elämä on päänvaivan arvoista
2/ 2010 B E R G G R E N - Y H T I Ö I D E N A S I A K A S L E H T I • I P R N e w s Aivotutkija Kiti Müller: Elämä on päänvaivan arvoista BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 1 Värinkin voi suojata • Riitojenratkaisuryhmä taistelee puolestasi • Keksintömetsästys S i s ä lt ö PÄÄKIRJOITUS TAVAR AMERKIT Picassoja pöytälaatikossa / 3 Parocille värillä on väliä / 14 aivotyö UUSIIN ASEMIIN Elämä on päänvaivan arvoista / 4 Nimitykset Berggren-yhtiöissä / 16 TEOLLISOIKEUDET MUISTAMISET IPR due diligence -palvelu säästää yllätyksiltä / 7 Henkilöstön palvelusvuodet ja merkkipäivät / 16 PATENTIT SANASTA A SIAMIESTÄ! Uusi riitojenratkaisuryhmä taistelee puolestasi / 8 Alan sanastoa valottava pakinasarja – osa 12: L / 17 ASIAKAS & ASIANTUNTIJA AJANKOHTAISTA Keksintömetsästyksellä lisää höyryä Metso Powerin tuotekehitykseen / 10 Teollisoikeusalan ja yhtiön uutisia / 18 BERSOONA Viestintäpäällikkö Mariliina Karppo / 13 8 10 14 www.berggren.fi www.berggren.eu 2 Berggren Oy Ab Antinkatu 3 C, PL 16 00101 Helsinki Puh. 010 227 2000 Fax (09) 693 3944 email@berggren.fi Tampereen Patenttitoimisto Oy Hermiankatu 1 B 33720 Tampere Puh. 010 227 2600 Fax 010 227 2662 tampat@tampatent.eu Berggren Oy Ab, Oulu Kirkkokatu 9 90100 Oulu Puh. 010 227 2100 Fax (08) 556 6701 oulu@berggren.fi Tampereen Patenttitoimisto Oy, Lappeenranta Valtakatu 49 53100 Lappeenranta Puh. 010 227 2670 Fax 010 227 2662 tampat@tampatent.eu Tampereen Patenttitoimisto Oy, Kuopio Microkatu 1 70210 Kuopio Puh. 010 227 2680 Fax 010 227 2662 tampat@tampatent.eu Turun Patenttitoimisto Oy Tykistökatu 2–4 B, PL 99 20521 Turku Puh. 010 227 2555 Fax 010 227 2556 turpat@berggren.fi Pääkirjoitus Picassoja pöytälaatikossa? Kuva: Sami reivinen P Moni meistä on herännyt yöllä siihen, että on saanut hyvän ajatuksen. Väsyneenä ja unisena ei ole ehkä jaksanut kirjoittaa ideaa paperille ja aamulla herättyään ei sitä enää muista. Päivän aikana voi sitten herkutella sillä, kuinka upea tuo ajatus mahtoikaan olla. Tai ihmetellä yöpöydälle ilmestynyttä lappua, jossa lukee: “Muista hyvä idea!!!”. Vähemmän hauskaa ja paljon kalliimpaa asiasta tulee, kun yrityksen tuotekehittäjä tai asiakasvastaava ei jaksa kirjoittaa ylös ideaansa työpäivän kiireessä ja uusi menestystuote jää syntymättä. Innovaatiot ovat parhaimmillaan aivan ratkaisevassa asemassa yrityksen menestyksen kannalta. Vähintään keksinnöt ja muut ideat tuovat selvää kilpailuetua. Keksinnöt eivät aina synny oikeaan aikaan tai oikeassa paikassa. Tämä johtuu keksintöjen luonteesta: keksintö on usein yllättävä ja välähdyksenomaisen luovuuden tulos. Keksintö on syntyessään kuin liekki tuulessa – väärät olosuhteet saavat idean sammumaan, ja keksinnöstä ei koskaan tule mitään. Keksijät eivät aina ole kovin uskaliaita tuomaan keksintöään esille, vaan jättävät sen mieluummin pöytälaatikkoon. Onkin erityisen tärkeää, että organisaation ilmapiiri ja toimintatavat tukevat keksintöjen viemistä eteenpäin. Keksijöitä ja heidän keksintöjään täytyy erityisesti helliä. Keksintöjen suojauksen ja niiden hyötykäytön yrityksessä tulisi olla johdon jatkuBeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 van kiinnostuksen kohteena. Melko hyvänä voidaan yrityksessä pitää tilannetta, jossa joka kolmas kertoo tehneensä keksinnön vuoden aikana. Organisaatiossa siis tehdään yksi raportoitu keksintö 5 000 työtuntia kohden. Kun järjestetään Keksintömetsästys, samasta organisaatiosta mikä tahansa 20 hengen porukka voi hyvinkin dokumentoida 20 tai 30 keksintöä. Jälkimmäinen on tuhat kertaa tehokkaampaa. Tuhat kertaa tehokkaampaa keksimistä! Tätä Suomi tarvitsee! Me tarjoamme asiakkaillemme ensiluokkaista osaamista patenttien, tavaramerkkien, mallisuojien ja IPR-lakiasioiden hoitoon. Vuosien saatossa meille on tämän asiantuntijaosaamisen lisäksi kertynyt eri tavoin myös ratkaisevaa ymmärrystä siitä, miten aineettomiin oikeuksiin liittyviä asioita voisi fiksusti hoitaa erilaisissa organisaatioissa. Pyrimmekin Berggren-yhtiöissä jatkuvasti paketoimaan ydinpalveluidemme ympärille muita hyödyllisiä palveluita, jotka auttavat asiakkaidemme arkipäivää IPR-asioissa. Näistä palveluista on luettavissa jo monia menestystarinoita, puhutaan sitten sähköisestä asioinnista, jota esittelimme edellisessä lehdessä, tai Keksintömetsästyspalvelusta, josta voit lukea tämän lehden sivulta 10 alkaen. Onko teillä Picassoja pöytälaatikossa? Olisiko aika kaivaa ne esiin? Kim Simelius toimitusjohtaja, TkT, KTM Tampereen Patenttitoimisto Oy TOIMITUS Berggren-yhtiöiden asiakaslehti 2/2010 JULKAISIJA Berggren-yhtiöt Antinkatu 3 C 00100 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Jouni Joronen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Mariliina Karppo MUU TOIMITUSKUNTA Jorma Hanski Sanna af Ursin ULKOASU Petteri Kivekäs, Edita Press Oy Osoitteenmuutokset: markkinointi@berggren.fi KANNEN KUVA Jukka Lehtinen Internet: www.berggren.fi TAKAKANSI Satumaa Oy Berggren-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. PAINOPAIKKA Edita Prima Oy, Helsinki 2010 3 Aivotyö Elämä on päänvaivan arvoista Miten kannustaa työntekijöitä luovaan riskinottoon? Entä mitä tehdä, jottei satavuotiaaksi elävän ihmisen työura loppuisi jo 40 vuotta aiemmin? Neurologi, tutkimusprofessori Kiti Müller tutkii ilmiöitä, joista yhteiskunta saa harmaita hiuksia. Hän työskentelee sen eteen, että työelämässä olisi enemmän positiivista päänvaivaa kuin negatiivista. P Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tut- kimuskeskusta johtava neurologi, tutkimusprofessori Kiti Müller elää kuten opettaa. Ja työskentelee kuten opettaa. Olemme sopineet loppukesän haastattelusta Kalastajatorpalla. Sen edustalla Müller meloo usein kanootillaan tai kävelee kirja kädessä. Merenranta on elementti, joka sopii luontevasti aivomyrskyjä ja aivojen tyyniä lepohetkiä tutkivalle ja niistä luennoivalle asiantuntijalle. Siirtyessään palaverista tai projektista toiseen Müller pyrkii lähtemään hetkeksi ulos. Raikkaassa säässä kävely ja kirjan lukeminen ovat hänestä paras aivoja lataava virike työn lomassa – ja kei- a ell e u l a s u u v Epämuka usia syntyy u oita. innovaati Intensiivinen aivotyö vaatii taukoa 2–4 h välein. 