Päihdeongelmainen työpaikalla - miten toimia?
Liiketalous 4-2013 L I I K E TA L O U D E N O S A A J AT J A A M M AT T I L A I S E T Mitä on puhejudo? ja miten sitä voi hyödyntää työyhteisössä? Mikä on työsuojeluvaltuutetun rooli? Päihdeongelmainen työpaikalla - miten toimia? tässä lehdessä: 2 Sisällysluettelo LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N 3 Pääkirjoitus 4 Suosittelukampanja JÄSENLEHTI ILMESTYY 5 NUMERONA VUODEN 2013 AIKANA. AJANKOHTAISTA Antti Palolaa pyydettiin STTK:n puheenjohtajan tehtävään 6 TYÖSUOJELU Työsuojelulla työhyvinvointiin 8 Anna Hellénin palsta 9 Miten toimin, kun jään työttömäksi Päätoimittaja: Annina Antell 0400 - 959 819 annina.antell@liiketaloudenliitto.fi 10 JATTK-työttömyyskassa 11 Vuoden nuori merkonomi -kilpailu 12 TYÖSUOJELU Selätä työpaikan ristiriidat puhejudolla 17 Julkaisija & kustantaja: Tilaukset & osoitteenmuutokset: Liiketalouden Liitto LTA ry Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki puh. 09 - 2294 7171 liitto@liiketaloudenliitto.fi JÄSEN ESITTÄYTYY Työnohjaaja ja coach haastaa kehittymään kuunnellen ja kysyen 19 Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja 2013 20 VALO Jyväskylän aikuisopiston Elina Paavolasta Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja 2012 Toimituspäällikkö: Raimo Salovuori 09 - 2294 7171 raimo.salovuori@liiketaloudenliitto.fi Toimitussihteeri: Eveliina Kuukkanen 040 - 455 3595 eveliina.kuukkanen@liiketaloudenliitto.fi AD: Kaisa Skyttä 0400 - 270 769 kaisa.skytta@liiketaloudenliitto.fi 22 Viina ei kuulu työpaikalle 24 Tähtitanssija Minna Tervamäki Mercurin foorumissa: Uskalla toteuttaa tavoitteesi 25 Aki Riihilahti Mercurin Täyttä elämää -foorumissa: Epäonnistumisen pelko estää onnistumasta Markkinointi: Jaakko Koskinen 0500 - 540 111 jaakko.a.koskinen@luukku.com 28 Yhdistyssivut Hannele Tamminiemi 0400 - 626 737 ilmoitukset@liiketaloudenliitto.fi 4o HYVINVOINTI Työhyvinvointi ja työpaikkakiusaaminen Lehden osoitteistoa saatetaan luovuttaa tilaajia palveleviin kaupallisiin tarkoituksiin. 34 KOTI Älä säikähdä alkavan lämmityskauden sähkölaskuja - näin voit pienentää niitä Painatus: Scanweb Oy 26 Syksyn osaaja -lyhytseminaarit 35 Hae jäseneksi / muutostietokortti Liiketalous 2013 liiketalous 4 - 2013 Nro mainosvaraukset aineistopäivä ilmestymispäivä 1 8.2.2013 15.2.2013 18.3.2013 2-3 12.4.2013 19.4.2012 24.5.2013 4 6.9.2013 13.9.2013 18.10.2013 5 29.10.2013 1.11.2013 9.12.2013 2 54. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain päätoimittajan luvalla. Toimitus ei vastaa käsikirjoituksista, joita ei ole tilannut. Toimitus ei vastaa asiavirheistä. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta toimittajien näkökulmasta Työpaikalla meillä kaikilla on mitä erilaisimpia haasteita. Useimmat niistä liittyvät suoraan työhön ja sen tulokselliseen tekemiseen. Jotkut liittyvät työympäristöön, työtovereihin, työmenetelmiin ja työilmapiiriin. Jotta työntekijät voivat olla työssään tuottavia, on työnteon edellytysten oltava kunnossa. Turvallisuuden varmistamiseksi Suomessa on laki työsuojelusta ja työpaikoilla on oltava toimiva työsuojelutoimikunta. Työsuojelu kattaa monta osa-aluetta, eikä henkinen työsuojelu ole niistä suinkaan vähäisin. Monet työpaikat meidän osaajien kohdalla ovat sellaisia, että niistä ei välttämättä löydy vaarallisia työkoneita, mutta sitä vastoin meillä on ympärillämme muita työsuojelun piiriin ulottuvia asioita. Työpaikan ympäristö kiinteistöineen, ilmanvaihtoineen, lämmityksineen ja siisteyksineen on jokaisen aistittavissa ensimmäisenä. Jokaisella on oikeus pysyä terveenä töissä ja myös oikeus vaatia työnantajalta turvallista työympäristöä. On erittäin tärkeää tiedostaa itse, jos alkaa tuntua ettei töissä ole hyvä olla. Silloin on hyvä ottaa yhteyttä paitsi omaan esimieheen, myös työpaikan työsuojelusta vastaavaan työntekijöiden edustajaan. Toki on työpaikkoja, jotka ovat niin pieniä, ettei lain vaatiman työsuojelutoimikunnan olemassa oloa edellytetä, mutta silloinkin on syytä ilmaista huolensa työnantajalle. Työpaikan työsuojelutoimikunnan muodostavat työsuojeluvaltuutetut ja työnantajan edustaja(t). Työsuojeluvaltuutetun vaalissa on kaikilla työpaikan työntekijöillä oikeus asettua ehdolle. Vaaleissa ei siis ole rajoitteita liittyen liittojen toimintaan tai työpaikan luottamusmiestoimintaan. LTA:n jäsenillä on myös mahdollisuus olla suoraan vaikuttamassa oman työpaikkansa toimintaan. Itse olen päässyt seuraamaan oman työpaikkani työsuojelutoimintaan varavaltuutettuna ja voin sanoa, että siinä on ihan oikeasti mahdollisuus tuoda omia näkemyksiä sekä parannusehdotuksia esille. Usein ne otetaan vakavasti ja asiat pyritään parantamaan nopeasti. Yhä useammin töissä törmää myös ikävään haasteeseen työssäjaksamisesta tai muunlaiseen henkisen puolen työsuojelua vaativiin asioihin. Monella osin työn henkinen kuormittavuus on kasvanut, eivätkä jatkuvat yhteistoimintaneuvottelut suinkaan paranna tilannetta. Vähennykset työpaikalla voivat johtaa siihen, että samat työt on koetettava tehdä vähemmällä työntekijämäärällä. Pitkittyessään tilanne johtaa kuormittavuuden kasvamiseen. Tämä taas voi johtaa kierteeseen, joka on vaaraksi paitsi yksilölle itselleen myös työnantajalle esimerkiksi sijaisuuksien tai työnlaadun muutoksen kautta. Vaikka YT:t eivät olisikaan omalle työpaikalle ulottuneet, niin jatkuva viestintä muualla tapahtuneesta väistämättä pistää jokaisen ajattelemaan omaa paikkaansa. Myös tällainen kuormittavuus voi viedä parasta puhtia omasta tekemisestä. Pidän tärkeänä, että työpaikoilla voidaan vapaasti puhua paitsi selkeiden fyysisten työhyvinvointitarpeiden kehittämisestä myös henkiseen jaksamiseen panostamisesta. Pienillä teoilla ja tunnustuksilla voidaan luoda paljon hyvää sekä saada se paljon puhuttu työpaikan kilpailukyky kohdilleen. Olet sitten aktiivinen omalla työpaikallasi, työsuojeluvaltuutettu tai muuten kiinnostunut, niin toivon sinun tutkiskelevan omaa jaksamistasi aika ajoin. Jokainen muutos kun lähtee aina itsestä, kuten olen usein sanonut. Työkavereiden kanssa puhuminen ja positiivisessa hengessä ratkaisujen etsiminen saa myös työnantajan helpommin toteuttamaan sellaisia ratkaisuja, jotka eivät ole lain sanelemia tai pakottamia. -pääkirjoitus- työssäkin on tärkeää olla turvassa Toivotan kaikille hyvää rapsakasta loppuvuotta ja turvallista matkaa töihin, kotiin ja vapaa aikaan. RAIMO SALOVUORI PUHEENJOHTAJA 3 liiketalous 4 - 2013 - A J A N K O H TA I S TA - u l e t t i Suos a j n a p m ka ON UU KAMPANJA LU E T IT S O U :N S LTA DISTUNUT! Liiketalouden Liitto LTA on hyvä, liiketalouden ammattilaisten oma yhteisö. Niin hyvä, että meitä kannattaa suositella. LTA:sta saa henkilökohtaisen ja asiantuntevan työsuhdeneuvonnan, kattavan oikeusturvavakuutuksen, edunvalvonnan ja työttömyysturvan sekä jäsenedut - järkevään hintaan. Suosittele Liiketalouden Liiton jäsenyyttä työkaverille, ystävälle tai tuttavalle. LTA:han voivat liittyä kaikki, jotka ovat suorittaneet liiketalouden tutkinnon (aina merkonomista ja datanomista tradenomiin ja kauppatieteen maisteriin) ja/tai henkilöt, jotka työskentelevät liiketalouden alan tehtävissä. Jäsenkuntamme edustaakin siten laajaa kirjoa suomalaisista. Kun tuttavasi liittyy Liiketalouden Liiton jäseneksi ja on maksanut jäsenmaksunsa vuodelle 2013, saatte molemmat kahdenkymmenen euron (20¤) arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Suosittelija saa lahjakortin suosittelun kautta liittyneistä varsinaisista jäsenistä seuraavasti: 1-3 liittynyttä uutta jäsentä = 20 euron lahjakortti jokaisesta liittyneestä jäsenestä 4-5 liittynyttä jäsentä = 50 euron lahjakortti 4. ja 5. liittyneestä jäsenestä yli 6 liittynyttä jäsentä = 200 euron lahjakortti yli 10 liittynyttä jäsentä = 400 euron lahjakortti Suosittelun kautta liittyneet, uudet jäsenet saavat aina 20 euron lahjakortin. Kampanja on voimassa 1.1.2013–31.12.2013 ja siihen voivat osallistua kaikki Liiketalouden Liitto LTA:n varsinaiset jäsenet. antti palolaa pyydettiin sttk:n puheenjohtajan tehtävään STTK:n jäsenliittojen puheenjohtajat ovat 11.9. pyytäneet Antti Palolaa Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n seuraavaksi puheenjohtajaksi. Pyynnön esitti Metsäalan Asiantuntijat Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand. Palola ilmoitti olevansa käytettävissä ja kiitti yksimielisestä tuesta tehtävään. Palola (54) työskentelee tällä hetkellä puheenjohtajana STTK-laisessa Palkansaajajärjestö Pardiassa. STTK:n nykyinen puheenjohtaja Mikko Mäenpää on ilmoittanut jättävänsä tehtävän joulukuun 4. päivä, jolloin STTK:n edustajisto kokoontuu valitsemaan hänen seuraajansa. Mäenpää on johtanut STTK:ta vuodesta 1999. Antti Palola on koulutukseltaan merikapteeni ja työskennellyt ennen Pardiaa muun muassa Suomen Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtajana, Yrkeshögskolan Sydvästin merenkulun koulutusohjelman johtajana, Åbo Navigationsinstitutin opettajana ja rehtorina sekä päällystötehtävissä suomalaisilla ja ulkomaisilla kauppa-aluksilla. Palola on toiminut keskusjärjestö STTK:n hallituksen varapuheenjohtajana sekä hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä vuodesta 2005. Kansainvälisissä luottamustehtävissä Palola on muun muassa Suomen Julkisten alojen ammattiliittojen EU-yhdistyksen FIPSU:n hallituksen jäsen, Pohjolan julkisalojen ammatillisen yhteisjärjestön NOFS:n johtoryhmän jäsen ja Euroopan julkisen alan ammattijärjestöjen federaation EPSU:n hallituksen jäsen. Teksti: STTK liiketalous 4 - 2013 Antti Palola Kuva: Nina Kellokoski työllisyys- ja kasvusopimuksesta löytyi yhteisymmärrys elokuussa mitä mä saan - eläketesti vastaa Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat elokuussa linjauksista, joiden pohjalta palkansaaja- ja työnantajaliitot neuvottelevat työehtosopimuksista seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Lopullisesti ratkaisu voidaan hyväksyä vasta 25.10., jos keskusjärjestöt tuolloin toteavat sopimuksen riittävän kattavaksi. Samalla arvioidaan myös valtion tukitoimien riittävyys. Työllisyys- ja kasvusopimuksen tavoitteena on talouden tervehdyttäminen. Sopimuksella tavoitellaan mm. työllisyyden lisäämistä, palkansaajien tasapuolista tukemista sekä yritysten kilpailukyvyn parantamista. Keskusjärjestöjen välisen sopimuksen ensimmäinen jakso on noin kaksivuotinen ja palkankorotukset on siten sovittu kahdelle vuodelle. Ensimmäinen korotus on 20 euroa ja toinen korotus on 0,4 %. Uudet työehtosopimukset tulevat voimaan nykyisten sopimusten päätyttyä. Ensimmäinen korotus tulee voimaan 4 kuukautta sopimuksen alkamisesta ja toinen 12 kuukautta ensimmäisen korotuksen jälkeen. Kolmas vuosi on ns. optio-vuosi, josta sovitaan kesäkuussa 2015. Työllisyys- ja kasvusopimukseen kuuluu myös, että työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat eläkeuudistuksesta syksyyn 2014 mennessä ja samalla ratkaistaan tasoitusmäärään, Emu-puskuriin ja vanhuuseläkerahastointiin liittyvät kysymykset. Aikataulun mukaan Suomen hallitus antaa lakiesitykset eduskunnalle heti vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus tulisi voimaan viimeistään 2017 alusta. