Mistä puhtia ja tukea työssäjaksamiseen?
Liiketalous 2/3-2013 l i i k e ta l o u d e n o s a a j at j a a m m at t i l a i s e t roman schatz: kysyn itseltäni päivittäin, kuka olen Mistä puhtia ja tukea työssäjaksamiseen? mitä tarkoittavat osa-aikainen sairausloma tai määräaikainen työkyvyttömyyseläke? entä osa-aikainen hoitovapaa? mikä on turvakielto ja kuka sitä voi hakea? kannattaako työajan lyhentäminen? tässä lehdessä: 2 Sisällysluettelo Liiketalouden Liitto LTA ry:n 3 Pääkirjoitus jäsenlehti ilmestyy 4 AJANKOHTAISTA Lomille LOMPS 2013 aikana. 5 numerona vuoden 8 Suosittelukampanja Julkaisija & kustantaja: Tilaukset & osoitteenmuutokset: Liiketalouden Liitto LTA ry Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki puh. 09 - 2294 7171 liitto@liiketaloudenliitto.fi ELÄMÄNMMUUTOKSET Tervettä työntekoa 13 ELÄMÄNMMUUTOKSET Mikä ihmeen turvakielto Päätoimittaja: Annina Antell 0400 - 959 819 annina.antell@liiketaloudenliitto.fi 16 Anna Hellénin palsta 18 JÄSEN ESITTÄYTYY Myyntijohtajalla on ”myyjän geenit” Toimituspäällikkö: Raimo Salovuori 09 - 2294 7171 raimo.salovuori@liiketaloudenliitto.fi 20 ELÄMÄNMMUUTOKSET Lyhennetty työaika 22 Vuoden nuori merkonomi -kilpailu Toimitussihteeri Eveliina Kuukkanen 040 - 455 3595 eveliina.kuukkanen@liiketaloudenliitto.fi 20 ELÄMÄNMMUUTOKSET Osa-aikatyön kautta takaisin työelämään 24 JATTK-työttömyyskassa 25 Elokuinen elämysmatka Tukholmaan AD: Kaisa Skyttä 0400 - 270 769 kaisa.skytta@liiketaloudenliitto.fi 26 HENKILÖKUVA Roman Schatz 31 Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja 2013 Markkinointi: Jaakko Koskinen 0500 - 540 111 jaakko.a.koskinen@luukku.com 32 TYÖELÄMÄN ILMIÖT Hallitsetko sinä sähköpostia vai sähköposti sinua? 33 Koulutuksen kautta on vaikea löytää yritysideaa 36 Yrittäjän työttömyysturvaan parannuksia vuoden 2013 alusta 38 Yhdistyssivut Lehden osoitteistoa saatetaan luovuttaa tilaajia palveleviin kaupallisiin tarkoituksiin. 4o HYVINVOINTI Miten suhtautua muutokseen? Painatus: Scanweb Oy 42 TERVEYS Sitruuna ja lehtivihreä kukistavat kevätväsymyksen 54. vuosikerta 43 Hae jäseneksi / muutostietokortti Liiketalous 2013 liiketalous 2/3 - 2013 Hannele Tamminiemi 0400 - 626 737 ilmoitukset@liiketaloudenliitto.fi Nro mainosvaraukset aineistopäivä ilmestymispäivä 1 8.2.2013 15.2.2013 18.3.2013 2-3 12.4.2013 19.4.2012 24.5.2013 4 6.9.2013 13.9.2013 18.10.2013 5 29.10.2013 1.11.2013 9.12.2013 2 Aikakauslehtien Liiton jäsen Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain päätoimittajan luvalla. Toimitus ei vastaa käsikirjoituksista, joita ei ole tilannut. Toimitus ei vastaa asiavirheistä. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta toimittajien näkökulmasta muutoksen kohteena Ei nyt hirveesti huvita, ei motivoi, eihän tässä ole mitään järkeä. Tuntuvatko lausahdukset tutuilta? Itse havahduin, kun huomasin juuri tokaisseeni kollegalle: ”On se hyvä kun lumet sulaa, voi taas käännellä kiviä ja kantoja motivaation löytämiseksi”. Olin jälleen pitkän talven jälkeen uponnut negatiivisuuden frustraatiomielialaan. Meillä suomalaisilla on tunnetusti melankolinen ja blues-voittoinen luonne, mollisävyssä helposti mennään. Viimeaikaiset uutisoinnit yt-neuvotteluista tai palkansaajien ostovoimasta tai vaikka ulkomailla sattuneista väkivaltaisuuksista eivät ole omiaan herättelemään elämänuskoa. Mutta on todettu, että samalla tavalla kuin ”olet, mitä syöt”, niin myös ”olet, miten asennoidut”. Eräs tunnettu suomalainen viihdetaiteilija on lausahtanut: ”tarttee funtsii, mitä haluu, kun sen voi viel’ vaik’ saadakin”. Toisin sanoen, jos haluaa jotain positiivista, voi elämä kehittyäkin siihen suuntaan. Meidän kaikkien tulisi osata ja pystyä kääntämään elämänasenne sellaiseen suuntaan, jossa myönteisyydellä on pääosa. Kaiken keskellä varmin, ja joskus myös ainoa asia, johon voit vaikuttaa, olet sinä itse. Asioiden hallinta ja muutos tulee siis ottaa omiin käsiin myönteisellä tavalla. Aina ”Omien oikeuksien se ei todellakaan ole helppoa. Joskus yksi asia johtaa toiseen ja tuntuu kuin korttitalo tiedostaminen on etu olisi romahtamassa. Monesti se alin kortti, jonka varaan kaikki on alettu rakentaa, on sekä tekijälle itselleen työ ja toimeentulo. Jo ennen kuin tuo kortti uhkaa kaatua, on hyvä varmistaa tukiraettä työnantajalle. kenteet. Näitä rakenteita on kanssasi luomassa oma liittosi ja työttömyyskassasi. Kun ajoissa varmistat, että jäsenyytesi sekä liittoon että työttömyyskassaan ovat kunnos- Yhdessä toimien ja asiat sa, eivät talon kortit kaadu ihan helposti. Liiton kautta saat ensikäden neuvontaa työtiedostaen voidaan elämän haasteissa ja jos niin ikävästi käy, että työttömyys osuu kohdalle, niin työttösäästyä ehkä jopa myyskassan kautta saat turvaa perustarpeisiin. Eihän mikään koskaan korvaa kaikkea, harmeiltakin.” ei sellaista vakuutusta olekaan, mutta kun perusturva on kunnossa, niin ei jää tyhjän päälle. Tämä on osa sitä oman elämän ja muutosten hallintaa. Tieto lisää, ei tuskaa, vaan osaamista ja pienikin oman osaamisen kehittäminen kuuluu omiin hallittaviin asioihin. Liiketalouden Liitto jatkaa syksyllä pienseminaarien sarjaa ja antaa sitä kautta mahdollisuuksia ja työkaluja parantaa omien oikeuksien turvaamista työpaikan eri tilanteissa. Monilla pienillä työpaikoilla ei aina olla tietoisia, miten työntekijän ja työnantajan välisiä asioita tulee hoitaa. Omien oikeuksien tiedostaminen on etu sekä tekijälle itselleen että työnantajalle. Yhdessä toimien ja asiat tiedostaen voidaan säästyä ehkä jopa harmeiltakin. Kannattaa siis ottaa osaa ja kasvattaa omaa tietämystään. -pääkirjoitus- Kevät on elämän ja valon uutta tulemista. Valon on todettu lisäävän myös energisyyttä sekä virikkeellisyyttä. Kannattaa käyttää kevään kasvun aika myös omien akkujen lataamiseen. Toivotan LTA:laisille iloa ja valoa sekä turvallista kevään ja kesän odotuksen aikaa. raimo salovuori PUHEENJOHTAJA 3 liiketalous 2/3 - 2013 - A jankohtaista - Lomille LOMPS - matkaideoita kesälomaan Kesä on taas täällä ja moni kuulee jo kesälaitumien kutsun. Joskus lomalla on kiva vain olla tekemättä mitään ja nauttia hitaammasta elämänrytmistä. Siltä varalta, että jotain kuitenkin tekisi mieli tehdä, mutta ei oikein tiedä mitä, on tähän koottu pari hieman tavanomaisesta poikkeavaa ideaa. liiketalous 2/3 - 2013 4 1......... kesäloma maalaisidyllissä Haluatko kokea Suomi-filmin maalaistunnelmaa kesälomallasi? Virtain Vaskiveden kylässä on paikka, jossa ajatus lepää. Matkailutila Haapamäki on Näsijärven rannalla ja majoittaa matkalaisia päärakennuksen lisäksi aitoissa sekä piha- ja rantamökeissä. Maalaisidylli on täydellinen. Heinänkorsi suupielessä voi katsella taivaalla kiitäviä poutapilviä, lukea kirjaa pihakeinussa tai lähteä mato-ongelle järven rantaan tai soutelemaan. hota vanhaa rakennuskantaa, Esko Haapamäki pelasti tilalle 30 vanhaa hirsirakennusta, pihapiirin päärakennus mukaan lukien. Tuula kertoo, että tätä pidettiin silloin suorastaan ”hulluna”. Eipä pidetä enää, päinvastoin. Tuulan 85-vuotias äiti touhuaa yhä mukana matkailutilan toiminnassa. ”Eila-muori ei luovu matkailusta”, Tuula toteaa ja kertoo, että Eila oli aikoinaan mukana monissa matkailuelimissä yrittäjien edustajana. Tuulan vanhemmat ovat muutenkin yhä uteliaita maailmalle ja kulkevat paljon matkoilla. Monista jo 60-luvulla käyneistä asiakkaista on tullut ystäviä, joiden kanssa on reissattu jopa ulkomailla. Ja tämänkin kesän juhannuksena majoittumaan tulee rouva, joka on käynyt tilalla jo 40-vuoden ajan. ”Hän suostuu majoittumaan vain aitassa”, kertoo Tuula. Myös eräs mies, joka oli alkujaan käynyt lomailemassa tilalla 5-vuotiaana lapsukaisena, palaa nykyään yli nelikymppisenä yhä silloin tällöin nauttimaan lomastaan Haapamäellä. Kanta-asiakkaiden kanssa reissuun Matkailutila Haapamäki on majoittanut matkailijoita vuodesta 1966 lähtien. Nykyään Timo-veljensä kanssa tilaa emännöivän Tuula Haapamäen vanhemmat alkoivat rakentaa tilalle 50-luvun alussa. Tuulan isovanhemmat olivat Amerikan paanareita eli maankiertäjiä, jotka olivat käyneet vuosisadan vaihteessa Yhdysvalloissa työn perässä ja muuttaneet sittemmin takaisin Suomeen. Isovanhemmat olivat asettuneet saman järven rannalle, missä nykyinenkin tila sijaitsee. Matkailijoita oli näkynyt jo silloin; Tuula kertoo ”Amerikan mummon hurahtaneen 30-luvulla puutarhanhoitoon”, ja tämän hienosti hoidettuja, isoja puutarhaviljelmiä tultiin katsomaan pitkienkin matkojen takaa sananmukaisesti rekka-autolasteittain ihmisiä kuljettaen ennen sotaa. Tuula kertoo Esko-isänsä olleen edelläkävijä vanhan vaalimisessa. Siinä missä 60-70 -luvuilla yleinen suuntaus oli tu- Virrat vetää lomalaisia Virroilla väkiluku moninkertaistuu kesäisin, sillä siellä on kaikkiaan 3000 kesähuvilaa. Virrat sijaitsee kahden ison järven, Näsijärven ja Toisveden risteyksessä, kaikkiaan alueella on satoja pieniä järviä. Tampereelta moni saapuu Virroille vesiteitse. Haapamäen rannassa on oma laituri, johon voi pysähtyä veneineen. Virrat on saanut veteen viittaavan nimensä tuhannesta kilometristä rantaviivaa, joka koostuu 5 liiketalous 2/3 - 2013 - A jankohtaista kaikkiaan 300 järven kokonaisuudesta. Tuula kertoo Haapamäellä vierailevan majoituskunnan kansainvälistyneen vuosien varrella. Viime kesänä Tuula oli kokenut ulkomaan matkailun saapuneen omaan pihapiiriin, majoittuva väki oli ollut niin kansainvälistä. Siitä ei tarvinnut enää lähteä itse rajojen ulkopuolelle kokemaan uusia kulttuureja. Ulkomaalaisille vieraille suomalaisesta näkökulmasta yllättävän eksoottiseksi toiminnaksi on paljastunut ihan perinteinen mato-onginta. Ulkomaalaisille paikan tarjoama rauha ja hiljaisuus ovat hämmästelyn aiheita. Eräskin venäläismies oli ensin suunnitellut käyvänsä kokemassa erämaan rauhan Helvetinkolun ja Seitsemisen kansallispuistoissa, mutta sitten todennut Haapamäen olevan hänelle jo niin hieno, rauhaisa paikka, josta ei tarvitse lähteä minnekään. Viiden miljoonan asukkaan Pietarista tullessa tämä onkin varmasti tosi kokemus. Mutta rauhan Haapamäeltä löytää myös suomalainen. Matkailutila Haapamäki on mukana Suomen Retkeilymajajärjestö-SRM ry:n hostelliverkostossa, joka käsittää lähes 50 hostellia kautta maan. Katso lisää: www.matkailutilahaapamaki.com 2......... lontoo on monipuolinen metropoli Kirjailija Samuel Johnson totesi jo 1700-luvun lopulla ”When a man is tired of London, he is tired of life.” Lontoon tarjonnan paljous voi toki uuvuttaa, mutta lähinnä positiivisella tavalla. Euroopan monikulttuurisin kaupunki elää vuorokauden ympäri ja matkailija voi ottaa siitä energiasta kaiken irti. Lontoo on kesäkaupunki. Ja paikalliset heräävät eloon kevään tultua samoin kuin täällä kauempana Pohjolassa. Tosin Lontoossa kesä antaa merkkejä itsestään jo maaliskuussa. Currya, fish´nchipsejä ja puistopiknikkejä Lontoo on hyvästä ruuasta nauttivalle omiaan. Tarinat huonosta englantilaisesta ruuasta voi jättää omaan arvoonsa, sillä ainakin lontoolainen ruoka kattaa kaikki maailman keittiöt, kuten kaupungin asukkaatkin ovat ympäri maailman. Intiassa käynyt tietää, että Suomesta ei aitoa intialaista ruokaa saa, mutta Lontoostapa saa. Perinteisesti hyvää intialaista ruokaa on saanut ainakin East Endin Brick Lanelta, mutta tätä nykyä hyviä ja aitoja intialaisia ravintoloita on ympäri kaupunkia. Nykyiseksi englantilaiseksi kansallisruuaksi väitetäänkin currya ainakin sisämaassa. Rannikolla fish´nchips on vielä pyhä asia ja Pohjois-Englannissa sunnuntailounaalla pöytään valmistetaan Yorkshire pudding, joka tarjoillaan lihan liiketalous 2/3 - 2013 ja kastikkeen kera. Englannin jalkapallojoukkueen kannustuslauluksi nousi 90-luvun lopussa ”Vindaloo”, joka viittaa intialaiseen curryyn. Katsaus Lontoon karttaan paljastaa, että suurkaupunkiin mahtuu paljon myös laajoja vihreitä alueita. Kaupungin puistot ovat vehreitä, hyvin hoidettuja ja tilaa piknikin viettoon on varmasti, sillä monet puistoista ovat valtavan kokoisia. Hyde Park ja Regents Park sijaitsevat keskustan tuntumassa, ja Victoria Park keskustasta itään on leppoisa paikka, joka kerää alueen asukkaita vapaa-ajan viettoon. Piknikille voi ostaa eväät hyvistä ruokakaupoista, joita on Marks & Spencerillä ja Sainsburys-ketjulla, mutta kaupunki on täynnä pieniä yksityisiä herkkukauppoja, jotka esittelevät metropoliin kulkeutuneita ruokakulttuureja. Ruumiin ja hengen kulttuuria Legendaarisen British Museumin lisäksi Lontoossa on loputon määrä muita mielenkiintoisia museoita. Käynnin arvoisia ovat Lontoon historiaa mielenkiintoisesti esittelevä Museum of London, iso modernin taiteen museo Tate Modern ja valokuvataiteelle omistettu the Photographers’ Gallery. Lontoon metro juhlistaa tänä vuonna 150 juhlavuottaan, ja sen kunniaksi kannattaa käydä myös London Transport Museumissa. Sherlock Holmes -etsivätarinoiden parissa viihtyvä tulee onnelliseksi Baker Streetillä etsivälegendalle omistetussa museossa. Moni Lontoon kävijä on saattanut napata paikallisesta lehtikioskista ja kulmakaupasta itselleen Time Out Londonin tutustuakseen viikoittaiseen kulttuuritarjontaan. Lehti muuttui viime vuonna ilmaisjakelulehdeksi ja on tätä nykyä vaikeampi löytää kuin ennen. Onneksi julkaisun nettisivut ovat erinomaiset ja puhelimeen voi ladata lehden applikaatiota, jotka kertovat menovinkkejä. Myös Foursquaren palvelu osoittautui erinomaiseksi uusia paikkoja etsiessä. Ravintolat, kahvilat ja pubit ovat keränneet palveluun paikallisten arvosteluja, niitä on hyvä seurata. Tätä helpottaa erityisesti se, että Lontoossa ilmainen langaton verkko on lähes kaikkialla. Lontoon metroverkosto kattaa laajan alueen kuudella eri vyöhykkeellä. ”The Tube” kuljettaa nopeasti Heathrown lentokentältä asti ja sitä varten kannattaa hankkia Oyster Card -matkakortti. Se toimii myös mm. busseissa, joista erityisesti kaksikerroksisten yläkerrasta pääsee seuraamaan mitä parhaiten kaupungin vilinää kaikessa rauhassa. 3.... kotimaanmatkailua lapsiperheen näkökulmasta Suomen Retkeilymajajärjestö haki Hostelliviesti-blogiin innokasta kotimaanmatkailijaa, joka kiertäisi Suomea kuluvan vuoden aikana ja raportoisi matkakokemuksiaan Hostelliviestiin. Hakijoista valittiin seinäjokelainen Anne, jonka matkaseurana on hänen pian 11-vuotias poikansa Niko. Matkailijoina heillä on asenne kohdillaan, sillä Anne kuvailee heitä uteliaiksi, sopeutuvaisiksi, optimistisiksi ja kokeilunhaluisiksi. Erityistä maustetta kaksikon matkaan tuovat Nikon kiinnostuksen kohteet: dinosaurukset, autot ja moottoripyörät. Näiden perässä päädytään tutkimaan kotimaan kohteita. Ensimmäisen reissun Anne ja Niko tekivät Turkuun ja toinen vei Tampereelle. Reissuilla on jo ehtinyt sattua ja tapahtua sekä hyvässä että hieman jännittävissäkin hetkissä ja eloisa kaksikko ehti molemmissa kaupungeissa viikonloppujen aikana moneen mukaan. Annen ja Nikon matkoista saavat erityisesti lapsiperheet itselleen mielenkiintoisia vinkkejä kotimaan matkoihinsa. Lähikuukausina reissusuunnitelmissa on mm. käynti Ahvenanmaalla ja kokkolalaisessa majakkasaaressa. Nämä matkatarinat ja jatkossa tulevat voi lukea Hostelliviestistä www.hostelliviesti.fi, ne löytyvät mm. asiasanalla ”Suomen-kiertue 2013”. Edullista yöpymistä palkitussa hostellissa Usko pois, majoituksen löytäminen Lontoon sydämestä alle 20 eurolla ei onnistu usein, mutta YHA Oxford Street hostellissa onnistuu. Hostelli sijaitsee korttelin päässä Oxford Streetin vilinästä, Sohon mielenkiintoisten katujen kulmilla ja ilmapiiri hostellissa on rento parin viime vuoden sisällä remontoiduissa tiloissa. Verkossa toimivan varauspalvelu Hostelworldin käyttäjien arviot nostivat hostellin Englannin parhaaksi hostelliksi. Myös YHA London Central hostelli on vain muutama kortteli Oxford Circukselta pohjoiseen. Lontoolaisen hostellin vastaanotossa on töissä todennäköisimmin joko lontoolainen opiskelija tai ulkomaalainen nuori, joka on tullut Lontooseen asumaan hankkiakseen elämänkokemusta. Henkilökunta onkin varsin hyvä lähde menovinkkejä kaivattaessa. Jos kyseessä on shoppailureissu, on mm. Topshop ja Uniqlo korttelin-parin päässä YHA Oxford Street hostellilta. Lontoo on mielenkiintoinen, alati uusia elämäntyylejä ja trendejä synnyttävä kaupunki. Sillä on myös niin pitkä historia, että senkin omaksumisessa voisi käyttää useamman matkan ajan. Lisäksi kaupunki on monikulttuurisuudessaan vertaansa vailla Euroopassa. Kertakaikkisen elävä metropoli, joka pakottaa palaamaan. Katso lisää: www.visitlondon.com Teksti: Kati Ollula Suomen Retkeilymajajärjestö-SRM ry mikä srm? SRM:n perusti vuonna 1935 joukko järjestöjä, jotka halusivat tarjota jäsenilleen edullista majoitusta Suomessa. Vuonna 2013 SRM:n jäsenjärjestöinä on 43 erilaista valtakunnallista nuoriso-, opiskelija-, liikunta-, eläkeläis-, ammatti- sekä matkailujärjestöä, joista yksi on Liiketalouden Liitto LTA. Liiton jäsenet ovat siten oikeutettuja SRM:n jäsenetuihin. Suomessa jäsenjärjestöjen jäsenet saavat 10 % alennuksen yöpyessään SRM-hostelleissa. Ulkomailla HI-hostelleissa saa alennusta majoituksesta kansainvälisellä hostellikortilla, jonka jäsenjärjestöjen jäsenet voivat ostaa SRM:stä ennen matkaa viiden euron alennuksella. Hostellit Suomessa: www.hostellit.fi. Hostellit ulkomailla: www.hihostels.com. 7 liiketalous 2/3 - 2013 - elämänmuutokset - u l e t t i Suos a j n a p m ka ittelukampanja LTA:n suos unut! on uudist Liiketalouden Liitto LTA on hyvä, liiketalouden ammattilaisten oma yhteisö. Niin hyvä, että meitä kannattaa suositella. LTA:sta saa henkilökohtaisen ja asiantuntevan työsuhdeneuvonnan, kattavan oikeusturvavakuutuksen, edunvalvonnan ja työttömyysturvan sekä jäsenedut - järkevään hintaan. Suosittele Liiketalouden Liiton jäsenyyttä työkaverille, ystävälle tai tuttavalle. LTA:han voivat liittyä kaikki, jotka ovat suorittaneet liiketalouden tutkinnon (aina merkonomista ja datanomista tradenomiin ja kauppatieteen