Toivonviesti 1/2012 toivonviesti_taitto_2012.indd 1 1 4.12.2012 13.10 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Eteenpäin ”Mitä toivot, että jää kun pihan poikki kuljet ja jäljet häviää.” Kuuntelin autoillessani Juha Tapion tuttua laulua ja aloin miettiä sen kertosäkeen sanomaa eri näkökulmista. Anne Babb siirtyi Katulähetyksen toiminnanjohtajan paikalta kansainvälisen Siniristin pääsihteeriksi. Nimitys oli Annelle hieno henkilökohtainen saavutus mutta myös kunnianosoitus yhdistyksemme tekemälle laadukkaalle ihmisläheiselle työlle. Kun yhdistyksen rakenteet ovat kunnossa saavat myös yksittäiset työntekijät arvostusta osakseen. Anne jätti yhdistyksen jälkeensä hyvin hoidettuna, hänen työtään on kunnia jatkaa. Tällä hetkellä Katulähetyksessä valmistellaan uutta toimintasuunnitelmaa tuleville vuosille. Yhdistyksen merkittävimmät yhteistyökumppanit toivovat, että yhdistys jatkossakin pysyisi profiloituneena toimijana kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien henkilöiden puolesta. Toisaalta toivotaan, että emme unohtaisi toimintam- SISÄLLYSLUETTELO 1/2012 Toiminnanjohtajan palsta 2 Kaupunginjohtajan tervehdys 3 RSKL esittäytyy 4 Ilmoitustaulu5 Suurien muutosten kautta parempaan elämään 6–7 Haastattelussa 5.11.2012 seminaarissa esiintyneet Samuli Edelmann, Arno Kotro, Christer Lybäck, Heikki Maakorpi Presidentin tervehdys 8 Mun tarina 9 Yhteistyökumppanimme esittäytyy: 10 Siivous Tiima Kansanedustajat Sauli Ahvenjärvi ja Kristiina Salonen 11 Katugallup12–13 Rauman Seudun Katulähetyksessä tapahtuu 13 Joulutervehdys14 Yhteystiedot15 2 toivonviesti_taitto_2012.indd 2 4.12.2012 13.10 me lähtökohtia ja sen eettisiä perusteita. Voimme puhua aidosta kohderyhmälähtöisyydestä tai lähimmäisen rakkaudesta, päämäärä on kuitenkin sama – kohdata ihminen aidosti. Nämä lähtökohdat ovat selkeästi esillä myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden hahmottaminen on helppoa, kun ympärillä on toimijoita jotka tukevat toimintamme ydintä. Kiitos kaikille lämpimästä vastaanotosta, on ollut liikuttavaa huomata lukuisten onnitteluiden myötä miten tärkeä rooli Katulähetyksen toiminnalla Rauman seudul- Apua kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille Olen saanut jo alustavasti tutustua Rauman Seudun Katulähetys ry:n monipuoliseen ja kaikille tärkeään toimintaan. Toiminnan lyhytkin esittely teki kyllä suuren vaikutuksen. Kaikesta yhdistyksen toiminnasta näkyy, että se on ensinnäkin toiminut pitkään ja suunnitelmallisesti. Toimintoja on koko ajan kehitetty ja tänä päivänä Rauman Seudun Katulähetyksellä on yhä tärkeämpi ja merkityksellisempi rooli kotikaupunkimme jokapäiväisessä elämässä. Katulähetys itse määrittelee ydintehtäväkseen ”Luoda uusia toipumisen ja elämässä eheytymisen mahdollisuuksia kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille.” Yhdistyksen toiminnan kärki kohdistuu erityisesti nuoriin. Toisaalta nuoret ovat nyky-yhteiskunnassa, myös Raumalla se ryhmä, jonka tulevaisuudesta me ihmiset olemme osaltamme erityisesti vastuussa. Monesta muusta paikkakunnasta poiketen Raumalla on tässäkin työssä ym- toivonviesti_taitto_2012.indd 3 la on. Aika näyttää minkälainen jälki uuden toiminnanjohtajan myötä hankeen jää, teemme niitä jälkiä yhdessä. Hyvää Joulua ja onnea vuodelle 2013! Janne Rantala märretty rakentavan ja pitkäjänteisen yhteistyön voima. Katulähetyksen yhteistyökumppaneiden määrä osoittaa sitä yhteisvastuuta, jollaista kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien aito ja konkreettinen auttaminen edellyttää. Raumalla ollaan jo kauan sitten siirrytty tässä suhteessa pelkistä sanoista todellisiin tekoihin. Tämän tiedostuslehden nimen mukaisesti toivon, että tämä arvostettu ja välttämätön toiminta Raumalla jatkuu ja entisestään kehittyy. Kari Koski kaupunginjohtaja 3 4.12.2012 13.10 RAUMAN SEUDUN KATULÄHETYS RY ESITTÄYTYY 4 Toivontalo Tukiasuminen/ASEMA-projekti: Kohderyhmänä asunnottomat, pitkäaikaisasunnottomat, tukiasunnoissa asuvat sekä asukkaat, joiden asumista uhkaa häätö ja oman kodin menettäminen. Ohjaajat toimivat asiakkaan tuen koordinaattoreina ja käyvät säännöllisillä kotitapaamisilla. Toivontalon yhteydessä on 16 tukiasuntoa. Lisäksi yhdistyksellä on ns. satelliittiasuntoja eri puolilla kaupunkia. Päiväkeskus: Päiväkeskus on matalan kynnyksen kohtauspaikka. Päiväkeskus on avoinna ma-pe klo 8-14. Voit tulla päiväkeskukseen: juomaan kupin kahvia ja lukemaan päivän lehdet. Lisäksi on mahdollisuus myös keskustella työntekijöiden kanssa tai osallistua ryhmiin. Hartaudet: klo 9 ja klo 12. Hartauksia käyvät pitämässä eri seurakuntien