1. No category

Samsy ry 50 vuotta
SY-VIESTI
SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY:N JÄSENLEHTI No. 3/2013
SAMSY ry 1963-2013
Puheenjohtajan palsta ......................................... s.3
Sähkömestarikoulutus 2013-2014 ....................... s.4
Puhoksen voimalaitos.......................................... s.5
Historian lehdiltä ................................................. s.8
Standardoinnin uustisia ..................................... s.10
Ennen vanhaan .................................................. s.12
Kutsu syyskokokseen ......................................... s.13
Hallitus .............................................................. s.15
Sähkömestarien ja sähköyliasentajien
syyspäivät .......................................................... s.16
sy-viesti 3/2013
1
Samsy ry 50 vuotta
HALUAN LIITTYÄ SÄHKÖMESTARIEN JA
SÄHKÖYLIASENTAJIEN SAMSY RY:N JÄSENEKSI
Etunimet
Sukunimi
Osoite
Postinro. ja -paikka
Puhelin
Sähköposti
Syntymäaika
Sähköyliasentaja-erikoisammattitutkinto vuosi
Sähkömestari vuosi
Yhdistyksen jäsenmaksu on 30 euroa vuodessa.
Ilmoittakaa osoitteenmuutokset jäsenrekisterinhoitajalle.
Matti Airola, Kreetankuja 13 as 5, 21200 Raisio
S-posti: matti.airola@samsy.fi • koti puh. 040 7611 060 • työ puh. 050 414 0661
Etusivun kuva: vasemmalta Pasi Suckman, Toni Arponen ja Erno Korsimo.
Sy-Viesti, SAMSY ry:n puolueeton tiedotuslehti
SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY
Finnish Society of Senior and Master Electricians
Ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
TOIMITUS
Päätoimittaja:
Toimitusneuvosto:
Timo Heinelä
Jouko Laakko, Jouko Aalto, Lasse Ojansivu, Matti Airola,
Janne Virta, Lasse Anttila ja Seppo Aaltonen
Toimituksen osoite: Ieskatu 13 as 2, 20210 Turku
s-posti:
timo.heinela@samsy.fi • www.samsy.fi
2
Sy-viesti 3/2013
ISSN 0780-6841
Samsy ry 50 vuotta
Jouko Laakko
Olemme saaneet nauttia kauniista
kesästä kukin tahoillamme ja jälleen
on aika pohtia arkisempia asioita.
Koulut ovat alkaneet ja liikenteessä on huomioitava lisääntyneet pienet jalankulkijat, jotka
paikoin vallattomastikin ja hieman varomattomasti saattavat opintiellään kulkea. Vastuu on
meillä aikuisilla ja myös meidän on ymmärrettävä
oppia uusia toiminta-tapoja arkemme rutiinien
sujumiseksi.
Autoilussa alkaa lokakuun alussa uusi aikakausi kun pidemmät ja entistä raskaammat rekat
alkavat työntyä liikenteen sekaan. Saattaa siinä
joku valotolppakin kaatua ja työllistää meitä sähkäreitä kun ei pienempikään kalusto tahdo joka
kulmasta taittua.
Eräillä ammattiryhmillä on jo pakolliset täydennyskoulutuksensa ja ihmettelenkin sitä, miksi
ei sähköalalla ole pätevyyksien ylläpitämiseksi
saatu vastaavanlaista määräajoin esim. 5 vuoden
välein suoritettavaa tietotason päivityskoulutusta pakolliseksi. Nykyinen järjestelmä rapauttaa
sähköasentajien arvostuksen ja ammattitaidot
kun perustutkinnon koulutus kestää kahdeksan
kuukautta ja jopa lyhyemmän ajan ja vaadittava
työkokemus kuittautuu kovinkin yksipuolisista ja
vaatimattomista töistä.
Vaikka yrittäjyyttä arvostankin, ei sen ensisijaisuus saa mennä ammattiosaamisen edelle.
Tällainen toimintamalli tuntuu olevan hallituksen
avainlinjaus työttömyyden vähentämisessä eikä
se koske ainoastaan sähköalaa vaan ongelmia on
muuallakin.
valitettavan vähän opiskelijoita. Tähän selkeänä
syynä pidämme urakointioikeuksien liian vähäistä
rajausta eli järjestelmä pitäisi palauttaa entisen
kaltaiseksi, jossa pääsulakkeiden koko ja kiinteistön tai laitteiston käyttötarkoituksen mukaisesti
urakointioikeudet myönnettäisiin koulutustason
nousun myötä. Nykyinen järjestelmä tasapäistää
eikä motivoi jatkokoulutukseen hakeutumiseen.
Viranomaistaho turvautuu siihen, että asiakas
suorittaa valvonnan, mutta valitettavan usein
lopputulos ei ole ketään tyydyttävä ja tulee
meidän kaikkien maksettavaksi kuten rakennusalan osaamattomuuden seuraukset vuotavat ja
homehtuvat rakennukset.
Oppimista siis on meillä kaikilla, mutta toivotan
kaikille antoisia sieni- ja marjareissuja. Kalassakin kannattaa käydä, sillä luonnossa liikkuminen jo sinällään tekee luonnottoman hyvää.
Nähdään syysluentopäivillä.
