ÄIJÄENERGIAA - Soveltava Liikunta SoveLi ry
Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija 2 . 2010 ITE-arviointi: uusi väline liikuntatoimintaan 6 Lisää liikehallintaa leikkien ja pelaten 10 Sähkärifudis saapui Suomeen 12 ÄIJÄENERGIAA Ilveksen kapteeni Pasi Määttänen: ”EN OLE KONE” 17 Toimitusneuvosto Heidi Hölsömäki, tiedottaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Riitta Liede, ts. tiedottaja, Lihastautiliitto ry Katri Kovasiipi, tiedottaja, Suomen Nivelyhdistys ry Kati Multanen, järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry Merja Mäkelä, viestinnänsuunnittelija, Turun kaupunki Toni Piispanen, koordinaattori, Liikuntatieteellinen Seura Marjo Rinne, tutkija, UKK-insituutti Anne Taulu, toiminnanjohtaja Soveltava Liikunta SoveLi ry Soveltava Liikunta SoveLi ry on valtakunnallisten soveltavaa liikuntaa harjoittavien järjestöjen asiantuntija-, yhteistoimintaja palvelujärjestö. SoveLin hallitus 2010 Helena Ylikylä-Leiva, puheenjohtaja, Suomen MS-liitto ry Timo Peltovuori, varapuheenjohtaja, Mielenterveyden Keskusliitto ry Annukka Ala-Pappila, Suomen Sydänliitto ry Janne Haarala, Hengitysliitto Heli ry Tomi Kaasinen, Suomen CP-liitto ry Veijo Kivistö, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Tinja Saarela, Suomen Reumaliitto ry Anne Taulu, Soveltava Liikunta SoveLi ry, esittelijä ja sihteeri Yhteystiedot SoveLi ry Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.soveli.fi • Toimihenkilöiden ja jäsenjärjestöjen yhteystiedot ovat lehden sivulla 47. Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö 2 . 2010 kansi 14 Hyvä meininki vetää miehet liikkeelle Mari Vehmanen vakiot 4, 30, 45 30 koulutusta 27, 48 saksittua 32 kolumni 39 lyhyesti uusia aineistoja vinkkejä ja tietoa 10 12 34 Uskalla haastaa kehosi liikkeeseen Heidi Hölsömäki Sähkärifudis tulee! Hanna Bäckström Liikunta vähentää keuhkoahtaman oireita Sari Sakala liikunnan rakenteet 20 24 38 Pertti Perko: Osaaviin seuroihin uskaltaa mennä Heidi Hölsömäki Järjestöt tuottavat neljänneksen ryhmäliikunnasta Timo Ala-Vähälä SoveLi ja Metropolia yhteistyöhön Anne Taulu koulutusta yhdistyksille 6 27 ITEstä iloa yhdistyksen liikuntaan Heidi Hölsömäki Liikunnan tietotaito esiin ja yhteiseen käyttöön Sari Kivimäki esteettömiä tapahtumia 40 44 Seinäjoki: koko kansan kuntoreitti Likkojen Lenkki laajenee Soveli-lehti ISSN 1795-2255 Päätoimittaja Anne Taulu Toimitussihteeri Heidi Hölsömäki Painopaikka Painohäme Oy, Ylöjärvi Soveli-lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa; seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2011. Kannen kuva Laura Vesa. Pasi Määttänen liikkuu ja urheilee selkärankareumastaan huolimatta. Jaana Teräväinen Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehteä julkaisee Soveltava Liikunta SoveLi ry Tero Pitkämäki osallistui Seinäjoella järjestöjen yhteiselle Leppoisalle Lenkille. Lehden aineistot ja lisätiedot Soveli-lehti / Heidi Hölsömäki Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere toimitus@soveli.fi gsm 050 544 1028 Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehdet maksutta pdf:nä: www.soveli.fi > Julkaisut PÄÄKIRJOITUS Mistä intoa liikunnan kehittämiseen? ansanterveys- ja vammaisjärjestöjen toimijat ovat uskomaton liikunnan voimavara. Liikuntaa ja sovelluksia löytyy paikallisyhdistyksistä laidasta laitaan ja liikunta on sisällöltään monipuolista ja organisoitua. Vapaaehtoiskentällä liikuntaa on kuitenkin vaikea kehittää systemaattisesti ilman sitä varten luotua menetelmää. Tähän haasteeseen SoveLi ry on tarttunut selvittämällä, onko Suomen Kuntaliitossa kehitetystä ITE-itsearviointimenetelmästä mahdollista luoda sovellutus, joka toimisi arviointityövälineenä paikallisyhdistyksissä sekä valtakunnallisissa liitoissa. Tavoitteena on ollut yksinkertaisen ja helposti käytettävän menetelmän löytäminen yhdistysten liikuntatoiminnan kehittämiseen. Kehittämisprosessi lähti liikkeelle vuonna 2007 Virtaa verkostoihin Virveli-hankeessa, kun SoveLi kutsui jäsenjärjestöjen edustajia perehtymään ITE-itsearviointimenetelmään. Mukaan lähti kuusi SoveLin jäsenjärjestöä. Osallistujia perehdytettiin laadunhallintaan sekä ITE-menetelmän perusteisiin, rakenteeseen ja käyttöön. Kehittäminen eteni vuosien 2007 – 2009 aikana siten, että Liikunnan VapaaehtoisITE-ohjeen ja -lomakkeen ensimmäinen ver- PS ”Jos haluat kehittää yhdistyksesi liikuntatoimintaa, perehdy Liikunnan VapaaehtoisITEen.” sio valmistui keväällä 2009. Vuonna 2010 Suomen Selkäliiton ja Suomen Sydänliiton liikunta-asiantuntijat ohjasivat muutamia paikallisyhdistyksiään itsearvioinnin toteuttamiseen. Näihin kokemuksiin voit perehtyä Soveli-lehden sivuilla 6–9. Koska tarvetta Liikunnan VapaaehtoisITE-ohjeen ja -lomakkeen kehittämiselle ilmeni yhä, SoveLi jatkoi elokuussa yhdessä Selkäliiton ja Sydänliiton asiantuntijoiden kanssa kehittämistyötä. Nyt uusittu, vielä selkeämpi ohje ja lomake valmistuivat syyskuussa. bbb SoveLi käynnistää ensi vuonna Liikunnan VapaaehtoisITEn koulutukset jäsenjärjestöille, jotta liitot voivat perehdyttää paikallisyhdistyksiään menetelmän käyttöön. Jos haluat kehittää yhdistyksesi liikuntatoimintaa, perehdy Liikunnan VapaaehtoisITEen. Se innostaa kehittämään paikallisyh- Mika Okko K distysten liikuntaa, sillä sen avulla on mahdollista tarkastella systemaattisesti, mihin yhdistyksen liikunnassa on kiinnitetty huomiota ja mitä kehittämishaasteita yhdistys haluaa asettaa tuleville vuosille. Kannattaa myös muistaa, että itsearvioinnissa ei ole kyse sinun tai muiden vapaaehtoisten arvioimisesta vaan siitä, miten yhdistyksenne liikuntatoiminnassa on ”homma hanskassa”. b Anne Taulu, Soveltava Liikunta SoveLi ry:n toiminnanjohtaja Tule helmikuussa Lahteen vaikuttamaan ja verkostoitumaan L iikuntatoimen neuvottelupäivät järjestetään 17. – 18.2.2011 Lahdessa. Päivien teemoina ovat muun muassa suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa, kuntaesimerkkejä suositusten toteuttamisesta, urheilun rakeenmuutos ja opetus- ja kulttuuriministeriön uudet linjaukset. Neuvottelupäivät on tarkoitettu kuntien liikunta-, opetus- ja terveystoimen johdolle ja henkilöstöl- le, valtion viranomaisille, järjestöille sekä kuntien luottamushenkilöille. SoveLi puhuu päivillä teemasta kansanterveys- ja vammaisjärjestöt kunnan liikuntapalveluiden kumppanina. Tule mukaan päiville keskustelemaan, kuuntelemaan ja vaikuttamaan. Päivät ovat erinomainen verkostoitumisen paikka! b Anne Taulu Soveltavan liikunnan lehti 3 Soveli 2/2010 Koonnut Heidi Hölsömäki L Y H YE S T I Kunnat saivat suositukset liikunnan edistämiseksi Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnan kuntaryhmä on laatinut suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Tavoitteena on kannustaa kuntia tekemään liikunnasta kunnan keskeinen strateginen valinta. Suositukset on tarkoitettu työvälineeksi kuntien luottamus- ja virkamiesjohdolle sekä liikunnan kannalta keskeisten toimialojen johdolle. Myös yhdistysväen kannattaa tutustua suosituksiin. Esitteen muistilistojen avulla on haluttu tukea eri hallintokuntien johtoa ja tarjota ideoita erityisesti terveyttä edistävän liikunnan edellytysten luomiseen. Suositusten toteuttamiseksi kunnan liikuntaviranomaisen tulisi ottaa yhteyttä sekä kunnan luottamusettä virkamiesjohtoon ja liikunnan kannalta keskeisiin hallinnonaloihin ja yhdessä pohtii mitä toimenpiteitä suositukset kunnassa aiheuttavat. Suositusten kuntakohtaisia esimerkkejä otetaan esille ensi kevään liikuntatoimen neuvottelupäivillä 17. – 18.2.2011 Lahdessa. Suosituksia käsitellään erillisen kuntaky- selyn pohjalta myös Liikuntatieteellisen Seuran liikuntapoliittisilla neuvottelupäivillä syksyllä 2011. Suositusten valmisteluun ovat osallistuneet sosiaali- ja Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:3. terveysministeriö, opetus- ja Pdf-esite osoitteessa: www.stm.fi > Julkaisut kulttuuriministeriö, liikenne- (hakusanoiksi liikunnan suositukset) ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Suositukset ovat osa valtioneuvoston periaatepäätöstä terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta ja osa tämän periaatepäätöksen täytäntöönpanoa. Lähde: www.kunnat.net Seuratukihanke jatkunee ensi vuonna – Liikunta- ja urheiluseurojen kehittämishanke ”seuratuki”, on onnistunut yli odotusten ja sen jatkaminen urheilun kansalaistoiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi seuratasolla on välttämätöntä, Stefan Wallin toteaa kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin LUM-verkkolehdessä 11/2010. Hankkeen on tarkoitus jatkua ensi vuonna niin, että 100 uutta seuratyöntekijää voi aloittaa työnsä. Vuonna 2009 on palkattu opetus- ja kulttuuriministeriön valtiontuella 200 päätoimista seuratyöntekijää sekä tuettu vuosittain 600 000 eurolla urheiluseurojen lasten ja nuorten hankkeita sekä 150 000 eurolla seurojen terveysliikuntatyötä. Hanke päättyy nykymuodossaan vuoden 2011 alkupuoliskolla ja opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaistuki hankkeelle nousee Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 2/2010 kokonaisuudessaan yli 8 miljoonaan euroon. Kokonaisuudessaan valtion liikuntabudjetti on kasvanut kuluvalla vaalikaudella 34 prosenttia. Soveltavan liikunnan yhdistyksiä on kiinnostunut eniten aikuisten hanketuki SoveLin jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksistä 17 haki tänä vuonna seuratukea aikuisten terveyttä edistävään liikuntaa. Tukea saivat kolme paikallisyhdistystä: rovaniemeläinen mielenterveysyhdistys Balanssi ry, 2 000 euroa, Borgå Reumaförening rf, 1 500 euroa, ja Seinäjoella toimiva Etelä-Pohjanmaan MS-yhdistys ry, 1 500 euroa. Aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan oli tänä vuonna jaossa yhteensä 150 000 euroa ja lasten ja nuorten urheiluun 600 000 euroa. Lisätietoa: www.seuratuki.fi Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia SoveLi-messut 8.4.2011 Metropolia ammattikorkeakoululla Soveltavan Liikunta SoveLi ja MetropoliaAMK järjestävät yhdessä SoveLi-messut 8.4. Helsingissä osoitteessa Vanha Viertotie 23. SoveLin jäsenjärjestöt esittäytyvät messuilla ammattikorkeakoulun väelle ja muille kiinnostuneille. Tarkoitus on kehittää opinnäyteja muuta yhteistyötä. Lue juttu uudesta yhteistyöstä sivulta 38 ja seuraa tarkempia tietoja tapahtumasta kevään SoveLi-infoista. Tervetuloa! Liikuntalain uudistus seuraavalle hallitukselle Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelema esitys uudesta liikuntalaista ja -asetuksesta siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Lakiesitys oli tarkoitus esitellä eduskunnalle vielä tänä syksynä. Ylitarkastaja Hannu Tolosen mukaan lakivalmistelun lykkääntymisessä oli kyse ministeriön syksyn prioriteettilistasta ja liikuntalain kokonaisuudistuksen tarpeesta. Valmisteltu lakiesitys typistyi käsittelemään liikuntajärjestöjen valtionapukelpoisuutta, läänien liikuntapaikkahankkeiden alarajaa ja Valtion liikuntaneuvoston roolia. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen kannalta keskeisin muutosehdotus oli kohta, jossa niiden liikuntatoiminta olisi rajattu valtionapukelpoisuuden ulkopuolelle. Liikuntalain ja -asetuksen valmisteluprosessi on kestänyt useamman vuoden. Se on osaltaan vaikuttanut myös SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntatoiminnan asemaan ja kehittymiseen, esimerkiksi uusia kansanterveys- tai vammaisjärjestöjä ei ole hyväksytty liikuntajärjestöiksi vuoden 2004 jälkeen. Guinnesin ennätyskirjassa on uusi merkintä Suomesta. Kävelyyn osallistui 9. lokakuuta muun muassa kuopiolaisia (vas.) ja lahtelaisia (alla) kävelijöitä. Sauvakävelyn ME tuli komeasti Suomeen Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n organisoiman maailmanennätyksen käveli lopulta 3 797 ihmistä samanaikaisesti kymmenellä paikkakunnalla. Aiempi ruotsalaisten tekemä ennätys vuodelta 2006 oli 1 026 kävelijää. Sauvakävelyllä tempaistiin reumasairauksien hyvän hoidon puolesta. Mikä SoveLi? SoveLi on 16 valtakunnallisen soveltavaa liikuntaa harjoittavan järjestön asiantuntija-, yhteistoiminta- ja palvelujärjestö. SoveLi edistää yhdessä jäsentensä kanssa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan. Jäsenedut: Uutiskirje SoveLi-info ilmestyy sähköisesti noin 6 kertaa vuodessa. Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti kaksi kertaa vuodessa jaettavaksi muun muassa yhdistysten liikuntavastaaville. Julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenhintaan. Koulutusta ja kursseja jäsenhintaan. Liikuntavälineitä yhdistysten lainattavaksi. Konsultaatio- ja kehittämispalveluita. Mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa. Lue lisää: www.soveli.fi > jasenpalvelut Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 1/2010 ITEstä iloa yhdistyksen liikuntaan SoveLi on muokannut yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa liikunnan vapaaehtoistoimijoille sopivan ITE-lomakkeen. Suomen Sydänliitto ja Suomen Selkäliitto ovat testanneet arviointimenetelmää yhteensä 10 paikallisyhdistyksessään. Pilotointikokemuksiin voi tutustua tarkemmin seuraavalla aukeamalla. Saatujen kokemuksien pohjalta arviointilomaketta ja -ohjetta on muokattu edelleen selkämmiksi. Tarve paikallisyhdistysten liikunnan kehittämiseen havaittiin SoveLin Liikkeelle-koulutuksissa. – Koulutuksissa on huomattu muun muassa se, että yhdistykset tarvitsevat laaja-alaisesti tukea liikuntatoiminnan kehittämiseen, verkostoitumiseen ja liikuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu kertoo. Tähän tarpeeseen SoveLi lähti pari vuotta sitten kehittämään yhdessä Kuntaliiton ja jäsenjärjestöjensä kanssa Liikunnan VapaaehtoisITE-sovellusta. oi kutakin kysymystä nollasta neljään sen mukaan, onko asiakokonaisuus hoidossa vai vielä työn alla. Oleellista on, että ITEssä ei arvostella ketään yksittäistä henkilöä tai yhdistystä. – Tarkoituksena on, että yhdistyksen hallitus ja kaikki liikunnan parissa toimivat arvioivat erikseen ja yhdessä liikuntatoiminnan nykytilannetta ja pohtivat itse, mihin suuntaan haluavat liikuntaa kehittää, Anne Taulu tähdentää. Liikunnan kehittäjien oma tarkistuslista ITEn avulla yhdistys voi esimerkiksi käydä läpi, onko liikunta mukana yhdistyksen toimintasuunnitelmassa, miten liikunnasta tiedotetaan tai kerätäänkö osallistujilta palautetta liikuntatoiminnasta. 25-kohtaista lomaketta voi ajatella yhdistyksen omaan käyttöön tarkoitettuna tsekkauslistana. Sen avulla yhdistysväki voi itse todeta, että tuohon asiaan olemme keskittyneet, tuota haluamme parantaa seuraavana vuonna tai tämä asia ei juuri nyt koske meitä. Kun lomaketta malttaa täyttää säännöllisesti, se auttaa arvioimaan toimintaa ja huomaamaan oman työn tulokset. Yhdistyksillä on mahdollisuus kirjata eri vastaajien antamat luvut yksinkertaiseen Excel-taulukkoon, ITEssä arvioidaan toimintaa joka antaa saman tien esimerkik– ei yksittäisiä ihmisiä! si vastausten keskiarvot havainnolKäytännössä ITE on helposti täy- lisina kuvioina. Taulukko sisältyy tettävä 25-kohtainen lomake, jos- ITE-materiaalipakettiin. sa liikuntatoiminta on purettu erillisiksi kysymyksiksi. Yhdistys arvi- b Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 2/2010 Anna-Liisa Nevalainen Uusi Liikunnan VapaaehtoisITE on varta vasten paikallisyhdistysten tarpeisiin muokattu itsearviointimenetelmä. Selkäjumppa on yksi lahtelaisen Selkäyhdistys SalpausSelät ry:n liikuntamuodoista. Yhdistys pilotoi viime keväänä ITE-lomaketta yhtenä 10 yhdistyksestä. Liikunnan VapaaehtoisITE: näin se eteni > > > > > Liikunnan VapaaehtoisITE julkaistaan Kuntaliiton ITE-käyttäjäpäivillä 26. marraskuuta. Kuntaliitto on tehnyt ITE-itsearviointimenetelmän alun perin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmäksi. SoveLi muokkasi yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa ITE-lomakkeen ja sen täyttöohjeen ”yhdistyskielelle”, Liikunnan VapaaehtoisITEksi. 