Lue uutiskirje 1/2013
SERVIS Uutiskirje 1/2013 Öjanjärven ruoppauksella parempi veden laatu Maaliskuun loppupuolella toteutettu Öjanjärven ruoppaus parantaa vedenottamolle tulevan veden laatua. - Öjanjärveen laskevan Kruunupyynjoen veden rauta- ja humuspitoisuudet ovat korkeita. Sen takia vesilaitoksella joudutaan käyttämään paljon kemikaaleja sekä lämmittämään vettä normaalia enemmän, kun vedestä tehdään talousvettä ja ioninvaihtovettä. Kaikki tämä lisää työtä ja kustannuksia. Ongelmat korostuvat talvisin, kertoo KIP Servicen toimitusjohtaja Olli-Matti Airiola. Laajalahdesta sekoittuu parempilaatuista vettä Öjanjärvestä vesi johdetaan suurteollisuusalueelle merenlahden alitse kulkevaa tunnelia pitkin. Ruoppauksen ansiosta tunnelin suulla sijaitsevaan vedenottopisteeseen virtaa Laajalahden parempilaatuista vettä, jota käytetään sellaisenaan teollisuuden prosessivesinä, ja sen lisäksi raaka-aineena talousvedelle sekä ioninvaihtovedelle. Ruoppaukset toteutti Öjanjärven säännöstely-yhtiö, jossa KIP Service on varsinaisena toi- mijana. - Veden tuotannon kannalta kyse on merkittävästä hankkeesta, koska tämän jälkeen veden laatu saadaan paremmaksi, toimitusjohtaja korostaa. Airiolan mukaan vuorokautiset vesimäärät ovat huomattavia. Vuorokaudessa tunnelia pitkin kulkee vettä yli 21 000 kuutiota . Määrät ovat suuria kun niitä vertaa esimerkiksi siihen, että kotitalouksissa henkilökohtainen veden kulutus on vuorokaudessa keskimäärin 155 litraa eli 0,155 kuutiota. Locimap vie kohti vähähiilisyyttä KIP on mukana 14 eurooppalaisen toimijan joukossa tämän vuoden alussa startanneessa LOCIMAP-projektissa. Kaksivuotinen projekti vastaa EU:n aloitteeseen lisätä vähähiilisen teollisuuden kasvua Euroopassa. - Tämä on mielenkiintoinen mahdollisuus kehittää suuntaviivoja energiatehokkaan teollisuusalueen luomiseksi, ja sitä kautta pienentää hiilijalanjälkeä teollisuudessa. Tarkoitus on kartoittaa keinoja energian hyödyntämiseen uusilla toimintatavoilla ja uusilla teollisuuden aloilla kemianteollisuusalueilla, sanoo projektipäällikkö Ville Honkala, joka toimii hankkeen paikallisena yhteyshenkilönä. Yksi tilaisuus Kokkolassakin KIP Service Oy:n toimitusjohtaja Olli-Mati Airiola on tyytyväinen Öjanjärven ruoppaukseen, jonka ansiosta on mahdollista hyödyntää Laajalahden parempilaatuista vettä. - Mukana on toimijoita maantieteellisesti todella laajalta alueelta, ja toimijoista neljä on kemianteollisuuden alueita. On tärkeää, että KIP tekee myös näiltä osin yhteistyötä ja on jopa vaikuttamassa kehitykseen sekä siihen, miten Euroopassa voidaan edetä kohti vähähiilistä teollisuutta, Honkala jatkaa. Yksi projektin yhteisistä tilaisuuksista järjestetään Kokkolassa ensi syksynä. 2 Henkilö esittelyssä Intohimoinen vesimies pitkälle vapaalle Vesilaitoksella päättyy pian yksi aikakausi, kun vesilaitosmestari Håkan Andersson siirtyy eläkkeelle työskenneltyään yli 40 vuotta suurteollisuusalueella. Pelle Pelottomaksi itseään kutsuva Andersson jos kuka ymmärtää veden strategisesti tärkeän merkityksen, ja hän on ollut myös vahvasti kehittämässä vesilaitoksen toimintaa sen eri käänteissä. - Kehittäminen on ollut minulle iso asia ja voi sanoa, että vesimieheksi synnytään. Yhdessä vaiheessa tunsin varmaan kaikki putket, jotka täällä menivät maan alla, hyväntuulinen vesilaitosmestari nauraa. Vastuuta mutta myös vapautta kehittää Alunperin Anderssonin työura suurteollisuusalueella alkoi maaliskuussa 1970 laboranttina Outokummun laboratoriossa, mutta jo seuraavana syksynä laborantin työt jatkuivat yhtiön uudella vesilaitoksella. - Tuohon aikaan käytössä oli viisivuorojärjestelmä. Oli viisi vuoromiestä, yksi päivämies, kolme laboranttia, teknikko ja insinööri. Toiminta oli laajaa verrattuna siihen, että meillä on nyt ainoastaan vesilaitosmestari