Lehti 2_2013.pdf - Turun metallityöväen ammattiosasto ry. 49
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 – Turun metallityöväen ammattiosasto ry. 49 jäsenlehti 2/2013. 1 www.metalli49turku.fi Trafotekin työhuonekunta: Järjestäytyminen kaiken A ja O s. 12 Tumon konkurssi s. 5 Yrttiaho: Hallitus vie läpi eläkeleikkauksia s. 3 Työllisyys- ja kasvusopimus – kuka hyötyy? Työsuojeluvalinnat nyt! s. 2 ”Riman alitus” – TES-terveiset liittojohdolle s. 6 Työnantaja murentaa teollisuuden kilpailukykyä s. 4 s. 16 Lobbareiden likaiset jäljet: Asbestin terveysriskit yritettiin salata, s.8-9 – Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Lakisääteinen tehtävä Työsuojeluvalinnat nyt käsillä Pääkirjoitus 2/2013 2 Yt-neuvottelut jatkuvat Yt-neuvottelut jatkuvat yrityksissä ja lopputilejä jaetaan entistä kiihtyvämpään tahtiin. Missä on paljon puhuttu yritysten vastuu työntekijöistään? Johtajien palkat ja bonukset kasvavat entiseen malliin, ei auta Lylyn eikä Ihalaisen puheet siitä, että johtajien pitää olla mukana näissä talkoissa, joilla Suomea pelastetaan. Hallitushan on sopinut työnantajille roimat verohelpotukset. Tämän piti olla vastaantulo siihen, että työnantajat pidättäytyisivät irtisanomisista. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut eikä tule tapahtumaan. Elo-syyskuun taitteessa keskusjärjestöt saavuttivat työllisyys- ja kasvusopimukseksi nimitetyn sopimusesityksen, jonka pohjalta Metalliliiton valtuusto antoi liiton neuvottelijoille tukensa lähteä neuvottelemaan uudesta työehtosopimuksesta. Metalliliiton valtuusto hyväksyi neuvottelijoiden saavuttaman neuvottelutuloksen. Lokakuun 25. päivä keskusjärjestöt ja Hallitus katsovat, onko työllisyys- ja kasvusopimuksessa riittävä kattavuus. Vasta tämän jälkeen uusi teknologiateollisuuden työehtosopimus tulee voimaan. Työeläkeuudistus johtaa eläkkeiden heikennykseen Edellinen eläkeuudistus tuli voimaan 2005. Sen jälkeen keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä on noussut noin vuodella. Varmaan nousua tulisi tapahtumaan edelleenkin, jos vain olisi työnteko mahdollisuus kaikille halukkaille. Tässä kohtaa tulee se tosiasia eteen, että kun ei ole työtä tarjolla, niin yleensä lopputilejä jaetaan iäkkäimmille. Virallisen eläkeiän nostaminen nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen tarkoittaisikin useimmissa tapauksissa sitä, että henkilö joutuisi olemaan kaksi vuotta työttömyyskortistossa. Tällöin eläke jäisi hänen kohdalla pienemmäksi kuin nykykäytännön mukaan. Raskaan metallin puolella on harvinaista, että pystyy noin vain jatkamaan työssäkäyntiään kahdella vuodella tai vielä pidempään, kaikenlaiset kulumat ja sairaudet pitävät siitä huolen. Mielestäni mahdollisuutta valita itse, milloin eläkkeelle 63- 68 vuoden välillä jää, ei ole tarvetta muuttaa. Hyvää syksyä ja loppuvuotta toivottaa Antero Palomäki puheenjohtaja Turun Metallityöväen ammattiosasto 49 ry. Työpaikoilla järjestetään työsuojeluvalinnat marrasjoulukuun aikana. Työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Tehtäviin valittujen edustajien toimikausi on kaksi seuraavaa kalenterivuotta, ellei erikseen sovita pidemmästä toimikaudesta. Lain perusteella paikallisesti voidaan kuitenkin sopia enintään neljän kalenterivuoden pituisesta toimikaudesta. Työsuojeluvaltuutetut edustavat työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteis- toiminnassa ja suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Apua valintoihin toimistolta Vaaleja ei tarvitse järjestää, mikäli suostumuksensa antaneita ehdokkaita on asetettu vain yksi kuhunkin tehtävään ja varavaltuutettujen järjestys sovitaan (ns. sopuvaali). Jos johonkin tehtävään on ehdokkaita enemmän kuin valittavia henkilöitä, on järjestettävä vaali. Jos johonkin tehtävään ei ole yhtään ehdokasta, on ehdokasasettelu uusittava. Valinnat on syytä käynnistää työpaikoilla viimeistään nyt. Työturvallisuuskeskuksessa on laadittu ohjeet työ- suojeluvalintojen järjestämiseksi työpaikoilla. Ne on tarkoitettu auttamaan käytännön järjestelyissä. Ohje perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) sekä työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin. Ohje on saatavissa myös Työturvallisuuskeskuksen internet-sivuilta www.ttk.fi/tyosuojeluvaalit (M49) Sääntömääräiset kokoukset: EHDOKASASETTELUKOKOUS Ke 30.10. klo 18.30 Kokouksessa – asetetaan ehdokkaat ammattiosaston puheenjohtajiksi – asetetaan ehdokkaat toimikunnan varsinaisiksi jäseniksi ja varajäseniksi – asetetaan ehdokaat aluejärjestön kokouksen varsinaisiksi jäseniksi ja henkilökohtaisiksi varajäseniksi. SYYSKOKOUS Ke 20.11. klo 18.30 Kokouksessa – tehdään henkilövalinnat – hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma Metalli 49:n kokoustilat, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Kokouksissa