelille tärkeintä saunassa on rentoutuminen. Hän pitää myös siitä, että saunominen on hyvin sosiaalinen tapahtuma. Roel on vieraillut myös Suomessa ja tietenkin käynyt myös suomalaisessa saunassa. Hän on saanut jopa Suomen saunaseuran diplomin, mitä hän arvostaa suuresti. Toisena haastateltavana oli Frederic Damen. Hän on tällä hetkellä ehkä ahkerin vierailija kirkon saunassa. Majakka Vierailukeroja kertyy viikossa keskimäärin 3–4. Frederic on käynyt kirkon saunassa noin kymmenen vuoden ajan. Myös hänelle saunominen on sosiaalinen tapahtuma. Hän pitää tärkeänä saunojien välistä yhteyttä: yhdessä kokoonnutaan saunaan ja autetaan ja tuetaan saunakavereita myös muuna aikana. Frederic sanoo, että saunominen on kuin moderni tapa käydä kirkossa. Hän on vieraillut myös Rotterdamin merimieskirkon pihasaunassa, mutta Suomessa hän ei ole vielä käynyt. Lopuksi Frederic kertoo, että jotkut paikalliset, jotka aiemmin vierailivat kirkon saunassa, ovat rakentaneet omia saunoja. Hän korostaa kuitenkin, että kirkon sauna on paras koko kaupungissa. Antwerpenissa on monta saunaa, mutta niistä monet ovat paljon kalliimpia, ja useilla paikoilla on KeskiEuroopassa saunaan niin usein liitetty seksipaikan maine. - 10 - Hinnat Yleinen vuoro 9 € / hlö / tunti Tilaussauna 12 € / tunti / hlö (1-2 henk.) 30 € / tunti (3-4 henk.) +3 € / tunti / hlö (5 hengen tai isommilta ryhmiltä) Perhesauna 20 € / tunti 30 € / 2 tuntia Pyyhevuokra 2€ Huom! Muista perua vuorosi, ellet pääsekään saunomaan, sillä käyttämättä ja perumatta jätetystä vuorosta peritään täysi hinta. teksti: Pekka Wilska kuvat: laura pyytövaara 2014 Majakka - 11 - 2014 Rotterdamin uudet vuosivapaaehtoiset marko toljamo Eeva-Maria Ranta UUSIA KASVOJA Tuomas Kammonen, 21, saapui Rotterdamiin Ilomantsin korpimetsästä ihmetellen suurta maailmaa. Jo ensimmäisten päivien aikana löytyivät mieleiset harrastuspaikat: skeittipuisto kaupungin keskustasta sekä kuntosali hieman syrjäisemmältä seudulta. Kotiutuminen uuteen maahan on sujunut hyvin, ja Tuomas on viihtynyt työssään merimieskirkolla. Ensivaikutelma Rotterdamin satamasta oli vaikuttava, ja laivakäynnitkin ovat olleet mukavia. Olen uusi Rotterdamin palveluvastaava Turusta. Saariston lapsi, syntyisin Kustavista. Maailmalle lähdin kiinnostavan työn ja merimieskirkosta saadun positiivisen kuvan vetämänä. Mahtavaa todeta, että odotukset ovat täyttyneet. Nyt odotan intoa täynnä asiakkaita ja uusia tapahtumia. Minusta on hienoa olla mukana käynnistämässä merimieskirkon uusien tilojen käyttöä. Tervetuloa kaikille! Brysselin merimieskirkon emännäksi valitulla lentoemäntä Tiina Oikarisella on vuosien keittiötyökokemus Finnairilta, McDonaldsilta ja Ahvenanmaan leirintäalueelta. Belgian Suomi-koulun opettaja hän toimi vuosina 2012–2013. Oikarinen asuu Brysselissä belgialaisen miehensä ja kahden lapsensa kanssa. Emännän toimessa Oikarinen aloitti syyskauden 2014 alusta. Eeva-Maria Ranta Tiina Oikarinen Rotterdamin uudet vapaaehtoiset assistentit: Tuomas Kammonen, Teppo Tölli ja Jenni Kaitila. Majakka - 12 - 2014 Anni Kemppainen Pälkäneeltä 2. Kuulin merimieskirkkotyöstä siskoni kautta, jonka ystävä oli ollut merimieskirkolla vapaaehtoisena muutama vuosi sitten. Etsin netis1) Kuka olet ja mistä tulet? 2) Mikä sai sinut kiinnostumaan tä lisää tietoa ja hain tehtävään. Tämä on helppo ja turvallinen tapa merimieskirkkotyöstä? viettää välivuosi ulkomailla ja hyvä 3) Mikä on parasta työssäsi? mahdollisuus saada lisää työkokemusta sekä tutustua uusiin ihmisiin 4) Terveisesi lehden lukijoille. ja kulttuuriin. 3. Työkaverit ja koko merimieskirSalla Kivekäs Helsingistä kon porukka sekä työn vaihtele2. Monen sattuman kautta päädyin vuus, mikään päivä ei ole samanihanaan Brysseliin merimieskirkkolainen. työhön. 4. Hyvää syksyn alkua ja tervetu3. Työ on mielenkiintoista ja vaihloa kahville merimieskirkolle! televaa. 4. Hyvää syksyä! Sirpa Saari Vantaalta 2. Toiminnallinen työ eri-ikäisten ihmisten parissa, järjestötoiminta, Keski-Eurooppa ja erityisesti Belgia. Monta kiinnostavaa asiaa yhdessä paketissa. Merimieskirkko oli tuttu nimeltä, ja kävin muutama vuosi sitten Brysselin kirkolla äänestämässä. 