maisteriin) ja/tai henkilöt, jotka työskentelevät liiketalouden alan tehtävissä. Jäsenkuntamme edustaakin siten laajaa kirjoa suomalaisista. Kun tuttavasi liittyy Liiketalouden Liiton jäseneksi ja on maksanut jäsenmaksunsa vuodelle 2013, saatte molemmat kahdenkymmenen euron (20€) arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Suosittelija saa lahjakortin suosittelun kautta liittyneistä varsinaisista jäsenistä seuraavasti: 1-3 liittynyttä uutta jäsentä = 20 euron lahjakortti jokaisesta liittyneestä jäsenestä 4-5 liittynyttä jäsentä = 50 euron lahjakortti 4. ja 5. liittyneestä jäsenestä yli 6 liittynyttä jäsentä = 200 euron lahjakortti yli 10 liittynyttä jäsentä = 400 euron lahjakortti Suosittelun kautta liittyneet, uudet jäsenet saavat aina 20 euron lahjakortin. Kampanja on voimassa 1.1.2013–31.12.2013 ja siihen voivat osallistua kaikki Liiketalouden Liitto LTA:n varsinaiset jäsenet. liiketalous 2/3 - 2013 8 Tervettä työntekoa Hyvä terveys on työssäjaksamisen perusta. Apua ja virikkeitä jaksamiseen on monenlaisia. Teksti ja kuvat: Hanna Laakso 9 liiketalous 2/3 - 2013 - elämänmuutokset Työntekijän työssäjaksaminen on iso palapeli, johon vaikuttavat monet erilaiset tekijät. Työssäjaksaminen kulkee käsi kädessä työhyvinvoinnin kanssa. Isoja asioita ihmisen työssäjaksamisen edistämisen kannalta ovat esimerkiksi työyhteisön toimivuus, työpaikan viihtyvyys ja kohtuullinen työmäärä. Työssäjaksamisen edistäminen on tärkeä juttu jokaiselle työssäkäyvälle ihmiselle, eikä esimerkiksi vain jollekin tietylle ikäryhmälle. Jaksamisen edistämiseen on olemassa monia erilaisia keinoja. Yksi keino jaksamisen parantamiseen ovat erilaiset ja eri tahojen järjestämät kuntoutusmahdollisuudet. Johanna Laakso, ”Minua kiinnostaa myös 46, osallistui vuosise, miten työntekijäni na 2011–2012 Kelan järjestämään Asjaksavat vapaa-ajallaan. Liikunta- ja kulttuurisetelit lak-kuntoutukseen. Aslak-kuntoutus on ovat erittäin hyvä keino Kelan kuntoutusta näkyä työnantajana myös työelämässä oleviltyöpaikan ulkopuolella.” le ja tyypiltään varhaiskuntoutusta. Nimi Aslak tulee sanoista ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus. Johanna työskentelee nyt neljättä vuotta lähihoitajana Pirkkalan kunnalla Vesilahden terveyskeskuksessa. Neliosaiseen kuntoutukseen hän osallistui ensimmäisen kerran syyskuussa 2011. ”Kaikki lähti siitä, kun osastonhoitaja tuli kyselemään, löytyisikö meiltä kiinnostusta lähteä tällaiseen kuntoutukseen”, Johanna sanoo. Johannan kiinnostus heräsi, mitä seurasi Aslak-kuntoutuksen hakuprosessi. Kela haluaa hakijoilta hakemuksen, johon tulee liittää lääkärinlausunto. Lääkäriltä vaaditaan B-lausunto, eli ilman vähäisintäkään vaivaa olevat ihmiset eivät voi hakeutua Aslak-kuntoutukseen. Johannalla oli pientä alaselän vaivaa, jonka vuoksi hakemus hyväksyttiin Kelassa. Työnantajan ei ole pakko maksaa palkkaa työntekijälle niiltä päiviltä, jotka työntekijä viettää kuntoutuksessa. Johannan työnantaja, joka oli vielä vuonna 2011 Vesilahden kunta, kuitenkin maksoi palkan myös kuntoutuksen ajalta. Kun Kela maksoi kuntoutuksen ja työnantaja palkan, kuntoutus oli Johannalle täysin ilmainen. myös sosiaalisia aktiviteettejä. Johanna muistelee osallistuneensa esimerkiksi valokuvaussuunnistukseen. Lähihoitajan työ on joka päivä todella fyysistä, ja työssäjaksamisen kannalta fyysisen kunnon ylläpitäminen on äärimmäisen tärkeää. Johanna kokeekin hyötyneensä Aslakista. ”Vaikka olinkin liikunnallinen ihminen jo ennen kuntoutusta, koen, että sain hyviä vinkkejä. Töissä työergonomia on ehdottomasti parantunut kuntoutuksen myötä.” ”Ja itse kuntoutusjaksot olivat vallan ihania!” Johanna suosittelee Aslak-kuntoutusta kaikille. ”Kannattaa todellakin lähteä! Vaikka minun mielestäni päävastuu työssäjaksamisesta on työntekijällä itsellään, on todella hienoa, että on olemassa tällaisia tukimuotoja. Uskon, että moni on saanut liikuntakipinän kuntoutuksen myötä.” Asiantuntijat ovat Aslak-kuntoutuksesta montaa mieltä. Lääketieteen lisensiaatin Mikhail Saltychevin vuonna 2012 julkaistussa väitöskirjassa Aslak tuomitaan tehottomaksi, mutta esimerkiksi psykologian lisensiaatin Maija Tirkkosen väitöskirjassa Aslak saa positiivista palautetta. Tirkkosen mukaan Aslak on vahvistanut kuntoutukseen osallistuneiden työkykyä. PHT:n 1. askel -jaksoilta virtaa elämään Kuntoutuksia järjestävät Kelan lisäksi myös muut tahot, kuten julkinen terveydenhuolto ja ”Sehän on työkykyä edunvalvontaja ylläpitävää toimintaa palvelujärjestöt . parhaimmillaan, Kuntoutukseen voi työntekijän itse itsestään hakeutua työterhuolta pitämistä. veyshuollon kautta, Hyvillä ja terveellisillä ja esimerkiksi PHT:n elämäntavoilla on selkeä järjestämiin hyvinvaikutus työssä” vointijaksoihin voi tutustua PHT:n nettisivuilla (www.pht.fi). PHT eli Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys ry tarjoaa hyvinvointijaksoja, joilla edistetään työssäjaksamista ja hyvinvointia jo ennen kuin kuntoutustarvetta ilmenee. PHT:n 1.askel –nimisille hyvinvointijaksoille voivat osallistua työikäiset yksin, kaverin tai puolison kanssa. Tarjolla on myös jaksoja, jotka on suunnattu koko perheelle. Eri teemoin suunniteltuja Jaksoja toteutetaan hotelleissa, lomakeskittymissä, terveyskylpylöissä ja urheiluopistoissa ympäri Suomen. PHT:n toiminta on RAY:n tukemaa, joten hyvinvointijaksolle osallistuvat maksavat vain pienen omavastuuhinnan. Myös hakemukset PHT:n erilaisiin jaksoihin täytetään sähköisesti heidän nettisivujensa kautta. Monipuolisia aktiviteetteja ja tukea arkeen ”Kuntoutus oli todella monipuolinen. Siellä oli lääkärintarkastus, keskustelu fysioterapeutin kanssa, kuntotestit ja vaikka mitä! Oli myös mahdollisuus keskustella psykologin kanssa.” ”Kuntoutusryhmämme päiväohjelma koostui ohjatusta toiminnasta. Liikuimme joka päivä, sekä osallistuimme erilaisille luennoille.” Luennoitsijat olivat muun muassa psykologeja ja lääkäreitä. Liikunnan ja luentojen lisäksi kuntoutukseen kuuluu liiketalous 2/3 - 2013 10 työnantajan tarjoamat virikkeet Turun K-Market Kookoksen kauppias Ville Suominen palkitsee työntekijöitään antamalla heille kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Ville sai idean, kun hän alkoi miettiä työntekijöille sellaista palkitsemismenetelmää, joka hyödyttää ja kiinnostaa kaikkia. ”Minua kiinnostaa myös se, miten työntekijäni jaksavat vapaa-ajallaan. Liikunta- ja kulttuurisetelit ovat erittäin hyvä keino näkyä työnantajana myös työpaikan ulkopuolella”, Suominen sanoo. ”Työntekijät ovat hyödyntäneet seteleitä esimerkiksi kuntosalien jäsenmaksuissa.” Tuore kauppias on tehnyt muutakin työntekijöiden jaksamisen eteen. ”Suuria muutoksia jaksamisen edistämiseen on tehty ihan yrityksen uudelleenorganisoinnin kautta. Vastuuta on hajautettu useamman henkilön harteille.” Suominen muistuttaa työntekijöiden jaksamisen yksilöllisyydestä. ”Työntekijöitä täytyy tarkastella yksilöinä, ja miettiä jokaisen kohdalle erikseen parhaat keinot työssäjaksamisen varmistamiseen.” Unilever Finland Oy tekee merkittäviä asioita työntekijöidensä jaksamisen eteen. Yrityksen ketjumyyntipäällikkö Antti Pasanen on osa yrityksen sisällä toimivaa Vitality-teamiä, joka järjestää työntekijöille erilaisia mahdollisuuksia työhyvinvoinnin ylläpitoon liittyen. Myös Unilever Finland Oy:n työntekijät saavat liikuntaseteleitä käyttöönsä. ”Sehän on työkykyä ylläpitävää toimintaa parhaimmillaan, työntekijän itse itsestään huolta pitämistä. Hyvillä ja terveellisillä elämäntavoilla on selkeä vaikutus työssä”, Pasanen sanoo. ”Uskon, että liikuntaseteleillä on positiivinen vaikutus työssäjaksamisen kannalta, kaikki liikunta kun on aina hyväksi. ” Yrityksen Vitality-team suunnittelee muun muassa työhyvinvointiin liittyviä tempauksia. ”Järjestämme tapahtumia laidasta laitaan. Työntekijöille on käyty luennoimassa esimerkiksi työssäjaksamisesta. Jukka Jalonen kävi pitämässä luennon tiimihengestä. ” Työntekijöiltä on tullut positiivista palautetta Vitalityteamin aikaansaanneista ja esimerkiksi yrityksen liikuntaseteli -käytännöstä. ”Ihmiset arvostavat vapaa-aikaa, ja siitä tykätään, kun sinne annetaan se lisäpanos. Nykyään työntekijät haluavat muutakin kuin juhlintaa”, Pasanen sanoo. 11 liiketalous 2/3 - 2013 - elämänmuutokset Teksti Heidi Karvonen Jutussa käsitellyn perheen henkilöllisyys ja asuinpaikkakunta on salainen turvakiellon vuoksi. Mikä ihmeen turvakielto? Turvakieltoa anotaan maistraatista ja se voidaan myöntää perustellusta syystä, kun henkilön ja tämän perheen terveys tai henki ovat uhattuina. Turvakiellolla suojataan myös poliisien, tärkeissä viroissa olevien henkilöiden ja vaikkapa ulosottoviranomaisen kotiosoitteita. Turvakielto voidaan myöntää ensin viideksi vuodeksi ja se jälkeen uusia kaksi vuotta kerrallaan. viettää öitä eri osoitteissa. Luottoystävät tarjoavat sohvapaikkaa ja kaveripiirin kesämökkien avainpiilot on perheellä tarkasti tiedossa. Sukulaisille puhutaan lomamatkoista. Turvakielto velvoittaa viranomaista Lueskelemme yhdessä turvakiellon ikeessä elävän henkilön kanssa Kelan lähettämää tiedotetta, jossa kerrotaan turvakieltoasiakkaiden asioiden keskittyvän Kelan tiettyihin yksiköihin 25.3.2013 alkaen. Muutama vuosi sitten perheelle luvattu ja kotitalon portaille oven tukkeeksi ilmestynyt hautaa symboloiva hiekkakasa ja siihen lyöty pistolapio, saivat perheen hakemaan turvakieltoa. Häiriintyneestä tahosta ei arjessa puhuta, eikä arkea rasiteta ahdistavilla yksityiskohdilla. Turvakiellon pitäisi suojata perheen tietoja paremmin kuin tavallista perhettä. Pöydällä on Kelan ”Perhe vaihtaa olinpaikkaansa kirjeitä ja kopiot Kelan muutaman kerran vuodessa. Musta huumori värittää kanssa käydystä sähköpostikirjeenvaihdosta. perheen arkea. Koodilla passi Yhteen kuoreen on lyijyja hammasharja perheen kynällä raapustettu teksjokainen jäsen osaa toimia ti: sori, avasimme vahinripeästikin.” gossa. Kirje oli palautettu postiin, jossa se oli avattu uudelleen Itellan osoiteselvittelyssä. Kuoreen oli lisätty saatekirje ja vasta kierroksen jälkeen kirje saapui oikeaan osoitteeseen. Selvisi, että Kelan virkailija oli turvakieltomerkinnästä huolimatta selannut perheen vanhoja osoitetietoja, muuttanut perheelle omin päin uuden osoitteen Kelan järjestelmään ja postittanut perheen henkilökohtaista turvakieltotietoa sisältävän kirjeen perheen entiseen kotiosoitteeseen. Kelan työntekijä ei osannut perustella osoitteen urkkimista millään lailla. Tuvassa on rauhallista, toinen kierros kahvia porisee keittimessä. Voiko turvakieltoasiakkaan tietoja penkoa vahingossa? Taustalta kuuluva musiikki on Helsingin Maistraatin rekisteripäällikkö Tuovi Kontion mukaan vuoden 2013 alusta turvakielto voidaan myöntää myös toistaiseksi. Turvakielto rajoittaa maistraatin oikeutta luovuttaa henkilöstä tietoja. Viranomaisia varten maistraatille voi antaa erityisen suojatun ”oikean osoitteen”, jolloin poliisi voi tulla esimerkiksi onnettomuustilanteessa kotiovelle. Verottajan tietokannassa henkilö siirtyy automaattisesti turvakielto-osaston asiakkaaksi. Turvassa vai piilossa? Jossain päin Suomea sijaitsevan päärakennuksen edessä on auto parkkeerattuna nokka tielle päin ja siellä täällä pitkin pihapiiriä lojuvia harrastevälineitä. Suksia nojailee talon seinään porkkaparit kavereinaan. Piha on hiljainen. Aurinkoinen, kevään lämpimin aamupäivä on aluillaan. Lähimpään naapuriin on turvallisesti välimatkaa. Tämän jutun turvakieltoperheen virattomassa postilaatikossa ei lue mitään. Ulko-oven tavoittaa vastapaistettujen korvapuustien tuoksu, eteisessä on myös vieraiden kenkiä, leppoisa puheensorina täyttää huonetta, tv kertoo päivän uutisia ja asunnon takaosassa olevasta huoneesta kuuluu vaimeasti Raappanan rytmejä. Idyllillä on kuitenkin toinenkin puoli. Perhe vaihtaa olinpaikkaansa muutaman kerran vuodessa. Musta huumori värittää perheen arkea. Koodilla passi ja hammasharja perheen jokainen jäsen osaa toimia ripeästikin. Perhe ei ota enää pienintäkään riskiä ja onneksi etätyö mahdollistaa oleskelun missä päin Suomea tahansa. Välillä perhe 13 liiketalous 2/3 - 2013 - elämänmuutokset - kuulumattoman hakemuksesta. Perhe sai tiedon tapahtuneesta Fennian lähettämästä korvaustositteesta, josta kävi ilmi korvauksen saanut henkilö pankkitileineen. Fennia vahvisti maksaneensa korvaussumman korvauksia hakeneen henkilön tilille. Fennia halusi tietenkin painaa asian villaisella ja lopulta pyysi anteeksi, sekä hyvitti perheen vakuutusmaksuja. Voiko Fennia maksaa toisen henkilön vakuutuksesta korvauksia, vaikka perheellä ei olisikaan turvakieltoa? Fennia rakensi tapauksen jälkeen erityisen turva-asiointiväylän perheen ja Fennian välille. Turvakieltoperheen osoite siirrettiin c/o Fenniaan tietylle virkailijalle, tiettyyn toimipisteeseen. Perhe saa postit salatun sähköpostiväylän kautta. Tietovuodosta ja pitkään sen jälkeen jatkuneesta toimivasta käytännöstä huolimatta Fennia lähetti perheelle yllättäen helmikuussa viestin, jossa se vaati perhettä luomaan maaliskuun loppuun mennessä Poste restante -osoitteen, jotta se voi toimittaa postit asiakkaalleen tiedonanto-velvollisuuteensa vedoten. Yhtiö uhkasi samalla irtisanoa kaikki perheen vakuutukset, mikäli perhe ei ilmoita postiosoitettaan Fennialle. Fennian lakimies Pekka Pulli vastasi perheen tiedusteluun, että Fennia ei anna asiakkaalle tietoja siitä, kuka Fenniassa perheen osoitetietoja katselee tai käyttää. Vakuutusosaston päällikkö Aija Tiilikaisen mukaan, suojattu sähköpostiasiointi ja henkilökohtainen asiakaspalvelu on Fennialle kohtuuttoman kallista. Yhdessä perheen nauhoittamista puhelinkeskusteluista Tiilikainen tiedustelee, kuka turvakieltojärjestelmän on Fennian ja perheen välille luonut ja vastuksen kuulutaan naurahtaa: -Just joo, ei ole meillä enää töissäkään. Perheen mielestä syy Fennian yllättävään toimintaan saattaa olla Fennian tahto irtisanoa perheen omavastuuttomat vakuutukset. Fennian näkemyksen mukaan perheen asuinkaupungin kirjaaminen Fennian järjestelmiin ei ole turvallisuusriski, vaikka Fennia on todistetusti antanut jopa puhelimessa perheen tietoja ulkopuolisille. Perhe on toimittanut Fenniaan todistuksen maistraatin turvakiellosta. Tiilikaisen ehdotuksesta perhe voisi halutessaan Poste restanten sijaan ottaa käyttöön postin palvelun, jossa kaikki kirjeet avataan ja lähetetään postin toimesta henkilön sähköpostiin. vaihtunut Petri Nygårdiin. Peltikatolta romisee iso jäinen lumikokkare jysähtäen ikkunan alle, kuin sopimuksesta seinäkellon kanssa iltapäivän merkiksi. Erehdys? Kuka tietoja voi urkkia? Kelan lakimiehen Anitta Holapan mukaan jokainen Kelan asiakas voi pyytää viimeisen kahden vuoden ajalta itseään koskevan lokilistan, tarkistaakseen Kelan työntekijöiden käynnit itseään koskevassa Kelan tietojärjestelmässä. Holappa lähettää asiakkaan pyynnöstä virkailijaa koskevan työntekijän esimiehelle selvityspyynnön, miksi työntekijä on katsellut asiakkaan tietoja. Mikäli on aihetta epäillä, että tietoja on urkittu ohi työtehtävien, saa Kelan työntekijä varoituksen. Toisesta kerrasta tulee kenkää. ”Olen Kelassa ehkä pelätyin tai ainakin vihattu henkilö. Toisinaan myös poliisi vaatii Kelaa luovuttamaan Kelan asiakkaista tietoja. Mitään tietoja ei kuitenkaan ole lupa luovuttaa Kelasta poliisille eikä edes ulosottoviranomaisille.” ”Jokainen toimihenkilö antaa ennen työnsä aloittamista vaitiolositoumuksen, jossa yhteydessä käydään läpi tietosuojaa koskevat ohjeet. Turvakiellosta on ilmoitus asiakkaan tiedoissa Kelan tietojärjestelmissä.” Holapan osasto valvoo alaisiaan, mutta miten on mahdollista, että virkailijat pääsevät muuttamaan suojattuja tietoja? Holappa on henkilökohtaisesti pahoitellut kirjeitse perheen turvakiellon rikkoutumista. -Ohjeidemme mukaan turvakiellon saaneelle asiakkaalle ei saa rekisteröidä ns. Kela-osoitetta. Holappa vastaa perheen tiedusteluun osoitevuodosta: -Teidän tapauksessanne vanha osoitteenne on kirjoitettu vahingossa. Pahoittelemme tapahtunutta ja myös asianomaisessa yksikössä on asiaan kiinnitetty huomiota. Ymmärrämme, miten tärkeät perusteet turvakielto-osoitteen taustalla saattavat olla ja sen vuoksi tiedustelemme, katsotteko aiheutuneen Kelan toimihenkilön menettelystä itsellenne taloudellista tai muuta vahinkoa? Kela vahvistaa parantaneensa maaliskuun 2013 lopussa turvakieltoasiakkaidenasiointipalvelua, jonka mukaan maaliskuun alusta lähtien turvakieltoasiakkaan tietoja voi Kelassa käsitellä vain nimetyt henkilöt. Ulkoa kuuluu lähestyvä moottorikelkan ääni. Lisää vieraita ei ole tulossa. Turvakieltoperheen tupaan laskeutuu hiljaisuus ja puhe painuu kuiskaukseksi. Vain tuoksukynttilän liekki liikahtelee hermostuneen oloisena huoneessa. Moottorikelkan ääni loittonee, katoaa ja tunnelma huoneessa vapautuu. Rikkumaton tietosuoja? Tietosuojavaltuutetun toimistosta avataan henkilötietolakia sekä vakuutussopimuslakia. Ylitarkastaja Heljä-Tuulia Pihamaan mukaan 2 luvun 6 ja 7 §:ssä on säädetty vakuutusyhtiön tiedonantovelvoitteesta. Lain mukaan vakuutusyhtiön on ilman aiheetonta viivytystä annettava vakuutuksenottajalle asiakirja, johon on merkitty sopimuksen keskeinen sisältö ja vakuutusehdot. ”Rekisterinpitäjien, kuten esim. vakuutusyhtiöiden, tulee kuitenkin toiminnassaan noudattaa henki- Tiedot tallessa yksityissektorilla? Pelko piinaajasta ei ole hellittänyt. Perheen tietoja on vuotanut myös vakuutusyhtiöstä. Fennia on erehtynyt maksamaan perheen vakuutuksista korvauksia perheen ulkopuoliselle taholle perheeseen liiketalous 2/3 - 2013 14 lötietolaissa säädettyä huolellista henkilötietojen käsittelyä (5 §) ja tietojen suojaamisvelvoitetta (32 §).” Maistraatin turvakielto velvoittaa vain viranomaisia luovuttamasta tietoja. Perustetta Fennian yksipuoliselle ilmoitukselle muuttaa perheen suojattua asiointisähköpostiliikennettä suojaamattomaksi kirjeliikenteeksi Pihamaan vastaus ei kuitenkaan selitä. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, FINE neuvoo vakuutus- ja pankkiasiakkaita ongelmatilanteissa. FINE:N puhelinpalvelusta perheelle vastattiin, että pyyntö Fennian toimintaa koskien pitää tehdä kirjallisesti ja käsittely kestää pahimmassa tapauksessa kuukausia. Perheen vakuutukset olisivat tulleet irtisanotuksi, ennen kuin asiaa olisi keritty käsitellä. Onko postin kautta kulkeva tiedonanto nopeampi ja turvallisempi, kuin sähköinen, suojattu henkilökohtainen väylä? myös sähköpostiosoitteet. Tietojenluovutusrajoituksen alaisia ovat myös henkilön omistuksessa tai hallinnassa olevan kiinteistön, rakennuksen ja huoneiston yksilöinti- ja sijaintitiedot, jos niitä ei voida käsitellä turvakiellon kohteena olevista tiedoista erillään. Turvakiellon alaisia tietoja ovat lähtökohtaisesti kaikki tiedot, jotka saattavat paljastaa turvakiellolla suojattavia tietoja. Turvakiellon alaisia tietoja ovat näin ollen kotipaikkatunnus, kunnan osa-alue ja vuoden vaihteen kotikuntatieto. Turvakiellon alaisiksi tiedoiksi saatetaan katsoa myös esimerkiksi edellinen osoite tai muu aiempi tieto. Tarvittaessa turvakiellon alaisiksi katsottavat tiedot tulee määritellä tarkemmin tietojenluovutusluvassa tai siihen liittyvissä tietuekuvauksissa taikka tietojen käsittelysäännöissä. Tietojenluovutusasiakirjoissa voi olla myös määritelty, että vain osa turvakiellon alaisiksi katsottavista tiedoista voidaan luovuttaa luovutuksensaajalle. Verottajalla homma on siis hyvin hanskassa. Lähestymiskielto vai turvakielto? Pöydän ääressä ei istu rikollisia eikä ulosottoa pakoilevia henkilöitä. Nygårdin musiikkia ei enää kuulu. Pihasauna on lämpiämässä. Pöydällä odottaa kiukaalle meneviä foliopakettiin käärittyjä makkaroita ja vihanneksia. Vilkaisen kelloa ja ikkunaruudun takana hämärtyvää hetkeä, joka on muuttumassa siniseksi. Lähestymiskielto ei olisi riittänyt perheen suojaksi. Poliisi ei voi tehdä mitään ennen kuin jotain konkreettista tapahtuu. Lopulta maistraatin turvakieltoa ehdotettiin perheelle vaihtoehdoksi. Perheen oli pakko muuttaa, myydä talo, vaihtaa kouluja, pankkia ja urheiluseuroja, yrittää pyyhkiä kaikki tiedot verkosta. Bisnode Oy ja verottajan tietoturvaosasto auttoi putsaamaan Googlen hakukoneista perheen tietoja. Muutto tehtiin yöllä ja välittäjä julkaisi talon myynti-ilmoituksen vasta, kun talo oli ollut puoli vuotta asumaton. Puhelinliittymät vaihtuivat prepaid -liittymiin ja perheen auto vaihdettiin ja uusi auto rekisteröitiin kaverin nimiin. Opettajien kanssa käytiin henkilökohtaisesti läpi, kenelle tietoja saa luovuttaa ja varmistettiin, että turvakielto on käsitteenä kaikille varmasti selkeä. Laskut sovittiin noudettavaksi toimeksiantajalta tai lähetettäväksi tiettyihin sähköposteihin ja niitä ryhdyttiin maksamaan suoraan pankin tiskillä. Terveydenhoitojärjestelmässä lukee nyt perheen osoitetietoina 00000 ja viranomaisten tiedoissa ”viranomainen”. Turvakielto, perhettä itseään varten? Turvakielto on aiheuttanut perheelle myös koomisia tilanteita. Osuuspankki lähetti verkkopankissa sähköisen viestin. Virkailija ei voinut kuitenkaan vastata sähköisesti perheen esittämiin kysymyksiin ilmoittaen, että emme voi antaa asiaanne liittyen mitään tietoja, sillä teillä on turvakielto. Nordea sulki perheen luottokorttitilin ja pankkitilin. Myös Nordean palveluasiamies puuttui asiaan, mutta perhe oli jo päättänyt siirtyä toisen pankin asiakkaaksi, jossa turvakieltokäytäntö oli itsestään selvä asia. DNA vuoti salaiset osoite- ja numerotiedot kerta toisensa jälkeen numeropalveluun. DNA myös laskutti perhettä tuplalaskuilla, sen jälkeen kun oli onnistunut muuttamaan perheen osoitteen turvakielto-osoitteeksi. Hyvitys maksettiin vuoden kuluttua takautuvasti, tulevissa puhelinlaskuissa. Elisan asiakaspalvelupisteessä virkailija huusi tiskin yli liikkeessä toiselle virkailijalle: -Hei mulla olis tässä joku turvakieltoasiakas, voiksä Ville tulla jeesii, mitä tää tarkottaa?” Katsastusasemalla virkailija kyykistyi tiskin taakse puhumaan tarkistaessaan auton rekisteröintiin liittyvää perheen turvakieltoasiaa. Puhelinkeskustelun kuulivat kaikki tiskin takana jonossa seisseet asiakkaat. Yksityisiltä tahoilta perhe toivoo järjenkäyttöä, viranomaisilta huolellisuutta ja yleensä kykyä asettua perheen asemaan. ”Suurin osa suomalaisista ei edes tiedä, mitä turvakielto tarkoittaa.” Saunakahvien jälkeen käynnistän pihalla auton, vilkaisen kellon yöasennossa olevia viisareita, sitten taustapeilistä loittonevaa taloa. Komppaan kaikkia perheen kohtalotovereita ja ajan kohti taloa, jonka postilaatikon nimikyltti ei ole tyhjä. Viranomaisnäkökulma Mervi Danielsson pääkaupunkiseudun verotoimistosta vahvistaa, että verotoimisto lähettää veroilmoituksen ja muun postin turvakieltohenkilön ilmoittamaan osoitteeseen. -Turvakielto kattaa erityistä asiakkaan kanssa sovittua yhteysosoitetta lukuun ottamatta kaikki muut väestötietojärjestelmään henkilölle talletetut kotikunta-, asuinpaikka-, osoite- ja yhteystiedot, 15 liiketalous 2/3 - 2013 - elämänmuutokset - Mikä on turvakielto? Turvakielto on poikkeuksellinen turvaamistoimi. Turvakielto on väestötietojärjestelmään merkittävä kielto luovuttaa tietoa henkilön osoitteista ja kotikunnasta kenellekään muulle kuin viranomaiselle, joka tarvitsee tiedon virkatehtäviensä hoitamiseen. Maistraatti tekee perustellusta hakemuksesta päätöksen merkitä turvakielto väestötietojärjestelmään tapauksessa, jossa henkilön itsensä tai hänen perheensä terveys tai turvallisuus on uhattuna. Viranomaista varten voi maistraattiin merkitä postilokero-osoitteen. Miten turvakieltoa haetaan ja kuka sen myöntää? Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun laissa (661/2009)säädetään rekisteriin talletettavista tiedoista; turvakieltoa koskeva päätös on säädetty maistraatin tehtäväksi, asiaa koskeva säännös on lain 36 §:ssä. Kuka voi saada turvakiellon? Henkilön, joka katsoo tarvitsevansa turvakieltoa, tulee tehdä asiassa maistraatille perusteltu hakemus, josta selkeästi ilmenee uhka ja sen todennäköisyys. Pelkästään subjektiiviset tuntemukset eivät ole riittävä peruste turvakiellon myöntämiselle. Voiko turvakielto myöntää vain täysi-ikäiselle henkilölle? Jos turvakieltohakemuksen tekijä on alaikäinen henkilö, maistraatti kuulee hänen huoltajiaan asiassa. Asetetaanko turvakielto myös hakijan huollossa oleville alaikäisille lapsille automaattisesti? Huoltajan tulee turvakieltohakemuksessa mainita erikseen jokainen alaikäinen lapsi, jolle on tarpeen tallentaa turvakielto väestötietojärjestelmään. Miten turvakielto voidaan purkaa? Turvakiellon purkamista kesken sen voimassaolon voi hakea maistraatilta vapaamuotoisella, kirjallisella pyynnöllä. Turvallisuussyistä, jotta kiellon purkamista hakevan henkilöllisyydestä voidaan varmistua, tulee käydä henkilökohtaisesti oman asuinalueensa maistraatissa. Miten pitkäksi aikaa turvakielto voidaan asettaa? Turvakielto voi ensimmäisen kerran olla voimassa enintään viisi vuotta, jonka jälkeen sen voimassa oloa voidaan hakemuksesta jatkaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Erityisestä syystä turvakielto voi olla voimassa toistaiseksi. Montako turvakieltoa on Suomessa on voimassa tällä hetkellä? Väestötietojärjestelmään on vuoden 2013 alussa talletettuna turvakielto noin 12 000 henkilölle. Mitä turvakiellon rikkomisesta seuraa? Kyseessä on vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva tieto, josta vaitiolovelvollisuuden ja hyväksikäyttökiellon rikkomisesta seuraavasta rangaistuksesta säädetään tarkemmin rikoslaissa. liiketalous 2/3 - 2013 Kysy lakimieheltä Työsuhdelakimies Anna Hellén vastaa. Vuosilomalakiin tulleet muutokset koskevat viikko- tai kuukausipalkkaan perustuvan vuosilomapalkan laskentaa, lomakorvausta työsuhteen päättyessä, sekä työkyvyttömyyttä vuosiloman alkaessa ja aikana. Muutokset perustuvat Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkan laskenta Voimassa olevan lain mukaan viikko- tai kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka lasketaan lomallelähtöhetken palkan mukaan. Tunti- tai suorituspalkkaisten ja niiden työntekijöiden, joiden lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti, laskennan lähtökohtana ovat lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3) ansiot. Muutosten myötä vuosilomapalkka lasketaan myös viikko- tai kuukausipalkkaisen työntekijän osalta prosenttiperusteista lomapalkan laskentasääntöä käyttäen niissä tilanteissa, joissa työntekijän työaika ja palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Eli mikäli muutos on tapahtunut lomanmääräytymisvuoden aikana, lomapalkka lasketaan prosentteina lomanmääräytymisvuoden palkasta. Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän viikkotai kuukausipalkan mukaan. Vuosilomapalkan laskennan muutoksia sovelletaan vasta 1.4.2013 alkavana lomanmääräytymisvuonna ansaittuihin vuosilomiin, eli laskentasäännön muutoksella ei ole vaikutusta vielä tulevan kesän lomien osalta. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Vuosilomalaissa ei ole tällä hetkellä ollut säännöksiä viikko- ja kuukausipalkan jakajista lomakorvausta laskettaessa. Tämä on aiheuttanut tulkintaongelmia. Muutosten myötä vuosilomalaissa on säännökset viikkoja kuukausipalkan jakajista, joita käytetään työsuhteen päättyessä maksettavan lomakorvauksen laskennassa. Lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä viikkopalkkaisilla jakajaa 6 ja kuukausipalkkaisilla jakajaa 25. Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana Voimassa olevan lain mukaan työntekijällä ei ole ollut oikeutta siirtää vuosilomaa myöhempään ajankohtaan, jos on sairastunut vuosiloman aikana, ja sairauden kesto on ollut alle seitsemän kalenteripäivää. Yli seitsemän kalenteripäivää kestävän työkyvyttömyyden osalta vuosiloman on saanut siirrettyä, jos työntekijä on pyytänyt sitä ilman aiheetonta viivytystä. Muutosten myötä työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa tai sen osa siirretyksi vuosiloman aikaan sijoittuvan työkyvyttömyysjakson vuoksi jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Vuosiloman siirtoa tulee pyytää, ja työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Siirto-oikeus koskee lakisääteistä vuosilomaa. Se tarkoittaa enintään 24 päivän lomaa alle vuoden jatkuneissa työsuhteissa ja 30 päivän lomaa yli vuoden jatkuneissa työsuhteissa. Lakimuutos ei koske vielä tulevan kesän lomia, koska muutos tulee tältä osin voimaan vasta 1.10.2013. Siirtymäsäännös mahdollistaa voimassa olevien työ- tai virkaehtosopimusten mukaisten sopimusmääräysten soveltamisen kuluvan sopimuskauden loppuun, vaikka määräykset poikkeavat muutetun vuosilomalain säännöksistä. Kuinka tarkkaan työsopimukseen kannattaa kirjata työtehtävät, ettei työnantaja direktio-oikeuteensa vedoten voi muuttaa niitä? Työsopimukseen kannattaa kirjoittaa mahdollisimman yksilöidysti työtehtävät, muuten 17 työnantajalla on lähtökohtaisesti laaja oikeus työtehtävien järjestelyyn työnjohto-oikeutensa nojalla. Muista, että työsopimuksen voi aina tarkistuttaa liitossa ennen sen allekirjoittamista. Miten lasketaan lomapalkka silloin, kun henkilöllä on sovittu kokonaispalkka, joka sisältää autoedun? -anna hellén- Mitä muutoksia vuosilomalakiin on tullut? Vuosilomapalkka määräytyy työntekijän työtulojen mukaan. Työtulona pidetään ennakonpidätyksen alaista palkkaa, jos työn suorittamisesta aiheutuneet kustannukset vähennetään kokonaispalkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Lähtökohtaisesti työntekijällä on oikeus saada palkkaansa kuuluvat luontoisedut käyttöönsä myös vuosilomansa aikana. Työnantaja on ottamassa ansaitut lomarahat pois? Mitä voi tehdä? Jos lomarahat vaihdetaan vapaaksi, kuinka paljon niistä pitää korvata vapaa-aikana? Lomarahan maksaminen perustuu työehtosopimukseen, työsopimukseen tai työpaikalla vakiintuneesti noudatettuun käytäntöön. Voit vedota näihin määräyksiin. Työnantaja ei voi yksipuolisesti päättää siitä, että lomarahoja ei enää makseta. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi ei ole mahdollista kaikkien työehtosopimusten mukaan, tarkista määräykset työehtosopimuksestasi. Jos lomarahan maksusta on sovittu työsopimuksella, voidaan sen vaihtamisesta vapaaksi vapaasti sopia työntekijän ja työnantajan välillä. Työnantaja ei kuitenkaan voi yksipuolisesti määrätä siitä, että lomaraha tulisi vaihtaa vapaaseen. Vapaan on oltava vastaavassa suhteessa lomarahan määrään. Lomarahan vaihtamisesta vapaaseen on syytä sopia kirjallisesti. liiketalous 2/3 - 2013 - jäsen esittäytyy - Myyntijohtajalla on ”myy jän geenit” liiketalous 2/3 - 2013 18 Haasteita pelkäämätön Jarkko Kaartinen on kuulunut Liiketalouden Liittoon opiskeluajoistaan lähtien. mettiin vetämään asiakkuutta hoitanutta tiimiä. ”Minua motivoivat tekeminen ja tavoitteet. Myynti ja liikkeenjohto ovat lähimpänä sydäntä”, Kaartinen summaa. Myyntijohtajan mielestä hyvä myyjä osaa lukea asiakasta. Ensi hetkestä pitää tietää, syttyykö asiakas ”nippelitiedosta” vai laveammista argumenteista. ”Tekniikoita voi opetella, mutta halu ja asenne ratkaisevat. Tarvitaan myyjän geenit”, Kaartinen innostuu. Tällä myyntijohtajalla on myynti verissä. Viisi vuotta sitten Jarkko Kaartinen sai kohtalokkaan puhelinsoiton. Entinen pomo langan toisessa päässä kysyi olisiko tämä halukas asumaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja työskentelemään muulla kuin IT-alalla. Kaartinen laittoi mietintämyssyn päähän. Vaikka vaakakupissa painoi nousujohteinen ura tutulla alalla, eteenpäin menemisen halu voitti. Uusi ura urkeni mediamyynnin parissa kaukana ruuhka-Suomesta. Viiden vuoden savolaistumisen aikana Kaartinen on kohonnut Länsi-Savon mediatalon myyntijohtajaksi, ja Saimaan rannoista on tullut hänelle rakkaita. Työmatka toimistolle kestää ruhtinaalliset neljä minuuttia. ”Savonlinnassa asuminen on luksusta. Luonto on upea, välimatkat lyhyitä ja palvelu pelaa. Vai onnistuisiko Helsingissä uuden pakastimen toimittaminen rikkoontuneen tilalle juhannuksena?” Kaartinen kysyy ylpeänä. Myyntijohtajan työ yhdentoista lehden mediatalossa on kokonaisuuden hallintaa ja tulosvastuuta. Kaartinen vastaa kymmenhenkisen tiiminsä kanssa ilmoitus- ja tilausmyynnin lisäksi markkinoinnista. Myyntijohtajan työtä on myös motivoida tiimiä kohti parempia tuloksia. ”Kun tiimini onnistuu, minäkin onnistun, Kaartinen innostuu. Koska työpäivät täyttyvät usein palavereista ja työmatkoista ympäri Suomea, tarvitaan suunnitelmallisuutta ja oma-aloitteisia alaisia. ”Hermoni eivät riittäisi jokaisen yksityiskohdan kontrolloimiseen.” Media-alan murros ja laskusuhdanteessa oleva ilmoitusmyynti ovat lisänneet työn haastekerrointa entisestään, mutta myyntijohtaja ei valita. Haasteet taitavat olla hänelle työn suola. Kaartisella ei ollut nuorena haaveammattia, mutta koulutusvalinta oli selvä: kauppaoppilaitoksen kaksivuotinen merkanttilinja. Vaikka kiire työelämään oli kova, Kaartinen malttoi korottaa tutkintonsa merkonomiksi. Armeijassa kypsyi vielä ajatus hankkia korkeakoulututkinto. ”Pallottelin kauppakorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun välillä. Ammattikorkeakoulu oli siihen aikaan uusi juttu, ja minut saatiin vakuutettua lyhyemmällä tutkintoajalla ja työelämälähtöisyydellä. Olin mainoksen uhri”, myyntijohtaja naurahtaa. Kaartisen ensimmäinen työpaikka löytyi teleoperaattorimaailmasta, mitä hän kiittelee vuolaasti: ”Työskentely insinöörien parissa oli antoisaa. Opin valtavasti tietotekniikasta ja markkinoinnista.” Seuraavat vuodet, aina kohtalokkaaseen puhelinsoittoon saakka, menivät tietotekniikka-alalla yritysmyynnin ja projektipäällikön tehtävien parissa. Tältä ajalta löytyy myös yksi Kaartisen uran tähtihetkistä: kun silloinen työnantaja, Data-Info, voitti yhden Suomen suurimmista asiakkuuksista, parikymppinen Kaartinen ni- Teksti: Erika Parvikoski Kuvat: Jarkko Kaartinen Jarkko Kaartinen irtautuu arjesta matkustamalla. Rio de Janeirossa Kaartinen käväisi 2007. CV Jarkko Kaartinen, 36 2011 2012 2008 - 2011 2007 - 2008 2002 - 2007 2000 - 2002 1999 - 2000 19 myyntijohtaja, Länsi-Savo hallituksen jäsen, Suomen Paikallismediat Oy myyntipäällikkö, Länsi-Savo asiakkuuspäällikkö, Acer Finland Oy asiakkuuspäällikkö, Data-Info Oy projektipäällikkö, Data-Info Oy tuoteassistentti, Oy Heltel Ab liiketalous 2/3 - 2013 - elämänmuutokset - lyhennetty työaika Äiti, joka palaa äitiyslomalta takaisin työpaikalle. Isä, jonka lapsi aloittaa ensimmäisen kouluvuotensa. Nelikymppinen nainen, joka toimii iäkkään äitinsä omaishoitajana. Nuori mies, joka töiden ohella hankki lisäkoulutusta. Kaikille edellä mainituille saattaa olla ajankohtaista oman työajan lyhentäminen. Yksi kuvittelee lyhennettyyn työaikaan vaihtamisen olevan vain ilmoitusluontoinen asia työpaikalla, johon työnantajan on aina suostuttava. Toinen taas mököttää nurkassa, kun osa-aikaisuus on mahdollista vain pienten lasten vanhemmille, ja muut joutuvat painamaan täyttä päivää. Molemmat ovat väärässä. Todellisuudessa työajan lyhentäminen eli osa-aikainen työnteko on kaikille puhdas neuvottelukysymys. Työlain mukaan työntekijällä on paitsi oikeus osittaisen hoitovapaaseen, myös mahdollisuus lyhentää työaikaansa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä. Työnantajan on aina pyrittävä järjestämään työt niin, että osa-aikatyö on mahdollista. Mitään ehdotonta oikeutta lyhennettyyn työaikaan ei kuitenkaan ole. Lyhennetystä työajasta pitää aina tapauskohtaisesti sopia työnantajan kanssa. Työantajan kannalta pyynnöt työajan lyhentämisestä ovat kaksiteräinen miekka. Etenkin taantuman aikaan työnantajalle voi olla helpotus, että työntekijä haluaa vapaaehtoisesti vähentää työtuntejaan ja näin ollen myös palkkaansa. Toisaalta, etenkin pienissä yrityksissä yhden työntekijän vaillinainen työviikko