Keijo Tahkokallion luento
Kirjailija ja psykologi Keijo Tahkokallion luento 12.9.2012 TIIVISTELMÄ, KODIN JA KOULUN TIIMI, SIRPA SAVOLAINEN Kasvatus on helppoa ? tauko ja juhlahetki, mutta hyvää tarjoillaan vain silloin tällöin, palkinnoksi ahkeruudesta. Hyvään elämään kuuluu esimerkiksi riittävä uni, joka 10vuotiaalla on 10 h/vrk ja 16-vuotiaalla noin 9 h/vrk. Pienikin univaje heikentää oppimista, alentaa stressinsietokykyä, keskittymistä ja muistia. Keijo aloitti luennon toteamalla: - Kasvatus on helppoa. Pitää elää vain tavallista, hyvää arkea lasten kanssa. Ja jatkoi: - Siitäpä eivät lapset vain pidä! Siitä alkaakin kasvattajan ja vanhemman osuus. Aikuisen on oltava se ikävä ihminen, joka huolehtii kaikesta tavalliseen arkeen liittyvästä, kuten oikeasta syömisestä, hampaiden harjaamisesta, pukemisesta ja riittävästä unesta. Tästä eivät lapset ja nuoret useinkaan pidä ja silloin tulee turhautuminen ja kiukku. Aikuisen tehtävä on opettaa lasta kohtaamaan mielipaha ja käsittelemään se. Jos lapsi ei koskaan koe mielipahaa (=saa kaiken periksi), hän ei voi oppia myöskään hallitsemaan mielipahan tun- teitaan ja silloin lapsi ei opi tuntemaan itseään. Kiukku ja henkinen kipu (joka voi pienellä lapsella olla lähes fyysistäkin kipua) tarvitaan, jotta lapsi oppii selviytymään negatiivisista tunteistaan ja löytää keinoja niiden selättämiseen, alussa aikuisen avulla ja mallilla. Lopulta lapsi rohkaistuu kokemaan kipua. Kenellä on korkea kivunsietokyky, hän pärjää hyvin elämässä ja hänellä on hyvä stressinsietokyky. Esimerkiksi normaali koulutyö tuntuu lapsesta/nuoresta stressaavalta, jos stressinsietokyky on alentunut. Tavallinen arki on puurtamista – sitkeästi. Välillä tarvitaan Onko rokotus lapsen pahoinpitelyä? Lapsihan kokee siinä kipua. – Ei ole, vastasi Keijo. Rokotus tehdään lapsen parhaaksi. Kipu siinä on todellista kivuntunnetta, mutta lapsi voidaan rohkaista kokemaan kipu. Rokotuksessakin suojataan lasta, aivan kuin aikuinen suojaa lastaan monilta asioilta: loukkaantumiselta (kypärä päähän), sairauksilta (terveellinen ruoka, tupakoimattomuus), väsymykseltä (riittävä uni) jne. Lapset eivät näe tätä suojaamisena, vaan erilaisena pakkona ja kiusaamisena ja siitä alkavat erimielisyydet. – Mitä enemmän lapsesi haukkuu sinua tyhmäksi, sitä paremmin olet kasvattajana onnistunut, olet oikea superkasvattaja, rohkaisi Keijo. Onko rajojen asettaminen lapselle joskus vaikeaa? Kaipaatko tukea ja vahvistusta kasvatustyöhön? Luennolla käsiteltiinn rajojen asettamista - Ja jos lapsenne haukkuvat teidät molemmat, isän ja äidin, olette onnistuneet vielä paremmin, sillä silloin kasvatusrintamanne on ehjä ja järkkymätön. Hän korosti sitä, miten tärkeää on se, että huoltajat ovat yhdessä rintamassa kasvatusasioissa. KEIJO TAHKOKALLION LUENTO Sivu 2 Lapsen ja nuoren aivojen kehitys Aivot tarvitsevat kehittyäkseen työtä eli runsaasti virikkeitä , ongelmanratkaisua ja oppimiskoke muksia Keijo käytti runsaasti aikaa aivojen kehittymisen selventämiseen. Hän korosti, että vasta 25-vuotiaan aivot ovat täysin kehittyneet ja että vielä 16-vuotiaalla mielihyvän keskus säätelee toimintaa, koska rationaalisen ja moraalisen ajattelun keskus on vasta kehittymässä. Tästä syystä esimerkiksi tupakointi aloitetaan yläkouluiässä, jossa kavereiden paine ohjaa käyttäytymistä. Jos nuori ei ole aloittanut tupakointia 17 ikävuoteen mennessä, hän ei sitä todennäköisesti enää aloitakaan. Joten vastuu tupakoinnista on alaikäisen vanhemmilla, lapsi ei kykene tekemään moraalista päätöstä tupakoinnin aloittamisesta. Aivot