Lue julkaisu - EMMA - Espoon modernin taiteen museo
1 / 2 0 11 Näyttelyohjelmisto Joan Miró, Henkilö, lintu,tähti, 6/IX77. Courtesy Galerie Lelong. Photo Fabrice Gibert. © Successió Miró, ADAGP/KUVASTO 2011. 4.3. – 12.6.2011 Joan Miró + Miró ja suomalaista fantasiaa Espanjalaisen taiteilijan Joan Mirón (1893–1983) näyttely keskittyy veistoksiin, joiden rinnalla nähdään maalauksia ja grafiikkaa. Näyttelyn tematiikka liikkuu veistosten ja maalausten yhteisen muotokielen ja ideoiden ympärillä. Mukana seitsemän Mirósta inspiroitunutta suomalaistaiteilijaa. Tor Arne – Maalauksia viideltä vuosikymmeneltä Tor Arnen (s. 1934) näyttely on hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä taidemuseossa. Vaikka Arnen maalaukset perustuvat havaintoihin, kokemuksiin ja muistoihin maisemista sekä luonnosta, ne eivät esitä mitään muuta kuin itseään. Tor Arne, Nimetön, 1984. Kuva Jussi Tiainen. 5.4. – 12.6.2011 Piipää Remix Videoteos Piipää Remix perustuu vuonna 1987 toteutettuun audiovisuaaliseen performanssiin Piipää ja siitä taltioituun videomateriaaliin. Se sisältää kolme mediataiteilija Marikki Hakolan ohjaamaa videoteosta sekä aiemmin esittämätöntä materiaalia kuten Kaija Saariahon ja Jean-Baptiste Barriérin säveltämän ja Jouni Tommolan sanoittaman neljän laulun sarjan Tulkkien laulut. 28.9.11 – 8.1.2012 Marikki Hakola, Piipää Remix. © Kroma 2011. Anitra Lucander – Värin runoilija Anitra Lucanderin (1918–2000) retrospektiivissä on maalauksia, kollaaseja, piirustuksia ja grafiikkaa. Näyttely kuuluu EMMAn klassikkosarjaan, jossa esitellään suomalaisen modernismin suuria nimiä. Yang Fudong Yang Fudong (s.1971 Peking) on kiinalaisen nykytaiteen merkittäviä liikkuvaan kuvaan erikoistuneita taiteilijoita. Fudongin useita teoskokonaisuuksia käsittävä näyttely täyttää EMMAn mediatilat. Yang Fudong, Seven Intellectuals in Bamboo Forest, osa 5, 91’ 41”, 2007. Pysyvästi Saastamoisen säätiön taidekokoelmaa Anitra Lucander, Asetelma, 1954, Saastamoisen säätiön taidekokoelma. Kuva Matti Ruotsalainen. Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta on pysyvästi esillä lähes 500 teosta, jotka täyttävät puolet EMMAn näyttelytiloista. Kokoelmaripustukseen sisältyy nykytaiteeseen painottuva Punainen -näyttely, joka herkuttelee punaisen eri sävyillä. Teokset edustavat kattavasti kuvataiteen kenttää video- ja valokuvataiteesta maalauksiin ja veistoksiin. Esillä yli 40 teosta, jotka ovat lähes kaikki eri taiteilijoilta. Saastamoisen säätiön taidekokoelman taiteilijoista esittelyssä Jaume Plensa, sivu 18. Kannen teos: Joan Miró, Nainen ja linnut, 1972, pronssi, Courtesy Galerie Lelong. Photo Fabrice Gibert. © Successió Miró, ADAGP/KUVASTO 2011. Hei toi veistos on isompi kuin mä M EMMA – Espoon modernin taiteen museon lehti Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2011. JULKAISIJA EMMA – Espoon modernin taiteen museo PÄÄTOIMITTAJA Leena Joutsenniemi Toimitusneuvosto Ari Karttunen Päivi Karttunen Nana Salin Päivi Talasmaa Taitto Station MIR Oy Painopaikka Art-Print Oy painos: 25 000 useoista on viime aikoina keskusteltu poikkeuksellisen vilkkaasti. Keskustelun virikkeenä ovat olleet määrälliset seikat, kävijäluvut suhteessa taloudellisiin panoksiin. Taustalla väijyvät tyypilliset lamakauden ajatukset säästämisen ja tehokkuuden tarpeesta. Julkinen keskustelu on tärkeää, mutta sitä vaivaa yksi huomattava puute, kysymys siitä, miksi esineitä ja taideteoksia ylipäänsä pannaan näytteille. Eikö riittäisi, että katselemme kuvakirjoja, ostamme postikortteja, kuukkeloimme nettiä tai sormeilemme ”sitämikäsenniminytmukaolikaan”. Kun tutustumme johonkin henkilöön facebookin tai muun virtuaaliyhteyden kautta, uskommeko saavamme oikean ja täydellisen käsityksen keskustelukumppanistamme ilman livekontaktia? Kokemus osoittaa, että voimme mennä raskaasti vikaan, vaikka meitä ei tietoisesti edes yritettäisi höynäyttää valepersoonilla tai muulla vääristelyllä. Sama koskee esineitä ja aivan erityisesti taideteoksia. Jopa maalaukset ja grafiikan lehdet ovat kolmiulotteisia esineitä, joiden materiaalista, pintarakenteesta, koosta, väreistä ja tunnelmasta hyväkin jäljenne antaa pelkän aavistuksen. Taideteoksen kohtaaminen on vuoropuhelua. Ennen kuin tervehditään, tehdään perushavainnot: Hei, tää veistos on mua isompi, näyttää aika ärjyltä. Sitten mennään jo pidemmälle: Mitä sä yrität sanoa, tarvitaaks tulkkia? Teos puhuu muotonsa, kokonsa, materiaalinsa ja väriensä avulla. Tätä puhetta on mahdoton jäljentää aidosti, olipa meillä laitteessa kolmedeetä tahi ei. Museot kieltävät esineidensä koskettelun, mutta silmän välittämä mielikuva kosketusaistimuksista on välttämätön elämyksen rakennusaine. Toistaiseksi näiden aistimusten simuloiminen virtuaalisesti ei luonnistu. Taideteosten tiedolliset ainekset, esimerkiksi aihe ja rakenne, ovat vain osa taiteen kokemusta. Syvempää ja kokonaisvaltaisempaa merkitystä ei tavoita muuten kuin vaivautumalla teoksen äärelle. Kielen näennäisesti abstraktit ilmaisut paljastavat, että taidetta katsoessa saamme yhteyden syvään mutta todelliseen sielunkerrokseen. Sanomme, että jokin koskettaa tai liikuttaa meitä. Puhumme myös värien hehkusta tai lämmöstä ja voimme kokea ne fyysisesti, vaikka kysymys ei ole samasta asiasta kuin lämpöpatterin hehkussa. Monet taideteokset voivat jäädä meille etäisiksi, mutta niin jäävät monet ihmisetkin. Joskus vuoropuheluun tulee takkua ja keskustelukumppani alkaa ärsyttää. Taide on yhtä herkkä kokemuksen ja mielipiteiden jakaja. Taideteos on kuitenkin ihmistä sitkeämpi dialogin ylläpitäjä. Siitä pitävät museot huolen. Osoitteenmuutokset, tilaukset (lehti on maksuton) ja palaute: info@emma.museum Museon yhteystiedot takakannessa. Markku Valkonen museonjohtaja 3 Mirón fantastiset henkilöt Teksti Markku Valkonen Kuvat Courtesy Galerie Lelong. Photo Fabrice Gibert. © Successió Miró, ADAGP/KUVASTO 2011. J oku taiteen ystävä on tokaissut katalonialaisesta taidemaalarista ja kuvaveistäjästä Joan Mirósta (1893–1983): ”Jos minä poimin maasta kiven, se pysyy kivenä, mutta jos Miró poimii kiven, siitä tulee Mirón taide teos.” Taiteen tekeminen ei edes Joan Mirón kaltaiselle mestarille ollut aivan näin helppoa magiaa, vaikka hänen teoksensa luovat vaikutelman leikiten synty neestä maailmasta. Taiteilijan varhaisista maalauksista näkee kuinka rajusti ja kömpelösti hän koetti ilmaista jotakin itselleen tärkeää tunnetta ja näkemystä. Merkityksellinen käänne tapahtui 1920-luvulla. Surrealistinen taidesuuntaus vapautti Mirón suoran todellisuuden kuvaamisesta ja vei hänet lähelle abstraktia taidetta. Mistään elämälle vieraasta Toteemi, 1971, pronssi. 4 Pää, 1974, pronssi. Miró EMMAssa 4.3.