ja kaksi vesimiestä. Nykyään valvonta hoidetaan iltaisin, öisin ja viikonloppuisin Kokkola Powerilta, hän kertoo. Kun Outokummun uutta vesilaboratoriota rakennettiin 1970, Andersson kiinnostui yhä enemmän vesiasioita, ja nuorukainen luki itsensä työn ohessa teknikoksi vuosikymmenen puolivälissä. Into oppia uutta oli kova, ja Andersson kaivoi oppikirjat esiin iltaisin sen jälkeen, kun lapset oli laitettu nukkumaan. Muutama vuosi valmistumisen jälkeen tuleva vesilaitosmestari ryhtyi hoitamaan vapautunutta Håkan Andersson ja vedenkäsittelijä Ilkka Hohenthal valvomolaboratoriotiloissa. teknikon tehtävää. - Ympäristöpäällikön lähdettyä minulle tuli käytännössä vetovastuu koko vesilaitoksesta, kun tulin vastaavaksi työnjohtajaksi. Se oli hyvää aikaa. Oli oma budjetti ja siihen liittyvä vastuu, mutta myös vapaus kehittää toimintaa. Yksi merkittävä muutos oli OMG:n siirtyminen amerikkalaisomistukseen. Siitä aiheutuneiden muutosten seurauksena vedenkulutus kasvoi merkittävästi, ja Anderssonin tehtäväksi annettiin rakennuttaa koko vesiprosessi uusiksi. - 90-luvulla elettiin voimakasta kehittämisen ja muutosten kautta. Kun koboltti loppui ajateltiin, että vedenkulutus vähenee. Alkoi prosessin automatisointi ja se tiesi tiukkoja aikoja. Ihmisille piti osoittaa uusia työtehtäviä mutta ketään ei kuitenkaan tarvinnut irtisanoa. Prosessia kehitettäessä vesi- laitoksen tehokin kasvoi. Kun se oli alkuaikoina noin 300 kuutiota tunnissa, seuraavassa vaiheessa teho kasvoi 550 kuutioon tunnissa. Nykyään teho on jo lähes 700 kuutiota tunnissa ja maksimissaan 900 kuutiota. Iso ongelma tuli eteen 90-luvulla, kun Öjanjärvessä alkoi esiintyä sinilevää. - Hiekkasuodatettu vesi ei enää kelvannut talousvedeksi, ja jouduimme rakentamaan aktiivihiilisuodattimet. Aluksi niitä oli kolme, nyt kuusi. Se oli iso haaste, kun vesi alkoi sinilevän takia haista ja maistua pahalle. - Aktiivihiilisuodattimet oli pakko rakentaa jo viranomaisvaatimusten vuoksi. Tehtaille puolestaan olisi ollut liian iso kuorma tehdä erikseen prosessi- ja talousvesiputket. Teimme omaa tuotekehittelyä, ja pienten alkuvaikeuksien jälkeen käyttöönotto onnistui lopulta hyvin. Tänä päivänä veden laatu täyt- - Kehittäminen on ollut minulle aina iso asia, Pelle Pelottomaksi itseään kutsuva Håkan Andersson sanoo. KIP Service haki palautetta sidosryhmiltään KIP Service teetti tammi-helmikuussa tutkimusprojektin, jossa mitattiin asiakas- ja toimittajayritysten tyytyväisyyttä KIP Servicen toimintaan. - Saadun palautteen perus- teella on jo tehty joitain pienempiä toimenpiteitä. Sen lisäksi hyödynnämme tuloksia, kun kehitämme toimintaamme laajemmin. - Arvostamme sitä, että asi- akas- ja toimittajayritykset ovat halunneet vaikuttaa meidän toimintaan osallistumalla haastatteluihin, kertoo KIP Servicen toimitusjohtaja Olli-Matti Airiola. Tutkimuksen toteutti Improve Research. Tulokset esitellään tarkemmin kesäkuun uutiskirjeessä. 3 Suurteollisuusalueella päättyy yksi aikakausi, kun vesilaitosmestari Håkan Andersson siirtyy virallisesti eläkkeelle elokuun lopulla. tää korkeatkin laatuvaatimukset, Andersson sanoo. Vesilaitos yhdistävä tekijä KIPin alueella Håkan Anderssonin intohimoista suhtautumista vesilaitokseen ja sen kehittämiseen on helppo ymmärtää. Onhan vesi ehdoton edellytys teollisuuden häiriöttömälle toiminnalle, minkä lisäksi vesilaitos palveluineen on konkreettinen koko suurteollisuusaluetta yhdistävä tekijä. - Vesilaitoksen laadukas toiminta ja sen kehittäminen varsinkin tilanteessa, jossa suurteollisuus investoi alueelle voimakkaasti, sitoo henkilökuntaa. Kolmella ihmisellä tämän pyörittäminen on todella haastavaa varsinkin, jos on perhettä ja harrastuksia. - Työntekijöiltä vaaditaan myös monipuolista osaamista, koska on osattava muun muassa vesikemiaa ja