pdf - Esri
1/2014 Asiakaslehti Kunnille uusi sovelluspaketti 31 Liikennetilanteesta tiedot ArcGIS Onlinessa 6 Ajankohtaista asiaa Sovelluskohteita Tuotetietoa Käyttäjävinkkejä Metsätiedoista karttapalvelu 17 GIS-ammattilaisille uusi työväline 28 Uutisia Tapahtumia ja koulutusta Käytä missä, milloin ja millä laitteella tahansa. ArcGIS – paikkatietoalusta organisaatiollesi Laajenna paikkatietojärjestelmäsi koko organisaatiosi höydynnettäväksi ArcGIS Onlinen avulla. • Luo interaktiivisia karttoja ja sovelluksia webbiin ja mobiililaitteisiin. • Runsas valikoima valmiita taustakarttoja ja aineistoja käytettävissäsi. • Suorita monipuolisia analyysejä. • • Jaa karttoja ja aineistoja julkisesti tai yksityisille ryhmille. • Hallinnoi organisaatiosi paikkatietosisältöä sekä sen käyttöä. Paljon käyttövalmiita sovelluksia mm. mobiiliin tiedonkeruuseen, tilannekuvaseurantaan ja avoimen paikkatiedon jakamiseen: • Luo karttoja suoraan Microsoft Excelissä sekä muissa liiketoimintajärjestelmissä. • Open Data • Collector for ArcGIS • Explorer for ArcGIS • Operations Dashboard for ArcGIS • Esri Maps for Office • Esri Maps for SharePoint • Web Appliction Templates Ota ArcGIS Online käyttöösi - kysy lisää: info@esri.fi Esri Finland Oy Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo Puh. 0207 435 435, info@esri.fi esri.fi Pääkirjoitus 1/2014 ”Liiketoimintatietoa jalostavia karttoja voi löytää, käyttää, tehdä ja jakaa milloin tahansa, missä tahansa ja millä laitteella tahansa.” Jukka Rouhe Toimitusjohtaja Esri Finland Paikkatieto ymmärretään usein liian kapeasti vain kartaksi jostakin alueesta. Ja karttakin usein mielletään vain perinteiseksi staattiseksi kartaksi, esimerkiksi tiekartaksi, suunnistuskartaksi tai maapallon kartaksi. Tosiasiassa paikkatiedon ja kartan käsitteillä tarkoitetaan Esrin kielenkäytössä paljon enemmän. Sitä voi tosin joskus hämärtää alan ammattislangi, jonka käyttämiseen helposti sorrumme. Yksinkertaisesti määriteltynä paikkatieto koostuu sijaintitiedosta, joka kertoo, missä jotakin on, ja ominaisuustiedosta, joka kertoo, mitä siellä on. Kohteen tai ilmiön sijainti voidaan ilmoittaa esimerkiksi koordinaattien, katuosoitteen, tienumeron, postinumeron, paikkakunnan nimen tai jonkin muun paikantavan tiedon avulla. Ominaisuustieto puolestaan voi koskea vaikkapa alueen maaperän laatua, kunnan väkilukua, yrityksen toimipisteen henkilöresursseja tai kauppakeskuksen vaikutusalueen asukkaiden ikäjakaumaa ja varallisuustasoa sekä lapsiperheiden määrää. Lähes kaikkeen organisaatioiden liiketoimintatietoon sisältyy tieto kyseisen asian tai ilmiön sijainnista. Siitä seuraa, että useimpia liiketoiminnan asioita voidaan tarkastella ja analysoida myös sijainnin näkökulmasta. Ja sijainnilla on merkitystä. Sen huomioon ottaminen antaa ratkaisevaa uutta tietoa liiketoiminnan menestykseen vaikuttavista asioista ja niiden riippuvuussuhteista. Sijaintitieto siis muuttaa minkä tahansa liiketoimintatiedon paikkatiedoksi. Sen hyödyntäminen auttaa muun muassa johtamaan kentällä tapahtuvaa toimintaa, optimoimaan kuljetusreittejä, kohdentamaan markkinointia, luomaan ajantasaista tilannekuvaa sekä ylläpitämään ympäri maan hajautunutta omaisuusmassaa. Ilman paikkatietoa monien asioiden hoitaminen on vaikeaa tai liki mahdotonta. Paikkatietoa voidaan tarkastella, analysoida ja hyödyntää ilman karttojakin. Yleensä paikkatietoa kuitenkin esitetään kartalla, koska se on erittäin helposti ymmärrettävä ja visuaalinen esitystapa. Kartalla voi esittää paljon muutakin kuin esimerkiksi toimipaikkoja pisteinä tai kulkureittejä viivoina. Erilaisilla teemakartoilla ja muilla voidaan esittää havainnollisesti mitä moninaisimpia asioita ja ilmiöitä ajoaikavyöhykkeistä, metsänhoitosuunnitelmista ja tautien alueellisista esiintymistodennäköisyyksistä vakuutusyhtiön riskikeskittymiin asti. Kartta on erittäin ilmaisuvoimainen viestinnän ja päätöksenteon väline. Esrin tarjoaman eheän, kattavan ja modulaarisen sovelluskokonaisuuden avulla organisaatioiden työntekijät voivat nykyisin löytää, käyttää, tehdä ja jakaa liiketoimintatietoa jalostavia karttoja milloin tahansa, missä tahansa ja millä laitteella tahansa. Kuka tahansa pystyy Esrin sovellusten avulla tuottamaan ja hyödyntämään karttapohjaisesti esitettyä paikkatietoa. Enää vain mielikuvitus rajoittaa sitä, mihin kaikkeen paikkatietoa voidaan organisaatioissa käyttää. ■ 3 1/2014 Julkaisija Esri Finland Oy Esri Finland Oy:n asiakaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Osoitelähde: Esri Finland Oy:n asiakas- ja markkinointirekisteri. Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: info@esri.fi Päätoimittaja: Nina-Maarit Laitinen Tuotanto: Press Features Oy (jorma.t.mattila@pp.inet.fi), Salaperä Oy (martti.nevanpera@gmail.com) Yhteystiedot Esri Finland Oy Sinikalliontie 3 B 02630 Espoo Puh. 0207 435 435 Sähköposti: info@esri.fi Internet: esri.fi Myynti: Puh. 0207 435 435 myynti@esri.fi Käyttäjätuki: Puh. 0207 435 445 tuki@esri.fi Vaasa monipuolistaa ArcGISin käyttöä Vaasan kaupunki on tehnyt ArcGIS -välineillä omin voimin ortoilmakuvan, käyttää Collector for ArcGISia monenlaiseen tiedonkeruuseen ja tekee Taiteiden yöhön story mapin. esri.fi Esri Finlandin internet-sivuilta löydät esimerkkejä paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksista eri toimialoilla sekä tietoa Esri Finlandin tarjoamista tuotteista, palveluista ja koulutuksista. Sivusto tarjoaa myös vinkkejä ohjelmistojen käyttöön sekä ajankohtaisia uutisia ja tietoja tulevista tapahtumista. Esri.fi-sivuston lisäksi Esri Finland on läsnä verkossa myös Facebookissa, Youtubessa sekä Twitterissä, ja ajankohtaisia kirjoituksia löydät blogistamme. Aineistopalvelumme aineistot.esri.fi tarjoaa käyttöösi suomalaisia aineistoja helposti käyttöönotettavassa muodossa, ja agol.esri.fi-sivustolta löydät perustietoa ArcGIS Online -pilvipalvelusta sekä mm. ohjeita sen käyttöönottoon. Tilaa sähköinen uutiskirje ja pysyt ajan tasalla Esri Finlandin sähköisen uutiskirjeen kautta saat tuoretta tietoa ohjelmistopäivityksistä, tulevista koulutuksista ja tapahtumista ynnä muista ajankohtaisista asioista. Voit tilata uutiskirjeen joko osoitteessa esri.fi tai lähettämällä sähköpostia osoitteella info@esri.fi otsikolla ”Sähköisen uutiskirjeen tilaus”. ■ 4 20 Sisältö SRV parantaa tuottavuutta Mikkeli uudisti karttapalvelunsa 1/2014 10 Jyväskylä testaa 22 CityEngineä 24 8 askeleella ArcGIS Onlineen 18 Tässä numerossa: 6 Mikkelin karttapalvelu uusiksi 24 Parannusta tuottavuuteen10 Bussit kartalle Porissa 25 Tarkempia arvioita ja analyyseja kiinteistöistä12 ArcGIS-alustalle ilmaiset välineet sovelluskehitykseen Desktopilla ArcGIS Onlineen, Esri-käyttäjäpäivät 2014 14 ArcGIS Pro – täysin uusi tuote GIS-ammattilaisille28 Luova hulluus työkaluksi, Esri-käyttäjäpäivät 201416 Uutisia 29 Metsätietoa ArcGIS Onlinesta17 Tiedonkeruu kentällä helpoksi 30 8 askelta ArcGIS Onlinen menestykselliseen käyttöön Kunnille modulaarinen sovelluskokonaisuus 31 Liikenteen reaaliaikainen tilannekuva karttanäkymään 18 Ortokuvamosaiikki syntyi Vaasassa ArcGIS-välineillä 20 Uutisia 3D-mallinnus CityEnginellä tuottaa tuloksia Jyväskylässä 22 Koulutusta ja tapahtumia 26 32 36 5 1/2014 Liikenneviraston uudistetun liikennetilannepalvelun käyttäjät saavat samalla karttapohjalla reaaliaikaista tietoa tieliikenteen häiriöistä ja tietöistä, ajokelistä, ruuhkista, painorajoituksista ja jääteistä. Jatkossa palveluun tuodaan muitakin liikennemuotoja koskevia tietoja, joka auttavat käyttäjiä suunnittelemaan matkantekoaan ja valitsemaan, mitä liikennemuotoa tai niiden yhdistelmää kulloinkin kannattaa käyttää. Liikenteen reaaliaikainen tilannekuva karttanäkymään Liikennevirasto on uudistanut reaaliaikaista liikenteen tilannekuvaa koskevat verkkopalvelunsa. Eri sivuilla olleet tiedot on koottu ArcGIS Online -ratkaisun avulla visuaalisesti ja toiminnallisesti selkeään zoomailtavaan karttanäkymään. 6 1/2014 Monen muun organisaation tapaan Liikennevirastossakin on ollut muutaman vuoden ajan vahvasti esillä tilannekuvan parantaminen ja olemassa olevan tiedon parempi hyödyntäminen. ”Meillä on pohdittu sitä, miten kansalaisille voitaisiin kertoa liikenteestä entistä paremmin, jotta he käyttäytyisivät liikenneturvallisesti ja liikenteeseen saataisiin lisää sujuvuutta”, ylitarkastaja Michaela Sannholm kertoo. Laajan selvittelytyön jälkeen virasto päätti lähteä uudistamaan verkkosivustoa, jossa se on julkaissut reaaliaikaisia tieliikenteen tietoja. Sivuston käyttöliittymä oli Sannholmin mukaan teknologialtaan vanhentunut, ja eri aiheita koskevat tiedot olivat sivustolla eri välilehdillä. ”Jos halusi katsoa esimerkiksi kelitietoa ja tarkistaa, missä on tapahtunut onnettomuuksia, joutui klikkaamaan kahdelle eri sivulle. Silloin ei ehkä pystynyt hahmottamaan, onko huono keli samalla tieosuudella kuin onnettomuus.” Tiedot olivat sivustolla pääosin tekstimuotoisia listauksia. Karttapohjalla näytettiin vain onnettomuudet ja tietyöt sekä kelikamerojen sijainti. Kyse oli kuitenkin staattisista kartoista, joita ei voinut zoomata halutulle alueelle. Kaikki tiedot karttanäkymään Uudistetussa liikennetilannepalvelussa Liikennevirasto halusi saada kaikki liikennetiedot näkyviin yhdellä ja samalla, zoomailtavalla karttapohjalla. ”Tavoitteenamme oli visuaalisesti ja toiminnallisesti selkeä, dynaaminen karttasovellus, jossa käyttäjällä on mahdollisuus siirtyä paikasta toiseen, tehdä valintoja, zoomata sekä klikkailla eri karttatasoja päälle ja pois päältä”, ylitarkastaja Hanna-Mari Miettinen sanoo. Ratkaisun täytyi olla myös helposti laajennettavissa ja muokattavissa. Tiedot siihen piti saada mahdollisimman pitkälle rajapintojen kautta olemassa olevista järjestelmistä. Hanna-Mari Miettisen (vas.) ja Michaela Sannholmin mukaan uudistetun liikennetilannepalvelun tarkoituksena on pidemmällä tähtäyksellä palvella kaikkea matkantekoa ja sujuvia matkaketjuja liikennemuodosta riippumatta. Lisäksi ratkaisun tuli olla sellainen, että Liikennevirasto voi ylläpitää sitä omassa ympäristössään tai siirtää sen jonkun toisen ylläpitäjän ympäristöön. Erityisen tärkeää virastolle oli ratkaisun suorituskyky. Sen täytyi pystyä skaalautumaan hyvinkin suuriin käyttäjämääriin. Esimerkiksi huonon kelin oloissa vanhallakin tilannekuvapalvelulla oli saattanut olla yhden päivän aikana jopa miljoona käyttäjää. Mobiilisovellusta Liikennevirasto ei tilannekuvapalvelua varten halunnut, mutta selainkäyttöisen ratkaisun täytyi olla käytettävissä myös mobiililaitteilla. Lisäksi ratkaisun täytyi pystyä hyödyntämään mobiililaitteen GPS:ää siten, että käyttäjä voi paikallistaa itsensä samalle tilannekuvakartalle. ArcGIS Online -pohjainen ratkaisu Ennen tarjouskilpailun järjestämistä Liikennevirasto teetti liikennetilannepalvelusta toiminnallisen määrittelytyön ulkopuolisella yrityksellä, joka on erikoistunut verkkopalvelujen käytettävyyteen. ”He miettivät palvelun kaikki toiminnallisuudet ja visuaalisen ilmeen yhdessä meidän kanssamme. Saimme aika valmiin määrittelyn siitä, miltä palvelun tulisi näyttää ja miten eri toimintojen tulisi Ajokeli pääväylillä ilmaistaan liikennetilannepalvelun karttanäkymässä havainnollisella 3-portaisella värikoodilla, jossa punainen tieviiva tarkoittaa erittäin huonoa, keltainen huonoa ja vihreä normaalia keliä. Väyläviivaa klikkaamalla esiin saa myös puhekuplan, josta näkee Forecan ajokeliennusteen. 7 1/2014 noudattaen ja pysyi varsin hyvin tiukassa aikataulussaan. Tammikuussa 2014 palvelu oli jo osoitteen tietäville auki internetissä, mutta Liikenneviraston verkkosivustolla se julkaistiin maaliskuussa. Useita tietolähteitä keskus sai pisteitä teknisen toteutuksen osalta”, hän toteaa. Toteutusprojekti käynnistyi syyskuun alussa 2013. Se vietiin läpi ketteriä projektimenetelmiä Liikennetilannepalvelun karttakäyttöliittymässä esitettäviä tietolajeja ovat tieliikenteen häiriöt, ajokeli ja sitä koskeva ennuste, tieliikenteen sujuvuus ja ruuhkat, teiden painorajoitukset, jäätiet sekä tiekameroiden kuvat. Tilannetiedot koskevat tässä vaiheessa vain valtakunnan pääväyliä ja liikenteen sujuvuuden osalta ainoastaan keskeisimpiä pääväyliä. Tieliikenteen häiriöitä, painorajoituksia ja jääteitä koskevat tiedot tulevat Liikenneviraston alueellisista tieliikennekeskuksista, joissa liikennettä tarkkaillaan 24/7. Liikenteen sujuvuuteen liittyviä tietoja tuottavat teiden sisällä olevat automaattiset LAM-mittauspisteet. Reaaliaikaista ajokelitietoa palveluun saadaan teiden varsilla olevista tiesääasemista, ja ajokeliennusteen tuottaa Foreca. Valokuvat ajokelistä puolestaan tulevat kelikameroista. Käyttäjä saa eri tietoja oman valintansa Lisäksi ArcGIS Onlinen luvattiin kestävän vaatimusten mukaista käyttökuormaa. Arkkitehtuuri voitiin myös suunnitella niin, että suurin kuorma kohdistuu nimenomaan Esrin pilvipalveluun eikä Karttakeskuksen omille palvelimille. ”Pystytimme kuormitustestausta varten Microsoft Azureen virtuaalipalvelinfarmin, josta käsin kuormitimme sekä omia palvelimiamme että Esrin pilvipalvelua, emmekä havainneet kummankaan suorituskyvyssä heikkenemistä isoillakaan käyttömäärillä.” Esri Finlandin edustajat antoivat Dubrovinin mukaan myös vakuuttavan esityksen siitä, miten tietojen reaaliaikaisuus voidaan toteuttaa ArcGIS Onlinen avulla. Vaikka mobiililaitteita varten rakennettiin erillinen, kevyempi käyttöliittymä, sen ja raskaamman käyttöliittymän kesken pystyttiin käyttämään paljon yhteisiä resursseja, kuten samaa ArcGIS Onlinessa määriteltyä kuvaustekniikkaa. Kaikkea ei siis jouduttu tekemään käyttöliittymiin erikseen alusta lähtien. Projekti sujui Dubrovinin mukaan kaikin puolin hyvin ja siinä koettiin monia positiivisia yllätyksiä, kuten se, että tietojen välivarastointiin ei tarvittu erillistä tietokantaa ja se, että kuvaustekniikat voitiin määritellä ArcGIS Onlinessa eikä käyttöliittymäsovelluksissa. Liikenneviraston projekti oli Karttakeskukselle ensimmäinen ArcGIS Online -teknologialla toteutettu asiakasprojekti. Dubrovin sanoo olleensa hyvin kiinnostunut ArcGIS Onlinesta jo pitkään ja kertoneensa sen mahdollisuuksista muillekin asiakkaille. ”Näen sen hyvin potentiaalisena ja monenlaisiin käyttötarkoituksiin sopivana teknologiana. Muillekin asiakkaille on ollut kiva kertoa, että jopa reaaliaikaisten tietojen päivittäminen hoituu hyvin sen avulla”, hän toteaa. ■ Tietöistä liikennetilannepalvelu kertoo tarkan sijainnin, töiden kestoajan, nopeusrajoituksen sekä kellonajat, joiden välillä töitä päivittäin tehdään. toimia”, Sannholm sanoo. Yli kymmenestä tarjoajasta virasto valitsi palvelun toimittajaksi Karttakeskuksen, jonka ratkaisu perustui ArcGIS Online -teknologiaan. Tarjous- pyynnössä virasto ei ollut Sannholmin mukaan määritellyt, millä teknologialla palvelu tulisi toteuttaa. ”Skaalautuvuus ja laajennettavuus olivat ainakin asioita, joista Kartta- Positiivisia yllätyksiä Liikennetilannepalvelua koskeneen tarjouskilpailun voittanut Karttakeskus valitsi toteutusteknologiaksi ArcGIS Onlinen, koska eri teknologioiden vertailu osoitti, että se soveltui parhaiten kyseisen asiakastarpeen ratkaisemiseen. ”Palvelun arkkitehtuurista saatiin yksinkertainen, koska emme tarvinneet lainkaan omaa tietokantaa, vaan kaikki tiedot voitiin hostata ArcGIS Onlinessa. Meille itsellemme jäi toteutettavaksi helpommin hallittava kokonaisuus, mikä näkyi viime kädessä siinä, että pystyimme tarjoamaan asiakkaallemme kustannustehokkaimman ratkaisun”, palvelupäällikkö Tero Dubrovin kertoo. Arkkitehtuuria yksinkertaisti hänen mukaansa myös se, että Esrin JavaScript API -käyttöliittymäkirjasto, taustakartat ja karttatoiminnallisuudet saatiin kaikki yhdestä paikasta, ArcGIS Onlinesta. 