–12.6. muutoksesta ei kuitenkaan ollut kysymys. Mirón teosten vapaassa kuvatilassa seikkailevat oikukkaat hahmot, miehen ja naisen kuvamerkit samoin kuin aurinko, kuu ja tähdet. Mirón taiteen värikkyys ja hulvaton muotojen leikki ovat vahvistaneet hieman erheellistä käsitystä ”hauskasta” taiteilijasta. Totta on, että Mirón teoksissa on paljon komiikkaa ja groteskia huumoria, mutta samalla kertaa ne voivat olla surumielisiä ja traagisia. Niiden ilmaisuvoima on parhaimmillaan järisyttävä. Maalaustaide ja grafiikka eivät tarjonneet Mirólle riittävää ilmaisukanavaa, ja hän ryhtyikin vuoden 1930 tienoilla kokeilemaan kuvanveistoa. Taiteilija itse totesi, että hän halusi ”tuhota” maalaustaiteen. Ilmaus oli lähinnä vertauskuvallinen, mutta sillä oli merkittävät seuraukset: 1940-luvulta lähtien Miró ajoittain keskittyi pelkästään kuvanveistoon. Hänen tärkeimmät mate riaalinsa olivat keramiikka ja pronssi. EMMAn näyttely painottuu Joan Mirón veistostuotantoon, vaikka mukana on reilu annos niin maalauksia, piirroksia kuin grafiikkaakin. Mestarin taidetta ei ole aiemmin näin laajasti Suomessa esitelty, kaikkiaan teoksia on noin sata. Mirón veistosten nimet ovat tavallisesti yksinker taisia kuten ”Nainen ja lintu” tai ”Henkilö”. Nämä persoonat ovat kuitenkin uskomattomia luomuksia. Silmät löytyvät helposti, mutta sitten rinnan tai käden, linnun tai kuun ja tähden etsiminen voi viedä hetken. Kun juonen päästä on saanut kiinni, Mirón teokset alkavat elää kuin fantastisen näytelmän henkilöt. Tanssija, 1981, pronssi. <– Henkilö, 1978, pronssi. –> 5 Mirón jäljillä New York 981) ainen (1 s, eistos N a, Teksa v ll e n e ó ir lu Joan M eumin a Saks. s u M rt A hen Kimbell va: Step rth. Ku Fort Wo 967) eistos (1 aping -v useon -m ó Girl Esc ir M ió Joan Fundac . la il s s tera Pariisi Barcelona Mont-roig Palma de Mallorca an. kusta nan kes Näkymä ESPANJA Normandia Mirón ió Joan Fundac arcelo autuu B eelta av piha-alu Kuvat ja teksti Tiina Penttilä Barcelona Joan Miró syntyi 20.4.1893 Barcelonassa. Mirón vahva yhteys Kataloniaan, sen maaperään ja kulttuuriin on nähtävissä läpi hänen yli 60 vuotta kestäneen uransa, joka sai sysäyksensä taideopinnoista Barcelonassa ja kaupungin innostavasta, uutta kansainvälistä Kataloniaa etsivästä ilmapiiristä. Miró kuuluu 1900-luvun vaihteen mielikuvitusta ja omaperäistä ilmaisua luoneiden katalaanien Antoni Gaudín ja Salvador Dalín aikalaisiin. Gaudín tavoin Mirón tuotannosta löytyy Barcelonasta useita julkisia maamerkkejä. Paitsi että ”aurinko, tuuli, sade ja pöly vain paransivat veistoksia” piti taide Mirósta tuoda ihmisten ulottuville. Mirón keraaminen seinämaalaus toivottaa matkailijan tervetulleeksi Barcelonan lentokentällä, palan Mirón maailmaa jalkojensa alla voi tuntea La Ramblan keraamisella Pla de Os -katukiveyksellä ja monumentaalista Miróa voi aistia 22 m korkean Nainen ja lintu -veistoksen juurella Parc de l’Escorxadorilla. 6 Useiden julkisten veistosten lisäksi Barcelonasta löytyy myös suurin Miró -taidekokoelma ja arkisto Fundació Joan Miró (avattu 1976). Museo sijaitsee Montjüicin kukkulalla, jonka suureen hautausmaahan Miró haudattiin 29.12.1983. an punainen maaperä, vuoristoilman raikkaus. Maalta löydetyt luontokappaleet ja esineet puolestaan jatkavat ”elämäänsä” monissa Mirón veistoksista. Mont-roig ”Unelmoin isosta ateljeesta”. Miró, 1938 Miró sai pitkään haaveilemansa suuren työtilan vuonna 1956, kun Son Abrinesiin Palma de Mallorcalla valmistui hänen arkkitehtiystävänsä Josep Lluis Sertin suunnittelema ateljee. Miró työskenteli Studio Sertissä kuolemaansa 25.12.1983 asti. Mirólla oli Palmassa myös Son Boter -ateljeet, joissa hän teki mm. grafiikkaa. Vuonna 1979 Miró ja hänen vaimonsa Pilar Juncosa perustivat Fundació Pilar i Joan Miró -säätiön, jonka ideana on taata yleisölle mahdollisuus tutustua taiteilijan ateljeetiloihin ja Palmassa syntyneeseen tuotantoon. Ateljeetilojen lisäksi museokävijät pääsevät pe- ”Kun olen täällä, tunnen suurta rakkautta kaikkiin asioihin. Rakastan jokaista pientä olentoa, jokaista ruohonkortta.” Miró, 1919 - Mirón perheen maatilasta Tarragonassa, Etelä-Kataloniassa, tuli hänen maalauspaikkansa kesäisin. Juuri Tarragonan maalaismaisemasta löytyivät monet Mirón kuva-aiheista: myyttiset johanneksenleipäpuut, hyönteiset, etanat, käärmeet, vuoret, kasvit. Mirón paletin sinisissä, keltaisissa, punaisissa ja vihreissä sävyissä suodattuvat välimerellinen milloin raaka, milloin läpikuultava, runollinen valo, kataloni- Palma de Mallorca POEM, 1976 Mirón S tud Sert -ate io ljee, Fundac ió Pilar i J oan Mir ó á Mallo rca. Kuva A ntoni R einés, 2006. A scent of jasmine Music of hair Japan Calligraphy of insect wings Circles of a river going round stem bamboo body of women. Sash of joy Tokio Miró 15/I/76 Joan Miró: Selected Writings and Interviewes. Edited by Margit Rowell, Cambridge, MA, da Capo Press 1996, 288. YHDYSVALLAT New York Joan M iró: Kuulintu , 1966 . Paris-A telier -a teljee rehtymään Mirón myöhäistuotantoon Rafael Moneon säätiölle suunnittelemassa museossa (1992). Säätiöstä on tullut Mirón toivoma dynaaminen taiteen keskus, jossa kannustetaan uusia sukupolvia taiteen tekoon ja tehdään Miró-tutkimusta. RANSKA Pariisi ”Siellä löysin kaiken sen mitä olen, kaiken miksi tulen…” Miró, 1924 Ratkaisevan suunnan Mirón taiteilijuuteen näytti dadan ja surrealismin valtaama 1920-luvun Pariisi. Mirón useista ateljeista Pariisissa yksi tärkeimmistä oli 45 rue Blomet’n ateljee, jossa Miró maalasi vuodet 1920–1924. Osoitteessa oli useiden taiteilijoiden, kuten Alfred Boucherin, Pablo Gargallon, André Massonin ja Robert Desnos’n ateljeet. 1920-luvulla osoit- . teessa vierailivat niin Pablo Picasso, André Breton kuin Paul Eluard. Vuodesta 1969 paikka on ollut Square de l’Oiseau lunaire (Kuulinnun aukio) Mirón sinne luovuttaman veistoksen nimen mukaisesti. Aukion yhdeltä laidalta löytyy nykyään myös yksi Pariisin kaupungin ylläpitämistä lukuisista amatööritaiteilijoille tarkoitetuista Paris-Ateliers -ateljeista, joissa järjestetään taide- ja taidekäsityökursseja aikuisille ja lapsille. Tasavaltalaisena Pariisi merkitsi Mirólle myös turvapaikkaa hänen ollessaan siellä maanpaos sa Espanjan sisällissodan aikana 1936–1939. Normandia Toisen maailmansodan alettua Mirón perhe, vaimo ja tytär, muuttivat Normandiaan Varengeville-sur-Meriin. Täällä Miró aloitti yhden tunnetuimmista maalaussarjoistaan: Konstellaatioita -sarjan. ”Pidän tehtaista, yövaloista, lentokoneesta nähdystä maailmasta.” Miró, 1959 Mirón ensimmäiset näyttelyt New Yorkissa olivat jo 1930-luvun alussa, mutta taiteilija matkusti ensimmäisen kerran New Yorkiin vasta 1947. Miró viipyi tuolloin 9 kuukautta Yhdysvalloissa ja tapasi muuan muassa Jackson Pollockin. Mirón kansainvälinen läpimurto alkoi Yhdysvalloista 1940-luvulla. Pierre Matisse Galleryn liki vuosittaiset näyttelyt 1930-luvulta lähtien olivat pohjustaneet Mirón mainetta, joka kasvoi etenkin MOMAn Miró-retrospektiivin jälkeen 1940–1941. Taiteilijan teoksia on kiertänyt näyttelyissä ympäri Yhdysvaltoja ja julkisia veistoksia löytyy niin Chicagosta kuin Kansasista. JAPANI Tokio ”Hokusai sanoi haluavansa tehdä viivan ja pisteen havaittaviksi, siinä kaikki”. Miró, 1924 Miró matkusti Japaniin ensimmäisen kerran vasta 1960-luvulla, vaikka oli aina ihaillut japanilaisen taiteen yksinkertaisuutta. Ensimmäisellä matkallaan hän tapasi japanilaisen runoilijan Shujo Takiguchin, joka oli kirjoittanut ensimmäisen Miró-monografian. Osakan Expo -maailmannäyttelyyn 1970 Miró suunnitteli veistoksia Gas-paviljonkiin. Uran viime vuosina japanilaisen kalligrafian vaikutus näkyy Mirón tuotannossa selkeästi. 7 Rolf Sandqvist, Huvipuisto, 1955, litografia, EMMAn kokoelma. Kuva Ari Karttunen. Miró ja suomalaista fantasiaa EMMAssa 4.3.