Julkishallinnon data vihdoin avautumassa - Esri
1/2011 Asiakaslehti Julkishallinnon data vihdoin avautumassa Esriltä ratkaisu INSPIRE-haasteisiin Sivu 28 Sivu 10 Ajankohtaista asiaa Sovelluskohteita Tuotetietoa Käyttäjävinkkejä Tulvariskit kartoitetaan pohjaksi tulvien hallinnalle 17 Vuoden GIS-palkinto Maanmittauslaitokselle Uutisia 9 Tapahtumia ja koulutusta Pääkirjoitus 1/2011 ”Esri tarjoaa ilmaiseksi kenen tahansa käyttöön kattavan valikoiman paikkatietoresursseja.” Jukka Rouhe Toimitusjohtaja Esri Finland Esri Inc:n visiona on tuoda paikkatieto kaikkien saataville. Kyse ei ole vain sanahelinästä tai pilvilinnojen rakentelusta, sillä Esri tarjoaa jo nyt ilmaiseksi kenen tahansa käyttöön kattavan valikoiman paikkatietoresursseja. Rakentumassa on paikkatiedon ekosysteemi, josta hyötyvät yhtä hyvin yritykset ja julkishallinnon organisaatiot kuin kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset ympäri maailman. Mittavimmat resurssit tarjoaa ArcGIS Online, jossa on veloituksetta kenen tahansa käytettävissä karttoja, dataa, paikkatietotyökaluja ja -sovelluksia. Suuren osan sisällöstä tarjoaa Esri, mutta lisäksi nähtävillä on karttoja ja sovelluksia paikkatietoyhteisöltä ympäri maailman. Kuka tahansa voi jakaa paikkatietoa ArcGIS Onlinen kautta. ArcGIS Onlinen kaikkia resursseja voi käyttää vapaasti esimerkiksi pelkällä selaimella ArcGIS.com-yhteisöpalvelusivuston kautta, kunhan käytössä on internet-yhteys tietokoneelta tai matkapuhelimesta. Esrillä on myös laaja Nonprofit Organization Program. Sen kautta verovapaat yleishyödylliset ympäristönsuojeluun ja humanitääriseen toimintaan erikoistuneet organisaatiot ympäri maailman voivat saada kohtuullisen vuosittaisen hallinnointipalkkion hinnalla ArcGIS Desktop ja ArcGIS Server -ohjelmistoja järjestäytyneen vapaaehtoistoimintansa tueksi. Myös muunlaiset nonprofit-järjestöt ja -organisaatiot saattavat päästä mukaan ohjelmaan. Lisäksi Esrillä on useita muita sponsorointiohjelmia, joiden puitteissa se tarjoaa ilmaiseksi tai alennushintaan ohjelmistoja, laitteita, dataa, koulutusta ja palveluja. Education Program koskee muun muassa kouluja, yliopistoja, museoita ja kirjastoja. Techsoup Program koskee voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, jotka toimivat teknologian avulla sosiaalisen muutoksen hyväksi Techsoup Global -verkostossa. Conservation Program koskee mitä tahansa ryhmiä, nonprofitorganisaatioita ja yksilöitä, jotka tarvitsevat Esrin ohjelmistoja tai palveluja ympäristönsuojelua tai sosiaalista toimintaansa varten. Mahdollisuuksia paikkatiedon hyödyntämiseen on siis myös kaikilla niillä, joilla ei ole varaa hankkia kaupallisia tuotteita. Yritykset ja julkishallinto hyödyntävät paikkatietoa entistä laajemmin. Esrin pääjohtaja Jack Dangermond uskoo, että paikkatiedon avulla myös kansalaisjärjestöt, vapaaehtoisryhmät ja yksittäiset kansalaiset voivat tehdä monenlaista hyvää ympäristölle, omalle yhteisölleen ja koko yhteiskunnalle. Siitä on helppo olla samaa mieltä – ja juuri sen vuoksi paikkatieto kuuluu kaikille. ■ 3 1/2011 Julkaisija Esri Finland Oy Esri Finland Oy:n asiakaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Osoitelähde: Esri Finland Oy:n asiakas- ja markkinointirekisteri. Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: info@esri.fi Päätoimittaja: Katri Raevuori Tuotanto: Press Features Oy (jorma.t.mattila@pp.inet.fi), Salaperä Oy (martti.nevanpera@gmail.com) Kannen kuva: Heidi Strengell Paino: Forssa Print 2011 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 Painos: 6500 kpl Yhteystiedot Esri Finland Oy Sinikalliontie 3 B 02630 Espoo Puh. 0207 435 435 Fax 0207 435 430 Sähköposti: info@esri.fi Internet: esri.fi Myynti: Puh. 0207 435 435 myynti@esri.fi Käyttäjätuki: Puh. 0207 435 445 tuki@esri.fi Pori tehostaa kaupunkilogistiikkaa Porin kaupunki tehostaa paikkatiedon avulla kuljetuksiaan ja käyttää ArcGIS-ratkaisuja myös päätöksentekoa tukeviin analyyseihin. esri.fi Uudistettu ArcGIS 10 on enemmän kuin paikkatietojärjestelmä. Se tarjoaa niin Desktop- ja Server-käyttäjille kuin web-selaimen tai mobiililaitteiden avulla työskenteleville entistä tehokkaampia tapoja hyödyntää paikkatietoa eri käyttökohteissa. Lue lisää internet-sivuiltamme osoitteesta esri.fi/tuotteet/arcgis10/. ArcGIS 10 -ohjelmistot ovat jakelussa, toimitus tapahtuu internetin välityksellä. Internet-sivuiltamme löydät asennus- ja rekisteröintiohjeet osoitteesta esri.fi/kayttajatuki/asennus/. Esri Finland asiakaslehti selailtavissa myös internetissä Voit lukea Esri Finland asiakaslehden myös internetissä helppokäyttöisenä selailuversiona. Lehti löytyy suoraan esri.fi-etusivulta. 4 6 Sisältö 3D-mallinnukseen uusia toimintoja 20 1/2011 33 Paikkatieto kuuluu kaikille 12 24 Laajempi lisenssi korkeakouluille Paikkatieto palveluiksi Tässä numerossa: Kohti optimaalista kaupunkilogistiikkaa Maanmittauslaitokselle GIS-palkinto yleistystyökaluista 6 Päällekkäisanalyysi kertoo, 9 missä on suurpetoja Espoossa 26 Julkistieto aukeaa vihdoin 10 ArcGISin laajennuksilla lisähyötyä paikkatiedosta 27 Avuksi palveluarkkitehtuuri 12 ArcGIS for INSPIRE tarjoaa ratkaisun tiedontuottajille 28 Paikkatieto yhtenäistää MTT:n bioenergiatutkimusta 14 Paikkatiedon aarreaitta 30 Paikkatiedolla öljykatastrofien Esri-käyttäjäpäivät 2011 31 ehkäisyyn Suomenlahdella 16 Pilvestä it-kapasiteettia ilman alkukustannuksia 32 Ympäristöhallinto kartoittaa tulvariskit 17 ArcGIS 10 monipuolistaa ja tehostaa 3D-mallinnusta 33 Paikkatieto kaikkien saataville 20 Tips&Tricks 34 Optimoinnilla säästöjä kunnan ruokakuljetuksissa 22 Uutisia 36 Malminetsinnässä kaikki tieto sidotaan paikkaan 23 Tapahtumia ja koulutusta 39 Korkeakouluille kattava ArcGIS 10 -lisenssi 24 5 1/2011 Timo Widbomin mukaan Porissa pystytään hoitamaan samalla ArcGIS-alustalla hyvin kattavasti kaikkia kaupunkilogistiikkaan liittyviä tehtäviä katujen kunnossapidosta aina ateriakuljetuksiin asti. Kohti optimaalista kaupunkilogistiikkaa Porin kaupunki pyrkii tehostamaan kaikkia kuljetuksia ja säästämään kustannuksia nykyaikaistamalla kaupunkilogistiikkansa. Ensin piti kuitenkin uudistaa katuverkkoaineisto, jotta kuljetusten optimointi perustuisi topologisesti ehjään ja ajantasaiseen katuverkkoon. 6 1/2011 Kuva: Jussi Partanen. Kaupunginhallitus on Porissa päättänyt tehostaa kaikkia kuljetuksia nykyaikaisen logistiikan avulla. Päätöksen taustalla oli samoja ongelmia, jotka ovat ajankohtaisia monissa muissakin kaupungeissa. "Kaupungin ajoneuvoja kulkee päivittäin valtavat määrät ilman, että mietitään sen enempää, mitä tehdään ja kuka tekee. Kunhan tavarat ja ihmiset saadaan paikasta toiseen ennemmin tai myöhemmin", kaupungin tietopalveluasiantuntija Timo Widbom kuvailee. Yhteistyötä hallintokuntien välillä ei hänen mukaansa logistiikassa juurikaan ole ollut. Kaikki hoitavat kuljetuksia omilla ajoneuvoillaan omaan tahtiinsa. Esimerkiksi perusturvapalveluissa saman asiakkaan luona saattavat käydä samana päivänä peräkkäin ateriankuljettaja, kotisairaanhoitaja ja siivooja kukin oman työpaikkansa ajoneuvolla. "Kaikki käyvät asiakkaan luona yhtenä päivänä, kun ei ole tiedetty, kuka käy minäkin päivänä. Sitten kuutena päivänä ei tapahdu mitään", Widbom sanoo. Ajoneuvoinvestoinneissa on kiinni miljoonia euroja. Silti jonkun hallintokunnan kaikki ajoneuvot makaavat arkipäivisin kello 16.00 jälkeen ja viikonloppujen ajan käyttämättöminä, ja samaan aikaan joku toinen hallintokunta käyttää samanlaisia omia ajoneuvojaan. Käytännöt eivät ole kovin taloudellisia, ja niihin liittyy Widbomin mukaan myös erilaisia poliittisia näkemyksiä muun muassa siitä, mille tahoille kaupunki järjestää kuljetuspalveluja, kuinka usein ja millä tavalla. Tilanne on jatkunut vuodesta toiseen samanlaisena osittain myös muutosvastarinnan vuoksi. Usein pelätään, että muutokset vaikuttavat kielteisesti omaan työhön tai aiheuttavat ehkä jopa irtisanomisia. Samaan aikaan kunnissa haetaan säästöjä kaikessa mahdollisessa. Ja ympäristöpäästöjäkin pitäisi vähentää. Kuljetusten optimointi tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia niin säästöihin kuin päästöjen vähentämiseen, kuten Porin teettämät konsulttiselvityksetkin ovat osoittaneet. Katuverkon tiedot ensin ajan tasalle Kun Porissa yritettiin kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen ryhtyä optimoimaan kuljetuksia, huomattiin Widbomin mukaan hyvin nopeasti, että käytössä ArcGISin avulla katuverkoston auraushoitoluokat saatiin Porissa nopeasti kartalle, jota tiemestarit voivat hyödyntää ja tarvittaessa myös helposti päivittää. oleva katuverkkoaineisto oli kovin puutteellinen. "Ilman ajantasaista ja topologisesti ehjää katuverkkoaineistoahan optimointi voi mennä pahasti pieleen. Optimointiprojektistamme tulikin ensin katuverkkoaineiston uudistusprojekti", hän kertoo. Kaupallisesta katuverkkoaineistosta puuttui lähes puolet kaupungin kevyen liikenteen väylistä, mikä olisi vaikeuttanut olennaisesti esimerkiksi aurauksen optimointia ja koulumatkojen oikeiden pituuksien mittausta. Aineistosta puuttuivat myös uudet asuinalueet sekä kattavat tiedot katujen leveyksistä, tienpidon hoitoluokista ja kaupungin hoidossa olevista yksityisteistä. Aineistoa oli Widbomin mukaan pakko lähteä räätälöimään omana työnä, jotta mukaan saataisiin kaikki asiat, joita kaupunkilogistiikassa tarvitaan. Tavoitteena oli saada aikaan ajantasainen ja tarkka katuverkkotietokanta. Tietokantaan tarvittiin myös tiedot kaupungin käytössä olevista ajoneuvoista sekä logistiikkakeskuksista, varikoista ja muista paikoista, joista ajoneuvot lähtevät ja joihin ne palaavat. Lisäksi optimointia varten tarvittiin tiedot palvelupisteistä, joihin kuljetukset kohdistuvat. Kävi myös ilmi, että käytössä ollut paikkatieto-ohjelmisto ei taipunut verkostotopologiaan eikä logistiikan optimointiin. Ongelma ratkesi, kun kaupunki otti viime kesänä käyttöön ArcGIS Serverin sekä ArcLogisticsin ja joukon muita Esrin työasemaohjelmistoja. Tärkein työkalu katuverkon aineistouudistuksessa oli Widbomin mukaan ArcEditor, joka mahdollisti topologisten ja muiden työvälineiden käytön sekä mahdollisimman tarkan tiedon tuottamisen ja editoinnin. "Ongelma oli, että meillä ei juurikaan ollut ArcEditor-osaajaresursseja. Tällöin Esri Finlandin tuki ja ohjaus oli tarpeellista ja kattavaa. Ryhdyimme heidän kanssaan todelliseen yhteistyöhön, ja he tekivät paljon töitä kanssamme." Ylläpito onnistuu ilman GIS-osaamista Aineistouudistuksessa Porin kaupungin 800 neliökilometrin alue jaettiin yhden neliökilometrin ruutuihin, jotka käytiin yksitellen läpi. Jokaisen ruudun tiedot tarkastettiin ja korjattiin. Jos tietoja puuttui, ne lisättiin. Valmiiksi saatu ruutu merkittiin aina tarkastetuksi ja korjatuksi. Sillä oli Widbomin mukaan suuri merkitys, jos esimerkiksi kaksi eri henkilöä työskenteli saman alueen kimpussa. Kumpikin tiesi, mitkä ruudut oli jo käyty läpi. Taustakarttoina työssä käytettiin kaupungin omia ilmakuvia. Käytössä oli vuodelta 2005 muutaman kymmenen sentin tarkkuuteen yltävät ortoilmakuvat ja vuodelta 2009 vähemmän tarkat mutta laajemman alueen kattavat kuvat. "Lisäksi käytimme Maanmittauslaitoksen WMS-palveluja, joiden avulla pääsimme tarkastelemaan esimerkiksi viime vuonna Poriin liittyneen Noormarkun kunnan ilmakuvia ja aineistoja." Valmis katuverkkoaineisto siirretään SDEtietokantaan, ja aineiston ylläpitoa varten rakennetaan selainkäyttöinen Flex-sovellus, jonka avulla muun muassa katujen ylläpidosta vastaavat tiemestarit ja katujensuunnittelijat pystyvät korjaamaan ja päivittämään aineiston tietoja ilman paikkatietoosaamista. SDE-tietokannan kautta muutokset ovat aina heti kaikkien nähtävissä. "Samalla tietojen korjaus ja päivitys toimivat meillä Digiroad-aineiston ylläpitona. Päivitetyt aineistot voimme toimit- 7 1/2011 Kaupungin tavarakuljetusten optimointi tapahtuu Porissa tehokkaasti ArcLogisticsilla. Ajoneuvoihin tulevan paikkatiedon mobiilikäyttöversion avulla kuljettajat voivat navigoida optimoitua reittiä pitkin ja saada ohjeistusta suoraan ajoneuvoon vaikkapa kesken päivän. Paikkatietoanalyysejä suunnittelun avuksi Logistiikan optimoinnin lisäksi ArcGISin avulla ryhdytään Timo Widbomin mukaan tekemään Porissa myös paikkatietoanalyysejä esimerkiksi oppilaaksiottoalueiden, sosiaali- ja terveyspalvelupisteiden sekä uusien asuma-alueiden suunnittelun tueksi. Ajantasaisen katuverkkoaineiston ja väestörekisteritietojen pohjalta on helppo muun muassa suunnitella palvelupisteiden optimaalista sijaintia uusilla asuma-alueilla, kun tiedetään, millä alueilla on minkäkin ikäistä väestöä, lapsiperheitä ja muita väestöryhmiä. ”Hallinnolliset rajat eivät tällöin aina ole optimaalisia, mutta niitä pystytään paikkatiedon avulla rukkaamaan oikeaan suuntaan”, Widbom toteaa. ■ Paikkatietoanalyysit auttavat esimerkiksi suunnittelemaan Porin kaupungin palvelustrategiaa uusilla asuma-alueilla. 8 taa myös Destialle, joka vastaa tiettyjen isompien pääväylien hoidosta", Widbom kertoo. Optimoinnille useita kohteita Kun katuverkkoaineisto alkaa nyt olla Porissa kunnossa, päästään Widbomin mukaan kiinni itse pääasiaan eli kaupunkilogistiikan kehittämiseen. Siinä kohteina ovat ainakin seuraavat osatekijät: ● katujen kunnossapito ● vanhusten kotihoitopalvelut ● kotisairaalakuljetukset ● vanhusten kuljetuspalvelu ● koulukuljetukset ● henkilöstökuljetukset ● ateria-, materiaali- ja postikuljetukset ● kadunsuunnittelu ja ● julkinen liikenne. "Näissä on vuosittain kyse yhteensä useiden miljoonien eurojen kustannuksista. Kun saamme koko kuljetusmassan optimoitua, on selvää, että pääsemme merkittäviin kustannussäästöihin", Widbom toteaa. Optimoinnin työkaluna kaupungilla on ArcLogistics. Esimerkiksi tavarakuljetuksia varten ajoneuvojen kuljettajat saavat työaikaa ja kustannuksia säästävän optimoidun reitin, jossa otetaan huomioon muun muassa oikea ajojärjestys, aikaikkunat ja käytettävissä oleva ajoneuvo. Kuljetuspäälliköille ArcLogistics on tehokas suunnittelun ja ohjauksen väline ja antaa myös selkeän tilannekuvan tehtävien hoitamisesta. Ajoneuvoihin on Widbomin mukaan tarkoitus hankkia järjestelmän mobii- likäyttöversio, jonka kautta kuljettajat voivat saada päivän aikanakin ohjausta ja esimerkiksi kuitata tehtävät hoidetuiksi. Ihmisten, tavaroiden ja ruoan kuljetusten optimoinnin lisäksi kuntalogistiikkaan liittyvät Widbomin mukaan myös katujen auraus, päällystystöiden hallinta, liikennemäärien suunnittelu, katujen suunnittelu ja rakentaminen sekä julkisen liikenteen suunnittelu. "Kaikki tämä on mahdollista tehdä samalla paikkatietoalustalla. Meidän ei tarvitse vaihtaa järjestelmää, vaan pystymme toimimaan yhdellä ohjelmistopaketilla hyvinkin kattavasti", hän korostaa. Tukea päätöksentekoon Erittäin merkittävänä Widbom pitää sitä, että paikkatietojärjestelmä vahvistaa Porissa päätöksenteon tukea kaikissa kaupunkilogistiikkaan liittyvissä asioissa. "Nimenomaan tilannekuvan muodostaminen ja tiedon jakaminen paranee nyt selvästi, kun tietoa on enemmän saatavissa." Tähän asti on esimerkiksi tiedetty, kuinka paljon polttoainetta kaupungin ajoneuvot kuluttavat vuosittain. Siitä ei kuitenkaan ole ollut juurikaan käsitystä, miten kulutusta voitaisiin vähentää ja kalustoa hyödyntää tehokkaammin. ArcGIS Server mahdollistaa Widbomin mukaan myös ajantasaisen tiedon jakamisen eri hallintokunnille selainsovellusten kautta. Järjestelmä toimii uutena jakelukanavana, jonka välityksellä aineistoihin tehdyt muutoksetkin tulevat heti kaikkien nähtäville. Karttapohjaisten verkkopalveluiden kautta myös kuntalaisille voidaan jakaa helposti tietoa esimerkiksi omista koulupiireistä ja koulumatkan pituuksista, omalääkärialueista sekä kunnan palvelupisteistä. ■ Lisätietoja: Jalmari Talola Account Manager Esri Finland 1/2011 Maanmittauslaitokselle GISpalkinto yleistystyökaluista Esri Finland myönsi vuoden GIS-palkinnon Maanmittauslaitokselle, joka on kehittänyt ArcGIS-alustalle globaalistikin ainutlaatuiset yleistystyökalut pienimittakaavaisten karttojen tuotantoa varten. Maanmittauslaitoksen pienimittakaavaisista karttatietokannoista vain 1:100 000 kartta perustui aiemmin yleistykseen maastotietokannasta, jossa laitos ylläpitää kaikkia maastotietoja 1:10 000 mittakaavassa. Muut pienimittakaavaiset karttatietokannat (1:250 000, 1:500 000, 1:1 000 000 ja 1:4 500 000) tuotettiin skannaamalla ja vektoroimalla useiden eri mittakaavaisten painettujen karttojen painofilmeistä. Aineistot soveltuivat karttapohjiksi tulostamistarkoituksiin ja muuhun, mutta ne eivät olleet oikeita paikkatietoaineistoja eivätkä täyttäneet topologisten sijaintisuhteiden vaatimuksia. Vanha tuotanto ajettiin alas 2006, ja tilalle pystytettiin ArcGIS-pohjainen tuotantojärjestelmä, jossa kaikki pienimittakaavaiset karttatietokannat tuotetaan suoraan maastotietokannasta. Skannatuissa aineistoissa karttaelementtien sijaintisuhteita oli vaikea hallita. ArcGISympäristössä ja sen Geodatabase-tietokannassa Maanmittauslaitos pystyy hallitsemaan elementtien sijaintisuhteita ja tuottamaan oikeita paikkatietotietokantoja. Tuotanto nopeutunut Uudessa tuotantojärjestelmässä Maanmittauslaitos halusi toteuttaa yleistämispro- ArcGIS-alustalle kehitetyt yleistystyökalut ovat Riitta Sairisen ja Ari Öystin mukaan nopeuttaneet huomattavasti yleistysprosessia Maanmittauslaitoksen pienimittakaavaisten karttojen tuotannossa. sessin mahdollisimman automatisoidusti ja kokonaan vektorimuodossa. Sitä varten tarvittiin tehokkaat työvälineet eri mittakaavaisten karttojen yleistykseen maastotietokannasta. Maanmittauslaitoksen erittäin vaativiin erityistarpeisiin sopivia yleistystyökaluja ei ollut missään kaupallisessa tuotteessa, joten laitos koodasi sellaiset itse vuosia kestäneessä kehitysprojektissa. Maanmittauslaitoksen asiantuntijan Ari Öystin mukaan omien yleistystyökalujen koodaamisen mahdollisti ArcObjectsin laaja komponenttikirjasto. "Kun otimme työkalut käyttöön, yleistäminen nopeutui huomattavasti. Olemme saaneet koko yleistysprosessin valmiiksi paljon nopeammin kuin aikaisemmin", hän kertoo. Uudella järjestelmällä on jo tuotettu koko maan kattavat 1:100 000 ja 1:250 000 karttatietokannat. Seuraavaksi vuorossa on 1:1 000 000 aineisto ja sen jälkeen vieläkin pienimittakaavaisempi aineisto. "Aineistot ovat ihan toista luokkaa kuin edelliset versiomme, koska niiden tarkkuus on maastotietokannan tasoa. Yleistäminen tietenkin oikaisee asioita, mutta aineistot kuvaavat oikealla tavalla juuri ne asiat, mitkä ovat olennaisia tietyssä mittakaavassa", asiantuntija Riitta Sairinen toteaa. Vastaavia yleistystyökaluja ei Sairisen ja Öystin tietämän mukaan ole vielä kehitetty missään muualla. Tarvetta sellaisille kuitenkin on peruskarttatuotannosta vastaavilla laitoksilla kaikissa maissa. ■ Kuvasarjassa on vasemmalla 1:10 000 maastotietokannan aineisto, josta on yleistetty 1:100 000 aineisto ja siitä edelleen 1:250 000 aineisto. Yleistystyökaluilla on muun muassa yhdistetty saman kohdeluokan lähellä toisiaan olevia alueita ja sulautettu toisiinsa eri kohdeluokan alueita, joiden väli jäisi liian kapeaksi pienimittakaavaisessa kartassa. Vaikka yleistyksessä on poistettu paljon dataa, aineistot kuvaavat maastosta sen, mikä on olennaista kussakin mittakaavassa. 