1. No category

Y LEISÖ JA
TEATTERI
UUTEEN
SU HTEES EEN
Y l ö s – a m m a t t i t e a t t e r e i d e n y l e i s ö t y ö n ke h i t t ä m i n e n - h a n k ke e n l o p p u j u l k a i s u 2 0 1 0
2
Y L E I S Ö T Y Ö T EATTERIN
JA
Y Lkokonaisuus
E I S Ö N erilaisia
V ÄLISTÄ
on laaja
toimintatapoja,
joiden päämääränä on syventää teatterin ja
Syleisön
UHD
E T TA
.
välistä
suhdetta.
Se voi olla esimerkiksi
!"toiminnallinen työpaja, joka syventää katsojan kokemusta esityksestä
!"teatterin monipuolista yhteistyötä vaikkapa kummikoulun kanssa
!"yleisön ottamista mukaan taiteelliseen luomisprosessiin
!"erityistä tukea tarvitseville henkilöille suunnattua osallistavaa toimintaa.
Ylös-hankkeen loppujulkaisu 2010
Tämä julkaisu esittelee Ylös – ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen -hankkeen aikana vuosina 2008–2010
toteutettuja hyviä yleisötyökäytäntöjä suomalaisissa ammattiteattereissa. Se antaa niin ammattiteattereiden henkilökunnalle, soveltavan teatterin ammattilaisille kuin kaikille muillekin teatterin uusista mahdollisuuksista kiinnostuneille ideoita ammattiteatterin ja sen yleisön vuorovaikutuksen lisäämiseen.
Käytännön esimerkkeinä esitellään hankkeen kolmen pilottiteatterin, Tampereen Työväen Teatterin, Rauman
Kaupunginteatterin ja Lahden kaupunginteatterin tekemää yleisötyötä.
SI SÄL LYSL U E TTEL O
3
5
Ovet auki uudenlaiselle tekemiselle
6
Ylös-hanke 2008–2010
8
Miksi lähteä rakentamaan yleisötyötä?
12
Mitä tehtiin Tampereella?
16
Mitä resursseja tarvitaan yleisötyön tekemiseen?
18
Mitä tehtiin Raumalla?
22
Mitä yleisötyö voisi olla?
24
Mitä tehtiin Lahdessa?
28
Miten yleisötyöhanke kannattaa rakentaa?
4
”Yleisötyö on tullut teatteriin jäädäkseen. En usko, että ihmiset haluavat olla enää
pelkästään vastaanottavana osapuolena - he haluavat myös osallistua.
Yleisötyöstä hyötyy myös teatteri, kun sen tarjonta laajenee. Se on vähän kuin
DVD-elokuvan extrat, jotka tarjoavat elokuvaan uusia ja kiinnostavia puolia.
Extrat aktivoivat, syventävät ja sitouttavat yleisöä.”
RIKU SUOKAS, teatterinjohtaja, Tampereen Työväen Teatteri
5
OV E T AU K I
UUDENLAISELLE
TE KE MI S E L L E
TAITEILIJAT ovat kautta aikojen ammentaneet materiaalia ympäröivästä yhteiskunnasta. Yleisötyön avulla teatteri voi
saavuttaa uudenlaisen kosketuksen ympäröivään yhteisöön
ja avata uuden keskustelukanavan taiteen tekijöiden ja kokijoiden välille.
Teattereissa tehtävä yleisötyö avaa ovet uudenlaiselle tekemiselle. Esitykset ovat edelleen ammattiteattereiden selkäranka, mutta esitysten ympärille on hiljalleen rakentumassa myös
muuta toimintaa. Taiteen tekijät keskustelevat mielellään yleisön kanssa meneillään olevista teoksista, uusia ajatuksia syntyy
teatterilähtöisten menetelmien avulla ja erilaiset toimintatavat
voivat tuoda teatteriin ihmisiä, jotka eivät ole siellä aiemmin
vierailleet. Myös kulttuuripolitiikan murros ohjaa korostamaan
taiteen hyvinvointivaikutuksia.
Ylös-hankkeen aikana syntyi hyviä yleisötyökäytäntöjä
suomalaisissa ammattiteattereissa ja ideoita ammattiteatterin ja sen yleisön vuorovaikutuksen lisäämiseen. Kolmen pilottiteatterien kokemukset ovat mielenkiintoisia ja innostavia.
Yleisötyö ei ole kenellekään pakko, mutta se on mahdollisuus.
Rohkeasti kokeilemaan!
Niina Torkko
projektipäällikkö
Ylös-hanke
6
Miten saada uudet yleisöt kiinnostumaan teatterista? Miten teatteri voisi olla yhä
Y L ÖS – A M MAT T I TEATTEREIDEN Y L EI SÖ TYÖN KE
TAMPEREEN YLIOPISTOSSA toimivan Tutkivan teatterityön keskuksen Ylös-hanke lähestyy teatterin tekemistä uudesta kulmasta: mitä muuta kuin perinteisiä esityksiä
teatterit voisivat tehdä?
Sen tavoitteena on ollut paitsi kehittää ammattiteattereiden yleisötyötä ja
lisätä yleisötyön ja soveltavan teatterin tekemistä
Suomessa, myös
synnyttää uutta soveltavan teatterin yritystoimintaa ja
luoda soveltavan teatterin ammattilaisille työtilaisuuksia.
Hankkeessa toteutettiin kolme yleisötyöprojektia.
Niissä pilottiteatterit keskittyivät kukin omaan teemaansa.
!"Tampereella lähestyttiin draamallisin menetelmin
työhyvinvointia.
! Lahdessa työskenneltiin yhdessä kyläyhteisöjen ja
lähiöiden asukkaiden kanssa ja pohdittiin oman yhteisön
erityispiirteitä.
! Raumalla ratkottiin nuorten kanssa elämän ongelmatilanteita.