vaikuttaa heti töiden sujuvuuteen. Yhdeksi päiväksi viikossa voi olla vaikeaa löytää pätevää tuuraajaa, ja helposti päädytään siihen, että työt kaatuvat muiden niskaan, tai itse lyhennetyllä työajalla oleva tekee aiemman työmääränsä lyhyemmässä ajassa. liiketalous 2/3 - 2013 Työnantaja ei voi kieltäytyä tarjoamasta osa-aikatyötä vain omasta haluttomuudestaan, vaan hänellä tulee olla kieltäytymiselleen hyvä syy. Yleisimmät työajan lyhentämisen muodot ovat viisi kertaa viikossa tehtävät kuuden tunnin työpäivät, tai nelipäiväiseksi lyhennetty työviikko. Ehdottomasti yleisin syy lyhennetylle työajalle on lasten hoitaminen eli osittainen hoitovapaa, josta mainitaan erikseen Suomen työlaissa. Osittainen hoitovapaa Koska työlaissa on maininta vanhempien oikeudesta osittaiseen hoitovapaaseen, ovat pienten lasten vanhemmat etulyöntiasemassa muihin lyhyempää työviikkoa halajaviin nähden. Työnantajalla on oikeus kieltäytyä sopimasta osittaisesta hoitovapaasta ainoastaan, jos työajan lyhentämisestä aiheutuu vakavaa haittaa työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle. Jos työnantaja ei myönnä työntekijälle osittaista hoitovapaata, työntekijällä on oikeus saada työnantajalta selvitys kieltäytymisen perusteista. Jos työntekijä ei pyynnöstään huolimatta saa selvitystä, voi hän ilmoittaa siitä työsuojeluviranomaiselle. Jos kieltäytymisperusteita ei ole, työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy (heinäkuun loppuun). Lapseksi katsotaan myös aviopuolison tai avopuolison samassa taloudessa asuva lapsi. Oikeus koskee myös ottovanhempia ja sijaisvanhempia. Osittainen hoitovapaa voi alkaa vanhempainvapaan jälkeen. Jos toinen vanhemmista on kotona, työssäkäyvä vanhempi ei voi pitää osittaista hoitovapaata. Lapsen molemmat vanhemmat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti läsnä lasta hoitamassa. Työ- ja vapaa-aika voidaan järjestää esimerkiksi siten, että toinen 20 vanhemmista hoitaa lasta aamupäivisin ja toinen iltapäivisin tai molemmat vuoropäivin. Työnohjaaja Sari Hakala, 35, palasi vuonna 2009 vanhempainvapaan jälkeen takaisin työpaikalleen tekemään nelipäiväistä viikkoa. – Siirryin vanhempainvapaan jälkeen kokonaan uusiin tehtäviin yrityksessä. Ennen töiden aloitusta kävin työpaikalla sopimassa uusista kuvioista, ja esitin samalla toiveeni nelipäiväisestä viikosta. Työantaja antoi suostumuksensa saman tien. Äidin tehdessä nelipäiväistä viikkoa Hakalat onnistuivat järjestämään lapsen hoidon niin, että lasta ei tarvinnut laittaa ollenkaan päivähoitoon. – Mieheni teki töitä niin, että hän oli vapaa hoitamaan lasta kolmena päivänä viikossa. Anoppini toimi lastenhoitajana yhtenä päivänä, ja kun minä sain yhden päivän vapaaksi, oli koko viikko pulkassa. Lyhyemmän työviikon aiheuttama lovi lompakossa ei mietityttänyt Hakalaa. – Kun lapsen hoito saatiin tällä keinolla järjestymään niin hienosti, ei rahaa oikeastaan tullut mietittyä. Koska rahaa ei tarvinnut laittaa päiväkotimaksuihin, ei tulonmenetys lopulta edes ollut kovin suuri. Vanhemmat, jotka lyhentävät työaikaansa lastenhoidon takia, voivat myös hakea Kelalta osittaista hoitorahaa. Tukea voivat saada alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmat ja elokuusta 2004 alkaen myös eka- ja tokaluokkalaisen lapsen vanhemmat. Osittaisen hoitorahan suuruus on tällä hetkellä 96,41 e/ kk. Vaatimuksena on, että vanhempi on työ- tai virkasuhteessa ja työskentelee lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa. Osittaista hoitorahaa maksetaan kerrallaan vain yhdestä lapsesta, vaikka tuen saamisen ehdot täyttäviä lapsia olisi useampiakin. Jos molemmat vanhemmat lyhentävät työaikaansa ja hoitavat lasta eri aikoina, esimerkiksi toinen aamulla ja iltapäivällä, kumpikin voi saada osittaista hoitorahaa. Lyhennetty työaika sosiaalisista tai terveydellisistä syistä Jos työntekijä haluaa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Työajan lyhentämisen syinä voivat olla esimerkiksi sairaan läheisen hoito, opiskelu, oman terveyden hoito tai ikääntymisestä aiheutuva väsymys ja työvireyden lasku (osa-aikaeläke). Periaatteessa sosiaalinen syy voi olla mitä tahansa, mutta työnantaja on luonnollisesti sitä helpompi vakuuttaa, mitä painavampi syy toiveelle on. Työaikajärjestelyn käytännön toteutus on osapuolten sovittavissa. Osa-aikatyöstä kannattaa aina tehdä kirjallinen sopimus. Sopimus voidaan tehdä määräaikaisena, enintään 26 viikkoa kerrallaan voimassa olevana järjestelynä. Sopimuksia voidaan kuitenkin tehdä useita peräkkäin. Sopimuksesta on käytävä ilmi ainakin vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituus. Vaikutus tuloihin, eläkkeeseen ja lomiin Osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän kuukausipalkkaa alennetaan samassa suhteessa kuin työaika lyhenee. Esimerkki: Työntekijän työaika kokoaikatyössä on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Hänen kuukausipalkkansa on 3 000 euroa. Työntekijä siirtyy tekemään nelipäiväistä työviikkoa. Kuukausipalkka osa-aikatyössä = 3000 x 30 / 37,5 = 2 400 euroa. Osittaisella hoitovapailla olijoilla hoitoraha, sekä mahdollinen päivähoidosta säästyvä raha auttavat mukavasti kaventamaan lyhennetyn työviikon aiheuttamaa menetystä tilipussissa. Jos osa-aikaiseksi jäävä on yli 60-vuotias (vuonna 1954 tai sen jälkeen syntyneet 61-vuotias), on hänellä mahdollisuus hakea osa-aikaeläkettä. Tällöin osa-aikatyössä saa ansaita 3570 % kokoaikatyösi vakiintuneesta ansiotasosta. Muille verotus taas tasaa tulonmenetystä. Työajan lyhentämistä harkitseva voi käyttää apunaan verottajan verkkosivuilla olevaa veroprosenttilaskuria miettiessään, miten palkan pieneneminen vaikuttaa käteen jäävään tuloon. Laskurin tulos on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä se ei sisällä palkansaajan työeläkemaksua eikä työttömyysvakuutusmaksua, mutta huomioi näistä tehtävät vähennykset. Koska työeläke karttuu tienatuista euroista, lyhennetty työaika ja siitä seuraava pienempi palkka vaikuttaa eläkkeeseen. Kuitenkin esimerkiksi 40 vuotta kestä”Jos työnantaja ei vällä työuralla myönnä työntekijälle parin vuoden osittaista hoitovapaata, ajan tehty lyhennetty työ- työntekijällä on oikeus saada työnantajalta viikko ei vaikuta eläkkeeseen selvitys kieltäytymisen kovinkaan merperusteista.” kittävästi. Asia on kuitenkin syytä ottaa huomioon päätöstä lyhyemmästä työajasta tehdessä. Toinen näkyvä vaikutus syntyy loma-ajan palkkaan ja lomarahaan. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Jos palkka on pienempi, on myös lomaajalta saatu korvaus luonnollisesti pienempi. Varsinaisen vuosiloman kertymiseen lyhennetty työaika ei vaikuta, ellei työaikaa lyhennetä merkittävästi. Ennen osa-aikaiseksi siirtymistä on kuitenkin syytä selvittää, minkä säännön mukaan lomapäivät omalla työpaikalla kertyvät. Teksti: Johanna Nikama 21 liiketalous 2/3 - 2013 Vuoden Nuori Merkonomi -kilpailu Kilpailun kulku ja aikataulu Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus järjestävät ensimmäistä kertaa kilpailun nuorille liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittaneille opiskelijoille. Ensimmäinen Vuoden Nuori Liiketalouden Osaaja – Merkonomi valitaan vuonna 2013 valmistuvien opiskelijoiden joukosta. Kilpailun tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä, tehdä näkyväksi merkonomien huippuosaamista ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina. 1. Oppilaitokset lähettävät ehdokkaidensa kilpailu lomakkeet liitteineen 31.1.2014 mennessä Liiketalouden Liittoon, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki tai sähköpostilla valo@liiketaloudenliitto.fi. 2. Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista helmikuun 2014 loppuun mennessä. 3. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään huhti- toukokuussa 2014. Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla. Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kunkin palkitun opiskelijan ohjaaja palkitaan 300 euron apurahalla. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille luovutetaan kunniakirjat. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi antaa valmiudet laajaan kirjoon eri ammatteja niin yksityisellä yrityssektorilla, julkishallinnossa kuin järjestöissäkin. Merkonomitutkinto on tunnettu ja ammatillista osaamista edistävä tutkinto. Valitsemalla Vuoden Nuori Merkonomi halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita heidän saavutuksistaan. Koska kilpailuun osallistutaan oppilaitoksittain, positiivista näkyvyyttä on luvassa opiskelijoiden ja ohjaajien lisäksi myös tutkinnon järjestäjille. Toivomme, että rohkaisette mahdollisimman monia nuoria opiskelijoita ja opettajia osallistumaan kilpailuun. Lisätietoja saat toiminnanjohtaja Annina Antellilta tai järjestösihteeri Eveliina Kuukkaselta Liiketalouden Liitosta, puh. (09) 2294 7171. Kilpailun säännöt Osallistujat Kilpailuun voivat osallistua 1.2.2013 - 31.1.2014 välisenä aikana opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta valmistuneet merkonomit. Arviointikriteerit 1. Menestyminen opinnoissa 2. Opiskelun aikana osoitettu ammatillinen kasvu 3. Menestyminen ammattiosaamisen näytöissä 4. Yhteistyötaidot 5. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Ohjeet Liiketalouden opettajat valitsevat liiketalouden perustutkinnon, merkonomin suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Nuoreksi Merkonomiksi. Jokaisesta ehdokkaasta lähetetään huolellisesti täytetty kilpailulomake, jossa perustellaan kilpailijan osaaminen jäsennellysti jokaisen arviointikriteerin osalta. Jos jonkin arviointikriteerin perustelut puuttuvat, ei kohtaa voida pisteyttää ja pisteet jäävät siis tältä osin saamatta. Mukaan arvioitavaksi liitetään kopiot ammattiosaamisen näyttöjen todistuksista ja opintosuoritusotteesta. Mukaan voi liittää myös opiskelijaa ohjanneen opettajan lausunnon, työpaikkaohjaajan lausunnon tai muita vastaavia osaamista osoittavia asiakirjoja. Liitteet on mainittava lomakkeessa. liiketalous 2/3 - 2013 Tervetuloa osallistumaan kilpailuun! 22 - elämänmuutokset - osa-aikatyön kautta takaisin työelämään Kelan maksamien etuuksien tuella työntekijä voi vaikeissa elämäntilanteissa vähentää työntekoaan ilman suuria taloudellisia menetyksiä. Kaikki nämä tuetut osa-aikatyön muodot eivät ole kuitenkaan vielä suomalaisille kovin tuttuja. Aina elämä ei suju suunnitelmien mukaan. Omalle kohdalle osuva vakava sairaus tai esimerkiksi oman lapsen pitkäaikainen sairaus voi johtaa tilanteeseen, jossa kokoaikainen työnteko on jossain määrin mahdotonta. Työelämän ulkopuolelle ei kuitenkaan kannata jättäytyä kokonaan ennen kuin on tutustunut mahdollisiin osa-aikatyön muotoihin. Osa-aikainen sairasloma helpottaa töihin paluuta Osa-aikaisen sairausloman tarkoituksena on helpottaa sairastuneen työntekijän palaamista töihin. Työntekijä voi sairastumisensa jälkeen palata töihin osa-aikaisena työntekijänä Kelan maksaman osa-sairauspäivärahan turvin. Työntekijä voi hakea Kelalta osa-sairauspäivärahaa, jos hän on 16–67-vuotias. Osa-sairauspäivärahaa voi hakea heti sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on enimmillää sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää. Osa-aikaisen sairasloman aikana työntekijän työajan täytyy vähentyä 40–60 prosenttia tavallisesta työajasta. Palkka ei kuitenkaan laske samassa suhteessa. Käytännössä työntekijä saa osa-aikaisella sairaslomallaan vähintään 86 prosenttia tavallisesta palkastaan, riippumatta työajasta. Tämä summa koostuu Kelan maksamasta osa-sairauspäivärahasta ja työnantajan maksamasta palkasta. Sopimus osa-aikatyöstä täytyy tehdä vähintään 12 arkipäivän ajaksi. Enimmillään osasairauspäivärahaa maksetaan 72 arkipäivältä. Sopimus on vapaaehtoinen niin työnantajalle kuin työntekijälle. Työnteko ei saa vaa- rantaa työntekijän terveyttä tai toipumista sairaudesta. Näin ollen sopimus osa-aikaisesta sairaslomasta tehdään siis kolmikantaneuvotteluissa, joissa on mukana työterveyslääkäri, työnantaja ja työntekijä. Työterveyslääkäri arvioi, voiko työntekijä palata töihin toipumista vaarantamatta. Työnantajan täytyy päättää, voiko työntekijä jatkaa tehtävissään osa-aikaisesti. Perheellisten hoitovapaat ja hoitorahat Osa-aikainen hoitovapaa on luultavasti osa-aikatyön muodoista työntekijöille tutuin. Vanhemmalla on oikeus osa-aikaiseen hoitovapaaseen kunnes lapsen 2. kouluvuosi päättyy. Oikeus osittaiseen hoitorahaan on kuitenkin vain alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmalla ja ensimmäistä tai toista kouluvuotta käyvät lapsen vanhemmalla. Työntekijän työaika saa olla enintään 30 tuntia viikossa, jotta hän voi saada osittaista hoitorahaa. Hoitorahaa maksetaan vain yhdestä lapsesta, vaikka perheessä olisikin useampi tukeen oikeuttava lapsi. Osittainen hoitoraha on 96,41 euroa kuukaudessa. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, työntekijällä on oikeus jäädä hoitamaan lasta tilapäiselle hoitovapaalle. Tämä hoitovapaa voi kestää enintään 4 työpäivää. Näiltä päiviltä Kela ei maksa korvauksia. Lapsen ollessa vakavasti sairas, vanhemmat voivat hakea Kelasta erityishoitorahaa. Tätä rahaa myönnetään alle 16-vuotiaan lapsen sairaalahoidon ja siihen liittyvän kotihoidon ajalta. Osakuntoutustuki ja osa-aikainen eläke Joskus työntekijän on pakko jäädä ennenaikaisesti eläkkeelle esimerkiksi vakavan loukkaantumisen tai krooninen sairauden takia. Kun sairaus, vika tai vamman estää työntekoa, työntekijä voi hakea työkyvyttömyyseläkettä. 23 Jos työntekijän työkyky voidaan kuitenkin mahdollisesti palauttaa hoidon tai kuntoutuksen avulla, työntekijän kannattaa hakea määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Tätä määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä sanotaan kuntoutustueksi. Työntekijä voi saada kuntoutustukea, jos lääkäri on tehnyt hänelle hoito- tai kuntoutussuunnitelman, tai suunnitelmaa ollaan juuri tekemässä. Kela myöntää kuntoutustukea myös osakuntoutustukena. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä voi tehdä lyhennettyä työaikaa ja Kela maksaa puolet täydestä kuntoutustuesta. Työntekijä voi myös jäädä tavalliselle eläkkeelle aluksi osa-aikaisesti. Jotta työntekijä voisi jäädä osa-aikaiselle eläkkeelle, hänen täytyy olla täyttänyt 60 vuotta ja hänen on pitänyt ansaita työeläkettä viimeisen 15 vuoden aikana vähintään 5 vuotta. Henkilöstöasiantuntija: Osa-aikainen sairasloma kannattavaa niin työntekijälle kuin työnantajalle Ilmatieteen laitoksen henkilöstöasiantuntijalle Outi Aholle erilaiset osa-aikatyön muodot ovat tulleet tutuksi töissä. ”Äsken tässä käynyt asiakas pohti sitä, voisiko hän ensi syksyllä välillä pitää yhden vapaapäivän viikossa omaan laskuunsa, kun hän ei oikein juuri nyt jaksa töissä”, Aho kertoo. 24 vuotta Ilmatieteen laitoksella työskennellyt Aho uskoo, että työntekijät tietävät toisista osa-aikatyön muodoista enemmän kuin toisista. ”Nuoret, jotka jäävät osittaiselle hoitovapaalle, ovat yleensä aika hyvin perillä hoitovapaasta. Osa-aikaeläkkeestä taas kysellään tavallisesti aika paljon.” Osa-aikainen sairasloma on Ahon mukaan työntekijöille osa-aikaeläkettäkin tuntemattomampi asia. ”Vuoden aikana ne tapaukset, joissa työntekijä jää osa-aikaiselle sairaslomal- liiketalous 2/3 - 2013 - elämänmuutokset le, voi oikeastaan laskea yhden käden sormilla. Tänä vuonna meillä on ollut tällaisia tapauksia ehkä kolme tai neljä. Mutta ei meillä toisaalta ole pitkiä sairaslomiakaan kovin paljon”, Aho sanoo. Yhteensä Ilmatieteen laitos työllistää tällä hetkellä noin 700 työntekijää. ”En tiedä ovatko lääkäritkään kovin perillä tästä osa-aikaisesta sairaslomasta. Ehkä he eivät tule ajatelleeksi sitä, vaan kirjoittavat vain suoraan koko sairasloman.” Ahon mukaan kokemukset osa-aikaisesta sairaslomien toimivuudesta ovat olleet pelkästään hyviä. ”Työntekijät ovat olleet itse tyytyväisiä. Kaikki ovat myös palanneet täyspäiväisiksi työntekijöiksi. Tämä on kyllä hyvä systeemi.” Aho uskoo, että osa-aikainen sairasloma on edullinen järjestelmä niin työntekijälle kuin työnantajalle. ”Mitä pidemmälle sairaslomalle työntekijä jää, sitä hankalampi sieltä on palata töihin. Jos työntekijä pystyy palaamaan aikaisemmin töihin edes osittaisesti, niin onhan se aina työnantajankin kannalta hyvä juttu”, Aho sanoo. ”Ja onhan se parempi saada edes se osittainen työpanos, kuin että työntekijä olisi kokoaikaisella sairaslomalla”, Aho lisää. Aholla on hyviä kokemuksia myös määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen toimivuudesta. ”Varmasti suurin osa määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä on palannut töihin. Tietenkin töihin palaaminen riippuu siitä, mikä on ollut syy pitkälle sairaslomalle ja kuntoutustuelle. Mutta missään nimessä ei ole ainakaan niin, etteikö työkyvyttömyyseläkkeeltä palattaisi.” ”Lähimenneisyydessäkin oli sellainen tapaus, joka loukkasi kätensä tosi pahasti ja oli ensin sairaslomalla tosi pitkään ja sen jälkeen puoli vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä. Kuntoutuksen jälkeen hän palasi töihin.” Lisätietoa kaikista osa-aikaisen työn muodoista saat Kelan sivulta ja osoitteesta www.takaisintoimeen.fi. Teksti: Jenni Ahola JATTK -TYÖTTÖMYYSKASSA YLEISTÄ Työttömyyskassan jäsenellä on lainsäädännössä tarkemmin määrätyin edellytyksin oikeus työttömyyskassan maksamiin etuuksiin, joita ovat ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha ja vuorottelukorvaus. Hoitaessaan lakisääteisiä tehtäviään (etuuksien maksatus, jäsenyysasiat) työttömyyskassat käyttävät julkista valtaa ja hoitavat julkista tehtävää. Julkisen vallan käyttäminen perustuu lakiin. Esimerkiksi työttömyyskassan jäsenyysasioiden hoitamista säätelevät työttömyyskassalaki, työttömyyskassan säännöt ja näiden lisäksi myös hallintolaki, siltä osin kun työttömyyskassalaissa ei ole erityissäännöstä. JATTK-TYÖTTÖMYYSKASSA JATTK-työttömyyskassa (aikaisemmin: Julkisten alojen teknisten työttömyyskassa) on perustettu 27.3.1985, kun Kuntien Teknillisten työttömyyskassa sulautui Valtion Teknillisten työttömyyskassaan. Samassa yhteydessä säännöt muutettiin sellaiseksi, että Suomen Terveydenhoitajaliiton liiton jäsenet saattoivat liittyä tähän kassaan. Valtion teknillisten työttömyyskassa oli perustettu 10.1.1979. Työttömyyskassan jäsenistö koostuu noin 45 000 jäsenestä, jotka työskentelevät monilla eri ammattialoilla valtion, kuntien ja yksityissektorin palveluksessa. Jäsenet kuuluvat yleensä myös oman alansa ammattijärjestöön. Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen (edellytysten täyttyessä) lakisääteisiä etuuksia: ansiopäivärahaa eli ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa työttömyyden ajalta ja vuorottelukorvausta vuorotteluvapaan ajalta. JATTK-työttömyyskassan jäsenmaksu on tänä vuonna 3,20 euroa/kk eli 38,40 euroa vuodessa. Jäsenmaksu on lakisääteinen maksu, ja sen vahvistaa Finanssivalvonta vuosittain työttömyyskassan hallituksen esityksestä. Edellä mainittu jäsenmaksu sisältyy liittojen jäseneltä perimään jäsenmaksuun. Liitot tilittävät perimästään jäsenmaksusta työttömyyskassalle kuuluvan osuuden. JATTK- työttömyyskassa on jaettu viiteen asiamiespiiriin. Liiketalouden Liitto kuuluu yleiseen asiamiespiiriin ja LTA:n jäsenet voivat liittyä liiton kautta JATTK-työttömyyskassan jäseneksi. Katso lisää: www.liiketaloudenliitto.fi JATTK-työttömyyskassa on kesällä auki normaalisti, puhelinpalvelu maanantai-torstai klo 9.00 - 11.30. Puhelinpalveluajoissa saattaa olla poikkeuksia ajalla 24.6. - 9.8.2013. Poikkeuksista ilmoitetaan puhelinnumerossa 09 720 6820 kuultavalla nauhalla ja kassan verkkosivuilla www.jattk.fi. Sähköposteihin (asiakaspalvelu@jattk.fi) kassa pyrkii vastaamaan parissa päivässä. Yhteystiedot: JATTK-työttömyyskassa, Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki. asiakaspalvelu@jattk.fi, etunimi.sukunimi(at)jattk.fi 24 Elokuinen elämysmatka Tukholmaan! Liiketalouden Liitto LTA ry:n elämysmatkalla Tukholmaan tutustutaan Vasa-laivaan ja Drottningholmin linnaan Yhden hengen hytin lisämaksu on 75 euroa. Alle 12- vuotiaisista lapsista, jotka matkustavat kahden samassa hytissä majoittuvan aikuisen kanssa, veloitetaan vain 60 euroa/lapsi. Lähde kanssamme Tukholmaan tutustumaan kauniiseen Drottingholmin linnaan ja Vasa Laivaan. Matkalla on nähtävää ja koettavaa kaikille vauvasta vaariin. Drottningholmin linna on 1600-luvulta peräisin oleva linna, joka on kuningasperheen pysyvä asunto ja yksi Tukholman maailmanperintökohteista. Linnassa on kaunis puistoalue, ainutlaatuinen linnateatteri ja kiinalainen paviljonki. Vasa-laiva on maailman ainoa jäljellä oleva 1600-luvulla rakennettu laiva. Yli 95 prosenttia sen alkuperäisosista on säilynyt, ja sitä koristavat sadat veistokset. Vasa on ainutlaatuinen taideaarre ja yksi maailman huomattavimmista turistinähtävyyksistä. Laiva on esillä Tukholmassa sitä varten rakennetussa museossa, jossa on myös yhdeksän siihen liittyvää näyttelyä. Alustava ohjelma perjantai 23.8.2013 16.30 tapaaminen Viking-linen terminaalissa Katajanokalla 17.30 Viking m/s Cabriella suuntaa kohti Tukholmaa kahvi- ja hedelmätarjoilu illallinen ja ohjelmaa laivalla lauantai 24.8.2013 Food Garden –aamiainen 10.00 bussikuljetus opastuksineen Drottingholmin linnaan ja Wasa-laivaan vapaata ohjelmaa Tukholmassa 16.45 laiva lähtee kohti Helsinkiä kahvi- ja hedelmätarjoilu illallinen ja iltaohjelmaa laivalla Aika: perjantaista sunnuntaihin 23.–25.8.2013 Hinta: jäseniltä 239 euroa ja ei-jäseniltä 249 euroa Hinta sisältää majoituksen kahden hengen A-luokan hytissä, Food Garden -aamiaiset, buffet-illallisen ruokajuomineen ja kolmen ruokalajin Food Garden – illallisen, opastuksen ja bussimatkan Drottningholmin linnaan ja Vasa-laivaan. sunnuntai 25.8.2013 Food Garden aamiainen 9.55 laiva palaa Helsinkiin Lisätiedot ja ilmoittautumiset 11.7.2013 mennessä: annina.antell@liiketaloudenliitto.fi tai puhelimitse 09 - 229 47171 25 liiketalous 2/3 - 2013 - henkilökuva - liiketalous 2/3 - 2013 26 Alakuloisesta takapuolesta ei tule iloista pierua -Martin Luther King Roman Schatz, 52, on Saksassa syntynyt, Suomessa vuodesta 1986 lähtien asunut kirjailija ja toimittaja. Suomen kansalaisuuden Schatz haki ja sai uuden Schengen-sopimuksen myötä vasta 2012, menettämättä Saksan kansalaisuutta. Teksti ja kuvat: Heidi Karvonen 27 liiketalous 2/3 - 2013 - henkilökuva saksi naisilta postissa pieniä nimettömiä vaatekappaleita ja vaaleanpunaisia kirjeitä? -Hyvä kysymys! Kysyn itseltäni päivittäin kuka olen. Sovitusti tasan kello 12 vieraani saapuu tapaamiseemme, varmistaen ovipuhelimen kautta nojaavansa oikeaan summeriin. Samalla oven avauksella tupakan tuoksun ja ryhdikkään olemuksen kanssa saapuvat huumori ja innostus. Schatz riisuu kenkänsä sekä sopivasti kuluneen nahkatakkinsa pyytäen anteeksi jo elinkaarensa lopussa olevia sukkiaan ja haroen samalla tyynyn muotoilemia sharmikkaasti harmaantuneita hiuksiaan. Lähes kaksimetrinen kauhtuneita farkkujaan oikova komistus alkaa tauotta pommittaa minua, eurooppalaiseen kohteliaaseen tyyliin, pienillä yksityiskohtaisilla kysymyksillään. Energinen mies siirtyy pulputtaen ilman eri kehotusta eteisestä työtilani isojen erkkeriruutujen eteen ihastelemaan maisemia ja seuraa sitten perässäni keittiöön maustamaan itse oman kahvinsa. Kerron lounasmahdollisuudesta, mutta sovimme tyytyvämme kahviin. Roman Schatz ”smooltookkaa” katsomalla suoraan silmiin. Jos on syntynyt vuonna 1960, siinä on iso ero, onko viettänyt nuoruutensa itä- vai länsipuolella. DDR ei maistu hyvälle. En sano, että meillä oli kaikki ihanaa, mutta paljon vapaampaa tietysti. Schatz laskee kahvimukin lattialle vapauttaakseen molemmat kätensä piirtämään aiempaa isompia kaaria ilmaan pallotellen samalla puhetta englannista ranskaan ja italian kautta latinaan, kuin testatakseen kielitaitoani. Tarjoan kahvin kaveriksi lasillista konjakkia, josta Schatz kieltäytyy, sillä haastattelun jälkeen hän on lupautunut Sanna-vaimon, 35, ja Bella-vauvan, 6 kk, kanssa keskustaan sukkaostoksille. -Mun perhe sanoi, että voi helvetti sun kanssa. Suomeen! Kolmen viikon kuluttua sä olet takaisin täällä ja sulla on seuraava suuri idea. Pääsin heti Munkkaan töihin, saksalaiseen vanhainkotiin. Sitten Yle palkkasi minut toimittajaksi ja elämä alkoi vakiintua. Kaadan meille lisää kahvia ja hihitämme vieraani huolellisesti värittämille jutuille dementoituneista, itseään tsaarin perillisiksi luulleista, Venäjältä pakoon tulleista vanhainkodin mummeleista. Pölinämme luistaa ja mietimme uudelleen, ottaisimmeko jatkokuppien seuraksi kuitenkin konjakit. Matkalla keittiöstä takaisin sohvalle, vieraani liimautuu avoimen oven takaa näkyvän taulun eteen udellen siihen maalaamistani yksityiskohdista, tulee kiinni kylkeeni, katsoo silmiin, koskettaa olkapäätäni ja puhuu kuin vanhalle tutulle. Peruutamme höröttäen kylki kyljessä pienestä töölöläisvessasta kahvimukit käsissämme. -Tultuani Suomeen, otin kaiken irti oksitosiinivaiheesta. Tutustuin kaikenlaisiin suomalaisiin tyyppeihin, ihanaan kulttuuriin. En kieltäytynyt mistään. Saunoin, pelasin suopotkupalloa ja söin mämmiä ja vetelin kaatokännejä. Mut vietiin Siekkareiden keikalle Lepakkoon ja huomasin, että täällä on hyvät skenet. Suomesta rakkaudella Schatz syntyy 1960 Alamanin heimon jäseneksi, isä-Schatzin suvun nimeä kantavaan ydinperheeseen, mutta ei saa varttua sellaisessa, sillä äiti kuolee Romanin ollessa viisivuotias. Romanin isä menee neljästi naimisiin ja isän toisesta liitosta syntynyt seitsemän vuotta nuoremmasta veljestä tulee Romanille tärkeä kontakti. Koko suku on onnekas ja saa elää vapaassa maassa. Alun perin eteläsaksalaista perhettä ei erottanut edes vuonna 1961 noussut Berliinin muuri. -Olin tylsistynyt provinssikaupunkiin ja lähdin 1980-luvun puolivälissä Berliiniin. Olin opiskelevinani teatteritiedettä ja meteorologiaa, mutta en koskaan valmistunut. 1985 Kaverini pyysi minut oppaaksi suomalaiselle interreilaajalle, Leenalle. Vuotta myöhemmin sain kinuttua mummoltani 800 Sveitsin frangia kertomalla nyyhkyrakkaustarinani ja tulin Leenan perässä Suomeen. Schatz valitsee paikan sohvalta, nostaa vasemman jalan koukkuun viereensä ja piirtää oikealla kädellä kaarta ilmaan puheensa tehoksi. Haluan tietää, kuka on mies, jonka nimi tarkoittaa roomalaista aarretta, mies joka saa vaimonsa kiu- Saksalainen rakastaja Pian Schatz vakavoituu ja kahvi jäähtyy mukiin. Elämä Suomessa ei mennyt suunnitelmien mukaan. Rakkautta ei voi suunnitella ja viriilin miehen mielestä hyvässä avioliitossa seksiä ei tarvitse anella. -En halua mennä kovin syvälle mun avio-ongelmiin. Alkuinnostuksen jälkeen iskee arki ja suomalaisella ex-vaimollani oli päässään hyvän miehen malli. Mä en ole hiljainen, mä en lähde kalaan. Mun mielestä nainen on tasa-arvoinen ja jos se on v*ttumainen nart- liiketalous 2/3 - 2013 28 -Koskaan en ole tyrkyttänyt mun mielipiteitä telkkariin tai radioon. Mulle soitetaan ja pyydetään studioon puhumaan milloin mistäkin. Kukaan ei voi olla asiantuntija kaikessa. Se saa mut tuntemaan itseni epävarmaksi. Kun mä tulin tänne, suomalaiset tykkäsivät siitä, että joku ulkomaalainen halusi integroitua tähän kulttuurin, pelkäämättä töitä, että jollain oli uskallusta laittaa itsensä likoon. Suomalainen radioasema soittaa naistenpäivänä Hampurissa taksijonossa seisovalle Schatzille ja pyytää määritelmää ihannenaisesta. Schatzin unelmapakkauksella on lämmin sydän, terävät aivot ja märkä p*llu(1. Suomessa otsikot pullistelevat, Lenita Airisto nousee takajaloilleen tennissukkineen ja Suomi peukuttaa ja paheksuu. Vastassani istuvan miehen silmiin aihe sytyttää astetta kirkkaammat valot. tu, niin mäkin oon. Mä en rakenna kenellekään omakotitaloja, ei kiinnosta. Mä asun vuokralla. Meillä alkoi olla tylsää, lapset rasittivat intohimoa. Vaimo halusi mökille ja mä halusin viikonlopuksi Amsterdamiin. Jossain vaiheessa todettiin, että on parempi, että me splitataan. Nyt mun ex-vaimo on Nepalissa ja mä asun sen omistamassa kämpässä. Ateisti-Schatzin mielestä katolilainen ja luterilainen uskonto jakavat kulttuurieroa suomalaisten ja saksalaisten välillä. Schatzille katolilaisuus merkitsee vapautta, nautintoa ja anteeksiantamista. Kyse on mentaliteetista. Liha voikoon hyvin. Kaikki pitää voida antaa anteeksi ja viinaa saa juoda. Katolisen kirkon pedofiiliskandaalit eivät kuitenkaan anteeksiantoa tai ymmärrystä ansaitse. -Jumala on ihmisen luoma, ei toisin päin. Uskonto perustuu aina seksuaaliseen solmuun. Katolinen kirkko on maailmanlaajuinen homoseksuaalijärjestö. Ne pukeutuvat naisiksi, suutelevat toistensa käsiä ja Paavilla on punaiset kengät. Jumala ei taatusti ole parrakas vanha pedofiilimies, jostain hiekka-aavikolta, eikä maailmankaikkeuden takana ole todennäköisesti ketään israelilaista tai saudiarabialaista käppänää, joka pelkää naisen klitorista enemmän kuin mitään muuta. Kolmas iso muki kahvia on juotu ja Schatz on käynyt tuuletusparvekkeella tupakalla. Vieraani silmien ympärillä on tummat renkaat, mutta hän vakuuttaa, että vaimo ja vauva antavat hänen nukkua öisin. Tupakkaa menee paljon, mutta elämällä pitää pituuden lisäksi olla myös laveutta. -Erottuani Leenasta mulla oli perinteinen pohjakosketusvaihe. Tunsin itseni luuseriksi. Istuin Järvenpäässä Kossupullo kädessä miettimässä, että tätäkö olen tehnyt elämälleni. 1980-90 -luvuilla Suomessa pohdittiin kollektiivisesti syitä siihen, miksi jäin Suomeen, vaikka Saksassa oli halvempaa? En saanut ketään ymmärtämään, että siitä ei jumalauta ole kysymys. Suomalaiset eivät tajunneet, että länsisaksalainen asuu vapaaehtoisesti Suomessa. Jos mä oon alfauros, niin herranjestas! Schatzin tärkein ja rakkain esine on musta klassinen jazzkitara. Samanlainen kuin BB Kingillä.Sen nimi on Josef äffällä. Isän perintörahoilla hankkimansa soittimen, Schatz on nimennyt äitinsä mukaan. -BB Kingin kitaran nimi on Lucile, jota hän jumaloi yli kaiken. Mun Joshilla on f-kaaret. Schatzin nykyinen perhe ei ole Schatzin mukaan perinteinen suomalainen, luterilainen ja sosiaali-demokraatinen perhe, jossa tasajako toimii. -Tasa-arvosta ei tingitä! -En pidä siitä, että seksi jaotellaan jaloksi tai epäjaloksi. Seksi on aina maksullista. Itsevarmuus on seksikkyyttä ja ujona ja epävarmana ihmisenä mäkin olen joutunut opiskelemaan itsevarmuutta. Ekan avioliiton jälkeen mulla oli pitkä suhde suomenruotsalaisen naisen kanssa. Se toimi hyvin, sillä kummallakin oli germaaninen ajatustenjuoksu, sama tapa järjestää maailmaa ja asioita. Jos mä oon alfauros, niin herranjestas! Nykyiseen vaimooni tutustuin netissä, sillä ei julkkis voi etsiä suhdetta kapakasta. Sellainen päättyy täyteen katastrofiin. Luulen, että nykyinen vaimoni on ylpeä minusta. Sen piti kuitenkin oppia pois mustasukkaisuudesta ja että mulle tulee paljon fanipostia. Meni kohtalaisen kauan ymmärtää, että fanit ovat minulle hallitsematon asia. -Tasa-arvo! Muistatko, miten Esko Kiesi(2 sai kenkää vertaamalla naista autoon? Ihannenainen Kirjailija-Schatzilla ei ole tabuja. Schatzin kirjoittamista kielioppikirjoista häntä ei juurikaan tunneta, huumoripitoisista teoksistaan hyvin. Schatzin rohkeisiin keskustelunavauksiin ja provosoiviin heittoihin voi törmätä melkein päivittäin, mutta miten Schatz voisi vaikuttaa yhteiskuntaamme? Kahvimuki pysyy lattialla, sohvan kummassakin päässä. -Mä haluan uskoa, että olen henkilö joka vaikuttaa ja on vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. Mun juttuja luetaan ja mua kuunnellaan. Suomessa voitaisiin hyvin keskustella vaikkapa heteroavioliittojen kieltämisestä. Mun tapa vaikuttaa ei ole tavanomainen. Kirjoitin esimerkiksi homoavioliitoista ja homojen adoptioarpajaisista. Mielestäni hekin voisivat saada kaksoset tai vammaisen lapsen. Homoille pitää järjestää samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin heteroille. Mikä 52 vuotiaan suosion ja energisyyden salaisuus on? 15 vuotta nuorempi vaimo? Uusi vaipparumba? Kahvi? Viittaukset 1) Radio Iskelmän Aamuvirkkula pyysi Naistenpäivänä 2012 Roman Schatzilta ihanan naisen määritelmää. Schatzin luonnehdinta ihan- nenaisesta on edelleen kuunneltavissa Radio Iskelmän nettisivuilla. 2) Esko Kiesin eroon johtanut tapahtumaketju alkoi 2009 Anna- lehden erikoisnumerosta, jossa Audin silloinen myyntijohtaja Esko Kiesi mm. vertasi naisia autoihin.Kiesi irtisanoutui kohun saattele- mana itse tehtävästään. 29 liiketalous 2/3 - 2013 - henkilökuva musta tykätään. Mä luulen, että kaikki tajuaa, että mä oon aidosti ollut kiinnostunut suomalaisista, oppinut kielen ja integroitunut tänne. Osaan muutaman kaskunkin suomeksi ja kännissäkin suomea. Ymmärrän suomalaisten arvomaailmaa. Mulla on nyt sellainen työ, että mä saan pohtia Suomen paikkaa kosmoksessa Esko Valtaojan kanssa. Jos mä lähden nyt politiikkaan, mä menetän 80 % mun ystävistäni samalla hetkellä. Mikään kuukausipalkka ei ole sen arvoinen. En usko, että musta tulisi ensimmäinen poliitikko, josta Suomen kansa alkaa tykätä. En lähde siihen sirkukseen, se tuhoaa mun elämänlaadun. Lääkefirma Fitzerin markkinointiosaston naiset tilasivat kampanjaansa varten multa Kiesi-casen jälkeen keski-ikäisen miehen seksuaaliterveydestä kertovia artikkeleita. Osasto oli kehitellyt miehiä varten auton huoltokirjasta miesten huoltokirjan. Tasa-arvo? Come on! Snap out! Lähes 30 vuotta ehtii Suomessa vierähtää Saksan kansalaisena. Vuonna 2012 maahanmuuttovirasto lähettää Schatzille kortin, johon on käsin kirjoitettu: ”Hei Roman, olethan tietoinen, että uuden Shengen-sopimuksen nimissä voit nyt hakea Suomen kansalaisuuden menettämättä Saksan kansalaisuutta!” Kansalaisuus myönnetään kolme kuukautta myöhemmin. Schatzille suomalaisuudella ja kansalaisuudella on suuri merkitys. Schatzin kolme lasta ovat jo syntyessään saaneet kaksoiskansalaisuuden. -Mun aikuinen tytär kysyi multa, että lähettääkö maahanmuuttovirasto kaikille ulkomaalaisille samanlaisen postikortin Suomessa? Harva suomalainen on pohtinut suomalaisuutta yhtä paljon kuin Schatz. Asioita pitää avata, niistä pitää keskustella ja kynällä voi vaikuttaa, omaa ansaittua reviiriään pitää rohkeasti käyttää hyödyksi. -Mika Kaurismäki on laittanut Suomen niin maailmankartalle, että sille pitää olla tuhat vuotta kiitollinen. Kekkonen on mulle korkeushypyn Suomen mestari. Kaurismäki-tyyppejä ei Saksassa kauheasti ole. Keskieurooppalainen elämä suosii keskinkertaisuutta ja kompromissien tekoa. Suomessa on paljon ehdottomia, jylhiä outsider-tyyppejä. Sellaisia kuin Miina Äkkijyrkkä tai Jörn Donner. Saksalaisen insiderin mukaan suomalaisessa ilmastossa ja maastossa ei jää eloon olematta mukava. Ilman kielitaitoa täällä ei pärjää. Kulttuuriero sohvakulmasta Helsingistä Uberlingeen, Schatzin syntymäkaupunkiin on yhtä iso, kuin Etelä-Saksan ja Sisilian välillä. -Mä joskus kysyn mun yleisöltä, että minkälainen kansa te oikein olette, kun hankitte humoristeja Saksan maalta. Yleisö menee siinä kohtaa yleensä aika vaikeaksi. Mä siteeraan Martin Luther Kingiä: -Alakuloisesta takapuolesta ei tule iloista pierua”. Jos mä saisin painaa jotain maagista nappulaa ja muuttaa suomalaisten mentaliteettia, en miettisi hetkeäkään. Unohtakaa jumalauta se mollivoittoinen tango ja jättäkää se viinalla läträys pois. Come on! Snap out! Tekis mieli antaa korville koko Suomen kansalle. Smoke a bloody joint and listen to some reggae! Vaimo lähettää tekstiviestin metrosta ja suunnittelee sukkaostosten lisäksi lounasta. Toinen pannu kahvia on tippumassa. Eikö politiikan kautta voisi vaikuttaa laajemmin, näkyvämmin? Eurovaalien eurooppalainen äänivyörykunigas, Roman Schatz? -Olen saavuttanut sellaisen aseman Suomessa, että liiketalous 2/3 - 2013 Maamme laulu Saksalaiselta Leningrad cowboylta Schatzin viikottainen, YLEn suora radioshow, Maamme laulu on jakanut kansan mielipiteitä puolesta ja vastaan. Työperäinen maahanmuuttaja Schatz kiihtyy ja innostuu tehostamaan puhettaan kansainvälisin, keskisormipainotteisin käsimerkein ottaessaan kantaa Suomen eurooppalaistumiseen. -Jos Suomi haluaa pysyä puhtaana kulttuurista, pitää syödä vain suomalaisia banaaneja, ajaa vain suomalaisilla autoilla, katsoa vain suomalaisia tv-sarjoja! Mä näen Euroopan prosessina. Rooman valtakunta yhdisti Euroopan, Napolen yhdisti Euroopan, Hitler yhdisti Euroopan. Eurokriisi ja kriisimaat ovat hetken tauti 2000 vuoden historiassa. Eurooppa kuuluu yhteen ja se olisi pitänyt yhdistää paljon tehokkaammin jo satoja vuosia sitten. Naapuriin kurkkujen mittaamisessa ei ole mitään järkeä. Euroopan pitää olla liittovaltio, ei valtioliitto. Tarvitaan valvova elin varmistamaan, että Kreikka maksaa lainansa. Liittymällä EU:n Suomi pääsi turvallisuuskerhoon. -Ei enää kahvia, kiitos! Schatz näyttää uudelleen vaimon lähettämää tekstaria, joka hoputtaa keskustaan. Ehdin lukea vain muutaman Schatzin kirjan ennen haastattelua. Ymmärtävätkö suomalaiset huumoria? -Kalevalassa on opetus, ei pidä kyykistyä metsässä, purskahtaa Schatz nauramaan. Kalevala on satu, mutta mun versio siitä on helppolukuinen. Joku kriitikko muuten on sanonut, että -kirjani on ainut kirja, jossa en itse esiinny. Mielestäni suomalaisista kirjailijoista Sofi Oksanen on klassisessa mielessä kirjailija. Yksi hyvä teos riittää ja Oksanen on ansainnut kaikki palkintonsa. Täytyy olla Oksanen tai Jari Tervo, jotta romaanien kirjoittamisella Suomessa eläisi. Puhelin soi, ja vaimo hoputtaa sukkaostoksille, kello on jo melkein puoli neljä. Sovimme, että jatkamme konjakin kera toisen kerran. Ennen lähtöään Schatz puristaa kiltisti punaisen ruusun hampaidensa väliin, heittäytyy selälleen sohvalle, tottelee jokaista toivettani ja poseeraa kiltisti. Session jälkeen hän halaa minua ja jää vielä hetkeksi suustaan kiinni eteisessä. Mies katoaa portaikkoon ja kohti keskustaa. Schatz on kertonut haastattelun aikana, että aiemmin viikolla hänelle tehdyssä Mensan testissä hän on saanut tuloksen 106 ja että hän on spatiaalisesti lahjaton. Istahdan sohvalle ja kaadan itselleni ison lasillisen konjakkia. 