9 1/2011 Yrjö Bensonin mukaan julkishallinnon tietoaineistojen aukaisemiselle on nyt vahva momentum, koska poliitikot pitävät asiaa tärkeänä. Julkistieto aukeaa vihdoin Julkishallinnon digitaaliset tietoaineistot ovat vuosien väännön jälkeen aukeamassa selkein ehdoin ja pääsääntöisesti maksuttomina koko yhteiskunnan käyttöön. Se avaa täysin uusia mahdollisuuksia myös paikkatietojen käytölle yksityisellä ja julkisella sektorilla. Julkistiedon vapauttamista laajaan kaupalliseen ja ei-kaupalliseen käyttöön on yritetty 2000-luvulla pari kertaa aiemminkin, mutta yritykset ovat eri syistä lässähtäneet ilman mainittavia tuloksia. Nyt asialle antaa vauhtia Mari Kiviniemen hallituksen maaliskuussa tekemä periaatepäätös. Sen mukaan julkishallinnon tietoaineistojen tulee olla avoimesti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä selkein, yhtenäisin ja kaikille tasapuolisin ehdoin. Aineistojen tulee olla pääsääntöisesti maksuttomia, ja niitä pitää voida käyttää mahdollisimman laajasti ilman erillisiä neuvotteluja ja lupamenettelyjä. "Tällä kertaa tämä onnistuu. Hallituksen periaatepäätös on erittäin vahva dokumentti, eikä vastaan asettumista voi enää tapahtua", valtion IT-johtaja Yrjö Benson vakuuttaa. Etenemistä vauhdittavat myös uusi tietohallintolaki, julkistiedon tuottavaa käyttöä korostava kansallinen tietoyhteiskuntastrategia, EU:n digitaalistrategia, juuri perustettu valtion ict-toiminto ja kolme julkishal- 10 linnon tietovarantojen saatavuutta jo viime vuoden alusta asti pohtinutta työryhmää. Työnsä jo päättänyt liikenne- ja viestintäministeriön ryhmä arvioi julkistiedon saatavuuden esteitä ja keinoja niiden poistamiseksi. Toinen valtiovarainministeriön asettamista työryhmistä määrittelee tietovarantojen yhteisiä rajapintoja, ja Bensonin vetämä työryhmä valmistelee vuoden loppuun mennessä ehdotukset julkistiedon uusiksi käyttö- ja luovutusehdoiksi sekä hinnoitteluperusteiksi. EU-komissiokin patistaa Julkistiedon saatavuutta pyrkii edistämään myös jo vuonna 2003 voimaanastunut EU:n PSI-direktiivi. Valtaosa jäsenmaista, Suomi mukaan lukien, sanoo Bensonin mukaan pitävänsä PSI-direktiiviä tärkeänä, mutta myöntää toteuttaneensa sitä kehnonlaisesti. PSI-direktiivi kannustaa pelkkiin irrotus- kustannuksiin perustuvaan julkistiedon hinnoitteluun ja edellyttää, että tietojen myynnistä saatavat tulot eivät ylitä aineistojen tuottamisesta ja jakelusta aiheutuvia kustannuksia sekä kohtuullista tuottoa investoinnille. EU-komissio on todennut PSI-direktiivin vaikutuksia arvioidessaan, että jäsenvaltioiden pitäisi tehostaa ja lisätä toimenpiteitä, jotta julkistiedon koko taloudellinen potentiaali saataisiin hyödynnettyä. Monet mahdollisuudet jäävät komission mukaan käyttämättä, koska julkishallinto pyrkii kattamaan tietoluovutustuloilla kustannuksia lyhyellä aikavälillä ottamatta huomioon laajempia taloudellisia etuja. Komissio on päättänyt tehdä PSI-direktiivistä uuden version vuoteen 2013 mennessä. Käyttöehdot vs. hinnat Julkistiedon saatavuuden edistämisessä on nyt Bensonin mukaan kyse kahdesta Kuva: Heidi Strengell 1/2011 asiakokonaisuudesta. Toinen liittyy tietojen käyttö- ja luovutusehtoihin, standardirajapintoihin, palvelutasolupauksiin, metatietojen saatavuuteen ja tietokatalogien ylläpitoon ja toinen taas tietoaineistojen hinnoitteluperusteisiin ja maksutapoihin. EU:n jäsenmaat ja monet suomalaiset asiantuntijat pitävät Bensonin mukaan ensin mainittua kokonaisuutta tärkeämpänä kuin hinnoitteluun liittyvää. "Isompi ongelma on se, saako tietoja käyttää vai ei, ja jos saa, mihin tarkoitukseen ja millä ehdoilla. Paljon vähemmän valitetaan siitä, että tiedot ovat kalliita ja enemmän siitä, että tietoa on vaikea saada", hän toteaa. Tämä pätee ilmeisesti suuriin toimijoihin, jotka jatkojalostavat julkishallinnon tiedoista omia jälleenmyytäviä tuotteitaan. Hinta sen sijaan saattaa olla ratkaiseva kynnys pienille ja start up -yrityksille, jotka tarvitsisivat tietoja muunkinlaiseen käyttöön. "Tällaisia tapauksia pitäisi nyt saada esille ja ottaa huomioon hinnoittelun mietinnässä. Niinhän ei saa käydä, että tietojen hinnoittelu olisi esimerkiksi yrityksen perustamisen este", Benson toteaakin. Julkishallinnon tietoluovutustulot olivat vuonna 2009 yhteensä 41 miljoonaa euroa eli kattoivat 0,5 promillea julkishallinnon menoista. Viranomaiset veloittivat toisiltaan 11 miljoonaa ja yksityiseltä sektorilta 30 miljoonaa euroa. Jopa 48 prosenttia valtion tietoluovutustuloista vuonna 2009 perustui liiketaloudelliseen hinnoitteluun, vaikka PSIdirektiivi käytännössä kieltää hinnoittelun liiketaloudellisin perustein. Julkistiedoista laskuttavat vuosittain eniten Maanmittauslaitos, Väestörekisterikeskus, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Ilmatieteen laitos. Yhdessä niiden osuus tietoluovutustuloista on lähes 90 prosenttia. Pääosin maksuttomaksi Bensonin johtaman työryhmän väliraportin pohjalta hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli hyväksyi helmikuussa linjaukset, joiden pohjalta työryhmä nyt hioo tietoluovutusten hinnoittelumallia. Viranomaisten välillä tietoluovutusten maksullisuudesta luovutaan linjausten mukaan kokonaan. Myös tieteelliseen tutkimukseen ja koulutuskäyttöön tiedot luovutetaan maksutta. Yksityissektorille tietoja luovutetaan maksutta tai enintään PSI-direktiivin asettaman hintakaton rajoissa. Se merkitsee Bensonin mukaan muun muassa liiketaloudellisen hinnoittelun lopettamista ja kaikkien asiakkaiden ja tilanteiden kohtelemista tasapuolisesti. Kaikissa tapauksissa tietojen vastaanottajan pitää kuitenkin maksaa kustannukset, jotka tietojen luovuttajalle koituvat, jos tietojen luovutusta joudutaan jotenkin sovittamaan vastaanottajan tarpeisiin. Vaikka linjaukset ovat nyt selvillä, niiden käytäntöön viemisessä riittää Bensonin mukaan vielä paljon vääntämistä. Budjetissa on esimerkiksi siirrettävä rahavirtoja niiltä virastoilta, jotka ovat ostaneet tietoja niille virastoille, jotka ovat tietoja myyneet. Vielä isompi työmaa on johtamisen kannusteiden muuttaminen. Valtio on vuosikausia opettanut, että virastopäällikkö on sitä parempi, mitä isomman osan menoista hän saa katettua veloittamalla tiedoista. "Miten tämä saadaan muutettua sellaiseen suuntaan, että olet sitä parempi päällikkö, mitä tyytyväisempiä asiakkaasi ovat ja mitä parempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus luovutetuilla tiedoilla on?" Benson pohtii. Kun tietoluovutustulot vähentyvät myös yksityiseltä sektorilta, on tietoja myyneille virastoille saatava myös lisää budjettirahoitusta, mikä on Bensonin mukaan aina vaikeaa. Kun viranomaisten keskinäisen tietokaupan 11 miljoonaa euroa hoituvat budjettivirtojen siirroilla, katettavaksi jää yksityissektorilta veloitetut 30 miljoonaa euroa. Jotta tieto olisi linjausten mukaisesti pääsääntöisesti maksutonta myös yksityissektorille, tietoluovutuksista saatavien vuosittaisten tulojen tulisi asettua jonnekin 0–10 miljoonan euron välimaastoon. Hinnoittelutaso pyritään Bensonin mukaan löytämään kansantalouden kokonaisedun näkökulmasta. Mitään kriteereitä ei vielä ole sille, mistä tiedoista voidaan, halutaan tai pitäisi jotain yhä veloittaa. Budjettikausien vuoksi uudet hinnoitteluperusteet sekä käyttö- ja luovutusehdot voivat astua voimaan aikaisintaan 1. tammikuuta 2013. Valtava potentiaali Julkistiedon maksuttomuus ja saatavuuden helppous voivat Bensonin mielestä synnyttää aivan uudenlaista taloudellista toimeliaisuutta. Tähän asti valtio ja kunnat ovat teettäneet suurilla it-toimijoilla isoja, monoliittisia tietojärjestelmiä, joiden tietokannoissa ei ole avoimia rajapintoja ulospäin. Jos tiedot olisivat nykyistä helpommin saatavissa, uudenlaisia palveluja voisi syntyä ihan uudella tavalla. "Pienet innovatiiviset toimijat saisivat standardirajapinnan kautta veloituksetta viranomaisten tuottamia tietoja ja voisivat kehittää niiden avulla palveluja ilman, että kukaan on niitä edes tilannut ja speksannut. Se mahdollistaisi aivan uuden toimintatavan", Benson toteaa. "Tällaisen liiketoiminnan bruttopotentiaali ja nettohyöty valtiolle saattaa olla dekadia tai jopa kahta dekadia suurempi kuin se 30 miljoonan euron potti, jonka valtio nykyisin saa tietoluovutuksista yksityissektorille", hän jatkaa. Kokemukset maista, joissa julkisen sektorin tietoja ei ole suojattu tiukoin käyttöehdoin ja korkein maksuin, tukevat näkemystä, kuten myös PSI-direktiivin tulokset maissa, joissa sitä on jo noudatettu. "Itävallan karttatoimisto on alentanut tiettyjen tietoaineistojen hintoja jopa 97 prosenttia. Tämän tuloksena tietojen käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti, joissain tapauksissa jopa 7 000 prosenttia. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä on ilmaantunut uusia käyttäjiä, ja uusia käyttöaloja on noussut esiin (esim. terveys ja maatalous). Hintojen lasku on korvautunut kysynnän valtavalla kasvulla", EU-komissio totesi 2009 arvioidessaan direktiivin saavutuksia. ■ Vastaa kyselyyn - voita iPad! Kaikki julkistiedon maksullisuutta koskevaan kyselyymme vastanneet saavat yllätyslahjan. Puhuttelevimmasta vastauksesta palkintona on iPad varustettuna ArcGIS for iOS -paikkatietosovelluksella. Tarkemmat tiedot kyselystä sivulla 38. ■ 11 1/2011 Palveluperiaate ratkaisee lukuisia Avuksi palveluarkkitehtuuri Liikennevirasto on uudistanut tienpidon paikkatietojärjestelmänsä keskeiset osat palveluperusteiseksi. Palvelut ovat yleiskäyttöisiä, nopeasti toteutettavia ja mahdollisimman pitkälle ArcGISin valmistyökaluja hyödyntäviä. Palveluarkkitehtuurin kehittämisen syynä olivat ylitarkastaja Esko Hätälän mukaan vanhan järjestelmän lukuisat ongelmat. Sovellukset olivat suuria joustamattomia kokonaisuuksia, joiden versionvaihdot olivat työläitä ja elinkaari liian versiosidonnainen. Ongelmien selvittäminen ja korjaus oli usein hidasta, ja korjaamisen jälkeen piti testata yleensä paljon muutakin kuin vain korjattua osuutta. ”Sovellukset eivät myöskään olleet yleiskäyttöisiä, vaan tietylle järjestelmälle tarkoitettuja. Useat sovellukset sisälsivät päällekkäisiä toimintoja. Rajapinnat ja termit olivat kirjavia”, Hätälä listaa. Palveluarkkitehtuuria varten virastossa piti kehittää palveluiden toteuttamiselle periaatteet ja määrittelyt. Palveluperiaate nähtiin tapana ajatella vanhoja asioita eri tavalla. Koodaamaan jouduttiin edelleen, mutta tavoitteet olivat Hätälän mukaan erilaisia. ”Tehtiin pienempiä yleiskäyttöisiä sovelluksia, joita toiset palvelut ja järjestelmät kutsuvat, ja pyrittiin välttämään perinteisiä mammuttimaisia sovelluksia.” Uudessa arkkitehtuurissa työvaiheet voitiin ajatella prosesseina. Yhden suuren sovelluksen sijasta henkilö tai järjestelmä hyödyntää työvaiheiden yhteydessä pieniä yleiskäyttöisiä apusovelluksia. Palveluista haluttiin muodostaa ketjuja, joissa palvelut käyttävät toisia palveluja. Mahdollisimman paljon pyrittiin hyödyntämään Esrin rajapintoja, valmiita ArcGIStyökaluja ja niiden palvelumahdollisuuksia. ”Tavoitteena oli, että sovellukset olisivat nopeita toteuttaa ja testata. Käyttäjien koulutuksen piti olla nopeaa, samoin virheiden löytämisen ja korjaamisen. Koska tavoitteena oli yleiskäyttöisyys ja tehokkuus, rajapintojen täytyi olla standardeja ulos ja tehokkaita sisäisesti.” Palveluiden toteuttamisessa hyväksyttiin palvelun tiukkaa määrittelyä vapaampi lähestymistapa ja se, että kehitystyössä kannattaa edetä vaiheittain kohti standardoidumpia palveluita. Myös rajapinnat ja vastuut eri järjes- 12 telmien välillä haluttiin selkeiksi, sovellusten elinkaari pidemmäksi, versionvaihdot kevyemmäksi ja kaikki termistö yhdenmukaiseksi. Palveluperusteisen paikkatietojärjestelmän kehittäminen on Esko Hätälän mukaan jatkuva prosessi, sillä uusia palveluja voidaan lisätä järjestelmään nopeasti aina tarpeiden mukaan. Lukuisten organisaation sisäisten karttakäyttöliittymien ja palveluiden lisäksi Liikenneviraston tienpidon paikkatietojärjestelmä tarjoaa karttakäyttöliittymiä myös kansalaisille internetissä. Yksi niistä on ajantasainen karttakäyttöliittymä kelirikon vuoksi painorajoitteisista teistä. Palvelun tiedot päivitetään automaattisesti taustalla toimivien tietohuoltopalveluiden avulla. tietojärjestelmien ongelmia. Mietittävä, mitä palvelut palvelevat Uudistuksen toteuttamisen yhteydessä piti Hätälän mukaan ottaa huomioon muun muassa seuraavia asioita: ● sisäiset ja ulkoiset käyttäjät ja käyttäjämäärät ● mahdollisuus laajentaa palvelun käytettävyyttä pienten muutosten avulla myös muihin vastaaviin tarpeisiin ● intranet- ja internet-käyttö ja niihin liittyvät tietoturva-asiat ● palvelun resurssien riittävyys ja tarve resurssien priorisointiin ● toiminnallinen ja tekninen laajennettavuus ● standardirajapinnan käyttö verrattuna nopeaan ei-standardiin ratkaisuun sekä ● yhden tai useamman koodauskielen käyttö. Kun näitä asioita käytiin läpi, niissä jouduttiin Hätälän mukaan tekemään enemmän tai vähemmän myös kompromisseja. ”Kaikki nämä asiat on kuitenkin hyvä käydä läpi, koska silloin tulee mietittyä tarkemmin, miten palvelulla oikeasti halutaan palvella ja mitä sen pitäisi palvella”, hän huomauttaa. Laajan kokonaisuuden hallinnassa lähdettiin Hätälän mukaan siitä, että arkkitehtuurikuvaus on palveluarkkitehtuurin hallinnan keskeinen apuväline. Hallinnan perustana ovat toiminnalliset arkkitehtuu- Mikä on SOA? Palveluperusteinen arkkitehtuuri SOA (Service Oriented Architecture) on yleisen määritelmän mukaan suunnittelutapa, jonka tuloksena eri tietojärjestelmien toiminnot ja prosessit toimivat itsenäisinä, avoimina ja joustavina palveluina. Palveluita tulee voida käyttää avoimien rajapintojen kautta, jotta eri järjestelmät voivat kommunikoida keskenään. Palveluita käyttävät toiset sovellukset tai palvelut tietoverkon kautta. SOA-malli nopeuttaa tietojärjestelmien kehittämistä ja jakelua sekä helpottaa eri järjestelmien välistä integraatiota. ■ rikuvaukset, jotka tukevat operatiivista toimintaa ja kehitystyötä. ”Niiden etuna on selkeys. Pystymme selkeästi hahmottamaan pitkiäkin palveluketjuja ja seuraamaan, minne tieto alkuperäisestä lähteestä loppupäässä menee. Vastuunjako on selkeä ja selkeästi esitettävissä. Valitun arkkitehtuurikuvaustavan ansiosta eri tason tietoja voidaan päivittää muista riippumattomasti.” Järjestelmän arkkitehtuurin kuvaustapa ja rakenne on Hätälän mukaan mahdollista alkuvaiheessa toteuttaa myös kevyemmin ilman erityistä arkkitehtuurikuvausohjelmistoa. Nyttemmin Liikenneviraston arkkitehtuuria on ryhdytty hallitsemaan ARIS-ohjelmistolla, johon paikkatietojärjestelmän arkkitehtuuri viedään sisään kevään 2011 aikana. Tavoitteet toteutuivat Järjestelmäuudistuksen kaikki keskeiset tavoitteet on saatu Hätälän mukaan toteutettua ja vanhan järjestelmän ongelmat ratkaistua. Uuden järjestelmän rakentamisessa suurimmaksi haasteeksi osoittautui tietoliikenneyhteyksien moitteeton toiminta, jonka varmistamiseen kannattaa Hätälän mukaan varautua käyttämään paljon aikaa ja vaivaa. Palveluarkkitehtuurin yhdeksi varjopuoleksi on Liikennevirastossa tunnistettu ketjuttuviin palveluihin liittyvä vaara. Palvelun kaatuessa myös muut sitä hyödyntävät sovellukset lakkaavat toimimasta. ”Alkuvaiheessa ongelmana oli myös se, että meillä oli paljon pieniä sovelluksia, joista vaadittiin samat dokumentaatiot kuin isoista sovelluksista. Dokumentointivaatimus on kuitenkin onneksi kehittynyt ja samalla keventynyt”, Hätälä kertoo. Palveluihin