4 no lepuuttaa hetkeksi aivojaan pitkäksi venyvinä työpäivinä. Kirjassa on muovikannet, jotta sää ei estäisi lähtemistä luontoon. Mülleristä nyky-yhteiskunnassa on paljon muutakin, joka estää aivojen tuulettamisen kuin sää. Työssä pitää voida ylittää itsensä. Työergonomiasta aivoergonomiaksi BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 Mülleria huoletti 2000-luvun työelämän meno sen verran, että hän kirjoitti taskuun mahtuvan tietokirjan Aivokutinaa (2003). Kirja palkittiin vuoden 2004 parhaana terveysaineistona. Kirja on helppotajuinen kiteytys siitä, mitä aivojen vaaliminen ihmiselle ja koko yhteiskunnalle merkitsee. Vuonna 2008 kirjan osittain uudistettuun painokseen lisättiin työelämään liittyviä teemoja. Kenellekään ei ole yllätys, että virkeät ja motivoituneet aivot pärjäävät elämässä parhaiten. Yksi Müllerin Aivokutinaa-kirjan anti kuitenkin on, että se kannustaa työnantajia kohtelemaan työntekijöidensä aivoja osittain samoilla periaatteilla jotka vallitsevat vapaa-aikanakin. Müllerista 2010-luvun henkilöstöpolitiikkaan pitää kuulua myös aivojen vaaliminen sen lisäksi, että huolehditaan fyysisestä työterveydestä, työergonomiasta ja työyhteisön ilmapiiristä. Työpaikalle tarvitaan aivoille riittävästi levähdystaukoja ja aikaa suova, spontaania luovuutta ja yhdessä ääneen ajattelemista arvostava ilmapiiri. Tätä hän kutsuu hyväksi aivoergonomiaksi. Töissä pitääkin olla kivaa Kun kerran työelämä ja vapaa-aika liittyvät väistämättä toisiinsa, voisi niistä Müllerin mukaan etsiä toisiaan tukevia piirteitä. Työaikana Facebookissa vierailemisen voisi nähdä hyödyllisenä ”siirtymäriittinä” työtehtävästä seuraavaan ja tilaisuutena todeta, että työkavereillakin on muuta elämää kuin työ. Työhuoneen koristamisen vapaa-ajan reissun matkamuistolla voisi nähdä työtä inspiroivana muutoksena. Paperilappujen suosi- 5 dessä, sen laadukkaampi lopputulos. – Työelämässä tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja uskoa omaan asiaan projektin muuttuvissa olosuhteissa. Silti kaikkien tulisi oppia luopumaan omasta ideastaan ja lempilapsestaan,”kill your own darling”. Välillä se tekee vain hyvää. ”I’m thinking” ➔ misen sähköpostiliitteiden sijaan voisi nähdä terveenä huomion herättämisen keinona. Työnantajan kohtuullisen kiinnostuksen työntekijänsä privaattielämää kohtaan voisi nähdä aitona huolenpitona. – Aiemmin oli synti todeta, että ”Töissä on kivaa”. Itse uskon, että työpaikka jossa on kivaa, on myös aidosti tuottavampi yhteisö, Kiti Müller sanoo. Hyvä työnantaja luottaa työntekijään ja kannustaa häntä luovaan riskinottoon. – Jokainen tarvitsisi työssään itsensä ylittämisen kokemuksia. Müller korostaa, että kukin työnantaja määrittelee ”aivojenvaalimisfilosofian” oman yrityskulttuurinsa ja liiketoimintansa lähtökohdista. Hän tuo kuitenkin esiin ajattelemisen aiheita, joita soisi työnantajien tiedostavan: Eroon tiukoista kehyksistä ja putkista Työtehtävien liian tarkka rajaaminen syö Mülleristä aivotyön tuottavuutta. – Kaikkien tulisi joskus tehdä tehtävänkuvaansa kuulumattomia töitä. Tämän voisi määritellä ihan työsopimuksessa, hän sanoo. Spesifikin asiantuntijatyö rikastuu saadessaan vaikutteita toisilta asiantuntija-aloilta. Müller myös altistaisi itsenäisesti työstetyt dokumentit jo aikaisessa vaiheessa muiden kommentoitavaksi. Hänestä jaettu sähköinen työtila on hyvä tiimityön väline, mutta yhdistettynä projektin tavoitekeskeisyyteen ja kiireeseen se saattaa kasvattaa yksilön kynnystä julkaista ideansa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ideoita punnitaan yh- 6 Internet ja mobiiliteknologia ovat mahdollistaneet huikean verkottuneen työnteon, tiedonjakamisen ja muun muassa etätyön. Hyödyt näkee joka päivä. Mutta samalla tietotekniikka on yksi luovan, tuottavan aivotyön uhista. – On työntekijöitä, jotka eivät ole ikinä tavanneet esimiestään kasvotusten, Kiti Müller toteaa. Hänestä on aiheellista kysyä, osaammeko me käyttää teknologiaa oikealla tavalla. Osaammeko me enää tehdä töitä ilman sitä? Ymmärrämmekö, että kasvokkaista vuorovaikutusta ei kaikesta huolimatta voi kokonaan korvata? Müller on silloin tällöin liimannut keltaisia post it -lappuja oman työhuoneensa oveen ja on huomannut niiden vievän viestiä tehokkaammin kuin sähköpostit ja tekstiviestit. Hänestä on tärkeää, että työyhteisössä löydetään spontaaneja ja välillä yllätyksellisiäkin tapoja kommunikoida. Tutkimusprofessorin vieraillessa Albert Einsteinin nimikkohotellissa hotellihuoneen oveen oli mahdollista laittaa kyltti ”I’m thinking” tavanomaisen ”Do not disturb” -kyltin sijaan. Sama positiivinen ilmaus voisi olla käytössä toimistoissa ja niiden viestintäjärjestelmissä. Sen sijaan, että ilmoittaa ettei saa tulla häirityksi, voisikin ilmoittaa tekevänsä ajatustyötä. Aivot eivät käytössä kulu . Positiivisia ”vahteja” työyhteisöön Müllerin tutkimusryhmä pohtii paljon hiljaisen tiedon eli aineettoman, kokemusperäisen tiedon olemusta. Taantuman vuodet eivät ole ainakaan edistäneet hiljaisen tiedon talteenottoa. Keskustelumme siirtyy työelämän senioreihin, jotka on tahtomattaan lykätty eläkeputkeen. – Mietin huolestuneena, miten käy, kun ihmisten keskimääräinen elinikä vakiintuu sataan vuoteen mutta työelämä ei tarjoa inhimillisiä virikkeitä enää 60 ikävuoden jälkeen. Onko oikein, että ihminen siirtyy pois työelämästä jo reilussa puolessa välissä elämäänsä? Müllerista eläkkeelle jääneet työntekijät voisivat jatkaa yrityksessä vanhempina neuvonantajina, jotka kiertelisivät käytävillä, istuisivat taukotiloissa ja tarvittaessa kävisivät kollegojen huoneissakin näkemyksiään ja osaamistaan välittämässä. Niin vaivaannuttavalta kuin se kuulostaakin, että joku seuraisi työtäsi olan takaa, on entisen kollegan läsnäolo varmasti hyödyllistä – ja paljon miellyttävämpää kuin ulkopuolisen tehokkuutta mittaavan konsultin. On myös toinen ammattinimike, jollaisia hän toivoisi kohtaavansa. – Tarvittaisiin työn tasapuolisen jakaantumisen arvioijia; koordinaattoreita, joiden tehtävänä olisi varmistaa jokaisen työkuorman kohtuullisuus. Palataan vielä Kiti Müllerin rakastamaan kävelyyn. Tutkimusprofessorilta kysytään usein, kestävätkö aivot nykymenoa. Hän vastaa: – Kyllä ne pärjäävät, kun otamme yhteiseksi tavoitteeksi niiden suojelemisen liian kiivaalta tekemisen vauhdilta. Aivojen toimintavarmuus on parhaimmillaan nopeuksissa, jotka ihminen saavuttaa omin jaloin; kävellen tai juosten. Tämän inhimillisen nopeuden olisi riitettävä myös työelämässä. Artikkeli pohjautuu Aivokutinaa-kirjaan sekä aamupalakeskusteluun Berggrenin toimitusjohtaja Jorma Hanskin, viestintäpäällikkö Mariliina Karpon ja Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kiti Müllerin kesken elokuussa 2010. Teksti: Mariliina Karppo Kuvat: Jukka Lehtinen Teollisoikeudet IPR due diligence säästää yllättävimmiltäkin yllätyksiltä P Monesti liiketoiminnassa haetaan kasvua ja kilpailuetua hankkimalla kokonainen yritys tai jokin tietty liiketoiminta tai teknologia. Usein hankitun kohteen arvosta merkittävä osa voi olla erilaista aineetonta omaisuutta. Ei ole harvinaista, että maksettua kauppahintaa perustellaan kohdeyrityksen IPRomaisuuden, kuten patenttien, hyödyllisyysmallien ja tavaramerkkien, oletetulla arvolla. IPR-omaisuuden todelliseen arvoon ja riskeihin liiketoiminnassa kiinnitetään yrityskauppaprosesseissa kuitenkin valitettavan vähän huomiota. Puutteellisen selvityksen vuoksi yritys on voinut maksaa IPR:stään liikaa. Lisäksi laiminlyönti aiheuttaa ostavan yrityksen IPR-henkilöstölle turhaa lisätyötä asioiden jälkikäteisessä selvittelyssä. Ostava yritys on myös saattanut menettää mahdollisuuden sopia IPR-omaisuutta koskevien olemassa olevien