30 Vuoden aikuinen Liiketalouden Osaaja 2013 Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja Liiketalouden perustutkinnon, merkonomin tutkintotoimikunnan järjestämä, aikuismerkonomeille suunnattu kilpailu uudistui ja on nyt nimeltään Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja. Liiketalouden Liitto LTA:n, Opetushallituksen ja Liiketalouden perustutkinon, merkonomin järjestämä Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailussa on vuorossa juhlavuosi, sillä kilpailu järjestetään jo kymmenennen kerran. Kilpailua tukevat Opetushallitus ja Viking Line. Kilpailun kulku ja aikataulu Säännöt ovat seuraavat: Liiketalouden opettajat valitsevat näyttötutkinnon suorittajista enintään kolme oppilaitoksen edustajaa esitettäväksi Vuoden Aikuiseksi Liiketalouden Osaajaksi jäsenneltyinä ja arviointikriteerien mukaisin perusteluin. Mukaan voi liittää todistuksia, näyttöaineistoa ja muita vastaavia arvioitavia tekijöitä. Oppilaitokset ilmoittavat ehdokkaansa 31.12.2013 mennessä Liiketalouden Liittoon, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki tai sähköpostilla valo@liiketaloudenliitto.fi. Osallistujat Lukuvuoden 2013 aikana näyttötutkinnon suorittaneet tai suorittavat aikuismerkonomiopiskelijat. Arviointikriteerit Tuomaristo tekee päätöksen palkittavista 28.2.2014 mennessä. Menestyminen tutkintotilaisuuksissa; erityisesti työssä osoitettu ammatillinen osaaminen. Työn ja valmistavan koulutuksen onnistunut yhdistäminen. Ammatillinen kasvu . Esimerkillinen yhteistyökumppani työssä ja opiskelussa. Muu merkittävä tekijä, esim. harrastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, elämäntilanne tai muu vastaava. Palkinnot Voittaja palkitaan Liikesivistysrahaston Liiketalouden Liiton rahaston 1100 euron apurahalla ja Viking Linen luksus-risteilyllä aterioineen (Hki - Tukholma - Hki). Toiseksi tullut palkitaan 600 euron apurahalla ja kolmanneksi tullut 300 euron apurahalla. Myös kaikkien kilpailussa sijoittuneiden opiskelijoiden ohjaajat palkitaan apurahoilla. Palkituille opiskelijoille ja ohjaajille annetaan kunniakirjat. Nyt innokkaasti mukaan! Lisätietoja liiton toimistosta: liitto@liiketaloudenliitto.fi tai puh. 09-22947171 31 liiketalous 2/3 - 2013 - työelämän ilmiöt - Hallitsetko sinä sähköpostia vai sähköposti sinua? Sähköposti mullisti tullessaan työn tekemiseen liittyvän viestimisen ja on edelleenkin yksi käytetyimpiä työelämän viestintäkeinoja. Sähköisen postin valtteja ovat nopeus, helppous ja alhaiset kustannukset. Monella alalla sähköpostin käyttäminen työnteon apuvälineenä on välttämättömyys. Oikein käytettynä sähköposti onkin erittäin kätevä työkalu, mutta kuten moni muu asia, voi sähköpostin huolimaton käyttö kääntää sen valtit itseään vastaan. Sähköpostin nopeus ja helppous ovat lisänneet lähetetyn ja vastaanotetun sähköpostin määriä valtavasti. Monelle näyttöpäätteellä työskentelevälle onkin tuttua, että sähköpostin merkkiääni kilkattaa jatkuvasti ja saapuvat viestit pompahtelevat ruudun alareunassa. Usein käy niin, että työntekijä katkaisee työntekonsa ja tarkastaa saapuneet viestit. Ajatukset katkeavat ja tuottava työ keskeytyy. Työntekijä huomaa ehdollistuneensa sähköpostin merkkiääneen ja avanneensa sähköpostin kummemmin asiaa edes ajattelematta. Amerikkalaistutkimuksen mukaan on melko tyypillistä, että toimistossa työskentelevät tarkastavat sähköpostinsa jopa 30–40 kertaa tunnissa. Sähköposti ei ole toki ainoa työpaikan tuottavuutta häiritsevä tekijä, mutta yksi keskeisimmistä. Keskittymiskyky kärsii ja työteho laskee. Sähköpostin on todettu lisäävän stressitasoa ja työntekijöiden on todettu olevan ns. jatkuvassa hälytystilassa. Sähköpostin merkkiääni on ärsyke, joka saa työntekijän toimimaan tietyllä kaavalla. Koska liiketalous 2/3 - 2013 ärsykkeitä tulee nykyaikaisessa toimistoympäristössä jatkuvasti ja suurin osa meistä pyrkii reagoimaan niihin nopeasti, päästään tilanteeseen, jossa keskittyminen ja oppiminen ovat pinnallisia. Brittitutkimuksessa onkin todettu, että sähköpostin jatkuva tarkastaminen ja viesteihin vastaaminen saattavat hetkellisesti jopa alentaa työntekijän älykkyyttä. Miten sähköposti pysyy renkinä? Sähköpostin, dokumenttien ja nettisisällön jatkuva selaaminen ja ikkunasta toiseen seilaaminen voi tuntua tehokkaalta monen tehtävän samanaikaiselta hallinnalta, mutta tosiasiassa tällainen hyppely estää aivoja keskittymästä mihinkään. Sähköposti tuskin on katoamassa työelämästä vielä hetkeen minnekään, joten mitä voi tehdä, jotta sähköposti ei saa yliotetta? Keskity. Tee vain yksi tehtävä kerrallaan ja jatka seuraavaan vasta, kun olet saanut ensimmäisen tehtävän valmiiksi. Ajan kuluessa huomaat, että tällä tavoin olet lopulta paljon tehokkaampi ja saat enemmän aikaiseksi kuin hyppimällä tehtävästä toiseen. Säädä. Kytke sähköpostin merkkiääni pois päältä ja säädä asetukset siten, että saapuvat viestit eivät näy näyttöruudulla, vaikka sähköposti olisikin auki. Joka tapauksessa kannattaa opettaa itsensä pois tavasta, jossa tarkistaa jokaisen saapuneen viestin ja vastaa niihin välittömästi. Suunnittele. Tarkasta sähköpostit vain tietyin väliajoin, esimerkiksi kolme kertaa päivässä 32 (aamulla, puolilta päivin ja iltapäivällä). Voit kertoa tekemästäsi muutoksesta myös työkavereillesi ja yhteistyökumppaneillesi. Tällöin hekin tietävät, miten luet sähköpostiasi ja jos asia on tätä aikataulua kiireellisempi, ovat yhteydessä puhelimitse tai kasvotusten. Mieti ennen kuin lähetät. Muista myös itse sähköpostia lähettäessäsi, että vastaanottajan aika on yhtä arvokasta kuin omasi. Hän vastaanottaa viestin silloin, kun hänelle sopii. Mieti, onko asiasi sellainen, että se vaatii sähköpostin tai sopii ylipäätään sähköpostitse käsiteltäväksi? Älä lähetä turhia viestejä. Kaikki sähköpostit eivät vaadi vastausta ja jos sinulla ei ole asiaan lisättävää, eikä kuittausta ole pyydetty, rasitat turhalla viestillä vastaanottajaa. Ole huolellinen. Mieti sähköpostiviestillesi kuvaava otsikko, kirjoita itse asia jo viestiin ja lähetä liitteitä vain jos niille on tarve ja olet varma, että vastaanottaja saa ne auki. Jos toivot vastaanottajan reagoivan viestiin, kerro siitä viestissä ja pyydä tarvittaessa lukukuittaus. Ole asiallinen. Ole sähköposteissa aina kohtelias ja asiallinen, etenkin jos et tunne vastaanottajaa. Eri organisaatioissa on erilaisia viestintäkulttuureja, mikä kannattaa ottaa huomioon. Teksti: Liiton toimisto, järjestösihteeri Eveliina Kuukkanen Käytetyt lähteet: CNN.com, The Guardian, University of California, Osaaja -seminaarin ”Minä oman elämäni tiedottajana” diat (Taina Lepistö, STTK, 2011) Kalle Airo -kuvaan: Aalto Ventures -ohjelman kursseilla opitaan ideoinnista käytännönläheisesti yrittäjyydessä toimien sanoo ohjelman projektipäällikkö Kalle Airo. Koulutuksen kautta on vaikea löytää yritysideaa Teksti ja kuvat: Markku Korhonen Poliitikot ovat kehottaneet perustamaan yrityksiä. Yrityksen perustamista pohtiva on usein löytänyt helpommin apua käytännön asioihin, kuten tuotantoon, markkinointiin ja verotukseen, kuin itse yritysidean synnyttämiseen. Kuka auttaisi – Mistä se yritysidea löytyy? Monilla yrityskursseilla on yleensä oletettu, että yritysidea on jo valmiina. Ne ovat tarjonneet sopimuspatteriston ja yhteisön, jossa on kehitetty asioita eteenpäin. Keksintösäätiölläkin on tuoteväylä, mutta ei sieltäkään valmista ideaa saa. Startup School auttaa yritysidean löytämisessä Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa StartUp School on yrittäjyyteen ja oman yrityksen perustamiseen liittyvä kuuden opintojakson kokonaisuus. Startup Schoolin aloitusjakso, Idea Camp, pyrkii siihen, että opiskelijat luovat liikeideoita asiantuntijoiden ohjauksessa. Ryhmätyön apuna käytetään innovointimenetelmiä liikeideoiden kehittämiseen ja arviointiin. Erilaisissa tapahtumissa ja ideakilpailuissa arvioidaan syntyneitä liikeideoita. Opiskelija voi kehittää liikeideaansa Startup Schoolin käytännönläheisissä jatkojaksoissa ja henkilökohtaisessa ohjauksessa. ”Ennen kuin opiskelijat tulevat, he ovat jo havainnoineet ympäristöä tai matkustellessaan huomanneet jonkun puutteen, mitä ei ole Suomessa toteutettu tai on toteutettu liian mo- nimutkaisesti. Ideoita yritykseksi voi löytyä myös omista mielenkiinnon kohteista, harrastuksista ja tulevaisuuden trendeistä”, sanoo Startup Schoolin opettaja Marika Nikkinen. Opiskelijoilla on usein yritysmaailmaan yhteyksiä, jolloin ryhmissä voi olla osallistujia myös liike-elämästä. ”Meidän tehtävämme Startup Schoolissa on auttaa opiskelijoita löytämään ja kehittämään niitä yritysideoita yhdistämällä palasia monesta paikasta, jotta saadaan hyvä idea”, korostaa Startup Schoolin vetäjä Tommo Koivusalo. Yritysideaa pitää tarkastella monesta kulmasta ”Yritysidean ei välttämättä tarvitse olla aivan uusi, vaan liiketoimintamallin voi myös siirtää toiseen ympäristöön tai toimia Franchise-yrittäjänä”, muistuttaa Koivusalo. ”Vanhoja ideoita yhdistämälläkin voidaan luoda uusi yritysidea.” Ihmisillä saattaa olla hyviä ideoita mielessään, mutta he eivät osaa tarkastella niitä eri kulmista ja lisäksi on tärkeää ottaa markkinat huomioon: kun yritysideaa lähdetään toteutta- maan, myös asiakkaiden ohjaus alkaa vaikuttaa toimintaan. ”Idea, jolla joku kaksi vuotta toiminut yritys on lähtenyt liikkeelle, voi markkinoiden ohjauksesta muuttua täysin, tai yritysidea voi tullakin markkinoilta.” Yritysideoita jalostetaan Startup Schoolissa kehitetään yritystoiminta myös asiakaskontakteja hyödyntäen. Aluksi kartoitetaan lähtökohdat, yrittäjäksi haluavan kiinnostus tai kokemukset jostakin alueesta, koulutus ja verkostoitumisen mahdollisuudet. Tommo Koivusalo kertoo, että tavallisesti on ongelma ja siihen etsitään ratkaisu. Yritysidea voi löytyä myös ainutkertaisesta osaamisesta, taidosta tai kokemuksesta, mitä ei ole vielä markkinoilla hyödynnetty. Alueellisesti voi olla tilaa yritykselle, jonka idea on kilpailun puutteen vuoksi tietyllä alueella uusi. Aluksi saattaa olla 20 ideaa, joista valitaan parhaat jatkokehitykseen. Viisi lupaavinta ideaa jalostetaan vielä paremmaksi, kunnes lopulta on jäljellä se yritysidea, joka toteutetaan. Haaga-Helian Startup Schoolin rento tukikohta ja vetäjä Tommo Koivusalo. 33 liiketalous 2/3 - 2013 Innovaattori luokassa yliopettaja Lili Raunimo esittelee mitä innovaatioon tarvitaan. eri tavalla.” Kirjassa myös luodaan yritysideoita, ja Anssi Tuulenmäki uskoo, että jo kirjan lukemalla saa ainakin sen alkuidean yritystoimintaan. Mind-tutkimusohjelma on järjestänyt ”Mind – Licence to Act Differently” -kurssinkin. Mind-tutkimuksenkin avulla voidaan auttaa yritysideaa löytymään, vaikka valmista vastausta ei siitäkään saa. Mind on innovaatiotutkimusta. Siinä kehitetään innovaatiotyökaluja, joilla löydetään uusia liikeideoita. Uutta arvoa taas pyritään löytämään jo olemassa olevalle liikeidealle, josta voidaan mahdollisesti jalostaa parempaa. Halu yrittäjyyteen on tärkeää Jussi Kyrönseppä ja Suvi Kiviniemi kehittivät yritysideaansa Haaga-Helian Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman Innovaattori-ohjelmassa. ”Ideoita yleensä löytyy, mutta sen idean lopullisia toteuttajia on vähemmän”, valittelee Koivusalo. Startup Schoolin yrityshiomossa on ollut mukana noin 200 opiskelijaa. Vuonna 2012 sen myötävaikutuksella perustettiin 22 yritystä. Innovaattori-polulta yritysideaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa on innovaattori -suuntautumisvaihtoehto, joka aloitetaan jo ensimmäisenä lukukautena. Siinä voi keskittyä yritystoimintaan tai yrityksen tuotekehitykseen. Yritysideaa ei tarvitse olla valmiina, vaikka tietojenkäsittelyn opiskelijoilla usein jokin ajatus ideasta onkin. Pilotti-yrityksissä kokeillaan todellisia yritysideaan liittyviä ongelmia. ”Meillä voi heti opintojakson alussa alkaa kehittää ideaansa tai osallistua ryhmään, jos on halu yrittäjyyteen, mutta ei ole vielä sitä ideaa”, sanoo yliopettaja Lili Aunimo. ”Ideasta mietitään konseptia, ansaintamallia ja käyttäjiä sekä asiakkaita. Ryhmiin toivotaan myös liiketalouden opiskelijoita, ja yhteistyötä tehdään Haaga-Helian Startup Schoolin kanssa.” Innovaattori-ryhmissä mietitään, onko jossain yritysideassa jotain uutta ja onko siihen liittyvä palvelu tai tuote jo olemassa. Myös yritysidean kilpailuetua, trendejä ja oikea-aikaisuutta liiketalous 2/3 - 2013 Aalto-yliopiston Mind tutkimuksen vetäjä Anssi Tuulenmäki sanoo pankkien tekevän asiat niin samalla tavalla, että ideoita ei erota toisistaan pohditaan. Alkuidean jälkeen lähdetään jalostamaan ideaa. Ideointimenetelmiä käytetään Innovointi-kurssilla käytetään ja sovelletaan yleisiä ideointimenetelmiä sekä trendianalyysia. Apuna jäsentelyssä käytetään esimerkiksi mind map -menetelmää ja käsitekarttaa. Ideasta pyritään systemaattisesti innovaatioon ja lanseeraukseen; lisäksi opitaan konseptin määrittelyn vaatimukset. Monista ideointimenetelmistä voidaan kehittää muunnelmia, kuten ideointimenetelmien käyttäminen kävelylenkillä. ”Lopulta kaikista ei kuitenkaan tule yrittäjiä, mutta ideointimenetelmiä voi hyödyntää esimerkiksi yritysten tuotekehityksessä”, Aunimo huomauttaa. Hän korostaa, että yritysidean kypsyttely vaatii paljon työtä. Yrittäjyyskoulutusta voidaan kehittää ”Yrittäjyyskoulutuksessa on keskitytty liikaa kaikkeen muuhun kuin siihen, mikä se idea on ja mistä saadaan hyvä idea”, sanoo Anssi Tuulenmäki, Aaltoyliopiston Mind-tutkimuksen vetäjä. Mind-tutkimusohjelmassa tutkitaan koko markkinaa mullistavia innovaatioita. Anssi Tuulenmäki on kirjoittanut aiheesta kirjankin: ”Lupa toimia 34 Anssi Tuulenmäen mielestä ensin pitää olla halua yritystoimintaan ja kiinnostus johonkin aiheeseen tai toimialaan, jotta yritysideaa on mielekästä kehittää. Aluksi toimialoja voi käydä läpi ja etsiä itselle sopivaa. ”Jos ei ole mitään koulutusta tai kokemusta, on helpompi kokeilla sellaista yritysideaa, jossa niitä ei tarvita. Alkuidean jälkeen kokeillaan ideaa asiakkaiden kanssa. Meidän pitää kokeilla myös, pystymmekö toistamaan idean ja lopuksi pystymmekö tekemään rahaa idealla.” Aalto-yliopisto on mukana myös Protomo-hankkeessa, jossa autetaan työttömiä perustamaan uusia yrityksiä ja jatkojalostetaan olemassa olevien yritysten innovaatioita. Protomossa voi kehittää uusia tuotteita, palveluita tai liikeideoita. Tiedeyliopistostakin käytännönläheistä ideointia Aalto Ventures -ohjelman kursseilla opitaan käytännönläheisesti yrittäjyydessä toimien eikä yrittäjyydestä. Harjoituksena käytetään muun muassa liiketoimintamallin kirjoittamista vierailevien yrittäjien kertomusten perusteella ja sitten mietitään parannuksia malliin. Monesti on parempi harjoitella yritysidean kehittämistä olemassa olevien ideoiden kautta. ”Esimerkiksi Opportunity prototyping on uusi kurssi Aalto yliopistossa, jossa ideoidaan tuotetta tai palvelua tekemällä prototyyppejä mahdollisuuksista”, sanoo Aalto-yliopiston Ventures program -projektipäällikkö Kalle Airo. Tyypillistä on, että pienillä toteutusko- keiluilla edetään ja tutkitaan löytyisikö idealle asiakkaita. Jostain ideasta on lähdettävä liikkeelle, jotta mallin toimivuutta voidaan lähteä testaamaan. Monesti opiskelijat eivät näe omia kykyjään verrattuna muuhun maailmaan. Usein usko tekniseen yritysideaan loppuu, jos vertailuryhmänä ovat saman alan tekniikan hallitsevat opiskelijat. Kuitenkin ulkopuolisessa maailmassa jollekin tekniselle yritysidealle voi olla tarvetta, kun tekninen osaaminen on erilaista. Kalle Airo korostaa, että yrittäjäksi haluavalla itsellään pitää olla jokin yhteys siihen tarpeeseen, josta yritysideaa