Lue lehti - Suomen Erillisverkot Oy
[3] 2012 T U R VAT T UJE N V IE S T IN TÄY H T E Y K S IE N E R IKO I S L E H T I d SUURHÄIRIÖIHIN RIPEÄ TOIMINTAMALLI d TOIMIVA TILANNEKUVA HÄLYTYSTEHTÄVIIN d RAULI PARMES: YHTEISET RATKAISUT HAASTAVAT d TORI SELKEÄT ROOLIT – YHTEISET PALVELUT ÅLAND SAREX MERIPELASTUKSEN SUURHARJOITUS VA R AU T UMINE N E DE L LY T TÄ Ä H A L L IN T OR A J AT Y L I T TÄVÄ Ä Y H T E I S T Y Ö TÄ . Sandy-myrskyn aiheuttamat vahingot koskivat jopa viidesosaa Yhdysvaltain väestöstä. Mittaamattomien tuhojen ohessa koettiin sähkökatkojen todellisuus, hurjuus ja kurjuus. The Wall Street Journalin mukaan ainakin 5,2 miljoonaa ihmistä oli ilman sähköä – osa päiväkausia. 2 VIRVE 3/2012 LEHTIKUVA NEW YORK PIMENI 9 EDITORIAL THE TIMES THEY ARE a-CHANGIN’ Suomen Erillisverkot -konsernin tehtäväksi on määritelty yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen johtamisen turvaaminen. Strategiset vaihtoehdot ja keinovalikoima tämän tehtävän suorittamiseen voidaan jäsentää kolmelle alueelle: Ș6HOODLVWHQVXRMDXVMDYDUDXWXPLVWRLPLQtojen ylläpito, millä varmistetaan laajasti koko yhteiskunnan tietoliikenneinfrastruktuurien häiriöttömyyttä ja jatkuvuutta. 6HOODLVWHQHUL\WHWW\MHQWLHWROLLNHQQHYHUNkojen ja -palvelujen rakentamis- ja ylläpitotoiminta, mikä tähtää johtamisen ja viranomaistoiminnan varmistamiseen. 6HOODLVWHQWLHWROLLNHQQHUDWNDLVXMHQWXRWtaminen, missä aikaansaadaan päästä päähän hallittuja tietoliikennepalveluja moniverkkoratkaisuina yhdistämällä usean eri kaupallisen verkon palveluja keskenään viranomaiskäyttöön toimintavarmuuden optimoimiseksi. Viime vuosien aikana Suomen Erillisverkot -konsernin toimintaa on laajennettu yhden eriytetyn radioverkon eli Virven operaattorista katWDPDDQODDMDVWLHGHOOlPDLQLWWXMHQȘMDDOXeiden tehtäviä. Tytäryhtiömme Leijonaverkot Oy ja Johtotieto Oy turvaavat ja varmistavat laajasti yhteiskunnan infrastruktuurin jatkuvuutta. Erityisesti viranomaistoimintaa ja kriittistä MRKWDPLVWDHGHOOlPDLQLWWXDDOXHWWDSDOYHlevat Virven ja Virve Tuotteet ja Palvelut Oy:n palvelujen lisäksi tulevaisuudessa Suomen Turvallisuusverkko Oy:n tuottamat korkean suojatason runkoverkon TUVE-laajakaistapalvelut. Edellä mainittuun kolmanteen tehtäväalueeseen olemme lisäksi kehittämässä yhdessä asiakaskuntamme kanssa ratkaisuja, joilla tulevaisuudessa kyettäisiin hyödyntämään eri operaattoreiden uusimmat mobiililaajakaistaa tuottavat verkkopalvelut. Viranomaisten tietojärjestelmien toimintavarma tietoliikenneratkaisu tukee erityisesti ensivastetta, hälyttämistä ja kenttäjohtamista. Tähtäimessä ovat 3G/4G-tasoiset mobiililaajakaistapalvelut. Kaikilla edellä mainituilla toimintasektoreilla voimme suomalaisina ja Suomen kansalaisina katsella asioita selvästi tyytyväisinä jopa ylpein mielin, kun vertaamme näitä aikaansaannoksia kansainvälisesti. Virve-radioverkko oli syntyessään maailman ensimmäinen moniviranomaisverkko ja mahdollisti muun muassa hätäkeskusten toiminnan. Näitä ratkaisuja on viime vuosien aikana kopioitu jo yli sadassa maassa. Suomen viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmät laajemminkin toimivat esikuvana monelle muulle maalle. Ja nyt uusimpana viranomaisten laajakaistaverkkopalvelujen yhteistuotannon käynnistäminen TUVE-verkkopalveluina on saanut eurooppalaiset lähialueet hämmästelemään, miten suomalaiset jälleen pystyvät olemaan edelläkävijöitä tässäkin asiassa. Tärkeintä näissä viranomaisten yhteisissä toiminnoissa ja ratkaisuissa on ollut reagointi turvallisuusuhkakuvien muutokseen ja niihin kasvaneisiin haasteisiin, joita yhteiskunnan toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus vaatii. Eräs amerikkalainen lauluntekijä puki tämän muutostarpeen aikanaan niin osuvasti sanoiksi: The Times They Are a-Changin’. Niinpä. Ajat ne muuttuvat, niin myös tekniikat ja ratkaisut ja jopa ihmiset ja organisaatiot muuttuvat. Olkaamme siitä iloisia, sillä muutos on aina mahdollisuus. Omalta kohdaltani jää nähtäväksi, mitä mahdollisuuksia 40-vuotisen työuran ja lähes 8-vuotisen erillisverkkouran päättyminen ja eläkepäiville siirtyminen tuo tullessaan. Tehtäväni Suomen Erillisverkot Oy:n johdossa on päättymässä vuodenvaihteessa ja yhtiön hallitus on valinnut seuraajakseni DI Timo Lehtimäen. Samalla, kun kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita, asiakkaita, koko kanssatyöntekijöiden joukkoa, hallinnon edustajia, esimiehiä, ystäviä ja perhettä saamastani tuesta ja yhteistyöstä, toivotan seuraajalleni ja koko suomalaiselle turvallisuustoimijoiden yhteisölle parasta mahdollista jatkoa! Kimmo Manni toimitusjohtaja VIRVE-lehti on Suomen Erillisverkot Oy:n julkaisema sidosryhmälehti. Päätoimittaja Mari Suokari-Pärssinen, PL 357, 02151 Espoo, vaihde 020 7400 500, www.erillisverkot.fi Toimitusneuvosto Erillisverkot: Antti Koponen, Mika Matturi, Mari SuokariPärssinen, Yrjö Pylvänäinen, Jarmo Vinkvist ja Pertti Virtanen. Alma 360: Erja Aalto, Virve Airola, Jussi-Pekka Aukia, Antti Pulkkinen ja Diana Törnroos. Toimitus Alma 360 PL 502, 00101 Helsinki vaihde 010 665 102 www.alma360.fi. Tuottaja Virve Airola, Ulkoasu Antti Pulkkinen Toimitussihteeri Erja Aalto Kuvatoimittaja Laura Vuoma Repro Aste Helsinki Paino Edita Prima, 2012 Osoitelähde Suomen Erillisverkot Oy:n asiakasrekisteri. 3/2012 VIRVE 3 3í2012 OLENNAISTA RAIVAUKSISSA ON TIETÄÄ, MISSÄ SÄHKÖLINJAT KULKEVAT. Poikkeustilanteiden jälkihoito s. 6 SISÄLTÖ: 5 21 22 d d 11 RAULI PARMES 14 ÅLAND SAREX Ydinmerkitys on rakentaa järjestelmä, jossa voidaan toimia mahdollisimman riippumattomasti olematta kaupallisten palvelujen varassa. Suomen Meripelastusseuran elokuussa järjestämä harjoitus kokosi ensimmäistä kertaa meripelastajia Ahvenanmaalta, Suomesta, Ruotsista ja Virosta harjoittelemaan yhteistoimintaa. 4 VIRVE 3/2012 26 28 30 Erillisverkoissa tapahtuu Akateeminen nurkka POKE –Yhteinen kenttäjärjestelmä TORI kokoaa valtionhallinnon ict-palvelut yhteen Ajankohtaista Svensk resumé ï TAPAHTUU MIIKA KAINU TETRA-PÄÄTELAITE SOTE-SEKTORILLE Taskukokoinen Cassidian TH1n-radio on vain 19 millimetriä paksu ja kevyt. Suuri, kirkas värinäyttö, muotoilu ja pieni koko palvelevat erityisesti sosiaalityöntekijöitä ja terveydenhuollon henkilöstöä. TH1n-radion äänenlaatu on erinomainen, ja sen akussa riittää virtaa yhtä kauan kuin muissakin tetra-radiossa. IP65-luokituksen mukaisesti sitä voi käyttää myös likaisissa ja märissä olosuhteissa. Sovelluksiin voi hyödyntää Java™alustaa. www.virve.com SUOJATILOJA KONESALIKÄYTTÖÖN Leijonaverkkojen omistamat korkeatasoiset suojatilat soveltuvat myös konesalikäyttöön. Tilat muodostavat valtakunnallisen verkoston, ja niissä on sekä korkean tason fyysinen suojaus että varmentavat järjestelmät. Tilat sijaitsevat hyvien tietoliikenneyhteyksien päässä, ja niiden kehityspotentiaalia voidaan hyödyntää mm. varmuutta ja turvallisuutta vaativaan konesalitoimintaan. Operoinnista vastaa yhteistyökumppanina TeliaSonera Finland. www.leijonaverkot.fi Asiakastyytyväisyys 2012 Suomen Erillisverkot Oy:n asiakastyytyväisyystutkimuksen kokonaistulos oli eritWlLQK\YlYDLNNDYXRGHQȘȘKDDVWHHWP\UVN\LQHHQVHNlDXWHWLNRLQWLSURVHVVLQlkyvät Taloustutkimuksella syyskuussa teetetyn tutkimuksen tuloksissa. Vastaajien tyytyväisyyden keskiarvo oli 4,07 viidestä mahdollisesta. Vastauksia internetissä WRWHXWHWWXXQN\VHO\\QVDDWLLQȘYDVWDXVSURVHQWWLROL Vastanneet arvioivat turvallisuuden 4,34:n arvoiseksi ja imago sai 4,08. HeiNRLPPDQDUYRVDQDQVDLWRLPLQWDSURVHVVLHQWRLPLYXXV0\|QWHLVHHQVlY\\Q (ULOOLVYHUNRLVWDSXKXLȘSURVHQWWLDYDVWDDMLVWDNXQYLLPHYXRGHQOXNXROL9DVWDDMLVWDSURVHQWWLDROLVDPDDWDLPHONRVDPDDPLHOWlVLLWlHWWlYHUNNRMHQWLHWRturvallisuus on hyvä ja vastaa tarvetta. (ULW\LVHVWLDUYRVWHWWLLQDPPDWWLWDLWRLVWDWRLPLQWDDDVLDNDVSDOYHOXD\KWHLVW\|WlMDYLUDQRPDLV\KWHLVW\|QWXNHPLVWD$VLDNDV\KWHLVW\|K|QNDLYDWWLLQDNWLLYLVHPSDDRWHWWDMDWNXYDDNHKLWWlPLVWlMDWRLPLQQDQSDUDQWDPLVWDVHNlDVLDNNDLGHQ WDUSHLGHQKXRPLRLPLVWDwww.erillisverkot.fi PAIKALLISHALLINNOILLE VIRVE-PERIAATTEET Alue- ja paikallishallinnolle on tehty valtakunnalliset virve-viestinnän periaatteet varautumisen näkökulmasta. Erityisesti ne on tarkoitettu aluehallintovirastojen ja kuntien virve-käyttöön. Valtakunnallinen malli luo edellytykset yhteneväisille käytännöille. Virve-viestiliikenneperiaatteiden suunnitteluun osallistuvat Etelä-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastot, Pelastusopisto, Keski-Suomen pelastuslaitos ja Suomen Erillisverkot. asiakaspalvelu@erillisverkot.fi 3/2012 VIRVE 5 Paremmat valmiudet poikkeustilanteisiin MYRSKYN JÄLKEEN Missä johto, siellä vaara. Poikkeustilanteiden jälkihoidossa on tärkeää, että raivaustöihin osallistuvilla metsäkoneilla on täsmällinen tieto sähkölinjoista ja niiden tilanteesta. Kun