Kaikissa piloteissa yleisötyöntekijänä toimi ammattikorkeakoulutuksen saanut teatteri-ilmaisun ohjaaja.
Pilottiprojektien lisäksi
! järjestettiin kansainväliset yleisötyön seminaarit
2009 ja 2010
! järjestettiin soveltavan teatterin yrittäjyysvalmennus 2009
! kartoitettiin yleisötyöhön liittyviä tarpeita ja toiveita sekä
! perustettiin soveltavan teatterin ja yleisötyön tietopankki
www.yleisotyo.fi
7
näkyvämpi osa yhteiskuntaa?
HIT TÄ MI NE N 2008– 2010
Hankkeen aikana Tutkivan teatterityön keskuksesta
on muotoutunut yleisötyön ja soveltavan teatterin tekijöiden kohtaamispaikka. Seminaareissa, koulutuksissa ja tapaamisissa on jaettu tärkeää osaamista. Monet soveltavan teatterin ammattilaiset miettivät, miten tehdä omaa
työtään freelancerina, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä.
Yrittäjyyteen on tarjottu koulutusta ja tukea.
Ylös-hanke päättyy joulukuussa 2010. Maassamme on
paljon soveltavan teatterin, perinteisen teatterin ja
teatterin yleisötyön ammattilaisia, jotka jatkavat kehittämistyötä. Hankkeen aikana kerätyt keskeiset kokemukset
löytyvät nettisivulta www.yleisotyo.fi, jota pidetään yllä
vuoteen 2015 saakka.
! Hankkeen päärahoittajia ovat opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen Luovien alojen yritystoiminnan
kasvun ja kansainvälistymisen ESR-kehittämisohjelma
sekä luovan talouden kehittämisohjelma Luova Tampere.
Rahoittava viranomainen on Hämeen elinkeino-, liikenne-,
ja ympäristökeskus.
Ylös-hankkeen valmistelussa vuonna 2008 olivat mukana
Anne Cavén, Mika Lehtinen, Anna-Maija Lehtinen-Kluth,
Yrjö Juhani Renvall ja Susanna Virtanen-Pascal.
TEATTERI – TORI JA LEIRINUOTIO
”Vaikka ammattiteatterin perustehtävä on
tehdä esityksiä, teatterin kannattaisi hyödyntää
soveltavan teatterin osaajia aikaisempaa
enemmän. Vuorovaikutus on edelleen turhan
yksisuuntaista, näyttelijöiltä yleisöön. Teatteri
voisi olla paikka, jonne ihmiset tulisivat
tekemään asioita yhdessä – tori ja leirinuotio.
Mikä olisi sen parempi paikka tukea
yhteisöllisyyttä ja aktiivista kansalaisuutta kuin
teatteri? Se toisi tavallisen ihmisen äänen
kuuluviin.
Työpajoja voisi kehittää erilaisten ryhmien
kanssa, mutta yleisötyön tulisi näkyä myös
ulospäin ja jopa teatterin ohjelmistossa.
Pitkäkestoisessa yhteistyössä olisi mahdollista
toteuttaa oma esitys esimerkiksi työttömien
ryhmän kanssa. Tällöin yleisötyön voisi todella
sanoa juurtuneen teatteriin.”
ARTTU HAAPALAINEN,
yleisötyöntekijä,
Tampereen Työväen Teatteri
8
M IKSI
L ÄHTEÄ
R AKENTA MAAN
Y LEI SÖ TYÖ TÄ?
Yleisötyöstä hyötyvät sekä teatteri että katsojat.
9
SUOMESSA on erinomainen teatteriverkosto, mutta on lukemattomia syitä, miksi monet ihmiset eivät käy koskaan
teatterissa. Teatteri on kuitenkin kautta aikojen elänyt ympäröivästä yhteisöstä. Sillä on paljon annettavaa myös niille, jotka eivät ole tottuneet siellä käymään. Jos teatteri avaa
ovensa muutenkin kuin esityksiin ja lähtee tarkastelemaan
ympäristöään seiniensä ulkopuolelle, sillä on kaikki mahdollisuudet saada kontakteja aivan uudenlaiseen yleisöön.
Yleisötyön avulla on mahdollista saada aikaan tilanne,
jossa kaikki voittavat. TEATTERI saa yleisötyöstä uusia ja sitoutuneita kävijöitä ja IHMISET saavat yleisötyöstä ikimuistoisia kokemuksia ja entistä syvemmän suhteen teatteriin.
Yleisötyöllä on niin sosiaalisia, taiteellisia kuin taloudellisiakin vaikutuksia.
Sosiaaliset vaikutukset
Yleisötyö voi tuoda ihmisen elämään uusia mielekkäitä kokemuksia taiteen parissa. Sen avulla osallistujat rakentavat
omakohtaista suhdetta teatteriin ja saavat iloa, itsetuntoa ja
esiintymistaitoa. Parhaimmillaan yleisötyössä toteutuvat toisista ihmisistä kiinnostuminen ja välittäminen, nähdyksi ja
kuulluksi tuleminen ja toimiminen osana yhteisöä.
Yleisötyön avulla teatteri voi saada uusia katsojia ns.
unohdetuista kohderyhmistä, houkutella ”aikojat” teatteriin
ja virittää innokkaat teatterin ystävät entistä innostuneemmiksi. Teatterista voi yleisötyön avulla tulla entistä avoimempi ja helpommin lähestyttävä paikka.
10
Taiteelliset vaikutukset
Yleisötyön avulla taiteen tekijät saavat uuden alustan kohtaamisille ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Teatterilähtöisin menetelmin voidaan ihmetellä maailmaa yhdessä yleisön kanssa. Yleisön ottaminen mukaan teatterin tekemiseen
luo mahdollisuuksia yllättäville kohtaamisille ja uudenlaisille
taiteellisille työprosesseille. Taiteellisesti kiinnostavia uusia
aluevaltauksia voi syntyä.