edustajat. Ruokailut: klo 9 aamupala ja klo 12 lounas. Hinnat 1.1.2013 alkaen: aamupala 1,50 e, lounas 2,50 e. Diakonissan vastaanotto: Rauman Seurakunnan diakoniatyöntekijän vastaanotto, toistaiseksi yhteys diakoniatoimistoon 044 7691 264 Vinkki-neulanvaihtopiste: Toivontalolla toimii käytettyjen ruiskujen ja neulojen vaihtopisteenä päiväkeskuksen aukioloaikoina. Ryhmätoiminta: Pohdinta -ryhmä tiistaisin klo 10.30-11.30. Ryhmä on kaikille avoin. Keskustelua ryhmäläisiä kiinnostavista aiheista (ei politiikka ja uskonto) NALLET-käsityöryhmä ke klo 9.3012 Käsityökerho, jossa tehdään sukkia, lapasia ja muita käsitöitä tilauksesta mahdollisuuksien mukaan. Mielekäs päivä-ryhmä to klo 10.30-11.30 Elämänhallinnan vertaisryhmä, joka kokoontuu 11 kertaa. Katulähetysillat perjantaisin: Tule iltakahville tai -teelle, keskustelemaan, kyselemään, kuuntelemaan, laulamaan ja olemaan yhdessä. Toimii vapaaehtoisvoimin. Sininen päivä: Eurajoella joka kuukauden kolmantena tiistaina klo 9-14 Eurajoen seurakunnan Tapulissa. Voimatupa: Eurajoella aina keskiviikkoisin klo 9-14. Tarjolla aamukahvit ja lounas toimintaan osallistuville. Ruokailun lomassa on mahdollisuus avoimeen tai henkilökohtaiseen keskusteluun toivonviesti_taitto_2012.indd 4 työntekijöiden kanssa. Asunnottomien jalkapallo Team Toivo (päihdekuntoutujien jalkapallo) Pääsykriteerinä joukkueeseen on, että pelaajalla on ollut kahden viime vuoden aikana päihdekuntoutus, asunnottomuus, tukiasuntoasuminen tai vankilasta vapautuminen. Team Toivolla on harjoitukset torstaisin klo 20 Winnovan liikuntasalissa, satamakatu 16 (ent. ammattiopisto) Työ- ja koulutusyksikkö Kaarna-hanke työllistää eri tukimuodoilla henkilöitä mm. puu-, rakennus- ja entisöintialan tehtäviin sekä siivous-, keittiö- ja autonkuljetustöihin. Tavoitteena on aktivoida ja motivoida henkilöitä eteenpäin esimerkiksi avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Projekti 24 on nuorille työttömille, kouluttamattomille, maahanmuuttajille, vajaakuntoisille sekä muulla tavoin työelämän ulkopuolelle jääneille tarkoitettu esipaja. Tavoitteena on auttaa osallistujia löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään valmiuksia siirtymään eteenpäin. Valmennus sisältää kolme viikkoa ryhmätoimintaa sekä viikko työelämään tutustumista joko Katulähetyksen tarjoamissa työtehtävissä tai sen ulkopuolella. VALO-projekti on työllistämisprojekti, joka pitää sisällään osanäyttöjen suorittamista. Kohderyhmänä on haasteellisessa asemassa olevat henkilöt, jotka ovat vailla koulutusta. Valo tarjoaa mahdollisuuden opiskella osanäyttöjä sisustusalan tai kotityö- ja puhdistuspalvelualan koulutusohjelmissa. Opiskelu tapahtuu tekemällä oppimisen lähtökohdista. Tekemällä oppiminen on luontainen ja tasavertainen tapa oppia. Föliruakka: Vähävaraisille tarkoitetut ruoka-apukasseja jaetaan kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 12.30-13.30 osoitteessa Isokatu 21. Vaatepankki toimii ”tuo tullessasi, vie mennessäsi” -periaatteella. Tuo mukanasi itsellesi tarpeeton vaate ja saat itsellesi puhtaan käyttökelpoisen vaatteen tilalle. Vaatepankki tiistaisin klo 12.3013.30 ja perjantaisin klo 12.30-13 osoitteessa Isokatu 21. 4.12.2012 13.10 ILMOITUSTAULU TOIVONTALO Päiväkeskuksen aukioloajat jouluna: Aattona klo 9-14 ja Joulupäivänä klo 9-14, molempina päivinä ilmaiset jouluruokailut. Tapanina päiväkeskus suljettu. Joulun jälkeen avoinna normaalisti 8-14. Uudenvuodenaattona päiväkeskus on suljettu. Huom! Uudenvuodenaattona 31.12. klo 18 alkaen Toivontalossa on seurat ja vetäjänä on Eila-Marja Törmä. Tuo uudenvuodenaaton nyyttikesteihin pientä purtavaa yhteiseen pöytään. TEAM TOIVON JALKAPALLOON MAHTUU LISÄÄ PELAAJIA! Ota rohkeasti yhteyttä ja tule mukaan pelaamaan. TYÖ- JA KOULUTUSYKSIKKÖ Soittele 044 0684954/Timo Salo. Föliruakka ja Vaatepankki ovat avoinna viikolla 51 normaalisti, perjantaina 21.12. Föliruuassa on Joulujako. Viikolla 52 sekä Vaatepankki että Föliruakka ovat kiinni. Viikolla 1 Föliruakka ja Vaatepankki ovat auki VAIN PERJANTAINA 4.1.2013. Uudenvuoden jälkeen palataan normaaliin aikatauluun, eli Fölikahvila ti ja pe klo 11-12.15, Föliruakka ti ja pe 12.3013.30. Vaatepankki ti klo 12.30-13.30 ja pe 12.30-13.00. 