8 1/2014 ArcGIS Onlinelle muutakin käyttöä Kelikamerasymbolin klikkaus avaa kartalle puhekuplan, jossa on valokuvan lisäksi kuvanoton kellonaika, tuulen voimakkuus ja suunta, ilman lämpötila ja tienpinnan lämpötila. Lisäksi puhekuplassa on linkki kelikameran omalle nettisivulle. mukaisesti samalle karttapohjalle. Zoomailun ohella halutulle alueelle pääsee kartalla myös paikkakuntahaun kautta. Mobiililaitteen GPS:n avulla käyttäjä näkee oman sijaintinsa suoraan kartalla. Mobiililaitteita varten palveluun on tehty erillinen, kevyempi käyttöliittymä, joka skaalautuu laitteen näytön koon mukaan. Suurista käyttäjämääristä huolimatta liikennetilannepalvelu ei kuluta ArcGIS Onlinen krediittejä, koska kyse on vain karttanäkymien katselukäytöstä. Myöskään tiedonhaku rajapintojen kautta ei kuluta krediittejä. Muut liikennemuodot mukaan palveluun Liikennetilannepalvelun ei ole Sannholmin mukaan tarkoitus pidemmällä tähtäyksellä rajoittua vain tieliikenteen tietoihin, vaan sillä halutaan palvella ylimalkaan liikkujia, matkantekijöitä, liikennemuodosta riippumatta. Verkkopalvelujen uudistus lähti liikkeelle tieliikenteestä, koska siitä on eniten valmista tietoa tarjolla. ”Meidän tavoitteemmehan on edistää sujuvia matkaketjuja ja joukkoliikenteen käyttöä. Ihmisiä voidaan ohjata tekemään hyviä valintoja liikkumisessaan, kun samaan karttanäkymään saadaan tietoa kaikista liikennemuodoista”, Sannholm toteaa. Seuraavaksi palvelun karttanäkymään on tarkoitus tuoda kaikki rautatieasemat pisteinä. Kun pistettä klikkaa, näytölle aukeaa Liikenneviraston jo olemassa oleva Junalähdöt-aikataulupalvelu. Siitä voi tarkistaa junien reaaliaikaiseen tietoon perustuvat lähtöajat kaikilta Suomen henkilöliikenneasemilta. Liikennevirastossa on alustavasti puhuttu myös merenkulkijoille suunnattujen varoitusten ja meriliikenteen häiriötietojen tuomisesta omina karttasoinaan tilannekuvapalveluun. Myös linja-autoliikennettä koskevat tiedot palvelisivat matkantekijöitä, mutta niiden tuominen palveluun ei ole Miettisen mukaan vielä ajankohtaista. ”Meillä on meneillään järjestelmäuudistuksia joukkoliikenteeseen liittyen, ja ne ovat vielä kesken.” Tieliikennettä koskien Liikennevirasto on saanut palvelun käyttäjiltä ja talon omalta väeltä jo paljon ehdotuksia lisätiedoista, joita palvelussa voitaisiin tarjota. Ehdotukset koskevat muun muassa siltojen painorajoituksia, alikulkujen korkeusrajoituksia, tulvariskialueita ja vaihtuvia nopeusrajoituksia. Tieliikenteestä ja muista liikennemuodoista on kaiken kaikkiaan saatavilla erittäin paljon dataa erilaisista antureista ja muualta. Kaikkea tietoa ei ole Miettisen mukaan kuitenkaan järkevää tarjota sellaisenaan suurelle yleisölle. ”Data ei itsessään vielä ole kovin informatiivista. Siitä pitää pystyä tekemään järkeviä analyysejä, joiden tuloksia voidaan sitten esittää”, hän toteaa. Liikennetilannepalvelu on osoitteessa: http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/. ■ Liikennevirastossa on HannaMari Miettisen mukaan paljon ajatuksia siitä, mihin muuhun ArcGIS Onlinea voitaisiin virastossa käyttää liikennetilannepalvelun lisäksi. ”Olen alkutalven puuhaillut niiden ajatusten parissa ja kehittänyt ideoita eteenpäin useiksi piloteiksi, joiden alustavat tulokset ovat hyvin positiivisia”, hän kertoo. Viraston verkkosivustolla esimerkiksi on paljon erilaisia staattisia karttoja, jotka koskevat muun muassa liikennemääriä, tienumeroita, talvinopeusrajoituksia sekä matalia alikulkuja ja painorajoitettuja siltoja. Niiden tilalle ollaan nyt kaavailemassa ArcGIS Onlinen avulla dynaamisia, zoomattavia karttoja. Kartat olisivat kaikki ulkonäöltään samanlaisia. Kun oppii käyttämään yhtä, osaa käyttää muitakin. Se alentaisi Miettisen mukaan käyttökynnystä ja rohkaisisi myös viraston sisällä paikkatiedon laajempaan hyödyntämiseen ja esittämiseen. ”Meillä on valtavasti erilaisia rekistereitä ja muuta tietoa, mutta sellaisessa muodossa, kuten Excel-tauluissa, että niistä ei helposti saa mitään irti.” Talvimerenkulun jää- ja jäänmurtotietoja tarjoavan baltice. org-palvelunsa virasto on jo päättänyt uudistaa ArcGIS Onlinen tarjoamilla työkaluilla. ArcGIS Onlinen avulla uusia palveluita voidaan Miettisen mukaan kehittää myös talon sisäiseen käyttöön eri asiantuntijaryhmille ja johdolle – ja erityisesti henkilöille, jotka eivät osaa ja joiden ei tarvitsekaan osata käyttää virastolla olevia ArcGIS for Desktop -ohjelmistoja. ”Johtoajatus on, että kaikki palvelut löytyisivät yhdestä paikasta ja olisivat samalla tavalla tehtyjä. Ihmisten olisi vaivatonta ja helppoa mennä katsomaan niitä.” ■ 9 1/2014 Parannusta tuottavuuteen Projektinjohtourakoitsija SRV on parantanut tuottavuutta hankesuunnittelussa ArcGIS Onlinen avulla. Käytettävissä on nyt aina ajantasaista paikkatietoa, jota voi analysoida ja visualisoida helposti yrityksen omiin tietoihin yhdistettynä. Viime syksyyn asti SRV käytti paikkatietoratkaisunaan vuonna 2006 kehitettyä Esrin työasemaohjelmistoihin perustuvaa BusinessMap Finland -ratkaisua. Se kaipasi kuitenkin päivittämistä niin teknologiansa kuin aineistosisältönsäkin osalta. Ratkaisun taustakartatkin olivat 4–5 vuotta vanhoja. Niiden pohjalta ei voinut enää tehdä esimerkiksi ajoaika-analyyseja uusilla alueilla, joiden tiet eivät edes olleet vanhoilla kartoilla. Keskustelut Esri Finlandin kanssa johtivat SRV:n hankekehityspäällikkö Heidi Kerosuon mukaan siihen, että vanhan ratkaisun päivittämisen sijaan SRV ryhtyi etsimään kokonaan uutta ratkaisua. ”Halusimme, että uusi ratkaisu on huomattavasti helppokäyttöisempi kuin vanha. Tietojen, kuten taustakarttojen, pitäisi olla siinä aina ajan tasalla, ja omat aineistomme pitäisi pystyä viemään siihen helposti. Ratkaisu ei saisi olla vain jossain yhdellä koneella, vaan sen pitäisi olla käy- Paikkatieto on auttanut SRV:tä muun muassa analysoimaan Vantaankoskelle suunniteltavan Pressi-nimisen toimisto-, teollisuus- ja logistiikkakompleksin 15, 30 ja 60 minuutin saavutettavuusvyöhykkeitä. Sijaintipaikalta on hyvät yhteydet lentokentälle, Helsingin keskustaan sekä muualle pääkaupunkiseudulle ja koko maahan. 10 tettävissä missä ja milloin vaan, esimerkiksi mobiilisti ja selaimella”, hän listaa asetettuja tavoitteita. Vaihtoehdoiksi nousi Esrin ja muiden toimittajien tuotteita, joista valituksi tuli Esrin pilvipalveluna tarjoama ArcGIS Online -paikkatietojärjestelmä. ”Valinnan ratkaisi se helppous, jolla ArcGIS Onlineen voi tuoda omia datoja. Lisäksi sen käyttö ei vaadi mitään erityistä paikkatieto-osaamista”, Kerosuo kertoo. Yhtenä vaihtoehtona SRV:ssä oli harkittu myös sitä, että yrityksen tarvitsemat paikkatietoanalyysit teetettäisiin ulkopuolella eikä paikkatietoratkaisua uudistettaisi lainkaan. ”Keskustelimme siitä, kuinka paljon meillä ylipäänsä olisi käyttö ratkaisulle. Totesimme, että meillä on hyvä olla ratkaisu itsellämme, jotta voimme itse kehittää sen käyttöä ja löytää sen käytölle muitakin tarpeita kuin niitä, jotka ensimmäiseksi tulivat mieleen. Juuri niin on nyt käy- Kuvassa on analysoitu 800 metrin säteellä sijaintikohteesta olevia palveluita. Pistemäisiin kohteisiin liittyy tieto kohteesta löytyvistä palveluista. nytkin. Olemme tehneet ArcGIS Onlinen avulla monia uusia asioita, joita emme olleet aiemmin tehneet.” Hankekehityksen tueksi analyyseja Projektinjohtourakoitsijana SRV kehittää, suunnittelee ja rakentaa liike- ja toimitiloja, asuntoja, teollisuus-, logistiikka- ja infrakohteita sekä yritys- ja asuinalueita Suomessa, Venäjällä ja Virossa. ArcGIS Online on yrityksessä käytössä hankekehityksessä, jossa paikkatietoa hyödynnetään hankkeiden potentiaalisten sijaintikohteiden kartoituksessa sekä valmiiksi määriteltyjen sijaintikohteiden tarkemmassa analysoinnissa. ”Ensimmäisessä vaiheessa paikkatietoa käytetään sen analysointiin, onko tietty sijainti meidän mielestämme ylimalkaan potentiaalinen”, Kerosuo sanoo. Riippuen siitä, onko kyse esimerkiksi asuin- tai liikerakentamisesta, tässä vaiheessa analysoidaan hyvinkin monenlaisia asioita, kuten väestötietoja, alueen rakennuskantaa, palveluja, ostovoimaa, saavutettavuutta ja ajoaikoja. ”Jos todetaan, että sijainti on potentiaalinen, hanketta aletaan suunnitella pidemmälle. Silloin paikkatiedon avulla voidaan tuoda mukaan esimerkiksi melumalleja ja muuta suunnittelua tukevaa tietoa.” Kaavavaiheessa paikkatiedon avulla 1/2014 Työmäärä vähentynyt Heidi Kerosuon ja Lauri Kokkilan mukaan paikkatietoanalyysit ja visualisoinnit syntyvät ArcGIS Onlinen ansiosta aiempaa helpommin ja vaativat paljon vähemmän työtä. tarkastellaan laajemmin maankäyttöä. Jos kyse on isommista aluekokonaisuuksista, paikkatietoa voi käyttää myös monenlaisten väliaikaisjärjestelyjen suunnitteluun. Tiedon karttuminen parantaa ratkaisua Hankekehitysvaiheen paikkatietoanalyyseissa SRV:n keskeisenä perusaineistona on Tilastokeskuksen ruututietokanta. Lisäksi käytössä on paljon avointa dataa, kuten Maanmittauslaitoksen taustakarttoja sekä kaupunkien rakennustietokantoja ja maankäyttöä koskevia aineistoja. ”Omista hankkeistamme meillä on myös kaikenlaista muuta pohjatietoa, jota pystymme hyödyntämään”, Kerosuo kertoo. Olennaista ArcGIS Onlinessa on hänen mukaansa se, että yrityksen omia tietoja ja ulkopuolelta hankittua tietoa pystytään helposti yhdistämään analyyseja varten ja tarkastelemaan päällekkäin. ”Voimme tehdä analyyseja, joissa ei tarkastella vain yhtä asiaa, vaan useita eri asioita yhtä aikaa. Pystymme myös luomaan visualisointeja, joissa hyödynnetään useita eri komponentteja.” Erittäin hyödyllisenä Kerosuo pitää myös sitä, että ArcGIS Onlinessa olevaan yrityksen paikkatietokirjastoon kerran viedyt tiedot jäävät sinne pysyvästi uudelleenkäytettäväksi. Kun joku on vienyt sinne tiettyä tarkoitusta varten paikkatietoa, joku toinen voi käyttää samaa tietoa myöhemmin ihan muuhun. ”Ratkaisu tavallaan paranee koko ajan, kun sinne kertyy enemmän tietoa.” Laajemmalle käyttäjäkunnalle paikkatietoa jaetaan SRV:ssä edelleen lähinnä perinteisten menetelmien kautta. Karttavisualisoinnit ovat tällöin esimerkiksi osa jotain laajempaa raporttia. Tulevaisuudessa tiedon jakelu saattaa tapahtua enemmän ArcGIS Onlinen kautta. Varsinaisten ArcGIS Onlinen käyttäjien kesken tietoa jaellaan jo nyt nimenomaan sen avulla, ratkaisun pääkäyttäjänä toimiva projekti-insinööriharjoittelija Lauri Kokkila kertoo. ”Kaikki näkevät samat asiat ja tietävät mistä puhutaan. Usein pelkkä osoite ei kerro kenelläkään mitään, eikä osoitetta välttämättä ole edes olemassa, koska kyseistä asuinaluetta ei ole vielä olemassa. On kuitenkin tärkeää nähdä, missä kohde sijaitsee. Se on usein ensimmäinen asia, johon on päästävä kiinni”, hän toteaa. Paikkatieto on Kerosuon mukaan apuna myös, kun hankkeista keskustellaan SRV:n yhteistyökumppaneiden kanssa. Pitkälti paikkatiedon hyödyntäminen on kuitenkin vielä talon sisäistä. ”Tulevaisuudessa sen käyttö mahdollisesti laajenee enemmän yksiköihin, jotka hyödyntävät sitä markkinoinnissa ja muussa ulospäin näkyvässä toiminnassa.” Muutama wau-ilmekin on Kokkilan mukaan jo SRV:ssä nähty, kun esimerkiksi yrityksen johto on saanut käyttöönsä ArcGIS Onlinen avulla tehtyjä visualisointeja. Ne havainnollistavat muutoin hyvinkin hankalasti avautuvia datoja ja helpottavat esimerkiksi eri työryhmien työtä. ArcGIS Onlinea käytettäessä analyysien ja visualisointien tekemisen vaatima työmäärä on Kerosuon mukaan huomattavasti aiempaa pienempi. Työtavat ovat yksinkertaistuneet, lopputulokseen päästään helpommin, tietojen uudelleenkäyttö on mahdollistunut ja visualisoinnit ovat aiempaa paremman näköisiä etenkin silloin, kun esitetään useita asioita päällekkäin, hän listaa. Uuden ratkaisun käytön opettelusta toki maksetaan Kokkilan mukaan alussa jonkin verran kipurahoja. Silti se on lisännyt työn tuottavuutta jo nyt, kun sitä on käytetty vasta reilut puoli vuotta. ”Kaikkia hyötyjä emme välttämättä vielä ole siitä saaneet, mitä tulemme saamaan, mutta jo nyt näemme, että se tulee tuomaan enemmänkin hyötyjä.” ■ 11 1/2014 Paikkatieto lisää Eeva Härkösen ja Olli-Pekka Mustosen mukaan Newsecin tekemien kiinteistöarvioiden tarkkuutta, parantaa lopputuloksia ja nopeuttaa toimintaa. Tarkempia arvioita ja analyyseja kiinteistöistä Paikkatiedon käytön terävöittäminen on tehostanut yrityksen sisäisiä prosesseja, tarkentanut kiinteistöarvioita ja -analyyseja sekä luonut kokonaan uusiakin mahdollisuuksia täyttä palvelua kiinteistösijoitusalalla tarjoavalle Newsecille. Newsec on Suomen johtavia yrityksiä kiinteistöjen myyntija ostoneuvonantoon, arviointeihin ja analyyseihin, toimitilavälitykseen sekä kiinteistö- ja toimitilajohtamiseen liittyvissä palveluissa. Sillä on yli 150 työntekijää ja toimipisteet Helsingin lisäksi Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Hämeenlinnassa. Kiinteistöomaisuus on aina paikkaan sidottua, ja lukuisat sijaintiin liittyvät tekijät vaikuttavat kiinteistöjen arvoon, joka kiinnostaa niin sijoittajia kuin käyttäjäomistajiakin. Niinpä paikkatietoa on hyödynnetty Newsecissä jo pitkään liiketoiminnan tukena. Parin viime vuoden aikana paikkatiedon käyttöä on alettu Newsecissä terävöittää entisestään, koska tarjolle on tullut aiempaa parempia ja helppokäyttöisempiä työkaluja. Viime vuonna Newsec hankki toisen ArcGIS for Desktop -lisenssin ja otti myös käyttöön ArcGIS Onlinen. Niiden avulla paikkatiedon hyödyntämistä on voitu laajentaa yksikkörajojen yli Newsecin sisällä. ”Meille on tullut paljon uusia ideoita paikkatiedon hyödyntämisestä. Kun on kunnon välineet ja osaamme niitä vähän käyttääkin, ja kun olemme esitelleet niitä organisaation sisällä muillekin, on löytynyt yllättäviäkin asioita, joihin paikkatietoa voisi käyt- Kiinteistöarvio asiantuntijalta Newsecin asiakkaita ovat kunnat ja julkinen sektori, kotimaiset ja ulkomaalaiset ammattimaiset kiinteistösijoittajat, kiinteistöjen suuret ja pienet käyttäjäomistajat, kotimaiset ja ulkomaiset rahoittajat sekä rakennusliikkeet. Kiinteistöarvioita monet asiakkaat, 12 tää”, Newsec Valuationin kehityspäällikkö Olli-Pekka Mustonen kertoo. Lisää uskottavuutta Paikkatietoa käytetään läpi koko Newsecin organisaation, mutta ahkerimmassa käytössä se on kiinteistöarviointeihin ja -analyyseihin keskittyneessä Newsec Valuationissa. ”Mietimme nyt lähes kaikissa projekteissa heti alussa, miten paikkatietoa pystyisi siinä hyödyntämään. Sen avulla saamme luotua tietoa tehokkaasti ja myös visualisoitua tietoa asiakkaille, mikä lisää arvioidemme ja analyysiemme kuten pankit, tekevät toki itsekin. Ne saattavat kuitenkin haluta tai tarvita asiasta toisen mielipiteen Newsecin kaltaiselta asiantuntijaorganisaatiolta. Lisäksi esimerkiksi ammattimaiset sijoittajat tarvitsevat arvioita oman päätöksentekonsa tueksi tai esimerkiksi kauppaneuvotteluja varten. Käyttäjäomistajien fokus taas on tyypillisesti muualla kuin kiinteistöliiketoi- uskottavuutta”, Analyytikko Eeva Härkönen sanoo. Newsec Valuationissa paikkatietoa hyödynnetään lähinnä desktop-ohjelmistolla. ArcGIS Onlinea kuitenkin käytetään etenkin kevyempiin analysointitehtäviin ja asioiden visualisointiin. ”Kun meillä on ArcGIS Online käytössä asiakkaiden luona, pystymme näyttämään heille dynaamisia karttoja. Asiakkaat ovat tykänneet siitä, kun he näkevät omat kohteensa kartalla. Kohteisiin voi zoomata, ja kartalla on samanaikaisesti mukana myös tiettyjä analyysituloksia.” Uusia työntekijöitä palkattaessa Newsec Valuationissa on minnassa, eikä heillä välttämättä ole siihen osaamistakaan, joten he pyytävät kiinteistöarvioita ulkopuoliselta asiantuntijalta. ”Kunnissakin arvioita tehdään jonkun verran itse, mutta esimerkiksi tonttien luovuttamiseen yrityksille on olemassa säännökset, jotka vaativat joko ulkopuolisen arvioitsijan tai tontin kilpailutuksen”, Eeva Härkönen kertoo. ■ 1/2014 putulosta ja nopeuttaa toimintaamme”, hän toteaa. Analyysipalveluissa enemmän liikkumavaraa Paikkatietovälineiden avulla Newsec Valuationissa saadaan yhtä aikaa kartalle arvioitavat kohteet ja vertailukohteet sekä niitä koskevia analyysituloksia. otettu jo rekrytointivaiheessa huomioon, että henkilöllä on valmiudet hyödyntää paikkatietoa. Viimeisin rekrytointi oli ihan puhdas paikkatieto-osaaja. Arvioita nopeammin ja tarkemmin Kiinteistöarvioinneissa Newsec Valuation käytännössä arvioi rakennetun tai rakentamattoman kiinteistön markkinaarvon käyttäjäomistajaa, sijoittajaa tai vaikkapa kiinteistön vakuusarvosta kiinnostunutta rahoittajapankkia varten. Arviointi on tarkasti säänneltyä, ja siinä noudatetaan yleisimmin tuottoarvo- tai kauppa-arvomenetelmää. Molemmissa paikkatieto on Mustosen mukaan erittäin tärkeä apuväline. ”Kauppa-arvomenetelmässä etsimme toteutuneita optimikohteiden kauppoja, jotka sopivat arvioitavan kohteen vertailukohdaksi. Sen perusteella sitten arvioidaan, mikä olisi kohteen paras arvo”, hän kertoo. Paikkatietovälineiden avulla sekä arvioitava kohde että vertailukaupat saadaan geokoodattua kartalle. Lisäksi voidaan analysoida karttapohjaisesti esimerkiksi kiinteistön arvoon vaikuttavia demografisia muuttujia, saavutettavuutta ja ajoaikoja. ”Viime vuonna teimme esi- merkiksi hotellikiinteistöarvion, jota varten muun muassa laskimme, kuinka kauan kestää ajaa keskustasta hotellille ja hotellilta laskettelurinteeseen.” Tuottoarvomenetelmässä puolestaan oletetaan esimerkiksi vertailukelpoisista kohteista saatujen vuokratietojen perusteella tietty kassavirta kiinteistölle esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Sen pohjalta kiinteistölle saadaan laskettua diskontattu nettonykyarvo. Menetelmässä otetaan myös huomioon, mitä kiinteistölle tapahtuu kymmenen vuoden jälkeen: jatketaanko vuokratuloilla ansaintaa vai myydäänkö kiinteistö pois ja mikä silloin olisi sen jäännösarvo. ”Lisäksi tuottoarvomenetelmässä voidaan arvioida, minkälaisia riskejä tietyt sijainnilliset tekijät kassavirralle aiheuttavat”, Härkönen sanoo. Arvioitavissa kohteissa tehdään yleensä myös katselmus paikan päällä, jolloin paikkatieto auttaa optimoimaan reitit kohteisiin. Kun arvioidaan esimerkiksi eläkeyhtiön kokonaista kiinteistösalkkua, kyse voi olla jopa sadoista kohteista. Tällöin paikkatiedon avulla saadaan Mustosen mukaan arvioitavat kohteet ja vertailukelpoiset kiinteistökaupat hyvin nopeasti kartalle analysoitaviksi. ”Se lisää meidän arvioidemme tarkkuutta, parantaa lop- Tarkkaan säännellyissä kiinteistöarvioinneissa paikkatietoa käytetään Newsecissä ennen kaikkea tukimenetelmänä. Kiinteistöanalyyseissa liikkumavara on suurempi, ja niissä paikkatietoa hyödynnetään Härkösen mukaan enemmän ja monipuolisemmin. ”Arvioraporteissa käytämme paikkatietoa ehkä enemmän sisäisten prosessiemme tehostamiseen. Analyysipalveluissa taas tuotamme paljon myös asiakkaille näkyviä visualisointeja.” Myös kiinteistöanalyysien aihekirjo on laajempi. Usein niillä täydennetään esimerkiksi kiinteistöarvioita tarkemmilla analyyseilla. ”Olemme tehneet esimerkiksi kehitysanalyyseja siitä, mikä olisi tontin hinta, jos sii hen tulisikin jonkin muun sijasta asuntoja. Kunnille olemme tehneet muun muassa tonttien hinnoittelumalleja. Kiinteistöjen käyttäjäomistajille olemme määritelleet sisäisiä vuokria tai tehneet markkinavuokra-analyyseja”, Mustonen listaa. Tampereen ja Turun kaupungeille Newsec on tehnyt analyysin siitä, miten tietyt väylähankkeet ja joukkoliikenneyhteyksien parantaminen vaikuttaisivat olemassa oleviin kiinteistöihin ja niiden arvoon. Kauppakeskuksiin liittyen paikkatiedon avulla tehdään Newsecissa monenlaisia analyyseja, joissa tarkastellaan esimerkiksi vaikutusalueen väestön ostovoimaa ja muita demografisia sekä sosioekonomisia muuttujia. Kaikkia paikkatiedon mahdollisuuksia Newsecissä ei ole ehditty vielä hyödyntää, koska oppimisprosessi on Mustosen mukaan yhä meneillään. Konkreettisimmin esillä on parhaillaan sen tutkiminen, mihin kaikkeen story mapeja voitaisiin käyttää. ■ Newsec Valuationin Turun kaupungille tekemässä raitiotien linjausvaihtoehtoja koskevassa kiinteistötaloudellisessa analyysissa arvioi tiin, että esimerkiksi Linnakaupungin linjan vaikutusalue ulottuu 500 metrin päähän raitiotiestä. Linjan varrelle sijoittuvia alueita 50, 54, 55, 56 ja 57 ei huomioitu laskelmissa, koska niiden kaavoitus oli edennyt jo niin pitkälle, että mahdollisella tulevalla raitiotiellä ei katsottu enää olevan vaikutusta rakentamisen määriin, aikatauluihin tai tontin arvonnousuun. 