tarvitsevat runsaasti erilaisia oppimiskokemuksia, jotta hermoradat ja yhteydet eri aivojen osien välillä muodostuvat. Kasvatus lisää näitä yhteyksiä. Itsesäätely ei kehity itsestään, vaan siihen tarvitaan vanhempia. Vanhemmilta ei tarvita erityisiä harjoituksia, normaali elämä riittää. Lapsen pitää joutua luopumaan halustaan, eikä aikuinen saa alkaa maanitella. Maanittelemalla peli on menetetty. LAPSEN PITÄÄ TUNTEA OLEVANSA LUOTETTAVISSA KÄSISSÄ – AIKUISEN PITÄÄ TIETÄÄ MITÄ TEKEE. Lapsi pyrkii tekemään vain sitä mikä on kivaa! Lapsi oppii elämään sitä arkea, mitä kotona eletään. Se, miten lapsen tunteisiin suhtaudutaan, siten lapsi suhtautuu omiin tunteisiinsa. Esimerkiksi jos vanhempi korostaa jonkin tilanteen tunnetilaa (esim. rokottamaan menemisen pelko), sitä vahvempana lapsi tunteen kokee. Vanhemman ei pidä aliarvioida lapsen tunnetta, mutta ei myöskään itse lisätä tunteen voimakkuutta. Rohkaiseminen auttaa lasta pelon yli. Samoin kiu- kuttelevaa lasta voi kehua: -Kylläpä sinä huudat mahtavasti, varmaan parhaiten tällä kylällä! Perusturvallisuus on varsinkin pienen lapsen tärkeimpiä asioita. Se kehittyy kun lapsi tuntee olevansa rakastettu ja hänen perustarpeist aan pidetään huolta TIIVISTELMÄ, Sivu 3 Vanhemmuuden nelikenttä Keijo esitteli vanhemmuuden nelikentän, jossa oli neljä kasvattajaluokkaa: laiminlyövä, curling, autoritäärinen ja auktoriteettiin perustuva. Tutkimusten mukaan kodeista, joissa vanhemmat ovat vaikeasti saatavilla ja kylmiä ja joissa säännöt vaihtelevat, ponnistivat lapset heikoimmin valmiuksin maailmalle. Vaikka vanhemmat olisivatkin saatavilla ja lämpimiä, mutta säännöt vaihtelevat, eivät lapset saaneet sen parempia valmiuksia elämään. Autoritäärisen kasvatuksen saaneet (vaikeasti saatavilla olevat vanhemmat, mutta yhteiset ja lausutut säännöt) pärjäsivät melkoisen hyvin elämässä. Mutta kaikkein parhaiten elämässä menestyivät ne lapset, joiden vanhemmat olivat saatavilla ja lämpimiä ja säännöt kodissa olivat yhteiset ja lausutut = auktoriteettiin perustuva kasvatus. Lopuksi Tässä oli lyhyesti se, mitä muistiinpanoistani selvää sain. Suurimman osan aikaa en muistanut kirjoittaa, koska luento oli niin mukaansatempaava. Itselleni tärkeintä oli se vahvistus, että aikuinen saa ”voittaa” ja olla se viimeisen sanan sanoja ihan hyvällä omallatunnolla. Kiukuttelustaan huolimatta lapsi kokee rajat turvallisena kasvattamisena. Eli ei kun kiukutteleva lapsi kainaloon ja menoksi, pois häpeän tunne kaupan jonossa ! ”Mutta kaikkein parhaiten elämässä menestyivät ne lapset, joiden vanhemmat olivat saatavilla, antoivat turvaa ja joiden kodissa olivat yhteiset ja lausutut säännöt ” Jos luennosta syntyi ajatuksia ja kysymyksiä, niitä voit esittää allekirjoittaneelle. Keijo lupasi myös vastata muutamaan kysymykseen vielä sähköpostitsekin, jos jotain haluatte kysyä. Reipasta syksyä! Perusturvallisuus Sirpa Savolainen sirpa.savolainen@utajarvi.fi Huolenpito Rakkaus Rajat Keijo Tahkokallion viiden kohdan ohje haalarin pukemiseen sen jalka läpi. 3) Laita käsi hihasta ja vedä lapsen oikea käsi läpi. 4) Laita käsi hihasta ja vedä lapsen vasen Kaikille pienten laskäsi läpi. ten vanhemmille, Keijon viiden kohdan 5) Vedä vetoketju. haalarinpukemisteo- Tässä vaiheessa lapsi UTAJÄRVEN ria kiukuttelevalle ei enää suostu kenKOULU tarhaikäiselle: kiä pukemaan, ota 1) Laita käsi lahkees- kengät ja huutava ta ja vedä lapsen oi- lapsi kainaloon ja kävele ulos! kea jalka läpi. 2) Laita käsi lahkeesta ja vedä lapsen vaEsitteen taitto, kuvat ja muu toteutus: Tapani Blomster
© Copyright 2024