–12.6. Mirón kuvamaailma oli ehtymätön. Aikalaisilleen ja uusille sukupolville hän oli innoittaja ja tiennäyttäjä, niin kuin aina suuret taiteilijat. Miró ja suomalaista fantasiaa -näyttely antaa seitsemän suomalaisen taiteilijan näkökulman Mirón taiteeseen. Ole Kandelin, Ernst Mether-Borgström, Rolf Sandqvist, Max Salmi, Kauko Lehtinen, Antti Vuori ja Kari Huhtamo ovat jokainen luoneet oman persoonallisen k uvamaailmansa, mutta samalla heidän taiteestaan löytyy hengenheimolaisuutta Mirón kiehtovaan ja mielikuvitukselliseen taiteeseen. Teksti Hannele Savelainen Ole Kandelin 1920–1947 Ernst Mether-Borgström 1917–1966 Rolf Sandqvist 1919–1994 Max Salmi 1931–1995 Kauko Lehtinen s. 1925 Antti Vuori s. 1935 Kari Huhtamo s. 1943 8 V anhemman sukupolven taiteilijoiden Ole Kandelinin, Ernst Mether-Borgströmin ja Rolf Sandqvistin taide liittyy sodanjälkeisiin modernistisiin pyrkimyksiin, jolloin taiteeseen haettiin uutta abstraktia ilmaisua. Mirón taiteeseen heidät yhdistää mm. abstraktisten, pehmeiden ja orgaanisten muotojen leikittely, puhtaat värit ja moniselitteisiä kuvioita yhdistävät ohuet, mustat ääriviivat. Mirón hienostunut surrealismi, salaperäiset merkit ja symbolit vetosivat myös Turun koulun surrealistisen perinteen kasvatteihin Max Salmeen ja Kauko Lehtiseen. Salmella Mirón vaikutus näkyy lapsenomaista ilmaisua tavoittavissa ihmishahmoissa, kuvapinnan jaottelussa ja lintu- ja kuu-aiheissa, Lehtisellä puolestaan erityisesti hienossa viivankäytössä ja kekseliäissä tarinoissa. Mirón tavoin sekä Ole Kandelin että Max Salmi halusivat hyödyntää taiteessaan myös surrealistien korostamaa alitajuista, ”automaattista” työskentelytapaa. Mirón veistotaiteessa on mielikuvituksen lentoa, ja samaa leikin ja oivaltamisen iloa on myös Antti Vuoren värikkäissä veistoksissa. Kuin muistumina Mirón biomorfisista kuvioista Kari Huhtamon käsissä kovakin materiaali, teräs, muuntuu orgaanisiksi, sensuelleiksi muodoiksi. Taiteen maailma on rajaton, eivätkä vaikutteet ole koskaan yksiselitteisiä tai ehdottomia. Miró ja suomalaista fantasiaa -näyttely avaa yhden erilaisen polun Mirón maailmaan. Tor Arne EMMAssa 4.3.–12.6. Maalaus, 2004–07, öljy kankaalle, yksityiskokoelma. Kuva Jussi Tiainen Haluaisin osata tuottaa iloa Tor Arne (s. 1934) on sukupolvensa merkittävimpiä maalareita. Hän on ”taiteilijoiden taiteilija”, kollegojen ja asiantuntijoiden suuresti arvostama, mutta yleisön keskuudessa vähemmän tunnettu. Yksi syy saattaa olla taiteilijassa itsessään. Hän ei ole välittänyt taidemaailman peleistä eikä parrasvaloista. Hän on viihtynyt ateljeessaan ja keskittynyt syventämään teoksiaan, joita hän on tähän saakka esittänyt lähinnä gallerianäyttelyissä. T or Arne voisi hyvin olla yleisön rakastama taiteilija. Sen lisäksi, että hänen öljymaalauksensa, akvarellinsa ja öljypastellinsa ovat vastustamattoman kauniita, ne pohjautuvat meille kaikille yhteisiin havaintoihin, kesäöiden hiljaisuuteen ja aamun ajattomiin hetkiin ennen auringon ensimmäisiä säteitä. Tyypillinen Arnen öljymaalaus on matala, leveä ja korostetun horisontaalinen. Usein symmetrinen kuvarakenne myötäilee pehmeästi kankaan reunojen suuntia ja antaa paljon tilaa valolle ja värille. Kysymykset maalaustensa väistämättä sisältämistä mielleyhtymistä, vaikkapa merellisistä auringonlaskuista, Arne kuittaa lyhyesti. ”Itse asiassa koko tuota assosiaatioproblematiikkaa on mahdoton välttää, kaikessa voi nähdä jotakin jos niin tahtoo”. Samalla hän lainaa amerikkalaista kuvanveistäjää Isamu Noguchia: ”Me olemme kaikki ne maisemat, jotka me olemme nähneet”. Teksti Timo Valjakka Tor Arne opiskeli Vapaassa taidekoulussa 1950-luvulla opettajinaan Sam Vanni ja Unto Pusa. Vuosina 1962–1988 hän toimi Vapaan taidekoulun opettajana ja vuodesta 1966 rehtorina, johtaen myös koulun ansiokasta julkaisutoimintaa. Arne kertoo saaneensa varhaisimmat vaikutteensa eurooppalaisesta modernismista. Myöhemmin niiden rinnalle ja jopa edelle nousi amerikkalainen maalaustaide, etenkin abstrakti ekspressionismi. 1960-luvulta Arne muistetaan etevänä sommittelijana ja konkretismiin keskittyneen Ryhmä 4:n jäsenenä. 1970-luvun kuluessa hän vähitellen hylkäsi konkretismin tarkasti piirretyt muodot ja tasaiset väripinnat ja siirtyi vahvasti maalaukselliseen ilmaisuun, jossa murretuilla väreillä on keskeinen rooli. Hän uskoo, että murretut värit aktivoivat emotionaalisen kokemuksen syntyä, kun taas kirkkaat ja voimakkaat värit vain ”pistelevät silmiin”, 9 ”Jos maalaus herättää sinussa jotain, iloitse siitä. Maalauksessa on jotain elävää, niin sinussakin.” Tor Arne 1998 10 Nimetön, 1982, öljy kankaalle, EMMAn kokoelma. Kuva Ari Karttunen kuten amerikkalainen maalari Ad Reinhardt tapasi sanoa. Arne työstää maalauksiaan pitkään, joskus vuosia, kunnes satunnainen karsiutuu pois ja ollaan oleellisen äärellä. Maalausprosessi on hänelle ensiarvoisen tärkeä. ”Se on ainoa mahdollisuus mennä johonkin tuntemattomaan. Se on minulle ainoa mahdollisuus olla luova.” Työprosessiin kuuluu hyvin nopeita ja hyvin hitaita työvaiheita ja väistämättä myös epäonnistumisia. ”Useimmiten aloitan maalauksen väärällä tavalla: eilispäivä sitoo kunnes huo- maan, että se sitoo, ja silloin on paras aloittaa taas alusta”. Arne lainaa Ellen Thesleffin sanoja: ”I konsten skall man överrumpla sig själv”. Kysymys maalauksen valmistumisesta askarruttaa häntä. ”En tiedä koskaan, milloin maalaus on valmis. Maalarille pitäisi riittää, että hän on löytänyt jotain. Maalaushan on joko jotain tai ei yhtään mitään”, hän sanoo. ”Kaikenlaisilla käsityksillä ’valmiista maalauksesta’ olen ainakin minä pilannut monta maalausta.” Arnen teokset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vailla nimeä, paikkaa ja päivä- määrää, ja niiden vahva visuaalisuus saa niitä kuvailevat sanat tuntumaan raskailta ja kömpelöiltä. Taiteilija itse kokee sanat ”esteiksi” ja ”rasittaviksi” ja suhtautuu niihin epäluuloisesti. Toisaalta hän ei myöskään halua ohjata katsojan kokemusta. ”Jos maalaus herättää sinussa jotain, iloitse siitä. Maalauksessa on jotain elävää, niin sinussakin”, Arne kirjoitti 1998. ”Haluaisin osata tuottaa iloa”, hän sanoo joulukuussa 2010, retrospektiivisen näyttelynsä alla. 11 EMMA on liikkumisesteetön. Palvelumme soveltuvat myös liikkumisesteisille ja kehitysvammaisille. Opastukselle on mahdollisuus varata käyttöön oppaan ääntä vahvistava laite. Enemmän irti taiteesta! OHEISOHJELMISTO kevät 2011 = lapsille suunnatun ohjelman merkki Varaukset ja ilmoittautumiset: ma–pe klo 9–12, p. (09) 8163 0493 Varaustiedustelun voi tehdä myös netissä: www.emma.museum TAPAHTUMAT Tarinoita punaisesta -esitykset la 5.3. ja su 6.3. kts. s. 14 OPASTUKSET YLEISÖOPASTUKSET TYÖPAJAT Virkistyspäivä? Syysretki? Synttärit? Tutustu näyttelyyn tekemällä itse! Sisältyvät museolipun hintaan. S-asiakasomistajapäivä su 6.3. HOK-Elanto tarjoaa 50 ensimmäiselle opas kirjasen Miró-näyttelyyn. Ohjelmassa opastuksia, työpaja ja Metropolian opiskelijoiden tarinateatteria. klo 11 Tarinoita punaisesta -esitys lapsille alk. 7 v. klo 12–14 Tarratyöpaja klo 13 Taidetunti Joan Miró -näyttelyyn klo 14 Taidehaltijan tunnilla Satuja Mirósta, lapsille alk. 4 v. klo 14 Tarinoita punaisesta -esitys kaiken ikäisille klo 15 Taidevartti Joan Miró -näyttelyssä klo 15–16 Tarratyöpaja klo 16 Tarinoita punaisesta -esitys kaiken ikäisille Lasten tapahtuma: Taidehaltijoiden sirkus la 26. – su 27.3. klo 11–15 Taikaa ja temppuja perheille Circus Helsinki opettaa jongleerausta ja ilahduttaa fantasiaesityksillä, Teatteri Ilmi Ö kutsuu Elämysautomaattiin. Pihalla pääsee ponin kyytiin, työpajassa Tarrataikuri. Viikonlopun huipentaa räppäri Puhuva Kone Elastisen kanssa. Nenä päähän ja koko perheen voimin sirkustunnelmaan! Ohjelma-ajat kotisivuiltamme. S-asiakasomistajapäivinä 6.3., 26.3. ja 27.3. pääsy S-Etukortilla 5 € (norm. 10 €). Alle 18-v. ilmaiseksi. TAIDEVARTTI sunnuntaisin klo 16 Teosvalinnat 6.3. alkaen Joan Miró -näyttelystä. Kesto 15 min. Poikkeukset: Su 6.3. Taidevartti klo 15 ( ei klo 16). Su 27.3. Taidevarttien sijasta lasten tapahtuma. Taidetunti lauantaisin klo 14 ja sunnuntaisin klo 13. Kesto 45 min. TAIDEHALTIJAN TUNTI sunnuntaisin klo 14 Lasten opastus alk. 4-v. Kesto 30-45 min. VARATTAVAT OPASTUKSET Ryhmä max. 25 henkilöä Hinta 45 € / la-su 70 € Varaus on tehtävä viim. 3 arkipäivää ennen opastusta. TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus, joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan. Opas on ryhmän käytettävissä vartin jälkeen keskustelua varten. Kesto 15 min. TAIDETUNTI on opastus valittuun näyttelyyn. Kesto 45 min. TAIDEHALTIJAN TUNTI on päiväkoti-ikäisille (alk. 4-v.) ja 1–2 -luokkalaisille suunnattu lasten opastus. Kesto 30–45 min. Ajalla 11.1.