3. Ihmisten kohtaaminen, yhteistoiminta ja yhteishenki! 4. Tervetuloa mukaan kerhoihin ja toimintaan! Pekka Tapiomäki Etterbeekistä 2. Tulin mukaan Merimieskirkolle, kun lapsenhoitotehtävät kotona alkoivat kyllästyttää. 3. Parasta tässä on leppoisa työyhteisö ja mukava porukka. 4. Käykää kirkoilla eri puolilla Eurooppaa. Brysselin kirkon uudet kasvot vasemmalta oikealle: Anni Kemppainen, Sirpa Saari, emäntä Tiina Oikarinen ja Salla Kivekäs Edessä Pekka Tapiomäki. Piia Lännenpää – De la Cruz Samuli Kallio Jenni Kaitila, 29, löysi tiensä Helsingistä Rotterdamin sykkeeseen. Kaupungista oli lyhyen visiitin verran jo kokemusta, ja monikulttuurinen katuvilinä ja hauskat rakennukset olivat jääneet Jennin mieleen. Merimieskirkolla tavatut uudet kollegat ottivat tulokkaan vastaan iloisella ja avoimella mielellä ja saivat olon tuntumaan tervetulleelta. "Kiitos heille kaikille siitä! " "Kirkon sijaintia täytyy myös heti hehkuttaa. Jokaisesta lähikorttelista löytyy mielenkiintoisia kadunpätkiä alueen ollessa samalla kuitenkin sopivan rauhallinen asua." Jenni pitää kaupungissa myös sen ainutlaatuisesta satamakeskeisyydestä. Lempirakennus on Hotel New York, joka aikoinaan toimi Holland-America Lines:n pääkonttorina. Brysselin merimieskirkon vapaaehtoiset Teppo Tölli, 23, saapui pienestä kylästä Sahalahdesta. Ensivaikutelma Rotterdamista on ollut mahtava ja kotiutuminen on ollut yllättävän nopeaa, varsinkin kun oma piano saapui uuteen kotiin. "Kämppikset, eli Tuomas ja Jenni sekä muut työkaverit tuntuvat mukavilta, ja ystävystymme taatusti." Lempipaikka löytyi nopeasti yllättävän läheltä – kotikadulla sijaitseva Jazz-klubi, jossa soitetaan useana iltana livemusiikkia, jossa vieraankin pöytään voi istua ja jonka henkilökunta on palvelualtista. "Iloa ja valoa", kommentoi Teppo! Majakka - 13 - 2014 Merimieskirkon tehopakkaus tahtoo pysytellä taustalla Robert De la Cruzille on langennut kuin luonnostaan kielitaitoa ja asiantuntemusta vaativia tehtäviä Brysselin merimieskirkolla. Teksti: Marko Säynekoski Kuvat: Piia Lännenpää – De la Cruz B rysselin merimieskirkolla käyneet ovat saattaneet törmätä Robert De la Cruziin, joka kulkee talossa kuin kotonaan. Kotonaan hän tavallaan onkin, sillä mies on naimisissa johtavan sosiaalikuraattorin Piia Lännenpää-De la Cruzin kanssa, ja pariskunta asuu merimieskirkon ylimmässä kerroksessa. Robert on ollut osa merimieskirkon elämää kuutisen vuotta. Syntyjään hän on Dominikaanisen tasavallan pääkaupungista Santo Domingosta. Belgiassa hän on asunut parikymmentä vuotta. Robertin roomalaiskatolinen lapsuudenkoti oli uskonnollinen. Lapsena äiti vei Robertin joka sunnuntai jumalanpalvelukseen, jossa laulettiin paljon ja kovaa. Myös ilta- ja ruokarukous kuuluivat jokapäiväiseen arkeen. Robertille on langennut kuin luonnostaan kielitaitoa ja asiantuntemusta vaativia tehtäviä merimieskirkolla. Hän on hoitanut kiinteistöassistentin sijaisuutta, byrokratian kiemuroita ja välillä piipahtanut tukkuun. Majakka - 14 - 2014 Kuormapäivinä Robert on aina paikalla kantamassa. Robert on sopeutunut hyvin suomalaisympäristöön. Salmiakki sekä Aurajuusto maistuvat, ja aina Suomen-lomilla Robertin on päästävä kalastamaan. Hän pitää myös suomalaisesta siisteydestä, aitoudesta sekä täsmällisyydestä, jotka eivät aina kuulu latinokulttuuriin yhtä itsestään selvästi kuin suomalaisuuteen. Latinomiestä ihmetyttää, miten suomalaiset saattavat istua porukassa niin, että kukaan ei sano mitään. Tai miksi musiikkia pitää soittaa aina hiljaisella. Autoillessaan yksin Robert vääntää stereot täysille – musiikki raikaa jo kilometrin päästä. Suomalaiselämän vastapainoksi Robert pelaa baseballia dominikaanijoukkueessa ja tapaa muutenkin Brysselissä asuvia maanmiehiään. Yleensä silloin kuunnellaan musiikkia – kovalla – ja tanssitaan salsaa, merenquea ja bachataa. Dominikaanit viettävät paljon aikaa yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Perheet ovat suuria, saman katon alla saattaa asua useampi sukupolvi. Kaikki ovat mukana perheen toimissa ja askareissa, ketään ei jätetä yksin. Vaikka Robert