riskien jättämisestä myyjän vastuulle. Sen seurauksena ostavaa yritystä saattaa kohdata ennalta arvaamattoman suuri taloudellinen vahinko. Kaikissa tapauksissa ostajan on ennen ostopäätöstä tarkastettava kaupan kohde huolellisesti. Kaupan kohteen tarkastuksesta käytetään nimitystä ´due diligence´. Tarkastuksen laajuus riippuu kohteesta, mutta vähintään on selvitettävä kohteen taloudellinen ja juridinen tila sekä ympäristövastuut. Usein selvitys jää liian suppeaksi Kohteen juridisesta tarkastuksesta käytetään nimitystä ´legal due diligence´. Sen kohteena ovat poikkeuksetta myös kohteen omistamat ja sen hallussa pitämät IPR:t. Kokemuksemme mukaan legal due diligence jää tältä osin lähes aina liian suppeaksi, eikä tarkastuksen piiriin uloteta IPR:ien arvonmäärityksen kannalta olennaisia asioita. Tämä johtuu siitä, että IPR:ien tarkastukseen eivät juuri koskaan osallistu todelliset IPR-ammattilaiset. Tavanomaisessa legal due diligencessä selvitetään vain IPR:ien omistusoikeus, niiden voimassaoloaika ja -alue, lisenssisopimukset sekä IPR:iä koskevat vireillä olevat riidat. IPR:ien todellisen BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 arvon kannalta selvitys antaa ehdottomasti liian vähän merkityksellistä tietoa. jestelyihin liittyvistä IPR due diligence -selvityksistä. Yhteistyössä yrityksen omien IPR-ammattilaisten kanssa selvityksessä saadaan poikkeuksetta esille asioita, joilla on kriittistä merkitystä IPR:iä koskevassa arvioinnissa. Hyvin tehty työ säästää sekä aikaa että rahaa. Jorma Hanski toimitusjohtaja Berggren Oy Ab Tarja Tchernych IPR-lakimies, ryhmäpäällikkö Berggren Oy Ab IPR due diligence -palvelusta saa kriittistä lisätietoa Jotta IPR:ien arvo sekä niihin sisältyvät mahdollisuudet ja uhat saadaan selvitettyä mahdollisimman tarkasti, tarkastuksessa tulee olla mukana alan asiantuntijoita niin yrityksen sisältä kuin sen ulkopuolelta. Varsinaisessa IPR due diligencessä selvitetään mm. patenttien ja muiden oikeuksien suoja-ala ja tärkeys suhteessa liiketoiminnan tavoitteisiin sekä kilpailijoiden oikeuksiin, oikeuksien hallintamenettelyt, oikeuksien siirtoketjun aukottomuus sekä omien oikeuksien vahvuus mahdollisissa väiteoikeudenkäynneissä. Kaikki vireillä olevat IPR:n väitemenettelyt ja oikeudenkäynnit analysoidaan. Berggrenillä on pitkäaikaista kokemusta yritysjär- Kuva: IClipArt 7 P at e n t i t Riitojenratkaisuryhmä voittaa taistelusi P Berggrenin uusi, yli kaksikymmen- henkinen riitojenratkaisuryhmä hoitaa kaikki asiakkaan patentinloukkausasiat kieltokirjeistä ja sovintosopimuksista oikeudenkäynteihin, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Riitojenratkaisuryhmään kuuluvat sekä Berggrenin litigointeihin erikoistuneet IPR-lakimiehet että vahvaa aiempaa kokemusta patentinloukkausasioiden hoitamisesta hankkineet eurooppapatenttiasiamiehet. Asiantuntijaryhmään on koottu huippuosaajia Berggren-yhtiöiden kaikista eri toimipaikoista ja tytäryrityksistä. He tekevät tiivistä yhteistyötä. Ainutlaatuinen, laaja-alainen osaajakeskittymä Ryhmä on kilpailijoihin verrattuna ainutlaatuinen ja poikkeuksellisen laajaalainen. – Ainutlaatuiseksi ryhmän tekee se, että tiedonvaihto lakimiehen ja patenttiasiamiehen välillä tapahtuu mutkattomasti ja vaivattomasti konsernin saman katon alla. Lakimiehen on helppo kääntyä pienessäkin asiassa juuri oikean patenttiasiamiehen puoleen, joka tuntee kyseiseen tapaukseen liittyvän teknolo- 8 Kuva: Jukka Lehtinen Berggrenin riitojenratkaisuryhmä on ainutlaatuinen litigointiin erikoistuneiden IPR-lakimiesten ja patenttiasiamiesten asiantuntijakeskittymä, jonka yhteenlaskettu kokemus on omaa luokkaansa. Ryhmän tehokkuus ja terävyys yhdistyvät asiakkaan parhaaksi. – Me kannamme huolesi riita- ja loukkausasioissa, lupaavat riitojenratkaisuryhmän Helsingin asiantuntijat. Henkilöt vasemmalta oikealle: IPR-lakimies Tarja Tchernych, eurooppapatenttiasiamiehet Markus Levlin, Matti Brax ja Sisko KnuthLehtola, IPR-lakimies Jarmo Talvitie, eurooppapatenttiasiamies Hanna-Leena Jyrämä, eurooppapatenttiasiamies Pekka Tanhua ja IPR-lakimies Jukka Palm. Kuvasta puuttuu ryhmään kuuluva eurooppapatenttiasiamies Johan Svensson. gian. Ryhmällä on huikaiseva määrä kokemusvuosia ja menestyksellä hoidettuja patentti- ja teknologiatapauksia. Asiakas saa kustannustehokkaasti optimaalisen hyödyn yhdeltä ja samalta palveluntarjoajalta, kiteyttää ryhmän työkoordinaattori, Berggren Legalia vetävä IPRlakimies Tarja Tchernych. Berggren on suuri toimija, jolta löytyy oikea patenttiasiamies jokaiselle tekniikan osa-alueelle. Berggrenillä on Suomessa määrällisesti eniten pelkästään IPR:ään keskittyneitä IPR-lakimiehiä. Näistä lakimiehistä löytyy sekä patenttijuridiikan ja litigoinnin osaajia että esimerkiksi teknologia- ja ICT-sopimusten osaajia. Kun tätä asiantuntijuutta täydennetään patenttiasiamiesten osaamisella, tuloksena on poikkeuksellisen laaja-alainen ryhmä. Työ organisoitu selkeästi Riitojenratkaisuryhmän työ on selkeästi organisoitu. Kunkin tapauksen hoitamiseen valitaan paras mahdollinen asiantuntijapari tai tiimi, joka neuvoo niin asiakkaan omien oikeuksien käytössä kuin loukkausriidoissa oikeudessa tai sen ulkopuolella. Asiakas saa neuvoja myös strategisissa kysymyksissä. Kuva: eija hartemaa – Riitojenratkaisuryhmästä saat terävän tiimin puolellesi, kiteyttävät Turun Patenttitoimiston riitojenratkaisuryhmäläiset. Vasemmalta oikealle: eurooppapatenttiasiamiehet Silla Maskula ja Kaisa Suominen sekä Helsingin ja Turun toimipisteissä työskentelevä IPR-lakimies Milla Lehtoranta. Kuva: sami reivinen Tampereen Patenttitoimistosta ryhmään kuuluvat vasemmalta oikealle: eurooppapatenttiasiamiehet Timo Pursiainen, Unto Hakola BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 ja Erkki Rahkonen sekä patenttiasiamies Kim Simelius. Kuva: Jukka-Pekka Moilanen Berggren Oy Ab:n Oulun toimipisteestä riitojenratkaisuryhmässä työskentelevät eurooppapatenttiasiamiehet Jukka Määttä (vas.) ja Jorma Vanhala. Ryhmä hallitsee IPR due diligence -prosessit, laatii arviolausuntoja erilaisissa yritysjärjestelyissä ja avustaa kilpailijan IPR-portfolion arvioinneissa. Ryhmän osaamisalueeseen kuuluvat myös patentin omistuskiistat ja työsuhdekeksintökorvaukset. Lisäksi se avustaa asiakasta teknologiasopimuksia koskevissa neuvotteluissa ja sopimusten laadinnassa (mm. patenttilisenssi- ja siirtosopimukset, yhteistyösopimukset, T&K- ja ICT-sopimukset). Jokainen tapaus ohjataan heti alusta alkaen oikeille asiantuntijoille – näin päästään nopeasti oikeaan lopputulokseen. – Juuri heti alusta saakka oikeaan suuntaan lähteminen säästää aikaa ja rahaa ja takaa asiakkaan kannalta paremman lopputuloksen. Kustannusedut syntyvät siitä, että keskitymme asioiden hoitamiseen. Ei tarvita lakiasiaintoimistojen ja asiamiesten välistä ylimääräistä kirjeenvaihtoa ja vältytään näin turhilta kuluilta. Myös asiakkaan oma työmäärä pienenee, sillä hänen ei tarvitse pitää yhteyttä kahteen eri