kahvitarjoilu, kaikki jäsenet tervetuloa! Apua ja lisätietoja saat myös Metalli 49:n toimistolta aulaisäntä Ari Airolta puh. 044 518 9447. Naisjaoston kokous tiistaina 19.11. klo 18.15 ammattiosaston toimistolla. Kokouksessa suunnitellaan vuoden 2014 toimintaa ja kaikki asiasta kiinnostuneet naisjäsenet ovat tervetulleita. Ammattiosasto onnittelee tovereita! Turun metallityöväenammattiosasto 49 ry:n jäsenlehti • 39. vuosikerta • Toimisto, Tuureporinkatu 17 C 20100 Turku • Puhelin 044 518 9449 Telefax (02) 231 6016 • Sivun valmistus: Graafinen Palvelu Seppo Mäkinen, Somero • Paino: Salon Lehtitehdas –2013 •Toimitusneuvosto: Susanna Merinen Pasi Heikkilä Raimo Kytömaa Samuli Vienonen Antero Palomäki Johannes Yrttiaho vastaava toimittaja Fläkt Woods Oy:n pääluottamusmies ja Metalli 49:n taloudenhoitaja Jorma Rintamaa täytti 60 vuotta 25. elokuuta 2013. Metalli 49:n varapuheenjohtaja, Fläkt Woodsin varapääluottamusmies Reijo Nylander täytti 60 vuotta 26. elokuuta 2013. Toimiston joulun aukioloajat: 23.12.2013 – 1.1.2014 suljettu 2.1. – 3.1.2014 klo 9.30 – 13.00 ja 15.00 – 17.00 6.1.2014 suljettu (loppiainen) EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 – 3 Pienituloisille annettu arvonlisäverokompensaatio aiotaan vetää pois Vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vr.) vaatii hallitusta pysymään lupauksessaan – Hallituksen lupaama kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien täysimääräinen korotus ei toteudu. Arvonlisäveron korotusta pienituloisille kompensoimaan tarkoitettu etuuksien 0,7 prosentin korotus ollaan vetämässä pois. Hallitus leikkaa lupauksistaan huolimatta kansaneläkeindeksiä. Hämmästyttävää poliittista peliä pienituloisten toimeentulon kustannuksella, toteaa Vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Kela on tiedottanut, että kansaneläkeindeksi kohoaa ensi vuoden alussa 1,3 prosenttia. Niitä etuuksia, joihin tänä vuonna on tullut ns. aikaistettu indeksikorotus, korotetaan kuitenkin vain 0,6 prosenttia. Tämä koskee mm. työttömien perusturvaa ja useimpia kansaneläkelain mukaisia etuuksia sa- Yhteystiedot moin kuin toimeentulotukea. Hallituksen kehyspäätöksessä keväällä sanottiin:” Pienituloisten ostovoiman turvaamiseksi on perusturvaetuuksiin tehty ylimääräinen aikaistettu indeksitarkistus 1.1.2013, jonka tavoitteena on kompensoida arvonlisäveron nousua. Indeksikorotuksen aikaistus otetaan alentavana tekijänä huomioon tehtäessä indeksitarkistusta v. 2014.” Budjettiriihestä hallitus tiedotti kuitenkin viime elokuussa seuraavasti: ”Vuonna 2013 eräitä kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ja toimeentulotukea korotettiin 0,7 % pienituloisten ostovoiman tukemiseksi. Kevään kehyspäätöksen mukaisesti tämä korotus tulisi ottaa vähentävänä tekijänä huomioon tehtäessä indeksikorotusta vuonna 2014. Kehys- Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho puh. 050 512 2959 s-posti: jyrki.yrttiaho@eduskunta.fi www.jyrkiyrttiaho.fi Syväpuhdistus vätkään polut kääntyneet teollisten työpaikkojen suhteen? ”Rakennemuutos” sama kuin lahtaus Pasi Heikkilä luottamusmies Telkkarista tulee päivittäin mainoksia erilaisista linimenteistä, joilla on ihoon syväpuhdistava vaikutus. Näin iho pysyy rypyttömänä ja elämänilo kukoistaa. Kurvikkaat parikymppiset naiset esittelevät näitä tuotteita sanoen olevansa viisikymppisiä. Ihmerohdot ovat salaisuuden tavoin kääntäneet heidän elämänsä nuoruuden poluille. Miten liene- Kuluvan vuoden aikana on verstaita lakkautettu ja työväestöä monotettu enemmän kuin koskaan. Rauman telakan alasajo, Metson, Mäntyluodon telakan irtisanomiset ja päivittäin kuultavat lukuisat irtisanomiset ympäri Suomea ovat oikeiston mielestä osa välttämätöntä rakennemuutosta. Yritysjohtajat puhuvat jatkuvasti siitä, kuinka tilanne nykypäivän suhdannekriisissä on meidän kannaltamme haastava. Mikä ihmeen ”haastava”? Miksi ei suoraan voi sanoa, että olemme kusessa. Kiitos johtoportaan järjettömistä bonuksista ja osakeanneista joiden vuoksi työntekijöille annetaan kenkää, Nokialla ei edes saappaita. Telakoiden osalta puhutaan, että nyt toteutettavalla rakennemuutoksella turvataan laivanrakennuksen jatkuminen Suomessa. Tiedä häntä, ainakin Satakuntaan turvataan työttömyys. Eikä Turun päätöksestä poiketen kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan kuitenkin täysimääräisesti.” Budjetin yleisperusteluissa sanotaan: ”Kehyspäätöksestä poiketen eräisiin kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin perusturvaetuuksiin ja toimeentulotukeen tehdään täysimääräinen kansaneläkeindeksin korotus v. 2014.” – Kela maksaa kaiken kaikkiaan 21 erilaista etuutta. Suurimmat ryhmät ovat kansaneläkkeensaajat 787.000 henkeä, työttömän perusturvaa saa 187.000 työtöntä, 303.000 vammaistuen saajaa