Sähköalalla ihmetyttää se, että vaikka on säädelty ja varsin tiukoin normein ohjeistettu ala
kyseessä, ei valvova viranomainen ole kykenevä
tai halukas puuttumaan selkeisiinkään määräyksistä poikkeamisiin. Taitaa eri hallinnonalojen
ja virkamiesten keskinäinen nokkimisjärjestys
mennä selkeästi yleisen edun edelle.
Oppilaitokset ovat kovan moraalisen vastuun
alla, kun tulosta pitäisi tehdä ja ainoana tuloksen
todentamisena pidetään toiminnan taloudellista
hyötyä eli raha ratkaisee.
”Kesästä on vain muistot jäljellä”.
Jo useamman vuoden on vallinnut tilanne, että
sähköyliasentajan erikoistutkintoon hakeutuu
sy-viesti 3/2013
Kuva: Ilta Säkylän Pyhäjärvellä.
3
Samsy ry 50 vuotta
SÄHKÖMESTARIKOULUTUS 2013–2014
Täydennä pätevyyttäsi Sähköasennusalan Mestarikirjan anomista varten!
Mestarikirjan hakeminen
Sähköasennusalan Mestarikirjan saa (opastamme anomisessa) henkilö, joka:
1. On suorittanut Sähkölaitosyliasentajan erikoisammattitutkinnon tai Sähköyliasentajan
erikoisammattitutkinnon
2. On suorittanut AEL:n järjestämän Sähkömestarikoulutuksen tai Tekniikan erikoisammatti
tutkinnon (tai muun vastaavan laajuisen ja sisältöisen esimiestutkinnon)
3. Omaa riittävän työkokemuksen.
Kenelle
Sähkömestarikoulutus on tarkoitettu sähkölaitosyliasentajan erikoisammattitutkinnon tai sähköyliasentajan erikoisammattitutkinnon suorittaneille henkilöille, jotka haluavat täydentää pätevyyttään
Sähköasennusalan Mestarikirjan anomista varten.
Koulutuksen tavoite
Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet esimiestyöhön ja vahvistaa esimiestaitoja.
Koulutuksen laajuus ja suoritustapa
Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, johon sisältyy 8 koulutuspäivää,
verkko-opiskelua ja etätehtäviä. Koulutuksen päätteeksi järjestetään tentti.
Paikka
Koulutuspäivät järjestetään AEL:ssä, Helsingin Malminkartanossa
Koulutuspäivien ajankohdat ja pääsisällöt
03.10.2013 Esimiehen työsuojeluvastuun työkalut
31.10.2013 Esimiehen työlainsäädäntö
20.11.2013 Kannattavuus ja kustannushallinta - puhutko taloutta? Päivä 1
21.11.2013 Kannattavuus ja kustannushallinta - puhutko taloutta? Päivä 2
05.02.2014 Minä esimiehenä – taitava viestijä ja palautteen antaja
06.02.2014 Henkilökemiat haltuun – erilaisuus hyötykäyttöön
12.03.2014 Haastavat tilanteet hallintaan – hyvinvointia työhön
13.03.2014 Valmentava esimiestyö ja kehityskeskustelut – miksi, milloin ja miten?
03.04.2014
Tentti
HUOM! Mikäli et ehdi mukaan vielä avauspäivään, voit aloittaa koulutuksen myös
31.10. ja korvata ensimmäisen päivän myöhemmin!
Hinta
VOS -rahoituksella tuettu hinta on 2900 euroa/osallistuja + alv. 0 %, kun työnantajasi maksaa
koulutuksen. Mikäli maksat koulutuksen itse, tuen osuus on suurempi ja hinta on
1800 euroa/osallistuja + alv. 0 %.
Hinta sisältää koulutuksen, verkko-opetuksen, opetusmateriaalit ja käyttäytymisprofiilin
sekä koulutuspäivien lounaat ja kahvit.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset
Koulutussihteeri Katri Kuri, katri.kuri@ael.fi, puh. 050 3742 193
Koulutusasiantuntija Liisa Puskala, liisa.puskala@ael.fi, puh. 044 7224 748
Koulutusasiantuntija Reijo Alastalo, reijo.alastalo@ael.fi, puh. 050 3360 128
4
Sy-viesti 3/2013
Samsy ry 50 vuotta
Puhoksen voimalaitos
Kiteellä
Puhos sijaitsee Kiteellä
Kitee kuuluu Pohjois-Karjalan eteläisimpään osaan. Kiteen seudun talousalueeseen
kuuluvat Kiteen kaupungin lisäksi Kesälahti,
Rääkkylä ja Tohmajärvi. Seudulla noin 19 300
asukasta, joista Kiteellä noin 9 200.
Karjalan kuninkaaksikin kutsuttu Gabriel
Wallenius perusti sahan Puhokseen 1780.
Houkuttimena runsas vesivoima, hyvät liikenneyhteydet ja vilkas kauppa. Nils Ludvig
Arppe kohotti Puhoksen ainutlaatuiseen
kukoistukseen 1800-luvulla useine teollisuuslaitoksineen.
Puhoksen voimalaitos
Voimalaitos sijaitsee Kiteen kunnassa Pyhäjärven ja Oriveden välisessä Puhoksenkoskessa. Voimalaitoksen rakennutti Puhoksen Voima Oy vuonna 1961. Nykyisin voimalaitoksen
omistaa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy.