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin myös helpotuksista työttömille vuoden 2014 alusta. Työntekoa muutetaan kannattavammaksi siten, että työtön voi tienata 300 euroa ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan. Lisäksi työttömän yhteenlasketut tulot osa-aikatyöstä ja sovitellusta päivärahasta saavat olla työttömyyttä edeltäneen palkan suuruiset (nykyisellään vastaava määrä on ollut 90 %). Myös toimeentuloa työttömyyden alussa paranee mm. siten, että työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhenee seitsemästä päivästä viiteen päivään. Eläketurvakeskus on tuottanut viihteellisen nettisovelluksen nuorille aikuisille. Oma elämä - oma eläke -testi auttaa hahmottamaan elämänvalintojen vaikutusta tulevan eläkkeen määrään. Eläketurvakeskuksen Luottamus eläketurvaan -tutkimuksen (2012) mukaan erityisesti nuorilla aikuisilla on puutteelliset tiedot työeläkejärjestelmän toimintaperiaatteista. Epäselvää on esimerkiksi se, mitkä asiat vaikuttavat eläkkeen muodostumiseen. Vaikka eläkkeelle jääminen ei ole ajankohtaista nuorille, eläkkeen määrään vaikuttavia päätöksiä tehdään jatkuvasti. Oman alan palkkataso, lasten kotihoito, pimeä työ ja esimerkiksi downshiftaaminen vaikuttavat tulevan eläkkeen määrään. - Valinnat ovat merkittäviä: suomalainen viettää eläkkeellä neljänneksen elämästään. Eläke-testi näyttää miten elämänvalinnat ja -tapahtumat vaikuttavat tulevan eläkkeen määrään, kertoo Eläketurvakeskuksen viestintäpäällikkö Matti Lumijärvi. Eläkelaskurista arvio Oma elämä - oma eläke -testi kertoo keskeiset eläkeasiat humoristisesti havainnollistaen. Sovellus koostuu vuorovaikutteisesta animaatiosta ja eläkelaskurista. Eläkelaskuri antaa karkean arvion tulevasta työeläkkeestä. Yllä mainittujen muuttujien lisäksi laskurissa voi testata kuinka työuran jatkaminen kasvattaa eläkepottia. Eläkeiän alarajan jälkeisestä työskentelystä kertyy yli kaksi kertaa normaalia enemmän eläkettä. Vaikka sovellus on suunnattu nuorille aikuisille, se sopii mainiosti myös muun ikäisille. Laskuri huomioi elinaikakertoimen, joka vaikuttaa 1948 ja sen jälkeen syntyneiden eläkkeisiin. Testi sisältää perustietopaketin työeläkkeestä. Eläketesti löytyy osoitteesta: http://www.tyoelake.fi/fi/ Sivut/Elaketesti.aspx Teksti: Liiton toimisto, Eveliina Kuukkanen Teksti: Eläketurvakeskus 5 liiketalous 4 - 2013 - T YÖ S U OJ E LU - Työsuojelulla työhyvinvointiin Tiedätkö, kuka on työpaikkasi työsuojeluvaltuutettu? Nopea kyselykierros tuttavapiirissä paljasti, että moni ei osaa nimetä työsuojeluvaltuutettuaan. Kuitenkin kaikissa vähintään kymmenen henkilöä työllistävissä yrityksissä sellainen on lakisääteisesti oltava. on huolehdittava, että työskentelytilat ovat asianmukaiset ja että esimerkiksi tulipalon varalta on olemassa pelastautumissuunnitelmat. Toimistotyöläisen työsuojelu painottuukin enemmän työhyvinvointiin ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen. Työhyvinvointiin kannattaa panostaa Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä, kun yrityksessä käsitellään esimerkiksi työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkyvyn ylläpitämiseen vaikuttavia asioita. ”Toimistoympäristössä työsuojeluvaltuutetun tehtävät painottuvat ergonomiaan ja työyhteisön hyvinvointiin,” toteaa Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on siis varmistaa, että työntekijöillä on asiat hyvin työpaikallaan: työympäristö on turvallinen, työterveydenhuolto toimii myös ennaltaehkäisevästi, työvälineet toimivat ja työpaikalla on mukava olla. Yritysten tulisi nähdä panostus työhyvinvointiin kannattavana sijoituksena. Hyvinvoiva henkilöstö on sitoutuneempaa, tehokkaampaa ja tekee parempaa laatua kuin huonosti voiva työyhteisö. Sairauspoissaolojen väheneminen tuo suoria säästöjä. Auvinen on huolissaan yritysten panostuksesta työhyvinvointiin. ”Huonoina aikoina ei panosteta, koska ei ole rahaa. Hyvinä aikoina ei panosteta, kun ei ole aikaa. Pitäisi ymmärtää, että työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä.” Työturvallisuus ja työhyvinvointi eivät kuitenkaan ole pelkästään työnantajan tai työsuojeluvaltuutetun vastuulla. Jokaisella työntekijällä on velvollisuutensa ja vastuunsa työsuojeluasioissa. Työntekijän on esimerkiksi vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Hänen on noudatettava työturvallisuuslakia ja työnantajan sen nojalla antamia määräyksiä sekä saamansa opastuksen ja ohjeistuksen mukaisesti turvallisuus- ja suojeluohjeita. Myös työyhteisön hyvinvointiin jokainen voi itse vaikuttaa suoraan. ”Jokaisen pitää katsoa itseään peiliin ja miettiä, tekeekö oman osuutensa työyhteisön viihtyvyyden eteen. Jo se on hyvä alku, että sanoo hyvän huomenen.” Ammattiliitot järjestävät runsaasti koulutuksia työsuojeluvaltuutetuille. Keskusjärjestö STTK puolestaan saattaa liitot yhteen tekemään yhteistyötä. ”Hyödynnetään eri liitoissa tehdyt hyvät ratkaisut muidenkin käyttöön,”Auvinen kuvaa keskusjärjestön roolia. Työsuojelupäälliköiden koulutuksia järjestää mm. Työsuojelupäälliköt ry. Lisätietoa työsuojelusta ja työhyvinvoinnin kehittämisestä saa paitsi liitoista myös Työturvallisuuskeskuksesta ja Työterveyslaitoksesta. Valtuutetun valitsee henkilöstö, päällikön työnantaja Vähintään kymmenen hengen työpaikoilla työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu sekä kaksi varavaltuutettua. Pienemmissäkin työpaikoissa valtuutetut voidaan valita, mutta laki ei sitä edellytä. Valtuutettujen toimikausi on normaalisti kaksi vuotta, mutta se voidaan yhteistoiminnassa sopia myös pidemmäksi. Työsuojeluvaltuutettu tekee yhteistyötä työsuojelupäällikön sekä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. ”Työsuojeluvaltuutetuksi sopii aktiivinen kehittäjätyyppi, jolla on halu ja kyky tehdä yhteistyötä,” kuvaa Auvinen. ”On myös tärkeää osata jakaa töitä eikä ottaa kaikkea omille harteilleen. Työhyvinvointi on koko työyhteisön vastuulla.” Työsuojelupäällikkö puolestaan on työsuojeluvaltuutetun vastinpari työnantajan puolelta. Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön, ellei itse toimi tässä roolissa. Työsuojelupäällikkö avustaa työnantajaa työsuojeluasiantuntemuksen hankinnassa sekä yhteistoiminnassa työsuojeluviranomaisten, työterveyshuollon ja muiden työsuojelun asiantuntijatahojen kanssa. Työsuojelupäälliköllä ei ole päällikön ominaisuudessa oikeudellista työturvallisuusvastuuta. Työsuojelu käsitetään usein yksioikoisesti työturvallisuudesta vastaamiseksi. Työturvallisuus on toki yksi sen tärkeimmistä painoalueista, ja tämä puoli painottuu vahvasti esimerkiksi tehdas- ja rakennusympäristöissä. Toimistotyöntekijää sen sijaan ei useinkaan moni vaara uhkaa, mutta tietenkin työnantajan liiketalous 4 - 2013 Teksti: Jaana Lehtiniemi Kuva: STTK 6 KUINKA KAUAN TULISIT TOIMEEN ILMAN PESUKONETTA? If Kotivakuutus on nopea. Käsittelemme 73 % vahingoista saman tien. Nopeus on tärkeä osa sujuvaa korvauspalvelua. Annamme korvauspäätöksen suurimpaan osaan netissä tehdyistä irtaimiston vahinkoilmoituksista saman tien. Ota nopea If Kotivakuutus verkkokaupasta 10 % edullisemmin. if.fi/kotivakuutus VOITA SIIVOOJA V U O D E KS I ! -anna hellén- Työsuhdelakimies Anna Hellén vastaa. Työsuhteenpäättämissopimus Työsuhteen päättämiseen yhteisesti sopimalla voidaan päätyä esim. ytneuvotteluiden aikana, tai muuten työsuhteen kestäessä, esimerkiksi työpaikalla ilmenneiden ristiriitojen johdosta. Ennen päättämissopimuksen allekirjoittamista on aina syytä ottaa yhteyttä liittoon sopimuksen tarkistamista varten. Mitä tulee huomioida työsuhteen päättämisestä sovittaessa? Työsuhteen päättämissopimus on vapaaehtoinen oikeustoimi. Päättämissopimukselle ei ole lainsäädännössä erityisiä säännöksiä. Sopimuksen pätevyyttä arvioidaan yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti, kuten esimerkiksi oikeustoimilain kohtuullistamis- ja pätemättömyyssäännösten perusteella. Sopimuksen hyväksymistä ei kannata kiirehtiä, koska työsuhteen päättämissopimuksella on vaikutuksensa mm. työttömyysturvaan, eläkkeisiin ja verotukseen. Lähtökohtaisesti työsuhteen päättäminen yhteisesti sopimalla johtaa aina 3 kuukauden karenssiin työttömyysturvassa. Työntekijällä tulee olla kohtuullinen aika perehtyä sopimukseen ja sen ehtoihin ennen al- liiketalous 4 - 2013 lekirjoittamista, samana päivänä allekirjoittamista ei voida edellyttää. Sopimuksessa mainittavia asioita ovat ainakin sopimuksen osapuolet, sopimuksen tausta ja tarkoitus, työsopimuksen päättymiseen liittyvät yksityiskohdat, kuten työsuhteen päättymisajankohta ja työntekijän oikeus muun työn vastaanottamiseen välittömästi, sekä korvausten maksamisen ajankohdat. Päättösopimuksesta huolimatta tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon Päättösopimuksesta huolimatta tulee huomioida, että työntekijän tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Jos työntekijä on saanut yli puolen vuoden tukipaketin, ja ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi vasta puolen vuoden jälkeen, voidaan henkilön tulkita olleen pois työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta. Tämä tarkoittaa sitä, että oikeus työttömyyspäivärahaan alkaa vasta työntekijän täytettyä uudelleen työttömyyspäivärahaa varten vaadittavan työssäoloehdon. Päättösopimuksen vaikutus työttömyysturvaan, verotukseen ja eläkkeeseen Päättämissopimuksen sisältöä, korvauksen tasoa ja työsuhteen päättämiseen johtanutta tilannetta tulee arvioida aina yksittäistapauksessa kokonaisuutena. Työntekijän kannalta 8 sopimuksen on oltava sellainen, että se kattaa ehdottomasti vähintäänkin työttömyysturvan karenssiajan, vähemmästä ei edes kannata neuvotella. Lisäksi on huomioitava päättämissopimuksen mahdollinen vaikutus päivärahan korotusosiin. Näitä ei makseta, jos henkilö on sopimuksella sopinut työsuhteen päättämisestä. Verotuksen kannalta työntekijän kannattaa huomioida se, että tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. Työsuhteen päättämissopimuksen perusteella maksettava kertakorvaus ei kerrytä työntekijän eläkettä, vaikka se onkin saajalleen veronalaista tuloa. Mitä ehtoja työsuhteen jälkeiseen aikaan voidaan kohdistaa ja mitkä ovat sopimusrikkomuksen seuraukset? Työsuhteen päättämissopimuksella sovitaan useimmiten siitä, että työntekijä sitoutuu pitämään salassa työsuhteen päättymissopimuksen ehdot, sekä sen solmimiseen johtaneet neuvottelut. Lisäksi voidaan sopia salassapitovelvollisuudesta liike- ja ammattisalaisuuksien osalta. Salassapitovelvoitteen rikkomisesta voidaan sopia sanktiona erillinen sopimussakko. Vuosilomalakiin on tullut muutos voimaan lokakuun alusta lähtien. Jatkossa työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaansa jo heti ensimmäisestä päivästä lähtien, jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana. Työntekijän tulee huomata, että loman siirtämistä tulee pyytää nimenomaisesti, pelkkä lääkärintodistuksen toimittaminen jälkikäteen ei ole riittävää. Muutoinkin työntekijän on työnantajan vaatimuksesta esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään, vaikka työnantajan käytäntönä muuten olisikin ettei lyhyistä sairauspoissaoloista tarvitse toimittaa todistusta. On syytä varmistaa etukäteen omalla työpaikalla, mitkä ovat menettelytavat lomanaikaisesta sairaudesta ilmoittamiselle. Lähtökohtaisesti työntekijän esittämä lääkärintodistus on luotettava selvitys työntekijän työkyvyttömyydestä, jos työnantajalla ei ole perusteltua aihetta epäillä sen luotettavuutta. Mikäli työnantaja lähettää työntekijän osoittamansa lääkärin tutkimuksiin, tulee työnantajan korvata nimetyn lääkärin käyttämisestä aiheutuneet kustannukset Loman siirtämisoikeus jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien koskee ainoastaan lakisääteisiä lomia, ei siis niitä lakisääteistä pidempiä lomia tai vapaita, joista on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksella. miten toimin, kun jään -anna hellén- Vuosilomalakiin muutoksia: työntekijällä oikeus siirtää lomaa jo heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien ? työttömäksi Lähde: työttömyyskassojen sivut Katso aina tarkemmat toimintaohjeet ja etuuden saamisedellytykset oman työttömyyskassasi sivuilta (www.jattk.fi, www.tknomit.fi). Sivuilla on tarkempaa ohjeistusta myös lomautetuille. Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi TE-toimistoon (työja elinkeinotoimisto), mukaan työ- tai palvelutodistus. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain ajalta, jolloin olet ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Myös omavastuuaika voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin olet työnhakijana työvoimatoimistossa. Jos joudut määräaikaisesti lomautetuksi, selvitä tekeekö työnantaja puolestasi ilmoituksen vai pitääkö sinun henkilökohtaisesti ilmoittautua TE-toimistoon. Helpoimmin ja nopeimmin aloitat työnhakusi verkossa. Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun pankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. Työnhakusi alkaa heti, kun olet vastannut verkkopalvelun kysymyksiin ja lähettänyt tiedot. Jos olet ollut aikaisemmin asiakkaana, osa tiedoista on valmiina, joten sinun ei tarvitse täyttää kaikkia kohtia. Jos sinulla ei ole pankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia, voit aloittaa työnhaun ainoastaan ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä TE-toimistoon. Kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi te-toimistoon, se lähettää kassalle automaattisesti työvoimapoliittisen lausunnon oikeudestasi ansiopäivärahaan. Täytä ja lähetä päivärahahakemus. Täytä päivärahahakemus asianmukaisesti (merkintä joka kohtaan). Kirjoita selkeästi työtön (tai matkoilla, sairaana, opiskelu tms.) hakemiesi päivien kohdalle (myös viikonloput!). Voit käyttää myös yhtäläisyysmerkkejä halutessasi. Jos olet ollut töissä, merkitse työpäivien kohdalle tehty työtuntimäärä (muuten kohta jätetään tyhjäksi). Ansiopäivärahahakemuksen voi lähettää kassalle jo kahden viikon kuluttua työttömyyden tai lomautuksen alkamisesta. Tämä onnistuu myös sähköisesti työttömyyskasan sivuilta löytyvässä eAsioinnissa pankkitunnuksilla kirjautumalla. Hakemukseen tarvittavat liitteet lähetetään kassalle hakutavasta huolimatta postitse. Huolella täytetty hakemus ja kaikkien tarvittavien liitteiden lähettäminen yhdellä kertaa nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Mikäli hakemuksen käsittelemiseksi tarvitaan lisäselvityksiä, niitä pyydetään hakijalta kirjallisesti. Työvoimatoimistosta saat ansioturvan päivärahahakemuslomakkeen. Hakemuksia voi myös tulostaa Työttömyyskassojen yhteisjärjestön kotisivulta (www.tyj.fi). 9 liiketalous 4 - 2013 JATTK Teksti: Liiton toimisto -TYÖTTÖMYYSKASSA LIIKETALOUDEN LIITTO LTA:N JA TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS SAMALLE LASKULLE Liiketalouden Liiton jäsenten on tämän vuoden alusta ollut mahdollista liittyä liiton kautta myös työttömyyskassan jäseneksi. Liiton palvelukumppani on JATTKtyöttömyyskassa. Palvelu-uudistus tehtiin liiton jäsenten etuja ajatellen; liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksut hoidetaan samalla laskulla, jäsenmaksujen yhteenlaskettu hinta on markkinoiden edullisimpia sekä lisäksi jäsentietojen muutokset voi jatkossa hoitaa yhdellä ilmoituksella. Jäsenmaksun voi halutessaan maksaa useammassa erässä ja maksut ovat verovähennyskelpoisia. Kysy lisätietoja liiton toimistosta: puh. (09)2294 7171 tai liitto@liiketaloudenliitto.fi USEIN KYSYTTÄJÄ KYSYMYKSIÄ: Olen nyt LTA:n jäsen, mutta kuulun toiseen työttömyyskassaan. Miten vaihdan työttömyyskassaa? Kassan vaihtaminen onnistuu parhaiten vuoden vaihteessa liiton sivuilla olevan lomakkeen kautta. Lomakkeen voi lähettää jo etukäteen, ennen kuin vuosi vaihtuu. Lomakkeella voi paitsi hakea uuden kassan jäsenyyttä, myös antaa valtuutuksen liitolle, jolloin liiton toimisto hoitaa jäsenyyden siirron puolestasi. TÄRKEÄÄ: Vanhasta kassasta uuteen tulee vaihtaa kuukauden sisällä, jotta vanhassa kassassa kerrytetty etuus siirtyy jäsenyyden mukana uuteen kassaan. Onko minun pakko vaihtaa työttömyyskassan jäsenyyttä? Ei, jäsenillä on edelleen vapaus päättää, mihin työttömyyskassaan he kuuluvat. Voit siten jatkaa nykyisessä työttömyyskassassa. Työttömyyskassan jäsenyys on joka tapauksessa suositeltavaa. liiketalous 4 - 2013 Olen LTA:n ja toisen kassan jäsen, mutta nyt vanhempainvapaalla. Voinko silti vaihtaa työttömyyskassaa? Työttömyyskassaan liittyminen ja kassasta toiseen vaihtaminen edellyttää työssäoloa. Voit vaihtaa kassaa siten vasta, kun olet palannut työhön. Sama koskee hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla tai vastaavalla olevia. Kannattaako minun liittyä työttömyyskassaan, jos en vielä ole jäsen? Kyllä. Työttömyyskassan jäsenyyden kautta kerrytät itsellesi ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työttömyyden varalle. Entä liittoon? Olen tällä hetkellä työtön ja saan ansiosidonnaista päivärahaa toisesta työttömyyskassasta. Voinko vaihtaa kassaa? Kyllä. Liitosta saat työsuhde- palkka- ja työnhakuneuvontaa. Näissä asioissa kassa ei voi sinua palvella. Lisäksi saat oikeusturvavakuutuksen. Tätä vakuutusta ei voi saada kuin liiton jäsen. Työttömyyskassaan liittyminen ja kassasta toiseen vaihtaminen edellyttävät työssäoloa. Voit vaihtaa kassaa siten vasta, kun olet jälleen työssä Onko mahdollista yhdistää liiton ja jonkun toisen kuin JATTK-työttömyyskassan jäsenyyttä? Ei. Liiton kautta on mahdollista liittyä ainoastaan JATTK-työttömyyskassan jäseneksi. 10 Vuoden Nuori Merkonomi -kilpailu Kilpailun kulku ja aikataulu Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestävät ensimmäistä kertaa kilpailun nuorille liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille. Ensimmäinen Vuoden Nuori Liiketalouden Osaaja – Merkonomi valitaan vuonna 2013 valmistuvien opiskelijoiden joukosta. Kilpailun tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä, tehdä näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. 1. Oppilaitokset lähettävät ehdokkaidensa kilpailulomakkeet liitteineen 31.1.2014 mennessä Liiketalouden Liittoon, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki tai sähköpostilla valo@liiketaloudenliitto.fi. 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun 2014 loppuun mennessä. 3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti- toukokuussa 2014. Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kunkin palkitun opiskelijan ohjaaja palkitaan 300 euron apurahalla. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla, julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Valitsemalla Vuoden Nuori Merkonomi halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita heidän saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden ja ohjaajien lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. Toivomme, että rohkaisette mahdollisimman monia nuoria opiskelijoita ja opettajia osallistumaan kilpailuun. Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Annina Antellilta tai järjestösihteeri Eveliina Kuukkaselta Liiketalouden Liitosta, puh. (09) 2294 7171. Kilpailun säännöt Osallistujat Kilpailuun voivat osallistua 1.2.2013 - 31.1.2014 välisenä aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta valmistuneet merkonomit. Arviointikriteerit 1. 2. 3. 4. 5. Menestyminen opinnoissa Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä Yhteistyötaidot Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jossa perustellaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin osalta. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida pisteyttää ja pisteet jäävät siis tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen näyttöjen todistuksista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan lausunnon, työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia osaamista osoittavia asiakirjoja. Liitteet on mainittava lomakkeessa. Tervetuloa osallistumaan kilpailuun! 11 liiketalous 4 - 2013 - T YÖ S U OJ E LU - selätä työpaikan ristiriidat puhejudolla Teksti: Päivi Helander liiketalous 4 - 2013 12 Jyräsikö kokouksessa pikkuseikasta noussut riita asialistan? Miksi johtaja ei kertonut irtisanomisista henkilökohtaisesti? Puhejudo auttaa kohtaamaan tällaiset tilanteet ja ehkäisemään konflikteja. nen. Kouluttajiksi pitää löytää kavereita, jotka jaksavat kehittää myös itseään. Käsikirjoitus auttaa puhumaan Puhejudoa on sovellettu vihaisten ja aggressiivisten asiakkaitten kohtaamiseen, mutta menetelmät pätevät myös toimihenkilöiden työyhteisöissä. Esimiehet eivät aina osaa tai uskalla tarttua ikäviin henkilöstöasioihin kuten kiusaamiseen. - Välttämiskäyttäytyminen on käsittämättömän yleinen tapa ”hoitaa” ongelmat, eli niitä ei haluta nähdä eikä kohdata. Lähiesimiehen rooli on kuitenkin tutkimustenkin mukaan ratkaisevan tärkeä organisaation toiminnalle. Ja hänellehän maksetaan palkkaa johtamisesta! Haastaviin keskusteluihin Karpela suositteleekin käsikirjoitusta. Kun pitää ottaa puheeksi esimerkiksi alkoholiongelma tai irtisanominen, kirjoitettu asialista varmistaa, että kaikki tarvittavat kohdat “Loukkaantuminen voi tulevat käydyksi läpi. Siitä on apua myös johtua siitä, että toisen silloin, kun keskustelu manipulointitai- sanat tai eleet nostavat toisen henkilön kanssa ajautuu aina mieleen ikävän muiston.” kuin huomaamatta sivuraiteelle. Puhejudossa viestintä perustuu toisen osapuolen näkemykseen ja kuunteluun. Keskustelukumppania ei syyllistetä ja tuomita huonosta käytöksestä tai laiminlyödyistä tehtävistä, vaan häntä lähestytään ihmisenä: ”olen sinusta huolissani”; ”minusta tuntuu ikävältä, kun”; ”sinulla on varmaan syytäkin olla noin vihainen”. Karpela korostaa, että toiselle on tarjottava kunniallinen perääntymistie. Esimerkiksi alkoholisoituminen, masennus ja työuupumus edellyttävät hienovaraista ja johdonmukaista käsittelyä, jotta sairastunut säilyttäisi kasvonsa. Niiden menetystä ei pelätä vain Aasian kulttuureissa, vaan myös suomalaisilla työpaikoilla. Raamikas mies hankaa silmiään ja tilaa ison kahvin. Totti Karpela on vastikään palannut Singaporesta, ja aikaero painaa. Entinen poliisi ja turvamies kouluttaa nykyisin Aasiaa myöten ammattilaisia kohtaamaan haastavat viestintätilanteet puhejudon avulla. Karpela nimesi koulutusyrityksensä Mielenrauhaksi, koska hän halusi nimen olevan selvää suomea ja tuovan myönteisiä mielleyhtymiä. – En halunnut firmalle nimeä, joka yhdistetään turvapalveluihin ja pelkoon. Mielenrauhaahan ihmiset turvallisuuskoulutuksesta hakevat. Yritys järjestää vuosittain satoja vuorovaikutustaitoihin ja turvallisuusajatteluun painottuvia koulutuspäiviä. Avoimia seminaareja on kuukausittain, mutta suurin osa koulutuksesta liittyy organisaatioiden sisäisiin työhyvinvointiohjelmiin. Vuorovaikutustaitoja voi opettaa Puhejudon lähtökohta yksinkertainen: ei pidä lähteä mukaan toisen negatiiviseen tunnetilaan, vaan kuunnella mitä sanottavaa hänellä on. Koulutusten suosio kertoo, että tämä ei ole helppoa. – Olemme järjestäneet koulutuksia muun muassa työpaikan sisäisisten konfliktien ehkäisystä. Ristiriidoissa ja kiusaamisessakin valitettavan usein kyse on molempien osapuolten vaillinaisista vuorovaikutustaidoista, mutta puhejudon eväillä tilanne pelittää paremmin, Karpela toteaa. Varsinaisia sovitteluprosesseja hän ei vedä. – Yrityksellämme