Taloudelliset vaikutukset
Yleisötyöprojektit ovat usein tuotannollisesti melko edullisia.
Ne tuovat teatterille myös usein aivan uusia rahoitusmahdollisuuksia ja sitouttavat yleisöä uskollisiksi ja aktiivisiksi
teatterin katsojiksi. Yleisötyön myötä laitosteatterien toimintakenttä laajenee, ja taidepedagogien, yleisötyöntekijöiden
ja taiteilijoiden ammatilliset ja liiketoimintavalmiudet kehittyvät ja työllistymismahdollisuudet paranevat. Yleisötyön tekeminen varsinkin yritysten kanssa voi olla samalla teatterille myös kannattavaa. Erityisryhmien kanssa työskentely voi
taas olla teatterille hyvää PR-toimintaa. Jos teatterissa olisi
avoimia tiloja, kuten kahvila, ihmisiä saataisiin houkuteltua
myös esityksiin helpommin.
”Kolme asiaa on estänyt
minua käymästä teatterissa
nykyistä useammin: yksi on
varallisuus, toinen hienoksi
laittautumisen pakko ja kolmas
paluu teatterista pimeällä.
Kaikkiin näihin olen saanut
tukea Ylös-hankkeessa
toimineesta ryhmästä. Se on
valanut uskoa, että jokainen
saa mennä teatteriin sellaisena
kuin on. Ryhmä on myös
mennyt ja tullut teatterista
yhdessä, mikä on lisännyt
turvallisuuden tunnetta.”
RITVA SPEIN
osallistuja,
Lahden kaupunginteatterin
yleisötyöhanke
11
”Olemme halunneet rakentaa alueeseen
aikaisempaa tiiviimmän kontaktin. Ajatus on,
että teatterista tulisi luonteva osa ihmisten arkea.
Ylös-hankkeessa näyttelijöillä oli mahdollisuus
lähteä teatterista ihmisten pariin.”
MAARIT PYÖKÄRI,
teatterinjohtaja, Lahden kaupunginteatteri
”Muutos kohti yleisötyötä
on väistämätön ja tapahtuu
pikku hiljaa. Harva instanssi
pärjää enää yksinään
ilman verkostoitumista.
Teatterille tekee hyvää
laajentaa toimintaansa
konkreettisesti ihmisten
pariin, jolloin nykyisenlainen
raja katsomon ja näyttämön
välillä häviää.”
PASI PÄÄKKÖNEN,
myynti- ja markkinointijohtaja,
Tampereen Työväen Teatteri
”Liipolalaisia kuunnellessani
minulle konkretisoitui, että
meidän työllämme todella
on tarkoitus. Parhaimmillaan
teatteriesitys herättää
ajatuksia ja antaa toivoa.
Teatterintekijöille vierailut
taas saattavat synnyttää jopa
aiheita uusiin näytelmiin.”
JARI-PEKKA RAUTIAINEN, näyttelijä,
Lahden kaupunginteatteri
12
eri
Teatt
n
e
ä
yöv
een T NTI
r
e
p
Tam VINVOI
iY
punk
u
H
a
Ö
k
Y
T
tiö
een
mper kehitysyh
a
T
:
E
- ja
NELL
! KE elinkeino
ri),
n
eatte
t
i
seudu Oy:lle
m
i
i
a
jan
ja (T
Trede Ä: työpajo terinjohta ierroksia,
t
k
T
!"MI lijän ja tea rin kulissi
e
e
t
näytt isia, teat käyntejä
n
ä
m
tapaa iesityksiss en Työväe n
e
ö
r
r
y
e
teatt SÄ: Tampe teatterit a tiloissa
n
ss
S
!"MI in, Tutkiva yksen omi
t
er
Teatt sen ja yri a 2010
n
k
kesku OIN: vuon
LL
!"MI
R
E
P
M
TA
?
A
L
L
EE
n
i
i
t
h
te
ä
t
i
M
13
”Bisnesala
n
menetelm koulutuksissa ei o
iin. Yrityks
le totuttu
kognitiivis
e
s
iin taitoih t ovat perinteisest oveltavan teatterin
in. Pelkäll
i
enää pärjä
keskittyne
ä
mahdollis ä. On otettava käytt rationaalisuudella et faktoihin ja
e
u
osaamista uksineen, ja teatte öön koko ihmisyyd i kuitenkaan
en alue k
rilaisilla o
, jota meil
aik
n
hyödynne
lä ei bisne
tty.”
smaailma senkaltaista tunnet kine
ssa ole ju
urikaan ason
MARCO R
OTH, proje
ktipää
llikkö, Tre
dea Oy
14
ESIMERKKIPROJEKTISSA laadittiin toimintamalli siihen, miten ammattiteatteri voi osallistua yrityksen työhyvinvoinnin edistämiseen kummiyritystoiminnan avulla. Pitkäjännitteistä yhteistyötä kehitettiin TTT:n ja Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n välille.
Vuoden 2010 kestävässä kokeilussa testattiin soveltavan teatterin menetelmien toimivuutta työnohjaukseen. Tredean työntekijöille järjestetyissä säännöllisissä tapaamisissa käsiteltiin työyhteisön tilanteesta ja tarpeista nousevia asioita keskustelemalla ja soveltavan
teatterin keinoin. Jokaisen tiimin kanssa tavattiin kerran
kuussa, kahden tunnin ajan. Teatterillisten ja toiminnallisten harjoitusten avulla kehitettiin tiimihenkeä nostamalla vaikeitakin asioita pöydälle. Samalla harjoiteltiin
haastavia tilanteita käytännössä. Toiminta oli luonteeltaan ratkaisukeskeistä.
