1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TOIMISTOALAN HENKILÖSTÖ JHL RY 249 Hallitus ja toimihenkilöt 2014 HALLITUS Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Jäsenet Varajäsenet Tiina Hakala Markku Nuutila Tanja Sarapova Ritva Niemi Moreenia TREDU KIPALA KIR/METSO 040 8062619 050 5175492 03 56564510 03-56564069 Kirsi Karttunen Sisko Ilkka Kirsti Mikkola Miia Nieminen TALVE KIPALA KIPALA KAKE/JOLI 03 56565575 03 56564544 03 56564522 040 8004883 Timo Lapila Sirkka Mäntysaari Raili Raivio LOKEVA HALO ESH 040 8063153 040 8062286 040 8016595 KIR/METSO KIPALA KIPALA Moreenia 03-56564069 03 56564544 03 56564522 040 8062619 LOKEVA TREDU JHL 249 040 8063153 050 5175492 03 2221249 Tehtävänjako yhdistyksessä Taloudenhoitaja, opintosihteeri Ritva Niemi Vapaa-aikavastaava Sisko Ilkka Vapaa-aikavastaava Kirsti Mikkola Nuorisotiedottaja Tiina Hakala Kansainvälisten asioiden yhdyshenkilö Timo Lapila Tiedotussihteeri Markku Nuutila Jäsenasiainhoitaja Tiina Toukomaa Luottamusmiehet Museot Mupa / Vapriikki Kim Karvinen Logistiikka Logistiikka / keskusvarasto Timo Lapila Tredu Santalahdentie Markku Nuutila TS-Kvtes varapääluottamusmies Ritva Niemi 050 5502171 040 8063153 050 5175492 03-56564069 Yhdistyksen toimisto Satakunnankatu 30 C 7, 33210 Tampere Avoinna keskiviikkoisin klo. 13.00 – 17.00 Puhelin 03 2221249 Sähköposti toimvirk@kolumbus.fi Kotisivu jhl249.jhlyhdistys.fi Facebook.com/jhl249 Tilinumero TSOP FI79 5730 0820 5183 36 2 Hei kaikki yhdistyksemme 249 jäsenet, olen JHL 249:n uusi innokas puheenjohtaja Tiina Hakala. Olen töissä ympäristöneuvojana Tampereen kaupungin tytäryhtiössä, Ekokumppanit Oy:ssä, tutummin ympäristötietokeskus Moreeniassa. Toimin työpaikallani työsuojeluvaltuutettuna toista kautta. KTV:n/JHL:n toiminnassa olen ollut mukana aktiivisesti jo vuodesta 1989 lähtien. Vuosien aikana tutuiksi ovat tulleet JHL:n yhdistystoiminta, nuorisotoiminta sekä liiton toiminta. Yhdistykseemme 249 olen kuulunut 1.6.2006 alkaen ja hallituksessa olen ollut mukana vuodesta 2008 lähtien. Olen nyt ollut puheenjohtajana vasta lyhyen aikaa, mutta olen jo huomannut, että kokoajan eteen tulee uusia ja haastaviakin asioita. Onnekseni en ole yksin, vaan tulenani ja apunani ovat koko yhdistyksemme hallituksen väki. Toivottavasti olette jo huomanneet, että tämä kuluva vuosi on liittomme toimisto-, hallinto- ja it – alan ammatillinen kärkihankevuosi. Vuoden tarkoituksena on ollut nostaa alojemme ammattilaisten arvostusta ja tehdä työtä näkyväksi. Vihdoin on myös päivitetty alan ammattilaisten opas. Siinä käsitellään mm. toimisto- ja it - alan palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja, koulutusta, työssä kehittymistä sekä perhe- ja vuorotteluvapaissa tapahtuvia muutoksia. Myös tietosuoja ja –turva ovat hyvin esillä oppaassa. Joko sinulla on opas? Entäs työpaikalla? Opas on jäsenille ilmainen ja sen voit tilata www.jhl.fi/julkaisut Raikasta syksyä kaikille, Tiina Tiina Hakala JHL 249 puheenjohtaja 3 Tampereen kaupungin toimistoalan henkilöstö jhl 249 ry SYYSKOKOUS Torstaina 20.11.2014 klo 16.30 Yhdistyksen toimistolla, Satakunnankatu 30 C 7 Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu alkaa ennen kokousta klo 16.15. Tervetuloa! Hallitus 4 Yhteistoiminnasta Itella aloittaa yt-neuvottelut, VTT aloittaa jälleen yt-neuvottelut, Microsoft irtisanoo yt-neuvotteluiden päätyttyä. Ei päivää, ettei lehdestä ole joutunut lukemaan yt-neuvotteluista, ja niiden jälkeisistä irtisanomisista. Yt-neuvottelu eli yhteistoimintaneuvottelu onkin noussut terminä yhdeksi pahaenteisimmistä sanoista. Yhteistoiminta ei kuitenkaan aina ole synonyymi irtisanomisille, vaan normaalissa arjessa käydään myös moninaisia neuvotteluita, joiden tarkoituksena on päästä yhteisymmärrykseen työnantajan ja työntekijöiden välillä. Yhteisymmärrys on kuitenkin tavoite, ei pakko, sillä työnantajalla on viimekädessä päätäntävalta. Yhteiselosta määrää laki Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoimintamenettely on pakollista ja se on laissa säädettyä. Yhteistoimintalain tarkoituksena