tästä! - Suomen Erillisverkot Oy
POMMINVARMOJA LAITESUOJIA SUOMALAISISSA KÄSISSÄ – RÄÄTÄLÖIDYSTI JA AMMATTITAIDOLLA TURVALLISUUSKRIITTISILLE TOIMIJOILLE leijonaverkkojen 18 maanalaista suojatilaa sijaitsevat valtakunnallisen tiedonsiirron runkoverkon solmukohdissa. yhteiskunnan elintärkeitä tieto- ja viestijärjestelmätiloja hallinnoidaan ammattitaidolla ja asiakkaan tarpeet huomioiden. valtakunnallinen ja suomalainen toimija takaa turvallisen ja häiriöttömän palvelun. INFO SIVU varavoimakapasiteetti LUOLAT TÄYTTÄVÄT VIRANOMAISTEN KORKEIMMAT TURVALLISUUS VAATIMUKSET 200kW–3MW, n+1 varmistuksella, yhteensä: 20MW 20MW Luolien varavoiman teho yhteensä Suomalainen yhtiö laitesuojien pinta-alat: 1 000–24 000 m² yhteensä: 80 tm² Laitesuojien kokonaispinta-ala on n. 80 tm² i LEIJONAVERKOT ON OSA VALTION KOKONAAN OMISTAMAA ERILLISVERKOT-KONSERNIA Sijainnit hyvien liikenneyhteyksien päässä Ficora Katakri VAHTI helsinki x 2 hämeenlinna VALTAKUNNALLISEN TIEDONSIIRRON RUNKOVERKON SOLMUKOHDISSA kuva juuso paloniemi Taloudelliset meri-, järvi- ja vapaajäähdytys järjestelmät Varmistetut sähkö- ja jäähdytys järjestelmät Räätälöityjä tiloja sekä ratkaisuja turvallisuuskriittisille asiakkaille osa tiloista on empsuojattuja 18 joensuu jyväskylä kajaani kouvola kuopio lahti lappeenranta MAANALAISTA LAITESUOJAA lempäälä mikkeli oulu pori rovaniemi seinäjoki tampere turku teksti katariina salmisalo kuva ville rinne leijonaverkkojen laitesuojat ovat suomen ict-infrastruktuurin ytimessä. Luolien mies K ari Asiala on luolien ja laitesuojien mies. Tarkemmin sanottuna Asiala johtaa Leijonaverkkojen maanalaisten laitesuojien vuokraus- ja ylläpitotoimintaa. Suojatiloissa olevien laitteiden kautta kulkee runsaasti yhteiskunnallisesti merkittävää Suomen valtion sisäistä ja ulkoista viestiliikennettä. Asiala tiimeineen varmistaa, että asiakkaiden viestiliikenne kulkee myös poikkeusoloissa. - Turvallisuus ja varautuminen ovat ykkösprioriteettimme. Tilojen turvallisuus ulkopuolisia uhkia vastaan on varmistettu kattavilla turva- ja valvontajärjestelmillä sekä rakenteellisella suojauksella. Toimintamme on oltava pomminvarmaa, koska asiakkaiden viestiliikenteen katkeaminen aiheuttaisi suurta taloudellista ja poliittistakin haittaa, Asiala huomauttaa. VAKAA JA SUOMALAINEN OMISTUSPOHJA Valtion kokonaan omistaman Leijonaverkot Oy:n taustalla on liikenne- ja viestintäministeriön mietintö. Suomessa päätettiin hankkia joukko yhteiskunnan kannalta merkittäviä tietoliikenteen laitetiloja valtion omistukseen. Tämä omistus koottiin saman yhtiön alle vuonna 2011. - Omistuspohjamme on vakaa eivätkä laitesuojamme ole kaupan. Leijonaverkot on sitoutunut omistamaan ja vuokraamaan laitetiloja asiakkailleen pitkillä sopimuksilla, Asiala kertoo. Hän muistuttaa myös, että kotimainen omistuspohja mahdollistaa vakaat ja turvalliset palvelut myös huoltovarmuuskriittisille yrityksille. LEIJONA - Kotimaisissa ja luotettavissa käsissä olevia kohteita ei kasva joka oksalla. Ehdimme esimerkiksi ostaa tietyt suojat vuonna 2010, muutoin ne olisivat menneet Lehman Brothersin konkurssihuutokaupassa lainojen vakuutena. Jos tämä uhkakuva olisi tapahtunut, kuka tietää, millaisessa omistuksessa nämäkin kohteet nyt olisivat. LUOLIEN VALOISA TULEVAISUUS Leijonaverkot on valtakunnallinen toimija: laitesuojia löytyy joka ilmansuunnasta. Suojat on linkitetty toisiinsa kaapeloinneilla ja laitteistoilla, jotka muodostavat valtaosan Suomen viestiliikenteen runkoverkosta. Asiakkaille tiloja tarjotaan joko valmiiksi jalostettuina konesaleina tai tarvittaessa myös raakana luolatilana, johon asiakas voi rakentaa haluamiaan laitteistoja. Kari Asiala uskoo vahvasti bisnekseensä. Konesalipalvelut on kasvuala ja Leijonaverkot on mukana kehittämässä toimintaa yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa. - Tulevaisuudessa voimme tarjota myös kapasiteettipalveluja yhteistyössä muiden Erillisverkot-konsernin liiketoimintojen kanssa, Asiala valottaa. ”Kotimaisissa ja luotettavissa käsissä olevia kohteita ei kasva joka oksalla.” teksti katariina salmisalo kuva aleksi poutanen Rikkoutumaton ketju DOMINO-EFEKTI Laitetilojen on toimittava kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. ”Laitetilat ovat perusta tarjoamillemme palveluille. Palvelumme rakentuvat laitetiloissa hyrräävien koneiden päälle. Ilman toimintavarmoja ja tehokkaita laitetiloja emme pysty tarjoamaan asiak kaillemme laadukkaita palveluja. Ennalta sovituilla selkeillä toimintamalleilla varmistetaan, että sähköposti kulkee, toiminta pyörii ja yhteydet pelaavat. ICT muuttaa arkeamme. Langaton laajakaista, sosiaalinen media ja pilvipalvelut ovat muutamassa vuodessa vallanneet niin suomalaisten kotisohvat kuin työpaikatkin. Sensorit, robotiikka ja tekoäly ovat esimerkkejä muutoksen jatkumosta. Samalla myös julkinen ICT on murroksessa. Tieto- ja viestintäteknologian edellyttämä infrastruktuuri on Suomessa erinomaisessa kunnossa. Kaupalliset operaattorit ovat kantaneet kortensa kekoon ja investoineet verkkoon niin kehä kolmosen sisällä kuin ulkopuolellakin. Soneran julkishallinnon asiakkuuksista vastaava johtaja Krister Kaipio näkee digitaalisessa murroksessa mahdollisuuden. Tietoliikennepalvelut ja -infrastruktuuri ovat osa ketjua, jonka varaan digi-yhteiskunta nojaa. VAATIMUKSENA TURVALLISUUS ”Laitetiloilta vaaditaan turvallisuutta. Tämä tarkoittaa fyysisesti turvallisia tiloja, joihin kuuluu muun muassa varmennettua sähkö- ja jäähdytysenergian tuotantoa sekä käyttöoikeusvalvontaa. Leijonaverkkojen laitesuojat ovat syvällä suomalaisessa kallioperässä, eikä suojiin pääse ulkopuolisia ilman voimakeinoja. Toisaalta turvallisuus on myös tehokkuutta, riskien hallintaa ja jatkuvuuden varmistamista.” ”digi-murros tuo julkishallintoon uusia toimijoita, kuten valtorin ja sote-alueet kuntakentässä. tämä VARAUTUMINEN YHÄ KRIITTISEMPÄÄ Sonera on huoltovarmuuskriittinen yritys, joka osaltaan turvaa yhteiskunnan toimintakykyä myös poikkeusoloissa. ”Varautuminen on kriittisempää kuin ehkä milloinkaan aiemmin, sillä kaikki on verkossa. Kriittinen infra on alustojemme ja teknisten verkkojemme päällä, jotka sijaitsevat laitetiloissa. Uhkatekijät on eliminoitava parhaalla mahdollisella tavalla myös laitetiloista, jotta toimintaketju ei vaarannu.” LUOTTAMUSTA JA YHTEISTYÖTÄ synnyttää palvelun tarjoajille uusia vaatimuksia juuri turvallisuuteen ja jatkuvuuteen liittyen. myös toimijoiden roolit muuttuvat: sama taho voi olla esimerkiksi sekä palvelujen ostaja että tarjoaja.” ”On kriittistä, että yhteistyömme Leijonaverkkojen kanssa toimii. Haluamme tarjota verkkoyhteyksiä ja televiestintäpalveluja, joiden avulla ihmiset ja yritykset voivat viestiä helposti ja tehokkaasti.” ASIAKAS CASE TILAA UUTISKIRJE! erveuutiset.erillisverkot.fi LEIJONAT arto kavenius tekninen kiinteistöpäällikkö etelä- ja pohjois-suomi +358 40 0603 081 arto.kavenius@erillisverkot.fi mika nikkilä kehityspäällikkö +358 40 6473 636 mika.nikkila@erillisverkot.fi kari asiala toimitusjohtaja +358 50 0400 610 esa wörlin tuotantopäällikkö +358 40 8476 541 esko varis tekninen kiinteistöpäällikkö itä-suomi +358 40 6612 646 esko.varis@erillisverkot.fi esa.worlin@erillisverkot.fi kari.asiala@erillisverkot.fi esa kannusmäki tekninen kiinteistöpäällikkö länsi-suomi +358 40 0730 737 Leijonaverkot Oy, PL 357, 02151 Espoo leijonaverkot.fi kuva juuso paloniemi esa.kannusmaki@erillisverkot.fi teknisissä asioissa voit ottaa yhteyttä kiinteistöpäälliköihin. kaupallisissa asioissa sinua palvelevat toimitusjohtaja sekä tuotanto- ja kehityspäällikkö.
© Copyright 2024