tukeutuva tienpidon paikkatietojärjestelmä saatiin pystyyn reilussa vuodessa. Keskeisten palveluiden toteutuksen jälkeen voidaan kehittämistä jatkaa olemassa olevien palveluiden standardoinnilla, toiminnallisella parantamisella ja palvelutarjonnan laajentamisella. ”Kun aloitetaan helposta päästä, liikkeelle päästään nätisti. Kun ensimmäiset palvelut saadaan tehtyä, palveluarkkitehtuuri lähtee tavallaan itse kehittämään itseään. Alkaa löytyä pieniä järjestelmän kannalta keskeisiä palikoita, joista saa tehtyä palveluita, ja ne alkavat lopulta ketjuuntua keskenään”, hän toteaa. ■ 1/2011 Helsingin keskustaa kuvaavassa STK-aineistossa näkyvät eri tieluokat, risteyspisteet, sallitut kulkusuunnat ja kadunnimet. Taustakartta on Esrin World Street Map. Esriltä lisäarvoa Digiroad-aineistoon Esri Finlandin Suomen tie- ja katuverkko -tuote (STK) tarjoaa olennaista lisäarvoa Liikenneviraston ylläpitämään Digiroad-aineistoon. STK mahdollistaa osoitepaikannuksen ja monipuoliset mahdollisuudet tieverkostoanalyyseihin, kuten reititykseen. STK perustuu teiden ja katujen geometrian ja ominaisuustietojen osalta Digiroadiin, mutta sitä on täydennetty osoitepaikannuksen välineillä sekä ominaisuustiedoilla, jotka auttavat reititystä. Osoitteita STK pystyy paikantamaan kartalta kahdeksan erilaisen lokaattorin eli paikantimen tai niiden yhdistelmien avulla monilla eri hakukriteereillä. Paikantimia voidaan myös muokata asiakkaan tarpeiden mukaisesti. STK mahdollistaa suuren joukon erilaisia reititykseen liittyviä tieverkostoanalyysejä, kuten reitinoptimoinnin suoraan A:sta B:hen tai usean eri osoitteen kautta, kuljetusten suunnittelun, ajoaika-analyysit, katujen kunnossapidon optimoinnin ja kaupan toimipisteen palvelualueanalyysit. Analyyseissä otetaan huomioon muun muassa kääntymisrajoitukset, taajamahidasteet, ajoaikaan vaikuttavat tieluokat ja mahdollinen tarve käyttää myös kevyen liikenteen väyliä. Taustakarttoina STK:n kanssa voi käyttää esimerkiksi Bing Maps -karttoja tai muita ArcGIS-käyttäjille tarjolla olevia karttoja. Esri päivittää STK-aineiston vähintään kerran vuodessa ja ottaa silloin huomioon Digiroad-aineistossa tapahtuneet muutokset. ■ 13 1/2011 Paikkatieto yhtenäistää MTT:n bioenergiatutkimusta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) bioenergiaa koskevissa useissa tutkimushankkeissa paikkatieto tarjoaa yhteisen menetelmän mallintaa erilaisten biomassojen hyödyntämistä. Esri-käyttäjäpäivillä puhuneen MTT:n tutkijan Eeva Lehtosen mukaan maataloudessa ja elintarviketuotannossa syntyy sivuvirtoina ja jätteinä paljon biomassoja, joita ei hyödynnetä kovin tehokkaasti. Vesistöjen lähelle levitettäessä biomassoista, kuten lannasta ja sadonkorjuujätteestä, valuu ravinteita vesistöihin. Haittojen sijasta biomassat voisivat kuitenkin tuottaa myös suuria hyötyjä, jos niitä käytettäisiin energian ja lannoitteiden tuotantoon. Bioenergiaa tutkitaan MTT:ssä useissa hankkeissa. Yksi niistä on From Waste to Traffic Fuel (W-Fuel) -hanke, jossa kehitetään toteuttamiskelpoisia suunnitelmia liikennepolttoaineena käytettävän biokaasun tuottamiseksi biomassasta. Jalojätehankkeessa puolestaan etsitään keinoja, joilla maatalouden, elintarviketuotannon ja yhdyskuntien biojätteet voitaisiin jalostaa energiaksi ja lannoitteiksi. Bionurmihankkeessa taas tutkitaan nurmentuotannon mahdollisuuksia biopolttoaineen raaka-ainelähteenä. Lisäksi MTT osallistuu Itämeren rantavaltioiden Baltic Manure -hankkeeseen, jossa kehitetään menetelmiä karjataloudessa syntyvän lannan jalostamiseksi lannoitetuotteiksi ja energiaksi sen sijaan, että lanta valuisi rehevöittämään Itämerta. ”Koska näin moni tutkimus pelkästään MTT:ssä käsittelee biomassoja, olemme päätelleet, että olisi järkevää löytää 14 Laskentamallien automatisointi ArcGISissä mahdollistaa Eeva Lehtosen mukaan biomassapotentiaalin nopeamman alueellisen arvioinnin. yksi yhteinen menetelmä massojen hyödyntämisen mallintamiseksi”, Lehtonen kertoi. Paikkatieto mukana useissa työvaiheissa Jokaisessa bioenergiatutkimuksessa on Lehtosen mukaan pääpiirteittäin samat työvaiheet. Ensin lasketaan biomassojen määriä eri tietolähteistä sekä viedään tiedot tietokantaan ja kartalle. Sitten päätetään käsittelylaitosten koko, määrä ja sijainti. Sen jälkeen laske- taan matkat biomassojen kuljettamiseksi käsittelylaitokselle ja käsittelystä jäljelle jäävän mössön kuljettamiseksi takaisin maatalouden käyttöön lannoitteena. Kaikki tämä on Lehtosen mukaan paikkatieto-osuutta tutkimuksissa, joten juuri paikkatieto voi muodostaa yhteisen menetelmän massojen hyödyntämisen mallintamiseen kaikissa eri bioenergiatutkimuksissa. ”Tarkoitus on automatisoida työvaiheita ja tehdä työkalupakki, josta voi tarpeen mukaan valita sopivat työka- lut. Olennaista on myös dokumentoida työvaiheet, jotta ne voidaan toistaa samalla tavalla myöhemmin”, hän totesi. Esimerkkinä bioenergiatutkimuksesta Lehtonen esitteli tarkemmin elintarvikeketjun jätebiomassoihin keskittynyttä ja jo päättynyttä Jalojätehanketta, johon osallistui MTT:n tutkijoiden lisäksi myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijoita. Tutkimuksen kohdealueina olivat Satakunta ja Etelä-Savo, joista kerättiin ensimmäiseksi tiedot koko elintarvikeketjun tuottamista biomassoista. Tiedot tallennettiin tietokantaan, jossa massoilla on sijainti, määrät ja ominaisuustiedot. Kaikista biomassoista tietoa ei ollut suoraan saatavissa, vaan tieto piti tuottaa mallintamalla. Esimerkiksi suojakaista-analyysissä haettiin lähtötiedoksi vesistöt ja pellot. Paikkatietoanalyysillä saatiin laskettua suojakaistojen ja piennarten sijainnit ja pinta-alat tapauksissa, joissa pelto tuli niin lähelle vesistöä, että ympäristötukiehdot edellyttävät siihen suojakaistaa tai piennarta. Tämän pohjalta saatiin sitten laskettua suojakaistojen ja piennarten tuottama biomassa. Analyysien mukaan elintarvikeketju tuottaa EteläSavossa vuosittain 800 000 tuoretonnia jätebiomassaa, josta karjanlannan osuus on 69 prosenttia. Lantamäärän laskennassa lähtötietona olivat tilakohtai- 1/2011 Pohjakartta © Maanmittauslaitos Lannan kuljetusten kannalta on merkitystä sillä, haetaanko maatiloilta nestemäistä säiliölietelantaa (pallukoiden vihreä väri) vai kuiva- ja kuivikelantaa (violetti väri). Pallukoiden koko puolestaan kertoo lannan vuotuisen määrän 5 × 5 kilometrin ruuduiksi yleistetyillä alueilla. Jos biomassan käsittely keskitettäisiin muutamaan isoon laitokseen, piti selvittää, kuinka paljon massoja laitokset saisivat valituilta etäisyyksiltä niin, että maksimimäärä massoista tulisi käytettyä eivätkä keräysalueet menisi silti päällekkäin. Pohjakartta © Maanmittauslaitos set eläinmäärät. Kuljetusten kannalta merkitystä oli myös sillä, onko kyse liete-, kuivikevai kuivalannasta. Siitä ei ollut valmista paikkatietoa, mutta ongelma ratkaistiin sijoittamalla eri lantalajit tiloille tilakoon ja eläinlajin mukaan valtakunnallisen lantalajijakauman perusteella. Sijainti ja matkat optimaalisiksi Kun kaikki tarvittava data oli koossa, hankkeessa päästiin Lehtosen mukaan analysoimaan biomassan käsittelylaitosten sijoituspaikkoja. Sitä varten muun muassa kartoitettiin laitosten tuottaman Kuva: Pasi Suomi Paikkatiedon käyttö kasvussa Paikkatietoa käytetään Eeva Lehtosen mukaan MTT:n kaikilla eri tutkimusalueilla, ja käyttö on koko ajan lisääntymässä. Laitos on palkannut lisää paikkatieto-osaajia, ja monet muutkin tutkijat kyselevät paikkatietotiimiltä opastusta ohjelmistojen käytössä. "Kysyntää paikkatietomenetelmille on enemmän kuin ehdimme edes tehdä", Lehtonen kertoi. Paikkatietoa hyödynnetään muun muassa maatalouden vesistökuormituksen seurannassa, sato- ja tuholaisennusteiden teossa, viljelymenetelmien kehittämisessä, taloudellisten mallien kehittämisessä, ympäristön laadun arvottamisessa, kohdennetun viljelyn tutkimuksessa sekä erilaisten tutkimustulosten visualisoinnissa. ■ lämpöenergian mahdolliset käyttäjät, kuten asutuskeskukset, isot kasvihuoneet, kanalat ja sikalat. Kuljetusten optimoimiseksi laitokset haluttiin sijoittaa paitsi lämmönkäyttötarpeen lähelle myös lähelle alueita, joilla biomassaa syntyy runsaasti. Maatalousmassojen osalta siten lyhennettäisiin myös käsittelyjäännöksen kuljetuksia takaisin maatalouden käyttöön lannoitteina. Kuljetusanalyyseissä tutkittiin, kuinka paljon muutama keskitetty iso käsittelylaitos saisi biomassoja eri etäisyyksiltä niin, että maksimimäärä massoista tulisi käytettyä eivätkä alueet menisi silti päällekkäin. Hajautettujen pienten laitosten vaihtoehdossa kysy- mykseksi taas muodostui, minkälaisia keräilyalueet olisivat, jos joka laitoksella on tietty tavoitekapasiteetti ja kuljetusmatkat minimoidaan. Kun biomassat, laitosten paikat ja keräilyalueet oli määritelty, päästiin laskemaan kuljetuskustannuksia. Maataloudessa kustakin noutopisteestä saadaan yleensä täysi kuorma, mutta teollisuuden ja asutuksen biojätteitä täytyy hakea vähintään viikon välein, eikä auto täyty yhdessä paikassa, joten kyse on keräilykuljetuksista. Etäisyyksien lisäksi kustannusten laskennassa huomioitiin lastaus- ja purkuaika sekä ajoaika, joiden summa kerrottiin urakoitsijoiden tuntitaksalla, jotta saatiin laskettua kokonaiskustannukset. ”Tämän olisi voinut tehdä Excelissäkin, mutta itse olen kokenut hankalaksi tietojen siirron ArcGISistä Exceliin ja takaisin. Teen mieluummin mallin ArcGISiin. Muutenkin pyrin joka vaiheessa tekemään malleja, joita saa ketjutettua automaattisiksi”, Lehtonen totesi. ■ Täsmäviljelyssä vaikkapa pellolla toteutetusta ruiskutuksesta saadaan traktoriin kiinnitetyn GPS-laitteen ja mitta-antureiden avulla tarkkaa paikkatietoa ruiskutusmääristä eri puolilla peltoa. Kuva: Jere Kaivosoja 15 1/2011 Paikkatiedolla öljykatastrofien ehkäisyyn Suomenlahdella Helmikuun 2. päivänä 2007 kreikkalainen öljytankkeri Propontis ajoi karille Suomenlahdella lastinaan 100 000 tonnia raakaöljyä. Laivan pohja repeytyi koko matkalta, mutta kaksoispohjan ansiosta öljyä ei päässyt vuotamaan mereen. Kohtalokas suuronnettomuus oli hiuskarvan varassa. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn määräysten mukaan aluksilla täytyy olla kapteenin hyväksymä reittisuunnitelma. Propontiksessa reitti oli piirretty suoraan yli sen matalikon, johon alus rysäytti. Lisäksi aluksella ei ollut osattu käyttää oikein sähköistä kartta- ja navigointijärjestelmää ECDISiä. ”Jos Propontiksen reittisuunnitelma olisi lähetetty tarkistettavaksi maihin merenkulkua valvovalle VTS-keskukselle, jolla on tarkemmat kartat ja parempaa tietoa, onnettomuutta ei olisi voinut tapahtua”, John Nurmisen säätiön Tankkeriturvahankkeen johtaja Pekka Laaksonen toteaa. Merkittävä osa Suomenlahden karilleajoista tapahtuu hänen mukaansa sen vuoksi, että komentosillalla on epävarmuutta aluksen tarkasta sijainnista. Aluksilla on siis paikkatieto-ongelma, jota tie- tenkin vain pahentaa, jos itse reittisuunnitelmakin on viemässä karille. Jo 30 000 tonnia öljyä peittäisi Laaksosen mukaan tasaisena kerroksena koko Suomenlahden. Koska vallitsevat tuulet puhaltavat lounaasta, kaikki öljy päätyisi Suomen rannikolle. Suomenlahti on maailman vilkkaimmin liikennöityjä merialueita. Öljykuljetuksia Suomenlahdella oli vuonna 2009 150 miljoonaa tonnia, mikä merkitsi noin 20 tankkeria päivässä. Määrä on nousemassa 200–250 miljoonaan tonniin vuodessa ja 25–30 tankkeriin päivässä vuoteen 2015 mennessä. ”Erityisenä haasteena Suomenlahdella on öljykuljetuksiin nähden vilkas risteävä liikenne Helsingin ja Tallinnan välillä”, Laaksonen kertoo. Uudenlainen palvelu navigoinnin tueksi John Nurmisen säätiön Tankkeriturvahankkeen tavoite on pienentää merkittävästi ison öljytankkerionnettomuuden riskiä Suomenlahdella. Tarkoin harkitulla hankkeella pienikin säätiö voi Pekka Laaksosen mukaan saada paljon aikaan Itämeren suojelemiseksi. Aiemmin säätiö on auttanut Pietarin kaupunkia vähentämään fosforipäästöjä mereen. 16 Tarkoitus on toteuttaa ja ottaa Suomenlahdella käyttöön uudenlainen navigoinnin tukipalvelu ENSI (Enhanced Navigation Support System), joka edistää öljytankkerien ja Suomenlahden rantavaltioiden yhteisen meriliikenteen GOFREP-raportointijärjestelmän välistä tiedonvaihtoa. ENSI-järjestelmässä öljytankkerit lähettäisivät reittisuunnitelmansa netin kautta tarkistettavaksi VTS-keskukseen, jossa ylläpidetään jatkuvasti hyvin tarkkaa tilannekuvaa Suomenlahden meriliikenteestä. Reittisuunnitelmien saaminen parantaisi olennaisesti VTS:llä olevaa tilannekuvaa, ja VTS:n hyväksyntä reittisuunnitelmalle puolestaan varmistaisi tankkereille, että niiden reitti on turvallinen. Jotta öljytankkerit ottaisivat vapaaehtoisuuteen perustuvan ENSIn käyttöönsä, Tankkeriturva-hanke aikoo tarjota päätelaitteen ja ratkaisua varten suunnitellun käyttöliittymän aluksille ilmaiseksi. Lisähoukutteena käyttöönotolle on se, että ENSIn kautta aluksille alettaisiin myös välittää säätietoa, merivaroituksia, tietoa jäänmurtajien, luotsien, hinaajien ja satamien palveluista sekä alusten pakollista raportointia helpottavia palveluja. ”Varsinkin satunnaisille Suomenlahdella kävijöille kaikki tämä on erittäin arvokasta tietoa, ja juuri satunnaiset kävijät ovat suurin turvallisuusriski”, Laaksonen toteaa. Kun laiva on lähettänyt reittisuunnitelmansa, ENSI-järjestelmä suodattaa kaikesta käytettävissä olevasta tiedosta vain sen, mikä on relevanttia juuri kyseisen reitin ja määräsataman näkökulmasta. ”Komentosillalla on valtavasti työtä. Jos me voimme sitä jotenkin helpottaa, kynnys ottaa meidän järjestelmämme käyttöön on paljon matalampi”, Laaksonen toteaa. Tankkeriturva-hanketta on viety eteenpäin lahjoitusvaroin ja eri osapuolten vapaaehtoistyöllä. Täyteen tuotantokäyttöön ENSI pyritään saamaan 2013–2014, jolloin se jäisi Liikenneviraston operoitavaksi. Liikenneturvallisuusvirasto Trafi puolestaan vie asiaa eteenpäin kansainvälisillä forumeilla, jotta ENSI otettaisiin käyttöön myös muualla maailmassa vilkasliikenteisillä ja ahtailla merialueilla. ■ Sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä ilmastonmuutoksen myötä myrskyt voivat nostaa merivedenpinnan jopa Helsingin Kauppatorille, kuten kävi tammikuussa 2005. Ympäristöhallinto kartoittaa tulvariskit Suomen ympäristöhallinto tekee uuden tulvariskilain mukaista tulvariskikartoitusta, jonka pohjalta laaditaan myös suunnitelmat tulvien ehkäisyyn, riskikohteiden suojeluun ja valmiustoimiin. EU:n tulvadirektiivi ja kesällä 2010 Suomessa voimaanastunut laki tulvariskien hallinnasta pyrkivät vähentämään tulvariskejä, ehkäisemään ja lieventämään tulvien aiheuttamia vahinkoja sekä edistämään varautumista tulviin. Erityisesti tarkoitus on vähentää tulvien vahingollisia seurauksia ihmisten terveydelle, turvallisuudelle, taloudelliselle toiminnalle, ympäristölle, tärkeälle infrastruktuurille ja kulttuuriperinnölle. Laki edellyttää koko maan kattavaa tulvariskien alustavaa arviointia, tulvavaara- ja tulvariskikartoitusta nimetyille merkittäville tulvariskialueille sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien tekoa porrastetun aikataulun mukaisesti 2015 loppuun mennessä. Paikkatieto keskiössä Vesistö- ja meritulvien osalta tulvariskien hallinnasta vastaavat alueelliset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY), joita Suomen ympäristökeskus (SYKE) opastaa ja avustaa. SYKE myös ylläpitää tulvatietojärjestelmää ja raportoi työn etenemisestä EU:lle. Tulvariskejä on tutkittu Suomessa jo pitkään. Yli-insinööri Mikko Huokunan mukaan uutta on nyt työn systemaattisuus ja se, että työ koskee kaikkia tulvatyyppejä: meritulvia, vesistötulvia sekä sade- ja sulamisveden aiheuttamia taajamien hulevesitulvia. Lisäksi uutta on paikkatietoteknologian ja paikkatietoaineistojen keskeinen rooli. "Ilman nykyisiä paikkatietoaineistojen käsittelymahdollisuuksia tällaista riskikartoitustyötä ei pystyisi mitenkään tekemään. Paikkatietoaineistot ovat aivan olennaisia tässä työssä", Huokuna sanoo. Kaikki tulvariskikartoituksissa tarvittavat paikkatietoaineistot tallennetaan tulvatietojärjestelmän ArcSDE-paikkatietokantaan. SYKEn GEO-yksikkö on rakentanut ArcGISiin käyttöliittymän, josta kaikki tietokannan aineistot ja taustakartat löytyvät helposti valikoista ja voidaan liittää omina karttatasoinaan tulvariskikarttoihin. "Käyttäjille on todella iso helpotus, että aineistot löytyvät valikoista. Heidän ei tarvitse miettiä, missä tietty aineisto on", kehitysinsinööri Mikko Sane toteaa. Myös Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta kahden metrin ruutukoossa tehty korkeusmalli on ArcGISissä "mattona" niistä alueista, joista korkeusmallituote on jo valmistunut. "Muilta jo keilatuilta alueilta on käytettävissä pistepilviaineisto, jota olemme pystyneet hyödyntämään", Huokuna kertoo. Kymmenien gigatavujen korkeusmallin 1/2011 Tulvariskien kartoitus EU-direktiivin edellyttämällä tavalla ei olisi Mikko Sanen (vas.) ja Mikko Huokunan mukaan mahdollista ilman modernia paikkatietoteknologiaa ja kattavia paikkatietoaineistoja. käyttö ArcSDE-tietokannasta on Huokunan ja Sanen mukaan hämmästyttävän kevyttä ja sujuvaa. Aineisto kulkee ruudulla kahden metrinkin ruutukoossa todella nopeasti. ArcGISin avulla SYKE on tehnyt tulvakartoitustyön helpottamiseksi useita räätälöityjä sovelluksia, kuten kartoitustyökalun, jolla tulvavaarakartta tietyltä alueelta syntyy lähes nappia painamalla. Model