on suureksi avuksi, hän pysyttelee taka-alalla. Latinokulttuurin sosiaalisuus paistaa miehen läsnäolosta kuitenkin kauas. Robert harrastaa ruoanlaittoa, ja kotona keittiössä on usein vihreitä keittobanaaneja. Niistä tehdään muusia tai upporasvassa paistettuja ”banana fritsejä”. Näitä ja useita muita latinoherkkuja Robert tarjoaa Piia-vaimonsa kanssa suomalaisille ystäville. Robert De la Cruz kulkee Brysselin merimieskirkolla kuin kotonaan. Kirkon vapaaehtoinen on johtavan sosiaalikuraattorin Piia Lännenpää-De la Cruzin aviomies, ja pariskunta asuu merimieskirkon ylimmässä kerroksessa. Majakka - 15 - 2014 Aleksi Malmberg Suomen Benelux-instituutin johtajaksi Teksti ja kuva: Marko Toljamo Lähde: finncult.be Aleksi Malmberg on syntynyt Espoossa ja elänyt pääosin pääkaupunkiseudulla. Hän on 34-vuotias, mutta nuorekkaan ulkonäkönsä vuoksi häneltä kysytään usein papereita. A leksi Malmberg, 34, aloittaa uudessa tehtävässään marraskuun alusta. Nykyinen johtaja Sirpa Hietanen palaa Suomeen kulttuurin asiantuntijatehtäviin. – Odotan innolla tulevaa työsarkaa ja sitä, että pääsemme käärimään hihat instituutin hienon tiimin kanssa! Suomalaisilla taiteen tekijöillä on kansainvälisesti tuoretta ja kiinnostavaa annettavaa, ja lisäksi meillä on monia hyviä, pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita Benelux-maissa ja Suomessa. Tulevina vuosina on luvassa myös ihan konkreettisia esiintulon paikkoja, kuten Sibeliuksen ja Gallen-Kallelan juhlavuodet, Suomi 20 vuotta EU:ssa ja tietysti Suomi 100 -juhlavuosi vuonna 2017, Malmberg sanoo. – Toivon, että voimme olla toteuttamassa tulevina vuosina monia hienoja kohtaamisia. Siitä taiteessa on kuitenkin lopulta kysymys, ja parhaimmillaan nuo kohtaamiset kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Benelux-instituutin kumppaneiden kannalta tärkeää on kohdemaiden kulttuurikentän ja toimintatapojen hallinta. On olennaista tuntea kohdemaan tärkeimmät ammattilaiset ja osata toimia paikallisen kulttuurin ehdoin ja sen kielellä. – Kansainvälisiä festivaaleja ja tapahtumia järjestäessäni olen saanut tutustua moniin hienoihin taiteilijoihin ja kulttuuritoimijoihin erityisesti Belgiasta ja Hollannista. Malmberg puhuu suomen lisäksi englantia, ranskaa ja ruotsia. Majakka - 16 - 2014 – Siitä on kulunut jo kymmenen vuotta kun opiskelin ja asuin Ranskassa, ja nyt ennen muuttoa koetan karstata pahimmat ruosteet pois. Hollantia en valitettavasti vielä osaa. Malmberg on filosofian maisteri pääaineenaan taiteiden tutkimus ja musiikkitiede. Hyvin alkaneet jatko-opinnot yliopistolla ovat jääneet työ- ja perhekiireiden vuoksi toistaiseksi telakalle. Hänellä on myös matkailualan perustutkinto painopisteenä tapahtumamatkailu. – Varsinainen kouluni on kuitenkin ollut kuluneet 15 vuotta kulttuurin parissa eri tehtävissä festivaaleista kustannustoimintaan ja tapahtumapaikoista managerointiin. Suomen Benelux-instituutin säätiö on valinnut Suomen Benelux-instituutin uudeksi johtajaksi Aleksi Malmbergin, joka toimi tämän vuoden Helsingin juhlaviikkojen ohjelmapäällikkönä. Suomalainen instituutti Suomen Benelux-instituutin toimisto sijaitsee Brysselissä ja se on yksi Suomen 17 kulttuuri- ja tiedeinstituutista maailmalla. Vuonna 1993 perustetun instituutin toimialueita ovat Alankomaat, Belgia sekä Luxemburg. Benelux-instituutti on itsenäinen, yleishyödyllinen organisaatio, jota rahoittavat Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö sekä lukuisat julkiset ja yksityiset rahastot. Instituuttia ylläpitää Suomen Benelux-instituutin säätiö. Säätiö on suomalainen ja sen kotipaikka on Helsinki. Säätiön puheenjohtaja on Sakari Lehmuskallio. Suomen Benelux-instituutti toimii välittäjänä suomalaisten ja asemamaidensa kulttuuritoimijoiden välillä. Instituutti on asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa tietoa ja luo yhteyksiä kulttuurin laajalla kentällä. Historia Suomen Benelux-instituutti aloitti toimintansa Suomen Belgian kulttuurikeskuksena vuonna 1993. Ensimmäiset vuodet se vaikutti Antwerpenin merimieskirkolta vuokratuissa tiloissa. Vuonna 1996 kulttuurikeskus alkoi toimia kaikissa Benelux-maissa. Käynnistämisvaiheessa kulttuurisihteerinä aloitti Iiris Kivimäki (1993–94). Instituutin ensimmäiset johtajat olivat Marjatta Oksanen (1994–96) sekä Johanna Lindstedt (1997–2001). 