– 3.3. Näkövammaisille: TAIDETUNTI Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa Kesto 45 min. Ryhmä 3-5 hlöä. 12 Alle 18-vuotiaat 80 € / ryhmä, aikuiset 100 / 120 € / ryhmä tai juhlavat Taidekuohut 200 € / ryhmä. Hinnat sisältävät opastuksen näyttelyssä ja ohjatun työskentelyn materiaaleineen. Taidekuohuille, Taidehaltijan pajakutsuille ja Taidekaffeille varaukset 1 viikko ennen pajaa, muut varaukset viim. 3 arkipäivää ennen. Aikuis- ja yritysryhmille: TAIDEKUOHUT Miró-jumppa Tee arjesta juhla tai vietä merkkipäivääsi EMMAssa! Tekniikkana rentouttava piirros jumppa. Ateljeetilassa valmistetaan oma taide-etiketti viinipullolle. EMMA-lahjakassi jokaiselle. Kesto 1,5 h. Ryhmä max. 20 hlöä. Hinta: 200 € / ryhmä + menun hinta Menu sisältää EMMA Cava -tervetulomaljat sekä cocktailpaloja ja virvokkeita valinnan mukaan. Taidekuohut voi tilata myös ilman koristelua, tarjoilua ja lahjoja, jolloin hinta ryhmälle on 100 / 120 €. UUTTA! Perheille: WEEGEEN REPPUREISSUT Reppureissut tutustuttavat lapset Näyttelykeskus WeeGeen museoihin. Suositusikä: 4–12 v. Lainaa reppu tehtävineen lipunmyynnistä! Lapsille alk. 4-v: TAIDEHALTIJAN PAJAKUTSUT Kesto: ohjattu osuus EMMAssa 1,5 h, jonka jälkeen omatoiminen juhla-ateria Cafe WeeGeellä. Ryhmä: max. 15 lasta + 5 aikuista. Hinta: 80 € / ryhmä ja valinnainen menu 6,70 € / lapsi Miró-näyttelyn ajan 4.3.–12.6. teemana Yhtä pelleilyä Taitoratsastaja, leijonankesyttäjä vai klovni? Kutsut pohjautuvat sirkuksen sosiaalisuuteen sekä Mirón käyttämiin perusväreihin ja -muotoihin. Ikäihmisille: TAIDEKAFFET Mosaiikkisirkus to 10.3., 7.4., 5.5. ja 26.5. klo 14–16 Värikkäitä mosaiikkitöitä Joan Mirón ja Antoni Gaudin hengessä. Osallistu kerran tai useammin! Kesto 2 h. Materiaalimaksu 5 € / kerta käteisellä. Järjestämme myös avoimia työpajoja tapahtumien yhteydessä. OMIN PÄIN PIENI MATKAOPAS MIRÓ-NÄYTTELYYN Opaskirjanen esittelee monenmoisia houkutuksia ja näyttelyn must see -kohteet. Myynti: EMMA Shop, hinta 3 € OIKOTIET Oikotiet-sarjassa on nyt seitsemän erilaista reittiä. Kierrä kokoelmanäyttelyssä tunnettujen henkilöiden johdolla! Esitteet ovat maksuttomia. ÄÄNIOPASTUS Koiran ja suden välissä -näyttely kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisäsen opastamana. Kielet: suomi, ruotsi, englanti, ranska. Kesto 15 min. Lainattavat iPod-laitteet EMMA infosta, 1. krs. TAITEILIJATAPAAMISET JA LUENNOT Museolipun hinnalla ke 9.3. klo 17 Kuvataiteilija Elina Merenmies ja taidegraafikko Outi Heiskanen: Surrealistiset hahmot taiteessani ja suhteeni Joan Mirón teoksiin ke 23.3. klo 18 Aiheena taidemaalari Tor Arne ke 6.4. klo 18 FT Timo Kaitaro: Miró ja materiaalien mielikuvitus ke 4.5. klo 18 Vuoden nuori taiteilija Anna Tuori kertoo taiteestaan. PÄIVÄKODIT, ALAKOULUT 1.–6. lk: Yhtä pelleilyä -työpaja Kesto 1,5 h. Max. 20 hlöä. Suuremmat ryhmät voidaan puolittaa ja varata kaksi rinnakkaista työpajaopastusta. YLÄKOULUT 7.–9. lk, LUKIOT Tervetuloa Joan Miró -teemaopastuksille ja taiteilijatapaamiseen! ke 13.4. klo 13.00 Taiteilijatapaamisessa Vuoden nuori taiteilija Anna Tuori Espoolaisten koulujen Kulps!-opastuksien kesto kevään ajan 45 min. aiemman vartin sijaan. to 12.5. klo 18–20 Avoimet ovet Tapiolan vierasateljeessa, Nallenpolku 1 B Sveitsiläinen kuvataiteilija Oliver Minder Yhteistyössä: Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö ja EMMA. Vapaa pääsy. KOULUILLE EMMAn opeinfossa ke 9.3. klo 15–18 kuulet kevään näyttelyistä sekä oheis ohjelmistosta. Tutustu Joan Mirón maailmaan opastuksella. Ilmoittautumiset 2.3. mennessä varausnumeroon. Kampanja kouluille 4.3. alkaen: Tarjoamme 5 opastusta ja 5 työpajaopastusta maksutta – ilmaisopastukset jaetaan varaus järjestyksessä. Yksi opastus per koulu. Kampanja koskee kaikkia peruskouluja sijainnista riippumatta. Kevään 2011 ajan alennetut hinnat: opastukset ja työpajat 20 € / kouluryhmä Espoolaisille kouluille kokoelmaopastus ja Kulps! maksutta. Oppituntia valmistelevat opettajat pääsevät EMMAan ilmaiseksi. EGEEN skus WE e k ly e tt y Nä -vuotiaille IT 7–10 IR E L Ä ikutaan S KE taan ja li a h u u p Leireillä viidessä eskuksen k ly e tt y ä N ossa. eri muse illä kesäleire WeeGeen en id o n an tari sukelleta en kautta is m e an tek a en m il a a m 1.3. alka tuminen u ta it o m : Il tta mme kau irit kotisivuje m/kesale u e s u .m a m www.em MUUTOKSET MAHDOLLISIA 13 Matkan päätteeksi teksti Katja Tukiainen M EMMA:n Matkalla -taideprojekti kasvoi nuorten kanssa aikuisuuteen teksti Nana Salin V uonna 2010 EMMA toteutti vuoden mittaisen taideprojektin Tapiolan SOS-lapsikylän nuorille. Matkalla -nimiseen yhteisötaiteelliseen projektiin osallistui noin kaksikymmentä yli 12-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Projekti käsitti taiteilijatapaamisia ja työpajoja, joissa toteutettiin yksi mittava yhteisteos sekä henkilökohtaisia teoksia. Kevään teemana oli eri-ikäisten ihmisten kohtaaminen. Nuoret toteuttivat senioriryhmän kanssa kookkaan seinämaalauksen Tapiolaan, Länsimetron työmaa-aitaan EMMAn oppaan HansPeter Schüttin ja museolehtorin Veera Jalavan avulla. Syksyllä nuorten kanssa pohdittiin aikuiseksi kasvamista kuva taiteilija Katja Tukiaisen kanssa. Matkalla-projektin tavoitteena oli tarjota nuorille uusia elämyksiä ja tapoja kokea lähiympäristönsä ja sen ihmiset merkitykselliseksi itselleen. Nuorille avautui mahdollisuus myös ymmärtää itseään paremmin kuvan keinoin ja oppia kulttuuripalveluiden luontevaa käyttöä. Projekti toteutettiin Koneen Säätiön myöntämällä apurahalla. Länsimetro Oy tarjosi tilan ja välineet ulkoseinämaalaukseen. 