MITÄ MYRSKY OPETTAA? - Suomen Erillisverkot Oy

UUTISET
Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti
Oulun HÄKE raivaa tietä
Catharina Candolin
ja kyberpuolustus
112 vastaa aina
Svensk resumé
MITÄ
MYRSKYJEN
MYRSKY
OPETUKSET
OPETTAA?
ONNETTOMUUSUTKINTAKESKUS :
VIRVE-UUTISET 1/2012
1
1 2012
P Ä Ä K I R J O I T U S
Sisältö:
VIRVE-UUTISET, SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI
Turvaamme elintärkeiden
toimintojen johtamista
Turvallisuusviestinnän toimintaympäristö on murroksessa. Taustalla vaikuttavat laajasti mm. julkisen
talouden pitkän aikavälin tasapainottaminen − erityisesti suuryritysten kentässä tapahtunut ulkomaisen omistuksen kasvu ja toimintojen ulkoistaminen
− yhteiskunnan lisääntynyt tietointensiivisyys ja
uusien teknologioiden tuomat muutokset.
Murroksen tuomat muutokset näkyivät Suomen
Erillisverkot -konsernissa vuoden 2011 aikana toiminta-alueen laajentumisena. Yrityksen perinteinen
toiminta on keskittynyt viranomaisverkko virven
operointiin ja tetra-päätelaitteiden myynti- ja huoltotoimintaan. Viime vuonna konserni sai lisäksi
operoitavakseen merkittävän osan Suomen teleliikennettä palvelevista teletuotantotiloista, jotka siirrettiin liiketoimintaa varten perustetun tytäryhtiön
Leijonaverkot Oy:n ja sen omistamien kiinteistöyhtiöiden omistukseen. Toimialaa laajennettiin
vielä loppuvuodesta liittämällä konserniin Johtotieto Oy, joka on kaapeleiden sijaintitietoihin ja
näytönvarauspalveluun erikoistunut yritys. Toiminnan perustana on suojella johdonomistajien maanalaisia johtorakenteita tuottamalla ja kehittämällä
aktiivisesti rakennus- ja maankaivuusta vastaavien
toimijoiden käyttöön valtakunnallista sijaintitietopalvelua.
Vuonna 2012 konsernin erityisenä strategisena painopisteenä on kehittää hallinnon turvallisuusverkkoliiketoimintaa, jonka valtioneuvosto
12.5.2011 tekemässään periaatepäätöksessä keskitti
Suomen Erillisverkot -konsernille. Tavoitteena on
tarjota asiakkaille toimintavarmoja ja turvallisia
turvallisuusverkkopalveluja vuoden 2013 alusta
lukien.
Virve-verkon elinvoimaisuutta ja kehitysmahdollisuuksia uusien teknologioiden rinnalla on tuettu
vuodesta 2007 tänä vuonna päättyvällä kehitysprojektilla. Investointiohjelmalla on kehitetty
verkon toimintavarmuutta ja ominaisuuksia.
Joulunseudun rajuilma ja sen aiheuttamat häiriöt
myös virve-verkossa analysoidaan tarkasti, jotta löydämme parhaat uudet ratkaisut parantamaan verkon sietokykyä entisestään. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi varavoiman lisähankinta ja uudentyyppiset
siirrettävät, satelliittiyhteydellä varustetut minitukiasemat sekä kehittyneempi tukiasemien olosuhdevalvonta. Itse ongelmahan on energiaverkoissa,
joiden toimintavarmuuden parantamisen näemme
yhteiskunnallisesi hyvin tärkeänä kysymyksenä.
Asiakasvuorovaikutus on yksi Erillisverkkojen
toiminnan tukipilareista. Erinomaisiksi asiantuntijafoorumeiksi osoittautuneet virve-yhteistyöryhmä,
virve-pääkäyttäjäryhmä ja kiinteiden verkkojen
ohjausryhmät jatkavat toimintaansa. Telekiinteistöliiketoimintaa tukemaan on myös perustettu muiden liiketoimintojen mallin mukaisesti toimintaa
ohjaava asiakasryhmä. Samoin Johtotieto Oy ottaa
käyttöönsä vastaavan mallin.
Erillisverkkojen tehtävänä on turvallisten ja toimintavarmojen elintärkeiden toimintojen
johtamista tukevien viestintäpalvelujen tarjoaminen
asiakkailleen arkipäivänä,
vakavissa häiriötilanteissa
kuin myös poikkeusoloissa.
4
Erillisverkoissa tapahtuu
4
Akateeminen nurkka
6
Pohjoisen Suomen päivystäjä
6
15
18
24
10 Hätäkeskuslaitoksen
toiminnan ja tietotekniikan
kehittämishanke TOTI
12 112 vastaa aina
15 HALTIKin TUVE-tietoverkko
palvelut -projekti
18 Puolustus leviää verkkoon
22 NATON kyberpuolustuskeskus
24 Mitä myrskyistä opittiin?
30 Svensk resumé
12
UUTISET
Kimmo Manni
toimitusjohtaja
Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti
Oulun HÄKE raivaa tietä
Catharina Candolin
ja kyberpuolustus
112 vastaa aina
Svensk resumé
MITÄ
ONNETTOMUUSUTKINTAKESKUS :
KANSI
Rajuilmojen
kanssa on opittava elämään
MYRSKYJEN
MYRSKY
OPETUKSET
OPETTAA?
VIRVE-UUTISET 1/2012
1
1 2012
Päätoimittaja Satu Huhtela Julkaisija6XRPHQ(ULOOLVYHUNRW2\3/(VSRRYDLKGHZZZHULOOLVYHUNRW¿
Toimitusneuvosto Erillisverkot: Satu Huhtela, Antti Koponen, Yrjö Pylvänäinen, Jarmo Vinkvist ja Pertti Virtanen. Alma 360: Erja Aalto,
Virve Airola, Jussi-Pekka Aukia, Antti Pulkkinen ja Diana Törnroos Toimitus Alma 360 Asiakasmedia, PL 502, 00101 Helsinki,
YDLKGHZZZDOPD¿Tuottaja Virve Airola AD Antti Pulkkinen Toimitussihteeri Erja Aalto Kuvatoimittaja Laura Nissinen
Repro Aste Helsinki Paino Edita Prima, 2012 Osoitelähde Suomen Erillisverkot Oy:n asiakasrekisteri.
2
VIRVE-UUTISET 1/2012
VIRVE-UUTISET 1/2012
3
E R I L L I S V E R KO S S A
TA PA H T U U
Leijonaverkot Oy on hankkinut
omistukseensa vuoden 2011 aikana
lisää erityistä turvallisuutta vaativia
tele- ja tietoliikennetiloja. Yhtiö tarjoaa suojatilaa, varmennettua kiinteistötekniikkaa ja hallintapalvelua
tilojen käyttäjille. Suojatilat sijaitsevat eripuolilla Suomea, ja ne täyttävät viranomaisten korkeimmat turvallisuusvaatimukset.
Leijonaverkot on toiminut Suomen Erillisverkot -konsernissa vuoden 2010 loppupuolelta saakka, jolloin se hankki omistukseensa ensimmäiset telekiinteistöt.
4
VIRVE-UUTISET 1/2012
N U R K K A
Tietoturva ei tule selkäytimestä
Tehokas tietoturvakoulutus tuo esille nykykäytäntöjen
heikkoudet yhdessä keskustellen.
Mika Matturi
turvallisuusverkkoliiketoiminnasta
vastaavaksi liiketoimintajohtajaksi
Leijonaverkot tarjoaa
tehokkaita ja turvallisia
laitetiloja
A K AT E E M I N E N
KREETTA JÄRVENPÄÄ
Todellinen turvaverkko
Hallinnon turvallisuusverkko
eli TUVE on valtiojohdon ja
30 000 turvallisuusviranomaiskäyttäjän oma, turvallinen korkean varautumisen tietoverkko. Valtioneuvoston
viime toukokuussa tekemän periaatepäätöksen mukaan sen hallinta, ylläpito ja kehittäminen siirtyvät rakennusvaiheen jälkeen asteittain Suomen
Erillisverkot Oy:lle.
Verkkoa käyttävät ministeriöiden lisäksi ainakin puolustusvoimat,
poliisi, pelastusviranomaiset, rajavartiolaitos ja hätäkeskukset. Verkko
ja sen palvelut tuodaan myös muiden
yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisten toimijoiden käyttöön.
Samalla huolehditaan kriittisen tietoaineiston varastoinnista sekä kehitetään turvallisia palveluja ja käyttötapoja.
Hankkeen taustalla on ollut tarve
varmistaa viranomaisliikenteen tiedonkulku ja tietoturva sekä rauhan että
kriisin aikana. Tietoyhteyksien merkitys koko yhteiskunnalle on tullut yhä
kriittisemmäksi samalla kun verkkooperaattorikenttä on perusteellisesti
muuttunut.
TEKSTI JARNO SALOVUORI KUVITUS SCANSTOCKPHOTO
DI Mika Matturi on nimitetty Suomen Erillisverkot Oy:n TUVE-turvallisuusverkkoliiketoiminnasta vastaavaksi liiketoimintajohtajaksi ja 15.2.
perustetun tytäryhtiön Suomen Turvallisuusverkko Oy:n toimitusjohtajaksi
1.2.2012 alkaen. Matturi on tätä ennen työskennellyt TeliaSonera Finland
Oyj:n palveluksessa johtajana Broadband Services Finland -liiketoiminnassa.
Hänen monipuolinen ja pitkä kokemuksensa teleoperaattoriliiketoiminnan
johtotehtävissä vahvistaa myös yhtiön osaamista tieto- ja viestintätekniikan
alueella.
Mari Karjalainen tutki Oulun yliopistossa marraskuussa 2011 tarkastetussa
väitöskirjassaan tavallisten työntekijöiden tietoturvakäyttäytymistä. Taustaltaan Karjalainen on kasvatustieteilijä,
jolle tietojenkäsittelytieteen sivuaineopintojen ja sopivan tutkimusprojektin kautta heräsi mielenkiinto tarkastella
tietoturvaa kasvatustieteen teorioiden
näkökulmasta.
− Yksilön asenteilla ja oppimisella on
merkittävä vaikutus uusien tietoturvakäytäntöjen omaksumisessa, joten kasvatustieteellistä tutkimusta voi hyvin
soveltaa tietoturvan alueella, Karjalainen
sanoo.
Väitöstutkimuksen tavoitteena oli
konkreettisesti selittää ja parantaa tietoturvakäyttäytymistä, sitä miten työntekijä huomioi tietoturvan päivittäisissä
työtehtävissään.
NOUDATTAAKO OHJEITA
Johtotieto Oy Erillisverkoille
Suomen Erillisverkot -konserni hankki 16.12.2011 yrityskaupalla omistukseensa maanalaisten johtojen sijaintitietoja tarjoavan Johtotieto Oy:n
koko osakekannan. Järjestelyn tavoitteena on tehostaa kaapelitietojen
hallintaa ja vähentää infrastuktuuriin kohdistuvien vikatilanteiden määrää. Yrityskaupalla pyritään saamaan aikaan laaja yhden toimijan kaapelitietopalvelu, jonka kautta eri tahojen ylläpitämä kaapeleiden sijaintitieto on kootusti saatavilla.
KUKAAN?
Osana tutkimusta Karjalainen haastatteli
Wärtsilä-konsernin työntekijöitä neljässä
eri maassa. Hän pyrki kartoittamaan
syitä sille, miksi organisaation tietoturvaohjeita noudatetaan tai ei noudateta.
Haastatteluissa tuli esille muun muassa
se, etteivät ihmiset ajattele hallussaan
olevan mitään arkaluontoista.
− Ei ymmärretä sitä, että myös käyttöoikeudet ja identiteetti ovat hirveän tär-
keitä, että ne kannattaa suojata. Sellaista
ihmistä ei olekaan, jota asia ei koskisi,
Karjalainen muistuttaa.
Yleinen käsitys ja tutkimuksen motiivi
oli, että tietoturvaohjeita noudatetaan
huonosti. Karjalaisen mukaan ihmiset
toimivat pitkälti oman intuitionsa pohjalta.
− Paljon puhutaan esimerkiksi tietomurroista ja haittaohjelmista – harva
on välttynyt kuulemasta niistä – mutta
niiden merkitystä omassa tilanteessa ei
sisäistetä. Ongelma on tietoturva-asioiden irrallisuus omasta työnkuvasta.
Väitöskirjan havainto on se, että tietoturva ulkoistetaan tietohallinnon vastuulle tai ajatellaan, että siitä huolehtivat
virustorjuntaohjelmat. Teknisten ratkaisuiden tehokkuus oletetaan todellisuutta
paremmaksi. Toisaalta sellainenkin ajatus oli yleinen, että ”enhän minä kuitenkaan voi vaikuttaa tietoturvaan”, koska
jos joku haluaa murtautua järjestelmään,
sitä ei pystytä estämään.