linjat näkyvät metsäkoneen näytöllä, lisääntyy sekä turvallisuus että työn tehokkuus, ja sähköasentajat pääsevät varsinaisiin korjaustöihin niin pian kuin mahdollista. £VIRVE AIROLA ÁPAULA MYÖHÄNEN angasniemellä möyrii metsässä upouusi Ponsse. Hakkuupää ottaa männynrungosta napakan otteen, kaataa, karsii ja katkoo rungon tilatun mittaisiin pätkiin. Ohjaamo on kuin tietokonevalvomo. Kuljettaja näkee, mikä leimikko, missä menee ajoura ja mitä on tarkoitus tehdä. Ohjaimissa on Mikko Hyytiä, joka on ajaQXWPHWVlNRQHWWDȘYXRWWD+lQNXXOXX Ponssen koekäyttäjiin, ja toimittaa työnantajansa kautta kaksi viikkoa vanhasta koneesta käyttäjäkokemuksia Ponssen tuotekehitykselle. Näissä koneissa tehdään pitkää päivää, usein kovissa olosuhteissa. Homman on toimittava ja työturvallisuus taattava. Jos Hyytiällä on monitoimikoneensa tietojärjestelmässä riittävät palstatiedot, hän ja myös korjuukoneen kuljettaja tietävät, missä on johtimia ja missä sähkölinjat kulkevat. K 6 VIRVE 3/2012 Kyseessä on oma työturvallisuus, mutta samalla vältetään turhia onnettomuuksia ja kustannuksia. Jos linja katkeaa, katkeavat sähköt ja lasku siitä lähtee aiheuttajille. Nyt ollaan metsässä kirkkaassa loppusyksyn säässä, mutta helppo on kuvitella, millaiset ovat työolosuhteet suurimman osan vuotta: pimeää tai hämärää, sateista, lumista tai sohjoista. Lumikuorman alla puut taipuvat mikä minnekin – myös metsässä kulkevien ilmajohtojen päälle. Kun sähkölinjojen ilmajohtoja ja pylväitä on usein vaikea erottaa normaalioloissakin, niin lähes mahdotonta se on silloin, kun myrsky on tehnyt tuhojaan ja lähdetään korjaustöihin. Metsäkoneen työtä on seuraamassa ryhmä miehiä, joiden pilottiyhteistyön tuloksena syntynyt poikkeustilanteiden toimintamalli on tarkoitus saada laajempaankin käyttöön. >> Myös normaalitoiminnassa on tärkeää, että koneissa on tarkka tieto ilmajohtojen sijainnista. Työturvallisuus paranee ja häiriöt vähenevät. 3/2012 VIRVE 7 Kun myrsky kaataa puita ja sähköt ja yhteydet katkeavat, on toimittava nopeasti. Tarvitaan tietoa, tilannetajua, kokemusta sekä paikalle mahdollisimman paljon niin ammattilais- kuin konevoimaakin. POIKKEUSTILANNE HALTUUN .HVlOOlȘ$VWD9HHUD/DKMDMD6\OYL vaurioittivat kaikkiaan 35 000 kilometriä sähköverkkoa linjoille kaatuneiden SXLGHQYXRNVL-RXOXNXXVVDȘȘUDLYRVLvat puolestaan miehet, Tapani ja Hannu. 6XRPHVVDRQHQllQRLQVlKN|asentajaa, jotka pystyvät kiipeämään tolppaan korjaustöihin. Heidän voimiaan on kriisitilanteessa turha tuhlata väylän raivaamiseen. Työparina metsuri ja asentaja saavat paljon aikaan, mutta paljon parempia tehoja saadaan, jos vaurioiden laajuus pystytään arvioimaan lentämällä ja raivaustyöhön toimitetaan mahdollisimman nopeasti oikean tyyppisiä koneita. Olennaista raivauksissa on tietää, missä linjat kulkevat. î6HQHWHHQROHPPHWHKQHHWW|LWlHWWl sähkölinjat saadaan suoraan monitoimiNRQHHQQl\W|OOH6LOORLQQHO|\W\YlWP\|V talvipimeässä, sateella ja myrskyn runtelemissa metsissä, kertoo toimitusjohtaja Petri Nuutinen Johtotieto Oy:stä. Metsässä tarpeen huomaa konkreettisesti, sillä tureikon keskellä vihertävää pylvästä ja mustaa lankaa saa hakemalla hakea. RIPEYS ON VALTTIA 6XXUKlLUL|VVlMRKWDPLQHQMDWRLPLQQDQ käynnistäminen ovat kaiken a ja o. – On kuitenkin varottava, ettei kiireen vuoksi satu tapaturmia tai synny vaaratilanteita. Nämä nyt pilotoitavat järjestelmät DXWWDYDWVLLQlNHUWRR-lUYL6XRPHQ(QHUgia Oy:n käyttöpäällikkö Arto Nieminen. î+RLGDPPHSXXQNRUMXXQDOXVWDORSpuun. Metsäkoneet pyörivät usein aamuviidestä puolelle öin, Hannu Hokkanen 9HOMHNVHW+RNNDQHQ2\VWlNHUWRR<ULW\V on Metsä Groupin alueyrittäjä Mikkelin seudulla. Neljän oman monitoimikoneen lisäksi kumppanuusyrityksillä on omat koneensa. î0HQHXYRWWHOHPPH+RNNDVWHQNDQVsa, ja järjestelmässämme olevat leimikot näkyvät Hannun koneella. Hän sitten jakaa työt edelleen, kertoo Juho Laitinen Metsä Groupista. $NWLLYLVHW\ULWWlMlYHOMHNVHWSLWlYlWYDOmiutensa ja koneensa ajan tasalla. He osallistuvat myös Metsä Groupin, Johtotiedon 8 VIRVE 3/2012 MD-lUYL6XRPHQ(QHUJLDQNDQVVDVXXQniteltavaan poikkeustilanteiden toimintamallin kehittämiseen ja toimivan käytännön pilotointiin. 6lKN|\KWL|LOOlRQSRLNNHXVWLORMDYDUten suurhäiriöohje, jossa on eri valmiustiORMD9DOPLXVWLODDQRVWHWDDQHQQXVWHLGHQ perusteella. – Kun tilanne on kriittinen, tärkeintä on lähtönopeus. KorjaustoimenSLWHHWRQVDDWDYDQRSHDVWLNl\QWLLQ$UWR Nieminen korostaa. – Puhumme maksimivoimaperiaatteesWD/LLNNHHOOHOlKGHWllQNDLNHOODNDOXVWROla, mitä vain käsiimme saamme. Joskus saatamme ylireagoida, mutta niin päin WLODQQHRQKHOSRPSLSXUNDD6LOORLQNXQ on paha paikka, yritämme saada paikalle helikoptereita, motoja ja kaivinkoneita, paljon ja pian. -lUYL6XRPHQ(QHUJLDOODRQ\OLVDWD DVHQWDMDDNl\WHWWlYLVVlVLVDU\KWL|QVl6XXU 6DYRQ6lKN|W\|QNDXWWDPXWWDMRNDLVHVVD isommassa rytäkässä on lisäksi ollut yli sata ulkopuolista. ²9LLVLN\PPHQWlWlOODLVWDPHWVlNRQHWta on iso lisäresurssi siihen maksimivoimaan, Metsä Groupin resurssipäällikkö Pasi Arkko toteaa. ASENTAJAT ARVOSSAAN Isompien myrskyjen riehuttua tarvitaan sähköasentajia joka puolella, eikä heidän ammattitaitonsa ole korvattavissa. î2QSLGHWWlYlKXROLVLLWlHWWlDVHQtajat jaksavat korjata vaurioita mahdollisimman pitkään. Poikkeustilanteissa he WHNHYlWȘîȘWXQQLQSlLYLlMDQXNNXYDW kahdeksan tuntia, Nieminen sanoo. MOTON NÄYTÖLTÄ SÄHKÖLINJAT LÖYTYVÄT PIMEÄSSÄ, SATEESSA JA MYRSKYTUHOJEN RAIVAUKSESSAKIN. Etsi kuvasta sähköjohto. î.XQSXXWNRUMDWDDQSRLVNRQHLOOD asentajien voimat ja resurssit eivät kulu UDLYDXVW\|K|Q$UNNRMDWNDD 6XXQQLWHOOXVVD\KWHLVW\|VVlRQVHHWX että toimintamalli löytyy yhden napin takaa. Käyttöön saadaan paras mahdollinen ammattitaito ja asioita määrittelevät ne ammattilaiset, jotka juuri niistä ymmärtävät. Hyvän sään aikaan kannattaa miettiä pelikavereita, tilanteita ja asioita, sanoo Arto Nieminen (oik.). Vasemmalla metsäkoneyrittäjä Hannu Hokkanen ja monitoimikoneen kuljettaja Mikko Hyytiä. >> NOLLAVIKA i – VARO VAARAA Johtotiedon asiakasneuvoja pystyy lähettämään sijaintiselvityksen reittitiedosta esimerkiksi suoraan metsäkoneelle. Nollavika tarkoittaa, että niin sanottu keskilanka eli maajohdin katkeaa. Etenkin vanhoissa kiinteistöissä saattavat silloin maadoitetut osat, kuten hella tai vesiputket tulla jännitteiseksi ja sähköiskun saattaa saada paikoista, jotka muuten ovat turvallisia. Jos katkon jälkeen sähköjen palautuessa sähkölaitteet toimivat oudosti tai valot ovat normaalia kirkkaammat tai himmeämmät, katkaise sähkö pääkytkimestä, jos voit tehdä sen turvallisesti koskematta maadoitettuihin metalliosiin. Jos olet epävarma, älä tee mitään, vaan ota yhteyttä sähköalan ammattilaisiin. Metsä Groupin Juho Laitinen (vas.), Pasi Arkko (oik.) ja Johtotiedon Petri Nuutinen vaihtavat säännöllisesti kokemuksia. JOHDOT TIETOON Johtotieto Oy kuuluu Suomen Erillisverkot -konserniin. Se on Suomen valtion kokonaan omistama yhtiö. Johtotieto toteuttaa sijaintiselvityksen ja näyttövarauksen maakaapeleista, sekä sijaintiselvityksen ilmajohdoista johdonomistajan kanssa tekemänsä palvelusopimuksen mukaisesti. Poikkeusolosuhteissa ilmajohtojen osuus sijaintiselvityksessä tulee jatkossa korostumaan. POIKKEUSTILANTEESSA: 1. Puita on kaatunut avolinjan päälle johdonomistajan verkkoalueella. 2. Johdonomistajalla ja Johtotieto Oy:llä on palvelusopimus sijaintiselvityksen toteuttamisesta. 3. Ilmajohdoista tehdään sijaintiselvitys. 4. Johtotieto voi tuottaa esimerkiksi Metsä Groupin nimeämälle urakoitsijalle poikkeusalueen ilmajohtoreittitiedon, joka saadaan monitoimikoneen näytölle. 5. Kun ilmajohtojen sijainti tiedetään, puita ei kaadeta avolinjan suuntaan. 6. Kaatuneiden puiden poistaminen avolinjan läheisyydeltä nopeuttaa linjakorjausta. 