toimittajaan ja koordinoida yksityiskohtia. Vihdoin asiakas voi keskittyä siihen, mitä tapaukselta halutaan ja mikä on strategia, toteaa ryhmän toinen työkoordinaattori, eurooppapatenttiasiamies Matti Brax. Ryhmä pitää säännöllisesti sisäisiä palavereita, joissa käsitellään Berggrenillä vireillä olevat uudet tapaukset, lakimuutokset ja muutoshankkeet sekä käydään läpi ennakkopäätöksiä ja muita alan merkittäviä ratkaisuja. Apuna sähköiset järjestelmät ja ulkomainen verkosto Riitojenratkaisuryhmä käyttää sujuvasti Berggrenin kaikkien asiantuntijoiden kokemusta ja tietotaitoa patenttikiistoissa. Asiantuntijoilla on käytössään Berggrenin erittäin nykyaikaiset sähköiset järjestelmät. Kun kaikki tieto arkistoidaan sähköisesti, tiedonhaku on nopeaa ja kattavaa. Berggren tarjoaa hyvän ulkomaisen asiantuntijaverkoston asiakkaan käyttöön ja hoitaa yhteydet myös ulkomaisiin lakiasiaintoimistoihin ja patenttiasiamiehiin. Berggrenille on vuosien varrella kertynyt kokemusta lukuisista patenttiloukkaustapauksista eri maissa. Tämäkin tietotaito on riitojenratkaisuryhmän hallussa. 9 A s i a k as & as i a n t u n t i j a Metso Power sai lisää höyryä tuotekehitykseen Keksintömetsästys vapautti innovoinnin Keksinnön syntyminen edellyttää kannustavaa ilmapiiriä – ja vapautumista innovoinnin pakosta. Tampereen Patenttitoimisto ohjasi Metson 20-henkisen tiimin metsästämään keksintöjä perinteisillä välineillä mutta poikkeuksellisen tuloksekkaaksi kehittämällään palvelukonseptilla. Lopputulos yllätti Metso Power Oy:n teknologiajohdon. P Metso-konserniin Metso Power Oy:llä on Tampereella uudet, valoisat toimitilat. kuuluva Metso Power Oy valmistaa ja suunnittelee voimantuotanto- ja kemikaalien talteenottoratkaisuja teollisuudelle. Maailmanlaajuisesti tunnetun soodakattiloiden, voimakattiloiden, haihduttimien ja ilmansuojelulaitteiden kehittäjän tavoite on kiteytettynä: tuottaa järjestelmiä, jotka ovat energiatehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä. Parhaat keksinnöt taas syntyvät usein niin päin, että hankkiudutaan perinteisistä kaavoista irti ja ”päästellään” ideoita ilmoille vapaasti. Pääpaino on prosessien parantamisessa Metson Power-liiketoimintalinjan laajimman patenttisalkun muodostavat 10 soodakattiloiden teknologiaan liittyvät patentit. Viime vuosina eniten patentteja on myönnetty leijupolttokattiloihin liittyville keksinnöille. Kattiloiden perusteknologia pohjautuu jo vuosikymmeniä palvelleisiin ratkaisuihin, joiden laadullisia ominaisuuksia ja teknisiä prosesseja kuitenkin parannetaan jatkuvasti. Suuri osa innovaatioista onkin nimenomaan olemassa olevien prosessien parantamista. Loppukäyttöön niillä on merkittäviä vaikutuksia. – Tuoreimpia tunnettuja keksintöjämme on soodakattilan sulakourun robottirassi, joka korvaa ihmisen tekemän työn vaikeassa paikassa ja mm. parantaa työturvallisuutta. Toinen merkittävä keksintö liittyy leijupolttokattilan arinarakenteeseen. Se mahdollistaa palamattoman materiaalin tehokkaan poistamisen järjestelmästä, selvittää Power-liiketoimintalinjan IPR-asioita koordinoiva patentti-insinööri Hanna Ojansuu Tampereelta. Ympäristönsuojelulaitteiden eli sellu-, paperi- ja energiateollisuudelle kehitettyjen ilmansuojelulaitteiden painoarvo on Metsossa jatkuvassa kasvussa. Niiden tuotekehitys tähtää esimerkiksi tehokkaampien typen oksidien poistolaitteiden, pölynpoistotekniikoiden ja lämmön talteenottolaitteiden kehittämiseen. Ratkaisuissa punnitaan perin pohjin mahdollisuuksia tehdä asioita ympäristöystävällisemmin ja innovatiivisemmin. Metsolla kartoitetaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Keksin- ➔ BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 Keksintöjä syntyy kuin sieniä sateella! Vasemmalta: johtaja Risto Hämäläinen Metsolta, Tampereen Patenttitoimiston toimitusjohtaja Kim Simelius sekä patentti-insinööri Hanna Ojansuu Metsolta. 11 ➔ töjen arviointi on Metso Power Oy:ssä organisoitu joka kolmas kuukausi kokoontuvalle Keksintölautakunnalle, joka käsittelee keksinnöt ja tekee päätökset suojaamisesta niiden uutuuden ja liiketoiminta-arvon mukaan. IPR-asioita kehitetään johdonmukaisesti koko konsernin strategian mukaisesti. Hyvän idean voi keksiä kuka tahansa Tampereen Patenttitoimiston Keksintömetsästys-palvelusta kiinnostui ensimmäisenä Metson Ympäristöjärjestelmätyksikkö. Taustalla on pitkäaikainen asiakassuhde patenttiasioissa. Hanna Ojansuu kiittelee erityisesti eurooppapatenttiasiamies Erkki Rahkosen mekaniikan ja hydrauliikan asiantuntemusta ja tukea tarvitessaan kääntyy usein myös eurooppapatenttiasiamies Unto Hakolan puoleen. Ympäristöjärjestelmissä Tampereen Patenttitoimiston asiantuntijoita konsultoi johtaja Risto Hämäläinen. Hämäläisen mukaan varteenotettava keksintö voi syntyä missä päin organisaatiota tahansa. Uusi idea voi tulla tuotekehitysasiantuntijan lisäksi esimerkiksi tuotepäälliköltä, myynnistä ja markkinoinnista tai teknisiltä asiantuntijoilta. – Meillä kannustetaan kaikin tavoin innovoimaan, mutta tyypillisesti innovointia suitsii tietynlainen pakko; vält- tämättömyys kehittää nopeasti parempi ratkaisu aiemman tilalle. Keksinnöillämme on myös pitkä historia, joka ohjaa innovointia tiettyyn suuntaan. Siksi koin rennon ja vapaan Keksintömetsästys-konseptin kokeilemisen arvoiseksi. Keksintömetsästys järjestettiin viime keväänä noin 20:lle Ympäristöjärjestelmien asiantuntijalle. Mukana Tampereen Patenttitoimiston vetämässä tilaisuudessa oli tuoteinsinöörejä, suunnitteluinsinöörejä, tuotepäälliköitä ja myyntipäälliköitä. Osallistujien joukossa oli sekä jo keksijänä kokeneita asiantuntijoita että tuoreempia tulokkaita. Keksintömetsästys tuotti lähes puolensataa tuotekehitysideaa, joista monilla on hyviä edellytyksiä jalostua eteenpäin ja muutama oli melko pitkällekin vietyjä keksintöjä. – Alun pienen epäilyn jälkeen olen myönteisen yllättynyt tuloksesta. Jatkamme nyt ideoiden jalostamista yrityksen sisällä, Hämäläinen sanoo. Keksintömetsästys yhdistää eri alojen asiantuntijat Keksintömetsästys-palvelukonseptin toteutus on erittäin tehokas ja vaatii siksi vahvaa asiantuntemusta. – Lähtökohtana on tarjota asiakkaan määrittelemälle asiantuntijajoukolle rento mutta ammattimaisesti ohjattu menetelmä tuotekehityksen haasteiden huomaamiseksi ja jo olemassa ole- vien ratkaisujen tunnistamiseksi, jopa uusien keksintöjen ideoimiseksi, Tampereen Patenttitoimiston toimitusjohtaja Kim Simelius kertoo. Yksi Keksintömetsästyksen kokeneista vetäjistä, patenttiasiamies Pauliina Wehkamp, kiteyttää tilaisuuden kulun: Aluksi osallistujille tarjotaan tietoa hyvän keksinnön perusteista ja patentoinnin lähtökohdista. Sen jälkeen osallistujat johdatetaan käymään tunnistamiaan haasteita vapaasti läpi. Konseptin toteutustapa antaa mahdollisuuden päästää omat ajatuksensa lentoon ja tehdä samalla innostavaa yhteistyötä tiimissä. Palvelussa huolehditaan keksintöjen riittävästä dokumentoinnista, ja asiantuntijamme antavat motivoivaa