− Nykyisin yritykset ja organisaatiot
ovat varautuneet suhteellisen hyvin teknisten suojausten avulla. Ne eivät kuitenkaan ole tehokkaita, jos niitä käytetään väärin, Karjalainen huomauttaa.
KESKUSTELU ON TEHOKAS
OPETUSMENETELMÄ
Koulutuksen avulla ihmiset on mahdollista sitouttaa noudattamaan tietoturva-
ohjeita. Mari Karjalaisen mielestä jokaisen on tärkeää ottaa vastuu omasta tilanteestaan ja ymmärtää mahdolliset uhat,
tiedon arvokkuus ja suojausmenetelmät.
Väitöskirjassa Karjalainen esittelee tietoturvakoulutuksen suunnitteluteorian,
jossa havainnollistetaan ilmiön kannalta
tehokas opetusmenetelmä. Tavoitteet
saavuttaakseen koulutuksen on oltava
kokemuksellista ja yhteistoiminnallista.
− Tietoturvalle tärkeät asiat pitää liittää ihmisen aikaisempiin kokemuksiin.
Lisäksi koulutuksen pitäisi tuoda esille
organisaation ja työntekijöiden tiedoissa
ja käsityksissä vallitsevia heikkouksia ja
virheitä sekä vastata niihin, Karjalainen
sanoo.
Koulutus, jossa keskustellaan ja rakennetaan yhdessä, vaatii kulttuurin muutosta sekä työntekijöiltä että koulutuksen järjestäjiltä. Wärtsilässä uudenlaista
koulutusta on jo kokeiltu, ja Karjalaisen
mukaan kokemukset olivat hyviä.
− Suhtautuminen tietoturvaan oli
yllättävän positiivista, ja keskustelevaa
opetusmenetelmää pidettiin mielekkäänä oppimistapana, hän sanoo.
Karjalainen jatkaa tutkimustaan
Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella tietoturvakäyttäytymisen
selittämisellä. Tavoitteena on kehittää
prosessimalli, jota voitaisiin käyttää analyysikehikkona koulutuksen kohdistamisessa eri vaiheissa oleville ihmisille. •
VIRVE-UUTISET 1/2012
5
K E N T Ä L L Ä
TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVA MERVI AHLROTH
L POHJOISEN
SUOMEN
PÄIVYSTÄJÄ
Oulun uusi hätäkeskus näyttää mallia muulle Suomelle.
apin alueen hätäpuhelut siirrettiin marraskuun alussa Ouluun,
jonne perustetussa uudessa
Oulun hätäkeskuksessa käsitellään nyt Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun lakkautettujen hätäkeskusten alueilta tulevat hätäpuhelut.
Uuden hätäkeskuksen toiminta käynnistyi samalla ensimmäisenä Suomessa uuden
operatiivisen ohjeen ja salitoimintamallin
mukaan. Tämän vuoden aikana malli tulee
käyttöön myös muissa hätäkeskuksissa.
Hätäkeskuksen päällikkö Mika Lamu
pitää olennaisimpana muutoksena entiseen
sitä, että salitoiminnan osalta siirryttiin
entistä selkeämpään roolijakoon.
− Ilmoituksen vastaanottanut hätäkeskuspäivystäjä välittää kiireelliset tehtävät
nopeasti lähimmille ja tarkoituksenmukaisille yksiköille. Vastaavasti matalamman
kiireellisyysluokan tehtävät siirretään hätäkeskuksessa tehtävänseurantaa hoitaville
hätäkeskuspäivystäjille, Lamu selittää.
− Tehtävänseuranta valitsee tarkoituksenmukaisimmat resurssit ja välittää tehtävät viranomaisille.
Toimintamallilla on tarkoitus tehostaa ilmoituksen vastaanottoa, järkevöittää
resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä sekä
nopeuttaa avuntarvitsijan avunsaantia.
− Hätäkeskustoiminta on vuosien saatossa muuttunut. Hätäkeskus ei ole taksi-
»
6
VIRVE-UUTISET 1/2012
VIRVE-UUTISET 1/2012
7
K E N T Ä L L Ä
”
Päivystäjien työtä
tukevat tarkat kartat
ja haja-asutusalueiden
osoitejärjestelmä.
SCANSTOCKPHOTO
keskus, josta tilataan viranomainen
paikalle, vaan se suorittaa ilmoituksen
perusteella riskinarvion ja päättää tilanteeseen soveltuvasta parhaasta avusta.
Riskinarvio perustuu viranomaisilta
saatuihin ohjeisiin.
KESKUS OULUSSA,
APU PAIKAN PÄÄLLÄ
Oulun hätäkeskuksen kokonaisvahvuus
on 86 henkilöä. Päällikön alaisuudessa
toimii kuusi vuoromestaria, jotka johtavat
työvuorolistan mukaisesti kuutta työvuoroa. Niissä työskentelee tarpeen mukaan
7–19 henkilöä. Eniten puheluja käsitellään arkipäivisin ja viikonloppuiltoina.
− Erityistapahtumia, kuten Rovaniemellä juuri pidettyä Tunturirallia varten tehdään erityisjärjestelyjä ja sovitaan
menettelytavoista. Yleensä niitä ei tar-
8
VIRVE-UUTISET 1/2012
vita, sillä ruuhkatilanteita varten isossa
keskuksessa on enemmän joustovaraa
kuin pienemmissä yksiköissä.
Ouluun siirtyi Rovaniemeltä 22 työntekijää. Keskus toimii entisissä tiloissaan, jossa on lisätty hälytyspöytien
määrää ja sosiaalitiloja.
Lamu kertoo, että liikkeelle lähdettiin
työvuoromallilla, jossa henkilö voi valita
kahdesta työvuoromallivaihtoehdosta.
Ryhmäjaot tehtiin myös täysin uusiksi.
− Olemme suunnitelleet työvuorolistan niin, että jokaisessa työvuorossa on
ihmisiä entisten hätäkeskusten alueilta.
Näin hiljainen tieto on edelleenkin käytettävissä. Ja vaikka hätäkeskus sijaitsee
Oulussa, apua antavat yksiköt tulevat
sieltä missä ne ovat olleet ennenkin.
Ainoastaan hätäpuhelujen vastaanottopisteet yhdistettiin.
Päivystäjien työtä tukevat tarkat kartat sekä haja-asutusalueiden osoitejärjestelmä.
− Lähtökohtaisesti ilmoittaja kertoo,
minne hän tarvitsee apua. Ja jos hän ei
sitä tiedä, niin käytössämme on teleoperaattorin paikannusjärjestelmä, joka
antaa karkean paikkatiedon hälyttäjän
sijainnista, Lamu kuvaa.
− Oulussa on pätevä henkilöstö.
Useilla on pitkä hätäkeskuskokemus.
He ovat työskennelleet myös joko poliiseina tai muissa hätäkeskuksissa. Valtaosalla on taskussaan myös uusimuotoinen hätäkeskuspäivystäjän tutkinto sekä
muita tutkintoja.
Fuusioissa nousevat esiin myös asiakkaiden ja viranomaisten paikalliset kulttuurit. Se edellyttää kaikilta muuttumista ja uuden oppimista. Tavoitteena
on saavuttaa vuoteen 2015 mennessä
joka puolella maata niin yhtenäiset toimintatavat, että yhteistyö on mahdollista verkottuneen mallin mukaisesti.
Oulussa yhtenäistämistä on tehty jo
pitkään.
− Olemme perustaneet alueen viranomaisten kanssa kehitysryhmiä, joissa
olemme käyneet läpi yhteistyöhön liittyviä asioita. Mielestäni ne ovat toimineet
erinomaisesti. Esimerkiksi pelastustoimen siirtyminen uuteen vastemalliajatteluun, jossa paikalle lähetetään aina lähin
yksikkö toimialuerajoista riippumatta,
edellytti paljon yhteistyötä hälytyssuunnittelun osalta.
PIENEN VALTION KOKOINEN ALUE
Oulun hätäkeskuksen toimialue on
todella laaja. Etelä-pohjoissuunnassa
Pyhäjärveltä Utsjoelle etäisyys on
750 kilometriä. Alueen 660 000 asukasta elää toisaalta tiheään asutuissa
keskuksissa, toisaalta erittäin harvaan
asutuilla alueilla. Kuntia on yli 60.
Suurimpia asutuskeskittymiä ovat
Oulun seudun lisäksi Kemi-Tornio,
Rovaniemi, Kajaani sekä Jokilaakso.
Oulun alueen osuus hätäkeskusalueen
koko väestöstä – ja hätäpuheluista – on
noin kolmannes.
− Missä on ihmisiä, siellä on myös
tapahtumia, eli sieltä tulevat myös hätäpuhelut. Asutuskeskusten ohella täällä on
useita suuria laskettelukeskuksia, joissa
on sesonkiaikoina paljon ihmisiä.
Oulun uuden hätäkeskuksen arvioidaan vastaavan vuosittain noin 450 000
hätäpuheluun.
Keskeinen erityispiirre ovat suuret ja
lähes asumattomat seudut Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa. Välimatkat voivat olla todella pitkiä. Lamu muistuttaa,
että se ei muuta sitä, miten hälytys otetaan vastaan.
− Jos asut kaukana keskuksista, kaikki
apu tulee viiveellä. Tämä edellyttää päivystäjältä joskus pitempää pysyttelyä langoilla neuvomassa ja rauhoittamassa soittajaa, kunnes apu tulee, Lamu kertoo.
− Vaikka haja-asutus on viime vuosikymmeninä harventunut, niin itse yksiköt toimivat tehokkaammin, vieden terveydenhoitopuolella enemmän hoitoa jo
kohteeseen.
Kiireellisissä tehtävissä ensivasteyksiköt lähtevät paikalle antamaan välitöntä
ensiapua, jos se on esimerkiksi kohteen
nopeimmin tavoittava yksikkö tai jos
ambulanssi on jossain muualla ajossa.
Lisäksi pelastushelikopteritoiminta on
yksi tehokas työkalu päivystäjälle.
Muita pohjoisen hätäkeskustoiminnan
erityispiirteitä ovat noin 4 000 vuosittaista porokolaria sekä eksyvät ja kolaroivat turistit, jotka eivät välttämättä
tiedä sijaintiaan.
− Kännykkäpaikannuksesta on todellista apua, kun soittaja ilmoittaa kolarista jossakin "Kuusamon pohjoispuolella". Turistien maastopelastustehtäviä
on niitäkin viikoittain.
JUSSI-PEKKA AUKIA
Matkailusesonki tuo
Oulun hätäkeskuksen
alueelle pienehkön
kaupungin verran
lisäväkeä.
– Alueen laajentuminen edellyttää
kaikilta puheryhmän käyttäjiltä vielä
aikaisempaakin tiukempaa puhelinkuria,
sanoo Oulun hätäkeskuksen päällikkö
Mika Lamu.
Virven varassa
Oulun hätäkeskuksen päällikkö Mika
Lamu arvioi, että koko nykymuotoinen
hätäkeskustoiminta ei olisi mahdollista
ilman virve-verkkoa.
− Virve on kaiken toiminnan edellytys. Tehtävien välitys hoidetaan virvellä, ja sen kautta tapahtuu valtaosa
muustakin yhteydenpidosta viranomaisten välillä.
Erillisverkot on toimittanut Oulun
hätäkeskuksen virve-yhteydet avaimet
käteen -periaatteella ja myös ylläpitää
niitä. Lamun mielestä työnjako on järkevä.
Viime vuoden uudistukset muuttivat
jonkin verran myös alueen puheryhmiä. Uusista puheryhmäkäytännöistä
sovittiin yhteistyössä hätäkeskuksen ja
viranomaisten välillä.
− Suunnittelimme, miten hoidamme
käytännön yhteiselämän – esimerkiksi
sen, mitä puheryhmää kenenkin kanssa
käytetään ja missä tilanteissa se tapahtuu, Lamu selittää.
− Alueen laajentuminen merkitsee,
että samaa puheryhmää käyttää yhä
suurempi joukko ihmisiä. Se edellyttää
kaikilta vielä aikaisempaakin tiukempaa puheliikennekuria.
Entä millainen on virven peitto Lapin
erämaissa?
− Lapin alueella on edelleenkin syrjäisiä kolkkia, joissa ei kuulu mikään
puhelin. Viranomaiset tietävät ne,
eivätkä katvealueet ole nousseet esiin
käytännön toiminnassa. Toki olisi hyvä,
jos peitto olisi kaikkialla. Alueellamme
on maastopelastustehtäviä viikoittain.
VIRVE-UUTISET 1/2012
9
K E N T Ä L L Ä
TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT HÄTÄKESKUSLAITOS
A B C
Sanastoa
HÄKE 0
Pienoishätäkeskus,
jolla voidaan simuloida
järjestelmän toimintaa.