25-kohtaisen VapaaehtoisITE-lomakkeen avulla yhdistys voi itse arvioida liikuntatoimintaansa omista lähtökohdistaan ja valita haluamansa kehittämiskohteet. Sydänliitto ja Selkäliitto testasivat menetelmää viime keväänä 10 paikallisyhdistyksessä. > Testauksen jälkeen ilmeni puutteita ja SoveLi muokkasi yhdessä Sydänliiton ja Selkäliiton kanssa ITE-lomaketta ja sen täyttöohjetta entistä selkeämmäksi, ”yhdistyskielelle”. Tuloksena on selkeä ja yksinkertainen Liikunnan VapaaehtoisITE. Kiinnostuitko? ITE-lomake on helppo täyttää, mutta alkuopastus madaltaa huomattavasti kynnystä lomakkeen ja muiden arviointivälineiden käyttöönotossa. > SoveLi tarjoaa syksystä 2011 alkaen koulutusta jäsenjärjestöilleen niin, että liittojen liikuntatyöntekijät voivat opastaa paikallisyhdistyksiään ITEn käyttämisessä. Myös Kuntaliitolta voi tilata ITE-koulutusta. > Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 2/2010 Anna-Liisa Nevalainen Kuminauha on oiva väline sisäliikunnassa. Lahtelaisella selkäyhdistyksellä on myös oma ukkoryhmä, vesiliikuntaa, itämaista tanssia, sauvakävelyä, 50+ aamujumppaa… Jokaiselle löytyy varmasti jotain! Selkäliiton ITE-vinkit Selkäneuvoja Kirsi Töyrylä-Aapio kokosi ITEn hyviä puolia ja sudenkuoppia Selkäliiton 4 paikallisyhdistyksen kokemusten pohjalta: + – + – Lomakkeen muokkaus ”liikuntakielelle” helpottaa sen ymmärtämistä. Yhdistysten on helpompi ajatella, että tämä koskee minua. Oikea kieli ja sanasto poistavat virhetulkintoja. Suurin vaikeus on, että ihmiset ymmärtävät, mitä arviointi on. Että ITE on heidän omaan käyttöönsä eikä kukaan ulkopuolinen arvioi, miten hyvin tai huonosti asiat ovat. ITE-pilottiin ilmoittautuneet yhdistykset totesivat, että osallistuminen ”ei ollutkaan niin kauheata” eli väline oli helpompi kuin he osasivat odottaa. Kokemuksia tarvitaan silti lisää. Aluksi puuttui selkeä ohje kaavakkeen täyttäjälle, mutta saimme parannettua sitä yhdessä pilotoinnin jälkeen. Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 2/2010 + + – + + Menetelmä on nopea ja helppo aina Exceltaulukkoon sijoittamiseen asti. Excel-yhteenvedossa kehittämisalueet koostuvat useasta lomakkeen vastauksesta, joten ITE arvioi luotettavasti ja varmasti kehittämisalueita. Haasteena on, ettei ITE unohdu alkuinnostuksen jälkeen. Arviointi = kehittämistä, asioiden näkyväksi tekemistä. Uskalla tehdä asiat näkyväksi, sanoa ääneen, tee hyvää itselle! Pohjatyöhön ja perehdyttämiseen pitää panostaa liitoissa niin, että yhdistysten kynnys ottaa ITE käyttöön on mahdollisimman matala. Järjestöjen pitää tukea asian esiin nostoa ja kehittämisprosessia – puuttumatta sisältöön. ITE kävi sydänkokeessa Kuusi sydänyhdistystä testasi viime keväänä liikunnan VapaaehtoisITE-itsearviointia. Lomakkeita kehitettiin edelleen näiden palautteiden jälkeen. ja tulkita yhdistysmaailmassa”. Moni kaipasi yksinkertaisempaa ”Toki ITE toi esiin ja selkokielisempää itsearviointilo- myös sen, mikä meillä maketta, joka sopisi paremmin pienen yhdistyksen tarpeisiin. Kaivat- on jo hyvin ja sehän on tiin myös valtakunnallista yhteen- tärkeää.” vetoa sydänyhdistysten liikuntatoiminnan tilanteesta, jolloin yhdistykset voisivat myös saada vinkke- – Marja-Liisa Heino, Hämeenlinnan seudun jä toisiltaan. sydänyhdistys Sydänyhdistyksien kokemuksia itsearviointimenetelmän käytöstä keHämeenlinnassa rättiin Lahden ammattikorkeakouliikunnasta tuli näkyvää lun fysioterapiaopiskelijoiden laatiman käyttäjäkyselyn avulla. Kokei- – Yhdistyksemme on pieni, mutta luun osallistuivat Helsingin sydän- olemme järjestäneet liikuntaa niistoipilaat, Huittisten, Hämeenlin- sä puitteissa kun on ollut mahdolnan, Mikkelin, Kotkan ja Heinolan lista, kertoo Marja-Liisa Heino asiat olivat uusia, liikuntavastaava sydänyhdistykset. Kyselyyn vastasi Hämeenlinnan seudun sydänyhdis- Anneli Rauhasalo kuvaa kotkalaisten tuntoja kokeilusta. tyksestä. 33 osallistujaa. – Liikuntasuunnitelmien doku– Odotus ITE-arvioinnista oli läSuurin osa vastaajista piti kysymysten ohjeistusta selkeänä ja ky- hinnä se, että sitä kautta saisimme mentointi oli puutteellista: liikunsymyksiä yhdistystoiminnan kan- uusiakin ideoita ja yleensäkin mie- tatapahtumista, liikuntavastaavan nalta pätevinä. Osa vastaajista oli lenkiinto siitä, mitä sillä ”irtoaa” it- tehtävistä, perehdyttämisestä, liikuitenkin sitä mieltä, että pienen selle tietoa toiminnastamme. Anti kuntatilojen varaamisesta ja laitteiden käytöstä ei ollut kirjallisia kuyhdistyksen tilanteeseen kysymyk- oli mielestäni hyvä. Itsearviointi selvitti hämeenlin- vauksia. Oman ja yhteistyökumpset soveltuivat huonosti. Moni piti vastaamista vaikea- nalaisille, että heillä on paranta- paneiden liikuntatoiminnan seuna ja työläänä, sillä ”ITE-menetel- misen varaa mm. tarkemman vuo- rantaa ei ollut, ei myöskään nettimä on vieras ja kysymykset vaikea- sisuunnitelman, seurannan ja pa- sivuja eikä kerhokirjeitä, hän listaa selkoisia”. Mutta vastaaminen su- lautteen keräämisen suhteen, vetä- kokeilussa esiin nousseita kehittäjui, kun itsearviointiin käytti hie- jiin voisi pitää yhteyttä tiiviimmin, miskohteita. Itsearviointi koettiin Kotkassa man aikaa: ”Kun ohjeet ja kysy- vastuukysymykset voisi sopia selkuitenkin hyödylliseksi: mykset ensin luki läpi ja vasta sit- keämmin jne. – Tuloksista tehtiin asiaa selven– Toki ITE toi esiin myös sen, miten aloitti vastaamisen, itsearviointilomakkeen täyttäminenkin tuntui kä meillä on jo hyvin ja sehän on tävä jatkosuunnittelulomake, jonka mukaan työskentelyä nyt jatketaan. tärkeää, Marja-Liisa Heino lisää. helpolta”. Hämeenlinnan seudulla on jum- Myös itsearviointi päätettiin ottaa Osa kokeiluyhdistyksistä on jo pohtinut jatkotoimenpiteitä, osalla pattu, vesijumpattu, kävelty ja jär- vuosittaiseen käyttöön. Kotkassa päädyttiin muutamiin itsearvioinnin käsittely jäi syksyyn: jestetty erilaisia liikuntatapahtumia. toiminnan kannalta tärkeään koh”Porukalla käydään ajatuksen kans- Aika paljon pienelle yhdistykselle! teeseen, joihin sovittiin parannussa tulokset läpi ja pohditaan kehitja kehittämisehdotukset, tekijät, tämisideoita”. Kotkassa kokeilu johti vastuuhenkilöt ja aikataulut. PääItsearviointia pidettiin hyödylliliikuntasuunnitelman tekoon tettiin muun muassa tehdä ohjeet senä, sillä se ”Nosti esiin uusia asioita, joita ei ennen ole osattu huo- Kotkan Sydänyhdistyksessä pro- liikunnassa tarvittavien välineiden, mioida”. Joissakin yhdistyksissä jo jektiin liittyvää aineistoa käsiteltiin tilojen ja muiden käytöstä ja liikuntatoiminnan säännöt yhdistyksen kokeilu nähtiin hyödylliseksi, mut- hallituksen kokouksessa. – Yhdistyksen ja vastaajien asen- jäsenille ja ryhmäohjauksessa oleta oli myös toisenlaista ääntä: ”Kysymykset ei aina kosketa yhdistys- teet olivat myönteisiä liikunnan ke- ville. toimintaa, ja osa kysymyksistä on hittämiseen. Monet tunsivat kuiliian ”tieteellisellä kielellä” laadittu- tenkin itsearviointilomakkeen täyt- b Marja Kytömäki ja, joita on haasteellista ymmärtää tämisen vaikeaksi, sillä lomakkeen Sydän-lehden päätoimittaja Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 2/2010 Uskalla haastaa kehosi liikkeeseen Jokainen meistä tarvitsee arkisia liikkumisen taitoja ja niiden haastamista. Liiku hyvää itsellesi! kävelyä ja lihasjumppaa, myös pitkäaikaissairailla. Itse pidän luistelusta ja tanssista lajeina, niitähän tekee ihan mielellään. Liikunnan ei tarvitse olla verenmaku suussa kuntosalilla puurtamista, päinvastoin! Rinne sanoo. Anna kehon kertoa Usein pitkäaikaissairaus tai vaikea vamma lisäävät liikkumattomuutta, vaikka oman kehon tuntemus ja hoitaminen on juuri näissä tilanteissa erityisen tärkeää. Vasta-alkajille Suomen Paralympiakomitea/Aapo Laiho Säännöllinen kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on kehon järkyttäminen rohkeasti uusiin asentoihin ja yllättäviin liikkeisiin. – Nopeutta ja ketteryyttä tarvitaan ihan tavalliseen arjessa selviytymiseen. Kadulla on ehdittävä tien yli ja ruuhkassa väistettävä muita kulkijoita, kuvaa UKK-instituutin tutkija Marjo Rinne liikehallintataitojen tarpeellisuutta. Lokakuussa terveystieteiden tohtoriksi väitellyt Rinne tutki fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia liikehallintataitoihin. Kävelyn, uimisen ja muiden turvallisten lajien lisäksi Rinne kannustaa ihmisiä liikkumaan lajeissa, joissa kehitetään enemmän liikenopeutta, suunnanmuutoksia ja koordinaatiota. – Liikunta voi olla muutakin kuin Maalipallo on hyvää kehon hallinnan harjoitusta, sillä siinä heittäydytään, kieritään ja pyöritään. Laput silmillä kuka tahansa voi harrastaa lajia. Kuvassa naisten maajoukkuepelaajat Krista Leppänen (vas.) ja Päivi Tolppanen. Lisätietoa: www.maalipallo.net Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 2/2010 ja vähän liikkuville sopivat Rinteen mielestä parhaiten liikehallintaa kysyvät kevyemmät lajit. Niihin jokaisella on valmiudet omasta takaa. – Aivot muistavat nuorena opitut liikkumisen taidot. Kuntoa taas pitää hoitaa koko ajan, etteivät lihasvoimat häviä ja hapenottokyky heikkene, Rinne tiivistää. Koululiikunnassa tai urheiluseurassa hankitut taidot voivat yllättää iloisesti, kun aikuisena laittaa pitkän tauon jälkeen sukset jalkaan, kapuaa kukkulalle tai kädet kääntyvät lentopallovuorolla kuin itsestään hihalyöntiasentoon. Kannattaa luottaa omaan kehoon ja antaa sille mahdollisuus näyttää kykynsä. – Kun oman kropan oppii tuntemaan ja hallitsemaan, oppii sen rajat ja mahdollisuudet. Pian haluaa kehittyä ja kokeilla uutta sekä hankkia lisää kuntoa. Se, että pystyy ja osaa jotain, motivoi meitä jo- kaista liikkumaan, Rinne kannus- ei ole nopeuselementtejä ja suunnanmuutoksia. taa meitä jokaista. – Liikenopeutta kannattaa hakea muualta. Kaikki palloilulajit kehitHaastetta boccian rinnalle tävät myös silmä-käsikoordinaatioPalloilulajit nousivat Rinteen ai- ta ja niihin on soveltavassa liikunneistossa esiin parhaimpina liike- nassa kehitetty paljon hyviä sovelhallinnan kehittäjinä. Niissä voi luksia. Esimerkiksi isomman pallon, haastaa itsensä taidossa, tarkkuu- ilmapallon tai paperitollon käyttädessa ja tasapainossa. Ne ovat minen tarjoavat pallopelin haasteen usein myös mukavia ja hauskoja ta- myös hitaammin liikkuville. Rinne mainitsee myös taijin, asapoja liikkua, kuin huomaamatta. Boccia on yksi tarkkuutta vaati- hin ja muut itämaiset mielen ja keva pallopeli, ja se on hyvin suosit- hon yhteispeliä kehittävät lajit lemtu kansanterveys-, vammais- ja elä- peinä tapoina haastaa itseä. Kevykeläisyhdistyksissä. Rinne kiittelee estä liikunnasta voi lähteä helposti bocciaa siitä, että se antaa kaikille liikkeelle, kohti uusia haasteita. mahdollisuuden osallistua ja aloittaa liikkuminen. Liikunta uudistaa aivoja – Boccia kehittää istuvilla istumatasapainoa ja seisovilla seisoma- Neurologinen sairaus tai aivovautasapainoa. Se on myös rytminen ja rio saattavat pyyhkiä liikkeen muistijälkiä aivoista niin, että liikkuvaatii tarkkuutta, kuten keilailu. Boccian rinnalle Rinne suositte- mista pitää opetella kuntoutukseslee kuitenkin muita lajeja, sillä siinä sa uudelleen juoksemisesta alkaen. Jatkuu… Liikehallinnan 5 osa-aluetta Pallopelit kehittävät liikekykyjä monipuolisimmin Liikehallintataidot koostuvat 5 osa-alueesta. Marjo Rinne valitsi väitöstutkimuksessaan liikehallintakykyjen mittaamiseen kymmenen taitotestiä: 1) kehon ketteryyttä mitattiin kahdeksikkojuoksulla ja ponnistushypyllä 2) tasapainoa yhdellä jalalla seisomisella ja tandemkävelyllä 3) tarkkuutta muun muassa pallonkäsittelytesteillä 4) rytmi- ja 5) koordinaatiokykyä mitattiin niin, että testattavat marssivat paikallaan metronomin rytmissä ja taputtivat käsiään joka toisella askeleella. Rinteen tutkimukseen osallistui 79 naista ja 69 miestä. Iältään he olivat 41–47-vuotiaita. Testit soveltuvat aikuisten liikehallintataitojen mittaamiseen ja niitä voi käyttää fysioterapeuttien kliiniseen työhön. Kyselylomakkeen ja taitotestien perusteella fyysisen aktiivisuuden määrällä ja laadulla oli seuraava yhteys liikehallintakykyihin: > Miehet, jotka olivat aiemmin harrastaneet pallopelejä, saivat hyvän tuloksen lähes kaikissa liikehallintakykyä mittaavissa testeissä. > Naisilla monivuotinen, säännöllinen liikuntaharrastus näkyi parempina tuloksina dynaamisen tasapainon ja ketteryysjuoksun testeissä. > Lihaskuntoa harjoittaneet naiset pärjäsivät ponnistushyppytestissä, ja pelilajeja harrastaneilla oli hyvä dynaaminen tasapaino. Väitöskirjan asiantuntijapaneelissa eniten liikehallintakykyä vaativiksi lajeiksi arvioitiin rullaluistelu, laskettelu ja itsepuolustuslajit. Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 2/2010 Aivomme pyrkivät onneksi korjaamaan vaurioita ja kompensoimaan puutteita, ja kuntoutuksessa hermosolujen välille luodaan kirjaimellisesti uusia yhteyksiä. Monipuolinen liikkuminen on tärkeää myös kuntoutuksen jälkeen. – Aivojen toimintahäiriöt voivat näkyä esimerkiksi muistin, keskittymisen ja liikkeen aloittamisen vaikeutena. Liikehallintaa vaativa liikunta aktivoi aivoja, joten liikunta auttaa myös näihin, Marjo Rinne kertoo. Rinne muistuttaa rytmin ja mu- siikin voimasta. Ne ovat hyviä keinoja aktivoida aivoja ja tukea liikkeen aloittamista sekä erilaisten liikekuvioiden oppimista. – Koululiikunnan tamburiini ei ollut tässä mielessä mitenkään tuulesta temmattu väline. Musiikki aktivoi aivojen motorista puolta, ja esimerkiksi tanssi on erityisen suositeltavaa kaikille. b Heidi Hölsömäki Lisätietoja: Tutkija Marjo Rinne, marjo.rinne@uta.fi Marjo Rinne: Effects of Physical Activity, Specific Exercise and Traumatic Brain Injury on Motor Abilities. Theoretical and pragmatic assessment. Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 154. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 86 p.ISSN 0356-1070; ISBN 978951-39-4021-8. Tilaukset: Jyväskylän yliopisto, puh. (014) 260 3487, myynti@jyu.fi. Sähkärifudis tulee! Lihastautiliitto on tuomassa Suomeen maailmalla erittäin suosittua lajia, sähkärifudista. sistaan, on kummassakin lajin muodossa tärkeintä hyvä henki, rehellinen peli ja pääidea: tehdä enemmän maaleja kuin vastustajajoukkue. Erityismerkitty koriskenttä Sähkärifudis on suunnattu vaikeavammaisille, jotka käyttävät sähköpyörätuolia tai sähkömopoa. Tuntumaa lajiin otettiin Lihastautiliiton valtakunnallisilla päivillä Turussa. Lajin esikuva on ”oikea” jalkapallo. Vaikka välineet eroavat toi- Ota pallo haltuun > Lajiliiton kansainväliset sivut: www.fipfa.org > Lajista on käytössä kaksi englanninkielistä nimitystä: powerchair football ja power soccer > Esittelyvideo Lihastautiliiton sivuilla: www.lihastautiliitto.fi > etusivun matkalaukku > liikuntamatka > Yhteyshenkilö Suomessa: Mika Saastamoinen, mika. saastamoinen@lihastautiliitto.fi, puh. 050 599 2475. Soveltavan liikunnan lehti 12 Pelaaminen tapahtuu pelituoleilla, jotka ovat arkituoleja näppärämpiä kääntymään. Maksiminopeus on rajoitettu arkituoleissakin yleiseen kymmeneen kilometriin tunnissa. Tuoliin asennettavilla suojaraudoilla sekä potkitaan palloa että suojataan pelaajan omia jalkoja. Pallon liikutus perustuu lähinnä palloa päin ajamiseen, mutta muun muassa aloituspotkuihin saadaan potkua pyöräyttämällä tuolia ja lyömällä palloa suojien sivulla. Pallo itsessään on noin 1,5 -kertainen suhteessa normaaliin jalkapalloon Pelipaikkana ei käytetä vehreää ja liukasta nurmikenttää, kuten “kuningas-jalkapallossa” vaan pelialueena toimii erityismerkitty koripallokenttä. Kentällä ei myöskään hääri montaa kymmentä pelaajaa. Fudiksessa kummassakin joukkueessa kentällä on 4 pelaajaa, joista 1 on maalivahti. Näiden pelaajien lisäksi kummallakin joukkueella on 4 vaihtopelaajaa. Lisäksi esi- Soveli 2/2010 kuvastaan poiketen fudiksessa on sekajoukkueet, ja pelaajia ovat yli 5-vuotiaat vaikeavammaiset ihmiset, jotka kykenevät hallitsemaan pelituolinsa. Lajin suosio laajenee 1970-luvun lopulla Ranskassa aloitettiin vaikeavammaisille sopivaa jalkapallon muotoa. Parin vuoden sisällä tästä myös Kanadassa aloiteltiin samankaltaista lajia. Tiettävästi maat eivät lajin syntyvaiheessa toimineet yhteistyössä. 80-luvulla laji levisi kanadalaisena versiona Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Ranskalainen taas levisi Belgiaan, Portugaliin ja Sveitsiin. Tammikuussa 2005 Ranska kutsui koolle Yhdysvaltain, Kanadan, Japanin, Englannin ja Portugalin edustajat keskustelemaan lajin yhtenäistämisestä. Seuraavana vuonna pelattiin ensimmäistä kertaa uusilla kansainvälisillä säännöillä, ja pian toimintansa aloitti FIPFA (Fédération Internationale de Powerchair Football Association), joka järjesti lokakuussa 2007 ensimmäiset MM-kilpailut Japanissa. Joukkueita osallistui kahdeksasta eri maasta. Ryhmäliikunta ja neuvonta tukevat lasten lihavuuden ehkäisyä SoveLin toiminnanjohtaja, FT Anne Taulu väitteli lasten lihavuuden ehkäisystä viime kesäkuussa. Pienryhmämuotoinen liikunta- ja ravitsemusneuvonta osoittautui hoitotieteen väitöstutkimuksessa tehokkaaksi tavaksi ehkäistä lasten ylipainoa ja lihavuutta. Etenkin liikuntaryhmätoiminta aktivoi osallistujia. Vuoden kestäneen seurantatutkimuksen kohdejoukkona oli lähes 500 esi- ja alakouluikäistä las- ta ja heidän vanhempaansa. Tutkimuksen aikana lasten ylipaino saatiin laskuun. Lasten liikunta-aktiivisuus oli polarisoitunutta: toiset liikkuvat todella paljon ja osa ei juuri ollenkaan. Liikunnallisesti passiiviset lapset hyötyivät tutkimusajasta enemmän kuin aktiiviset lapset. Perheiden ravitsemustottumukset eivät vastaa suosituksia, mutta ravitsemustiedon lisääminen auttaa vanhempia vaikuttamaan lasten painoon. Anne Taulu: Pienryhmämuotoinen ravitsemusja liikuntainterventio lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyssä – Kvasikokeellinen interventiotutkimus.Teos ilmestyy sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 965, Tampereen yliopisto 2010. ISBN 978-95144-8097-3, ISSN 1456-954X. Http://acta.uta.fi 3 1 Nyt FIPFA työskentelee pelaajaluokitusten parissa. Nykyisiä yhteistyömaita on 13. FIPFA:ssa on alettu pohtia lajin laajentamista entisestään, muun muassa Oseaniaan ja Aasiaan. Riossa oli tänä vuonna lajin esittelytilaisuus ja kenties laji laajenee kunnolla myös EteläAmerikkaan. Afrikastakin on tiettävästi kyselty lajia sinnekin valloitusmatkalle. Seuraavat MM-kisat pidetään Ranskassa ensi vuonna. b Hanna Bäckström, Lihastautiliiton nuorisotoimikunnan puheenjohtaja Kuvat Riitta Liede 2 Laji sopii hyvin myös tytöille. Tässä omalla sähkärillään pallonkuljetusta kokeilee Vivi Virtanen. Oikealla Kalle Hänninen, jolla on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa lajiin kuuluva suojakehikko. 1 Erik Lundell on kehittänyt yhdessä Paraisten konepajan kanssa peliin kuuluvaa kehikkoa. Ensimmäinen koeversio on tehty TYKSistä poistettuun sähkäriin. Ongelmana on kehittää sellainen kehikko, joka on riittävän vahva suojaamaan jalkoja ja joka samalla soveltuu erilaisiin sähkärimalleihin. Lajin kehittäminen kiinnostaa Lundellia, koska hän haluaa päästä pallottelemaan yhdessä lihastautia sairastavan Alex-poikansa kanssa. Lajin etu on se, että sitä voi pelata ulkona, eikä aina tarvita kasaan koko joukkuetta. 2 Lihastautiliiton järjestösuunnittelija Anu Mattila ja nuorisotoimikunnan puheenjohtaja Hanna Bäckström ovat innoissaan uudesta urheilulajista. 3 Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 2/2010 Hyvä meininki vetää miehen liikkeelle Raavaskin äijä innostuu liikkumaan, kun sen voi tehdä mukavassa porukassa ja huumorin pilke silmäkulmassa. Moni mies motivoituu myös konkreettisista, mitattavista tavoitteista. Sen sijaan pelottelu ja pakottaminen eivät saa miestä ylös sohvalta. Soveltavan liikunnan liikunnan lehti lehti Soveltavan 14 14 Soveli 2/2010 2/2010 Soveli S uomalaisista vain pieni osa liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Miesten joukossa aktiivisia liikkujia on vielä hieman vähemmän kuin naisissa. Syyn voisi kuvitella piilevän perinteisessä miehisessä kulttuurissa, jonka arvoasteikolla makkara ja olut sopivat raavaalle äijälle paremmin kuin kuntoilu. Asiantuntijoiden mukaan näin ei kuitenkaan ole, vaan miesten asenteet liikuntaa kohtaan ovat kyllä periaatteessa myönteiset. Miksi hyvät aikeet eivät sitten muutu teoiksi ja miehet lähde liikkeelle? − Terveysliikunnan tarjonta, olosuhteet ja mahdollisuudet on rakennettu hyvin pitkälti naisten näkökulmasta. Eivät kaikki miehet suinkaan hyppää ilosta hihkuen jumppatunnilla, sanoo dosentti, Kunnossa kaiken ikää -ohjelman johtaja Jyrki Komulainen. Hänen mukaansa naisille on tyypillistä kuntoilla ryhmässä mutta yksin: käydä vaikkapa zumbassa tai vesivoimistelussa. Mies sen sijaan kaipaisi usein tuekseen kiinteämmän porukan saadakseen itsensä liikkeelle. Moni on harrastanut nuoruudessaan joukkuelajeja, mutta ne ovat jääneet arjen pyörityksessä. − Suomalainen mies on hyvin työorientoitunut − sekä hyvässä että pahassa. Oma kunto ei yksinkertaisesti ole monelle miehelle mikään ykkösprioriteetti. Vaikeat ruuhkavuodet Erikoistutkija Esa Rovio Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likesistä näkee, että myös yhteiskunnan tasa-arvoistuminen on kaventanut miesten liikkumisen mahdollisuuksia. Jatkuu… Voitto Palmio (vas.), Jussi Rantala ja Aarno Vihervaara sopivat epilepsiayhdistyksen lentopallovuorolla pelin taktiikasta, ”vastustajan nujertamiseksi”. Soveltavan Soveltavanliikunnan liikunnanlehti lehti 15 15 Soveli Soveli2/2010 2/2010 − Miehet haluavat osallistua perhe-elämään ja lasten hoitamiseen aivan eri tavalla kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, mikä on tietysti upea asia. Samalla elämän ruuhkavuosien kiire on kuitenkin kasvanut. Kun mies samaan aikaan tekee uraa, on läsnäoleva isä ja ehkä rakentaa taloakin, liikunnalle ei yksinkertaisesti jää arjessa tilaa. Rovion mukaan liikkumaton elämäntapa jää monella miehellä päälle ja jatkuu vielä sittenkin, kun omaa aikaa alkaisi lasten varttuessa olla taas enemmän. Kaikki tämä johtaa siihen, että suurella osalla suomalaisista keskiikäisistä miehistä terveysriskejä on kertynyt kasapäin. Stressi, ylipaino, vähäinen liikunta ja raskas ruokavalio lisäävät todennäköisyyttä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen. Miten siis saada liikkeelle suomalaisuros, jolle ei ole vähään ai- Pienikin liike tärkeää Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että jokaisella päivän mittaan tehdyllä liikkeellä voi olla luultua suurempi merkitys terveydelle. − Lihasten pitkillä liikkumattomuusjaksoilla näyttäisi olevan yhteys esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen kohonneeseen riskiin. Ei siis välttämättä riitä, että urheilee yhden tunnin päivässä. Lisäksi lihaksiin pitäisi saada mahdollisimman usein edes pientä vipinää vuorokauden muiden 23 tunnin aikana, sanoo professori Taija Juutinen Finni Jyväskylän yliopistosta. Kuinka sitten esimerkiksi pyörätuolissa istuva voi lisätä lihastensa aktiivisuutta? − Kyllä pyörätuolillakin eteneminen aktivoi lihaksia: käsiä, vatsaa ja niin edelleen. Liikkeelle lähteminen on tärkeää ihan meille jokaiselle. b Mari Vehmanen Juutinen Finnin artikkeli aiheesta: Liikunta & Tiede 4/2010. Sähköisenä: www.lts.fi > Julkaisut > Liikunta & Tiede Soveltavan liikunnan lehti 16 kaan liikunta maittanut ja jolla alkaa olla vatsaa ja kremppojakin? − Ainakaan terveysuhilla pelottelu ei tehoa. Myöskään siihen on turha vedota, kuinka kalliiksi yhteiskunnalle rapakuntoinen mies tulee, Jyrki Komulainen sanoo. Positiivisuuden kautta kuntaan käytetty aika ei olisi pois perheeltä, Esa Rovio sanoo. Hän heittäisi pallon myös työnantajille. Työelämään olisi mahdollista luoda uusia tapoja, jotka saisivat tietotyöläisenkin pepun ylös penkistä: − Palaverin pystyisi toisinaan pitämään yhtä hyvin kävelylenkillä kuin kahvipöydän ääressä. Koko firman käytäntö voisi olla, että lyhyet matkat liikeneuvotteluihin tehdään jalan eikä autolla. Jyrki Komulaisen mukaan moni mies motivoituu, kun liikunnalla on konkreettiset tavoitteet. Kunnon kohoamisen seuraaminen erilaisin mittauksin ja numeroin sopii usein miehiseen ajatusmaailmaan. − Me tosiaan taidamme olla putkiaivoja, joille parhaiten menevät läpi yksinkertaiset asiat, Komulainen nauraa. Komulaisen mukaan miehen aktivoinnissa on kaksi avainasiaa ylitse muiden: porukka ja positiivinen henki. − Liikkumaan kannattaisi kannustaa ryhmiä, joihin miehet jo valmiiksi kuuluvat ja joissa he viihtyvät: työyhteisöjä, metsästysseuroja, kaveriporukoita ja niin edelleen, Komulainen pohtii. Esa Rovion mielestä miehet on mahdollista tavoittaa myös läheistensä kautta. − Tulisi tarjota tapahtumia ja tekemistä, joihin voi osallistua puoli- b Teksti Mari Vehmanen son tai lastenkin kanssa. Tällöin lii- b Kuvat Laura Vesa LUE MYÖS: Kolme tamperelaismiestä kertoo, mikä saa miehen liikkumaan >>>>>>>>>>>>>> Ei liian fiinisti Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset ovat jo muutaman vuoden houkutelleet onnistuneesti miehiä liikkumaan. Tässä hyviksi havaittuja konsteja: > Monet miehet haluavat oman, pelkästään miehille suunnatun ryhmän. > Ohjaaja sen sijaan voi olla nainenkin. Hänen on joka tapauksessa oltava huumorintajuinen ja tultava toimeen äijälauman kanssa. > Vaikeinta on saada miehet paikalle ensimmäisen kerran. Tämän jälkeen he ovat yleensä omistautuneita ja innokkaita osallistujia. Rentoon porukkaan on uusienkin tulijoiden helppo kotiutua. > Ryhmässä aloittaessaan miehet saattavat nolostella omaa sairauttaan tai huonoa kuntoaan. On helpottavaa huumorin varjolla huomata, että muilla on samoja pulmia. > Moni mies vierastaa kovin hienolta kalskahtavia lajien tai liikkeiden nimiä. Mutkaton tyyli toimii yleensä parhaiten. > Miehet arvostavat selkeää ohjausta, ja useat haluavat kannustusta vapaa-ajan liikunnalleen. Monia motivoivat myös testit ja mittarit, joista näkee tulokset konkreettisesti. Lähde: selkäneuvoja Kirsi Töyrylä-Aapio, Suomen Selkäliitto ry Soveli 2/2010 Pasi Määttänen juomatauolla. Urheilu-ura sai uuden alun Ennen selkärankareumaan sairastumista pidin omaa kroppaa ikään kuin koneena. Luulin, että jokaiselle kolotukselle ja vaivalle on aina jokin selkeä syy: tälli kaukalossa tai liikarasitus. Pienellä huoltamisella laite tulisi taas kuntoon. Olen siis joutunut totuttelemaan siihen ajatukseen, ettei terveys ole kokonaan omissa käsissä. Kuka vain voi sairastua vakavasti, mutta liikkumista ei silti yleensä tarvitse onneksi lopettaa. Itse ehdin sairastaa kolme vuotta ennen kuin tilanne alkoi muuttua paremmaksi. Aluksi oikean diagnoosin tekeminen kesti kauan, ja sen jälkeen haettiin vielä pitkään oikeaa lääkitystä. Pahimmassa vaiheessa olin petipotilas − en selviytynyt edes vessaan ilman vaimon apua. Biologinen lääke alkoi kuitenkin tehota, ja reuma on siitä lähtien pysynyt hyvin kurissa. Pääsin myös takaisin jäälle, vaikka olin luullut urani olevan ohi. Nyt olen pelannut jo monta kautta paluuni jälkeen. Sairaus on opettanut minut nauttimaan pelaamisesta aivan uudella tavalla. Lihasvoimani eivät palaa koskaan aivan entiselleen, sillä vuosien sairastaminen vei kunnon nolliin. Muuten tunnen silti olevani aika samanlainen pelaaja kuin ennen sairauden puhkeamistakin. Sen olen oppinut, että liikkumaan ei voi väkisin lähteä ennen kuin kivut on saatu kuriin. Meille reumapotilaille on myös kovasti hyötyä kehonhallinnan opettelusta: itse olen ainakin harjoitellut käyttämään entistä tietoisemmin keskivartaloa ja syviä vatsalihaksia. Kannattaa myös kysyä empimättä neuvoja alan ammattilaisilta, kuten fysioterapeutilta. Sairastumisen Pasi Määttänen > Tamperelainen jääkiekkoilija, 38, liigajoukkue Ilveksen kapteeni jälkeen kestää aikansa ennen kuin oppii itse tuntemaan, mihin kroppa pystyy ja mihin ei. Uskon, että liikunta kuuluu elämääni aina − myös urheilu-uran loputtua. Lempilajejani ovat esimerkiksi laskettelu ja lenkkeily. Entiselle kilpaurheilijalle on silti ihan yhtä iso haaste saada itsensä ylös sohvalta kuin kaikille muillekin. Laiskuus iskee niin helposti.” b Mari Vehmanen Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 2/2010 Sairaus saa kuuntelemaan kehoa Liikunta on tärkeä osa elämääni. Pelasin jääkiekkoa Kouvolan Kiekossa, mutta jäkis jäi viiden sairausvuoden jälkeen. Oli vaikea pysyä luistimilla pystyssä ja hankala keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa. MS-taudin edetessä olen vaihtanut lajia vointini mukaan. Rullaluistelu oli minulle pitkään se juttu, sitten löysin veden. Kävin hydrobickissä ja nykyisin juoksen vedessä nilkkakellukkeilla. Kellukkeet muistuttavat jalkoja oikeista liikeradoista, liikkuvuus on niissä sen verran huono. Tykkään käydä salilla, mutta venyttely ja rentoutus ovat myös tärkeitä. Monesti asenne venyttelyä kohtaan on meillä miehillä huono, vaikka minäkin tiedän venyttelyn tärkeyden. Itselläni spastisuus eli lihasjäykkyys ei ole niin paha, kun on vetreämmät paikat. Olen huomannut, että sairaus saa kuuntelemaan paremmin omaa kehoa, sitä, mitä se haluaa. Minulle hyviä lajeja ovat vedessä tapahtuvat jumpat. Kauan haaveilemani joogan aloitin tänä syksynä MS-yhdistyksen ryhmässä muuttaessani Lappeenrannasta Tampereelle. Joogassa voi pysähtyä ja kuunnella omaa kroppaa, tunne on kokonaisvaltaisen hyvä. Pyöräilen myös läpi vuoden, koska en pysty kävelemään pitkiä Janne Harjula > 36-vuotias tuore tamperelainen, harrastaa muun muassa joogaa, tehovenyttelyä ja vesijuoksua matkoja. Siinä muiden kanssa suikkaloidessa saa olla vähän kuin tavis. Monesti rankan liikuntasuorituksen jälkeen olo huononee, mutta pidemmän päälle liikunnasta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Liikunnasta saa niin paljon.” b Heidi Hölsömäki Voitto Palmio liikkuu ja urheilee nykyisin monipuolisesti. Työuran aikana liikkuminen oli vähäistä. Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 2/2010 – Joogasta saa niin rankan tai löysän kuin itse haluaa. Jokainen liike tehdään ajatuksen kanssa, Janne Harjula kertoo. Kuusikymppisenä mitalijahtiin Nuorempana en tarvinnut liikuntaa, paikat pysyivät kunnossa muutenkin. Työurastani, kaikkiaan 39 vuotta postissa, olin ammattiyhdistystoiminnassa kovasti mukana 23 vuotta. Ei siinä paljon jäänyt aikaa harrastustoimintaan. Nykyisin sydämen flimmeri vaatii huomionsa ja uniapnea panee liikkumaan. Virolainen lääkäri totesi minulle huonolla suomen kielellä vuonna 2001 Pikonlinnassa sairaalareissulla, nielun avarrusleikkauksen jälkitarkastuksessa: ”Minä en muuta voi, mene koti ja kuole”. Leikkaus ei nimittäin uniapneaan auttanut. Kommentti tuntui silloin melko karulta, mutta herätti liikkumaan. Uniapneassa liikunta ja painonhallinta on hyvin tärkeää. Kun aamulla kello soi seitsemältä lähtöä kuntosalille tai 60+ hikijumppaan, lähtö ei aina ole kovin mukavaa. Oman kunnon ja hyvinvoinnin tavoittelu pitää silti liikkeellä. Käyn myös epilepsiayhdistyksen lentopallovuorolla keskiviikkoisin. Siellä ikäjakautuma on 32 – 71 vuotta. Meitä on siellä kolme ”tervettä” pappakerholaista pelailemassa nuorempien kanssa. Hauskaa on ja herja lentää. Seitsemän vuotta sitten hankimme vaimon kanssa siirtolapuutarhamökin Niihamasta, 126 mökin yhteisöstä, Näsijärven rannalta. Arkiliikuntaa saa talkoissa ja puutarhahommissa. Lisäksi käymme vaimon kanssa verkottamassa ja katiskoilla. Olen aina ollut enemmän liikunta- kuin urheilumies. Kuitenkin aloin siirtolapuutarhaporukassa kuusikymppisenä urheilemaan. Lusikoita ja prenikoita on tullut aika kasa, samanikäisten kanssa kilpaillessa. Kaikki lajit, hiihdosta len- Voitto Palmio > Eläkeläinen, 67, Tampere, harrastaa liikuntaa muun muassa epilepsiayhdistyksen lentopalloryhmässä topalloon, sujuvat jotenkin. Uusien vuonna 2002 hankittujen polvinivelien kanssa on pitänyt opetella uusi tekniikka maasta ylös nousuun. Polvet eivät taivu tuskatta kuin 95 asteen kulmaan. Hiihtolenkillä umpihankeen kaaduttuani kömpiminen takaisin ladulle ottaa sitten aika lailla aikaa. Liikunnan harrastaminen antaa virtaa muuhun elämään. Olen sosiaalinen luonne ja minun pitää saada olla ihmisten parissa.” b Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 2/2010 ”Osaaviin seuroihin uskaltaa mennä mukaan” Erityisliikunnan taustavaikuttaja Pertti Perko lisäisi soveltavan liikunnan osaamista seuroissa ja yhdistyksissä Turun kaupungin urheiluasiamies Pertti ”Peppe” Perko tunnetaan urheilun ja liikunnan vahvana taustavaikuttajana. Perkolle on kertynyt jo pelkästään kuluneen 12 vuoden aikana kokemusta ja näkemystä hänen edustaessaan Kuntaliittoa Valtion liikuntaneuvoston erityisryhmien liikunnan jaostossa. Perkon työ urheiluasiamiehenä vaihtui tänä syksynä eläkkeeseen, mutta luottamustyöt jatkuvat toistaiseksi. On hyvä hetki katsahtaa mieheen taustalla: kuka on Pertti Perko ja miten hän ajattelee liikunta-asioista nyt? Jumppamaikasta tulikin oikeuksien jumppaaja Nuoren miehen unelma: pääsisinpä jumppamaikaksi! Mutta tuo liikunnallinen nuori mies lukikin nimensä Jyväskylän liikunnan ilmoitustaulun sijaan Turun yliopiston oikeustieteellisen seinältä. – Oikeustieteen opinnoista on ollut hyötyä myöhemmissä töissä ja luottamustoimissa, kertoo Pertti Perko, joka on viimeksi ratkonut kiistakysymyksiä ja rikkeitä muun muassa Jääkiekkoliiton kurinpitoja vastalausevaliokunnissa. Harva tietää, että Perko ehti työskennellä kolmisen vuotta rikospoliisin väkivaltaryhmässä tutkijana. Työ ”murharyhmässä” ja opinnot Turun yliopiston oikeustieteellisessä saivat väistyä, kun urheilu veti ensin seitsemäksi vuodekSoveltavan liikunnan lehti 20 si TPS:n nuorisosihteeriksi organisoimaan jääkiekkotoimintaa, sitten Turun kaupungin urheiluasiamieheksi. – Sportille kuuluu kaksi kolmasosaa sydämestäni, ja kun mahdollisuus annettiin, sportti vei. Perko oli alkuun Turun kaupungilla koko järjestötyön, myös erityisliikunnan, esimies. – Erityisryhmien liikunta oli minulle aluksi uutta, mutta onneksi talossa oli osaajia, kuten Riitta Samstén. Sanoin: hoitakaa te subs- vaisuuden tärkeimpänä tavoitteena myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikunnassa. – On paljon ihmisiä, jotka voisivat liikkua seuroissa. Inkluusio on mahdollista, kun ohjaajilla on tarvittavaa osaamista ottaa erityisliikkujat mukaan. Myös laji- ja välinesovellukset edistävät osallistumista. Kun seuroissa on osaamista, ihmiset uskaltavat mennä mukaan, Perko pohtii. Soveltava liikunta pitää Perkon mielestä sisällyttää SLU-alueiden ”Seurat ja yhdistykset ovat suomalaisen liikuntakulttuurin vahvuus ja tämä näkyy liikuntalaissammekin. Vastaavaa ei ole muualla Euroopassa.” tanssi, minä hoidan resurssit. Nykyisin ”erkkapuolella” on viisi henkilöä töissä, joista yksi hoitaa maahanmuuttajien liikuntaa. Erityisliikunta on kunnissa syntynyt vastaamaan pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikkujien tarpeisiin. Myöhemmin se on laajentunut toimintakyvyn perusteella iäkkäiden liikuntaan ja uusimpana kohderyhmänä mukaan on tullut maahanmuuttajien liikunta. – Pidemmän päälle maahanmuuttajien liikunta pitää sisällyttää normaaliin liikuntaan. Niin kauan kuin se on hoitamatta, erityisliikunnan työntekijöillä on ehkä parhaat asenteelliset valmiudet hoitaa sitä. koulutuksiin, ja tässä yhteistyötä on jo aloiteltukin SoveLin ja VAU ry:n kanssa. Vammaisurheilussa seuraintegraatio on jo pidemmällä kuin soveltavassa terveysliikunnassa. Perkon laskujen mukaan seitsemässä lajiliitossa vammattomat ja vammaiset urheilevat rinnakkain, ja esimerkiksi huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU palvelee myös paralympiaurheilijoita. Seuratoiminta sopii vain osalle Perko korostaa niin sanottua ”järkevää integraatiota”, jossa vain osa erityisliikunnasta sulautetaan seuratoimintaan. Seuroihin lisää soveltavan – Osalle ihmisistä on luotava liikunnan osaamista mahdollisuus liikkua omissa ryhInkluusion, kaikille avoimen liikun- missä. Esimerkiksi vaikeavammainan, lisäämisen Perko näkee tule- set henkilöt tarvitsevat erityisiä toi- Soveli 2/2010 – Iloisin mielin olen lähdössä eläkkeelle, urheiluasiamies Pertti Perko sanoo astellessaan viimeisiä kertoja viran puolesta Turun Liikuntapalvelukeskuksesta. Soveltavan liikunnan lehti 21 Soveli 2/2010 mia liikunnan harrastamiseen. Perko muistuttaa myös, että kaikki ihmiset eivät liiku organisoidusti. Myös erityisliikunnassa omaehtoisuus on tärkeää. – Fyysiset ympäristöt on suunniteltava esteettömäksi. Esimerkiksi uimahalli on yksi parhaimpia inkluusion malleja. Niissä olosuhteet voivat olla sellaiset, että kaikki pystyvät toimimaan yhdessä. Olen istunut monessa palaverissa, jotta esimerkiksi tulevasta Impivaaran uimahallista saadaan tällainen paikka. Kuntien johdon sitouduttava palveluketjun kehittämiseen Perkon mielestä kansanterveys- ja vammaisyhdistykset ovat tärkeä liikunnan ja hyvinvoinnin voimavara. Turussa paikallisyhdistykset ovat jo liikuntatoimen palveluketjun kumppaneina ja yhteistyö on tiivistä. – Liikkujat on Turussa pyritty ohjaamaan toimintakykyä vastaavaan ryhmään, esimerkiksi terveystoimen ryhmästä liikuntatoimen ryhmään tai yhdistyksen liikuntatoimintaan. Tavoitteena on, että liikuntatoimi järjestää vain starttiryhmät, ja yhdistykset siitä eteenpäin. Perko toivoo, että kaikissa kunnissa avattaisiin keskustelu yhdistysten liikunnan roolista ja vaikuttavuudesta sekä yhteistyöstä yli hallintokuntarajojen. – Kuntien pitää tietää yhdistysten näkemys erityisliikunnan toimivuudesta. On keskusteltava, miten palveluita voisi parantaa ja voisivatko yhdistykset panostaa johonkin. Myös kunnan johdon on sitouduttava palveluketjun kehittämiseen ja rahoittamiseen. Lisää osaamista ja uudistumista paikallisyhdistyksiin Pertti Perko aikoo tuumata hetken ja katsoa sitten, mihin luottamustoimiin tarttuu vai tekeekö pesäeron entiseen. Työ erityisryhmien liikunnan jaostossa ELJ:ssä jatkuu joka tapauksessa ensi syksyyn, uuden hallituksen järjestäytymiseen asti. ja seuratuen kautta. – Liikunnan valtionavun pitäisi valua liitoista paikallistasolle välillisesti, yhdistysten koulutuksen ja osaamisen kasvamisena. Sama konsepti toimii lajiliitoissa, kun esimerkiksi Jääkiekkoliitto kouluttaa seuroja alueellisesti. SoveLin koulutusten kautta tukea ohjautuu etenkin niille järjestöille, jotka eivät saa liikuntatoimintaansa valtionapua. Koulutusjärjestelmän kehittäminen vaatii edelleen työtä. – Koulutuksen ja osaamistason järjestäminen valtakunnallisesti ja alueellisesti on vielä haaste. Ihmiset eivät halua siirtyä yhdistyksen liikuntaryhmään, jos siellä ei ole osaavaa ohjausta. Perko peräänkuuluttaa järjestöiltä paikallistasoa myöten uudistumista ja yhteistyötä muun liikuntakentän kanssa. – Yhdistykset voisivat esimerkiksi rakentaa yhdessä ryhmiä tasolähtöisesti, ei vain sairausperusteisesti. Ei myöskään pitäisi kuvitella, että eriytyneenä voidaan hoitaa kaikkien omien jäsenten liikunta. Uusilla jäsenillä on uudet tarpeet. Yhteistyö yhdistysten kanssa vaatii pitkäjänteistä työtä ja tukea niin kunnalta kuin muiltakin toimijoilta. Valtio tukee nykyisin paikallistoimintaa muun muassa valtakunnallisten erityisliikunta- ja kansanterveysjärjestöjen sekä KKI-ohjelman b Teksti ja kuvat Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 22 Soveli 2/2010 Perko suosittaa TOP 3 1 Suurten yli 100 000 asukkaan kuntien liikuntajohtajat ja erityisryhmien liikunnasta vastaavat osastopäälliköt yhteiseen linjakeskusteluun, jossa mukana opetus- ja kulttuuriministeriö/ELJ, Kuntaliitto, Suomen Liikunta ja Urheilu, Liikuntatieteellisen Seura, VAU ja SoveLi. 2 Kansanterveysjärjestöjen liikuntatoiminnan jatkuvuus pitää turvata ennen uutta liikuntalakia ja -asetusta. Kansanterveysjärjestöjen terveysliikunnan saavutukset ovat kiistattomia; seurojen terveysliikuntatyö on ollut vähemmän tuloksellista. 3 Kunnissa voitaisiin antaa porkkanarahaa urheiluja liikuntaseuroille, jotka avaavat toimintansa ja järjestävät toimintaa myös vammaisille ja muille erityisryhmiin kuuluville. Virveli kertoo yhteistyön tuloksista Uusia työpaikkoja, lisää vapaaehtoisia, yhdistysten yhteisiä liikuntaryhmiä ja -tapahtumia, lisää liikkujia ja aitoa yhteistyötä... Kun on halua ja mahdollisuus, soveltavan liikunnan palvelut ja yhteistyö kehittyvät rytisten. Tämän osoitti myös SoveLi ry:n Virveli – Virtaa verkostoihin liikunnasta -hanke (2006–2009), jossa kehitettiin malleja paikalliseen soveltavaan ja terveyttä edistävään liikuntaan. Virvelin tavoitteena oli muun muassa vahvistaa liikunnan toimijoiden yhteistyötä ja saada paikallisyhdistykset mukaan liikunnan palveluketjuun. Tässä onnistuttiin yli odotusten, sillä hankkeen aika- na syntyi paljon uutta liikuntatoimintaa ja yhteistyön rakenteet vahvistuivat viidellä pilottipaikkakunnalla: Halikossa, Huittisessa, Raumalla, Turussa ja Ulvilassa. SoveLi muokkasi hankkeen aikana yhdessä jäsenjärjestöjensä ja Kuntaliiton kanssa liikunnan Vapaaehtois-ITE-arviointimenetelmää yhdistysten liikunnan toimijoiden käyttöön (ks. sivu 6–9). Hankkeen tuloksia, arviointia ja suositukset on julkaistu loppuraportissa, jota saa maksutta SoveLista. SoveLi esittelee kunta-yhdistysyhteistyön mahdollisuuksia myös seuraavilla Liikuntatoimen neuvottelupäivillä Lahdessa 17.–18. helmikuuta 2011. Virveli – Virtaa verkostoihin liikunnasta SoveLin kehittämis- ja koulutushankkeen tuloksia Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, 2010. Heidi Hölsömäki ja Anne Taulu (toim.), Raija Luona-Helminen, Riitta Samstén Lue lisää tuloksista ja lataa raportti: www.soveli.fi > uutiset 17.9.2010 Painetun raportin tilaukset: toimitus@soveli.fi b Heidi Hölsömäki Välineitä paikalliseen liikuntatoimintaan ja yhteistyöhön Palkittu kirja liikunnan ja terveyden edistäjille Vuoden 2009 parhaana terveysaineistona palkittu Yhdessä liikkeelle -kirja tarjoaa välineitä verkostoissa toimimiseen, yhteistyön johtamiseen ja kulttuurinmuutoksen ymmärtämiseen. Näkökulma ja esimerkit ovat soveltavan liikunnan maailmasta, mutta sisältö sopii muillekin järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoille. Kirjan viimeisessä luvussa käydään läpi vertaisryhmän ohjaamiseen liittyviä asioita. Tästä on hyötyä sekä liikunnan vertaisohjaajille että heitä tukeville ammattilaisille. Kirjan kirjoittajat ovat tutkijoita, kouluttajia ja soveltavan liikunnan ammattilaisia. KIRJATARJOUS Yhdessä liikkeelle – Yhdistykset ja kunnat liikunnan kumppaneina. Heidi Hölsömäki, toim. Edita ja SoveLi. Nidottu, nelivärikuvitus, 160 sivua. Hinta 29 euroa. 15 e Jätä tilauksesi Yhdessä liikkeelle -kirjasta vuoden 2010 loppuun mennessä, niin saat kirjasi puoleen hintaan! Tilaukset: soveli.fi > Tilaukset tai sari.heinonen@liiku.fi Hintoihin lisätään toimituskulut. Soveltavan liikunnan lehti 23 Soveli 2/2010 Järjestöt tuottavat neljänneksen ryhmäliikunnasta Mikä on järjestöjen asema soveltavan liikunnan palvelujen tarjoajina? Timo Ala-Vähälä kertoo, miltä järjestöjen rooli näyttää valtakunnallisen kuntakyselyn valossa. Inarin AVH-kerholaiset tekivät yhdessä Inarin MS-kerholaisten kanssa veneretken Inarijärven Jääsaareen. Kuva: Kari Tammela Soveltavan liikunnan lehti 24 Soveli 2/2010 Järjestöjen roolit vaihtelevat jonkin verran kuntien koosta riippuen. Niiden aktiivisuus on suurinta keskisuurissa ja suurissa, vähintään 20 000 asukkaan kunnissa. Tätä selittää se, että vertaisryhmien kokoaminen pienissä kunnissa on vaikeampaa, koska sekä vertaisia että yhdistysaktiiveja on vähemmän. Urheiluseurat seuraavat samaa kaavaa: niiden rooli pienissä kunnissa pieni, hieman alle kolme prosenttia, mutta kyselyn perusteella ne ovat merkittäviä toimijoita yli 100 000 asukkaan kunnissa. Arvioinneissa on tullut jatkuvasti esiin, että erityisliikunnan ryhmiä on väkilukuun suhteutettuna enemmän Itä- kuin Länsi-Suomessa. Ikääntyneiden suurempi määrä Itä-Suomessa selittänee tämän eron. Järjestöavustusten taso lähestyy 5 prosenttia Myös tiedot kuntien jakamista avustuksista viittaavat siihen, että järjestöjen rooli kasvaa siirryttäessä suurempiin kuntiin. Jatkuu… Kuvat Riitta Paavalniemi Kuntakyselyn vastausten perusteella erityisliikunnan ryhmien keskeisimpiä järjestäjiä ovat kuntien liikuntatoimet, jotka vastaavat noin 40 prosentista ryhmätarjontaa. Toisena tulevat erilaiset järjestöt, joiden osuus on selvityksen mukaan noin neljännes. Kolmas keskeinen palvelujen tarjoaja on sosiaali- ja terveystoimi 14 prosentilla. Muita palveluntarjoajia ovat muun muassa kansanopistot, joiden rooli on keskeinen etenkin pienemmissä kunnissa, sekä yksityiset tahot ja oppilaitokset. – Kunta tukee Lapin Aivohalvaus- ja Afasiayhdistys ry:n liikuntatoimintaa rahallisesti ja antamalla tiloja käyttöön. Viikottain jäsenille on Rovaniemellä ohjattu allasjumppa, kuntoliikunta, boccia, keilailu sekä Kemijärvellä allasjumppa, yhdistyksen sihteeri Riitta Paavalniemi kertoo. Mikä kuntakysely? > > > Valtion liikuntaneuvosto teettää neljän vuoden välein kunnille kyselyn soveltavan liikunnan palveluista. Vastaukset pyydetään erityisliikunnan ohjaajilta, joita on pääosin vähintään 10 000 asukkaan kunnissa. Kysely kattaa noin 77 % väestöstä. Havainnot eivät välttämättä päde pienempiin kuntiin eivätkä joihinkin yli 10 000 asukkaan kuntiin, joissa ei ole erityisliikunnan ohjaajaa tai vastaavaa järjestelyä. Soveltavan liikunnan lehti 25 Soveli 2/2010 Suuret kunnat jakavat säännöllisemmin avustuksia – pienissä kunnissa tilanne taas vaihtelee. Toisaalta järjestöjen saamat avustukset pienenevät, kun ne suhteutetaan kuntien asukasmääriin. Järjestöjen aktiivisuus ei siis ehkä kasva samaan tahtiin kuntakoon kanssa. Taustalla voi myös vaikuttaa kovempi kilpailu avustuksista. Erityisliikunnan osuus liikunnan kaikista järjestöavustuksista oli keskimäärin noin 2,4 prosenttia. Lukua laskevat pienet kunnat, joissa järjestötukea ei usein jaettu lainkaan. Yli 50 000 asukkaan kunnissa ja kaupungeissa erityisliikunnan avustusten osuus oli yli 5 prosenttia kaikissa liikunnan avustuksista. Luku on vastausten vähäisyyden ja mahdollisten ”erimitallisuuksien” vuoksi epätarkka, mutta viittaa siihen, että suurimmissa kunnissa on saavutettu 2000-luvun alussa asetettu viiden prosentin tavoite erityisliikunnan järjestöavustusten osuudesta. Miten kehittää paikallista liikuntaa? uosien 2005 ja 2009 kuntakyselyn tuloksia verrattaessa vaikuttaa siltä, että yhteistyö eri hallinnonalojen että järjestöjen kanssa on kehittynyt, ja vastaajat suhtautuvat myönteisemmin rooliinsa yhteistyön organisoijina ja koordinoijina. bbb Jotkut kunnat ovat siirtäneet kansalais- ja työväenopistojen vastuulle ryhmiä, joiden ohjaaminen ei vaadi suurta erityisosaamista, samoin järjestöjä on kannustettu vertaisohjaajaryhmiin. Tämä on varmaankin oikea suunta: liikuntatoimi ottaa vastuulleen haastavimmat ryhmät, ja tukee järjestöjä ja muita vastaavia tahoja muiden ryhmien järjestämisessä. bbb Kyselyn perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että urheiluseurat voisivat ottaa asiassa enemmän vastuuta, sillä pienissä ja keskisuurissa kunnissa ei aina sopivia erityisjärjestöjä löydy. Tämä edellyttää kunnilta lisäkoulutusta ja kohdennettua tukea, urheiluseuroilta ehkä uutta asennetta. b Timo Ala-Vähälä Raportti kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna 2009. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:17. Ala-Vähälä Timo. Soveltavan liikunnan lehti 26 Timo Ala-Vähälä, tutkija V Yhteistyö sujuvinta isoissa kunnisa Erityisliikunnan ohjaajia pyydettiin myös arvioimaan sitä, miten yhteistyö sujui muiden toimijoiden kanssa. Parhaat arvosanat saivat sosiaali- ja terveystoimi sekä eri järjestöt, etenkin vammais- ja kansanterveysjärjestöt sekä eläkeläisjärjestöt. Arvosanat paranivat siirryttäessä suurempiin kuntiin. Vaikuttaa siltä, että kuntakoon kasvaessa liikunnan toimiala näyttää eriytyvän muista palveluista, ja samalla myös yhteistyö muiden sektorien kanssa lisääntyy. Suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa onkin sekä paikallisjärjestöjä että johtavia erityisliikunnan ohjaajia, jotka voivat keskittyä suunnitteluun ja yhteistyön organisointiin. Kommentti Taulukko erityisryhmien liikunnan järjestäjistä vuonna 2009. Taulukossa on kuvattu prosenttiosuudet ryhmien kokonaismääristä. Kunnan suuruusluokka alle 10 000 20 000 50 000 100 000 Kaikki asukasluvun mukaan 10 000 – 19 999 – 49 999 – 99 999 tai yli kunnat % % % % % % Liikuntatoimi 51 45 38 39 31 41 Sosiaali- ja terveystoimi 6 15 16 12 20 14 Koulutoimi 2 2 1 1 1 1 Kansalais- ja työväenopistot 15 12 8 5 4 10 Vammais- ja kansanterveysjärj. 17 5 16 17 13 13 Eläkeläisjärjestöt 6 8 13 14 5 10 Urheiluseurat 0 1 2 4 13 3 Seurakunnat 1 1 0 0 2 1 Oppilaitokset 1 0 1 1 2 1 Yksityiset 1 6 4 7 1 4 Muut 0 6 2 1 1 3 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 Kyselyyn vastasi 60 kuntaa. Soveli 2/2010 Liikunnan tietotaito esiin ja yhteiseen käyttöön SoveLin uudistetut Liikkeelle-koulutukset ovat tavoittaneet tämän vuoden aikana lähes 100 osallistujaa yhdistyksistä ja kunnista. Liikkeelle-koulutuksissa on selvinnyt, että yhdistysväki ei tunne toisten paikallisten vertaisyhdistysten toimintaa. Sekä yhdistysten että kuntien osallistujat ovat koulutuksen aikana hämmästyneet yhdistysten liikuntatoiminnan monipuolisuutta. Koulutuksessa tutustutaan paikalliseen liikuntakenttään ja ennen kaikkea opitaan tuntemaan muita liikunnan vapaaehtoistoimijoita sekä kunkin vahvuuksia. Peruskoulutus sisältää keskustelua ja pohdintaa liikuntavastaavan rooleista ja tehtävistä, liikuntatoiminnan arvoista, jäsenten odotuksista ja tarpeista sekä tietoa avustuskäytännöistä ja tiedottamisesta. Koulutuksen tärkeänä tavoitteena on luoda jalusta toimivalle yhteistyölle, ja ryhmätyönä suunnitellaankin konkreettista yhteistä toimintaa. Liikuntavastaavalla noin 20 erilaista tehtävää Koordinaattori, ryhmänohjaaja, lajiesittelijä, tiedottaja, tilavastaava, kannustaja, idoli, liikunta-asiantuntija, avustusten hakija, pelituomari, ohjaajien etsijä… Osallistujat ovat löytäneet koulutuksissa keskimäärin 20 erilaista liikuntavastaavan roolia tai tehtävää, ja oivaltaneet sitä kautta oman vapaaehtoistyönsä merkityksen osana kunnan hyvinvointipalveluja. Mielenkiintoista on ollut havaita, että koulutuksessa mukana olevat ammattilaiset hämmästyvät lii- Raision Liikkeelle-koulutukseen osallistui väkeä niin kansanterveys-, vammaiskuin senioriyhdistyksistäkin. Kuvassa vas. Pauli Mattila, Ilkka Pitkänen, Helena Sorvisto, Marja Rosu ja Jussi Syrjälä. Liikkeelle-koulutuksesta puhtia liikuntaan > SoveLin Liikkeelle-koulutuksissa löydetään ratkaisuja liikun- > > > > tatoiminnan toteuttamiseksi paikallisverkostojen avulla. Koulutuksissa on mahdollisuus arvioida ja pohtia oman yhdistyksensä liikuntatoimintaa, löytää uusia käyttökelpoisia ideoita ja visioida yhteistyötä. Koulutuksen kohderyhmänä ovat olleet kansanterveysjärjestöjen liikunnasta vastaavat sekä eläkeläis- ja senioriyhdistysten vertaisohjaajat. Lähes kaikilla koulutuspaikkakunnilla myös kunnan liikuntatoimen edustaja tai terveyskeskuksen kuntoutuksen työntekijä on ollut koulutuksissa mukana. Liikkeelle -peruskoulutuksia on kuluneena vuonna järjestetty kuudella paikkakunnalla: Imatralla, Joensuussa, Jyväskylässä, Kiteellä, Raisiossa ja Vaasassa. Huittisissa yhdistysväki kokoontui Liikkeelle -virikepäivään päivittämään liikuntatoimintaansa sekä saamaan verkostovinkkejä ja uusia liikuntalaji-ideoita. Koulutukset on järjestetty yhteistyössä koulutuspaikkakuntien ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n kanssa. Lisätietoa koulutuksista lehden takakannessa. Soveltavan liikunnan lehti 27 Soveli 2/2010 Useimmissa yhdistyksissä liikuntatoiminta on vain osa yhdistysten kokonaistoimintaa, joten liikuntavastaava kaipaa tietoa, vertaiskokemuksia ja motivaation herättämistä. Etualalla Anja Johansson ja Jussi Syrjälä keskittyvät Raisiossa koulutustehtävään. kuntavastaavan tehtävien laajuutta. Liikuntavastaavan rooleista ja tehtävistä keskustellaan liikuntavastaavan viiden perusroolin pohjalta, jotka tuotettiin SoveLin Virveli-hankkeessa 2006 – 2009. Vaikka liikuntavastaavan rooli on moninainen, yksittäiset tehtävät ovat usein pieniä – mutta tuikitärkeitä, kuten liikuntatapahtuman ilmoittaminen paikallislehden palstalle. Kaikki eivät myöskään tee kaikkea, vaan tehtävät vaihtelevat yhdistyksestä ja ihmisestä riippuen. “Yhteydenpito selkiytyi ja voimistui” Joensuussa Liikkeelle-peruskoulutus toteutettiin yhteistyössä kaupungin liikuntatoimen kanssa. Kaupungin yhteyshenkilönä toiminut liikunnankoordinaattori Heini Lehikoinen koki tärkeäksi ihmisten tapaamisen ja tutustumisen. – Mielipiteiden ja kokemusten Soveltavan liikunnan lehti 28 kuuleminen kiireettä antoivat eväitä työhöni, Lehikoinen sanoo. Yhteisenä suunnitelmana yhdistykset päätyivät järjestämään ulkoilu- ja virkistystapahtuman, jossa sisältönä ovat luontoliikunta ja sosiaalinen virkistystoiminta. Koulutuksen seurauksena yhdistykset tekivät tila-anomuksen kaupungille, joka hyväksyttiin. Lehikoinen kertoo, että hyvin tehty avustusanomus oli helppo hyväksyä, koska yhdistyksiä oli useita ja toiminta oli Joensuussa uudenlaista yhteistyötä. – Koska olin mukana koulutuspäivillä, tiesin yhdistysten innostuneen verkostoyhteistyöstä. Luontotapahtuma on nyt järjestetty ja osallistujat olivat tyytyväisiä yhteispanostukseen. Koulutus vahvisti kunnan ja yhdistysten yhteistyötä ja liikuntatoimintaa. – Koulutuksen jälkeen yhteydenpito on selkeytynyt ja voimistunut Soveli 2/2010 puolin ja toisin. Yhdistysväki sai rohkeutta ja uutta tietoa. Kokemusten jakaminen parasta antia Liikkeelle-peruskoulutuksen ohjelmaan kuuluu ennalta sovittuihin liikuntalajeihin tutustumista ja soveltamisen harjoittelua. Tämän vuoden lajitoiveet ovat olleet sisäpelisovellutukset ja tasapaino. Vammaisurheilujärjestö VAUn kanssa toteutettu Säpinää sisällä -osuus on ollut suosittu lajikokonaisuus. Säpinää sisällä -lajit ovat konkreettisia, helposti sovellettavia sisäpelejä, kuten tarkkuusboccia ja curling. Koulutuksen aikana osallistujille herää innostus yhteiseen toimintaan ja he saavat itseluottamusta. Palautteiden mukaan paras anti onkin yhteinen pohdinta, ajatusten ja kokemusten jakaminen. b Sari Kivimäki Koulutushanke loppusuoralla Liikkeelle-koulutuksia on kehitty osana SoveLin Liikunta sopii jokaiselle -koulutushanketta (2008–2010). Koulutushankkeen tavoitteena on ollut rakenteiden ja sisältöjen tuottaminen soveltavan terveysliikunnan koulutuskokonaisuuteen. 2008 Joensuun Liikkeelle-koulutuksessa paikallisten Parkinsonyhdistyksen ja Aivohalvaus- ja dysfasiayhdistyksen liikuntavastaavat ideoivat ja toteuttivat yhteisen Lykynlammen liikuntapäivän 18. syyskuuta. Ryhmäkuvaan saatiin ex tempore aika moni tapahtumaan osallistuneista noin 50 henkilöstä. Kuvan nappasi Enon AVH-kerhon vetäjä Sirkka Räty, yksi päivän järjestäjistä. Koulutuksesta konkretiaan Pari- ja ryhmätöiden merkitys on Liikkeellekoulutuksessa suuri. Niiden kautta arvostus vertaistoimijoita kohtaan kasvaa ja yhteistyö saa hedelmällisen kasvualustan. Koulutuksessa ideoidaan ja työstetään tarpeiden pohjalta yksi tai kaksi yhteistä konkreettista ideaa, joita osallistujat jatkokehittävät koulutuksen jälkeen. Alla on esimerkkejä koulutuksissa syntyneistä ja osin toteutuneista ideoista: Joensuu Lykynlammen liikuntapäivä toteutui 18.9. yhdistyksille Vaasa Soveltavan liikunnan puistotapahtuma ja palvelutalon liikuntatoiminnan suunnitelma Huittinen Kyläpeliturnaus curlingista ja seniorizumba, vireillä Raisio Soveltavan liikunnan messut tai -tapahtuma, lajiesittelyt, ständi, suunnitelma Jyväskylä SoveLi-yhdistysten yhteinen liikuntatapahtuma toteutui 2.9. parkinsonja mielenterveysyhdistyksen sekä kaupungin yhteistyönä Kitee Yhteisen esityksen suunnittelu esteettömästä frisbeegolfradasta, toteutunut; yhteinen esitys lyhyestä keskeisellä paikalla olevasta hiihtoladusta, toteutunut Tampere liikuntatapahtuma monipuolisine lajeineen, koulutus 2009, tapahtuma toteutui keväällä 2010. b Koonnut Sari Kivimäki Hankkeeseen palkattiin ulkopuolinen projektityöntekijä, joka laati yksityiskohtaisen koulutustarveselvityksen. Selvityksen pohjalta on kehitetty systemaattisesti Liikkeelle-koulutusten kokonaisuutta. Koulutushankkeessa on kehitetty pilottikoulutuksia ja esitestattu niitä. Lisäksi SoveLi on tehnyt yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa, jotta on löydetty niitä paikkakuntia, joissa on selvä tarve paikallisyhdistysten liikuntaa tukevalle koulutukselle. Toteutetaan 9 koulutusta. Kouluttajat on rekrytoitu ja koulutettu ja koulutusta tukevaa materiaalia työstetty. Koulutuskumppanuutta on kehitetty kuntien kanssa. Koulutusyhteistyötä on kehitetty ja tehty VAU ry:n kanssa liikunnan soveltamisen osalta. Hankkeen loppuraportti julkaistaan 21.3. KKI-päivillä/Tampere. 2009 2010 2011 Projektiavustusta kahdeksalle SoveLi myönsi jäsenjärjestöilleen projektiavustusta osana koulutushanketta. Avustusta haki yhdeksän toimijaa ja sitä myönnettiin kahdeksalle. Ensisijaisessa asemassa olivat ne SoveLin jäsenjärjestöt, jotka eivät saa opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustusta liikuntaan*. Valtakunnalliseen liikunnan kehittämiseen tukea saaneet valtakunnalliset järjestöt: > Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry*, 700 euroa > Suomen Mielenterveysseura ry*, 700 euroa > Suomen Selkäliitto ry*, 700 euroa Paikalliseen kehittämiseen tukea saivat: > Mielenvireys ry, Oulu: Kehon ja mielen hyvinvointi, 380 e > Mikkelin Parkinsonyhdistys ry, Mikkeli: Parkkissaliliikunta, 380 e > Suomen Dystonia-yhdistys ry, Tampere: Liikuntayhdyshenkilön aktivointi, 380 e > Turun aivohalvaus- ja dysfasiayhdistys ry, Turku*: Kaikille avoin salsaryhmä, 380 e > Turun seudun Parkinson-yhdistys ry, Turku: Terveyttä tanssien ja laulaen, 380 e b Anne Taulu Soveltavan liikunnan lehti 29 Soveli 2/2010 Koonnut Heidi Hölsömäki L Y H YE S T I Kättä pidempää liikuntaohjaukseen OTA-ohjauskarttakansio Sydänliiton OTA-ohjauskarttaaineistopaketti on suunnattu motivoinnin ammattilaisille. Paketti sisältää asiakkaan motivaatiota herätteleviä lomakkeita ja oheismateriaalia elintapaohjauksen tueksi sekä kuvakansion ja -cd:n. Lomakkeita voi tilata myös erikseen. Kansiossa on lyhyt opastus materiaalin käytöstä. Koko 26 x 31 senttiä. Tuotenumero 1080, hinta 43 e. Katso myös tietoja OTA-ohjauskartan käytön ja motivoivan haastattelun koulutuksesta www.sydanliitto.fi. Asiakaslähtöiset liikunta- ja ravintolomakkeet OTA-liikuntalomake on tarkoitettu konkreettisen liikuntasuunnitelman laatimiseen ja seurantaan. OTAravintolomake on apuväline konkreettisen syömisen muutossuunnitelman laatimiseen ja seurantaan. Kummankin koko A4, 2 sivua. Liikuntalomake, tuotenumero 1078. Ravintolomake, tuotenumero 1079. Hinta 6 euroa / nippu. Yhdessä nipussa 40 lomaketta. OTA-aineistojen tilaukset: www.sydankauppa.fi tai tilaukset@sydanliitto.fi Liikuntasuositus Aortan sairauksiin Sydänliitto on julkaissut vastikään kotisivuillaan uuden suosituksen, joka antaa ammattilaisille tietoa aortan sairauksista ja niihin liittyvästä fysioterapiasta ja liikunnasta. Saatavana vain verkkojulkaisuna www. sydanliitto.fi, josta sitä voi myös tulostaa. Kirjoita hakuun ”aortan sairaudet”. Valtimoterveyden tukijoille käsikirja Keiden kaikkien työtä valtimoterveyden edistäminen on ja miten sitä kannattaa tehdä? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Valtimoterveydeksi! -opas. Enna Biergannsin toimittamaan käsikirjaan on koottu Suomen kansallisen diabetesohjelman Dehkon ja sen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhankkeessa eli D2D-projektissa sekä Suomalaisessa Sydänohjelmassa tuotettuja terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä. 62-sivuinen käsikirjan on tuottanut Valtimoterveyttä kaikille -projekti, joka kuului Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan yhteistyössä Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto. Maksuton Pdf-opas löytyy osoitteesta: www.stm.fi > kirjoita hakuun ”Valtimoterveydeksi” Soveltavan liikunnan lehti 30 Soveli 2/2010 Kaksipuoleisissa vinkkikorteissa on hauskoja liikuntaideoita perheille. Vinkkikorteista vauhtia perheiden liikuntaan Suomen Mielenterveysseuran Perheliikunnan koordinointi -hanke on julkaissut 11 vuodenaikoja noudattelevaa vinkkikorttia perheille ja perheiden liikuttajille. Korttien sisällön tuottivat valtakunnallisen perheliikuntaverkoston jäsenet. SoveLi teki yhdessä jäsenjärjestöjensä asiantuntijoiden kanssa frisbeegolf-aiheisen vinkkikortin (yllä), promoottorina toimi Suomen CP-liiton liikuntasuunnittelija Sari Turunen. SoveLin jäsenet voivat tiedustella kortteja jäsenjärjestöjensä yhteyshenkilöiltä tai ladata pdf-kortteja verkosta sivulta: www.perheliikunta.fi > liikuntavinkit CP-liiton liikuntatoiminnasta uusi esite Suomen CP-liitto on julkaissut uuden esitteen. Siinä kerrotaan perusasiat liikunnan merkityksestä liiton jäsenille ja rohkaistaan mukaan liikuntatoimintaan. Suurimmassa osassa CPliiton 20 yhdistyksestä on liikuntavastaava, joka organisoi ja kehittää liikuntaa. Raportti lasten ja nuorten liikunnasta Ohjaaja: rakenna oma jumppaohjelma Nuori Suomi ja LIKES ovat julkaisseet vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivointiin liittyvän raportin. Raportin taustalla on 75 erilaista Suomessa toteututtua aktivointihanketta. Aktivoinnissa korostuvat muun muassa riittävä ja yksilöllinen tuki, ympäristön kehittäminen kannustavaksi, osallisuuden tukeminen ja päivähoidon liikunnan kokonaisvaltainen kehittäminen. Vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivointi – raportti hanketoiminnasta. Katja Rajala 2010. 