sparrausta työn edetessä. Tuloksena on laadukas ja hyvin arvioitu joukko ideoita. Palvelu on asiakkaalle kevyt ja helppo, mutta samalla hyvin tuottoisa. Erityisesti tuotepäälliköiden mahdollisuutta arvioida ideoita pidettiin Metsossa hedelmällisenä. Idean hyvyys kannattaa tuoda esille saman tien mutta hallitusti. – Tuotepäälliköillä on usein toisenlainen näkökulma innovaatioihin kuin tuotekehitysasiantuntijoilla. On järkevää arvioida heti tuoreeltaan ideoiden kehityspotentiaalia sekä käytännöllisestä että strategisesta näkökulmasta, Risto Hämäläinen toteaa. Ojansuu ja Hämäläinen pitävät Keksintömetsästys-palvelukonseptia valaisevana lisäpalveluna. Keksintömetsästys järjestetään seuraavan kerran yrityksessä jo tänä syksynä, toiselle yksiköille. Kim Simelius näkee Metson vahvuudeksi sen, että yrityksellä on laaja tietämys ja ymmärrys siitä, mitä on jo aiemmin keksitty. Ote keksintöjen tekemiseen on hyvin käytännönläheinen, mikä on hyvä pohja aivan uuden löytämiselle. Berggren lanseerasi Keksintömetsästys-palvelukonseptin viime vuonna, ja palvelua on käytetty tuloksellisesti myös muissa yrityksissä ja tutkimusorganisaatioissa. Teksti: Mariliina Karppo Patentti-insinööri Hanna Ojansuu kuuntelee keksijöitä herkällä korvalla. 12 Kuvat: Anna-Liisa Nikus Bersoona Karpolla on ideaa Mariliina Karppo sai usein kuulla, kuinka Karpolla on asiaa. Samalla otsikolla uusi viestintäpäällikkö esittäytyi berggreniläisille kirjoittamassaan ensimmäisessä johdon blogissa. Karppo tietää, että asiantuntevan, arvostetun ja luotettavan yrityksen ei tarvitse toimia eikä viestiä harmaan totisesti. B-to-b-viestintä – kuten muukin vuorovaikutus työelämässä – puhuttelee aina perimmältään yksilöitä, jotka motivoituvat innostavista ja innovatiivisista viesteistä, kunhan sisältö ja teot vastaavat toisiaan. – Berggrenin brändimielikuvia ovat huippuosaajuus, edelläkävijyys, innostuneisuus ja luovuus. On ollut mukava jopa näin lyhyessä ajassa huomata, että työyhteisömme osaajat ja toiminta ovat aidosti näiden mielikuvien kaltaisia. Siltä pohjalta on hyvä kehittää viestintää johdonmukaisesti ja tavoitteellisesti, hän sanoo. Mariliina Karppo on kokenut tekstien tekijä mutta omillaan myös erilaisten viestintähankkeiden projektipäällikkönä. Ensi vuosi on Berggrenin 75-vuotisjuhlavuosi ja luonteva ajankohta rakentaa uudenlaista vuorovaikutusta asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. – Brändiasiantuntija Lisa Sounio on sanonut osuvasti, että suomalaisyritysten bränditapetti pysyy liian harmaana, jos kaikki saman toimialan yritykset benchmarkkaavat brändityössä toisiaan. Paljon viisaampaa on seurata, millaisia massasta erottautuvia toteutuksia löytyy muilta toimialoilta – ja ammentaa niistä ideoita omiin tarpeisiinsa. Karpon tavoitteena on integroida Berggrenin viestintä ja markkinointi tiiviimmin toisiinsa ja ajanmukaistaa viestintäsuunnitelman painotuksia. – Tässäkin työssä pitää tasapainotella strategisen suunnittelun ja operatiivisten toteutusten välillä ja samaan aikaan sekä konsultoida muita että palvella heitä. Koen, että tällainen työn arki on paras mahdollinen ajatusten tuulettamisen kannalta. Kuva: Jukka Lehtinen P Koulussa BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 Mariliina Karppo E Aloitin Berggrenin viestintäpäällikkönä toukokuussa 2010. Vastuullani on viestinnän ja markkinoinnin suunnittelu, johtaminen ja toteutus. E Olen 35-vuotias. Perheeseeni kuuluu aviomies sekä 4- ja 2-vuotiaat lapset. E Asun työpaikastani viiden minuutin kävelymatkan päässä, mikä on luksusta. Olen aina asunut samoilla Helsingin keskustan kulmilla. Tienoo onkin tuttu ja merkityksellinen. E Kaikenlainen ”homing” vetää puoleensa: sisustaminen, omat luovat käsityö- ja visuaaliset projektit. Katselen maailmaa ja seuraan muun muassa sosiaalisia medioita hyvin bränditietoisena ja kierrätyshenkisenä kuluttaja-äitinä, toisaalta kaikelle uudelle avoimena viestinnän asiantuntijana. Työn ja vapaa-ajan rajat ovat jo aikoja sitten rikkoutuneet elämässäni, mutta koen sen pelkästään positiivisena. Luen mielelläni laatulehtiä, teen pitkiä kävelyretkiä ja soitan pianoa. E Koulutukseltani olen FM (suomen kieli ja viestintä), lisänä viestinnän täydennyskoulutuksia. Olen erityisesti ranskan kielen ystävä. E Teollisoikeusalaan aloin tutustua BERGGREN-lehden ulkopuolisen toimituspäällikkyyden kautta nelisen vuotta sitten. Tunnen mainos- ja viestintätoimistomaailmaa melko hyvin, ja sitä kautta olen kasvanut arvostamaan luovaa, välillä spontaaniakin ideoiden ja keksintöjen tavoittelua. Berggrenillä uskon kehittyväni monipuoliseksi teollisoikeuksien alan generalistiksi, palvellen työyhteisöäni viestinnän spesialistina. E Edellinen työnantajani oli pohjoismainen viestintäkonserni Edita. Siellä työskentelin toimituspäällikkönä, viestintäkonsulttina ja konserniviestinnän tiedottajana. Mm. BERGGREN-lehti oli vuosia yksi asiakasprojekteistani. E Vaihtaessani työpaikkaa välitin Facebookin kautta entiselle työnantajalleni vilpittömät kiitokset yli kymmenvuotisesta yhteistyöstä. Vaikka olenkin välillä suorapuheinen, haluan solmia pitkäaikaisia, luottamukseen ja ammatilliseen kunnioitukseen perustuvia verkostoja enkä jatkuvasti etsi kritisoinnin aiheita toimintaympäristöstäni. Mielestäni henkilökohtaisen brändin on tarvittaessa kestettävä myös työelämän sidosryhmien tarkastelua. E Miten päädyin Berggrenille? Berggren kutsui minut palvelukseensa. Kiitän mahdollisuudesta – työ on erittäin mielekästä. TEKSTI: JOUNI JORONEN 13 T ava r a m e r k i t Parocille värillä on merkitystä Parocin eristepakkausten punavalkoraidallinen väri on yksi harvoista Suomessa tavaramerkillä suojatuista väreistä. Saavutus vaati vahvaa uskoa ja sinnikästä käyttönäytön keruuta. Tänä päivänä kattavasti suojattu värimerkki ja huolella järjestetty tavaramerkkisalkku ovat Parocille voimakkaita aseita markkinoinnissa. P Marimekon ja Marianne-karkkien luvatussa maassa ei heti uskoisi, että punavalkoraidallinen väri mielletään myös eristeitä valmistavan Paroc Groupin pakkauksien tunnukseksi. Näin tutkimus kuitenkin kiistatta osoitti 2000-luvun puolivälissä, kun Paroc haki punavalkoraidalliselle värilleen tavaramerkkisuojaa. Punaraidan rekisteröinti värimerkiksi vuonna 2007 oli odotettu lopputulos, sillä väriä oli käytetty Parocin pakkauksissa jo 1970-luvulta lähtien niinkin näkyvillä paikoilla kuin ulkotyömailla. Voittoon uskoi myös koko hakemusprosessin hoitanut Berggrenin IPR-lakimies, EU-tavaramerkkiasiamies Jukka Palm. – Suomessa värin suojaamiseen suhtaudutaan ennakkoluuloisesti, ikään kuin se olisi mahdotonta. Luonnollisesti käyttönäytön keruu vaati Parociltakin vuosikausien työtä ja prosessissa oli mutkia, mutta ei ole ollenkaan tavatonta onnistua. Aktiivinen markkinointi ja laaja näkyvyys vakuuttivat Jotta väri saadaan suojattua tavaramerkillä, missä Suomessa ovat onnistuneet myös Fazer (sininen), Fiskars (oranssi) ja Huoneistokeskus (oranssi), on pystyttävä selkeästi osoittamaan värin erottamiskyky eli se, että tietyn yrityksen tuotteet yhdistetään juuri tiettyyn väriin. 