Builder on Sanen mukaan näppärä automatisointityökalu, jolla voi suunnitella ja tehdä skriptejä. Työaikaa säästyy paljon, kun eri toimintoja ja työvaiheita pystyy ketjuttamaan ja ajamaan uudestaan aina tarvittaessa. "Se myös visualisoi geoprosessoinnin kulun, kun vertaa skriptiin, joka on pelkkää koodia. Varsinkin suunnitteluvaiheessa se helpottaa prosessin hahmottamista, mikä on erittäin hyvä asia." Ympäristöhallinnon Citrix-ratkaisun kautta koko ArcGIS-ympäristö on kaikkine ajantasaisine aineistoineen ja palveluineen samanlaisena kaikkien tarvitsijoiden käytössä niin SYKEssä kuin ELY-keskuksien ympäristövastuualueilla. Aikataulussa edetään ELY-keskusten ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi ovat kuultavina kesäkuun loppuun saakka. Eri sidosryhmät 17 1/2011 ja kansalaiset voivat esittää niistä oman näkemyksensä. Vuoden loppuun mennessä maa- ja metsätalousministeriö nimeää tulvariskialueet koko maasta meri- ja vesistötulvien osalta. Hulevesitulvien osalta nimeämisen tekevät kunnat. Vesistöille, joissa on yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, perustetaan viranomaisia laajasti edustavat tulvaryhmät, joiden on valmisteltava tulvariskien hallintasuunnitelmat siten, että ne voidaan hyväksyä vuoden 2015 loppuun mennessä. Suunnitelmissa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet, joilla tulvariskejä pyritään vähentämään sekä ehkäisemään ja lieventämään tulvien aiheuttamia vahinkoja. Samaan aikaan ELY-keskukset laativat hallintasuunnitelmien pohjaksi merkittäviltä tulvariskialueilta tulvavaara- ja tulvariskikartat, joiden on oltava valmiita vuoden 2013 loppuun mennessä. Työ on aloitettu Suomessa jo ennen tulvadirektiivin voimaantuloa. "Kartat kuitenkin päivitetään niillä merkittävän tulvariskin alueilla, jotka nimetään tänä vuonna", Huokuna kertoo. Koko prosessi tulvariskien arvioinnista ArcGISiin kehitetyn käyttöliittymän avulla tulvariskikartoissa tarvittavat paikkatietoaineistot löytyvät helposti valikoista. Mitä suurempi riskikartan ympyrä on, sitä enemmän kyseisellä alueella Porissa on asukkaita ja mitä tummemman sininen ympyrä on, sitä suurempi on vedensyvyys suurtulvan sattuessa. © SYKE, ELY-keskukset © SLICES © KASU/75/00 © Liikennevirasto/Digiroad 2010 © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/11 © VTJ/VRK 4/2010 Kokemäenjoen suurtulvassa vesi valtaisi tulvavaarakartan mukaan merkittäviä alueita myös Porin kaupungin keskustassa. Merivesi tulvi 2005 myös Sipoossa. Tulvat lisääntyvät Ilmastonmuutoksen myötä rankkasateista aiheutuvien tulvariskien arvioidaan Suomessa kasvavan etenkin taajamissa ja pienehköjen vesistöjen valuma-alueilla. Sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen vuoksi myrskyt voivat nostaa myös meriveden pintaa huomattavasti ja aiheuttaa tulvavahinkoja rannikkoalueilla. Lämpötilojen noustessa lumi sulaa talvenkin aikana ja vettä sataa useammin myös talvella. Lumipeitteen vähentymisen vuoksi kevättulvat aikaistuvat ja pienenevät etenkin Etelä-Suomessa. Samalla kuitenkin jokien virtaama kasvaa ja jääkannen muodostuminen vähenee talvella, joten hyyde- eli suppopatojen aiheuttamien tulvien riski lisääntyy. 18 hallintasuunnitelmien tekoon on direktiivin mukaan käytävä uudestaan läpi ja tarkistettava tarpeellisin osin kuuden vuoden välein. Tulvakartat tuotu kaikkien ulottuville Kesällä 2004 esimerkiksi Vantaanjoen vesistöalueen virtaama kasvoi jatkuvien rankkasateiden vuoksi ennätyslukemiin. Tammikuussa 2005 merivesi nousi Helsingin Kauppatorille. Toukokuussa 2005 sulamisvesien aiheuttama tulva aiheutti Kittilässä ja Ylä-Ounasjoen alueella 4,7 miljoonan euron vahingot. Porissa elokuussa 2007 paikallinen rankkasade aiheutti 16 miljoonan euron vahingot. Huhtikuussa 2010 jäiden lähtö Uskelanjoesta sai veden tulvimaan kellareihin Salon keskustassa. ■ Tulvavaarakartalla esitetään Sanen mukaan tulvan laajuus ja vaaran aste tietyllä todennäköisyydellä. Vaaran asteena voidaan käyttää vesisyvyyttä, virtausnopeutta tai niiden yhdistelmää, tulvan kestoa tai leviämisnopeutta. Suomessa käytössä on yleensä vesisyvyys. Tulvavaarakartat laaditaan eri todennäköisyydellä ilmaantuville tulville 5 prosentin todennäköisyydestä eli kerran 20 vuodessa toistuvasta tulvasta 0,1 prosentin todennäköisyyteen eli kerran tuhannessa vuodessa toistuvaan tulvaan asti. Epätodennäköisimmissä eli harvimmin toistuvissa tulvissa voidaan ottaa huomioon myös ilmastonmuutoksen vaikutukset. Tulva-alue ja vesisyvyys määritellään ArcGISissä yksinkertaisesti vähentämällä vedenpinnan korkeusmallista maanpinnan korkeusmalli. Haasteena on Sanen 1/2011 mukaan harvinaisten suurtulvien virtaaman ja vedenkorkeuden määrittäminen, koska luetettavia hydrologisia havaintoja on vain lyhyeltä ajalta. "Virtaamat ja vedenkorkeudet voi määrittää todennäköisyysjakaumiin perustuvilla tilastollisilla menetelmillä tai hydrologisen kierron mallintamisen avulla", hän toteaa. Kun tulvavaarakarttoihin yhdistetään ArcGISissä vahinkoalttiutta kuvaavia paikkatietoaineistoja, saadaan määriteltyä, mitä kohteita erisuuruiset tulvat voivat vahingoittaa. Haavoittuvissa kohteissa otetaan huomioon muun muassa tulvavaara-alueiden asukasmäärät, tie-, energia-, tietoliikenne- ja vesihuoltoverkot, sairaalat, koulut, vanhainkodit ja muut vaikeasti evakuoitavat kohteet, elintärkeiden toimintojen kannalta merkittävä taloudellinen toiminta, tulvissa ympäristöä pilaavat kohteet sekä suojellut kulttuuriperintökohteet. Käyttäjät voivat Sanen mukaan koota aineistoista tarpeisiinsa sopivat tulvariskikartat karttatasoina ArcGIS-ympäristössä. Asiantuntijoille tarkoitetussa SYKEn Oiva-paikkatietopalvelussa (www. ymparisto.fi/oiva) tulvakartat ovat katseltavissa. Aineistot saa käyttöönsä toimitus- ja irrotuskustannuksilla eli alle sadalla eurolla, ja niitä on jo luovutettu esimerkiksi vakuutusyhtiöille. PDF-muodossa tulvakartat ovat kenen tahansa saatavilla osoitteessa www. ymparisto.fi/tulvakartat, ja jatkuvasti päivitettävä koko maan tulvatilannekuva on osoitteessa www.ymparisto.fi/tulvatilanne. ■ Paikkatieto avuksi tulvavakuutuksissa Kun vakuutusyhtiö ryhtyy Suomessa tarjoamaan tulvavakuutuksia, paikkatieto auttaa tekemään uutta liiketoimintaa kannattavasti. Eduskunnan helmikuussa hyväksymän lakiuudistuksen mukaan valtio korvaa vuoden 2014 alusta lähtien enää vain maataloudelle ja yksityisteille aiheutuneita tulvavahinkoja. Muut vahingot jäävät vapaaehtoisten vakuutusten korvattaviksi. Sään ääri-ilmiöiden myötä tulvat yleistyvät Suomessa, ja vahingot voivat olla isoja. SYKEn Suurtulvaselvityksen mukaan esimerkiksi Kokemäenjoen vesistön suurtulva aiheuttaisi lähes sadan miljoonan euron vahingot. Esrin paikkatietoratkaisua vakuutusyhtiö pystyy hyödyntämään jo tulvavakuutustensa markkinoinnissa. Yhdistämällä SYKEltä saatavat tulvakartat ja omien asiakkaidensa geokoodatutut sijaintitiedot, yhtiö näkee, mitkä sen asiakkaista sijaitsevat tulvavaara-alueilla. Asiakkaille on helppo perustella tulvaturvan sisällyttämistä koti- tai kiinteistövakuutukseen, kun heille voidaan näyttää suoraan tulvakartalta, että heidän kotinsa tai kiinteistönsä on tulvavaara-alueella. Tulvakartat näyttävät yhtiölle myös alueet, joille sen kannattaa kohdistaa tulvavakuutuksensa suoramarkkinointia uusien asiakkaiden hankkimiseksi. Tilastokeskuksen ruutuaineiston demografiatietojen avulla yhtiö näkee suoraan kartalta, minkälaista väestöä tulvavaara-alueilla asuu ja pystyy kohdentamaan markkinointia haluamalleen asiakaskunnalle. Maanmittauslaitoksen ja Väestörekisterikeskuksen tietojen pohjalta puolestaan sel- viää, minkälaisia maatalous-, teollisuus- ja asuinkiinteistöjä ja muita vakuutusturvaa tarvitsevia rakennuksia vaaraalueilla on. Paikkatietoratkaisulla voi seurata myös myyntiä, joten yhtiö saa luotettavaa tietoa kohdennetun markkinoinnin tuloksellisuudesta. Hinnat riskin mukaan Paikkatietoratkaisun avulla vakuutusyhtiö pystyy valvomaan, että sen riskikertymä ei kasva liian suureksi millään tulvavaara-alueella. Esimerkiksi kaupunkikorttelissa voi olla useita asiakkaita aivan eri katuosoitteissa, jolloin riskikertymän havaitsee vain paikkatiedon avulla. Kun yhtiö hajauttaa riskiä jälleenvakuuttajille, tarkat paikkatiedot ja riskianalyysit tuovat uskottavuutta ja edesauttavat yhteistyötä. Paikkatieto auttaa myös hinnoittelemaan vakuu tukset todellisen tulvariskin mukaisesti. Jopa vierekkäisillä rakennuksilla voi olla maaston korkeuserojen vuoksi täysin erilainen tulvariski. Paikkatietoratkaisun yhtiö voi integroida vakuutusjärjestelmiinsä niin, että paikkatiedon käsittely tapahtuu pääosin taustalla täysin automatisoidusti. Vakuutusvirkailijat saavat vain lopputuloksen, kuten ehdotuksen todellisen riskin mukaisesta vakuutuksen hinnasta. Paikkatietoanalyysilla vakuutusyhtiö voi esimerkiksi tutkia, kuinka suuri riskikertymä sillä on suurtulvaalueilla Porin kaupungissa. Mitä tiheämmässä kuvioiden viivat ovat, sitä suurempi riskikertymä. nusten määrästä. Se voi auttaa välttämään turhia spekulaatioita yhtiön maksukyvystä. Jo ensimmäisenä tulvapäivänä yhtiö saa selville, ketkä asiakkaat sijaitsevat tulva-alueella. Yhtiö voi heti ryhtyä toimenpiteisiin asiakkaiden auttamiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Kyky reagoida nopeasti asiakkaiden hätään kohentaa vakuutusyhtiön mainetta. Kannattavuutta parantaa myös se, että paikkatieto auttaa tunnistamaan tulvavahinkoja koskevat vilpilliset korvaushakemukset. Tulvavakuutusten ohella vakuutusyhtiö voi hyödyntää paikkatietoa muussakin toiminnassaan. Sijainti vaikuttaa tulipalojen, rikosten, maanvyöryjen ja maajäristysten sekä onnettomuuksien aiheuttamiin riskeihin. Riskikertymän seurannassa paikkatieto auttaa melkeinpä kaikessa vakuutustoiminnassa. ■ Nopeaa reagointia Tulvan tapahtuessa vakuutusyhtiön johto saa paikkatietoratkaisun avulla muutamassa tunnissa arvion korvauskustan- Lisätietoja: Antti Ahola Projektipäällikkö Esri Finland 19 1/2011 “Kaikki se, mikä on työasemalla, voidaan Paikkatieto kaikkien saataville Esrin visiona on tuoda paikkatieto kaikkien saataville. Paikkatieto auttaa vastaamaan niin yhteiskunnan suuriin ongelmiin kuin moniin yksittäisten ihmisten tarpeisiin työssä ja vapaa-ajalla. Teknologia on tähän jo olemassa, ja sitä käytetään yhä laajemmin kaikkialla. Paikkatiedon ammattilaiset ovat hyödyntäneet paikkatietoteknologiaa jo pitkään yrityksissä ja julkishallinnon organisaatioissa. Esrin visiona on nyt ottaa seuraava askel ja tuoda paikkatietoteknologian tarjoamat hyödyt ja mahdollisuudet kaikkien ulottuville – ei enää vain paikkatietoammattilaisten, vaan koko yhteiskunnan käyttöön. "Meidän täytyy opettaa kaikille ihmisille, miten paikkatietoa voi käyttää ongelmien ratkaisemiseen. Meidän täytyy jakaa paikkatietoa ja tarjota sen kyvykkyydet kaikkien ihmisten käyttöön", painotti Esri Finlandin käyttäjäpäivillä tammikuussa keynotepuheenvuoron pitänyt Ismael Chivite, Product Manager of ArcGIS Server, Esri Inc. Paikkatietoammattilaiset työskentelivät alun perin työasemalla, ja kaikki datakin oli omalla työasemalla. Jo pitkään dataa on voinut kuitenkin säilyttää tietokannassa, jolloin paikkatieto on ollut koko organisaation käytössä. "Nyt alaa valtaa uusi, webpohjainen paikkatietoalusta. Kaikki se, mikä on työasemalla, voidaan muuttaa webpalveluksi, ja palveluja voivat käyttää kaikki, joilla on internet-yhteys", Chivite hehkutti. Jopa työasemalla ajetut geoprosessointimallit voidaan muuttaa web-palveluiksi, jolloin paikkatietoanalyysejakin voi tehdä selaimella. Chivite demonstroi tätä tekemällä selaimen kautta analyysin, joka etsii tietyillä kriteereillä sopivan reitin tiettömässä maastossa vaikkapa 20 armeijan kulkuneuvoille tai rakennettavalle kaasuputkelle. Data oli jossain Kaliforniassa ja sovelluskin pyöri siellä, mutta Chivite käytti niitä selaimella. "En tarvinnut paikkatietoohjelmistoa omalla koneellani saadakseni käyttöön tämän paikkatietotoiminnallisuuden. Aika vaikuttavaa." Ratkaisuja itse kunkin ongelmiin Toisena esimerkkinä hän esitteli useiden suomalaisten kaupunkien tulvakarttoja vuosikymmenien ajalta. Peruskartat tulivat pilvessä ylläpidetystä web-palvelusta ja tulvadata hänen omalta koneeltaan. "Käyttäjän ei tarvitse edes tietää, missä pilvipalvelu sijaitsee, mutta sieltä saatavat peruskartat ovat juuri sellaisia, joita käyttäjä tarvitsee oman bisnesdatansa esittämiseen", hän totesi. Mashup-tekniikalla kuka tahansa voi luoda verkkoon karttapalveluja yhdistelemällä saatavilla olevia karttoja, dataa ja muita palveluja. Näin ihmiset voivat hyödyntää paikkatietoresursseja ratkaistakseen ongelmia, jotka eivät tulisi mieleenkään paikkatietoammattilaisille. Muuttolintujen liikkeitä tutkivan amerikkalaisen kansalaisjärjestön ongelmana esimerkiksi oli, että heillä ei ollut riittävästi dataa lintujen liikkeistä. Järjestö avasi web-palvelun, jonka kautta maan lukemattomat lintuharrastajat voivat kertoa omista havainnoistaan tarkasti paikkaan sidotusti. Jär- muuttaa web-palveluksi.” jestö on saanut miljoonittain dataa, jota se käyttää tutkimuksissaan ja ympäristönsuojelutoiminnassaan. Alkaa olla myös kaupunkeja, joiden tarjoamien web-palveluiden kautta asukkaat voivat esimerkiksi kertoa katujen kunnossapito-osastolle kartta- käyttöliittymän avulla, missä tarkalleen on reikiä asvaltissa. Tekeillä on myös iPhone-sovelluksia, joilla ilmoitukseensa pystyy liittämään mukaan kamerapuhelimella otetun kuvan reiästä asvaltissa. "Näin kansalaiset luovat vapaaehtoisesti paikkatietoa. Paikkatiedon käyttöä todella voidaan laajentaa koko yhteiskuntaan, ja siinä piilee valtavasti aivan uudenlaisia mahdollisuuksia", Chivite sanoi. Kattava järjestelmä ArcGIS-järjestelmä ja Esrin online-palvelut mahdollistavat Ismael Chiviten mukaan sen, että kuka tahansa voi tutkia paikkatietoa, luoda karttoja ja tehdä paikkatietosovelluksia muille käytettäväksi. Esrin versiojulkistus ArcGIS 10 on Chiviten mukaan kokonainen ja kattava paikkatietojärjestelmä, joka avaa paikkatietomaailman kaikille. Se tarjoaa niin työasema-, palvelin- ja mobiili- kuin selainpohjaisetkin mahdollisuudet paikkatiedon hyödyntämiseen. "ArcGIS 10:n todellinen kauneus on kuitenkin siinä, että sitä käytetään järjestelmänä, jossa työasema-, palvelin-, mobiili- ja selainratkaisut toimivat yhdessä. Niillä kaikilla voidaan etsiä, luoda, hallita, analysoida, visualisoida ja jakaa paikkatietoa." Paikkatietodata voi sijaita käyttäjän koneella, oman organisaation tietokannassa tai vaikkapa pilvipalvelussa jossain päin maailmaa. Kaikissa niissä olevaa dataa on myös mahdollista yhdistää keskenään. ArcGIS Desktopilla voi Chiviten mukaan kytkeytyä Esrin online-palveluun, joka tarjotaan Esrin pilvipalvelusta. Online-palvelussa on kasvava joukko katu-, maasto- ja topografisia karttoja sekä ilma- ja satelliittikuvia ympäri maailmaa. Nämä Community Basemap -kartat ovat sisältöä, jonka asiakas saa ostamansa ArcGIS Desktopin mukana. Käyttäjä voi hyödyntää pilvestä saatavia peruskarttoja taustakarttoina ArcGIS Desktopissa. Karttojen päälle voi yhdistää 1/2011 organisaation omaa dataa, jota voi analysoida Desktopin sadoilla erilaisilla työkaluilla. Työn tulokset voi jakaa muiden Desktop-käyttäjien kanssa vaikkapa karttapakettina, joka sisältää karttadokumentin kaiken sisällön. Ei siis vain dataa, vaan myös symboliikan ja oikeisiin tietolähteisiin osoittavat polut. Karttapaketin voi avata vain ArcGIS Desktopilla. Toinen vaihtoehto tulosten jakamiseen on karttapalvelun luominen. Esrin ilmaisessa yhteisöpalvelussa ArcGIS.comissa kuka tahansa voi julkaista itse tuottamansa karttapalvelun kenen tahansa tai vain halutun piirin käytettäväksi. Palveluun voi perustaa vaikkapa oman portaalin, jossa eri karttapalvelut voi ryhmittää halutulla tavalla oman organisaation, tietyn projektin tai kaikkien käyttöön. Pilven kautta on saatavilla myös ArcGIS Explorer Online. Se tarjoaa ilmaiseksi monipuolisen valikoiman pelkällä selaimella toimivia paikkatietotyökaluja. Omalle koneelle ei tarvitse asentaa mitään. "Explorer Online on ennen kaikkea työkalu muille kuin paikkatiedon ammattilaisille. Sen avulla päätöksentekijät ja muut käyttäjät voivat itse tutkia paikkatietoa, luoda karttoja, tehdä esityksiä ja jakaa paikkatietoa keskenään", Chivite kertoi. Kartat ihmisten luo Vaikka Esrin online-palvelut ja ArcGIS.com avaavatkin paikkatiedon periaatteessa kenen tahansa käytettäväksi, ne ovat yhä paikkoja, joihin on varta vasten mentävä paikkatietoa hyödyntämään. Karttoja voi kuitenkin Chiviten mukaan laittaa myös suoraan sinne, missä ihmiset muutenkin normaalisti jo ovat ja päivittäin toimivat. Esimerkiksi ArcGIS.comiin luodun kartan voi avata ArcGIS.com Viewer -työkalul- la, jonka Share-nappia painamalla kartan voi laittaa jakoon monin eri tavoin: Facebookin tai sähköpostin kautta tai upottamalla sen jollekin olemassa olevalle web-sivustolle. Mille tahansa olemassa olevalle web-sivulle, vaikkapa sanomalehden verkkosivulle, kartan voi upottaa haluamaansa paikkaan liittämällä htmlsivulle lyhyen pätkän htmlkoodia, jonka ArcGIS Viewer automaattisesti tuottaa. "Ihmiset, jotka tekevät työkseen web-sivustoja, eivät ehkä tunne paikkatietoteknologiaa, mutta tällä tavalla he voivat silti käyttää sitä", Chivite totesi. Näin tehty kartta ei ole sivulla pelkkä graafinen elementti, vaan osa paikkatietojärjestelmää. Chivite