Voimalaitoksen rakentaminen
Maaseudun sähköistämistä varten vuonna
1945 perustettu Pohjois-Karjalan Sähkö Oy
etsi alusta lähtien mahdollisuuksia oman
sähköntuotannon aloittamiseen. Toimialueen eteläosissa tähän näytti mahdollisuuden
tarjoavan Puhoksenkoski Kiteellä. Koski oli
tosin jo valjastettu pienellä Puhoksen kylää
palvelleella tasavirtalaitoksella, mutta tästä
voimalaitoksesta ei ollut ratkaisuksi jatkoa
ajatellen. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy ehdottikin koskiosuuksia omistaneelle Oy Kaukas
Ab:lle syksyllä 1946 uuden voimalaitoksen
rakentamista joko metsäyhtiön tai sähköyhtiön toimesta.
Oy Kaukas Ab oli tuolloin haluton ryhtymään
asiassa toimenpiteisiin. Asiaan tartuttiin
uudelleen vuonna 1958. Koskiosuuksia koskevan selvitystyön jälkeen Oy Kaukas Ab ja
Pohjois Karjalan Sähkö Oy perustivat marraskuussa 1959 Puhoksen Voima Oy:n. Metsäyhtiön osuus uudessa yhtiössä merkittiin
sen omistaman Kaltimon Voima Oy:n nimiin.
Voimalaitos valmistui vuoden 1961 lopussa.
Sen koko tuotanto myytiin Pohjois-Karjalan
Sähkö Oy:lle.
Oy Kaukas Ab halusi kuitenkin verraten pian
irtaantua Puhoksen Voima Oy:stä, jonka koko
osakekanta siirtyi toiselle pääomistajalle elokuussa 1966. Vuoden 1978 lopussa Puhoksen
Voima Oy sulautettiin omistajayhtiöönsä.
Puhos-virtaan valmistui vesivoimala vuonna 1961 käyttämään hyväkseen noin neljän
metrin putouskorkeutta. Puhoksen vesivoimalan säätöjärjestelmää uusittiin kesällä 2008.
Sähköä tuottaa yksi vaaka-akselinen Francisturpiini, joka on teholtaan 0,8 megawattia.
Tekniset tiedot
• Teho: 0,8 MW
• Putouskorkeus: 3,7 m
• Suunnitteluvirtaama: 20 m³/s
• Vuosienergia: 1 500 MWh
• Yksi vaaka-akselinen Francis-turpiini
• Voimalaitos valmistui 1961
Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö
Puhoslahden ja Puhoslammen välisellä
kannaksella oleva Puhoksen historiallinen
teollisuusympäristö on merkittävä varhaisen
teollistumiskauden ympäristö.
Puhoksenkoski, joka on yksi Pyhäjärven vanhoista lasku-uomista, on Kiteen vanhimpia
myllynpaikkoja. Sahan ja ruukin tuotantorakennuksia ei Puhoksen alueella ole säilynyt,
mutta sahan jäänteitä ja kiviperustuksia on
jäljellä jokihaarojen välissä. Muutoin rakennuskanta on monipuolista ja historiallisesti
kerroksista. Puhoksenkosken partaalla on
mylly sekä voimalaitos.
Noin 800 metrin mittaisen kosken laidat on
kivetty voima- ja uittokanavaksi. Kosken
suulla toimivalla tukkien lasku- ja säilytyspaikalla on terva-aitta 1800-luvulta ja paja.
sy-viesti 3/2013
5
Samsy ry 50 vuotta
Puhoksen vanhinta rakennuskantaa on kosken
länsipuolella Majatalontien varrella sijaitseva Koskela, jonka 1800-luvulla rakennettu
päärakennus on ollut Puhoksen hovin työväen asunto. Entinen Puhoksen yläkoulu on
alun perin ruukin tilaan kuulunut rakennus
1800-luvulta. Hovin päärakennuksista toinen
on palanut 1860-luvulla ja toinen purettu.
Kartanoiden lehmuspuisto ja tiilinavetta ovat
säilyneet.
Ns. Mustosen kanavana tunnettu kaivanto on
muistona yrityksestä kanavoida Pyhäjärven ja
Oriveden välinen kannas puutavaran uittoa
varten. Kaivanto on linjattu Laukkalansuon
kautta. Kanavointiyritys on yksi maakunnan
varhaisimpia yhdessä Utran kanavan.
Ruukinpatruuna Nils Ludvig Arppen istuttama Puhoksen lehtikuusipuisto on Suomen
suurin. Metsä on istutettu 1842-1844 laivanrakennustarpeiksi. Puistometsä on metsäntutkimuslaitoksen hoidossa.
Lehtikuusimetsän ja valtatien itäpuolella,
Ätäskön rannalla on Puhoksen ruukkiin liittyvä, Arppen perustama Koivikon hovi ympäröivine viljelymaisemineen. Hovin 1850-luvulla rakennettua päärakennusta on jatkettu
1899 ja 1914.
Se on nykyisin Kiteen maatalousoppilaitoksen
ja koulutilan käytössä.
6
Historia
Puhoksen kannakselle syntyi kyläasutusta
vasta 1600-luvulla. Koskeen rakennettiin
jo varhain mylly, jonka lisäksi paikalla toimi
myös kalastamo. Puhos kuului Suorlahden
hoville, ja myydessään Suorlahden kruununvouti Andersin piti Puhoksen myllyn itsellään.