hallittava putkiston hoitoon liittyviä asioita. Jos esimerkiksi tietty linja suljetaan, meidän on tiedettävä, mihin asiakkaisiin sulkeminen vaikuttaa ja millä tavalla. Vesilaitosmestarin mukaan onkin tärkeää, että vesilaitoksen kehittämiseksi turvataan riittävä rahoitus. Myös sillä on hänen mielestään oma merkityksensä, kenen palveluksessa käyttöhen- kilökunta työskentelee. - Hyvin tärkeä kysymys tulevaisuutta ajatellen on turvata Öjanjärven veden laatu. Kruunupyynjoen vedellä ei voida toimia sen korkeiden humus- ja rautapitoisuuksien takia, ja siksi on pystyttävä hyödyntämään Laajalahden hyvälaatuista vettä. Eläkkeelle jäävän Anderssonin äänessä on haikeutta, kun hän muistelee kuluneita vuosikymmeniä. - Olen todella nauttinut ajasta vesilaitoksella, vaikka erityisesti monet omistajavaihdokset ovat ajoittain vieneet resursseja varsinaiselta toiminnalta. On ollut hienoa olla kehittämässä vesi- laitosta ja tuntea henkilökunnan luottamus työtäni kohtaan. Henkilökunnan kanssa on ollut aina hyvä toimia, ja meidän keskinäistä toimintaa on leimannut hyvä ilmapiiri ja arvostus. Toimettomaksi Andersson ei aio jäädä senkään jälkeen, kun eläkepäivät syksyllä virallisesti alkavat. - Ensimmäiseksi aion kohottaa yleiskuntoa. Sienestän, marjastan ja vietän aikaa mamman kanssa kotona ja lastenlasteni kanssa. Yksi tavoite on päästä kiertämään taas rasteja, innokkaana suunnistuksen ja hiihdon harrastajana tunnetuksi tullut vesimies suunnittelee. Muutos sähköpostijärjestelmässä Rentoudu Port Towerin saunatiloissa KIP Service irtaantui huhtikuun alussa Bolidenin sähköpostijärjestelmästä. Muutoksen johdosta KIP Servicen boliden.com-päätteiset Kevättalvi ja kevät ovat mitä parhainta aikaa yritysten, yhdistysten ja vaikkapa kaveriporukoiden ulkoilupäiville. Port Towerin lähistöltä löytyy erinomaisia osoitteet eivät ole enää käytössä tämän jälkeen. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi. sukunimi@kipservice.fi. maastoja ulkoiluhenkisille. Ulkoilupäivä kannattaa luonnollisesti huipentaa Port Towerin viihtyisissä saunatiloissa. Tilavaraukset puh. 040 831 4820. 4 Monipuolista suunnitteluosaamista Kokkolassa toimii lukuisia paikallisia sekä kansainvälisiä suunnittelupalveluita tarjoavia yrityksiä. Seuraavassa koosteessa esitellään yhdeksän toimijaa, jotka tarjoavat eri alojen suunnittelua muun muassa KIPin alueen yrityksille. Ramboll Ramboll Oy on myynyt Kokkolan suurteollisuusalueelle erilaisia palveluita jo pitkään. Yhtiö jalkautui pysyvästi Kokkolaan vuonna 2008, jolloin Ramboll Finland Oy osti Sigma Konsultit Oy:n liiketoiminnan. Rambollin Pohjanmaan yksiköllä on toimipaikat Kokkolan lisäksi Vaasassa ja Seinäjoella. Useita kärkihankkeita - Jo Sigma Konsulteilla oli paljon projekteja suurteollisuusalueelle, ja toiminta alueella on jatkunut vilkkaana myös Rambollin aikana. Merkittävä muutos aikaisempaan on se, että Rambollin kautta voimme tarjota asiakkaille monia uusia palveluita, kertoo projektipäällikkö Pekka Kujala. Pöyry Pöyry on Suomen suurin suunnittelu- ja konsultointiyhtiö, joka hallitsee laajasti ympäristöön, kiinteistöihin ja infraan, teollisuuteen sekä energiaan liittyvät hankkeet. Samalla Pöyry on merkittävä kansainvälinen toimija, mutta toimiston päällikkö Kari Rauhalan mukaan se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Pöyry olisi vain suurasiakkaita varten. - Meidän periaatteena on ensimmäiseksi keskustella yhdessä asiakkaan kanssa niistä tarpeista, joita asiakkaalla on. Sen jälkeen etsimme parhaan mahdollisen ratkaisun, joka voi olla arvoltaan tuhat tai satatuhatta euroa, ja joskus kyse voi olla jopa laajoista tehdaskokonaisuuksista, Rauhala kuvaa Pöyryn hoita- - Ramboll tuottaa palveluita paikallisesti hyödyntäen koko organisaatiosta löytyvää osaamista, ja yhtiöllä on vahva