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kulttuurikeskuksen ohjelma rakentui usein teemojen ympärille. Omissa tiloissa järjestettiin teemoihin liittyviä näyttelyitä, konsertteja, kirjailijavierailuita sekä keskustelutilaisuuksia. Yhteistyö asemamaiden taidelaitosten ja muiden maiden kulttuuri-instituuttien kanssa oli tärkeä työmuoto. Instituutti osalMajakka - 17 - 2014 listui myös Euroopan unionin kansallisten kulttuuri-instituuttien EUNIC-verkoston perustamiseen Brysselissä. Suomessa Suomen Benelux-instituutti osallistui aktiivisesti Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkoston toiminnan käynnistämiseen. Irma Hjelt aloitti johtajana vuonna 2002. Kulttuurikeskuksen nimi muutettiin vuoden 2005 aikana Suomen Benelux-instituutiksi. Seuraavana vuonna instituutti muutti Antwerpenistä Brysseliin. Uusissa toimitiloissa ei ollut omia näyttely- tai konserttitiloja, joten toiminta alkoi painottua yhteisiin hankkeisiin paikallisten kulttuuritoimijoiden ja varsinkin Euroopan kansallisten kulttuuri-instituuttien kanssa. Vuonna 2007 johtajana aloitti Kalle Jämsén. Hänen toimikaudellaan instituutti jatkoi profiloitumistaan taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisten verkottajaksi. Sirpa Hietanen aloitti johtajana 2010. Viime vuosina instituutti on painottanut pitkän aikavälin hankkeita sekä verkottamista ruohonjuuritasolla. Tapahtumia ei järjestetä itse, vaan aina yhteistyössä paikallisten ammattilaisten kanssa. Henna Liljeström Kuvat: LIISA AHOLAINEN Tervetuloa Rotterdamin suomalaiseen kirjastoon Joulumyyjäiset 2014 R otterdamin merimieskirkon kirjasto on peruskorjauksen myötä saanut uudet tilat. Kirjavalikoima on laaja ja sitä täydennetään lahjoitusten avulla. Valoisa ja kodikas kirjasto on mainio paikka myös lukemiseen ja rauhoittumiseen. Kun tulet lainaamaan kirjoja ensimmäistä kertaa, kirkon henkilökunta opastaa kirjaston käyttöön. Lainaajaksi pääsee täyttämällä yhteystietolomakkeen. Kirjojen lainaaminen on maksutonta. Majakka J oka kuukauden esimmäinen sunnuntai kirjastossa kokoontuu suomalainen kirjapiiri. Luemme Otavan lahjoittamia uutuuskirjoja ja keskustelemme niistä. Jos haluat tulla mukaan kirjapiiriin, ota yhteyttä Liisa Aholaiseen: liisa@aholainen.com Kirjapiirillä on myös blogi, josta löydät kokoontumisajat ja muita kuulumisia. http://kirkonkirjat.blogspot.com - 18 - 2014 Joulumyyjäiset on vuoden merkittävimpiä tapahtumia merimieskirkoilla. Niihin tarvitaan työntekijöiden lisäksi paljon vapaaehtoisia, tehtäviä on monenlaisia ja apu on tarpeen lyhyemmäksikin aikaa. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua nettisivuilla olevan lomakkeen avulla tai olla yhteydessä Eeva-Maria Rantaan (Rotterdam ja Amsterdam) ja Heli Huttuseen (Bryssel). Majakka Joulumyyjäisten ajankohdat 2014: • Yhteispohjoismaiset myyjäiset Amsterdamissa la 8.11. klo 10–17 ja su 9.9. klo 12–17. (Nassaukerk, De Wittenkade 111.) • Rotterdamissa 19.–23.11. Avoinna ke-pe klo 12-20 ja la-su klo 12–18. • Brysselissä 3.–7.12. Avoinna ke–pe klo 12–20 la ja su klo 12–18. • Jouluviikko Antwerpenissa 10.–14.12. - 19 - 2014 P uhelias KLM:n purseri jututtaa lentokoneeseen tulijoita. Jono etenee käytävällä hitaasti, joten hänellä on aikaa toivottaa kaikki tervetulleiksi ja heittää pieni kommentti jokaiselle matkalaiselle. "Onkos se sitten aika palata takaisin kotiin?" hän kysyy minulta syystä taikka toisesta. Lomaviikot maaseudun rauhassa ovat työntäneet hollanninkielen aivoissa niin sanotusti narikkaan, joten hetken joudun sanojani miettimään. Saan sitten kerrottua, että olimme kotona lomalla, mutta nyt on aika palata toiseen kotiin. V aikka koti on jo vuosia ollut Hollannissa, käyn silti Suomessa edelleen kotona. Kahden maan loukku vai rikkaus? Molemmat läheisiä ja molempien päivittäisiä uutisia seuraan tiiviisti. Kotimaa on ja pysyy, mutta vuosien saatossa asuinmaasta tulee niin tuttu, että se on kuin toinen kotimaa konsanaan. Senpä vuoksi kesken helteisen kesäloman vieton tullut karmiva uutinen Malaysia Airlinesin matkustajakoneen alasampumisesta todella pysäytti. Ja ihan sattumaa että lennon MH17 matkustajat suurimmaksi osaksi olivat hollantilaisia, sillä konehan olisi voinut olla aivan joku toinenkin. Se ei tietysti turman Sillä siisti! Toinen koti KOLUMNI Jani Kanervaara ja Joni Hakenberg puhdistavat grilliä Brysselissä. Merimieskirkot ovat haluttuja yhteistyökumppaneita oppilaitoksille. kamaluutta muuksi muuttaisi, pahiten turmasta kärsineet maat vain vaihtuisivat toisiksi. 