Ketterä ohjelmistokehitys
Ohjelmistoa rakennetaan
lyhyissä sykleissä eli
sprinteissä. Yhteistyö
kehittäjien ja tilaajan välillä
on tiivistä ja jatkuvaa,
suunnitelmia voidaan
muuttaa saadun palautteen
perusteella.
Sprintti
Muutaman viikon kestävä
sykli, jonka aikana tuotetaan
tilaajan kanssa yhdessä
suunniteltu ja sovittu,
käyttökelpoinen tuoteversio.
Hätäkeskusten tulevasta tietojärjestelmästä tulee
toimintavarma ja käyttäjäystävällinen.
H
ätäkeskuslaitoksen toiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeen TOTIn hankejohtaja Markku Hälli kertoo,
että vuonna 2008 käynnistynyt hanke
siirtyi tämän vuoden alussa toteutusvaiheeseen. Uutta järjestelmää rakennetaan
yhdessä kotimaisen sovellustoimittaja
Insta DefSecin kanssa.
Toisin kuin monissa epäonnistuneissa
julkishallinnon tietojärjestelmähankkeissa, TOTIssa sovelletaan niin sanottua ketterää menetelmää, jossa työn
edistymistä seurataan ja sen tuloksia
arvioidaan koko ajan.
TOTI-hanketta vetää tilaajan hankeryhmä. Siihen kuuluu hätäkeskusten ja
yhteistyöviranomaisten edustajia, ja se
työskentelee samoissa tiloissa ohjelmistotoimittajan kanssa. Hälli kertoo, että työ
10
VIRVE-UUTISET 1/2012
on hyvin vuorovaikutteista, ja osatuloksia
arvioidaan heti kun ne ovat valmistuneet.
− Esimerkiksi nyt olemme jo määrittelemässä lopullisia näyttöjä. Ne viedään
mahdollisimman nopeasti loppukäyttäjien tarkasteluun, jotta niistä saadaan
kaikki mahdollinen palaute.
Hanke etenee kolmen viikon sprintteinä, joista saatavaa välitulosta hankeryhmä sitten arvioi. Sen jälkeen suunnitellaan seuraava sprintti, jonka tuloksia tarkastellaan jälleen kolmen viikon
päästä. Hanke etenee välitulos kerrallaan
kohti valmista lopullista tuotetta.
− Tilaajapuolen hankeryhmä ja tekijät
päättävät kolmen viikon välein yhdessä,
mitä seuraavassa sprintissä tehdään. Tärkeimmät ominaisuudet tehdään ensin ja
vähemmän tärkeät ominaisuudet myöhemmin. Jokaisen sprintin tuloksena
pitää olla jotain, mitä voi esitellä hankeryhmälle, Hälli kuvaa työtapaa.
− Hankeryhmän kokeneiden asiantuntijoiden palaute on keskeinen edellytys
hankkeen onnistumiselle. He myös toimivat linkkeinä loppukäyttäjien suuntaan.
SIMULAATIOTA JA TESTAUSTA
TOTI-hankkeen testiympäristöön sisältyy HÄKE 0 -pienoishätäkeskus, jolla
voidaan simuloida järjestelmän toimintaa mahdollisimman luonnonmukaisessa
ympäristössä. Keskusta aletaan hankkeen
edetessä varustaa eri toiminnallisuuksilla, ja siihen on tarkoitus tehdä myös
virve-liityntä.
Hälli muistuttaa, että hankkeessa
panostetaan todella paljon testaukseen,
jolla varmistetaan, että järjestelmä toimii
aikanaan ongelmitta. Ketterän ohjelmis-
vuosi tarvitaan testaukseen, ja järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2015.
UUSIA OMINAISUUKSIA JA
PAREMPAA KÄYTETTÄVYYTTÄ
Tietojärjestelmäuudistuksen keskeisenä tavoitteena on päästä hätäkeskusten yhteiseen tietojärjestelmään, jolloin
kuormitusta voidaan tarvittaessa helpommin ylivuotaa muille hätäkeskuksille.
− Kuormituspiikkejä helpottaa myös
uuden järjestelmän mahdollisuus antaa
soittajille vakiomuotoisia viestejä, joissa
heitä kehotetaan soittamaan asianomaisiin palvelunumeroihin asioissa – esimerkiksi vikailmoituksissa – jotka eivät
hätäkeskukselle kuulu.
Myös paikannusominaisuudet paranevat. Uusi järjestelmä helpottaa muutenkin edeltäjiään enemmän käyttäjiensä
työtä.
− Päivystäjä voi paremmin keskittyä
soittajaan, kun rutiinit hoituvat automaattisesti tai ainakin aikaisempaa helpommin. Uuden järjestelmän pitäisi
tehostaa ja nopeuttaa päivystäjien toiNJOUBBKBWÊIFOUÊÊWJSIFJEFOSJTLJÊt
STUXNET
Windows-pohjainen
tietokonemato, joka pääsi
Iranin ydinlaitoksiin.
TOTI
Hätäkeskuslaitoksen
toiminnan ja tietotekniikan
kehittämishanke.
ISTOCKPHOTO
Kun sekunnit ratkaisevat
tokehityksen sprintit sisältävät jo itsessään vahvan testauselementin.
− Välitulosten testaamisen, varsinaisen
testausjakson ja HÄKE 0 -simulaattorin lisäksi testauskokonaisuuteen liittyy
eri paikkakunnilla sijaitsevia testausympäristöjä, joilla simuloidaan useamman
hätäkeskuksen yhteistoimintaa todellisen
kaltaisessa tilanteessa. Järjestelmän kuormituskestävyyttä tullaan vielä erikseen
testaamaan ohjelmistoilla, jotka simuloivat todellista kuormaa.
Hälli uskoo, että hankkeessa vältetään
sudenkuopat, joita viime vuosina on
kohdattu monissa julkisissa ohjelmistohankkeissa. Hän on itse tullut mukaan
loppuvuodesta 2011, mutta hänellä on
pitkä kokemus ketteristä projekteista
yksityiseltä puolelta.
− Tämä on lähtökohdiltaan erittäin
terve hanke. Kehitysympäristö on valmis, ohjelmistoa tehdään jo täyttä vauhtia, ja lopulliset testausympäristöt kehittyvät hankkeen edetessä.
Haastattelua tehtäessä meneillään oli
toinen kolmen viikon mittainen sprintti.
Kuluvan vuoden aikana tehdään Buildvaiheen toistakymmentä sprinttiä, ensi
VIRVE-UUTISET 1/2012
11
VA L M I U S
TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVITUS KALLE TALONEN
112
vastaa aina
Hätäkeskus toimii linkkinä hädänalaisen soittajan
ja laajan viranomaisverkoston välillä.
H
ätänumeroon 112 soitettu
puhelu ohjautuu yhdelle hätäkeskussalin päivystäjistä, joka
ottaa ilmoituksen vastaan ja
arvioi asian vakavuuden ja kiireellisyyden
esittämällä soittajalle kysymyksiä.
Sen jälkeen hän tarvittaessa hälyttää
ne viranomaiset ja yksiköt, joille asia
kuuluu.
Oikean riskiarvion teko on päivystäjän työn vaativin osa.
Erityisasiantuntija Juha Viitaluoma
Hätäkeskuslaitoksesta kertoo, että päivystäjällä on käytössään jokaiselta viranomaiselta riskiarvio-ohje, joissa on määrittelykriteerit muun muassa tehtävän
kiireellisyydelle. Kiireellisyysluokkia on
terveystoimessa neljä ja poliisilla kolme.
Pelastustoimella niitä ei vielä ole.
– Päivystäjä saa yksityiskohtaiset
ohjeet tietojärjestelmästä nopeasti
yhdelle näytöistään, vaikka yleisimmät
tehtävät ovat hänellä joka tapauksessa
selkäytimessä, Viitaluoma kuvaa.
Kiireellisyys arvioidaan esittämällä
kysymyssarja ohjeiden mukaisesti. Tur-
12
VIRVE-UUTISET 1/2012
hia kysymyksiä ei esitetä. Kysymyksillä
pyritään myös etupainotteisesti arvioimaan tilanteen kehittymistä – esimerkiksi palaako roskalaatikko keskellä
parkkipaikkaa vai asuintalon vieressä.
Sairaustapauksissa hätäkeskuspäivystäjä yrittää aina puhua avun tarvitsijan
kanssa, vaikka hätäpuhelun soittaja olisi
joku muu. Potilaan puheesta ja hengityksestä voi päätellä paljon tämän tilasta.
Monesti hätääntynyt puoliso myös reagoi tilanteeseen voimakkaammin kuin
kohtauksen saanut potilas itse.
Viitaluoma muistuttaa, että valtaosa
päivystäjien arvioista osuu kohdalleen.
– Päivystäjillä on koulutuksen ohella
kokemuksen tuomaa tilannetajua ja
ymmärrystä. Vaikka puhelinkeskustelu
ei voi korvata kohtaamista paikan päällä,
päivystäjä saa yleensä muodostettua
hyvän käsityksen tilanteesta.
Puheluista karkeasti arvioiden puolet
johtaa hälytykseen. Loput ovat kyselypuheluja, joille soittaja ei ole keksinyt
parempaakaan osoitetta, tai puheluja,
jotka eivät kuulu kellekään.
– Tällaisia ovat esimerkiksi taskunpohjasoitot, lasten leikkimiset ja muut
vastaavat. Mielenterveysongelmaiset
soittelijat saattavat hetkellisesti tuottaa
paljon liikennettä, mutta kokonaisuuden kannalta heillä ei ole merkitystä.
Automaattisten palohälytysten aiheuttamat turhat lähdöt ovat meille paljon
isompi asia.
PÄIVYSTÄJÄLTÄ
TEHTÄVÄNSEURANTAAN
Päivystäjän vastuulla on soittajan paikallistaminen, riskiarvion teko ja kiireellisissä asioissa hälyttäminen. Hälytys lähtee virven yli hätäkeskustietojärjestelmästä pelastus- ja terveystoimelle
niin, että ensin lähtee hälytysstatus, jolla
yksikön laitteisto saadaan hälyttämään.
Sen jälkeen lähtee tarvittavat hälytys- ja
paikannustiedot sisältävä sds-viesti, joka
annetaan yksikölle myös puheena.
Yksikkö ilmoittaa puolestaan vastaanottaneensa viestin ja lähteneensä matkaan eli statustaa itsensä. Poliisille hälytys lähtee samalla tavalla, mutta ilman
»
VIRVE-UUTISET 1/2012
13
T U V E
TEKSTI VIRVE AIROLA KUVAT HALTIK VIESTINTÄ
HALTIKin uusi päärakennus
Rovaniemellä sai nimen
Isomus. Se on Lapin
kullankaivajien yli 15 mm
pitkästä kultahipusta käyttämä
nimitys. Rakennuksen
pintamateriaali on kuparia.
SELVÄT VASTUUT
14
VIRVE-UUTISET 1/2012
YHTEISTYÖTÄ JA TYÖNJAKOA
Viitaluoma kertoo, että hätäkeskukset
tekevät yhteistyötä ennen kaikkea tilanteissa, joissa kalustoa tarvitaan naapurihätäkeskuksen puolelle. Samoin valtakunnanrajat ylittävissä tilanteissa viestintä
kulkee maiden hätäkeskusten kautta.
Oulun hätäkeskuksen alueella pelastuslaitokset ovat antaneet hätäkeskukselle niin sanotun ruuhkaohjeen. Sen
mukaan pelastuslaitokset perustavat
tarvittaessa oman johtokeskuksen hoitamaan pelastusviranomaiselle kuuluvia
kiireettömiä tehtäviä – esimerkiksi kun
puita on kaatunut, mutta hengenvaaraa
ei ole. Näillä johtokeskuksilla on hälytettävien yksiköiden ohella monesti käytössään myös sellaisia raivausresursseja,
jotka eivät ole hälytyskeskuksen tiedossa.
– Kun johtokeskus on toiminnassa,
hätäkeskus välittää esimerkiksi kiireettömän vahingontorjuntatehtävän johtokeskukselle ja lopettaa sen omalta osaltaan,
Viitaluoma selittää.
– Heidän kalustonsa näkyy hälytyskeskuksen päätteillä edelleenkin vapaana
resurssina, eli jos niitä tarvitaan kiireellisissä tehtävissä, hälytyskeskus hälyttää
ne. Ja he sitten järjestelevät, kuka suorittaa loppuun kesken jääneen tehtävän.
Viitaluoma muistuttaa, että hälytyskeskuksen sisäinen toiminta ei muutu pelastustoimen johtokeskusten ollessa toiminnassa. Johtokeskus on hätäkeskukselle
toiminnallisesti kuin mikä tahansa kentällä oleva yksikkö – sille vain välitetään
tavallista enemmän tehtäviä.