jne. Pienituloisilta viedään kaikkiaan lähes 40 milj. euroa. Lapsilisää saavia on 550.000, mutta hallituksen tekemän lapsilisäindeksin jäädyttämisen takia he jäävät kokonaan vaille indeksihyvitystä, kansanedustaja Yrttiaho toteaa. – Hallitus leikkaa lupauksistaan huolimatta kansaneläkeindeksiä. Hämmästyttävää poliittista peliä pienituloisten toimeentulon kustannuksella, toteaa Vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. – Olen tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen. Eduskunnan budjettikeskusteluissa on pidetty selviönä, että aiemmasta kehyspäätöksestä poiketen kansaneläkeindeksi toteutetaan vähentämättömänä, täysimääräisesti. Näin ei kuitenkaan nyt ole, hämmästelee kansanedustaja Jyrki Yrttiaho ja vaatii hallitusta pysymään lupauksessaan. avustaja Riitta Haapakoski puh. 050 574 0441 s-posti: riitta.haapakoski@eduskunta.fi telakan tilanne juuri vakuuta, vaikka töitä vielä hetkeksi onkin. Massiiviseksi paisutettu toimihenkilösakki ei halua muuttaa toimenkuvaansa tuottavaan suuntaan vaan haluavat istua yleiskustannusjakkaroillaan niin kauan, että tajuavat eräänä aamuna telakan ja jakkaroidensa kaatuneen. Tällä hetkellä ei telakalla näytä olevan sellaista johtajaa, joka rohkenisi tekemään päätökset, joilla todella tervehdytetään Turun telakka. Kosmetiikkaa ovat esimerkiksi varastomiesten kiertävät lomautukset, joita toden teolla tarvittaisiin tuplasti lisää kahteen vuoroon työkaluja huoltamaan, jotta tuonta pyörisi. Tämä osaltaan kuvastaa miten kaukana telakan johto on käytännön asioista rakennemuutoshuumassaan. Halutaan vain sairasta syväpuhdistusta, joka kohdistetaan tuottavaan portaaseen eli työntekijöihin. Henkinen tukityö Nyt kun lukemattomat yritykset ovat ”tervehdyttäneet” itsensä jakamalla lopputilit työntekijöille ja osingot johtajille ovat asiat taas melkein parhain päin. Jotain sentään jää lahtarin laihaa sielua rii- pimään. Eräs toimitusjohtaja, tuhannen työntekijän irtisanoja Gnuut Öykkärinperä miettii juttuja konjakkinsa ääressä ja hänellä kerrankin välähtää. Muodollisuus! Pitää kai noille tyhjänpäiväisille irtisanotuille jotain näennäistä lohtua järjestää. Eihän se meille mitään maksa. Järjestetään seurakuntien taholta vähän henkistä tukityötä niin eiköhän se pahin häly kohta taltu, eivätkä uskon puuskissaan kohta huomaa, että ovatko koskaan edes töissä olleet. Toisaalla juuri irtisanottu työntekijä tuumailee, että henkinen tukityö on sama kuin koittaisi pelastaa räkäkiiskiä hukkumasta. Viimeinen duunari On myrskyinen syysilta jossakin tulevaisuudessa Kalevankankaan hautausmaalla ja räntää tihuuttaa taivaalta. Suomi on kapitalistisella toimintatavallaan ajanut itsensä konkurssiin. Työväestö on tuhoutunut tai kuollut nälkään ja herra kapitalisti nauttii viimeisiä illallisiaan, koska heidän käärimillään rahoilla ei enää ole arvoa kuihtuvassa maailmassa. Suomessa on enää yksi duunari viimeisen ammatti- kunnan viimeinen edustaja, roteva haudankaivaja Rusto Luunperä. Hän tietojensa mukaan viimeinen kaivamansa kuoppa oli tarkoitettu jollekin entiselle työministerille Mauri Lihalaisella tai sinne päin. Nyt Rusto Luunperä päätti huolehtia omasta kuoppaan menostaan viimeisen työntekijän ylpeydellä. Hän viritteli ikään kuin ansan itselleen kapitalistin lailla ja laittoi hautamonttunsa ylle viitan, jonka päälle hän lastasi sopivan kuorman multaa ja päänsä kohdalle hautakiven ja muljautti itsensä kuoppaan vetäen mullat päälleen. Kenkalleen keikahtaneessa hautakivessä oli teksti: ”Minä haudankaivaja Rusto Luunperä kiitän etenkin kaikkia teitä kapitalisteja ja vuorineuvoksia, jotka työllistitte minua vuosikymmenten ajan. Olen ylpeä siitä, että sain kaivaa teidät aina metrin syvemmälle kuin ihmiset. Tunnen suurta ylpeyttä työstäni.” Pasi Heikkilä luottamusmies Stx Finlandin Turun telakalla Turun kaupunginvaltuutettu (vas) 4 – Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Toverit, neljäysiläiset! – Toimintojen ulkoistaminen sekä ulkoa hankittujen palveluiden ja tuotteiden hintojen nousu ovat heikentäneet yritysten kilpailukykyä. Samoin on vaikuttanut investointien laiminlyönti. Palkkataso ei ole niinkään vaikuttanut, arvioi tutkija Timo Eklund Metalliliitosta. Mitä virallisen totuuden takana? Työnantaja murentaa teollisuuden kilpailukykyä Metalli 49:n lokakuun luottamusmiestapaamisessa Timo Eklund Metalliliiton tutkimusosastolta luennoi Suomen teollisuuden kilpailukyvystä. Mitä ns. virallisten lukujen ja työnantajapuolen kilpailukykypuheen taakse kätkeytyy? Koko kansantaloutta tarkasteltaessa näyttää siltä, että yksikkötyökustannukset ovat viime vuosina nousseet. Kehitys kiihtyi vuonna 2008 talouden ajautuessa taantumaan. Vaikka teollisuuden kilpailukyky ei ole heikennyt läheskään yhtä paljon kuin koko kansantalouden, on se kiistatta tullut