paikallistuntemus esimerkiksi suurteollisuusalueesta, projektipäällikkö Pekka Kujala sanoo. Hänen mukaansa kärkihankkeita, joita yhtiön Pohjanmaan yksikkö KIPin alueelle erityisesti tarjoaa, on useita: infrahankkeet, tie- ja katualuesuunnittelu, liikennesuunnittelu sekä mittaukset ja karttapalvelut. - KIPin alueen kartta-aineistot ja virtuaalimallit ovat meillä jatkuvassa päivityksessä. Jonkin verran teemme myös maankäytön suunnittelua, joka on toimiston yksi vahvuusalueista sekä pohjatutkimuksia ja geosuun- mien asiakkuuksien mittasuhteita. luja, ympäristölupahakemuksia sekä erilaisia luonto- ja ympäristöselvityksiä. Lisäksi Pöyry rekrytoi parhaillaan uutta henkilökuntaa rakenne- , laitos- , prosessisähkö- ja automaatio-, LVIAS-suunnitteluun sekä projektien hoitoon. - Pöyryn yksi vahvuus on palvelutuotannon laajuus. Emme tee pelkästään rakenne- tai sähkösuunnittelua, vaan voimme toteuttaa koko projektin alkaen lupa-asioista ja viranomaisselvityksistä. - Kokkolassa sijaitseva kansainvälisesti merkittävä epäorgaanisen kemian keskittymä sekä alueen ja sataman vireä kehittäminen ovat syitä, miksi Pöyry on päättänyt avata paikallistoimiston Kokkolaan, Rauhala sanoo. Toimiston palveluita tullaan kehittämään hänen mu- Palveluita asiakkaille lähietäisyydeltä Pöyry on uusin suunnittelun ja konsultoinnin toimija Kokkolassa, ja pääsiäisen alla työntekijöitä oli muuttopuuhissa Bolidenin entiseen pääkonttoriin. - Toimitamme suurteollisuusalueelle palveluita lähietäisyydeltä sillä periaatteella, että asiakkaalle riittää meidän suuntaan yksi yhteydenotto, jonka jälkeen hänellä on käytössään Pöyryn koko organisaation osaaminen ja palvelut, Rauhala esittelee. Kokkolaan siirtyy yhtiön Kaustisen toimipisteen henkilökunta, joka hoitaa ympäristötutkimuksiin liittyviä toimeksiantoja kuten päästö- ja vaikutustarkkai- nittelua, Kujala jatkaa. Hänen mukaansa Rambollin tärkeimpiä kilpailutekijöitä ovat paikallisesti tuotettavat palvelut, paikallistuntemus, ammattitaitoinen henkilökunta sekä ajantasaiset työkalut ohjelmistoista mittauskalustoon. - Keskeistä palvelussamme on lisäksi se, että asiakkaat saavat käyttöönsä kaikki ne palvelut, joita Ramboll yleensä tuottaa. Olemme iloisia siitä, että asiantuntijamme ovat voineet palvella jo Sigma Konsulttien vuosista lähtien hyvin laajasti Kokkolan suurteollisuusalueen yrityksiä. Siinä meitä on auttanut myös kyky sopeutua ja räätälöidä asiakkaille hyvinkin yksilöllisiä palveluita, Kujala toteaa. Rambollin Pohjanmaan yksikössä työskentelee nelisenkymmentä työntekijää, joista Kokkolassa noin 15. Toimiston päällikkö Kari Rauhala vastaa Pöyryn asiakkuuksista Kokkolan suurteollisuusalueella sekä lähialueilla. kaansa alueen asiakkaiden tarpeiden mukaan. 5 Outotec Outotec panostaa tällä hetkellä vahvasti palveluliiketoimintansa kehittämiseen. - Services -liiketoiminta-alue elää juuri nyt voimakasta kasvua. Kokkolassa olemme voineet toimia paikallisesti Servicen edelläkävijöinä, sillä täällä palvelujamme on ollut saatavilla jo vuodesta 2003 lähtien, sanoo Outotec Finland Oy:n Kokkolan yksikön päällikkö Jukka Hautaniemi. Hänen mukaansa yhtiön strategisena tavoitteena on olla asiakkaan mukana esimerkiksi uuden tehdasinvestoinnin koko elinkaaren ajan. - Outotec tarjoaa huippuluokan ratkaisut laitoksen koko elinkaaren ajaksi, oli kyse uudesta tai olemassa olevasta laitoksesta. Sen ansiosta asiakkaat voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja luottaa siihen, että heidän prosessinsa ja laitok- Fouga IT IT-palveluita ja ohjelmistoratkaisuja tuottava Fouga IT Oy on uusin Port Towerista käsin myös suurteollisuusalueella toimiva palvelualan yritys. - Muutamme Port Toweriin kesäkuussa, koska sieltä pääsemme palvelemaan KIPin aluetta entistä lähempää. Uudet tilat tarjoavat lisäksi