13 1/2014 Esri-käyttäjäpäivät 2014 Desktopilla ArcGIS Onlineen Suomen Esri-käyttäjäpäivien GIS in Action –osuudessa nähtiin tänä vuonna, kuinka ArcGIS for Desktop -käyttäjät voivat monin tavoin hyödyntää ArcGIS Onlinea ja Web GIS -mallin mukaista paikkatietojärjestelmää suoraan desktop-työvälineistään käsin. Esimerkkinä Account Manager Antti Ahola ja kumppanit käyttivät kuvitteellista WeDesign-yritystä, jossa paikkatiedon hyödyntäminen oli laajentunut nopeasti muutamasta desktop-käyttäjästä koko organisaatioon Web GIS -mallin tarjoamien mahdollisuuksien ansiosta. Kun WeDesignin paikkatietoasiantuntija Sanna (Paavilainen) tarvitsi kollegansa Antin tekemää Punavuoren korkeusmallia, hän ei entiseen tapaan joutunutkaan etsiskelemään sitä verkkolevyn sokkeloista. Hän vain kirjautui desktopistaan ArcGIS Onlineen ja löysi korkeusmallin hakusanan avulla Onlineen perustetusta yrityksen paikkatietokirjastosta. WeDesignin kenttätyöntekijä oli samaan aikaan Punavuoren Koffin puistossa kartoittamassa mobiililaitteensa Collector for ArcGIS -sovelluksen avul- Osallistujat tyytyväisiä Esri-käyttäjäpäivien noin 180 osallistujan joukossa ensikertalaisia olivat muun muassa Newsec Assett Management Oy:n Eeva Härkönen ja Olli-Pekka Mustonen. He hakivat uusia ideoita paikkatiedon käyttöön ennen muuta esriläisten teknologiaa esittelevistä esityksistä. Kiinnostusta herättivät esimerkiksi avoimen datan ja story mapien hyödyntäminen. ”Teknologiastriimien pienemmissä ryh- la puiston puita. Kun hän sijoitti puun sovelluksen web-kartalle ja painoi Lähetä-nappia, tieto päivittyi ArcGIS Onlinessa olevaan web-karttaan, jota Antti ja Sanna pystyivät toimistolla katselemaan ja myös editoimaan suoraan desktopista. Collector for ArcGISissa voi muun muassa valita taustakartan, hakea osoitteita, valita karttatasoja, mitata etäisyyksiä, paikantaa tiedonkeruun kohteiden sijainnin ja vaikkapa liittää kohteisiin mobiililaitteella otettuja valokuvia tai videoita. Kartta web-sivuille Esityksen seuraavassa kohtauksessa WeDesignin markkinointijohtaja, yllättäen Sanna hänkin, tuli kysymään paikkatietoasiantuntija Antilta, miten yrityksen web-sivuille saataisiin kartta ympäri maata olevista toimipisteistä. Sanna oli jo keskustellut asiasta ulkopuolisen koodariyrityksen kanssa, mutta hanke oli vielä käynnistämättä ja tulisi aika kalliiksi. missä syntyi paljon keskustelua, ja esityksissä mentiin aika syvällekin käytännön esimerkkeihin. Niiden perusteella saattoi jo lähteä itse tekemään asioita”, Härkönen kertoo. Newsecissä on Mustosen mukaan terävöitetty paikkatiedon käyttöä, tehostettu sen avulla prosesseja ja saatu esimerkiksi kiinteistöarviointiin uusia ulottuvuuksia. Käyttäjäesityksistä Härkönen ja Mustonen ehtivät kuunnella vain Liikenneviraston hyvänä pitämänsä esityksen. Mato Valtosen esitystä he puolestaan pitivät äärimmäisen inspiroivana. Fingrid Oyj:n Tiina Seppänen on osallistunut käyttäjäpäiville monet kerrat, ja kiinnostavimpina hän piti tälläkin kertaa käyttäjäesityksiä. ”Niistä saa aina ideoita ja oivalluksia omaan työhön, vaikka ne eivät olisikaan oman alan esityksiä”, hän sanoo. Mieleen jäivät nyt esimerkiksi Vaasan kaupungissa kehitetyt ”vakoilutyökalut”, joiden avulla voi katsoa päällekkäin ja verTiina Seppäsen mukaan käyttäjäpäivillä on aina mukava tavata saman alan ihmisiä ja kuulla, mitä muualla tehdään. 14 Kartta WeDesignin Turun alueella omistamien vuokra-asuntojen keskineliövuokrista syntyi hetkessä. Antin kanssa alkoi heti tapahtua. Hän avasi Excelin, jossa oli toimipisteiden osoitteet, ja raahasi ne Esri Maps for Microsoft Officen avulla Excel-näkymään auenneen kartan päälle. Humps, Eeva Härkösen ja Olli-Pekka Mustosen mielestä Esrin henkilökunnan tapaaminen käyttäjäpäivillä alensi kynnystä ottaa heihin yhteyttä myöhemminkin. tailla samasta paikasta kahtena eri aikana otettuja ilmakuvia. Teknologiaesityksistä Seppänen sai kotiinviemisiä muun muassa story mapeista, joiden tekeminen ilman syvällistä osaamista osoittautui aika helpoksi. ”Meidän porukkamme keksi jo käyttäjäpäivien aikana monta ideaa, joissa voisimme käyttää story mapeja.” ■ 1/2014 Web GIS mullistaa Pasilaan rakennettavien tornitalojen 3D-mallin avulla voi vaikka tutkia, mitkä kohteet jäävät eri kellonaikoina tornitalojen aiheuttamaan varjoon. ja toimistot ilmestyivät pisteinä kartalle. Antti vielä vaihtoi pisteiden tilalle yrityksen logon, vaihtoi kartan taustavärin sekä sijoitti logoja klikkaamalla avautuviin puhekupliin kunkin toimiston osoitteen ja valokuvan toimistorakennuksesta. Lopuksi Antti parilla klikkauksella sijoitti valmiin kartan yrityksen web-sivustolle. Koko prosessi vei kaikkinensa muutaman minuutin aikaa. ”Paljonkos se koodarifirma olisi muuten pyytänyt rahaa tästä hommasta. Ajattelin, kun olen pitkään jo toivonut palkankorotusta”, Antti sai sitten sanottua lähtöä jo tekevälle Sannalle. Ja paljon muuta ... Seuraavassa kohtauksessa WeDesignin talousjohtaja Tiia (Palvimo) pyyhälsi Antin luokse pyytämään hetken kuluttua alkavaan johtoryhmän kokoukseen havainnollista karttavisualisointia yrityksen sijoitusmielessä eri puolilla maata omistamien vuokra-asuntojen keskineliöhinnoista. Excelistä löytyneet datat päätyivät taas kätevästi kartalle. Antti myös teemoitti maan eri alueet eri väreillä sen mukaan, mille tasolle yrityksen sijoitusasuntojen keskineliövuokrat alueella asettuivat. Alueellisten karttojen lisäksi Antti teki koko maasta dynaamisen kartan, jota voi zoomailla PowerPoint-esityksen aikana. Talousjohtajan PowerPoint-esitykseen kartat lopuksi hypähtivät suoraan WeDesignin paikkatietokirjastosta parilla klikkauksella. Kun talousjohtaja teki kiireissään lähtöä johtoryhmän kokoukseen, Antti ehti vielä vihjaista palkankorotustoiveistaan. Paljon muutakin WeDesignissa tapahtui muutamassa kuukaudessa Web GIS -mallin käyttöönoton jälkeen. Facebookista kalastetun tiedon avulla yrityksen markkinointijohtaja esimerkiksi pääsi hyödyntämään paikkatietoa markkinoinnin kohdentamisessa. Esri Maps for SharePointin avulla koko organisaatio puolestaan pääsi hyödyntämään monipuolisia paikkatietotoimintoja SharePointissa. Esrin tarjoamien avoimen lähdekoodin sovellusmallipohjien avulla WeDesign muun muassa teki kunta-asiakkaalleen selaimella ja mobiililaitteissa toimivan palautesovelluksen. Sen kautta kuntalaiset voivat antaa palautetta vaikkapa puistoalueilla havaitsemistaan ongelmista ja kehittämistarpeista. CityEngine-sovelluksella yritys toteutti Pasilaan rakennettavista tornitaloista näyttävän 3D-mallin, joka julkaistiin kenen tahansa selaimella katsottavaksi. ArcGIS Onlinen paikkatietokirjastossa WeDesignilla on organisaatiorakenteensa mukaisiin aihealueisiin ryhmiteltynä paikkatietoaineistoja, web-karttoja, Shape-tiedostoja, valokuvia sekä PDF-, Excel- ja Word-tiedostoja. Niitä organisaation desktop-käyttäjät pääsevät helposti hyödyntämään ja jakamaan eteenpäin muille. Liiketoiminnan puolella ihmiset käyttävät samoja paikkatietokirjaston sisältöjä omiin tarpeisiinsa selaimen kautta, tabletilla, älypuhelimella tai esimerkiksi SharePointin tai Microsoft Office -välineiden kautta. Ja niin. Antti lopulta sai kun saikin palkankorotuksen ja hänet nimitettiin WeDesignin paikkatietopäälliköksi. ■ Esri Inc:n kansainvälisestä liiketoiminnasta vastaava johtaja Dean Angelides hehkutti Esri-käyttäjäpäivien keynote-esityksessään paikkatietojärjestelmän uudenlaisen toteutusmallin Web GISin tarjoamia mullistavia mahdollisuuksia. ”Web GIS tekee kartoista ja paikkatiedosta helpommin saavutettavia. Eikä vain työasemien ja palvelimien kautta, vaan kaikenlaisilla laitteilla. Eikä vain paikkatiedon ammattilaisille, vaan kaikille”, hän korosti. Kaikenlaista tietoa ja dataa, karttatasoja, palveluja ja analyyseja voidaan integroida helposti Web GISin avulla ja jaella kenen tahansa käytettäväksi. Esimerkiksi öljy-yhtiö Shellin konserninlaajuisella paikkatietojärjestelmällä oli Angelideksen mukaan aiemmin noin 400 aktiivista käyttäjää ympäri maailman. Kun yhtiö otti käyttöönsä Web GIS -mallin, paikkatiedon käyttäjien määrä nousi nopeasti 7 000:een. ”Web GISistä tulee yksinkertainen, integroitu ja avoin portaali, jonka kautta organisaatio voi hallita sisältöjä, järjestää työtään sekä jakaa tietoa uusin ja kiinnostavin tavoin. Se voi olla käytettävissä pilvipalvelun kautta tai organisaation sisäisenä portaalina”, Angelides totesi. ■ Web GIS laajentaa Dean Angelideksen mukaan räjähdysmäisesti mahdollisuuksia integroida erilaisia asioita paikkatietopalveluiksi. 15 1/2014 Esri-käyttäjäpäivät 2014 Muun muassa Sleepy Sleepers ja Leningrad Cowboys -yhtyeiden yhtenä voimahahmona, mobiilipalveluita kehittäneen Wapit Oy:n toimitusjohtajana ja Linnanmäen vuoristoradan jarrumiehenä toimineen Mato Valtosen mielestä kaikki ihmiset ovat erittäin luovia, jos vaan viitsivät. Luova hulluus työkaluksi Taiteen ja liike-elämän tunnettu monitoimimies Markku ”Mato” Valtonen piti Esri-käyttäjäpäivillä rempseään tyylinsä hengennostatuspuheen, joka pyrki motivoimaan itse kutakin vapauttamaan oma rohkeutensa ja luova hulluutensa. Jokainen ihminen on Valtosen mielestä erittäin luova, jos vaan viitsii. Moni ei kuitenkaan viitsi, ja se johtuu luovuuden esteistä ja jarruista. Niitä ovat muun muassa alituinen kiire, tietotulva, kateus ja pinnallisuus. Pinnallisuudesta Valtonen mainitsi esimerkkinä viime vuoden klikatuimman uutisotsikon netissä: ”Johanna Tukiainen harkitsee muuttoa ulkomaille”. Se kiinnosti maailman korkeimmin koulutettua kansaa enemmän kuin Euroopan talouskriisi tai arabimaailman kuohunta. Yhdeksi luovuuden jarruksi Valtonen mainitsi suomalaisten kansantautina pidetyn heikon itsetunnon. Siitä kertoo suomalaisten reaktio, kun Newsweeklehti muutama vuosi sitten julisti kansijutussaan, että Suomi on maailman paras maa asua. ”Wau, kova juttu. Tätä pitää juhlia, torilla tavataan!”, Mato hehkutti. Vaan eipäs tavattu. Sen sijaan Suomesta soitettiin lehden toimitukseen ja kerrottiin heille, että jutussa on virhe. He ovat laskeneet väärin. On parempiakin maita asua. 16 ”Jos lehden kannessa olisi ollut Italia, juhlat jatkuisivat vieläkin. Jos USA, juhlat eivät loppuisi koskaan.” Suurin jarru luovuudelle, kaikkien jarrujen äiti, tuijottaa Valtosen mielestä itse kutakin meistä peilistä. Itse kunkin Minä se eniten jarruttaa. ”Itseäänhän ei laiteta likoon missään nimessä. Tehdään vain se välttämätön.” Mahdoton onkin mahdollista Luova hulluus on Valtosen mielestä loistava työkalu, ja ulkomaalaisten silmin sitä löytyy suomalaisistakin vaikka kuinka. Vai mitä on ajateltava suosituista huvituksistamme, kuten saappaan heitosta, eukonkannosta tai suopotkupallosta? Moni arveli alun perin, että Hyrynsalmen Pölhövaaran Vuorisuolla vuodesta 2000 lähtien järjestettyihin suopotkupallon MM-kisoihin ei saavu paikalle muita kuin hyttysiä. Tosiasiassa joukkueita on tullut ympäri maailman, ja kisoja on myös televisioitu moneen maahan. Oulussa vuosittain järjestettävät ilmakitaransoiton MM-kilpailut ovat saaneet valtavan mediahuomion, ja kansallisia osakilpailuja järjestetään nykyisin ympäri maailman. Duudsonit-elokuvia katsotaan 150 maassa, MadVentures-matkaohjel- maa 80 maassa ja eri tyyleillä turpaansa ottavan Arman Alizadin Kill Arman -ohjelman esitysoikeudet on myyty 104 maahan. Euroviisut voitti Lordi, ja jänispuku päällä lauleskeleva M.A. Numminen on kulttihahmo monessa Euroopan maassa. Joulupukki tietenkin on ihan oma lukunsa. Ja viime aikoina menestyksen malliksi ovat nousseet vihaiset linnut, joiden munia possut tonkivat. ”Nämä kaikki ovat sulaa hulluutta, mutta menevät kaupaksi. Ne kiinnostavat ihmisiä. Jos siis alkaa ideoita pukata, ei muuta kuin kioski pystyyn”, Valtonen rohkaisi. ”Mahdotonta” on hänen mielestään kiva sana silloin, kun ei haluta tehdä jotain. Hän törmäsi sanaan usein, kun Leningrad Cowboys aikoinaan ideoi rock-konserttia Venäjän 160-henkisen Puna-armeijan kuoron kanssa. Mahdoton ajatus, epäilijät julistivat. Total Balalaika Show kuitenkin toteutui Helsingin Senaatintorilla kesäkuussa 1993. Sen jälkeen Leningrad Cowboys esiintyi Puna-armeijan kuoron kanssa vielä kymmeniä kertoja ympäri maailman. ”Paljastan nyt salaisuuden. Kerron keinon, jolla saimme kuoron mukaan. Keino oli se, että soitimme heille, sovimme tapaamisen ja menimme kysymään”, Valtonen lopetti esityksensä. ■ 1/2014 Metsätietoa ArcGIS Onlinesta Suomen metsäkeskus on alkanut julkaista ArcGIS Onlinessa mielenkiintoista tietoa suomalaisesta metsästä ja metsien käytöstä kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Metsäkeskus sai solmimansa ELA-sopimuksen myötä viime vuonna käyttöönsä ArcGIS Online for Organizations -tilin, jonka se ensimmäiseksi muokkasi ulkoasultaan itsensä näköiseksi. Sen jälkeen uudenlaista mahdollisuutta tiedon julkaisemiseen alettiin markkinoida organisaation sisällä eri prosessien vastuutahoille. ”Tässä yhdistyy hyvällä ja nykyaikaisella tavalla kaikki se, minkä takia me olemme olemassa. Meillä on jo metsävaratieto keskitetysti yhdessä paikassa, ja nyt pystymme myös jakamaan sitä kaikille ajasta ja paikasta riippumatta. Vain mielikuvitus on rajana, mihin tätä voidaan käyttää”, metsätietopäällikkö Jorma Jyrkilä toteaa. Lisäksi mahdollisuuksia rajoittavat vain metsätietolaki ja henkilötietolaki, joiden vuoksi yksityisomisteisten metsien metsävaratietoja keräävä metsäkeskus ei voi jakaa julkisesti metsäkuviokohtaista tietoa, josta paljastuisi metsän omistaja. Muilta osin metsäkeskuksen valtaville tietovarannoille on nyt tehokas jakelukanava ArcGIS Onlinen kautta julkaistavassa metsäkartta.fi-palvelussa. ”Metsän ympärillä on kaikenlaisia ilmiöitä marjanpoiminnasta ja metsästyksestä metsien talouskäyttöön. Kaikkien elämänalueiden ympäriltä voimme nyt tuottaa karttaesityksiä, jotka liittyvät metsään”, paikkatietoasiantuntija Marko Keisala sanoo. Toukokuussa julkaistussa palvelussa on jo karttapohjalla tieto siitä, mistä kaikkialta on saatavilla uusimpaan metsäinventointiin perustuvaa ajantasaista metsävaratietoa. Kartalla on myös kiinteistörajat ja kiinteistötunnukset. Vaikka metsäkuviokohtaista tietoa ei palvelussa voi julkaista, taustakartaksi valittu ilmakuva näyttää, missä on varttunutta metsää ja missä kenties aukkoja metsässä. Erittäin ajankohtaista tietoa tarjoaa kartta, joka eri aineistoja yhdistelevän paikkatieto- analyysin perusteella näyttää alueet, jotka ovat eriasteisesti alttiita kuusimetsiä vakavasti vioittavan kirjanpainajakuoriaisen iskeytymiselle. ”Avainsana on analyysi. Olemme keränneet metsävaratietoa pitkältä ajalta. Kun sitten saamme muita aineistoja ja yhdistelemme ja analysoimme niitä, pääsemme kiinnostaviin lopputuloksiin”, Jyrkilä sanoo. Julkaisukynnys entistä matalampi Uuden tiedon julkaiseminen metsäkeskuksen palveluun tapahtuu hyvin nopeasti. Kirjanpainajakuoriaistakin koskevat tiedot saatiin Jyrkilän mukaan ArcGIS Onlineen 3–4 viikossa siitä, kun idea aiheesta oli syntynyt. ”Koska julkaiseminen on helpompaa kuin aikaisemmin, kynnys lähteä tekemään jotain on matalampi”, hän lisää. Seuraavaksi palveluun tuodaan Keisalan mukaan kuntakohtaista yhteenvetotietoa muun muassa siitä, kuinka paljon kunnissa on yksityis- metsiä, paljonko niissä on puuta ja paljonko kunnan alueella on tarpeita harvennushakkuille lähivuosina. Lisäksi luvassa on paljon työtä vaatinut analyysitulos, joka kertoo maastossa olevien virtavesi- ja uomaverkostojen kunkin uomanpätkän virtausnopeuden, maaperän eroosioherkkyyden ja joukon muita tietoja koko valtakunnan alueelta. Kaikki metsäkartta.fi-palvelussa julkaistavat tiedot ovat saatavissa myös rajapintapalveluna. ”ArcGIS Onlinessa on sekin mainiota, että ArcGIS-käyttäjät voivat valita, katsovatko aineistoa selainkäyttöliittymän kautta vai ottavatko sen ArcGIS for Desktopiin tarkasteltavaksi”, Keisala toteaa. Metsäkeskuksessa on nyt alettu pohtia, miten ArcGIS Onlinea voidaan jatkossa hyödyntää myös organisaation sisällä. Kaikki perustyökalut ovat sen kautta saatavilla, ja ne mahdollistavat esimerkiksi paikkatietoanalyysien tekemisen. Metsäkarttapalvelu on osoitteessa www.metsakartta. fi. ■ Suomen metsäkeskuksen uuden palvelun metsävaratiedon saatavuutta koskeva web-kartta näyttää kuntarajat, arvioidun tiedon julkaisuvuoden, kiinteistöjaotuksen sekä tiedon keräystavan. Kirjanpainajakuoriainen on taloudellisesti merkittävin kuusikoita vioittava runkotuholainen. Kartta näyttää alueet, jotka ovat alttiita sen iskeytymiselle. 