Puhos myytiin 1770 nimismies Erik Andersinille, jolta omistus siirtyi edelleen kruununvouti Gabriel Walleniukselle.
Puhoksen teollinen perinne ulottuu vuoteen
1774, jolloin Walleniuksen perustama saha
aloitti toimintansa. Vuoden 1778 kuninkaallisella päätöksellä taattiin Karjalalle lupa sahatavaran vientiin Venäjälle. 1780-1790-luvulla
Savon ja Karjalan osuus Ruotsin puoleisen
Suomen sahatavaran tuotannosta oli kolmasosa tai jopa puolet.
Puhoksen sahan hankinta-alue käsitti paitsi Pyhäjärven ympäristön myös lähimmät
Oriveden kylät. Saha sijaitsi alimman kosken
länsirannalla ja mylly sitä vastapäätä vähän
ylempänä.
Ensimmäinen sahauskausi jatkui Kustaan
sotaan 1788-1790, eikä sahaa rakennettu
uudelleen kuin vasta 1800-luvun alussa.
Puhos oli 1800-luvun alussa teollisuusmies
Nils Ludvig Arppen hoidossa, ja tuolloin
saha kehittyi yhdeksi maan suurimmista.
Sy-viesti 3/2013
Samsy ry 50 vuotta
Telakkatoiminta käynnistyi Oriveden puoleisella rannalla 1829. Maamme ensimmäinen
höyrylaiva, sisävesiliikenteeseen ja sahatavaran lauttaukseen tarkoitettu Ilmarinen,
valmistui siellä 1833. Aiemmalle sahakirjurin
talon paikalle nousi Arppen aikana Puhoksen
hovi puistoineen ja kosken rannalle muitakin
rakennuksia.
Arppeen rakennuttama Koivikon kartano
valmistui 1840, ja Koivikosta kehittyi maatalouden mallitila.
Kartanorakennus sijaitsi lähempänä Ätäsköä
kuin nykyinen tilan päärakennus.
Puhoskoski perattiin 1829-1839. Sahatavaran
kuljettamiseksi kannaksen yli järvestä toiseen
Arppe rakennutti 1843 kannaksen poikki
hevosvetoisen rautatien. Kosken vieressä
kulkeneet kiskot olivat ensimmäiset laatuaan
Suomessa.
1800-luvun loppupuolella Puhoksen omistanut suurliikemies A.J. Mustonen rakennutti
Puhoksenkosken äärelle konepajan, valimon
ja telakan 1875. Puhoksen kannaksen lävistävän ns. Mustosen kanavan rakentaminen
aloitettiin 1876 tuotantolaitoksen kuljetusyhteyksien parantamiseksi. Kanavan rakennustyöt keskeytyivät jo seuraavana vuonna
sahan omistajan kuolemaan, mutta kanavointia Orivedeltä Puhoksen ja Pyhäjärven kautta
Laatokalle suunniteltiin vielä 1900-luvun
alussa.
Antti Juhana Mustonen
8.12.1810 Lieksa – 30.5.1877 Joensuu
Puhoksen konepaja toimi vuoteen 1893 asti
ja saha vuoteen 1900. Jo Arppen kaudella
kosken länsipuolella oli harjoitettu laajaa
karjataloutta, ja teollisen toiminnan loputtua Puhoksella jatkui maatalous. 1900-luvun
alkupuolella Puhoksenkosken voimaa käytettiin myllyn ja sähkölaitoksen toimintaan,
ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n voimalaitos
rakennettiin 1958-1959. Arppen aikainen
saha purettiin 1961.
Asioita kaiveli: Timo Heinelä.
Lähteet: www.wikipedia.org, www.rky.fi, www pks.fi, www.keti.fi, Museovirasto.
SAMSY ry:n stipendit 2013
Turun ammatti-istituutista stipendin saivat
etusivulla komeilevat
Pasi Suckman,
Toni Arponen ja
Erno Korsimo.
Helsingistä stipendin sai
Stadin ammattiopistosta
Laura Heikkilä.
Laura Heikkilä
SAMSY ry onnittelee Teitä!
sy-viesti 3/2013
7
Hist
orian
lehdi
ltä...
Samsy ry 50 vuotta
8
Sy-viesti 3/2013
Samsy ry 50 vuotta
Sähkötekniset standardit
www.sesko.fi
SESKO ry:n valmisteleman SFS-käsikirjan 606 toinen painos sisältää kokoelman
kansainvälisiä standardeja, joiden soveltamisala liittyy sähkölaitteiston ja sähkölaitteiden
turvallisuuden peruskäsitteiden soveltamiseen ihmisen ja koneen välisessä rajapinnassa.
SFS-käsikirja 606 Sähköasennusten ja
sähkölaitteiden turvallisuuteen
liittyvät peruskäsitteet
2. painos, 2013. 152 sivua (A4-koko). Hinta 110 € (+ alv 10%)
Käsikirjan sisältämät suomenkieliset standardit
(SFS-EN 60073, SFS-EN 60445, SFS-EN 60447 ja
SFS-EN 61293) ovat ns. turvallisuuden perusjulkaisuja
(basic safety publications), joihin viitataan asennus- ja
tuotestandardeissa sekä EU-direktiiveissä ja määräyksissä.
Käsikirjan lopussa on taulukko sen sisältämistä
turvallisuusmerkeistä ja kuvatunnuksista.