paremmat puitteet nykyiselle toiminnalle, ja ne mahdollistavat yrityksen kasvun tulevina vuosina, sanovat toimitusjohtaja Teemu Korpiaho ja myyntipäällikkö Jyrki Veijola. Heidän mukaansa Fouga IT pystyy tuottamaan kaikkein suurimmillekin toimijoille koko repertuaarin käsittäviä palveluita alkaen määrittelystä sekä suunnittelusta, ja päätyen käyttöönottoon ja ylläpitoon. - Energiayhtiöille tuotamme ja ylläpidämme mittaroinnin elinkaaren hallintaan suunnattua ohjelmistokonseptia sekä tuotamme IT-palveluja laajassa sensa toimivat mahdollisimman ympäristöystävällisesti, tehokkaasti ja ilman odottamattomia seisokkeja. Vahvaa osaamista metallurgisesta teollisuudesta KIPin alueella Outotecin suurin työllistäjä on Boliden, minkä lisäksi meitä työllistää myös muun muassa KIP Service. - Olemme aktiivisesti mukana sinkkitehtaan investointien ja muutostöiden suunnittelussa kulloisestakin toimeksiannosta riippuen. Meidän suurin osa-alue on mekaaninen suunnittelu, jonka lisäksi meillä on sähkö-, automaatio- ja rakennussuunnittelua ja projektinhoito-osaamista, Hautaniemi kertoo. Paikallisesta näkökulmasta Outotecin suurimpia vahvuuksia ovat hänen mukaansa sinkkitehtaan ja prosessien tuntemus sekä työkalujen ja suunnittelutyöla- mittakaavassa. - Pietarsaaressa UPM:n tehdasalueella on parhaillaan käyttöönotossa yhdessä YIT:n kanssa kehittämämme paikkatietoon perustuva ohjelmisto, jolla hoidetaan alueen valaistuksen ennakoivaa kunnossapitoa ja huoltoa. - Parhaillaan suunnittelussa on satama-alueen langaton runkoverkko. - Sen lisäksi toimitamme ja käyttöönotamme esimerkiksi Lemonsoft-toiminnanohjausjärjestelmiä ja M-Files-tiedonhallintajärjestelmiä, Korpiaho ja Veijola kertovat. Paikallinen ja ketterä toimija Toimitusjohtajan mukaan ohjelmistosuunnittelun osaaminen kehittää Fouga IT:n näkemystä siitä, mikä on asiakkaille parasta pitkällä tähtäimellä. - Meidän missiona on tehdä yritysten IT:stä arkipäivää eli osoittaa, ettei se ole rakettitie- - Outotecin ydinosaaminen liittyy tulevaisuudessakin metallurgiselle teollisuudelle tuotettaviin palveluihin, Kokkolan yksikön päällikkö Jukka Hautaniemi sanoo. jien laaja-alainen repertuaari. Sitä kautta avautuu mahdollisuus hoitaa isoja kokonaisuuksia hyödyntäen Outotecin käytössä olevaa vahvaa kansainvälistä osaamista metallurgisista ratkaisuista. - Luonnollisesti olemme kiin- nostuneita kaikkien suurteollisuusalueen toimijoiden suunnittelutarpeista. Keskustelemme mielellämme tarkemmin, oli kyse paikallisesta tai laajemmin Outotecin palvelukokonaisuuteen liittyvästä kysymyksestä, Hautaniemi sanoo. Teemu Korpiaho (vas.) ja Jyrki Veijola sekä Fouga IT:lle viime vuonna myönnetyt todistukset ISO 9001-laatusertifikaatista ja ISO 14001-ympäristösertifikaatista. dettä sen enempää kustannuksiltaan kuin lähestyttävyydeltään. Fouga IT:n visiona puolestaan on olla asiakkaille haluttu kumppani ja myös energiasektorilla merkittävä ohjelmistotoimittaja. - Fouga IT on paikallinen toimija, jonka vahvuuksia ovat ketteryys ja laaja palvelutuotanto. Pystymme tarjoamaan asiak- kaille laidasta laitaan kaiken sen, mitä yritys IT:n osalta tarvitsee, Veijola jatkaa. Vuonna 2010 perustetussa yrityksessä on meneillään kasvuvaihe. Tänä vuonna yritys on palkannut neljä uutta työntekijää, ja henkilökunnan määrä on nyt yhteensä 12 työntekijää. 