14 atkalla -projektin Alter Ego/Toinen minä -työpaja antoi nuorille syksyn osiossa mahdollisuuden ideoida ja toteuttaa oma ”toinen minä” -hahmo suurikokoisena maa lauksena. Omakuvahahmot sahattiin muotoonsa jykevästä mdf-puupuristelevystä, jolloin teoksiin saatiin kolmiulotteisuuden tuntu. Ryhmän toimiminen museoympäristössä antoi ammattimaisten teosmateriaalien käytön lisäksi myös erikoislaatuisen tilaisuuden ripustaa nuorten teokset esille museon tiloihin. Nuoret työskentelivät rohkeasti itselleen uusien materiaalien kanssa ja sisällöllisesti uskallustakin vaativaan tehtävään ryhtyminen oli nuorten mielestä jännittävää ja palkitsevaa. Ohjaajana en välttämättä kuullut kaikkien henkilökohtaisimpia tarinoita, joita nuorten hahmoihin liittyy, koska jotkut asiat ovat nuorille hyvin intiimejä. Siitä huolimatta jokainen työskentelyn kautta koettu asia on nuorelle merkittävä, ja nuoret keskustelivat aiheesta myös keskenään ja kylän aikuisten kanssa, ja dialogi jatkuu yhä. Pienet tarinat, joita nuoret hahmojensa valmistamisen yhteydessä kertoivat ansaitsivat tulla kerrotuksi. Taidepedagogina arvelen että lähes jokaisella hahmolla oli voimaannuttava vaikutus tekijälleen. Hahmoissa nuoret ovat tehneet näkyväksi unelmiaan, haaveitaan ja mielikuvia itsestään. Nuoret saivat EMMAssa näytteilläolon jälkeen hahmot mukaansa lapsikylään. Kylä järjesti hahmoista myös oman näyttelynsä joulukuussa. Kokonaisuutena työpajan ohjaaminen ja nuorten kanssa työskentely oli haasteellinen ja palkitseva kokemus. Nuoret kertoivat oppineensa värien sekoittamista, maalaamista ja eräs oppilas kertoi oppineensa mm. pyytämään anteeksi. Vaikkei viimeksi mainittu kuulunutkaan varsinaiseen opetussuunnitelmaani, kertoo se ryhmän työskentelyn rehellisyydestä ja projektiin sitoutumisesta myös tunnetasolla. Anna Tuori, Melankolia, 2006. Saastamoisen säätiön kokoelma. Kuva: Matti Ruotsalainen. Tule kokemaan Punainen tarinateatterin välityksellä! S aastamoisen säätiön taidekokoelman teemanäyttely Punainen herkuttelee punaisen lukuisilla eri sävyillä. Näyttelyyn poimitut 40 teosta edustavat eri aikakausia ja kuvataiteen koko kenttää. Metropolia Ammattikorkeakoulun esittävän taiteen opiskelijat herättävät Punaisen eloon kokemuksina, muistoina ja tarinoina. Katsojien ilmaisemat ajatukset ja tunteet punaisesta esitetään improvisoituina draamoina ja tarinateatteriksi kutsutun menetelmän muotoina. Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna Punainen elää niin katsottuna kuin kerrottuna kokemuksena. Visuaalinen muuttuu liikkeeksi ja ääneksi, yksilöllinen kokemus yhteisölliseksi. Taidemuseosta tulee osallistavan teatterin näyttämö. Tarinoita Punaisesta -esitykset: Lauantaina 5.3. klo 14 ja 16 Sunnuntaina 6.3. klo 11 (esitys omistettu lasten tarinoille, alk. 7 v.), 14 ja 16 kaikille Kesto: 45 min Taidehaltijoiden sirkus Lastentapahtuma Taidehaltijoiden Sirkus, houkuttaa lapsiperheet hulluttelemaan taidemuseoon 26.3. ja 27.3. klo 11–15. Viikonloppu on pullollaan sirkusaiheista ohjelmaa ja kiinnostavia esiintyjiä. Yhteistyössä Fruity Junior ja Hartwall. LA 26.3. 11.00 Circus Helsingin Fantasiaesitykset 11.00–15.00 Sairaalaklovnit pitävät yllä iloista ilmapiiriä ja pöljäilevät yleisesti 11.00–13.00 Poniratsastusta pihalla 11.00–14.00 Tarrataikuri 12.00 Satuja Miróssa 12.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys 13.00 Satuja Punaisesta 13.00 Circus Helsingin Juggling corner 13.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys 14.00 Satuja Mirossa, 14.00–15.00 ELÄMYSAUTOMAATTI, Teatteri Ilmiö 14.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys Näyttelykeskus WeeGeen leirit saivat innostuneen vastaanoton Teksti Katja Koskela Kuva Ari Karttunen SU 27.3. 11.00 Circus Helsingin Fantasiaesitykset 11.00–13.00 Poniratsastusta 11.00–15.00 Sairaalaklovnit pitävät yllä iloista ilmapiiriä ja pöljäilevät yleisesti 11.00–14.00 Tarrataikuri 12.00 Satuja Miróssa 12.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys 13.00 Satuja Punaisessa 13.00–14.00 ELÄMYSAUTOMAATTI, Teatteri Ilmiö 13.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys 14.00 PUHUVA KONE 14.00 Circus Helsingin Juggling corner 14.30 Circus Helsingin Koreografiaesitys Reppureissuja koko tapahtuman ajan. Me kaikki sanottiin WAU! - Riikka, 8 v. WeeGeen leiritoiminta 7–10 -vuotiaille lapsille starttasi viime kesänä. Leireillä puuhattiin kaikissa näyttelykeskuksen museoissa sekä Galleria Aarnissa ja Espoon kuvataidekoulussa. Reilut 100 reipasta leiriläistä pääsi muun muassa tutustumaan arkeologin työhön, tekemään aurinkokelloja ja maalaamaan helteisellä piha-alueella. Palaute lämmitti niin suunnittelijoiden kuin ohjaajienkin mieliä: lapset tykkäsivät monipuolisesta ohjelmasta ja vanhemmat kiittelivät järjestelyjä onnistuneiksi. Vanhemmat antoivat leirin kokonaisarvosanaksi peräti 4,7 asteikoilla 1–5. Lapsi on ollut 2009–2010 neljällä eri leirillä ja tämä oli hänestä paras, koska sai tehdä itse niin paljon. - leiriläisen äiti - Tästä on ilo jatkaa – ilmoittautuminen ensi kesän leireille alkaa EMMAn kotisivuilla 1.3. Viisipäiväiset leirit pidetään arkisin klo 9–16 kesäkuun viikoilla 23, 24, 25 ja 26 sekä Pääsenhän ensi kesänäkin samalle leirille? -Ida, 7 v.- elokuun viikoilla 31 ja 32. Osallistuminen edellyttää, että lapsella on ensimmäinen kouluvuosi takanaan. Ohjelmasta vastaavat EMMA, KAMU Espoon kaupunginmuseo, Suomen kellomuseo, Helinä Rautavaaran museo ja Suomen lelumuseo Hevosenkenkä. Lähde seikkailuun! Lisätietoja, varauslomake ja hinnat: www.emma.museum/kesaleirit Aika kului niin nopeasti. Mä haluaisin, että olis vielä viikko lisää. - Rasmus, 7 v. 15 V ideoteos PIIPÄÄ REMIX perustuu vuonna 1987 toteutettuun audiovisuaaliseen performanssi PIIPÄÄ ja siitä taltioituun videomateriaaliin. EMMA tuo taidehistorial lisesti merkittävän PIIPÄÄ performanssin uudessa restauroidussa, audiovisuaalisessa muodossaan jälleen yleisön ulottuville kaksi kymmentäneljä vuotta alkuperäisen ensi esityksen jälkeen. PIIPÄÄ REMIX sisältää kolme mediataiteilija Marikki Hakolan vuosina 1988–1990 ohjaamaa performanssiin pohjautuvaa video teosta Telephone (8’30’’), Cricket (7’) ja Gyrus (14’30’’). Teos sisältää myös muuta aiemmin esittämätöntä performanssista tallennettua materiaalia. 16 Aukeaman kuvat © Kroma 2011 Audiovisuaalinen performanssi PIIPÄÄ oli 80-luvun lopun suomalaisessa kulttuurissa poikkeuksellinen esittävää taidetta, elektronista taidetta ja audiovisuaalista projisointiteknolo giaa yhdistelevä näyttämöteos. Sen ensi-ilta oli 29.5.1987 Vanhalla Ylioppilastalolla, Helsingissä. Ensi-iltaa seurasi kolmetoista esitystä täysille katsomoille sekä samana syksynä kaksi esitystä Tukholmassa. PIIPÄÄn aihe on dystopia tulevaisuuden tietoyhteiskunnasta. Teoksessa teknologia toimii valvonnan ja vallankäytön välineenä tuhoten asteittain ihmisten ominaispiirteet, sosiaalisen elämän ja psyyken. Lopulta jäljellä on vain totalitaarinen yhteiskunta, simuloitu, manipuloitu maailmankuva, pirstomielisten samuus. PIIPÄÄn sisältöä ja toteutusta suunniteltiin kollektiivisesti yli kahden vuoden ajan. Työryhmä kehitteli materiaalia eri kokoonpanoissa ja työskenteli improvisoiden ja workshopien avulla. Esityksen dramaturgiset päälinjat ovat Marikki Hakolan ja Jouni Tommolan käsialaa. Tommola kirjoitti lyriikan ja Hakola ohjasi video-osuudet ja vastasi taiteellisesta koordinoinnista ja tuotannosta. Kaija Saariahon ja Jean-Baptiste Barriéren säveltämästä elektroakustisesta musiikista PIIPÄÄ REMIXissä kuullaan mm. laulusarja Tulkkien laulut. PIIPÄÄ performanssissa esiintyivät Tomi Salmela, Riikka Hakola, Juha Haanperä, Sanna Kekäläinen, Kirsi Monni, Ari Tenhula ja Tiina Helisten. Taiteelliseen toteutukseen osallistuivat mm. Veli Granö, Marja Kanervo, Kimmo Koskela ja Taina Relander. PIIPÄÄ REMIX videoteoksen on suunnitellut ja ohjannut Marikki Hakola. Äänen remasterointi Epa Tamminen. Kuvan remasterointi Talvi Digital ja Post Control. Tuotantoa ovat tukeneet ESEK/LUSES AV-jaosto, Taiteen keskustoimikunta, AVEK ja EMMA. Tuotanto Kroma Productions Oy 2011. PIIPÄÄ REMIX videoteos ensiesitetään EMMAssa 5.4. – 12.6.2011. 