on edistää yrityksen ja sen työntekijöiden yhteistoimintaa. Laki luo edellytykset todelliselle vuoropuhelulle työpaikoilla. Vapaamuotoista yhteistoimintaa voidaan kuitenkin työnantajan ja työntekijöiden kesken käydä milloin tahansa. Tarkoituksena on keskustelun kautta yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Yhteistoimintaa toteutetaan siis muulloinkin, kuin työttömyysuhan aikana. Yhteistoiminnan periaatteet Tampereen kaupungin ja henkilöstön välillä ovat edellä mainitun mukaisia: yhteistoiminnan tarkoitus on edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja parantaa henkilöstön työelämän laatua. Laadun parantamiseen pyritään luomalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoiminnassa käsitellään mm. henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä ja siirrot tehtävästä toiseen, palvelutoiminnan muutokset, tutkimus- ja kehittämishankkeet, olennaiset laitehankinnat, periaatteet henkilöstön kehittämisestä ja työkykyä ylläpitävästä toiminnasta sekä tasaarvoasiat. Yhteistoiminta käsittelee myös työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelua koskevia asioita. 5 Yhteistoimintamenettelyä säätelee laki yhteistoiminnasta kunnista (449/2007). Lisäksi Tampereen kaupungilla on yhteistoimintamenettelyä koskeva konsernimääräys. Konsernimääräyksessä ohjataan mitkä asiat tulee käsitellä säännöllisesti ja tarvittaessa yhteistoimintamenettelyssä ja millä yhteistoiminnan tasolla. Yhteistoiminnassa kyse on lakisääteisestä neuvotteluvelvollisuudesta, johon liittyy tarvittavien ennakkotietojen antaminen käsiteltävistä asioista. Huomioitavaa on myös, että ensisijaista yhteistoimintaa on välitön työpaikkaja henkilötasoinen asioiden käsittely. Yksittäistä työntekijää tai osaa henkilöstöä koskevat asiat käsitellään asianosaisten kanssa, laajakantoiset asian edustuksellisessa yhteistoiminnassa, eli tuotantoalue- tai kaupunkitasoisesti. Yhteistoimintatasoja ovat - työpaikkataso Välitön yhteistoiminta toteutuu työpaikkatasolla jokapäiväisessä työssä esimiehen ja yksittäisen henkilön välillä tai työyhteisön asioiden käsittelynä esimerkiksi työyhteisökokouksissa. Työpaikan yhteistoiminnan tehtävänä on työpaikan toiminnan kehittäminen ja parantaminen lähiesimiehen ja henkilöstön yhteistyönä. - tuotantoalueiden, liikelaitosten ja konsernihallinnon yhteistoimintaryhmät Yhteistoimintaryhmissä käsitellään ko. toiminta-alueen osalta kaupungin menettelytapojen ja toimintaohjeiden mukaisesti asioita, jotka lain mukaan edellyttävät yhteistoimintamenettelyä. Lisäksi yhteistoimintaryhmän tulee huolehtia toiminta-alueellaan työsuojelun yhteistoimintatehtävistä. - kaupunkitasoinen yhteistoimintaryhmä Koko kaupungin tasolla toimii kaupungin yhteistoimintaryhmä, jonka peruskokoonpanoon kuuluvat henkilöstöyksikön päälliköt ja pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet. Puheenjohtajana toimii henkilöstöjohtaja. Laajennettu kokoonpano kokoontuu muutaman kerran vuodessa, mm. käsittelemään talousarvion henkilöstövaikutuksia, jolloin mukana ovat myös pormestari, tilaajajohtaja, talouden edustus, palvelutuotantojohtaja ja liiketoimintajohtaja. Lisäksi kaupunkitasolla toimii kaupungin työsuojelutoimikunta (entinen työsuojelu- ja työterveysjaosto). Konsernihallinnossa, tuotantoalueilla sekä liikelaitoksissa toimivat omat yhteistoimintaryhmät. 6 Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat 1) Henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat muutokset töiden organisoinnissa kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistoiminnassa 2) Palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet, jos olennaisia henkilöstövaikutuksia ulkopuolisen työvoiman käyttö, liikkeen luovutus, ostopalvelut, kilpailuttamisen periaatteet tai yhtiöittäminen 3) Henkilöstön, sen kehittämiseen, tasa-arvoiseen kohteluun ja sisäiseen tietojenvaihtoon liittyvät periaatteet ja suunnitelmat 4) Taloudellisista ja tuotannollisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset Yhteistoimintaryhmät Vuoden 2014 alusta kaupungin yhteistoimintaryhmien