kehitetään. Kokemus tai tieto jostain alasta vähentää riskejä kehitystyössä. On tärkeää myös miettiä, kuka minä olen, mitä minä osaan ja keitä henkilöitä tunnen. Varsinaista professuuria ei Aaltoyliopistossa liikeideoiden kehittämiseen ole. Monipuolista apua yritysidean kehittämiseen kaivataan Myös virtuaalisia avoimia ideointihankkeita on kokeiltu. Esimerkiksi Valtion teknillisellä tutkimuslaitoksella VTT:llä on ollut avoimia innovointipankkeja, joista ideoita sai noukkia. VTT:n Idealiike-hankkeessa sai lisätä verkkosivulle idean siitä, millaisia mo- LTA:n jäsenille Matka Agatha Christien jäljille Englantiin 14. – 18.8. Ihaile englantilaisia nummimaisemia, Torquayn rantoja, pikkukyliä puutarhoineen – kuin neiti Marplen St. Mary Mead! Ja koe Hercule Poirotin kotikaupunki, aina trendikäs Lontoo. Matkan jäsenhinta 1.240,– (norm. 1.290,–) Hintaan sis. Finnairin reittilennot veroineen, matkaohjelman mukaiset kuljetukset ja retket, majoitus kahden hengen huoneessa, hotelliaamiaiset, 2 illallista, 2 lounasta, suomenkielisen oppaan palvelut. biilipalveluita haluaisi käyttää. HS:n (12.4.) mukaan EU-komission raportissa yksi Suomen suurista ongelmista on se, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan valmiudet eivät johda käytäntöön. Tommo Koivusalo sanoo ammatti- ja tiedekorkeakoulujen pyrkivän yhteistyössä kehittämään yritysideoiden löytämisessä auttavan järjestelmän. Rakenteellisiin muutoksiin kuluu aikaa. Koivusalo lisää, että yrittäjyyskasvatusta ja koulutusta pitäisi olla peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissakin jo alusta alkaen. Lili Aunimon mielestä myös monialaisella yhteistyöllä yritysten sekä ammatti- ja tiedekorkeakoulujen kesken voitaisiin edistää yritysideoiden kehittämiseen liittyvän tietouden lisäämistä. Kalle Airon mielestä erillisten yritysideointi kurssien sijaan voisi olla parempi sijoittaa mahdollisimman monien kurssien sisään hyvien ideoiden synnyttämiseen liittyvää opetusta. Onko mahdollista kehittää kaikille avoin kurssi esimerkiksi avoimeen yliopistoon yritysideoiden tuottamiseen, niin että siitä voisi koko kansantalous hyötyä? ”Tuo on hyvä ajatus, että olisi yksi paikka kaikille ihmisille, josta yritysideoita saisi – sellainenhan voidaan perustaa”, sanoo Anssi Tuulenmäki. Matkaohjelma: Ke 14.8. ideointimenetelmiä: Brainwriting-menetelmässä yhdistellään sanoja ja mielleyhtymiä siirtäen paperille ajatuksia, joita kierrätetään ryhmässä jatkojalostaen. Tuplatiimi-menetelmässä aloitetaan yksin ja sitten muodostetaan pareja. Ryhmien määrä tuplautuu. Keksittyä ideaa kehitetään, kunnes yhteisymmärrys hyvästä ideasta löytyy. Reverse innovation -menetelmää eli käänteistä innovaatiota käytetään esimerkiksi uuden yritysidean pohdinnassa, kun idealle ei ole tilaa kehittyneillä markkinoilla. Kehitysmaihin jalostettuna sama idea voi olla jopa mullistava innovaatio – ja palautuessaan myös täällä. Negative innovation -menetelmässä tuotetaan ideoita, jotka eivät ainakaan toimisi. Näin vapautetaan ajatuksia parempiin ideoihin. Learning cafe -menetelmässä piirretään pöytäliinoihin idea-aihioita ja vaihdetaan pöytää jatkaen edellisen tekijän ideoinnista. www.matka-agentit.fi Aamulento Helsingistä Lontooseen, josta maaseudulle, Nether Wallopin kylän ja Salisburyn kautta Devoniin ja Torquayhin. Yhteinen illallinen. Matka agentit To 15.8. Tutustuminen Agatha Christien synnyinseutuun, Torquayhin ja ympäristöön, ja vierailu hänen kesäpaikassaan Greenwayssa. Yhteinen illallinen. Pe 16.8. Devonista kohti Lontoota, matkalla pysähdys toisen tunnetun kirjailijan, Jane Austenin kotikaupungissa Bathissa. Yhteinen lounas matkalla. Ilta jo trendikkäässä Lontoossa! La 17.8. Lontoon kiertoajelulla nähdään tärkeimmät nähtävyydet ja tietysti Hercule Poirotin ”kotikulmat”, ja pistäydytään myös toisen suurmiehen, Sherlock Holmesin, pubissa. Yhteinen lounas kaupungilla. Entäpä legendaarinen Hiirenloukku – varaa lippusi etukäteen! Su 18.8. Iltapäivällä kuljetus lentokentälle, iltalento Helsinkiin. 35 Varaa heti – ota yhteys liiton toimistoon: puh. (09) 2294 7171 tai liitto@liiketaloudenliitto.fi liiketalous 2/3 - 2013 Yrittäjän työttömyysturvaan parannuksia vuoden 2013 alusta Yrittäjät ovat saaneet nauttia lähes palkansaajiin verrattavissa olevasta työttömyysturvasta jo yli kahdeksantoista vuoden ajan, mutta tämä maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen järjestelmä on jäänyt monelta yrittäjältä huomaamatta. Nyt on aika muistuttaa järjestelmän olemassa olosta muotoilijoita, joista suuri osa toimii työttömyysturvalain mukaisessa yrittäjäasemassa. Kuka on yrittäjä? Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei tee yrittäjäksi. Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen. Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, joka • omistaa yksin vähintään 15 % tai yhdessä perheensä kanssa (tai perhe) omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (toimitusjohtaja / hallituksen jäsen) • omistaa yksin tai yhdessä perheensä kanssa (tai perhe) omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee Katso tarkemmat yrittäjämääritelmään liittyvät käsitteet AYT-kassan sivuilta osoitteesta www.ayt.fi. Palkansaajasta yrittäjäksi Palkansaajasta yrittäjäksi ryhtyvällä on mahdollisuus katkottomaan työttömyysturvaoikeuteen. Katkoton työttömyysturva toteutuu työssäoloehtohyvityksen ja palkansaajan jälkisuojan avulla. Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtynyt henkilö voi siirtää palkansaajan työssäoloehdon kokonaisuudessaan mukanaan yrittäjäkassaan niin sanotun jälkisuojan avulla. Jälkisuoja tarkoittaa henkilön oikeutta saada palkansaajana ansaittua päivärahaa AYT-kassasta hänen jäädessään työttömäksi ennen kuin yrittäjän työssäoloehto on täyttynyt ja toimittuaan yrittäjänä alle 18 kuukautta. Liity AYT-kassaan kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta. Miksi AYT-kassaan kannattaa liittyä? Työttömyysturvalla hallitaan yritystoiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä. Riskit saattavat realisoitua markkinatilanteen muutoksista tai muista yrittäjästä riippumattomasta seikoista johtuen. Halu tai mahdollisuudet yritystoiminnan jatkamiseen voivat loppua syystä tai toisesta. AYT-kassan jäsenenä voi vaikuttaa työttömyysturvansa suuruuteen. Ilman työttömyyskassan jäsenyyttä työtön on Kelan maksaman peruspäivärahan varassa. AYT-kassasta saa nopeaa ja asiantuntevaa palvelua, ja itsensä voi vakuuttaa työttömyyden varalta yli 24 000 €:n työtulosta vain päivittäisen sanomalehden vuositilauksen hinnalla. Uutena yrittäjänä kannattaa ottaa heti yhteyttä AYT-kassaan, jotta saa mahdollisimman suuren hyödyn aikaisemmasta palkansaajakassan jäsenyydestä. Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvä voi saada kuuden kuukauden hyvityksen työssäoloehtoonsa, mikäli hän liittyy AYT-kassaan kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä. Kassaan liittymisen ajankohta vaikuttaa työttömyyspäivärahaoikeuteen. Katkottoman ansioturvan saa ainoastaan liittymällä AYT-kassaan kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta. Jos yrittäjä ei ole ehtinyt liittyä AYT-kassaan kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta, kannattaa kuitenkin liittyä mahdollisimman nopeasti, jotta katkos työttömyysturvassa on mahdollisimman lyhyt. Mahdollisuudet ovat käytännössä seuraavat (ks. myös alla oleva kuva): • Henkilö liittyy AYT-kassaan kuukauden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkansaajakassasta eroamisesta, Yrittäjä voi siirtää AYT-kassaan jälkisuojaoikeutensa, eli oikeutensa palkansaajaperusteiseen työttömyyspäivärahaan. Jälkisuojaoikeus on voimassa, kunnes yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kuitenkin enintään 18 kuukauden ajan yrittäjäk- 36 Yrittäminen on tasapainoilua muuttuvissa olosuhteissa. Hallitse riskit! si ryhtymisestä lukien. Yrittäjän työssäoloehtoa laskettaessa henkilölle luetaan lisäksi hyväksi enintään kuusi kuukautta palkansaajakassan työssäoloehtoa. Hyvityksen ansiosta yrittäjän työssäoloehto täyttyy AYT-kassassa useimmiten jo 12 kuukauden jäsenyyden jälkeen. Yrittäjän työssäoloehdon täytyttyä työttömyyspäiväraha määritellään yrittäjäkassaan valitun työtulon perusteella. • Henkilö liittyy AYT-kassaan toimittuaan yrittäjänä yli kuukauden. Jos palkansaajakassan jäsen liittyy AYT-kassaan toimittuaan yrittäjänä yli kuukauden, hänen oikeutensa palkansaajaperusteiseen päivärahaan siirtyy AYT-kassaan. Tässä tilanteessa jälkisuoja on voimassa 18 kuukauden ajan yrittäjäksi ryhtymisestä lukien. Jälkisuojaoikeuden päätyttyä ansioturvaoikeuteen tulee katkos, koska yrittäjän 18 kuukauden pituinen työssäoloehto ei ehdi täyttyä jäljellä olevana jälkisuoja-aikana. Jälkisuojaoikeuden edellytyksenä on, että henkilö on liittynyt AYT-kassaan kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta. • Henkilö jää palkansaajakassan jäseneks.i Jos henkilö jää palkansaajakassan jäseneksi, hänellä on 18 kuukauden jälkisuojaoikeus palkansaajaperusteiseen työttömyyspäivärahaan. Toimittuaan yrittäjänä vähintään 18 kuukautta hänen on erottava palkansaajakassasta ja hän menettää oikeutensa työttömyyspäivärahaan. Jos hän liittyy AYT-kassaan vasta tällöin, hänen tulee kerryttää AYT-kassan jäsenyysaikana 18 kk:n mittainen yrittäjän työssäoloehto saadakseen päivärahaa. Työttömyysturvaa yrittäjille Maksuton palvelunumero 0800 9 0888 vaksi on suunniteltu suurempaa kokonaisremonttia työttömyysturvajärjestelmään ja AYT-kassan tavoitteena on ollut, että yrittäjät saavat tässä uudistuksessa osansa ja perusteettomia eroja palkansaajan työttömyysturvaan vähennetään myös tulevaisuudessa. Yritystoiminnan sivutoimiseksi katsomista on lievennetty Yritystoiminnan lopettamista koskevaa säännöstöä on lievennetty. Muun muassa yritystoiminnan keskeyttäminen ei ole enää itsenäinen peruste työttömyysturvan piiriin pääsemiseksi, mutta toisaalta enää ei edellytetä yrityksen poistamista kaupparekisteristä Yrittäjän perheenjäsenen asemaa on vahvistettu mm. siten, että tietyin edellytyksin puolison oikeus päivärahaan voi syntyä lomauttamisen perusteella Yrityksessä työskentelyn päättyminen on huomioitu laissa aiempaa paremmin Vuoden 2013 alussa voimaan tulleita parannuksia Katso muutoksista tarkemmin osoitteessa www.ayt.fi tai soita maksuttomaan palvelunumeroomme 0800-9-0888. Vuoden 2013 alussa yrittäjän työttömyysturvaan tehtiin muutamia tärkeitä parannuksia. AYT-kassa on aktiivisesti lobannut parannuksia yrittäjän työttömyysturvaan ja tämä työ kantaa nyt hedelmää. Vuoden 2014 alussa voimaantule- Teksti: Sami Aapro, kassanjohtaja 37 liiketalous 2/3 - 2013 -yhdistykset- lta hyvinkää: KÄYTÄ JA NAUTI PYSYVÄ JÄSENETUSI! LTA Hyvinkää ry:n tämän vuoden keilamestaruuden voitti hallituksen jäsen Eija Koivisto. Yhdistyksellä on jo muutaman vuoden ollut keilamestaruudesta kilpailu ja kiertopalkinto. Oletko sinä ensi vuonna ydistyksemme keilamestari? Tervetuloa kisailemaan! Oulunlaakson Merkonomit LTA Ry:n rivitalohuoneisto Pudasjärvi, Syötekeskus, Luppotie, Lupposyöte A 4 Huoneistossa makuupaikat jopa 6-hengelle. Kokonaisala 45 m2 (30+15 m2) Tupakeittiö, sauna, pesuhuone / WC, takka, autopaikka. Tulevia tapahtumia: La 25.5. klo 10 Patikointi Kytäjälle. Ilmoittautumiset ja lisätiedustelut Tarja p. 040-7344872 tai hyvinkaa@liiketaloudenliitto.fi Huoneisto sijaitsee erinomaisella paikalla Syötekeskuksessa, laskettelurinteiden ja Pikku-Syötteen palvelujen välittömässä läheisyydessä. Tervetuloa! Vuokra Liiketalouden liiton jäsenille 1.5.-19.12.2013 on 15,00 €/vrk tai 70,00 €/viikko. Varaukset suoraan Pudasjärven keskusvaraamosta puh. 08 - 823 400. Laskutuksen jäseniltä hoitaa Oulunlaakson Merkonomit LTA Ry Seija Siuruainen puh. 040-5708 336. Ilmoitathan omavarauksesta Seijalle. n 09.-11.08.2013 kesäretke Järjestämme elokuussa n. see kee sak ao ksen lom Pikku-Syötteelle yhdisty tikoida, uotoista. Siellä voi pa aam vap on a jelm oh Perillä . ään tet jes ntä tarjottavaa jär käydä marjassa, yms. Pie 6 833 70 0-5 Siuruainen 04 Ilmoittautumiset Seija ENNAKKOILMOITUS! osaaja SyöteSirius - Wellness Center -seminaarisarja tulee taas! Hotelli Pikku-Syötteellä sijaitseva SyöteSirius -Wellness Center on avannut ovensa. Wellness -Centerissä pääset irtautumaan päivän aktiviteetistasi. Hengähdä syvään, nauti ja rentoudu. Palvelutarjonnastamme löydät hieronta-, hyvinvointi- ja kauneuspalveluita; sinulle räätälöitynä, luonnollisesti. Kasvohoito / Ihonpuhdistus/ Reikihoito / Intialainen päähieronta / Kuumakivihieronta / Aromaattinen Body Silk Aromahoito / Joen voima – perinteinen hieronta Syksyllä 2013 on luvassa jälleen suosittu Osaaja -seminaarisarja käsittää neljä miniseminaaria. Tänä vuonna käsitellään muun muassa seuraavia teemoja: • työnohjaus • talouden tunnusluvut - mitä jokaisen pitäisi tietää taloudesta? • ajankohtaisia työsuhdeasioita • perhevapaita Kiinnostaako joku teema sinua erityisesti tai askarruttaako sinua jokin tietty asia? Voit lähettää kysymyksesi seminaareissa käsiteltäväksi jo etukäteen osoitteella: tyosuhde@ liiketaloudenliitto.fi. Otsikoi viestisi seuraavasti: ”Kysymys Osaaja-seminaariin”. Seminaarit järjestetään loka-marraskuussa ja tarkempi aikataulu sekä ilmoittautumisohjeet julkistetaan liiton nettisivuilla. liiketalous 2/3 - 2013 Oulunlaakson Merkonomit LTA! Kesällä teatteriin Hupisaarelle! Keskiviikon 3.7.2013 klo 19 näytökseen Pokka Pitää on varattu jäsenille lippuja. Näytelmä on kevyt ja hauska. Jäsenille lippu on ilmainen ja avec voi lunastaa lipun a 10 e. Varaa lippu hyvissä ajoin joko tekstiviestinä puh 040-5708336 tai e-mail: seija.siuruainen@gmail.com. 38 Aika: 11.–12.10.2013 Pe 11.10. Liittohallituksen kokous La 12.10. Varsinainen liittokokous, valtakirjojen tarkistus lauantaina 12.10.2013 klo 11.30 alkaen. Virallinen kokous alkaa klo 12.00. Paikka: Turku Esityslista: 1. KOKOUKSEN AVAUS 2. KOKOUKSEN OSANOTTAJIEN JA ÄÄNIMÄÄRIEN TOTEAMINEN 3. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 4. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 5. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 6. ILMOITUSASIAT 7. LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 8. KÄSITELLÄÄN LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 JA TILIN- JA TOIMINNANTARKASTAJIEN LAUSUNNOT, VAHVISTETAAN VUODEN 2012 TILINPÄÄTÖS JA PÄÄTETÄÄN VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISESTÄ LIITTOHALLITUKSELLE JA TOIMINNANJOHTAJALLE 9. LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 10. PÄÄTETÄÄN LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA VARSINAISTEN JÄSENTEN SEKÄ TILINTARKASTAJIEN PALKKIOISTA, MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSISTA SEKÄ ANSIONMENETYSTEN KORVAAMISESTA 11. VUODEN 2014 JÄSENMAKSUT 12. LIIKETALOUDEN LIITTO LTA RY:N TALOUSARVIO VUODELLE 2014 13. PÄÄTETÄÄN, KUINKA MONTA JÄSENTÄ LIITTO HALLITUKSEEN VALITAAN EROVUOROISTEN TILALLE 14. VALITAAN LIITTOHALLITUKSEN VARSINAISET JÄSENET JA VARAJÄSENET EROVUOROISTEN TILALLE 15. VALITAAN TILINTARKASTAJA JA TOIMINNANTARKASTAJA JA HEILLE HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET 16. LIITTOKOKOUKSELLE TEHDYT ALOITTEET 17. KOKOUKSEN KIIREELLISIKSI TOTEAMAT MUUT ASIAT 18. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN ONKO JÄSENISTÖSSÄMME MOTORISTEJA? Jos on, lähde ilta-ajelulle tiistaina 11.6.2013 klo 18.00. Voit ottaa myös ei-jäsenen mukaasi. Liiketalouden Liitto LTA ja Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry kutsuvat Sinut mukaan moottoripyöräretkelle. Lähtöpaikkana on ABC-huoltamo Petikontien ja Raappavuorentien risteyksessä Kehä III varrella Hämeenlinnan ja Vihdintien välissä. -yhdistykset- LTA RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS 2013 Liittohallitus slk-kilta ry Reitti suuntautuu Espoo – Kirkkonummi – Vihti alueelle. Ajamme n. 3 tuntia yhden pysähdyksen taktiikalla. Pysähdys Neste-huoltamolla Kehätien ja Vanhan Porintien risteyksessä Vihdissä. Hyvä SLK:sta valmistunut Haluatko tavata luokkatoverisi? Oletko halukas luokkakokouksen asiamieheksi? Hauska ja iloinen LUOKKAKAVERI-tapaaminen syksyllä 2013 uusitussa Killan Pasilan toimistossa. Seuraa tapahtumasta nettisivuiltamme. Ilmoittaudu mukaan osoitteeseen paalta@liiketaloudenliitto.fi tai soittamalla numeroon 040 455 9020 / Ritva Kyynäräinen maanantaihin 10.6.2013 mennessä. Ilmoittaudu mukaan hallitus@slk-kilta.fi Tankkaathan pyöräsi ennen lähtöä! 