6 Merius Kokkolalainen Merius Oy on asiantuntijaorganisaatio, joka tarjoaa teollisuudelle suunnittelu-, konsultointi- ja projektinhallintapalveluita. Toimitusjohtaja Hannu Sarja kertoo, että suunnittelu-, konsultointi- ja projektinhallintapalvelut käsittävät teknisen suunnittelun, koneturvallisuuden, budjetoinnin ja investointien kustannuslaskennan, projektinhallintapalvelut sekä teknisen laskennan (FE-analyysit). Meriuksen tuottamiin ratkaisuihin sisältyvät laitokset ja tuotantolinjat, koneet ja laitteet, vaativat teräsrakenteet, nosto- ja siirtolaitteet, putkisillat ja putkistot. - Laitossuunnitteluumme kuuluvat muun muassa esisuunnittelu, layout-suunnittelu, teräsrakennesuunnittelu, hoitotasosuunnittelu, putkistosuunnittelu, rakenteiden tekninen laskenta sekä investointien kustannuslaskenta. Palvelemme asiakkaitamme lisäksi asennusvalvontaan, käyttöönottoon ja koulutukseen liittyvissä asioissa, Sarja kertoo. Meriuksella on kokemusta myös vaativista nosto- ja siirtolaitteiden suunnittelusta. - Olemme tuottaneet suuriin - Meriuksen kehittämä innovaatio liittyy liikkuvaan laserkeilaukseen, jossa kerätään tietoa olemassa olevista rakenteista, niin sanottuja ”as built”-tietoja, digitaaliseen muotoon, toimitusjohtaja Hannu Sarja kertoo. satama- ja siltanostureihin mittavia mekaniikan muutossuunnitteluja ja tuottaneet myös niihin liittyvät normien vaatimat teknisen laskennan tarkastelut. Samoin erilaisia kappaletavaran ja materiaalin siirtolaitteita sekä kuljettimia on suunniteltu läpi koko yrityksen historian. Kuljetinjärjestelmiä Merius on suunnitellut muun muassa erilaisiin tuotantolinjoihin, satamiin ja varastoihin. Etteplan Etteplan on Suomen suurin ja yksi Pohjoismaiden suurimmista insinööritaloista. Yrityksen suunnitteluosaaminen on laajaa ja 30 toimintavuoden aikana on kertynyt merkittävää suunnittelumenetelmä- ja toimialaosaamista. Tämän tietotaidon ansiosta on Etteplan noussut suunnittelualan edelläkävijäksi tuotteistettujen suunnittelutyön palvelujen tarjoajana. - Yksi Etteplanin vahvuuksista on, että pystymme tarjoamaan asiakkaillemme paikallisesti koko konsernin osaamista. Näin myös Kokkolassa. Meillä on paikallisesti vastuullinen projektinjohtaja, ja asiakkaan tarvitsema Tulevaisuuteen kasvuhakuisesti Hannu Sarjan mukaan Merius kehittää edelleen toimintaansa kasvuhakuisesti. Merkittävässä roolissa on Tekes-hankkeeksi edennyt yrityksen oma innovaatio, jossa perinteinen laserkeilausteknologian soveltaminen viedään täysin uudelle tasolle. - Innovaatio liittyy liikkuvaan laserkeilaukseen, jossa kerätään työskennellyt tiimejä, joissa on ollut yhtiön työntekijöitä esimerkiksi Vaasasta, Raahesta ja Oulusta. Toimitilat Port Towerissa tukevat hyvin perusajatustamme, sanoo Etteplanin aluejohtaja Mika Oijennus. Huippuosaamista myös teknisessä dokumentoinnissa Daniel Stenvall työskentelee Etteplanin suunnittelijana Port Towerin tiloissa. palvelu hoidetaan yhtiön laajuisesti. Kokkolassa Etteplanilla on Kokkolan suurteollisuusalueelle Etteplan tarjoaa muun muassa laitos- ja kunnossapitosuunnittelua, kone- ja laitesuunnittelua, sähköautomaatiosuun-nittelua ja lujuuslaskentaa. - Meiltä löytyy hyvin paljon muutakin osaamista, kuten Kiinasta tuotetut laadunvarmistus-, offshoring- ja teknologiansiirtopalvelut. Konsernilla työskente- tietoa olemassa olevista rakenteista, niin sanottuja ”as built”tietoja, digitaaliseen muotoon. Tuloksista syntyy virtuaalisia tehtaita, jotka tukevat 3D mallintamalla tuotettujen kokonaispalvelujemme lisäksi teollisuusorganisaatioiden eri sidosryhmien toimintoja aina kunnossapidosta yrityksen ylimpään johtoon. lee Shanghaissa ja Kunshanissa noin 200 henkilöä, joilla on erittäin vahva kokemus suunnittelutoiminnan jalkauttamisesta Kiinan markkinoille. - Yksi Etteplanin erityisosaamisen alue on tekninen dokumentointi, jossa tarjoamme asiakkaalle palveluja tuotteen koko elinkaaren ajalle. Ostettuamme hollantilaisen Tedopres Internationalin keväällä 2012 Etteplanista tuli Euroopan edistyksellisin palveluntarjoaja teknisen tuoteinformaation alueella. - Joustavan toimintamallimme ansiosta pystymme tarjoamaan korkealaatuisia teknisen dokumentoinnin palveluita myös Kokkolassa toimiville yrityksille, Oijennus kertoo. 