Paperittomien oikeus terveyteen-opas
Paperittomien oikeus terveyteen Oppaan suunnittelu ja toteutus: Nada Al Omair Tekstit: Nada Al Omair ja Karoliina Heikinheimo Oppaan taitto, graafinen suunnittelu ja kuvitus: Teemu Helenius Oppaan oikoluku: Maija-Kaisa Myllymäki Paino: Esa Print Oy, Lahti 2013 PEFC/02-31-170 Sisällysluettelo Johdanto 5 1Paperittomuudesta 7 Kuka on paperiton? Miten paperittomaksi päädytään? Paperittoman kaltaisessa tilanteessa olevat ihmiset Paperittoman oikeudellinen asema Paperittomien määrä Suomessa Paperittomat alttiita hyväksikäytölle Tutkimustieto paperittomuudesta 2 Oikeus terveyteen Kansainvälisoikeudellinen tausta Paperittomallakin on oikeus terveyteen Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset Lasten oikeus terveyteen Raskaana olevien naisten oikeus terveyteen 3 Paperittomien pääsy terveyspalveluihin Suomessa Suomen lainsäädäntö ja paperittomien terveydenhuolto Hoitoon pääsyn käytännön esteet Palvelut paperittomille: vapaaehtoisklinikoita ja oikeudellista neuvontaa Ratkaisumalleja paperittomien terveydenhoidon järjestämiseksi 4Paperittoman kohtaaminen Kohtaamisen aluksi Terveydenhuoltohenkilökunnan salassapitovelvollisuus Lääkärin etiikka Kohtaamisessa huomioitavia asioita Ohjaaminen oikeille tahoille Sanasto 7 7 8 9 10 10 10 13 13 14 15 15 16 19 19 20 20 21 23 23 23 24 25 27 30 Johdanto Tämä opas käsittelee paperittomuutta ja paperittomien oikeutta terveyteen. Opas on suunnattu ensisijaisesti terveydenhuoltoalan ammattilaisille, mutta se tarjoaa hyödyllistä tietoa myös muille paperittomia kohtaaville. Oppaassa on neljä lukua. Ensiksi perehdytään siihen, mitä paperittomuus tarkoittaa ja miten siihen päädytään. Oppaan toinen luku käsittelee oikeutta terveyteen perustavanlaatuisena ihmisoikeutena, jonka toteutumiseen Suomi on sitoutunut. Kolmannessa luvussa on esitelty paperittomien asemaa ja oikeuksia Suomessa terveydenhuollon näkökulmasta. Neljäs luku käsittelee hoitohenkilökunnan salassapitovelvollisuutta ja lääkärin etiikkaa sekä tarjoaa hyödyllistä käytännön tietoa paperittomien kohtaamiseen. Oppaan lopussa on sanasto. Oppaan on tuottanut Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hanke. Pakolaisneuvonta ry on kansalaisjärjestö, jonka päätehtävä on antaa oikeudellista apua turvapaikanhakijoille Suomessa. Paperittomathankkeessa tarjotaan oikeudellista neuvontaa paperittomille ja heitä työssään kohtaaville sekä tiedotetaan paperittomien oikeuksista. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja se on suunniteltu kolmivuotiseksi. 5 1 Paperittomuudesta Kuka on paperiton? Paperittomalla siirtolaisella tarkoitetaan henkilöä, joka oleskelee valtion alueella ilman oleskelulupaa. Paperittomat ovat pääsääntöisesti EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. Heidän oleskelunsa ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Paperittomalla saattaa olla esimerkiksi passi, verokortti Paperittomalla tarkoi ja muita virallisia asiakirjoja. Paperittetaan henkilöä, joka tomia kutsutaan joissain yhteyksissä oleskelee Suomessa laittomiksi maahanmuuttajiksi, mutilman oleskelulupaa. ta esimerkiksi useat kansalaisjärjesHänen oleskelunsa ei töt, Euroopan parlamentti, Euroopan ole virallisesti viran neuvosto ja YK suosivat termejä kuten omaisten tiedossa tai undocumented migrants tai migrants in sallimaa. an irregular situation. Miten paperittomaksi päädytään? Paperittomaksi voi päätyä kielteisen turvapaikka- tai muun oleskelulupapäätöksen seurauksena tai olemassa olevan luvan mentyä umpeen. Jotkut ovat voineet saada saatavuusharkinnan vuoksi kielteisen oleskelulupapäätöksen ja työskentelevät Suomessa ilman työlupaa. Osa on jäänyt opintojen jälkeen etsimään töitä Suomeen. Osa on saanut kielteisen päätöksen perheenyhdistämiseen. Joskus oleskelulupaa ei ole haettu lainkaan. Paperittomuuteen on monenlaisia syitä ja joukkoon mahtuu myös ihmisiä, jotka eivät välttämättä tiedä olevansa paperittomia. 7 On monia syitä siihen, miksi ihmiset ovat joutuneet paperittomiksi tai he ovat päätyneet valitsemaan paperittomuuden. Paperittomuuden taustalla on usein pelko omasta turvallisuudesta lähtö- tai kotimaassa. Paperittomilla saattaa olla Suomessa laillisesti oleskelevia perheenjäseniä, mutta perheenyhdistäminen on epäonnistunut. Joillekin laiton oleskelu ja työskentely Suomessa tuntuu paremmalta ratkaisulta kuin sota, konfliktit, vaino tai väkivalta kotimaassa. Paperittomuuteen johtavat syyt ovat erilaisia. Laiton oleskelu Suomessa koetaan paremmaksi ratkaisuksi kuin täältä lähteminen, vaikka omat oikeudet ja toimintamahdollisuudet ovat paperittomuuden vuoksi lähes olemattomat. Paperittoman kaltaisessa tilanteessa olevat ihmiset On olemassa ihmisryhmiä, joiden oleskelu Suomessa on laillista, mutta joilla ei ole pääsyä esimerkiksi terveydenhuoltoon. Näihin ryhmiin kuuluvat muun muassa Itä-Euroopan romanit. He eivät saa eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska heillä ei ole julkista sairausvakuutusta kotimaassaan. Tämän vuoksi he eivät pääse julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa. Myös henkilöillä, jotka odottavat laillisesti oleskelulupapäätöstä Suomessa tai joilla on tilapäiseen oleskeluun tarkoitettu oleskelulupa, on hyvin rajoitettu oikeus terveydenhuoltoon. Kaikilla ihmisillä on oikeuksia oleskelu statuksesta huolimatta. 