39 liiketalous 2/3 - 2013 - hyvinvointi Sonja Vainio Työnohjaaja (STOry) MB-Elämäntaidonvalmentaja® Artikkelin kirjoittaja on toiminut rekrytointikonsulttina 5 vuotta sekä couchannut useita työnhakijoita. Mikäli haluat päivittää ansioluetteloasi ammattilaisen kanssa tai kaipaat sparrausapua työnhakuun, ota yhteyttä www.valmennusvainio.com MITEN SUHTAUTUA MUUTOKSEEN? Sanotaan, että ainoa pysyvä asia on muutos. Mennyttä aikaa ovat pitkät työsuhteet ja vuodesta toiseen samalla tavalla tehtävä työ. Olemme joutuneet tilanteeseen, jossa työpaikoilla tapahtuu paljon muutoksia. Pomot ja työkaverit vaihtuvat, organisaatiorakenteet muuttuvat. Työvälineitä uusitaan ja ohjelmistoja päivitetään. Juuri kun olemme tottuneet toimimaan yhdellä tavalla, joudummekin opettelemaan toisen tavan. uhkaan reagoiminen (todelliseen tai kuviteltuun) on usein voimakkaampaa kuin reagoiminen johonkin miellyttävään. Joskus tuntuu siltä kuin organisaatiot olisivat muutoshurmoksessa. Unohdetaan se, että aivoillamme on rajattu kapasiteetti oppia uutta. Uuden opettelu ja muutoksiin tottuminen vie paljon energiaa ja työtekijät väsyvät. Olisi hyvä jos organisaatiossa pysähdyttäisiin välillä miettimään, onko kukin muutos todella tarpeellinen. MITÄ VOIMME ITSE TEHDÄ MUUTOSTILANTEESSA? Ensimmäiseksi olisi hyvä antaa itselleen aikaa muutokseen sopeutumiseen. Järkyttyneessä mielentilassa on vaikea tehdä rakentavia valintoja. Alkujärkytyksen jälkeen alkaa usein luopuminen vanhasta ja sen mukana myös surutyö. On hyvä tiedostaa itsessään muutosvastarinta. Muutoksen vastustaminen on luonnollista. Ei kuitenkaan kannata jäädä liian pitkäksi aikaa kiinni muutosvastarintaan. Pyri ottamaan sellainen asenne, että jotkut asiat vain pitää tehdä. Kun lähdet toimimaan aktiivisesti, huomaat että sinä pystyt vaikuttamaan ja saat siitä itseluottamusta. Kaikkea ei voi elämässä hallita. Muutoksen pyörteessä joutuu kohtaamaan turvattomuuden tunteita. Nöyrä asenne auttaa, myös uteliaisuus. Mitä tämän muutoksen jälkeen mahtaa ilmaantua? Mahdollistaako tämä muutos jonkin uuden ja ehkä minulle paremman asian esiintuloa? Yksi asia on varma. Jokainen meistä joutuu elämänsä aikana kohtaamaan vaikeuksia. Pitkän elämän eläneet vanhukset osaavat kertoa, että vastoinkäymisistä ei kannata lannistua. On vain pidettävä katse eteenpäin ja uusia seikkailuja kohti. Monet irtisanotut ovat myöhemmin todenneet, että muutos olikin onni onnettomuudessa. Yksi suljettu ovi tarkoittaa sitä, että jossain toisaalla avautuu uusi ovi. MUUTOSVASTARINTA Muutoksen luonteeseen kuuluu, että se usein tulee yllättäen. Ensireaktio esimerkiksi irtisanomistilanteessa on järkytys ja epäusko. Miten selviän tästä? Mitä perheeni sanoo? Miksi juuri minulle on käynyt näin? Pienemmät muutokset esimerkiksi organisaatiokaavion uudelleenjärjestelyssä herättävät epävarmuutta. Mikä on minun roolini jatkossa? Kuka hoitaa mitäkin? Olemme kaikki kuulleet muutosvastarinnasta. Sehän tarkoittaa sitä, että vastustamme muutoksen tapahtumista. Vastustus voi olla aktiivista tai passiivista. Muutosprosessin voi jakaa karkeasti kolmeen vaiheeseen: (1) lähtötilanne, (2) muutosvastarinta, joka käynnistyy, kun tulevasta muutoksesta kerrotaan ja (3) varsinaisen muutoksen aloittaminen. MIKSI SITTEN VASTUSTAMME MUUTOSTA? Tuore aivotutkimus auttaa selvittämään muutosvastarintaa. Muun muassa tutkija David Rock kertoo asiasta kirjassaan Your brain at work. Aivojen perusrakenne on meillä yhä sama kuin se oli kivikaudella. Aivot rekisteröivät ympäristöämme ja viestivät meille siitä, onko ympäristömme turvallinen vai uhataanko meitä jollain tavalla. Normaalitilassa aivomme toimivat rauhallisesti ja harmonisesti, pystymme kuuntelemaan muita ja olemme yhteistyökykyisiä. Tällöin aivojen etuotsalohko on aktiivisessa toiminnassa. Mitä aivoissamme tapahtuu sitten kun joku kertoo tulevasta muutoksesta? Aivot tulkitsevat tilanteen meille uhaksi ja limbinen järjestelmä ottaa vallan. Aivot menevät ns. ”pakene tai taistele tilaan”. Tässä tilassa emme kykene kuuntelemaan tai sisäistämään uutta tietoa. Järkevä suhtautuminen katoaa ja lamaannumme. Mielenkiintoista on, että liiketalous 2/3 - 2013 VINKIT TYÖNHAKUUN Ansioluettelo ESITTELY ALKUUN Ansioluettelo saa nykyään olla 2 sivua pitkä (ei kuitenkaan sen pidempi). Ansioluetteloon kannattaa ensimmäiseksi kirjoittaa lyhyt esittely omista vahvuuksista ja osaamisalueista. Kirjoita yläreunaan yhteystietosi. Syntymäaikaa ei enää välttämättä tarvitse kirjoittaa ansioluetteloon. Haluatko, että lukija määrittelee sinut ikäsi vai osaamisesi mukaan? 40 KOULUTUS JA TYÖKOKEMUS Työtä on enemmän kuin tekijöitä. Tämän vuoksi suosittelen selvittämään piilotyöpaikkoja. Mieti missä haluaisit työskennellä? Googlaa alasi yrityksiä ja kirjaa yhteystiedot muistiin. Isot organisaatiot (n. 1000 henkilöä tai enemmän) eivät ole potentiaalisimpia palkkaajia, koska tunnettuuden vuoksi heillä on paljon hakijoita tarjolla jo ennestään. Hieman pienemmät organisaatiot (n. 100-200 henkilöä) ovat hyviä, koska voit lähestyä suoraan toimitusjohtajaa tai muuta vastuuhenkilöä ja päätöksenteko on yleensä nopeaa. Voit lähettää toimitusjohtajalle sähköpostitse lyhyen esittelyn/hakemuksen ja ansioluettelosi. Lisäksi kannattaa hyödyntää omia kontakteja. Useimmat ihmiset haluavat olla avuksi kun vain tietävät, että etsit töitä. Myös sosiaalisen median mahdollisuudet (mm. LinkedIn) on hyvä huomioida. LinkedIn:in kautta rekrytoidaan työntekijöitä ja siellä ilmoitetaan työpaikoista. Piilotyöpaikkojen kartoittaminen on alkuvaiheessa työläämpää, mutta saattaa johtaa paljon nopeammin rekrytointiin kuin julkisen haun kautta. Myös harjoittelupaikkojen ja erilaisten työvoimahallinnon tarjoamien rekrytointiohjelmien hyödyntäminen kannattaa, jos tuntuu siltä, että muuten ei pääse eteenpäin työnhaussa. Huonoin tilanne on jäädä kotiin, jolloin osaaminen vanhenee ja itsetunto alenee. Mitä aktiivisemmin toimit, sen nopeammin löydät uuden työpaikan. Alkuesittelyn jälkeen voit kertoa koulutuksestasi. Työkokemuksista kannattaa kirjoittaa kustakin muutaman rivin kappale. Nykyään ei riitä, että kerrot pelkän tittelin. Avaa toimenkuvaasi. Mitkä ovat olleet vastuualueitasi? Missä asioissa olet onnistunut? Mistä olet saanut positiivista palautetta? Anna käytännön esimerkkejä. Jos haluat, voit ensin kertoa työkokemuksesi ja sen jälkeen koulutuksen. Laita ensimmäiseksi se, kumpaa haluat painottaa enemmän. MUITA TIETOJA Kerro seuraavaksi IT-taidot ja osaamisen taso sekä kielitaitosi. Ansioluettelon lopussa on hyvä mainita muutama suosittelija. Lopussa voit kertoa myös harrastuksistasi, luottamustehtävistä tai vapaaehtoistyöstä. Kaikenlainen aktiivisuus on aina plussaa ja se on hyvä näyttää ansioluettelossa. PYRI EROTTAUTUMAAN JOUKOSTA Yhteen avoimeen työpaikkaan tulee n. 200-300 hakemusta, joten joukosta erottautumiseen kannattaa nähdä vaivaa. Koska hakemuksia on paljon, seuraa tästä se, että ansioluetteloa luetaan yleensä hyvin pikaisesti n. 30 sekunnin ajan. Tämän jälkeen rekrytoija tekee päätöksen siitä, laitetaanko sinun ansioluettelosi hylättyjen vai tarkemmin tutustuttavien pinoon. Panosta siihen, että ansioluettelosi on ajan tasalla. Kirjoita vain oleelliset ja tärkeimmät asiat ytimekkääsi ansioluettelon alkuun. Huomioi myös, että ansioluettelo luetaan yleensä ensin ja vasta sen pohjalta tehdään päätös siitä, luetaanko hakemus. Yleisesti ottaen muokkaa ansioluetteloasi sen mukaan millaista tehtävää kulloinkin haet. Esimerkiksi myyntityötä hakiessasi keskity tuomaan esille asiakaspalvelu- ja/tai myyntikokemusta sekä myyntiin liittyvää koulutusta ja kursseja ja jopa harrastuksia. 3) Ota rohkeasti yhteyttä puhelimitse Seuraava askel on ottaa yhteyttä henkilöön, jolle olet ansioluettelosi lähettänyt. Soita kyseiselle henkilölle n. viikon kuluttua siitä, kun olet lähettänyt hakemuksesi. Jos satut soittamaan vastaanottajalle huonona hetkenä, kysy milloin voit soittaa uudestaan. Pyri puhelun aikana sopimaan itsellesi haastatteluaika. Asiat eivät useinkaan etene, jollet soita perään. Rekrytoinneista vastaavat ihmiset saavat n. 150-300 sähköpostia päivässä, joten yksi sähköposti hukkuu helposti muiden sekaan. 4) Ole realisti Mieti omat reunaehtosi palkkatoiveiden, työpaikan sijainnin ja työnkuvan suhteen. Kannattaa olla realistinen ja muistaa, että olet vieras henkilö uudelle organisaatiolle. He eivät vielä tiedä sinusta paljoakaan, joten kovien vaatimusten esittäminen alkuvaiheessa ei välttämättä paranna mahdollisuuksiasi. Tämä ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi hinnoitella itsesi palkkakuoppaan vaan sitä, että tiedät alan ja kokemustason palkkaluokan suunnilleen ja osaat olla realistinen. Tärkeintä on saada jalka oven väliin ja päästä aloittamaan työskentely. Kun olet päässyt yritykseen töihin ja antamaan näytön omasta osaamisestasi on neuvotteluasemasi parempi. Useissa yrityksissä palkkoja tarkistetaan jo ensimmäisen 6 kuukauden kuluttua. Vanha kaava pätee yhä; kun lähetät 100 hakemusta, pääset 10 työhaastatteluun ja niistä 1 johtaa työpaikkaan. Hakemuksia tulee siis lähettää paljon, eikä toivoa kannata menettää vaikka ensimmäinen, toinen tai kolmas haastattelu ei vielä johtaisikaan palkkaamiseen. Jokaisen haastattelun jälkeen olet askeleen lähempänä tulevaa työpaikkaasi. 2) Kartoita työpaikkoja JULKISESTI ILMOITETUT TYÖPAIKAT Kun olet saanut ansioluettelon kuntoon on seuraava vaihe kartoittaa sopivia työpaikkoja. On hyvä huomata, että työpaikkoja löytyy monista eri kanavista. Perinteisesti monet etsivät työpaikkoja esim. Monsterin, Oikotien, MOLin ja vastaavien palvelujen sivuilta. Voit k.o. sivulla käynnistää automaattisen hakuvahdin, jolloin sinä saat sähköpostiisi aina tuoreimmat työpaikkailmoitukset. Yhteen avoimeen työpaikkaan tulee lukuisia hakemuksia, kuten edellä ilmeni. Kisa työpaikoista on kova, joten pelkästään julkisesti ilmoitettujen työpaikkojen varaan ei kannata jäädä. PIILOTYÖPAIKAT Yllättävää kyllä, monissa organisaatiossa on työvoimapula. 41 liiketalous 2/3 - 2013 - terveys Teksti: Cocovi Import Oy sitruuna ja lehtivihreä kukistavat kevätväsymyksen Pimeän talven jälkeen esiin nouseva auringonvalo aiheuttaa monelle ylimääräisen tarmon sijaan vain väsymystä. Kevätväsymykseltä voi kuitenkin välttyä popsimalla erityisesti vihreää. Valon määrän lisääntyessä keväisin hormonitasapainomme muuttuu, mikä saa monet kärsimään univaikeuksista. Iltaisin on vaikea nukahtaa, eikä pitkäkään yöuni välttämättä virkistä. Elimistöä voi auttaa sopeutumaan kevääseen tarjoamalla sen käyttöön runsaasti virkistäviä vitamiineja ja hivenaineita. Väsynyttä kehoa kannattaa ravita erityisesti lehtivihreällä, sillä se muun muassa tehostaa solujen uusiutumista ja vilkastuttaa aineenvaihduntaa. - Aamu kannattaa aloittaa esimerkiksi nauttimalla lasillinen vettä, johon sekoitetaan runsaasti lehtivihreää sisältävää vehnä- tai ohraorasta, tuoreen sitruunan mehua ja hyvää suolaa. Tämä sekoitus puhdistaa ja nesteyttää elimistöä, korjaa kehon happo-emästasapainoa ja tukee vatsan toimintaa, vinkkaa CocoVin superruoka-asiantuntija Sami Sundvik. liiketalous 2/3 - 2013 Runsaasti lehtivihreää eli klorofylliä sisältävissä kasveissa on paljon muun muassa A-, C-, ja K-vitamiineja. Lehtivihreä parantaa veren hemoglobiiniarvoa ja elimistön hapenottokykyä, mikä virkistää aivoja. Lehtivihreän kerrotaan ehkäisevän myös tulehduksia. Vihreiden kasvisten lisäksi lehtivihreää saa paljon erilaisista viherjauheista, kuten oraista, joita voi sujauttaa vaikka salaatinkastikkeen joukkoon. Vitamiinit suoraan ruuasta Moni ottaa keväälläkin vitamiininsa suoraan purkista. Tämä on tietysti parempi kuin ei mitään, mutta Sundvikin mukaan elimistö osaa hyödyntää vitamiinit paremmin suoraan ruuasta nautittuna. - Elimistö ei osaa kovin hyvin hyödyntää synteettisiä vitamiineja, koska se ei osaa tunnistaa niitä. Mitä puhtaampaa ravintoa syö, sitä paremmin elimistö siitä saa tarvitsemansa ravinteet. Myös ruuansulatus pääsee tällöin helpommalla. Ruokaremontti kannattaa aloittaa vähentämällä hiilihydraattien määrää ruokavaliossa, sillä esimerkiksi runsaan 42 pasta-aterian jälkeen väsyttää vain entistä enemmän. Vihreiden kasvisten lisäksi hiilihydraatit kannattaa korvata paljon vitamiineja sisältävillä marjoilla, kuten goji-marjoilla ja hyvälaatuisilla rasvoilla. Aamukahvia voi terästää vaikka lusikallisella kookosöljyä, mikä saa aineenvaihdunnan käyntiin heti aamusta. Myös riittävä veden juominen on tärkeää. Älä sorru makeaan Väsyneenä tekee usein mieli makeaa, mutta tähän ansaan ei kannata sortua. Nappaa makeanhimoon vaikka kourallinen marjoja tai terveellistä raakasuklaata, joka on mielihyvää tuottavaa aivoruokaa parhaimmillaan. - Myös reipas ulkoliikunta valoisaan aikaan virkistää varmasti. Väsymyksen hiipiessä kannattaa siis lähteä vaikka kävelylle, Sundvik kehottaa. Elimistön tottuminen kevääseen saattaa viedä hetken aikaa, mutta sitä odotellessa kannattaa yrittää pitää kiinni nukkumaanmenoajoista. Tähän voi auttaa esimerkiksi pimennysverhojen hankkiminen makuuhuoneeseen. liiketalouden liitto lta ry:n ja jattk-työttömyyskassan jäsenhakemus / valtakirja / muutosilmoitus Työttömyyskassa-asiamies vastaanottanut ____ . ____ .20____ Uusi jäsen/liitto Uusi jäsen/työttömyyskassa OHJE: Täytä lomake huolellisesti tekstaten. Voit palauttaa lomakkeen osoitteella (liitto maksaa postikulut puolestasi): Vaihdan liittoa/työttömyyskassaa Liiketalouden Liitto LTA ry Tunnus 5005151 00003 VASTAUSLÄHETYS Osoitteenmuutos tai muu muutos Valtuutus Henkilö- ja työpaikkatiedot (täytettävä myös haettaessa vain kassan jäsenyyttä) Etunimet: Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Henkilötunnus: Ammattinimike: Työnantaja ja työpaikka: Työsuhteen alkamispäivä: Työsopimus: Jatkuva Määräaikainen Koko-aikainen Osa-aikainen Jäsenhakemus (tätä osiota ei välttämättä tarvitse täyttää, jos olet jo LTA:n jäsen etkä halua tehdä muutoksia jäsentietoihisi) Haen liiton jäsenyyttä Paikallisyhdistyksen nimi ( jos tiedossa) 20 Valmistumisvuosi Työsopimus: Varsinainen jäsen Koulutus / tutkinto Opiskelija Seniori Oppilaitos Haluan maksaa jäsenmaksuni Yhdessä erässä Kahdessa erässä Kolmessa erässä Kyllä Ammattiliiton nimi Neljässä erässä Olen toisen ammattiliiton jäsen: En Tiedon jäsenyydestä saa luovuttaa yritykselle, joka liiton kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tarjoaa jäsenyyteen liittyviä etuja. Kiellän tietojeni luovuttamisen muuta suoramarkkinointia varten. ✁ Työttömyyskassahakemus JATTK-työttömyyskassa (täytettävä aina, kun haetaan ko. kassan jäsenyyttä) Haen JATTK-työttömyyskassan jäsenyyttä Olen jo JATTK-kassan jäsen 20 20 Edellisen työttömyyskassan nimi Liittynyt edelliseen kassaan Eronnut edellisestä kassasta Valtuutus (rastita, jos haluat, että LTA hoitaa erosta ilmoittamisen edelliseen kassaasi) Valtuutan Liiketalouden Liiton irtisanomaan jäsenyyteni edellisessä liitossa/työttömyyskassassa TÄRKEÄÄ: Työttömyyskassan jäsenenä voi olla vain palkkatyöntekijä, ei yrittäjä. Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain nojalla kaikki • YEL ja MYEL -velvolliset • johtavassa asemassa olevat yrityksen osaomistajat (oma omistus vähintään 15% tai perheen kanssa vähintään 30% • perheyrityksessä työskentelevät samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet (oma tai perheen omistus vähintään 50% HUOM! Jos kuulut yllä oleviin ryhmiin et voi liittyä Julkisten alojen teknisten työttömyyskassaan. Ota yhteyttä liittoon tai kassaan. allekirjoitus Jäsenhakemus vastaanotettu Paikka Päiväys Päiväys Allekirjoitus Liiketaloudenliitto LTA ry puh. 09-2294 7171 Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki www.liiketaloudenliitto.fi - liitto@liiketaloudenliitto.fi Jäsenhakemus vastaanotettu JATTK-työttömyyskassa puh. 09-720 6820 Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki www.jattk.fi - asiakaspalvelu@jattk.fi Hakemus käsitelty Jäsenyhdistykset Kanta-Hämeen LTA ry pj. Antti Vättö Kivisenojantie 4 E 20 13500 HÄMEENLINNA puh. 050-3499 584 antti.vatto@liiketaloudenliitto.fi Imatran Merkonomit ry imatra@liiketaloudenliitto.fi Kaakkois-Suomen Liiketalous ry pj. Petra Hintikainen kaakkois-suomi@liiketaloudenliitto.fi Keski-Suomen Liiketalous LTA ry pj. Harri Holttinen PL 88, 40101 Jyväskylä keski-suomi@liiketaloudenliitto.fi Kokkolanseudun Merkonomit ry pj. Kari Moilanen Vanhankartanontie 34 as. 5 67100 KOKKOLA puh. 0400 - 510 940 kari.moilanen@city.kokkola.fi Kuopion Seudun Liiketalous ry pj. Seppo Koski Ruukinpolku 1 70910 VUORELA puh. 044-057 7083 koski.seppo@dnainternet.net Lahden Seudun Liiketalous ry pj. Ahti Vappula Hannantie 6 15540 VILLÄHDE puh. t. 010 - 558 5622 puh. k. 03 - 758 9513 Lapin Merkonomit ja LTA ry pj. Markku Halvari, Häkinvaarantie 103, 97130 HIRVAS markku_halvari@hotmail.com Lohjanseudun Merkonomit ry pj. Tarja Ihamäki Liivuorentie 13 D 12 13500 HÄMEENLINNA puh. t. 019 - 320 3362 puh. k. 019 - 386 022 LTA Hyvinkää ry pj. Tarja Hyytinen Kuutamontie 3 E 18 05800 HYVINKÄÄ puh. 040 - 734 4872 hyvinkaa@liiketaloudenliitto.fi Merkonomiliitto ry pj. Hannele Tamminiemi puh. 09 - 2294 7171 merkonomiliitto@liiketaloudenliitto.fi Merkonomföreningen Modul rf ordf. Johan Uusimäki Alpvägen 21 C 02700 GRANKULLA tel 050 - 345 7767 modul@liiketaloudenliitto.fi Mikkelin Liiketalouden Ammattilaiset MiLTA ry pj. Eveliina Kuukkanen puh. 040-717 0907 mikkeli@liiketaloudenliitto.fi Oulunlaakson Merkonomit LTA ry Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki puh. 09 - 2294 7171 liitto@liiketaloudenliitto.fi www.liiketaloudenliitto.fi Puheenjohtaja Raimo Salovuori raimo.salovuori@liiketaloudenliitto.fi 1. varapuheenjohtaja Antti Vättö 2. varapuheenjohtaja Ritva Kyynäräinen pj. Seija Siuruainen Kuriirinkuja 4 B 90150 OULU puh. 040 - 570 8336 seija.siuruainen@gmail.com Toiminnanjohtaja Annina Antell puh. 0400 - 959 819 annina.antell@liiketaloudenliitto.fi Pohjanmaan Liiketalous LTA ry Järjestösihteeri Eveliina Kuukkanen puhelin 040 - 455 3595 eveliina.kuukkanen@liiketaloudenliitto.fi pj. Raija Väliharju Toimisto PL 9 60100 SEINÄJOKI puh. 040 - 504 2859 raija.valiharju@netikka.fi heli.rasku@pomer.fi JATTK-työttömyyskassa Pääkaupunkiseudun Liiketalous LTA ry pj. Ritva Kyynäräinen Marunantie 7 C 04300 Tuusula puh. 040 - 455 9020 paalta@liiketaloudenliitto.fi SLK-Kilta ry pj. Kirsti Barannik Alalinnake 1 D 31 02160 ESPOO puh. 050 - 521 6011 kirsti.barannik@kolumbus.fi Vaasanseudun Liiketalous LTA ry pj. Kalevi Karjala Vähänkyrönkatu 4 A 9 65350 VAASA, puh. 040 - 733 2726 kalevi.karjala@puv.fi Varsinais-Suomen Liiketalous LTA ry varapj. Tuija Raunio varsinais-suomi@liiketaloudenliitto.fi Länsirannikon Liiketalous LTA ry pj. Jaakko Luntamo raumapori@liiketaloudenliitto.fi liiketalous 2/3 - 2013 Liiketalouden Liitto LTA ry 44 Pasilanraitio 9 B 00240 Helsinki puh. (09)720 68 20 (ma-to klo 9.00-11.30) fax. (09)148 10 29 asiakaspalvelu@jattk.fi www.jattk.fi Puheenjohtaja: Heikki Tuominen Kassanjohtaja: Eeva Kivijärvi Nomit Työttömyyskassa PL 52 00521 Helsinki puhelin (09) 8689 400 fax (09) 8689 4040 www.tknomit.fi Puheenjohtaja: Sinikka Heiskanen Kassanjohtaja: Aija Ståhlberg MJK-instituutti PL 143, 00121 Helsinki Käyntiosoite: Iso Roobertinkatu 20-22 A 00120 Helsinki Puhelin (09) 4762 5200 fax (09) 4762 5222 www.mjk.fi
© Copyright 2024