52 sivua. Raportti pdf:nä: extranet.nuorisuomi.fi > kirjoita hakuun esimerkiksi ”Lisy” Voimaa vanhuuteen -ohjelma on julkaissut netissä monipuolisen liikepankin. Voima- ja tasapainoharjoittelua iäkkäille -palvelu on innostava tuki iäkkäiden liikunnan parissa toimiville liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaisille, vanhustyöntekijöille ja vertaisohjaajille. VoiTas -liikekuvastosta löytyy voima- ja tasapainoliikkeitä sekä tietoa harjoittelusta. Jokaisen liikkeen perusteluineen voi tulostaa erikseen tai koota kokonaiseksi jumppaohjelmaksi eli jumppakassiksi. Liikkeistä voi valita vaikeustason, asennon (seisten, lattiataso, istuen) ja välineen. Sivustossa on myös valmiita harjoitusohjelmia. Palvelu edellyttää rekisteröitymistä. Rakenna oma jumppaohjelmasi: www.voitas.fi Opaskirja: Liikuntatekoja iäkkään hyväksi Ikäinstituuutin Voimaa vanhuuteen -ohjelma on julkaissut oppaan: Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 2 – hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun. Oppaassa kuvataan vähän liikkuvien ja toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden liikuntatoiminnan toteuttamista hankkeen kokemuksien kautta. Opas on suunnattu ammattilaisille, mutta käytännönläheisenä siitä on iloa ja hyötyä myös vertaisliikunnan järjestäjille.112-sivuinen opaskirja on jatkoa Liikuntatekoja 1 -kirjalle ja tulossa on myös kolmas osa. 19 e. www.voimaavanhuuteen.fi > materiaalit Iäkkäiden kuurojen liikunnasta opinnäyte Liikunnanopettajaksi opiskeleva Henna Haapala on tehnyt toimintatutkimuksen ikääntyvien kuurojen liikunnan kehittämiseksi. Tutkimuksesta on julkaistu käytännönläheinen pro gradu -työ: Liikunta lisää elinvoimaa – ikääntyvien kuurojen liikuntakurssin suunnittelu, toteutus ja arviointi. Tilaukset: Jyväskylän kaupunki / Liikuntapalvelut, 014 266 4257 tai liikunta.info@jkl.fi. 10 e + toimituskulut. Käytäntöjä terveyden edistämiseksi Tekry on julkaissut katsauksen terveyden edistämisen rakenteiden kehittämistyöhön. Käytäntöjä terveyden edistämiseksi -julkaisun taustalla ovat selvitykset: Terveyden edistämisen käytännöt kuntien eri toimialoilla sekä Järjestöt yhteistyökumppaneina ja yhteistyön käytännöt terveyden edistämisessä. SoveLi on mukana kirjan yhteistyökäytäntöjen osuudessa koulutusyhteistyöesimerkillään. Käytäntöjä terveyden edistämiseksi. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 2/2010. ISBN 978-952-205-041-0. Mervi AaltoKallio & Erica Mäkipää. Julkaistu vain pdf-muodossa: www.health.fi > Julkaisut Kokemuksia toimivasta liikuntaneuvonnasta Likes-säätiön julkaisema opas, Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä, esittelee kaksi hankerahoitteista ja kolme kuntien palvelurakenteeseen juurrutettua liikuntaneuvontakäytäntöä. Opas on tarkoitettu liikuntaneuvonnan toteuttamisesta kiinnostuneille sekä toiminnan suunnittelun ja käynnistämisen tueksi. Oppaan ovat toimittaneet Kaisa Koivuniemi ja Anna Suutari. 32-sivuista opasta voi tilata toimituskulujen hinnalla tai ladata maksutta pdf-tiedostona: www.kki.likes.fi > Materiaalit SoveLin jäsenillä 65 liikunta-aineistoa SoveLi ylläpitää listaa 16 jäsenjärjestönsä tuottamista ja julkaisemista liikuntaan liittyvistä aineistoista. SoveLin ja jäsenjärjestöjen aineistoluettelossa onkin jo 65 erilaista esitettä, opasta tai kirjaa. Vuosittain päivitettävän listan voi ladata SoveLin kotisivuilta: www.soveli.fi > materiaalisalkku >”Soveltavan liikunnan aineistoja” Soveltavan liikunnan lehti 31 Soveli 2/2010 Saksittua Allergia & Astma 4/2010 – Jaksan nyt uida ihan eri tavalla kuin muutamana aikaisempana kesänä, jolloin astman hoitotasapaino vaikutti hapen saantiin. b Triahlonisti Mari Marttiselle, 39, ansaittuja mitalisijoja tärkeämpiä ovat kehittyminen ja liikkumisen nautinto. Avain 6/2010 – Jos joku olisi silloin voinut sanoa, että 10 vuoden kuluttua tulet vaeltamaan Kilimanjaron huipulle, olisin säästynyt monelta surulta. Nyt tuntuu siltä, että menen koko loppuelämäni hyvissä merkeissä. b Merijärveläinen Mervi Hakala sai 10 vuotta sitten MS-diagnoosin. Se ei estänyt Hakalaa valloittamasta vuorta. Avain 5/2010 Sydän 4/2010 – Salilla on kiva käydä. Kun säkkiä hakkaa, saa ulos pahan olon ja turhautumisen. Saa raivota rauhas–Onneksi kardiologi teki selväksi, sa. Oikeastaan treenin kannalta että vika on korjattu ja elämä jaton parempikin, että on raivoissaan, kuu vanhaan malliin. Tahdistaja kun alkaa hakata. ei lyhennä elinikää. Kaikki liikunta ja rasitus on vain hyväksi sydäb Tiivi Kari, 29, jatkaa MS-diagnoosin melle. jälkeen nyrkkeilyä kuntoilijana ja valb Sähköasentaja Esa Karhu, 46, noste- mentajana. lee kaapelirullia entiseen malliin tahdistimen asentamisen jälkeen. Parkinsonpostia 3/2010 –Tapani mukaan tärisin ja tutisin kovasti ennen kappaleen alkua, mutta kun sain partneristani kunnon tanssiotteen, vapina loppui ja pysyi poissa koko tanssimme ajan.. – Joku saattaa luulla humalaiseksi, mutta väärinkäsitys kyllä korjaantuu nopeasti. Jos tanssitaitojani on josus kyseenalaistettu ulkoisen olemukseni perusteella, on tanssitettavani aina myöntänyt viimeisen tahdin jälkeen epäilyksensä vääräksi. b Erkki Juuti, 71, palasi tanssilattialle saatuaan Parkinsonin-tautiin sopivan lääkityksen. Soveltavan liikunnan lehti 32 Porras 4/2010 Kaide-esite – Olen löytänyt omaksi lajikseni vesiliikunnan. Ennen lenkkeilin paljon, mutta se rasitti lihaksia liikaa. b Lastenhoitaja Marjo Virolainen, 46, sai kuntoutuksesta uusia eväitä hyvinvoinnin lisäämiseen. Virolaisella todettiin kuutisen vuotta sitten liikuntakykyä heikentävä HMSNlihassairaus. Nikama 4/2010 – Ennen kuin aloin ammattilaisurani, ajattelin, että en ole urheilija, jos en pysty juoksemaan. Mentaalivalmentajani kysyi minulta, enkö sitten pidä pyörätuolilla liikkuvia vammaisurheilijoita urheilijoina. No tietenkin pidän!Aloin tajuta, että kaikkea ei ole pakko tehdä samalla tavalla kuin ennen. b Nyrkkeilijä Eva Wahlström on selättänyt selkä- ja nivelongelmia muun muassa monipuolisilla liikuntamuodoilla vesijuoksusta syvien lihasten harjoittamiseen. Soveli 2/2010 Hengitys 4/2010 – Olen tosi innostunut lajista ja pidän treenaamisesta. b Eveliina Lappalainen, 13, harrastaa joukkuevoimistelua viisi kertaa viikossa. Se on hauska ja hyvä liikuntamuoto, mutta edistää samalla Eveliinalla olevan harvinaisen aineenvaihduntasairauden, kystisen fibroosin, hoitoa. b Koonnut Heidi Hölsömäki Miia Määttä Jarmo Tuunanen (vas.) osallistui Oulun III Hansa Apteekin tapahtumaan. Testipalautetta antoi Ilkka Kurttila Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:sta. Liikuntatietoa ”apteekin hyllyltä” Liikkujan Apteekki -hanke vie terveysliikuntaa apteekkien arkeen. 15 pilottiapteekkia on jo ottanut haasteen vastaan. Liikunta on osa useimpien sairauksien hoitoa, lääkkeiden rinnalla. Tämä on tiedostettu myös Apteekkariliitossa, joka on jo pitkään tehnyt yhteistyötä Hengitysliitto Helin kanssa muun muassa Lisäaikaa liikunnalle -kampanjassa. Yhteistyöhön lähtivät mukaan KKI-ohjelma ja SLU-alueet, ja niin syntyi Liikkujan Apteekki -hanke. Hanke pyrkii aktivoimaan apteekkeja huomioimaan liikunta-asiat toiminnassaan. Siinä lisätään ja päivitetään apteekkien henkilökun- nan tietotaitoa liikunnan merkityksestä, liikuntaan liittyvistä työkaluista sekä paikkakunnan liikuntapalveluista, joiden pariin asiakkaan voisi ohjata. Tavoitteena on, että liikunta-asioiden huomioimisesta tulisi apteekeissa ”automaattinen ajatusmalli” ja lisäarvo jo olemassa oleviin palveluihin. Tämän ja ensi vuoden aikana toimintamuotoja kokeillaan ja kehitetään Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n ja Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:n koordinoimissa pilottihankkeissa. Tämän jälkeen toiminnan on tarkoitus levitä kaikille SLU-alueille. b Heidi Hölsömäki, lähde: www.kki.likes.fi > Liikkujan apteekki Pilottiapteekit Porin IX Karhu Apteekki Rauman III Keskusapteekki Harjavallan apteekki Porin V Keskusapteekki Eurajoen apteekki Uudenkaupungin II Uusi apteekki Apoteket i Pargas Loimaan I keskusapteekki Turun VIII Linnan apteekki Kaarinan apteekki Oulun III Hansa Apteekki Oulun VIII Pateniemen apteekki Muhoksen apteekki Raahen II Härkätorin apteekki Taivalkosken apteekki Soveltavan liikunnan lehti 33 Soveli 2/2010 Liikunta vähentää keuhkoahtauman oireita tä – vaikka sitten omalla tahdillaan, kertoo liikunnan suunnittelija Janne Haarala Hengitysliitosta. Aktiiviseen arkeen kuuluu säännöllinen liikunnan harrastaminen. Sen on todettu vähentävän keuhkoahtaumatautia sairastavan henAktiivinen arki ja kuntoilu ovat tär- genahdistusoiretta sekä lisäävän keä osa keuhkoahtaumatautia sai- toimintakykyä, kestävyyttä ja voirastavan omahoitoa. Hengitysliitto mia, mikä näkyy esimerkiksi kykypaikallisyhdistyksineen korosti tätä nä kävellä pidempiä matkoja. Maailman keuhkoahtaumapäivänä, jota vietettiin 17. marraskuuta. Hengenahdistusta voi helpottaa – Aktiivinen arki on vastakohta sille, että välttää kaikkea liikku- Sairauden pahenemisvaiheen jälmista ja jättäytyy muiden ihmisten keen pitäisi aloittaa liikunta mahvaraan. Omatoimisuus auttaa pitä- dollisimman nopeasti, aluksi varomään keuhkoahtaumatautia sairas- vaisemmin. – On tärkeää, että keuhkoahtautavan toimintakykyä yllä, siksi hänen on hyvä pyrkiä suoriutumaan matautia sairastava pääsee kuntoiarjen askareista kuten kotitöis- lemaan säännöllisesti. Joskus es- Aktiivinen arki ja kuntoilu ovat tärkeä osa keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoitoa. b Sari Sakala Hengitysliitto Helin tiedottaja Halonhakkuu sujuu taas Tietoa oppaista Opas keuhkoahtaumatautia sairastavalle kertoo keuhkoahtaumataudista, sen hoidosta ja omahoidosta sekä vertaistoiminnasta. Myös astmaa sairastaville on valmistunut tänä vuonna uusi opas. Omahoito-ohjeita keuhkoahtaumatautia sairastavalle tukee keuhkoahtaumapotilaan arjesta selviytymistä, omahoitoa ja on väline sairauden seurantaan. Terveydenhuollon ammattilaisille potilaan ohjaustilanteisiin. Lisätietoa: www.hengitysliitto.fi Soveltavan liikunnan lehti teenä voi olla ulos lähtemisen ja hengenahdistuksen pelko. Sairastuneen on tärkeää oppia erottamaan hengenahdistus liikunnan aiheuttamasta hengästymisestä. Hengästyminen menee ohi rasituksen loputtua. Hengenahdistus sen sijaan jatkuu pidempään, ja sitä voi helpottaa huulirakohengityksellä tai rentoutumalla. Keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 200 000 suomalaista, ja arviolta sama määrä sairastaa sen esiastetta, kroonista keuhkoputkentulehdusta. Sairauden pääasiallinen aiheuttaja on tupakansavu. Sairautta ei voi varsinaisesti parantaa, mutta vointia voidaan kohentaa. 34 Kaj Pirhonen ahkeroi kesämökin pihalla ja toteaa, että mökillä tulee hyötyliikuttua ihan huomaamatta. – Suurimpia puita en aina jaksa itse halkaista, mutta näitä pienempiä pilkon kyllä, hän toteaa. Kymmenen vuotta sitten Pirhonen jaksoi tuskin kävellä rannasta mökille johtavan mäen. Keuhkoahtaumatauti ja samaan aikaan puhjennut diabetes olivat saaneet hänet heikkoon kuntoon. Liikunnan harrastaminen oli jäänyt, kun työ vei kaiken ajan. – Aloin välttää yksinkertaisiakin asioita, kun pelkäsin että voiSoveli 2/2010 mat loppuvat, Pirhonen kertoo. Vuoden 2002 kesällä Pirhonen lopetti tupakoinnin ja saman vuoden syksynä lääkäri teki keuhkoahtaumatautidiagnoosin. Oikeiden lääkkeiden löytyminen paransi vointia ja Pirhonen alkoi rauhallisesti liikkua uudelleen. Nyt Pirhonen kävelee samaa rantaan vievää mäkeä edestakaisin hengästymättä. – Jos en olisi lopettanut tupakanpolttoa ja aloittanut liikuntaa, olisin nykyään aika heikossa kunnossa, hän arvioi. b Sari Sakala Mauri Ratilainen Kun Kaj Pirhosen kesämökkeilykausi päättyy, hän käy kolmena päivänä viikossa Keski-Uudenmaan Hengitysyhdistyksen liikuntaryhmissä vesi- ja tavallisessa jumpassa. Hän kuuluu myös yhdistyksen hallitukseen ja vetää tupakasta irti -vieroitusryhmiä. Soveltavan liikunnan lehti 35 Soveli 2/2010 V I N K K I Hengitysliitto Heli tekee hengityssairaiden lihaskuntoharjoitteluun keuhkojumpan, välineenä uusi Chair Gym. Hengitysliiton liikuntaja terveydenhuollon ammattilaiset pitävät uutta liikuntavälinettä oivana täsmälääkkeenä muun muassa iäkkäiden hengityssairaiden lihaskuntoharjoitteluun. Puhtia keuhkoihin istuen! Me kaikki istumme tuolilla useita tunteja päivittäin. Miksi emme käyttäisi istumista pienimuotoiseen lihaskuntoharjoitteluun turvallisesti, hauskasti ja hyödyllisesti? neen Chair Gymin ihmisten liikunnalliseen aktivoimiseen kotona ja ryhmissä. Väline on helppo, turvallinen ja monipuolinen lisä perinteiseen tuolijumppaan kotona ja ryhmissä. Se sopii hyvin myös työikäisten taukojumppavälineeksi. Suomalaisten kestävyys- ja lihaskunnossa on vielä paljon parannettavaa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan terveysliikuntasuosituksen mukainen liikunta toteutuu miehillä 12-prosenttisesti ja naisilla 11-prosenttisesti. Kestävyysliikunnan suositus täyttyy selvästi paremmin kuin lihaskuntoliikunnan. Muun muassa näistä syistä Hengitysliitto Heli suunnittelee uudenlaista, mukavaa kotona kuminauhavastuksella toteutettavaa lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelua, joka tapahtuu tuolilla istuen ja sitä monipuolisesti hyödyntäen (ks. kuva). Harjoituksista tehdään vinkkiesite, joka on suunnattu hengityssairaille, mutta kuka tahansa voi tehdä harjoituksia. Helin yhteistyökumppanina on suomalainen kuntoiluvälinevalmistaja Gymstick. Gymstick on kehittänyt uuden liikuntaväli- Hengityssairaille lihaskunnon harjoittelu on tärkeää. Monet hengityssairaat joutuvat jäämään kotiin sairautensa kanssa, mutta hyvä toimintakyky mahdollistaa hengityssairaan kotona pärjäämisen mahdollisimman pitkään. Jalkalihasten harjoittelu ja niiden hyvä kunto mahdollistavat iäkkäiden hengityssairaiden pääsemisen ulos raikkaaseen ulkoilmaan. Lihaskunnon ylläpitäminen nostaa myös hengenahdistuksen kynnystä. Ylävartalon lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelulla autetaan ylläpitämään ryhtiä, lisätään keuhkotuuletusta ja rintakehän liikkuvuutta. Soveltavan liikunnan lehti 36 Soveli 2/2010 Lihasvoimin raittiiseen ulkoilmaan b Teksti ja kuva Janne Haarala Hengitysliitto Helin liikunnan suunnittelija. Lisätietoa: janne.haarala@hengitysliitto.fi Maastokärry Joelette Maastokärry Joelette, ”haavoittunut enkeli”, on yhden renkaan varassa kulkeva, kahden avustajan toimintaväline vaikeakulkuisiin