5 toivonviesti_taitto_2012.indd 5 4.12.2012 13.11 Suurien muutosten kautta parempaan elämään ”Me olemme tässä aloittelemassa umpihankihiihtoa.” Näillä sanoilla avattiin Rauman Seudun Katulähetyksen marraskuisen seminaarin keskusteluosuus. Kaikille oli heti selvää, ettei edessä ollut helppo tie, vaan lavalle asettuneet keskustelijat olivat valmiit laittamaan itsensä kokonaan peliin. Edessä olivat Heikki Maakorpi, Arno Kotro, Christer Lybäck ja Samuli Edelmann. – Me olemme kaikki rappioalkoholisteja täällä edessä, entisiä rappioalkoholisteja. Tässä on pappi, kirjailija, lääkäri ja näyttelijä. Meillä kaikilla on ollut paha alkoholiongelma, latasi julkisuudesta tuttu Samuli Edelmann. Miehiä yhdistää päihteiden käytön aloitusajankohta: kaikille käyttö on tullut tutuksi jo lapsena, osalle jo alle 10-vuotiaana. Kaikkien elämä on myös romahtanut päihteiden takia ja pohjakosketuksen kautta on löytynyt uusi parempi suunta. Päihteet eivät kuulu alaikäisille Keskustelussa puhuttiin pitkään lasten ja nuorten päihteidenkäytöstä. Alle 18-vuotiaiden alkoholin ja muiden päihdyttävien aineiden käytölle tuli jyrkkä EI. Ei vaikka nuori olisi kuinka fiksu ja kypsä. Perustelut olivat vakuuttavat: Alkoholi ei kemiallisesti sovi kehittymättömille lapsen tai nuoren aivoille. – Jos 13-vuotiaan mielihyväkeskus aivoissa saa viinaa, se tekee siitä vaarallisen Kuvat © Juha Puumalainen 2012 yhdistelmän, jota on vaikea purkaa, latasi lääkäri Christer Lybäck ja jatkoi: – Jos 12-vuotias saa rakkautta ja läheisyyttä, hän ei ala dokaamaan. Alkoholistin kohtuukäyttö Keskusteluun osallistui erittäin kiitettävästi omilla kysymyksillään myös seminaariyleisö. Yksi kysymys liittyi keskustelijoiden nykyiseen alkoholin käyttöön. Arno Kotro vastasi viisaasti: – Alkoholismi on kuin kala-allergia. Allergikko ei voi syödä kalaa, joten alkoholisti ei voi käyttää alkoholia. Entäpä kaverit ja muu sosiaalinen ympäristö, miten sille kävi raitistumisen myötä? – Minulla on säilynyt sama kaveriporukka, josta myös moni käytti liikaa ja on nyttemin raitistunut, kertoo Samuli Edelmann, joka päivän aikana korosti moneen kertaan kaveripiirin ja ystävien tärkeyttä. Arno Kotro myönsi elämänmuutoksen vaikuttaneen sosiaalisiin suhteisiin: – Ei niiden kaikkien kanssa ollut mitään 6 toivonviesti_taitto_2012.indd 6 4.12.2012 13.11 muuta tekemistä kuin ryypätä, miksi siis jatkaa yhteydenpitoa raitistumisen jälkeen. Ratkaisuja, onko niitä? Nelikolta udeltiin myös apuja, vinkkejä ja neuvoja parempaan elämänsuuntaan. Samuli Edelmann liputti koulun taideaineiden ja luovuuden ruokkimisen perään. Niistä voisi löytyä positiivinen keino purkaa pahaa oloa. Kaikki neljä vannoivat vertaistuen nimeen. Henkisten ja hengellisten asioiden esiin nouseminen yleisökysymysten kautta sai lavalla aikaan vilkkaan keskustelun. Näiden edellä mainittujen asioiden merkitystä keskustelijat korostivat paranemisen tiellä. Kotro, Maakorpi, Lybäck ja Edelmann ovat kaikki kavereita taustastaan ja vakaumuksestaan huolimatta ja heitä yhdistää ennen kaikkea toipuminen. Se mikä pitää pinnalla ja kuivilla, on kipinä tavoitella itseään kiinnostavaa asiaa. Jokaisella on se ”joku juttu”, jonka vuoksi kannattaa taistella ja nähdä vaivaa. puheenjohtajana. Hän esitteli RSKL:n askeltavasti etenevän työskentelymallin syrjäytymisen ehkäisyn työkaluna. Ahvenjärvi myös korosti, että jokaista nuorta tarvitaan tulevaisuudessa yhteiskunnan rakentajana ja vastuunkantajana suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. – Koska syrjäytymisen siemen kylvetään varhain, tulee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin panostaa ennaltaehkäisevästi aiempaa enemmän, pohti kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi. Tilaisuus herätti paljon kysymyksiä ja keskustelua lähes viimeistä penkkiä myöden täydessä Rauma-salissa. Jokaisella raittiutta hakevalla on oma tarinansa ja oma parannusreittinsä. Kaikkien se on mahdollista löytää, mutta ensin täytyy käydä siellä pohjalla. Tilaisuuteen lupautuneet keskustelijat toivoivat, että heidän esimerkkinsä luo muille latua umpihankeen ja auttaa eteenpäin. Kylmiä numeroita Päättäjien ja rahoittajien äänen toivat seminaarin Varsinais-suomen Ely-keskuksen sivistystoimen tarkastaja Erik Häggman ja kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi. Häggman avasi tilaisuuden lataamalla esiin kylmiä faktoja syrjäytyneiden nuorten määristä ja näistä aiheutuvista kuluista yhteiskunnalle. Havainnollistavana esimerkkinä Häggman kertoi, että yhdenkin nuoren pelastaminen syrjäytymiseltä kannattaa – sillä säästetään opettajan työiän palkan verran rahaa. Avauspuheenvuorossa korostui koulutuksen tärkeys. Sen ulkopuolelle jääminen on vakava riski ja johtaa liian usein syrjäytymiseen. Seminaarin päätti Sauli Ahvenjärvi, joka osallistui tapahtumaan myös Katulähetyksen Verkot Toimii-projektin ohjausryhmän Kuvat © Juha Puumalainen 2012 7 toivonviesti_taitto_2012.indd 7 4.12.2012 13.11 Presidentin tervehdys 5.12.2012 seminaariin TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS Nuorten syrjäytyminen on viime aikoina ollut erityisen paljon esillä julkisessa keskustelussa. Ongelman laajuus ja sen seurausten vakavuus ymmärretään yhteiskunnassamme hyvin. Pelkkä asian puheeksi ottaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitsemme uudenlaisia ratkaisumalleja ja konkreettisia toimia. Rauman Seudun Katulähetys ry tekee päivittäin arvokasta käytännön työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja syrjäytyneiden nuorten auttamiseksi. Yhdistyksen toiminnan lähtökohtana on, että jokainen on ansainnut uuden mahdollisuuden – että jokaisen on mahdollista saada elämänsä takaisin raiteilleen. Tässä onnistuakseen monet nuoret tarvitsevat kasvokkain tapahtuvaa ohjausta, ja silti nousu vaatii joskus useamman yrityksen. Siinä mitataan nuoren lähipiirin ja hänen elämässään toimivien ammattilaisten välittämistä. Nuori tarvitsee ympärilleen aikuisia, jotka uskovat häneen eivätkä luovuta hänen suhteensa. Meillä kaikilla on mahdollisuus toimia kohtaamiemme nuorten tukena. Pienetkin sanat ja teot voivat auttaa ehkäisemään nuoren ajautumista sivuraiteelle. Rauman Seudun Katulähetys on vienyt ajatuksen pidemmälle haastamalla yrittäjiä mukaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Yrittäjät voivat ottaa nuoria töihin tai tutustuttaa heitä työelämän hyviin käytäntöihin muilla tavoin, esimerkiksi vierailujen kautta. He voivat tarjota nuorelle mahdollisuuden kokea, että hänen työllään on aito merkitys. Paljon on saavutettu, kun autettavasta tulee auttaja. Rauman Seudun Katulähetyksen järjestämässä seminaarissa nostetaan esille aitoja kokemuksia nuorten hyväksi tehdyistä asioista. Toivon seminaarin osanottajille hyviä keskusteluja ja ajatuksia herättäviä kohtaamisia. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti 8 toivonviesti_taitto_2012.indd 8 4.12.2012 13.11 MUN TARINA Tarina on Rauman Seudun Katulähetys ry:n asiakkaan kertomus omasta elämästä. Olin ylivilkas, sellanen adhd-lapsi. Lastenkotiin jouduin heti synnäriltä äidin mielenterveysongelmien takia. Pääsin kotiin vasta reilun vuoden ikäisenä. Äiti yritti huolehtia meistä kolmesta lapsesta parhaan kykynsä mukaan ja tarjota turvallisen kodin. Äidillä on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja ittelläni myös samansuuntaisia ongelmia. Kahden isosiskon kanssa välit on viilentyneet mun kaman käytön takia. Toivon, että välit korjaantuis sinnekin suuntaan joskus. En muista aikaa, jolloin isä olisi asunut meidän kanssa. Lapsuus oli sillai onnellinen, vaikka olin rajaton lapsi. Äiti koetti laittaa rajoja ja minä hyppelin niiden yli. Tein kaikkia pahuuksia ja olin vähän häirikkö. Olin 11-vuotias kun mentiin yhden äijän luo koko poikaporukka ryyppäämään. Tuo äijä käytti meitä seksuaalisesti hyväkseen, tajusin tän vasta jälkeenpäin. Painoin villaisella sen asian ja aattelin äijän olevan sairas ja syyttelin itteeni. Siellä ryyppäsin ekan kerran. Joskus 15-vuotiaana tuli viikonloppuryypiskely ja bronxi-illat kuvioihin. Amiksessa tutustuin vääriin tyyppeihin ja se oli menoa. Käytin teiniikäisenä yhden kuurin hormoneita, venäläisiä nappeja. Mitenkähän nekin myrkyt on aivoja vaurioittanut, jälkensä on varmasti jättänyt. Se oli sellasta uhoomista silloin, itsevarmuus huipussaan. Ja kun ne tabut loppui, oli lasku alas suunnaton. Porttiteoria pätee kyllä muhun: kannabis oli avain vahvempiin aineisiin, jäin heti koukkuun ja tutustuin muihin aineisiin. Ne teki huonoa mun psyykkeelle. Sain kuitenkin amiksesta paperit ja tuli vielä inttikin käytyä. Aineiden käyttöä oli koko ajan, lähinnä kannabista ja viinaa. Siviilipuolen elämä tuli hyvin munattua lomilla, kun olin kännissä jo ennen kuin pääsin Raumalle. Tyttöystävä oli raskaana, mutta se ei estänyt menoa. Vaihdoin perheen päihteisiin. Pistin tyttöystävän ja mun yhteisen asunnon remonttiin ja heräsin aamulla putkassa. Sen jälkeen makasin äidin sohvalla ja mietin mitä kamalaa tuli kännipäissään tehtyä. Se oli tosi raskasta. Olen retkahtanut monta kertaa. Katkaisuhoitoja ja kuntouttavissa hoitokodeissa olen ollut useesti. Hoitoon olen joutunut sekä päihteiden käytön että mielenterveyson- gelmien takia. Hyvä nousu lähti Seinäjoen hoitokodista. Löysin samanhenkisen, uskovaisen naisen, rakastuimme ja menimme naimisiin. Jälkeenpäin mietittynä kaikki kävi liian äkkiä, liian iso muutos. En kestänyt sitä kaikkea. Aloin taas käyttää ja koin sen takia huonommuutta. En jaksanut enää ja eroo siitä sit tuli. Tulin takas Raumalle keväällä 2012. Mania iski ja jouduin psykoosiin. Se oli viiden kuukauden laitosreissu ja nyt olen ollut kuivilla kesästä asti. Psykoosissa