7. Reittitieto poistetaan monitoimikoneen aineistosta, kun raivaus työ on saatettu loppuun. www.johtotieto.fi 10 VIRVE 3/2012 î-RVNHUURQHWWlVLHOOlRQ\NVLWWlLVWl SXXQSRLVWRDMDSLWllS\VW\lOLLNNXPDDQ YDLNHDVVDPDDVWRVVDQLLQ3DVLOODRQPHWVlDODQDPPDWWLODLVHQDVHOYlNlVLW\VVLLWl PLWlNRQHLWDVLQQHWDUYLWDDQ-XKRWDDV WLHWllNHQHQNRQHLWDDOXHHOODRQVDDWDYLOODMDPLVVlQHRYDW .XQMlUMHVWHOPlVDDGDDQWRLPLPDDQ PHWVlNRQHHWRVDDYDWWXOODVXRUDDQRLNHDDQSDLNNDDQMDQLLOOHS\VW\WllQPllULWWHOHPllQVXRUDDQNRQHHQMlUMHVWHOPllQ VHWXUYDOOLQHQKDNNXXSlWNlMRNDRQPDDGRLWHWWXMDWXUYDOOLQHQOLLNNXD.XOMHWWDMD QlNHHOLQMDQMDKDNDWWDYDQDOXHHQNRQHHQ Ql\W|OOlMRWHQKlQWLHWllPLVVlMDPLKLQ VXXQWDDQUXQNRMDRQNDDGHWWDYDMDPLVVl W\|RQWXUYDOOLVWD ²3RLVWDWWHOLQMDOWDSXXWMDLOPRLWDWWH NXQVHRQWHKW\ ,OPDQ-RKWRWLHGRQMlUMHVWHOPllQWRLPLWWDPDDWLHWRDNRQHHQOXRROLVLPHQWlYl NDUWDQNDQVVDMDPllULWHOWlYlVLLWlKDNNXXDOXHVHNlWLHWRVLLWlPLKLQDVWLOLQMRLVVDRQVlKN|W²7XOHYDLVXXGHVVDYlOWHWllQ YDDUDWLODQWHHQNXQDOXHYRLGDDQPllULWHOOlYDUPDVWLMDWXUYDOOLVHVWL SÄHKÖNSYÖTÖN MONET HAASTEET 3DOMRQNHVNXVWHOXDRQNl\W\PDDNDDSHORLQQLVWDPXWWDDLYDQ\NVLQNHUWDLVWDVH HLROHYDLNNHLNXVWDQQXNVLDNDDQRWHWWDLVLOXNXXQ ²-RVUXSHDPPHPDDNDDSHORLPDDQ S\ULPPHS\V\PllQWHLGHQYDUVLOODMDSHO- ORLOOD(GHVVlRQYLHOlNRKWXXOOLVHQNRYDW SRQQLVWHOXWHWWlSllVLVLPPHVLMRLWWDPDDQ NDDSHOLDPDDQWLHQYDUVLLQKDOXDPDOODPPHWDYDOOD$UWR1LHPLQHQVDQRR (WHOl6DYRRQNDDSHORLQQLOOHHULW\LVHQ KDDVWHHOOLVWDDOXHWWD0HWVLlMDPHWVLLQYHGHWW\MlLOPDOLQMRMDRQSDOMRQ0HWVlNDVYDDSDUHPPLQNXLQPXXDOOD6XRPHVVDMD VLWlKRLGHWDDQK\YLQ6HWDUNRLWWDDSDOMRQ WRLPLQWDDMDPHWVLVVlOLLNNXYLDNRQHLWD .XQDLNDQDDQVlKN|OLQMRLOOD\KGLVWHWWLLQ N\OlNXQWLDOLQMDOOHKDHWWLLQPDKGROOLVLPPDQVXRUDUHLWWLSLVWHHVWlDSLVWHHVHHQE ²-RVYDVWDDYDWHKWlLVLLQQ\WPDDNDDSHOLOODNXNDS\VW\\PXLVWDPDDQPLVVl NDDSHOLNXONHH0HWVllQHLVDDGDVHOODLVLD PHUNLQW|MlMRWNDS\V\LVLYlWSDLNRLOODDQ YXRVLDMRSDYXRVLN\PPHQLl1LHPLQHQ SDLQRWWDD î0XWWDNXQWLHWRRQWXROOD-RKWRWLHGRQ MlUMHVWHOPlVVlMDWlPlQRPLVWDMDQSRLNDVXXQQLWWHOHHWlKlQYXRGHQSllVWl VHXUDDYDDOHLPLNNRDMlUMHVWHOPlVVlQlN\\HWWlWlVVlRQNLQNDDSHOL0\|V0HWVl*URXSRVDDSDOVWDDVXXQQLWHOOHVVDDQ OLQMDWDDMRXUDWQLLQHWWlNDDSHOLRWHWDDQ KXRPLRRQ -RWNXWPHWVlNRQHHWXSSRDYDWMRSD VHQWWLlSHKPHllQPDDKDQ.DDSHOLQXSRWXVV\Y\\VRQVDPDQYHUUDQMRWHQQLLOOlRQ YDDUDQDNRKGDWD î7lPlRQVHWXOHYDLVXXGHQQlN|NXOPD1lN\YLVVlROHYLDDVLRLWDS\VW\\YLHOlYDURPDDQPXWWDPLOOlVYDURWSLLORVVD NXONHYDDNDDSHOLD$LQRDNHLQRRQHWWl VHRQJHSVDWWXQLLQWDUNNDDQHWWlVHQlN\\MlUMHVWHOPlVVl 8XVLODNLWXOHHYRLPDDQHKNlNHYllQ DLNDQD ²6LOORLQQlKGllQPLOODLVLDVDQNWLRLWD PHLOOHWXOHH<KWHQlWXOHHYDUPDDQWlPlPDDNDDSHORLQWLVLWWHQRQQLLQVDQRWWXYLHULPHWVlQKRLWRHOLXUDNRLWVLMDNDDWDDOLQMDQYLHUXVWRLOWDULVNLlDLKHXWWDYDW SXXWMDVLWWHQYLHOlYHUNNRDXWRPDWLLNND -DWLHWHQNLQMRKWRMDYRLVLLUWllWHLGHQYDUVLOOH0LWHQNXNLQYHUNNR\KWL|VHQULVNLQVl PllULWWHOHH.DLNNLNHLQRWRYDWVDOOLWWXMD MDSDUKDLWDHWVLWllQ1 YHTEISTEN VERKKOJEN ASIALLA Liikenne- ja viestintäministeriön turvallisuusjohtaja Rauli Parmes on ollut mukana VIRVEn, Suomen Erillisverkot Oy:n ja Suomen Turvallisuusverkko Oy:n vaiheissa alusta lähtien. >> £VIRVE AIROLA ÁLAURA OJA Rauli Parmeksen mukaan viestinnän haasteet korostuvat kriisitilanteessa. Virve, niin kuin koko Erillisverkot ja TUVEkin, ovat pitkän jatkumon osia. Viranomaisverkkoajatus tuli liikenne- ja viestintäministeriöön Viestialan neuvottelukunnan VANKin esityksenä, kun eri viranomaisten viestiverkot olivat vanhenemassa käsiin. Poliisin puolella oli 80-luvun alussa syntynyt ajatus yhteiskäytöstä. – Tehtävä tuli minulle, vaikken olekaan tekninen ihminen, Rauli Parmes kertoo. Vanhat verkot oli saatava ajan tasalle, joten voimat oli pakko yhdistää. Yhteiskäyttöisyys on myös isojen kriisien \KWH\GHVVlDLQRDNHLQRNRPPXQLNRLGDî.HVNHLQHQWHNLjä oli osastopäällikkö Vesa Palonen, joka otti arvovallallaan asian ajettavakseen. Pienen käyttäjämäärän vuoksi yksikään yritys ei ollut kiinnostunut rakentamaan viranomaisverkkoa kaupallisena hankkeena. – Yritimme kyllä. Pyysimme tarjouksia sekä Telecom Finlandilta että yksityisiltä ja teimme selvityksiä. Työnimenä käytetty virve jäi elämään. Virve vastasi oikeastaan kaikkiin tarpeisiin, joita silloin oli. – Saavutettiin yhteiskäyttöisyys sekä standardoitu tekniikka, joka alkaa olla Euroopassa yleisesti käytössä. Prosessi rakennettiin erittäin hyvin. – On spekuloitu, voitaisiinko virvestä luopua, mutta olemassa olevilla määrärahoilla ja tämän päivän haasteissa tuskin saataisiin mitään tilalle, Parmes painottaa. – Virve oli ja on edelleen hyvä hanke. YHDESSÄ ENEMMÄN Suomen vahvuus kansainvälisessä vertailussa on se, että meillä viranomaiset keskustelevat keskenään. Monessa maassa yhteiskäyttöiset verkot eivät tule kysymykseenkään. – Monikäyttäjäympäristön rakentaminen on silti haasteellista, etenkin kun mukana on hyvin eritasoisia toimijoita. Nyt kun raha on vähissä ja tulevaisuudessa varmaan vielä tiukemmassa, näkyvissä on eri hallinnonalojen viranomaisten välistä omaa varmistelua. Silti väitän, että meillä sekä valmistelujärjestelmät että tulokset ovat ok. Haasteet kuitenkin kasvavat koko ajan. Syyskuussa haudattiin valtakunnallinen varaverkkojärjestelmä 2V-verkko. – Tämän päivän johtaminen edellyttää dataa, kuvia, liikkuvaa kuvaa. 2V:n ja eräät muut korvaa nyt TUVE, Parmes sanoo. Virven rinnalla kulkenut isompi kehityskaari TUVE ajaa PHUNLWWlY\\GHVVllQKXRPDWWDYDVWLYLUYHQHGHOOHî$MDWWHOX lähtee siitä, ettei todella kriittisessä tilanteessa voida luottaa siihen, että vapaiden markkinoiden tarjoamat palvelut kestävät. Ydinmerkitys on rakentaa järjestelmä, jossa voidaan toimia mahdollisimman riippumattomasti olematta kaupallisten palvelujen varassa. Nykyinen varautuminen – erityisesti kybervarautuminen – vaatii valtavasti rahaa ja tietotaitoa. î7lOODLVHWSLHQHWPDDWRYDWDLNDODLOODYDLNHXNVLVVD)ODmen ja Stuxnetin tapaisiin järjestelmiin on vaadittu valtavat resurssit, ja ne havaittiin itse asiassa vahingossa. Kukaan ei edes tiedä, mitä kaikkea tuolla on. Tämä on todellisuutta, joka on pakko ottaa huomioon. 12 VIRVE 3/2012 KRIISITILANTEESSA TALOUDEN TILALLE TULEVAT VARMUUS JA TURVALLISUUS. Jo 70-luvulla tiedettiin tietoverkkoihin hyökkäämisen mahdollisuus, mutta ennen aikaan kaikki toimivat vielä omillaan. – Maailma, jossa silloin toimimme, oli stabiili. Organisaatiot olivat omavaraisia, niillä oli tarvittava tietotaito ja resurssit. Jos ei ollut yhteyksiä, ne pystyivät hätätapauksessa toimimaan itse. Nyt olemme yhtä suurta verkkoa – koko maailma on. Yhdellä iskulla pystyy vaikuttamaan niin laajasti, ettei sitä ennen pidetty edes mahdollisena. Toinen tärkeä tekijä on viestinnän merkitys etenkin kriisijohtamisessa. Haastetta lisää se, että ihmiset toimivat yhä vähemmän kiinteässä paikassa, jossa olisi pöytä tai puhelin. Mobiililaitteiden varassa kentällä on erittäin tärkeää, että laitteisiin saatava informaatio on oikeaa ja toimivaa. Tänä päivänä suurikaan yksikkö ei enää ole riippumaton. Toiminnoista iso osa ostetaan ulkoa. Ne ovat tietoverkkojen päässä, pilvessä. Kukaan ei enää hallitse kokonaisuutta yksin, vaan ainoastaan yhdessä muiden kanssa. Se on viestinnällisesti valtava haaste, joka korostuu sitä vahvemmin, mitä pitemmälle kriisiin mennään. î1RUPDDOLWLODQWHHVVD²PLNlLNLQlVHRQNDDQ²NDLNNHD arvioidaan pitkälti taloudellisin perustein. Kriisitilanteessa talouden tilalle tulevat varmuus ja turvallisuus. Normaalitilanteessa tehtyjä vääriä valintoja voi olla kriisitilanteessa tosi vaikea muuttaa. Se yhdistää näitä kaikkia hankkeita, Parmes tiivistää. AVOIN JA SUOJATTU Valtion yhteisten järjestelmien rakentaminen luo haasteita muun yhteiskunnan, teleoperaattorien ja valtion turvallisuusjärjestelmien välille. Periaatteessa pitäisi erotella hyvin tarkkaan, mihin verkkoon kukin pääsee, mikä on yleistä ja julkista, mikä taas sitä kovaa ydintä. Samaan aikaan kaikkien pitäisi toimia vapaasti ja pystyä olemaan yhteydessä kaikkiin tarvittaviin tahoihin ja elinkeinoelämään. Yhteiskunnan pitäisi olla yhtä aikaa sekä avoin että tietyltä osin suljettu ja vahvasti suojattu. î1\N\\KWHLVNXQWDRQNXLQVLLOL6HQXXKNLL\PSlULLQVl syö sieltä ja täältä, mutta jos vähänkään näyttää tarpeelliselta, − Sanoisin, että olemme aivan huippua turvallisuusjärjestelmissä; turvallisuuden, valtion johtamisen ja valmiuden järjestelmissä. TUVE on vielä kehitysvaiheessa, myöhemmin nähdään mitä siitä lopulta tulee, toteaa Rauli Parmes. se käpertyy piikkipalloksi. Ja siihen pitää olla valmius. Suomalainen perusluonne on pärjätä omillaan. Enää tämä ei ole mahdollista, raja on ylitetty ajat sitten. – Meillä on paljon sidoksia joka puolelle, Eurooppaan, NATO-maihin, maailmalle. Tässä on myös NATO-keskustelun ydin: rakennetaanko itse, ollaanko omavaraisia, vai luotetaanko siihen, että joku tulee ja pelastaa meidät. Varaverkot ja eräät viranomaisten verkot olivat yhWHLVWRLPLQQDQHQVLDVNHOHLWDî9LUYHROLVHPLVVlPDDilma muuttui. Hyväksyttiin, että ollaan kaikki kimpassa. Sen jälkeen ratkaisut ovat olleet pitkälti sen mukaisia. Nykykehitys on vielä paljon suurempaa – ja näkymätW|PlPSllî(VLPHUNLNVL789(HLRLNHDVWDDQQl\PLtenkään. Yhteys on varma, suojattu ja turvallinen, mutta itse asiassa sitä ei huomaa. Ei tarvita erityislaitteita eikä haltijalta edellytetä mitään. Järjestelmä pitää sisällään tarvittavat ominaisuudet. – Virve on kentällä olevan poliisin ainoa duunipuheOLQHLYlWNlQXRUHWSROLLVLWPXXWDPXLVWDNDDQ789(SXRlestaan rakennetaan normaalien päätelaitteiden varaan. VAATIVA TAVOITE Nyky-Suomessa päätöksiä ei enää voi tehdä pienessä piirissä. Poliittinen johto haluaa olla hyvin perillä asioista, ja se edellyttää ihan toisenlaisia valmisteluja. – Päätöksenteko on paljon monimutkaisempaa, kun täytyy ottaa niin monia tahoja huomioon. Ei virvekään KHOSSRROOXWPXWWDN\OOlQlPl789(725,MD.