Käsikirjan standardien sisältö auttaa lukijaa ymmärtämään sähköturvallisuuteen
ja laitteiden ohjauksen turvallisuuteen liittyviä perusasioita, koska asiat esitetään
tuotestandardeja perusteellisemmin. Usein tuotestandardeissa on vain viittaus
turvallisuuden perusjulkaisun.
Mainittujen standardien lisäksi käsikirjan sisältyy valikoitu kokoelma standardin
SFS-ISO 7010 (2012) sähkötekniikkaan liittyviä turvallisuusmerkkejä ja standardin
IEC 60417 sähkölaitteissa käytettäviä kuvatunnuksia.
Esimerkkejä
graafisista tunnuksista
SFS-käsikirjassa 606:2013
SESKO valmistelee sähkö- ja elektroniikka-alan standardit ja välittää IEC-standardeja.
SESKO, p. 09 696 3961, sähköposti: myynti@sesko.fi, www.sesko.fi
SFS-standardien ja käsikirjojen myynti:
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, p. 09 1499 3353,
sähköposti: sales@sfs.fi, Verkkokauppa: http://sales.sfs.fi/sfs/
SY_viesti_3_13 ilmo SESKO.indd 1
sy-viesti 3/2013
9
2.9.2013 10:59:41
Samsy ry 50 vuotta
Sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnin uutisia
Täydennystä esitysaineistoon
sähkötekniikan peruskäsitteistä
SESKOn verkkosivuilla www.sesko.fi on kesällä
2013 julkaistu uutta esitysaineistoa: Sähkötekniikan peruskäsitteet, Osa 2: Sähkövirta. Pdfmuotoinen esitys on vapaasti ladattavissa sivulta:
http://www.sesko.fi/portal/fi/oppilaitoksille/esitysaineistoa_opetutuksen_ja_oppimisen_tueksi/
Lisäksi aiemmin julkaistua peruskäsitteistön
esitysaineistoa - Sähkötekniikan peruskäsitteet,
Osa 1: Jännite - on päivitetty saadun palautteen
perusteella.
Samalla internetsivulla on runsaasti muita alan
standardointia ja standardien valmistelua koskevia esitysaineistoja. Kaikkia näitä esityksiä saa
käyttää vapaasti ja tarvittaessa muokata. Lähde
on kuitenkin aina mainittava.
SFS-käsikirja 660 EMC-standardeista uudistettu
SESKO ry:n valmistelema SFS-käsikirja 660 sisältää kokoelman kansainvälisiä standardeja, joiden
soveltamisala liittyy laitteiden sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen (EMC).
Käsikirjaan valituista standardeista kaksi on tietotekniikan laitteiden EMC-tuoteperhestandardeja
ja kuusi muuta ovat EMC-perusstandardeja.
Käsikirjan tarkoituksena on auttaa käyttäjää
tutustumaan keskeisiin EMC-standardeihin ja
EMC-testaukseen, jonka avulla voidaan varmistaa
laitteen sähkömagneettinen yhteensopivuus.
Sähkömagneettisella yhteensopivuudella tarkoitetaan laitteen kykyä toimia tarkoitetussa käyttöympäristössään häiritsemättä muita samassa
ympäristössä olevia laitteita sähkömagneettisesti
tai häiriintymättä muiden siinä ympäristössä
olevien laitteiden tuottamista sähkömagneettisista häiriöistä. Tämä on myös Euroopan Unionin
EMC-direktiivin, 2004/108/EC, sisältö tiivistettynä.
osoittamaan tuotteiden täyttävän vaatimukset,
laadittava sitä osoittava vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kiinnitettävä laitteeseen vaatimustenmukaisuutta osoittava CE-merkki. CE-merkin
kiinnittämisen edellytyksenä on myös muiden
tuotetta koskevien direktiivien, esimerkiksi sähköturvallisuutta koskevan pienjännitedirektiivin
vaatimusten mukaisuus.
Direktiivin vaatimusten mukaisuus voidaan osoittaa käyttämällä yhdenmukaistettuja (harmonisoituja) eurooppalaisia EN-standardeja. Standardien käyttö ei ole pakollista, mutta vaatimusten
mukaisuuden osoittaminen muulla tavalla kuin
käyttämällä harmonisoituja standardeja on hyvin
monimutkaista ja siihen kannattaa ryhtyä vain
tilanteessa, jossa standardien käyttäminen on
mahdotonta. EU:n komissio julkaisee ja ylläpitää
direktiivikohtaisia luetteloita harmonisoiduista
standardeista, joita voidaan käyttää kyseisen
direktiivin vaatimusten mukaisuuden osoittamiseen. Linkki ajantasaiseen luetteloon löytyy mm.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) verkkosivuilta (www.tukes.fi).
Käsikirjaan on koottu keskeisimmät tietotekniikan laitteita koskevat EMC-standardit. Kokoelma
ei ole täydellinen, koska kaikkien mahdollisten
EU:n alueen sisällä markkinoitavien sähkö- ja
elektroniikkalaitteiden tulee täyttää EMCdirektiivin olennaiset vaatimukset ja valmistajan
tai laitteen EU:n alueelle tuovan on pystyttävä
10
Sy-viesti 3/2013
Samsy ry 50 vuotta
standardien mukaan ottaminen olisi paisuttanut
käsikirjan liian isoksi. Mukaan on valittu standardit periaatteella ”ainakin nämä pitäisi täyttää”.