Tredean työntekijöille järjestettiin vierailuja Tampereen Työväen Teatterille, jossa he muun muassa tapasivat taiteilijoita, keskustelivat teatterin johdon kanssa, kiersivät kulisseissa ja saivat kokea vain heitä varten
järjestetyn tarinateatteriesityksen.
”Kun T
r
yrityks edea osallis
tui Ylö
essä v
s
vasta
alkanu ielä tuntene -hankkeese
e
t an e e t
t. Harj
e n , ka
t toisia
i
o
,
Alusta vaikka draa itukset eivä an. Tiimiyty kki eivät
t
m
m
a
tapaa sti tehtiin s allisia esity työntekijöit inen oli
t
ä
muun oimia. Kaikk elväksi, ette ksiä olikin ti peloti
e
i
sessa muassa työp on oikein. R ole yhtä oik dossa.
oleva
e
a
y
aa
i
h
k
män p
an kuv
keittiö
valuiva
i
i
t
t
i
t
e
s
s
t
e
a
i
i
l
se, mi jääkaapista stiksi. Keit linen, kaao ada
t
t
tuuta. en tilanne ro lattialle. Kii iössä vedet kn
M
anti ol iten roisia oliutuu, kuk nostavaa on
i
a
k
itsensä nähdä itsen ieltä käytet ottaa vasä
s
än? Su
p
ä
e
ja tois
li i n e r i
oppii n
urin
e
l
t
a
i
p
s
ä
i
i
s
s
k
on opi emään ku sa tehtävi tämässä
ss
ttava p
n
yytäm kin vahvuud ä. Siinä
ään.”
et. Apu
a
markk
inointit
KIRST
I-LIISA
LINTU
iimin jä
L A,
sen, Tr
e d ea O
y
” Yhde
s
esittä sä harjoitu
ä draa
k
taivas
mallis sessa piti
tunnu ja helvetti. esti työelä
män
väärä smerkeiksi Helvetin
n
tappa lainen kup nousivat
va byr
p i ku n
tehdä
t
än pa okratia ja k aisuus,
sa a d a
ljon, m
iire:
Draam mitään aik utta ei
a
työnte allisessa e iseksi.
s
toinen kijä juoksi ityksessä y
l
a
ksi
k
put s
u
ris
näänt
yvää k ti työtaakka ilmillä,
taivaa
o l le g a
n sa a
ja itse ssa jokaine a. Työeläm lle
n
ideoit näisesti, m ideoi vapa än
a r i st i
inkä jä
a st i
p
O n ge l
miin s ölytettiin y lkeen
Uskon
hdess
aa ain
ä.
vaikut , että jo ny a apua.
t opitt
ta a y h
u elää
M A RC
teisös
O ROT
sä.”
ja
H, p
rojekt
ip
äällikk
ö, Tre
d ea O
y
an
e d ea sta
r
T
t
ma
yivä
t liitt uksiin o ät aina
e
s
k
itu
em
yiv
harjo nan kok heittäyt
i
k
k
i
” K a n k i l ö ku n e a l a i s e t
erran
v
d
e
n
e
h
i
r
k
.
T
ja
u jon
ään.
t
i s ee n
työst la tekem sä kuulu n liittyvä a.
i
l
n
inno n työhö ten siihe luontev yvin
o
ä
e
Heid ymistä, j ivat heill myös h ään
n
l
t
a
o
n
i
a
i
es itukset ssa oll oita tehd an,
i
o
a
ta
s
j
r
a
ha
aailm oisia, ja n ja katso ssä ja
m
s
y
i
Yrit aulutiet Tehdää yrityks Ylösaikat amisesti. kon, että kysyntää ”
.
dyna tulee. Us si paljon minnalle työntekijä,
i
i
l
mitä ikoilla o aiselle to INEN, yleisö n Teatteri
e
työpa keen kalt U HAAPALA reen Työvä
e
Tamp
ART T
h an k
16
M I T Ä R E S U RSSEJA
TA RV ITAAN
Y L E I S Ö TYÖN
T E K EM I SEEN ?
YLEISÖTYÖNTEKIJÄN TOIVELISTALLA:
• että yleisötyö olisi luonteva
osa teatterin toimintaa ja
markkinointistrategiaa
• että yleisötyöntekijä tuntisi
kuuluvansa teatterin henkilökuntaan
• että teatterilla olisi henkilökunnasta
koostuva tiimi, joka ideoisi
teatterin toimintaa yhdessä
yleisötyöntekijän kanssa
• että teatterirakennuksesta löytyisi tila
työpajojen järjestämistä varten
• että yleisötyötä varten olisi
oma budjettinsa
• että yleisötyötä haluttaisiin
kehittää jatkuvasti ja etsiä sille
uusia muotoja.
Pääasia on, että yleisötyö nähdään tärkeäksi teatterissa ja sen ympäristössä.
”Teatteri tarvitsisi yleisötyötä varten työntekijöitä,
jotka keskittyisivät yleisötyöhön. Näyttelijöiden aika
ei yksinkertaisesti riitä tällä hetkellä muuhun kuin
esityksiin. Toinen vaihtoehto on vähentää teatterin
yleisömäärään liittyviä tulostavoitteita ja tehdä sen
sijaan yleisötyöstä yksi tulostavoite.”
MAARIT PYÖKÄRI, teatterinjohtaja, Lahden kaupunginteatteri
YLEISÖTYÖTÄ voivat tehdä kaikki teatterit, jotka haluavat
laajentaa yleisöään sekä toimintaansa teatterin seinien ulkopuolelle. Suuria taloudellisia resursseja ei välttämättä tarvita, vaan pääasia on, että asia nähdään tärkeäksi ja myös
teatterin muun toiminnan kannalta rikastuttavaksi.
Henkilöt
Monissa muissa maissa yleisötyöhankkeista ammattiteatterin sisällä vastaa nykyään jo kokonainen yleisötyöosasto.