8 Paperittoman oikeudellinen asema Paperittoman tieto suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja oikeusjärjestelmästä on usein hyvin puutteellista. Paperittoman elämänhistoria ja aiemmat kokemukset voivat aiheuttaa pelkoja ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Oman oikeudellisen aseman ymmärtäminen voi olla vaikeaa, vaikka henkilö olisi oleskellut jo pidempään Suomessa ja käynyt oleskelulupaprosessin läpi. Monimutkaisen lupa- ja oikeusjärjestelmän hallitseminen on haastavaa. Jos ihmisellä on esimerkiksi mielenterveysongelmia tai traumakokemuksia, tilanteen käsittäminen on entistä vaikeampaa. Paperittomalla saattaa joskus olla perusteet oleskelulupaan (ihmiskauppa, työ, kansainvälinen suojelu), mutta hän ei uskalla tai ymmärrä hakea lupaa. 9 Paperittomien määrä Suomessa Tarkkaa paperittomien lukumäärää on mahdotonta tietää. Suomessa paperittomia on kuitenkin muihin Euroopan maihin verrattuna vähän. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa paperittomia arvellaan olevan joitakin kymmeniä tuhansia. Eri tahojen ehdottamat arviot paperittomien määrästä Suomessa vaihtelevat sadoista muutamaan tuhanteen henkilöön. Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2011 Suomessa tavattiin noin 3300 laittomasti maassa oleskelevaa henkilöä. Poliisin tilastoima luku sisältää myös henkilöt, jotka ovat myöhemmin hakeneet turvapaikkaa tai muuta oleskelulupaa ja näin ollen laillistaneet oleskelunsa. Tämä luku ei siis vastaa paperittomiMäärää oleellisempi en todellista määrää Suomessa. kysymys on se, toteu Määrää oleellisempi kysymys on tuvatko paperittomien se, toteutuvatko paperittomien perustason ihmisoikeudet. perustason ihmisoikeudet. Paperittomat alttiita hyväksikäytölle Paperittoman arki on hyvin epävarmaa. Arkea leimaa jatkuva muutos ja huoli omasta tulevaisuudesta. Paperittomat ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle ja erilaiselle kaltoin kohtelulle. He ovat usein riippuvaisia työnantajistaan tai puolisoistaan. Työnantajat saattavat vaatia paperittomalta esimerkiksi jatkuvaa työntekoa ilman taukoja ja lomia, heille ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja joskus palkkaa ei makseta ollenkaan. Tällaista toimintaa kutsutaan kiskonnantapaiseksi työsyrjinnäksi. Tutkimustieto paperittomuudesta Luotettavan tiedon saaminen paperittomuudesta on vaikeaa. Paperittomuutta on alettu tutkia vasta hiljattain ja keskustelu paperittomien tilanteesta on Suomessa vasta aluillaan. Paperittomuudesta on haastavaa saada tietoa, koska paperittomia ei rekisteröidä tilastoihin tai tunnisteta yhteiskunnan rakenteissa. Moni paperiton pelkää kiinnijäämistä ja elää sen vuoksi maan alla. 10 Lähteet: FRA (European Union Agency for Fundamental Rights): Migrants in an irregular situation: Access to Health Care in 10 European Union Member States (2011) Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma 2012–2015 http://www. intermin.fi/download/38506_372012_Lama_toimenpideohjelma_web.pdf Life in the Shadows. Migrant Rights Centre Ireland (2007) PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants): Children First and Foremost. A guide to realising the rights of children and families in an irregular migration situation (2013) PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants): Strategies to End Double Violence Against Undocumented Women (2012) PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants): Ten Ways to Protect Undocumented Migrant Workers (2005) PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants): Undocumented Migrants Have Rights! An Overview of the International Human Rights Framework (2007) 11 12 2 Oikeus terveyteen Oikeus terveyteen on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, johon Suomi on oikeudellisesti sitoutunut kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Oikeuden toteutuminen on turvattava myös paperittomien kohdalla. Kansainvälisoikeudellinen tausta Oikeus terveyteen tarkoittaa, että jokaisella on oikeus korkeimpaan saavutettavissa olevaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Ihmisoikeutena