organisointiin tuli muutoksia. Koko kaupungin tasolla toimii kaupungin yhteistoimintaryhmä, jonka peruskokoonpanoon kuuluvat henkilöstöyksikön päälliköt ja pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet. Puheenjohtajana toimii henkilöstöjohtaja. Laajennettu kokoonpano kokoontuu muutaman kerran vuodessa, mm. käsittelemään talousarvion henkilöstövaikutuksia, jolloin mukana ovat myös pormestari, tilaajajohtaja, talouden edustus ja palvelutuotantojohtaja. Lisäksi kaupunkitasolla toimii kaupungin työsuojelutoimikunta (entinen työsuojelu- ja työterveysjaosto). Kaupungin yhteistoimintaryhmä Kaupungin yhteistoimintaryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Kokouksessa ovat edustettuina sopijajärjestöjen pääluottamusmiehet sekä työnantajan 7 edustajana henkilöstöyksikön päälliköt. Pöytäkirjat sekä lisätietoa yhteistoiminnasta löydät Loorasta, ”henkilöstöasiat”. Kokoonpano 2014 Niina Pietikäinen, henkilöstöjohtaja, puheenjohtaja Satu Koski, henkilöstösuunnittelija, sihteeri Sami Uusitalo, työhyvinvointipäällikkö Mirva Sampakoski, sopimuspäällikkö Jaana Villilä-Vakkilainen, henkilöstön kehittämispäällikkö Pentti Herranen, JHL Tero Mattila, JHL Kirsileena Nurmikolu, JHL Johanna Hirvimies, Tehy Hanna-Leena Jalonen, Super Hilkka Korjus, JUKO Raimo Nieminen, JUKO Soili Myllyniemi, JUKO Aino Hirvonen, JYTY Kari Niemelä, KTN Yhteistoiminnasta kirjotti Markku Nuutila, luottamusmies ja JHL 249 tiedotussihteeri. (Lähteet: loora.fi, yhteistoimintaopas.fi) 8 Pidetään huolta! Syksy on taas alkanut ja monta isoa asiaa edessä. Budjettiriihessä päätettiin mm. toimista, joilla saataisiin lisää työpaikkoja - tämä on iso asia. Tämän päivän meno, jossa liian usein ihminen saa käteensä irtisanomislapun, on synkkä ja on tehtävä kaikkensa, jotta ihmisille saataisiin lisää työtä. Asuntopuolella edistämme tätä mm. satsaamalla lisää rahaa asuntorakentamiseen ja kotien peruskorjaukseen. Näin ihmisten kodeista pidetään huolta ja samaan aikaan saadaan lisää työtä rakennusalalle. Kulttuuripuolella onnistuimme saamaan lisäpanostusta, jonka avulla turvataan työllisyyttä mm. Teattereissa, museoissa ja orkestereissa. Liikuntapuolella rakennetaan enemmän lähiliikuntapaikkoja ja työllistetään nuoria ohjaustehtäviin esim. seuroihin. Meidän on pidettävä huolta myös toisistamme. Jos elämässä on vaikeaa tai eri syistä ihminen tarvitsee tukea, on sitä saatava. Merkittävää on, että saamme aikaan uuden sosiaalihuoltolain, jonka avulla voidaan erilaisiin elämän ongelmiin puuttua tätä päivää paremmin. Tämä on inhimillisesti tärkeää ja oikein. Uusi laki antaa perheille tukea vaikeissa elämäntilanteissa. Perheiden ongelmissa autetaan jatkossa entistä useammin ennalta, eikä vasta sitten, kun ongelmat ovat kärjistyneet. Tämä on tärkeä periaate. Lain keskeisin tavoite on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Se edellyttää asiakaslähtöisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamista jokaiselle ihmiselle elämäntilanteesta, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Peruspalveluministeri Susanna Huovisen vastuulla oleva sosiaalihuoltolaki on todella odotettu ja toivottu. Uudistusta on tehty asiakkaiden palautteita kuunnellen ja niissä on noussut vahvasti esille se, että ihmiset haluavat erityisesti kotipalveluja ja lisäksi muita matalan kynnyksen palveluja. Laki parantaa erityisesti lastensuojelua ja lapsiperheiden kotipalveluja sekä vammaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien tilannetta. Tämä on oikein ja järkevää niin inhimillisesti kuin kansantaloudellisesti. 