Käsikirjaan on otettu IEC-standardeista mahdollisimman uudet versiot.
SFS-käsikirja 660 EMC-standardeja
2. painos 2013. A4-koko. 477 sivua. Hinta 148 €
(+ alv 10 %) SFS-käsikirjojen tarkempaan sisältöön voit tutustua osoitteessa www.sfs.fi
(ks. Julkaisut ja palvelut > Julkaisut > SFS-käsikirjat).
Lisätietoja antaa SESKOssa
Eero Sorri, p. 09 6963 953.
Suomenkielinen standardi RoHS II -direktiivin
vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi
Sähkö- ja elektroniikkalaitteissa käytettävien
vaarallisten aineiden vähentämiseen tähtäävän
RoHS II -direktiivin 2011/65/EU vaatimustenmukaisuuden arvioimiseen tarvittavia teknisiä
asiakirjoja koskeva standardi SFS-EN 50581 on
nyt ilmestynyt myös suomenkielisenä. Tämä
standardi määrittelee ne tekniset asiakirjat, jotka
valmistajan tulee laatia tai koota vakuuttaakseen
tuotteensa olevan siihen sovellettavien ainerajoitusten mukainen.
Hyväksyttäviä teknisiä asiakirjoja ovat
• toimittajan vakuutukset ja/tai toimittajan
solmimat sopimukset
• materiaaliselosteet, joita varten on olemassa
standardi EN 62474
• standardissa EN 62321 esitetyillä menetelmil
lä saadut analyyttiset testitulokset
Markku Norhio jatkaa IEC:n komitean
puheenjohtajana
Markku Norhio, joka on SESKOn SK 34 Valaisimet
-komitean puheenjohtaja, on toiminut myös
kansainvälisen sähköalan standardointijärjestön,
IEC:n lamppujen lisälaitteita standardisoivan kansainvälisen komitean IEC SC 34 C Auxiliaries for
lamps puheenjohtajana vuodesta 2008. Hänet
on äskettäin valittu myös uudelle toimikaudelle
2014 – 2017.
Norhio toimii Helvar Oy:n teollisuusyhteistyö- ja
standardisointijohtajana ja vaikuttaa eurooppalaisten valaisinvalmistajien ja kansallisten
valaistusalan järjestöjen muodostaman LightingEuropen johtokunnassa. Norhio on myös
Teknologiateollisuuden valaisinvalmistajien
toimialaryhmän (AFLE) puheenjohtaja.
FORUM 2013 - standardoinnin
vuositapahtuma 30.10.2013
Finlandia-talolla
SAMSYn jäsenet ovat SESKOn jäsenyhteisön
edustajina tervetulleita standardoinnin vuositapahtumaan, joka järjestetään 30.10.2013 Finlandia-talolla Helsingissä perinteisesti iltapäivätilaisuutena. Tapahtuman teemana on ”Johtamisen
standardit - yrityksen kehittämisen työkalut”.
Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet tapahtuman
omilla sivuilla www.standardiforum.fi
SFS-EN 50581 on julkaistu kaksikielisenä (suomi/
englanti) painoksena. Siinä on 21 sivua ja sen
hinta on 42,40 € (alv 0 %). Julkaisua myy Suomen
Standardisoimisliitto SFS ry, puh. 09 1499 3353,
sähköposti sales(at)sfs.fi tai
verkkokauppa sales.sfs.fi
Lisätietoja antaa SESKOssa
Jukka Alve, p. 09 6963 965.
Sähköalan standardien valmistelu ja neuvonta, sekä IEC- ja EN-standardien
myynti SESKOsta
P: 09 6963 970, f: 09 677 059, sähköposti: myynti(at)sesko.fi,
palaute: palaute(at)sesko.fi
SESKOn toimiston kirjastossa voit tutustua kaikkiin sähköalan IEC- ja EN-standardeihin.
Kirjasto on avoinna työpäivinä kello 9.00-15.00.
sy-viesti 3/2013
11
Samsy ry 50 vuotta
Ennen vanhaan
Tässä luvussa paljastan, kuinka rakennetaan lakkaamatta pyörivä pyörä. Ihmeellisen
nerokas, jonka keksimisessä olen monien
nähnyt turhaan ponnistelevan työn tuskasta
väsyneenä. He eivät ole käsittäneet, että
magneettikiven voiman avulla he olisivat
voineet työnsä toteuttaa.
Maadoittamattomilla nollajohtimilla käytetään
myöskin jompaakumpaa näistä väreistä, mutta
punaista poikkijuovin maadoitusjohtimet (säännönmukaisessa käytössä virrattomat) merkitään
mustalla värillä.
Näin sanoi ranskalainen tiedemies Petrus Peregrinus
vuonna 1269. Sanon näin yli 700 vuotta myöhemmin jälkiviisaana ”Ei toimi”.
Uusi sähkölaki vuodelta 1930 kumosi vuodelta
1901 peräisin olleen sähkölain.
Ensimmäinen sähkölaki tuli voimaan v. 1901,
jolloin julkaistiin laki sähkölaitoksista. ”Valon
synnyttämistä tahi voiman siirtoa varten”.