17 HIUKSET JA JÄÄ VEISTOKSEN METAFORA Kerroit, että kirjoitat runoja silloin kun se Meillä kotona isä luki aina, kirjoja ja lisää tuntuu tarpeelliselta. Sinulla on teoksessasi kirjoja. Hän soitti myös vähän pianoa. nuo kaksi sanaa ”ice” ja ”hair” ”jää” ja Ajatus värähtelystä on peräisin sieltä. KUN ”hiukset”. Tuon kauden teoksesi pohjaavat OLIN LAPSI, MENIN PIANON SISÄÄN usein ristiriitaan. Hiukset ja jää, kaaos ja PIILOON. Siinä oli liukuovet, ja kun kotona sylki esiintyvät tuonaikaisissa teoksissasi. oli ongelmia… En soita itse mitään instru- - Monissa teoksissani on kyse ruumiin ja menttia, mutta EN IKINÄ UNOHDA NIITÄ sielun dualismista, käsittelen sitä paljon VÄRÄHTELYJÄ PIANON SISÄLLÄ, pölyn työssäni. Esimerkiksi valoteoksissani on tuoksua pianon sisällä, siinä oli jotain sisällä jollain tavalla liikkuva valo. Se voisi erityistä. Ja sitten tekstit, se että meillä olla sielu, jota emme koskaan löydä ruumiin oli kotona tekstejä. Eräänä päivänä kaikki sisältä. Kyse on siis tästä tärkeästä kysymyk- palautui mieleeni, ja päätin käyttää tekstiä - Näin näyttelysi CHAOS - SALIVA kymme- sestä: MISSÄ SIELU ASUU? Aina kun tarvit- välineenä. Löysin William Blaken hyvin nen vuotta sitten Palacio de Velázquezissa semme sitä, emme löydä sitä. Missä osassa varhain ja myös Shakespearen. Molem- Madridissa, muistan kaikki ne gongit… ruumista se on? Käsitys ruumiista tilana mat olivat minulle avaimia. Shakesperen oliko niitä yhdeksän paria? Plensa vastaa ja sielusta ajatuksena on keskeinen piirre Macbeth oli tavattoman tärkeä ja Blaken huvittuneena: Kaksi paria! Aina kun muis- työssäni. Hiukset puolestaan ovat jotain, Helvetin sananlaskut. Molemmat auttoivat telen tuota näyttelyä, minusta tuntuu myös, johon pukeudutaan, jota pidetään päällä. minua kasvamaan ihmisenä. Luultavasti että niitä oli paljon enemmän. Jostain Hiukset liittyvät suojaamiseen, HIUKSET siksi, että jos heidän ajatuksiaan seuraa syystä tila voimisti jollain tavalla kuvaa, ei TOIMIVAT SUOJAUTUMISEN VERTAUS- vähän syvemmälle, he puhuvat molemmat pelkästään ääntä. Se oli hyvin outoa, koska KUVANA. Jää puolestaan edustaa ongelmia kuvanveistosta niin kuin minä ymmärsin, niitä oli vain kaksi paria, symmetrisesti ja meidän on vastustettava sitä. HIUKSET että kuvanveistäjän pitää olla. Minusta aseteltuna, palatsin molemmin puolin. EDUSTAVAT MYÖS PIMEYTTÄ, JOTAIN siinä on kyse kuvanveistosta, koska me Keskilattialla olivat kaikki symbalit--- ja HÄMÄRÄÄ, INTIIMIÄ. Siinä mielessä ne työskentelemme hyvin materiaalisten niihin putoilivat vesipisarat, jotka synnyt- liittyvät sylkeen. ME SYNNYMME ÄIDIN elementtien kanssa mutta emme pysty tivät äänen. Molemmat /gongit ja symbalit/ SISÄLLÄ OLEVASTA PIMEYDESTÄ. Sylki kuvailemaan… Se mitä minä teen tänään olivat sukua toisilleen sikäli, että sym- on neste, jonka avulla asiat tulevat ulos, ja on vaikea toteuttaa teoksessa huomenna. balit kuiskailevat. Siinä on kyse luonnon me voimme kommunikoida. Vastakohdat Voisin ehkä tehdä siitä tekstin, mutta en metronomista, siitä miten pisarat putoilevat liittyvät siis toisiinsa. Jää taas – luultavasti voi puhua teoksessa itsessään. Teokset pu- katsojan lainkaan puuttumatta asiaan. Ne siksi, että olen kotoisin Välimeren maasta huvat aina jostain abstraktista. Macbeth ei vain mittaavat aikaa. Joka 8–10 sekunti tip- – on minulle eksoottista, JÄÄ MERKITSEE siis surmannut ihmistä, hän murhasi unen. puu yksi pisara ja osuu symbaaliin, samalla VAARAA. Mutta se voi myös merkitä ON- KUN SOTILAAT PIIRITTÄVÄT MACBETHIN kun muut odottavat vuoroaan. Lopulta ne NEA, koska minun kulttuurissani lumentulo LINNAA, HE KIINNITTÄVÄT KYPÄRIINSÄ hiljenevät ja odottavat, että katsoja ottaa tarkoittaa, että vuodesta tulee runsas ja PUUN OKSIA. MACBETHISTÄ TUNTUU Vapaasti assosioiva juttutuokio kuvataiteilija Jaume Plensan kanssa lokakuun lopussa 2010 alkaa ja päättyy EMMAn pysyvän kokoelman teokseen HAIR – ICE vuodelta1999. nuijan käteen ja iskee gongia. Kyseessä on onnekas. Kun Barcelonassa sataa lunta, se KUIN KOKO METSÄ LIIKKUISI, MUTTA EI siis täysin erilainen lähestymistapa, vaikka on kuin valon juhla. Välimeren kulttuurissa SE OLE METSÄ, VAAN NAAMIOITUNEET teokset kuuluvatkin samaan perheeseen. rakastan nimenomaan sitä, että siinä on SOTILAAT, JOTKA LIIKKUVAT. SIINÄ ON Kun katsoja lyö gongia, tapahtuu jotain, ristiriita. Sitä tuntee olevansa kotona missä KYSE KUVANVEISTOSTA. Macbethissä on jokin saa katsojan hymyilemään tai tuottaa tahansa Välimeren alueella. Mutta siihen runsaasti noita vertauskuvia. Blakelta löytyy onnellisuuden tunteen. Gongin värähtelyt liittyy myös sama ristiriita. En esimerkiksi runsaasti ideoita, joista voi löytää voimaa kulkevat kehon läpi ja gongista ja katsojas- osaa uida. Äitini oli aivan epätoivoinen, tehdä veistoksia. Hänen teoksensa ovat ta tulee yksi. Koska en työstä aineellisia koska Välimeren alueella on häpeä, jos ei omituinen sekoitus hyvin matalaa ja korke- elementtejä vaan materiaalien värähtelyjä osaa uida. Mutta minä en osaa edes kellua aa kulttuuria. Hän kirjoitti: ”Kylvöaikaan jotka laajenevat ja täyttävät tilan, AJA- ja ihmiset katsovat minua kieroon. Muistan, opi, satoa korjatessa opi, talvella nauti.” TUS SIITÄ, ETTÄ YKSI AJATUS TÄYTTÄÄ miten eräänä päivänä ystäväni Israelissa Voi viettää kokonaisen vuoden miettimällä ÄÄRETTÖMYYDEN, ON TÄRKEÄ TYÖL- veivät minut Kuolleelle merelle – ja minä tuota yhtä ja hämmästyttävää lausetta. Ja LENI. Jos lyö gongia, ääni syntyy metallin kelluin! Olin niin onnellinen, minä uin, sinä ”Ylettömyyden tie vie viisauden palatsiin.” värähtelystä. Se ei ole musiikkia, se on päivänä tunsin itseni maailmankaikkeuden Tai ”Kaikki, mihin on mahdollista uskoa, vain materiaalin värähtelyä. Samoin kuin kuninkaaksi! Se merkitsi, ettei vika ollut mi- on totuuden kuva.” Näitä sitaatteja riittää, me värähtelemme, jos joku koskee meitä. nussa, olin vain yrittänyt vuosikaudet uida jotka olivat teini-ikäiselle niin jännittäviä. Mutta koska meidät on tehty eri materiaa- väärässä meressä. ”Löysit oikean paikan!” Minä olen 55-vuotias, mutta ne ovat mi- lista, ääni on hyvin matala. Mutta ihmiset JOKAISEN PITÄISI LÖYTÄÄ ITSELLEEN nusta edelleen jännittäviä, olen siis ikuinen siis värähtelevät. Ja tuo kaunis ajatus, että OIKEA MERI. Se oli valtava vertauskuva. teini. William Blake eli samanlaista elämää EHKÄ AJATTELU ON YKSI TAPA, JOLLA Luulen, että se saattoi tapahtua vain tässä kuin me nyt, koska hän eli kahden vuosi- KEHOMME VÄRÄHTELEE, LAAJENEE JA pienessä paikassa, jota kutsutaan Välimeren sadan risteyskohdassa. Hänen piti kehittää TÄYTTÄÄ TILAN. kulttuuriksi. Siinä on aina jokin ristiriita. itselleen täysin yksin tietty eettinen ja 18 IHMINEN ON KAIKKEA TAI EI MITÄÄN. moraalinen asenne. Blake kuitenkin jostain Pidän siitä valtavasti, tiedäthän? syystä kosketti asioita, jotka ovat myös osa minun luonnettani, vaikka hän ei olekaan samasta kulttuurista kuin minä. Minusta tuntuu kuin hän olisi… ikään kuin veli. Hair-Ice on teos, jonka kanssa pitää olla vuorovaikutuksessa. Teoksen äärellä voi myös ymmärtää, millainen katsoja on. Jotkut ihmiset ovat suorasukaisia, toiset ovat hienovaraisempia. Jotkut panevat värähtelyt merkille paremmin, toisten mielestä se on taas vain typerä. Joskus veistos ei ole esine itsessään, vaan se on veruke ihmisille katsoa omaa itseään. Se on kuin peili. SIINÄ ON VEISTOKSEN KAUNEUS: TEOS EI LIIKU VAAN KATSOJA LIIKKUU. Siinä mielessä se on hyvin ´taolainen´. Parvi ei liiku vaan katsojan sydän liikkuu. Paluumatkalla kokoelmanäyttelystä Plensa pysähtyy EMMAn museoassistentti Eeva Tuomen silppurin kohdalla ja kysyy, mihin tekstit joutuvat, niitä voi joskus vielä tarvita tai joitain sanoja voi hävitä! Teosturvallisuuden vuoksi kongin ääntä voit kuulla ainoastaan opastetuilla kierroksilla. PLENSA Jaume Plensaa haastatteli Päivi Karttunen Kuva Ari Karttunen S aastamoisen säätiön kokoelmataiteilijoita 19 Eugène Ionesco: KALJU LAULAJATAR Suomennos Otso Kautto • Ohjaus Koen De Sutter, Belgia Esitykset Revontulihallissa 16. 