14 siimme ja meihin. Tämä vakuutti lopulta myös viranomaiset, Lindell kertoo. Parivuotinen käyttönäytön kerääminen asetti Parocin arkistot koville, mutta onneksi materiaalia löytyi: muun muassa vanhoja valokuvia rakennustyömailta. Berggrenin ohjeistuksella oli suuri merkitys tiedonkeruun järjestelmällisyyteen ja tavoitteellisuuteen. Myös rekisteröinti palveluluokissa on tärkeää Muun muassa pientalo-, rakennus- ja teknisistä eristeistään tunnettu Paroc on käyttänyt pakkauksissaan punaraitaa jo yli neljä vuosikymmentä. Parocin tavaramerkkiasioista vastaavan IPR Engineer Jane Lindellin mukaan punaraidan kohdalla vei aikaa erityisesti riittävän näytön kerääminen. Vuonna 2005 käynnistetyn hakuprosessin alussa PRH:n tavaramerkkiviranomaiselle toimitettiin ensin näyttöä merkin käytöstä ja sen mainonnasta. Tämä ei vielä riittänyt, vaan vaadittiin markkinatutkimusta. Tutkimuksella pystyimme todistamaan, että jopa 80 % rakennusalan ammattilaisista ja kuluttajista yhdisti nimenomaan punavalkoisen värin tuottei- Värimerkin Suomessa rekisteröimisen jälkeen punaraidan suojaa on Parocilla jatkuvasti parannettu. – Punaraita on rekisteröity tiettyjen tavaraluokkien ohella kuviomerkkinä myös eräissä palveluluokissa. Eristeliiketoimintakin kehittyy kohti laajempia palveluratkaisuja, joten on tärkeää varmistaa tavaramerkin asema kaikilla rakennusalaan liittyvillä ja sille läheisillä palvelualoilla, Lindell kertoo. Värimerkin suoja-aluetta on myös laajennettu maantieteellisesti. Esimerkiksi Venäjällä rekisteröinti on erittäin tärkeää, sillä Parocin tavaramerkkioikeutta on siellä loukattu. – Berggreniltä olen saanut mutkatonta ja nopeaa tukea omaan työhöni. Jos pyydän Berggreniä suosittelemaan monesta vaihtoehdosta parasta, saan aina perustellun vastauksen, Lindell sanoo. Tavaramerkkisalkku on hahmotettu kolmioksi Punaraita-värimerkki on nostettu yhdeksi Paroc Groupin päämerkeistä Paroc-tuotemerkin, -sanamerkin ja kuviomerkkien rinnalle. Parocin kaikkiaan yli 300 tavaramerkkiä sisältävän salkun uudelleenjärjestely oli toinen merkittä- Parocin IPR Engineer Jane Lindell, konsernihallinnon IPR-toimintoja johtava General Councel Vesa Karvonen ja IPR Manager Bengt Sandberg luottavat Berggrenin mutkattomaan ja nopeaan asiantuntija-apuun. Oikealla Jukka Palm. BeFakto takakansi uusi 4.4.06Berggrenin 4/10/06 5:11 PM Page IPR-lakimies 1 vä projekti, joka ajoittui samoille vuosille kuin värimerkin rekisteröintikin. Salkun uudelleenjärjestelyssä konsultoinut Berggren ehdotti keskittymistä päämerkkeihin. Yhdessä Jane Lindellin kanssa hahmotettiin ns. Tavaramerkkikolmio, joka toimii tavaramerkkistrategian toteuttamisen työvälineenä. Kolmion eri kerroksiin on luokiteltu kaikki yhtiön tavaramerkit sen mukaan, kuinka tärkeitä ne ovat liiketoiminnalle nyt ja tulevaisuudessa. Huipulla ovat päätavaramerkit, keskellä sivutavaramerkit ja alimpana ne, joiden strateginen merkitys yritykselle on tällä hetkellä vähäinen mutta joita saatetaan jatkossa hyödyntää. – Tavoitteena on yhä karsia tavaramerkkien määrää. Vaikka karsimisesta ei olisikaan suoraa kustannushyötyä, se auttaa keskittymään olennaiseen ja panostamaan päämerkkien puolustamiseen. Tarpeettomien tavaramerkkien poismyyntiä ja uusien tavaramerkkien rekisteröintiä punnitaan jatkuvasti. Lindellin mukaan Tavaramerkkikolmio on havainnollinen apuväline seuraavien siirtojen miettimisessä. – Priorisointijärjestys synnyttää joskus sisäistä kritiikkiä, mutta kun valinnoille on olemassa selkeät liiketoiminnalliset perusteet, kaikkien on helpompi hyväksyä ne. Oikeaoppinen käyttö lähtee organisaation sisältä Osoituksena IPR:n tärkeästä roolista liiketoiminnassa Paroc Groupissa sijoitettiin IPR-toiminnot osaksi konsernihallintoa vuoden 2010 alussa. Toimintoja johtaa General Counsel Vesa Karvonen. IPR Engineer Jane Lindell hoitaa tavaramerkkiasioita, IPR Manager Bengt Sandberg patenttiasioita. Patenttipuolellakin Parocilla on toteutettu järjestelmällinen salkun uudelleenjärjestely, ja Sandberg näkee omassa ja Lindellin töissä synergiaa. Hyviä käytäntöjä vaihdetaan puolin ja toisin. Patenttiasioissa Parocia palvelee Berggren-yhtiöistä Turun Patenttitoimisto Oy. – IPR:n tavoitteet ja hyödyt on tärkeää jalkauttaa myös henkilöstölle, ja nyt meillä on siihen hyvät eväät. Organisaa- tiolla itsellään on keskeinen rooli esimerkiksi tavaramerkkien oikeaoppisessa käytössä. Talon sisällä merkki rikotaan, jos rikotaan, Vesa Karvonen toteaa. Jane Lindellin haastava mutta palkitseva tehtävä on kommunikoida tavaramerkkeihin liittyvät linjaukset ja niiden käyttöä koskevat ohjeet liiketoiminta-alueiden markkinointiosastoille eri puolille maailmaa. – Berggren on laatinut siitä meille kompaktin ohjeistuksen. – Yksistään värin rekisteröintiin on liittynyt niin paljon käytännön muutoksia, alkaen pakkausmateriaalien uudistamisesta ja esimerkiksi ®-merkin lisäämisestä niihin, että järjestelmällisessä sisäisen tietouden kasvattamisessa riittää vielä paljon työtä. On tärkeää, että henkilöstö ymmärtää punaraidan olevan nyt tavaramerkki ja toimii sen mukaan. Parhaillaan punaraidalle mietitään myös uusia suojausalueita. Teksti: Mariliina Karppo Kuvat: Jukka Lehtinen, Paroc Group 15 Nimitykset UUSIIN ASEMIIN BERGGREN OY AB, HELSINKI E OTK Elisa Huusko on nimitetty IPR-lakimieheksi. Elisa siirtyi Berggrenille liikenne- ja viestintäministeriöstä. köryhmässä. Mika siirtyi Berggrenille IPRPartners Oy:stä ja on aiemminkin palvellut Berggreniä vuosina 2000–2009. na Jyrämä on nimitetty patenttiasiamieheksi mekaniikan ja prosessitekniikan ryhmään. Hän työskenteli aiemmin Metso Paper Oy:ssä patentti-insinöörinä. E IPR-administraattori Sirpa Pola on nimitetty tiimikoordinaattoriksi tavaramerkki- ja lakiosaston rekisteröintiryhmään. Sirpa on työskennellyt Berggrenillä vuodesta 2002. E FM Mariliina E IPR-administraat- Karppo on aloittanut viestintäpäällikkönä. Hän työskenteli aiemmin Edita Press Oy:ssä. tori Johanna Romula on nimitetty tiimikoordinaattoriksi tavaramerkki- ja lakiosaston rekisteröintiryhmään. Johanna on työskennellyt Berggrenillä vuodesta 2001. E DI Hanna-Lee- E FL Mika Laajalahti on aloittanut patenttiasiamiehenä säh- ELÄKKEELLE TURUN PATENTTITOIMISTO OY E DI Katja Mäkelä on nimitetty patenttiasiamieheksi. Hän työskenteli aiemmin Tampereen Patenttitoimisto Oy:ssä patenttiasiamiehenä. PA LV E L U S V U O D E T BERGGREN OY AB, HELSINKI BERGGREN OY AB, HELSINKI Patenttiassistentti Raija Koskinen ja oikolukija Maija-Liisa Mäntylä jäivät eläkkeelle 1.9.2010. 