oli ekan kerran 2003. Piri ja muut päihteet ovat laukaisseet psykoosit. Diagnoosin mielenterveysongelmista sain vasta pari kuukautta sitten, olen tyytyväinen siihen että sain sen. Se antaa ymmärrystä ja tilaa hengittää, kun on diagnoosi, oikea syy olotilalle. Kaveriporukka käyttää edelleen, onneksi on välit kylmentyneet sinne. Yksi kaveri on kuivilla. Hän löysi naisen ja oppi niin sanotusti ajattelemaan. Ei sieltä muut ole noussut. Vuosien varrella on muutamia kuollutkin, noin yks per vuosi. Omaan lapseen en saa olla yhteydessä, se on nyt jo yli 10-vuotias. Kirjoitin hänelle kirjeen, että en voi nyt olla sellainen isä kuin hän tarvitsisi. Toivottavasti hän ottaa myöhemmin yhteyttä minuun. Usko on tärkeä asia, se on sydämes. En enää kauheasti tuputa sitä uskoa. Usko on kantanut tähänkin asti. Jollain tasolla se on jäänyt jotenkin taakse. Nyt en ole enää niin sinut sen kanssa, kuin alussa. En ole oikein uskaltanut ottaa uudestaan kiinni siihen. Kaipaan sitä kyllä edelleen. Sanoisin niille, jotka miettivät polttelun tai muun sellasen aloittamista, ettei kannata koettaa. Hetken aikaa se pössyttely voi olla kivaa, mut kyl se sit potkaisee takaisin, vaatii veronsa. Ei kannata edes aloittaa. Laitostumisesta en ole päässyt kokonaan. Nyt on siirtymävaihe päällä. Olen mennyt maniasta masennukseen, rytinällä on tultu alas. Mulla on vahva lääkitys päällä. Raittius on yksi haave. Muut ovat vähän kauaskantoisempia, kuten työpaikka ja perhe, niitä mää tavoittelen. Olen toiveikas, tiedän että pystyn johonkin. Mies 31 v 9 toivonviesti_taitto_2012.indd 9 4.12.2012 13.11 YHTEISTYÖKUMPPANIMME ESITTÄYTYY Tiima Oy Yritys- ja rakennussiivous Tiima Oy on perustettu vuonna 2008. Toimintaalueena on Rauman seutu. Yrityksen palveluihin kuuluvat kaikki siivousalan työt, mutta lähinnä rakennusten loppusiivoukset ja yrityssiivoukset. Vakituisia työntekijöitä Tiimassa on viisi, jonka lisäksi vaihteleva määrä kausityöntekijöitä. Tiiman valttina on yrityksen koko: töitä otetaan sen verran, että kaikki kohteet pystytään hoitamaan laadukkaasti loppuun asti. 10 Tiima on tehnyt yhteistyötä Katulähetyksen vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen, Valoprojektin kanssa. Miten yhteistyö aikanaan alkoi, Mari Mikkonen Tiimasta: – Me olemme olleet mukana heti alusta alkaen kotityöpalveluiden ja laitoshuoltajan koulutusten alettua vuonna 2010. Valon kouluttajan, Maija Luukon kanssa olemme vanhoja tuttuja, joten oli jouheva siirtyä yhteistyöhön hänen aloitettua täällä työnsä. Maija auttoi meitä aikanaan Tiiman käynnistäessä toimintaansa. Oliko Rauman Seudun Katulähetys ry entuudestaan tuttu? – Ei ollut eikä Valo-projektikaan ollut lainkaan tuttu. Nimenä katulähetyksen kyllä tiesin, mutta en tiennyt toiminnan olevan näin monipuolista. Te kannatte ihmistä pidemmän matkaa, autatte oikeasti eteenpäin. Teidän tarjoama apu on pitkäkestoista. Miltä Valo-projekti on nyt näyttänyt? – Hienolta! Arvostan tätä työtä suuresti. Täällä annetaan ihmisille uusi mahdollisuus. Kaikki eivät ole perinteisiä koulun penkillä opiskelevia. Arvostan käytännön kautta oppimista. Minkälaista yhteistyötä olette tehneet Valon kanssa? – Valon opiskelijat ovat olleet Tiiman siivouskohteissa harjoittelemassa lähinnä ylläpitosiivousta. Opiskelijoita on ollut meillä tekemäs- toivonviesti_taitto_2012.indd 10 sä myös opiskelujen näyttöihin liittyviä töitä. Homma on toiminut hyvin, kun Maija on huolehtinut opiskelijoista eikä minun ole tarvinnut stressata tai kantaa huolta opiskelijoista. Opiskelijat ovat saaneet tärkeää kokemusta työelämästä ja minä olen saanut työtaakkaa meiltä vähän pienemmäksi. Olen myös lainannut työkoneita ja -laitteita Valolle. Voisiko Valo olla yksi vaihtoehto rekrytointikanavaksi? – llman muuta! Vielä ei ole tullut meille työntekijöitä, mutta tämä on kyllä käynyt mielessä ja ollut harkinnassa. Opetuksen taso ja työnjälki ovat olleet hyvää. Hommat on hoidettu alusta lähtien hyvin loppuun asti. Minkälaisen kuvan olet saanut Rauman Seudun Katulähetyksestä? – Erittäin positiivisen. Ei vain anneta rahaa käteen ja sanota, että selviä sillä. Täällä annetaan aidosti uusi mahdollisuus, annetaan ihmisen kokea itsensä tarpeelliseksi ja tutustua työelämään. Mitä sanoisit muille yrityksille, jotka pohtivat yhteistyön mahdollisuutta Rauman Seudun Katulähetyksen kanssa, uskaltaako meidän kanssa ryhtyä yhteistyöhön? – Uskaltaa! Minulla on kokemusta vain Valosta. Meillä on henkilökemiat toiminut ja kaikki sujunut joustavasti. Toimiminen on ollut helppoa senkin vuoksi, että Katulähetys ja Valo ei ole iso laitos. Pienen toimijan kanssa on helppo ja nopea toimia, yhteistyö ei ole vaatinut suurta byrokratiaa. On hienoa toimia tällaisen yhdistyksen kanssa yhteistyössä. Jos yksikin ihminen saa elämälleen paremman mahdollisuuden tätä kautta, niin se jo kannattaa. On hienoa, että itsekin voin auttaa tässä. 