alaspäin. Joidenkin arvioiden mukaan kilpailukyvyn heikentyminen jo kymmenisen vuotta sitten, mutta vielä 2007 Suomen teollisuuden kilpailukyky oli monilla mittareilla arvioiden huippuluokkaa. Yksikkötyökustannus on Timo Eklundin mukaan yleisin lähestymistapa kilpailukyvyn mittaamisessa. Kyseessä on työn tuottavuudella korjattu työvoimakustannus, joka huomioi tuotettujen tuotteiden määrän, tuotantokustannukset ja valuuttakurssin. – Näin mitattuna kilpailukyky riippuu paljon tuotantokalustosta eli investoinneista ja niiden onnistumisesta. Prosessiteollisuudessa yksikkötyökustannukset ovat yleensä pienet, Eklund toteaa. Kilpailukyky heikkenee, jos ei investoida Suomen työnantajien puheet siitä, että palkankorotukset heikentäisivät kilpailukykyä, ovat suuresti liioiteltuja. Vaikka Ruotsissa ja Saksassa palkkataso on korkeampi kuin Suomessa, ovat ne silti yksikkötyökustannuksissa mitaten kilpailukykyisempiä. – Syy löytyy Suomen heikosta investointitasosta. Investoimalla voidaan saavuttaa kilpailukykyä palkkatasosta huolimatta, muistuttaa Eklund. Juuri investoimisen suomalainen työnantaja on laiminlyönyt, eivätkä virheet siihen jää. Ulkoistaminen lisää kustannuksia Työvoiman hinnan perusteella arvioiden kilpailukyky on pysynyt hyvällä tasolla, kun palkankorotuksia ei juuri ole herunut. – Sen sijaan toimintojen ulkoistaminen ja ulkoa hankittujen palveluiden ja tuotteiden hintojen nousu ovat heikentäneet yritysten kilpailukykyä. Yrityksiin palkataan ilman kunnon harkintaa ja asiantuntemusta jos jonkinmoisia konsultteja, Eklund sanoo. Myös työvoiman vuokraaminen ja ulkopuolinen työvoima heikentävät tuottavuutta ja sitä kautta kilpailukykyä, koska työvoima ei sitoudu yritykseen. Mikäli puheille kilpailukyvyn heikkenemisestä kannattaa ylipäänsä antaa painoarvoa, on syitä etsittävä ennen kaikkea yritysten omistajista, siis työnantajista, ei työntekijöistä. (M49) Syksyn värit valtaavat luonnon, se valmistautuu talven tuloon. Samalla myös osastomme valmistautuu tulevaan vuoteen ja pidemmällekin. Tuleva vuosi on perinteikkäälle osastollemme sadas kahdeskymmenes. Juhlia tullaan viettämään helmikuussa. Syksyynkin mahtuu vielä tiukkoja koitoksia. Työpaikkojen työsuojeluvaltuutettujen valinnat ovat nyt ajankohtaisia. Pidäthän huolta, että omalta työpaikaltasi löytyy valtuutettu, joka on mieluusti Metalli 49:n jäsen. Tätä kirjoittaessani ei Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden välinen työehtosopimus ole vielä valmis. Tulevan sopimuksen laadullinen taso ei ennakkotietojen mukaan tule olemaan ainakaan omasta mielestäni riittävä. Jonkun lukijan mielestä voi tuntua siltä, että puskista on helppo ”soinilaisittain” huudella. Tämä on totta. Olen samaa mieltä siitä, että kun arvostellaan, pitää olla myös esittää omia vaihtoehtoja, toimintamalleja. Tämän aika on silloin, kun sopimus on lopullisesti hyväksytty, ja sen sisältö on meidän kaikkien tiedossa. Kulunutta vuotta on omalta osaltani värittänyt Murikan pitkä kurssi. Kurssin aikana oli opiskelun lisäksi mahdollisuus analysoida omaa tekemistään ammattiyhdistysliikkeessä. Murikassa oli myös hyvät mahdollisuudet luoda ja kehittää luottamuksellisia suhteita, sekä verkostoitua muiden metallin toimijoiden kanssa. Ystäviä, tovereita ei ole koskaan liikaa. Kevään kurssin aikana ja sen jälkeenkin olen käynyt monien henkilöiden kanssa kriittistä keskustelua Metallin linjasta. Näiden keskustelujen pohjalta olen joutunut miettimään, olenko valmis tekemään muutakin kuin arvostelemaan toisten tekemisiä. Tähän vastaus on selvä kyllä! Tästä johtuen olen tukijoilleni ilmoittanut pistäväni itselleni tavoitteeksi Metallin liittosihteerin paikan. Liittosihteeri tullaan valitsemaan Metallin liittokokouksessa 2016. Mielestäni Metallin suurimman osaston, neljäysin, pitää olla mukana liittokokouksessa arvolleen sopivin tavoittein. Tavoitteen saavuttamiseksi pitää alkaa toimia jo nyt. Juhlavuonna työn tulee olla täydessä käynnissä! Omalta osaltani olen työni aloittanut. Keskusteluja olen käynyt usealla taholla koko kesän ajan. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös laajaa kannatusta. Alueellisesti olen tukijoukkoihini saanut mm. Metallin Varsinais-Suomen vaikuttajien puheenjohtajan, Metallin liittovaltuuston jäsenen Tomi Niemisen ja OFA Oy:n pääluottamusmiehen, Metallin liittohallituksen varajäsenen Vesa Ojan. Unohtaa ei tietenkään voi osastomme puheenjohtajaa Antero Palomäkeä. Valtakunnallisesti Vaikuttajien ryhmässä asiaa on luvannut hoitaa Tampereen Metalli 7 toimistonhoitaja Kirsi Tuomisto. Hän on mm. Vasemmistoliiton puoluevaltuuston varajäsen. Pohjoisemmasta Suomesta tukijoukkoihin on tässä vaiheessa lupautunut Outokumpu Tornio Worksin varapääluottamusmies Olavi Parkkila. Työni jatkuu aktiivisesti kohti liittokokousta muutoksen puolesta. Ota