maastoihin. Kärryllä voi kulkea kapeita polkuja, pitkospuita ja mäkisiäkin maastoja. Joelette vaatii aina kaksi avustajaa, osaavien avustajien kanssa sen avulla voikin sitten mennä melkein minne vain. Etummaiselle avustajalle on aisat ja vetovaljaat, takimmainen avustaja käyttää käsijarrua. Takimmaisen avustajan aisojen kulmaa voi säätää vauhdissa maaston mukaan. Kyydissä istuvalle on pehmustettu istuin, niska- ja jalkatuet sekä käsinojat. Turvavöinä on ainoastaan lantiovyö. Maastokärry Joelette on varsin isokokoinen toimintaväline, mutta se mahdollistaa avustajista riippuen menon moneen sellaiseen paikkaan, mihin muuten ei ole mahdollista päästä. Perille päästyä ja pitempien lepotaukojen ajaksi kyytiläinen tarvitsee jonkin toisen istumapaikan, Joelette ei pysy pystyssä ilman avustajien aktiivista toimintaa. Erittäin hyvä väline esimerkiksi siirryttäessä saaristossa veneestä majakkaan tai maastossa vaikeakulkuisen reitin takana olevalle laavulle. Talvisia käyttökokemuksia meillä ei vielä ole, mutta pyörä on varsin leveä, eli kantavuutta löytynee kohtuullisesti. Välinettä on käytetty hyvällä menestyksellä muun muassa Aikuis-Malikkeen meriseikkailussa, toimintavälinekoulutuksessa ja Lähelle luontoa -marjan- ja sienenpoimintaretkellä Petkeljärvellä. Joeleten istuin on korkealla, joten siihen siirtyminen vaatii nostamista tai seisomaasennon kautta siirtymistä, suoraan sivuttain siirtyminen pyörätuolista ei onnistu. b Antti Tulasalo, toimintavälineneuvoja, Malike, www.malike.fi Reijo Väisänen/Malike Joeletten vuokrahinta on 30 euroa viikossa. Sitä saa vuokralle Tampereelta Malikkeen pisteestä noutamalla. Soveltavan liikunnan lehti 37 Soveli 2/2010 Metropolia AMK:n fysioterapiaopiskelija Tiina Hannikainen tutustui SoveLin toimintaan lokakuussa VAU! Koulutusmessuilla Helsingissä. Heidi Hölsömäki Ensi huhtikuun SoveLimessuilla 8.4.2011 opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua laajemmin kansanterveysjärjestöjen liikuntatoimintaan. SoveLi ja Metropolia yhteistyöhön MetropoliaAMK ja Soveltava Liikunta SoveLi ry järjestävät ensimmäistä kertaa yhdessä SoveLi-messut ensi huhtikuussa. ja traditio, jossa on vain man moni eri koulutusvoittajia. alan opiskelija hyöSatunnaista yhteistyisi tapahtumasta työtä on aiemminja osallistuisi meskin tehty muun musuille, saisi kokeassa Metropolian pomusta ja uutta näliklinikkatoiminnaskemystä omaan tusa, mutta systemaattilevaan ammattiinsa. Tietysti myös teiHyvinvointi- ja toimintakyky- nen ja kattava yhteistyö dän näkökulmastanne klusterin lehtori Pirkko Pello, on puuttunut. Toivottavasti Pirkko Pello on antoisaa kohdata nuomistä idea SoveLi-messujen to- nämä tulevat messut synnytria tulevia apuvälinetekteuttamiseen ja kansanterveysjär- tävät hedelmällisen yhteistyönikkoja, fysioterapeuttejestöjen liikunnan esittelemiseen foorumin. ja, jalkaterapeutteja, osteopaatteja, lähti liikkeelle? sosionomeja, toimintaterapeutteja, Kuulun SoveLin koulutustyöryhMitä odotuksia teillä vanhustyötekijöitä, hammasteknikmään Metropolia ammattikorkeaon SoveLi-messuilta? koulun Sosiaali- ja terveysalan Hy- Olemme Metropoliassa vasta lähtö- koja sekä optometristejä. vinvointi- ja toimintakykyklusterin ruudussa messujen suhteen ja avoiedustajana. Messuajatus syntyi oi- mia kysymyksiä on paljon mm. kytMillaista soveltavan liikunnan valluksena – Heureka! Tuotetaan ketäänkö messut kevään Innovaaopetusta Metropoliassa on? yhdessä hyötyä niin SoveLin jäsen- tio-opintoihin vai Positian polikli- Varsinaisesti soveltavaa liikuntaa järjestöille kuin Metropolian opis- nikkatoimintaan vaiko johonkin on vain fysioterapiakoulutuksessa, kelijoille. Ajan saatossa messuis- yksittäiseen opintojaksoon. mutta asiaa sivutaan useissa opinta voi rakentua jatkuva yhteistyö Itse toivoisin, että mahdollisim- tojaksoissa eri koulutusaloilla. 1 2 3 Soveltavan liikunnan lehti 38 Soveli 2/2010 > > > > > > Metropolia on pääkaupunkiseudulla toimiva monialainen ja Suomen suurin ammattikorkeakoulu. Metropolia muodostaa yhteisön, jossa erilaiset ihmiset ja maailmat kohtaavat ja joka synnyttää oivalluksia ja osaamista työhön ja hyvinvointia elämään. Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Neljä koulutusalaa: kulttuuri, liiketalous, sosiaali- ja terveysala, tekniikka ja liikenne Opiskelijoita 15 000 ja henkilökuntaa 1 000 ihmistä Sosiaali- ja terveysalalla on 4 000 opiskelijaa ja 21 koulutusohjelmaa. Hyvinvointi- ja toimintakykyklusterissa on 10 eri koulutusohjelmaa: apuvälineteknikko, fysioterapeutti, geronomi, hammasteknikko, jalkaterapeutti, optometristi, osteopaatti, sosionomi ja social services sekä toimintaterapeutti Lähde: Pirkko Pello Fysioterapian koulutusohjelmassa on Terveysliikunnan opintojakso (3 op) ja Soveltavaa liikuntaa (6 op) sekä mahdollisuus valita ammatilliseksi suuntautumisvaihtoehdoksi Fysioterapeutti soveltavan liikunnan ohjaajana (3 op). Vapaasti valittavissa opinnoissa olemme tarjonneet muun muassa Sport for all – soveltavaa liikuntaa erityisryhmille; Ravinto, liikunta ja terveet jalat – elämäntapaohjausta moniammatillisesti; Liikunta ikääntyneiden toimintakyvyn tukena. Nämä opintojaksot ovat avoimia kaikille klusterimme opiskelijoille. Uusia opetussuunnitelmia rakennetaan parhaillaan, ja nähtäväksi jää, miten tulevissa opetussuunnitelmissa näkyy soveltava liikunta. KoLUmni ”Kaikkia ei voi miellyttää” O len Pirkanmaan CP-yhdistyksen hallituksen jäsenen ja liikuntavastaava. Liikuntavastaavana olen ollut kaksi vuotta. Olen myös Suomen CP-liiton aikuistoimikunnan jäsen. Olen innokas ja kaikkiruokainen urheilun seuraaja, jääkiekkoseura Tapparan kannattaja. Harrastan ja kilpailen itse bocciassa. Liikunta ja ulkoilu auttavat jaksamaan arjen vääntöä. bbb Vastaan yhdistyksessä, että liikuntaryhmät toimivat. Tarvittaessa tuuraan vetäjiä yhdistyksen curling- ja sählyryhmissä. Käyn koulutuksissa ja kuuntelen ihmisten tarpeita. Koetamme järjestää kaikille kiinnostavaa toimintaa, vaikka kaikkia 300 jäsentä ei voi miellyttää. Kustannukset on pidettävä pieninä, koska melkein kaikki ovat eläkeläisiä. Viime vuonna yhdistysväki innostui keilailusta ja olen 1–2 kertaa kuussa vienyt ryhmän Ylöjärvelle keilaamaan. Toimin myös TPV:n erityisryhmien Auringonnousu-jalkapallojoukkueen joukkueenjohtajana. bbb Toimenkuvaani kuuluu paikallis- ja alueyhdistysten välinen liikuntayhteistyö. Toivon, että yhdistykset lisäävät yhteistyötä, koska nykypäivä vaatii ja siten saadaan lisää osallistuvaa väkeä mukaan. Viime helmikuussa järjestimme Tampereella yhdistysten yhteisen liikuntatapahtuman. Väkeä tuli vähän, mutta siitä saatiin hyvä lähtölaukaus 8.2.2011 järjestettävään toiseen liikuntapäivään, jota organisoimme VAU:n liikuntatoimikunnassa. Tietysti pitää myös olla päättäjien kanssa yhteistyössä. Liikuntatoimelta on esimerkiksi saatu tilat turnausten järjestämiseen. bbb Kokemukseni liikuntavastaavan tehtävästä on myönteinen. Haluan olla esimerkkinä ja heikompien puolella, kannustaa ihmisiä liikkumaan ja lähtemään kotoa. Tässä tehtävässä myös tutustuu uusiin ihmisiin ja saa luotua kontakteja eri puolelle Suomea. Roope Järvinen, Pirkanmaan CP-yhdistyksen liikuntaavastaava > KentÄLtÄ Heidi Hölsömäki Suomen suurin AMK b Anne Taulu Soveltavan liikunnan lehti 39 Soveli 2/2010 Seinäjoen esteettömällä kuntoreitillä järjestettiin syyskuussa perinteinen koko kansan Leppoisa Lenkki. Etualalla lihaksiaan lämmittelevät ensiapujoukot: Etelä-Pohjanmaan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Marja-Leena Mustonen, piirin puheenjohtaja Kaisu Rintala ja Seinäjoen seudun Sydänyhdistyksen liikuntavastaava Ritva Hyllinen. Kukaan ei onneksi tarvinnut ensiapua. Koko kansan kuntoreitti Esteettömän luontoliikunnan seminaarin osallistujat tutustuivat Seinäjoella Jouppilanvuoren esteettömään kuntoreittiin ja Paukanevan ratkaisuihin. Seinäjoen esteetön elämys- ja kuntoreitti on pyritty alusta alkaen suunnittelemaan kaikelle kansalle sopivaksi. Esimerkiksi matkan varrella sijaitsevat esteettömät vessat sopivat kaikille pyörätuolinkäyttäjistä lastenvaunujen lykkääjiin. – Samalla kun rakennetaan vessa, huomioidaan vain ovien leveydet ja sellaiset. Rahallisesti lisäys on älyttämän pieni. Esimerkiksi kontrastipöydän rakentaminen ei maksa Soveltavan liikunnan lehti 40 sen enempää kuin muunkaan, Seinäjoen kaupungin liikunnanohjaaja Hannu Lahtinen toteaa osallistujille esteettömän korsun luona. Kyllä, reitin varrella on korsu, johon pääsee pyörätuolilla. Siellä on myös esteetön kota, hiljentymispaikka ja vähemmän esteetön sotilasesterata. On kaunis puro ja silta, metsälampi ja vaihtelevaa metsämaisemaa. Kaikki nämä kuuluvat asiaan, sillä Seinäjoella liikuntapaikkoja ja -reitistöjä on haluttu kehittää elämyksellisiksi, ja tämä lukee myös kaupungin strategioissa. – Elämykset auttavat liikkumaan. On se elämys sitten muurahaispesä tai korsu, luonto hoitaa meitä jokaista, reitin suunnittelija, LifeIT Oy:n projektipäällikkö ja Lakeuden elämysliikunnan puheenjohta- Soveli 2/2010 ja Hannu Salo sanoo. Esteetöntä reittiä on rakennettu laajassa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa kunnasta yrityksiin. Lukuisat talkootyöläiset ja yli 30 sponsoria ovat kukin kantaneet kortensa kekoon. Esteettömyystyö jatkuu Reitin varrelle asennettu ultraäänilaskuri todistaa, että ensimmäisen vuoden aikana esteettömällä reitillä on käynyt jo yli 20 000 kävijää. Kuntoreitti on löytänyt seinäjokelaiset. – Palaute on ollut pääosin positiivista, mutta reitin alkunoususta tehdään vielä hiukan loivempi, Hannu Salo kertoo. Jatkuu… 1 2 3 4 Esteetön Jouppilanvuori > > > > > 5 1 Hile Meckelborg keskustelee projektipäällikkö Hannu Salon kanssa esteettömästä reitistä. Salo sai idean reitin rakentamiseen vieraillessaan Outokummussa esteettömän luontoliikunnan seminaarissa. 2 3 4 > Turun esteettömyysasiamies Heikki O. Haulisto tutustui reitin varrelle rakennettuun Korsuun ja juoksuhautoihin. Pöytäpenkin värikontrasti auttaa hahmottamaan pöydän sijainnin. Penkittömälle puolelle mahtuu pyörätuolilla. Paukanevalle rakennetaan esteettömiä pitkospuita ja lintulavaa. Pitkosten reunoista puuttuvat kuvausvaiheessa vielä reunalistat. Testaamassa opiskelija Helena Arvio Hämeenlinnasta, avustajana Katja Ukkonen. 5 Snowpolis Oy:n projektipäällikkö Danny Silva (vas.), SoveLin tiedottaja Heidi Hölsömäki, VAU:n toimialapäällikkö Aija Saari ja Rullaten ry:n puheenjohtaja Hile Meckelborg vaihtoivat ajatuksia esteettömyydestä Paukanevan laavulla. Esteetön metsä-/elämysreitti Jouppilanvuorelta Kyrkösjärvelle, yhteensä 4,5 kilometriä. Lyhyempi elämysreitti on 1,8 kilometriä. Reitin varrella on erilaisia pöytä-penkki-yhdistelmiä levähdystä varten. Metsälammesta lähtevän puron ylittää silta. Elämysreitillä on kolme esteetöntä kuivakäymälää sekä sähköpistokkeet vaikka sähköpyörätuolin tai hengityskoneen akkujen lataamiseksi. Kyrkösjärven rantaan valmistui esteetön leikkipaikka vuosi sitten osittain EU-tuella. Rannassa on myös pyörätuoliluiska uimaan menijöille, kalastuslaituri ”ongintakoloineen” ja venelaituri, josta alaraajahalvaantunut voi päästä veneeseen. Lähde: Hannu Salo Pohjalainen elämyskaupunki > > Elämysliikuntaa ja samalla esteettömyyttä kehitetään Seinäjoella useissa eri hankkeissa, osittain EU-rahoituksella. Tiedot reiteistä kootaan yhteen osoitteeseen, joten kuka tahansa voi käydä etsimässä ideoita liikkumiseen: www.elamysliikunta.fi. Soveltavan liikunnan lehti 41 Soveli 2/2010 Turun esteettömyysasiamies Heikki O. Haulisto nyökkää ja toteaa, että nousut saisivat olla kaltevuudeltaan korkeintaan 8 prosenttia. Hän sanoo myös, että halkaisijaltaan pari milliä pienikokoisempi kivituhka on osoittautunut käyttäjäystävällisemmäksi. – Tämä sepeli jää pyörimään pyörätuolin pyörissä ja on äänekäs. 0–6 millimetrin kivituhka olisi miellyttävämpi. Riittävästi penkkejä Seminaariväki keskusteli myös taukopaikkojen määrästä. Iäkkäämmille ja heikkovoimaisille liikkujille niiden merkitys on suuri. – Penkkipaikkoja voisi olla vielä enemmän, 150 metrin välein. Nyrkkisääntö on, että kulkijan pitäisi nähdä seuraava penkki, jotta hän voi päättää, jaksaako kävellä sinne asti, Hile Meckelborg Rullaten ry:stä pohti. Hannut totesivat, että penkkien määrää onkin kävijöiden pyynnöstä lisätty, mutta penkit tuppaavat siirtymään paikoiltaan. Penkkejä liikuttelevat eivät taida tulla ajatelleeksi, että jokainen penkki on tärkeä esteettömyyden kannalta. – Kannattaisiko penkit pultata maahan, Haulisto ehdottaa. Lisätietoa > Suomen kattavin sivus- to rakennetun ympäristön ja liikkumisen esteettömyydestä: www.esteeton.fi > Jokaiselle sopivia har- rastusmahdollisuuksia, majoituspaikkoja, kulttuurielämyksiä ja vapaaajan kohteita: www.suomikaikille.fi Soveltavan liikunnan lehti Järjestöt ja kunta pistivät jo seitsemättä kertaa pystyyn kaiken kansan lenkkitapahtuman. Samaan aikaan luontoliikuntaseminaariväen kanssa esteetöntä kuntopolkua reippailivat kymmenet seinäjokelaiset vauvasta vaariin. Kolmen kilometrin mittainen lenkki starttasi Kyrkösjärven esteettömältä pelipaikalta. Matkan varrelle oli järjestetty monenmoista ohjelmaa perhepolusta seurakunnan hartaushetkeen. Keihäänheittäjä Tero Pitkä- Luukas Näsi sai Tero Pitkämäen mäki tapasi lenkkeilijöitä esteettö- nimmarin käteensä. Isoäiti Sirpa Hietaharju seuraa takana. män kodan tuntumassa ja jakoi nimikirjoituksia kynä sauhuten. – On mukavaa, jos näin saa ihmisiä liikkeelle. Itsekin nautin suuresti luonnossa liikkumisesta, siinä saa rauhaa ja hyvää mieltä. Syksyllä lenkkeilen ja talvella hiihtelen näissä metsissä, kertoi Pitkämäki , joka on lenkkeillyt ikänsä Ilmajoen ja Seinäjoen maastoissa. Toisen lyhyt on toisen pitkä b Teksti Heidi Hölsömäki b Kuvat Jaana Teräväinen Leppoisaa lenkkeilyä Seinäjoella 42 Kuntoreitti ja lenkkitapahtuma ovat jo suhteellisen esteettömiä, mutta aivan kaikille lenkkitapahtuma ei tänä vuonna sopinut. EteläPohjanmaan MS-yhdistys on osallistunut aiemmin lenkille, mutta reitin pidennyttyä kilometrillä tapahtuma jätettiin väliin. – En uskaltanut markkinoida tapahtumaa jäsenillemme. Terveelle kolme kilometriä on lyhyt matka, mutta kepin kanssa kulkevalle se on vähän sama kuin konttaisi, kertoo MS-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Kortesmäki. – Lisäksi tänä vuonna sähköpyörätuolilla tai -mopolla olisi ollut hankala päästä lenkin lähtöpaikalle, kun viimeinen parisataa metriä tiestä oli remontin vuoksi sepelillä. Muuten esteetön reitti ja kota Soveli 2/2010 Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston oppilaat toivat lenkille satuelämyksen. Teresa Stürzenberg menninkäisenä, Iiris Stürzenberg päivänsäteenä ja Johanna Stürzenberg ohjasi. ovat olleet MS-yhdistyksenkin ahkerassa käytössä. Kortesmäki kiittelee reitille lisättyjen penkkien määrää ja sitä, että kodalle pääsee tarvittaessa perille asti autolla. b HH Leppoisa Lenkki -tapahtuman järjestivät Järjestötalo, Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen Seudun Sydänyhdistys ry, Allergia- ja astmaliiton Länsi-Suomen aluetoiminta, muodostelmaluistelujoukkue Riverettes ja Lakeuden Elämysliikunta ry. Markku Mäenpää (vas.) käy usein kiertämässä esteetöntä reittiä sähköpyörätuolillaan. Reitin varrella voi ladata sekä omia että pyörätuolin akkuja. Kaija Ikkeläjärvi (oik.) Seinäjoen Reumayhdistyksestä haastoi