(+8 ovat paljon vaikeampia. Sinänsä on hyvä ajatus putsata päällekkäiset rönsyt pois, mutta se muuttaa tätä yhteisNXQWDD.DLNNLRQOLLNNHHVVl Eläkkeelle lähtönsä aattona Parmes toivookin, että eri virkamiehet ja organisaatiot ymmärtäisivät toisiaan. Tekniikka ei enää ole este, tekniset ratkaisut ovat itse DVLDVVDROHPDVVD5DKDNDDQHLSHULDDWWHHVVDROHHVWHVLOlä tarkoitus on joka tapauksessa kaikilla näillä toimilla vähentää valtion kuluja. î7RLYRQHWWlLKPLVHW²YLUNDPLHKHWMDSllWWlMlW² ymmärtäisivät tänä ja ensi vuonna ajatella laajemmin kuin vain oman sektorinsa kannalta. Se on vaikea paikka. Moni menettää työpaikkansa tai asemansa, kun organisaatioita lakkautetaan ja yhdistetään. Jatkokehitys voi olla vaikeaa, jos ristiriitoja jää jonnekin painamaan. .HLQRWRYDWNXLWHQNLQROHPDVVD²6XRPHVVDRQWDUpeeksi tietotaitoa, mutta suuri haaste on, ymmärretäänN|\KWHLVWHQUDWNDLVXMHQSHULPPlLQHQWDUNRLWXV.DLNNL tämän myöntävät, mutta se vaan on joskus kauhean vaikeaa. Nämä ovat pitkälti inhimillisiä ongelmia, ne ovat kaiken ytimessä.1 3/2012 VIRVE 13 14 VIRVE 3/2012 AUTTAJAT VESILLÄ Vapaaehtoinen meripelastustyö turvaa vesillä liikkumista ja säästää veronmaksajien rahoja. £JUSSI-PEKKA AUKIA ÁKENNETH BAMBERG, JUSSI-PEKKA AUKIA uomen Meripelastusseuran 59 paikallisyhdistystä tekevät vapaaehtoista pelastustyötä sisävesi- ja merialueilla. Avovesikaudella ne ylläpitävät päivystysvalmiudesVDQRLQȘSHODVWXVDOXVWDMRLGHQDVHPDSDLNDW jakautuvat tasan rannikon ja sisämaan kesken. Meripelastusseuran virkavapaalle siirtynyt koulutusvastaava Ilari HatakkaNHUWRRHWWlDOXVten kustannuksista 75 prosenttia katetaan Rahaautomaattiyhdistyksen tuella. î/RSXWNHUlWllQVllWL|LOWlMDUDKDVWRLOWD VHNlSDLNDOOLVHVWLNXQQLOWD\ULW\NVLOWlMD\NVLW\LVKHQNLO|LOWl/LVlNVLVDDPPHWXORMDP\|VPHrenkulun lästimaksuista ja vapaaehtoisista meripelastusmaksuista. >> S 3/2012 VIRVE 15 Ilari Hatakka muistuttaa, että rajat ylittävä viestintä ja yhteistyö eri organisaatioiden kanssa on meripelastajille arkipäivää. HYVÄN SÄÄN AIKANA Vesillä toimiminen asettaa meripelastajien taidoille omat erityishaasteensa. Valtaosa noin 800 vuosittaisesta hälytyksestä tehdään kesä–elokuussa, kun aurinko paistaa ja pienveneilijöitä on paljon liikkeellä. Syksyn ja alkutalven aikana meripelastajat joutuvat toisaalta toimimaan todella vaikeissakin olosuhteissa. î(QLQRVDKlO\W\NVLVWlRQNRQHYLNRMD polttoaineen loppumisia ja muita tilanteita, joissa huvialus on joutunut ohjauskelvottomaksi ja on tuuliajolla. Mutta olemme varautuneet myös suurempiin onnettomuuksiin, joissa roolimme on avustaa muita viranomaisia sen mukaan kuin kalustomme antaa myöten, Hatakka kuvaa. î0HULDOXHLOODVDDPPHWHKWlYlW0Hripelastuskeskusten päivystäviltä meripelastusjohtajilta, jotka myös valvovat ja johtavat työtämme. Sisävesillä toimimme yhteistyössä hätäkeskusten ja pelastuslaitosten kanssa. Myös Merivartioston alukset tekevät meripelastustyötä. Siihen, kuka toimeksiannon saa, vaikuttaa yksikön läheisyys, sen koko ja muu soveltuvuus – kuten se tarvitseeko paikan päällä käyttää viranomaisvaltaa esimerkiksi juopuneen rauhoittamisessa. Hatakka muistuttaa, että merivartioston aluksia ei yleensä sidota avustustyöhön ainakaan pitemmäksi aikaa, sillä niiden tärkein tehtävä on valvoa rajaa. Tuuliajolle joutuneen huviveneen hinaa turvasatamaan yleensä meripelastusseura. 16 VIRVE 3/2012 î(VLPHUNLNVL+HOVLQJLQYHVLDOXHLOOD autamme vuosittain noin 200 alusta eli suunnilleen saman verran kuin rajavartiMDW6HQOLVlNVL+HOVLQJLQNDXSXQJLQSHODVtuslaitos auttaa vuosittain joitakin kymmeniä veneilijöitä. VIESTIVÄLINEINÄ VHF JA VIRVE Virve-päätelaitteita on ollut Meripelastusseuran aluksissa vuodesta 2004. Kuitenkin vasta tänä vuonna ne ovat käytössä kaikilla operatiivisilla yksiköillä niin sisävesillä kuin merelläkin. î9LUYHQNl\WW||QRWWRDPHUHOOlRQKLGDVWDQXWVHHWWl9+)NDQDYDȘRQYLUDOlinen meriliikenteen hätäkutsukanava ja meripelastuksen virallinen ja kattava viestiväline. Virven tuoma lisäarvo on ymmärretty vasta pikkuhiljaa, Hatakka kertoo. î3DLNDQQXVSDOYHOXMHQMDNHQWWlMRKWRjärjestelmien käyttöönotto Rajavartiolaitoksessa teki virvestä lopullisesti meille välttämättömän. Toimintaa johtavien me- ripelastuskeskusten on tiedettävä missä yksiköt ovat, sillä merialueiden pitkät välimatkat korostavat lähimmän yksikön käytön tärkeyttä. Sisävesien meripelastusyksiköt saavat päätelaitteet, liittymät ja pääkäyttäjäpalvelut alueensa pelastuslaitoksilta. Merellä päätelaitteet kuuluvat paikallisille meripelastusyhdistyksille, jotka myös vastaavat niiden käyttökustannuksista. Merialueiden päätelaitteiden pääkäyttäjinä toimivat merivartiostojen pääkäyttäjät. î3llWHODLWWHLWDRQNl\W|VVlUHLOXWVDta kappaletta, joten meillä lienee eniten päätelaitteita täysin vapaaehtoiskäytössä. 5DMDW\OLWWlYlYLHVWLQWlMDHULRUJDQLVDD tioiden yhteistyö on meille arkipäivää, sillä kadonneita aluksia joudutaan etsimään laajalta alueelta, ja ohjauskyvyttömät veneet ajautuvat helposti naapurimaan vesille, Hatakka kuvaa. î7HWUDYHUNRQNDXWWDYRLPPHNl\Wtää kohteella toimittaessa eurooppalaisia suorakanavia. Ruotsin ja Suomen rajaDOXHLOODYRLPPHOLVlNVLNl\WWll),16:( SXKHU\KPll3DUHPSLYHUNNRMHQLQWH JURLQWLMDPDKGROOLVXXVYLHUDLOODQDDSXrimaan verkossa olisi tarpeen, ja sen avulla parannettaisiin myös yhteistä peittoa. Espoon meripelastusseuran upouusi PV4-luokan vene on nopea, ketterä ja moderni työkalu. HARJOITTELUA JA VARUSTAUTUMISTA spoon meripelastusseuran PV4-luokan vene osallistui Åland SAREX -harjoitukseen tarkkailijana, sillä vielä nimeä vailla ollut alus haettiin koekäyttöön juuri harjoitusta edeltävänä aamuna Mobimar Oy:n telakalta Turusta. Upouudessa veneessä on moderneimmat mahdolliset ohjaus-, videovalvonta- ja navigointijärjestelmät. Miehistö on Espoon meripelastajien kantaporukkaa: kapteeni Tuomas "Tumppi" Kalanti on siviilissä logistiikkapäällikkö, Markku Korpela luokanopettaja, Janne Vainio työssä Lentopelastusseurassa ja Matti Nurmi teekkari. Miehistöllä on yhteenlaskettuna liki viisikymmentä vuotta kokemusta meripelastustoiminnasta, vaikka joukon kuopuksella Nurmella on vasta neljäs kausi meneillään. Kirjavasta ammattijakaumasta huolimatta kaikilla on meripelastusharrastuksen taustana joko ammatti, sukurasite tai aikaisempi harrastus. Korpelan suku on merenkulkijoita, Nurmi purjehti nuoruudessaan meripartiolaisena Päijänteellä. E UUDEN VENEEN HURMAA Uusi vene otetaan haltuun ammattimaisesti: matkalla Maarianhaminaan jokainen saa ottaa tuntumaa sen joystick-ohjaimiin ja monipuolisiin navigointijärjestelmiin. Ohjauksesta ja veneen käyttäytymisestä keskustellaan vilkkaasti ja asiantuntevasti. Vene on ketterä ja nopea. Se on vankka työkalu kovempaankin merenkäyntiin. Matkan aikana ehditään puhua myös meripelastajan työstä käytännössä. î9DOWDRVDOODSHODVWHWWDYLVWDRQJHO mien syynä on tekninen vika tai polttoaineen loppuminen – harvemmin merimiestaitojen puute. Ehkä noin kymmenesosa kaikista hälytyksistä johtuu huonosta säästä, Kalanti laskeskelee. Koneongelma saattaa johtua huollon puutteesta, mutta joskus juuri huollettu NRQHNLQYRLUHLVWDLOODî$LNDW\\SLOOLQHQ tilanne on, että talven seissyt vene joutuu ensimmäistä kertaa voimakkaaseen aallokkoon meren selkää ylitettäessä. Polttoainetankin pohjalle jääneet saostumat lähtevät liikkeelle ja tukkivat polttoaine- suodattimen. Se tapahtuu kuitenkin vasta kun on päästy saariston suojaan, jolloin kaikki ihmettelevät, mikä sille koneelle nyt oikein tuli. Sesonkiaikoina espoolaiset päivystävät arki-iltaisin ja viikonloppuisin venereiteillä, eli siellä missä pelastettavatkin liikkuvat. Samalla miehistöt saavat navigointija purjehduskokemusta. î9HVLOWlHKGLPPHDSXXQSDOMRQQR peammin kuin rannasta lähdettäessä, minkä ansiosta tyypillinen ajoaika on vain noin 20 minuuttia, Korpela kertoo. Muina aikoina päivystetään rannassa. Kotoa lähdetään kuitenkin todella harvoin hälytyksiin. Kaikki uhraavat harrastukselle vuosittain vähintään kuukauden työtunnit. Motivaatiota tuo mahdollisuus merellä liikkumiseen sekä auttamishalu. î0HULKlWllQMRXWXPLQHQRQSHORWWDva kokemus ensikertalaiselle. On todella palkitsevaa nähdä pelastettavien helpotus, kun on esimerkiksi hinannut lapsiperheen mereltä turvasatamaan. Suomen Meripelastusseuran valmennuspäällikkö Georg Nordström (vas.) pitää Ahvenanmaan harjoitusskenaariota täysin mahdollisena. ÅLAND SAREX Ahvenanmaan vesillä harjoiteltiin kansainvälistä pelastusyhteistyötä. £JUSSI-PEKKA AUKIA ÁKENNETH BAMBERG, JUSSI-PEKKA AUKIA Suomen Meripelastusseuran elokuussa järjestämä Åland SAREX -harjoitus kokosi ensimmäistä kertaa meripelastajia sekä Ahvenanmaalta, Suomesta, Ruotsista että Virosta harjoittelemaan yhteistoimintaa ja tutustumaan toistensa toimintatapoihin ja kalustoon. Varsinaiseen harjoitukseen osallistui kuusi yksikköä: meripelastusalukset Jenny Wihuri ja Rautauoma Helsingistä, Svante G Maarianhaminasta ja Björn Christer Ruotsista, sekä Maarianhaminan merivartioaseman vartiovene, josta toimintaa johdettiin. Alusten miehistöjä oli sekoitettu keskenään ja mukana oli myös runsaasti virolaisia meripelastajia, jotka osallistuivat harjoitukseen ilman omaa alusta. Harjoitusalueena oli Kvarngrundsfjärden noin kymmenen kilometriä Maarianhaminasta eteläkaakkoon. Harjoitusskenaariossa hinaaja Harald ja yhteysalus Svärtan olivat törmänneet toisiinsa: Svärtan oli saanut pahan vuodon ja miehistö oli siirtynyt pelastuslautalle tai joutunut veden varaan. Haraldin konehuoneessa ilmoitettiin olevan tulipalo ja savua, ja osalla sen matkustajista oli pieniä vammoja. Harjoituksessa molempien laivojen tilanne vakiinnutettiin, ylimääräiset matkustajat evakuoitiin ja laivoja alettiin hinata Maarianhaminaan. Paluumatkalla harjoiteltiin vielä vuorotellen "mies yli laidan" -tilannetta, ja vertailtiin eri yksiköiden pelastuspartioiden toimintaa. 