298 on melkoinen liuta nimiä, samat sukunimet toistuivat, joukossa kokonaisia perheitä. Itselle tuttuja ei kuitenkaan, mutta valtava on varmasti se määrä ihmisiä keitä asia täällä koskettaa. Reaktioita Hollannissa voisi ehkä verrata vuoden 2004 tsunamin suomalaisille aiheuttamaan shokkiin. Uhriluvuissa ollaan melkein samoissa, mutta sillä erotuksella että luonnonvoimille ei kukaan mitään voi, mutta lentokoneen olisi helpostikin voinut antaa jatkaa lentoaan kohti määränpäätä. K oska Schiphol on itselle tuttuakin tutumpi lentokenttä, tuntui erityisen pahalta, että se oli osallisena tämmöisessä tragediassa. Niin monesti on sieltä reissuun lähdetty ja takaisin palattu, oltu vastaanottamassa tai saattamassa vieraita. Itse vasta joitakin päiviä aikaisemmin olin sieltä iloisena kesälomalle suunnannut ja pari viikkoa turman jälkeen palasin takaisin. Mieleen hiipi pakostakin ajatus että jos oikein huono tuuri käy, niin kaikki voi hetkessä olla ohi, ja jäähyväiset lentokentällä olla todella ne viimeiset. Outi Timperi N ykyään tieto kulkee maasta toiseen nopeasti ja myös erilaiset käytänteet ja tavat tehdä työtä ovat yhteisellä vaihtopöydällä. Oppilaitosyhteistyötä tehdään, ammatillisesta toisen asteen oppilaitoksesta yliopistotasolle, ja jo perusopetukseen haetaan vaikutteita ulkomailta. Leonardo da Vinci -ohjelma tarjoaa rahoitusta tälle yhteiselle hyvälle. Merimieskirkot ovat haluttuja yhteistyökumppaneita oppilaitoksille, ja monet opiskelijat pyrkivät myös itsenäisesti kirkoille harjoittelemaan ja työssä oppimaan. Uutena aluevaltauksena on Kiipulan ammattiopiston ja Benelux-maiden merimieskirkon tänä keväänä alkanut yhteistyö. Kiipulan ammattiopiston 4 erityisopiskelijaa oli 16.–29.3. Brysselin ja Antwerpenin merimieskirkoilla harjoittelemassa kahden opettajansa kanssa. Opiskelijoista oli kaksi matkailualan ja kaksi ravitsemisalan opiskelijoita. Heidän suunnitelmissaan oli tehdä siivoustyötä molemmilla kirkoilla ja olla samalla myös kulttuurimatkalla sekä tutustua monipuolisesti Brysseliin ja Antwerpeniin. Heille oli elämys tutustua suurkaupunkiin ja oppia liikkumaan siellä. Opiskelijat olivat erittäin Maria Järvinen, opettaja Arja Honkanen ja Jani Kanervaara puhdistavat Artekin tuoleja. Majakka - 20 - 2014 Majakka tyytyväisiä kokemuksiinsa, ja yksi olisi voinut vaikka jäädä, vaikka kotiinkin oli mukava mennä. Heidän kommentteihinsa kokemuksiinsa voi tutustua opettajien ja opiskelijoiden kirjoittaman blogin avulla: coskiwl.blogspot.fi. Jos opiskelijat saivat elämyksiä ja oppia monista asioita, kirkot ovat erityisesti saavana osapuolena: jo etukäteen opettajat olivat selvittäneet, miten Artekin satulavyötuolejamme puhdistetaan. Molempien kirkkojen saunat on pesty, on saatu infoa oikeista pesuaineista ja siivousvälineistä. Antwerpenin remontin jälkiä on siivottu, onpa saatu oikeat siivoussuunnitelmatkin molemmille kirkoille. Antwerpenin kirkon vanha parketti on hiottu ja lakattu, ja siihenkin on saatu nyt asiantuntevat hoito-ohjeet. Ensi syksynä suunnitelmissa on vastaava harjoittelu Antwerpenin ja Rotterdamin merimieskirkoilla. Teksti: Taru Savelius-Latvus Kuvat: Piia Lännenpää Jani Kanervaara, Joni Hakenberg, Elina Korhonen ja Maria Järvinen. - 21 - 2014 Kuollut Jäsenyys Merimieskirkon jäsenyys Heikki Rantanen 1955–2014 M Majakka - 22 - 2014 Merimieskirkon apulaissihteerin tehtävät toivat perheen vuonna 1999 Suomeen. Heikistä kehittyi taitava, pidetty ja luottamusta rakentava henkilöstöjohtaja, joka ymmärsi satamissa, laivoilla ja ulkomailla työskentelevien paineet, koulutustarpeet ja haasteet. 