6.5.2010 IPR-lakimies, EU-tavaramerkkiasiamies Sebastian Henn 25 vuotta 15.5.2010 IPR-administraattori Suvi Turiigin 15 vuotta 29.5.2010 Talousassistentti Kristiina Tyystälä 15 vuotta 22.5.2010 Patenttiassistentti Krista Hagner 10 vuotta (vanhempainvapaalla) 4.9.2010 Patenttiasiamies Arto Stenroos 10 vuotta 16.10.2010 Patenttiassistentti Marjo Kivistö 10 vuotta MERKKIPÄIVÄT BERGGREN OY AB, HELSINKI E Eurooppapatenttiasiamies Tero Laako BERGGREN OY AB, OULU täyttää 65 vuotta 7.12.2010 E Arkistotyöntekijä Harri Välimäki täyttää 50 vuotta 16.10.2010 E IPR-administraattori Timo Kilponen täyttää 50 vuotta 21.4.2011 29.5.2010 Patenttiassistentti Jaana Hietanen 10 vuotta TAMPEREEN PATENTTITOIMISTO OY, TAMPERE 18.6.2010 Eurooppapatenttiasiamies Unto Hakola 25 vuotta 2.10.2010 Assistentti Airi Rasinmäki 15 vuotta TURUN PATENTTITOIMISTO OY 9.10.2010 EU-tavaramerkkiasiamies Päivi Salonen 15 vuotta 28.8.2010 Eurooppapatenttiasiamies Silla Maskula 10 vuotta 16 S a n at ja termit Sanasta asiamiestä! – Osa 12: L BERGGREN‑lehti paljastaa Berggren-yhtiöissä käytettävien sanojen takana kyykkivän ”totuuden”. Nyt ovat vuorossa L-alkuisiin aineettomiin oikeuksiin edes jotenkin liittyvät asiat. Koska sarjaa on tarkoitus jatkaa tulevissakin lehdissä ja suomen kielen aakkosia on vielä läpikäymättä 16, kulunee koko sarjan läpivientiin vielä noin kahdeksan vuotta lehden nykyisellä ilmestymistahdilla. Pitkäjänteisyys onkin yksi yrityksemme keskeisistä arvoista. Laki ”Mut laki, ennen mua syntynyt, myös jälkeheni jää”, toteaa Savo-Karjalan läänin maaherra Olof Wibelius J.L. Runebergin runossa Maaherra. Jotkut lait on tehty pysymään. Jotkut pykälät ovat vanhentuneita jo niitä kirjoitettaessa. Näin keski-ikää lähestyvänä patenttialan konsulttina haluaisin Wibeliuksen tavoin luottaa lakien, ainakin teollisoikeuslakien pysyvyyteen. En voi. Uusia lakeja tehdään ja vanhoja uusitaan sen verran usein, että vanhaa hirvittää. Byrokratia porskuttaa. Mutta ei se ole kivaa virastoissakaan: ”Taas te sieltä Turusta soitatte ja kysytte näin vaikeita”. Ja mehän kysymme, kun emme tiedä, ja varsinkin jos asiakkaan etu niin vaatii. Liitteet Monissa paikoissa, esimerkiksi Patenttija rekisterihallituksen (PRH) nettisivuilla neuvotaan, miten patenttihakemuksen tekemiseen kannattaa käyttää virallista hakemuslomaketta. Lomakkeen liitteeksi tarvitaan vielä keksinnön selitys, kuvat, patenttivaatimukset ja tiivistelmä. Ensi kertaa patenttia hakevalle tuottaa usein ihmetystä se, että asiamies veloittaa pelkkien liitteiden laatimisesta tuhansia euroja. Ajatelkaa mikä järkytys se on, kun huomaa koko aikuisikänsä laatineensa liitteitä. Miten sen selität lapsille? ”Meidän isä on keksijä!” ”Mutta meidän isä laatiikin liitteet teidän isän keksintöihin…” BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 piirros: HARRI VÄLIMÄKI Lohkaistu hakemus Suomessa voi tehdä lohkaistun patenttihakemuksen (PatL 11 §, PatA 23–24 §). PRH:n Patenttikäsikirjassa asiaa selitetään seuraavasti: Lohkaiseminen on kysymyksessä, kun selitykseen tai patenttivaatimuksiin tehdyllä lisäyksellä tai muulla tavoin patenttihakemuksessa on esitetty keksintö, joka ei ilmene hakemuksen perusasiakirjoista, ja tämä keksintö tehdään uuden, eri hakemuksen kohteeksi. Kauan sitten kysyin vanhemmalta kollegalta, mihin lohkaistua hakemusta tarvitaan. Sain ensin pitkän katseen. Sitten kuulin rauhallisen vastauksen, että lohkaistua hakemusta tarvitaan, jos on ensin yritetty haukata vähän liian iso pala. En enää kysynyt uudestaan. Nyt on 12 vuotta kulunut, enkä vieläkään ole ihan varma mihin niitä tarvitaan. Kysyisipä joku nuorempi kollega tätä minulta. Loukkaus Teollisoikeudella suojattua aineetonta omaisuutta ovat esimerkiksi tavaramerkkirekisteröity tuotemerkki, patentoitu keksintö, tuotteen mallisuojattu ulkomuoto tai yrityksen rekisteröity domainnimi. Teollisoikeutta loukataan, kun suojattua omaisuutta hyväksikäytetään kaupallisesti teollisoikeuden kattamalla maantieteellisellä alueella oikeuden voimassaoloaikana ilman oikeudenhaltijan lupaa. Monet ottavat teollisoikeutensa loukkauksen henkilökohtaisena loukkauksena. Kiukuttaa, että tuotteita kopioidaan. Jotkut tosin salaa iloitsevat, jos oman tuotekehityksen hedelmät kelpaavat toisillekin. Kaikkien huulilla karehtii hymy viimeistään silloin, kun kopioijalle lähetetään asiakkaamme oikeuksista kertova kohtelias kirje. Loukkaus voi siis olla iloinen asia. TEPPO AHREMAA Patentti-insinööri ja malliasiamies Turun Patenttitoimisto Oy 17 A j a n k o h ta i s ta Berggren sai neljä uutta eurooppapatenttiasiamiestä Berggren-yhtiöiden patenttiasiamiehistä neljä on läpäissyt tämänvuotisen EQE-kokeen. P Tuoreet eurooppapatenttiasiamiehet ovat Helsingistä Kirsikka Etuaho kemian ryhmästä, Markku Kiviluoma mekaniikan ryhmästä ja Janne Väänänen sähköryhmästä. Tampereen Patenttitoimistossa kokeen läpäisi Ville Häyrinen. Suorat yhteydet auki EPOon Kirsikka Etuahon mukaan monivuotinen, paljon aikaa vievä EQE-koulutus lisää asiantuntemusta vaiheittain jo opiskelun alusta alkaen. Berggren on tukenut työntekijöidensä pätevöitymistä monin eri tavoin. – Osaamisen hyödyntäminen on lisääntynyt vähitellen kokeeseen valmistautuessa. Sertifikaatin saamisesta on se konkreettinen seuraamus, että nyt on edustusoikeus EPOssa, kirjallisessa ja suullisessa kommunikaatiossa. Asiakkaat voivat siis antaa esimerkiksi väitteitänsä tai valituksiansa suoraan hoidettavakseni, Etuaho sanoo. Myös Janne Väänänen ja Markku Kiviluoma odottavat mielenkiinnolla, että pääsevät edustamaan omia asiakkaita suoraan EPOn suuntaan. – Erityisesti odotan mahdollisia suullisia käsittelyjä, Kiviluoma toteaa. Ville Häyrisen mukaan tutkinto avartaa kokonaisnäkemystä eri toimintavaihtoehdoista. – EQE-koulutuksen perusteella pystyy näkemään useampia asiakkaan tilanteeseen soveltuvia toimintavaihtoehtoja etuineen ja haittoineen. Yksinkertaisimmalta näyttävään vaihtoehtoon saattaa joskus liittyä suuri riski, ellei peräti ansa, hän sanoo. Tietoa ja näkemystä asiakkaan hyödyksi Entä millaista eurooppapatenttiasiamiehen erityisosaamista suomalainen yritysmaailma tällä hetkellä tarvitsee? – Euroopan patenttisopimus on synteesi perustajajäsenvaltioiden patenttilainsäädännöstä ja -kulttuurista. Siten koulutuksen me- nestyksekäs suorittaminen tuo edellytykset ymmärtää kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten IPR-ympäristöä ja sen hallintaan liittyviä seikkoja, Kirsikka Etuaho toteaa. – Juuri tällä hetkellä ajankohtaista on esimerkiksi EPOn linjaus ”raising the bar”, joka on tuonut mukanaan monenlaista muutosta käytäntöihin. Tuoreilla tiedoilla on käyttöä näiden uudistusten kääntämisessä asiakkaan hyödyksi. Markku Kiviluoma arvelee, että tulevaisuudessa on kysyntää erityisesti kilpailijoiden EP-patenttihakemusten käsittelyn seurannalle ja käsittelyssä tehtäville toimenpiteille. Tällaisia ovat esimerkiksi kolmannen osapuolen huomautus tai väitteen tekeminen patentin myöntämisen jälkeen. – Asiakkaan auttaminen on jatkuvasti tarpeen mitä erilaisimmissa EP-hakemusten käsittelyprosessin tilanteissa ja ongelmissa. Berggrenin uudet eurooppapatenttiasiamiehet tarkastelevat patentin suojaamista nyt aiempaa laajemmin. Ville Häyrinen näkee erityisesti järjestelmän yhteismitallisuudessa vielä paljon kehitettävää. – Saman