Jotta teatterin taiteellinen tuotanto ei häiriintyisi, olisi tärkeää, että teatterin käytössä olisi ainakin yksi henkilö, joka
vastaisi yleisötyön suunnittelusta ja käytännön organisoinnista tiiviissä yhteistyössä teatterin muun henkilökunnan
kanssa. Teatterit voivat myös käyttää yksittäisissä projekteissa esimerkiksi ammattikorkeakoulutuksen saaneiden teatteri-ilmaisun ohjaajien ja draamapedagogien palveluja.
Rahoitus
Taloudellisia resursseja tulisi olla käytössä sen verran, että
yleisötyön tekemiseen voisi keskittyä yksi henkilö mielellään
täyspäiväisesti. Sopimukset yhteistyökumppaneiden kanssa
ovat kuitenkin kaiken operatiivisen toiminnan perusta. Yritysten virkistyskäyttöön tarkoitettuja varoja voitaisiin hyö-
dyntää soveltavan teatterin työpajoissa, taidekasvatukseen
suunnattuja varoja voitaisiin käyttää myös teatterin ja perusopetuksen yhteisissä projekteissa.
Tilat
Yleisötyötä voidaan tehdä joko teatterin tiloissa tai teatterirakennuksen ulkopuolella oikeastaan missä vain. Soveltavan
teatterin työpajoja voidaan järjestää esimerkiksi koululuokassa, vanhainkodin vapaa-ajanviettotilassa sekä yhdistysten ja yritysten tiloissa.
Teatterin sitoutuminen
Yksi teatterin yleisötyön onnistumisen kulmakivistä on teatterin sitoutuminen toimintaan. Yleisötyö voi aluksi olla hyvin
pienimuotoistakin. Näyttelijät voivat vierailla kouluissa tai
esimerkiksi vanhainkodeissa. Kulissikierroksiin voidaan yhdistää hetki, jolloin yleisö saa kysellä teatterin tekemisestä
ammattilaisilta. Teatterin tekninen ja hallinnollinen henkilökunta voitaisiin ottaa mukaan näihin keskustelutilaisuuksiin.
17
18
”Olen iloine
n
nuor ten ka kaikista luomistani k
ontakteista
nssa. Työpa
jo
positiiviset
muutokset jen aikana tapahtune
nuorissa ja
et
käyttäytym
is
h
onnistumis essään olivat itselleni eidän
en
k
Myös opett kannalta ehdottoma oko työn
ajilta saatu
n tärkeitä.
palaute palk
NOORA HIM
BERG, yleis
itsi.”
ötyönteki
jä, Rauman
Kaupungin
teatteri
19
Rauman
K
NUORET aupunginteatte
ri
Mitä te
htiin
!"KENE
LL
perusko E: Rauman seud
ululaisil
un
le
!"MITÄ
: työpajo ja lukiolaisille
ja
ja semin
aari, jos (Forum-teatter
i)
s
a
!"MISSÄ
: lukiois nuoret esiintyiv
sa
ät
!"MILLO
IN: vuos , nuorisotaloilla
ina 2009
ja 2010
RAUMAL
LA?
YLÖS-HANKKEEN Rauman pilottiprojektin kohderyhmänä olivat nuoret. Suurin osa yleisötyöhankkeeseen osallistuvista ryhmistä oli käynyt katsomassa Pudotusuhkaesityksen Rauman Kaupunginteatterissa keväällä 2009.
Esityksen teemoja työstettiin myöhemmin erilaisissa työpajoissa.
Työpajakokonaisuudet olivat keskimäärin viiden kerran mittaisia ja ne toteutettiin sekä kouluissa että nuorisotaloilla Rauman lähiseuduilla. Useimmiten ensimmäinen työpaja käsitteli nähtyä Pudotusuhka-esitystä, jonka
kautta oli helpompaa lähteä työstämään kunkin ryhmän
omia, pinnalla olevia aiheita. Esitys rohkaisi nuoria keskustelemaan heitä puhuttelevista asioista. Jos ryhmä ei
ollut nähnyt esitystä, työskentely aloitettiin asioista, jotka ko. ryhmää yhdistivät (esimerkiksi paikka- tai ryhmälähtöisyys).
Työpajakokonaisuus aloitettiin esityksen teemoja
purkaen muun muassa
• mielipidejanoin, joiden avulla esiteltiin aiheeseen
liittyviä väittämiä
• piru-enkeli-asetelmalla, jossa osallistujat väittelivät perustellen esimerkiksi aiheesta ”Netistä voi löytää
tosiystäviä”
• muistellen nähtyä esitystä muodostamalla patsaskuvia, ja näin rohkaistiin nuoria keskustelemaan
aiheesta
• jatkaen päähenkilön tarinaa kirjoittaen tai patsaskuvin: mitä hänelle tapahtui, missä hän on viiden vuoden kuluttua?
20
”Juu
r
näyt i intensi
ivine
e lm ä
puhu
n
s
a
i
m
vaike maan av eidät
y k s i n i sta a i h e o i m e st i
ahdi äisyydes ista: pelo
s
i sta ,
käsit tuksesta tä ja
e
.
l
K
ettei lään yh un asi
kans ole onge dessä, ti oita
e
tule sa yksin. lmiensa tää,
puhu
E
a j al l a
ttua i nuor te
a
n
oma vapaa- n
vaike
- al o i
i
s
t
a
tteis
syvä
a
s
i
o
e
l
i
näyt lisesti ku sta niin sti
e
puhu lmän an in nyt
s i o st
ttiin.
a
”
EMIL
FI
I I DA - H L M A N
ja
MAR
I NIE
Luvia
M
n pe
I,
rusk
oulu
ivat
n ja
olia ol mäytymine ulu
u
p
a
t
i
r yh
rha
usko
een pa sen tuoma Luvian per ihen
k
k
n
a
h
i
a
” Ylös- ilähtöisyys j iloinen, että illä. Aikaa s anke
s
r
H
n
y
e
e
.
t
ä
l
i
oht
teat
s. O keeseen t
ttiin
k ka a k
öllisyy
ta ote
yhteis ukaan hank tia yhtä luo osa tunneis aineista,
lähti m iin kuusi tun luopetusta, esti muista jääneet
t
is
käytet n osaksi kou ta, osa tasa tkaan eivät
e
i
EN,
nivotti len tunneis osallistune
NIEMIN
e
n
i
A
e
k
J
e
R
n
i
lu
MA
ee s
.”