18 VIRVE 3/2012 JOHTAMISTA JA VIESTINTÄÄ Harjoituksen suunnittelusta vastannut Suomen Meripelastusseuran valmennuspäällikkö Georg Nordström on tyytyväinen operaation sujumiseen. − Tässä harjoiteltiin samanaikaisesti montaa asiaa: englannin kielen käyttöä yhteistoiminnassa ja viestiliikenteessä sekä toimimista entuudestaan vieraiden ihmisten kanssa vierailla vesialueilla, Nordström kertoo. − Tämä oli aivan mahtava harjoitus, jossa kaikki olivat täysillä mukana. Ahvenanmaa on erinomainen ja neutraali paikka tällaiselle yhteisharjoitukselle, jossa kielet sekoittuvat. Itse seurasin tilanteen kehittymistä johtoaluksella, ja huomasin, ettei resurssien oikea jakaminen kahdelle toisistaan erillään olevalle onnettomuusaluksella todellakaan ole helppoa. Meripelastajat pystyivät auttamaan vuodon saanutta Svärtania. Haraldin tulipalolle he eivät sen sijaan voineet mitään, sillä meripelastajissa ei ollut savusukelluskoulutuksen saaneita henkilöitä. Sen vuoksi 20 pelastettavasta henkilöstä menetettiin konehuoneeseen loukkuun jäänyt merimies. Harjoituksessa huomattiin myös puutteita matkustajien laskemisessa, sillä paikkansapitävään tulokseen pääsy vei 45 minuuttia. Pelastusharjoitusta johti Turun meripelastuskeskuksessa vuorossa ollut meripelastusjohtaja. Käytännössä toimintaa johti merivartioston nimeämä onnettomuuspaikan johtaja vartioveneestä paikan päällä – juuri niin kuin oikeassa elämässä olisi tapahtunut. Turun keskuksen kahdesta operaattorista toinen keskittyi harjoituksen viestiliikenteeseen. Nordström pitää harjoituksen skenaariota täysin mahdollisena, sillä Maarianhaminan vesireitit ovat vilkkaita. Toki oli poikkeuksellista, että Maarianhaminan satamassa alle puolen tunnin ajomatkan päässä oli niin paljon pelastusaluksia. Normaalisti olisi toisaalta käytetty helikopteria savusukeltajien tuomiseen paikan päälle. Sitä ei nyt ollut mukana. Liki 70 hengen työpanoksen vaatinutta harjoitusta suunniteltiin vuoden päivät. Nordström kehuu ahvenanmaalaisia isäntiä, joiden apu oli korvaamaton. Samoin ruotsalaisen osapuolen osuus oli merkittävä. − Tästä pitää tehdä perinne, jossa kukin maa isännöi vuorostaan harjoitusta. HARJOITUS KOKOSI ENSIMMÄISTÄ KERTAA MERIPELASTAJIA AHVENANMAALTA, SUOMESTA, RUOTSISTA JA VIROSTA. Onnettomuus- ja pelastusalusten sijainti Kvarngrundsfjärdenillä näkyy selkeästi PV4:n navigointijärjestelmän karttakuvassa. 1. Ålands Sjöräddningssällskapin toiminnanjohtaja Dag Lindholmin työsarka on laajempi kuin suomalaiskollegoilla, sillä Ahvenanmaalla meripelastajat huolehtivat myös öljyntorjunnasta ja tekevät kaupallisia hinauksia ja jäänmurtoa. – Toimimme ympärivuotisesti ja meillä on valmius osallistua myös isojen matkustajalauttojen pelastustoimiin. 2. Ruotsista saapuneen Björn Christer -aluksen kapteeni Thomas Lindström arvioi, että säännöllisiä yhteisharjoituksia tarvitaan erityisesti viestinnän osalta. – Kukaan ei puhu äidinkieltään, joten kannattaisi puhua mahdollisimman vähän, lyhyesti ja selkeästi. Onnettomuusalukset olisi pitänyt saada omiksi puheryhmikseen tai ratkaista asia muilla tavoin. 3. Kristo Kotkas (vas.) on Viron poliisin ja rajavartiolaitoksen edustaja, Ene Kalmus Viron Meripelastusseuran puheenjohtaja ja harjoituksen virallinen tarkkailija ja Robert Aasa Rautauoman miehistöstä. – Olen ihaillut täkäläistä hyvää yhteistyötä vapaaehtoisten meripelastajien ja rajavartijoiden välillä. Täällä on myös hyvin toimiva viestiliikenne, jollaiseen meidänkin pitäisi pyrkiä, Kotkas sanoo. Aasa muistuttaa, että useimmat virolaiset meripelastajat ovat saaneet koulutuksensa Suomesta. 3/2012 VIRVE 19 Harjoituksessa ei käytetty päätelaitteiden suoria yhteyksiä vaan kaikki keskustelu käytiin samassa FIN-SWE -puheryhmässä. Vaikka yhden puheryhmän kapasiteetti riitti, keskustelua oli ajoittain hankala seurata, sillä toimintaa oli rinnakkain useammassa pisteessä. i VIESTINTÄ ON KESKEINEN HAASTE Ahvenanmaan harjoitus onnistui myös viestinnän osalta, vaikkei täysin niin kuin oli suunniteltu: ruotsalaisen Rakel-verkon kuuluvuusalue ei yltänyt harjoitusalueelle asti, joten harjoitukseen osallistuneen ruotsalaisen yksikön Rakelpäätelaitteet eivät päässeet FINSWE-puheryhmään. Ruotsalaisilla päätelaitteilla ei pääse suomalaiseen verkkoon. Ongelma ratkaistiin luovuttamalla ruotsalaisille Virvepäätelaitteita, joilla viestitettiin FIN-SWE-puheryhmän kautta. Sen ansiosta Ruotsin meripelastusorganisaation oli mahdollista seurata tapahtumia Kvarngrundsfjärdenillä. Paikan päällä ei myöskään käytetty päätelaitteiden välisiä suoria yhteyksiä – joiden avulla laitteet keskustelevat keskenään perinteisten VHF-puhelinten tapaan – vaan kaikki keskustelu käytiin samassa puheryhmässä. Yhden puheryhmän kapasiteetti riitti, mutta kanavalla käytyä keskustelua oli ajoittain hankala seurata, sillä toimintaa oli rinnakkain useammassa pisteessä. 20 VIRVE 3/2012 Jotta muu merenkulku ei olisi häiriytynyt, harjoituksessa annettiin Tetra-verkon kautta myös ne hätäkutsut, jotka normaalisti olisi annettu VHFhätäkanavalla 16. Tällä vältettiin myös uteliaiden sivullisten tulo alueelle, mikä on tyypillinen VHF:n käytön ongelma. MONEN TASOISIA MAHDOLLISUUKSIA Yrjö Pylvänäinen Erillisverkoista muistuttaa, että kansainvälisten valmiiksi ohjelmoitujen Euro-puheryhmien käyttö eri valtioiden Tetra-päätelaitteiden suorassa keskinäisessä viestinnässä on helppoa, eikä kuormita verkkoa tai aiheuta lisäkustannuksia. Se onnistuu kuitenkin vain 2–5 kilometrin maksimietäisyydellä ja yhteisillä verkon puheryhmillä, jotka on liitetty joko radiolaitteilla tai kiinteällä yhdyskäytävällä. Radiolaitteilla liittäminen maksaa noin 10 000 euroa, mutta mahdollistaa ainoastaan puheviestinnän. Tätä 10–20 kertaa kalliimman kiinteän yhdyskäytävän yli välittyisivät myös viestit, mutta eivät vielä naapurimaan päätelaitteiden tunnisteet. – Peittoa voi parantaa asentamalla tukiasemia toisen maan alueelle. Ja vaikka käytettäisiin ainoastaan toisen maan päätteitä – kuten Ahvenanmaan harjoituksessa – molempien maiden johto- tai hätäkeskukset voivat yhdyskäytävän ansiosta osallistua viestintään, Pylvänäinen kertoo. –Molempia ratkaisuja voisi myös parantaa perustamalla päätteen liittymä molempiin verkkoihin, mutta se vaatisi numeroalueiden harmonisointia ja vahvaa keskinäistä luottamusta. Tällaisessa järjestelyssä päätelaite toimii molemmissa verkoissa niiden omien viestiliikennemallien mukaan. Vasta täydellinen standardin mukainen eri maiden verkkojen keskinäinen liittäminen eli ISI-liityntä tietoliikenneyhdyskäytävineen tarjoaisi käyttäjille kaikki verkon palvelut sekä päätteiden tunnisteet. Se edellyttäisi kuitenkin noin miljoonan euron investointia liitettävää verkkoa kohti. – Täydellisestä ISI-toteutuksesta on vasta alustavia kokemuksia. Sellaisen luominen edellyttäisi runsasta käyttöä ja olisi haastava operaattorien ja viranomaisten yhteisprojekti. 1 & AKATEEMINEN NURKKA £JARNO SALOVUORI Keski-Suomesta kehittyy kyberturvallisuuden keskus -\YlVN\OlQDPPDWWLNRUNHDNRXOXQN\EHUWXUYDOOLVXXGHQ NRXOXWXVNHVNLWW\\WLHWRYHUNNRMHQVXRMDDPLVHHQ UHKA INFRASTRUKTUURILLE .