oikeus terveyteen on yksilön oikeus, joka ei ole riippuvainen esimerkiksi henkilön oleskelun perusteista tietyssä maassa. Suomi on oikeudellisesti sitoutunut useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joissa on sovittu oikeudesta terveyteen. Tärkeimpänä sopimuksena tämän oikeuden kannalta pidetään YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa yleissopimusta (TSSsopimus). Oikeus terveyteen on hyvin laaja oikeus. Se sisältää paljon muutakin kuin oikeuden saada terveydenhuoltoa tai lääkkeitä. TSS-sopimusta tulkitseva YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevä komitea (TSS-komitea) on määritellyt valtioille ydinvelvoitteet koskien oikeutta terveyteen. Valtion täytyy muun muassa järjestää kaikille Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO) määrittelemät välttämättömät lääkkeet ja turvata kaikille oikeus päästä terveystilojen, -hyödykkeiden ja -palveluiden piiriin ilman syrjintää, huomioiden erityisesti haavoittuvat ja marginaalissa olevat ryhmät. Tämän oikeuden ytimeen kuuluu myös perustason suojan, majoituksen ja sanitaation turvaaminen, koska ne ovat terveydelle välttämättömiä. 13 Paperittomallakin on oikeus terveyteen Oikeus terveyteen kuuluu kaikille. TSS-komitean mukaan TSS-sopimuksen oikeudet koskevat kaikkia riippumatta siitä, mikä heidän oikeudellinen asemansa on tai millaiset asiakirjat he omistavat. Komitea on korostanut, että valtioiden tulee noudattaa velvollisuuksiaan, jotka oikeus terveyteen asettaa, rajoittamatta yhtäläistä pääsyä ennalta ehkäiseviin, hoitaviin ja oireita lievittäviin terveyspalveluihin. Tämä koskee myös paperittomien siirtolaisten pääsyä terveyspalveluihin. Valtiot ovat sitoutuneet siihen, että oikeus terveyteen toteutuu ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa syrjintää. Oikeus terveyteen on kaikille kuuluva ihmisoikeus. Sitä ei ole rajattu koskemaan vain tiettyjä henkilöitä. Valtiolla on velvollisuus turvata, että oikeus terveyteen toteutuu kaikille sen alueella oleskeleville. Oikeus terveyteen kuuluu siis myös paperittomille. 14 Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset Paperittomat siirtolaiset kuuluvat yhteiskunnan haavoittuvaisimpiin ryhmiin. Paperittomien joukossa on myös erityisen haavoittuvaisiin ryhmiin kuuluvia ihmisiä, kuten lapsia ja raskaana olevia naisia. TSSkomitean mukaan on erityisen tärkeää, että oikeus terveyteen toteutuu erityisesti haavoittuvien ja marginaalissa olevien ryhmien osalta. Ruotsia koskevassa raportissaan YK:n erikoisraportoija on huomauttanut, että paperittomat siirtolaiset kuuluvat ruotsalaisen yhteiskunnan haavoittuvimpiin yksilöihin. Paperittomien voidaan myös Suomessa katsoa kuuluvan tähän ryhmään. Erikoisraportoijan mukaan heiltä ei voida evätä terveyspalveluihin pääsyä. TSS-komitea on määritellyt mittareita, joilla voidaan tarkastella toteutuuko oikeus terveyteen. Komitean mukaan valtio on epäonnistunut velvollisuuksiensa täyttämisessä esimerkiksi, jos julkisia varoja ohjataan siten, että oikeus terveyteen ei toteudu erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai syrjäytyneiden ryhmien tai yksilöiden kohdalla. TSS-sopimuksen lisäksi esimerkiksi paperittomien lasten ja raskaana olevien naisten oikeus terveyteen on vahvistettu myös erillisissä sopimuksissa. TSS-komitea on painottanut, että kaikilla valtion alueella olevilla lapsilla, mukaan lukien paperittomilla, tulee olla pääsy edulliseen terveydenhuoltoon. Lasten oikeus terveyteen YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista (Lapsen oikeuksien yleissopimus) sopimusvaltiot ovat sitoutuneet takaamaan jokaiselle lapselle henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti. Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa on sovittu myös jokaisen lapsen oikeudesta terveyteen. 15 Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa sopimusvaltiot tunnustavat, että lapsella on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan sekä palveluihin, jotka on tarkoitettu sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen. Sopimusvaltiot pyrkivät varmistamaan, ettei yksikään lapsi joudu luopumaan tästä oikeudesta. Sopimusvaltiot ovat sitoutuneet ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin varmistaakseen, että lasta suojellaan kaikenlaiselta syrjinnältä ja rangaistukselta, joka perustuu hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden perheenjäsentensä asemaan, toimintaan, mielipiteisiin tai vakaumuksiin. Paperittomien lasten oikeus terveyteen voidaan yksiselitteisesti johtaa lapsen oikeuksien yleissopimuksesta. Raskaana olevien naisten oikeus terveyteen Odottavan äidin terveys on erityisen haavoittuva. Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa valtiot ovat sitoutuneet varmistamaan naisille asianmukaiset palvelut raskauden, synnytyksen ja synnytyksen jälkeisenä aikana. Valtioiden täytyy antaa palveluita tarvittaessa maksuttomasti ja niiden täytyy taata äideille riittävä ravinto raskauden ja imettämisen aikana. Myös TSSsopimuksessa on korostettu, että äideille on myönnettävä erityistä suojelua ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen. 16 Lähteet: Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean suositus nro 26: General recommendation No. 26 on women migrant workers, CEDAW/C/2009/WP.1/R, 5.12.2008 Report of the Special Rapporteur on the right of everyone to the enjoyment of the highest attainable standard of physical and mental health, Paul Hunt. Mission to Sweden. A/HRC/4/28/Add.2, 28.2.2007 The Right to Health, Joint fact Sheet WHO/OHCHR323, August 2007: http://www.who.int/mediacentre/factsheet/fs323_en.pdf Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus, lapsen oikeuksien yleissopimus ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus : www.finlex.fi Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän komitean yleinen kannanotto nro 14: The Right to the Highest Attainable Standard of Health, E/C.12/2000/14, 8.11.2000 Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän komitean yleinen kannanotto nro 20: Non-discrimination in economic, social and cultural rights, E/C.12/GC/20, 2.7.2009 17 18 3 Paperittomien pääsy terveyspalveluihin Suomessa Suomi on oikeudellisesti sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joissa on sovittu oikeudesta terveyteen. Nykytilanteessa Suomi ei noudata edellä esiteltyjä kansainvälisiä sitoumuksiaan, koska se ei tarjoa paperittomille pääsyä terveydenhuoltoon. Suomen lainsäädäntö ja paperittomien terveydenhuolto Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. ”Jokaisella” tarkoitetaan jokaista Suomen lainkäyttöpiiriin kuuluvaa. Paperittomat kuuluvat tähän ryhmään. Perustuslain mukaan riittävistä terveyspalveluista säädetään tarkemmin lailla. Lainsäädännössä kaikkia koskee ainoastaan oikeus kiireelliseen terveydenhuoltoon. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäKaikille on aina aikaissairauden vaikeutumisen annettava kiireellinen tai toimintakyvyn alenemisen hoito. Laajemman edellyttämää välitöntä arviota ja hoidon antaminen ei hoitoa, jota ei voida siirtää ilman ole laitonta. sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Lainsäädäntö rakentuu ajatukselle siitä, että po19 tilas siirretään kotikuntansa jatkohoitopaikkaan, kun kiireellinen tilanne on ohi. Paperittomilla ei kuitenkaan ole kotikuntaa. Suomen lainsäädännössä ei ole erillisiä säännöksiä koskien paperittomien lapsien ja raskaana olevien naisten pääsyä terveyspalveluihin. Myös heille Suomen lainsäädäntö turvaa ainoastaan kiireellisen terveydenhuollon. Kansainväliset sopimukset korostavat velvollisuutta kiinnittää erityishuomiota lasten ja raskaana olevien naisten terveydellisiin oikeuksiin. Suomessa paperittomille lapsille ei ole turvattu kuin kiireellinen tervey denhoito, vaikka Suomi on lapsen oikeuksien sopi muksessa tunnustanut kaikkien lapsien oikeuden parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan ja hoidon saamiseen. Hoitoon pääsyn käytännön esteet Kunta on velvollinen järjestämään asukkailleen terveyspalvelut, koska Suomessa terveydenhoitojärjestelmä rakentuu asuinpaikan vastuulle. Paperittomilla ei ole kotikuntaa Suomessa, joten käytännössä kiireellistä terveydenhoitoa lukuun ottamatta kukaan ei ole velvollinen järjestämään paperittomien terveydenhuoltoa. Paperittomilta peritään Suomessa maksu kiireellisestä hoidosta hoidon todellisten kustannusten mukaan. Perustuslakia tulkittaessa on korostettu, etteivät asiakasmaksut saa viedä palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin. Kustannusten on nähty muodostavan esteen sille, että oikeus terveyteen toteutuisi, sillä hoidosta perittävät summat ovat usein varsin korkeita. Palvelut paperittomille: vapaaehtoisklinikoita ja oikeudellista neuvontaa Paperittomien terveydenhuolto on tällä hetkellä vapaaehtoistoiminnan varassa. Helsinkiin avattiin vuonna 2011 vapaaehtoisten lääkärien ja hoitajien ylläpitämä terveyspiste, Global Clinic. Klinikalla tarjotaan perusterveydenhuoltoa paperittomille. Myös Oulussa toimii pape20 rittomien klinikka ja Turkuun avataan uusi toimipiste keväällä 2013. Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hanke on ensimmäinen yksinomaan paperittomiin keskittyvä hanke ja se aloitettiin keväällä 2012. Hankkeessa tarjotaan oikeudellista neuvontaa paperittomille ja tiedotetaan paperittomien oikeuksista. Lisäksi uskonnolliset yhteisöt sekä yksittäiset järjestöt ja toimijat ovat auttaneet paperittomia jo useiden vuosien ajan. Ratkaisumalleja paperittomien terveydenhoidon järjestämiseksi Paperittomien terveyspalveluiden turvaamiseksi on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto olisi turvata paperittomille samantasoinen hoito kuin turvapaikanhakijoille, eli kiireellinen ja välttämätön hoito, minkä kunnat olisivat velvollisia järjestämään. Valtio korvaisi kunnille paperittomien terveydenhoidosta aiheutuneet kohtuulliset kulut. Toinen vaihtoehto olisi, että Kansaneläkelaitos korvaisi kunnille kulut, joita paperittomien hoidosta aiheutuu. Tämä tapahtuisi samoin periaattein kuin tapauksissa, joissa hoitoon hakeutuu henkilö, joka on oikeutettu Suomessa julkisiin terveyspalveluihin EU:n lainsäädännön tai sosiaaliturvasopimuksen nojalla. Kolmas ratkaisu olisi perustaa pääkaupunkiseudulle, Ouluun, Turkuun ja mahdollisesti Tampereelle toimipisteet, jotka tarjoavat välttämättömiä terveyspalveluita paperittomille. Kaupunki tai yksityinen sektori voisi tuottaa palvelut joko omana yksikkönä tai osana jotakin olemassa olevaa terveysasemaa. Lähteet: Lääkäriliiton muistio: Ratkaisumalleja paperittomien välttämättömien terveyspalveluiden ratkaisemiseksi (2012) Suomalainen lainsäädäntö (Suomen perustuslaki, erikoissairaanhoitolaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, terveydenhuoltolaki) : www.finlex.fi 21 22 4 Paperittoman kohtaaminen Kohtaamisen aluksi Paperiton pelkää jatkuvasti, että hänestä ilmoitetaan poliisille. Lääkärin tai hoitajan on heti aluksi tärkeää kertoa oma roolinsa sekä korostaa, että häntä sitoo salassapitovelvollisuus. Hänellä ei ole oikeutta ilmoittaa poliisille paperittomasta. On hyvä painottaa paperittomalle, että kaikki mitä tapaamisen aikana tulee esille, on ehdottoman luottamuksellista. On syytä varautua siihen, etPaperittoman hoita tei paperiton kerro ensimmäisellä minen ei ole rikos, eikä kerralla koko totuutta esimerkiksi lääkärillä ole oikeutta terveydentilastaan tai taustasilmoittaa viranomaisille taan. Jos lääkäri tai hoitaja kirjoitlaittomasta maassa taa asiakkaasta tietoja ylös, on täroleskelusta. keää selittää, miksi näin tehdään. Terveydenhuoltohenkilökunnan salassapitovelvollisuus Terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Paperittoman hoitaminen ei ole rikos, eikä lääkärillä ole oikeutta ilmoittaa viranomaisille laittomasta maassa oleskelusta. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee Suomen lainsäädännön mukaan aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Terveydenhuoltohenkilökunnan salassapitovelvollisuus on hyvin laaja. Potilaan terveystietoja koskevan lääkärin salassapitovelvollisuu23 den tarkoituksena on säilyttää hoidon ja hoitoon hakeutumisen kannalta tärkeä Terveydenhoito lääkärin ja potilaan luottamuksellinen henkilökunnan suhde. salassapitovelvollisuus Terveydenhuoltohenkilökunnan on hyvin laaja. salassapitoon on säädetty muutamia poikkeuksia. Nämä liittyvät pääosin tiettyihin erityisen törkeiksi katsottaviin rikoksiin, todistamiseen törkeissä rikosasioissa, tartuntatautien hallintaan, lastensuojeluun, sosiaali- ja terveysviranomaisten tehtävien hoitamiseen, asiakas- tai potilasturvallisuuteen sekä elinympäristöön tai väestön terveyteen tai turvallisuuteen. Salassapitovelvollisuudesta voidaan poiketa ainoastaan, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty. Esimerkiksi rikokset, joista on ilmoitettava salassapitosäännöksestä huolimatta, on tyhjentävästi lueteltu rikoslaissa. Lääkärin etiikka Suomen Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan kannanoton mukaan lääkärin tulee kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, eikä hän saa antaa rodun, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman vaiLääkärin tulee kohdella kuttaa toimintaansa heitä kohpotilaitaan tasa-arvoisina, taan. Yhteiskunta ei saa evätä eikä hän saa antaa rodun, potilailta oikeutta saada riittäuskonnon, poliittisten vää hoitoa, eikä se saa puutmielipiteiden tai yhteiskun tua lääkärin velvollisuuteen nallisen aseman vaikuttaa hoitaa potilaita yksinomaan toimintaansa. Yhteiskunta ei kliinisen tarpeen perusteella. saa evätä potilailta oikeutta Taloudelliset syyt eivät saa olla saada riittävää hoitoa, eikä esteenä näihin henkilöryhmiin se saa puuttua lääkärin kuuluvien asianmukaiselle hoivelvollisuuteen hoitaa poti dolle. Lääkärille pitää antaa asilaita yksinomaan kliinisen anmukaisesti aikaa ja riittävästi tarpeen perusteella. voimavaroja näiden potilaiden hoitoon. 