– Johtokeskus käynnistyy ja lopettaa
toimintansa joustavasti tarpeen mukaan.
Tämä toimintatapa ei muuta hätäkeskuksen toimintaa, joka pysyy aina
samana.
,
s
u
u
s
i
l
l
a
n
n
i
Yksi toim
,
a
p
a
t
s
u
t
u
e
t
o
t
yksi
yksi tuottaja
− Korkean varautumisen tietoliikenneratkaisu koskettaa koko
turvallisuuspalvelujen ict-alaa,
sanoo HALTIKin hallinnollinen
projektipäällikkö Antti Laurila.
JUSSI-PEKKA AUKIA
hälytysstatusta, sillä poliisi seuraa jatkuvasti radioliikennettä.
Kun hälytys on lähtenyt, asia siirtyy
salipäivystäjältä tehtävänseurantaan.
Samoin vähemmän kiireelliset tehtävät
päivystäjä ohjaa suoraan tehtävänseurantaan.
Uutta operatiivista mallia noudattavassa Oulun salissa tehtävänseurannasta
vastaa neljä päivystäjää.
Terveys- ja pelastustoimen matalariskisten tehtävien välittämisestä vastaa yksi
tehtävänseurannan päivystäjä. Hän myös
seuraa ja tarvittaessa tukee salipäivystäjien työtä. Hänellä on paras yleiskuva
terveystoimen yksiköiden sijainneista ja
käytettävyydestä, ja hänen vastuullaan
on sairaankuljetusten logistiikan mahdollisimman järkevä järjestely.
Toinen terveystoimen tehtävänseurannan päivystäjä huolehtii hätäkeskuksen
ja yksiköiden välisestä viestiliikenteestä.
Hän myös ennakoi isompia tilanteita,
esimerkiksi hälyttää tarvittaessa lähimmän sairaalan ja tukee ensimmäisen päivystäjän työtä.
Poliisin tehtäviä hoitaa vastaavasti
kaksi tehtäväseurannan päivystäjää, jotka
välittävät myös sosiaalitoimen tehtävät.
– Uudistuksen tavoitteena on, että
soittaja saisi apua mahdollisimman joutuisasti. Ja niissä tapauksissa, joissa asia
ei ole niin kiirellinen, tehtävänseuranta
katsoo, kuka sinne olisi järkevintä lähettää, Viitaluoma pelkistää.
Ensi vuonna aloittavat erityisvastuueli ERVA-alueiden ensihoitokeskukset.
On suunniteltu, että ne hoitaisivat myös
kiireettömät sairaalasiirrot, joita hätäkeskukset ovat tähän mennessä suurelta osin
hoitaneet. Uudistuksen vaikutuksia hätäkeskuksiin ei vielä tiedetä.
Uutta järjestelmää ei tarvitse rakentaa,
vaikka mittakaava kasvaisi. Esimerkiksi
isoissa alueellisissa tilanteissa, kuten
myrskyissä, johtokeskuksia voi olla
Oulun hätäkeskuksen alueella yhtä
aikaa 4–5.
Pelastustoimen tehtävissä pelastustyönjohtajalla on viime kädessä vastuu
kentän toiminnasta, joten hän voi niin
halutessaan puuttua hätäkeskuspäivystäjän ratkaisuihin, jos hänellä esimerkiksi on parempaa tietoa kentällä vallitsevasta tilanteesta.
– Hätäkeskuksessa tehtävät ratkaisut
nojautuvat viranomaisten ohjeisiin ja
määrittelyihin esimerkiksi siitä, millaisia yksiköitä eri tilanteissa hälytetään
paikalle. Ennakkosuunnitelmat ovat
sen vuoksi toiminnan lähtökohta, Viitaluoma kuvaa ajatustapaa.
– Kaikki on mietitty ja harjoitettu
valmiiksi, jotta vältettäisiin tilanteet,
joissa ei ole mitä hälyttää. Hätäkeskuspäivystäjän on pystyttävä aina hälyttämään apua, oli kiireellisyysluokitus
mikä hyvänsä. Sen vuoksi meidän on
tiedettävä, missä viranomaisten yksiköt ovat. Ja jos niitä ei ole tai ne ovat
kaikki varattuja, päivystäjän tavoitettavissa on aina oltava viranomaisen vastuuhenkilö, joka päättää, miten asia
hoidetaan. •
»
Juha Viitaluoma on Hätäkeskuslaitoksen
erityisasiantuntija.
VIRVE-UUTISET 1/2012
15
T U V E
80-90 prosentissa
HALTIKin kokouksista
ainakin yksi osallistuja
on läsnä viedoyhteydellä.
Tässä keskustelevat
Pekka Nurhonen videolla
ja Antti Laurila livenä.
nonalan turvallisuusviranomaiset.
− Olemme kaikki fyysisesti samassa
verkossa. Pystymme liikennöimään ja
välittämään tilannekuvaa ja palveluita,
Laurila sanoo. Viranomaisyhteistyö tai
suuren tapahtuman johtaminen voi
tapahtua minkä tahansa alan viranomaisen luona. Hallinnolliset virkamiehet
saavat samat palvelut käyttöönsä.
TAVOITTEENA YHTEISTOIMINTA
TEKSTI VIRVE AIROLA
H
allinnon tietoteknikkakeskus HALTIKin TUVE-tietoverkkopalvelut -projektissa
nykyiset tietojärjestelmät
sovitetaan sekä uuteen TUVE-työasemavakioon että uuteen alustaan ja verkkoympäristöön. Palvelukokonaisuuksia on
viisi: viestintä-, työasema-, käyttö-, tuotantoonsiirto- ja tukipalvelut sekä tietoliikennepalvelut. Projektin alla on lisäksi
kolme itsenäistä projektia: käyttäjätason
pääsynhallinta Portti, tietoturvasertifiointi sekä VIRVE-TUVE-liitos.
Kun puolustusvoimat laajentaa ja
modernisoi korkeasti suojattua tieto- ja
viestintäverkkoaan muidenkin viranomaisten käyttöön niiden vaatimusten
mukaisesti, HALTIK rakentaa sen päälle
salatun, suojatun loogisen verkon.
− Se käsittää tietoliikenteen reitityksen, salaukset, käyttäjätunnistukset, pääsynhallinnan – eli se on vahvasti salattu
palveluja välittävä kerros.
Varsinaiset loppukäyttäjien palvelut
ovat TUVE-konesaleissa. Salien hallintavastuun jakaantuu tapauskohtaisesti. HALTIK siirtää palvelut TUVEkonesaleihin. Samalla päällekkäisyyksiä
16
VIRVE-UUTISET 1/2012
puretaan ja palvelurakenteet rationalisoidaan.
− TUVE koskettaa koko ict-alaa, koskemattomaksi ei jää mitään. Emme tee
uusia tietojärjestelmiä emmekä tietojärjestelmäuudistuksia, vaan nykyiset järjestelmät on sovitettava tähän uuteen
ympäristöön – uuteen TUVE-työasemavakioon sekä uuteen alustaan ja verkkoympäristöön, korostaa HALTIKin
hallinnollinen projektipäällikkö Antti
Laurila.
TUVE-tietoverkkoprojektin piiriin
eivät kuulu HALTIKin asiakasorganisaatioiden poliisi-, pelastus-, maahanmuutto- ja rajavartiolaitoksen omat tietojärjestelmähankkeet. Nekin kuitenkin
hyödyntävät – ja niiden on hyödynnettävä – TUVE-palveluja.
MONEN TOIMIJAN VERKKO
Huhtikuussa 2009 alkanut hanke on
loppusuoralla. Nyt viimeisen vuoden
aikana palveluja tulee käyttöön ja eri
puolilla asiakasorganisaatioiden toimipisteitä järjestetään asiakastiedotustilaisuuksia. Ensi vuonna siirrytään palvelujen käyttöön eli ylläpitovaiheeseen.
– Tämä projekti koventaa ja yhtenäistää sekä turvallisuutta että turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia ja niiden
mukaisia toteutuksia.
Toistasataa HALTIKlaisista on jo
tavalla tai toisella mukana TUVEn
toteutusten rakentamisessa.
– HALTIKista tulee yksi TUVE-palveluoperaattoreista, ja tässä kasvamme
siihen, että merkittävä osa meidän työtämme on TUVE-palveluoperaattorin
työtä, sanoo HALTIKin tekninen projektipäällikkö Pekka Nurhonen. − Tämä
on tällainen varsin suuri, määrämittainen vaatimusten yhtenäistämishanke.
Projektin budjetti on hieman alle 40
prosenttia TUVEn 187 miljoonan euron
kokonaishankkeesta. Merkittävimmät
rahalliset investoinnit ovat pääsynhallinta, verkkototeutus sekä konesalitoteutukset.
Sisäasiainministeriön alla on useita erillisiä virastoja. Ministeriön hallinnonala
on kokonaisuutena yhtä suuri kuin puolustusvoimat, mutta ympäristö on heterogeenisempi. Toistaiseksi TUVE-projektissa mukana ovat mukana sisäasiainministeriön ja puolustusministeriön hallin-
Vaikka TUVE tietoverkkopalvelut -projektissa on paljon tekniikkaa, niin korvien välissä tapahtuvaa yhteistoiminnan
kehittämistä ei voi Laurilan mielestä
korostaa liikaa.
– Yhteistoimintaa vahvistaa paljon
enemmän se, että opitaan ymmärtämään
toisia, toisten toimintatapoja, tarpeita
ja tekemisen lähtökohtia. Teknologia
luo pohjan, mutta siitä ei ole iloa, ellei
ymmärrä toisia.
Jos teknisen toteutustavan tekeminen
on työstä 15 prosenttia, niin 85 prosenttia täyttyy politiikkaan liittyvien asioiden ja muutosten tekemisestä. Turvallisuuden ja tietoturvan näkökulmasta ne
ovat haasteellisia asioita.
− Siinä missä tekninen toteuttaminen
kestää vuoden, poliittisesti korrekti suhtautumistavan muutos voi ottaa hyvinkin 3–5 vuotta, Nurhonen sanoo.
– Tämä projekti mahdollistaa jatkossa
järjestelmien kehittämisen tälle alustalle. Lopulta kansalaisen turvallisuutta
parantaville palveluille on pohja, verkot
ja laitetilat, joissa ne voivat toimia. Kun
siihen on yhdistetty kaikki päätoimialan
toimipisteet, voidaan rakentaa asiakaspalveluverkko ja siihen liittyvät järjestelmät, Nurhonen linjaa tulevaisuutta.
Turvallisuusviranomaiset ovat tällä
hankkeella ottaneet ensiaskelia toimitilojen, verkkojen ja toimintatapojen
turvalliseen rationalisointiin. – Jatkossa
tätä tehdään valtion mittakaavassa. Siinä
HALTIK on yksi palvelukeskus muiden
joukossa.
− Sekä poliisi että puolustusvoimat
ovat rajujen säästökohteiden alla. Yhteistoiminnan lisääminen on nyt mahdollistettu tekniikalla. Jää nähtäväksi, miten
sitä käytetään, Laurila pohtii. •
HALTIKin palvelukokonaisuudet
‚ Verkko – salattu ja suojattu TUVEn sisällä oleva
palveluja välittävä kerros.
Tunnistautumis- ja turvamekanismit on nykyaikaistettu.
‚ Integroidut puhe-, video-,
sähköposti ja kollaboraatiopalvelut. Esimerkiksi videoneuvotteluun voi osallistua
ja liittyä suoraan työasemasta pikaviestimellä.
‚ Päätelaite – uusi TUVE-vaatimukset täyttävä työasemavakio perustuu Windows
7:ään, johon on tehty muutoksia, jotta salaukset ja
turvallisuustasot on saatu
riittävälle tasolle.
‚ Lähiverkot ja lähiverkkojen aktiivilaitteet uusitaan
kokonaisuudessaan täyttämään vaatimukset.
‚ Portti-palvelu vaatii käyttäjän vahvan tunnistautumisen. Käyttäjä voi liittyä
missä tahansa verkkoon
kuuluvassa toimipisteessä ja
saada käyttöönsä ne palvelut, joihin on valtuutettu.
‚ Uusittu etäkäyttöratkaisu
mahdollistaa käyttäjän pääsyn tunnistuksien kautta
sisäverkon palveluihin
minkä tahansa kiinteän tai
mobiilin dataverkon kautta.
‚ Työasemat on irrotettu
internetistä. Esimerkiksi
internet-selailu on toteutettu terminoidusti, eli
käyttäjä näkee internetselaimesta vain kuvan.