17 1/2014 Organisaation kotisivun ulkoasu ArcGIS Onlinessa kannattaa tehdä visuaalisesti kivan näköiseksi. 8 askelta ArcGIS Onlinen menestykselliseen käyttöön Esri Finland on määritellyt kansainvälisiinkin kokemuksiin pohjautuen kahdeksan askelta, joita seuraamalla asiakasorganisaatiot saavat ArcGIS Onlinen tai Portal for ArcGISin menestyksellisesti käyttöön ja saavat siitä parhaimmat hyödyt irti. Ensimmäisellä askeleella määritellään, mitä uudella online/ portaalipalvelulla tavoitellaan. Koko palvelua lähdetään rakentamaan niin, että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla asetettua tavoitetta ja palvelun käyttötarkoitusta. ”Usein tavoite pohjautuu organisaation perustehtävään ja visioon, joista saadaan muokattua niitä tukeva paikkatietovisio”, Esri Finlandin Solution Consultant Jussi Lehtonen toteaa. Tavoitetta asetettaessa kannattaa hänen mukaansa miettiä, mitä ongelmia palvelun avulla halutaan kenties ratkaista, tuleeko se organisaation sisäiseen käyttöön vai ulkoiseksi tiedotuskanavaksi, mitä tuotteita tai käyttöliittymiä sen kautta syntyy, ketkä palvelua käyttävät ja mihin 18 heidän tarpeisiinsa palvelu vastaa. Tässä vaiheessa voidaan myös jo testailla erilaisia palvelun toteutustapoja ja prototyyppejä sekä määritellä tärkeimpiä toimintatapoja ja ohjeita sen käytölle. Ennen kaikkea ensimmäisen askeleen aikana nimetään palvelun pääkäyttäjä tai mieluiten ryhmä pääkäyttäjiä, jotka edustavat organisaation eri yksiköitä ja ryhtyvät yhdessä rakentamaan palvelua. Hyvä on myös muodostaa pääkäyttäjien tueksi ohjausryhmä. Rasteja ruutuihin Toisella askeleella pilvipalvelua ryhdytään rakentamaan ja muokkaamaan. Palvelun pystyttäminen on pitkälti ”rasti ruutuun” -tyyppistä määrittelyä ja asetusten tekemistä. Keskeisiä määriteltäviä asioita ovat palvelun osoite ja logo, kotisivu ja sen taustakuva, esiteltävät aineistot, pohjakartta, sovellusgallerian sisältö, karttojen oletussisältö ja tietoturva-asetukset. ”Palvelun ulkoasua voi räätälöidä hyvinkin paljon. Siitä kannattaa tehdä oman organisaation näköinen ja visuaalisesti kivan näköinen. Se ei ole mikä tahansa paikka, vaan yrityksen virallinen sivu ja virallinen viesti myös ulospäin”, Lehtonen sanoo. Kolmannella askeleella organisaation rakenne voidaan siirtää ryhmien avulla pilvipalveluun. Kullekin organisaatioyksikölle voidaan esimerkiksi muodostaa oma ryhmänsä, jolle jaetaan palve- lussa juuri heitä kiinnostavaa sisältöä. Ryhmien avulla voidaan myös rajata sitä, mihin sisältöihin eri ryhmien jäsenet pääsevät käsiksi. Pilvipalveluun aineistoja julkaisevista henkilöistä kannattaa Lehtosen mukaan tässä vaiheessa kirjoittaa palveluun lyhyt kuvaus yhteystietoineen, jotta jostakin aineistoista kiinnostuneet tietävät, kehen tarvittaessa ottaa yhteyttä. Kiinnostavaa sisältöä Kun määrittelyt on tehty ja ryhmät rakennettu, neljännellä askeleella aletaan suunnitella ja luoda palvelun sisältöjä. Tavoitteena on tuottaa kiinnostavaa sisältöä, joka myös osallistaa palvelun käyttäjiä. Kaikkia tarvittavia aineisto- 1/2014 Havainnolliset pikakuvakkeet tuovat kotisivulle eloa ja väriä. Ne voivat liittyä karttateemaan, graafiseen teemaan, brändiin tai palvelun sisällön kuvaukseen. ja ei tarvitse säilyttää ArcGIS Onlinessa, vaan niitä voidaan säilyttää siellä, missä ne ennestäänkin jo ovat. Tällöin ne vain rekisteröidään pilvipalvelussa, jonne muodostuu luettelo aineistoista. ”Erilaisia aineistoja esitetään eri tavoilla, joten niille pitäisi suunnitella paras jakamisen ja esittämisen tapa. Jotkin aineistot voidaan jakaa rajapintana, jotkut sovelluksena ja jotkut voidaan vaan upottaa jollekin web-sivulle, jos aineisto on yksinkertaista ja se on tarkoitettu vain katselukäyttöön”, Lehtonen sanoo. Tärkeänä hän pitää aineistojen hyvää dokumentointia, josta selviää, kuinka ajantasaista ja virallista aineisto on ja kenen vastuulla sen päivittäminen on. Perusta hyvälle dokumentaatiolle luodaan jo aineistolähteessä. ”Jos dokumentoinnin tekee alussa hyvin, se periytyy kaikkiin palveluihin, missä aineistoa käytetään. Jos aineiston julkaisee esimerkiksi desktopohjelmiston avulla ja se on siinä vaiheessa hyvin dokumentoitu, tiedot periytyvät kaikkiin lopputuotteisiin asti – mobiililaitteisiin, webiin ja kaikkialle.” Esrin valmiita sovellusmallipohjia (template) ja konfiguroitavia sovelluksia on tarjolla satamäärin GitHubissa, ArcGIS Onlinessa ja eri toimialoille tarkoitetuilla Esrin web-sivustoilla. Lisäksi käytettävissä ovat mobiilialustoille tarkoitetut maksuttomat ArcGIS Online – sovellukset sekä liiketoimintajärjestelmien, kuten Microsoft Officen, SharePointin ja IBM Cognoksen, Esri Maps -laajennusosat. Kuudennella askeleella palvelu otetaan laajempaan käyttöön ja mukaan kutsutaan organisaation kaikki nimetyt käyttäjät, jotka saavat pal- integroida muihin järjestelmiin. ”Ajatuksena ei ole aina lähettää ihmisiä ArcGIS Onlineen, kun he haluavat selvittää jotain asiaa. Sen sijaan ArcGIS Online voidaan tuoda heidän luokseen siihen järjestelmään, jota he muutenkin yleensä käyttävät”, Lehtonen sanoo. Jos henkilö käyttää esimerkiksi Exceliä päivittäin työssään, ArcGIS Onlinen paikkatietotoiminnallisuudet voidaan tuoda Excelin sisään Esri Maps for Officen avulla. Se luo käyttäjälle selvää lisäarvoa Officeympäristössä työskentelyyn. Samalla tavalla paikkatietotoiminnallisuudet voidaan Lopputuotteita Aineistojen käsittelyn jälkeen viidennellä askeleella pilvipalveluun luodaan hyödyllisiä ja informatiivisia karttasovelluksia ja muita lopputuotteita. ”Ajatuksena ei ole esittää aineistoja sellaisenaan, vaan esittää ne jossakin tuotteessa. Eri aineistoja voidaan silloin yhdistellä, jolloin niistä tulee arvokkaampia kuin erikseen ollessaan. Hyödyllinen tieto tukee organisaation toimintaa ja laajentaa aineiston käyttöä”, Lehtonen toteaa. Pilvipalvelussa on valmiina tarjolla paljon erilaisia tapoja esittämiseen, eikä niiden käyttäminen vaadi koodaamista tai muita erityistaitoja. Lopputuotteen voi julkaista pilvipalvelussa tai ladata lähdekoodin haluttuun paikkaan vaikkapa web-sivustolle. ArcGIS Onlinen paikkatietotoiminnallisuudet voidaan tuoda käyttäjien päivittäin muutenkin käyttämiin työvälineisiin, kuten Exceliin, SharePointiin tai IBM Cognokseen. Mobiilisovellusten kautta ArcGIS Online saadaan käyttäjien ulottuville ajasta ja paikasta riippumatta. veluun käyttäjätunnuksen ja salasanan. Käyttäjille kannattaa Lehtosen mukaan opastaa parhaat käytännöt, joiden mukaan palvelussa toimitaan, ja heille voidaan myös määritellä roolit ja käyttöoikeudet. Tyypillisesti peruskäyttäjät voivat palvelussa lisätä kohteita, luoda web-karttoja, jakaa sisältöä ja liittyä ryhmiin. Julkaisijat voivat näiden lisäksi julkaista palveluita ja pääkäyttäjä lisäksi myös muokata sivustoa, hallita ryhmärakennetta ja kutsua lisää käyttäjiä. Käyttäjien luo Seitsemännellä askeleella ArcGIS Onlinen voi haluttaessa tuoda muun muassa IBM Cognokseen, SharePointiin, MicroStrategyyn, Dynamicsiin, SAP Business Objectsiin ja Salesforceen. Jos taas henkilöt käyttävät enemmän mobiililaitteita kuin työasemaa, ArcGIS Online saadaan mobiilisovellusten avulla heidänkin käyttöönsä. Kahdeksannella askeleella käyttöönotettua ArcGIS Online -palvelua kannattaa Lehtosen mukaan markkinoida aktiivisesti kaikille potentiaalisille käyttäjille, jotta palvelun käyttö yleistyy ja organisaatio saa siitä kaiken hyödyn irti. ”Järjestelmää kannattaa mainostaa todellisesta aineistosta tehtyjen esimerkkien avulla, joita kuka tahansa voi itse testata”, hän toteaa. ■ 19 1/2014 Ortokuvamosaiikki syntyi Vaasassa ArcGIS-välineillä Jarmo Peltomäki odotteli toukokuun alussa kasvillisuuden puhkeamisen suhteen juuri oikeaa ajankohtaa Vaasan keskustan uusimmalle laserkeilaukselle ja ilmakuvaukselle, joista saatavia aineistoja kaupungin paikkatietotiimi pystyy nyt itse jalostamaan entistä monipuolisempien ArcGISvälineidensä avulla. ArcGIS-välinein itse tehty ortokuvamosaiikki on auttanut Vaasassa korjaamaan kaupunkiin liitetyn Vähäkyrön vanhentunutta pohjakarttaa. Siinä rakennuksia oli kuvassa keltaisiksi piirrettyinä väärissä paikoissa ja väärän muotoisinakin. Laserpistepilvestä pystytään nyt tuottamaan Vaasassa profiilikuvia ja 3D-kaupunkinäkymiä, joiden ansiosta laseraineistoa päästään hyödyntämään paljossa muussakin kuin pohjakartan teossa. 20 Vaasan kaupunki on pystynyt ensimmäistä kertaa tekemään ilmakuvista omin voimin ortokuvamosaiikin entistä monipuolisemmilla ArcGISvälineillään. Myös laserkeilausaineistoa kaupunki pystyy nyt käsittelemään ja jakelemaan ArcGISin työkaluilla. Kesäkuussa 2013 hankittu kuntalisenssi toi Vaasan käyttöön aiempaa laajemman valikoiman ArcGIS-välineitä. Niillä voitiin myös korvata joitain muiden toimittajien ohjelmistoja, joilla oli aiemmin täydennetty ArcGIS-välineitä. Uusi ilmakuvaus tuli Vaasassa ajankohtaiseksi, kun naapurikunta Vähäkyrö liittyi Vaasaan viime vuoden alusta. Vähäkyrön pohjakartta oli vanhentunut, joten sitä täytyi kuntaliitoksen vuoksi päivittää. ”Vaasa pyrkii pitämään pohjakartan mahdollisimman ajantasaisena. Pienissä kunnissa pohjakarttaa yleensä päivitetään, kun kaavoitetaan jotain. Jos kaava on 15 vuotta vanha, pohjakartta jää sille tasolle”, kaupungin paikkatietopäällikkö Jarmo Peltomäki toteaa. Vähäkyrön ilmakuvaus toteutettiin keväällä 2013, mutta siihen varattu budjetti ei riittänyt ortokuvamosaiikin teettämiseen aiempaan tapaan konsultilla. Ilman ortokuvamosaiikkia ilmakuvien hyöty olisi kuitenkin jäänyt paljon vähäisemmäksi. Kesän aikana kaupungin paikkatietotiimi perehtyi Esrin kuntalisenssin myötä saatuihin uusiin välineisiin ja havaitsi, että ortokuvamosaiikki pystytään tekemään niiden avulla itse. Kun käytettävissä oli 800 ilmakuvaa ja niiden asemointitiedot sekä Maanmittauslaitoksen avoimena datana saatu korkeusmalli, loput voitiin Peltomäen mukaan tehdä ArcGISin avulla. ”Siihen tarvittiin sekä ArcGIS- että ortokuvaosaamista, joita molempia meillä sattuu olemaan”, hän kertoo. ArcGIS-välineillä rajattiin ensin kustakin yksittäisestä ilmakuvasta paras alue, jota ortokuvaan käytettäisiin. Sen jälkeen palaset liitettiin yhtenäiseksi kuvapinnaksi, korjattiin maaston korkeuseroista johtuvat virheet ja yhtenäistettiin ilmakuvien värisävyt. ”Nyt kun olemme selvittäneet, miten ortokuvat tehdään ArcGISin avulla, uusien projektien toteuttaminen käy todella nopeasti”, Peltomäki sanoo. Paikkatietotiimi on jo tehnyt ArcGISin avulla ortokuvia esimerkiksi vuonna 1942 toteutetun ilmakuvauksen paperikuvista, jotka löytyivät arkistojen kätköistä. Paperikuvat skannattiin, niihin merkittiin tunnistettavat paikat nykyisten ilmakuvien avulla, asemoitiin kuvat pai- 1/2014 kalleen ja korjattiin korkeusmallin avulla virheet. ”Nyt voimme tehdä kaiken tämän itse ArcGISillä. En usko, että tällaista tulisi teetettyä konsulteilla, koska se on aina kustannuskysymys”, Peltomäki toteaa. Ortokuvasta värit laserpistepilveen Paikkatietotiimi on hyödyntänyt myös ArcGISin uusia laserkeilausaineiston käsittelyominaisuuksia. Tiimi on tuottanut laserpistepilvestä profiilikuvia ja dynaamisia 3D-näkymiä, joiden ansiosta laserkeilausaineistoa voidaan nyt hyödyntää kaupungissa peruskartan teon lisäksi monissa muissakin tehtävissä. ”Niitä voidaan käyttää suunnitteluun liittyvien lähtötietojen selvittelyyn esimerkiksi rakennusvalvonnassa, kaavoituksessa ja katusuunnittelussa”, Peltomäki kertoo. Esimerkiksi rakennusten poikkileikkauksia ja kattojen muotoja on aiemmin etsitty arkistossa olevista rakennuspiirustuksista. Nyt kaupungin kaikkia kohteita voidaan tarkastella nykytilanteen mukaisesti erilaisista näkökulmista muutamalla klikkauksella tietokoneen ruudulla. Suomalaisen TerraStereoohjelmiston avulla laserpistepilven jokaiseen pisteeseen on Vaasassa onnistuttu liittämään ortoilmakuvan mukainen väri. Paljon käyttökohteita Collector for ArcGISille Kentällä tapahtuvaan tiedonkeruuseen tarkoitettua Collector for ArcGISia Vaasassa käytetään jo luontoselvityksiin, esteettömyyskartoitukseen ja bussipysäkkien varustetason kartoittamiseen. Kaavoituksen viheraluetiimi kartoittaa Collectorin avulla havaintoja liito-oravien jätöksistä sekä luontaisista ja ihmisen tekemistä pesistä. Mahdolliset liito-oravahavainnot on otettava huomioon, kun uusia alueita kaavoitetaan. Sosiaali- ja terveystoimi puolestaan käyttää Collectoria kartoittaessaan kohteita, joihin liittyy ongelmia ja kehittämistarpeita esteettömän liikkumisen kannalta. Kohteista liitetään tarvittaessa Collectorin avulla kartalle myös valokuva. Katutoimen liikennesuunnitteluosastolla Collectorin avulla kerätään Vaasassa Digiroadia varten tietoja bussipysäkkien varustetasosta ja pysäkkien kautta kulkevasta Jarmo Peltomäki pitää Collectorin käytön yhtenä tärkeimpänä hyötynä sitä, että kerätyt tiedot saadaan fiksusti talteen karttapohjalle tietokantaan sen sijaan, että ne olisivat pöytälaatikoissa ruutupaperilla ja valokuvat muistikorteilla. Collector for ArcGIS -sovellus jotain tiedonkeruutarvetta varten syntyy kaikkine työvaiheineen yhdessä työpäivässä. paikallis- ja kaukoliikenteestä. ”On järkevää, että meillä on Tämän tuloksena pistepilvestä muodostetut 3D-näkymät ovat realistisen, jopa lähes valokuvamaisen näköisiä. Näkymiä voi katsella Arc Scenessä, ja ArcGIS-ympäristössä niitä saadaan jaeltua laajalle käyttäjäkunnalle. Laserpistepilvestä on tehty Vaasassa myös oikean värisiä, rakennusten kattoja myöten oikean muotoisia 3D-objekteja, jotka on viety CityEngineen. Värejä ei tällöin tarvitse lisäillä kaupunkimalliin käsin tekstuuritekniikoiden avulla. ”Se on huima askel eteenpäin visuaalisuudessa. Nyt tutkimme, miten 3D-objekteja voidaan hyödyntää CityEngi nessä”, Peltomäki sanoo. ■ itsellämme tällainen tiedonkeruuosaaminen, koska muuten tarvitsisimme joka kerta jonkun ohjelmistotalon tekemään määrittelyjä ja sovelluksia”, paikkatietopäällikkö Jarmo Peltomäki sanoo. Mitä pienempi tarve, sitä todennäköisemmin tiedonkeruu jäisi hänen mukaansa kokonaan tekemättä, jos siihen tarvittaisiin ulkopuolista ohjelmistotaloa. Collector for ArcGISin avulla tiedonkeruuympäristö saadaan erilaisia tarpeita varten pystyyn helposti, kun työn tilaajan kanssa on selvitetty, mitä tietoja pitää kerätä. ”Työvaiheet ovat erittäin yksinkertaisia. Sovellus syntyy yhden työpäivän aikana, mukaan lukien vuorovaikutus tilaajan kanssa”, paikkatietosuunnittelija Vesa Siirilä kertoo. Vaasassa nähdään jo Collectorille monia muitakin potentiaalisia käyttökohteita. Sen avulla voitaisiin inventoida esimerkiksi kaupungin patsaita, puistojen ja kadunvarsien puita sekä erikoisten luontokohteiden kuntoa ja suojelutarvetta. ■ Story map Taiteiden yöstä Vaasa aikoo tehdä elokuun Taiteiden yötä varten story mapin, jonka avulla osallistujat voivat suunnitella oman ohjelmansa ja löytää tapahtumapaikat. Story mapiin tulee karttapohjalle kuvia kaikista tapahtumapaikoista sekä tiedot niiden ohjelmasta. Mobiililaitteella käyttäjä voi paikallistaa itsensä kartalle ja nähdä, mitä tapahtumapaikkoja lähistöllä on. ”Jakelemme tapahtumapaikoilla ja lehti-ilmoituksissa myös QR-koodia, jonka voi lukea mobiililaitteeseen ja päästä suoraan story map -sivustolle”, paikkatietoinsinööri Sami Tuomaala kertoo. Hän on itse tehnyt viime vuotisen Taiteiden yön ohjelman ja aineistojen pohjalta story map -demon, jonka avulla toteutustyöhön palkattava henkilö tekee varsinaisen story mapin. Demon Tuomaala teki ArcGIS for Desktopissa. Hän antoi tapahtumapaikoille koordinaatit ja teki aineistoista CSV-tiedoston, jonka hän luki yhteen Esrin story map -templateista. Jälkikäteen hän lisäsi suoraan kartalle mallireitit kolmeen eri teemaan liittyville tapahtumapaikoille. ”Kaiken tämän pystyy tekemään myös ArcGIS Onlinessa, mutta mielestäni CSV-tiedostoa on helpompi ylläpitää, kun kohteita on jopa noin 60.” Vaasassa on ideoitu, että story mapeilla voisi jatkossa korvata kaupungin patsaita ja arkkitehti Carl Setterbergin suunnittelemia rakennuksia esittelevät kirjaset sekä tehdä turisteille tiettyjen teemojen mukaisia reittikarttoja. Se myös säästäisi kirjasten ja esitteiden painatuskustannuksia. ■ 21 1/2014 Janne Hartmanin (vas.) ja Eetu Lappalaisen mukaan esimerkiksi kaavoittajilla on Jyväskylässä tarvetta CityEnginen kaltaiselle työvälineelle, jolla 3D-mallit syntyvät helposti ja jonka lopputulokset voidaan jaella katseltavaksi pelkällä selaimella. 