lenkkiläisiä mukaan ME-sauvakävelyyn. Seinäjoella ennätystä oli lopulta kävelemässä 333 henkilöä. ”Metsässä on helpompi kulkea kuin kaupungissa” Reumayhdistyksen Markku Mäenpää osallistui lenkkitapahtumaan sähköpyörätuolilla edeten. – Helpommin täällä metsässä pääsee liikkumaan kuin kaupungissa, jossa on paljon korokkeita ja lasinsiruja, sanoo Mäenpää ja kertoo huitovansa isoimpia sirpaleita kulkureitiltä salibandy-mailallaan. Maila kulkee mukana, sillä hän ryhtyi ystäviensä houkuttelusta harrastamaan sähköpyörätuolisalibandya. – Katsoin lasin takaa menoa, ja ajattelin, etten minä noin vammainen ole. Olin jo karkaamassa, kun huikattiin, että täältä pääsee kentälle. Vastaanotto oli tosi hieno, kaikki tulivat ympärille tervehtimään. Mäenpää käy usein päivisin kuntoreitillä ajelemassa sähkärillään. – Täytyy malttaa pidättää ja oleilla reitin varrella. Niin kuulee lintuja ja voi kattella mitä on tapahtunut, tuulettaa päätään. Nuorten kanssa olemme tuossa kodalla tehneet pajupillejä. b HH Maija Ala-Lipasti testasi tasapainoaan jumppapallon päällä ja Pirjo Viitamäki tsemppaa vieressä. Eeva Saha (oik.) antoi Taitoluisteluseura Riverettesin rastilla erilaisia tasapainotehtäviä lenkin kulkijoille. Soveltavan liikunnan lehti 43 Soveli 2/2010 Likat lenkkeilevät Ouluun ja Jyväskylään Niissäkin aiotaan ottaa laaja-alaisesti huomioon saavutettavuuden eri puolet, kuten Tampereella on tehty. Viime keväänä Tampereen Likkojen Lenkillä oli aiempaa lyhyempi 2,2 kilometrin pituinen esteetön reitti säännöllisine levähdys- ja wcpisteineen. Kokeilun onnistumista kuvaa, että lyhyen lenkin osallistujamäärä tuplaantui edellisestä vuodesta. – Viime keväästä tuli oikein hyvää palautetta. Uusi esteetön lenkki houkutti liikkeelle lähes 500 naista, joista yli 50:llä oli avustaja mukana, kertoo Kirsi Mustalahti Likkojen Lenkiltä. SoveLi toi järjestäjien tietoon jäsenjärjestöjensä liikkujien tarpeita ja kannusti yhdistysten likkoja rohkeasti mukaan joukkotapahtumaan. Kaiken kaikkiaan lenkille osallistui 11 200 naista. Avustamisen organisointia kehitetään edelleen Kuntolenkissä saa olla haastetta, mutta osalle likoista loivakin mäki voi olla ylivoimainen. Reitti on aina erilainen pyörätuolilla kelaavalle, kepin avulla kulkevalle naiselle tai lastenrattaita työntävälle äidille. Liikkumisen onnistumiseksi reitin varrella oli tarjolla opiskelija-avustajia mäkisimpiin kohtiin ja AikuisMalikkeelta oli mahdollisuus lainata liikkumiseen erilaisia välineitä. Viime keväältä Kirsi Mustalahti nostaa oppimisen paikkana esiin Soveltavan liikunnan lehti 44 Jaana Teräväinen Naisten liikunta- ja viihdetapahtuma Likkojen Lenkki laajentaa ensi vuonna kahteen uuteen kaupunkiin, Jyväskylään ja Ouluun. – Tämä on oikein vuoden kohokohta, pääsee festareille meikäläisetkin. Lenkillä on tosi rento ja hyvä tunnelma, Leila Lahti-Pätäri (oik.) sanoi lenkillä. Hän kelasi välillä pyörätuolillaan itse, välillä vauhtia antoi avustaja Pirjo Karin-Oka. Vasemmalla Tuula Joenperä ja Vilho Joenperä, hekin Polioinvalidien yhdistyksestä. seva voi ratkaista, uskaltaako osallistua. – Saavutettavuuteen liittyvät toimet on kuvailtava ennakkoon mahdollisimman tarkasti niin, ettei osallistujille tule vääriä odotuksia. Myös Oulussa ja Jyväskylässä pyritään yhdessä paikallisten kumppanien kanssa luomaan kaiOikeat etukäteistiedot kille likoille avoimet tapahtumat. tärkeitä esteettömyydessä Kumpaankin kaupunkiin on Kevään tapahtumasta opittiin muu- suunnitteilla 2 – 3 erimittaista reittiä niin, että lyhin reitti onnistuu takin uutta ensi vuotta ajatellen. – Lyhyen reitin opastus pitää lait- avustajan kanssa. Myös konserttitaa selvemmin esiin, ja uutena asi- tulkaukset tulevat uusiinkin tapahana on suunnitteilla selkokielinen tumiin viittomakielellä. palvelu infopisteessä. Ehkäpä ensi vuonna saamme myös uussuoma- b Heidi Hölsömäki laisia likkoja mukaan! Riittävien etukäteistietojen ker- Lisätietoa: www.likkojenlenkki.fi tominen on havaittu oleelliseksi, Juttu Likkojen Lenkiltä: jotta jokainen osallistumista harkit- www.soveli.fi > uutinen 27.5.2010 avustamisen järjestämisen. – Avustajia meillä oli viime keväänä mielestäni riittävästi, mutta avun organisoiminen on haaste. Apua pitäisi osata tarjota sopivassa kohtaa ja tämä vaatii riittävästi kokeneita avustajia. Soveli 2/2010 Esteettömyyskartoittajia jo 59 Invalidiliitto ja Metropolia AMK ovat kouluttaneet jo 59 esteettömyyskartoittajaa. Kaksi kertaa järjestetylle peruskurssille on osallistunut eri alan ammattilaisia rakentajista yksityisyrittäjiin ja vammaisten edustajiin. – Koulutus tuntuu olevan tarpeellinen. Kunnat ovat kiinnostuneita kartoituksista ja niitä tehdään koko ajan enemmän, Metropolia AMK:n kouluttaja, arkkitehti Eric Pollock kertoo. Tänä syksynä kurssin kävi 32 esteettömyyskartoittajaa. – Osallistujat ovat tulleet motivoituneina kurssille. Heillä on ollut ennestään selkeä vahva tausta joltain esteettömyysalueelta ja monet ovat saaneet kurssista suoraan lisäarvoa omaan työhönsä. Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoittajien peruskurssi pohjautuu Invalidiliitossa kehitettyyn ESKEH-kartoitusmenetelmään. Kurssi järjestetään jälleen ensi syksynä. b Heidi Hölsömäki Lisätietoa: eric.pollock@metropolia.fi tai maija.konkkola@invalidiliitto.fi Tavallinen rullamitta on yksi esteettömyyskartoittajan perusvälineistä. Lue myös Tanja Taurian ja Toivo Enqvistin juttu aiheesta: www.soveli.fi > uutiset (12.11.2010) Esteettömyyteen standardi ja käsikirja Esteettömyydestä on julkaistu standardi, SFS-käsikirja 48-1. Kaksikielinen standardi on perinpohjainen käsikirja esteettömien palvelujen suunnittelijoille. Siinä on otettu laajasti huomioon ikääntyneiden ja vammaisten tarpeet. Kirjassa on standardin lisäksi artikkeleita, jotka antavat yleiskuvan esteettömyydestä sekä esteettömyyttä parantavista toimista ja keinoista. Esteettömyys. Johdanto ja periaatteet tuotteiden, palveluiden ja ympäristöjen suunnitteluun. 422 sivua. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.Tilaukset: sales.sfs.fi Aivohalvaus- ja dysfasiasta Aivoliitoksi Liikettä kansanterveysjärjestöjen johdossa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton uudeksi nimeksi tulee Aivoliitto ry 1.1.2011 alkaen. Liitto on SoveLin jäsenjärjestö. Aivohalvaus- ja dysfasialiitolle on jo pitkään etsitty uutta, lyhyempää ja modernimpaa nimeä. Puhevammaisia edustava järjestö tarvitsee yksinkertaisen ja selkeän nimen. Aivohalvauksen sijaan liitossa on käytetty termiä aivoverenkiertohäiriö (AVH). Se on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäiriöille. Uusi Käypä hoito -suositus puolestaan valitsi dysfasian sijasta termin lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus kansainvälisen käytännön mukaisesti (specific language impairment, SLI). Soveltava Liikunta SoveLin jäsenjärjestöjen johtajistossa on käynnissä henkilövaihdoksia muun muassa eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Psoriasisliitto – Psoriasisförbundetin toiminnanjohtajana aloittaa tammikuun alussa 2011 liiton nykyinen kuntoutusjohtaja, valtiotieteiden tohtori Sonja Bäckman. Allergia- ja astmaliiton toimitusjohtajana on vastikään lokakuussa aloittanut kauppatieteiden maisteri Ilkka Repo. Suomen Reumaliiton toimitusjohtajana on puolestaan työskennellyt elokuun alusta alkaen filosofian tohtori Mervi Ahlroht. Lihastautiliiton toiminnanjohtajana on maaliskuun alusta alkaen vaikuttanut terveystieteiden tohtori Anne Heikkinen. Lihastautiliiton keskustoimisto on Turussa. Nina Kaverinen LYHYESTI Riikka Juntunen aloitti VAU ry:n johtajana Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n toiminnanjohtajana aloitti syyskuun alussa liikuntatieteen maisteri Riikka Juntunen, 36. Juntunen siirtyy VAU:hun Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n Kaikille avoin -ohjelman projektipäällikön tehtävästä. Juntunen on aikaisemmin työskennellyt muun muassa soveltavan liikunnan lehtorina Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Soveltavan liikunnan lehti 45 Soveli 2/2010 Liikunta sopii minulle www.soveli.fi Sopiiko liikunta sinulle? SoveLin iloisella Liikunta sopii minulle -paidalla viestit, että liikunta sopii sinulle, minulle – meille jokaiselle! Ostamalla paidan tuet paikallisyhdistysten yhteisiä liikuntakoulutuksia. Paitamalleja on kaksi: suora perusmalli ja muotoiltu naisten slim-malli. Kummassakin mallissa hihansuita ja kaula-aukkoa koristavat pirteän valkoiset tereet. Paidan merkki on James & Nicholson. T-paitojen värit vaihtelevat ja ne päivitetään SoveLin nettisivuille: www.soveli.fi > Tilaukset Tiedustelut ja tilaukset myös sähköpostilla: sari.heinonen@liiku.fi Perusmallin hinta: 14 euroa (jäsenille 12 euroa) Naisten mallin hinta: 18 euroa (jäsenille 16 euroa) Hintoihin lisätään toimituskulut. Toimitusaika on 4–6 viikkoa. Liikunnalla on tavallista suurempi merkitys pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Sopivasti soveltamalla liikunta sopii jokaiselle. OTA YHTEYTTÄ! Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31, 20100 Turku Anne Taulu, toiminnanjohtaja puh. 040 511 5941 anne.taulu@soveli.fi Raija Luona-Helminen, suunnittelija (poissa 30.11.2010 asti) Heidi Hölsömäki, tiedottaja Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs, 33100 Tampere puh. 050 544 1028 heidi.holsomaki@soveli.fi JÄSENJÄRJESTÖJEN yhteyshenkilöt Aivoliitto ry (1.1.2011 alkaen) Virpi Lumimäki, aluesihteeri Korkalonkatu 18, 96200 Rovaniemi puh. 040 7375 879 virpi.lumimaki@stroke.fi Allergia- ja Astmaliitto ry Hannele Kiviranta, aluepäällikkö Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki puh. 06 4232 573 ja 040 5259 055 lansisuomi@allergia.fi Epilepsialiitto ry* Jorma Lahikainen, aluesihteeri Hämeenkatu 13 B, 4. krs. 33100 Tampere puh. 09 3508 2319, 040 511 0109 jorma.lahikainen@epilepsia.fi Hengitysliitto Heli ry* Janne Haarala, liikunnan suunnittelija Hämeenkatu 15 B, 4. krs, PL 832, 33101 Tampere puh. 020 757 5104 janne.haarala@hengitysliitto.fi Soveli-lehti 2/2010 SoveLin jäsenjärjestöt ja niiden noin 1 200 paikallisyhdistystä ovat aktiivisia liikunnan toimijoita ja oman jäsenistönsä liikunnan asiantuntijoita. Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija, liikuntavastaava Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta puh. 050 5992 472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi Suomen Nivelyhdistys ry Jyrki Laakso, toiminnanjohtaja PL 1328, 00101 Helsinki puh. 044 5544 555 jyrki.laakso@niveltieto.net Psoriasisliitto-Psoriasisförbundet ry Sonja Bäckman, toiminnanjohtaja Fredrikinkatu 27 A 3, 00120 Helsinki puh. 040 827 2106 sonja.backman@psori.fi Suomen Reumaliitto ry* Tinja Saarela, liikuntasuunnittelija Iso Roobertinkatu 20 – 22 A, 00120 Helsinki puh. 09 4761 5602 tai 040 821 5567 tinja.saarela@reumaliitto.fi Suomen Parkinson-liitto ry* Taina Piittisjärvi, kurssivastaava/ Mielenterveyden Keskusliitto ry* fysioterapeutti, liikuntatyöntekijä Aino Hokkanen, vs. liikuntasihteeri Hämeenkatu 13 B 4. krs, 33100 Tampere Suvilinnantie 2, 20900 Turku puh. 02 2740 435 puh. 050 383 0236 taina.piittisjarvi@parkinson.fi aino.hokkanen@mtkl.fi Suomen CP-liitto ry* Sari Turunen, liikuntasuunnittelija Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 044 3533 404 sari.turunen@cp-liitto.fi Suomen Selkäliitto ry Pirjo Ailanto, selkäneuvoja/suunnittelija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 553 1941 Suomen Diabetesliitto ry Petteri Bjurström, järjestösuunnittelija pirjo.ailanto@selkaliitto.fi Kirjoniementie 15, 33680 Tampere Suomen Sydänliitto ry* puh. 03 2860 428 tai 0400 723 662 Annukka Alapappila, petteri.bjurstrom@diabetes.fi liikunta-asiantuntija Oltermannintie 8, 00620 Helsinki Suomen Mielenterveysseura ry puh. 09 7527 5241 Sinikka Kaakkuriniemi, annukka.alapappila@sydanliitto.fi järjestöjohtaja Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki puh. 09 615 516 sinikka.kaakkuriniemi@ * Järjestöllä on OKM:n myöntämä mielenterveysseura.fi liikuntajärjestöstatus. Suomen MS-liitto ry* Riitta Samstén, erikoissuunnittelija PL 15, 21251 Masku puh. 0400 828 536 riitta.samsten@ms-liitto.fi www.soveli.fi SoveLin Liikkeelle-koulutukset on tarkoitettu paikallisyhdistysten liikunnasta vastaaville henkilöille sekä vertaisohjaajille. Koulutukset antavat välineitä ja voimavaroja yhdistyksen liikuntatoimintaan. Koulutusten tilaajina voivat olla SoveLin jäsenjärjestöt, liitot, paikallisyhdistykset, kunnat ja muut toimijat. Tilaa SoveLin koulutuksia! SoveLin jäsenjärjestö: hyödynnä edullista koulutusta! SoveLin koulutukset on toteutettu vuonna 2010 tiiviisti kuntayhteistyössä. Liikunnan soveltamisessa Liikkeelleperuskoulutuksissa yhteistyökumppanina on ollut Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Vuonna 2011 koulutukset jatkuvat. Suunnittele nyt vuoden 2011 koulutustapahtumat ja tilaa teille sopiva koulutuskokonaisuus SoveLilta! Muistathan, että SoveLin jäsenjärjestöt voivat tilata koulutuksia jäsenhintaan. Koulutuksessa käsitellään myös yhdistyksen liikuntatoiminnan pulmatilanteita, ja osallistujat valitsevat koulutuspäivien välijaksolle yhdistyksen liikuntatoimintaa kehittävän välitehtävän. Päivien aikana tutustutaan joihinkin sovellettuihin liikuntamuotoihin. Liikkeelle-peruskoulutus Koulutus tarjoaa vertaistukea ja virikkeitä oman yhdistyksen liikuntatoiminnan monipuolistamiseksi. Tutustutaan uusiin sovellettuihin liikuntamuotoihin, kuten tasapainoharjoitteluun sekä tanssi- ja pelisovelluksiin. Päivän aikana pohditaan myös yhdistyksen liikuntatoiminnan pulmatilanteita. Koulutus antaa eväitä liikuntatoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen. Tutustutaan sovelletun liikunnan paikallisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin sekä keskustellaan liikunnan järjestämisen mahdollisuuksista. Koulutuksessa pohditaan myös yhdessä liikuntavastaavan rooleja ja tehtäviä sekä sitä, miten liikuntavastaavat voivat motivoida jäseniä mukaan liikkumaan. Ryhmätöinä suunnitellaan tapahtuma, koulutus, liikuntakurssi ja lajikokeilu. Samalla luonnostellaan, miten ne saadaan osaksi yhdistyksen toimintasuunnitelmaa, talousarviota ja markkinointia. Perehdytään sovellettuihin liikuntamuotoihin, kuten golfiin, pehmolentopalloon ja curlingiin. Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus Koulutus tukee paikallisyhdistyksen liikuntatoiminnan kehittämistä. Koulutuksessa mietitään paikallistason liikunnan järjestämisen mahdollisuuksia sekä yhteistyömuotoja muiden yhdistysten, liikuntaseurojen ja kunnan kanssa. Pohditaan soveltavan liikunnan vaikuttamiseen liittyviä teemoja ja keinoja sekä liikunnasta tiedottamista. Soveltavan liikunnan lehti 48 Liikkeelle-virikepäivä Vuoden 2010 viimeiset koulutukset 27. – 28.11. Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus, Jyväskylä Lisätiedot: Kehittämispäällikkö Pirjo Huovinen, puh. 014 266 4263, sähköposti: pirjo.huovinen@jkl.fi 13.12. Liikkeelle-virikeilta, Turku Lisätiedot: Liikuntapalveluvastaava, aikuisten pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikunta, Eija Hiitti, puh. 050 5546 222, sähköposti: eija.hiitti@turku.fi Kysy lisää: SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu, gsm 040 511 5941, Soveli 2/2010 anne.taulu@soveli.fi , www.soveli.fi/koulutus
© Copyright 2024