17 vuoden ajan ehti Heikki toimia myös Kaakkois-Aasian matkapappina. Heikki oli myös partiolainen hoitaen lukuisia partioliikkeen luottamustehtäviä vuosikymmenten ajan. Tampereen Eräpojat oli hänen kotilippukuntansa, jonka kesäleirille hän vielä tänäkin kesänä pystytti radioamatööriaseman. Heikin matka elämän merellä on päättynyt. Kotisatama, taivaan hamina, oli lähempänä kuin kukaan meistä osasi ajatella. Ystävyydestä, vuosien työtoveruudesta kiittäen ja Heikin hymyä kaivaten K uten mikä tahansa järjestö, merimieskirkko tarvitsee toimintaansa rahaa. Talous- ja budjettikysymykset askarruttavat sekä työntekijöitä että luottamushenkilöitä. Merimieskirkolla ei ole oikeutta kerätä kirkollisveroa, mutta se tarvitsee jäsenmaksuja toimiakseen. Merimieskirkko saa Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta ja seurakunnilta jonkin verran tukea, mutta se ei ole mikään ev.lut. kirkon rahoittama etäseurakunta. On hyvä myös muistaa, että me ulkomailla pysyvästi asuvat emme maksa kirkollisveroa. Vielä toistaiseksi Benelux-maiden alueella noin puolet toimintaan tarvittavasta rahasta saadaan Suomesta, mutta puolikkaalla budjetilla ei homma toimi. Toinen puoli on hankittava paikan päällä. Kahvilatoiminnasta ja myyjäisistä on onnistuttu saamaan kasaan 30 % eli osaa toiminnasta rahoitetaan myynnistä saatavalla voitolla. Ruisleipä on hiukan kalliimpaa kuin K-lähikaupassa siksi, että se matkustaa parituhatta kilometriä ja että niillä lisäsenteillä pyöritetään merimieskirkon toimintaa. Kiitos tuestasi! Merimieskirkon jäsenenä saat: • • • • • • tarjouksia kahvilassa ja kaupassa jäsentarjouksia myyjäisissä alennusta saunamaksusta kirjaston palvelut Wi-Fi:n ilmaiseksi käyttöösi kahvilassa alennusta majoituksista Antwerpenin, Lontoon ja Hampurin merimieskirkoilla alennushintoja Itämeren laivoilla, autovuokraamoissa ja hotelleissa. Jäseneksi liittyminen käy helposti. Voit maksaa jäsenmaksun merimieskirkon kahvilan kassalla tai pankkiin (Finnish Seamen’s Mission / De Finse Zeemanskerk): Antti Lemmetyinen Merimieskirkon kunniapuheenjohtaja Heikki Rantanen siunattiin Vantaan Pyhän Laurin kirkossa 19. syyskuuta. Siunauksen toimitti entinen merimiespastori, piispa Kaarlo Kalliala. Muistotilaisuus järjestettiin Puistokulmassa Vantaalla. Tilaisuuksiin osallistui noin 200 Heikin omaista, ystävää ja työtoveria. Heikin muistoa voi kunnioittaa tukemalla Heikki Rantasen muistorahastoa: SMK ry, FI3520581800006012 NDEAFIHH viitteellä: Heikki Rantasen muistorahasto. Rahastoon kertyneet varat luovutetaan Heikin omaisille. Mistä sitten saadaan rahat kattamaan puuttuva viidennes? Tähän merimieskirkko tarvitsee jäseniä eli juuri sinua! Liittymällä järjestön jäseneksi ja maksamalla vuosimaksun, saat käyttöösi paljon etuja ja teet hyvää. Kysymys on vastavuoroisesta jakamisesta. Jäsenkorttisi voit hakea kahvilan kassalta ja saat aina vähintään 3%:n alennuksen ostoksistasi (paitsi alkoholista). Jos maksat nyt vuoden 2014 jäsenmaksun, saat loppuvuoden 2013 samaan hintaan. Jäsenenä tuet merimieskirkon toimintaa, lapsi- ja nuorisotyötä, diakoniatyötä, kriisiapua, jne. Merimieskirkko ylläpitää yhteisöllisyyttä ja ehkäisee toiminnallaan syrjäytymistä. • Belgiassa BE26 3200 5181 3329, BBRUBEBB viite: Belgia Alankomaissa NL32INGB0000650702, INGBNL2A viite: Alankomaat Luxemburgissa BE26 3200 5181 3329, BBRUBEBB viite: Luxemburg Marko Toljamo perelaispojan ja sai hänet etsimään mahdollisuuksia kouluttautua seurakunnan nuorisotyöntekijäksi. Muutama vuosi nuorisodiakonin tehtäviä Jokioisissa, ja sitten Lontoon merimieskirkon assistentiksi vuonna 1981 yhdessä puolisonsa Sirkan ”Sirun” kanssa. Parin vuoden päästä Heikki lähetettiin sotatilassa olevaan Puolaan Gdanskin merimieskirkon hoitajaksi. Viimeistään viisi Puolan vuotta kasvatti hänet luotettavaksi vastuunkantajaksi. Niinpä hänet kutsuttiin v. 1988 Heikki Rantanen syntyi Tampereella 21.12.1955 ja kuoli Vantaalla 26.8.2014 Haminaan kehittämään kotimaan merimieserimieskirkon kesäjuhlil- kirkkotyötä kansainväliseksi toila olimme vielä yhdessä. minnaksi, joka ankkuroitiin olen”Rajapinnalla” oli juhlateema. naiseksi osaksi niin paikallisseuEmme silloin tienneet kuinka totta rakuntatyötä kuin kansainvälistä tuo oli Heikki Rantasen kohdalla. ICMA-toimintaakin. Heikin panos Hänellä olikin enää askel ajan ra- tässä oli uraauurtava ja kauasjan tuolle puolen. Vakava sairaus kantoinen. Näitten vuosien aikana syntyisai yliotteen ja kutsu taivaan kotiin tuli pari viikkoa myöhemmin. vät Heikin ja Sirun lapset Saana, Elämän erilaiset rajapinnat ovat Oula ja Malla. Nimet viittaavat merimieskirkkotyölle erittäin tutut. vanhempien yhteiseen harrastukKaikki muut rajat pienenevät, kun seen, Lapin vaelluksiin. Haminan vuosien aikana Heikki rakas ystävä astuu iankaikkisuuopiskeli papiksi. Rantasen perden rajan yli. Merimieskirkko oli Heikin elä- he muutti v. 1994 Rotterdamiin, mäntehtävä ja -työ. Seurakuntien missä Heikki hoiti merimiespasnuorisotyö tavoitti aikoinaan tam- torin ja kirkon johtajan tehtävää. Jäsenmaksut vuodelle 2014–2015 ovat: • 40 € henkilöjäsenyys • 50 € talouskohtainen jäsenyys • 20 € opiskelijat ja eläkeläiset. Majakka - 23 - 2014 Belgia & Luxemburg Lisätietoja: belgia.merimieskirkko.fi Bryssel & Antwerpen Alankomaat Lisätietoja: hollanti.merimieskirkko.fi Rotterdam Säännöllistä toimintaa lapsille, perheille ja nuorille • Perhekerhot tiistaisin klo 10-12 ja torstaisin klo 16-17.30. Hengähdä hetki! Kahvia ja pullaa, lauluja ja leikkejä lasten, ja toisten aikuisten seurassa • Päiväkerhot tiistaisin klo 12-15 ja torstaisin klo 10-12. Kasvupaikka lapselle: ryhmässä toimimista, kristinuskon perusteita ja ”ahaaelämyksiä” yli 3-vuotiaille • Toimintakerhot kouluikäisille keskiviikkoisin klo 15-17 ja 17-19. Kokkaamista ja muuta mukavaa • Muskari pienille vanhemman kanssa keskiviikkoisin klo 13.30-14.30. Lauluja ja leikkejä • Mukulaparkki. Lapselle hoitoaika 2 tunniksi. • Isoskoulutus ja rippikoulu kerran kuussa lauantaisin. Rippikoulu tutustuttaa kristinuskon ydinkohtiin. Ryhmänohjaajakoulutukseen liittyy ohjaamista leireillä, kerhoissa ja tapahtumissa. • Nuortenillat kerran kuussa lauantaisin. Elämän ihmettelyä samanikäisten kanssa pelaten, laulaen ja keskustellen • Nuortenleirit . Ohjattua toimintaa, rentoa yhdessäoloa, vertaistukea ja hyvää fiilistä. Syksyllä ja keväällä. • Avartti-toiminta. Kansainvälinen, 14-25-vuoti- • aille suunnattu toimintaohjelma, jonka avulla tuetaan nuoren kokonaisvaltaista kasvua. Au pair -tapaamiset kerran kuussa lauantaisin Lisätietoja ja ilmoittautumiset piia.lannenpaa@merimieskirkko.fi Aikuisille • Suomen kielen kurssit (Kulttuuri-instituutti) kirjastossa tiistaisin klo 18-21 • Kuoro torstaisin klo 18.00 • Neulekerho torstaisin kerran kuussa klo 18.00 • Naisten sauna kuukauden 2. ja 4. keskiviikko klo 18-9.30 • Miesten sauna kuukauden 1. ja 3. kesiviikko klo 18-19.30 • Senioritapaamiset, grilli-illat ja perhekerhot Antwerpenissa. Lisätietoa nettisivuilta. • Sukkaa, soppaa ja saunomista -illat Antwerpenissa joka kuukauden viimeinen keskiviikko alkaen klo 17.30. Hengellistä toimintaa • Jumalanpalvelukset kuukauden 1. ja 3. sunnuntai • Pyhäkoulu kuukauden 1. sunnuntai jumalanpalveluksen aikana. Pienimuotoinen lasten jumalanpalvelus. Kuukausittain kokoontuvat piirit: • Leikkipiiri keskiviikkoisin klo 13.30 – 15.30. • Elokuvaillat kerran kuussa perjantaisin (26.9.; 24.10.; 14.11. ja 12.12.) • Senioritapaaminen pääsääntöisesti joka kuukauden 1. sunnuntai • Kirjapiiri joka kuukauden 1. sunnuntai klo 16 • Naisten iltapäivät kerran kuussa sunnuntaisin (21.9.; 19.10. ja 16.11.) Messut (sunnuntaina klo 16) • 14.9. Lähimmäisen sunnuntai • 12.10. Kristityn vapaus • 26.10. Reformaatiopäivän messu protestanttikirkkojen kesken • 2.11. Pyhäinpäivä • 30.11. 1. Adventtisunnuntai • 14.12. Kirkon avajaismessu • 17.12. Kauneimmat joululaulut Voorburgissa klo 18 • 18.12. Kauneimmat joululaulut Amstelveenin luterilaisessa kirkossa klo 18. • 25.12. Joulukirkko klo 12 Muut tapahtumat • 28.9. Suomalaiset Hollannissa -tapahtuma merimieskirkolla • Yhteispohjoismaiset joulumyyjäiset Amsterdamissa 8.-9.11. • Rotterdamin merimieskirkon joulumyyjäiset 19.