demosi tätä laittamalla ensin ArcGIS.comiin luomansa kartan simuloidulle Iltalehden verkkosivulle. Sitten hän laittoi saman kartan Facebookiin, jossa käyttäjät voivat syöttää kartalle uutta tietoa, joka tallentuu suoraan ArcGIS. comin välityksellä paikkatietokantaan. Kun hän meni uudestaan Iltalehden verkkosivulle, Facebookissa karttaan syötetty tieto oli päivittynyt myös sinne. Samaan tapaan paikkatietotoiminnallisuutta voi upottaa esimerkiksi yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään tai raportointisovellukseen. ArcGIS.comiin tai organisaation omaan ArcGIS Serveriin kytkeytymällä täysverisen paikkatieto-ohjelmiston saa pyörimään myös iPadissa, iPhonessa, Windows Phone 7:ssä sekä piakkoin Androidpuhelimissakin. "Kaikki tämä ja paljon muuta on mahdollista jo tänä päivänä. Aika, jolloin vain paikkatiedon ammattilaiset pystyivät luomaan karttoja ja paikkatietosovelluksia, on takanapäin. Jos halutaan, ihmisille voidaan nyt antaa mahdollisuus itse käyttää ja luoda paikkatietoa", Chivite summasi. ■ 21 1/2011 Lasten ja nuorten ruokakuljetusten sekä hoiva- ja henkilöstöruokakuljetusten optimointi (kuva vasemmalla) tuotti jo merkittäviä tuloksia. Samalla reittien ja kunkin ajoneuvon maksimikohteiden määrällä päästiin kuitenkin eroon myös toistensa kanssa ristiin menevistä reiteistä, kun erilliset ateriapalvelut sulautettiin yhteen (kuva oikealla). Optimoinnilla säästöjä kunnan ruokakuljetuksissa Turun ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön tehnyt Tomi Mustonen osoittaa tutkimuksessaan, että Turun kaupungin ruokakuljetuksissa voitaisiin saavuttaa optimoinnin avulla jopa yli 40 prosentin säästöjä ajetuissa kokonaiskilometreissä sekä reittien määrässä. Aiheen opinnäytetyölle Mustonen sai 2008 toimintansa aloittaneelta Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskukselta, jolle kaupunki pyrkii keskittämään hajallaan olleita logistisia toimintoja. Ruokakuljetuksia Turussa tehdään lähes 40 valmistuskeittiöstä 88 eri kohteeseen: kouluihin, päiväkoteihin, hoivalaitoksiin, sairaalaan ja henkilöstöravintoloihin. Valtaosa ruokakuljetuksista on ulkoistettu kahdeksalle kuljetusalan yritykselle, jotka hoitavat kuljetuksia arkipäivisin 34 eri vakioreitillä. Lisäksi kaupunki hoitaa muutamia vakioreittejä omana työnä. Tutkimus keskittyi arkipäivinä tehtäviin lounaskuljetuksiin, ja sen tavoitteena oli löytää ruokakuljetuksista selkeitä kehitysja säästömahdollisuuksia Esrin ArcLogistics-valmistuotteella tehtävän optimoinnin avulla. Kaupungin ruokakuljetusten nykytilan mallinnus paljasti tutkimuksen mukaan ilmiselvän optimoinnin ja reittien järkevöittämisen tarpeen. Vakioreittejä on 39, ja yhdellä reitillä hoidetaan keskimäärin vain 2,26 jakelukohdetta. Monet reitit menevät ristiin toistensa kanssa, useat reitit ovat lyhyitä, 22 ja 17 reitillä on vain yksi käyntikohde. Reittien pituudet vaihtelevat 25,5 kilometristä 0,5 kilometriin. Lounaskuljetusreittien kokonaispituus on 277,5 kilometriä päivässä. Reittien keskimääräinen suoritusaika on vain 43 minuuttia. Lämpimän ruoan kuljetuksissa suoritusaikasuositus on 2–3 tuntia, mikä antaisi mahdollisuuden paljon nykyistä pidempiin ja useampia käyntikohteita sisältäviin reitteihin. Järkevämpiä reittikokonaisuuksia Pelkästään optimoimalla nykyisten jakelureittien jakelujärjestys ArcLogisticsin avulla reittien yhteispituus väheni tutkimuksessa 12 kilometrillä eli 4,3 prosentilla. Kun palveluverkosto optimoitiin kokonaan uudestaan vaihtoehtoisia skenaarioita käyttäen, tulokset olivat huomattavasti parempia. Avoimen optimoinnin skenaariossa kuljetuskalustolle ei asetettu kapasiteettirajoituksia. Reittien pituus laski 23 prosenttia, määrä 72 ja kuljetuksiin käytetty aika 22 prosenttia. Käyntikohteiden määrä reittiä kohti nousi 2,26:sta 8,27:ään (266 %). Toisessa skenaariossa reitit optimoitiin niin, että ajoneuvoille asetettiin viiden, kuuden ja seitsemän kohteen maksimimäärät. Reittien kokonaispituuden kannalta parhaan tuloksen antoi kuuden käyntikohteen vaihtoehto, jossa reittejä oli 16 ja kilometrejä 189,1. Seitsemän kohteen vaihtoehdossa oli kuitenkin kaksi reittiä vähemmän, jolloin kuljetukset voitaisiin hoitaa pienemmällä määrällä ajoneuvoja ja henkilöstöä. Nykytilanteessa ja edellä mainituissa optimoinneissa lasten ja nuorten ruokakuljetukset sekä hoiva- ja henkilöstöruokakuljetukset on toteutettu erikseen. Tutkimuksessa tehtiin myös optimointi, jossa kaikista nykyisistä valmistuskeittiöistä voitiin toimittaa ruokaa mihin tahansa kohteeseen, ja kohteita oli enintään kuusi ajoneuvoa kohti. Näin saatiin aikaan huomattavasti järkevämpi reittikokonaisuus, jossa reitit eivät mene ristiin toistensa kanssa. Reittien kokonaispituus oli 160,2 kilometriä eli 42 prosenttia nykyistä lyhyempi. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan tietokonepohjainen optimointi tarjoaa suuren potentiaaliin vähentää ruokakuljetusten, mutta myös muiden kunnan kuljetusten kustannuksia. Kuljetusten ulkoistaminen ei tutkimuksen mukaan vähennä optimoinnin tarvetta. ”Optimoinnin avulla on mahdollista muodostaa kustannustehokkaat ja kokonaisuutta palvelevat reititykset valmiiksi kaupungin omassa suunnitteluorganisaatiossa, jolloin ulkopuolisten toteuttamien kuljetusten kontrollointi ja valvonta on helpompaa”, tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan. ■ 1/2011 Malminetsinnässä kaikki tieto sidotaan paikkaan Malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa paikkatieto on ratkaisevassa asemassa. Tiedolla ei ole arvoa, jos se ei ole sidottu paikkaan. Kun malmiesiintymiä etsitään, kohteiden määrä on aluksi suuri. Siksi etsintään käytetään ensin edullisia menetelmiä, joista siirrytään vähitellen yhä kalliimpiin menetelmiin, kertoo Northland Exploration Finland Oy:n tietokantapäällikkö, geologi Iikka Ylander. ”Kun menetelmät muuttuvat kalliimmiksi, pitää olla jo jonkin verran varmuutta siitä, että toiminnasta saadaan myös jotain taloudellista hyötyä”, hän toteaa. Northland Exploration Finland on alun perin kanadalaisen ja nyttemmin Eurooppaan asettuneen Northland Resourcesin Suomessa toimiva malminetsintäyritys. Northland päätti viime vuoden lopulla ensimmäisen kaivoksensa avaamisesta Pohjois-Ruotsissa Kaunisvaarassa. Suomessa yhtiöllä on Kolarissa lupaava Hannukaisen esiintymä, jonka tutkimukset ovat siinä vaiheessa, että siitä on tehty positiiviseen tulokseen päätynyt esikannattavuusselvitys ja lopullinen kannattavuusselvitys on aloitettu. Paikkatieto kaiken yhteisenä nimittäjänä Halvin menetelmä malminetsinnässä on Ylanderin mukaan geologisen perustiedon hankinta ”viemällä geologi ja kesäapulainen kesäksi maastoon kartoittamaan sekä keräämään näytteitä ja hakemalla heidät syksyllä pois”. Jos viitteitä malmiesiintymästä löytyy, voidaan seuraavaksi ottaa käyttöön sähköiset, magneettiset, sähkömagneettiset ja muut geofysikaaliset menetelmät sekä geokemialliset menetelmät, joilla mahdollisesta esiintymästä saadaan koko ajan tarkentuvaa tietoa. Tässä vaiheessa voidaan lisäksi tehdä maastossa kaivinko- neella tutkimusojitusta lisänäytteiden saamiseksi. ”Jossain vaiheessa päästään siihen, että ryhdytään kairaamaan. Sitä ei tehdä ensimmäiseksi, koska se on kallista. Kairaaminen ja kivien kemialliset analyysit maksavat noin sata euroa metri, ja esimerkiksi Hannukaisessa meillä on jopa kymmeniä kilometrejä kairareikiä”, Ylander kertoo. Kairaus aloitetaan muutamien tutkimusreikien teolla, mutta tulosten ollessa lupaavia siirrytään yhä laajempaan inventointikairaukseen. Kaikilla malminetsintämenetelmillä on Ylanderin mukaan yksi yhteinen nimittäjä eli paikkatieto. ”Jotta tieto olisi yhteismitallista ja käyttökelpoista, se on aina sidottava paikkaan. Muuten tiedolla ei tee mitään”, hän sanoo. Päävälineenä ArcView Northlandin geologien pääväline malminetsinnässä on Ylanderin mukaan Esrin ArcView, jolla jokainen geologi tuottaa omat karttansa. Sitä käytetään töiden suunnitteluun, seurantaan, tulosten tulkintaan ja raportointiin, ja pitkälti sen avulla tehdään niin geologiset, geofysikaaliset, ArcView on Iikka Ylanderin mukaan Northlandin geologien pääväline malminetsinnässä. Lisäksi käytössä on ArcEditor ja joukko kaivosalan erikoisohjelmistoja. geokemialliset kuin kaikki muutkin kartat. ArcView:n lisäksi Northlandin käytössä on Esrin ArcEditor sekä joukko kaivosalan erikoisohjelmistoja. Kuluvan vuoden aikana yhtiö aikoo ottaa käyttöön myös Esrin palvelinratkaisun ArcGIS Serverin. Kaikki etsintämenetelmillä kerätty geologinen tieto tallennetaan tietokantaan. Tietojen pohjalta laaditaan alustava malmimalli, jota päivitetään kairausohjelman edetessä. Prosessi noudattaa Ylanderin mukaan paikkatietoympyrää, jossa tieto tarkentuu iteroiden koko ajan. ”Jossain vaiheessa tehdään esikannattavuusselvitys, kairataan taas lisää sekä päivitetään malmimalli ja mineraalivarantoarvio. Jos tulokset näyttävät hyviltä, tehdään lopullinen kannattavuusselvitys ja päätös siitä, avataanko kaivos vai ei.” Malminetsinnän ohella Northland käyttää Esrin ohjelmistoja myös valtaus- ja maanomistajatietojen hallintaan sekä datan visualisointiin. ■ Eri etsintämenetelmillä hankitaan mahdollisesta malmiesiintymästä yhä tarkentuvaa tietoa. Tiedon pohjalta tehdään lopulta malmimalli, jota sen jälkeen päivitetään sitä mukaa, kun kairausohjelma etenee. 23 1/2011 Korkeakouluille kattava ArcGIS 10 -lisenssi Kuva: Eeva Anundi Korkeakouluopiskelijoiden ja -tutkijoiden mahdollisuudet käyttää Esrin paikkatieto-ohjelmistoja paranivat vuoden alussa merkittävästi. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima Tieteen tietotekniikan keskus CSC on solminut Esrin kanssa kolmivuotisen lisenssisopimuksen ArcGIS 10 -tuoteperheen käytöstä yhteensä 16 korkeakoulussa. Kouluista yhdeksän on ammattikorkeakouluja ja seitsemän yliopistoja. Suurin parannus tulee niille 12 korkeakoululle, jotka ovat valinneet rajoittamattoman käytön lisenssin ArcGIS 10:een koko laajuudessaan. Aiemmassa sopimuksessa korkeakoulujen konsortiolla oli yhteensä 49 ArcGISlisenssiä, ja lisäksi laitoksilla oli omia suoria sopimuksiaan Esrin kanssa. ”Lisenssien rajattu määrä aiheutti monenlaisia pullonkauloja. Jos laitoksen kolmella tutkijalla jo oli ArcGIS käytössään, neljäs saattoi jäädä ilman. Keskellä käytävää kulkevat laitosrajat saattoivat CSC:n Kimmo Koivunen on neuvotellut korkeakouluille uuden lisenssisopimuksen. Rajoittamattoman käytön lisenssin valinneilla korkeakouluilla laitosrajat tai käyttäjäkiintiöt eivät enää toimi pullonkauloina ArcGIS 10:n käytölle, hän sanoo. Tietoteknistä metsänkartoitusta Valtakunnallinen metsävaratietojärjestelmä on hyvää vauhtia muuttumassa ArcGISpohjaiseksi. Pilottihanke toteutettiin vuonna 2009, ja nyt koko Suomen metsävaratiedot on määrä kartoittaa 16×16 metrin ruutujen tarkkuudella. Uusi tekniikka helpottaa urakkaa. Sen sijaan, että metsäammattilaisten pitäisi kulkea koko Suomi läpi, metsän koostumus voidaan päätellä lentokoneesta otettujen laserkeilauskuvien ja ilmakuvien avulla. Jotta tietynlaisen kolmiulotteisen pinnan ja laserpistepilven voi olettaa riittävällä tarkkuudella vastaavan maastossa tehtyjä 24 havaintoja, pitää tehdä paljon vertailua. Tätä Hämeen ammattikorkeakoulun metsätalouden opiskelijat ovat tehneet viime vuosina kursseillaan Evon metsissä. “Samalla opiskelijat oppivat uuden mallinnustavan kaikki vaiheet: koealan valinnan ja sijoittelun, puuston mittaamisen maastossa, laserpistepilven analysoinnin, tilastollisen vertailun ja mallinnuksen”, lehtori Risto Viitala sanoo. “Samalla he oppivat operoimaan ArcGISohjelmistoilla, joita metsäalan työpaikoilla on yhä enemmän käytössä.” ■ muodostaa myös ohjelmiston käytön rajan”, CSC:n Datapalvelualueella toimiva kehityspäällikkö Kimmo Koivunen kertoo. Uudessa sopimuksessa mukana olevat 12 korkeakoulua voivat nyt halutessaan asentaa ArcGIS 10:n laajimman version eli ArcInfon jokaisen laitoksen ja osaston jokaiselle tietokoneelle ja vieläpä antaa sen lainaan opiskelijoiden ja tutkijoiden kotikoneillekin. Helsingin yliopiston geoinformatiikan yliopistolehtori Tuuli Toivonen iloitsee muutoksesta ja uskoo, että oppimistulokset paranevat. ”Aiemmin ArcGISin käytön opiskelu on rajoittunut kurssitunteihin ja ohjelman hyödyntäminen gradunteossa ruuhkaisiin laboratoriotiloihin. Rajoittamaton lisenssi lisää hirmuisesti ihmisten mahdollisuuksia itsenäiseen työskentelyyn. Vain siten voi oikeasti kunnolla oppia geoinformatiikan perusteita”, hän sanoo. Laboratorioinsinööri Dan Häggman Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun maanmittaustieteiden laitokselta arvelee, että uusi lisenssi lisää reilusti ArcGISin käyttöä. ”Myös ne tutkijat, joille ei ennen ollut mahdollisuutta hankkia ohjelmistoa omaan työasemaan, saavat sen käyttöönsä helpommalla.” Myös lehtori Risto Viitala Hämeen ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelmasta Evolta sanoo 1/2011 uuden lisenssisopimuksen helpottavan tilannetta. ”Aiemmin lisenssit loppuivat joskus kesken. Nyt voi suunnitella lukujärjestykset huolettomammin, kun ei tarvitse miettiä kurssien synkronointia lisenssinäkökulmasta.” Uusia käyttäjiä paikkatietoalalle Geoinformatiikka, maanmittaustieteet ja metsätalouskoulutus ovat ilmeisiä paikkatietoohjelmien tarvitsijoita. Kuitenkin hyvin monella muullakin alalla datan maantieteellisellä sijainnilla on merkitystä. ”Yliopistossa pitäisi saada tieto lisenssistä leviämään. Tämä voi tuoda uusia käyttäjiä paikkatietoalalle”, Toivonen sanoo. Uusien käyttäjien houkuttelusta on kyse niiden neljän korkeakoulun osalta, jotka hankkivat noin 30 käyttäjän luokkahuonelisenssin ArcGIS 10:n perustason ohjelmistoon ArcView’hyn. ”Jos tutkimuksessa tai opetuksessa tulee uusi tarve, ei siihen heti lähdetä rajoittamattomalla, vaativalla panostuksella. Ensin pitää vähän kokeilla”, Koivunen toteaa. Korkeakoulukonsortiolle uusi sopimus on selvästi vanhaa parempi. Kokonaisuudessaan kerättävä rahamäärä ei muuttunut, mutta lisenssi- määrä kasvoi rajoittamattomaksi. Lisenssi on tarkoitettu opetus-, tutkimusja hallintokäyttöön. Bisnestä korkeakoulut eivät saa sen avulla tehdä. Ainakin yksi korkeakoulu on jo havainnut, että haluaisikin mukaan sopimuskonsortioon. Miten toimia? ”Sopimuksen kattavuutta tarkastellaan Esrin kanssa kalenterivuosittain. Tiedustelut siitä, olisiko korkeakouluissa uusia halukkaita liittymään, lähetetään syksyisin”, Koivunen sanoo. ■ Autolla, bussilla vai kävellen? Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen tutkijat vertailevat ArcGISin avulla pääkaupunkiseudun palvelujen saavutettavuutta autolla, joukkoliikenteellä, polkupyörällä ja kävellen. ”Perinteisesti saavutettavuutta on tutkittu vain autoilevan ihmisen näkökulmasta. Kun mukaan otetaan muut liikkumismuodot, saavutettavuuskartta voi näyttää aika erilaiselta”, geoinformatiikan yliopistolehtori Tuuli Toivonen sanoo. Tutkimustieto saavutettavuudesta ohjaa – tai ainakin sen pitäisi ohjata – kaupunkisuunnittelua. Tutkimus lähti liikkeelle yliopistorahoituksella, mutta Helsingin metropolialueen kunnat sekä liikenne- ja viestintäministeriö tulivat mukaan vuoden alkupuolella. Vaihtojen lukumäärä joukkoliikenteellä Kumpulan kampukselle. ”ArcGIS on tutkimuksessa keskeinen paikkatietotyökalu. Autoilun aikaetäisyydet lasketaan ArcGISin Network Analystilla. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen aikaetäisyydet haetaan HSL:n reittioppaasta ja visualisoidaan ArcMapissa. Eri liikuntamuotojen keskinäinen vertailu, suhteuttaminen ja yhdistäminen käyvät ArcGISissa kätevästi”, Toivonen kertoo. ■ Kokonaismatka-aika minuuteissa Kumpulan kampukselle joukkoliikenteellä. Matka-ajat haettiin HSL:n reittioppaasta. Aikaetäisyys Iquitosiin Amazonia ja sen sivujokia pitkin. Rajajoet ovat sinisellä, koska niihin pitää kiertää Brasilian kautta. Loreton maakunnan ainoa maantie näkyy punaisena viivana. Amazon virtaa kohti itää, ja siksi aikaetäisyysvyöhykkeet ulottuvat Iquitosin länsipuolella selvästi kauemmas kuin itäpuolella. Valtatienä Amazon Perun Amazoniassa liki kaikki liikenne on Amazonin ja sen lukuisten sivujokien varassa. Vaikeakulkuisella sademetsäalangolla matka-aika jokia pitkin Iquitosin markkinoille määrittää kaupallista maataloutta. Korianteri pitää saada markkinoille neljässä tunnissa, mango kahdessa päivässä … Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen tohtorikoulutettava Maria Salonen on luonut jokiverkostoon perustuvan aikaetäisyysmallin. Ensin Salonen matkasi erilaisilla jokilaivoilla ja jokityypeillä GPS-paikantimen kanssa ja mittasi kulkunopeuksia. Nämä tiedot hän yhdisti ArcGISissä satelliittikuvilta digitoituun Loreton alueen jokiverkkoon. ”Analyysi perustuu kustannuspintalaskentaan. Määritin 30×30 metrin kokoisille rasterisoluille arvot, jotka kuvaavat solun läpi kulkemisen kustannuksia eli tässä tapauksessa aikaa. Tämän kustannuspinnan perusteella Spatial Analystin Cost Distance -työkalu laski tutkimusalueeni aikaetäisyyspinnan, joka kertoo, kuinka kauan matka Iquitosiin kestää kustakin solusta”, hän kertoo. ■ 25 1/2011 Päällekkäisanalyysi kertoo, missä on suurpetoja Espoossa Päällekkäisyysanalyysit (Weighted Overlay, Weighted Sum) ovat ryhmä menetelmiä, joita käytetään optimaalisen sijainnin valintaan tai sopivuuden mallintamiseen, kun aineistona on eri laatuisia ja toisistaan poikkeavia tekijöitä. Ne perustuvat tarkkarajaisiin luokituksiin, joissa havainto joko kuuluu luokkaan tai ei. Sumea päällekkäisyysanalyysi (Fuzzy Overlay) sen sijaan ei tutki sitä, kuuluuko havainto johonkin luokkaan, vaan sitä, millä mahdollisuudella havainto kuuluu samanaikaisesti useampaan luokkaan. Sumea päällekkäisyysanalyysi perustuu siis mahdollisuuksille, ei todennäköisyyksille, eli etsitään sijainteja, joissa mahdollisesti toteutuisivat kaikki hyvälle sijainnille kuuluvat edellytykset. Menetelmä pyrkii jäljittelemään ihmismielen kykyä ymmärtää ilmiöitä tiedon aukkoja täydentäen ja todennäköisyyksiä huomioon ottaen. Sopivuusanalyyseille tyypillisiä aiheita voivat olla esimerkiksi uuden asuntoalueen sijoittaminen tai kysymys siitä, millä alueilla on odotettavissa taloudellista kasvua. Sumea päällekkäisyysanalyysi kostuu kahdesta vaiheesta. Aineiston sumeuttamisessa jokaiselle arvolle annetaan uusi arvo välillä 0–1, mikä kuvaa sen mahdollisuutta olla ominaisuudeltaan sopiva: 0 = täysi varmuus, että arvo on sopiva, 1 = täysi varmuus, että arvo ei ole sopiva. Kaikki päällekkäisyysanalyysiin tuleva data sumeutetaan. Sumeutuksen jälkeen varsinaisessa päällekkäisyysanalyysissa etsitään sijainnit, jotka vastaavat parhaiten kaikkia sopivuusanalyysissä käytettyjä kriteerejä. 