\EHUWXUYDOOLVXXVQRXVLRWVLNRLKLQ PXXWDPDQYXRGHQWDNDLVHQ6WX[QHW KDLWWDRKMHOPDQDQVLRVWD+DLWWDRKMHOPDNRVNHWWLVXRUDDQDXWRPDDWLRMlU MHVWHOPLl6HROLXXVLXKNDWLODQQH MRKRQYDVWDKDYDKGXWWLLQ ²6LQlQVl6WX[QHWRQYDLQ\NVLWWlLQHQWDSDXVPXWWDVHDQWRLPDOOLHVLPHUNLQPDKGROOLVLVWDULVNHLVWlMRWND NRVNHYDWNDLNHQODLVWDLQIUDVWUXNWXXULD ²HQHUJLDDORJLVWLLNNDDWXRWDQWRDMD QLLQHGHOOHHQ.DLNHQODLVLDNRNHLOXMD RQRVD\NVLW\LVLlMDRVDV\VWHPDDWWLVLD N\EHUWXUYDOOLVXXWHHQYDLNXWWDPLV\ULW\NVLl+DXWDPlNLPXRWRLOHH 6XRPHQWDYRLWWHHQDRQROODN\EHU XKNLLQYDUDXWXPLVHVVDPDDLOPDQODDMXLQHQHGHOOlNlYLMl+DXWDPlHQ PLHOHVWlWlKlQRQK\YlWHGHOO\W\NVHW ²6XRPLRQVLLWlPLHOHQNLLQWRLQHQ PDDHWWlROHPPHVRSLYDQSLHQLMDVRSLYDQLVRWRWHXWWDPDDQQlLWlDVLRLWD ,VRPPDQPDDQWLODQQHRQKDQNDODPSLMDWRLVDDOWD6XRPHVVDROODDQ K\YLQWHNQRORJLDP\|QWHLVLl2OHPPH WHKQHHWMRMRWDLQRLNHLQVLOOl6XRPHQ YHUNRWRYDWPDDLOPDQWXUYDOOLVLPSLHQ MRXNRVVD+DXWDPlNLVDQRR -RWWDWDYRLWWHHVHHQSllVWllQNRXOXWXNVHHQMDP\|VWHNQRORJLDDQRQ VDWVDWWDYDULLWWlYlVWL+DXWDPlHQPLHOHVWlNDLNLOODRVDSXROLOODSLWllROOD\KWHLQHQQlNHP\VMDKDOX0XNDDQRQ RWHWWDYDQLLQNXQQDWYDOWLR\ULW\NVHW NXLQRSSLODLWRNVHWNLQ -$0.KDOXDDROODDODQHGHOOlNlYLMlMDSDOYHOODP\|V\ULW\VNXPSSDQHLWD.HVNL6XRPHVWDO|\W\\XVHLWD RUJDQLVDDWLRLWDNXWHQSXROXVWXVYRLPDW&DVVLGLDQMD(ULOOLVYHUNRWMRLGHQWDUSHLVLLQQ\WDONDYDNRXOXWXV YDVWDD2VDDMLOOHMDNRXOXWXNVHOOHRQ VLLVN\V\QWll ²0XXWDPDYXRVLVLWWHQ.HVNL6XRPHQDOXHHOODWHKWLLQNDUWRLWXVMD\NVL NRXOXWXVWDUYHQRXVLMXXULN\EHUWXUYDOOLVXXGHQDODOOD+DXWDPlNLWRWHDD ² 5DNHQQDPPH N\EHUWXUYDOOLVXXGHQDOXHHOOHNHKLW\V\PSlULVW|l -<96(&7(&KDQNNHHQODERUDWRULR RQODDMDLQYHVWRLQWL3\ULPPHWHNHPllQHNRV\VWHHPLQMRQNDSDOYHOXMD\ULW\NVHWS\VW\YlWNl\WWlPllQMD NHKLWWlPllQRPLDWXRWWHLWD+DXWDPlNLVDQRR1 THINKSTOCK 7DPPLNXXVVD Ș -\YlVN\OlVVl Nl\QQLVW\YlHQJODQQLQNLHOLQHQLQIRUPDDWLRWHNQRORJLDQNRXOXWXVRKMHOPDRQNLLQQRVWDQXWRSLVNHOLMRLWD XONRPDLWDP\|WHQ2KMHOPDQNRXOXWXVYDVWDDYD Jari HautamäkiNHUWRR HWWl\OHPSllQDPPDWWLNRUNHDNRXOXWXWNLQWRRQWlKWllYlQNRXOXWXNVHQ VLVlOW|RQSHUXVRSHWXVWDODDMHPSDDMD RVLQWl\VLQXXWWD ²$LNDLVHPPLQNLQWLHWRWXUYDNRXOXWXVWDRQROOXW-$0.QQXRULVRSXROHOODPXWWDWlPlRQVLVlOO|OWllQWDUNHQQHWWXDNRXOXWXVWDMRQNDIRNXV RQN\EHUWXUYDOOLVXXGHVVD7\|QRKHVVDVXRULWHWWDYDWRSLQQRWRYDWK\YLQ Nl\WlQQ|QOlKHLVLlMDVLVlOWlYlWSDOMRQKDQGVRQWHNHPLVWl+DXWDPlNLNHUWRR .\EHUWXUYDOOLVXXVRQNlVLWWHHQl K\YLQODDMDPXWWDNRXOXWXVNHVNLWW\\HQQHQPXXWDWLHWRYHUNNRWXUYDOOLVXXWHHQ7DYRLWWHHQDRQRSSLDPLWHQ YHUNRWMDQLLVVlROHYDWSDOYHOXWWXUYDWDDQ<OHLQHQSHUXVNXUVVLWXWXVWXWWDD WHUPLQRORJLDDQODLQVllGlQW||QMD WHRUHHWWLVHHQSRKMDDQPLQNlMlONHHQ SllVWllQWLHWRWXUYDWHVWDDPLVHHQMD WLHWRYHUNNRWXUYDOOLVXXGHQUDNHQWDPLVHHQNl\WlQQ|VVl ²0LHOHQNLLQWRLQHQKDUMRLWXVNXUVVL RQORSSXVRWDMRVVDOXRGDDQN\EHUWXUYDOOLVXXGHQK\|NNl\VMDWRUMXQWD VNHQDDULR2SLVNHOLMDWRYDWHULODLVLVVD URROHLVVDWRLVHWSXROXVWDYDWMDWRLVHW K\|NNllYlWWlVVl\PSlULVW|VVl+DUMRLWXVWDOOHQQHWDDQMD\KGHVVlNl\GllQOlSLPLVVlRQQLVWXWWLLQMDPLNl PHQLSLHOHHQ+DXWDPlNLVDQRRMD WRWHDDHWWlVHNlYDLNXWWDPLQHQHWWl SXROXVWDPLQHQWl\W\\KDOOLWDMRWWD YHUNNRMDYRLGDDQVXRMDWD TAVOITTEENA ON OPPIA, MITEN VERKOT JA NIISSÄ OLEVAT PALVELUT TURVATAAN. 3/2012 VIRVE 21 YHTEISEEN TILANNEKUVAAN Hälytystehtävistä vastaavien viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmä tehostaa ja helpottaa yhteistyötä. £JUSSI-PEKKA AUKIA ÁMIIKA KAINU, JUSSI-PEKKA AUKIA entällä toimivat poliisipartiot ovat saaneet jo seitsemän vuoden ajan erinomaisen tilannekuvan POKEkenttäjärjestelmän näyttöruudulta. POKEn kartalta näkyvät yhdellä silmäyksellä alueelle annetut tehtävät, siellä olevat yksiköt sekä mitä ne ovat tekemässä. Näytön karttakuvaa voi joustavasti skaalata tarpeen mukaan maantiekartasta maastokarttaan ja hyvinkin yksityiskohtaisiin ilmakuviin. Omassa ikkunassaan on lista avoimista tehtävistä osoite- ja muine taustatietoineen sekä tiedot siitä, mikä yksikkö tehtävää hoitaa ja mikä on sen status. Tarvittaessa järjestelmän kautta voi tehdä hakuja muista viranomaisten tietokannoista esimerkiksi rekisteritunnuksen perusteella. Yksikkö kirjaa järjestelmään myös palautteensa tapahtumista sekä paikan päällä tehdyistä toimenpiteistä. Kenttäjohtajalla ja partioilla on näytöillään täysin sama näkymä. Ylikomisario Antti Jeronen Poliisihallituksen tekniikan yksiköstä kertoo, että vaikka kenttäjohtaja jakaa ja priorisoi tehtävät, yksiköt seuraavat jatkuvasti toisiaan, myös oman toimialueen ulkopuolella. î3ROLLVLQSLWllWLHWllPLWlQDDSXULVsa tapahtuu, sillä tapahtuma voi olla tulossa omalle alueelle: hälytys voi koskea oman alueen suuntaan tulevaa kaaharia tai naapurin alueella tapahtunutta kola- K 22 VIRVE 3/2012 ria, joka heijastuu omalle alueelle liikenteenohjaustarpeena. Järjestelmää on paranneltu vuosien mittaan käyttäjien toivomusten mukaiseksi. Myös sen yhteentoimivuutta hätäkeskusten käyttämän tietojärjestelmän kanssa on kehitetty. Uusin lisätty ominai- SAMAT PALVELUT KAIKKIEN HÄLYTYSLUONTEISTA TYÖTÄ TEKEVIEN VIRANOMAISTEN KÄYTTÖÖN. suus on hakumahdollisuus viranomaisten tietokantoihin. î.HQWWlMlUMHVWHOPlRQPHUNLWWlYlVti nopeuttanut, helpottanut ja tehostanut poliisin työtä: yksiköt pystyvät aikaisempaa itsenäisempään päätöksentekoon. Väärinymmärrykset puheliikenteessä ovat vähentyneet, ja voidaan keskittyä olennaisiin asioihin nimien ja osoitteiden tankkaamisen sijasta, Jeronen listaa saavutettuja etuja. î0\|VWLODQWHLGHQMlONLNlWHHQYDDWLma paperityö ja tarve käydä niiden takia poliisiasemalla on vähentynyt. Kun perustoiminta voidaan toteuttaa kenttäolosuhteissa, poliiseille jää enemmän aikaa näkyä kentällä, ehkäistä ennalta rikollisuutta ja onnettomuuksia ja valistaa kansalaisia. î7DYRLWWHHQDRQHWWl\NVLN|WYRLVLYDW jatkossa hoitaa saamansa tehtävät vielä pitemmälle kenttäolosuhteissa, niin että toimistossa tehtävä jälkityö jäisi pois. Pitää kuitenkin ottaa myös huomioon, ettei pimeä ja ahdas poliisiauto todellakaan ole ergonomisesti ihanteellinen ympäristö paperityölle. POKESTA KEJOON POKE korvautuu parin vuoden sisällä poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien sekä Tullin yhteisellä KEJO-kenttäjärjestelmällä, joka tuo samat palvelut kaikkien hälytysluonteista työtä tekevien viranomaisten käyttöön. Sen myötä kaikki viranomaisyksiköt näkevät tarvittaessa toisensa kartalta ja pystyvät tiiviimpään yhteistyöhön. Jeronen kertoo, että tämä on osittain mahdollista jo nyt pelastustoimen ja rajavartiolaitoksen kanssa harvaan asutuilla alueilla. î.XQYLUDQRPDLVHWRYDWKDUYDVVD eteen tulee paljon sellaisia tilanteita, joissa ei voi jäädä odottelemaan poliisin partiota, vaan viranomainen pitää saada paikalle mahdollisimman nopeasti, Jeronen pohtii. >> Antti Jeronen arvioi, että kenttäjärjestelmä on merkittävästi nopeuttanut, helpottanut ja tehostanut poliisin työtä. Yksiköt pystyvät sen ansiosta aikaisempaa itsenäisempään päätöksentekoon. 3/2012 VIRVE 23 24 VIRVE 3/2012 î,VRLVVD\KGHVVlKRLGHWWDYLVVDWLODQWHLVVD.(-2QRSHXWWDDNRPPXQLNDDWLRWD MDHOLPLQRLYllULQ\PPlUU\NVLl.HVNXVWHOXRQ\NVLVHOLWWHLVWlNXQNDLNLOODRQSllWWHLVVllQVDPDQODLVHWQlN\PlWMRLVVDHVLPHUNLNVLYlULNRRGLWMDNlVLWWHHWRYDWVDPDW -lUMHVWHOPlRQUllWlO|LW\WXNHPDDQ NXQNLQYLUDQRPDLVHQNHQWWlWRLPLQQDQ \GLQSURVHVVHMD-HURQHQPXLVWXWWDDHWWl WRLVWHQWRLPLMRLGHQWLHWRLKLQSllVWllQYDLQ RPLHQNl\WW|RLNHXNVLHQUDMRLVVD3ROLLVLHLHVLPHUNLNVL DXWRPDDWWLVHVWLQlHVDPDDQ RSHUDDWLRRQRVDOOLVWXYDQWHUYH\GHQKXROORQ\NVLN|QSRWLODVWLHWRMDHLNlDPEXODQVVLPLHKLVW|YDVWDDYDVWLWLHWRMD MRWNDHLYlWKHLOOHNXXOX TOISTEN TOIMIJOIDEN TIETOIHIN PÄÄSTÄÄN VAIN OMIEN KÄYTTÖOIKEUKSIEN RAJOISSA. ISOJA JÄRJESTELMÄMUUTOKSIA EDESSÄ .(-2QSLWlLVLROODNl\W|VVlYXRWHHQȘ PHQQHVVl6DPDQDYXRQQDRWHWDDQNl\WW||QPXLWDNLQWLHWRMlUMHVWHOPLl.(-2QMD KlWlNHVNXVWHQXXGHQ(5,&$QRKHOODPHQHLOOllQRQSROLLVLQWLHWRMlUMHVWHOPLHQNRNRQDLVXXGLVWXVKDQNH9,7-$6LLQlN\PPHQHWHULOOLVHWYLUDQRPDLVMlUMHVWHOPlWMD UHNLVWHULW\KGLVWHWllQ\KGHNVLYlOLQHHVWl MDSDLNDVWDULLSSXPDWWRPDNVLWLHWRMlUMHVWHOPlNVLMRNDWXRNDLNHQWRLPLQQDQNDQQDOWDROHQQDLVHQWLHGRQP\|VNHQWlOOHMDONDXWXQHHQ\NVLN|QNl\WW||Q -HURQHQQlNHHWLHWRMlUMHVWHOPlXXGLVWXNVHQHULOOLVHQlSROLLVLQPHQHLOOllQROHYDVWDRUJDQLVDDWLRXXGLVWXNVHVWDPXWWD WRNLVLWlPHUNLWWlYlVWLWXNHYDQDKDQNNHHQD î/RSXOOLQHQWDYRLWHROLVLHWWlMlUMHVWHOPllQNHUUDQV\|WHW\WWLHGRWVLLUW\LVLYlW VlKN|LVLQlWDUYLWWDHVVDNlUlMLOOHDVWL6DPRLQHVLPHUNLNVLOLLNHQQHRQQHWWRPXXWHHQ MRXWXQXWDXWRLOLMDVDLVLYDNXXWXV\KWL|Q HGHOO\WWlPlWWRGLVWXNVHWSROLLVLSDUWLROWD SDLNDQSllOWl.RUWLWRQWDMDSDSHULWRQWDNXOMHWWDMDDHLP\|VNllQYlOWWlPlWWl WDUYLWVLVLYLHGlSROLLVLODLWRNVHOOHWXQQLVWHWWDYDNVL-HURQHQNXYDDSDOYHOXN\Y\Q SDUDQWXPLVWD î3ROLLVLQRKMHLVWRMHQMDPXLGHQWLHWRMHQVLLUWlPLQHQWLHWRMlUMHVWHOPlVWlVDDWDYLNVLWHNHHSROLLVLDXWRVWDYDUNDLOOHYlKHPPlQKRXNXWWHOHYDQNRVNDVLHOOlHL VlLO\WHWlPLWllQKHLWlNLLQQRVWDYDDWLHWRD VIRVEN VARASSA 7LHWRMlUMHVWHOPlXXGLVWXNVHQPDKGROOLVWDD PRQLNDQDYDUHLWLW\VMRQNDDYXOOD9LUYH WLHGRQVLLUWRRQSHUXVWXYDNHQWWlMRKWDPLVMlUMHVWHOPlSllVHHP\|VK\|G\QWlPllQ NDXSDOOLVWHQ*RSHUDDWWRULHQWDUMRDPDD PRELLOLDWLHGRQVLLUWRNDSDVLWHHWWLD-HURQHQ PXLVWXWWDDHWWlMlUMHVWHOPlQSHUXVWRLPLQQRW²SDLNNDWLHGRWWHKWlYlWVWDWXNVHWMDSDODXWWHHW²WRLPLYDWMDWNRVVDNLQ YLUYHQYDUDVVD î2OHPPHQlKQHHWPRQHHQNHUWDDQ NXLQNDNDXSDOOLVWHQRSHUDDWWRULHQSDOYHOXWWXNNHXWXYDWSRLNNHXVWLODQWHLVVDMRSDPXXWDPDVVDPLQXXWLVVD.DXSDOOLVWHQ RSHUDDWWRULHQSDOYHOXN\N\RQNHKLWW\Q\W YDOWDYDVWLPXWWDVDPDOODP\|VVLLUUHWWlYlQWLHGRQPllUlRQNDVYDQXWYlKLQWllQ VDPDVVDVXKWHHVVD-HURQHQNHUWRR î(VLPHUNLNVLHORNXXVVD(VSRRQ:HHN HQG)HVWLYDOLQNDDRNVHVVDSROLLVLWRKMDVLYDWOLLNHQQHWWlYLUYHQYDUDVVD6HQOLVlNVL KHMRXWXLYDWYLUYHSllWHODLWWHLQHHQWRLPLPDDQOLQNNLQlODSVLDDQHWVLYLOOHYDQKHPPLOOHNXQNlQQ\NNlYHUNRWROLYDWWXNRVVD (LNlYHUNRQNDDWXPLVHHQWDUYLWDYlOWWlPlWWlVXXUWDYlNLPllUllNllQVLOOlMR \NVLWWlLVWlWXOLSDORDVHXUDDYDWNDWVHOLMDW S\VW\YlWSDKLPPDVVDWDSDXNVHVVDODPDXWWDPDDQYHUNRQWLHGRQVLLUWRN\Y\Q<RXWXEH YLGHRLOODDQ1 3/2012 VIRVE 25 Keskeinen kysymys on, kuka vastaa mistäkin, sanoo Sari-Anne Hannula. TORI VASTAA VALTIONHALLINNON YHTEISIIN ICT-TARPEISIIN Toukokuussa 2012 asetetun TORI-hankkeen tehtävä on koota valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut yhteen palvelukeskukseen. £JARNO SALOVUORI ÁANNA ULYANOVA 26 VIRVE 3/2012 altionvarainministeriön hanke kattaa kaikki ict-palvelukeskukset ja valtion virastot, joiden toimialariippumattomat ict-toiminnot siirtyvät ensi vuonna perustettavaan uuteen yksikköön. Aikataulu riippuu poliittisista päätöksistä ja lainsäädäntöön tarvittavista muutoksista. Hankkeen tiukalle aikataululle on hyviä syitä, sillä nykyinen siiloutunut toimintamalli tulee kalliiksi. Yhteisillä järjestelmillä ja toimintatavoilla on mahdollista säästää veronmaksajien euroja. Vastaavasti ulottuvilla on monenlaisia toiminnallisia hyötyjä ja parempaa asiakaspalvelua valtionhallinnon yksiköille. V UUSI ORGANISAATIO TORI-hankkeen käynnistyessä keskeinen ja mediassakin esillä ollut asia on ollut organisaatiomuoto. Vaihtoehtoja ovat virasto, liikelaitos ja valtion täysin omistama voittoa tavoittelematon in-house-yhtiö. î2UJDQLVDDWLRPXRGRQVHOYLWWlPLQHQ selkiyttää hankkeen etenemistä sekä sitä, miten toiminta voidaan järjestää ja henkilöstö koota. Jos kolmea eri vaihtoehtoa vietäisiin koko ajan rinnakkain, joutuisimme tekemään melkein kolminkertaisen työn. Hankeryhmä on vertaillut organisointimuotoja ja valmistellut vertailun perusteella osakeyhtiömuotoa, mutta mitään päätöksiä ei ole tehty, hankkeen läpiviennistä vastaava Sari-Anne Hannula korostaa. Hannula on yksi TORIn kolmesta projektijohtajasta. Hän siirtyi tehtävään Tampereen kaupungin tietohallinnosta, jossa hän viime töikseen veti Tampereen tietotekniikkakeskuksen toimintojen ulkoistus- ja seudullisen kilpailutusprojektin. NYKYTILA ANALYSOITU Hankkeen alkuvaiheessa määriteltiin toimialariippumattomat tehtävät. Hannulan mukaan perustietotekniikan palvelukartta on suhteellisen selkeä. î7RNLWRLPLDODULLSSXYLHQMlUMHVWHOmien rajapinta lähellä käyttäjää vaatii rajankäyntiä siitä, kuka vastaa mistäkin. Lisäksi roolien täytyy olla selkeitä tilaajatuottajamallissa – raja on häilyvä varsinkin yksiköissä, joissa nyt on omaa palvelutuotantoa, Hannula pohtii. Myös nykytilan kartoitus on ollut iso ja mielenkiintoinen ponnistus. Mukana oleville yksiköille lähetettiin kartoituslomake, minkä jälkeen tietoja tarkennettiin haastatteluin. Kartoituksen perusteella tehtiin analyysi, joka on pohjana säästölaskelmille ja etenemissuunnitelmalle. Hannulan arvion mukaan kartoitus kattaa noin 75 prosenttia koko valtionhallinnon toimialariippumattomista ict-tehtävistä. î(QVLPPlLVHWKDYDLQQRWWXNHYDWDLemmin esitettyjä säästömahdollisuuksia, potentiaalia löytyy. Aikaisemmin ei ole ollut tarkkaa tietoa siitä, mitä yksiköissä oikeasti on. Ne ovat hyvin erilaisia, ja palveluissa on erilaisia kypsyystasoja, Hannula kuvailee. KORKEAN VARAUTUMISEN PALVELUJA Analyysi on pohjana myös toiminnallisten hyötyjen arvioinnille. Yhteiset järjestelmät ja toimintatavat auttavat, kun tavoitellaan parempaa yhteentoimivuutta ja toimintavarmuutta. î1\WSDOYHOXWRQMlUMHVWHWW\K\YLQ hajanaisesti eikä asiakastyytyväisyys ole kaikilta osin kovin korkea. Tätä kautta saamme paremmalle tasolle sekä palvelukyvyn koko valtakunnan alueella että varautumisen ja tietoturvan. Palveluja pitää mitata ja seurata, ja myös kustannukset pitää saada yhteismitallisiksi ja sitä kautta kilpailukykyisiksi, Hannula linjaa. TORI-palvelut kattavat sekä perustason että korotetun ja korkean varautumisen palvelut. Perustasolla esimerkiksi tietoliikenne ostetaan tyypillisesti markkinoilta, Hanselin toimiessa jatkossakin kilpailuttamisen asiantuntijana. Korkean varautumisen osalta verkko-operaattori on yksiselitteisesti Suomen Turvallisuusverkko Oy (Stuve). î2OHPPHNl\QHHW6WXYHQNDQVVDNHVkustelua kunkin tehtävästä ja palveluista, mihin asti Stuve ja mistä lähtien TORI. Alusta asti olemme olleet hyvin samaa mieltä tilanteesta, Hannula kertoo. î725,QNHVNHLVLlRVDDOXHLWDRQYDUmistaa sekä perustason että korkean turvallisuustason palvelut. Valtionhallinnon erityistarpeet on otettava huomioon. Yksi ydinosaaminen on juuri turvallisuusviranomaisten vaatimusten täyttäminen, Hannula toteaa. PARHAAT KÄYTÄNNÖT JA SELKEÄT PROSESSIT Toteutuessaan TORI on yli tuhannen ihmisen työpaikka, ja se on viiden suurimman it-palvelutoimittajan joukossa Suomessa. Toimintaa on usealla paikkakunnalla. Palveluintegraattorina sillä on sekä omaa palvelutuotantoa että muualta valtionhallinnosta ja markkinoilta ostettuja palveluja. Hannula korostaa, että tärkeää on luoda hyvin toimivat yhteiset prosessit. î3DOYHOXQlN\\DVLDNNDDOOH\KWHQl kokonaisuutena, jossa esimerkiksi turvallisuusverkon päällä on toimialariippumattomia palveluja. Korkean varautumisen kohdalla prosessien pitää tietysti olla erityisen selkeät. Hannulan mukaan säästöt alkavat konkretisoitua esimerkiksi silloin, kun päästään tarkastelemaan ulkoa ostettujen palvelujen sopimuksia. î0LWlQRSHDPPLQVDDPPHSDUKDLWD käytäntöjä otetuksi käyttöön, sitä nopeammin saamme säästöjä ja hyötyjä. Tulevaisuudessa palvelutuotanto on yhdenmukaistettu ja myös käyttäjätuki on yhdessä järjestelmässä, Hannula visioi.1 3/2012 VIRVE 27 Í AJANKOHTAISTA ANTERO AALTONEN VIRVE JA MAANPUOLUSTUS Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä, reserviläisiä ja vapaaehtoisia myös virve-päätelaitteiden käyttöön hätä- ja kriisitilanteissa. Yhdistys järjestää vuosittain 1 600 kurssia ympäri maata. www.erillisverkot.fi, www.mpk.fi KRIVAT TESTATTAVANA Strategia vastaa liiketoiminnan kasvuun Suomen Erillisverkot -konsernin missio on turvata yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen johtamista. Visiona on erinomaisen asiakastyytyväisyyden saavuttaminen sekä edelläkävijyys toimintavarman tietoliikenteen ja korkealaatuisten palvelujen tarjoajana. Konsernin strategia on syksyn aikana päivitetty vastaamaan konsernin toiminnan laajenemisen tarpeita. Keskeinen strategiaelementti on elintärkeä tietoliikenneinfrastruktuuri, jonka suojaamisella on laaja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Sen merkittävyyttä arvioidaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian tavoitteiden ja kyberturvallisuuden nä- 28 VIRVE 3/2012 kökulmasta. Toiminnan peruspilareina ovat vuorovaikutus, luotettavuus, arvo yhteiskunnalle ja edelläkävijyys. Palvelut on suunniteltu ja toteutettu niin, että ne ovat saatavilla sekä paikallisissa että yhteiskunnan häiriö- ja poikkeusoloissa. Keskeisiä asiakasorganisaatioita ovat yhteiskunnan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeät toimijat. Konsernin strategisia tavoitteita on kolme: kriittisen tietoliikenneinfrastruktuurin ja sen peruspalvelujen kehittäminen, taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen sekä yhteistoiminta ja työnjako muiden julkisen hallinnon it-keskusten kanssa. KRIVAT-järjestelmän toiminnallisia ominaisuuksia testataan parhaillaan. KRIVATin tavoitteena on kriittisen infrastruktuurin varmistaminen ja kriisiajan viestintäverkon kehittäminen keskeisille huoltovarmuudesta huolehtiville organisaatioille. Hankkeen testausvaiheessa mukana ovat energianjakelu- ja tietoliikennepalveluja sekä tietotekniikkapalveluja tarjoavat yhtiöt, logistiikkayhtiöt sekä tukiorganisaatiot ja käyttäjät. Hankkeen ansiosta häiriötilanteista toipuminen nopeutuu, viankorjausta ja häiriötilanteita kyetään ennakoimaan, luodaan yhtenäiset toimintatavat ja parannetaan palvelujen laatua. Myös asiantuntijaresurssien tavoitettavuus paranee. SYDÄMELLINEN VALMIUSHARJOITUS Punaisen Ristin Sydäntalvi-valmiusharjoituksen yhteydessä harjoitellaan Punaisen Ristin auttamisvalmiutta ja yhteistoimintaa paikallisten viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa häiriötilanteessa. Tapahtuma voidaan järjestetään vanhusten palvelukeskuksessa, monitoimitalossa tai muussa sopivassa paikassa, ja osallistujille tarjotaan lämmintä juotavaa, syötävää ja rattoisaa ohjelmaa. http://rednet.punainenristi.fi/sydantalvi Tampere sai lääkärihelikopterin Lääkärihelikopteritoiminnasta tuli uuden lain mukaan valtiollista viranomaistoimintaa, jonka rahoitus tulee suoraan sosiaali- ja terveysministeriöltä. Tampere oli viimeinen yliopistoalue, jossa ei ole ollut lääkärihelikopteria. Alueella käynnistettiin lääkäriambulanssitoiminta syksyllä ȘȘ6\\VNXXVVDȘNl\WW||QVDDWXKHOLNRSWHULWl\GHQWll6XRPHQNXXGHQKHOLkopterin tukikohtaverkoston ministeriön ja valtioneuvoston päätöksen mukaiseksi. )LQQ+(062\YDVWDDLQIUDVWDîWXNLkohdista, maayksiköstä ja tietoliikenneasioista – ja kaksi lento-operaattoria vastaa helikoptereista ja lentävästä miehistöstä. 