Hallinnon turvallisuusverkko TUVE
Hallinnon turvallisuusverkko TUVE on valtioneuvoston ja turvallisuusviranomaisten korkean varautumisen tietoliikenneratkaisu. Hankkeen keskeisiä linjauksia ovat, että kriittinen tietoaineisto varastoidaan ja kriittiset järjestelmät hallitaan Suomessa
ja että tietoturvallisuus varmistetaan tehokkaalla valvonnalla ja
tietoliikenteen salaamisella.
Sillä vähennetään tiedustelun mahdollisuuksia, minimoidaan
mahdollisuudet tunkeutua verkkoon, estetään tietovuotoja sekä
tehostetaan mahdollisuutta torjua palvelunestohyökkäyksiä.
Osahankkeiden koordinoinnista vastaa valtiovarainministeriö.
Tietoliikenneverkon kehittämisestä vastaa puolustusministeriön
osahanke, josta vastaa Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus PVJJK, verkkopalvelujen kehittämisestä sisäasiainministeriön osahanke ja Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK.
Hankkeella turvataan turvallisuusviranomaisten toiminnan
jatkuvuus kaikissa olosuhteissa, tehostetaan viranomaisten
yhteistoimintaa verkostoitumisen ja yhteisten prosessien kehittämisen avulla, saadaan eri viranomaisten palvelut tarpeiden
mukaan kaikkien käytettäviksi ja hallitaan paremmin ict-kustannuksia.
T U L E VA I S U U S
TEKSTI VIRVE AIROLA KUVAT KAI WIDELL
Maa, meri, ilma – ja kyber
PUOLUSTUS
LEVIÄÄ VERKKOON
− Kyberpuolustus antaa pienelle maalle suuria mahdollisuuksia.
Emme voi rakentaa vastaavia meri- tai ilmavoimia kuin suuret
valtiot, mutta tietoverkkopuolustuksen saralla pystymme
osoittamaan uskottavaa kykyä.
N
äin sanoo Puolustusvoimain johtamisjärjestelmäosaston tietoverkkopuolustussektorin johtaja Catharina Candolin. Siinä
missä räätälöidyn haittaohjelman valmistuksen hinta liikkuu kahden miljoonan
dollarin tietämissä, moderni hävittäjälentokone maksaa 150 miljoonaa. Sen ylläpito vaatii valtavia tukijärjestelmiä ja lisäksi se on vielä aseistettava.
− Kybertoimintakin vaatii panostusta osaamiseen
ja järjestelmiin, mutta panostukset ovat minimaalisia
perinteisiin puolustushaaroihin verrattuna. Tässä pienet maat voivat olla vahvoja, Candolin sanoo.
Jos tavoitteena olisi päästä eroon valtiossa X olevasta
ydinvoimalasta, niin ennen siihen olisi kohdistettu
ilmaisku. Voimala olisi ollut raunioina, ihmisiä olisi
kuollut, ympäristökatastrofi olisi ollut valtava. Nyt se
voitaisiin tehdä toimintakelvottomaksi haittaohjelmalla, joka estää uraanin rikastamisen.
− Kukaan ei olisi kuollut eikä fyysinen vaikutuskaan ole välttämättä lopullinen. Jos osapuolet pääsevät
sopuun ja yhteisiä sääntöjä noudatetaan, ydinvoimala
voidaan palauttaa palvelemaan yhteiskuntaa.
Kybertoiminnallakin voi toki kyykyttää yhteiskuntaa, mutta pommituksiin verrattuna jälleenrakentaminen on aivan erilaista.
MAA, MERI, ILMA – JA KYBER
Kyberpuolustus on kyberturvallisuuden maanpuolustuksellinen ulottuvuus. Tällä hetkellä siitä käytetään
termiä tietoverkkopuolustus, sillä vakiintunutta terminologiaa ei vielä ole.
18
VIRVE-UUTISET 1/2012
− Periaatteessa kyberpuolustus on rinnastettavissa
perinteisiin puolustushaaroihin – maa, meri ja ilma.
Toiminta on vastaavanlaista, toimintaympäristö täysin
toinen, Candolin valaisee.
Hänet tietokoneharrastus imaisi mukaansa jo kasvuiässä. Teknillisen korkeakoulun opintojen yhteydessä
syntyi kontakti puolustusvoimiin. Seminaarityöstä kasvoi tutkimus ja siitä edelleen diplomityö, jota täydensivät opinnot maanpuolustuskorkeakoulussa.
− Halusin ymmärtää puolustusvoimien toimintaa
ja oppia militääriajattelua. Opiskelin, tutkin ja opetin
maanpuolustuskorkeakoulussa. Vaikka en ollut vielä
palkkalistoilla, minut kyllä aika lailla adoptoitiin.
Kolmivuotisesta tutkimusprojektistaan Candolin
teki väitöskirjansa sotilaallisen päätöksenteon suojaamisesta verkostokeskeisessä ympäristössä.
− Mietin, miten päätöksentekoa voisi tarkastella
niin, että sitä voisi haitata verkkojen kautta. Päätöksenteko tai toimintahan perustuu pitkälti siihen, että
saadaan oikea data oikea-aikaisesti. Nykyisin tieto
tulee perinteisten lähteiden lisäksi verkoista. Jos hyökkäämmekin verkkoihin, muutamme toimintaa tai tietoa, päättäjä saattaa saada väärää tietoa tai toiminta
vääriä syötteitä. Polku meneekin hyökkääjän haluamaan suuntaan.
Hyvä esimerkki on Stuxnet, Windows-spesifinen
tietokonemato, joka pääsi Iranin ydinlaitoksiin saastuneen muistitikun välityksellä.
− Kun ymmärtää teknisesti toteutetun hyökkäyksen,
kykenee miettimään, miten pystyttäisiin estämään vastaavan tekeminen meille.
»
−Toivoisin, että tämä kyberpuolustus
ymmärrettäisiin oikein. Jos se
menee hypetykseksi tai tätä aletaan
vastustaa periaatteen vuoksi,
jäädään kehityksessä jälkeen, sanoo
Catharina Candolin, Puolustusvoimien
tietoverkkopuolustussektorin johtaja.
T U L E VA I S U U S
taan. Valtiollista toimintaa tarvitaan.
− Suomi on liian pieni maa, jotta kannattaisi rakentaa useita toimijoita. Pitäisi
toimia järki kädessä ja katsoa, missä on
paras osaaminen ja kohdistaa resursseja
sinne.
KYBERTURVAN KEINOT
Tällä hetkellä
kenelläkään ei
ole kansallista
tilannekuvaa.
MAANPUOLUSTUS
VASTAA UHKAKUVIIN
Uhkakuvat voidaan jakaa valtiollisiin
ja ei-valtiollisiin.Valtiollisia uhkia voivat olla asevoimat, tiedusteluorganisaatiot tai valtioiden suojaamat tai tukemat
ryhmät. Niiden tavoitteet edellyttävät
poliittista tai sotilaallista panostusta. Eivaltiollisen uhan takana on useimmiten
rikollisuus.
− Kyberterrorismi puolestaan on vaikea käsite. Minun mielestäni se ei ole
sitä, että terroristit käyttävät kyberavaruutta oman toimintansa mahdollistamiseen, rahankeruuseen tai propagandaan. Terrorismissa keskeistä on pelon
aiheuttaminen.
Kokonaan toinen asia on, jos terroristit pystyisivät kyberavaruuden kautta
tekemään terroriteon. Vaikka sellaista ei
ole vielä nähty, mahdollisuus ei ole poissuljettu.
Uudenlainen uhka on haktivismi −
pienet ryhmittymät, jotka tekevät tihu-
20
VIRVE-UUTISET 1/2012
töitä jonkin aatteen nimissä. – Ne eivät
usein edes ajattele toiminnan seurauksia
ja vaikutuksia loppuun asti. Haktivistit voivat esimerkiksi vuotaa ihmisten
henkilötietoja netissä. Jos niitä pääsee
hyödyntämään identiteettivarkauksiin,
monen ihmisen elämä voi mennä pilalle.
Maanpuolustuksen alueella ollaan silloin, jos tietoverkkohyökkäyksiä käytetään perinteisten aselajien rinnalla. – Jos
jokin kohde halutaan eliminoida tai estää
vaikka sotakaluston käyttö, niin pommittamisen sijasta kylvetäänkin tiedostoihin
joku pöpö tai estetään toiminta tietoverkkohyökkäyksen avulla. Vaikutus on sama,
mutta keinot aivan erilaiset.
YHTEISTYÖTÄ
YLI RAJOJEN
Tietoverkkopuolustus voi olla pienen
teknologisesti kehittyneen valtion kustannustehokas mahdollisuus kehittää
uskottavaa maanpuolustuskykyä.
− Kyberpuolustus pitää nähdä mah-
dollisuutena eikä uhkana.
Aihepiiri ruokkii kuitenkin helposti
mielikuvitusta, ja peli- sekä elokuvamaailma villitsee sitä entisestään. – Ei
todellakaan ole kysymys siitä, että joku
hyökkää holtittomasti joka suuntaan ja
koko ajan. Asevoimien käyttö, niin kuin
kaikki puolustustoimet, on erittäin tiukasti säänneltyä ja konkreettista.
Mikään taho ei voi tehdä asioita
yksin. Etenkin kyberturvallisuus ja
-puolustus edellyttää aina yhteistyötä.
− Suomessa on paljon yhteisesti suojattavia kohteita ja arvoja. Keskeinen
kysymys on omistus. Jos valtionhallinnolle ja puolustukselle tärkeän infrastruktuurin omistaakin yritys, ei ole
puolustusvoimien asia mennä sinne suojaamaan. Mutta kun asia on tärkeä sekä
omistajalle että puolustukselle, voidaan
tehdä yhteistyötä.
Yhteistyö on yleensä ollut Suomen
vahvuus. Toinen yhtä tärkeä aspekti on
kansainvälisyys.
− Kyberuhka on rajaton ja globaali.
Hyökkäys voi tulla mistä tahansa ja sillä
voi olla sivuttaisvaikutuksia. Laajamittaisen tai monia osapuolia koskettavan
hyökkäysuhan alla valtiot voivat olla toisilleen silminä ja korvina.
Viestintäviraston CERT-toiminta ja
koko globaali CERT-toiminta perustuu
juuri siihen. CERT-yksiköt eri maissa
tekevät havaintoja ja vaihtavat tietoja,
keskustelevat keskenään, tekevät yhteistyötä ja koordinaatiota.
− Olemme jatkuvasti yhteistyössä
EDAn (European Defence Agency)
kanssa, sekä tietysti Naton ja kaikkien
niiden valtioiden, joiden kanssa muutenkin tehdään yhteistyötä. Tärkeitä
ovat Pohjoismaat ja Viro.
Vaikka kyberpuolustuksesta jo puhutaan paljon, kansainvälinen yhteistyö on
vasta kehittymässä. Candolin toivookin,
että parhaillaan valmisteltava kyberturvallisuusstrategia ottaa kantaa siihen, miten
näitä asioita yhteiskunnallisesti hoide-
Miten kyberuhkiin sitten voi käytännössä reagoida?
− Moni on esittänyt ajatuksen, että
pitäisi olla tällainen internetin Killswitch, jolla voisi vetää netin nurin.
Mutta silloin unohdetaan, mihin se vaikuttaa.
Käytännössä silloin tekee palvelunestohyökkäyksen itseään vastaan. Kenenkään muun ei tarvitse enää vaivautua,
jos poistamme itseltämme toimintamahdollisuudet.
− Internet vaikuttaa merkittävästi
talouteen. Jos lähtee vetämään piuhoja
irti tai edes reitittämään uudelleen,
haitta tai jopa vaara omalle valtiolle voi
helposti olla suurempi kuin että antaa
sen haitallisen toiminnan olla ja pyrkii
hallitsemaan sitä muilla keinoilla.
Puolustaminen ei enää voi olla rajojen
sulkemista ja niiden puolustamista, vaan
se on yhä enemmän osaamista, seurantaa
ja verkottumista – tiedollisen ja toiminnallisen niskaotteen saamista.
− Se tarkoittaa kykyä ja osaamista
toimia siinä ympäristössä sekä sellaista
verkostoa, että kykenee toimimaan ja
yhdistämään osaamisia.
Toiminnalla voi aina olla myös sivuttaisvaikutuksia. – Tämä on toimintaa,
joka ei tunne fyysisiä rajoja. Järjestelmät
ovat keskinäisriippuvaisia, joten vaikka
toiminnan kohdistaa juuri tiettyyn kohteeseen, se saattaa vaikuttaa jossain aivan
muualla. Siksi osaamisen kehittäminen
on äärimmäisen tärkeää.
Palvelunestohyökkäys tai haittaohjelma ovat vain työkaluja. Mielenkiintoista ei ole niinkään menetelmä, vaan
tekijä, hänen tavoitteensa, kykynsä ja
motivaationsa.
− Vaikka valtio ja rikollinen käyttäisivät samaa menetelmää, niiden tavoite on
yleensä aivan erilainen. Tasoja on monia
– valtiollinen, kansallinen, kaupallinen,
yksityinen. Kyberturvallisuus on meidän
kaikkien asia.