äid
ruskou
KIRSIi l a i sta
h an k k
ian pe
v
u
L
,
j o l lo i n m u i sta o p p
pettaja
ielen o
jälkeen
äidink
sa
os työpajas
J
.
la
il
s
k
u
it
isharjo
ee n
ja keskittym tiin tuntumaa aihees
ly
te
it
m
m
it
lkoi lä
sä ets
a niin,
pajaker ta a aamista, lämmittelyis henkilön selän takan purettiin
ö
ty
n
e
in
a
k
s
”Jo
vät
ssä
kiu
simerkiksi
ttyä ryhmä
iset ir visteli
käsiteltiin e istelyjuhlilla”, jossa to n. Harjoituksen pääty
ä
rv
vaikkapa ”i itse huomannut mitä ilön tuntemuksia.
k
ö
n
il
e
k
h
n
ee n ,
ettei he
n oman aih lien
i joutuneen
ä
s
k
m
e
h
te
y
r
h
o
k
in
k
in kun
ien roo
ir vistelyn
jana kar toit ivat luokassa vallitsev n
a
ja
h
o
ä
in
ous
ihee
lla m
at tällöin a
aamiskerra
ti pinnalle n
Toisella tap a keskityttiin. Mones mapiiri. Nuoret jatkoiv ja tekemällä ohjeista
iä
il
n
ss
johon jatko epäkohdat tai huono jeita omalle luokallee etään yksittäisiä ihmis
h
t
k
o
a
i
s
a
m
eltävik
luomall
aiheutta
ri
simerkiksi me vaikeat asiat käsit
e
tä
is
m
unginteatte
tä
s
työ
saim
in
um an K a u p
a
ä
R
N
,
.
jä
a
ki
it
te
n
te
ötyö
patsastilan ä.”
BERG, yleis
NOORA HIM
tt
ä
m
le
syytte
21
22
MITÄ
YL EI SÖ TY Ö
VOISI OLLA?
Yleisötyön muotoja on niin paljon kuin on tekijöitäkin.
23
TEATTERIN yleisötyöllä tarkoitetaan useimmiten teatterin
ja sen yleisön – ja potentiaalisen yleisön – tutustuttamista
teatterin toimintaan. Tarkoituksena on saada teatterille uusia katsojia ja tarjota myös vakituisille katsojille uusia elämyksiä teatterin parissa. Yleisötyö voi myös toimia siltana
teatterin ja sitä ympäröivän yhteisön välillä. Yleisötyön kautta teatteri tekee itsensä tärkeäksi osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja saa kimmokkeita taiteelliseen työhön kokonaan uudenlaisista näkökulmista. Käsikirjoittajat saavat
luontevan keskustelukanavan paikallisen väestön kanssa ja
voivat hyödyntää tätä materiaalia omassa työssään. Näyttelijät saavat yleisöltä rehellistä palautetta ja työn mielekkyys
lisääntyy.
Usein yleisötyö linkittyy teatterin ohjelmistossa olevaan
esitykseen. Tällöin yleisötyö voi esimerkiksi käsitellä esityksen teemaa teatterillisessa työpajassa. Tällaisen yleisötyön
tarkoitus on syventää katsojan saamaa elämystä esityksestä ja saada katsoja pohtimaan esityksen herättämiä kysymyksiä.
Yleisötyössä teatteri voi jalkautua pois teatterirakennuksesta tapaamaan ihmisiä heidän omissa ympäristöissään.
Koulut, työpaikat, ostoskeskukset, metsät ja jättömaat tarjoavat mielenkiintoisia tiloja teatterilliselle kohtaamiselle.
Yleisötyön avulla voidaan myös tuoda teatteria tutuksi erityisryhmille, esimerkiksi laitoshoidossa oleville, vangeille ja
syrjäseudulla asuville, joilla ei ole yleensä mahdollisuutta
käydä esityksissä.
KÄYTETYIMPIÄ YLEISÖTYÖN MUOTOJA:
• kulissikierrokset
• teosesittelyt
• näyttelijävierailut kouluissa tai
erilaisissa laitoksissa
• taiteilijatapaamiset teatterissa
• teatterin taiteelliset tuotannot, joissa
tavalliset ihmiset voivat olla mukana joko
luomisprosessissa tai näyttämöllä
• kulissi- tai puvustustyöpajat
• käsikirjoitustyöpajat tai verkossa tapahtuva
käsikirjoitusprosessi (esimerkiksi yhteisöllinen
käsikirjoitustyökalu Noodi)
• soveltavan teatterin työpajat.
24
LAHDESSA yhteisöteatteria on tehty Päijät-Hämeen kyläyhteisöissä sekä Liipolassa, josta löytyy aktiivinen lähiöseura.
Esimerkiksi Liipolassa ryhmä toimi päivisin, joten se
koostui pääasiassa työttömistä ja eläkeläisistä. Aluksi
ryhmä teki soveltavan teatterin harjoituksia, joiden avulla keskusteltiin lähiöarjen ilmiöistä, kuten parveketupakoinnista, pihapoliisista ja maahanmuuttajien asemasta.