6DLUDDQKRLWRSLLULWYDVWDDYDWOllNlUHLVWlMD hoitovälineistä sekä lääkäreiden palkoista ja lääkintäkuluista. Lentotoiminnan rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. î0XXWRNVHQHWHHQSlLQYLHYlQlYRLPDna on ollut terveydenhuoltolain muutos. Jokaisella yliopisto-erityisvastuualueella pitää olla ensihoitolääkäripäivystys. 6LLWlWXOHHRVDYLUDQRPDLVWRLPLQWDDMRND on osa potilaan hoitoketjua ja liittyy saumattomasti päivystystoimintaan, korostaa Janne Virta)LQQ+(062\VWl SANASTOA ¿ TUVE Hallinnon turvallisuusverkko. Valtioneuvoston ja turvallisuusviranomaisten korkean varautumisen tietoliikenneratkaisu. STUVE Suomen Turvallisuusverkko Oy, varmistaa valtion johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten sekä muiden toimijoiden yhteistoimintaa ja viestintää koko Suomen alueella. FinnHEMS Oy on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikkö. www.finnhems.fi POKE Poliisin kenttäjohtamisjärjestelmä VITJA Viranomaistietojärjestelmäprojekti. Kenttätehtävissä poliisiautoissa on käytettävissä samat tiedot kuin poliisiasemalla. SUOMEN ERILLISVERKOT -KONSERNIN RAKENNE Tuotteet ja palvelut Turvallisuusverkko KONSERNIN YHTEISET PALVELUT PALVELUT ASIAKASTARPEET Viranomaisradioverkko Teletoimitilat KEJO Kenttäjohtamisjärjestelmä, joka tuo samat palvelut kaikkien hälytysluontoista työtä tekevien viranomaisten käyttöön. TORI Kokoaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut yhteen palvelukeskukseen. Suomen Erillisverkot Oy operoi valtakunnallista viranomaisradioverkkoa ja kahta kiinteää turvallisuusverkkoa. VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy myy ja huoltaa radiopäätelaitteita. Leijonaverkot Oy omistaa ja kehittää yhteiskunnan kannalta kriittistä tele- ja tietoliikenneinfrastruktuuria. Johtotieto Oy on johtojen sijaintitietoihin ja näytönvarauspalveluun erikoistunut yritys. Suomen Turvallisuusverkko Oy toimii hallinnon turvallisuusverkko (TUVE) -operaattorina. Hallinnon TUVE-palveluintegraattorit tuottavat edelleen viestintäpalveluja loppukäyttäjilleen. 3/2012 VIRVE 29 > SVENSK RESUMÉ PAULA MYÖHÄNEN FÖR DE GEMENSAMMA NÄTEN Efter stormen Bättre beredskap för undantagssituationer 30 VIRVE 3/2012 yrkesfolk och maskinkrafter som möjligt på plats. Det väsentliga i röjningsarbetet är att veta var ellinjerna går. î9LKDUDUEHWDWI|UDWWNXQQDIn ellinjerna direkt på skärmen i skogsmaskinen. Då kan man hitta linjerna L YLQWHUP|UNUHW L UHJQ RFK L VNRJDU VRPI|UVW|UWVDYVWRUPDUEHUlWWDUPetri NuutinenYHUNVWlOODQGHGLUHNW|UYLG Johtotieto. Vid stora störningar är ledning och inledningen av verksamheten a och o. – Vi talar om maximikraftprincipen. Vi går ut med allt materiel som vi kan InWDJSnVlJHUArto NieminenGULIWFKHI vid Järvi-Suomen Energia. – Femtio skogsmaskiner av den här typen är en stor extraresurs till denna PD[LPLNUDIWVlJHU0HWVl*URXSVUHVXUV chef Pasi Arkko. Ett planerat samarbete har fördelen DYDWWKDQGOLQJVPRGHOOHQÀQQVEDNRP HQNQDSS0DQInUWLOOJnQJWLOOGHQElVWD möjliga yrkeskunskapen yrkeskunskapen RFKIUnJRUQDGHÀQLHUDVDYGH\UNHVPlQniskor som har den bästa insikten i dem. LAURA OJA I efterbehandlingen av undantagssituationer är det viktigt att de skogsmaskiner som deltar i röjningsarbetet har exakta uppgifter om ellinjerna och situationen i dessa. När linjerna syns på skärmen i skogsmaskinen ökar både säkerheten RFKDUEHWHWVHŲHNWLYLWHWRFKHOPRQW|rerna kan börja med det egentliga reparationsarbetet så snabbt som möjligt. Även i den normala verksamheten är det viktigt att maskinerna har exakta uppgifter om var luftledningarna ligger. Arbetssäkerheten ökar och störningarna minskar. I undantagssituationer lyfts detta fram på ett tydligt sätt. Som ett resultat av pilotsamarbetet PHOODQ-RKWRWLHWR0HWVl*URXS-lUYL Suomen Energia och Veljekset Hokkanen har man tagit fram en handlingsmodell för undantagssituationer. Avsikten är att införa modellen på ett omfattande sätt. När stormen fäller träd och orsakar elavbrott och avbrutna förbindelser gäller det att handla snabbt. Det behövs LQIRUPDWLRQHQI|UPnJDDWWXSSIDWWD VLWXDWLRQHQHUIDUHQKHWVDPWVnP\FNHW Kommunikationsministeriets säkerhetsdirektör Rauli Parmes har från början medverkat i de olika skedena av VIRVE, Suomen Erillisverkot Oy och Suomen Turvallisuusverkko Oy. Tanken om ett myndighetsnät kom som ett förslag från kommunikationsministeriets delegation för förbindelseväsendet när olika myndigheters kommunikationsnät höll på att bli föråldrade. – Jag fick uppgiften trots att jag inte är en teknisk människa, berättar Parmes. På grund av det låga antalet användare var emellertid inga företag intresserade av att bygga upp myndighetsnätet som ett kommersiellt projekt. Arbetsnamnet VIRVE lever kvar. I fråga om betydelse går det större utvecklingsprojektet TUVE, som pågått samtidigt, förbi Virve på ett betydande sätt. − Tänkandet utgår från att man i en verkligen kritisk situation inte kan lita på att tjänster som tillhandahålls av den fria marknaden håller. Kärnbetydelsen är att bygga ett system i vilket man kan handla på ett så oberoende sätt som möjligt utan att förlita sig på kommersiella tjänster. − Världen vi verkade i tidigare var stabil. Organisationerna var självförsörjande. Numera är inte ens stora enheter längre oberoende. − Jag hoppas att människorna – tjänstemännen och beslutsfattarna – skulle förstå att i år och nästa år tänka på ett vidare sätt och inte endast på sin egen sektor. Det blir tufft. Många kommer att förlora sin arbetsplats eller ställning när organisationer läggs ned och slås samman. En fortsatt utveckling kan bli svår om det finns olösta konflikter. KENNETH BAMBERG STRATEGIN SVARAR MOT TILLVÄXTEN I AFFÄRSVERKSAMHETEN Strategin i Suomen Erillisverkotkoncernen har uppdaterats att svara mot kraven i den expanderade verksamheten. Ett centralt element i strategin är den livsviktiga infrastrukturen för datakommunikation, vars skydd har en omfattande samhällelig effekt. gom, påminner Valli. Hjälpare till sjöss Det frivilliga sjöräddningsarbetet tryggar VM|WUDÀNHQRFKVSDUDUVNDWWHEHWDODUQDV SHQJDU,QWHUQDWLRQHOOWUlGGQLQJVVDPDUEHWH|YDGHVSnnOlQGVNDYDWWHQ gYQLQJHQcODQG6$5(;VDPODGHI|U I|UVWDJnQJHQVM|UlGGDUHIUnQcODQG)LQODQG6YHULJHRFK(VWODQGI|UDWW|YDSn VDPDUEHWHRFKEHNDQWDVLJPHGYDUDQGUDV YHUNVDPKHWVVlWWRFKPDWHULHO %HUHGVNDSVFKHIHQYLG)LQODQGV6M|UlGGQLQJVVlOOVNDS Georg NordströmVRPVYDUDGHI|USODQHULQJHQDY|YQLQJHQlUQ|MG PHGRSHUDWLRQHQ î9L|YDGHPnQJDROLNDVDNHUVDPWLGLJW DWWDQYlQGDHQJHOVNDLVDPDUEHWHRFKNRPPXQLNDWLRQVDPWDWWDJHUDWLOOVDPPDQVPHG IUlPPDQGHPlQQLVNRUSnHWWIUlPPDQGH KDYVRPUnGHEHUlWWDU1RUGVWU|P 3ODQHULQJHQDY|YQLQJHQVRPNUlYGH QlVWDQSHUVRQHUVDUEHWVLQVDWVWRJXQJH- IlUHWWnU1RUGVWU|PEHU|PPHUGHnOlQGVNDYlUGDUQDYDUVKMlOSYDURYlUGHUOLJ'HQ VYHQVNDSDUWHQVSHODGHlYHQHQEHW\GDQGHUROO gYQLQJHQSncODQGYDUO\FNDGRFNVn LIUnJDRPNRPPXQLNDWLRQlYHQRPGHW LQWHJLFNSUHFLVVRPPDQKDGHSODQHUDW GHWVYHQVND5DNHOQlWHWVK|UEDUKHWVRPUnGH QnGGHLQWHIUDPWLOO|YQLQJVRPUnGHWVnGHQ VYHQVNDHQKHWHQV5DNHOWHUPLQDOHUNXQGH LQWHGHOWDL),16:(WDOJUXSSHQ0DQKDU LQWHWLOOJnQJWLOOGHWÀQOlQGVNDQlWHWPHG VYHQVNDWHUPLQDOHU 3UREOHPHWO|VWHVJHQRPDWW|YHUOlPQD 9LUYHWHUPLQDOHUWLOOGHQVYHQVNDHQKHWHQ 'HVVDDQYlQGHVGRFNI|UNRPPXQLNDWLRQ JHQRP),16:(WDOJUXSSHQ7DFNYDUH GHWWDNXQGHVM|UlGGQLQJVRUJDQLVDWLRQHQ L6YHULJHI|OMDPHGKlQGHOVHUQDSn.YDUQJUXQGVIMlUGHQ TETRA-TERMINAL FÖR SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN Cassidan TH1n-radions färgdisplay, form och kompakta storlek betjänar särskilt socialarbetare och hälsovårdspersonal. Den kan också användas i smutsiga och våta förhållanden. För applikationerna kan plattformen Java™ utnyttjas. www.virve.com VIRVE-PRINCIPER FÖR LOKALFÖRVALTNINGEN Nationella principer för virvekommunikation ur beredskapssynpunkt har tagits fram för regional- och lokalförvaltningen. Principerna är särskilt avsedda för regionförvaltningsverkens och kommunernas virve-användning. Den nationella modellen skapar förutsättningar för gemensam praxis. asiakaspalvelu@erillisverkot.fi 3/2012 VIRVE 31 VIRVE-PÄIVÄ 2013 Perinteinen turvallisuusviestinnän ammattilaisten verkostoitumisfoorumi VIRVE-päivä järjestetään maaliskuussa, tiistaina 19.3.2013. Jotta päivä tarjoaa myös vuonna 2013 mahdollisimman monipuolisen katsauksen turvallisuus- ja viranomaisverkkojen maailmaan, pyydämme tilaisuuteen puhujia niin valtionhallinnon, viranomais- kuin akateemisiltakin aloilta. Ohjelmassa on myös Timanttitekopalkinnon jakaminen. Mukana ovat ainakin kaikki alla olevat näytteilleasettajat, mutta näytteilleasettajaksi voi ilmoittautua vielä 25.1.2013 saakka. Tervetuloa VIRVE-päivään!
© Copyright 2024