24 Lääkäriä ei saa velvoittaa osallistumaan paperittomien rankaisemiseen tai oikeudenkäyntitoimiin eikä tekemään heille sellaisia tutkimus- tai hoitotoimenpiteitä, jotka eivät perustu lääketieteellisiin syihin, kuten rauhoittavien antamiseen maasta poistamisen helpottamiseksi. Hoitoon hakeutuminen ei saa johtaa potilaan poistaHoitoon hakeu miseen maasta. tuminen ei saa Suomalainen terveydenhuoltojärjesjohtaa potilaan telmä on rakennettu siten, että käytänpoistamiseen nössä terveydenhuollon ammattihenkilöt maasta. joutuvat tilanteisiin, joissa he joutuvat epäämään potilailta tarpeellisen hoidon potilaan oleskelustatuksen takia. Lääkärien tulisi kuitenkin käytännön työssä pyrkiä toimimaan lääkärin etiikan mukaisesti siten, että potilaita hoidetaan yksinomaan kliinisen tarpeen perusteella. Kohtaamisessa huomioitavia asioita Tulkin käyttäminen Sujuva ja ammattitaitoinen tulkkaus on välttämätöntä, jos yhteistä kieltä ei löydy. Jos tapaamisessa on mukana tulkki, hoitohenkilökunnan on tärkeää käydä läpi myös tulkin rooli ja salassapitovelvollisuus. Tulkin voi tilata esimerkiksi alueellisista tulkkikeskuksista tai käyttää yksityisiä tulkkikeskuksia tai freelance-tulkkeja. Aikaa varatessa on tärkeää mainita asiakkaan äidinkieli, ei ainoastaan se, mistä maasta hän tulee. Tapaamisessa on hyvä varmistaa sekä potilaalta että tulkilta, että he ymmärtävät toisiaan. On hyvä ottaa huomioon, että joskus asiakkaalle saattaa olla helpompaa asioida samaa sukupuolta olevan tulkin kanssa. Kulttuuritaustan huomioiminen Asiakkaan kulttuuritaustan huomioonottaminen on tärkeää niin paperittomien kuin muiden maahanmuuttotaustaisten henkilöiden kohtaamisessa. Eri kulttuureissa voi olla erilaiset käsitykset sairauksista ja terveydestä. Myös sopivien tutkimusmenetelmien kanssa voi olla eroja kulttuurista riippuen. Erityisesti mielenterveysongelmien ymmärtäminen ja hoitaminen vaihtelee paljon eri kulttuurien välillä. 25 Hoitohenkilökunta ei voi tuntea kaikkien eri kulttuurien käsityksiä ja toimintatapoja terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Tärkeintä olisi, että paperitonta hoitava on tietoinen kulttuurierojen olemassaolosta ja varmistaa, että asiakas hyväksyy yhdessä sovitut hoitomenetelmät. Esimerkiksi potilaan toivetta asioida omaa sukupuolta olevan työntekijän kanssa tulee pyrkiä kunnioittamaan. Henkilöllisyyden varmistaminen Paperiton saattaa tulla lääkärin vastaanotolle jonkun Suomessa laillisesti asuvan henkilön henkilöpapereilla. Tämä voi aiheuttaa vaaratilanteita asiakasta hoidettaessa, esimerkiksi jos henkilöllä on eri veriryhmä kuin henkilöpapereiden omistajalla. Tarvittaessa terveydenhoidon ammattilainen voi ottaa esille väärän henkilöllisyyden käyttämisestä aiheutuvat terveysriskit. Tapaamisessa läsnä olevat henkilöt Paperiton saattaa tulla vastaanotolle läheisensä tai tuttavansa kanssa. Jos epäilet saattajan tai tulkkina toimivan ystävän olevan hyväksikäyttäjä, pyri sopimaan potilaan kanssa uusi aika esimerkiksi jälkitarkastusta varten, jossa paperittoman voi tavata ilman saattajaa. Seuraavassa tapaamisessa tai mahdollisuuksien mukaan jo ensimmäisellä kerralla voi tuoda esille erilaisia auttajatahoja Suomessa. Raskaana olevat naiset Paperittomilla naisilla ei välttämättä ole mahdollisuutta raskauden ehkäisyyn tai raskauden seurantaan. Sveitsissä tehdyn tutkimuksen mukaan paperittomien naisten raskaus on useammin ei-toivottu, he kohtaavat useammin väkivaltaa ja heillä on puutteellisemmat tiedot raskauden ehkäisystä ja jälkiehkäisystä kuin maassa laillisesti oleskelevilla naisilla. Ihmiskaupan uhrit Osa paperittomista saattaa olla ihmiskaupan uhreja. Ihmiskauppa on Suomen lainsäädännön mukaan pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin saattaminen, paritusrikoksen kaltainen seksuaalinen hyväksikäyttö ja elinkauppa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa. Epäiltyä ihmiskaupan uhria voi pyytää olemaan yhteydessä ihmiskauppaan erikoistuneisiin toimijoihin, kuten Pro-tukipisteeseen tai Pakolaisneuvontaan. Ihmiskaupan uhreille on olemassa myös oma 26 auttamisjärjestelmänsä, jota hallinnoi Joutsenon vastaanottokeskus. Mielenterveysongelmat Paperittomuus pahentaa usein jo olemassa olevia terveydellisiä ongelmia ja vanhoja traumakokemuksia. Joitakin paperittomia on myös kidutettu kotimaassaan. Kidutuksen oireet voivat tulla esille pitkienkin aikojen päästä. Kaikilla paperittomilla ei ole taustalla traumaattisia kokemuksia, vaan osa on tullut Suomeen opiskelemaan tai työskentelemään ja vasta paperittomuus aiheuttaa heille psyykkisesti vaikean tilanteen. Ohjaaminen oikeille tahoille Paperittoman tilanne saattaa olla niin hankala, ettei yksi ihminen tai taho riitä auttamaan häntä. Tällöin on hyvä tietää, minne paperittoman voi ohjata. Ohessa on lueteltu toimijoita, joihin voit ohjata kohtaamasi henkilön. Global Clinic Klinikan