Sen jälkeen syntyi ideoita toisensa perään: mietittiin ja
kierreltiin mielipaikkoja, etsittiin runoja ja muisteltiin entisajan Liipolaa. Ryhmä luki myös Kuin ensimmäistä päivää -näytelmän ja purki sen teemoihin ja väittämiin. Teemoista keskusteltiin harjoitusten avulla.
Valtaosa Lahden kaupunginteatterin näyttelijöistä oli
heti halukkaita osallistumaan projektiin. He vierailivat
Luhtikylän koulussa Orimattilassa sekä kävivät Liipolan
lähiössä ja Hartolassa. Osallistuminen tapahtui työajalla.
Liipolassa näyttelijät lukivat asukkaiden valitsemia,
Liipolaan liittyviä tekstejä ja runoja. Kouluissa he vetivät
teatterillisia oppitunteja, jotka sisälsivät liikuntaa, rytmejä, kuunnelmia tai näyttelijän esityksen teatterihistoriasta.
Lahden kaupunginteatterissa ei ole asiamiesverkostoa eikä muitakaan alueellisia tukiryhmiä. Teatteri haluaa
rakentaa alueeseen aikaisempaa tiiviimmän kontaktin.
Ylös-hanke sopi erinomaisesti teatterin tarpeeseen verkostoitua lahtelaisten ja muiden päijäthämäläisten kanssa. Päijät-Hämeen alueella on paljon aktiivisia ja omaperäisiä kyläyhteisöjä, joiden kanssa yhteistyötä haluttaisiin jatkaa.
a
lähtökoht
in
r
e
t
t
a
e
T
”
llä,
on olla sie leisökin,
y
missä on rissa.
a
kansan p erissa tämä
tt
a
e
t
ti
Laitos
natarkas eria
a
s
ä
k
h
e
ei
att
vaikka te
toteudu, koko kansalle
tosissaan .”
in
N,
tehdäänk
AUTIAINE
KA R
JARI-PEK
, Lahden
näyttelijä
inteatteri
k a u p un g
25
Mitä te
htiin
Lahden
ka
KYLÄYH upunginteatter
TEISÖT
JA LÄHI i
ÖT
!"KENE
LL
asukkai E: Hartolan, Luh
lle
tikylän j
a Liipola
!"MITÄ
: näytte
n
l
i
j
ö
asukkai
den kan iden vierailuja
ssa, työ
ja tapaa
!"MISS
pajo
misia
Ä:
!"MILLO kouluissa ja kir ja
ja
IN: vuos
ina 2009 stoissa
ja 2010
LAHDESS
A?
26
”Kuinka
uusin silmin
tutun paikan
voikaan
n ä h d ä , kun
sitä katsoo
toisen
ko k e m u k s e n
kautta.”
RIT VA SPEIN
osallistuja,
Lahden
kaupungintea
tterin
yleisötyöhanke
et ja
hmis ain
i
:
n
i
sk
iv
r ko i t u o i k e a s t i , e s s a
a
t
i
l
n
äo
a
ke e
i , m i k t a s i va t i h a l ö s - h a n k te a t te r i s t
u
t
u
e
h
ä
.Y
ot
” S e t r i l a i s e t ko n y l e e n s ä u u s l ä h te e i o l e
s
e
i
e
t
ä
te a t i n y l i k u t m a h d o l l te k e m i s t n t ä ä
y
ramp lijöillä oli . Yhteistä voi hyöd eitä.”
e
ta j a ,
näy tt ten pariin eoinnissa rityispiir t teatterinjoh teri
d
,
e
t
i h m i s k e k s i ä . I u k s i a j a I T P Y Ö K Ä R I a u p u n g i n te a
u
a
R
k
v
A
e
n
A
h
k
e
M
va i l l i s i a va
Lahd
p a i ka
” Ylös-ha
n
yhteisöllis kkeen aikana hav
a
kiinnostu ille teatterityötav itsin, että sovelta
oille on L
s . U s ko n ,
valle dra
am
ah
- niin tait
e
eellisissa ttä ammattiteatt den seudulla valt alle ja
juuri yhte
ereiden t
projekteis
ava kysyn
u
is
Yleisötyö öteatterissa ja s sa kuin muussak levaisuuden mah tä ja
n
e
in
d
yhteisöllis avulla voidaan t n moninaisissa k toiminnassa - o ollisuudet
e
ä
v
h
e
y
at
d
m
t
t
ä
ömahd
pää ja
am m
henkilöko
htaisesti kasvattaa tunnet attiteattereiden t ollisuuksissa.
oim
ta
tärkeää ja
merkityk siitä, että teatter innasta entistä
sellistä.”
i on ihmis
ille
TEEMU P
ÄIVINEN
, yleisöty
ö
ntekijä
28
Yleisötyö vaatii aikaa ja resursseja – ja se on yhteinen juttu.
MITEN
YL EI SÖ TYÖHANKE
KANNATTAA
RAKENTAA?
29
”Soveltavan teatterin
tekemisessä ei ole olemassa
yhtä totuutta tai yhtä
oikeaa tapaa. Jokainen
teatterintekijä käyttää
ennen kaikkea omaa
elämänkokemustaan ja
työstää omia metodejaan.”
ARTTU HAAPALAINEN,
yleisötyöntekijä,
Tampereen Työväen Teatteri
Ohjeita YLEISÖTYÖHANKETTA SUUNNITTELEVALLE TEATTERILLE
!" Aloittakaa yleisötyöhankkeen luonteen suunnittelusta: minkälaista ja minkä laajuista yleisötyötä haluaisitte tehdä?
!" Miettikää kohderyhmä tai -ryhmät tarkasti.
!""Mitkä ovat yleisötyönne tavoitteet?
!" Kartoittakaa yhteistyömahdollisuudet muiden paikallisten toimijoiden kanssa
(päiväkodit, perusopetus, yliopistot, yritykset, seurat, vanhainkodit, kuntoutuslaitokset, paikallishallinto, kunnat).