KOLME TÄRKEÄÄ ASIAA
Toimiva puolustus edellyttää aina hyökkäyspotentiaalin tuntemusta. Niin
kyberpuolustuksessakin.
− Kyberpuolustus ei ole sen ihmeellisempi asia kuin muukaan puolustus. Se
on yksi lisä temppulaatikkoon: voimme
laittaa liikkeelle laivan, lentokoneen tai
bittejä.
Candolinin näkemyksen mukaan
kyberpuolustukseen liittyy kuitenkin
kolme tärkeää asiaa.
− Ensimmäinen on osaaminen. Se
lähtee koulutuksesta, mutta tärkeää on
uskaltaa panostaa laajemminkin tutkimukseen. Vaikka Suomessa tutkimusta
tuetaan kohtalaisesti, niin rahapussit
alkavat sulkeutua, kun pitäisi kehittää
tuotetta – markkinoinnista ja myynnistä
puhumattakaan.
Silti joidenkin suomalaisten yritysten osaamista on ihmetelty Valkoisessa
talossa saakka: miten pieni suomalaisyritys pystyy kehittämään jotain, mihin
USA:ssa ei pystytä.
Toinen tärkeä asia on verkostoituneisuus. Toimijoiden yhteistoiminnan
lisäksi tärkeitä ovat myös yksilötason
verkostot − että ihmiset luottavat toisiinsa ja kykenevät tekemään töitä
yhdessä.
Kolmas etenkin organisaatioita koskeva asia on antaa työntekijöille niitä
välineitä, joita tähän yhteistyöhön ja
verkostoitumiseen tarvitaan.
− Minun täytyisi vaihtaa salassa pidettävää tietoa kollegan kanssa, mutta
minulla ei ole siihen välinettä. Jos onnistuakseni tarvitsisin vain virve-päätelaitteen, niin kyllähän sellainen pitää silloin
saada käyttöön.
Tietohallinnollisesti yhtenäisten palvelujen ja ratkaisujen kehittämisen ohessa
pitäisi myös nähdä, että jos jokin erityisryhmä tarvitsee jotakin tämän lisäksi, järKFTUFMNÊOQJUÊJTJUBJQVBTJJIFOt
VIRVE-UUTISET 1/2012
21
M A A I L M A LTA
TEKSTI VIRVE AIROLA KUVAT NATO CCD COE
NATOn kyberpuolustuskeskuksessa järjestetään erilaisia kursseja
erityisesti teknisille
asiantuntijoille.
NATOn kyberpuolustuskeskus
NATO Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence
(NATO CCD COE) perustettiin virallisesti toukokuussa 2008
tehostamaan NATOn kyberpuolustusvalmiuksia.
T allinnassa sijaitsevan NATOn kyberpuolustuskeskuksen
toimintaa sponsoroivia valtioita ovat tällä hetkellä Viro,
Latvia, Liettua, Saksa, Unkari, Italia, Puola, Slovakia,
Espanja ja USA.
Yhteistoiminnallisen kyberpuolustuksen piirissä keskuksen
ydintutkimusalueita ovat laki- ja poliittiset asiat, konseptit ja strategia, taktinen ympäristö ja kriittisen informaation infrastruktuurin suojelu.
Keskus tuottaa NATOlle tuotteita ja palveluja, jotka muuttuvat
vuosittain. Ne perustuvat vuosittaisiin työsuunnitelmiin. Tutkimus- ja koulutusforumien avulla NATO CCD COE auttaa ratkaisemaan kyberturvallisuuteen liittyviä lakiasioita.
Keskus järjestää harjoituksia, joissa osallistujat pääsevät oppimaan ja testaamaan taitoja, joita tarvitaan todellisen hyökkäyksen
torjuntaan. Kaksi kertaa vuodessa järjestettäville kursseille kootaan tietokone- ja tietoverkkoasiantuntijoita jäsen- ja yhteistyökumppanimaista. Kesäkuussa järjestettävä konferenssi keskittyy
sotilaalliseen ja puolisotilaalliseen toimintaan kyberavaruudessa.
Suomen puolustusvoimat oli mukana tuottamassa teknisluonteista CYBERDEFENCE EX Cyber Defence Exercise -harjoitusta maaliskuussa. Sen tavoitteena on harjoittaa teknisiä osaajia
suojaamaan omia ympäristöjään.
22
VIRVE-UUTISET 1/2012
CCD COE:n johtaja,
eversti Ilmar Tamm vastasi
VIRVE-Uutisten kysymyksiin.
Mikä on Naton rooli ja merkitys nykypäivän
kyberpuolustuksessa?
Jatkuvasti kehittyvästä ja laajasti saatavilla olevasta tietotekniikasta on tullut arkipäivää niin työelämässä, opinnoissa ja maanpuolustuksessa kuin
ihmisten välisenä viestintävälineenäkin. Tietotekniikan ohella myös tietoverkon uhkat kasvavat ja
kehittyvät, mikä vaikuttaa yhä enemmän nykypäivän elämäntapaan. Maailmassa esiintyy yhä enemmän kansallisvaltioiden turvallisuutta koskevia
verkkohyökkäyksiä, joiden taustalla ovat poliittiset
tarkoitusperät. Ei ole myöskään mitään syytä otaksua, että kyseessä olisi ohimenevä ilmiö.
Nato on kiinnittänyt huomiota siihen, että puolustusliitolla täytyy olla pysyvä ja esteetön pääsy
tietoverkkoihin ja että puolustusliiton kriittisten
järjestelmien integriteetti on turvattava. Naton on
otettava sotilasopissaan huomioon modernien kon-
Tallinnassa sijaitseva NATOn kyberpuolustuskeskus.
Eversti Ilmar Tamm on
NATO CCD COE:n johtaja.
fliktien kyberulottuvuus. Liittoumalle
kriittisiin järjestelmiin saattaa kohdistua
verkkohyökkäyksiä, joten Naton tulee
parantaa sekä edellytyksiään huomata,
arvioida ja ehkäistä tällaisia hyökkäyksiä että edellytyksiään puolustautua niitä
vastaan ja toipua niistä.
Lissabonissa vuonna 2010 laaditun
strategisen konseptin mukaan Nato hyödyntää puolustussuunnitteluprosessejaan
edistääkseen jäsenvaltioiden verkkopuolustuskapasiteettia, avustaakseen pyynnöstä yksittäisiä jäsenvaltioita sekä parantaakseen tiedonvälitystä, yhteistyötä ja
kykyä toimia yhteisissä operaatioissa.
Nato tulee sovitusti tekemään läheistä
yhteistyötä tietoverkkoihin liittyvien riskien hallinnassa myös muiden toimijoiden, kuten YK:n ja EU:n, kanssa.
Nato otti kesäkuussa 2011 käyttöön
uuden verkkopuolustuspolitiikan sekä
siihen liittyvän toimeenpanosuunnitelman. Suunnitelmassa korostetaan toisaalta Naton tarvetta suojata omia verkkojaan ja toisaalta kansallisten verkkojen puolustukseen liittyviä vaatimuksia.
Nato käyttää näitä verkkoja keskeisten
tehtäviensä, kuten väestönsuojelun ja
kriisinhallinnan, infrastruktuurina.
Tässä tulee hyvin esille, miten tärkeää
tietoverkkojen puolustus on Natolle
– ilman yhteistyössä tapahtuvaa koulutusta, harjoitusta ja toimintaa on mahdotonta luoda turvallisia tietoverkkoja,
joihin turvautua.
harjoituksen onnistumisen kannalta
olennaisen tärkeää. Miksi peliharjoittelu
sitten on tärkeää? Tämän tyyppiset harjoitukset eivät ole vain simuloituja pelejä,
vaan perusta monikansalliselle ja luotettavalle tietoverkkojen riskien hallinnan
asiantuntijaverkostolle.
Kuinka tärkeää kansainvälinen
yhteistyö on Natoon kuulumattomien
valtioiden kanssa?
Tietoverkkojen uhkat ylittävät valtioiden
ja organisaatioiden rajat. Haavoittuvuudet ja riskit koskevat kaikkia. Nato tunnustaa tietoverkkojen ja niihin liittyvien
uhkien globaalin luonteen ja aikoo ryhtyä yhteistyöhön kumppaneiden, kansainvälisten organisaatioiden, yliopistojen ja yksityisen sektorin kanssa muodostaakseen mahdollisimman kattavan,
mutta mahdollisimman vähän päällekkäisyyksiä sisältävän verkoston. Verkkopuolustusyhteistyöhön voi sisältyä tietoisuuden lisäämistä, harjoituksia ja parhaiden käytäntöjen levitystä.
Käytännön esimerkkinä mainittakoon Suomen puolustusvoimien osallistuminen monikansalliseen Multinational Experiment 7 -tutkimusyhteisöön
(MNE 7). Kyseessä on Naton johtama
ohjelma, johon osallistuu myös Naton
ulkopuolisia kumppaneita. MNE 7:n
piiriin kuuluu myös verkkoympäristöön
liittyvää toimintaa, jota käytetään suoraan tai välillisesti ohjelman tavoitteiden
saavuttamiseksi. Yksi tukitoiminnoista,
teknisen verkkopuolustuksen harjoitus,
on malliesimerkki verkkopuolustukseen
liittyvien uhkien toteuttamisesta ja tarvittavien puolustusmekanismien soveltamisesta turvallisessa peliympäristössä. Suomi
on eräs niistä Natoon kuulumattomista
yhteistyökumppaneista, jonka panos on
Mitä mieltä olette Suomen roolista
verkkoturvallisuudessa ja -puolustuksessa?
Suomi on tietoteknisesti kehittynyt valtio, mikä asettaa luonnollisesti korkeat
vaatimukset tietoteknisten järjestelmien
ja toimintojen vakaudelle. Suomi on
rakentanut puolustustaan ja turvallisuuttaan täydellisen puolustuksen periaatteelle, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin
välillä. Verkkoturvallisuus ja -puolustus
saattaa vaikuttaa teknologiajohteisilta
asialta, mutta aiheet tulee käsittää laajemmin. Teknologian lisäksi sen piiriin
kuuluu ihmisiä, säädöksiä ja koulutusta
– toimiva verkkoturvallisuus ja -puolustus edellyttää yhteistyötä kaikkien
asianomaisten kesken sekä kansallisella
että kansainvälisellä tasolla. Kun otetaan
huomioon Suomen suhteellisen pieni
väkiluku, Suomelle on erittäin kannattavaa jatkuvasti tunnistaa, testata ja ottaa
käyttöön parhaita verkkopuolustuskäytäntöjä. Näin Suomi on myös aina luotettu kumppani alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla.
VIRVE-UUTISET 1/2012
23
V I R V E
T O I M I I
TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT LEHTIKUVA
MITÄ
MYRSKYISTÄ
OPITTIIN?
Onnettomuustutkintakeskus selvitti perusteellisesti kesän 2010 rajuilmojen vaikutukset.
Viime joulunseudun kaksi myrskyä vahvistivat yleistä tietoisuutta siitä, missä ovat modernin yhteiskunnan haavoittuvuudet.
Lounais-Suomen
tilannekartta myrskyjen
aiheuttamien vikojen
korjauksesta Fortumin
tilannekeskuksessa
Espoon Keilaniemessä
29. joulukuuta 2011.
»
24
VIRVE-UUTISET 1/2012
VIRVE-UUTISET 1/2012
25
V I R V E
T O I M I I
H
einä-elokuun vaihteen
2010 neljä rajuilmaa
Asta,Veera, Lahja ja Sylvi
aiheuttivat suurta tuhoa:
yhteensä 35 000 kilometriä sähköverkkoa vaurioitui linjoille kaatuneiden puiden takia ja lähes puoli miljoonaa ihmistä jäi ilman sähköä pisimmillään kuuden viikon ajaksi. Verkkojen
korjaustöihin käytettiin lähes 200 000
työtuntia. Sähkökatkot häiritsivät merkittävästi yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, kuten viestintäverkkoja, vesihuoltoa ja liikennettä.
Joulumyrskyt vahvistivat Nurmen
mielestä monet jo kesän 2010 raportissa
todetut asiat.
− Tällä kertaa oli siinä mielessä onni
myötä, että sää oli poikkeuksellisen
leuto. Edellistalven paukkupakkasissa
välipäivien sähkökatkokset olisivat olleet
paljon vakavampi asia, Nurmi kuvaa.
− Nämä myrskyt vauhdittavat esitettyjä varautumistoimenpiteitä. Kentällä vallitsi tosin suuri yksimielisyys jo
ennen joulumyrskyjä, että tälle asialle
pitää tehdä jotain.