2. – 29. 4. 2011 VIERAILUESITYKSIÄ Espoon Kaupunginteatterissa 7. 3. – 2. 4. Eeva Litmanen: ENTÄS NYT EEVA? 8. – 12. 3. Familie Flöz, Saksa: INFINITA 22. – 26. 3. Kouvolan Teatteri: ENTÄS NYT VIRTANEN? 31. 3. – 2. 4. Riksteatern, Ruotsi: BERGSPRÄNGARDÖTTRAR 4. – 13. 4. KELVOTTOMAT 4 – kun sekään ei riitä 7. – 9. 4. Kassandrateatteri: Sofokles: ANTIGONE 15. – 16. 4. Vapaa teatteri: VINCENT RIVER 4. – 7. 5. Teater Rio Rose, Tanska: BATTLEFIELD 21. 3., 18. 4. ja 2. 5. Elävien ajattelijoiden klubi ______________________________________________ Tulossa syksyllä 2011: Bertolt Brecht: Pikkuporvarihäät www.espoonteatteri.fi Bongaa Miró maailmalla! Oletko lähdössä reissuun? Mahdatkohan törmätä tavalla tai toisella Joan Miróon? Taiteilija eli ja vaikutti ympäri maailmaa (ks. sivu 6 ) ja toteutti useita julkisia veistoksia. Bongaa Miró ja julkaise kuva EMMAn Facebook-sivulla, palkitsemme sinut lahjakassilla. www.facebook.com/emmamuseum Osallistu lehden lukijatutkimukseen Heikki Nieminen, Aurinkotuuli, 1980, tinapronssi levy, EMMAn kokoelma. Kuva Mikko Mälkki. Nettisarja julkisista veistoksista Espoolaiset saivat ensimmäisen julkisen veistoksensa 1960-luvulla, mutta vasta 1980luvun alussa niiden määrä alkoi merkittävästi kasvaa kulttuurilautakunnan tilausten ja taidekilpailujen kautta. Tänään EMMAn kokoelmassa, entisessä Espoon kaupungin kokoelmassa on lähes 40 veistosta, jotka sijaitsevat eri puolella Espoota. Vuoden 2011 nettisarja esittelee kuukausittain yhden espoolaisen julkisen veistoksen, joka kuuluu EMMAn kokoelmaan. www.emma.museum/kokoelmat 20 Keräämme palautetta käsissäsi olevasta EMMA-lehdestä sekä nettisivuistamme. Olisimme iloisia, jos sinäkin antaisit kommenttisi lehden kehittämiseksi. Kysely löytyy osoitteesta. www.emma.museum/lukijatutkimus. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme EMMA Shopin tuotteita ja pääsylippuja. Miró-tuotteilla arki on yhtä taidetta. Vauvalle Miró-nokkamuki, isälle Miró-essu, äidille Miró-viuhka ja mummolle Miró taikakuutio. Itselle tai lahjaksi, tule tutustumaan monipuoliseen Miró-tuotevalikoimaan 4.3. alkaen. EMMA Shop WeeGee, 2.kerros Avoinna ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la-su 11-17 www.emmashop.fi Kuka olet? Tuija Karjalainen, Talous- ja hallintopäällikkö Kuppisi? Kahvikuppinani minulla on kummitytöltäni Maijalta lahjaksi saamani Muumimuki, jossa Vilijonkka laittaa asioita järjestykseen, vähän niin kuin minäkin….Lempisanontani kuuluukin kotimurteella: ”Järjestys se olla pittää, vaikka huonompikkii.” Mitä teet EMMAssa? Hallintotyötä voisi kuvata organisaation seiniksi, jotka muodostavat tukirangan ja raamit sille, mitä seinien sisällä tehdään. Työni on aikamoista palapelin kasaamista, kerään informaatiota museon sisältä ja ulkoa nähdäkseni millainen kokonaisuus palasista syntyy, vastaako se annettua tavoitetta. Toisinaan tarvitaan myös ennustajan lahjoja: mihin suuntaan ollaan menossa. Taidankin olla byrokratian ”ilosanoman” levittäjä, joka on kyselemässä milloin mitäkin faktaa ja suunnitelmaa raportteihin, tilastoihin ja hakemuksiin, joita lukuisat eri yhteistyötahot tarvitsevat. Osallistun myös toimiston arjen pyörittämiseen, niin maksuliikenteen hoitoon kuin asiakaspalveluun puhelimessa. Miten sinusta tuli talous- ja hallintopäällikkö Ei millään perinteisellä tavalla: kaikki sai alkunsa rakkaudesta kieliin (varsinkin englantiin), joka johdatti kääntäjän ja tulkin opintoihin. Opintojen lomassa reissasin ja työskentelin lähinnä kesälomilla ulkomailla. Opintojen loppusuoralla päätin jäädä yhdeksi kesäksi Suomeen ja sainkin kesätyötä taidekeskus Retretin oppaana ja valvojana. Tuosta kesästä alkoi 15 vuoden mittainen suhteeni itä-suomalaiseen kesä- ja kulttuurimatkailuun. Työn lomassa suoritin kaupallisten opintojen KEVÄT 2011: Pekka Kuusisto Christian Zacharias Pierre-Alain Volondat Anna-Maria Helsing Camilla Nylund Mario Venzago ohella matkailuun liittyviä opintoja ja kursseja. Punkaharjulla (sekä Savonlinnassa) oli tuolloin varsin vireää matkailun kehittämis- ja projektitoimintaa, jossa olin työni puolesta ja osin omasta harrastuksesta mukana – usein sihteerinä. Näissä pienissä organisaatioissa sai loistavan kokonaiskuvan siitä, mitä asioiden takana on – mikään ei ole itsestään selvää. Espooseen tulin maaliskuussa 2003 EMMAa perustamaan. UUTTA Tapiola Gardenissa! Miró-menu Tapaslajitelma Serrano-lohta tai Chèvre-härkää Crema Catalana Kahvi tai tee Miró-menu 43€ (S-Etukortilla 41€) Sisältää menun ja pääsylipun katalonialaisen Joan Mirón näyttelyyn EMMAan. Lisätiedot konserttien ohjelmista: www.tapiolasinfonietta.fi www.sevilla.fi Sokos Hotel Tapiola Garden, Tapionaukio 3, Espoo Pöytävaraukset: 020 1234 800* (ma–pe 8–18), muina aikoina 09 4375 2830 tai ravintolamyynti@sok.fi * Puhelut: Lankapuh. 0,0828€/puhelu+0,07€/min. Matkapuh. 0,0828€/puhelu+0,17€/min 21 kysy! Askarruttaako Sinua jokin taidetermi? Lähetä kysymyksesi: info@emma.museum PROGRAM Våren 2011 4.3–12.6. Joan Miró Miró och finsk fantasi JOAN MIRO utställningen av den katalanska konstnären Joan Mirós (1893-1983) verk fokuserar på skulpturer. Dessutom visas målningar, teckningar och grafik med an knytning till det skulpturala formspråket. Vid sidan av landsmannen Picasso var Miró en av 1900-talets mest lyskraftiga och produktiva konstnärer. Han var en multibegåvning, konstmålare, grafiker, skulptör, keramiker och textilkonstnär, som under sin långa karriär smidigt förflyttade sig från den ena konstarten till den andra. Utställningen Miró och finsk fantasi presenterar sju finländska konstnärers syn på Mirós konst. teksti Nana Salin kuvat Ari Karttunen Veistos Tor Arne – Målningar från fem årtionden – hän joka säilyttää elämän Egyptiläisille kuvanveisto oli tapa säilyttää ikuinen elämä omissa patsaissaan ja reliefin kaltaisissa kuvakertomuksissa. V arhaisimmat tunnetut veistokset ovat peräisin jo esihistorialliselta ajalta. Kuuluisin lienee Itävallasta 1900-luvun alussa löydetty uhkea naisveistos Willendorfin Venus 23 000 eaa, joka ajalle tyypillisesti esitti ihmisfiguuria. Tuolloin ei ollut tärkeää antaa tekijälle siten arvoa kuin nyt, tärkeämpää oli veistosten merkitys uskontojen ja vallanpitäjien palvelijana sekä muistin säilyttäjänä. Kuvanveiston tarkoitus on sittemmin laajentunut, mutta toki yhä edelleen maineikkaille henkilöille tehdään patsaita ja vaalitaan heidän aikakautensa muistoa. Erilaisia veistostyyppejä ovat reliefit eli korkokuvat, kolmiulotteiset patsaat, mobilet eli eri voimalähteillä liikkuvat veistokset tai vähemmän veistoksina mielletyt assemblaasit eli valmiista esineistä tehdyt koosteet. Veistosten tekotekniikkoina tunnetaan puolestaan muovailu, valaminen, veistäminen, hitsaaminen, rakentelu, jopa ompelu. Tilallisuutta ja tilankäyttöä osana veistosta ei voi unohtaa. Tila on merkittävä osa veistosta ja sen katsomis kokemusta. Nykyinen materiaalikirjo ja menetelmät antavat nykykuvanveistolle liki rajattomat mahdollisuudet. Materiaaleista edelleen perinteisimpiä ovat savi, kipsi, puu, eri kivilajit ja metallit, kuten pronssi. Myös kankaasta, lasikuidusta, paperista, muovista ja erilaisista orgaanisista materiaaleista tehdään veistoksia. Materiaalilla 22 Pirkko Nukari, Pakkaslintu, 2006. on merkittävä osuus veistoksen sisältöön ja sen lukemiseen, joskus se saattaa olla jopa teoksen tärkein elementti. Kuvanveistäjän teosprosessi käynnistyy usein luonnospiirroksilla. Tässä artikkelissa esimerkkinä on pronssiveistoksen syntyminen, josta havainnekuvina Pirkko Nukarin Pakkaslintu (2006) teos. Veistäjän luonnoksista edetään tavallisesti rautalankamalliin eli tukirakenteen suunnitteluun. Mallin päälle muovaillaan savi, joskus vaha. Savimallista taas otetaan kipsimuotti. Kovettuneesta kipsimuotista kaiverretaan puolestaan savi ja mahdollinen tukirunko ulos. Tyhjennettyyn kipsimuottiin valetaan lopuksi pronssi. Pronssiveistosta tehtäessä riittää harvoin yksi muotti, isot työt kootaan lähes poikkeuksetta eri osista. Vaativa pronssivalu tehdään yleensä työhön erikoistuneissa valimoissa. Mirón veistosten materiaalit vaihtelivat keramiikasta, puuhun, kiveen, mosaiikki töihin ja pronssiin, joka materiaalina EMMAn näyttelyssä korostuu eniten. Mirólle veistokset olivat matka fantasiamaailmaan, jossa lopputulos oli materiaalin ja veistäjän vuoropuhelun päätös.