4.12.2012 13.11 Kansanedustaja vetämässä Vetoa Rauman Seudun Katulähetyksen Verkot Toimii-projektin ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi. Raumalainen edustaja on tuttu näky ainakin Toivontalolla, jossa hän on vuosien saatossa käynyt laulamassa ja pitämässä hartauksia. VeTo-projekti tuo uuden näkökulman Katulähetyksen toimintaan. Miten päädyit tähän tehtävään: – Hyvä kysymys, en tiedä miksi minua kysyttiin En ajatellut kieltäytyä, tämä on hieno tilaisuus. Haluan auttaa kaikin tavoin miten itse vain voin. Olen kansanedustajana avannut ovia ja järjestänyt tapaamisia valtakunnan päättäjien luokse: työministeri Ihalaisen luona kävimme yhdessä yhdistyksen johdon kanssa ja yksi ohjausryhmän tapaaminen on ollut eduskunnassa. Hyvä että päästään näin kertomaan toiminnasta, se takaa osaltaan toiminnan jatkuvuutta, kertoo Sauli Ahvenjärvi ja jatkaa: – Ruohonjuuritason tietämystä on vietävä valtakunnan päättäjille niin ministereille, muille kansanedustajille kuin virkamieskunnalle ja eri työryhmiin. Syrjäytymisen ja pahoinvoinnin tilanne on nähty ja tiedostettu. Se ei ole lisääntynyt, mutta sen luonne on ehkä muuttunut. Ollaan ihmeissään mitä pitäisi nyt tehdä. Nimenomaan nuorten ajautuminen sivurai- Toiveesta todeksi Jos voisin toteuttaa yhden toiveen, haluaisin antaa jokaiselle lapselle terveen itsetunnon. Uskon, että sen avulla moni yhteiskuntamme ongelma ratkeaisi. Lapsen hyvälle itsetunnolle annetaan pohja jo kotona. Lapsi tarvitsee terveen itsetunnon luomiseen aikuisen näyttämää peiliä, josta lapsi oppii olevansa hyvä, tärkeä ja rakastettava. Valitettavasti elämän tärkeimmät asiat ja arvot ovat joskus meiltä aikuisilta hukassa, ja silloin lapsi joutuu kasvamaan luullen, että muut asiat ovat hänen vanhemmilleen tärkeämpiä kuin hän. Joskus vanhempi on oman pahoinvointinsa vuoksi kykenemätön antamaan hellyyttä, huomiota ja rakkautta lapselleen. Usein tällaisessa kodissa asuva lapsi voi vielä tuntea itsensä koulussa ja yhteisössä ulkopuoliseksi köyhyyden, harrastusten tai ystävien puutteen vuoksi. Lapsesta tulee tällöin joko kaikille näkymätön lapsi tai jokaisen viranomaisen tuntema ongelmallinen lapsi. Nämä perheet tarvitsevat jo varhaisessa vaiheessa tukea ratkaistakseen ongelmansa. Nämä lapset tarvitsevat aikuisia, joiden luotettavan tuen turvin he saavat onnistumisen kokemuksia ja oppivat, että he ovat toivonviesti_taitto_2012.indd 11 teille yhteiskunnassa, siitä olemme todella huolissamme. On hyvä saada tällainen Valon malli ja myös muu rskl:n työ näytille, ja osoittaa että ne ovat tuottaneet tulosta. Tällaisia mielellään kuunnellaan. Yhteistyö yli rajojen tuo uusia mahdollisuuksia Raumalla toimii erityisen hyvin kunnan ja kolmannen portaan välinen yhteistyö. – Yhteistyö kaupungin ja katulähetyksen välillä on hieno malli. En tunne valtakunnallisesti, että onko muualla näin vahvasti yhteistyötä ja onko työtä niin sanotusti jaettu eri toimijoiden kesken. Tällaista luotua mallia olisi hyvä levittää muuallekin, miettii Sauli Ahvenjärvi Kansanedustajan työhön kuuluu osallistua erilaisiin tapahtumiin ja seminaareihin. – Yleensä kansanedustaja on lobbauksen kohteena eli halutaan jakaa informaatiota meidän kauttamme eteenpäin. Harvemmassa ovat tällaiset Katulähetyksen seminaarin kaltaiset tapahtumat, jossa on tavallinen kansa edustettuna ja saa kosketuksen heihin. Täälläkin on selvästi ollut havaittavissa huolta ja murhetta yleisön kysymyksissä, vastaa Sauli Ahvenjärvi. Sauli Ahvenjärvellä, kuten muillakin kansanedustajilla on kullakin omat kiinnostuksen kohteet, joihin haluaa panostaa omalla kaudellaan. - Haluaisin siirtää painopistettä julkisissa palveluissa, niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissa, ennaltaehkäisyyn eli nuorten, lasten ja perheiden hyvinvointiin. Meri on toinen kiinnostuksen kohteeni - Perustin eduskuntaan meriryhmän: se käsittelee mereen, merenkulkuun ja meriteollisuuteen liittyviä aiheita. aivan yhtä arvokkaita kuin kaikki muutkin. He tarvitsevat apua ennen kuin rikki on mennyt jo liikaa. Vaikeassa elämäntilanteessa olevat tarvitsevat lähelleen ihmistä. Kolmannen sektorin toimijat ovat arjessaan lähellä ihmistä. Järjestöt ovat jo pitkään ymmärtäneet ennaltaehkäisevän työn merkityksen. On tärkeää, että aikuisten kanssa työskenneltäessä osataan nähdä myös koko perhe ja perheessä olevat lapset. Kun onnistutaan vahvistamaan lasta