SÄHKÖ, SÄHKÖ JA SÄHKÖ
VUODEN PITUINEN TUTKINTA
Onnettomuustutkintakeskus käynnisti
tutkinnan myrskyjen aiheuttamista
tuhoista ja ongelmista heti loppukesästä
2010 ja julkaisi reilua vuotta myöhemmin syyskuussa 2011 tutkintaraporttinsa. Siinä esitellään 103 huomiota ja
niiden pohjalta 14 suositusta tärkeimmiksi toimenpiteiksi, joilla yhteiskunnan suojautumista myrskyjen varalta
parannetaan.
Onnettomuustutkintakeskus on riippumaton oikeusministeriön yhteydessä
toimiva tutkintaviranomainen.
− Antamiamme suosituksia ei ole
pakko noudattaa, mutta eri toimijoiden
on lain mukaan pakko kertoa meille,
mihin toimenpiteisiin he ryhtyvät suosituksen johdosta. Suositukset ovat niin
vahva työkalu, että suosituksiksi valikoituvat vain tärkeistä havainnoista tärkeimmät, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi kertoo.
− Tämän tutkinnan laajuutta kuvaa
se, että suosituksia on 14. Tyypillisesti
annamme tutkinnan tuloksena yhdestä
kolmeen suositusta. Tämä tutkimus oli
mittakaavaltaan samaa luokkaa kuin
vuoden 2004 tsunamin, Nokian vesikriisin ja koulusurmien tutkinnat ovat
olleet.
Joulukuussa 2011 Tapani ja Hannumyrskyt saivat aikaan pienempää tuhoa,
mutta samalla ne osoittivat uudelleen
modernin yhteiskunnan täydellisen haavoittuvuuden luonnonvoimien iskiessä
täydellä tehollaan.
26
VIRVE-UUTISET 1/2012
Modernissa yhteiskunnassa sähköverkon, tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelmien on toimittava. Jos ne eivät
toimi, mikään ei toimi. Nämä asiat ovat
sidoksissa toisiinsa, sillä tietojärjestelmät
ja tietoliikenne tarvitsevat sähköä – ja
päinvastoin.
− Asiantuntijat ovat tienneet yhteiskunnan suuresta sähköriippuvuudesta,
mutta suurelle yleisölle se näyttää tulleen yllätyksenä. Monet ovat tuudittautuneet siihen ajatukseen, että iso
blackout ei meillä ole mahdollinen,
Nurmi varoittaa.
− Se, että jonkin asian todennäköisyys on hyvin pieni, ei merkitse, etteikö
se olisi mahdollinen. Vaikka tuhot olivat kesällä 2010 ja 2011 joulun jälkeen
suuria, pahimmat skenaariot eivät ole
onneksi vielä edes toteutuneet.
Suomen kantaverkolle on harjoituksissa mallinnettu tietokonesimulaation
avulla tilanne, jossa koko Oulun eteläpuolinen Suomi on pimeänä. Siihen
tarvittiin ainoastaan tilanne, jossa yksi
keskeinen 400 kV siirtolinja oli huollossa, ja samaan aikaan pienkone osui
toiseen linjaan.
− Voi kuvitella, mitä merkitsee esimerkiksi se, että isoissa kaupungeissa
satojen tuhansien asukkaiden vesijohdot, vessat ja viemärit eivät toimi sähkökatkoksen takia.
Tärkein suositus koskeekin energiayhtiöiden varautumisvelvoitteen kirjaamista sähkömarkkinalakiin. Nurmen
mielestä se on saatava, sillä sähköntuo-
Antti Martikainen jakoi vettä
Anne Varjolle Veikkolan torilla
Kirkkonummella, kun talvimyrskyt
olivat pysäyttäneet tapaninpäivänä
vedenottamoiden toiminnan.
LEHTIKUVA
Sähköjakelun keskeytykset
200
MEUR
180
160
140
120
100
80
60
40
20
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Sähkönjakelun keskeytyksistä
asiakkaille aiheutunut laskennallinen
haitta vuosina 2005–2010. Arvioitu
Energiamarkkinaviraston valvontamenetelmien mukaisesti.
tanto ja jakelu mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan.
− Sähköverkkobisnes on toki pääomavaltaista ja vaatii isoja investointeja.
Silti minusta joidenkin yhtiöiden asenne
− mikä tahansa paremmin tekeminen
maksaa aina enemmän – on ollut tympeä, Nurmi arvioi.
− Toimintavarmuutta voidaan parantaa myös ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Nyt joulun jälkeen linjoilta hätätyönä raivattujen puiden kaataminen
olisi tullut paljon edullisemmaksi etukäteen kesäolosuhteissa. Samoin omaaloitteinen tiedottaminen tekstiviestein
ja muilla konsteilla olisi varmasti ollut
edullisempaa kuin päästää alimitoitetut
puhelinpalvelut tukkeutumaan.
SÄHKÖÄ TUKIASEMILLE
Myös tietoliikennepuolella olisi paljon tehtävää: Nurmi muistuttaa, että
myrskyt rikkoivat rakenteita yllättävän
vähän. Ongelmat aiheutuivat tukiasemien sähkönsaannista.
− Kärjistetysti sanottuna teleyhtiöt
levittelivät käsiään ja sanoivat, että sähköyhtiöiden olisi pitänyt hoitaa homma.
Ei sellainen ole mitään varautumista.
Teleyhtiöiden pitäisi panostaa sähkönsyöttöön vaikka ostamalla se palveluna.
Myös tuuli- ja aurinkovoiman sekä vaik-
kapa polttokennojen mahdollisuuksia
varavoimanlähteenä kannattaisi selvittää.
Kesällä 2010 oli pahimmillaan toimimattomana samanaikaisesti yli 1 000
gsm- ja umts-verkon tukiasemaa sekä
noin 40 viranomaisradioverkko virven
tukiasemaa.
− Vaikka virven tukiasemaverkko on
käytetyn taajuusalueen ja suuremman
kantaman ansiosta vikasietoisempi kuin
kaupallisten toimijoiden, virven tukiasemat ovat samoissa mastoissa kuin
muidenkin tukiasemat. Virven käyttövarmuus on siten vahvasti yhteydessä
yleisen matkapuhelinverkon käyttövarmuuteen. •
VIRVE-UUTISET 1/2012
27
»
V I R V E
T O I M I I
Porkkanaa ja ehkä piiskaakin
Sähköyhtiöitä kannustetaan toimitusvarmuuden parantamiseen monin eri tavoin.
Suositukset lyhyesti
1. Sähköverkkotoiminnalle selkeä
varautumisvelvoite.
2. Sähköverkkotoiminnan valvontamalliin verkon käyttövarmuus sekä
varautuminen pitkiin ja laajoihin
sähköhäiriöihin.
4. Vesihuollon vakavat häiriötilanteet ja häiriötilanneviestintä varautumissuunnitelmiin.
5. Ilmatieteen laitoksen VAARA-tiedotteiden sisältämien vakavien säävaroitusten erottuvuutta ja jakelua
parannettava.
7. Luotava pelastustoiminnan käytännön johtamisvalmiudet laajojen
ja suurten onnettomuustilanteiden
varalle. Väestönsuojelun järjestelmien hyödyntäminen myös normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa.
8. Kuntien häiriötilannejohtamista ja
onnettomuusviestinnän menettelyjä
kehitettävä.
9. Rajuilmavahinkojen raivaustöiden
suunnittelua, johtamista ja käytännön toteutusta kehitettävä.
10. Vastuiden selkeyttäminen siinä,
mihin pelastustoimen toimintavastuu ulottuu ja kenelle pelastamiseen
kuulumattomat toimet kuuluvat.
11. Tarvitaan paikallis-, alue- ja keskushallinnon kattavan tilannekuvatoiminnan menettelyt jakelujärjestelmineen.
12. Sähköverkon julkinen verkkohäiriöjärjestelmä tuotava osaksi valtakunnallista tilannekuvatoimintaa.
13. Elinkeinoelämältä tarvitaan tietoa tilannekuvan muodostamiseksi
ja varautumisen tehostamiseksi.
KATI SÄRKELÄ
3. Teleyritysten varautumisen ja häiriöttömyyden valvontaa tulisi tehostaa.
6. Luotava valtakunnalliset menettelyt laajojen häiriötilanteiden varalle,
joissa pelastustoimen kaikki käytettävissä olevat voimavarat ovat varattuina.
Energiamarkkinaviraston verkkovalvonnan ryhmäpäällikkö Simo Nurmi muistuttaa, että sähköyhtiöiden toimitusvarmuudessa on isoja yhtiökohtaisia eroja.
Niistä osa johtuu toimintaympäristöstä
– kuten siitä, että harvaan asutulla maaseudulla on käytetty myrskylle alttiita
ilmajohtoja.
− Osa yrityksistä pystyy samankaltaisissakin oloissa selvästi toisia parempaan sähkönjakelun toimitusvarmuuteen, ja osa pystyy reagoimaan vikatilanteisiin muita nopeammin. Kaikilla
yhtiöillä on kuitenkin varaa parantaa
nykyisestä, Nurmi arvioi.
− Mikäli parina viime vuonna tapahtuneiden rajuilmojen vaikutuksia ei huomioida, on sähkönjakelun toimitusvarmuus muutoin viime vuosina maltillisesti parantunut. Samalla kuitenkin häiriöttömän sähkönsaannin merkitys on
kasvanut. Keskeytykset eivät ole lisääntyneet, mutta niiden vaikutukset ovat.
Nurmi uskoo, että alalle kertynyttä
korvausinvestointivajetta on vielä mahdollista korjata niin, ettei tilanne enää
pahene.
− Peliä ei ole vielä menetetty.
KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEISIIN
Energiamarkkinavirastossa on otettu
vakavasti Onnettomuustutkintakeskuksen suositukset, ja niitä on myös jo viety
käytäntöön. Tämän vuoden alusta alkaneella uudella valvontajaksolla 2012−2015
painotetaan aiempaa enemmän sähkön
jakelun laadun kehittämistä.
− Laatukannustimen painoarvoa lisättiin valvonnassa. Lisäksi tehostamis- ja
investointikannustimiin tehtiin muutoksia, jotka kannustavat parantamaan sähkönjakelun toimitusvarmuutta.
Nurmi kertoo, että sähköverkkoyhtiöihin yritetään vaikuttaa taloudellisten
kannustimien ohella myös julkisuuden
kautta.
− Ensi vuoden alusta verkonhaltijat velvoitetaan keräämään entistä tarkempaa
tietoa rahankäytöstään, kuten korvausinvestointien ja omistajalle maksettavien
voitonjakoluonteisten erien määrästä.
Nämä tiedot julkistetaan ensimmäistä
kertaa alkusyksystä 2014 ja sen jälkeen
aina vuosittain. Tutkimme myös parhaillaan keinoja, joilla voisimme nopeasti vaikuttaa yksittäisten yhtiöiden toimintaan
sähkömarkkinalain mukaisen kehittämisvelvollisuuden perusteella. Selvitystyö on
meneillään ja mahdolliset käytännön työkalut ovat käytössä todennäköisesti ensi
vuoden alussa.
14. Parannettava järjestöjen ja yksityisten kansalaisten käyttöä viranomaisten apuna.
Kaikki keinot käyttöön
Teleoperaattorit ovat tehneet osansa
Viestintäviraston varautumisasioista vastaavan viestintäverkkoasiantuntija Ari Karppasen mielestä teleyhteyksien kannalta tärkeintä – ja
myös yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevintä – olisi nostaa
sähköyhtiöiden varautumisen tasoa.
− Kilpailutilanteessa toimivilla teleyrityksillä on paljon varmistamisvelvoitteita, jotka ne ovat myös täyttäneet.
Monopoliasemassa olevilla sähköyhtiöillä moisia velvoitteita ei juurikaan ole,
Karppanen painottaa.
− Sähkönsyötön varmistamiseen tehdyt investoinnit palvelevat koko yhteiskuntaa, kun taas muiden toimialojen
vastaavat investoinnit palvelevat vain
näiden asiakkaita.
Teleyhteyksien kannalta keskeiset
solmukohdat, kuten matkapuhelinkeskukset, on jo varmistettu kiinteillä
28
VIRVE-UUTISET 1/2012
varavoimakoneilla. Teleyhtiöiden pitkin maata sirotellut 30 000 tukiasemaa
ovat niin ikään varustettu akuilla, jotka
takaavat virransaannin vähintään kolmeksi tunniksi.
− Kolmen tunnin akkukesto riittää 97
prosentissa kaikista katkoista. Tukiasemien lisävarmistaminen tulisi todella
kalliiksi, eikä sillä kuitenkaan saavutettaisi merkittävää parannusta laajaalaisissa ja pitkäkestoisissa myrskyjen
aiheuttamissa sähkökatkostilanteissa.