3D-mallinnus CityEnginellä tuottaa tuloksia Jyväskylässä Jyväskylän kaupungissa on tehty onnistuneita 3D-mallinnuksia Tikkakosken alueen täydennysrakentamisideoista ja Kauramäen uudesta osayleiskaavasta. Lisäksi 3D-mallinnusta on hyödynnetty tuulivoimapuistojen maisemavaikutusten arvioinnissa. Jyväskylällä on ollut jo jonkin aikaa koekäytössä joukko Esrin ohjelmistoja. Kaupunkia on kiinnostanut erityisesti mahdollisuus erilaisen paikkatiedon jatkojalostamiseen Esrin analyysityökalujen avulla, mutta paljon huomiota on omistettu myös 3D-mallinnukseen tarkoitetun CityEnginen koekäyttöön. ”Katsomme, mitä saamme irti ohjelmistoista, ja tietenkin meidän täytyy saada jonkinlaisia tuloksiakin syntymään. CityEngine on yksi ohjelmisto, jolla olemme jo saaneet hyviä tuloksia aikaan”, paik- katietopäällikkö Janne Hartman kertoo. Ensimmäisen mallinnuksen CityEnginellä paikkatietoasiantuntija Eetu Lappalainen teki helmikuussa Tikkakoskella järjestettyyn yleisötilaisuuteen, jossa asukkaille esiteltiin uuteen yleiskaavaan liittyen Tikkakosken aluetta koskevia täydennysrakentamisajatuksia. Mallin pohjaksi Lappalainen vei CityEngineen laserkeilausaineistoon perustuvan maanpintamallin, johon hän yhdisti CityEnginessä ortoilmakuvan alueesta. Varsin sutjakkaasti CityEngineen siirtyi laserkei- lausaineistosta myös alueen nykyinen rakennuskanta. Puuston Lappalainen toi CityEngineen ArcGIS for Desktopissa aluemaisina 2D-rajauksina olleina metsäalueina eikä yksittäisinä puina. Sen jälkeen hän pystyi CityEnginessä määräämään, minkälainen metsä alueelle kuvastuu. ”Säätömahdollisuuksia on CityEnginessä todella paljon. Siellä pystyy säätämään esimerkiksi metsän korkeutta ja tiheyttä sekä sitä, onko metsä keskeltä tiheämpi kuin laidoilta ja onko siellä vanhaa vai nuorta puustoa.” Täydennysrakentamissuunnitelman mukaiset uudet rakennukset ja kadut Lappalainen toi CityEngineen arkkitehdin AutoCADilla tekemästä 2D-suunnitelmasta, josta hän kasvatti kohteet kolmiulotteisiksi. Näkymät selaimeen Kun 3D-malli Tikkakosken alueesta oli valmis, se julkaistiin ArcGIS Onlinessa. CityEnginellä pystytään mallintamaan Tikkakosken tapaisia laajojakin alueita ilman, että malli tukkeutuu. 22 1/2014 ”On ollut vähän kättä pidempää näyttöä siitä, minkälaisia näkymät oikeasti ovat.” Sopii laajojenkin alueiden mallinnukseen 3D-mallinnuksen avulla on Jyväskylässä muun muassa arvioitu suunniteltujen tuulivoimapuistojen maisemavaikutuksia ja tutkittu, mihin kaikkialle tuulivoimalat näkyisivät. Siellä sitä voi katsella ja pyöritellä eri suunnista kuka tahansa WebGL-teknologiaa tukevalla selaimella, kuten Chromella tai Firefoxilla. Riippuen siitä, miten karttatasot on toteutettu, eri karttatasoja voi myös ottaa pois päältä tai laittaa päälle. ”CityEngine ja ArcGIS Online ovat siinä mielessä oivia työkaluja, että niitä käytettäessä esiteltävistä alueista ei tarvitse erikseen tehdä mitään valmiita videoita lentoperspektiivistä. Jokainen voi mennä omalla koneellaan katsomaan, miltä suunnitelma näyttää”, Lappalainen sanoo. CityEnginessä voi tehdä 3D-mallin eri kohteista bookmark-näkymiä, jotka näkyvät näyttöruudun alareunan kuvanauhassa. Kun jotakin bookmark-kuvaa klikkaa, näkymä siirtyy lentokoneesta kuvatun videon tapaisesti klikattuun kohteeseen. Play-painikkeella kaikki kohteet saa käytyä videokuvamaisesti läpi peräkkäin. Helmikuun yleisötilaisuudessa täydennysrakentamisajatusten 3D-malli herätti myönteistä huomiota. Yleisön edustajia tuli Lappalaisen mukaan tilaisuuden jälkeen jopa sanomaan, kuinka hienoa on, että asioita pystytään esittelemään niin havainnollisesti. Suunnittelun avuksi Toisen 3D-mallinnuksen Lappalainen on tehnyt Kauramäen alueelle valmisteilla olevasta osayleiskaavasta. Lähes pelkkää metsää olevalle alueelle suunnitellaan noin 8 000 ihmisen asuinaluetta. Mallinnus syntyi maanpintamallin, ortoilmakuvan ja arkkitehdin tekemien 2D-havainnepiirustusten pohjalta pitkälti samalla tavalla kuin Tikkakosken 3D-malli. CityEnginellä arkkitehdin 2D-suunnitelmat saatiin herätettyä eloon. Puuston pystyttämisessä malliin Lappalainen käytti tällä kertaa hyväksi metsäkuvioista aiemmin kerättyä tietoa puuston keskikorkeudesta. ”Keskikorkeuden avulla sain malliin vähän erikorkuista puustoa. Se toi todentuntua metsään.” Valmis Kauramäen 3D-malli oli tarkoitettu vain kaupungin sisäiseen käyttöön ja erityisesti arkkitehdille suunnittelun apuvälineeksi. Arkkitehti sai mallin käyttöönsä ArcGIS Onlinen kautta, eikä mennyt kauaakaan, kun hän jo teki alkuperäiseen 2D-suunnitelmaansa muutoksia nähtyään 3D-mallista, miten asiat istuivat maisemaan. ”Mielestäni 3D-mallinnusohjelmaa ei pitäisikään käyttää vain visualisointiin, vaan sen käytön pitäisi olla myös osa suunnittelua. Sen avulla suunnittelijakin pystyy tekemään ratkaisuja”, Lappalainen toteaa. Aidon näköisiä rakennuksia Jyväskylässä ei tehty enempää Tikkakosken kuin Kauramäen 3D-malliin, vaan pikemminkin haluttiin vain massoitella alueita. ”CityEnginellä syntyy yllättävän myyvänkin näköisiä malleja kohtuullisen helposti. Arkkitehdit eivät kuitenkaan halua, että rakennuksissa on kovin tarkkoja yksityiskohtia. Joku kuntalainen voisi ajatella, että kyseiseen paikkaan tulee juuri sellaisia taloja. On parempi näyttää vain, että taloja tulee juuri tiettyyn paikkaan”, Hartman sanoo. Organisaation sisäiseen käyttöön CityEnginellä on tehty Jyväskylässä 3D-malli myös tuulivoimapuistoista. Kaupungin maa-alueelle Korpilahden tienoille on suunniteltu kahta tuulivoimapuistoa, joiden maisemavaikutusten arviointiin 3D-mallia käytetään. ”Tuulivoimapuistoista on tehty aikaisemmin kuvamallinnuksia, joissa valokuvaan on istutettu tuulimyllyjä. Halusimme kuitenkin tehdä 3D-mallin, jossa voi mennä katsomaan mistä tahansa paikasta käsin, näkyvätkö tuulivoimalat jonkun tietyn maanomistajan kotipihalle tai mökkirantaan”, Lappalainen kertoo. Malli on ollut yleiskaavoittajien tukena, kun he ovat antaneet lausuntoja tuulivoimaloista. 3D-mallinnukset kaikista kolmesta aiheesta syntyivät Lappalaiselta ennen kuin hän oli saanut koulutusta CityEnginen käyttöön. Hän pitääkin ohjelmistoa varsin helppokäyttöisenä ja näkee sen vahvuudeksi muun muassa sen, että lopputuloksia voi jakaa ArcGIS Onlinen kautta kenen tahansa pelkällä selaimella katsottavaksi. Erityisesti Lappalainen on pitänyt siitä, että CityEnginellä voi mallintaa varsin suuriakin alueita. ”Joidenkin yleiskaavoituksessa käytettävien mallinnusohjelmien ongelmana on, että niillä ei pysty mallintamaan laajoja alueita. Malli tukkeutuu, jos esimerkiksi puustoa on paljon.” Monissa ohjelmistoissa metsä rakennetaan tuomalla malliin puita yksittäisinä objekteina, jotka kuormittavat mallia suuresti. CityEnginessä metsä luodaan alueina, joille määrätään, miten metsä niihin kuvastuu. Esimerkiksi kaavoittajille ja yleissuunnittelijoille CityEngine on Lappalaisen mielestä erinomainen luonnosteluväline. He voivat vaikkapa pientaloaluetta luonnostellessaan ensin määritellä tietyt speksit monille eri tehokkuusluvuille ja sen jälkeen tehdä CityEnginen sääntöjen avulla nopeasti luonnoksia. ”Kun esimerkiksi muuttaa suunnitellun asuinalueen tielinjausta, ohjelmisto tekee tehokkuuslukuja hyväksi käyttäen automaattisesti korttelit ja tontit uudestaan. Myös talot mallintuvat automaattisesti uudelleen määriteltyjen sääntöjen mukaisesti.” ■ Kauramäen osayleiskaavan mallinnuksessa tyydyttiin rakennusten massoitteluun. Arkkitehdit eivät halua rakennuksiin tarkkoja yksityiskohtia, jotka saattaisivat erehdyttää kuntalaisia ajattelemaan, että paikalle on tulossa juuri mallissa esitetyn näköisiä taloja. 23 1/2014 Reeta Peura, Osmo Hurri ja Hannu Peltomaa pitävät kovasti siitä, että uudessa karttapalvelussa tietojen päivitys on vastuutettu hallintokunnille itselleen ja tehdään karttapalvelun sijasta palvelukohteita esitteleville verkkosivuille. Mikkelin karttapalvelu uusiksi Mikkelin kaupunki on koko verkkosivustonsa uusimisen yhteydessä uusinut myös verkkokarttapalvelunsa ArcGIS Onlinen avulla. Kokonaan uudenlainen konsepti verkkokarttapalvelun tietojen ylläpitämisessä kiinnostaa monia muitakin kuntia. Vanha Mikkelin karttapalvelusovellus ei kaupungin geodeetin Hannu Peltomaan mukaan taipunut lainkaan uudistetun verkkosivuston ajatusmaailmaan. ”Sitä oli erittäin hankala ylläpitää. Asiat eivät olleet omissa käsissämme, koska niitä piti aina lähetellä sovelluksen toimittajalle hoidettavaksi”, hän kertoo. Tietojen ylläpito oli paikkatietoasioista vastaavan Mittaus ja kiinteistöt -yksikön vastuulla, mutta siellä ei pysytty perillä muiden hallintokuntien asioista. Lopulta 80 prosenttia karttapalvelun tiedoista oli Peltomaan mukaan vanhentuneita. Pelastukseksi koitui vuoden alussa hankittu Esrin kuntalisenssi. Sen sisältämä ArcGIS Online osoittautui kustannuksiltaan kohtuulliseksi välineeksi, jonka avulla ylläpidonkin 24 osalta täysin uudenlaiset karttapalvelut voitiin toteuttaa. ”Ajatus on, että Mittaus ja kiinteistöt -yksikkö ei enää ylläpidä tietoja, vaan ylläpito on vastuutettu hallintokunnille. Meille kuuluu vain teknisen alustan ylläpito. Se mahdollistaa nyt ensimmäisen kerran sen, että verkkokarttapalvelun tiedot pysyvät ajan tasalla”, Peltomaa toteaa. Päivityksiä vain yhteen paikkaan päivittämistä vaativaa tietoa. ”Tämän ansiosta meillä ei nyt ole kahta eri paikkaa, joihin tietoja pitäisi päivittää”, karttapalvelua rakentanut maanmittausinsinööri Reeta Peura sanoo. Varsinaisen karttapalvelun toiminnot ovat nykyaikaisia ja helppokäyttöisiä. Valittavana on erilaisia taustakarttoja sekä osoitehaku-, selite-, tulostusja mittaustoiminnot. GPS:llä varustetulla laitteella käyttäjä saa kartalle myös oman sijaintinsa. Käytännössä ratkaisu tarkoittaa sitä, että verkkokarttapalvelujen sisältö on pelkistetty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Karttapohjalla näytetään omina karttatasoinaan kaikkien eri hallintokuntien palvelukohteet. Niiden symbolia klikkaamalla avautuu kohteen perustiedot tarjoava puhekupla ja linkki, joka johtaa palvelua tarkemmin esittelevälle sivulle kaupungin verkkosivustolla. Hallintokunnat päivittävät tietoja karttapalvelun sijasta verkkosivustolle, koska karttapalvelussa ei ole juuri lainkaan Mikkelin uusi verkkokarttapalvelu sisältää perustiedot kaikkien hallintokuntien palvelukohteista. Siellä on myös opaskartta ja kartta vapaista tonteista. ArcGIS Onlinessa julkaistuja karttapalvelun karttatasoja käytetään tarpeen vaatiessa teemakarttoina myös palvelukohteita esittelevillä verkkosivuilla. Esimerkiksi päivähoitopaikat löytyvät kartalta myös päivähoidon verkkosivulla. Kaupunki julkistaa karttapalvelun ensimmäisen version kesäkuussa. Sen ei ole Peltomaan mukaan tarkoituskaan olla täysin valmis, vaan palvelun kehittämistä jatketaan julkistamisen jälkeenkin. Mikkeli on kehittänyt karttapalveluaan tiiviissä yhteistyössä Esri Finlandin kanssa. Uudenlainen konsepti on Peltomaan mukaan herättänyt kiinnostusta muissakin kunnissa. ”Karttapalvelua voitaisiin jatkossa kehittää ihan eri lailla, jos olisi kuntien pooli, joka tekee kehitystyötä ja jakaa kustannuksia”, hän sanoo. Mikkelissä on keskusteltu jo siitäkin, että kaupungin kantakartta, ajantasainen asemakaava ja vastaavat aineistot siirrettäisiin nykyjärjestelmästä ArcGIS-ympäristöön. ”Se ei tapahdu hetkessä, mutta olisi siinä mielessä järkevää, että ei olisi turhaan rinnakkaisia järjestelmiä. Se varmasti helpottaisi työskentelyä tulevaisuudessa”, paikkatietoinsinööri Osmo Hurri toteaa. ■ 1/2014 Porin kaupungin pilottiprojektissa matkustajat saattoivat seurata bussilinja 6:n kahden bussin liikkeitä reaaliaikaisesti selainkäyttöisellä karttasovelluksella. Bussireitti näkyy kartalla vihreänä viivana, pysäkit punaisina pisteinä ja bussit sinisinä pallukoina. Bussit kartalle Porissa Porin kaupungissa on toteutettu pilottiprojekti, jossa kaupunkilaiset ovat voineet seurata kaupunkiliikenteen kahden pilottibussin kulkua reaaliaikaisesti mobiililaitteissakin hyvin toimivalla selainkäyttöisellä karttasovelluksella. Hanke käynnistettiin, koska kannattavuuden rajamailla jo vuosia kamppailleen bussiliikenteen houkuttelevuutta halutaan parantaa tarjoamalla asiakkaille reaaliaikaista tietoa bussien liikkumisesta. Erityisesti tarkoitus on houkutella mobiililaitteiden käyttöön tottuneita nuoria joukkoliikenteen asiakkaiksi. ”Informaation saaminen ja luotettavuus ovat merkittäviä tekijöitä bussien käytössä. Pysäkillä seisominen ja vanhanaikaisten aikataulujen käyttäminen ovat monille kriittisiä asioita. Ei haluta ihmetellä, menikö se bussi jo vai onko se tulossa ja kuinka paljon se ehkä on myöhässä”, kaupungin tietopalveluasiantuntija Timo Widbom toteaa. Pilottiprojektissa ratkaisua haettiin selainkäyttöisestä sovelluksesta, joka näyttää karttapohjalla reaaliaikaisesti, missä bussit liikkuvat. Mukana oli kaksi Porin Linjat Oy:n bussia, joiden rahastusjärjestelmässä oli jo valmiina GPS-anturi. Pilottia varten Acando Oy toteutti Porille ratkaisun, jossa Pusatec Oy:n rahastusjärjestelmä lähettää viiden sekunnin välein bussin sijaintitiedon Porin Linjojen palvelimelle. Sieltä tieto lähetetään Porin kaupungin palvelimelle, johon Acando teki lukuohjelman ja tietokannan paikkatiedon tallentamista varten. ”Tietokannasta tiedot lukee ArcGIS for Server, josta karttasovellus puolestaan kyselee siirtotietoja”, Acandon projektipäällikkö Ari-Pekka Virta kertoo. Sovelluksen karttanäkymässä on ArcGIS Onlinen taustakartta sekä karttatasoina bussireitit ja pussipysäkit. Bussit näkyvät kartalla liikkuvina pallukoina. Selainsovellus on HTML5-pohjainen, joten karttanäkymä mukautuu automaattisesti ja responsiivisesti työasemien ja erilaisten mobiililaitteiden näytölle. ”HTML5-teknologialla toteutettu ratkaisu on halvempi kuin natiivit mobiilisovellukset kaikille eri alustoille. Natiivisovelluksia täytyisi aina ylläpitää erikseen, niitä olisi hankala viedä sovelluskauppoihin, ja käyttäjien täytyisi ladata ja päivittää niitä sovelluskaupoista”, Widbom sanoo. Kevyt selainsovellus on hänen mukaansa myös huomattavasti edullisempi kuin ratkaisu, jossa bussien saapumisesta kertoisi pysäkillä oleva digitaalinen informaatiotaulu. Lisäksi informaatiotaulut ovat aina alttiita ilkivallalle. Myönteistä palautetta Pilottiprojektissa kaikille selainsovelluksen käyttäjille tarjottiin Widbomin mukaan mahdollisuus antaa palautetta sähköisen kyselylomakkeen kautta. ”Olemme saaneet hyvin pitkälle positiivista palautetta nimenomaan ratkaisun tarpeellisuudesta. Ihmiset ovat sanoneet, että tällaista on kaivattu pitkään.” Teknisestikin huhtikuun lopussa päättynyt pilottiprojekti sujui Virran ja Widbomin mukaan hyvin. Porin kaupunki sai pilottiprojektiin Lii- kennevirastolta liikkumisen ohjaus -toimintaan tarkoitettua valtionavustusta. Toiminnalla pyritään vähentämään yksityisautoilua sekä kasvattamaan kevyen ja joukkoliikenteen suosiota. Mikäli kaupunki päättää toteuttaa ratkaisun Porin Linjojen kaikkiin 50 bussiin, käyttöliittymä vaatii Widbomin mukaan vielä kehittämistä. Kaikki bussit eivät silloin näkyisi kartalla yhtä aikaa, vaan käyttäjä voisi valita, minkä bussin liikkeitä hän haluaa seurata. Vaihtoehtoisesti bussi valikoituisi käyttäjän sijainnin mukaan mobiililaitteen GPS:n avulla. Pilottihankkeen päätöskokouksessa Porin hankkeen jatko jätettiin odottamaan ensi vuonna toteutuvaa bussiliikenteen valtakunnallista lippu- ja maksujärjestelmän uudistusta, jonka yhteydessä busseihin hankitaan uudet rahastuslaitteet. Niissä on valmiina paikannuslaite sekä karttasovellukseen tarvittavat tiedot tuottava järjestelmä, ja tiedot ovat siirrettävissä järjestelmästä karttasovellukseen. Monet muutkin kaupungit ovat olleet kiinnostuneita Porissa pilotoidusta ratkaisusta, joka on Widbomin mukaan kevyt ja helppokäyttöinen eikä vaadi miljoonaluokan investointeja. Acandon Ari-Pekka Virran mielestä vastaavan ratkaisun käyttö olisi järkevää ainakin kaupungeissa, joilla on jo muutenkin käytössään ArcGIS for Server. Näin tehty investointi paikkatietojärjestelmään tuottaisi tätäkin kautta lisäarvoa. ■ 25 1/2014 ArcGIS-alustalle ilmaiset välineet sovelluskehitykseen Esri on höylännyt sovelluskehityksen aloittamisen kynnyksen ArcGIS-alustalla todella matalaksi. Kehittäjä voi saada sovelluskehitysvälineet, ArcGIS Onlinen resurssit, sovellusmallipohjat ja paljon muuta käyttöönsä ilmaiseksi. Esrin uusi Developers-ohjelma pohjautuu kuukausimaksuun, mutta alin maksuluokka on 0 euroa. Sillä saa käyttöönsä kaiken, mitä sovelluskehityksen aloittamiseen tarvitaan, kunhan sovelluskehittäjällä on omasta takaa tietokone, nettiyhteys ja koodaustaitoja. ”Lähtötaso on tuotu todella alas. ArcGIS-alustaan sovelluskehittäjän ei tarvitse välttämättä käyttää alkuvaiheessa rahaa lainkaan”, toteaa Esri Finlandin Ilkka Suojanen, Manager, Solutions. Alkuun päästäkseen riittää, että rekisteröityy Esrin Developers-ohjelmaan ja Esrin uudella sovelluskehittäjien sivustolla on myös demoja erityyppisistä sovelluksista, jotka liittyvät muun muassa demografiatietojen esittämiseen, mobiilikäyttäjän sijainnin laukaisemaan toimintoon ja reititykseen. 