ja lapsen itsetuntoa, voidaan katkaista syrjäytymisen periytymisen kierre. Rauman Seudun Katulähetys on tehnyt korvaamattoman arvokasta työtä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kanssa. Työssä on huomioitu aikuisten lisäksi myös perheet ja lapset. Hyvin usein tukisuhde alkaa kuitenkin vasta tilanteessa, jossa ihminen on jo ehtinyt menettää elämässään aivan liikaa. Raumalaislasten hyvinvoinnin vuoksi meidän tulee havahtua avuntarpeeseen jo nykyistä aikaisemmin. Rauman Seudun Katulähetys työntekijöineen ja toimijoineen onkin auttamisen aitopaikalla. Se arjen tietotaito ja osaaminen olisi tärkeä saada kanavoitua myös varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään työhön. Se voisi olla yksi askel toiveeni muuttumisessa todeksi. Kristiina Salonen, kansanedustaja 11 4.12.2012 13.11 KATUGALLUP Tunnetaanko katulähetys 1) 2) 3) Tiedätkö mikä on Rauman Seudun Katulähetys ry? Onko Rauman Seudun Katulähetys ry tuttu? Mitä RSKL tekee? Onko sinulla terveisiä yhdistykselle tai ajatuksia mitä RSKL:n pitäisi tehdä? Katja Parkkila 1) Ei yhtään. 2) En tiiä, jotain kadulla tehtävää työtä. 3) Ei. (Toiminnan esittelyn jälkeen jatkaa) En oo yhtään kuullut mitään. Hyvää toimintaa! Julius Alamäki 1) Ei, ei ole aavistustakaan. 2) Auttaa jotain, asunnottomia. 3) Varmaan auttaa niitä, jotka apua tarvitsee. Lasse ja Esa 1) Ei oo. Ai Toivontalo, juu se on tuttu (Lasse). Siinä se on työpaikan vieressä. Tunnen asukkaat (Esa). 2) Nyt kun sanoit Toivontalo, niin auttaa asunnottomia. Liittyykö päihteidenkäyttäjiin? Ei nyt tule mieleen. Saako sieltä asunnon? Käsittääkseni Toivontalolle täytyy mennä selvin päin. Ruokintaa, sieltä saa ruokaa. Pahannäköistä nuorisoa siinä liikkuu. 3) Aika moinen työsarka siinä jo on. Kun senkin hoidatte, niin ei muuta tartte tehdä. Arvokasta työtä teette. Raisa Mantere 1) En tarkalleen tiedä mitä kaikkea pitää sisällään, aika vieras asia. 2) Mietin että kuuluu Toivontalo siihen? Niin ajattelisin. Mitähän muuta? 3) Tätä saattaakin tehdä jo nyt, mutta auttaa hädässä olevia. Nuoria, joilla on isoja ongelmia, asunnottomia, rikollisia, koska hekin tarvitsevat jonkun, joka auttaa ja tukee. Jos on joutunut isoihin ongelmiin, niin läheisten tuki ja apu eivät ole olleet riittäviä tai niitä ei ole ollut mahdollista saada. ”Herrat torilla” 1) Ei ole. Ai Toivontalo, on se tuttu. Jonkin verran tiedän. 2) Onko se jotain seurakuntatyötä? Auttaa pulassa olevia, näin hienosti sanottuna. Vähävaraisia. 3) Sitä mitä nytkin tekee, eli auttaa muita. Markku Vainio 1) Suurin piirtein. Täytin Silakkamarkkinoilla sellaisen kyselyn. Missähän se toimipiste olikaan? 2) Avustustyötä tekee, auttaiskohan syrjäytyneitä? Niitä jotka ovat vähän niin kuin kelkasta pudonneet. 3) Lasten hyvinvointiin, auttaa vaikeuksissa olevia lapsia. Gallup jatkuu seuraavalla sivulla 12 toivonviesti_taitto_2012.indd 12 4.12.2012 13.11 MEILLÄ TAPAHTUU Asunnottomien yö Vaalitempaus Katja Hannulainen Eija ja Maiju Rauman Seudun Katulähetys osallistui valtakunnalliseen Asunnottomien yöhön järjestämällä Toivontalolla tapahtumaillan 17.10.2012. Pihalla oli mahdollista saada mukaansa vaatteita, hygieniatarvikkeita, grillimakkaraa ja kahvia. Pihan perällä aitauksessa määkivät terapialampaat Ulla ja Villa, joita käytiin rapsuttamassa ahkerasti pimenevässä syysillassa. Tapahtumassa piti puheenvuoron kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi, musiikista huolehtivat Japo ja Kimmo sekä illan päätteeksi hartaudesta vastasi pastori Tuire Aso. Asunnottomien yö kävijöitä oli noin 70. 1) En tarkalleen. Mielikuva on, että yritetään auttaa joitain, lähinnä nuoria. 2) (Miettii) Kerää teinijuoppoja pois kaduilta. Yrittää auttaa vähävaraisia. Taitaa olla jotain tekemistä tuon Toivontalon kanssa. 3) Hyvä te! Eikö se ole jotain hyväntekeväisyysmeninkiä. Arvostan niitä jotka auttavat. Eihän tästä muuten mitään tulisi. Kunnallisvaalien alla haluttiin koota äänestäjät ja ehdokkaat samaan tapahtumaan. Föliruuan ja Vaatepankin aukioloaikana järjestettiin vaalitapahtuma pe 26.10 meijerinmäellä ja se saikin innostuneen vastaanoton. Ehdokkaita kävi paikalla noin parikymmentä ja he joutuivatkin vastaamaan tiukkoihin kysymyksiin. Tavoitteena oli innostaa kohderyhmää vaaliuurnille, herättää innokasta keskustelua ehdokkaiden ja tavallisten ihmisten kesken sekä esitellä tuleville päättäjille Katulähetyksen toimintaa. 1) Ei. Ollaan Porista, ei ole tuttu. (Kerron Toivontalosta). Se Toivontalo on tuttu. Onkohan Porissa vastaavaa toimintaa? 2) Avustusta, eikö se olekin jokin avustusjärjestö? Vähävaraisille, nuorille ja muille. Pitävät päivystystä kadulla. Olen tainnut joskus lahjoittaa rahaa Katulähetykselle, mutta missä? 