9 Jokaiselle tarvitsevalle tulee oikeus palvelutarpeen arviointiin. Jokaiselle nimetään omatyöntekijä, joka vastaa neuvonnasta ja ohjauksesta ja tarvittaessa jopa saattaa oikeaan palveluun. Onkin tärkeää että ei tarvitse selittää samoja asioita yhä uudestaan. Liian usein sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hakeva ihminen tuntee katoavansa pykäläviidakkoon. Näin ei saisi olla. Asiat pitää voida selvittää kerralla niin, ettei ihmisen tarvitse juosta monella eri luukulla. Vaikeinakin aikoina on pidettävä niiden puolta, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Viranomaisten yhteistyön on pelattava ja tiedon on kuljettava. Jatkossa ammattilaisilla olisi velvollisuus tehdä ilmoitus myös suoraan poliisille, jos on epäily lapsen pahoinpitelystä. Samalla kun uusi laki vahvistaa ehkäiseviä palveluja, myös lastensuojelutyötä uudistetaan. Tavoitteena on, että lastensuojelussa voitaisiin käyttää entistä enemmän lasta ja perhettä tukevia palveluja pakkotoimien sijaan. Kunnissa on jo nyt esimerkkejä siitä, kuinka tehostetulla perhetyöllä on voitu ehkäistä lasten kiireisiä sijoituksia. Lisäksi lakiin sisältyy nuorisopalvelutakuu, jonka avulla autetaan niitä nuoria, joille nuorisotakuu ei ole riittävä tuki. Nuorta autetaan sosiaalisen kuntoutuksen avulla ja hän saa oman työntekijän, kunnes apua ei enää tarvita. On merkittävää, että lain myötä pystymme tätä päivää paremmin puuttumaan erilaisiin ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Ennaltaehkäisy on tärkeää ja siihen satsaaminen maksaa itsensä monin verroin takaisin hyvinvoinnin lisääntymisenä. Ja tämä on ihan oikein. Pia Viitanen Kulttuuri- ja asuntoministeri Jhl 249:n jäsen (Kuva:Laura Kotila, Valtioneuvoston kanslia) 10 Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden vuoksi Uusien sopimusten mukaan ns. sairausloman karenssiaika vuosilomalla sairastuttaessa poistuu. Tämä tarkoittaa sitä, että jos viranhaltija tai työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan. Ehtoina siirrossa on, että viranhaltija tai työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. Ensisijaisesti pyyntö tehdään esimiehelle henkilökohtaisesti tai puhelimitse, mutta myös lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ennen loman alkamista tai ilman aiheetonta viivytystä, katsotaan pyynnöksi siirtää vuosilomaa tai säästövapaata. Esimiehen on merkittävä Kipalaan toimitettavan lääkärintodistuksen taakse, että vuosiloma siirtyy. Vuosiloman ja säästövapaan aikana alkaneesta työkyvyttömyydestä tulee toimittaa aina lääkärintodistus. Näissä tapauksissa esimiehen lupa tai terveydenhoitajan todistus eivät kelpaa. Lääkärintodistus on toimitettava viikon sisällä todistuksen allekirjoituspäivämäärästä tai muutoin ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton. Tässä noudatetaan normaaleja Tampereen kaupungin sairauslomakäytäntöjä. Ohje sairauslomakäytännöistä päivitetään muilta osin vastaamaan muuttuneita käytäntöjä mahdollisimman pian. Viranhaltijalla ja työntekijällä on myös vastaava oikeus loman tai säästövapaan siirtämiseen, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaantai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Siirtyneen loman pitäminen Jos kyseessä on siirretty kesäloma, voidaan se pitää ensisijaisesti lomakauden loppuun mennessä. Jollei se ole mahdollista, voidaan loma pitää lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana 31.12. mennessä. Jollei sekään ole mahdollista, koska työkyvyttömyys jatkuu edelleen, maksetaan lomakorvaus, jollei toisin sovita. Jos kyseessä on siirretty talviloma, voidaan se ensisijaisesti pitää ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua tai ellei se ole mahdollista voidaan loma pitää seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jollei sekään ole mahdollista, koska työkyvyttömyys jatkuu edelleen, maksetaan lomakorvaus. Vuosiloman ajankohdasta voi työnantaja sopia työntekijän tai viranhaltijan kanssa myös toisin. Täysin vapaasti ei lomista kuitenkaan voi sopia, vaan sopimista rajoittavat vuosilomamääräykset. Lisätietoja asiasta saa työehtosopimuksista. 11 Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta 2 viikkoa ennen tai, jos se ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen. Ennen loman alkua selvitä itsellesi:      Millä tavalla siirtopyyntö esitetään? Esimerkiksi puhelinsoitto, tekstiviesti, sähköposti? Kenelle siirtopyyntö/työkyvyttömyystodistus toimitetaan? Entä silloin, kun nimetty esimies on itse poissa? Miten/kuinka nopeasti ilmoitus/siirtopyyntö tulee tehdä, jos sairastuu lomamatkalla ulkomailla? Minkälainen lääkärintodistus on riittävä? Miten toimitaan, jos on hoidettavana sairaalassa, eikä kykene ilmoittamaan työkyvyttömyydestä? Työkyvyttömyyden päätyttyä vuosiloma jatkuu ja päättyy alkuperäisen lomasuunnitelman mukaisesti, ellet sovi esimiehen kanssa jostain muusta järjestelystä loman aikana Lisätietoja luottamusmiehiltä tai liiton sivuilta www.jhl.fi sekä loorasta kohdasta henkilöstöasiat-lomat. 