7 Schneider Electric Schneider Electric Buildings on mukana Kokkolan suurteollisuusalueella asiakkaidensa rakennusautomaation suunnittelussa, konsultoinnissa, suunnittelun ohjauksessa ja toteutuksessa. - Schneiderin vankka kokemus toteutuksesta tuottaa asiakkaillemme lisäarvoa myös projektien suunnitteluvaiheessa, koska yhtiössä on laajaa ja pitkäaikaista osaamista siitä, miten kulloisetkin ratkaisut Maintpartner Maintpartner on tuottanut kunnossapitopalveluiden lisäksi jo pitkään suunnittelupalveluita Kokkolan suurteollisuusalueen yrityksille. Siihen perustuu myös yrityksen yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä. - Meillä on palveluksessamme pitkäaikaisia työntekijöitä, jotka tuntevat erittäin hyvin alueen yritysten toimintoja. Pystymme reagoimaan asiakkaiden tarpeisiin nopeasti lähietäisyydeltä, tunnemme paikat ja Maintpartnerin suunnittelijat tuntevat esimerkiksi asiakkaiden prosessit, Metso Automation - Metso Automationilla löytyy osaamista laajasti eri osa-alueilta kuten kenttälaitteista, venttiileistä, prosessilaitteista sekä automaatio- ja informaatiojärjestelmistä. Kehitämme myös suurteollisuusalueen yrityksille erilaisia lisäarvoa tuottavia palveluita sekä niihin liittyviä teknisiä tuotteita. Sen lisäksi tuemme käyttöönottoja, hoidamme ylläpitoa ja koulutamme, kertoo palvelutuoteryhmän vetäjä Jani Honga. Toteutuspäällikkö Jere Leskirannan mukaan Schneiderin asiakkailla on käytössään maailmanlaajuisesti toimivan yhtiön koko osaaminen myös paikallisesti. pitää toteuttaa, sanoo toteutuspäällikkö Jere Leskiranta. Energiankulutusta vähentäviä ratkaisuja Energiakustannusten noustessa yrityksille on entistä tärkeämpää löytää energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä. - Olemme kansainvälinen yritys, jonka työntekijöiltä löytyy paljon ammattitaitoa seurata asiakkaidensa erilaisia kiinteistöjä sekä tarjota niihin liittyen energiankulutusta vähentäviä ratkaisuja. Schneiderilla on valmiudet toimia asiakkaan kumppanina kiinteistön koko elinkaaren ajan alkaen piirustuspöytävaiheesta käyttöönottoon ja huoltoon. - Maintpartnerin työntekijät tuntevat erittäin hyvin suurteollisuusalueen yritysten toiminnot, suunnittelupäällikkö Jouko Riihimäki korostaa. kertoo mekaanisesta suunnittelusta vastaava suunnittelupäällikkö Jouko Riihimäki. - Maintpartnerin mekaanisen suunnittelun tiimi tekee pääsääntöisesti laitossuunnittelua ja siihen liittyvää putkistojen layout-suunnittelua. Putkistosuunnittelu on vahvin osa-alueemme, ja se työllistää meitä eniten. Jonkin verran hoidamme lisäksi yritysten prosessisuunnittelua. KIPin alueella noin 150 työntekijää - Maintpartnerin Kokkolan yksikössä työskentelee myös sähköja automaatiosuunnittelijoita. He tekevät sovellus- ja kenttäsuun- Meidän tehtävänä on tuottaa kiinteistöön liittyviä palveluita siten, että asiakas voi keskittyä varsinaiseen ydinliiketoimintaansa, Leskiranta toteaa. Schneiderilla on toimitilat Port Towerissa, missä työskentelee kolme yrityksen työntekijää. nittelua asiakkaiden laitoksiin sekä projektointia. Suurteollisuusalueella Maintpartnerilla on yhteensä noin 150 työntekijää, joista suunnittelu- palveluita tuottaa kaikkiaan parikymmentä henkilöä. Riihimäen mukaan luottamuksellisuus ja luotettavuus ovat ehdoton osa yhteistyötä. Maintpartnerin vahvuuksiin kuuluvat myös nykyaikaiset suunnittelujärjestelmät. Tapauskohtaisesti räätälöidyt palvelut takaavat sen, että asiakkaat voivat keskittyä ydinliiketoimintaansa. - Metso Automationin periaatteena on asiakaslähtöisyys, eli räätälöimme asiakkaan tarpeista lähteviä ratkaisuja, palvelutuoteryhmän vetäjä Jani Honga sanoo. Hänen mukaansa Metso Automationin keskeinen menestystekijä on asiakaslähtöisyys. Honga itse työskentelee Port Towerissa, mistä on lyhyt etäisyys KIPin alueen asiakasyrityksiin. Laaja