3) Auttaa nuoria yläasteikäisiä ja tietysti niitä vanhoja juoppoja. Yleensäkin vähävaraisia, jotka eivät tule toimeen omillaan. Onko tällä jotain kirkon kanssa tekemistä? 13 toivonviesti_taitto_2012.indd 13 4.12.2012 13.11 Kannetaan kaikki yhdessä vastuuta Rauman Seudun Katulähetyksessä kristillisyys ja yhteisistä asioista vastuun kantaminen lyövät kättä. Työntekijät ja vapaaehtoiset työskentelevät yhdessä. Myös kirkon sisällä vapaaehtoisten rooli kasvaa. Tavalliset seurakuntalaiset ovat ottaneet – ja ottavat jatkossakin – yhä suuremman roolin seurakunnissa. Heitä tarvitaan vastuunkantajina ja aktiivisina toimijoina, heitä tarvitaan sekä palvelemassa että johtamassa. Kirkon ja paikallisseurakuntien hallinnossa maallikoille on uskottu suuri määrä valtaa. Myös monia, ennen vain papistolle kuuluneita hengellisiä tehtäviä, on uskottu tavallisille seurakuntalaisille: hartaudet, opetustehtävät, ripin toimittaminen, rukousten johtaminen, saarnan pito, ehtoollisenjak ym. Teologiassa tätä kehitystä kutsutaan yleisen pappeuden vahvistumiseksi. Yleinen pappeus tarkoittaa, että kaikki kristityt ovat pappeja. Muinaisuudessa papit suorittivat uhritoimituksia alttarilla, mutta Jeesuksen antaman ainutkertaisen uhrin jälkeen tämänkaltaisia uhreja ei enää tarvita. Vanhan testamentin monimutkaisesta uhrijärjestelmästä ei ole enää jäljellä kuin kiitosuhri ja sekin uuden muodon saaneena: omalla elämällä, jota luonnehtivat palvelu, rakastaminen, usko ja rukous, tuomme Jumalalle kiitosuhrimme ja toimitamme siten itse kukin papin virkaa. Mitä yleinen pappeus voisi tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamisessa? Uudessa testamentissa on monia kohtia, joissa kristityille teroitetaan, kuinka esivallan kunnioitus kuuluu kristityn perushyveisiin. Kun mietimme asiaa tarkemmin, huomaamme, että modernissa demokratiassa esivallan virka kuuluu kaikille täysi-ikäisille kansalaisille yhteisesti. Näin siis jokainen on vas- tuussa yhteiskunnan asioista ja osallistuu niiden hoitamiseen. Jokaisella kansalaisella on yhteiskunnallinen tehtävä. Joka ei halua sitä hoitaa, vetäytyy syrjään yhteisön rakentamisesta ja unohtaa Uuden testamentin ohjeet esivallan kunnioittamisesta. Yhteisten asioiden hoitamiseen osallistuminen on Jeesuksen säätämän rakkauden lain täyttämistä. Siten kristityn osallistuminen yhteisten asioiden hoitamiseen esimerkiksi äänestämällä ja ympäröivän maailman asioihin perehtymällä on sekin osa kristityn ”vaeltamista Herrassa”. Se on osa sitä elämää, jossa kristitty uhraa omastaan lähimmäisen hyväksi. Tällaisilla kaikkien aktiivisuutta painottavien sanojen myötä toivotan Rauman Seudun Katulähetyksen aktiiviselle väelle joulun rauhaa ja joulun iloa! Ville Niittynen Rauman seurakunnan johtava kappalainen 14 toivonviesti_taitto_2012.indd 14 4.12.2012 13.11 Yhteystiedot Rauman Seudun Katulähetys ry. www.rskl.fi Lyseokatu 7 Fax Toiminnanjohtaja Rantala Janne Tukiasuminen ja päivätoiminta Vastaava ohjaaja Salo Raili Vast.ohjaaja Hämäläinen Aulikki, kunt. Ryhmät Ohjaaja Korhonen Minna Ohjaaja Raita Teresa Päiväkeskusohjaaja Laukkanen Matti Päiväkeskusohjaaja Saonegin Marja Liisa Päiväkeskusohjaaja Koskinen Tatu Ohjaaja Salo Timo Ohjaaja emäntä Liukkonen Anitta Projektipäällikkö Minna Wahlman, Asema Työ- ja koulutusyksikkö, Isokatu 21 Yksikön johtaja Kaarna-hanke Projektipäällikkö Mattila Tommi Ohjaaja Ylen Rebekka Ohjaaja Helisevä-Välimaa Päivi Ohjaaja Salminen Anne Hankesuunnittelija Mantere Sari Projekti 24 Erityistyöntekijä Saviaro Heidi Valo-projekti, Köydenpunojanvahe 4 Projektipäällikkö Kerola Marko Kouluttaja Aalto Tomi Kouluttaja Kares Maija Projektiassistentti Hankaankorpi Nina Erityisohjaaja Hyvönen Kirsi VeTo-projekti Projektipäällikkö Maakorpi Heikki Projektiassistentti Rintamaa Kristiina Unelmista Totta projekti Ohjaaja Holmsten Johanna Ohjaaja Moilanen Jenni Toimisto Toimistotyöntekijä Jauhianen Anita Talonmies Vuorinen Vesa Rauman ev. lut. srk:n diakoniatyö 02 8225 903 044 068 4947 050 469 3168 044 068 4986 044 068 4957 044 068 4959 050 362 4249 044 068 4926 044 354 6421 044 068 4954 044 068 4931 044 068 4968 044 068 4958 044 068 4936 044 068 4985 044 068 4956 044 068 4966 044 068 4938 044 068 4961 044 068 4964 044 068 4952 044 068 4962 044 393 3181 044 068 4987 044 068 4988 044 068 4989 044 068 4960 02 8223 876 044 068 4927 044 068 4967 044 7691264 Sähköpostiosoitteet ovat kaikilla työntekijöillä seuraavasti: etunimi.sukunimi@rskl.fi 15 toivonviesti_taitto_2012.indd 15 4.12.2012 13.11 16 16 toivonviesti_taitto_2012.indd 16 4.12.2012 13.11