patenttihakemuksen pohjalta tulisi voida hakea kestävää patenttisuojaa missä tahansa maailman valtiossa – jos niin myöhemmin halutaan. Esimerkiksi EPOn, Kiinan ja USA:n virastot edellyttävät hieman erilaisia asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. EPOn vaatimukset ovat yleensä kaikkein tiukimmat. Mariliina Karppo viestintäpäällikkö, FM Berggren Oy Ab Google muutti AdWords-käytäntöään P Hakukonepalveluita tarjoava Google on syyskuun puolivälistä alkaen noudattanut Suomessa uudenlaista menettelyä AdWords-hakusanoissaan. Oikeudenhaltijan voi olla entistä vaikeampi puuttua toimintaan, jossa esimerkiksi kilpailija pyrkii hyödyntämään oikeudenhaltijan tavaramerkkejä AdWords-hakusanoina. Uusi käytäntö perustuu Googlen saamaan osavoittoon EY-tuomioistuimessa tä- 18 män vuoden maaliskuussa. Tuomioistuimen päätökseen nojautuen Google päätti muuttaa aiempaa käytäntöään myös niissä EUmaissa, joissa se aiemmin tarjosi oikeudenhaltijoille varsin tehokkaan tavan puuttua siihen, jos kilpailija tai jokin muu taho hyödynsi toisen firman tavaramerkkiä ilman lupaa hakusanana AdWords-mainonnassaan. Tämä muutos koskee myös Suomea. Googlen valitsema uusi käytäntö mahdollistaa menestyksellisen selvityspyynnön tekemisen enää vain ennakolta arvioiden varsin tulkinnanvaraisissa tapauksissa. Tällaisissa tapauk- sissa kolmannen osapuolen hakusanankäyttö on luonteeltaan sellaista, että se johtaa hakukoneen käyttäjiä harhaan mainostettavien tuotteiden tai palveluiden alkuperän suhteen. Oikeudenhaltijoiden kannattaa seurata hakukonemainontaa nyt entistäkin tarkemmin ja puolustaa omia oikeuksiaan aktiivisesti. Näin voidaan hillitä väärinkäytösten määrän lisääntymistä uudesta käytännöstä huolimatta. SANNA af URSIN IPR-lakimies, OTK Berggren Oy Ab Aiheettomia laskuja liikkeellä P Asiakasyritykset saavat valitettavasti aika ajoin epämääräisiä ”laskuja” tai ”muistutuskirjeitä”, joissa viitataan patentti-, tavaramerkkitai mallioikeushakemusten rekisteröinti- tai muihin palveluihin. Niiden takana on julkisista nettitietokannoista tietoja poimivat yritykset, jotka lähettävät aidon näköisiä ”laskuja” hakijoille esimerkiksi silloin, kun patenttihakemus on tullut julkiseksi. Sitä ennen tietoja ei ole ollut ulkopuolisten saatavissa. Keinottelijat pyrkivät rahastamaan sillä, että hakemus lisätään johonkin rekisteriin, tai tarjoamalla muuta epämääräistä palvelua. Laskussa saatetaan mainita ”sopimusehdoista” tai ”tarjouksista”, joilla huijari pyrkii naamioimaan toimintansa uskottavaksi. Yleensä nämä ”laskut” ovat näennäisen laillisia, koska firmat eivät pienellä präntätyssä tekstissä lupaakaan muuta kuin hakemuksen siirtämisen johonkin tietokantaan. Mutta suomeksi sanottuna ne ovat huijauksia. Liikkeellä on ollut myös suomenkielisiä ”muistutuskirjeitä”. Laskujen aiheellisuutta on syytä epäillä, jos saatte niitä muulta taholta kuin Berggren-yhtiöistä tai yhteistyökumppaniltamme Patrafee AB:ltä uudistus- ja vuosimaksuasioissa. Ota yhteys asiamieheesi, jos epäilet laskun aitoutta. Virastot eivät lähetä laskuja eivätkä yleensä muitakaan kirjeitä hakijoille, vaan posti kulkee valtuutetun asiamiehen välityksellä. Julkaistujen hakemusten lailliset ja viralliset rekisterit ovat maksuttomia hakijoille. Niitä ylläpitävät mm. Patentti- ja rekisterihallitus, EPO (European Patent Office), WIPO (World Intellectual Property Organization) ja OHIM (Office for Harmonization in the Internal Market). WIPOn varoitus PCT-hakemusten rekisteröinteihin liittyen löytyy netistä, osoitteesta: www.wipo.int, samoin WIPOn varoitus koskien kansainvälisiä tavaramerkkirekisteröintejä. BEXTRANET® on nyt yhden napin alla P Nykyisin moni asia tapahtuu yhdellä napin painalluksella. BEXTRANET®-palvelun syyskuussa lanseeratussa 3.2-versiossa helppokäyttöisyys on viety vieläkin pitemmälle. Palveluun on kehitetty uusi kirjautumissovellus, jossa käynnistysnapin voi sijoittaa suoraan käyttäjän tieBeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1 tokoneen Työpöydälle. Sen ansiosta palvelun käyttäjä pääsee kirjautumaan sähköiseen IPRomaisuuden hallintapalveluun ilman käyttäjätunnusta, salasanaa ja salalausetta – mutta silti tietoturvallisesti. Kirjautumisvaiheessa tarvitaan ainoastaan pin-koodi, jonka voi itse valita. Toinen tuoreen BEXTRANET® 3.2-version uusi ominaisuus on aiempaa käyttäjäystävällisempi, visuaalisesti parannettu navigointi. Käyttäjän kirjautuessa seuraavan kerran palveluun sen tutut ominaisuudet löytyvät nyt sivun yläreunaan sijoitetusta navigointipalkista. Navigointi on toteutettu siten, että käyttäjä tietää aina missä on ja pystyy siirtymään suoraviivaisesti osioista toiseen tai saman osion sisällä näkymästä toiseen. Lisäksi käyttäjä pystyy BEXTRANET® 3.2:n Määräpäivänäkymässä hallinnoimaan isoja määräpäiväjoukkoja aiempaa keskitetymmin. Määräpäiviä voi käsitellä peräkkäisenä listana ja niille voi tehdä toimenpiteitä yksi kerrallaan ilman, että joutuu välillä navigoimaan toisaalle. Syyskuussa lanseeratut uudet ominaisuudet ovat BEXTRANET®-palvelun määrätietoisen tuotekehityksen tuorein, suunnitelman mukainen etappi. Vielä loppuvuoden aikana Berggren Group julkaisee BEXTRANET®-palvelusta uuden pääversion 4.0, johon on kehitetty useita yrityksen sisäistä IPR-johtamista tehostavia ominaisuuksia. 4.0-version myötä BEXTRANET® tulee olemaan johtava IPR-hallintaan kehitetty järjestelmä, joka mahdollistaa samalla myös tiiviin sähköisen asioinnin ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. BEXTRANET® on uuden IPR-johtajasukupolven tehokkain työväline. Jouni Joronen Heikki Kinnunen patenttiasiamies, DI Berggren Oy Ab kehityspäällikkö Berggren Oy Ab Johtajavaihdoksia PRH:ssa, OHIMissa ja EPOssa P Patentti- ja rekisterihallituksessa on 1.9.2010 aloittanut uusi pääjohtaja Rauni Hagman. Pääjohtajan toimikausi on seitsemän vuotta. Myös sisämarkkinoilla toimivan EU:n yhdenmukaistamisviraston (tavaramerkit ja mallit) OHIMin pääjohtaja on vaihtunut. Uusi pääjohtaja António Campinos on aloittanut virassaan 1.10.2010. OHIMin pääjohtajan toimikausi kestää viisi vuotta. Euroopan patenttivirasto EPO sai uuden pääjohtajan ranskalaisesta Benoît Battistellista. Battistelli on aloittanut viisivuotisen toimikautensa 1.7.2010. 19 HUONOLLA PATENTTIHAKEMUKSELLA SYNTYY VAIN TURHIA RIITOJA Patenttihakemuksen voi tehdä monella tavalla. Valitettavasti huonosti tehdyn hakemuksen erottaa hyvästä aivan liian myöhään eli vasta silloin, kun joku loukkaa patenttia. Ammattitaidottomasti laadittu patenttihakemus ei suojaakaan keksintöä halutulla tavalla, vaan jättää kilpailijoille varsin vapaat kädet. Berggren Group on immateriaalioikeuksiin erikoistunut asiantuntijayhteisö. Patenttiasiamiehemme avustavat asiakkaitamme jo patenttihakemuksen laadintavaiheessa ja varmistavat, että patentti todella suojaa sen mitä halutaan. Huolellisuus tässä vaiheessa säästää sinut monelta huolelta myöhemmin. Puhelin 010 227 2000 | www.berggren.fi
© Copyright 2024