26 Espoossa suurpetoja esiintyy todennäköisimmin Nuuksion kansallispuistossa. Toinen tärkeä alue pedoille näyttäisi olevan Mustakorven järviylänkö lähellä Nuuksiota. Sumean päällekkäisyysanalyysin sijaintitarkkuutta on tässä lisätty käyttäen Hot Spot Analysis (Getis-Ord Gi) -työkalua. Paikannetaanpa vaikka suurpetojen esiintymisalueita. Oletetaan, että suurpedot suosivat: ● tiheitä metsiä, jotka tarjoavat suojaa säältä ja havaituksi tulemiselta sekä riistaa ● kivennäis- ja turvemaita mieluummin kuin kalliomaita ● mieluummin suuria kuin pieniä metsäkuvioita; esimerkiksi susilauma vaatii noin 1 000 neliökilometrin kokoisen reviirin ● asumattomia alueita mieluummin kuin asutuksen läheisyyttä, ainakin pesiessään. Haluamme tietää, missä on mahdollista kohdata suurpetoja, ja missä niitä ei missään tapauksessa ole. Aineistona voidaan käyttää Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) julkaisemaa CORINEland cover -paikkatietokantaa, jossa on kuvattu Suomen maankäyttö ja maanpeite, sekä Asuinalueet-paikkatietokantaa. Nämä aineistot ovat ladattavissa www.ymparisto. fi/oiva -palvelusta. SYKEn aineistot luokitellaan päällekkäisyysanalyysiä varten. Metsämaa luokitellaan maaperän ja peitteisyyden mukaan. Jos kasvusto on tiheää ja metsän pohja on maaperää tai turvetta, annetaan korkeat pisteet. Jos kasvusto on harvaa ja pohja on kivikkoinen, annetaan matalat pisteet. Suurille metsäkuvioille annetaan korkeat ja pienille metsäkuvioilla matalat pisteet. Ihmisasutuksista luodaan etäisyysvyöhykkeet. Jo asutus on lähellä, annetaan matalat pisteet, ja jos asutus kaukana, annetaan korkeat pisteet. Aineistot sumeutetaan Fuzzy Membership -työkalulla tässä tapauksessa niin, että piste kuuluu ’petosopivuusluokkaan’ sitä todennäköisemmin, mitä suurempi luokitusarvo pisteellä on. Työkalu tarjoaa myös muita sumeutusfunktioita. Petosopivuusrasterit yhdistetään Fuzzy Overlay –työkalulla, joka analysoi ilmiön mahdollisuutta kuulua samanaikaisesti moneen sopivuusluokkaan. Työkalu arvioi sekä sitä, mihin sopivuusluokkaan ilmiö voi kuulua että eri sopivuusluokka-aineistojen välisiä suhteita. Tässä tapauksessa kohdealue on Espoo. Tiettävästi susia, karhuja ja ilveksiä on havaittu Espoon alueella. Jos edellä kuvatun mallin oletukset pitävät paikkansa, voi oheisesta kartasta nähdä, missä niitä pääsee todennäköisimmin kohtaamaan. Taitaa vaan olla niin, että suurpedon ja ihmisen kohtaamisessa havaitseminen jää yksin pedon kontolle. ■ Lisätietoja: Antti Mansikka Analysis Manager Esri Finland 1/2011 ArcGISin laajennuksilla lisähyötyä paikkatiedosta Kun organisaatiolle on jo karttunut osaamista ArcGIS Desktopin käytössä, ArcGISin laajennusosien avulla paikkatiedosta saa irti entistäkin parempia vastauksia liiketoiminnan tarpeisiin. ArcGIS Desktop on monipuolinen työväline, jolla voi tehdä myös paikkatietoanalyysejä. Juuri analyysien tekoon laajennusosien tehokkaat menetelmät avaavat kuitenkin kokonaan uuden maailman. Esimerkiksi ArcView’llä tehty saavutettavuusanalyysi perustuu etäisyyksiin linnun tietä, kun se Network Analystissa perustuu olemassa olevaan tieverkkoon, jota pitkin ihmiset tosiasiassa kulkevat. Toimipisteen sijaintia valittaessa ero on ratkaiseva. Yleisimmin käytetty laajennusosa Spatial Analyst tarjoaa erittäin monipuoliset työkalut rasterianalyyseihin, joiden lähtöaineistoina voi käyttää kaikenlaisia rasteriaineistoja. Spatial Analyst sopii niin vaativaan tutkimuskäyttöön kuin näyttävien karttojenkin tekoon. Tyypillinen käyttökohde on sijoituspaikka-analyysi, jossa otetaan huomioon erilaisia rasteripintoja ja etsitään sopivaa sijaintia vaikkapa uudelle liikepaikalle, tuulivoimalalle tai sosiaali- ja terveystoimen palvelupisteelle. Tiheysfunktioiden avulla Spatial Analystilla voi väestötietojen avulla tutkia esimerkiksi asukkaiden ostovoimaa eri alueilla. Kulkukustannusanalyysillä ratkeaa vaikkapa metsäkoneelle paras reitti tienvarresta hakkuualueelle maaston ominaisuudet huomioon ottaen. Hydrologiassa laajennusta käytetään muun muassa valuma-alueiden määrittelyyn. Sillä voi tehdä myös supermar- Spatial Analyst -laajennuksen Principal Components -työkalulla voi muun muassa tutkia, mitkä alueet ovat keskenään samanlaisia ja mitkä erilaisia monella muuttujalla yhtäaikaisesti mitattuna. Kartalla näkyvä ”marjaniemeläisyys” (punainen väri) koostuu kahdeksasta eri muuttujasta, jotka kuvaavat koulutustasoa, kotitalouksien elinkaaren vaihetta ja asumista. Marjaniemeläisyys erottuu muista alueista erityisesti asumisessa, koska siinä painottuvat suuret omakoti- ja paritalot. Kulosaari ja Jollas ovat samantyyppisiä alueita näiden muuttujien mukaan, Herttoniemi ja Rastila taas ihan jotain muuta. ketin mainospylonin tai uuden toimistorakennuksen näkyvyysanalyysejä tai mobiiliverkon tukiaseman kuuluvuusanalyysejä. Rasteripintojen välisiin ja sisäisiin laskelmiin tarkoitettu Spatial Analystin Raster Calculator on ArcGIS 10:ssä julkaistu ArcToolbox-työkaluna. Monikäyttöinen rasterilaskuri voidaan nyt ottaa vaikkapa Model Builderiin yhdeksi geoprosessointivaiheeksi. Huomattavasti tarkemmin parametrein pintoja voi tehdä Geostatistical Analyst -laajennuksella, joka sisältää useita tilastomatemaattisia menetelmiä pintojen luontiin. Sillä voi myös tutustua aineistoihin erilaisten diagrammien avulla sekä tehdä pintoja satunnaisotoksista ja vertailla niitä koko aineistosta tehtyyn pintaan. Varsinaisten tulosten lisäksi Geostatistical Analyst tuottaa myös luotettavuusarvion tuloksista eli kertoo, millä virhemarginaalilla tuloksiin voi luottaa missäkin kohdassa. Verkostoanalyysejä Network Analystissa lähdeaineistona on vektorimuotoinen verkostodatasetti, kuten tieverkko, jolle on annettu ajoaikojen ja esteiden kaltaisia ominaisuuksia. Sillä voi analysoida myös yhdistelmää, jossa esimerkiksi tie-, metro- ja rataverkko ovat omina verkkoinaan. Network Analystilla voi etsiä ratkaisuja kuuteen eri ongelmaan: ● Paras reitti A:sta B:hen tai paras reitti A:sta B:hen välipysähdysten kautta. ● Esimerkiksi kauppakeskuksen palvelualue 5, 10, 15 jne. minuutin saavutettavuusajassa. Muodostuvan alueen päälle voi sijoittaa demografiatiedot, jolloin selviää, minkälaista väestöä alueella on. ● Reitti halutuista kohteista lähimpään palvelupaikkaan, olipa kyse koulusta, terveysasemasta tai jätteidenkeräyspisteestä. ● Etäisyys tietyistä pisteistä toisiin, esimerkiksi alueen asuinosoitteista alueen kouluihin tai jokaisesta Suomen kaupungista maan muihin kaupunkeihin. ● Palveluverkoston toimipisteiden optimaalinen sijainti ottaen huomioon eri toimialojen erityisongelmat ja asiakaskäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät. ● Reitinoptimointi usean ajoneuvon kuljetustensuunnittelussa kaikki vaikuttavat reunaehdot ja rajoitteet huomioon ottaen. ArcGISin laajennusosia voi kokeilla ilmaiseksi kahden kuukauden ajan. Mukana saa tutorial-datoja ja -tehtäviä, joiden avulla laajennuksen mahdollisuudet selviävät ennen kokeilua omalla datalla. ■ Lisätietoja: Heikki Niemisara Paikkatietoasiantuntija Esri Finland 27 1/2011 Christian Elfersin mukaan ArcGIS for INSPIREn avulla pystytään tuottamaan INSPIRE-direktiivin mukaisia palveluja, jotka vastaavat myös tiedontuottajien muihin tarpeisiin. ArcGIS for INSPIRE tarjoaa ratkaisun tiedontuottajille Esri on julkaissut uuden ArcGIS for INSPIRE -tuotteen, jonka avulla tiedontuottajien INSPIRE-velvoitteet hoituvat Paljon muita ominaisuuksia ArcGIS for INSPIRE mahdollistaa INSPIREn mukaisten metatietojen hallinnan niin paikkatietoaineistoille kuin palveluille. Sen avulla voi myös dokumentoida paikkatietopalvelujen metatiedot useammalla eri kielellä. Metatietojen hallintaan on monipuolisia ominaisuuksia. ArcGIS for INSPIRE sisältää INSPIREdirektiivin liitteen 1 mukaiset tietomallit, joihin organisaation omat paikkatiedot voidaan muuntaa. Tietomallimuunnokset voidaan tehdä esi- 28 suoraviivaisesti ja helposti. Tuote on suunnattu julkisen sektorin paikkatiedon tuottajien käyttöön. merkiksi ArcGIS Data Interoperability tai FME-tuotteilla. Direktiivin liitteiden 2 ja 3 skeemat tulevat ladattaviksi, kun ne on vahvistettu INSPIRE-säädännössä. Yhdessä avoimen lähdekoodin Esri Geoportal Serverin kanssa ArcGIS for INSPIRE mahdollistaa monipuolisten, paikkatietojen jakoon tarkoitettujen paikkatietoportaalien rakentamisen INSPIRE-yhteensopivasti. Paikkatietoportaaliin voidaan toteuttaa muun muassa INSPIREn mukainen hakupalvelu, metatietojen hallintaominaisuudet sekä paikkatietojen käyttösovellus. INSPIRE-direktiivi edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä. Käytännössä direktiivi edellyttää tiettyjä julkishallinnon orga- Esriltä tukea INSPIRE-asioissa Esri Finland tarjoaa INSPIREen liittyviä konsultointi- ja sovelluskehityspalveluja sekä tuotteiden käyttöön liittyvää tukea. Tietoa INSPIREen liittyvistä tuotteista ja aiheeseen liittyviä uutisia kootaan Esri Finlandin käyttäjätuen sivuille osoitteeseen esri.fi/kayttajatuki/faq/inspire sekä Esri Inc:n INSPIRE-sivuille osoitteeseen esri.com/esri-inspire. Lisätietoja ArcGIS for INSPIRE -tuotteesta on osoitteessa esri.com/inspire. ■ 1/2011 nisaatioita julkaisemaan tuottamansa paikkatiedot määrämuotoisessa muodossa. Tiedontuottajien tulee laatia paikkatietoaineistojaan ja palvelujaan kuvailevat metatiedot sekä tuottaa aineistoista katselu- ja latauspalvelut ja aineiston yhteiskäyttöversio. Esrin uuden ArcGIS for INSPIRE -tuotteen avulla tiedontuottajat voivat helposti täyttää INSPIRE-direktiivin velvoitteet. Tuote laajentaa ArcGIS Desktop ja ArcGIS Server -ohjelmistojen ominaisuuksia siten, että INSPIREn mukaisten palvelujen toteutus on yksinkertaista ja nopeaa. Tuotetut palvelut ovat INSPIRE-mukaisia ja vastaavat myös tiedontuottajien muihin vaatimuksiin. Tiedontuottajat eivät törmää kompleksisuuteen Esri Finlandin Käyttäjäpäivillä puhuneen con terran tuotepäällikön Christian Elfersin mukaan ArcGIS for INSPIREn suunnittelun lähtökohtana on ollut kätkeä kaikki INSPIREen liittyvä kompleksisuus tiedontuottajilta. Direktiivin soveltamiseen liittyy lukuisia standardeja, määrittelyjä, ohjeita ja työryhmiä. ArcGIS for INSPIREn myötä tiedontuottajien ei tarvitse olla selvillä niistä kaikista, vaan he voivat hyödyntää järjestelmään toteutettua logiikkaa sellaisenaan. Esimerkiksi INSPIREn mukaisten katselupalvelujen julkaisu käy käden käänteessä. INSPIREn vaatimuksiin vastaamisen lisäksi tiedontuottajat haluavat Elfersin mukaan tyypillisesti tehdä palveluistaan monikäyttöisiä. Tämä on huomioitu ArcGIS for INSPIREssä. Esimerkiksi katselupalveluihin on mahdollista määritellä erilaisia tyylitiedostoja niin, että palvelu on INSPIREn mukainen ja vastaa myös tiedontuottajien muihin tarpeisiin. Lisäksi on tärkeää, että palvelut toteutetaan it-alalla yleisesti käytettyjen RESTja SOAP-rajapintastandardien mukaisesti eikä ainoastaan OGC-yhteensopivasti. ArcGIS for INSPIREllä toteutetut katselu- ja latauspalvelut ovat automaattisesti myös ArcGIS Server -palveluita, joten niitä on helppo käyttää moniin eri tarkoituksiin. WMS- ja WCS-standardien mukaisesti ja latauspalvelut WFS-standardin mukaisesti. Lisäksi INSPIRE asettaa tarkempia ehtoja palvelujen toteuttamiseen. Katselu- ja latauspalvelujen toteutus alkaa ArcMapissa lisäämällä INSPIREn mukaiset karttatasot ja muokkaamalla niiden ulkoasu. Tämän jälkeen palvelut julkaistaan ArcGIS Serverille yksinkertaisen wizardin avulla, vastaavaan tapaan kuin muutkin ArcGIS Server -palvelut. ArcGIS for INSPIRE tulee mahdollistamaan INSPIREn mukaisten latauspalvelujen toteutuksen yhtä kätevästi kuin katselupalvelujenkin, sitten kun latauspalveluohjeistus valmistuu INSPIRE-säädännössä. ■ Katselu- ja latauspalvelut helppo julkaista nopeasti ArcGIS for INSPIRE mahdollistaa INSPIREn mukaisten katselu- ja latauspalveluiden julkaisun helposti ja nopeasti. Katselupalvelut toteutetaan tyypillisesti Lisätietoja: Ulla Järvinen INSPIRE-yhteyshenkilö ja GIS-sovelluskehittäjä Esri Finland INSPIREn mukaisten katselu- ja latauspalveluiden julkaisu ArcGIS Serverille tapahtuu yksinkertaisesti ja nopeasti. 29 1/2011 Paikkatiedon aarreaitta Esrin pystyttämä ArcGIS Online on paikkatiedon aarreaitta, joka tarjoaa karttoja, dataa, paikkatietosovelluksia ja -työkaluja, sovelluskehitysvälineitä sekä paikkatietoyhteisöjä kenen tahansa ulottuville ilmaiseksi. ArcGIS Online sisältää paikkatietoa ja ja. Kartoissa on osoitteeseen perustuva hakutoiminto. Itse tehdyt kartat voi tallentaa ArcGIS Onlineen ja myös julkaista sen kautta. Muutamalla klikkauksella kartat voi julkaista helposti myös sosiaalisessa mediassa tai käyttäjän omalla web-sivustolla. ArcGIS Onlinen koko sisältö on vapaasti kenen tahansa käytettävissä vaikkapa selainpohjaisesti ArcGIS.com-sivuston kautta. välineitä, joilla sitä voi luoda, etsiä, katsoa, järjestää ja jakaa muiden kanssa. Onlinesisällön tuottavat Esri, sen kumppanit ja koko maailmanlaajuinen paikkatietoyhteisö. Sisältö on kaikkien käytettävissä, ja kuka tahansa voi tuoda karttoja, dataa ja sovelluksia ArcGIS Onlineen. Gallery-osiossa ArcGIS Online tuo nähtäväksi ja käytettäväksi jo satoja tuhansia vuorovaikutteisia karttoja, web-sovelluksia ja mobiilisovelluksia ihmisiltä ja organisaatioilta ympäri maailman. Olipa kiinnostuksen kohde melkeinpä mikä vaan, ArcGIS Onlinesta todennäköisesti löytyy siihen liittyviä karttoja tai sovelluksia. Niitä voi hyödyntää sellaisenaan tai ottaa niistä oppia, kun suunnittelee oman kartan tai sovelluksen tekoa. Map-osiossa kuka tahansa voi luoda ArcGIS Onlinen sisältämillä välineillä omia karttoja haluamistaan aiheista. Käytettävissä on joukko ilmaisia taustakarttoja, joiden päälle voi lisätä omia karttataso- 30 Groups-osiossa voi liittyä johonkin tuhansista ArcGIS Onlinessa jo olevista ryhmistä, jotka jakavat tietoa, karttoja ja sovelluksia omaan aihepiiriinsä liittyvistä asioista sekä vaihtavat ideoita ja kokemuksia. Kuka tahansa voi myös perustaa ArcGIS Onlineen joko julkisen tai yksityisen ryhmän. Yksityisen ryhmän kautta organisaatiot voivat helposti jakaa karttoja ja paikkatietoaineistoja toisilleen tai oman henkilöstönsä kesken. Muutama suomalainenkin ryhmä on jo ArcGIS Onlinessa. INSPIRE-verkoston perustaman ryhmän lisäksi mukana on muun muassa ryhmä, joka pyrkii kokoamaan kaiken mahdollisen Suomeen liittyvän paikkatietosisällön helposti kenen tahansa ulottuville. ArcGIS Online sisältää myös osoitepaikannus- ja reitityspalvelut vapaasti käytettäväksi. Sovelluskehittäjille tarjolla ovat ArcGIS API -sovelluskehityskirjastot websovellusten tekoon JavaScript-, Flex- ja Sil- verlight-ympäristöissä. Mobiilisovelluksien tekemiseen on APIt ArcGIS Mobile, iOS, Windows Phone ja Android -alustoille. Useita kanavia ArcGIS Onlineen ArcGIS Onlinen kaikki sisältö on käytettävissä monen eri kanavan kautta. Yksinkertaisimmin sisältöön pääsee käsiksi kuka tahansa pelkällä web-selaimella ArcGIS. com-yhteisöpalvelusivuston kautta. ArcGIS.comissa karttoja voi luoda ja katsella helppokäyttöisellä katselusovelluksella. Sivustolla voi myös avata monipuolisempaa toiminnallisuutta tarjoavan selainkäyttöisen ArcGIS Explorer Online -sovelluksen, joka edellyttää selaimessa Silverlight plug inin. Explorerilla voi karttojen luomisen ja katselun lisäksi muun muassa tehdä PowerPoint-tyyppisiä paikkatietoesityksiä muille jaettavaksi. Ilmaisella ArcGIS Explorer Desktop -sovelluksella mahdollisuudet ArcGIS Onlinen sisällön hyödyntämiseen ovat vieläkin laajemmat. Kaikkea ArcGIS Onlinen sisältöä voi käyttää myös iPhoneen, iPadiin ja Windows Phone 7:ään ilmaiseksi ladattavilla ArcGIS-valmissovelluksilla, joilla voi ArcGIS.comiin kytkeytymällä tehdä lähes kaikki samat asiat kuin ArcView-työasemaohjelmistolla. Valmissovellus on tulossa myös Android-laitteisiin. Ammattimaisten paikkatietokäyttäjien ArcGIS Desktop -ohjelmisto on ArcGIS 10 -versiossa integroitu täysin ArcGIS Onlineen, josta voi pudottaa omaan työasemaansa aineistoja jatkotyöstettäviksi ja omilla karttatasoilla täydennettäviksi. ■ Lisätietoja: Antti Ahola Projektipäällikkö Esri Finland 1/2011 Esri-käyttäjäpäivät 