yhteyttä tai tule juttelemaan, sillä nyt tarvitaan jäsenten mielipiteitä ja ajatuksia, jotta voin tehdä työtäni jäsenten hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla. Kaunista syksyä, toverit! Raimo Kytömaa toimitsija Metalli 49 LuottamusmiesLuottamusmiestapaamiset tapaaminen kirvottavat keskustelua Metalli 49:n opintojaosto on jo usean vuoden ajan järjestänyt työpaikkojen luottamusmiehille tapaamisia, joissa paitsi saadaan koulutusta ajankohtaisista työelämän asioista, voidaan myös vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia eri työpaikkojen edunvalvonnan haasteista ja saavutuksista, niin isoista kuin pienistäkin. Tapaamiset järjeste- tään usein perjantai-iltapäivisin ja ne ovat avoimia myös muille aktiiveille ja jäsenille kuin luottamusmiehille. (M49) perjantaina 22.11. Metalli 49:n kokoustilat, Tuureporinkatu 17 C, Turku. klo 12.00 Ruokailu klo 13.00 Koulutus (aihe selviää myöhemmin) Ilmoittautumiset ja erikoisruokavaliot viimeistään viikkoa ennen kurssia anu.tuovinen@metalli49turku.fi tai p. 044 518 9449. EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 – Perinteinen turkulaisyritys oli hyvä työpaikka Littoistentien varressa aivan Varissuon asuinalueen kupeessa sijaitseva Tumo Oy näki päivänvalon jo 1940-luvun alussa. Yritys kasvoi aluksi sotakorvaustilausten myötä. Nummelan yrittäjäsuvun omistukseen se siirtyi 70-luvun alussa. Konkurssin taustat Kun vaativat tilaukset ja asiakkaat lisääntyivät, alkoi laadunhallintaan liittyvä byrokratia viedä yhä enemmän yrityksen voimavaroja. Tasaista työkuormaa oli ajoittain hankala pitää. Tilauksia oli välillä jopa niin paljon, että yritysjohdossa oli vaikeuksia sopia niiden kiireellisyysjärjestyksestä. Irtisanomisia tai lomautuksiakaan ei kuitenkaan juuri ollut. kupolvenvaihdoksessa. Ristiriidat johdon sisällä olivat ajoittain merkillepantavia. Paljon harvemmin ongelmia tuli työntekijöiden ja työnantajapuolen välillä. Jatko vielä ilmassa? Tiukasti tuotteensa sertfioineet suuryritykset ovat asiakkaina vaativia. Niinpä konkurssiin menneen Tumon jatko voi muodostua vaikeaksi, vaikka koneet ja ammattimiehet olisivat valmiita jatkamaan jonkun toisen omistajan johdolla. – Sertifikaattien siirtäminen uudelle toimijalle ei ole läpihuutojuttu, miehet muistuttavat. Silti pieni toivon kipinä elää mielessä edelleen. – Kyllä koneet ja työntekijät yhdessä olisivat arvokkaampia kuin pelkät koneet konkurssihuutokaupassa, Ketonen tähdentää. Ammattitaitoa vaativaa työtä Konepaja ehti vuosien saatossa valmistaa monenlaista. Pitkään merkittäviä olivat moottorikoneistukset, joskus myytiin jopa kuorma-autoja. Tumo teki loppuun asti tilauksia myös esimerkiksi metsäkonevalmistajille. – Ilmailu- ja aseteollisuuden tilaukset tulivat kuvaan 90-luvulla ja niiden myötä töiden vaativuus kasvoi, kertoo yrityksessä 1986 aloittanut Kivistö. Konepaja sai rinnalleen pintakäsittelyosaston, jossa hoidettiin mm. alumiinin pintakäsittely ja kromaustyöt. Investointi tehtiin 90-luvulla kiisteltyjen Hornet-tilausten ja niiden poikimien vastakauppatilausten myötä. Hornettien osien valmistus toi mm. titaanikoneistukset. – Työt olivat todella mielenkiintoisia. Saimme tehdä prototyyppejä. Työt voitiin suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti työporukan kesken, ilman että työnjohto olisi asiaan puuttunut. Siinäkin mielessä Tumo oli hyvä työpaikka, sanoo pääluottamusmiehenä vuodesta 1987 saakka toiminut Kivistö. – Työntekijöiden osaamista ja kannanottoja kunnioitettiin ja kuunneltiin, vahvistaa Tumolle vuonna 1981 tullut varaluottamusmies Ketonen. 5 Hyvä työporukka Varapääluottamusmies Seppo Ketonen ja pääluottamusmies Matti Kivistö pohtivat konkurssin syitä ja hiukan myös yrityksen jatkomahdollisuuksia Tumon toimitilojen edustalla: – Sertifikaattien siirtäminen uudelle toimijalle ei ole läpihuutojuttu, miehet muistuttavat. Silti koneiden ja työntekijöiden yhteinen olisi arvokkaampi kuin pelkät koneet konkurssihuutokaupassa. Tumon konkurssi tuli yllättäen Kovia nimiä tilauskirjassa: Boeing, Patria, Ponsse, Rautaruukki, Saab Bofors…, mutta konkurssi tuli. – Ylitöitä painettiin viimeiseen päivään, sanoo Tumo Oy:n pääluottamusmies Matti Kivistö. – Kahvikuppi ja rukkaset jäivät pöydälle, täydentää varapääluottamusmies Seppo Ketonen. Mikä vei perinteikkään turkulaiskonepajan vararikkoon? – Vasta aivan viime vuosina yritys joutui lomauttamaan, Kivistö sanoo. Silti Juha ja Olli Nummelan moitteettoman maineen ja työhistorian omannut perheyri- Naisten pikkujoulu -turvesauna ja ruokailu LA 14.12. KLO 9.30 Kokoontuminen Metalli 49:n toimiston (Tuureporinkatu 17 C, Turku) edessä, josta yhteiskuljetus Forum Saunalle. Forum Saunalla tietoisku saunan terveyttä edistävästä vaikutuksesta, jonka jälkeen saunajoogaa ja turvesauna. klo 14.00 Yhteiskuljetus