26 avaa henkilökohtaisen Developer-tilin. Rekisteröitymisen voi tehdä kehittäjiä varten perustetulla uudella verkkosivustolla (developers.arcgis.com). Ilmainenkin maksuluokka sisältää Suojasen mukaan kaiken sen, minkä kehittäjä saisi käyttöönsä ArcGIS Online for Organizations -tilin kautta. Kaikki tarvittava yhdestä paikasta Sovelluskehittäjien verkkosivustolle on Suojasen mukaan koottu kaikki mahdollinen kehittäjille tarkoitettu materiaali, kuten SDK- ja API-kirjastot, dokumentaatio, ohjeet ja paljon muuta. Web-sovellusten kehittämiseen tarjolla on ennen kaikkea JavaScript API. Sen avulla toteutettuna ja oikeaoppisesti HTML5-pohjaisesti tehtynä web-sovellukset toimivat yhtä hyvin työasemassa ja tabletissa kuin älypuhelimessakin. ”Toki Esrillä on web-sovelluskehitykseen edelleen myös Flex ja Silverlight APIt, mutta väistyvinä teknologioina niitä ei kannata enää käyttää”, Suojanen sanoo. Client-server-tyyppistä sovelluskehitystä varten tarjolla on WPF-, Qt- ja Java-pohjaiset sovelluskehityskirjastot. Beta-vaiheessa on lisäksi .Net Runtime, joka tulee korvaamaan WPF:n ja käytännössä mahdollistaa sovelluskehityksen koko Microsoft-maailmaan, olipa kyse työasemasta, tabletista tai älypuhelimesta. Mobiilisovellusten tekemiseen Esrillä on omat SDKnsa Android- ja iOS-alustoille. Windows Phone -alustalle kehitystyö tapahtuu jatkossa .Net Runtimella. SDK- ja API-kirjastojen kautta kehittäjillä on Suojasen mukaan käytettävissään kaikki Esrin tuotteiden ominaisuudet ja palvelut sen mukaisesti, tehdäänkö sovelluskehitystä ArcGIS Onlinea vai ArcGIS for Serveriä vasten. Kehittäjän näkökul- 1/2014 Esrin uusi developers.arcgis.com-sivusto tarjoaa kootusti yhdestä paikasta lähes kaiken, mitä sovelluskehittäjä tarvitsee voidakseen tehdä sovelluksia ArcGISalustalle. masta ei tosin ole juurikaan eroa sillä, kumpaa vasten työtä tekee. ”ArcGIS Onlinessa on kuitenkin se merkittävä puoli, että käyttäjähallintaan liittyvät toiminnot ovat siellä valmiina. Ohjelmoijan ei tarvitse itse ryhtyä niitä toteuttamaan.” Taustakarttoja ja avointa dataa ArcGIS Onlinen kautta sovelluskehittäjillä on muun muassa käytettävissään iso valikoima globaaleja taustakarttoja aina satelliittikuvista lähtien. Suomen osalta tarjolla on esimerkiksi Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan perustuva kartta-aineisto. Esri Finland puolestaan ylläpitää aineistot.esri.fi-sivustoa, josta kehittäjät saavat käyttöönsä monenlaista Suomeen liittyvää avointa dataa. Sieltä voi ottaa käyttöönsä erilaisia taustakarttoja, hallinnollisia rajoja, tilastoaineistoja, teema-aineistoja sekä rakennuksiin, nimistöön, osoitteisiin ja oppilaitoksiin liittyviä aineistoja. Lisäksi avointa dataa saa monista muistakin paikoista. Esimerkiksi Helsinki Käyttöehtoja Esrin Developer-tilin ilmainen versio tarjoaa kehittäjän käyttöön ArcGIS Onlinen palvelut sekä kaikki Esrin sovelluskehitysvälineet. Ilmaistilin käyttäjä voi kehittää ja testata sovelluksia, myydä sovelluksia kenelle tahansa maksullisen ArcGIS Online –tilin haltijalle sekä julkaista sovelluksia, jotka eivät tule julkishallinnon, yritysten tai muuhun kaupalliseen käyttöön. Sovelluskehittäjän ilmaistiliin kuuluu kuukausittain 50 ilmaista ArcGIS Onlinen maksullisiin palveluihin tarvittavaa krediittiä. 50 krediitillä voi esimerkiksi Region Infoshare on julkaissut jo yli tuhat pääkaupunkiseutuun liittyvää tietoaineistoa avoimesti kaikkien saataville. ”Omaan sovellukseensa kehittäjä voi yhdistää aineistoja ja palveluita monesta eri paikasta, ja ArcGIS Onlinessa voi vaikkapa julkaista avoimeen dataan perustuvia paikkatietopalveluja, joita voivat käyttää vapaasti ketkä tahansa.” Kun käytettävissä on ilmaiset sovelluskehitysvälineet ja jatkuvasti kasvava määrä avointa dataa, mahdollisuudet sovelluskehitykseen ovat lähes rajattomat. Malliratkaisuja Osaltaan sovelluskehityksen kynnystä madaltavat Suojasen mukaan myös Esrin sovellusmallipohjat (template). Avoimen lähdekoodin sovellusmallipohjia on valmiina valtavat määrät GitHubissa (esri.github. io), ja Esri tuottaa niitä lisää koko ajan. ”Jos jollakin toimialalla on jokin laajalti hyväksi havaittu paikkatietoon liittyvä toimintatapa tai malli, Esri tekee siitä valmiin templaten ja laittaa kaiken siihen liittyvän materiaalin vapaasti käytettäväksi. Niiden avulla sovelluskehittäjät voivat ryhtyä helposti tekemään valmiita ratkaisuja omille asiakkailleen.” ArcGIS Onlinesta kehittäjät voivat saada zip-tiedostoina myös eri toimialoille tyypillisiä tietomalleja työnsä avuksi. Lisäksi pilvipalvelussa on esillä tuhansia ArcGISkäyttäjien tekemiä karttasovelluksia, joista sovelluskehittäjät voivat hakea mallia ja inspiraatiota omalle kehitystyölleen. Kenen tahansa sovelluskehittäjän ulottuvilla on siis sovelluskehitysvälineitä, dokumentaatiota, avoimen lähdekoodin malliratkaisuja ja monipuolisia ArcGIS generoida palveluna 50 000 karttatiiltä, tallentaa 208 megatavun verran kohteita, tallentaa 41 gigatavua karttatiiliä, geokoodata 1 250 osoitetta, tehdä 100 ajoaika-analyysia tai piirtää 50 000 demografista karttaa. Jos kehittäjä haluaa lisensoida tai myydä sovelluksensa tai muuten ansaita sillä rahaa, hänen täytyy vaihtaa maksulliseen Developer-tiliin. Alhaisimmillaan kuukausimaksu on 20 dollaria, mikä sisältää 200 krediittiä. Maksullinen Developer-tili mahdollistaa sovellusten myymisen kenelle tahansa, maksullisten mainosten julkaisemisen Onlinen palveluja sekä suuri määrä taustakarttoja ja erilaista avointa dataa. Onkin Suojasen mukaan vaikea kuvitella, miten sovelluskehityksen aloittaminen voitaisiin enää tehdä helpommaksi. ”Kaikki tulee saman rajapinnan kautta, ja Esri jopa houstaa kaikki palvelut. Kehittäjän ei tarvitse itse huolehtia mistään infrastruktuuriin liittyvistä asioista”, hän korostaa. Kysymys onkin pitkälti vain siitä, että kehittäjä löytää idean sovelluksesta, jota hän haluaa ryhtyä tekemään. Bisnesmalleja voi Suojasen mukaan olla monenlaisia. Sovelluskehittäjillä on tavallaan valmis paikkatiedon hyödyntämiseen orientoitunut asiakaskunta Esrin nykyisessä asiakaskunnassa, joista useimmilla on jo ArcGIS Server tai ArcGIS Online -ympäristö käytössään. Globaalisti Esrillä on satoja tuhansia asiakkaita, ja ne voi tavoittaa ehkä helpoiten Esrin oman markkinapaikan (marketplace.arcgis.com) kautta. Vielä enemmän on tietenkin organisaatioita, jotka eivät vielä hyödynnä paikkatietoa lainkaan, mutta voisivat siitä hyötyä. ■ Esrillä on GitHubissa valtava määrä avoimen lähdekoodin sovellusmallipohjia, joiden avulla kehittäjät voivat ryhtyä helposti tekemään ratkaisuja omille asiakkailleen. sovelluksessa sekä sovellusten myymisen sovelluskauppojen kautta. Sovelluksia voi tehdä kuinka paljon tahansa, eikä Esri peri niistä rojaltimaksuja. Esrin taustakarttojen käyttö sovelluksissa ei kuluta Developer-tilin krediittejä, kunhan käyttö rajoittuu korkeintaan miljoonaan katselukertaan kuukaudessa. Myöskään yksittäisten osoitteiden haku sovelluksessa ei kuluta krediittejä, jos hakuja on korkeintaan miljoona kuukaudessa. Lisätietoja käyttöehdoista: developers. arcgis.com/en/terms/faq/. ■ 27 1/2014 ArcGIS Pro – täysin uusi tuote GIS-ammattilaisille Esri tuo tämän vuoden kuluessa kaikille Desktop-käyttäjille täysin uudenlaisen ArcGIS Pro -ohjelmiston, jonka selkeä käyttöliittymä ja projekteiksi organisoitu työskentelytapa tarjoavat entistä paremmat mahdollisuudet paikkatiedon luontiin, analysointiin, muokkaukseen, visualisointiin ja jakamiseen. Beta-versiona jo julkaistu ArcGIS Pro ei ole uusi versio ArcGIS for Desktopista, vaan alusta asti uudelleen suunniteltu GIS-ammattilaisten työasemaohjelmisto, joka integroituu saumattomasti ArcGIS Onlineen. Kaikille tuttujen Microsoft Office –tuotteiden tapaan ArcGIS Pron käyttöliittymä tuo näytön yläreunan työkalupalkkiin automaattisesti aina juuri ne työkalut, joita käsillä olevaan tehtävään tarvitaan. ”Kun valitsee vaikkapa vektoriaineiston, esiin tulevat vektoriaineiston käsittelyyn tarvittavat työkalut, kuten kuvaustekniikan ja tunnustekstien asetukset. Jos taas on muokkaamassa tulosteita, käyttöön tulevat siihen liittyvät työkalut”, Esri Finlandin Senior GIS Expert Heikki Niemisara kertoo. Käyttäjä voi myös itse koota työkalupalkkeihin kuvakkeet valmiista sekä Model Builderilla tai Pythonilla luoduista työkaluista, joita hän eniten tarvitsee. Kaikki perinteisen Toolboxin työkalut ovat yhä käytettävissä, mutta kauniimmin ja visuaalisemmin käyttöliittymään integroituina. 28 ArcGIS Prossa näytölle voi avata useita karttoja tai näkymiä yhtä aikaa. Samasta aineistosta voi olla rinnakkain auki esimerkiksi 2D- ja 3D-näkymä. takartat, layoutit, tasot, taulut, taskit ja työkalut sekä yhteydet palvelimiin, kansioihin, tietokantoihin ja tyyleihin. Käyttäjä voi Niemisaran mukaan koota projektiin tarvittavan sisällön itse tai hyödyntää ohjelmiston erilaisiin tarkoituksiin tarjoamia projekti-templateja. ”Ne tulevat varmasti olemaan monien Jakaminen helppoa organisaatioiden käyttäjille suuri helpotus. Niiden avulla voidaan kerätä aloituspaketArcGIS Prossa työskentely on organisoiti, jossa on valmiina tietyt datat, layoutit tu projekteiksi, jotka sisältävät yhdessä ja muut resurssit. Käyttäjä voi niihin sitten paikassa kaikki tarvittavat resurssit: tauslisätä omat tehtäväkohtaiset aineistonsa ja tehdä omat tulostesäätönsä.” ArcGIS Prossa toteutuu myös se monien suomalaistenkin asiakkaiden toive, että samassa projektissa voi olla useita tulostepohjia. Samasta paketista ei siis enää tarvitse tehdä eri tilanteisiin aina uutta layoutia. Projektin kanssa voi työskennellä joko paikallisesti työasemassa tai julkaisemalla se ArcGIS Onlinessa, jolloin useampikin Työkalupalkissa näkyvät käyttäjä voi työskennellä yhdessä saman työkalut vaihtuvat projektin kanssa. Koko projektista voi ArcGIS Prossa automaattisesti sen mukaan, mitä myös tehdä paketin ja jakaa sen muille käyttäjille. tehtävää käyttäjä on suorittamassa. Toisessa Paketoimalla tai ArcGIS Onlinessa julkuvassa työkalupalkki kaisemalla voi jakaa myös pelkkiä karton mukautunut Image toja, tasoja, työkaluja tai muita projektin Service -karttatason ja komponentteja sekä geoprosessointipatoisessa geometriakohketteja. deluokan käsittelyyn. ”Käyttökokemukseen on kiinnitetty todella paljon huomiota. Työkaluja on paljon helpompi ja mukavampi käyttää kuin perinteisessä desktopissa”, Esri Finlandin Principal Analyst Antti Mansikka toteaa. Uutisia 2D- ja 3D-näkymät esille rinnakkain Samaan projektiin voi tallentaa ArcGIS Prossa niin monta karttaa kuin haluaa. Useita karttoja tai näkymiä voi Mansikan mukaan myös avata näytölle yhtä aikaa ja tarkastella niitä rinnakkain. ”Samasta aineistosta voi olla rinnakkain auki esimerkiksi 2D- ja 3D-näkymä. Tästä on apua, kun tehdään vaikkapa näkyvyysanalyyseja tai yleiskaavasuunnittelua ja halutaan nähdä, miltä kohteet näyttävät eri näkökulmista.” ArcGIS Pro on sellaisenaan valmis 3D-työkalu ja sisältää käytännössä kaikki keskeiset 3D-ominaisuudet, jotka perinteiseen desktopiin saa 3D Analyst –laajennoksen kautta. Uutuustuotteessa on samat lisenssitasot kuin Esrin desktop-ohjelmistossa, ja käytettävissä ovat myös samat laajennokset. ArcGIS Pro on 64-bittinen ohjelmisto ja edellyttää siis 64-bittistä laitetta, jonka tehoa se pystyy aidosti hyödyntämään. Ohjelmisto käynnistetään normaalisti kirjautumalla ArcGIS Onlineen, mutta sitä voi käyttää myös offline-tilassa. Service Packien sijaan siitä tullaan julkaisemaan muutamien kuukausien välein kokonaan uusi versio, jonka asentaminen on Mansikan mukaan hyvin helppoa. Esri Inc. jatkaa ArcGIS for Desktop -ohjelmiston kehitystyötä ja tukea jatkossakin, ja ArcGIS Prota kehitetään sen rinnalla. Minkälaisin perustein ja milloin kannattaisi sitten Mansikan mielestä ryhtyä ArcGIS Pron käyttäjäksi, kunhan ensimmäinen tuotantoversio julkaistaan? ”Mitään kiirettä ei kenelläkään ole, jos tykkää tehdä desktopilla töitä. Aika etunojassa ArcGIS Prohon kannattaa kuitenkin siirtyä, jos haluaa usein jakaa muiden kanssa omia töitään tai työskennellä työryhmänä, jos julkaisee töitä paljon ArcGIS Onlinen kautta, jos työskentelee 3D-maailmassa tai jos haluaa nauttia 64-bittisyyden eduista”, hän toteaa. ArcGIS Pron Beta-versio on ladattavissa ArcGIS Onlinen organisaatiotilin tunnuksilla osoitteesta http://pro.arcgis.com/en/ pro-app/. Lisätietoja: Tiivis 12 minuutin esittelyvideo ArcGIS Prosta löytyy osoitteesta: http://video.esri. com/watch/3128/arcgis-pro. ■ 1/2014 ArcGISin käyttö kasvaa edelleen korkeakouluissa Tieteen tietotekniikan keskus CSC on solminut Esri Finlandin kanssa uuden 3-vuotisen lisenssisopimuksen ArcGIStuoteperheen käytöstä 20 suomalaisessa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. ”Edellinen 3-vuotiskausi sujui ihan hyvin. Käyttäjämäärät ovat nousseet, ja periaatteessa kaikki ovat tyytyväisiä”, CSC:n paikkatietokoordinaattori Kylli Ek kertoo. Vuonna 2011 ArcGISiä käytti korkeakouluissa hieman yli 2 000 henkilöä, mutta viime vuonna määrä oli noussut jo 3 500 henkilöön. Yhtäaikaisia käyttäjiä ohjelmistoilla oli vuonna 2011 enimmillään 107, mutta viime vuonna 179. Käyttökertojen kokonaismäärä puolestaan nousi vuoden 2011 91 000:sta viime vuoden 147 000:een. Käytön lisääntyminen johtuu Ekin arvion mukaan ennen kaikkea siitä, että paikkatietoa on alettu hyödyntää maantieteen laitosten lisäksi entistä enemmän muuallakin, kuten metsäalan ja biologian laitoksilla. CSC:n lisenssiin sisällytettiin viime vuoden tammikuussa ArcGIS Online ja vuoden lopulla myös CityEngine. Uusi 3-vuotinen lisenssisopimus antaa opiskelijoille mahdollisuuden ladata ArcGIS-ohjelmistot kotikoneelleen ilman rajoituksia CSC:n lisenssipalvelinta hyväksi käyttäen. Alkuvuodesta Esri Finland antoi uutena palveluna myös ylläpitämänsä Suomen tieaineiston korkeakoulujen ArcGIS-käyttäjien käyttöön. ■ Esri Young Scholars -palkinto Suomeen Itä-Suomen yliopistosta tänä keväänä yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistunut Mika Korvenranta valittiin vuoden 2014 Esri Young Scholars -palkinnon saajaksi Suomesta. Kolmatta kertaa järjestettävä kansainvälinen ohjelma antaa tunnustusta paikkatietoa opiskeleville korkeakouluopiskelijoille, jotka ovat hyödyntäneet paikkatietoa esimerkillisesti harjoitustyössään tai tutkielmassaan. Ohjelmassa palkitaan kustakin maasta yksi opiskelija, joka saa palkinnoksi matkan San Diegoon Kaliforniaan Esrin kansainväliseen käyttäjäkonferenssiin. Korvenranta opiskeli Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntamaantiedettä, geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehtoa. Kilpailutyö perustui hänen pro gradu –tutkielmaansa, jossa hän kehitti geospatiaalista mallinnusta tutkiessaan metsähakkeen tienvarsija terminaalihaketuksen logistiikan kestävyysvaikutuksia Päijät-Hämeessä. Tutkielma sai parhaan mahdollisen arvosanan eli laudaturin. ”Työn paikkatietopuolella ArcGIS oli päätyövälineeni, ja sen rooli työssä oli hyvin tärkeä”, Korvenranta kertoo. Hän käytti ArcGISin perustyökaluja aineistojen käsittelyyn ennen kuin pääsi käyttämään tärkeintä työkaluaan Network Analyst -laajennusosaa analyysien tekemiseen. Käyttöä hänellä oli myös Spatial Analyst -laajennusosalle sekä ArcGISin tilastoanalyysivälineille. Matkaa San Diegoon Korvenranta odottaa innolla. ”Siellä varmasti oppii paljon ArcGIS-maailman nykytilanteesta ja saa viimeisimmän tiedon kaikesta, mitä alalla tapahtuu.” Erityisesti hän aikoo perehtyä käyttäjäpäivillä pro gradunsa aihepiiriä ja Network Analystia sekä Model Builderia ja mallinnusasioita koskeviin aiheisiin. Toukokuun alusta Korvenranta on työskennellyt Stora Enso Metsän tietohallinnossa paikkatieto- ja metsäenergiapuolen vastuualueella. Myös siellä ArcGIS on yksi työvälineistä. ■ 29 1/2014 Tiedonkeruu kentällä helpoksi Mobiililaitteissa käytettävä Collector for ArcGIS tekee tiedonkeruusta kentällä helpompaa kuin koskaan. Sen avulla kenttätyöntekijät voivat kerätä kartalle kohteita, tallentaa kohteille ominaisuustietoja sekä muokata ominaisuustietoja. ”Collector on suunniteltu hyvin helppokäyttöiseksi. Se on tarkoitettu ainoastaan tiedon keräämiseen, eikä siinä ole mitään ylimääräistä, joten siitä on saatu erittäin helppo ja käyttäjäystävällinen,” Esri Finlandin Solution Consultant Jussi Lehtonen kertoo. Sovelluksen käyttöä varten luodaan ensin ArcGIS Onlineen web-kartta ja siihen lisätään karttataso, johon tietoa kentällä kerätään. Kun kenttätyöntekijät avaavat web-kartan iOS- tai Android-laitteella olevalla Collectorilla, tiedon kerääminen kentällä voi alkaa. Kohteita kerättäessä ne voidaan paikantaa joko tökkäämällä kosketusnäytöllä olevaa karttaa tai hyödyntämällä mobiililaitteen GPS-paikannusta. Kohteet voivat Lehtosen mukaan olla yhtä hyvin pisteitä tai viivoja kuin alueitakin. ”Esimerkiksi kunnan liikuntapaikoista vastaava henkilö voi Collectorin avulla kartoittaa paikan päällä maastossa, missä liikuntapaikat ovat, kuinka paljon niitä on ja minkä tyyppisiä ne ovat. Niistä syntyy suoraan paikkatietoaineisto, joka voidaan esittää eteenpäin muille tiedon tarvitsijoille.” Kun kartalla jo olevista kohteista kerätään ominaisuustietoja, se voi merkitä vaikkapa liikuntapaikkojen varusteiden, kunnon ja huoltotarpeen inventointia talven jäljiltä. Tiedot päivittyvät Collectorista saman tien ArcGIS Onlinessa olevaan web-karttaan ja paikkatietokantaan, joita pääsevät käyttämään kaikki siihen oikeutetut. Vastaavasti ominaisuustietoja voi myös muokata Collectorilla. Hiihtoladun voi merkitä suljetuksi, kun kevät on sulattanut lumen, ja samaa reittiä kulkevan lenkkipolun voi merkata avatuksi. Web-karttaa voi toki muokata toimistoltakin käsin desktop-ohjelmistolla. Jos koko ketju on kertaalleen pystytetty, tietoja voi kuitenkin päivittää myös suoraan maastosta vaikkapa kunnan liikuntasivustolle kuntalaisten nähtäväksi. ”Sama rajapinta voi siis olla käytössä sekä tiedon editointia että esittämistä varten”, Lehtonen sanoo. Collector on suunniteltu mahdollisimman helpoksi käyttää. 