–23.11. • 6.12. Suomalaisyhteisöjen itsenäisyyspäiväjuhla Rotterdamin merimieskirkolla • 14.12. Kirkon avajaisjuhla ! e l l i k i a k ä y s k y s Hyvää Luxemburg Suomalaisen seurakunnan jumalanpalvelukset: • 7.9. klo 13:30 Clausenissa: siunataan syksyn alkava koulutyö niin koulunsa aloittaville kuin jo pidemmälle ehtineille. • 14.12. klo 13:30 Clausenissa, koko perheen joulukirkko • Olemme Luxemburgin Protestanttisen Allianssin jäseniä, ja englanninkielinen Allianssin jumalanpalvelus järjestetään 9.11. keskustan Trinity Churchissa. Allianssiin kuuluvat mm. tanskalainen, islantilainen, hollantilainen ja Luxemburgin eri kieliryhmien protestanttiset kirkot. • Kauneimmat joululaulut 7.12. klo 19:00 Trinity Churchissa. Jumalanpalvelukset ja nuortenillat Clausenissa: Centre Protestant, 1, rue Jules Wihelm. Trinity Church on osoitteessa 5, rue de la Congregation Majakka • • - 24 - Nuorten illat alkavat lokakuussa! Tarkoituksena on suomenkielisten nuorten yhdessäolo koulupäivän jälkeen höystettynä vaihtelevalla ohjelmalla ja pienellä purtavalla. Tiedoksi ensi kesänä rippikouluun lähteville, että nämä Luxin nuorten illat ovat seurakunnallista toimintaa, johon osallistumista edellytetään ennen riparia Suomessa. Annamme illoista tarvittavat merkinnät. Tervetuloa nuoret tuulettumaan! Toivottavasti myös viime kesänä ripille päässeistä mahdollisimman moni pääsee mukaan. Riparille aikova, merkitse kalenteriin 7.-8.3. pidettävä Allianssin kansainvälinen nuorten leiri. Siihen osallistuminen on erittäin suotavaa riittävien merkintöjen saamiseksi. Muutkin nuoret ovat tervetulleita. Eka ilta on 15.10. klo 17:30-19 ja seuraava 10.12., sama aika. 2014 Majakka Benelux-maiden Suomalaisen Merimieskirkon lehti, Majakka, ilmestyy neljä kertaa vuodessa: kolmesti sähköisenä versiona (pdf) ja kerran paperilehtenä. Lehden levikkialue on koko Benelux. Päätoimittaja: Taru Savelius-Latvus Toimituskunta: Taru Savelius-Latvus, Piia Lännenpää-De la Cruz, Eeva-Maria Ranta, Heidi Kvist Taitto: Marko Toljamo Kanne kuva: Eeva-Maria Ranta. Takakannen kuva: Taru Savelius-Latvus Paino: Thieme MediaCenter, Rotterdam Painos: 3 000 kpl ISSN-L 1799-6066, ISSN 1799-6066 Majakkaan tarkoitetun materiaalin voi toimittaa kaikissa yleisimmissä sähköisissä muodoissa, teksti mieluiten Word- tai Rich Text -muodossa (.doc- tai .rtf-formaatti) tai konekirjoitusliuskoina. Kuvat ja logot digitaalisena kuvatiedostona (.jpg-, .eps-, .tiff-formaatti) tai valokuvina (palautetaan). Valmiit mainokset voi toimittaa myös pdf:nä. Toimitus varaa oikeuden tehdä muutoksia teksteihin. Sivukoko: A5; 165 x 240 mm. Lehdelle tarjottuja artikkelimuotoon kirjoitettuja mainoksia, jotka selkeästi koskevat kaupallista toimintaa ja tarjoavat maksullisia palveluja, julkaisemme vain maksullisina ilmoituksina. Lisäämme näihin teksteihin sanan “ilmoitus”. Majakka - 25 - 2014 Kinkku on joulupöydän kunkku! Tilattavissa olevat harmaasuolatut kinkut Varmista, että tänäkin vuonna joulupöydässäsi on suomalainen kinkku Viljapossun Luuton juhlakinkku n. 5 kg 13,00 € / kg Lämmin kiitos tuestasi! Jäsenenä tuet Merimieskirkon toimintaa: lapsija nuorisotyötä, diakoniatyötä, kriisiapua, jne. Merimieskirkko ylläpitää yhteisöllisyyttä ja ehkäisee toiminnallaan syrjäytymistä. Lue lisää sivulta 23. Viljapossun nahaton kinkkurulla n. 2,5 kg 15,00 € / kg Merimieskirkon jäsenenä saat mm.: Kypsä luuton juhlakinkku 6–8 kg • • • • • • • 18,00 € / kg Tilaa kinkkusi su 21.10. mennessä: Tilaa kinkkusi su 21.10. mennessä: heidi.kvist@merimieskirkko.fi Heidi Kvist +32 473 867 813 samuli.kallio@merimieskirkko.fi Samuli Kallio +31 6 42607586 Brysselin merimieskirkko +32 2 280 0498 Rue Jacques de Lalaing 33 1040 Bryssel Rotterdamin merimieskirkko +31 10 4366164 ´s-Gravendijkwal 64, NL-3014EG Rotterdam Antwerpenin merimieskirkko +32 494 526 185 Italiëlei 67, BE-2000 Antwerpen Majakka - 26 - 2014 tarjouksia kahvilassa ja kaupassa jäsentarjouksia myyjäisissä alennusta saunamaksusta kirjaston palvelut Wi-Fi:n ilmaiseksi käyttöösi kahvilassa alennusta majoituksista Antwerpenin, Lontoon ja Hampurin merimieskirkoilla alennushintoja Itämeren laivoilla, autovuokraamoissa ja hotelleissa.