Metalli 49:n toimistolle ja ravintola DailyBistron buffet Saunalle tarvitset mukaan oman pyyhkeen, peseytymisvälineet sekä juomapullon Ilmoittautumiset ja osallistumismaksut 15 €, ma 2.12. mennessä anu.tuovinen@metalli49turku.fi tai p. 044 518 9449. tys teki konkurssin kesäkuun 17. päivä. Velkasaneerauksessa Tumo oli sitä ennen ollut muutaman kuukauden. – Huomattavia tilauksia näytti vuoden vaihteessa ole- van tulossa, mutta niiden lykkäytyminen vei lopulta edellytykset jatkolta, sanoo Kivistö. Hän arvioi, että syvemmällä konkurssin taustalla olivat myös vaikeudet yrityksen su- Töitä vaille jäi konkurssissa 21 ammattimiestä. – Osa pääsee eläkeputkeen, mutta osa joutuu etsimään vielä uuden työn, mikä ei ole tässä tilanteessa helppoa, sanoo Kivistö. Ammattitaitoa Tumon väellä kyllä olisi. – Huippuammattilaisia, jotka osaavat käytännössä kaikki metalliyöt, mutta kun tämä ei näy papereissa voi työpaikan saanti olla vaikeaa, harmittelee Kivistö. Molemmat miehet kiittelevät Tumoa asialliseksi työnantajaksi, jonka kanssa pystyi neuvottelemaan. Myös konkurssissa tieto kulki ja saatavat tulivat ajallaan. Miehet muistelevat haikeudella mukavaa työporukkaa ja hyvää työyhteisöä. – Kavereiden kanssa oli todella kiva tehdä töitä, he sanovat. Toki yhteyksiä on pidetty töiden loppumisen jälkeenkin ja aiotaan vastaisuudessakin pitää. – Tumolla oli todella pitkiä työsuhteita, vaihtuvuutta ei juuri ollut, sanoo Kivistö. Työkaverit ovat kavereita edelleen, vaikka työpaikkaa ei enää ole.(M49) HYVINVOINTIA TYÖSSÄ JA TYÖN ULKOPUOLELLA La 23.11- su 24.11. La 23.11.: klo 13.30 Kokoontuminen Hotel Seaportin kokoustiloissa ja lounas klo 14.30 Hyvinvointia työssä ja työn ulkopuolella, Marjut Lumijärvi, Metalliliitto - Päivän aiheina mm. stressi ja sen vaikutukset, yksilön toimintakyky ja sen säilyttäminen, uudistuksen alla oleva sosiaaliturva ja sen vaikutus motivaatioon. klo 16.30 Kahvi ja leivonnainen klo 19.30 Kurssipäivän päätös ja siirtyminen Viking Linen Terminaaliin klo 20.55 Viking Grace lähtee kohti Tukholmaa klo 21.15 Buffet-illallinen Su 24.11. klo 19.50 Viking Grace palaa Turkuun Ilmoittautumiset ja maksut 30.10. mennessä anu.tuovinen@metalli49turku.fi tai p. 044 518 9449. Hinta jäsenille 20 € (1 henkilö hytissä 55 €), ei jäsenille 55 €. Hintaan sisältyy kurssilounas sekä –kahvi ja Viking Gracella I4-hytti sekä lauantain buffet-illallinen ruokajuomineen. Jäljellä vielä muutama hyttipaikka. Myös pelkälle kurssille on mahdollista osallistua. 6 – Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Pikagallup TES-neuvottelujen tuloksesta Metalli 49:n kentältä täyslaidallinen liittojohdolle Metalliliitto hyväksyi lokakuun puolivälissä keskusjärjestöjen aiempien linjausten mukaisen palkkaratkaisun metalliteollisuuden työpaikoille. Sopimuksen palkkaosio noudattelee järjestöjen ja hallituksen ns. työllisyys- ja kasvusopimusta, jossa linjattiin, että yleiskorotus on 1.3.2014 12 senttiä/tunti tai 20 euroa ja 1.3.2015 alkaen 0,4 %. Erillisiä lisiä korotetaan 1.3.2014 alkaen 1,1 %. Kesällä 2015 neuvotellaan yhden vuoden jatkosta erikseen. Keskeisten työpaikkojen luottamusmiehiltä kysyttiin, oletko tyytyväinen palkkaratkaisuun ja miksi/miksi et? Antero Palomäki, Sirpa Rajalampi, Sandvik Mining and Construction Oy Pääluottamusmies - Palkankorotus uudessa sopimuksessa on riittämätön ja alkukin vasta 4 kk:n päästä. Hinnat kuitenkin nousevat ja ovat nousseet jo korotusta enemmän, palkankorotusten pitäisi taata mielestäni vähintään ostovoiman pysyvyys. Toisen vuoden osalta 0,4 % on todella surkea. Cargotec Oy (Multilift) Pääluottamusmies - Korotukset ovat aivan riittämättömät eikä niihin voi missään nimessä olla tyytyväinen, sillä kiristyvä verotus ja hintojen nousu syö ne heti pois. Lisäksi sopimus käytännössä kasvattaa työnantajan valtaa työpaikalla. ”Pahin riman alitus, jonka olen 30-vuotisen työurani aikana nähnyt”, Pasi Heikkilä, luottamusmies STX:n Turun telakka Pasi Heikkilä, STX Finland, Turku Luottamusmies, levyseppä - Mistään ”sopimuksesta” on naurettavaa edes puhua. Pahin riman alitus, jonka olen 30-vuotisen työurani aikana nähnyt. Kaksi kymppiä on syöty jo elintarvikkeiden ja polttoaineiden hintojen korotuksina ennen kuin henkevä ”kokonaisratkaisu” on edes asettunut horjuville jaloilleen. Harri Nummela, Mobimar Oy Pääluottamusmies - Palkkaratkaisu oli mikä oli ja mielestäni korotukset oltaisiin voitu jättää vaikka kokonaan pois MIKÄLI ostovoima olisi myös jäänyt ennalleen. Nyt kun 20 euroa saadaan, niin ostovoima laskee ainakin 100 euroa. Jorma Rintamaa, Fläkt Woods Oy Pääluottamusmies - Eihän tähän tyytyväinen voi olla. Korotus on merkityksetön ja sitoo pitkäksi aikaa. Varsinkin työkohtaisiin palkkoihin korotus pitäisi olla suurempi, koska yhä suurempi osa työntekijöistä saa vain peruspalkkaa