on yhteistyökumppaneita, jotka ovat erikoistuneet työpaikan sisäisten ristiriitatilanteiden ehkäisyyn. Itse koulutan erityisesti puheeksiottamista ja reagointia sillä hetkellä, kun käytös on töykeää tai avoimen haastavaa. Rehellisyys on paras jippo – Koulutus on epäonnistunut, jos osallistujat näkevät puhejudon jippoina tai ennalta opittuina lauseina. Puhejudo on ennen kaikkea asenne, Karpela painottaa. Hän oppi poliisivuosinaan, että raivoavan ihmisen saattoi lopulta rauhoittaa vilpitön suora puhe: ”Huomaan, että et halua uskoa mitään, mitä sanon. Olen pahoillani, että sinusta tuntuu tältä. Tarkoitus ei ole loukata, vaan oikeasti yritän tässä nyt auttaa sinua”. Tämä toimii työyhteisössäkin. Useinhan loukkaamme tahtomattamme ja loukkaannumme suotta, koska toisen ihmisen ääni, sanat tai eleet nostavat tahattomasti mieleen ikävän muiston tai mielleyhtymän. Olennaista olisi oppia kohtaamaan niin omat kuin muidenkin turhautuminen ja tunteet. Karpela myöntää, että aina ei rauhoittelu onnistu eikä ole edes tarpeen. Jokainen tilanne ja ihminen on katsottava erikseen. – Vastikään suruviestin saanutta tai synnytysvuoteella Konfliktien ehkäisyoppia tarvitsevat kaikki Kun Karpela vuonna 2008 heittäytyi täysipäiväiseksi koulutusyrittäjäksi, takana oli jo pitkä kokemus kouluttajana. Kollegoiden lisäksi hän oli käynyt valtionhallinnossa puhumassa muun muassa uhkatilanteiden ennakoinnista. ”Tykkään opettamisesta, koska qui docet discit”, eli opettaessaan oppii. Aluksi koulutin virkatyönä, mutta se alkoi viedä liikaa aikaa poliisitoimelta. Niinpä vuonna 1998 Karpela perusti Suomen rikostietopalvelu -nimisen yrityksen koulutusta ja sen hallinnointia varten. Nyt yritys työllistää kolme vakituista työntekijää ja kymmenkunta freelance -pohjaista kouluttajaa. Karpela on tyytyväinen nykyiseen henkilöstöön. – Kun joku organisaatio satsaa työntekijöidensä koulutuspakettiin rahaa ja työaikaa, vetäjäksi ei lähetetä ihmistä harjoittelemaan. Jokaisen tilaisuuden on oltava korkeatasoi- 13 liiketalous 4 - 2013 - T YÖ S U OJ E LU ponnistavaa ei ole syytä tyynnytellä. Myös ”vastuunpoistajat” eli päihteet tai mielenterveysongelmat vievät ihmisen rauhallisen puheen ulottumattomiin. Kaikki, esimerkiksi luonnehäiriöiset, eivät liioin ole rauhoiteltavissa. Live-viestintä verkkonatiiveille vaikeaa Elämänkokemus, ammattitaito ja tunneäly auttavat meitä lukemaan muita ihmisiä ja ottamaan tilanteet haltuun kulloinkin sopivalla tavalla. Karpelan mukaan kyky lukea tilanteita on selvästi kuitenkin heikentynyt sähköisen kommunikaation kasvaessa. – Mielenrauha on viime aikoina kouluttanut yhä enemmän aloilla, joissa työntekijät tai esimiehet ovat kasvaneet verkkonatiiveina. Heillä ei välttämättä ole lainkaan tajua siitä, miten läsnäolevan ihmisen kanssa otetaan puheeksi epämiellyttävät asiat. Alaistaan kun ei voi blokata tai deletoida. Aikuisten pitäisi olla ihmisiksi työpaikallakin, mutta Karpelan mukaan esimieheltä edellytetään paksumpaa nahkaa ja suurempaa sietokykyä. – Ei silti pidä mennä empatian nimissä naurettavuuksiin asti, vaan huonolle käytökselle on voitava asettaa rajat. puhejudo ohjaa raivon sivuun Aggressiiviset ihmiset kuuluvat poliisin arkeen. Kun amerikkalaisprofessori George Thompson 30 vuotta sitten vaihtoi yliopiston englannin kielen laitoksen poliisityöhön, hän totesi nopeasti ammattikunnan tarvitsevan parempia viestintätaitoja. Mustan vyön haltijana hän päätti soveltaa judon tekniikoita hankaliin ja uhkaaviin kohtaamisiin. 1800-luvun lopulla Japanissa kehitetty judo perustuu vanhoihin taistelutaitoihin. Tavoitteena ei kuitenkaan ole vahingoittaa vastustajaa, vaan ottaa haltuun hänen liikeenergiansa ja ohjata hyökkäys pehmeästi sivuun. Thompson yhdisti puhejudossaan (Verbal Judo) länsimaisen suostutteluretoriikan periaatteet itämaisten kamppailulajien filosofiaan. Lähestymistapa on todettu niin tehokkaaksi, että joissakin Yhdysvaltain kaupungeissa puhejudo on otettu osaksi poliisien koulutusta. Itsekin kamppailulajeja harjoittanut Karpela löysi puhejudon 1990-luvun lopulla omien turvallisuuskoulutustensa tueksi ja perustaksi. Totti Karpela viettää aikaa myös Hongkongissa, missä Peace of Mind -yritys järjestää turvallisuus- ja vuorovaikutuskoulutusta erilaisille organisaatioille. Aasian kulttuureista tuttu kasvojen säilyttäminen on Karpelan mukaan tärkeää myös suomalaisille. liiketalous 4 - 2013 George Thompsonin viisi yleistä totuutta Jokainen haluaa, että häntä kohdellaan arvokkaasti ja kunnioittavasti häntä pyydetään eikä käsketä tekemään jotakin hänelle kerrotaan, miksi häntä pyydetään tekemään jotakin hänelle tarjotaan vaihtoehtoja eikä uhkailua hän saa toisen mahdollisuuden tehtyään virheen 14 juhlavuosi Päivitä itsesi. Tuottavuutta ja talouskasvua ICT:n avulla. Verkostoidu, vaikuta ja hyödy. Kaikki jäsenetusi ja juhlavuoden tapahtumat osoitteessa 15 liiketalous 4 - 2013 - J Ä S E N E S I T TÄY T Y Y - työnohjaaja ja coach haastaa kehittymään kuunnellen ja kysyen Teksti ja kuva: Elina Levänen - Eihän sinulla ole kiire? Tässä voi kestää, varoittaa Merja Carlander. Keittiönpöydällä höyryää kahvi ja muistiinpanovälineet. Merja kertoo, että omaa työhistoriaa piti laittaa itsekin ylös, sillä ylös kirjoitettavaa riittää. Suomea säästöpankkiryhmässä kouluttamassa palvelujen myyntiä ja yhteistoimintavalmennusta, johon sisältyi paljon työnohjauksellisia piirteitä. Korkeakoulun jatko-osa 1990-luvun alussa talouden ja pankkialan yllä asuivat synkät pilvet. Vuoden 1993 loppupuolella muut suomalaiset pankit ostivat Suomen Säästöpankin terveet osat. Konttoreita jaettiin, liikkeen luovutus alkoi ja käytiin monet yt- ja alasajoneuvottelut. Vuonna 1995 Merjan työt konsernihallinnossa loppuivat. Hän jäi maaliskuussa kotiin. - Seurasi ihana aurinkoinen kesä ja huomasin olevani taas pirteä. Tauko tuli tarpeeseen. Viimeiset vuodet oli tehty pitkää päivää sydämellä ja “Mieli paloi kuitenkin sielulla. Kauaa hän ei kuitentakaisin henkilöstön ja kaan paikallaan jaksanut: johdon kehittämisen elokuussa akut oli ladattu pariin: viime keväänä ja työnhaku alkoi. Merja päätti siirtyä Merja päätyi taas yrittäjäksi.” pankkialalle, Handelsbankenin henkilöstöassistentiksi. Uudessa työpaikassa henkilöstöasiat nähtiin voimavarana ja niihin panostettiin. Merja toimi pankissa myös apulais- ja henkilöstöjohtajana sekä johtoryhmän jäsenenä. Merja pääsi Handelsbankenilla osallistumaan liiketoiminnan asiantuntijakoulutukseen, mikä laajensi omaa nä- Merja Carlanderilla on takana vuosikymmeniä pankkialalla ja henkilöstöasioiden parissa. Kaikki alkoi lukion jälkeisenä kesänä 1970-luvun lopulla. Merjan opintie kulki lukion jälkeen kauppaopistoon. Kesätöihin hän pääsi Hyvinkään Säästöpankkiin ja sille tielle jäi. Kesätyöt vaihtuivat vuosien saatossa henkilöstöpäällikön virkaan. Korkeakoulu numero yksi 1980-luvun loppupuolella pankkiala alkoi olla murroksessa. Säästöpankkiryhmässä haluttiin yhdistää voimat. Vuonna 1992 perustettiin Suomen Säästöpankki, johon muodostettiin aluesäästöpankkeja. Merja siirtyi paikallispankista valtakunnalliseen konsernihallintoon henkilöstöjohtajan työpariksi. - Se oli oma korkeakouluni. Olin mukana henkilöstöjohtamisen laaja-alaisessa rakentamisprosessissa. Yhteensä 32 aluesäästöpankin henkilöstöpolitiikan ja toimintatapojen yhtenäistäminen oli iso haaste. Työssä oppi valtavasti ja näki koko kirjon. Työhön kuului myös kouluttamista ja henkilöstöpäälliköiden konsultointia. Jo aiemmin Merja oli osallistunut Säästöpankkiopiston järjestämiin kouluttajakoulutuksiin ja kiertänyt ympäri 17 liiketalous 4 - 2013 - J Ä S E N E S I T TÄY T Y Y kökulmaa ja osaamista. Viimeiset neljä vuotta pankkialalla vierähtivät liiketoimintayksikössä asiakasvastaavana. Mieli paloi kuitenkin takaisin henkilöstön ja johdon kehittämisen pariin: viime keväänä Merja päätti siirtyä yrittäjäksi. missä, miten ja mitä haluaa. Minun tehtäväni on pyrkiä auttamaan ohjattavaa itse löytämään vastauksia, Merja kertoo. Hyvästä ohjaajasta ja coachista Merjalla on selkeä käsitys. - Sellainen, joka “Työnohjaus on lähes osaa kuunnella aktiiaina pitkäkestoinen visesti. Ja esittää kyprosessi, jossa ohjaaja symyksiä ja napata kulkee mukana kiinni asioihin, jotka kehitysprojektissa.” saattavat ilmetä sivulauseessa. Ne asiat voivat lopulta olla kaikkein merkityksellisempiä. Työnohjaus ja coaching eli kuuntelun ja kyselyn taito Vuonna 1999-2000 Merja suoritti työnohjaajan tutkinnon Johtamistaidon opistolla ja vuonna 2007-2008 Helsingin Kauppakorkeakoulun JOKON eli johdon kehittämiskoulutukseen. Alkavana syksynä 2013 vuorossa on coach for leaders and teams (CLT) -tutkinto, joka keskittyy työyhteisöön ja johtamiseen. Työnohjauksessa ja coachingissa ohjattava voi olla yksittäinen asiantuntija, esimies tai työryhmä, jopa kokonainen työyhteisö. Coachingissa pyritään tukemaan tavoitteidenasettelua, nykyistä toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Coaching voi olla lyhytkestoista, esimerkiksi vain yhteen projektiin liittyvää muutoksen tukemista. Työnohjaus sen sijaan on lähes aina pitkäkestoinen prosessi, jossa ohjaaja kulkee mukana kehitysprojektissa. - Työnohjausta voisi kuvata henkiseksi suihkuksi. Siinä ohjattavan on tarkoitus katsoa itseään peiliin ja miettiä, Liitto luo turvan Merjan työura osoittaa, miten työpaikka ja työnkuva voi johtaa toiseen, kolmanteen tai takaisin lähtöviivalle. - Olen aina korostanut, että ammattiliittoon kannattaa kuulua. Koskaan ei voi tietää, mitä tulee tapahtumaan. Liitto on taustatuki ja turva. Lisäksi se vahvistaa ammatti-identiteettiä ja neuvoo niin arkisissa kuin ankarissa työsuhdeongelmissa. Carlander on kuulunut Liiketalouden liittoon jo niin kauan, ettei edes muista tarkkaa liittymisvuotta. Yrittäminen on tasapainoilua muuttuvissa olosuhteissa. Hallitse riskit! Työttömyysturvaa yrittäjille Maksuton palvelunumero 0800 9 0888 liiketalous 4 - 2013 18 VUODEN AIKUINEN LIIKETALOUDEN OSAAJA 2013 Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja Liiketalouden perustutkinnon, merkonomin tutkintotoimikunnan järjestämä, aikuismerkonomeille suunnattu kilpailu uudistui ja on nyt nimeltään Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja. Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja Liiketalouden perustutkinon, merkonomin järjestämä Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailussa on vuorossa juhlavuosi, sillä kilpailu järjestetään jo kymmenennen kerran. Kilpailua tukevat Opetushallitus ja Viking Line. Kilpailun kulku ja aikataulu Säännöt ovat seuraavat: Liiketalouden opettajat valitsevat näyttötutkinnon suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi jäsenneltyinä ja arviointikriteerien mukaisin perusteluin. Mukaan voi liittää todistuksia, näyttöaineistoa ja muita vastaavia arvioitavia tekijöitä. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa 31.12.2013 mennessä Liiketalouden Liittoon, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki tai sähköpostilla valo@liiketaloudenliitto.fi. Osallistujat Lukuvuoden 2013 aikana näyttötutkinnon suorittaneet tai suorittavat aikuismerkonomiopiskelijat. Arviointikriteerit Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista 28.2.2014 mennessä. Menestyminen tutkintotilaisuuksissa; erityisesti työssä osoitettu ammatillinen osaaminen. Työn ja valmistavan koulutuksen onnistunut yhdistäminen. Ammatillinen kasvu . Esimerkillinen yhteistyökumppani työssä ja opiskelussa. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksus-risteilyllä aterioineen (Hki - Tukholma - Hki). Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan apurahoilla. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille annetaan kunniakirjat. Nyt innokkaasti mukaan! Lisätietoja liiton toimistosta: liitto@liiketaloudenliitto.fi tai puh. 09-22947171 19 liiketalous 4 - 2013 - VA L O - Jyväskylän aikuisopiston Elina Paavolasta VUODEN AIKUINEN LIIKETALOUDEN OSAAJA 2012 Vuoden Aikuismerkonomi -kilpailu uudistui ja vuonna 2012 kilpailtiin ensimmäistä kertaa Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -tittelistä. Kilpailun nelihenkinen raati kokoontui viime kevään huhtikuussa arvioimaan kilpailuportfolioita, jotka olivat jälleen erittäin korkeatasoisia. Kansalliseen kilpailuun osallistui ilahduttava määrä aikuisopiskelijoita useasta oppilaitoksesta eri puolelta Suomea. Kilpailun kärki oli erittäin tiivis ja paremmuusjärjestys selvisi pienin piste-eroin. joittui MERCURIAN Sari Nurmiranta, joka sai palkinnokseen 300 euron apurahan. Lisäksi sekä Tuovisen ohjaaja Tuija Pekkinen että Nurmirannan ohjaaja Airi Taulos palkittiin apurahoin. Aikuismerkonomeille suunnatun kilpailun tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja kannustaa aikuisopiskelijoita. Kilpailun järjestävät Liiketalouden Liitto LTA, Opetushallitus sekä Liiketalouden perustutkinnon, merkonomin tutkintotoimikunta. Kilpailua tukevat Opetushallitus ja Vikingline. Palkintojuhla järjestettiin toukokuun aurinkoisena iltapäivänä toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n tiloissa, jossa palkintojuhlaan saapuneita emännöi STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja. Tilaisuuden juonsi edellisten vuosien tapaan kilpailuraadin puheenjohtaja, opetusneuvos Seppo Hyppönen. Kilpailun parhaaksi ja Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi 2012 valittiin Jyväskylän aikuisopiston Elina Paavola. Hänet palkittiin Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksus -risteilyllä Tukholmaan. Paavolan ohjaaja, Paula Kinnunen palkittiin 500 euron apurahalla. Kilpailussa toiseksi korkeimman pistemäärän ja toisen sijan saavutti Suomen Yrittäjäopiston Kari Tuovinen, joka pokkasi palkintotilaisuudessa itselleen 600 euron apurahan. Kolmannelle tilalle si- Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja 2013 -kilpailu on käynnissä Tänä vuonna kilpailu viettää juhlavuottaan, sillä Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailu järjestetään jo kymmenettä kertaa. Kilpailuun voivat osallistua vuoden 2013 aikana liiketalouden perustutkinnon (merkonomin) näyttötutkintona suorittaneet aikuisopiskelijat. Kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain ja tarkemmat kilpailuohjeet sekä arviointikriteerit voi tarkistaa muun muassa kilpailukutsusta, joka löytyy tästä lehdestä sivulta xx. Lisätietoja ja ohjeita kilpailuun liittyen voi kysyä myös liiton toimistosta, puh. 09-2294 7171 tai liit. Teksti: Liiton toimisto, Eveliina Kuukkanen Kuvat: Eero Nerelli-Antell liiketalous 4 - 2013 20 ”Kilpailun kärki oli erittäin tiivis ja paremmuusjärjestys selvisi pienin piste-eroin.” Vasemmalta: Sari Nurmiranta, Elina Paavola ja Kari Tuovinen Sari Nurmiranta piti ilahduttavan puheenvuoron Malja VALO-kilpailun voittajalle sekä sijoittuneille ja kaikille liiketalouden osaajille! Liiketalouden Liiton varapuheenjohtaja Ritva Kyynäräinen, kilpailuraadin jäsen Anne Hardén ja Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry:n Ritva Saastamoinen. Liiketalouden Liiton varapuheenjohtaja Ritva Kyynäräinen toi liiton terveiset ja onnittelut kilpailussa sijoittuneille. 21 liiketalous 4 - 2013 Teksti: Kaisa Yliruokanen Viina ei kuulu työpaikalle Ärtyneisyyttä, myöhästelyä ja rokulipäiviä. Vetäytymistä, käyttäytymisen muuttumista ja tekemättömiä töitä. Alkoholiriippuvainen voi löytyä myös työyhteisöstä. liiketalous 4 - 2013 22 Alkoholi on Suomen suosituin päihde eikä siltä voi aina välttyä edes töissä. Työterveyslaitoksen Alkoholi- ja työpaikka -tutkimuksen mukaan peräti puolet suomalaisista on havainnut työpaikallaan alkoholista aiheutuvia haittoja ja kolmannes alkoholista aiheutuvia kielteisiä seurauksia. Ongelmasta kuitenkin usein vaietaan, vaikka siitä pitäisi ehdottomasti puhua. Kuppikuntakuiskuttelu ja kahvihuonejuoruilu ei edistä alkoholiriippuvaisen tilannetta, vaan ennemminkin pahentaa sitä. ”Mikäli epäilee, että työkaverilla on ongelmia alkoholin suhteen, kannattaa asia ottaa puheeksi hänen kanssaan suoraan ja kahden kesken”, sanoo Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija, lääkäri Riitta Työläjärvi. ”Riittää, kun kertoo, että on hänestä huolissaan ja kehottaa hakemaan apua työterveyshuollosta. On syytä kuitenkin varautua siihen, että henkilö kieltää ongelmansa ja ehkä suuttuu. Tällöin ei kannata provosoitua itse.” Jos puheeksiotto työkaverin kanssa tuntuu vaikealta, voi olla yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun, luottamusmieheen tai erikseen nimettyyn työpaikan päihdeyhdyshenkilöön, joiden tehtäväksi jää viedä asiaa eteenpäin. Mikäli on mahdollista, että työkaveri voi aiheuttaa alkoholin käytön vuoksi työssään vaaratilanteita, tulee asiasta kertoa välittömästi esimiehelle, jotta mahdolliset vahingot saadaan estettyä. Joskus esimies huomaa itse työntekijän alkoholiongelman. Tällöin hänen on keskusteltava asiasta suoraan työntekijän kanssa ja tarvittaessa ohjata hänet työterveyshuoltoon. esimiehen ja työntekijän kanssa yhdessä,” Työläjärvi toteaa. Mukana voi lisäksi olla työntekijän halutessa myös henkilöstön edustaja. Asioista olisi hyvä kyetä keskustelemaan avoimesti ja rauhallisesti. ”Alkoholiriippuvuus on kuitenkin ennen kaikkea sairaus, joka vaatii hoitoa. Mikäli työpaikalla ei puututa asiaan, tehdään karhunpalvelus alkoholistille itselleen.” Mistä apua? Työterveyshuollon lisäksi apua voi hakea muualtakin, esimerkiksi paikalliselta A-klinikalta tai terveyskeskuksesta. Hoito pyritään räätälöimään yksilöllisesti kunkin ihmisen tarpeiden mukaan. Joskus pelkkä avohoito riittää, mutta toisinaan tarvitaan laitoshoitoa, jonne vaaditaan lähete. ”Mikäli epäilee, Hoitomalleja on monenlaisia. Toiset hyötyvät yhettä työkaverilla on teisöllisestä hoidosta, kuten ongelmia alkoholin Minnesota-hoidosta, jot- suhteen, kannattaa asia kut kuntouttavasta osastoottaa puheeksi hänen hoidosta. Lapsiperheille on kanssaan suoraan ja kehitetty omia kuntoutuskahden kesken.” malleja. Avohoito on yleensä maksutonta, mutta pidempiaikaiseen laitoshoitoon ja kuntoutukseen vaaditaan tavallisesti omavastuuosuus ja maksusitoumus kotikunnalta. Ongelman hoitaminen kuitenkin kannattaa, vaikka myös itse hoito aiheuttaa kuluja niin yhteiskunnalle, työntekijälle kuin työnantajallekin. Onnistuessaan hoito voi pidentää työuraa, lisätä alkoholiriippuvaisen ja hänen lähiyhteisönsä inhimillistä hyvinvointia ja parantaa työkykyä. ”Liiallinen alkoholinkäyttö ei edistä terveyttä eikä elämänlaatua. Se voi myös häiritä perhe-elämää ja sosiaalisia suhteita sekä aiheuttaa monia terveydellisiä haittoja,” toteaa Työläjärvi. Kuka tahansa voi sairastua alkoholiriippuvuuteen, mutta kuka tahansa voi onneksi myös parantua siitä. Alkoholihaittojen ehkäisy kuuluu työnantajalle Jokaisella työpaikalla olisi hyvä olla päihdeohjelma, joka linjaa, kuinka alkoholin käyttöön puututaan ja miten hoitoonohjaus tapahtuu. Pääpaino työpaikan alkoholihaittojen ehkäisyssä tulisi olla varhaisessa puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä. ”Alkoholinkäytöstä keskustellaan yleensä työterveyshuollossa terveystarkastusten yhteydessä. Tarvittaessa otetaan käyttöön mini-interventio, joka sisältää tilannetta kartoittavia kysymyksiä ja mahdollisesti muutamia seurantakäyntejä”, Työläjärvi sanoo. Jos työntekijän alkoholiongelma todetaan työterveyshuollossa, hänet ohjataan hoitoon. Työntekijän terveydelliset tiedot, alkoholiongelma mukaan lukien, kuuluvat vaitolovelvollisuuden piiriin eikä työterveyshuollolla pääsääntöisesti ole oikeutta kertoa niistä työnantajalle. ”Parasta olisi, että työntekijän alkoholiongelmaa voitaisiin käsitellä työpaikalla työterveyshuollon, Alkoholi ja työpaikka -alakohilihaittojen ehkäisyn tyo_ja_ihminen/Documents/Alkoholi_ja_tyopaikka. pdf 23 liiketalous 4 - 2013 Tähtitanssija Minna Tervamäki Mercurin foorumissa: Uskalla toteuttaa tavoitteesi On oltava valmis tekemään työtä ja luovuttava turhista syistä, mikäli haluaa toteuttaa unelmansa. On myös opittava sietämään asioita. Näin sanoi tähtitanssija Minna Tervamäki Mercurin Täyttä elämää –foorumissa 2013. Hän muistutti foorumilaisia, assistentteja, esimiehiä ja asiantuntijoita, rohkeuden merkityksestä. ”Rohkeus ajatella on tärkeintä. Alallamme sanotaan helposti, että 30-vuotiaana on jo vanha ja suunta vie vain alaspäin. Itse tein jo varhain sisäisen sloganin, jonka mukaan aion olla 45-vuotiaana parhaimmillani: inspiroitunut, innostunut ja notkea lopun elämäni.” Epäonnistumiset opettavat On muistettava, että epäonnistumisetkin kehittävät. Tervamäen mukaan sen huomaa erityisesti tanssijan työssä. Paljon jää tekemättä, mikäli aina odottaa, että olot ovat ns. asianmukaiset. ”Jos elämässä haluaa tiettyjä asioita, on oltava proaktiivinen, ennakoiva ja aloitteellinen. Kannattaa tehdä pienikin teko tavoitetta kohti. Jos ihminen ei tuo esiin tavoitteitaan, ei mitään tapahdu.” Luovuus ja rohkeus kulkevat tanssitaiteessakin vahvasti käsi kädessä. Kun Tervamäki ei voinut kipeän polvensa takia tanssia normaalisti, hän opetteli ilmatanssiosuuden. Näin hänen ei tarvinnut luopua tärkeästä tavoitteestaan. Matkanteko opettaa ”On parempi lähteä matkalle kuin jäädä tienhaaraan turvaan odottamaan jotain tapahtuvaksi. Kun lähtee liikkeelle, kohtaa uusia asioita ja haasteita, jotka vievät eteenpäin.” liiketalous 4 - 2013 Minna Tervamäen yksi mieleen jäävimmistä haasteista on ollut oman produktion tuottaminen omalla riskillä muutama vuosi sitten. Tätä varten hän mm. vuokrasi Oopperatalon Alminsalin. Kaikki meni hyvin vastoin monien varoituksia. Hän kertoi oppineensa sen, kuinka ihminen venyy uusien haasteiden edessä. Liki 30-vuotisen uran Kansallisbaletissa tehnyt tähtitanssija ahersi tuolloin monissa ja itselleen täysin uusissa tehtävissä: mm. assistenttina, palkanlaskijana, ohjaajana, suunnittelijana ja markkinoijana. Eteen tulevat asiat ovatkin usein opittavissa. Tanssitaitelija ei ole koskaan valmis. Balettilaisten työhön kuuluu luonnostaan ikuinen oppiminen ja vaatimus tehdä asioita aina vähän paremmin. Tanssitaiteilija on jatkuvasti mäki muistuttikin hyvän tiimin ja tiimityön merkityksestä. Yksin ihminen ei saa juurikaan mitään aikaiseksi. Työilmapiiri vaikuttaa suuresti lopputulokseen. ”Olemme kaikki samaa tiimiä, jossa jokaisella on oltava hyvä olo. Toinen ei voi oksentaa pahaa oloaan työpaikalla joidenkin ihmisten päälle.” Tervamäki kehottaa aloittamaan ilmapiirin rakentamisen omasta itsestä. ”Jos näet jotain hyvää, älä aikaile sanoa sitä. Kiitosta voi sanoa myös esimiehelle eikä aina odottaa, että hän on se, joka huomaa asioita. ”Myös itsensä kiittäminen on opittavissa oleva taito. Kun olet itse onnistunut tekemään asioita, opi antamaan itsellesi myös kiitosta.” Hänen mukaansa on riemastuttavaa nähdä, miten aidon kiitoksen saanut niin ulkopuolelta kuin talon sisältäkin tulevan kritiikin kohteena. Tervamäki ei kuitenkaan ole nähnyt kritiikkiä loukkauksena vaan mahdollisuutena ja luottamuksen osoituksena. ”Se kertoo, että toiset uskovat sinun pystyvän vielä vähän parempaan.” alkaa loistaa ja saa energiaa työhönsä - samalla sitä saa myös kiitoksen antaja. ”Pidä huolta itsestäsi myös nauttimalla oikeaa ravintoa. Itse olen syönyt terveellisesti koko ikäni. Haluan, että keho voi hyvin”, Minna Tervamäki sanoi. Toki hänelläkin on yksi pahe: jäätelö. Tiimityötä Tanssiproduktion tekeminen on tiimityötä parhaimmillaan. Minna Terva- Teksti: Taru Mälkiä Kuva: Esa Kyyrö Aki Riihilahti Mercurin Täyttä elämää –foorumissa: Epäonnistumisen pelko estää onnistumista Suomalaiset ovat maailman koulutetuimpia ja osaavimpia ihmisiä. Lisäksi täällä vallitsee hyvä arvomaailma. Tästä huolimatta paljon inhimillistä potentiaalia jää käyttämättä. Vaivaako meitä epäonnistumisen pelko, joka kahlitsee käyttämästä mahdollisuuksia täysimääräisesti hyväksi? Näin pohdiskeli Mercurin vuoden 2013 Täyttä elämää -seminaarissa asiantuntijavieraana ollut Aki Riihilahti. Ansiokkaan ja pitkän uran jalkapalloilijana tehnyt Riihilahti toimii nykyisin Sonera Stadiumin toimitusjohtajana. Hyväksy myös epäonnistuminen Riihilahti puhui foorumilaisille hyvän elämän aineksista ja valinnoista. ”Jos haluaa elää täyttä elämää, epäonnistumisetkin on hyväksyttävä. Tunne on jopa vapauttava. Jos ei uskalla epäonnistua, on paljon vaikeampi onnistua.” Keskeistä on osata valita oikein monista mahdollisuuksista ”On ymmärrettävä, että asiat muuttuvat – ja silti on elettävä täyttä elämää.” Hän kehotti jokaista etsimään oman vahvuusalueensa, ominaisuuden, jota muilla ei ole. ”Jokaisella on joku erikoisuus tai erityisominaisuus. Silti jatkamme eteenpäin samalla lailla kuin muutkin. Tee työssäsi jotain sellaista, jota muut eivät tee. Tämän takia meillä on pianon kantajia ja pianon soittajia.” Neljän tähden illalliselle Riihilahti on uskaltanut laittaa itsensä peliin. Hän suostui taannoin mm. Neljän tähden illallinen –tv-ohjelmaan. ”En ollut aiemmin tehnyt ruokaa, mutta kun alkaa tehdä uusia asioita ja kohtaa uusia ihmisiä, avautuu aivan uusia maail- Teksti: Taru Mälkiä ma. Jos olisin määritellyt itseni sen mukaan, mitä olin ennen tehnyt, en olisi lähtenyt mukaan.” Riihilahden mukaan paljon riippuu siitä, miten määrittelemme itsemme. Hän ei itse ole halunnut olla vain jalkapalloilija-kategoriassa. ”On tärkeää päästä irti vanhoista ajattelu- ja toimintatavoista, mikäli haluaa jotain uutta tilalle.” ”Huonot tuntemuksemme voivat olla seurausta siitä, että teemme aina samoja asioita samalla tavalla.” Menestyjä pelaa kahta peliä ”Kaikissa menestyjissä on yhteistä se, että he pelaavat kahta peliä samaan aikaan: tässä ja nyt sekä samalla tekevät valintoja tulevaisuutta varten.” Maailma on täynnä valintoja, informaatiota ja kohinaa. Siitä huolimatta kun ihminen uskaltaa määritellä tavoitteensa, kirjoittaa ne ylös, jakaa ne toisten kanssa ja ottaa pieniäkin askeleita niiden suuntaan, kerrannaisvaikutus voi olla yllättävän suuri. Riihilahti muistutti siitä, että muutos ei tapahdu hetkessä, mutta sen toteutumisessa keskeistä on ihmisten kohtaaminen ja niiden vaikutus meihin. Riihilahti lähetti terveisiä myös työpaikoille. Työnteon ja johtamisen pelisäännöt ovat muuttuneet. Enää ei ole yhtä työuraa vaan useita. Keskeistä on ymmärtää, että emme selviä yksin. Tarvitsemme ympärillemme ihmisiä. Riihilahti tiedustelikin Mercurin foorumin osallistujilta hyvän tiimin tunnuspiirteitä. Niitä olivat mm. hinku, luottamus, erilaisuus, kuunteleminen, empatia, vuorovaikutus ja arvostaminen. ”Miksi ihmiset eivät sitten kohtaa enemmän näitä ilmaisia ja uusiutuvia luonnonvaroja? Ne eivät maksa mitään ja vaativat vain, että ihmiset alkavat kommunikoida enemmän keskenään, tekemään luottamusta vahvistavia tekoja ja hinkumaan hyvää.” SYKSYN OSAAJA - lyhytseminaarit TYÖNHAKUVALMENNUS 1 JA 2 Ajankohtaisia työsuhdeasioita ja voimavaroja työnohjauksesta Aika: Paikka: Aika: Paikka: Hinta: Hinta: Valmennukset järjestetään yhteistyössä LTA- Hyvinkään, Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA:n ja SLK-Killan kanssa tiistai 19.11.2013 klo 17.00-18.30 Asemamiehenkatu 2, 2. kerros, kabinetti Väärä, 00520 Helsinki tilaisuus on maksuton, mutta ilmoittamatta poisjäännistä ja saman päivän peruutuksista laskutamme 15 euroa TYÖNHAKUVALMENNUS, 29.10.2013, osa 1: - työnhaku tänä päivänä, mitä jokaisen olisi hyvä tietää - haku avoimeksi ilmoitettuihin työpaikkoihin -> miten erottautua joukosta ja päästä haastatteluun - kannattaako hakea piilotyöpaikkoihin - ketä voit kontaktoida ja miten - oma urasuunnittelu - missä haluat urallasi olla 2-5 vuoden kuluttua -> mitä voit tehdä asialle nyt - mikä on työllisyyskehitys eri ammattialojen suhteen -> jos oman alasi työllisyystilanne on huono, mitä voit tehdä asialle AJANKOHTAISIA TYÖSUHDEASIOITA Eduskunta on hyväksynyt vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman aikaista sairastumista sekä lomapalkan laskentaa. Vuosilomalaissa on ollut sääntö, jonka mukaan vuosiloma kuluu sairastumisesta huolimatta seitsemän päivän ajan. Jos sairaus on jatkunut tätä pitempään, työntekijällä on ollut oikeus siirtää loman loppuosa myöhempään ajankohtaan. Tämä sääntö on nyt kumottu. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijällä on oikeus saada loma siirretyksi ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. Lainmuutos tulee voimaan 1.10.2013. Toinen muutos koskee kuukausipalkkaisten työntekijöiden lomapalkan laskentaa. Miten lakia tulkitaan ja muutoksia sovelletaan käytäntöön? Valmennuksen 1. osaan ilmoittautumiset 20.10.2013 mennessä sähköpostitse: liitto@liiketaloudenliitto.fi. TYÖNHAKUVALMENNUS, 5.11.2013, osa 2: CV-klinikka - ansioluettelon päivittäminen/tekeminen - erilaiset cv-mallit - mitä tulee huomioida cv:n ja hakemuksen tekemisessä - mitä tietoa tulisi laittaa näkyville - mitä ei - haastatteluvalmiudet -> mitä yleensä kysytään - miten esiinnytään haastattelussa - mitä asioita kannattaa tuoda esille itsestäsi ja mitä on hyvä välttää HUOM! Ota mukaan oma ansioluettelosi Kouluttaja: Lakimies Inka Douglas, Työmarkkinakeskusjärjestö STTK ry. Hänen vastuualueena STTK:ssa on mm. työlainsäädännön valmistelu. TYÖNOHJAUKSELLA UUSIA NÄKÖKULMIA JA VOIMAVAROJA TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEEN Työelämä on haastavaa muuttuvassa maailmassa. Haluatko itse olla vaikuttamassa sinun ja organisaatiosi tulevaisuuteen? Keskitättekö voimavarat oleelliseen? Mistä tarvittavia voimavaroja löytyy ja miten niitä voisi lisätä? Työnohjaus on oppimisprosessi, jossa ulkopuolisen koulutetun työnohjaajan avulla pureudutaan työn, työyhteisön ja oman työroolin tutkimiseen ja kehittämiseen. Tule kuuntelemaan miten sinä voisit hyötyä työnohjauksesta. Kouluttaja: MB Elämäntaidon valmentaja –Life Coach Sonja Vainio, ValmennusVainio Oy Sonja Vainio on työskennellyt liike-elämän palveluksessa mm. 6 vuotta rekrytointikonsulttina, usean vuoden myyntipäällikkönä ja kirjanpitäjänä. www.valmennusvainio.com IValmennuksen 2. osaan ilmoittautumiset 25.10.2013 mennessä sähköpostitse: liitto@liiketaloudenliitto.fi Kouluttaja: työnohjaaja Merja Carlander,. Merja Carlanderilla on pitkä kokemus erilaisista henkilöstöhallinnon tehtävistä, johtamisesta ja työyhteisöjen kehittämishankkeista ja kriisien ratkaisemisesta. Hän on toiminut henkilöstöjohtajana, johtoryhmän jäsenenä ja erilaissa liiketoimintatehtävissä. Työhön on kuulunut niin rekrytointia, muutosten läpivientiä kuin toimintojen alasajoa ja saneerausta. Ilmoittautuminen: 10.11.2013 mennessä sähköpostilla liitto@liiketaloudenliitto.fi tai puhelimitse 09 22947171 liiketalous 4 - 2013 29.10.2013 ja 5.11.2013 klo 17-19.30 Asemamiehenkatu 2, 2. kerros, kabinetti Väärä, 00520 Helsinki jäsen 5 euroa/ilta, ei-jäsen 10 euroa/ilta. Ilmoittamatta poisjäännistä ja saman päivän peruutuksista laskutamme 15 euroa. 26 [Osaaja 2014] Osaaja 2014 -seminaari 16.5.2014 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Seminaarin kaikille liiketalouden osaajille järjestää Liiketalouden Liitto LTA. Merkitse päivä kalenteriisi ja hae lisätietoa: | | liiketaloudenosaajat.blogspot.com | @liiketalous / #Osaaja2014 Osaajat lavalla: André Noël Chaker Vuoden puhujaksikin valittu businessosaaja, joka on nähnyt Suomessa ainekset ihanuuksien ihmemaahan. Veeti Kallio Karismaattinen artisti ja motskariukko, muun muassa tötteröpäistä tuttu, suomalaisen musiikkiviihteen ikoni. Veikkauksen toimitusjohtajan Senior Advisor Urheilulobbari Artisti Tatuointi- ja laulutaiteilija Totuuden ja onnen ystävä Näyttelijä, säveltäjä ja sanoittaja Kirjailija Juha Isosuo Hämeenlinnan kaupunginisä, joka on vahvasti vaikuttanut Hämeenlinnan tulevan maamerkin, moottoritien katteen valmistumiseen. Hale Okkonen Someasioinnin uranuurtaja, jonka mukaan sosiaalisessa mediassakin voi navigoida hallitusti, vaikka virtaa ei kokonaan voi kontrolloida. Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja 30-vuoden kokemus julkishallinnosta, organisaatiojärjestelyistä, kuntaliitoksesta ja kuntakonsernin toiminnasta TeliaSoneran sosiaalisen median asiakaspalvelun kehittäjä Entinen valmentaja ja kouluttaja Suhtautuu intohimoisesti someen Amin Asikainen Tähtienkin kanssa tanssinut ex-ammattinyrkkeilijä, nykyinen poliitikko ja valmentaja, joka tietää, miten positiivisesti urheilu vaikuttaa ihmiseen. Jarno Limnéll Kirkkonummen kunnanvaltuutettu Entinen nyrkkeilijä ja ammattilaisten keskisarjan Euroopan mestari Stonesoftin kyberturvallisuusjohtaja Luennoitsija Kirjailija kuuluu, että ihminen pystyy juuri siihen, mihin uskoo pystyvänsä. 27 Sotatieteiden tohtori liiketalous 4 - 2013 -yhdistykset- uusi jäsenetu holiday clubin loma-asunnot ja kylpylähotellit kutsuvat rentoutumaan! Holiday Club tarjoaa monia mahdollisuuksia lomailuun, haaveilit sitten lomasta kylpylässä, golfkenttien vieressä, laskettelurinteiden lähellä tai kaupungissa. Kohteita löytyy ympäri Suomen ja nyt ne ovat LTA:n jäsenille entistäkin edullisempia. Liiketalouden Liiton jäsenet saavat vähintään 15 % alennuksen Holiday Clubin loma-asuntojen ja kylpylähotellien päivän hinnoista. (sis. majoitus ja aamiaiset). Holiday Club tarjoaa Liiketalouden Liiton jäsenistölle myös kampanjatarjouksia, joissa alennus voi olla loma-asuntojen vuokrahinnoista jopa 40 %. Kampanjatarjouksista ilmoitetaan liiton verkkosivuilla. Loma-asuntojen vuokraan sisältyy loppusiivous ja liinavaatteiden vaihto kunkin kohteen vaihtopäivänä kerran viikossa. Kylpylämajoitukseen sisältyy aamiainen. Varaukset tehdään itse seuraavien väylien kautta: Hotellivaraukset Holiday Club Online - varausjärjestelmän kautta LTA:n koodilla. Loma-asuntovaraukset ja Sokos Hotel Caribia tehdään soittamalla Holiday Clubin asiakaspalvelunumeroon puh. 030 68 600, ma-pe 8-18, la 10-15. Soittaessa mainitaan varauskoodi. Varauskoodin saat liiton toimistosta. Yhteyshenkilö: Eveliina Kuukkanen, eveliina.kuukkanen@liiketaloudenliitto.fi liiketalous 4 - 2013 28 -yhdistykset- POHJANMAAN LIIKETALOUS LTA RY TIEDOTTAA VEROTUSSEMINAARI Paikka: Frami B, Tiedekatu 2, Seinäjoki Aika: 22-23.10.2013 Seminaarissa on korkeatasoiset luennoitsijat ja ajankohtaiset asiat. Tarkempi ohjelma on syyskuussa ilmestyneen Pomer-tiedotteen liitteenä. Järjestäjät: Pohjanmaan Liiketalous LTA ry Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari Vietä rentouttava lomaviikko Kihniön Pyhäniemessä! Viikot 7, 12, 31 ja 42 (pe-pe) Hinta 45 € / viikko / mökki. Viikko 31 50 € / vrk / mökki Varaukset ja lisätiedot 040 - 504 2859 / Heli tai lta hyvinkää: Pe 29.11. klo 19 Järvenpäätalo, Pyhä Kolminaisuus Stand Up Show, Ilari Johansson & kumpp. K-16. Omavastuu 10 €. Ilmoittautumiset 30.9. mennessä www.pyhaniemi.com ltahyvinkaa@hotmail.fi tai Tarja Hyytinen p. 040 7344 872. Lämpimästi tervetuloa! 