tietämys eri segmenteistä - Metson ydinosaaminen on laajassa tietämyksessä teollisuuden eri segmenteistä sekä osaaminen niihin liittyvissä automaatioratkaisuissa. Olennaisena osana tähän liittyy läsnäolo paikallisesti, jolloin voimme tuottaa palveluita lähellä asiakasta. Itselläni on vahva kokemus asiakas- rajapinnassa työskentelystä ja nyt myös kehittämisestä, Honga kertoo. Metso Automationin laajaan palvelukokonaisuuteen kuuluvat muun muassa elinkaarisuunnittelu, ennakoiva kunnossapito, varaosapalvelu Metson tuotteisiin, räätälöidyt asiakaskoulutukset sekä modernisoinnit ja päivitykset. 8 Sähköinen päiväkirja helpottaa raportointia Suurteollisuusalueella työskentelevillä vartijoilla on parhaillaan koekäytössä sähköinen päiväkirjaohjelma. Uudistuksen ansiosta raportointi helpottuu ja kaikki tapahtuvat löytyvät jatkossa yhdestä järjestelmästä. Tähän saakka vartijat ovat tehneet erikseen tapahtumailmoitukset ja hälytysilmoitukset. Sen lisäksi käytössä on ollut erillinen päiväkirja sähköpostiohjelmassa. Uudessa sähköisessä päiväkirjassa kaikki vartijoiden tekemät tapahtumailmoitukset menevät suoraan päiväkirjaan. Sieltä vuoroesimies käy läpi kaikki ilmoitukset ja tekee tarvittavat toimenpiteet. - Jos kyseessä on vaikkapa vaaratilanne, joka vaatii KIP Servicen toimenpiteitä, vuoroesimies lähettää vaaratilanneilmoituksen Pro 24:een. Mikäli tapahtuma koskee jotakin alueen yhtiötä, se näkyy KIP Servicen intrassa, johon asiakasyrityksille tulee pääsyoikeudet. Jos ilmoitus Uudessa järjestelmässä tapahtuneet rikkeet voidaan dokumentoida myös kuvin, kuten tässä tapauksessa vartija Pauli Viitasen tekemänä. ei edellytä toimenpiteitä, vuoroesimies pelkästään kuittaa sen luetuksi, kertoo KIP Servicen toimitusjohtaja Olli-Matti Airiola. Yksi osa palvelua on liiken- nepoikkeamien, muun muassa virhepysäköintien, raportointi. Jatkossa tapahtuneet rikkeet voidaan dokumentoida myös kuvin ja liittää kuva mukaan kyseiseen raporttiin. Kosila Digimedian kehittämä uusi järjestelmä toimii sekä mobiililla että tietokoneella. haillaan tehdään seiniä sekä sokkeleita. Ilmakaasutehtaan päälaitteet ovat lähtövalmiina Italiassa, ja niiden arvioidaan saapuvan Kokkolaan viikolla 21. KIPin alue saa uuden maamerkin kesäkuun alkupuolella, jolloin pystytetään 60 metriä korkea Cold Box. Ilmakaasutehtaan käyttöönotto tapahtuu vielä kuluvan vuoden aikana, kertoo Woikosken projektipäällikkö Erkka Hautanen. Yhtiön investointi luo myös uusia työpaikkoja. Neljä ensimmäistä uutta työntekijää aloittivat Woikosken palveluksessa prosessiopinnoilla heti pääsiäisen jälkeen. Woikosken investointi käsittää happea, typpeä ja argonia valmistavan ilmatislaamon lisäksi vedyn tuotantolaitoksen rakentamisen. Yhtiön toimitusjohtajan Kalevi Korjalan mukaan kyseessä on mittava investointi yhtiölle, jonka vuotuinen liikevaihto on 41 miljoonaa euroa. - Yritys tarvitsee jatkuvuutta, ja sen takia halusimme investoida tulevaisuuteen jo tässä vaiheessa. KIPin alueella ympärillä on erittäin hyvä infra ja Kokkolan yrittäjäystävällisyyden huomasimme jo silloin, kun teimme Kokkolaan ensimmäisen investointipäätöksen, Korjala sanoi Kokkolassa pidetyssä suurinvestoinnin julkistamistilaisuudessa. Woikosken investointi etenee aikataulussaan Oy Woikoski Ab:n 35 miljoonan euron investointi Kokkolan suurteollisuusalueelle etenee aikataulun mukaisesti. - Rakennus on valmistumassa, eli pilarit ovat paikallaan ja par- Oy Woikoski Ab:n toimitusjohtaja Kalevi Korjala (vas.) ja projektipäällikkö Erkka Hautanen. Servis Uutiskirje Julkaisija: KIP Service Oy www.kipservice.fi Päätoimittaja: Olli-Matti Airiola puh. +358 40 522 1979 Jakelu: KIP Service Oy:n asiakkaat ja sidosryhmät. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tuottaja: T:mi CommJob/ Jorma Uusitalo
© Copyright 2024