12 Julkisia palveluita ja kriisitietoisuutta Suomessa vallitsee tällä hetkellä varsin vahva kriisitietoisuus. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että nykyisen talouskriisin syistä ja sen lievittämisestä olisi yhtenäistä tai johdonmukaista käsitystä, mutta kriisi on joka tapauksessa kaikkien huulilla. Kaikki ovat tietoisia siitä, että tilanne on vaikea ja ”kipeitä ratkaisuja” tarvitaan. Erityisenä epäkohtana nähdään velka. Sen muodoista ainoastaan julkinen velka näyttäytyy ongelmana, jonka kasvu on saatava nopeasti kuriin. Yksityistä velkaa harvemmin kuulee edes mainittavan kun velan haitallisuudesta puhutaan. Kriisitietoisuus yhdistettynä huoleen (julkisesta) velasta kääntää katseet julkisen talouden menoihin, joista suuren osan muodostaa kunnallinen palvelutuotanto. Julkisesta sektorista kuulee usein puhuttavan kuin sen piirissä työskentelevät eläisivät muiden siivellä. Julkisella sektorilla on ollut ainakin takavuosina jonkinlainen puskurin rooli yleisen taloustilanteen heikentyessä. Silloin kun yritysten liiketoiminta vaikeutuu ne turvautuvat nykyään yhä herkemmin henkilöstönsä lomauttamiseen tai irtisanovat väkeänsä. Julkisen sektorin palvelutuotantoon, esimerkiksi kuntien palveluksessa työskenteleviin talouden takkuaminen ei ole osunut heti niin kovalla voimalla kuin yksityisten alojen työntekijöihin. Tässä näyttää tapahtuneen käänne. Kuntasektorin heikko tilanne valtionosuuksien ja verotulojen laskun seurauksena alkaa näkyä karulla tavalla kuntatyöntekijöiden arjessa. Suomessa on lukuisia kuntia, jotka ovat lähteneet lomautusten ja irtisanomisien tielle. Pirkanmaalla näiden keinojen käyttäminen on onneksi toistaiseksi jäänyt suhteellisen vähiin. Kannustaminen palkattomien vapaiden pitämiseen, henkilöstömitoituksissa säästäminen ja sijaisten sekä määräaikaisten palkkaamatta jättäminen ovat olleet kuitenkin jo pitkään arkipäivää. Julkisrahoitteisella yksityisellä hyvinvointisektorilla iskuja on jouduttu ottamaan vastaan kun kunnat ovat säästäneet mm. palveluiden ostoja vähentämällä. Heikossa tilassa olevaa kuntataloutta on yritetty yhä useammassa tapauksessa korjata myös kestämättömillä ulkoistamisilla ja yksityistämisillä. 13 Julkisen sektorin työntekijöiden työn arvostus ei ole kriisitietoisuuden keskellä aina kovin korkeassa huudossa. Julkisista hyvinvointipalveluista puhuminen velkaa lisäävänä kulueränä on kohtuutonta monessakin mielessä. Raskasta työtä suhteellisen vaatimattomalla palkalla tekevien hyvinvoinnin ammattilaisten työpanos on yhteiskunnallisesti korvaamaton, eikä sen halventaminen voi olla eettisesti kestävä vaihtoehto. Se ei ole sitä myöskään taloudellisessa ja laajemmassa yhteiskunnallisessa mielessä. Pieni- ja keskituloinen käyttää rahansa todennäköisimmin tuotteisiin ja palveluihin, jolloin ne päätyvät kansantalouden kiertoon. Taloudellisesta ahdingosta tuskin noustaan tavallisten ihmisten asemaa kurjistamalla ja siten kulutuskysyntää heikentämällä. Velkaa on vaikea maksaa takaisin jos talouden rattaita ei saada taas pyörimään. Kerran monikansallisille yhtiöille ulkoistetut julkiset palvelut tuottavat puolestaan runsaan veroeurojen virran – nimittäin veroparatiiseihin. Kalle Honkanen, aluetoimitsija, JHL Pirkanmaan aluetoimisto Hyvää pikkujoulua ja onnellista teatteria! Vapaa-aikavastaavat Kirsti ja Sisko ovat taas löytäneet meille monenlaista koettavaa. Edempänä kolme loppuvuoden kohokohtaa, joista jokainen löytää varmasti mieleisensä, tai sitten käy katsomassa ne kaikki. Mitä pitäisi, tai oikeastaan mitä uskaltaisi ajatella, kun menee katsomaan mentalisti Pete Poskiparran esitystä? Hän on nimittäin ajatustenlukija. No ehkä se auttaa, että Pete on kotoisin Turusta. Tästä taakasta huolimatta luvassa on varmasti maailmanluokan elämys. Tolkuttomuutta on luvassa, kun HelaLindholm-Salmela trio touhuavat erilaisten uskomushoitometodien parissa. Ja jos nälkä unohdu näiden rientojen parissa, kannattaa suunnata kohti neljää pientä annosta. Näytös on pikkujoulunäytös, johon sisältyy niin purtavaa, kuin vähän juotavaakin. Ja siitä onkin enää neljä pientä askelta jouluaattoon… Jos itse tiedät jonkun käymisen arvoisen esityksen, niin kerro siitä meillekin vaikka nettisivujen palautelomakkeella. Ehdotuksia jäsenretkien, esitysten ja matkojen kohteiksi otetaan mielellään aina vastaan. 14 Pikkujoulua… Neljä Pientä Annosta Martti Suosalo, Iiro Rantala ja Lotta Kuusisto Lauantaina 20.12.14 klo 19 Tampere-Talon Pieni Sali Nauruhermoja kutkutteleva suosikkiesitys Neljä Pientä Annosta tarjoilee legendaarisen sketsin Illallinen yhdelle ja kolme muuta elämystä. Martti Suosalo eläytyy rooleihin hovimestarista nuotinkääntäjään ja Iiro Rantala pianopedagogista sankarisolistiin. Lotta Kuusisto huolehtii proseduureista. Suosalon taipuisa roolihahmo Arvo Savela on näyttelijän alter ego, jäyhä suomalainen perusmies, joka ei todellakaan ole mikään puheiden pitäjä. Yleisö pääsee mukaan myös Iiron pianokouluun, joka on roisilla huumorilla sävytettyä pikakoulutusta pianonsoiton saloihin. Illallinen yhdelle on televisiosta tuttu sketsi, jossa iäkäs Sofie-neiti juhlistaa syntymäpäiviään hovimestarinsa Jamesin avustuksella. Esityksen kesto 1h 20 min, ei väliaikaa. Varaamamme Musiikkia&Makuja-paketti sisältää lipun esitykseen ja Neljä pientä annosta –ruokailun sekä lasin viiniä, kivennäisvettä tai olutta. Ruokailu ennen esitystä klo 17-19 välillä, itselle sopivimpaan aikaan. Kattaukset 6-12 hengen pöydissä. Hinta JHL249 jäsenelle 30 € ja kaverille 56 €. Tilille TSOP FI79 5730 0820 5183 36 Kuittiin tiedoksi varaajan nimi ja tunnus ”4 pientä annosta” tai ”20.12.”  Sitovat ilm. 30.10. mennessä sisko.ilkka@tampere.fi tai kirsti.mikkola@tampere.fi  Kuittikopiot os. Lipari-palkat Ilkka/Kipala tai Ansio-palkat/Mikkola/Kipala  Ilmoitathan sisäisen postiosoitteesi (työssäkäyvät) ja muut kotiosoitteen. 15 EI TOLKUN HÄIVÄÄ! Komediateatteri pe 31.10.14 klo 19 Hullunhauska uutuuskomedia! Kirjoittajakaksikko Jokelin-Raipia antoi läppäreidensä laulaa ja printtereistä purskahti hullunhauska uutuuskomedia EI TOLKUN HÄIVÄÄ! Komedialla on vakava tausta. Kirjoittajia innoittivat yhteiskunnan varojen väärinkäyttötapaukset ja uskomushoidot, mutta näistäkin kirjoittajaduo löysi kirpakkaa huumoria yllätyksellisen tarinan. Katsojat pääsevät seuraamaan Menttaalikylpylän leppoisaa arkea, joka keskeytyy, kun sisään tuleekin oikea asiakas... Näyttelijät näyttelevät henkensä kaupalla: oikeita ja keksittyjä hulluja putkahtelee ovista ja ikkunoista. On vaara, että katsoja nauraa itsensä ihan tärviölle! Pidä varasi ettei sypressiivinen kaikulalia tai paranoidinen Himlermania tartu sinuunkin! Nauru on parasta terapiaa, toteaa lääkäri ja määrää Komediateatteria yhden illan annoksina. Esitys kestää n. 2h, sisältää väliajan. Käsikirjoitus Rauli Jokelin ja Panu Raipia, Ohjaus Rauli Jokelin Rooleissa mm. Heikki Hela, Tom Lindholm ja Topi Salmela! Jäsenhinta 15 e, kaveri 26 e Maksu tilille TSOP FI79 5730 0820 5183 36 Sitovat ilmoittautumiset 26.9. mennessä: sisko.ilkka@tampere.fi Ilmoitathan sisäisen postiosoitteesi (työssäkäyvät) ja muut kotiosoitteen. Kuitista kopiot os: Ilkka/Lipari-palkat KIPALA 16 Mentalisti Pete Poskiparta K18 Komediateatterin ravintolanäyttämöllä ke 10.12.14 klo 20.15 Ajatteluasi aktivoiva, nauruhermojasi koetteleva ja uskomuksiasi laajentava show, jonka aikana luetaan ajatuksia, tehdään mahdottomia ja koetaan jotain ainutlaatuista. Lavalla on mies, mikrofoni ja mieli sekä punaiset kengät. Mentalisti, taikuri ja stand-up -viihdyttäjä Pete Poskiparta on kiertänyt esiintymässä Las Vegasia, Bostonia ja Lontoota myöten. Ajatustenlukua, taikuutta ja komiikkaa tulvillaan oleva esitys saa Sinut viihtymään. Kannattaa uskaltautua