30 Toimii myös offline Keväällä julkaistu Collectorin uusin versio mahdollistaa nyt Lehtosen mukaan tiedonkeruun myös offline-tilassa. Kun käyttäjä on jälleen verkkoyhteyden piirissä, kerätyt tiedot päivittyvät ArcGIS Onlinessa olevaan web-karttaan. Collectorilla voi käyttää erilaisia taustakarttoja, vaikkapa ilmakuvia, sekä hakea osoitteita, mitata etäisyyksiä ja liittää kohteisiin mobiililaitteella otettuja valokuvia ja videoita. ”Lisäksi se auttaa navigoimaan mihin tahansa kartalla olevaan kohteeseen ja suunnittelemaan reittiä kohteelta toiselle”, Lehtonen sanoo. Kun sovelluksen jättää päälle, sillä voi vaikkapa piirtää kartalle viivana päivän aikana maastossa kulkemansa reitin. Maastoon voi ottaa Collectorissa minkä tahansa karttatason, jonka päälle tietoa kerätään. Maastossa voi vaikkapa käydä tutkimassa, miltä uuden kaavoitusalueen kohteet näyttävät ja kirjata tietoja suoraan kaavakarttaan. ”Sovelluksen avulla voi myös validoida analyyseja maastossa. Jos on tehty esimerkiksi analyysi pohjavesialueen rajoista, voi mennä paikan päälle katsomaan aluetta, kerätä sieltä havaintoja ja jopa editoida suoraan sitä analyysia.” Jos kohteille tarvitaan todella tarkat koordinaatit, Collectorin voi asentaa maastokäyttöön tarkoitettuun Android-tablettiin, josta saa Bluetooth-yhtey Maastossa voi Collectorin avulla käyttää tiedonkeruuseen mitä tahansa taustakarttaa. den tarkkaan paikannukseen pystyvään ammattimaiseen GPS-laitteeseen. Collector soveltuu Lehtosen mukaan hyvin monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Sillä voi yhtä hyvin inventoida puistoalueiden ja kadunvarsien puita kuin raportoida kotihoitajien käynneistä asiakkaidensa luona. Tarvittaessa sen avulla voi myös seurata reaaliaikaisesti kenttätyöntekijöiden sijaintia ja toimintaa kentällä. Collectorin voi ladata maksutta AppStoresta tai Google Playstä, mutta sen käyttö edellyttää ArcGIS Online for Organizations -tilin käyttäjätunnukset. Lisätietoja osoitteesta http:// doc.arcgis.com/en/ collector/. ■ 1/2014 Kunnille modulaarinen sovelluskokonaisuus Esri Finland on alkanut lokalisoida suomalaisten kuntien käyttöön työntekoa tehostavaa sovelluskokonaisuutta, jota Ruotsissa käyttää 60 prosenttia kunnista. Kunnilla on suuri joukko tehtäviä, joiden hoitamisessa paikkatietoon perustuva työskentelyprosessi nopeuttaa ja tehostaa toimintaa. Tehtävät liittyvät esimerkiksi rakennuskantaan, tieverkostoon, koulutoimeen, matkailuun, vesi- ja viemäriverkostoon, ympäristösuunnitteluun, pelastustoimeen, leikkipaikkoihin ja puistoihin sekä kaavoitukseen. Moninaisia tehtäviä varten ruotsalainen S-Group Solution on jo vuosia sitten kehittänyt paikallishallinnon käyttöön modulaarisen Geosecma-sovelluskokonaisuuden, josta kunnat voivat hankkia yksittäisiä moduuleita aina tarpeidensa mukaan. Sovelluskokonaisuutta on myös jatkokehitetty koko ajan. Nyt Esri Finland on alkanut yhteistyössä S-Group Solutionin kanssa lokalisoida Geosecmaa Suomen olosuhteisiin. Elokuussa markkinoille tuodaan sovelluskokonaisuuden ydin. Se sisältää kiinteistö-, rakennus-, väestö- ja katuverkkotiedon moduulit sekä kantakartan ylläpitoon tarvittavat työkalut. Jatkossa Esri Finland lokalisoi lisää moduuleita suomalaisten kuntien osoittaman kiinnostuksen ja kysynnän mukaan. ”Jo ensimmäisen julkistusvaiheen moduulit ovat sellaisia, että niiden käyttöönotto tuottaa merkittäviä hyötyjä”, Solution Consultant Jussi Lehtonen toteaa. Täydennystä nykyratkaisuille Suomalaisissa kunnissa paikkatieto- ja karttapohjainen työskentely ei Lehtosen mukaan ole vielä kovin yleistä. Työkalut ovat usein vanhakantaisempia eivätkä yleensä ole paikkatietosovelluksia. ”Paikkatietopohjainen Geosecma on dynaamisempi ja ajantasaisempi ratkaisu. Se tuo kuntien käyttöön monia uusia ominaisuuksia”, hän lupaa. Esri Finlandin Solution Specialistin Marko Saastamoisen mukaan Geosecman voi hyvin ottaa kunnissa käyttöön myös olemassa olevien ratkaisujen rinnalle. Muun muassa kantakartan ylläpito onnistuu helposti Geosecman työkaluilla, ja kantakartan tiedot ovat käytettävissä myös tableteilla ja älypuhelimilla. ”Modulaarisuus erityisesti puoltaa sitä, että Geosecman moduuleita voi tuoda soveltuvin osin täydentämään kunnan olemassa olevia työkaluja”, hän sanoo. Eri rekistereistä tietoa yhtä aikaa ArcGIS for Serverin päällä toimivan Geosecman nyt lokalisoitu ydin kattaa tie-, kiinteistö-, väestö- ja osoiterekisteritiedon hallinnan. Tiedot järjestelmään tuodaan hyödyntämällä eri viranomaisrekisterien rajapintoja ja poimintapalveluita. Haetut tiedot sulautetaan muun tiedon lisäksi järjestelmän ytimeen. Tämä mahdollistaa kehittyneiden kyselyiden ja analyysien tekemisen. ”Normaalisti rekistereihin on vaikea päästä käsiksi, mutta Geosecman avulla kunnan työntekijöiden on helppo käyttää niitä”, Lehtonen sanoo. Geosecman tominallisuudet on jaettu tehtävien mukaan työasema-, selaintai mobiilikäyttöliittymiin. Kantakartan ylläpito hoidetaan ArcGIS for Desktop -ohjelmistolla. Selainkäyttöliittymä sisältää karttanäkymä-, kysely- ja analyysityökalut. Selainkäyttöliittymiä voi rakentaa myös erityisiin tarkoituksiin esimerkiksi kuntalaisia varten. Geosecman kyselyt toimivat Saastamoisen mukaan siten, että tietoa haettaessa ei tarvitse ensin määritellä, mistä tietoa haetaan. Haun voi esimerkiksi tehdä yksinkertaisen hakutoiminnon kautta siten, että haku mukautuu kyselyn sisällön perusteella. Ei ole väliä haetaanko tietoa kiinteistöstä omistajan, katusoitteen tai kiinteistön nimen perusteella. ”Lopputuloksena ei saa käteensä pelkästään kyselyn tulosta, vaan Geosecma myös ehdottaa valmiiksi, mitä tiedolla voi jatkossa tehdä. Kyselyn tuloksen voi tietysti näyttää kartalla ,mutta se voi olla myös avain seuraavaan tiedon hakuun.” Karttakäyttöliittymässä voi esimerkiksi piirtää vapaapiirtotyökalulla kartalle alueen ja saada infonäkymään kootusti kaikki alueelle kohdistuvat tiedot eri rekistereistä. Näin voi vaikkapa paikallistaa alueen 6-vuotiaat lapset, jotka ovat aloittamassa koulun seuraavana syksynä. Jos kartalle on otettu tontit ja rakennukset, rakennuksen symbolia klikkaamalla avautuu ikkuna, jossa on kaikkien eri rekisterien tiedot rakennuksesta. Näin esimerkiksi selviää, kuinka monta ihmistä rakennuksessa asuu ja keitä he ovat. ”Pelkästään tämä ominaisuus nopeuttaa työskentelyä olennaisesti, koska eri rekisterien tietoja ei tarvitse alkaa erikseen penkoa esiin ja yhdistellä”, Lehtonen toteaa. Jos tietyn alueen asukkaille halutaan esimerkiksi lähettää postia vaikkapa heidän alueensa äänestyspaikasta, järjestelmästä voi tulostaa tarvittavan osoitetiedoston postitusta varten. ■ 31 1/2014 Uutisia Sankka joukko osallistujia perehtyi FLICin järjestämässä huipputapahtumassa mahdollisuuksiin hyödyntää paikka- ja sijaintitietoa johtamisessa. Paikkatiedolla johtaminen kiinnosti Suomen paikkatietoklusteri (Finnish Location Information Cluster, FLIC) järjesti toukokuun 7. päivänä Helsingissä Suomen ensimmäisen huipputapahtuman, jonka aiheena oli johtaminen paikka- ja sijaintitiedon avulla. Tapahtuma keräsi Ravintola Sipulin Talvipuutarhaan pitkälti toistasataa paikka- ja sijaintitiedon hyödyntämises- tä kiinnostunutta osallistujaa. Mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä puheenvuoroja esittivät täydelle salille muun muassa Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Leena Mörttinen ja Rovio Entertainmentin VP, New Business Ventures, Sanna Korppoo. Esrin tarjoamista mahdollisuuksista paikka- ja sijaintitiedon hyödyntämiseen tapahtumassa kertoi General Manager Aart van Wingerden Esri Europesta. Tapahtumassa kuultiin myös muiden alan toimijoiden puheenvuoroja. Tilaisuuden loppupuolella järjestetyssä paneelikeskustelussa puhujat ottivat kantaa esiin nousseisiin aiheisiin ja herättivät keskustelua myös yleisön keskuudessa. Vastaava huipputapahtuma järjestetään myös ensi vuonna. ■ Metsäammattilaisille oma ryhmä AGOLiin Paikkatietoa työssään hyödyntäville metsäalan ammattilaisille on perustettu ArcGIS Onlineen (AGOL) oma ryhmä, Esri Forestry Group (EFG), joka tarjoaa jäsenilleen kiinnostavia sovelluksia ja tietoa. Ryhmän jäsenet voivat vaihtaa AGOLissa ajatuksia ja kokemuksia paikkatiedon hyödyntämisestä, osallistua alan projekteja, ratkaisuja ja tietomalleja edistäviin työryhmiin sekä Esrin metsäalan webinaareihin ja alueellisiin tapahtumiin. EFG-ryhmän sivut ovat osoitteessa http://efg.maps.arcgis.com/home/. ■ Esri-tuotteille 3D-kirjasto kasvillisuudesta Esri on lisännyt 3D-tuotteisiinsa kasvillisuuskirjaston E-on software -yrityksen kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla. 3D-kasvillisuuskirjasto tarjoaa CityEngine- ja ArcGIS for Desktop -ohjelmistojen sekä 3D-kasvimallien avulla suunnittelijat pystyvät tekemään 2D-aineistoistaan vaikuttavia ja realistisen näköisiä 3D-visualisointeja myös kasvillisuuden osalta. 32 ArcGIS Onlinen 3D web scene -näkymien käyttöön 80 realistista 3D-mallia kukista, pensaista ja puista. Kasvillisuuskirjasto sisältää säännöt, joiden avulla voi luoda yhtä hyvin pienen puutarhan kuin kokonaisen metsän. Käyttäjä voi istuttaa haluamiinsa paikkoihin yksittäisiä kasveja tai täyttää kokonaisia alueita haluamallaan joukolla eri kasvilajeja. Esri 3D Vegetation Library on vapaasti ladattavissa ArcGIS Onlinessa. ■ Uutisia 1/2014 Kumppanisopimus Savcorin kanssa Esri Finland ja Savcor Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka puitteissa Savcor käyttää Esrin tuotteita rakentaessaan Metsähallituksen siltä tilaaman uuden Ohjas-toiminnanohjausjärjestelmän sekä uudistaessaan yksityisille sahoille tarkoitetun puunhankintajärjestelmänsä MEKA Woodin kaikki karttaohjelmistot. Savcor voitti tarjouskilpailun, jolla Metsähallitus etsi toimittajaa kokonaan uudelle metsätalouden toiminnanohjausjärjestelmälle. Merkittävä hanke käynnistyi alkuvuodesta ja valmistuu kokonaisuudessaan ensi vuoden loppuun mennessä. Metsähallitus hallinnoi noin kolmasosaa Suomen talousmetsistä. Puuntuotannon lisäksi valtion metsiä käytetään virkistystarkoituksiin ja biodiversiteetin ylläpitoon. Metsien hallinnoinnissa Metsähallitus yhdistää kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat. Ohjas-järjestelmän avulla Metsähallituksen on tarkoitus hoitaa metsänhoitoon, puunkorjuuseen, puukauppaan, bioenergiaan ja kuljetuksiin liittyvien teh- tävien suunnittelu, operatiivinen toteutus ja raportointi. Lisäksi järjestelmä toimii linkkinä Metsähallituksen ja alihankintayritysten välillä. ”Paikkatieto muodostaa olennaisen osan kaikissa näissä tehtävissä. Sillä on erittäin merkittävä rooli läpi koko järjestelmän”, Savcorin projektipäällikkö Timo Säynäjoki sanoo. Toiminnanohjausjärjestelmä integroituu tiiviisti myös Metsähallituksen uuteen Silvia-suunnittelujärjestelmään, joka otetaan käyttöön ensi syksynä. Siinäkin hyödynnetään Esrin paikkatietoteknologiaa, ja Esri Finland on yksi järjestelmän kolmesta toimittajasta. Savcorin tuotteisiin kuuluu metsäalan tiedonhallintaan tarkoitettu Zenith-tuoteperhe, jonka markkinat ovat Pohjoismaissa, Baltiassa, Keski-Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Lisäksi sillä on yksityisten sahojen toiminnanohjaukseen tarkoitettu MEKA ERP -järjestelmä sekä puunhankintaan tarkoitettu MEKA Wood -järjestelmä. Metsähallituksen toiminnanohjausjärjestelmän Savcor toteuttaa projektina, eikä se perustu yrityksen olemassa oleviin tuotteisiin. Esrin tuotteiden avulla Savcor aikoo uudistaa tämän ja ensi vuoden aikana myös MEKA Wood -puunhankintajärjestelmän karttaohjelmistot, joista on omat versionsa toimistokäyttöön, hakkuukoneisiin ja puunkuljetusautoihin. MEKA Woodia käyttää Säynäjoen mukana suuri osa yksityisomisteisista sahoista Suomessa. Vaikka Savcorin tarkoitus on käyttää Esrin tuotteita aluksi lähinnä kotimaan markkinoille suunnatuissa ratkaisuissa, tulevaisuudessa niitä saatetaan käyttää myös kansainvälisille markkinoille tarkoitetuissa tuotteissa. ”Kumppanisopimuksen Esri Finlandin kanssa on tehnyt Savcor Forest Oy, joten sinänsä voimme käyttää Esrin tuotteita ihan globaalistikin”, Savcor Forestin Forest Systems -liiketoimintayksikön johtaja Mikko Kerkelä toteaa. ■ Porin story map kilpailuvoittoon Porin kaupungin yhdessä Satakunnan Museon kanssa tekemä Puukaupungin tarina on voittanut Esri Finlandin julistaman Story Map -kilpailun. Voittajatyö kertoo valokuvien, tekstien ja karttojen avulla kiinnostavan tarinan Porin historiasta puukaupunkina. Samasta aineistosta oli 2000-luvun alussa tuotettu cd-rom-levykkeiden sarja ja näyttely Satakunnan Museossa. Kaupungin tietopalveluasiantuntijan Timo Widbomin mielestä uudenlainen toteutus on hyvä osoitus siitä, kuinka monipuolisesti story mapeja voi hyödyntää. ”Nykyhetkeä koskevan informaation tuottamisen lisäksi niiden avulla pystytään tuomaan myös historiallista aineistoa kaikkien käytettäväksi”, hän toteaa. Puukaupungin tarina sai Widbomin mukaan paljon kiitosta ympäri Suomen museoilta ja muilta tahoilta. Hän uskoo, että monet tahot ovat nyt alkaneet itsekin pohtia, kuinka ne voisivat story mapien avulla hyödyntää valtavia aineistoja, joita niillä on valmiina hallussaan. ”Eri hallintokunnilla on Porissakin pöytälaatikoissaan paljon valokuvia, joita käyttämällä olisi helppo toteuttaa story mapeja erityyppisiin tarkoituksiin. Kun niitä tehdään ja julkistetaan, ihmisille varmasti syntyy hallintokunnissa ahaa-elämyksiä omien aineistojensa saattamisesta tällaisessa muodossa kaupunkilaisten käyttöön.” Kaupungissa ollaan jo toteuttamassa ArcGIS Onli- Kilpailuvoiton tuoneen Puukaupungin tarinan lisäksi Porissa on tehty Ulkoile Porissa -aiheista story mapien portaalia, jossa on jo julkaistu muun muassa kaupungin luontopolkuja esittelevä story map. neen Ulkoile Porissa -portaalia, johon on tarkoitus koota 5–6 erilaista story mapia kaupungin leikkipuistoista, ulkoilureiteistä, luontopoluista ja lintutorneista sekä nähtävyyksistä. ”Story mapit ovat siitä hienoja, että niitä pystyy käyttämään myös mobiilisti. GPS:n avulla mobiililaitteen käyttäjä näkee kartalla myös oman sijaintinsa. Jos esimerkiksi kulkee luontopolulla, näkee missä se seuraava lintutorni on.” Myös Porin Jazzin yhteydessä tänäkin vuonna järjestettävän Suomi Areenan tapahtumapaikoista, ohjelmasta ja esiintyjistä aiotaan Porissa tehdä story map helpottamaan yleisön osallistumista tapahtumaan. ■ ArcGIS Online käyttöön veloituksetta Onko organisaatiosi ottanut ArcGIS Online for Organizations -tilin käyttöön? Tilin saavat veloituksetta käyttöönsä kaikki ylläpidossa olevien ArcGIS for Desktop -ohjelmistolisenssien haltijat. Ota yhteyttä: info@esri.fi. ■ 33 1/2014 Uutisia GIS-palkinto Tilastokeskukselle Esri Finland myönsi tammikuun käyttäjäpäivillä tämän vuoden GIS-palkinnon Tilastokeskukselle, joka on edistänyt innovatiivisella ja merkittävällä tavalla paikkatiedon hyödyntämistä maassamme. Tilastokeskuksen edustajat Markku Koivula (vas.), Rina Tammisto, Marja TammilehtoLuode, Nicola Brun ja Dawit Kesete iloitsivat käyttäjäpäivillä Esrin antamasta tunnustuksesta heidän tärkeälle työlleen. Palkinnon myöntämistä Esri Finlandin toimitusjohtaja Jukka Rouhe perusteli muun muassa sillä, että Tilastokeskus on jo vuosien ajan mahdollistanut monipuolisten aineistojensa avulla sijaintiin liittyvien tietojen analysoinnin siten, että se auttaa yrityksiä ja julkishallintoa tekemään parempia ja oikea-aikaisempia päätöksiä. Paikkatiedon hyödyntämistä on Rouheen mukaan edistänyt erityisesti Tilastokeskuksen määrätietoinen ja pitkäaikainen työ aineistojen keräämiseksi, jatkojalostamiseksi ja tarjoamiseksi muiden käyttöön. ”Lisäksi Tilastokeskus on avannut aineistojaan vapaasti saataville madaltaen näin tiedon hyödyntämisen kynnystä ja luoden uusia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaa, palveluja ja parempaa yhteis- kuntaa, mikä kaikki parantaa myös Suomen kilpailukykyä”, hän totesi. Tilastokeskuksen puolesta palkinnon otti vastaan kehittämispäällikkö Marja Tammilehto-Luode, joka piti palkinnon saamista suurena ilona ja kunniana. ”Meillä on Esrin kanssa hyvinkin pitkä historia. Olemme harjoitelleet Esrin välineiden käyttöä ja ideoineet niiden hyödyntämistä jo parikymmentä vuotta”, hän totesi. Tilastokeskuksella on Tammilehto-Luoteen mukaan paljon sijaintitietoa ja myös tietoa siitä, miten aineistoja voidaan hyödyntää. Hän kehotti käyttäjäpäivien osallistujia kyselemään aiheesta lisää lukuisilta tapahtumaan osallistuneilta Tilastokeskuksen edustajilta ja käymään Tilastokeskuksen ständillä. ■ Paikkatietopalveluille yleiseurooppalainen alusta EU-rahoitteisessa European Location Framework (ELF) -projektissa (www.elfproject. eu) kehitetään alustaa ajantasaisten, auktorisoitujen ja yhteensopivien paikkatietopalveluiden välittämiseksi Euroopan laajuisesti julkisen ja yksityisen sektorin käyttöön. ELF-alustan kautta Euroopan maiden maanmittauslaitosten aineistot ovat helposti käytettävissä suomalaisten toimijoiden sovelluksissa ja palveluissa. Vastaavasti myös Suomen Maanmittauslaitoksen aineistot ovat käytettävissä ympäri Eurooppaa. Maanmittauslaitoksen yliinsinöörin Antti Jakobssonin mukaan käyttötarpeita on kolmenlaisia: koko Euroopan aineistoja koskevia, rajat ylittäviä, mutta ei koko 34 Eurooppaa koskevia sekä tapauksia, joissa eurooppalaisia aineistoja hyödyntävän sovelluksen halutaan olevan käytettävissä ympäri Eurooppaa, vaikka yksittäiset käyttäjät käyttäisivät sitä pääasiassa vain omassa maassaan. Kaikille yhteiset ELF-palvelut tuodaan välitettäviksi Maanmittauslaitoksen kehittämän avoimeen lähdekoodiin perustuvan Oskari-käyttöliittymän kautta (www. oskari.org). Yhtenä projektin kumppanina Esri on lahjoittanut hankkeeseen osallistuvien 30 organisaation käyttöön projektin ajaksi ArcGIS for Desktop, ArcGIS for Server, ArcGIS Online ja ArcGIS for INSPIRE -työkalut. Esrin työkaluja voidaan Jakobssonin mukaan käyt- tää ELF-projektissa erityisesti yleistykseen ja laadun varmistamiseen. ArcGIS for INSPIRE mahdollistaa ELF:n kautta jaeltavien aineistojen tietomallimuunnokset ja ArcGIS Online puolestaan tarjoaa vaihtoehtoisen, pilvipalvelupohjaisen alustan, jonka kautta sovellusten ja palvelujen kehittäjät voivat kytkeytyä ELF:n tuottamiin palveluihin. Maanmittauslaitos on ottanut Esrin lahjoittamista työkaluista tähän mennessä käyttöönsä desktoptyökalut, joiden avulla se tekee ELF:n kautta jaeltavien aineistojensa visualisointityötä. Myös Esrin yleistykseen ja laadunvalvontaan tarkoitettuja työkaluja saatetaan Jakobssonin mukaan ottaa projektia varten käyttöön. ■ Esri Finlandin myyntijohtaja Jalmari Talola (vas.) esitteli TE500-tapahtumassa mahdollisuuksia hyödyntää paikkatietoa suoraan liiketoimintajärjestelmissä, joita yritykset muutenkin jo käyttävät. Esrin ständi veti väkeä Talouselämä 500 -tapahtumassa Esri Finland oli kumppanina mukana Talouselämä 500 -tapahtumassa 22. toukokuuta Marina Congress Centerissä Helsingissä. Talouselämä-lehden järjestämän tapahtuman muita kumppaneita olivat Itella, eCraft ja Fujitsu. Päätoimittaja Reijo Ruokasen vetämässä tapahtumassa kuultiin, missä tilassa Suomen talous makaa, mitkä yritykset vievät tulevaisuudessa maatamme maailmalle ja mihin talous ylimalkaan on menossa. Tapahtuman puhujia olivat muun muassa Normet Groupin hallituksen puheenjohtaja, CEO Aaro Cantell, Valion teollisuusmyynnistä Venäjällä vastaava johtaja Mika Koskinen, Kioskedin CEO & Cofounder Micke Paqvalén ja valtiotieteen kandidaatti, kauppatieteiden ja tekniikan tohtori Raimo Sailas. Reilut 600 tapahtuman osallistujaa edustivat pääasiassa yritysten johtoa. Esri Finland esitteli ständillään Location Analytics -ratkaisuja, jotka mahdollistavat paikkatiedon hyödyntämisen suoraan liiketoimintajärjestelmissä. Ständillä kävi paljon väkeä, ja paikkatiedon liiketoiminnalle tarjoamat mahdollisuudet kiinnostivat yritysjohtajia kovasti. ■ Uutisia 1/2014 ArcGIS Online innosti maantiedon opettajia Kansainvälinen joukko maantiedon opettajia opiskeli ArcGIS Onlinen käytön perusteet Opetushallituksen toukokuussa järjestämässä seminaarissa, joka liittyi eurooppalaisten koulujen yhteisen eTwinning-oppimisympäristön toimintaan. eTwinning on Euroopan koulujen yhteistyötä tieto- ja viestintäteknologian avulla edistävä hanke, joka tarjoaa tukea, työkaluja ja palveluita helpottamaan koulujen välistä kumppanuutta konkreettis- ten projektien toteuttamisen muodossa. Hankkeen tapaamispaikkana ja työskentelyalueena toimii eTwinning-portaali, joka on käytettävissä 25 eri kielellä. Toiminnassa on mukana yli 250 000 opettajaa 34 Euroopan maasta. Keskeisenä toimintamuotona ovat erilaisten aiheiden ympärille pystytetyt projektit, joita kahden tai useamman eri maan koululaisryhmät tekevät yhteistyössä opettajiensa johdolla. eTwinning-toiminta on Tiiviisti työskennelleissä work shopeissa opettajat ehtivät saada Sanna Paavilaiselta myös henkilökohtaista ohjausta ArcGIS Onlinen käytössä. Opetushallituksen tuottajan Yrjö Hyötyniemen mukaan hyvin suosittua myös Suomessa. Mukana on lähes 1 400 opettajaa, jotka osallistuvat luokkiensa kanssa eTwinningprojekteihin. Helsingissä toukokuussa järjestettyyn ilmastoaiheiseen seminaariin osallistui viitisenkymmentä maantiedon opettajaa Pohjoismaista, Hollannista, Luxemburgista ja Belgiasta. Yhtenä seminaarien work shopien aiheena oli ArcGIS Online, jonka käyttöä opettajille esitteli Esri Finlandin GIS Consultant Sanna Paavilainen. ”Paikkatieto on Opetushallituksessa muutenkin paljon esillä ja tärkeäksi koettu asia. Kun kysyimme talon maantieteen ihmisiltä, mikä olisi teema, joka opettajia kiinnostaisi ja tarjoaisi heille uutta ja hyödyllistä tietoa, paikkatieto nousi selväksi ykköseksi”, Hyötyniemi kertoo. Kolmessa saman sisältöisessä puolentoista tunnin work shopissa kaikki 50 opettajaa pääsivät 10-20 hengen ryhmissä opiskelemaan ArcGIS Onlinen perusteet. Opettajat olivat Hyötyniemen mukaan todella kiinnostuneita aiheesta, ja vastaanotto oli hyvä. ”ArcGIS Online koettiin konkreettiseksi välineeksi, jolla voi oikeasti tehdä jotakin koulussa ja ottaa sen suoraan mukaan opetustilanteisiin.” Opettajat pitivät Paavilaisen mukaan ArcGIS Onlinen helppokäyttöisyydestä ja siitä, että sen käyttöönotto ei edellytä ohjelmistoasennuksia. Myös sen ilmaisuus opetuskäytössä, runsaat toiminnot ja valmiit aineistot herättivät kiinnostusta. Mahdollisuus perustaa ArcGIS Onlineen ryhmiä tarjoaa Paavilaisen mukaan hyvän tavan toteuttaa koululaisten kanssa projekteja, vaikka osallistujat ovat eri puolilla Eurooppaa. Seminaariin osallistuneille suomalaisille opettajille Paavilainen esitteli erikseen myös Esri Finlandin aineistot.esri.fipalvelua. Siellä on tarjolla paljon opetuskäyttöönkin sopivia ilmaisia kotimaisia paikkatietoaineistoja. Seminaarin loppupuolella opettajat ideoivat paikan päällä hankkimiensa kumppanien kanssa konkreettisia eTwinning-projekteja. Monessa ideoidussa projektissa opettajat suunnittelivat Hyötyniemen mukaan hyödyntävänsä myös paikkatietoa ja ArcGIS Onlinea. ■ Euroopan käyttäjäkonferenssi Adrianmeren rannalla Kroatiassa Esrin Euroopan käyttäjäkonferenssi järjestetään tänä vuonna 13.–15. lokakuuta Splitissä Kroatiassa. Kolmipäiväinen tapahtuma tarjoaa paljon ajankohtaista tietoa Esrin tuotteiden kehityksestä ja uusimman paikkatietoteknologian tarjoamista mahdollisuuksista. Esrin tulevaisuuden visioista paikan päällä kertoo pääjohtaja Jack Dangermond. Tapah- tumassa voi myös keskustella ja vaihtaa kokemuksia Esrin asiantuntijoiden sekä eri toimialojen asiakkaiden kanssa. Omaa osaamistaan osallistujat voivat syventää käyttäjäkonferenssin lukuisissa koulutusseminaareissa ja eri ohjelmalinjojen esityksiä seuraamalla. Tapahtumaan voi hakea myös puhujaksi 30. kesäkuuta mennessä. Adrianmeren rannalla sijait- Kroatian rannikon helmi Split tarjoaa aurinkoiset puitteet Esrin Euroopan käyttäjäkonferenssille ensi lokakuussa. seva Split on Kroatian toiseksi suurin kaupunki. Matkailijoita sinne houkuttelevat auringonpaiste, palmujen reunustama rantabulevardi, sokkeloinen vanhakaupunki sekä lukuisat ravintolat ja kahvilat herkullisine merenantimineen. ■ 35 1/2014 Koulutusta ja tapahtumia Poimintoja syksyn 2014 kursseista ArcGIS Online -peruskurssi ArcGIS Online -peruskurssi on suunniteltu soveltuvaksi hyvin eritaustaisille käyttäjille, jotka ovat kiinnostuneita tiedon hyödyntämisestä ja jakamisesta karttojen avulla. Opit muuttamaan sijaintiin liittyvän taulutiedon paikkatiedoksi, luomaan web-karttoja, julkaisemaan ja jakamaan tie- ArcGIS Online -jatko kurssi 2: Mobiili tiedonkeruu ja tilannekuvanäkymien luominen Kurssi on tarkoitettu käyttäjille, jotka haluavat oppia keräämään ja päivittämään tietoa maastossa mobiililaitteella sekä liittämään esimerkiksi valokuvia kerättyihin kohteisiin. Kurssilla opitaan myös luomaan monitorointinäkymiä dynaamisesta aineistosta, jota voidaan tarkastella myös erilaisten mittareiden avulla. toa karttojen muodossa sekä käyttämään karttoja selaimessa sekä Microsoft Office -tuotteissa. ArcGIS Online -jatkokurssi 1: Sisällön tuotanto ja hallinta sekä web-sovellukset Kurssi on tarkoitettu käyttäjille, jotka haluavat syventää ArcGIS Online -osaamistaan. Kurssilla opetellaan erilaisia Vie kenttätyöskentelysi uudelle tasolle Collector for ArcGIS -mobiili sovelluksen avulla Tee tiedonkeräyksestä maastossa entistä helpompaa ja tehokkaampaa Collector for ArcGIS -mobiilisovelluksen avulla. iOS- tai Android-laitteilla kerätyt ja päivitetyt tiedot ovat saman tien kaikkien ModelBuilder tehokäyttöön -kurssi ModelBuilder tehokäyttöön Opit laatimaan kurssilla usein toistuvien analyysien tai työtehtävien suorittamiseen valmiita geoprosessointimalleja, jolloin jokaista työvaihetta ei tarvitse erikseen suorittaa manuaalisesti. Valmiin mallin voi muuntaa muulle työyhteisölle käytettäväksi työkaluksi tai upottaa esimerkiksi Pythonkoodiin. Kurssi on yhden päivän tehopaketti, jossa osallistuja saa ymmärryksen siitä, mitä mahdollisuuksia ModelBuilderin käyttö tarjoaa. Tehokkaan paikkatietokäsittelyn taustalla on hyvin toimiva geoprosessointimalli. Mallissa jokin paikkatietoon liittyvä toimenpide tai työnkulku on mallinnettu ketjuuntuneina työkaluina. Sen ansiosta usein toistuvaa paikkatiedon käsittelyyn tai mallinnukseen liittyvää toimenpidettä ei tarvitse tehdä joka kerta uudelleen työkalu kerrallaan suorittaen. Valmiissa mallissa tarvittavat syötetiedot on parametrisoitu niin, että mallia voidaan helposti suorittaa erilaisin syöttein eri ajankohtina. Sovellus tekee raskaan työn puolestasi. 36 tapoja, joilla omaa aineistoa voi lisätä ArcGIS Onlineen ja miten omista aineistoista tuotetaan toimivia palveluita. Kurssilla keskitytään myös ArcGIS Onlinen sisällön hallintaan. Muita keskeisiä teemoja kurssilla ovat web-sovellukset. Kurssilla opetellaan tekemään palautekanavasovellus sekä harjoitellaan tarinakarttojen toteuttamista vaiheittain. muiden käyttäjien käytettävissä ja voit liittää kohteisiin kuvia ja videoita saadaksesi kaiken tarpeellisen informaation tallennettua. Collectorin avulla voit nyt kerätä tietoa myös sijainneissa, joissa internet-yhteyttä ei ole saatavilla. Windows- ja selainpohjaisella Operations Dashboard for ArcGIS -sovelluksella voit seurata dynaamisten tilannekuvanäkymien avulla aineistoasi sekä tarkastella sitä erilaisten mittarien avulla. Tarkkaile palveluita, jakeluja, ihmisiä tai kulkuneuvoja missä tahansa päin maailmaa milloin tahansa. ■ Vakioitu työskentelyprosessi mallissa takaa myös tasalaatuisen työn eliminoiden ihmisperäisten käsittelyvirheiden mahdollisuutta työnkulussa. Yhden henkilön rakentama malli voidaan edelleen jakaa työkaluna koko työyhteisölle esimerkiksi palvelimen tai ArcGIS Onlinen kautta. ModelBuilder o n A rc G I S f o r Desktopin mukana tuleva sovellus geoprosessointimallien luontiin, muokkaukseen ja hallinnointiin. Sovelluksen yksin- Verkostoanalyysit – Network Analyst tehokäyttöön Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat selvittää tieverkkoaineiston avulla kohteiden välisiä etäisyyksiä, kohteiden saavutettavuutta ajan tai matkan suhteen, tehdä yhden tai useamman ajoneuvon ajojärjestelysuunnittelua tai analysoida esimerkiksi myymäläverkoston kattavuutta. Kurssi esittelee verkostoanalyysien koko kirjon käsitellen niistä saatavia hyötyjä monipuolisesti. Rasterianalyysit – johdanto Spatial Analystin käyttöön Kurssi on yhden päivän tehokas katsaus Spatial Analyst -laajennusosan toiminnallisuuteen sekä rasteriaineistojen hallintaan. Kurssi sopii kaikille, jotka haluavat oppia käsittelemään rastereita. Voit olla uusi Spatial Analyst -laajennusosan käyttäjä tai käyttänyt laajennusta jo vuosia, mutta haluat oppia hyödyntämään rastereiden analyysimahdollisuuksia monipuolisemmin. Editointi ja paikkatietokannan rakentaminen Kurssi on tarkoitettu kaikille kertainen graafinen käyttöliittymä mahdollistaa alhaisen oppimiskynnyksen. Jo yksinkertaisilla ja nopeasti tehtävillä malleilla voidaan saada merkittäviä parannuksia työtehokkuuteen. ModelBuilder on ArcGIS-käyttäjän keskeinen työkalu. ■ Koulutusta ja tapahtumia paikkatietoaineistojen käyttäjille, ylläpitäjille ja tuottajille. Kurssin ensimmäisenä päivänä editoidaan eli luodaan ja muokataan paikkatietoaineistoa monipuolisesti hyödyntäen ArcGIS for Desktop -ohjelman uusimpia toimintoja. Toisena päivänä suunnitellaan ja rakennetaan paikkatietokanta ja harjoitellaan aineiston ominaisuustietojen laadun varmistusta. Kolmas päivä perehdyttää edistyneisiin tekniikoihin, joiden avulla voidaan varmistaa myös geometrinen laatu ja luoda erilaisia esittämistekniikoita. ■ Lisätietoja: esri.fi/koulutus/ kurssikalenteri koulutus@esri.fi ArcGIS Pro – tulevaisuuden paikkatietojärjestelmä Uusi ArcGIS Pro on suunniteltu GIS-ammattilaisen työkaluksi, kuten perinteinen Desktop, mutta se on paljon enemmän. Käytännössä kaikki muuttuu ja siirrytään uuteen ArcGIS Pro -aikakauteen. Kurssilla käytetään ArcGIS Pro -ohjelmaa monipuolisesti ja opitaan ottamaan uutuus tehokkaasti haltuun ja käyttöön osana yrityksen paikkatietoratkaisua. Koe paikkatiedon käsittely uudella tavalla – ArcGIS Pro Esri julkaisee tämän vuoden aikana uuden ArcGIS Pro -tuotteen ArcGIS for Desktop 10.3 -version rinnalle. Se tulee mullistamaan perinteisen ajattelun paikkatiedon käsittelystä. A rc G I S P ro h o i t a a perinteisen Desktop-järjestelmän tavoin aineiston visualisoinnin, editoinnin ja analyysit, mutta aidosti 64-bittisenä ja tukien kaksiulotteisen maailman lisäksi 3D-näkymiä – kaikki samassa käyttöliittymältään täysin uudistetussa ohjelmassa. P ro k u u l u u k a i k i l l e Desktop-asiakkaille, automaattisesti. Olitpa ArcGIS for Desktop, Server tai Online -käyttäjä, tule kurssille näkemään ja kokemaan, mikä on ArcGIS Pro, kuinka otat sen käyttöösi ja hyödynnät sitä mahdollisimman tehokkaasti. ■ Kurssikalenteri syksy 2014 Configuring and Managing the Multiuser Geodatabase 27.–29.8. Verkostoanalyysit – Network Analyst tehokäyttöön 6.–7.10. – Ota keskitetyn paikkatietokannan hallinnan niksit haltuun. – Opi ratkaisemaan saavutettavuuteen liittyviä haasteita verkostoanalyysien avulla. ArcGIS-peruskurssi 10.–12.9., 22.– 24.10., 10.–12.12. ModelBuilder tehokäyttöön 8.10., 25.11. – Opi käyttämään ArcGIS-työasemaohjelmistoa monipuolisesti. – Opi tehostamaan paikkatietoanalyyseja geoprosessointimallien avulla. Editointipäivä 16.9. ArcGIS Pro -päivä 9.10., 6.11., 16.12. – Opi editoinnin perustaidot päivässä. – Opi käyttämään uutta ArcGIS Pro -ohjelmaa monipuolisesti osana yrityksen paikkatietojärjestelmää. ArcGIS Online -peruskurssi 1.10., 1.12. – Opi luomaan ja julkaisemaan karttoja webiin ja MS Office -ohjelmistoihin. ArcGIS Online jatkokurssi 1: Sisällön tuotanto ja hallinta sekä websovellukset 2.10., 2.12. CityEngine tutuksi – päivässä 21.10. – Opi muuttamaan 2D-paikkatietoaineistosi 3D-kaupunkimalliksi. Editointi ja paikkatietokannan rakentaminen 29.–31.10. – Opi tuottamaan sisältöä ja luomaan web-sovelluksia esimerkiksi palautteiden keräämiseen sekä tekemään storymaptarinakarttoja. – Opi tuottamaan, muokkaamaan ja hallinnoimaan paikkatietoaineistoja. ArcGIS Online jatkokurssi 2: Mobiili tiedonkeruu ja tilannekuvanäkymien luominen 3.10., 3.12. – Opi hyödyntämään rasteriaineistojen analyysimahdollisuuksia tehokkaasti. – Opi keräämään paikkatietoa mobiililaitteilla ja luomaan oma tilannekuvan seurantajärjestelmä. Rasterianalyysit – johdanto Spatial Analystin käyttöön 11.11. Laserkeilausaineiston hyödyt tehokäyttöön 12.11. – Opi hallitsemaan, analysoimaan ja jakamaan laserkeilausaineistoa tehokkaasti. ■ 1/2014 Tulevia tapahtumia 10th ITS European Congress 16.–19.6.2014 Messukeskus, Helsinki Lisätietoja: itsineurope.com/ its10/ Esri Education GIS Conference 2014 12.–15.7.2014 San Diego, Kalifornia Lisätietoja: esri.com/educ Esri International User Conference 2014 14.–18.7.2014 San Diego, Kalifornia Lisätietoja: esri.com/uc Geodesign Summit Europe 11.–12.9.2014 Delft, Hollanti Lisätietoja: geodesignsummit.com/ europe Esri European User Conference 2014 13.–15.10.2014 Split, Kroatia Lisätietoja: esri.com/euc IBM BusinessConnect 2014 15.10.2014 Finlandia-talo, Helsinki Lisätietoja: ibm.com/fi/ Paikkatietomarkkinat 2014 4.–5.11.2014 Messukeskus, Kokoustamo, Helsinki Lisätietoja: maanmittauslaitos.fi Suomen Esrikäyttäjäpäivät 2015 21.–22.1.2015 Royal at Crowne Plaza Helsinki Lisätietoja: esri.fi Seuraa päivittyviä tapahtumatietoja osoitteessa: esri.fi ■ 37 Esri Location Analytics – tuo liiketoimintasi kartalle 80 % liiketoimintatiedosta pitää sisällään tiedon sijainnista. Esri Location Analytics -ratkaisujen avulla hyödynnät organisaatiossasi olevaa sijaintitietoa helposti – suoraan käyttämässäsi yritysjärjestelmässä. Kysy lisää: myynti@esri.fi esri.fi
© Copyright 2024