!" Miettikää käytössä olevat taloudelliset resurssit ja suunnitelkaa budjetti.
!""Miettikää käytössä olevat henkilöresurssit ja palkatkaa yleisötyöntekijä, jos nykyisellä henkilökunnalla
ei ole mahdollisuuksia irrottautua yleisötyöhön.
!" Muodostakaa yleisötyöstä vastaava tiimi (yleisötyöntekijä, markkinointihenkilöstö…).
!" Varatkaa runsaasti aikaa yhteistyökumppaneiden kanssa neuvotteluun ja ideointiin sekä
erilaisten yleisöryhmien tavoittamiseen.
!" ”Mainostakaa” yleisötyötänne näkyvästi osana teatterin toimintaa (julkaisuissa, tiedotteissa, käsiohjelmissa).
30
Ohjeita SOVELTAVAN TEATTERIN TYÖPAJAN SUUNNITTELIJALLE
! On tärkeää, että toiminnalla on
selkeä suunta ja selkeät tavoitteet,
jotka ovat sekä teatterin, yleisötyöntekijän että työpajoihin osallistujien
tiedossa. Muista tiedottaa suunnitelmistasi ja tekemisistäsi säännöllisesti
muille osapuolille.
!"Lähtökohta kaikessa soveltavan
teatterin tekemisessä on avata ja laajentaa osallistujan kokemusta, kannustaa osallistujia omiin tulkintoihin
ja poikkeavien näkökantojen hyväksymiseen. Tarkoitus ei ole selittää, opettaa tai antaa valmiita vastauksia.
!"Kun ohjaat koululuokalle työpajaa tai marssit yritykseen kehittämään
työhyvinvointia, et voi toimia vain
oman mielesi mukaan. On otettava
huomioon tilaajan toiveet ja muistettava, että asiakas on aina oikeassa.
Soveltavan teatterin ammattitaitoa
on kunnioittaa kaikkien osapuolten
mielipiteitä.
!"Tärkein ammattitaito, jota soveltavan teatterin tekijä tarvitsee, on tilannetaju. Työ pitää suunnitella hyvin
etukäteen, mutta työpajaa vetäessäsi
sinun tulee pystyä soveltamaan suunnitelmaasi käytännössä ja olemaan
hereillä sille, mitä ryhmässä tapahtuu.
Jokainen ryhmä on erilainen ja yllätyksiä sattuu aina.
!"Soveltavan teatterin filosofiaan
kuuluu olennaisesti taiteen ja teatterin tekemisen demokratisoiminen,
hierarkian ja vallankäytön madaltaminen. Soveltavan teatterin tekijä pyrkii
aitoon vuorovaikutukseen, jossa sekä vetäjä että ryhmän jäsenet oppivat
toisiltaan. Pidä siis silmäsi ja korvasi
auki! On ammattitaito olla tietämättä
kaikkea etukäteen.
!"Arvosta omaa tekemistäsi. Työpajoja ei voi ”vetäistä lonkalta”. Ne
vaativat valmistautumisen, huolellisen aiheeseen perehtymisen ja tutkimustyön, jonka pohjalta työpaja
suunnitellaan.
!"Yleisötyö on yhteistyötä ihmisten
kanssa. Kunnioita osallistujaa, huolehdi asiakkaasta.
!"Kaikki tekevät yhdessä – kukaan ei
katso ja arvioi. Suunnittele toiminta
ihmiselle, joka on esiintymiskammoinen ja jolla ei ole mitään teatterikokemusta. Parhaita harjoituksia ovat ne,
joissa kaikki toimivat yhtä aikaa, eikä
yleisöä ole. Jos harjoitus vaatii esiintymistä muille, varmista, että se sopii
esiintyjälle.
!"Luo luottamuksen ja sallivuuden ilmapiiri. Soveltavassa teatterissa osallistuja ei voi möhliä eikä epäonnistua. Kaikki osallistujat hyväksytään sellaisina kuin he ovat, eikä heiltä vaadita mitään. Kaikki ovat hyviä.
Kaikki oppivat toisiltaan.
Arttu Haapalainen
yleisötyöntekijä
Tampereen Työväen Teatteri
31
”Yleisötyössä suunnittelu
on ensiarvoisen tärkeää.
Yleisötyöntekijän täytyy jatkuvasti
yrittää löytää oikeita väyliä
prosessin onnistumiselle ja toimia
niin, että mahdollisimman moni
osallistuja saisi mahdollisimman
paljon irti käsiteltävästä aiheesta.
Perimmäisenä tarkoituksena on
auttaa osallistujia ratkaisemaan
tilanteita ja ajattelemaan asioita
monilta eri kanteilta omassa
elämässäänkin.”
NOORA HIMBERG, yleisötyöntekijä,
Rauman Kaupunginteatteri
YLÖS –
A M M AT T ITEATTEREIDEN
Y L E I S Ö T Y Ö N KEHI TTÄMI N EN
www.yleisotyo.fi
Ylös – ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen -hankkeen loppujulkaisu, marraskuu 2010. Tekstit: Niina Torkko, Arttu Haapalainen,
Katri Malte-Colliard, Noora Himberg, Marianna Laiho. Valokuvat: Lauri Heinimaa, Noora Huokonen, Meeri Koutaniemi, Mika Piispa, Jonne Renvall.
Kannen kuvitus: Mari Villanen. Ulkoasu: Tiina Lautamäki/ Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy. Paino: Tammerprint Oy.
Projektipäällikkö Niina Torkko
Tutkivan teatterityön keskus
Tampereen yliopisto
puhelin 040 568 4241
niina.torkko@uta.fi
Yleisötyön edistäjät eli Ylös-tiimi:
Niina Torkko (vas.), Katri Malte-Colliard,
Noora Himberg, Teemu Päivinen
ja Arttu Haapalainen.