2011 Suomen Esri-käyttäjäpäivät keräsi tammikuussa 2011 jälleen yli 200 henkeä Royal at Crowne Palazaan Helsinkiin tutustumaan paikkatiedon uusimpiin tuuliin ja vaihtamaan kokemuksia paikkatiedon hyödyistä. Esri Finlandin toimitusjohtaja Jukka Rouhe luovutti avauspuheessaan vuoden GIS-palkinnon Maanmittauslaitokselle pienimittakaavaisten karttojen yleistykseen ArcGIS-alustalle kehitetyistä globaalistikin ainutlaatuisista työkaluista. Esri Inc:n Product Manager of ArcGIS Server Ismael Chivite esitteli keynote-puheessaan laajasti uusimman Esriteknologian tarjoamia mahdollisuuksia tuoda paikkatiedon hyödyt kaikkien ulottuville. Toisessa keynote-puheenvuorossa John Nurmisen säätiön Tankkeriturva-hankkeen johtaja Pekka Laaksonen kertoi paikkatietoja monipuolisesti hyödyntävästä ENSI-ratkaisusta, jonka avulla voidaan vähentää suuren öljytankkerionnettomuuden riskiä Suomenlahdella. GIS in Action -osuudessa Esrin projektipäällikkö Antti Ahola näytti livenä, kuinka kaupunki tai kunta voisi luoda Esrin ratkaisuilla nopeasti lumitilanteen hallintajärjestelmän ja miten se auttaisi eri rooleissa toimivia henkilöitä taklaamaan poikkeuksellisen lumisen talven aiheuttamia ongelmia. Käyttäjäesitysten ohjelmalinjassa kuultiin kaikkiaan yhdeksän organisaation kokemuksia paikkatiedon hyödyntämisestä muun muassa Itämeren suojelussa, maataloustutkimuksessa, kaupunkilogistiikassa, kaivostoiminnassa, tulvamallinnuksessa ja metsätaloudessa. Desktop GIS ja Enterprise GIS -ohjelmalinjoilla Esri Finlandin asiantuntijat esittelivät kattavasti uuden ArcGIS 10:n ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Iltatilaisuudessa improvisaatioteatteri VSOP sai yllätyksiä täynnä olleella esityksellään käyttäjäpäivien osallistujat nauramaan katketakseen. Musiikkiakin kuultiin, ja illan mittaan tanssilattia täyttyi. ■ 31 1/2011 Esrin ratkaisut kattavasti pilvessä Esrin paikkatietoteknologia ja ratkaisut ovat Ilkka Suojasen mukaan erittäin kattavasti käytettävissä pilvipalveluiden kautta. Valmiina loppukäyttäjäpalveluina pilvessä ovat ArcGIS.com, ArcGIS Online Web Map Viewer, paikkatiedon ilmainen työkalupakki ArcGIS Explorer Online sekä paikkatietoanalyysit mahdollistava Business Analyst Online. Sovelluskehittäjille Esri tarjoaa pilvipalveluina ArcGIS Web Mapping API ja Business Analyst Online API -ohjelmointirajapinnat, joiden avulla kuka tahansa voi kehittää paikkatietosovelluksia. Infrastruktuuripalveluna Esri tarjoaa Amazonin pilven kautta ArcGIS Server -palveluja. Asiakas voi siirtää olemassa olevan ArcGIS Server -lisenssinsä ArcGIS.com Browser ArcGIS.com Viewer Explorer Online ArcGIS Online Mobile iPhone iPad Android Windows ArcMap ArcGIS Online on monipuolinen pilvipalvelu, johon voi kytkeytyä useilla eri tavoilla. Amazonin pilvessä käytettäväksi tai hankkia alun perin ArcGIS Serverin Amazonin pilvestä. ”Asiakkaan ei tarvitse tällöin ostaa omia palvelinlaitteita eikä ylläpitää niitä, vaan hän saa Amazonin pilvestä käyttöönsä valmiiksi asennetun ArcGIS Serverin”, Suojanen sanoo. Lisäksi pilvipalveluna ovat tarjolla ArcGIS Onlinen monipuoliset karttapalvelut sekä ArcLogistics-sovellus, joiden kanssa voi käyttää myös paikallisia resursseja, kuten dataa omista järjestelmistä. ”Tavallaan myös ArcGIS Desktop on kytketty pilveen, koska pilvestä tarjottavia ArcGIS.comin palveluja voi käyttää suoraan Desktopin käyttöliittymästä ja yhdistää paikallisiin palveluihin ja dataan.” ■ 32 Pilvestä it-kapasiteettia ilman alkukustannuksia Julkisuuden valokeilassa paistattelevat pilvipalvelut ovat nyt hypekäyrän huipulla, josta ne todennäköisesti putoavat piakkoin alas ja päätyvät tasaisemman kasvun käyrälle. Mutta mitä pilvipalvelut itse asiassa oikein ovat? Teknisessä mielessä pilvipalvelut eivät ole mitään uutta. Kyse on verkon yli tapahtuvasta tietojenkäsittelystä, jossa vaan käytetään ulkopuolisen pilvipalveluntarjoajan laite- ja ohjelmistoresursseja. ”Yhteinen nimittäjä on, että ostetaan jotakin joltain ulkopuoliselta toimijalta”, Esrin Project Group Manager Ilkka Suojanen tiivistää. Pilvestä voi ostaa infrastruktuuripalvelua, jolloin asiakas käyttää vain palveluntarjoajan laite- ja tallennuskapasiteettia omien sovellustensa pyörittämiseen ja datansa tallentamiseen. Tällaisten palveluiden suurin tarjoaja on Amazon. JavaScript Silverlight Sovelluskehittäjille pilvestä Flex tarjotaan alustapalveluja, joiden rajapintoja vasten he voivat kehittää omia sovelluksia Developer ja käyttää sovelluksissa palveExplorer Desktop linalustan palveluja. Esimerkiksi Microsoftin Windows Azure ja Google App Engine ovat tällaisia alustapalveluja. Desktop Jalostusarvoltaan korkeimpia ovat pilvestä tarjottavat valmiit loppukäyttäjäpalvelut, kuten Salesforce. comin CRM-palvelut ja Googlen Gmail. Pilvipalveluja tarjotaan julkisina, jolloin tietoliikenne toimii normaalin web-liikenteen kautta, tai yksityisinä, jolloin asiakas saa itselleen omistetun siivun pilviresursseista ja tietoliikenne kulkee suojatun VPN-verkon kautta. ”Julkisenkin pilvipalvelun puolella voi kuitenkin olla paremmassa turvassa, kun rakentaa https-protokollaa käyttäviä sovelluksia”, Suojanen huomauttaa. Kynnys madaltuu startup-yrityksille Pilvipalvelujen keskeisimpiä etuja ovat Suojasen mukaan nopea käyttöönotto ja skaalautuvuus, joiden ansiosta asiakas saa hetkellisen tarpeen tai väliaikaisten kuormituspiikkien ajaksi helposti lisää tietojenkäsittelykapasiteettia. Muita pilvipalvelujen etuja ovat muun muassa säästöt pitkäaikaisissa laite- ja ohjelmistoinvestoinneissa, ylläpidon yksinkertaisuus sekä mahdollisuus säästää palveluiden käyttökustannuksissa sammuttamalla pilvipalvelimet silloin, kun niitä ei tarvita esimerkiksi yöaikana. ”Liiketoiminta voi myös saada tarvitsemansa uuden palvelun käyttöön törmäämättä yrityksen oman it:n vastusteluihin tai viivytyksiin. Tai ainakin pilvivaihtoehdon esiintuominen voi lisätä it:n motivaatiota palvelun tarjoamiseen”, Suojanen sanoo. Mullistavaa pilvipalveluissa on hänen mukaansa ehkä se, että uuden yrityksen voi perustaa minimissään luottokortin ja läppärin varassa. Palvelimet, kehitysympäristöt ja muut it-palvelut saa pilvestä. ”Tämä madaltaa kynnystä erityisesti it-yrityksen perustamiseen, ja epäonnistumisen kustannukset jäävät hyvin vähäisiksi.” Kriittiset asiat pidettävä itsellä Asiakkaiden yleisimpiä huolenaiheita pilvipalvelujen käytössä on tietoturva. Ainakin suuret pilvipalvelujen tarjoajat huolehtivat kuitenkin Suojasen mukaan tietoturvasta jopa paremmin kuin useimmat asiakasyritykset itse. Vakavampi huolenaihe on se, että pilvipalvelujen tarjoajat eivät lupaa mitään tiettyä palvelutasoa. Jos kyse on tuotantokriittisestä järjestelmästä, jonka täytyy pysyä toiminnassa yli 98 prosenttia ajasta läpi vuoden, sitä ei pidä Suojasen mielestä laittaa pilveen. ”Jos palvelu on toimistoaikana vaikka tunnin pois päältä, ja sillä on 700 käyttäjää, kustannukset voi laskea kertomalla 700:lla jonkun tuntihinnan. Siihen äkkiä menevät pilvipalvelusta haetut säästöt.” Pilvipalvelut eivät olekaan mikään taikaratkaisu kaikenlaisiin it-ongelmiin. Palveluiden hyödyntämisessä kannattaa Suojasen mielestä käyttää erittäin kylmäpäistä harkintaa. ”Realistisin ja toimivin ratkaisu on ehkä hybridi, jossa pilveen laitetaan harkiten vain tietyt sinne soveltuvat toiminnot ja loput pidetään organisaation omassa hallinnassa”, hän toteaa. ■ 1/2011 ArcGIS 10 monipuolistaa ja tehostaa 3D-mallinnusta Kolmiulotteinen paikkatiedon luominen, visualisointi ja analysointi on entistä helpompaa ArcGIS 3D Analyst 10 -laajennuksella. Nyt 3D-kohteita voi myös editoida suoraan 3D-tilassa. Aikaisemmin editointi tehtiin muokkaamalla kohteiden koordinaatteja 2D-tilassa, jolloin vain lopputuloksen visualisointi ja tarkastelu tapahtui 3D-tilassa. ”3D-maisemaa voi pyöritellä ohjelmassa ja tuottaa x-, y- ja z-koordinaattien mukaisia kohteita siten, että tulos näkyy suoraan näytöllä. Kohteita voi myös siirtää, muokata, pyörittää, skaalata erikokoisiksi ja korvata muilla kohteilla”, Esrin GIS-kouluttaja Jukka Nykänen kertoo. 3D-kohteiden piirtäminen on nopeutunut huomattavasti, koska suurin osa kohteista piirretään nopeassa cachevälimuistissa. Samalla esitysgrafiikka on parantunut. Lähimpänä olevat kohteet piirtyvät tarkasti ja kauempana olevat kohteet epätarkemmin, koska niistä ei esitetä kaikkia pikselisoluja, vaan pikseleitä niputetaan yhteen. ”Kun näkymää zoomataan, kauempana olevat kohteet tarkentuvat, ja kun näkymää käännetään takaisinpäin, alussa etualalla tarkkana näkynyt kohde onkin kaukana taustalla epätarkempana. Näkymä muuttuu tarkasta pehmeään piirtoon joustavasti samaan tapaan kuin ihmissilmän luoma kuva.” Käyttökokemusta 3D Analyst -laajennuksessa on parannettu muun muassa helpottamalla työkalujen löytämistä ja liikkumista 3D-ympäristössä. Tyylejä on lisätty, ja 3D-symboleja on käytettävissä valtava määrä lähtien erilaisista valmiista rakennuksista, autoista, puista ja pensaista ja päätyen katuvaloihin ja muihin maiseman elementteihin. Laserkeilausaineistosta voidaan nyt tehdä myös ArcGISissä pistepilvi ja siitä tarkasteltava pinta, jonka päälle voidaan laittaa kohteita. Lisää analyysejä 3D Analyst sisältää myös joukon uusia 3D-vektorianalyysejä, kuten varjostusanalyysin. Sillä voidaan esimerkiksi tarkastella, mitä kohteita suunnitteilla olevan uuden rakennuksen varjo peittää eri kellonaikoina auringon kiertäessä taivaalla. ”Uusi on myös työkalu, jolla voidaan tutkia, miten suunnitteilla oleva uusi rakennus muuttaa kaupungin siluettia taivaanrantaa vasten tai miten vaikkapa herkkään luonnonmaisemaan rakennettava kohde vaikuttaa maiseman ääriviivoihin tietystä havaintopisteestä käsin”, Nykänen sanoo. 3D-kappaleiden ominaisuuksien analysointiin tarkoitetulla työkalulla voidaan puolestaan tutkia esimerkiksi katulamppujen valon katve-alueita tai tietyssä pisteessä räjähtävän pommin vaikutusaluetta. Vanhastaan käytössä on muun muassa näkyvyysanalyysi, joka paljastaa, mitä kohteita tietystä havaintopisteestä näkyy. Sen avulla pystytään vaikkapa tutkimaan etukäteen, mitä näkymiä kaupunkiin rakennettava uusi rakennus peittää olemassa olevien rakennusten ikkunoista. Virtuaalikaupunki 3D Analystin lukuisat uudet ominaisuudet mahdollistavat Nykäsen mukaan muun muassa visuaalisen 3D-kaupunkisuunnittelun ja kokonaisen virtuaalikaupungin rakentamisen näyttävien 3D-mallien avulla. Kartan taustalle saadaan ilma- tai satelliittikuvia. Suunnittelussa voidaan hyödyntää vektoriaineistoa pinnanmyötäisenä sekä tarkkaa maastomallia. Tuloksena on rakennusten pintamateriaaleja myöten valokuvantarkka kaupunkimalli. Kaupunkia voidaan tarkastella 3D Analystissa yhtä hyvin lintukuin sammakkoperspektiivistä. Kaupungin yllä, katukuiluissa ja vaikka maan alla voidaan liikkua sujuvasti, ja näkymät päivittyvät kuin 3D-tietokonepeleissä. ”Kaupunkikuvan lisäksi 3D Analyst mahdollistaa myös rakennusten sisätilojen tilankäytön ja kulkuväylien tarkastelun ja suunnittelun”, Nykänen kertoo. ■ 3D-visualisoinnille paljon käyttökohteita ArcGIS 3D Analystilla voi luoda realistisen simulaation esimerkiksi kaupungista, maisemasta, projektista tai kriittisestä tilanteesta. Kaupunkisuunnittelussa 3D Analyst auttaa visualisoimaan hankkeiden vaikutuksia ja jakamaan tietoa asianosaisille. Arkkitehti- tai konsulttitoimisto saa sen avulla jo tarjouksestaankin näyttävän dokumentin kolmiulotteisine kuvineen. Energia- ja tietoliikenneyhtiöt voivat 3D Analystin avulla suunnitella ja visualisoida verkostojaan ja esimerkiksi havaita helposti virheitä, joita 2D-aineistoista on erittäin vaikea huomata. Kaivosteollisuudessa 3D Analyst auttaa visualisoimaan maanalaisia rakenteita ja laskemaan volyymeja. Metsäteollisuudessa, ympäristövirastoissa ja luonnonvarainhoidossa ratkaisua voidaan käyttää esimerkiksi hakkuualueiden näkyvyysanalyyseihin. Puolustusvoimille ja poliisille 3D Analyst voi tarjota paremman tilannekuvan operaatioiden tueksi. Sillä pystytään esimerkiksi analysoimaan suunnitellun lentoreitin varrella olevia uhkia. Lisätietoja, demovideoita: www.esri.com/software/arcgis/ extensions/3danalyst/index.html ■ 3D Analystilla voi suunnitella vaikkapa maanalaista putkilinjastoa tai metrotunneleita ja rakentaa jopa kokonaisen virtuaalikaupungin. 33 1/2011 Tips&Tricks Internet-aineistojen hyödyntäminen ArcGISissä ArcGIS 10 Desktop tekee entistä helpommaksi internetistä saatavien karttojen hyödyntämisen. Yleisimmin tarvittavat taustakartat on koottu Basemap-aineistoiksi. Toimi seuraavasti: 1. Avaa vanha tai luo uusi karttadokumentti ArcMapissä. 2. Valitse File-valikosta Add Data > Add Basemap. 3. Valitse lisättävä taustakartta ja paina Add. 4. Taustakartta projisoituu aineistokehyksen koordinaattijärjestelmän mukaisesti. Jos mukana on muissa koordinaatistoissa olevia aineistoja, säädä näiden koordinaatistojen välinen transformaatio. Esimerkki: Jos aineistokehys näytetään KKJ-koordinaatistossa (esimerkiksi Finland_Zone_3), valitse transformaatioikkunan yläosassa olevasta ”Convert from” -listasta GCS_WGS_1984. Tarkista, että ”Into”-valikossa on valittuna GCS_KKJ. Vaihda ”Using”-valikkoon ”KKJ_to_ WGS_1984_2_JHS153”-parametrit. ArcGIS Online -palvelu sisältää useita erilaisia kartta-aineistoja. Aineistot ovat eri aineistontuottajien toimittamia, ja tarjonta kasvaa ja kehittyy jatkuvasti. Tutustu kaikkien käytössä oleviin karttaaineistoihin: 1. Valitse File-valikosta ArcGIS Online. 2. Kirjoita ikkunan ylälaitaan avain sana, jolla haet tietoa, esimerkiksi ”Finland”. 3. Kartta-aineistoista näkyy esikatselukuva sekä lyhyt seliteteksti. Näpäytä tekstin alla olevaa Details-sanaa, niin näet tarkempia tietoja aineistosta. 4. Kun haluat lisätä aineiston mukaan ArcMapin karttadokumenttiin, näpäytä Open-sanaa. 5. Muuta tarvittaessa aineiston transformaatio (ks. Basemap-esimerkki edellä). Kirjautumalla sisään käyttäen henkilökohtaista Global Account -tunnusta, on mahdollista nähdä myös ryhmien (Groups) jakamaa aineistoa. Mielenkiintoisia ryhmiä voi etsiä samalla tavoin kuin aineistoja edellä. Mielenkiintoiseen ryhmään voi pyrkiä jäseneksi, ja ryhmän perustajan hyväksynnän jälkeen on mahdollista nähdä ryhmän käytössä olevat aineistot. Uusia ryhmiä voi myös perustaa. Aineiston jakaminen ArcGIS Online -palveluun tapahtuu ArcGIS Server -ohjelmistolla. ■ Osoitepaikannus Internet-palvelua käyttäen ArcGIS Online tarjoaa kartta-aineistojen lisäksi myös osoitepaikannuspalveluja. Seuraavassa käsitellään pääpiirteet tämän palvelun käytöstä. Osoitepaikannuksen työvaiheista, muun muassa paikantumattomien osoitteiden käsittelystä, tarkemmin ohjelmiston Helpjärjestelmässä. 1. Valitse File-valikosta Add data > Geocoding > Geocode Addresses. 2. Valitse tarkoitukseen sopivin osoitepaikannuspalvelu. 34 3. Määritä geokoodausikkunassa osoitteet sisältävä taulu, paikantimen tarvitsemat kentät ja tuloksena tallennettava pistekarttataso. Myös muita asetuksia voi muokata tarpeen mukaan. Huomaa: Osa osoitepaikantimista edellyttää tiettyjen kenttien olemassa oloa. Esimerkiksi ”9.3.1 Europe Geocode Service (ArcGIS Online)” edellyttää, että osoitetaulussa on sarake maan nimeä varten. Suomalaisille osoitteille ko. tietona tulee olla ”Finland” jokaisella paikannettavalla kohteella. Samassa paikantimessa on kunta- tai postinumerotiedoista vain toinen tarpeellinen. Tips&Tricks 1/2011 Parempaa käyttökokemusta ArcGIS Server 10:stä Tässä joitakin tekniikoita, parhaita käytäntöjä ja vähemmän tunnettuja asioita, jotka voivat parantaa ArcGIS Server 10:n käyttökokemusta. Kun käytössä on useampia ArcGIS Server -palvelimia, on niille jokaiselle mahdollisuus määritellä oma paikallinen välimuistihakemisto. Tämä nopeuttaa merkittävästi välimuistin (map cache) rakentamista karttapalvelulle. Määritys löytyy karttapalvelun ominaisuudet-valinnan (properties) kautta nimellä ”Use local cache directory when generating tiles on the server”. Paikallinen välimuistihakemisto on suorituskyvyn kannalta suositeltava, mutta vain kun käytössä on useampia koneita. Lisäksi on hyvä varmistaa että seuraavat asiat ovat kunnossa: 1. Varmista, että paikallisessa välimuistihakemistossa on tarpeeksi tilaa. Suositus on, että vapaata tilaa on vähintään 0,5 Gt jokaista käynnissä olevaa karttapalvelua kohden. Lisätilaa voidaan tarvita valitusta kuvaformaatista ja kuvakoosta riippuen. 2. Jos välimuistin toteutus jostain syystä keskeytyy, kannattaa paikallinen hakemisto palvelun osalta tyhjentää ennen kuin aloitat välimuistin rakentamisen uudelleen. 3. Paikallisen välimuistihakemiston oletussijainti on ArcGIS SOC käyttäjätilin ”temp”-kansiossa. Voit muuttaa hakemiston sijainnin määrittämällä koneelle järjestelmämuuttujan ARCTMPDIR, jonka arvo korvaa kyseisen hakemiston. MSD-dokumentit Varmista ennen karttapalvelun julkaisua, että aineistosi ovat kunnossa. ArcMapsovelluksesta löytyy ”Analyze Map” -työkalu, jonka avulla voit tunnistaa karttadokumentin pullonkaulat, jotka vaikuttavat suorituskykyyn. Korjaa työkalun dokumentista tunnistamat puutteet ennen julkaisua palveluksi. Karttapalvelut kannattaa julkaista MSD-muodossa. Jos karttadokumentissa on mukana aineisto, jonka tuottamaa pullonkaulaa ei voi korjata, se kannattaa julkaista omana erillisenä palvelunaan. Monesti on perusteltua käyttää karttapalveluissa kuvaustekniikan osalta pehmennystä (antialiasing), jotta kartat näyttävät paremmilta. Pehmennyksen voi ottaa käyttöön MSD-dokumentin asetusten kautta. Samassa yhteydessä pitää muistaa, että välimuisti-määrittelyssä ei pidä tässä yhteydessä valita pehmennystä käyttöön (”Smooth line and label edges”). Pehmennys MSD-dokumentille määritellään ”Map Service Publishing Options” -valinnan kautta. mahdollisia syitä, joita on vaikea havaita. Seuraavassa on muutamia vinkkejä järjestelmän kaatumisten ehkäisemiseksi ja niiden selvittämiseksi. 1. Ennen kuin aloitat varmista, että palvelimen käyttämissä hakemistoissa on riittävästi tilaa. 2. Varmista, että tarvittavat tietoliikenneyhteydet toimivat. Verkkoyhteyksiin liittyvät ongelmat ovat melko yleinen syy esiintyviin ongelmiin. 3. Varmista, että karttadokumentti toimii oikein ja aineistot löytyvät oikein. 4. Tee kopio alkuperäisestä karttadokumentista ja määrittele palvelu, joka piirtää kartan dynaamisesti. Aseta palvelimen loki tasolle ”Info/Detailed” ja käytä palvelua jonkin aikaa. Lokitiedostoa tarkastelemalla voidaan löytää viite ongelman syystä. Tallennusmuodon muuntaminen Välimuistin tallennusmuoto voidaan muuttaa ”Convert Map Cache Storage Format” -työkalun avulla. Jos halutaan muuttaa vain rajattu alue, voidaan käyttää tallennusmuodon muuttamiseen ”Export Map Server Cache” -työkalua. ■ Vianetsintä Joissain tapauksissa ArcGISSOC-prosessi voi kaatua, kun välimuistia rakennetaan. Järjestelmän kaatumiseen voi olla useita 4. Automaattisen osoitepaikkannuksen jälkeen voi paikantumattomia osoitteita käsitellä yksitellen Rematch-valinnan kautta. Geokoodatut pisteet ovat paikantimen mukaisessa koordinaatistossa. Edellä esimerkkinä käytetty paikannin tuottaa WGS84-koordinaatistossa olevan aineiston. 5. Muuta tarvittaessa aineiston transformaatio (ks. Basemap-esimerkki tällä aukeamalla) tai projisoi aineisto ArcToolboxin Project-työkalulla. ■ 35 1/2011 Uutisia Esriltä paikkatietoapua Japanin pelastustöihin Esri Inc. perusti heti Japanin maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen web-sivustolleen karttapalvelun, joka auttaa pelastusorganisaatioita kartoittamaan tuhoja sekä suunnittelemaan ja kohdentamaan pelastustöitä. Tietoa palveluun kerätään muun muassa sosiaalisesta mediasta ja vapaaehtoisesti paikkatietoa tuottavilta henkilöiltä erityisen VGI-sovelluksen (Volunteer Geographic Information) avulla. Uutta tietoa palveluun päivitetään koko ajan. Palvelu sisältää muun muassa kartalla paikkaan sidottuja videoita, jotka näyttävät, mitä juuri kyseisessä kohteessa on tapahtunut. Palvelussa on myös kattava listaus internet-lähteistä, jotka välittävät tietoa katastrofista. Sivuston kautta pelastustöihin osallistuvat organisaatiot ja tahot ovat voineet pyytää ohjelmistoja tai muuta paikkatiedon hyödyntämiseen liittyvää apua Esriltä. Paikkatiedon asiantuntijat puolestaan ovat voineet ilmoittautua sivuston kautta vapaaehtoisiksi auttamaan Japanin pelastustöissä. Esri Inc. on toiminut läheisessä yhteistyössä kansainvälisten pelastusorganisaatioiden kanssa ja tarjonnut niiden avuksi paikkatietoasiantuntijoita, ohjelmisto- Esrin karttapalvelu on auttanut Japanin maanjäristyksen ja tsunamin jälkeisissä pelastustöissä ja jakanut tietoa myös kansalaisille ja medialle. osaamista ja projektiapua sekä ohjelmistoja, dataa, ilma- ja satelliittikuvia ja teknistä tukea. Paikkatietoratkaisuilla viranomaiset ja pelastusorganisaatiot saavat kriittistä ja ajankohtaista tietoa nopean päätöksenteon tueksi. Teknologia auttaa muun muassa toteuttamaan pelastustoimenpiteitä, priorisoimaan terveydenhoidon ja lääkeavun tarpeita, tunnistamaan pahiten vaurioituneet alueet, mittaamaan elintärkeälle infrastruktuurille aiheutuneita vahinkoja sekä paikallistamaan sopivat sijaintipaikat ruuan ja veden jakelulle. Sosiaalisesta mediasta tietoa ammentava Esrin karttapalvelu on myös kansalaisten ja median käytettävissä. Sen avulla tapahtumia on voinut seurata lähes reaaliajassa ja saada paremman kuvan tilanteesta. Palvelu sisältää linkkejä uutisraportteihin, YouTube-videoihin, Tweeteihin ja Flickr-valokuviin. Lisäksi palvelussa on katu- ja maastokarttoja sekä satelliittikuvia tuhoalueilta. Palvelu on osoitteessa esri.com/eqjp. ■ Satakunnan Lennosto kokeili palvelinratkaisua Satakunnan Lennostossa on käytetty paikkatieto-ohjelmia vuodesta 1999 lähtien. ArcGIS-ohjelmistot otettiin käyttöön aluksi kahdella ArcView-työasemalisenssillä vuoden 2007 alusta. Keväällä 2010 lennosto pääsi ELAsopimuksen myötä kokeilemaan ArcGIS Server Enteprise -ohjelmistopakettia, jota hyödynnettiin OPGIS-suunnittelu- ja dokumentointijärjestelmässä. Ohjelmistokehittäjä DI Jussi Kosunen kehitti operatiiviseen suunnitteluun ArcGIS Javascript API:lla ArcGIS Server -käyttöliittymän, joka liitettiin MediaWikiympäristöön. Karttapalveluja voidaan hyödyntää suoraan MediaWikin sivuilta, mikä mahdollistaa dokumentoinnin laajan jakelun organisaatiossa. MediaWikistä saa myös koko dokumentaation suoraan valmiissa 36 Kapteeni Arto Syväjärvi ja DI Jussi Kosunen ovat koonneet ArcSDE-paikkatietokantaa ilmavoimille. ulkoasussa pdf-muotoon ja paperitulosteeksi, mikä tulee olemaan aina tärkeää myös sotilasorganisaatiossa. Lennostolla on käytössä viisi ArcEditorlisenssiä, joiden turvin dokumentoinnin ammattilaiset tuottavat paikkatietoa lennoston tarpeisiin. Palvelinratkaisua on päästy testaamaan vasta muutaman rinnakkaiskäyttäjän verkossa. Käyttökokemukset ovat olleet positiivisia. Lennostossa on havaittu, että Military Overlay Editor -laajennuksessa on vielä kehitettävää. Siellä odotetaankin innolla ArcGIS 10 -version symboliikkauudistusta. Palvelimen karttapalvelujen optimointi Tile cache -menetelmän avulla nopeutti taustakartta-aineiston käyttöä merkittävästi. Palvelinratkaisun koekäyttö osoitti, että se on oikea tapa toteuttaa monen käyttäjän dokumentointiympäristö paikkatiedolle. Vanha tiedostopohjainen työtapa pitää kyetä muuttamaan nykyaikaisempaan ratkaisuun. Palvelinratkaisun myötä organisaatiolla pitää myös olla riittävää teknistä osaamista palvelinympäristön ylläpitoon ja kehittämiseen. ■ Uutisia 1/2011 Eväitä tiedolla johtamiseen Kolme tiedolla johtamista tukevaa yritystä, Esri, Andumus ja Fountain Park, järjestivät maaliskuussa Round Table -tilaisuuden, joka tarjoili eväitä parempaan liiketoiminnan johtamiseen. Andumus tuottaa asiakastiedon analytiikalla kovaa faktaa yritysten johtamisen ja strategisen suunnittelun tueksi. Foun- tain Park taas on ennakoivan johtamisen asiantuntija, joka tuo verkkohaastattelujen avulla asiakasjoukkojen viisauden johtamisen tueksi, ja Esri auttaa hyödyntämään paikkatietoa muun muassa myynnissä ja markkinoinnissa. Andumuksen toimitusjohtaja Anne Nahkala toivoi, että kolmen eri näkö- Suppealle osallistujajoukolle tarkoitettu keskusteleva Round Table -tilaisuus antoi paljon virikkeitä tiedolla johtamisen kehittämiseen. kulman sikermä ja mahdollisuudet niiden yhdistämiseen voisivat synnyttää uusia oivalluksia osallistujien edustamissa yrityksissä. A-lehtien myynti- ja markkinointijohtaja Pirjo Nurmilaukas kertoi Andumuksen ja Fountain Parkin kanssa toteutetusta hankkeesta, jossa segmentoitiin lehtitalon koko asiakaskunta sen mukaan, mikä on asiakkaiden motiivi tilata ja lukea lehtiä. Talon lehdet saivat näin kokonaan uutta tietoa toimintansa kehittämistä varten. Mandatum Life -vakuutusyhtiön myyntijohtaja Janne Kajala pohdiskeli omassa puheenvuorossaan asiakastiedon merkitystä yritysasiakkaita koskevassa liiketoiminnassa. Hän korosti asiakkaiden kuuntelemisen tärkeyttä ja hyötyjen myymistä vastakohtana tuotteen myymiselle. Esrin Account Manager Antti Rautiainen ja projektipäällikkö Antti Ahola esittelivät puheenvuorossaan, kuinka paikkatietoratkaisut voivat tuoda olennaista lisäarvoa esimerkiksi myynnin johtamiseen ja seurantaan, johdon raportointiin ja markkinoinnin kohdentamiseen. Puheenvuorot herättivät vilkasta keskustelua, ja kaikki osallistujat pitivät tilaisuuden antia hyödyllisenä. ■ Ilmakuvia UAV-lennokeilla Miehittämättömät UAV-lennokit tuovat uudenlaista joustavuutta ilmakuvauksiin. Lennokeilla voi kuvata pieniäkin alueita, joilla perinteisen lentokuvauksen kustannukset olisivat liian suuria. Suomessa on jo useita yrityksiä, jotka tekevät UAV-ilmakuvauksia. PIEneering Oy puolestaan on erikoistunut ilmakuvien prosessointiin itse kehittämillään fotogrammetriaohjelmistoilla. Normaalit ilmakuvien käsittelyohjelmistot eivät pysty oikaisemaan UAV-kuvia geometrialtaan karttaa vastaaviksi ortokuviksi, mutta PIEneeringin ohjelmistot on kehitetty juuri siihen tarkoitukseen. "Meillä on suomalainen patenttihakemus vireillä menetelmästämme", toimitusjohtaja Mikko Sippo kertoo. Kun lennokki kuvaa 150 metrin lentokorkeudelta, kuvien pikselikoko on noin 5 senttimetriä. GPS-tukipisteitä käytettäessä tasotarkkuus on noin 2,5 ja korkeus- tarkkuus noin 5 senttimetriä. Lennokki kuvaa yhden neliökilometrin alueen noin tunnissa. UAV-kuvauksen lopputuotteina voi Sipon mukaan olla joko ortokuvamosaiikki tai 3D-pistepilvi, joka käytännössä vastaa laserkeilauksella tuotettua pistepilveä. Asiakas saa PIEneeringiltä valmiin datan, joka sopii suoraan muun muassa Esrin paikkatietojärjestelmässä hyödynnettäväksi. Lennokkikuvaukseen soveltuvia tarpeita on Sipon mukaan esimerkiksi energia- ja kaivosteollisuudessa, maa- ja metsätaloudessa, turva-alalla, väylärakentamisessa, kaupunkisuunnittelussa ja ympäristön hallinnassa. "Monta kertaa asiakastapaaminen menee kuuntelun puolelle, kun asiakkaat alkavat itse ideoida, voisiko UAV-kuvauksia käyttää siihen ja siihen. Ja yleensä voi", hän kertoo. ■ Mikko Sipon mukaan UAV-lennokeilla tehdyt ilmakuvaukset haastavat joustavuudellaan perinteisen ilmakuvauksen ja laserkeilauksen. 37 1/2011 Uutisia SATO uudisti karttapalvelun Suomen johtaviin asuntosijoitusyhtiöihin kuuluva SATO on uudistanut asunnonhakupalvelunsa verkkokarttasovelluksen Esrin teknologialla. Uudistetussa karttapalvelussa omistus- ja vuokra-asuntokohteita voi katsella aiemman katukarttanäkymän lisäksi myös satelliittikuvan taustaa vasten tai viistoilmakuvan tarjoamasta lintuperspektiivistä. Taustakartalle käyttäjä voi valita näkyviin asuntokohteiden lähellä sijaitsevat päiväkodit, koulut, oppilaitokset, terveysasemat sekä joukkoliikenteen pysäkit ja asemat. SATOn uusi karttapalvelu näyttää asuntokohteet myös satelliittikuvan taustaa vasten tai viistoilmakuvan tarjoamasta lintuperspektiivistä. Tarkemmat tiedot asuntokohteista avautuvat klikkaamalla, samoin HSL:n Reittiopas, jonka avulla voi tutkia joukkoliikenteen aikatauluja. ”Asuntokaupassa ja asunnon vuokrauksessa kohteiden sijainnilla on perinteisesti suuri merkitys. Lisäksi käyttäjät haluavat monipuolista tietoa myös asunnon lähiympäristön palveluista ja liikenneyhteyksistä”, SATOn markkinointi- ja viestintäjohtaja Monica Aro toteaa. Uudistetussa järjestelmässä tiedot uusista asuntokohteista siirtyvät automaattisesti Esrin paikkatietokantaan, josta ne näytetään kartalle. Näin tietoja joudutaan päivittämään vain yhteen paikkaan. Koska asuntokohteet geokoodataan nyt järjestelmässä automaattisesti, SATO voi hyödyntää paikkatietoa helposti muussakin kuin asunnonhaun karttapalvelussa. ■ Vastaa kyselyyn, voita iPad: Onko julkisdatan hinta käytön este? Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan julkishallinnon tietoaineistojen uutta hinnoittelua sekä käyttö- ja luovutusehtoja. Paikkatietoalakin voi vielä vaikuttaa lopputulokseen kertomalla kokemuksistaan. Julkistietoja ovat muun muassa Maanmittauslaitoksen kartta-aineistot ja kiinteistötiedot sekä Väestörekisterikeskuksen, Trafin ja Ilmatieteen laitoksen tiedot. Onko omassa organisaatiossasi ollut tapauksia, joissa julkistiedon maksullisuus tai liian korkea hinta on estänyt toteuttamasta uutta liikeideaa, tuotetta, palvelua, projektia, tutkimushanketta tms.? Tiedätkö vastaavia tapauksia jostain muusta organisaatiosta? Tai tapauksia, joissa uusi yritys on jäänyt kokonaan perustamatta julkistietojen hinnoittelun vuoksi? Jos julkistieto olisi maksutonta tai olennaisesti nykyistä halvempaa, mitä sellaista organisaatiosi tekisi, jota se ei voi tietojen nykyhinnoilla tehdä? Vastaa johonkin tai useampaan näistä kysymyksistä. Lähetä omat yhteystietosi ja lyhyt kuvaus esimerkkitapauksistasi 30. huhtikuuta 38 mennessä osoitteeseen juha.raunama@esri.fi. Esri välittää yhteenvedon kaikista esimerkkitapauksista valtion IT-johtaja Yrjö Bensonin johtamalle työryhmälle, joka valmistelee julkisdatan uusia hinnoitteluperusteita ja haluaa kuulla todellisia kokemuksia nykyhinnoittelun vaikutuksista. Kaikki kyselyyn vastanneet ja tosipohjaisen esimerkkitapauksen kertoneet saavat yllätyslahjan. Puhuttelevimman esimerkin kertonut palkitaan ArcGIS for iOS -paikkatietosovelluksella varustetulla iPad-taulutietokoneella. Lue myös aihetta käsittelevä artikkeli sivuilta 10–11. ■ Vastaamalla kyselyyn voit voittaa iPadin varustettuna ArcGIS for iOS-paikkatietosovelluksella. Esri Finlandin analyysiryhmä kasvaa Esri Finland lisää osaavia henkilöresursseja asiakkaiden tilaamien paikkatietoanalyysien tekemiseen. Yhtiöön on perustettu oma paikkatietoanalyysiryhmä, joka aloitti toimintansa 1. huhtikuuta. Ryhmää vetää Antti Mansikka. Analyysiryhmässä työskentelee Mansikan lisäksi kaksi muuta paikkatietoanalyytikkoa. Kesäisin ryhmää täydentää harjoittelija. Ryhmä on osaamiseltaan kansainvälisestikin merkittävä. Asiakkaat voivat teettää analyysiryhmällä liiketoimintatarpeisiinsa liittyviä paikkatietoanalyysejä palveluna. Paikkatietoanalyysien hyödyntämismahdollisuudet ovat lähes rajattomia. Analyysejä käytetään muun muassa kauppapaikkojen verkostosuunnittelussa, markkinoinnin kohdentamisessa, ostovoiman kartoittamisessa, yritysten toimipaikkojen ja julkishallinnon palvelupisteiden sijainnin valinnassa sekä reitinoptimoinnissa ja muissa logistiikkaan liittyvissä tehtävissä. Lisätietoja analyysiryhmästä: antti.mansikka@esri.fi ■ Tapahtumia ja koulutusta 1/2011 Tulevia tapahtumia Esri International User Conference 2011 11.–15.7.2011 San Diego, Kalifornia, USA Esrin kansainväliset käyttäjäpäivät. Lisätietoja tapahtumasta: http://www.esri.com/events/user-conference/ index.html Esri European User Conference 2011 26.–28.10.2011 Madrid, Espanja Esri Euroopan käyttäjäpäivät. Lisätietoja tapahtumasta: http://www.esri.com/events/euc/index.html Paikkatietomarkkinat 2011 1.–2.11.2011 Helsingin Messukeskuksen Kongressisiivessä Paikkatietomarkkinat on vakiinnuttanut paikkansa alan suurimpana ja merkittävimpänä kotimaisena ammattitapahtumana. Messuvieraat ovat paikkatietotekniikan ammattilaisia – asiantuntijoita, soveltajia ja käyttäjiä. Tapahtumaan tutustuu vuosittain yli 2000 kävijää. Esri Finland on mukana tilaisuudessa näytteilleasettajana. Tarkemmat tiedot tulevat löytymään osoitteesta www. maanmittauslaitos.fi/paikkatietomarkkinat2011 (myöhemmin www.paikkatietomarkkinat.fi). Esri Finlandin kevään 2011 paikkatietokursseja Esri Finland tarjoaa kattavan valikoiman paikkatietokursseja sekä työasema-, palvelin- että tietokantaympäristöön. KURSSI AJANKOHTA HINTA 19.4. 540 € 5.– 6.5. 955 € Paikkatietokannan rakentaminen 11.– 13.5. 1 425 € Managing Editing Workflows in a Multiuser Geodatabase 18.– 20.5. 1 425 € ArcGIS 10 ja uudistunut editointi Building Web Applications Using the ArcGIS API for Microsoft Silverlight/WPF Tarkemmat tiedot, kurssikuvaukset ja ilmoittautuminen kursseille: Internetissä: esri.fi > Koulutus > Kurssikalenteri Sähköpostitse: koulutus@esri.fi Puhelimitse: 0207 435 435 Osallistumisvahvistus lähetetään viikkoa ennen kurssin alkua. Kurssimateriaali, päivittäinen lounas ja kahvit sisältyvät kurssien hintoihin. Hintoihin lisätään alv (23 %). Kurssit järjestetään Esri Finlandin koulutusluokassa osoitteessa Sinikalliontie 3 B (4. krs.), Espoo. Kattava kurssitarjonta Järjestämme runsaasti erilaisia kursseja asiakaskohtaisesti sekä erikseen sovittavina ajankohtina. Kursseja voidaan myös lisätä kurssikalenteriin riittävän kysynnän ilmaantuessa. Tutustu koko kurssitarjontaamme osoitteessa: esri.fi > Koulutus > Kurssikuvaukset Esrin Virtual Campus -kurssit Esrin Virtual Campus on verkko-oppimisympäristö, jossa on tarjolla sekä ilmaisia että maksullisia paikkatietokursseja ja -seminaareja moniin eri tarpeisiin. Lisätietoa Esrin Virtual Campus -kursseista: http://training.esri.com Lisätietoja: Esri Finland Oy, Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo Puh. 0207 435 435, koulutus@esri.fi esri.fi 39 Organisaatioiden yhteisön kanssa jakamia maantieteellisiä tietoja Työasema Selain JavaScript Viewer ArcGIS® Explorer Online Mobiili iPhone Android Windows Mobile ArcGIS.com ArcGIS.com tarjoaa yhteisen alustan löytää, jakaa ja järjestää maantieteellistä sisältöä ja rakentaa GIS-sovelluksia. ArcGIS.comin kautta pääset Esrin ja muiden käyttäjien julkaisemiin karttoihin, sovelluksiin ja työkaluihin. Voit myös jakaa omaa sisältöä laajalle yhteisölle. Voit tutustua ilmaisiin, käyttövalmiisiin peruskarttoihin ja käyttää niitä omia hankkeitasi ja sovelluksiasi varten. Lisäksi käytössäsi on maailmanlaajuisen yhteisön eri organisaatioiden rakentamia karttoja. Esri tarjoaa paljon ilmaisia, kaikille saatavilla olevia sovelluksia. Esim: !" #!$%&#!'()** * $!+* * maailmalta: - Esri Finland Oy Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo puh. +358 (0)207 435 435 -;< ;< <
© Copyright 2024