paikan päälle, sillä hyväntahtoista Peteä ei ujoimman eikä herkimmänkään katsojan kannata pelätä, mutta hauskuuteen joudut varautumaan, kuin myös siihen, että lähdet showsta aidosti ja leveästi hymyillen – eikä se ole mitään hypnoosia! Vuosi 2014 on Pete Poskiparran tupla-juhlavuosi: on tullut kuluneeksi 25 vuotta taikurina , ja 15 vuotta siitä, kun mies aloitti uransa ammattilaisena. Legendaarinen Pete Poskiparta on kotoisin Turusta. Jotain todella hämärää on siis siinä, että aito turkulainen saapuu Tampereelle juhlimaan omia juhliaan, ja vielä Sinun kanssasi. Mistä on oikein kysymys? Se paljastuu vain showhun tuleville! Uskallathan tulla ottamaan selvää?!! Shown kesto 1 h 45 min, sis. väliajan. Ovet Ravintolateatteriin avataan 30 minuuttia ennen esitystä. Jäsenhinta 10 e, kaveri 20 e tilille TSOP FI79 5730 0820 5183 36 Ilmoittautumiset 31.10. mennessä kirsti.mikkola@tampere.fi Kuittikopiot os. Ansio-palkat Mikkola/Kipala Ilmoitathan sisäisen postiosoitteesi (työssäkäyvät) ja muut kotiosoitteen. 17 Elokuvalippuja! Yhdistys myy edelleen elokuvalippuja jäsenilleen hintaan 6 e / kpl. Lippuja voi ostaa max.3 kpl / jäsen/ vuosi. Eli jollet ole tänä vuonna ostanut lippuja meiltä, niin vielä ehdit. Liput käyvät mihin tahansa finnkinon näytöksiin ja ovat voimassa pitkään. Voit ostaa lippuja Tiina Toukomaalta yhdistyksen toimistolta; Satakunnankatu 30 C 7, toimiston aukioloaikana keskiviikkoisin klo 13.00 - 17.00. Varaudu esittämään jäsenkorttisi. Mielellään tasaraha maksettaessa. Pankkikortilla ei valitettavasti voi maksaa. Vaikka kuvan pääsymaksu 130 markkaa ei enää euron tuomien rikkauksien myötä olekkaan mainittava summa, niin jäsenliput kannattaa käydä hakemassa kuuden euron kipalehintaan. ELÄKEILTA JHL:n jäsenille torstaina 2.10.2014 klo 17.00 Pääkirjasto Metson Pietilä-salissa Pirkankatu 2 Alustajana ja kysymyksiin vastaamassa Kuntien eläkevakuutuksen kouluttaja Päivi Lilleberg TERVETULOA PAIKALLE Järjestelyistä vastaa Tampereen Yhteisjärjestö JHL ry 18 Syksyn koulukset Luottamusmiesten ajankohtaispäivä to 25.9.2014 Holiday Inn, Tampere Ammattialaverkostojen yhteinen koulutuspäivä la 4.10.2014 Tampereen Congress&Culture Centre PUISTOTORNI Perhepäivähoitajien opintopäivä la 18.10.2014 Scandic Tampere Station Työsuojelun ja yhteistoiminnan ajankohtaispäivät to – pe 16.– 17.10.2014 Hotelli Cumulus Koskikatu Tampere Turvallisuus-, viranomais- ja tarkastustoiminnan ammatilliset kehittämispäivät ke – to 5.-6.11.2014 Hotelli Cumulus Koskikatu Tampere Opintoillat koulutiedotuksesta JHL:n Pirkanmaan aluetoimisto järjestää kolmena peräkkäisenä torstaina opintoillan koulutiedotuk-sesta. Opintoillat on tarkoitettu erityisesti uusille koulutiedottajille, mutta mukaan voivat tulla myös muut aiheesta kiinnostuneet. Opintoillat tarjoavat hyvän tietopaketin JHL:n organisaatiosta, jäse-nyydestä, jäseneduista, työttömyysturvasta ja suomalaisesta työmarkkinajärjestelmästä. Siten opintoillat sopivat koulutiedottajien lisäksi hyvin esimerkiksi uudelle jäsenelle ja yhdistysaktiiville. Opintoillat tarjoavat hyvät perustiedot koulutiedottamisesta ja ne käytyäsi voit toimia JHL:n koulu-tiedottajana. Opintoillat järjestetään loka-marraskuussa seuraavasti: To 23.10. klo 17–20 JHL:n Pirkanmaan aluetoimiston kokoustila (Rautatienkatu 10, 7. krs.) Kouluttajana Kalle Honkanen. Aiheina: - Koulutiedotus ja jäsenhankinta JHL:ssä - Koulutiedottamisen käytännöt (lomakkeet, palkkiot, yhteydenpito oppilaitoksiin) - JHL tutuksi To 30.10. klo 17–20 JHL:n Pirkanmaan aluetoimiston kokoustila (Rautatienkatu 10, 7. krs.) Kouluttajana Pirjo Toivonen. Aiheina: - JHL:n jäsenyys (liittyminen, jäsenyyden muodot, jäsenmaksut, jäsenedut) - Työttömyysturva To 6.11. klo 17–20 SAK:n kokous- ja saunatila (Rautatienkatu 10, kellarikerros) Kouluttajana Isto Mäkelä. 19 Aiheina: - Työmarkkinatietoa opiskelijoille (työsopimus, työehtosopimus, ammatillinen järjestäytyminen, ammattiyhdistysten tarkoitus, työsuojelu) Ilmoittautumiset viimeistään kutakin tapaamiskertaa edeltävänä tiistaina, mielellään aiemmin. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Kalle Honkaselle: kalle.honkanen@jhl.fi. Puh. 010 7703 627 tai 050 406 9313. Koulutiedottajat ovat ilmoittautuneista etusijalla. Opintoilloissa kahvitarjoilu. Ajankohtaista asiaa, kursseja, tapahtumia ja paljon muuta löydät yhdistyksemme 249 kotisivuilta www.jhl249.jhlyhdistys.fi Facebook: facebook.com/jhl249 sekä Tampereen yhteisjärjestön kotisivuilta www.moro.jhlyhdistys.fi/ KATTAVAT EDUT PIENELLÄ JÄSENMAKSULLA Kun olet jäämässä eläkkeelle Voit jatkaa JHL:n ja yhdistyksemme jäsenenä eläkkeelläkin. Ilmoita eläkkeelle jäämisestä joko meidän omaan yhdistykseen esim. 249 Sanomissa olevalla kaavakkeella tai liiton jäsenpalveluun (yhteystiedot alempana). Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 5,00 € täydeltä kalenterikuukaudelta. Jäsenmaksu maksetaan puolivuosittain jäsenyksikön lähettämillä tilisiirroilla. Maksamalla eläkeläisen jäsenmaksun kaikki voimassa olevat liiton ja yhdistyksen edut säilyvät. (mm. vakuutus, lehti, kalenteri, erilaiset alennukset, jne.) Eduista lisää JHL:n verkkosivuilla. 20 Ilmoitathan eläkkeelle jäämisestä, sillä JHL ei saa tietoa muualta. Jos sinulle myönnetään pysyvä eläke, joka on täysimääräinen, et voi enää hyödyntää työttömyyskassan palveluita. Tällöin suosittelemme eroamista työttömyyskassasta. Ilmoituksen voit tehdä sähköpostilla jäsenrekisteriin: jasenrekisteri@jhl.fi tai JHL/jäsenpalveluyksikkö, PL 101, 00531 Helsinki. Lähde: www.jhl.fi Jatkot Facebookissa Kun 249Sanomat on luettu loppuun ja kierrätetty vapaasti valittavalla tavalla, on aika siirtyä sosiaalisempaan mediaan, eli Facebookin pariin. Meidät löydät osoitteella www.facebook.com/jhl249. Sivulla käsitellään ajan ilmiöitä ja tapahtumia. Sieltä voit myös kommentoida, antaa ideoita tai vaikka jakaa mielipiteesi. Toki myös nettisivut http://jhl249.jhlyhdistys.fi/ ovat myös menossa mukana. 21 Syksyn henkilöstöasiat aluetoimistolla Aluepäällikkö Nina Heikkilä on vuorotteluvapaalla 18.8. – 30.11.2014. Satakunnan aluepäällikkö Seija Johansson vastaa aluetoimiston henkilöstöasioista vuorotteluvapaan ajan. Lisätietoja alue-toimiston henkilökunnan vastuualueista löytyy JHL:n Pirkanmaan aluetoimiston nettisivuilta. (www.jhl.fi/portal/fi/aluetoimistot/pirkanmaa/uutiset/) Hyvä 249 jäsen, käy päivittämässä omat jäsentietosi liiton nettisivuilla www.jhl.fi  kirjaudu jäsensivuille (tarvitset jäsenkortista jäsennumeron)  Jäsenpalvelu 24 h  Omat tiedot  Päivitä yhteystietojasi (huom! ammattinimike on tärkeä)  Tallenna  kirjaudu ulos 22 MUUTOS JÄSENREKISTERITIETOIHIN Nimi ......................................................................................………........ Henkilötunnus .................................................................. (muista merkitä) Vanha osoite …… .......................................................................................………... Uusi osoite ….. .......................................................…................................………... Puh.nro. …………………………… Sähköposti ………………………………………… JÄSENMAKSUN KESKEYTYSTIEDOT / MUUT MUUTOKSET alkamispäivä päättymispäivä .............................. ............................. Äitiys/vanhempainvapaa ……………………. ……………………. Hoitovapaa .............................. .............................. Sairausloma/kela ............................. .............................. Opintovapaa .............................. .............................. Muusta syystä .............................. .............................. Työtön/kela mikä Eläke ...............................................................……............................ ……………………… Eroan JHL liitosta ja työttömyyskassasta……………………………………………………. Päiväys ………………….. Allekirjoitus ……………………………..………………… Palautetaan: postitse yhdistyksen toimistoon tai yhdistyksen toimihenkilölle Tampereen kaupungin toimistoalan henkilöstö JHL ry 249 Satakunnankatu 30 C 7 33210 Tampere Tampereen kaupungin toimistoalan henkilöstö JHL ry Yhdistys 249 Satakunnankatu 30 C 7, 33210Tampere Puhelin (03) 2221 249 Sähköposti toimvirk@kolumbus.fi 23 24