29 Kuva: Komediakalenteri / Jani Avelin Kutsu sääntömääräinen syyskokoukseen Esillä sääntömääräiset asiat Aika: 12.11.2013 klo 18.00 Paikka: Yhdistyksen toimisto Kauppakatu 21 A 3, Seinäjoki Kokouksen jälkeen ruokailu. Hallitus Tervetuloa! liiketalous 4 - 2013 -yhdistykset- TULE KOKOUKSEEN JA SEN JÄLKEEN TEATTERIIN Eero Aho ja Merja Larivaara. Kuva: Yehia Eweis. KOKOUSKUTSU Kokouksen jälkeen Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry kutsuu osallistujat katsomaan Studio Pasilaan näytelmää Kohtauksia eräästä avioliitosta, joka alkaa klo 19.00. Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Kokoukseen osallistuvalle jäsenelle näytös on ilmainen. Jäsenen avecille tarjoamme lipun näytökseen kompensoituun hintaan 30 €/kpl (normaalihinta 37 €/kpl). Maksu lipusta suoritetaan Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry:n tilille 101130-211754. Aika: lauantaina 16.11.2013 kello 16.30 alkaen Paikka: Kabinetti Väärä, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki, 2. kerros Käsiteltävät asiat: Kokouksen avaus Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, ääntenlaskijoiden ja pöytäkirjantarkastajien valinta Käsitellään ja vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Lippujen lunastamiseksi pyydämme ilmoittautumista torstaihin 24.10.2013 mennessä. Kokoustarjoilujen ennakoimiseksi pyydämme ilmoittautumista pelkästään kokoukseen maanantaihin 11.11.2013 mennessä sähköpostilla osoitteeseen paalta@liiketaloudenliitto. fi tai puh. 040 455 9020/Ritva Kyynäräinen. Vahvistetaan yhdistyksen tulo- ja menoarvio vuodelle 2014 Määrätään yhdistyksen hallituksen jäsenille maksettavien korvausten perusteet Valitaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja vuodeksi 2014 Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet vuodeksi 2014 Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle henkilökohtainen varamies Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet Käsitellään muut asiat Kokouksen päättäminen liiketalous 4 - 2013 TERVETULOA MUKAAN! Kohtauksia eräästä avioliitosta, Studio Pasila lauantaina 16.11.2013 klo 19.00 Johan ja Marianne ovat olleet vuosia onnellisesti naimisissa, heillä on kaksi lasta ja urat. Kun uskottomuus rikkoo täydellisen avioliiton, alkaa matka, jonka tehtyään kumpikaan heistä ei ole entisensä. Löytävätkö he toisensa kaiken jälkeen uudestaan? Bergmanin klassikko on täyttä tätä päivää, se naurattaa ja itkettää. 30 MJK-instituutissa puhaltavat uudet tuulet! MJK-instituutissa on käsillä muutosten syksy. Muutimme elokuun lopulla uusiin, upeisiin tiloihin Helsingin Ruoholahteen yli 15 vuoden Rööperissä toimimisen jälkeen. Nykyiset, valoisat toimitilamme ovat muuntautumiskykyiset ja sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella. TIETOISKU MJK-instituutti ja näyttötutkinnot MJK-instituutti on valtakunnallisesti toimiva ammatillinen oppilaitos, joka järjestää liiketalouden ja hallinnon alan näyttötutkintoja. Perustutkinnoista järjestämme liiketalouden perustutkintoa eli merkonomitutkintoa. Ammatti- ja erikoisammattitutkintovalikoimaamme kuuluvat · Myynnin ammattitutkinto · Yrittäjän ammattitutkinto · Taloushallinnon ammattitutkinto · Markkinointiviestinnän ammattitutkinto · Markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinto sekä · Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET). Näiden lisäksi tarjoamme valmistavaa koulutusta sihteerin ammattitutkintoon. MJK-instituutin uudet tilat ovat valmiina vastaanottamaan opiskelijat Näyttötutkinnoissa tutkinnon saa suoritettua, kun osoittaa hallitsevansa tutkinnon ammattitaitovaatimusten edellyttämät asiat. Se, miten, missä ja milloin osaaminen on hankittu tai hankitaan, on tutkinnon suorittamisen näkökulmasta sivuseikka. Niin ikään se, millä toimilla tai tehtävillä, missä ja miten osaamisensa osoittaa, on hyvin yksilöllistä. MJK-instituutti tarjoaa opiskelijoilleen valmistavaa koulutusta asioista, joita he eivät vielä hallitse, mutta joita heiltä tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan. Osaavat aikuiset, työssään ammattilaiset pystyvät usein suorittamaan tutkinnon nopeastikin, jopa täysin ilman valmistavaa koulutusta, osoittamalla aitoja töitä tekemällä, että hallitsevat tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin liittyvät asiat. Tilojen muuttumisen ohella myös järjestämämme merkonomitutkinto on jälleen muuttunut. Edellinen muutos vuonna 2009 teki tutkinnosta modulaarisen: tutkinto koostuu useista valittavista tutkinnon osista, mikä tekee tutkinnosta varsin joustavan. Elokuun 2013 alussa uudistunut tutkinto soveltuu vielä entistäkin paremmin suoritettavaksi hyvin monenlaisissa työtehtävissä. Sama moduulirakenteisuuden trendi on näkyvissä useimmissa näyttötutkinnoissa. Voit tutustua tutkintotarjontaamme verkkosivuillamme . Uudistuneisiin tiloihimme Itämerenkatu 1:een voit tulla tutustumaan MJKinstituutin avoimien ovien päivänä. Siitä ilmoittelemme tarkemmin tuonnempana niin ikään verkkosivuillamme. Jokaisen opiskelijamme opinnot ja tutkinnon suorittaminen henkilökohtaistetaan jo hakeutumisvaiheessa. Varmistamme heti aluksi opiskelijoidemme työtehtävien soveltumisen tutkinnon suorittamiseen, selvitämme heidän olemassa olevan osaamisensa, valitsemme tutkinnoista sopivimmat tutkinnon osat ja laadimme opiskelusuunnitelmat näiden mukaisesti. Lisää tietoa MJK-instituutista ja järjestämistämme tutkinnoista, opintojen aloitusaikatauluista sekä sähköiset hakulomakkeet kaikkiin tutkintoihimme löydät verkkosivuiltamme . Merkonomi News 3 / 2013 | 13 - HYVI NVOI NTI Sonja Vainio Työnohjaaja (STOry) MB-Elämäntaidonvalmentaja® Artikkelin kirjoittaja on toiminut rekrytointikonsulttina 5 vuotta sekä couchannut useita työnhakijoita. Mikäli haluat päivittää ansioluetteloasi ammattilaisen kanssa tai kaipaat sparrausapua työnhakuun, ota yhteyttä www.valmennusvainio.com TYÖHYVINVOINTI JA TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN Suomi on työpaikkakiusaamisen kärkimaita. Tutkimusten mukaan viidesosaa suomalaisista on kiusattu työpaikoilla. Tunnemme siis jokainen jonkun, jota on kiusattu. Epävarmuus ja kiire kyky empatiaan ja siksi hänestä ei tunnu pahalta kiusata muita. Työporukasta on helppo löytää ns. syntipukki. Syntipukiksi voi joutua kuka tahansa. Riittää että persoona on hieman erilainen tai että työntekijä uskaltaa kyseenalaistaa toimintamalleja. Syitä kiusaamisen yleisyyteen on pohdittu. Esimerkiksi Ruotsissa on kiusaaminen huomattavasti vähäisempää kuin Suomessa. Kiusaamista esiintyy yleensä aloilla, joissa on kiire, suuria muutoksia ja epävarmuutta työn jatkumisesta. Viime aikoina olemme saaneet lähes viikoittain lukea lehdistä ikäviä uutisia henkilöstövähennyksistä yrityksissä. Paljon epävarmuutta on ilmassa. Työpaikassa jossa johdetaan pelottelulla ja uhkailulla tyyliin: tulos tai ulos, saadaan lähes jokaisesta työntekijästä esiin ikäviä piirteitä. Jos joutuu elämään jatkuvassa epävarmuudessa siitä jatkuuko työt on ymmärrettävää että työntekijää kiinnostaa vain oman työtehtävän säilyminen. Pelon ilmapiiri ei saa kenestäkään työntekijästä esiin reiluja piirteitä. Pelisääntöjen puute Yhtenä syynä työpaikkakiusaamiseen ja huonoon työilmapiiriin pidetään yhteisten pelisääntöjen puutetta. Suomalaisilla työpaikoilla ei ole selkeitä organisaatiorakenteita, mitä toisaalta voidaan pitää hyvänäkin asiana. Joustavat rakenteet mahdollistavat asioiden nopeamman eteenpäin viemisen mutta toisaalta epäselvä tilanne vastuualueista ja tiedonkulusta voi luoda pohjaa jonkun työntekijän syrjään jättämiselle. Huono itsetunto Miten työilmapiiriä parannetaan? Työpaikkakiusaamisen syiksi on epäilty myös suomalaisten huonoa itsetuntoa. Huonolla itsetunnolla varustettu esimies ei siedä alaisiltaan kritiikkiä tai sitä että alainen menestyisi työssään. Hyvin menestyvä alainen uhkaa esimiehen asemaa, tai näin ainakin huonon itsetunnon omaava esimies ajattelee. Ilmapiirin muuttumiseen hyvästä huonoksi tai huonosta hyväksi ei tarvita suuria tekoja. Hyvä ilmapiiri muuttuu nopeasti huonoksi, mikäli töitä on liikaa ja johtaminen koetaan epäreiluksi. Toisaalta muutamilla yksinkertaisilla keinoilla saa ilmapiirin paranemaan. Mitään taikatemppuja ei tarvita. Henkinen pahoinvointi Selkeät pelisäännöt Kiusaajille yleistä on oma henkinen pahoinvointi, jota puretaan kiusaamalla muita. Kiusaajalla on usein narsistisia luonteenpiirteitä, jolloin oma etu ja siitä kiinni pitäminen ajaa kaiken muun ohi. Narsistilla on yleensä puutteellinen Yksi hyvä keino parantaa ilmapiiriä on selkeät pelisäännöt. On helppo toimia oikein kun tietää mitä odotetaan. Pelisääntöjen luominen on johdon tehtävä. Silloin kun työpaikan ilmapiiri on luottamuksellinen, on mahdollista tuoda liiketalous 4 - 2013 32 puhuu hyvää. Jokainen meistä tekee oman valintansa päivittäin. Lisäämmekö positiivista tunnelmaa työpaikalla puhumalla muista hyvää vai lisäämmekö kaikkien huonoa oloa puhumalla pahaa. hankaliakin asioita esille, esimerkiksi jos joku työntekijöistä kokee olevansa liikaa kuormittunut. Kokouksissa jokainen uskaltaa sanoa oman mielipiteensä ilman pelkoa siitä, että mielipiteen ilmaisusta jollakin tavalla rangaistaan myöhemmin. Mitä enemmän kanavia työntekijöillä on kertoa mielipiteitään ja ilmaista itseään sitä vähemmän on tarvetta selän takana puhumiseen ja kuppikuntien muodostamiseen tai sairaspoissaoloihin. Mitä tahansa ei tarvitse kestää Jos tilanne työpaikalla tuntuu olevan kestämätön eikä toimenpiteistä huolimatta muutu, ei liian pitkään kannata jäädä huonoon työpaikkaan. Mitä tahansa ei tarvitse kestää ja tärkeintä on muistaa pitää huoli omasta hyvinvoinnista. Aina on olemassa vaihtoehtoja. Olet ansainnut työn sellaisessa työyhteisössä, jossa voidaan hyvin. Rauhallinen ja rento meininki Toinen ratkaisukeino ilmapiirin parantamiseksi on huomion kiinnittäminen positiiviseen. Tutkimuksissa on selvinnyt, että meillä ihmisillä on aivoissa peilisoluja, jotka saavat meidät matkimaan ryhmässä olevien tunteita. Huono fiilis siis tarttuu ihmisiin ympärillämme. Yksi stressaantunut ihminen levittää nopeasti huonoa energiaa ympärilleen ja väsyttää muutkin. Toisaalta yksi rauhallinen ja positiivinen ihminen voi kääntää tunnelman mukavammaksi. Näin ollen me kaikki vaikutamme omalta osaltamme työpaikan ilmapiiriin. Jokainen voi valita miten ryhmässä käyttäytyy. Pyrimmekö kiireestä huolimatta toimimaan rauhallisesti ja rennosti vai olemmeko stressaantuneita ja kiireisiä? Stressaantunut ihminen on harvoin mukava ihminen. syntipukki ilmiö työpaikalla Jos työpaikalla on huono ilmapiiri ja työntekijät ovat ahdistuneita, on luonnollista että huono olo ilmenee jollain tavalla. Yleensä tunteet puretaan johonkin heikompaan henkilöön, jota syytetään työpaikan ongelmista. Ja näin on syntypukki ilmiö toiminnassa. Kiusaaja puhuu paljon ja saa muutkin työntekijät mukaan kiusaamiseen. Voi olla että muut työporukassa eivät uskalla ilmaista eriävää mielipidettä tai eivät kykene näkemään tilanteen koko kuvaa. Kiusaajalla on puutteellinen kyky sietää ja ymmärtää omia negatiivisia tunteitaan. Usein kiusaaja näkee toisessa ihmisessä hänessä itsessään esiintyviä ikäviä piirteitä. Kun omia ikäviä tunteita ei ymmärrä on ne helpompi ”siirtää” toisen henkilön ominaisuuksiksi. Kun kiusaaminen jatkuu aikansa, syytetty henkilö saadaan yleensä jollain tapaa työyhteisöstä pois, kiusattu joko sairastuu tai vaihtaa