ilman apo osuutta. EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 – 7 meninä tuotantoa on suunnattu aiempaa enemmän vientiin. Yt-neuvotteluja ja irtisanomisia on ollut joka vuosikymmenellä, noin viiden vuoden välein. – Pahimmat irtisanomiset olivat 70-luvun puolivälissä ja 90-luvun lamassa. Silloin sai moni työkaveri lähteä, Pönkkä kertoo. Liikunta pitänyt terveenä Hemmo Pönkkä aloitti uransa Fläkt Woodsilla, kun hyppäsi isän moottoripyörän kyydistä silloisen Suomen Puhallintehtaan portilla Turun Itäharjulla. Viimeiset 11 vuotta Pönkkä työskenteli spirokoneella kierresaumaputkea tehden. Eläkepäiviä mies aikoo viettää Säkylän Pyhäjärven rannalla puhdetöitä tehden, kalastellen ja ravustaen. Puoli vuosisataa puhallintehtaalla Vasta 16-vuotias Hemmo Pönkkä pääsi Suomen Puhallintehtaalle töihin, kun isän tuttu Vilénin Manu oli siellä työnjohtajana. Ensimmäinen työpäivä oli 13. syyskuuta 1963. Isä jätti moottoripyörällä tehtaan portille. ”Ukon” oma työmatka kulki siitä ohi. Niin alkoi puolen vuosisadan työura Puhallintehtaalla kanavapuolen ohutlevytöissä, ensin peltisepän oppilaana, sitten ohutlevyseppänä. Käsityöstä tiimeihin Työ oli ennen käsityötä ja ammattimies teki yhden tuotteen alusta loppuun. Konetyö yleistyi ja 90-luvulla siirryttiin tiimityöhön, jossa työt jaettiin osiin. Se ei tehnyt hyvää ammattitaidolle. Moni kädentaito unohtui. – Esimerkiksi levitysoppia, aihion piirtämistä harpilla, ei Fläkt Woodsin Hemmo Pönkkä pääsi eläkkeelle lokakuun alussa. Taakse jäi mittava, peräti 50 vuotta samalla työnantajalla jatkunut työura. enää kukaan osannut eikä sitä pitkään aikaan ammattikoulussakaan opetettu. Nyt sentään taas opetetaan, Pönkkä sanoo. Hänen sukupolvensa työntekijät oppivat tekemään metallista melkein mitä vain. – Ennen tehtaalla tehtiin kaikki työt itse, nyt alihankkijoilta tulee valmista tavaraa. Ja yksi muutos on sekin, että kantikkaiden kanavien sijaan tehdään nyt pyöreitä, sanoo spirokoneelta eläkkeelle lähtenyt Pönkkä. Neljäysin voima tuntui Metalli 49:in Pönkkä liittyi heti töihin tultuaan. – Oli itsestään selvää, että liityttiin neljäysiin. Jäsenkantomiehinä olivat Sankilampi ja Rinne, Pönkkä muistaa. Metalli 49 oli kova vaikuttaja ja Puhallintehdas sen merkittävimpiä työpaikkoja. – Aika usein lakkoiltiin ja ajettiin siten parannuksia työoloihin ja urakoihin. Meno oli melkein yhtä kovaa kuin tela- kalla. Turun tehtaan johto veti tiukkaa työnantajalinjaa eikä juuri neuvotellut, Pönkkä kertoo. Tehtaalla kasvoi kovia pääluottamusmiehiä, kuten Jaakko Harjula, Oiva Järvinen, Kalevi Salmela. Monet Puhallintehtaalta muualle siirtyneet työntekijät nousivat uudella työpaikalla merkittävään luottamusasemaan. Työnantaja oli ilmeisen tuskastunut Metalli 49:n voimaan, sillä se pyrki rekrytoimaan työntekijät Turun ulkopuolelta. – Rekrytoijia kiersi ympäri maata 60–70-luvuilla ja mm. saaristosta tuli paljon ruotsinkielisiä työntekijöitä, Pönkkä muistaa. Kotimaan rakennusmarkkinoille pääosan tuotteistaan valmistanut yritys on aina ollut riippuvainen rakennusalan suhdanteista. Viime vuosikym- Työsuojelussa viidenkymmenen vuoden aikana on edetty aimo harppauksin. Ensimmäinen työsuojeluvaltuutettu valittiin 1970-luvulla. Häntä katsottiin vielä tuolloin hiukan oudoksuen. Hemmo itse on välttynyt työtapaturmilta lähes täydellisesti. Ainut vahinko sattui kerran rystyseen ja sekin saatiin kuntoon neljällä tikillä. – Sairaslomaa sain kaksi viikkoa, Hemmo kertoo. Muuten mies on tehnyt työtä herkeämättä, työuran loppuvuodet kaksivuorotyötä. Nykyään viidenkymmenen vuoden työura on kovin harvinainen ja vielä harvinaisempaa on, että sen on saanut tehdä samalla työnantajalla, ja terveenä. – Aikanaan tuli urheiltua paljon ja parhaina talvina latukilometrejä kertyi yli 1000. Menestyin myös hyvin työpaikan hiihtokilpailuissa, Pönkkä selittää hyvää terveyttään. – Ennen urheilukilpailuja oli paljon, hiihdon lisäksi mm. kolmiottelua. Työpaikalla oli paljon nimekkäitä urheilijoita mm. kestävyysjuoksija Pekka Päivärinta, Pönkkä muistelee. Pyhäjärven rannalle Heinäkuun lopussa Pönkkä jäi vuosilomalle ja siltä suoraan eläkkeelle. Miltä nyt tuntuu, kun katsoo taaksepäin? – Alussa, kun vaikka sai jonkun huonomman urakan, ajattelin, etten tällaisessa työpaikassa kauaa ole. Tuli kuitenkin jäätyä ja hyvä työpaikkahan tämä on ollut, Pönkkä toteaa. Mutta nyt on aikaa harrastuksille ja kotitöille. Vapaaajan asunnosta Säkylässä Pyhäjärven rannalla tuli jo pari vuotta sitten koti. Aika kuluu ravustaen ja kalastaen, puita olisi kaadettavana ja autotalli kohta työn alla. (M49) Rauman telakan sulkeminen seurausta hallituksen sekoilusta Epävarmuus jäytää Turun telakkaa Syksy alkoi synkästi, kun STX ilmoitti sulkevansa Rauman telakan, 700 työntekijää saa lähteä. Merkittävä syypää tilanteeseen on Suomen