Karppanen arvioi, että akkujen keston
lisääminen esimerkiksi 12 tuntiin paran-
taisi käytettävyyttä "prosentin kymmenyksiä". Samalla moninkertaistettaisiin kustannukset ja esimerkiksi akuista
aiheutuvat ympäristövaikutukset.
− Tuuli- ja aurinkovoimaa on esitetty
ratkaisemaan tukiasemien virransaantiongelmaa. Vaikka niillä voitaisiinkin
pidentää akkujen varmistusaikaa, ne
ovat paikallisesti käytettynä niin epäluotettavia energianlähteitä, että ne
eivät sovellu tukiasemien tarvitseman
keskeytymättömän energian lähteeksi.
Sähkön toimitusvarmuuden parantamiseen on nyt vahvaa poliittista tahtoa.
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies antoi
vuoden alussa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolle tehtäväksi ryhtyä toimiin sähkön jakelujärjestelmän
toimintavarmuuden parantamiseksi.
Maaliskuun alussa julkaistiin lista yksityiskohtaisista toimenpiteistä, joista on
keskusteltu myös keskeisten jakeluyhtiöiden ja Energiateollisuus ry:n kanssa.
Tarvittavat lakimuutokset sisällytetään
kesällä 2012 annettavaan hallituksen esitykseen sähkö- ja maakaasumarkkinoita
koskevan lainsäädännön muuttamisesta.
Jakeluverkoilta edellytetään jatkossa
selvästi nykyistä parempaa toimitusvarmuutta: maakaapelointia kiihdytetään ja
kaapelointia teiden varsille helpotetaan,
yhtiöiden varautumissuunnitelmat kirjataan lakiin ja sähkökatkoksista maksettavia korvauksia parannetaan. Lisäksi
tehostetaan sähkölinjojen vierimetsien
hoitoa ja parannetaan asiakastiedotusta.
INVESTOINTEJA JA
PAREMPAA TIEDONKULKUA
Asetettava varmuustaso tulee saavuttaa asteittain 15 vuodessa. Toteutusaikataulussa otetaan huomioon nykyisten verkkokomponenttien jäljellä oleva
käyttöaika.
TEM:n ehdotus nostaisi jakeluverkkojen siirtomaksuja. Esimerkkilaskelman
mukainen kaapelointiasteen nosto 60–80
prosenttiin maksaisi keskijänniteverkon osalta 3,5–4,5 miljardia ja pienjänniteverkon osalta 1,5–2,2 miljardia euroa.
Kustannuksia pyritään kuitenkin alentamaan helpottamalla kaapelien sijoittamista maanteiden varsille.
Myös sähkökatkoista maksettavia
korvauksia nostetaan niin, että 12 vuorokauden katkosta maksettava korvaus
olisi jo liki kolminkertainen nykyiseen
verrattuna eli 2 000 euroa. Yhtiöiden on
myös varmistettava riittävä asiakas-
tiedon antaminen häiriötilanteissa ja
poikkeusoloissa. Lisäksi niiden on kaikissa olosuhteissa järjestettävä toimiva
yhteys toiminta-alueensa pelastus- ja
muihin viranomaisiin, muihin sähköverkkoihin sekä keskeisiin infrayrityksiin. Myös korjaushenkilöstön käytöstä
ja varallaolosta edellytetään ennakkosuunnitelmat.
– Nyt valmistellut ehdotukset lainsäädännön kehittämiseksi antavat vahvan
signaalin sähkönjakeluverkoille toimitusvarmuuden tason parantamiseen.
Ehdotusten toteutuksen edetessä toimitusvarmuus tulee lähivuosina paranemaan olennaisesti nykytasosta, toteaa
ylitarkastaja Markku Kinnunen.
VIRVE-UUTISET 1/2012
29
S V E N S K
R E S U M É
Jourhavande i Norra Finland
Uleåborgs nya nödcentral visar vägen för övriga Finland.
I början av november överfördes
nödsamtalen från Lapplandsregionen till Uleåborg. Den nya nödcentralen i Uleåborg behandlar nu alla
nödsamtal från de nedlagda nödcentralerna i Lappland, Norra
Österbotten och Kajanaland.
Den nya nödcentralen var samtidigt den första i Finland att införa
den nya operativa anvisningen och
verksamhetsmodellen för salsarbete. Under året kommer modellen
att införas även på de övriga nödcentralerna.
Nödcentralens chef Mika Lamu
anser att den viktigaste ändringen
är tydligare ansvarsfördelning
i salsarbetet.
− Uppföljningen av uppdrag väljer de mest ändamålsenliga resurserna och vidarebefordrar uppdragen till myndigheterna.
Syftet med verksamhetsmodellen är att effektivisera mottagningen av anrop, få till stånd en
Land, hav, luft
– och cyber
− Cyberförsvar erbjuder
stora möjligheter för små
länder. Vi kan inte bygga
sjö- och luftstridskrafter
som motsvarar de stora
staternas, men inom cyberförsvaret kan vi visa upp en
trovärdig förmåga.
Så säger dataadministrationschef
Catharina Candolin, som ansvarar
för försvarsmaktens cyberfrågor vid
huvudstaben. − Cyberverksamhet
kräver också satsningar på kunskap
och system, men satsningarna är
minimala jämfört med traditionella
försvarsgrenar. Här kan små länder
visa sin styrka, säger Candolin.
30
VIRVE-UUTISET 1/2012
112 svarar alltid
vettigare användning av resurserna samt att påskynda tillgången
till hjälp.
− Nödcentralernas verksamhet
har ändrats under årens lopp. Nödcentralen är ingen taxicentral där
man kan beställa en myndighet till
en viss plats, utan när ett anrop
kommer görs en riskbedömning
och fattas beslut om vilken hjälp
som lämpar sig bäst för situationen.
Riskbedömningen grundar sig på
anvisningar från myndigheterna.
Verksamhetsområdet för Uleåborgs nödcentral är mycket vidsträckt. Från Pyhäjärvi i söder till
Utsjoki i norr är avståndet 750
kilometer. Områdets 660 000 invånare bor delvis i tätorter och delvis
i mycket glest befolkade områden.
Området omfattar mer än 60 kommuner. Utöver Uleåborgsregionen
utgör Kemi-Torneå, Rovaniemi,
Kajana och Kalajokidalen de största
bosättningscentra.
Nödcentralen fungerar som
en länk mellan den nödställda
uppringaren och det omfattande
myndighetsnätet.
Vad lärde vi oss av stormarna?
Centralen för undersökning av olyckor
utredde grundligt följderna av ovädren sommaren 2010. De två julstormarna bekräftade
den allmänna uppfattningen om vari det
moderna samhällets sårbarheter ligger.
När sekunderna avgör
Nödcentralernas nya informationssystem kommer
att vara driftsäkert och användarvänligt.
Markku Hälli, projektchef för projektet för Nödcentralsverkets verksamhet och informationsteknik
(TOTI), berättar att projektet, som
startade 2008, gick in i genomförandefasen i år.
Till skillnad från många misslyckade informationssystemprojekt
inom offentlig förvaltning tillämpas
en så kallad smidig metod på TOTI,
där man följer upp hur arbetet fortskrider och resultaten utvärderas
kontinuerligt.
TOTI-projektet leds av beställarens projektgrupp. I gruppen ingår
representanter för nödcentralerna
och samarbetsmyndigheterna, och
den arbetar i samma lokaler som
programvaruleverantören. Hälli
berättar att arbetet är mycket
interaktivt och att delresultaten
utvärderas direkt när de har färdigställts.
− Nu håller vi till exempel redan
på att fastställa de slutgiltiga resultaten. Dessa ges så snabbt som möjligt till slutanvändarna för granskning för att vi ska få all tänkbar
respons.
Projektet fortskrider i tre veckors sprinter, vars resultat projektgruppen sedan utvärderar. Därefter
planeras nästa sprint, vars resultat återigen granskas tre veckor
senare. Projektet fortskrider ett
delresultat åt gången tills slutprodukten är klar.
Centralen för undersökning av
olyckor inledde utredningen av
den förstörelse och de problem
som stormarna orsakade och
publicerade sin utredningsrapport i september 2011. I den presenteras 103 observationer, och
utifrån dessa har 14 rekommendationer utarbetats för de viktigaste åtgärderna som förbättrar
samhällets förmåga att skydda
sig mot stormar.
Centralen för undersökning
av olyckor är en oberoende
utredningsmyndighet i anslutning till justitieministeriet.
− Våra rekommendationer
måste inte följas, men olika
aktörer måste enligt lag informera oss om vilka åtgärder de
kommer att vidta med anledning
av rekommendationen. Rekommendationerna är ett så kraftfullt verktyg att endast de viktigaste av de viktiga observationerna blir rekommendationer,
säger Veli-Pekka Nurmi, direktör för Centralen för undersök-
ning av olyckor. − Rekommendationerna var 14 till antalet,
vilket säger något om omfattningen av denna utredning.
I regel ger vi en till tre rekommendationer som ett resultat
av en utredning.
Den viktigaste rekommendationen gäller införandet av
energibolagens beredskapskrav
i elmarknadslagen. Nurmi
anser att detta är nödvändigt,
eftersom elproduktionen och
-distributionen gör det möjligt
för samhället att fungera.
− Funktionssäkerheten kan
förbättras även utan betydande
merkostnader. Det skulle ha blivit mycket billigare att utföra
den trädfällning i förväg på sommaren som nu utfördes som nödarbete efter julen för att röja
linjerna. Likaså skulle det säkert
ha varit förmånligare att självmant informera per sms och på
andra sätt än att låta de underdimensionerade telefontjänsterna överbelastas.
Ett samtal till nödnumret 112 styrs till en av
de jourhavande i nödcentralssalen, som tar
emot anropet och bedömer hur allvarligt och
brådskande ärendet är genom att ställa frågor
till den som ringer.
Därefter tillkallar den jourhavande vid behov
vederbörande myndigheter och enheter.
Att göra en korrekt riskbedömning är det
mest krävande i den jourhavandes arbete.
Specialsakkunnig Juha Viitaluoma på Nödcentralsverket berättar att den jourhavande
har tillgång till samtliga myndigheters riskbedömningsanvisningar och att de bland annat
innehåller kriterier för hur man fastställer
uppdragets prioritet. För hälsovården finns
fyra prioritetsklasser, för polisen tre. Räddningsväsendet har ännu inga prioritetsklasser.
Prioriteten bedöms genom att man ställer
en rad frågor i enlighet med anvisningarna.
Inga onödiga frågor ställs. Med frågorna strävar man också efter att i första hand bedöma
situationens utveckling – brinner en skräplåda
till exempel mitt på en parkeringsplats eller
bredvid ett bostadshus?
Viitaluoma påminner om att majoriteten
av de jourhavandes bedömningar träffar rätt.
− De jourhavande har förutom utbildning
också förståelse och känsla för situationen
som de fått genom erfarenhet. Även om ett
telefonsamtal inte kan ersätta ett möte på
plats kan den jourhavande i allmänhet skapa
sig
g en bra uppfattning
pp
g om situationen.
VIRVE-UUTISET 1/2012
31
JUHA HARJU
Kuvassa vasemmalla Markku Valkealahti ja Markku Penttilä sekä Suomen Erillisverkot Oy:n Paavo Rintapää.
Seinäjoen keskussairaalan
sisäpeittoratkaisu
Seinäjoen keskussairaalan laajennuksen suunnittelun
yhteydessä järjestelmäasiantuntija Markku Penttilä
esitti sairaalan sisäpeittoratkaisuksi testaamaansa ideaa
monioperaattoriverkon toteuttamisesta. Hänen kehittämänsä ratkaisu pystyttiin toteuttamaan rakennuksissa yhdellä säteilevällä antennikaapelilla. Tämä on
paitsi taloudellisin ja tehokkain, myös sairaalaturvallisin sisäpeittoratkaisu rakennuksiin.
Fitelnet Oy toteutti ratkaisun kokonaissuunnittelun ja huolehti asennustoiminnoista. Penttilän idean
jatkokehityksen pääsuunnittelun toteutti Fitelnetin
insinööri Markku Valkealahti. Hän suunnitteli ratkaisun koko kantasairaalan kiinteistöihin. Myös operaattorit sitoutuivat hankkeeseen. Säteilevään antenni-
kaapeliin liitettiin gsm-operaattorien tukiasemat sekä
Suomen Erillisverkot Oy:n toistin virve-päätelaitteille.
Kun puhelimet ovat aina hyvässä antennikentässä, ne
käyttävät pientä lähetystehoa eivätkä häiritse lääkintälaitteita.
Sairaalan turvallisuuspäällikkö Jaakko Pukkisen
mukaan ratkaisu parantaa merkittävästi koko sairaalan turvallisuustoimintoja. Myös sähköhuoltopäälliköt
Olavi Harjunpää ja Jari Hakala toteavat ratkaisun olevan turvallinen ja keskussairaalakäyttöön sopiva.