työpaikkaa. Sama meininki työpaikalla kuitenkin jatkuu, joku toinen otetaan uhriksi tilalle, koska alkuperäinen ongelma ei tullutkaan ratkaistuksi ”syyllisen” poistuttua. Se tavallinen maanantaiaamu Työkaveri tulee luoksesi ja voivottelee sinulle jälleen kuinka vaikeaa on tehdä töitä, pomo ei ymmärrä ja työtä on liikaa. Tuttu tilanne? Voit lähteä mukaan voivoitteluun, jolloin lisäät työkaverin huonoa oloa ja lisäksi sinustakin alkaa tuntua olo raskaalta. Sanotaan, että se mihin kiinnitämme huomiota kasvaa. Keskitymmekö näkemään ongelmia ympärillämme vai keskitymmekö siihen mikä on hyvin? Jokainen meistä on vastuussa hyvästä työilmapiiristä Toisenlainen skenaario: kun työkaveri tulee luoksesi voivottelemaan, voit toki suhtautua häneen empaattisesti ja sen lisäksi kehottaa ylikuormittunutta kollegaa tekemään jotakin konkreettista tilanteen muuttamiseksi. Kuten viisas mies Dale Carnegie on todennut: ”Toimettomuus luo epäilyksiä ja pelkoa. Toiminta tuo itseluottamusta ja rohkeutta.” - Toimenpiteisiin kannattaa siis ryhtyä. Sama pätee myös tilanteeseen, jossa huomaat että työpaikallasi on kiusaamista. Asia olisi hyvä ottaa esille. Kenenkään ei tulisi sietää kiusaamista tai katsoa sitä sivusta. Jos pelkäät muiden reaktiota asian esille ottamiseen, voit kysyä neuvoa esimerkiksi työterveyslääkäriltä. Kehu kaveria selän takana Viime helmikuussa vietettiin ”kehu kaveria selän takana” – viikkoa. Ideana oli, että jos selän takana jotain puhuu, niin 33 liiketalous 4 - 2013 - KOT I Teksti: Vattenfall älä säikähdä alkavan lämmityskauden sähkölaskuja - näin voit pienentää niitä Kun lämmityskauden ensimmäinen sähkölasku kolahtaa postiluukusta, loppusumma saattaa näyttää hämmentävän isolta. Eikä mikään ihme, sillä erityisesti sähkölämmitteisissä kodeissa vuodenajalla on iso vaikutus energiankulutukseen. Kun loppusummaa ryhdytään pienentämään, taikasanoja ovat järkevä energiankäyttö ja ilmalämpöpumppu. Huonetilojen lämmitys vie noin puolet koko kodin energiankulutuksesta, ja siitä puolikkaasta jopa 75 prosenttia käytetään lokakuun ja maaliskuun välisenä aikana. Pelkästään tammikuussa kuluu noin 20 prosenttia koko vuoden lämmityssähköstä. - Sähkölämmittäjien vuotuinen sähkölasku on tällä hetkellä keskimäärin 2 300 euroa, kun mukaan lasketaan sähkön myynti, siirto ja verot. Tammikuun osuus tästä summasta on noin 350 euroa eli lähes 15 prosenttia, kertoo ryhmäpäällikkö Jarmo Roiha Vattenfallilta. Kotiin tehdyn sähkösopimuksen tyypillä on luonnollisesti vaikutusta sähkölaskun loppusummaan ja kulutuspiikkien aikaan sen merkitys vain kasvaa. Sähkön hinta on tällä hetkellä matalalla, joten tulevaa talvea ajatellen kiinteähintainen, määräaikainen sopimus tulee edullisimmaksi. - Laskun pienentämistä ei tietenkään voi kokonaan ulkoistaa, vaan sähköä pitää käyttää järkevästi. Helpoin konsti on säätää kaikissa huoneissa lämpötila 21 asteeseen, jota useimmat pitävät miellyttävänä lämpötilana. Vanha nyrkkisääntö siitä, että yhden asteen alennus merkitsee viiden prosentin säästöä lämmityskuluissa, pitää edelleen paikkansa. Jos kotoa löytyy varaava takka, myös puilla lämmittäminen kannat- liiketalous 4 - 2013 taa. Ja kun ovien ja ikkunoiden tiivisteet ovat kunnossa, lämpö ei karkaa ulos. Tarkkana ilmalämpöpumpun hankinnassa Erityisesti suorasähkölämmitteisissä kodeissa kannattaa harkita sähkönkulutuksen pienentämistä ilmalämpöpumpun avulla. Omaan kotiin sopiva pumppu valitaan muun muassa koon ja ominaisuuksien mukaan. - Aivan halvimpien tarjousten perässä en lähtisi juoksemaan, vaan ostaisin laadukkaaksi tunnetulta valmistajalta. Yhden merkin sisälläkin on monentyyppisiä ja -kokoisia pumppuja, joten hintavertailussa pitää olla tarkkana, Jarmo Roiha muistuttaa. Ilmalämpöpumpun aiheuttamista kulutuspiikeistä kuulee joskus melkoisia tarinoita, mutta niitä ei kannata niellä purematta. - En pidä ilmalämpöpumpun ostamista erityisenä riskinä, sitä pitää vaan opetella käyttämään oikein ja asentajalta pitää saada opastusta, kuinka ilmalämpöpumppua käytetään. Jos ilmalämpöpumpun energiankulutus mietityttää, sitä voi seurata pistotulppaliitäntäisellä kulutusseurantamittarilla, jota voi käyttää etäyhteydellä netin yli myös reaaliajassa. vinkkejä ilmalämpöpumpun käyttöön: Ilmalämpöpumpun hyöty on vuosittain 2000 - 3000 kilowattitunnista ylöspäin eli vuodessa säästää helposti 200300 euroa. Nykyään ilmalämpöpumppu maksaa asennettuna 1 500 - 2 000 euroa, joten se maksaa itsensä takaisin viidessä tai kuudessa vuodessa. Pumppua ei kannata pitää automaattiasennossa, vaan joko lämmitys- tai viilennysasennossa tarpeen mukaan. Tällä estetään esimerkiksi se, ettei pumppu ala yhtäkkiä viilentää talvella, jos takassa poltetaan puita. Lämmityskaudella pumpun lämpötilan asetusarvo on hyvä pitää 2-3 astetta muun lämmityksen asetusarvoja korkeammalla. Näin muu lämmitys menee päälle vasta silloin, kun lämpöpumpun teho ei riitä. Jos pumppua käytetään viilentämiseen, se kannattaa säätää maltillisesti. Jo lämpötilan lasku 24 asteeseen tuo riittävän viilennyksen ja poistaa kosteutta, joka saa lämmön tuntumaan tukalammalta. Ilmalämpöpumppua on hyvä huoltaa säännöllisesti. Etenkin sisäyksikön suodattimet kaipaavat imurointia, jotta laite pystyisi toimimaan kunnolla. 34 liiketalouden liitto lta ry:n ja jattk-työttömyyskassan jäsenhakemus / valtakirja / muutosilmoitus Työttömyyskassa-asiamies vastaanottanut ____ . ____ .20____ Uusi jäsen/liitto Uusi jäsen/työttömyyskassa OHJE: Täytä lomake huolellisesti tekstaten. Voit palauttaa lomakkeen osoitteella (liitto maksaa postikulut puolestasi): Vaihdan liittoa/työttömyyskassaa Liiketalouden Liitto LTA ry Tunnus 5005151 00003 VASTAUSLÄHETYS Osoitteenmuutos tai muu muutos Valtuutus HENKILÖ- JA TYÖPAIKKATIEDOT (täytettävä myös haettaessa vain kassan jäsenyyttä) Etunimet: Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Henkilötunnus: Ammattinimike: Työnantaja ja työpaikka: Työsuhteen alkamispäivä: Työsopimus: Jatkuva Määräaikainen Koko-aikainen Osa-aikainen JÄSENHAKEMUS (tätä osiota ei välttämättä tarvitse täyttää, jos olet jo LTA:n jäsen etkä halua tehdä muutoksia jäsentietoihisi) Haen liiton jäsenyyttä Paikallisyhdistyksen nimi ( jos tiedossa) 20 Valmistumisvuosi Työsopimus: Varsinainen jäsen Koulutus / tutkinto Opiskelija Seniori Oppilaitos Haluan maksaa jäsenmaksuni Yhdessä erässä Kahdessa erässä Kolmessa erässä Kyllä Ammattiliiton nimi Neljässä erässä Olen toisen ammattiliiton jäsen: En Tiedon jäsenyydestä saa luovuttaa yritykselle, joka liiton kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tarjoaa jäsenyyteen liittyviä etuja. Kiellän tietojeni luovuttamisen muuta suoramarkkinointia varten. TYÖTTÖMYYSKASSAHAKEMUS JATTK-työttömyyskassa (täytettävä aina, kun haetaan ko. kassan jäsenyyttä) Haen JATTK-työttömyyskassan jäsenyyttä Olen jo JATTK-kassan jäsen 20 20 Edellisen työttömyyskassan nimi Liittynyt edelliseen kassaan Eronnut edellisestä kassasta VALTUUTUS (rastita, jos haluat, että LTA hoitaa erosta ilmoittamisen edelliseen kassaasi) Valtuutan Liiketalouden Liiton irtisanomaan jäsenyyteni edellisessä liitossa/työttömyyskassassa TÄRKEÄÄ: Työttömyyskassan jäsenenä voi olla vain palkkatyöntekijä, ei yrittäjä. Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain nojalla kaikki • YEL ja MYEL -velvolliset • johtavassa asemassa olevat yrityksen osaomistajat (oma omistus vähintään 15% tai perheen kanssa vähintään 30% • perheyrityksessä työskentelevät samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet (oma tai perheen omistus vähintään 50% HUOM! Jos kuulut yllä oleviin ryhmiin et voi liittyä Julkisten alojen teknisten työttömyyskassaan. Ota yhteyttä liittoon tai kassaan. ALLEKIRJOITUS Paikka Päiväys JÄSENHAKEMUS VASTAANOTETTU Allekirjoitus Liiketaloudenliitto LTA ry puh. 09-2294 7171 Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki www.liiketaloudenliitto.fi - liitto@liiketaloudenliitto.fi Päiväys Jäsenhakemus vastaanotettu JATTK-työttömyyskassa puh. 09-720 6820 Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki www.jattk.fi - asiakaspalvelu@jattk.fi Hakemus käsitelty Jäsenyhdistykset Kanta-Hämeen LTA ry pj. Antti Vättö Kivisenojantie 4 E 20 13500 HÄMEENLINNA puh. 050-3499 584 antti.vatto@liiketaloudenliitto.fi Imatran Merkonomit ry imatra@liiketaloudenliitto.fi Kaakkois-Suomen Liiketalous ry pj. Petra Hintikainen kaakkois-suomi@liiketaloudenliitto.fi Keski-Suomen Liiketalous LTA ry pj. Harri Holttinen PL 88, 40101 Jyväskylä keski-suomi@liiketaloudenliitto.fi Kokkolanseudun Merkonomit ry pj. Kari Moilanen Vanhankartanontie 34 as. 5 67100 KOKKOLA puh. 0400 - 510 940 kari.moilanen@city.kokkola.fi Kuopion Seudun Liiketalous ry pj. Seppo Koski Ruukinpolku 1 70910 VUORELA puh. 044-057 7083 koski.seppo@dnainternet.net Lahden Seudun Liiketalous ry pj. Ahti Vappula Hannantie 6 15540 VILLÄHDE puh. t. 010 - 558 5622 puh. k. 03 - 758 9513 Lapin Merkonomit ja LTA ry pj. Markku Halvari, Häkinvaarantie 103, 97130 HIRVAS markku_halvari@hotmail.com Lohjanseudun Merkonomit ry pj. Tarja Ihamäki Liivuorentie 13 D 12 13500 HÄMEENLINNA puh. t. 019 - 320 3362 puh. k. 019 - 386 022 LTA Hyvinkää ry pj. Tarja Hyytinen Kuutamontie 3 E 18 05800 HYVINKÄÄ puh. 040 - 734 4872 hyvinkaa@liiketaloudenliitto.fi Merkonomiliitto ry pj. Hannele Tamminiemi puh. 09 - 2294 7171 merkonomiliitto@liiketaloudenliitto.fi Merkonomföreningen Modul rf ordf. Johan Uusimäki Alpvägen 21 C 02700 GRANKULLA tel 050 - 345 7767 modul@liiketaloudenliitto.fi Mikkelin Liiketalouden Ammattilaiset MiLTA ry pj. Eveliina Kuukkanen puh. 040-717 0907 mikkeli@liiketaloudenliitto.fi Oulunlaakson Merkonomit LTA ry Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki puh. 09 - 2294 7171 liitto@liiketaloudenliitto.fi www.liiketaloudenliitto.fi Puheenjohtaja Raimo Salovuori raimo.salovuori@liiketaloudenliitto.fi 1. varapuheenjohtaja Antti Vättö 2. varapuheenjohtaja Ritva Kyynäräinen pj. Seija Siuruainen Kuriirinkuja 4 B 90150 OULU puh. 040 - 570 8336 seija.siuruainen@gmail.com Toiminnanjohtaja Annina Antell puh. 0400 - 959 819 annina.antell@liiketaloudenliitto.fi Pohjanmaan Liiketalous LTA ry Järjestösihteeri Eveliina Kuukkanen puhelin 040 - 455 3595 eveliina.kuukkanen@liiketaloudenliitto.fi pj. Raija Väliharju Toimisto PL 9 60100 SEINÄJOKI puh. 040 - 504 2859 raija.valiharju@netikka.fi heli.rasku@pomer.fi JATTK-työttömyyskassa Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry pj. Ritva Kyynäräinen Marunantie 7 C 04300 Tuusula puh. 040 - 455 9020 paalta@liiketaloudenliitto.fi SLK-Kilta ry pj. Kirsti Barannik Alalinnake 1 D 31 02160 ESPOO puh. 050 - 521 6011 kirsti.barannik@kolumbus.fi Vaasanseudun Liiketalous LTA ry pj. Kalevi Karjala Vähänkyrönkatu 4 A 9 65350 VAASA, puh. 040 - 733 2726 kalevi.karjala@puv.fi Varsinais-Suomen Liiketalous LTA ry varapj. Tuija Raunio varsinais-suomi@liiketaloudenliitto.fi Länsirannikon Liiketalous LTA ry pj. Jaakko Luntamo raumapori@liiketaloudenliitto.fi liiketalous 4 - 2013 Liiketalouden Liitto LTA ry 36 Pasilanraitio 9 B 00240 Helsinki puh. (09)720 68 20 (ma-to klo 9.00-11.30) fax. (09)148 10 29 asiakaspalvelu@jattk.fi www.jattk.fi Puheenjohtaja: Heikki Tuominen Kassanjohtaja: Eeva Kivijärvi Nomit Työttömyyskassa PL 52 00521 Helsinki puhelin (09) 8689 400 fax (09) 8689 4040 www.tknomit.fi Puheenjohtaja: Sinikka Heiskanen Kassanjohtaja: Aija Ståhlberg MJK-instituutti PL 143, 00121 Helsinki Käyntiosoite: Iso Roobertinkatu 20-22 A 00120 Helsinki Puhelin (09) 4762 5200 fax (09) 4762 5222 www.mjk.fi
© Copyright 2024