hallitus. Telakan luottamusmies ja kaupunginvaltuutettu Pasi Heikkilä arvioi telakkateollisuuden tilannetta. Julkisuudessa on puhuttu maailmanlaajuisesta telakoiden ylikapasiteetista. Mitä tosiasiassa on Rauman telakan kohtalon takana? – Ylikapasiteettia tuskin pieni Rauman telakka kovinkaan paljon lisäsi, Turun telakan luottamusmies Pasi Heikkilä arvioi. Kyse oli muusta. STX pyrki eroon Euroopan telakoistaan, sillä se ei ollut saanut niille haluamaansa tuottoa. – Syy tähän taas on inves- tointien ja telakoiden kehittämisen laiminlyönneissä, sanoo Heikkilä. – STX ei ilmeisesti myöskään kyennyt kyllin tehokkaasti saavuttamaan toista tavoitettaan eli risteilijä rakentamiseen tarvittavan tietotaidon kopioimista Kaukoitään, hän arvioi. Hallituksen ”ansiot” Maan hallitus ja Vapaavuori-Arhinmäki -kaksikko pallotteli viime vuoden vaihteessa jättiristeilijätilauksen Turun telakalta Ranskaan. Miltä tilanne näytti ja näyttää telakan sisällä? – Suomen hallituksen ”ansiot” näkyvät nyt pahimmalla mahdollisella tavalla irtisanomisina ja myös Rauman telakan lakkauttamisena. Koko teurastus alkoi siitä, kun valtio päätti olla myöntämättä Turun telakalle 50 miljoonan euron pääomalainaa. Tämän päätöksen johdosta telakka menetti miljardiluokan risteilijäkaupan ja mahdollisen option. Mikäli laina olisi myönnetty, niin Turun kuin Rauman telakatkin olisivat paremmassa kunnossa kuin nyt. – Myös Vasemmistoliiton silloinen toiminta ihmetytti meitä telakkalaisia, Heikkilä toteaa. – TUI risteilijöiden rahoitus- ratkaisu myöhemmin keväällä jäi käsienpesuksi ja tuli veronmaksajille kalliimmaksi. TUI sai suoraa valtion tukea, menetetyssä jättitilauksessa oli kyse pääomarahoituksesta, muistuttaa luottamusmies Heikkilä. Irtisanomisia myös Turussa Turun telakalla on ilmoitettu, että irtisanomisia tulee kymmenille henkilöille niin työntekijöille kuin toimihenkilöillekin. – Väen vähennysten taustalla ei ole juuri nyt mitään perusteluja. Näyttääkin siltä, että rahoittajat ohjailevat telakan ratkaisuja ulkoa päin ymmärtämättä laivanrakentamisen realiteeteista yhtään mitään, Heikkilä arvioi. – Tulevaisuus on hämärän peitossa. Kahden lautan tilaus on edelleen vahvistamatta, eikä muista tilauksista ainakaan ääneen puhuta, Heikkilä sanoo. Arktiset näköalat – Arktinen osaaminen olisi yksi mahdollisuus. Sitä, mitkä telakat tulevat aikanaan rakentamaan esimerkiksi suuria arktisilla alueilla toimivia LNGaluksia on vielä mahdoton sanoa. Suomalaiset ovat kuitenkin jo vuosikymmeniä suunnitelleet tämän tyyppisiä aluksia ja ovat vahvoilla ainakin prototyyppien rakentajiksi. Arktisen kaluston rakentamisella ei vaan luoda Pernon telakalle samanlaista volyymiä kuin risteilijärakentamisessa, telakan luottamusmies Pasi Heikkilä muistuttaa. (M49) 8 – Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Asbestin salatut terveysriskit, telakat ja työsuojelu Asbesti oli jo 1920-luvulla yleinen eriste, sota-aikana laivojen eriste- ja sisustusmateriaali ja 1950-60-luvulla sille luotiin lisää käyttöä. Maailman asbestintuotanto 2-kertaistui vielä 1964–1973, vaikka lääketieteen näyttö asbestin ja pölykeuhkotauteihin kuuluvan fibroosin (asbestoosin), keuhkosyövän ja syöpänä poikkeavan mesoteliooman riskeistä oli kiistaton. Asbestin käytön historia on esimerkki siitä, miksi työterveydellisten riskien tunnistaminen (tutkimus) pitää olla riippumatonta, riskien mittaus (pitoisuus työpaikalla) yhteiskunnan sääntelemää ja riskin ennaltaehkäisy (laiteratkaisut, työjärjestelyt ym.) työpaikan yhteistoimintakysymys. Teollisuus valvoi itseään - kivipölykeuhko ja tuberkuloosialttius Mineraalipölyn terveyshaitat on tunnettu vuosituhansia. 1800-luvun lopulla osoitettiin, että kaivos- ja kivipölylle altistuneiden keuhkoputkiston ja -rakkuloiden muutokset ja kudoskuoliot olivat suhteessa hengitetyn pölyn määrään ja oireet olivat muutosten mukaisia. 1900-luvun alussa todet- tiin tilastollisesti, että jatkuva piioksideja sisältävän (mineraali)pölyn hengittäminen altisti akuuteille hengitystieinfektioille ja keuhkotuberkuloosille. Kroonistuvien (bakteeri)tautien riski nousi altistumisen pituuden ja pölymäärien mukaisesti. Asbestoosia käsiteltiin 1906 työhygieenikkojen konferenssissa Lontoossa, koska asbestityötä tekeviä menehtyi 30-vuotiaana keuhkosairauksiin. Ammatin vaikutusta kuolemanriskiin selvitettiin 1910-luvulla miljoonien pohjoisamerikkalaisten henki- ja sairausvakuutusten tilastokorteista reikäkorttiautomatiikalla. Yhtiöt suunnittelivat jopa vakuutusmaksujen porrastamista ammatin ja työuran mukaan, kunnes alkoivat 1918 myöntää kaivosja asbestityöläisille vakuutuksia vain alhaiseen päättymisikään, vaatia vakuutettavilta terveystarkastusta jne. ”Kaivostautia” (”minsjuka”) sairasti 1920-luvulla useita satoja Keski- Pohjanmaalle palanneita ”mainareita”. