2014/01 - Kokkolan Energia
Sähkö- ja Saunalaitos KOKKOLAN ENERGIAN ASIAKASLEHTI • 1/2014 Liikunta parantaa työhyvinvointia 14 Kokkolan Energialla jo 3 000 kaukolämpöasiakasta 8 Sähkölinjaan nojaava puu on aina turvariski 12 Yrityskylä kasvattaa aktiiviseksi kansalaiseksi 4 Tässä numerossa: Sähkö- ja Saunalaitos • 1/2014 3 Kaukolämmöstä tuli menestystarina Kokkolassa on haluttu vastata myös pientaloasiakkaiden kaukolämmön kysyntään. Siinä yksi syy, miksi kaukolämpö on Kokkolassa aito energia-alan menestystarina. 4 Yrityskylä kasvattaa oikeaa asennetta Kokkolan Energia oli mukana mahdollistamassa perusopetuksen 6-luokkalaisille suunnatun yrityskylän tulon Kokkolaan. Yrityskylässä opittiin aidossa ympäristössä aktiivista asennetta. 7 Ennätyslämmin vuosi laski lämmön kulutusta Energiavuonna 2013 Kokkolan Energian lämmitysenergian kulutus jäi noin kymmenen prosenttia tavanomaista pienemmäksi. 4 8 Kansikuva: Myyntipäällikkö Antti Rytioja tietää, että säännöllinen liikunta auttaa jaksamaan työssä. Avantouinti rentouttaa ja parantaa kylmänsietoa. 8 Kokkolan Energialla 3 000 kaukolämpöasiakasta Leena Paananen ja Janne Kero valitsivat kotiinsa kaukolämmön. He ovat Kokkolan Energian kolmastuhannes kaukolämpöasiakas. 10 Tyytyväisiä asiakkaita Energiateollisuus ry:n teettämässä energiayhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimuksessa Kokkolan Energia oli toimialansa ykkönen sähkön myynnissä. 12 Puu sähkölinjalla on aina turvariski Jos puu on kallistunut sähkölinjaa vasten, tilanteeseen liittyy aina sähköiskun vaara. Siksi puun kaataminen näissä tilanteissa kuuluu poikkeuksetta alan ammattilaiselle. 13 Säävuosi 2013 14 Hyvä kunto, hyvä työkyky Myyntipäällikkö Antti Rytioja myy sähköä pk-yrityksille. Rytioja on aktiivinen kuntoliikkuja, ja hän tietää kokemuksesta kunnon lisäävän myös työhyvinvointia. 16 Testaa energiatietouttasi Sähkö- ja Saunalaitos Yhteystiedot Kokkolan Energian asiakaslehti • 1/2014 Kokkolan Energia Julkaisija: Päätoimittaja: Tuottaja: Kuvat: Ulkoasu: Painopaikka: Painosmäärä: Jakelu: 2 Kokkolan Energia Petri Kokko T:mi CommJob, Jorma Uusitalo Esa Melametsä Viestintätoimisto St. Hurmos Oy Waasa Graphics Oy 23 500 kpl. Kokkolan Jakelu Oy SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 Varastotie 3 (PL 165) 67100 KOKKOLA www.kokkolanenergia.fi etunimi.sukunimi@kokkolanenergia.fi Asiakaspalvelu: ma-pe klo 8-16 puh. (06) 828 9295 asiakaspalvelu@kokkolanenergia.fi KAUKOLÄMPÖ – aito energia-alan menestystarina myös Kokkolassa Vuonna 2013 liitettiin verkostoon Kokkolan Energian kolmastuhannes kaukolämpöasiakas. Kaukolämpötoiminta aloitettiin Kokkolassa vuonna 1976 ja tuhannen asiakkaan raja rikottiin vuonna 2000. Seuraava tuhannen rajapyykki saavutettiin vuonna 2006. Syynä nopeaan kehitykseen on ollut toisaalta vilkas rakentaminen ja toisaalta kaukolämmön tarjonnan ulottaminen uusille alueille. Kuluvana vuonna kaukolämmön rakentaminen uusien asiakkaiden tarpeisiin jatkuu vilkkaana. Omakotirakentamisen vauhdin hiipuminen ja kilpailevien lämmitysmuotojen vaikutus asettavat asiakasmäärän kasvulle vakavan haasteen. Kokkolan Energia on kaukolämmön kokonaismyynnin perustella vasta maan 25. suurin lämmön myyjä, mutta asiakkaiden lukumäärällä mitattuna Kokkola sijoittuu tilastoissa kolmanneksitoista. Monissa merkittävästi suuremmissa kaupungeissa on vähemmän kaukolämpöasiakkaita. Syynä tähän on luonnollisesti osin asuntokannan rakenne, mutta myös valittu toimintapolitiikka. Monilla paikkakunnilla on nähty omakotiasiakkaiden lämpöhuolto toisarvoiseksi liiketoiminnaksi ja rajoitettu tarjonta paremman laskennallisen kannattavuuden tarjoaviin suurempiin asiakkaisiin. On totta, että asiakaskohtainen kannattavuus on pientalojen lämmityksessä alempi kuin suurten asiakkaiden kohdalla. Sama tosiasia koskee kuitenkin myös vesi- ja sähköhuoltoa sekä tietoliikenneliiketoimintaa. Kokkolassa on haluttu vastata myös pientaloasiakkaiden luonnolliseen kysyntään, joka toistaiseksi on säilynyt korkealla tasolla niin uudisrakentamisessa kuin lämmitystavan muutosta harkitsevien asiakkaidenkin joukossa. Kaukolämmitysjärjestelmä on kokonaisuus, jonka yhtä tärkeitä osia ovat energiantuotantolaitokset ja lämpöverkosto. Usein kaukolämpöä tarkastellaan julkisuudessa pelkästään tuotantopäätä silmälläpitäen. On kuitenkin muistettava järjestelmän toisen perusosan, verkoston, pitkäikäisyys. Kokkolassa lämmön tuotannon tavat ja tekniikat ovat muuttuneet vuosikymmenien myötä moneen kertaan: alussa energiaa tuotettiin öljyllä, myöhemmin turpeella ja nykyisin myös puupolttoaineella ja teollisuuden prosesseista vapautuvalla lämpöenergialla. Vaihtuvista energialähteistä huolimatta merkittävä osa verkostoa on yli kolmekymmentä vuotta sitten rakennettua ja edelleen käyttökunnossa. Nykyisin käytetään verkonrakennustekniikkaa, joka otettiin laajaan käyttöön 1980-luvulla ja jonka käyttöiälle ei ole nähtävissä päätepistettä. Me emme tiedä, minkälaisilla tekniikoilla ja millä raaka-aineilla energiaa tuotetaan 2030-luvulla, mutta siitä voidaan olla jokseenkin varmoja, että suurelta osin sama verkosto palvelee asiakkaita silloinkin. Kaukolämmön tulevaisuuden näkymät ovat muutaman viimeisen vuoden aikana muuttuneet epävarmemmiksi. Aikaisemmin kaukolämmityksen edistäminen nähtiin maan energiapolitiikan tavoitteiden joukossa yhdeksi tärkeimmistä ja kaukolämmitys yhdistettynä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon määriteltiin myös Euroopan tasolla keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Energiapoliittiset ratkaisut ovat kuitenkin käytännössä toimineet vastakkaisella tavalla. Lämmöntuotannosta on tehty verotuksen kohde samaan aikaan kuin muuten kannattamattomia sähköntuotannon ja –kulutuksen muotoja tuetaan suurilla summilla. Nämä toimenpiteet ovat perustuneet virheelliseen oletukseen siitä, että lämpöasiakkailta voidaan periä vapaasti valittavissa olevia rahamääriä ilman, että tuotteen menekki tästä kärsii. Kilpailevat, tuetut ja kevyemmin verotetut, sähköön perustuvat lämpöpumppulämmitykset ovat jo nyt osoittaneet olevansa vakavia kilpailijoita, joita markkinoidaan voimakkaasti osin liioitelluilla edullisuus- ja ympäristöystävällisyysväitteillä. Vaikka kaukolämmityksen kasvunopeus osoittaisikin jatkossa hidastumisen merkkejä, uskomme Kokkolan Energiassa, että kaukolämpö saavuttaa jatkossakin uusien ja vanhojen asiakkaiden lämmitysmuodolleen asettamat vaatimukset ja säilyy kokkolalaisten ensisijaisena valintana. • Petri Kokko Energiajohtaja Pääkirjoitus SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 3 SÄHKÖNT Charlotta Nygård (vas.) työskenteli yrityskylässä Kokkolan Energian toimitusjohtajana ja Laura Salo verkostorakentajana. 4 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 UOTANTO pelasi yrityskylässä Kokkolan Energian käyttöpäällikkö Tuukka Karjula seuraa päätteeltä silmä tarkkana, ettei generaattori pääse sammumaan. Huoneen toisella puolella toimitusjohtaja Charlotta Nygård ja verkostorakentaja Laura Salo nauttivat pikaisen lounaan työkiireidensä lomassa. Päivä yrityskylässä on vilkas, ja pian on aika kiiruhtaa työpaikkapalaveriin. Kaupunginvaltuustollakin on vielä kokous edessään. Sellaista on elämä aidossa työelämässä, ja sellaista oli meno myös Kokkolaan saapuneessa yrityskylässä. Siellä Tuukka, Charlotta, Laura ja monet muut peruskoulun kuudesluokkalaiset toimivat yhden päivän ajan kansalaisina ja kuluttajina 18 yrityksen ja julkisen toimijan pienoiskaupungissa. Eri puolilla Suomea kiertävän yrityskylän taustalta löytyy Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, joka koordinoi koululaisten omaa yhteiskuntaa. Yrityskylä on todettu mainioksi keinoksi perehdyttää kuudesluokkalaisia arjen perusasioihin ja samalla edistää nuorten yritteliästä elämänasennetta. Yrityskylä on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Yrityskylä-oppimisympäristö voitti oman sarjansa Euroopan komission järjestämässä kilpailussa, jossa palkittiin yrittämistä tukevia huippualoitteita. - Meille oli mieluisaa lähteä tukemaan tällaista hanketta, jossa nuoret pääsevät tutustumaan työelämään ja yhteiskunnan toimintaan aidon tuntuisessa ympäristössä, sanoo Kokkolan Energian energiajohtaja Petri Kokko. Asiat avautuvat aidoissa työtehtävissä - Tässä pitää olla tarkkana jotta tietää, milloin lisätä ja milloin vähentää sähköntuotantoa. Näytöltä näen sähköntuotannon, kokonaiskulutuksen ja sen, paljonko sähköä on varastossa. Seurannassa minulla on 18 asiakasta, käyttöpäällikkö Tuukka Karjula selvittää. Tuukalle päivä Kokkolan Energian työtehtävissä sopi erinomaisesti, sillä sähköhommat kiinnostavat häntä muutenkin. Paljolti sen vuoksi, että isä ja isoveli ovat sähköalan ammattilaisia. SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 5 - Olen tykännyt tästä päivästä tosi paljon. Tässä oppii, mihin kaikkea sähköä tarvitaan. Eino-myrskyn aikana olimme kotona päivän ilman sähköä ja silloin huomasin, millaista se oikeasti on, hän kertoo ja luettelee esimerkkeinä sähköä tarvitsevista asioista ruuanlaiton, tietokoneen ja Xboxin. Myös Kokkolan Energian toimitusjohtajalla Charlotta Nygårdilla on ollut tapahtumarikas päivä. - Olen vienyt laskuja, ollut kokouksissa ja kaupungin yleiskokouksessa minun piti pitää pieni puhe. Kerroin kuka olen, keitä muita on työpaikallani ja mitä teen. Toimitusjohtajan työ tuntuu kivalta, koska tässä voi tehdä monenlaisia asioita. Nyt tiedän, miten laskutus toimii ja veroistakin olen oppinut. Verkostorakentaja Laura Salo pääsi kokeilemaan kädentaitojaan, sillä hän rakensi tuulivoimalaitoksen. - Se oli aika vaikea ja monimutkainen työ, Laura nauraa. ”Huomataan, ettei raha riitä kaikkeen” Ykspihlajan koulun rehtori Aatto Pennanen seurasi tyytyväisenä, kuinka useista eri kouluista saapuneiden kuudesluokkalaisten päivä sujui yrityskylässä. - Loistojuttu, että tällainen on saatu aikaan. Tässä opitaan yrittävää elämänasennetta sekä aktiivista ja osallistuvaa otetta. On tärkeää, että nuoriin tarttuu tällä tavalla oikeanlainen asenne, joka kulkee mukana läpi elämän, Pennanen sanoo ja kehuu lisäksi yrityskyläpäivää edeltäneitä kymmentä valmistavaa oppituntia. - Taloudellisen tiedotustoimiston materiaalin pohjalta kävimme oppitunneilla läpi muun muassa sellaisia asioita kuten perheen rahankäyttö, voitto, palkka, bruttopalkka ja nettopalkka. Tällainen hyvin suunniteltu yrityskylä auttaa kasvattamaan oppilaista itsenäisiä ihmisiä, hän korostaa. Projektikoordinaattori Karoliina Karjala Taloudellisesta tiedotustoimistosta vastaili ahkerasti ohjaajina toimineiden opiskelijoiden kysymyksiin. - Ai, kukako ostaisi noita sinkkiharkkoja? Juuri se teidän täytyy nyt selvittää, Karjala huikkaa yhdelle kyselijöistä. Hänen mukaansa yrityskyläkokonaisuus opettaa koululaisille monia tärkeitä perusasioita. - He käyvät äänestämässä, saavat palkkaa ja oppivat senkin, ettei raha riitä kaikkeen. Yrityskylää on kiitetty muun muassa siitä, että tässä teoria ja käytäntö nivoutuvat sopivasti yhteen. Jotkut vanhemmat ovat ottaneet meihin yhteyttä ja kertoneet, että yrityskyläpäivän jälkeen lapset ovat yhtäkkiä kiinnostuneet perheen rahaasioista. • “ Tässä opitaan yrittävää elämänasennetta sekä aktiivista ja osallistuvaa otetta. On tärkeää, että nuoriin tarttuu tällä tavalla oikeanlainen asenne, joka kulkee mukana läpi elämän. - Aatto Pennanen “ Jotkut vanhemmat ovat ottaneet meihin yhteyttä ja kertoneet, että yrityskyläpäivän jälkeen lapset ovat yhtäkkiä kiinnostuneet perheen raha-asioista. Kädentaitojaan koululaiset pääsivät kokeilemaan rakentaessaan tuulivoimalaitoksen pienoismallin. 6 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 - Karoliina Karjala Kokkolan energiavuosi 2013 ENNÄTYSLÄMMIN VUOSI ALENSI LÄMMÖN KULUTUSTA Sähkön tukkumarkkinoiden rakenteet vaikuttavat tuloskehitykseen K uten toisaalla asiakaslehdessä oleva uutinen kertoo, viime vuoden keskilämpötila +5,7 astetta oli ennätyskorkea. Kokkolan Energian osalta lämmitysenergian kulutus jäikin energiavuonna 2013 noin kymmenen prosenttia tavanomaista pienemmäksi. Sähköenergian loppukuluttajamyynti oli 336 gigawattituntia (vuonna 2012 333 GWh, muutos + 1,0 %). Sähköenergian kokonaishankinta, joka sisältää myös sähkön toimituksen tukkumyyntiin, nousi 473 gigawattituntiin (443 GWh, + 9,0 %). Kokkolassa sijaitsevilla voimalaitoksilla tuotettiin sähköä 169 gigawattituntia (176 GWh, - 4,0 %). Sähkön siirto verkkovastuualueella oli 411 gigawattituntia (427 GWh, - 3,7 %). Sääkorjattu muutos oli – 2,6 prosenttia (- 1,3 %). Sähkön käyttö Kokkolan sähkölaitosverkossa on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2011 alkaen. Kulutus kasvaa lähinnä vain yksityiskuluttajasektorissa ja julkisella sektorilla; elinkeinojen sähkön käyttö Kokkolan jakeluverkossa on alentunut. Uusia sähköliittymiä kytkettiin verkkoon 99 kappaletta (99 kpl). Uusien liittyjien määrä on omakotirakentamisen vähentymisen seurauksena laskenut viimeisten vuosien aikana. Kaukolämmön hankinta oli 318 gigawattituntia (350 GWh, - 9,1 %). Sääkorjattu lämmön hankinnan kasvu oli 0,9 prosenttia (vuonna 2012 4,4 %). Laskutettu myynti oli 277 gigawattituntia (304 GWh, - 8,9 %). Kaukolämpöliittymien kysyntä oli hyvä ja uusia kaukolämpöasiakkaita liitettiin verkkoon 176 (166) huolimatta omakotirakentamisen vähenemisestä. Subventoitu tuotanto rapautti tukkuhintatasoa Sähkön tukkumarkkinahinta pysyi edelleen alhaalla ja kotimaisten polttoaineiden kustannukset korkealla. Vuoden 2013 keskimääräinen tukkuhinta 41,2 euroa megawattitunnilta nousi hieman edellisvuotisesta (36,7 €/MWh), mutta oli olennaisesti alempi kuin vuosina 2010..2011, jolloin keskihinta oli suuruusluokkaa 53 euroa megawattitunnilta. Tilivuoden aikana alkoi varmistua subventoidun tuotannon markkinoille tulon tukkuhintatasoa rapauttava vaikutus, josta muodostuu rakenteellinen ongelma koko toimialalle. Kotimaisten polttoaineiden saatavuus oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla edelleen heikko vuoden 2012 epäonnistuneen tuotantokesän jäljiltä. Polttoaineiden saatavuus parani normaalina pidettävälle tasolle kesän aikana, mutta hintataso jäi lopputuotteiden hintoihin nähden korkealle tasolle. Öljyn käyttö Kokkolan paikallisessa energiajärjestelmässä oli ennätysalhainen, vain 0,3 prosenttia käytetyistä polttoaineista (1,6 %). Kokkolan Energian kuluttaja-asiakkaiden hinnat olivat edelleen selvästi valtakunnallisia vertailuhintoja alemmat ja asiakkaiden näin saaman hyödyn kokonaismäärä pysyi ennallaan noin seitsemässä miljoonassa eurossa ilman arvonlisäveroa. Liikevaihto oli 61,2 miljoonaa euroa (55,5 milj. €, + 10 %) ja käyttökate kasvoi 11,5 miljoonaan euroon (10,2 milj. €, + 13 %). Käyttökateprosentti oli 19 (18). Liikevoitto kasvoi 22 prosenttia. Vertailuvuoden rahoitustuottoihin sisältyy 5,3 miljoonan euron kertaluonteinen osinkotuotto. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen voitto ennen tilinpäätössiirtoja parani 1,2 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit olivat 11,0 miljoonaa euroa ( 8,7 milj. €). Suurimmat investoinnit kohdistuivat sähköasemiin ja sähkönsiirtoon sekä kaukolämpöverkostoon. • Tuloslaskelma (milj.€) Vuosi 2012 2013 muutos-% Liikevaihto 55,46 61,19 Muut tuotot 1,15 Liikekulut -51,72 -56,33 +9 Liikevoitto 4,90 5,96 +22 Rahoituskulut ja -tuotot 4,70 -0,49 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja 9,60 5,47 -43 Tilinpäätössiirrot 1) -5,55 -4,58 Tilikauden voitto ennen veroja 4,05 0,89 Verot 2) -0,09 -0,19 Tilikauden voitto 3,96 0,71 +10 1,10 -78 -82 1) Liikelaitoksen peruspääoman tuotto ja yhtiöiden poistoeron muutos 2) Yhtiöiden yhteisövero SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 7 - Totesimme hyvin pian, että kaukolämpö on meille paras vaihtoehto, Leena Paananen sanoo. KAUKOLÄMMÖLLÄ ASUMISEN HELPPOUTTA Kokkolan Energiassa tehty jo 3 000 kaukolämpösopimusta L eena Paanasen ja Janne Keron kodissa vanhassakaupungissa kohtaavat uusi ja vanha. Alunperin kapteeni Hedmanille 1800-luvun puolivälissä valmistuneessa päärakennuksessa on meneillään perusteellinen remontti. Uusinta tekniikkaa historiallisessa kohteessa edustaa tekniseen tilaan asennettu kaukolämmön lämmönjakokeskus. Kokkolassa kaukolämpö on tuttu, luotettava ja koko ajan suosiotaan kasvattava lämmitysmuoto. Paanasen ja Keron tapauksessa kaukolämpöasiakkaaksi liittyminen sujui tavallista juhlavammissa merkeissä, sillä he ovat Kokkolan Energian kolmastuhannes kaukolämpöasiakas. Paananen ja Kero ehtivät silmäillä sopivia asuntoja yhteiseksi kodiksi puolisen vuotta, kunnes viime kesän kynnyksellä netistä löytyi vanhassakaupungissa sijainnut myyntikohde, johon he halusivat tutustua samantien tarkemmin. 8 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 - Molemmat arvostamme vanhaa. Uutta rakennetaan paljon mutta vanhoistakin löytyy hyviä vaihtoehtoja. Itse olen kotoisin Lohtajalta mutta teimme jo aikaisemmin päätöksen, että haluamme asettautua Kokkolaan jo senkin takia, että kulkeminen kauempaa olisi hankalaa, Janne kertoo Leena puolestaan tunnustaa, että hänelle oma koti vanhassakaupungissa on ollut unelma lapsuudesta saakka. - Miljöönä tämä on tosi viehättävä ja idyllinen alue, ja vanhat talot hengittävät. Avaimet uuteen kotiinsa he saivat viime elokuussa. Samalla käärittiin hihat, ja alkoi remontti. IKÄVIÄ YLLÄTYKSIÄ EI OLE ILMAANTUNUT Remonttia pohjusti ennen kauppakirjojen allekirjoittamista tehty kuntokartoitus. Siinä yhteydessä selvisi, mitä kaikkea tuleva urakka pitää sisällään. Neliöitä päärakennuksen alakerrassa on 108 ja yläkerrassa lämmintä tilaa reilut 40 neliötä. Suojaisan pihapiirin toisella puolella on kaksikerroksinen ulkorakennus, joka on tällä hetkellä kylmää tilaa. - Talossa oli 60-luvulla asennettu öljylämmitys ja patterit olivat tulleet käyttöikänsä päähän, vaikka vielä toimivatkin. Sen lisäksi oli uusittava sähköt, viemäröinnit, eristykset ja pinnat kauttaaltaan. Kylpyhuonetta täällä ei ollut ennestään, joten sen teimme alakerran yhteen makuuhuoneeseen. - Olohuoneeseen teetimme uudelleen takan, joka talossa oli ollut alunperin mutta joka oli aikanaan purettu öljylämmityksen alta. Myös keittiö remontoitiin täysin uusiksi. Kahteen huoneeseen alakerrassa tuli vesikiertoinen lattialämmitys ja muihin huoneisiin uudet patterit ja putket, viehättävän kohteen uudet omistajat luettelevat pitkää työlistaa. ” Päädyimme varsin pian kaukolämpöön. Yksi tärkeä syy oli kaukolämmön vaivattomuus ja se, että siitä on lämmitysmuotona Kokkolassakin jo pitkät kokemukset. Kaukolämpö on myös asiakkaalle helppo ja luotettava. Vaikka työtä on ollut paljon ja sitä riittää jatkossakin, kaikki on sujunut heidän mukaansa yllättävänkin hyvin. - Varauduimme pahempaan mutta mitään sellaista ei ole tullut eteen. Kaikki mitä tähän mennessä on tehty, oli etukäteen tiedossa. KAUKOLÄMPÖ OLI HELPPO JA LUOTETTAVA Lämmitysmuotoa valittaessa uusille omistajille oli selvää, että öljylämmitys vaihtuu joksikin toiseksi. Valinta tapahtui lopulta kalliolämmön ja kaukolämmön välillä. - Päädyimme varsin pian kaukolämpöön. Yksi tärkeä syy oli kaukolämmön vaivattomuus ja se, että siitä on lämmitysmuotona Kokkolassakin jo pitkät kokemukset. Kaukolämpö on myös asiakkaalle helppo ja luotettava, Janne perustelee. Kun päätös kaukolämpöön siirtymisestä oli tehty, asiat etenivät ripeästi. Perheen kissoista on hauska katsella maisemia lämpimältä patterilta. Tilaushetkellä määritelty töiden valmistumispäivä piti täsmällisesti. - Tämä ei ollut ihan helppo kohde. Tosi hyvin kaukolämpömiehet urakastaan selvisivät, vaikka he joutuivat välillä ryömimään talon alla ja kaivamaan käsin, Leena muistelee hymyillen. Sopivien säätöjen löydyttyä kaukolämpö on osoittanut alusta saakka helppoutensa ja käyttövarmuutensa. Kissat Messi ja Tottikin kehräävät tyytyväisyyttään loikoillessaan lämpimiä pattereita vasten. Kunnostustöiden on suunniteltu jatkuvan usean vuoden ajan. - Päärakennuksen yläkertaan on mahdollista tehdä lisää lämmintä tilaa. Ulkorakennuksen luo kaivettiin valmiudet kaukolämmölle, viemäröinnille, käyttövedelle ja sähkölle. Ulkorakennukseen on tarkoitus tehdä jossain vaiheessa saunatilat ja vierashuone, pariskunta suunnittelee. • Leena Paananen (oik.) ja Janne Kero ovat Kokkolan Energian kolmastuhannes kaukolämpöasiakas. Energiajohtaja Petri Kokko (vas.) ja myyntisihteeri Maria Kakkuri kävivät onnittelemassa kaukolämpöön päätynyttä pariskuntaa. SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 9 Uutisia lyhyesti Kokkolan Energialla tyytyväisiä asiakkaita K okkolan Energia menestyi Energiateollisuus ry:n kolmatta kertaa teettämässä energiayhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimuksessa. Sähkön myynnissä Kokkolan Energia oli toimialansa ykkönen ennen Vaasan Sähköä ja Kymenlaakson Sähköä. Asiakaspalvelua ja henkilöstön toimintaa koskevassa osiossa Kokkolan Energian sähkönmyynnin asiakkaat olivat tyytyväisiä varsinkin henkilöstön palveluhalukkuuteen, henkilöstön tavoitettavuuteen, palveluaikojen riittävyyteen sekä sovittujen asioiden hoitamiseen. Kokkolan Energia erottui edukseen myös sähkölaskun luotettavuudessa ja laskun ymmärrettävyyttä arvioitaessa. Imagomittarissa korostui Kokkolan Energian luotettavuus. Kaukolämmöllä hyvä hinta-laatu-suhde Myös Kokkolan Energian kaukolämpöasiakkaat olivat tyytyväisiä. Asiakaspalvelu ja henkilöstön toiminta olivat kauttaaltaan toimialan keskiarvojen yläpuolella, mutta erityisen tyytyväisiä asiakkaat olivat henkilöstön ystävällisyyteen, asian- Asiakkaat antoivat hyvää palautetta muun muassa Kokkolan Energian henkilöstön palveluhalukkuuteen. Asiakaspalvelussa tällä kertaa Susanna Kakkuri. tuntemukseen ja ammattitaitoon sekä henkilökunnan palveluhalukkuuteen. Sen lisäksi esimerkiksi kaukolämmön hintojen kilpailukykyisyydessä muihin lämmitysmuotoihin verrattuna sekä kaukolämmön hinta-laatusuhteessa Kokkolan Energian saamat arviot olivat selvästi toimialan keskiarvoja paremmat. Ensin mainitussa Kokkolan Energian saama pistekeskiarvo oli 3,75 (toimialan keskiarvo 3,04) ja jälkimmäisessä 3,82 (3,27). Sähkön myynnin tavoin kaukolämpöasiakkaidenkin vastauksissa imagomittarin ykköseksi nousi luotettavuus. • Siirry e-laskuasiakkaaksi, osallistut kaasugrillin arvontaan! E-laskulla maksat Kokkolan Energian sähkö- ja kaukolämpölaskusi kätevästi verkossa. E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku, jonka saat omaan verkkopankkiisi. Se on vaivaton ja helppo tapa hoitaa laskunmaksu. Kun muutat Kokkolan Energian sähkölaskun tai kaukolämpölaskun e-laskuksi maaliskuun ja kesäkuun välisenä aikana 2014, osallistut samalla noin 250 euron hintaisen kaasugrillin arvontaan. E-laskusopimuksen voit tehdä verkkopankissa. Lisätietoja e-laskuun siirtymisestä saat tarvittaessa asiakaspalvelustamme, puh. 06 828 9295 tai sähköpostitse: asiakaspalvelu@kokkolanenergia.fi Arvonnan voittajaan otamme yhteyttä henkilökohtaisesti. 10 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 Sähkön siirron laskuttaa aina paikallinen verkkoyhtiö S ähkön myyjää vaihtaneet asiakkaat tiedustelevat usein miksi Kokkolan Energialta tulee edelleen laskuja huolimatta siitä, että asiakas on vaihtanut sähkön myyjää. - Sähkönsiirrosta Kokkolan alueella huolehtii Kokkolan Energian omistama verkkoyhtiö KENET Oy. Asiakkaan vaihtaessa myyjää, Kokkolan Energia laskuttaa edelleen sähkön siirron osuuden, muistuttaa laskutusvastaava Tarja Bäckström. Tämä on normaali käytäntö kaikilla energiayhtiöillä. Hänen mukaansa varsinkaan sähkön puhelinmyynnissä asiakkaalle ei välttämättä kerrota, että sähkönsiirto säilyy aina alueen energiayhtiöllä myyjän vaihduttua, eli asiakas saa yhden laskun sähkön myyjältä ja toisen sähkönsiirrosta vastaavalta yhtiöltä. Asiakkaan ostaessa sähkönsä paikalliselta energiayhtiöltä, saa asiakas vain yhden laskun, sillä energiayhtiö laskuttaa samalla laskulla sekä sähkön myynnin että siirron osuuden. SÄHKÖN MYYNTI SÄHKÖN SIIRTO SÄHKÖVEROT SÄHKÖLASKU Sähkön myyntiosuuden voit ostaa valitsemaltasi energiayhtiöltä. Sähkön siirtohinnan maksat aina oman alueesi sähkönjakeluyhtiölle. Lisäksi maksat valtiolle alv:n, sähköveron ja huoltovarmuusmaksun. Sähkölaskusi muodostuu siis sähkön myynnistä, siirrosta ja veroista. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut yksityisiltä ihmisiltä lukuisia yhteydenottoja sähkön puhelinmyyntiin liittyvistä ongelmista. Tarja Bäckström muistuttaa, että Kokkolan Energia ei myy sähköä puhelimitse. Kokkolan Energia ei myöskään tee yhteistyötä minkään sähkön puhelinmyyntiä harjoittavan yhtiön kanssa. Kuluttajaviranomaisen mukaan sähkö on puhelinmyynnin kannalta hankala tuo- te. Sähkön puhelinmyynnissä epäselvyyksiä on aiheutunut muun muassa tilanteissa, joissa kuluttaja on ymmärtänyt keskustelun perusteella myyjän lähettävän vain tarjouksen, mutta kuluttaja onkin saanut myyjältä sähkönmyyntisopimuksen vahvistusilmoituksen. • Käyttöraportti kertoo kulutuksesta Suoraveloitus poistui ongelmitta S K ähkönmyyjän raportointipalvelu auttaa kuluttajaa tarkastelemaan omaa sähkönkulutustaan ja vertaamaan sitä talouttaan vastaavaan ryhmään. Laki velvoittaa energian vähittäismyyntiyrityksen toimittamaan loppukäyttäjille vähintään kerran vuodessa raportin asiakkaan energian käytöstä. Kokkolan Energian asiakkailleen lähettämästä vuosiraportista asiakas näkee omien kulutuslukemien lisäksi vertailuluvut sähkölämmitteisille asunnoille, muille kuin sähkölämmitteisille asunnoille sekä vapaa-ajanasunnoille. Lisäksi asiakas voi Kokkolan Energian kotisivuilta Kerttu-raportointipalveluun kirjautumalla tarkastella esimerkiksi sähkö- ja kaukolämpölaskujaan sekä kaukolämmön ja sähkönkulutuksen tietojaan. • okkolan Energia ryhtyi valmistelemaan suoraveloituksen päättymistä jo vuoden 2013 alkupuolella suoraveloituksen päätyttyä 2014 tammikuussa. Kokkolan Energian saaman asiakaspalautteen perusteella muutos sujui onnistuneesti ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Valtaosa Kokkolan Energian asiakkaista vaihtoi suoraveloituksen e-laskuksi. E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku, jonka asiakas saa omaan verkkopankkiinsa. E-lasku on vaivaton ja helppo tapa hoitaa laskun maksu. Pieni osa suoraveloitusasiakkaista vaihtoi suoramaksuun. • SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 11 Sähkölinjalle kaatunut puu on aina iso riski K un kova tuuli on kaatanut puita sähkölinjoille, puiden ja oksien raivaamiseen tarvitaan paikalle aina siihen erikoistunut ammattilainen. Vaikka omatoimisuus on yleensä suositeltavaa, myrskytuhojen raivauksessa se voi käydä tavalliselle kansalaiselle hengenvaaralliseksi sähköiskuriskin vuoksi. - Turvallisuus on näissä tilanteissa aina tärkein lähtökohta. Puita tai oksia ei saa itse poistaa sähkölinjalta, eikä sellaiseen puuhun pidä myöskään koskea, joka on kosketuksissa johtoihin, korostaa KENET Oy:n käyttöteknikko Veli-Pekka Kinnunen. Hänen mukaansa turvaetäisyys linjaan nojaavaan puuhun on vähintään 20 metriä, koska maassakin esiintyy vaarallisia jännitteitä. Samansuuruinen turvaetäisyys tarvitaan silloinkin, kun sähköjohdot ovat pudonneet maahan. Vaarat ovat luonnollisesti aivan yhtä suuret, vaikka puita tai oksia nojaa linjoihin tutussa pihapiirissä. Kaikissa tapauksista tärkeintä on tehdä sähköverkon vikailmoitus numeroon 06-822 0800. - Yleisöltä saatu tieto on meille erittäin arvokasta. Tärkeää on pitää myös esimerkiksi lapset sekä eläimet kuten koirat riittävän kaukana kohteesta, kunnes sen jännitteettömyys on varmistettu, Kinnunen sanoo. Kinnusen mukaan KENET kaataa puun ainoastaan niissä tapauksissa, jolloin puu on kallistunut sähkölinjan suuntaan tai puu muuten uhkaa linjaa välittömästi. Varaudu etukäteen sähkökatkoksiin Myrskyt voivat aiheuttaa pitkiä sähkökatkoja, joihin ihmisten olisi hyvä varautua etukäteen. Kinnunen sanoo, että jokaisen sähkönkäyttäjän kannattaa miettiä, mitä sähkökatkos voi juuri hänen kohdallaan aiheuttaa ja varautua sen mukaisesti. Jokaisesta kodista tulisi löytyä ainakin taskulamppu, kynttilöitä ja tulitikkuja, patteriradio, varaparistoja, varasulakkeita, käteistä rahaa ja polttopuita, jos kotona on takka tai puu-uuni. • Valokuvaajallakaan ei ole asiaa sinne, missä puita on kaatunut sähkölinjoille. Kuva: Kokkolan Energia. Puunkaatoapu ehkäisee vahinkoja Joskus voi olla vaarana, että kaadettava puu saattaa kaatuessaan vaurioittaa sähkölinjaa tai että puunkaatajalla on sähkötapaturman riski. Tällaisissa tilanteissa KENET antaa puunkaatoapua. - Meiltä tulee paikalle työntekijä tunkin ja taljan kanssa selvittämään, tarvitaanko kaatovaiheessa kenties muitakin apuvälineitä. Samalla hän varmistaa puun turvallisen kaatosuunnan poispäin johdoista. Varsinaisen puun kaatamisen hoitaa puunkaatoavun tilannut asiakas. Kaatamisessakin kannattaa käyttää alan ammattilaista. 12 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 OHJEITA SÄHKÖKATKOSTEN VARALLE Lisätietoa sähkökatkoksiin varautumisesta löytyy muun muassa Energiateollisuuden nettisivuilta osoitteessa: • http://energia.fi/sites/default/files/pahasti_poikki_nettiversio.pdf Oman kodin valmiutta häiriötilanteissa voi testata netissä osoitteessa: • www.huoltovarmuus.fi/kotivarax/ Kokkolan havaintohistorian lämpimin vuosi säästi lämmityskuluja V uosi alkoi varsin tavanomaisissa talviolosuhteissa. Tammi- ja helmikuut olivat pari astetta tavanomaista lämpimämpiä. Suurin vuorokautinen lämmön kulutus mitattiin Kokkolassa 17. tammikuuta, jolloin vuorokauden keskilämpötila oli noin -18 astetta. Maaliskuu oli vuoden ainoa selvästi tavanomaista kylmempi kuukausi. Jo huhtikuussa alkoi lämpökausi ja toukokuun keskilämpötila 12,8 astetta oli Kokkolan Energian vuodesta 1984 alkavan yhtenäisen havaintohistorian korkein toukokuun lukema. Myös kesäkuu oli lämmin ja toiseksi lämpimin havaintohistoriassa. Vuoden ensimmäinen puolisko oli sademäärältään juhannukseen saakka tavanomainen tai sitä kuivempi. Keskikesästä saakka sademäärät alkoivat kasvaa ja kuuroluonteiset sateet vaikeuttivat kotimaisen polttoaineen tuotantoa paikallisesti. °c LÄMPÖTILAT CELSIUS-ASTEINA: 2013 Keskilämpötila + 5,7 astetta Heinäkuu oli lämpötilaltaan normaali ja elokuu tavallista lämpimämpi. Syys- ja lokakuut kuluivat hieman tavallista lämpimämmissä merkeissä eikä runsaita syyssateita esiintynyt ennen marraskuuta, joka oli leuto ja sateinen. Pintavesien vedenkorkeudet kääntyivät nousuun vuoden loppua kohden, mitä voimisti se, ettei joitakin joulukuun alun päiviä lukuun ottamatta vesi jäätynyt ja pysähtynyt roudan ja lumen muodossa kuivalle maalle. Vuoden loppu olikin lämmin ja lumeton. Joulukuun keskilämpötila + 0,5 astetta olikin viitisen astetta tavanomaista lämpimämpi ja yli kymmenen astetta edellistä joulukuuta lämpimämpi. Vuoden 2013 keskilämpötilaksi muodostui ennätyksellinen + 5,7 astetta. Säävuosi 2013 Havaintohistorian keskiarvo on noin + 4,2 astetta. Likimain yhtä lämpimiä vuosia (+ 5,5 astetta) ovat olleet vuodet 2000 ja 2011. Vuonna 2013 lämmitysenergian kulutus oli noin 10 prosenttia normaalivuotta alempi. Tämä merkitsee yli miljoonan euron kustannussäästöä kokkolalaisille kaukolämpöasiakkaille. Myös sähköllä lämmittävät ovat säästäneet merkittävästi. Vuosi 2014 alkoi edelleen huomattavan lämpimämpien säiden vallitessa ja vasta tammikuun jälkipuoliskolla saatiin kolmen viikon ajaksi pakkasilmoja, jotka pian väistyivät niin, että helmikuu on ollut havaintohistorian toiseksi lämpimin. Kahdentoista kuukauden keskiarvo huhtikuusta 2013 maaliskuuhun 2014 tulleekin nousemaan yli kuuden asteen, mikä muodostaa uuden ennätyslukeman. • VUOSI 2013 VERRATTUNA NORMAALIIN norm. tammi -5,3 -6,3 helmi -3,3 -6,6 maalis -7,3 -2,9 huhti +2,7 +2,5 touko+12,8 +8,2 kesä+16,1 +13,6 heinä+16,3 +16,4 elo +16,1 +14,5 syys+11,8 +9,7 loka +6,0 +4,7 marras +2,1 -0,8 joulu +0,5 -4,3 vuoden keskiarvo +5,7 +4,1 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 13 Sähköasiakkaat seuraavat hintoja tarkasti. Myyntipäällikkö Antti Rytioja puolestaan räätälöi asiakkailleen parhaita mahdollisia ratkaisuja. SÄHKÖNMYYJÄ TARJOAA RÄÄTÄLÖITYJÄ RATKAISUJA Antti Rytioja saa energiaa monipuolisesta liikunnasta 14 SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 Sähkönmyynti on oma mielenkiintoinen maailmansa, jossa markkinatilannetta arvioidaan herkeämättä ja jossa hyvä lopputulos syntyy silloin, kun sähkönmyyjä on onnistunut räätälöimään asiakkaalleen parhaan mahdollisen ratkaisun. - Tänä päivänä sähkönmyynnille on tyypillistä, että asiakkaat seuraavat hintoja tarkasti ja että he reagoivat hintatilanteeseen varsin herkästi vaihtamalla sähkönmyyjää. Kokkolan Energia menestyy koventuneessa kilpailussa tutkitusti hyvän asiakaspalvelun lisäksi kohdallaan olevilla hinnoilla ja monipuolisella energialähdejakaumalla, sanoo myyntipäällikkö Antti Rytioja. Kokkolan Energian palveluksessa Rytioja on ollut jo lähes kolme vuosikymmentä, tarkkaan laskettuna 28 vuotta. Aluksi työnjohtajana verkonrakennuspuolella, sitten asennustarkastajana ja myöhemmin sähkön käyttöön liittyvässä asiakasneuvonnassa, kunnes 1990-luvun puolivälissä hänet nimitettiin nykyiseen myyntipäällikön tehtävään. - Myyn sähköä pk-yrityksille, seuraan esimerkiksi spot-hintojen ja johdannaistuotteiden hintakehitystä sekä tuotan aineistoa sähkön hinnan määrittelemiseksi. Vertaan kilpailijoiden vastaavia hintoja ja sitä, kuinka me sijoitumme markkinassa mitattaessa hintojen edullisuutta, Rytioja kuvaa työtehtäviään. Hänen mukaansa sähkökaupassa asiakkaat seuraavat korostetusti hintaa eli sitä, paljonko kilowattitunti maksaa. Sähkön merkitys yrityksen liiketoiminnalle riippuu toimialasta. Joillekin yrityksille sähkön hinnalla on tuloksen tekemisessä erittäin keskeinen merkitys, toiset taas tarvitsevat sähköä ainoastaan va- - Säännöllisen liikunnan ansiosta selkäkin kestää paremmin istumatyön rasitukset, Antti Rytioja sanoo. laistukseen ja varmistamaan, että kiertovesipumput pyörivät ja kiinteistössä riittää lämpöä. - Kilowattitunnin hinnan lisäksi olisi hyvä huomioida, mitä saadaan aikaiseksi kilowattitunnin energiamäärällä. Esimerkiksi sähköautojen yleistyessä todennäköisesti verrataan nykyistä useammin sitä, montako kilometriä autolla pääsee tietyllä kilowattitunnin määrällä verrattuna siihen, paljonko saman matkan taittamiseen vaaditaan polttoainetta. Silloin huomataan, että sähkö on edullista energiaa liikenteessä käytettäväksi. Rytiojan mukaan nyky-yhteiskunnassa sähköä pidetään usein itsestään selvänä hyödykkeenä, jonka merkitys valkenee vasta sitten, kun sitä ei syystä tai toisesta ole saatavilla. - Kun akku tyhjenee kännykästä, se vaikuttaa aika pian bisnekseenkin. Liikunta tärkeää työhyvinvoinnille Rytioja lataa omat energiavarastonsa aktiivisella kuntoliikunnalla, joka on ollut hänelle elämäntapa nuoresta pitäen. Työkaverit tietävät myyntipäällikön pitävä huolen siitä, että jos paikallisesti tai valtakunnallisesti on menossa jonkinlainen liikuntakampanja, henkilökunta kyllä saa siitä tiedon. - Kieltämättä olen innokas osallis- tumaan kaikenlaisiin kampanjoihin, ja pyrin houkuttelemaan kaikki muutkin niihin mukaan, hän nauraa. Työmatkat Rytioja luonnollisesti kulkee pääsääntöisesti polkupyörällä. Työmatkojen lisäksi viikkoon mahtuu kolmesta neljään muuta liikuntakertaa. Lajikirjo on laaja: pyöräilyn ohella kävelyä, sauvakävelyä, suunnistusta, hiihtoa, retkiluistelua, avantouintia ja nojapyöräilyä. - Avantouinti parantaa kylmänsietoa ja rentouttaa. Flunssatkin ovat vähentyneet selvästi. Aluksi harrastin avantouintia Trullevissa, ja nyt kuljen Palmassa. Pisimmät nojapyörälenkit ovat noin sata kilometriä mutta yleensä niille kertyy mittaa 30-50 kilometriä. Rytiojan perheessä isä on totuttanut lapset liikuntaan pienestä pitäen. Perheen nuorimmainen pulahti avantoon ensimmäisen kerran kolmevuotiaana. Monet kerrat lapset ovat myös kulkeneet selässä isän suunnistaessa tai patikoidessa vaelluksilla. - Työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle liikunta on elinehto. Mitä enemmän liikun, sitä paremmin selkäkin kestää istumatyön. Kokkolalaisia kannustan pyöräilemään työmatkat vielä useammin. Mitä enemmän pyöräilijöitä on liikkeellä, sitä paremmin saamme kiinnitettyä huomion siihen, että pyöräilyväylät pidettäisiin hyvässä kunnossa. • SÄHKÖ- JA SAUNALAITOS 1/2014 15 Energiavisan voittajat 3/2013 Energiavisaan saapui jälleen runsaasti vastauksia, sillä joulukuun lehdessä olleisiin kysymyksiin vastasi yhteensä 756 lukijaa. Tavarapalkinnot menivät seuraaville vastanneille: Högnabba Kim, Kokkola, Kalliokoski Harri, Kokkola, Karhulahti Soile, Kokkola, Karppi Sari, Kokkola, Kaustinen Risto, Kokkola, Konttila Pirkko, Kokkola, Kotkamaa Liisa, Kokkola Kurten Göran, Kokkola, Kvikant Stig-Gustav, Kokkola, Kähkönen Eila, Kokkola, Lahti Anne-Mari, Kokkola, Luokkala J-P, Kokkola, Luoma Seppo, Sonkajärvi, Nikkilä Erja, Kokkola, Olkinuora Kirsti, Riihimäki, Potinoja Reino, Kokkola, Tiitinen Risto, Kokkola, Tukala Kaarina, Kokkola, Vallila Sakari, Kokkola, Vertanen Heidi, Evijärvi. Kiitos kaikille osallistujille. Palkinnot on toimitettu voittajille. Energiavisa Kokkolan Energia maksaa postimaksun Vastaajan nimi ja yhteystiedot: 1) Minkä toimialan ykkönen Kokkolan Energia oli valtakunnallisessa energiayhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimuksessa? a) kaukolämmön b) sähkön siirron c) sähkön myynnin 3) Mikä taho koordinoi paljon kiitosta saaneen koululaisten yrityskyläkonseptin? a) Suomen tietotoimisto b) Taloudellinen tiedotustoimisto TAT c) Suomen Yrittäjät 2) Kokkolan Energian kotisivuilta kuluttaja pääsee kirjautumaan raportointipalveluun, joka on nimeltään a) Kerttu b) Rapsa c) Venla Voit osallistua kilpailuun leikkaamalla oheisen kupongin ja postittamalla sen meille vastauslähetyksenä. Vastaukset kysymyksiin löydät tämän lehden sivuilta. Oikein vastanneiden kesken arvomme 20 kpl tavarapalkintoja. Lähetä vastaukset 2.5.2014 mennessä. KOKKOLAN ENERGIA TUNNUS 5010255 00003 VASTAUSLÄHETYS
© Copyright 2024