(1 Joskus materiaalin yllättävyys saattoi jopa voittaa, siitä Mirò vain hullaantui entisestään. Tor Arne (f. 1934). var en av de elever i Fria konstskolan, vilka förde fram färgmåleriet i Finland. Hans abstrakta verk grundar sig på naturstudier. Enligt Arne utgör färgens övergång i ljus en viktig komponent i hans verk, i enlighet med strävandena inom impressionismen. Arne höll ett stort antal visningar i gallerier, och nu presenteras hans verk för första gången på en separat utställning i ett konstmuseum. 5.4.–12.6. PIIPÄÄ REMIX Piipää Remix är ett videoverk som grundar sig på en audiovisuell performance, Piipää, från år 1987 och arkiverat videomaterial från performancen. Det omfattar tre videoverk regisserade av mediekonstnär Marikki Hakola samt tidigare ouppfört material såsom Tulkkien laulut, en serie på fyra sånger med ord av Jouni Tommola och komponerade av Kaija Saariaho och Jean-Baptiste Barriér. Kirjallisuutta: 1) Kuvanveisto ajassa ja tilassa 2010, toim. Hanna Mamia © Kroma 2011 Få ut mer av konsten! Guidningar och förfrågningar: må–fr kl. 9–12, tfn (09) 8163 0493 Förfrågningar om reservationer kan också göras på nätet: www.emma.museum MED FÖRHANDSBOKNING NYTT! För familjer: Ryggsäcksresor i WeeGee Genom ryggsäcksresorna får barnen bekanta sig med museerna vid utställningscentret WeeGee. Rekommenderas för barn i åldern 4-12 år. Låna en ryggsäck med uppgifter i biljettför säljningen! EVENEMANG S-kundförmånsdagen sö 6.3. HOK-Elanto bjuder ut guidehäften till Miróutställningen till 50 besökare. Guidningar, klistermärkesverkstad och improvisationsteater av studerande vid yrkeshögskolan Metropolia. LITEN RESEGUIDE TILL MIRÒ-UTSTÄLLNINGEN Säljes i EMMA-shopen, pris 3 € KONSTKVARTEN är en kort presentation av ett konstverk. Längd 15 min. GENVÄGAR Rundvandringar på samlingsutställningen under ledning av kända personer! Broschyren är avgiftsfri. KONSTTIMMEN är en guidning av en utställning efter eget val. Längd 45 min. KONSTFÉENS TIMME är en guidning för barn i åldern 4-8 år. Längd 30-45 min. VERKSTÄDER Rekreationsdag? Vårutflykt? Födelsedag? Bekanta dig med utställningarna genom eget skapande. Konstféns verkstadskalas 80 €/grupp, en festlig Konstcocktail 200 €/grupp. Konstcocktail utan dekorationer, servering och gåvor 100/120 €. Reservering 1 vecka före verkstaden. Konstféernas cirkus lö 26.3. och sö 27.3. kl 11–15 Trick och trollerier för barnfamiljer. En helg späckad med program på cirkustemat, bl.a. föreställningar av Circus Helsinki, Ilmi Ö-teatern och rapparen Puhuva Kone tillsammans med Elastinen. Under S-kundförmånsdagarna 6.3, 26.3 och 27.3. är inträdet med S-förmånskort 5 € (normalt 10 €). Under 18 år fritt inträde. GUIDNINGAR ALLMÄNNA GUIDNINGAR Ingår i inträdespriset KONSTKVARTEN på svenska på utställningen Joan Miró söndagarna 20.3, 10.4, 15.5 och 12.6 kl 15. PÅ EGEN HAND Maximal gruppstorlek 25 personer Pris 45 € / lö-sö 70 € Bokning senast 3 vardagar före guidningen Vuxen- och företagsgrupper: KONSTCOCKTAIL Miró-gympa Gör vardagen till en fest eller fira din bemärkelsedag på EMMA! Tekniken är avslappnande teckningsgymnastik. I ateljéutrymmena förfärdigar vi en egen konstetikett för en vinflaska. Alla deltagare får en EMMA-presentpåse. Verkstadens längd 1,5 h. Max. gruppstorlek 20 pers. För barn över 4 år: KONSTFÉNS VERKSTADSKALAS Handledd andel i EMMA, 1.5 h, varefter mot särskild ersättning en festmåltid i Café WeeGee. Max. gruppstorlek 15 barn + 5 vuxna. Under Miró-utställningen 4.3.–12.6. på temat Pajaskonster! Seniorer: KONSTKAFFE Mosaikcirkus to 10.3., 7.4., 5.5. och 26.5. kl 14–16 Färgstarka mosaikarbeten i Mirós och Gaudis anda. Längd 2 h. Materialavgift 5 € kontant/gång. AUDIOGUIDE Utställningen Mellan hund och varg, guidad av bildkonstnären och författaren Hannu Väisänen. Längd 15 min. iPod till utlåning finns i EMMAs info, 1 vån. FÖR SKOLOR Lärarinfo on 9.3 kl 15-18 Under informationstillfället får du höra om vårens utställningar och övriga program och under en guidning bekanta dig med Joan Mirós värld. Anmälning senast 2.3. till reservationsnumret. Kampanj för skolor från och med 4.3: Vi bjuder på 5 avgiftsfria guidningar och 5 handledda verkstäder. Dessa delas ut i den ordning anmälningarna görs. En guidning per skola. Kampanjen gäller alla grundskolor oberoende av ort. Nedsatta priser under våren 2011: guidningar och verkstäder 20 € / grupp. För skolor i Esbo guidning av samlingsutställningen och Kulps! avgiftsfritt. Fritt inträde till EMMA för lärare som förbereder en lektion. DAGHEM, LÅGSTADIER årskurserna 1-6: Verkstaden Pajaskonster! Längd 1,5 h. Max. deltagarantal 20. Större grupper kan delas i två och reservera parallella handledda verkstäder. HÖGSTADIET årskurserna 7-9, GYMNASIER Välkommen på temaguidningar av Joan Miróutställningen och på konstnärsträff! Under våren är Kulps!-guidningens längd för Esboskolor 45 minuter istället för som tidigare 15 minuter. MER OM PROGRAMMET på finska på s. 12–15 och på svenska på www.emma.museum ÄNDRINGAR I PROGRAMMET ÄR MÖJLIGA. 23 WeeGee-talo, 2. kerros c v e r a n t a TOR aRnE TOR aRnE OURSLER jOan MiRÓ jOan MiRÓ agora sali galleria porras kOiRan ja SUdEn väLiSSä Miró ja suomalaista fantasiaa video MaRikki HakOLa piipää REMiX 5.4.– raitti S a a S T a M O i S E n k O k O E L M a v a i H T U v a T n ä y T T E L y T salonki pUnainEn pUnainEn pUnainEn hissi EMMA Espoon modernin taiteen museo Box 6661, FI-02070 ESPOON KAUPUNKI WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola + 358 (0)9 8165 7512 www.emma.museum Opastusvaraukset ma–pe klo 9–12 Guidebokningar må–fre kl. 9–12 + 358 (0)9 8163 0493 EMMA shop iLME-paja Miró-olotila Liput | Biljetter | Tickets WeeGee-lippu 10€ / 8€ (koko talo = 5 museota) S-etukortilla 9 / 7 € Alle 18-v ja yli 70-v ilmaiseksi WeeGee-biljett 10€ / 8€ (hela huset = 5 museer) Med S-Förmånskort 9 / 7 €. Under 18 och över 70 år gratis MaRikki HakOLa piipää REMiX 5.4.– Bussit Helsingin Kampista: 106, 110 Bussar från Kampen i Helsingfors: 106, 110 Espoon sisäiset bussit 10, 15, 18, 18Z ks. www.hsl.fi Ryhdy EMMAn faniksi Avoinna ti, to, pe 11–18 ke 11–20, Ilmaisilta 18–20 la, su 11–17 Näyttelykeskus WeeGee Utställningscentret WeeGee (09) 8163 1818 The Museum’s magazine EMMA is also published in English. Order a free copy from: info@emma.museum or read it on the net: www.emma.museum/en EMMAn tukijat
© Copyright 2024