puhelinnumero on 044 948 1698. Numerosta tavoittaa joko hoitajan, lääkärin tai lääketieteen kandidaatin, jolta saa mm. neuvoa mihin ja millä kiireellisyydellä tietyn terveysongelman kanssa tulee hakeutua hoitoon. Sähköpostiosoite: global.clinic.finland@gmail.com Joutsenon vastaanottokeskus Joutsenon vastaanottokeskus vastaa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän hallinnoimisesta, puhelinnumero on 071 876 3170. Lisätietoja: www.ihmiskauppa.fi Kidutettujen kuntoutuskeskus Kidutettujen kuntoutuskeskus on erikoissairaanhoitotasoinen poliklinikka, joka arvioi, hoitaa ja kuntouttaa Suomessa asuvia kidutuksen vuoksi traumatisoituneita turvapaikanhakijoita sekä heidän perheenjäseniään. Sähköposti: kitu@hdl.fi Monika-Naiset liitto ry Järjestö tarjoaa tukea ja neuvontaa väkivaltaa kohdanneille tai sen uhan alla eläville maahanmuuttajanaisille. Puhelut ovat luottamuksellisia, voi soittaa myös nimettömänä. Monika-Naisten valtakun27 nallinen, ympärivuorokautinen päivystävä puhelin on 09 692 2304 ja sähköposti: info@monikanaiset.fi Paperittomat-hanke Hankkeen puhelinpäivystys on maanantaisin klo 15–16 puh. 045-237 7104. Lakimies päivystää Global Clinicillä joka tiistai klo 17–19. Voit myös ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteessa paperittomat@pakolaisneuvonta.fi. Lisätietoja: www.paperittomat.fi Pro-tukipiste ry Järjestö tarjoaa nimettömiä ja maksuttomia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä oikeudellista neuvontaa seksi- ja erotiikka-alalla työskenteleville ihmisille. Pro-tukipiste Helsinki osoite: Vilhonkatu 4 B 20, puh. 09 2512 730; sähköposti: toimisto@pro-tukipiste.fi Pro-tukipiste Tampere osoite: Aleksis Kiven katu 10 E, puh. 03 3454 2200; sähköposti: tampere@pro-tukipiste.fi Rikosuhripäivystys ry Auttavassa puhelimessa päivystetään ma–ti klo 13–21 ja ke–pe klo 17–21, puhelinnumero 0203 16116. Järjestö tarjoaa rikoksen uhrille mahdollisuuden keskustella henkilön kanssa, joka ymmärtää mitä rikoksen kohteeksi joutuminen voi merkitä. Juristin puhelinneuvonta päivystää ma–to klo 17–19, puhelinnumero 0203 16117. Neuvonnassa rikoksen uhri saa mahdollisuuden tarkistaa juridisia oikeuksiaan ja saada näihin asioihin liittyvää ohjausta. Sosiaalipäivystykset Sosiaalipäivystykset vastaavat kiireelliseen sosiaaliseen avuntarpeeseen ympärivuorokautisesti joka päivä. Sosiaalipäivystykset on tarkoitettu lähtökohtaisesti kaikille kiireellistä apua, hoivaa ja turvaa tarvitseville. Päivystykset on järjestetty kuntakohtaisesti. Sosiaalipäivystyksen yhteystiedot löytyvät mm. kuntien internet-sivuilta. SOS-kriisikeskus Helsingin SOS-kriisikeskus tarjoaa nopeaa kriisiapua. Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja ilman lähetettä. Valtakunnallinen kriisipuhelin 01019 5202 (vain suomeksi). Kriisivastaanotto (09) 4135 0510. Lisätietoja: www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus 28 Vailla vakinaista asuntoa ry Vva ry toimii kolmannella sektorilla asunnottomien edunvalvojana vaikuttaen yksilötasolla kunkin asunnottoman tilanteeseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön. Yhdistys ylläpitää Helsingissä yökeskus Kalkkerssia osoitteessa Mäkelänkatu 50 B. Yhdistys on uskonnollisesti ja poliittisesti riippumaton. Osoite Kinaporinkatu 2 A 8, 00500 Helsinki, puh. 044 7044310 Lisätietoja: http://www.vvary.fi/ Vapaa liikkuvuus -verkosto Verkosto neuvoo ulkomaalaisia kaikissa ulkomaalaisasioihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa joka maanantai klo 15–17 osoitteessa Päijänteentie 35, puh. 040 241 0662, sähköposti: vapaaliikkuvuus@gmail. com. Lisätietoja: www.vapaaliikkuvuus.net Vähemmistövaltuutettu Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa Suomessa sekä ehkäistä etnistä syrjintää. Vähemmistövaltuutetun puoleen voi kääntyä esimerkiksi, jos on omakohtaisesti kokenut etnistä syrjintää tai on muuten havainnut sitä tapahtuvan. Asiakaspalvelunumero: 071 878 8666. Puhelinpäivystys arkisin 10–12. Lähteet: Bremer, L. ja Haavikko, A. 2009. Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia: opas mielenterveystyöhön yli kulttuurirajojen. Suomen mielenterveysseura. SMStuotanto Oy. Lääkärin etiikka. 7. painos, Suomen Lääkäriliitto, 2013. http://www.laakariliitto.fi/ files/laakarin_etiikka_2013.pdf Priebe et al. 2011. Good practice in health care for migrants: views and experiences of care professionals in 16 European countries, BMC Public Health, 11:187 Terve tulevaisuus, DVD-käsikirja työntekijöille. International Organisation for Migration. (2011) Wolff H., Epiney M., Lourenco A.P., Costanza M.C., Delieutraz-Marchand J., Andreoli N., Dubuisson J.B., Gaspoz J.M., Irion O. 2008. Undocumented migrants lack access to pregnancy care and prevention BMC Public Health. Mar 19;8:93 29 Sanasto Asumisperustaisuus: Järjestelmä, jonka mukaan henkilön kotikunta vastaa tämän sosiaali- ja terveyspalveluista. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä rakentuu asumisperustaisuudelle. Ihmiskauppa: Ihmiskauppa on vakava rikos ja ihmisoikeusloukkaus, jossa hyväksikäytetään ja kontrolloidaan toista ihmistä. Ihmiskauppa ja törkeä ihmiskauppa on säädetty rikoslain nojalla rangaistaviksi teoiksi. Ulkomaalaislaissa on säännelty oleskeluluvan myöntämisestä ihmiskaupan uhrille. YK:n ihmiskauppaa koskevassa lisäpöytäkirjassa ilmiön määritelmä muodostuu kolmesta kriteeristä, joiden kaikkien tulee täyttyä: toiminta, keino ja tarkoitus. Ihmiskaupalla tarkoitetaan riippuvaisen aseman tai turvattoman tilan hyväksikäyttöä. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö tai orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen. Ihmisoikeudet: Ihmisoikeudet ovat lähtökohtaisesti universaaleja, eli ne kuuluvat kaikille ihmisille kaikkialla. Vain tietyt ihmisoikeudet, kuten äänioikeus, on rajoitettu koskemaan pelkästään esimerkiksi tietyn valtion kansalaisia. Juridisesti ihmisoikeuksiksi katsotaan ne oikeudet, jotka on turvattu kansainvälisissä valtioiden välisissä sopimuksissa. Kansainvälinen suojelu: Suomen lainsäädännössä kansainvälinen suojelu sisältää oleskeluluvan turvapaikan perusteella, toissijaisen suojelun perusteella tai humanitaarisen suojelun perusteella. Turvapaikka, eli pakolaisstatus, myönnetään henkilökohtaisen vainon perusteella. Vainon syyn tulee olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide. Lisäksi edellytetään, ettei henkilö voi turvautua kansallisvaltionsa suojeluun. Toissijaista suojelua voidaan myöntää, kun turvapaikan edellytykset eivät täyty, mutta henkilöä uhkaa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus. Toissijaista suojelua voidaan myöntää myös, jos henkilö on vaarassa joutua vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan kotimaassa vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi. Humanitaarista suojelua myönnetään ympäristökatastrofin tai henkilön kotimaassa vallitsevan huonon turvallisuustilanteen takia. 30 Kiireellinen hoito: Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Kiskonnantapainen työsyrjintä: Kiskonnantapainen työsyrjintä on rikos. Jos työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä on tuomittava kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Epäedullinen asema voi ilmetä esimerkiksi muihin työntekijöihin verrattuna huomattavasti alhaisemman palkan maksamisena tai epäasiallisina työaikoina. Ulkomaalaislaissa on säännelty kiskonnantapaisen työsyrjinnän uhrin oleskeluluvasta. Laiton maahantulo ja maassa oleskelu: Suomen rajan ylittäminen tai ylittämisen yritys ilman siihen oikeuttavaa passia tai muuta matkustamisoikeuden osoittavaa asiakirjaa tai muuten rajan ylittämisestä annettujen säännösten rikkominen on rikos, josta voidaan rikoslain mukaan rangaista sakolla tai enintään vuoden vankeudella. Tahallisesta laittomasta maassa oleskelusta voidaan ulkomaalaislain mukaan rangaista sakkoon ulkomaalaisrikkomuksesta. Ks. myös ”Oikeus hakea turvapaikkaa”. Oikeus hakea turvapaikkaa: Jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa. Pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa (nk. Geneven pakolaissopimus tai YK:n pakolaissopimus) sopimusvaltiot ovat sitoutuneet olemaan rankaisematta laittoman maahan saapumisen tai oleskelun johdosta niitä pakolaisia, jotka tulevat suoraan maasta, missä heidän elämänsä tai vapautensa on ollut uhattuna sopimuksessa tarkoitetulla tavalla ja jotka ovat luvatta tulleet tai luvatta oleskelevat sopimusvaltion alueella, kuitenkin edellyttäen, että nämä ilmoittautuvat viipymättä viranomaisille ja esittävät hyväksyttäviä syitä laittomalle saapumiselleen tai oleskelulleen. Edellä esitetty on sisällytetty myös Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Oikeus terveyteen: Oikeus terveyteen on jokaisen oikeus mahdollisimman korkeaan saavutettavissa olevaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Oikeus terveyteen on laaja ja se kattaa paljon muuta kuin ainoastaan oikeuden olla terve tai oikeuden terveyspalveluihin. Oikeus terveyteen on perustavanlaatuinen jakamaton ihmisoikeus, josta on säädetty kansainvälisesti ja oikeudellisesti sitovasti. Paperiton: Paperiton on henkilö, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Paperiton oleskelee maassa kokonaan ilman lupaa tai on ylittänyt myönnetyn oleskeluluvan. Turvapaikanhakuprosessissa olevia henkilöitä ei lasketa paperittomiksi, sillä heillä on lupa oleskella Suomessa hakemuksen käsittelyn ajan. 31
© Copyright 2024