Sain Ojansivun Lasselta sähkötarkastuslaitoksen
käsikirjan no 1 varmuusmääräykset vuodelta 1930.
Kun selailee 241 sivuista asennusmääräyksiä voi
vain todeta, että tarkat ovat määräykset jo silloin
olleet. Näitä käsikirjoja on tietojeni mukaan no 2
sekä no 3.
Otan putkilangasta annetut määräykset
sen rakenteesta:
”Putkilankaan, johon on imeytetty suojapalmikointi on korvattu vähintään 0.4 mm vahvuisella
mekaanisesti samanarvoisella eristävällä kerroksella tätä ympäröivällä tiivisti peltisaumauksella
varustettu vähintään 0,2 mm paksulla metallivaippa, ei kuitenkaan lyijyvaippa”.
Eikö ollut selvästi sanottu.
Vuoden 1930 sähkölaki näyttää olleen perusteena myöhemmin tulleille uusille sähkölaille, niin
yhdentyvää tekstiä on käytetty.
PS. Taitaa olla maailman kirjat sekaisin.
Minulle tuli tiedote, että olen tervetullut
Australiaan?
Maahanmuuttoviranomainen kertoo, että he hakevat 150 000 uutta kansalaista ympäri maailmaa.
Taidetaan suomalaista sähköyliasentajan ja sähkömestarien ammattitaitoa jo ulkomaillakin arvostaa!
Jos olisin saanut tervetulotoivotuksen 50 vuotta
sitten, olisin lähtenyt tai en?
Kirjoitin tämän 11.9.2013 täällä Lemmenjoella.
Kello näyttää 24:00, mutta kirjoitus tuli tehtyä.
Näin silloin kun vielä asennettiin punosjohtojakin
nuppiasennuksilla.
Mitä sitten sanotte vaiheitten värimääräyksistä?
Näin sanovat määräykset:
Yleensä on seuraavia värejä käytettävä. Tasavirralla positiivinen johdin punavärinen, negatiivinen johdin tumman sininen väri, vaihtovirralla
vaihe-1 keltainen väri, vaihe-2 vihreä väri, vaihe-3
sinipunainen väri.
Maadoitetuille positiivisella ja negatiivisella
johtimilla tasavirrassa vaihejohtimille vaihto- ja
kolmivaihevirrasta sekä maadoitetuilla nollajohtimille kaikissa virtalajeissa käytetään valkoista tai
vaalean harmaata väriä.
12
Asioita tarkastelen yli 50 vuoden
sähköalan työntekijän kokemuksella.
Arvo Lehti
Sy-viesti 3/2013
Samsy ry 50 vuotta
KOKOUSKUTSU
Sähkömestarien ja Sähköyliasentajien yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous.
Kokous pidetään AEL:n tiloissa torstaina 31.10 klo 16.15.
Osoite: Helsingin Malminkartano, Kaarnatie 4
Kokouksen asialista:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa ja
kaksi pöytäkirjantarkastajaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen esityslista
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä
liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle vuodelle
6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja
muut jäsenet erovuoroisten tilalle
7.
Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
8. Käsitellään muut esityslistassa olevat asiat
9. Jaetaan mahdolliset Mestarinkirjat
10. Muut asiat ja ilmoitusasiat
11. Seuraavan kokouksen ajankohta ja paikka
12. Kokouksen päättäminen
TERVETULOA sankoin joukoin!
www.citykaivuu.fi
Puh. 0400-872195
sy-viesti 3/2013
13
Samsy ry 50 vuotta
Kun on vanha ja kokenut sähkömies, joutuu
joskus tällaisia selvittämään. Asiantuntijaksi,
joojoomieheksi. Sitä kai ajatellaan, että kokemus tuo sanalle painoa. Nuorempana olin
kyllä tietävämpi jotenkin, mutta kokemus
on tehnyt myös varovaiseksi. Vasta huolellisen tutkimisen jälkeen näistä voi jotain
sanoa.
Miten sen nyt nätisti sanoisi ja muotoilisi: väärin se on. On tapahtunut erehdys.
Tällaista joskus vaan sattuu. On ilmeisesti
remontissa seinä
siirretty, mutta töpseli jäänyt siirtämättä. Vuokralaisten
välinen raja ei ole
sähköisesti siirtynyt.
Toisen vuokralaisen
sähkölasku on liian
suuri, toisen pieni.
Isännöitsijä meni
asiakkaille selvittämään sähkölaskua.
Joskus sähkölasku tulee suureksi kun samaa
tilaa sekä lämmitetään, että jäähdytetään.
Sähkölämmitin on täysillä ja ikkuna auki,
kun on niin kamalan kuuma. Pahimmillaan
sähköpatteri lämmittää ja ilmalämpöpumppu viilentää samaa tilaa.
Taloyhtiön maksama vesipatterilämmitys on
kylmänä, termostaattimötikät vesipattereista on siivottu jostain syystä(!) pois, ja tilalle
tuotu huoneisiin irrallisia sähköpattereita.
Vuokralaisen sähkölasku on ollut suolainen,
kovilla pakkasilla varsinkin.
valmistetaan alle 63 A virroille.
Sitä suuremmat ovat kaikki epäsuoria ja ne sovitetaan paikkaansa
mittamuuntajilla, virtamuuntajilla
ja suurjännitetapauksissa vielä
jännitemuuntajilla. Uudemmissa digitaalisissa mittareissa voidaan ohjelmoida tämä
mittarikerroin mittariin niin, että lukema on
valmis, sitä ei enää tarvitse erikseen millään
kertoimella kertoa. Vanhoissa mekaanisissa
mittareissa kerroin on aina erikseen. Niinpä laskuun on merkitty mittarin lukema ja
sille kerroin, kun tämä nyt on mekaaninen
mittari.
Tässä tapauksessa mittari on viiden ampeerin mittari ja keskuksessa on 200 A virtamuuntajat. Nämä
siis pudottavat mittarin läpi menevän
virran murto-osaan,
tässä tapauksessa
200 jaettuna viidellä
on 40, ja kun mittarille menevä johto
menee muuntajan
läpi kaksi kertaa,
on kerroin – voi
kauheeta, kaksikymmentä. Vähän
totiseksi se veti asiakkaan ja isännöitsijän,
kun kymmenenkin jo tuntui pahalta.
Puhelin soi, Pohjolan Sanomista toimittaja
soitti. Kysyi, että mikä se on kunnan kanta tähän ydinvoimala-asiaan. Olin vähän
hämmästynyt ja kysyin puolestani, että
pitäisikö minun muka siitä jotain tietää?
Täällä on sähkömies Turusta. Sitten huomattiin, että minähän olen ihan väärä mies.
Nimi on oikea, mutta väärä mies. Naurettiin.
Hänen piti soittaa Simon kunnanvaltuuston
puheenjohtajalle. Olisinpa jotain sanonut,
olisin päässyt lehteen.
Asiakas: Hän kyllä ymmärtää mittarin
lukeman laskussa, mutta mitä hemmettiä
tarkoittaa sen edessä kummallinen kerroin –
kymmenen?
Isännöitsijä oli ottanut tuekseen sähkömiehen, joka selitti: vanhoissa mekaanisissa
mittareissa on pyörivät numerot vähän kuin
auton matkamittarissa. Suoria mittareita
14
Sy-viesti 3/2013
Reijo Nurmela
Samsy ry 50 vuotta
Hallitus ja toimihenkilöt*
Puheenjohtaja
Jouko Laakko
puh. 040-546 6601
jouko.laakko@kolumbus.fi
Varapuheenjohtaja
ja sihteeri
Reijo Alastalo
puh. 0400-424 645
reijo.alastalo@ael.fi
SY-Viesti
Pt. Timo Heinelä
puh. 050-390 1204
timo.heinela@samsy.fi
Jäsenrekisteri
Matti Airola*
puh. koti 040-761 1060
puh. työ 050-414 0661
matti.airola@samsy.fi
Mestarinkirja-asiamies
Tarmo Purho
puh. 050-363 5041
tarmo.purho@helen.fi
Rh. jouko Aalto
puh. 0400-883 354
jouko.aalto@webinfo.fi
Seppo Aaltonen
puh. 0400-781 607
seppo.aaltonen@saunalahti.fi
Mestarinkirja-asiamies
Timo viitanen
puh. 040-514 2607
timo.viitanen@srv.fi
sy-viesti 3/2013
15
Samsy ry 50 vuotta
Sähkömestarien ja sähköyliasentajien
syyspäivät
Aika: 31.10.–1.11.2013
Paikka: AEL, Kaarnatie 4, 00410 Helsinki
Sisältö:
Syyspäivien teemat valitaan vuosittain siten, että osallistujat voivat pitää tietonsa ajan
tasalla sähköalan tapahtumista, kuten määräysmuutoksista ja uusista tekniikoista.
Tilaisuuden ohjelma laaditaan yhteistyössä Sähkömestarien ja sähköyliasentajien
yhdistyksen SAMSY ry:n kanssa noin kuukautta ennen tilaisuutta. Voit myös itse
lähettää meille toivomuksia kiinnostavista aihepiireistä ja tutustumiskohteista,
niin otamme ne huomioon seuraavaa tilaisuutta suunnitellessamme.
Aiheita:
Ajankohtaista sähköalalta, palokatkot, sähkön laadun parantaminen jakeluverkossa,
ATEX-tilat ja paneelikeskustelu sähköalan koulutuksista pätevyyksistä ja ammattitaidon ylläpitämisestä.
Vierailu Suomen luontokeskus, Haltiassa.
Luentopäivien ensimmäisen päivän illansuussa, SAMSY ry:n syyskokouksen jälkeen,
klo 18.00 alkaen luentopäivien 50-vuotispäivällinen kaikille luentopäiville osallistujille
AEL:n ravintolassa.
Hinta: 675 euroa + alv. 24 %
Koodi: R016117
Ilmoittaudu: Riitta Koivu, koulutussihteeri
puh. 044 722 4706, riitta.koivu@ael.fi
Reijo Alastalo, koulutusasiantuntija, sähköala
puh. 050 336 0128, reijo.alastalo@ael.fi
16
Sy-viesti 3/2013
Porvoon Offsetpaino Oy 2013
Koulutuksesta hyötyvät:
Tilaisuus on tarkoitettu sähkömestareille, sähköyliasentajille, sähköalan työnjohtajille,
sähkön käytönjohtajille ja sähkötöiden johtajille. Se sopii myös muille, jotka ovat kiinnostuneita sähköalan ajankohtaisista asioista ja haluavat pysyä niissä ajan tasalla.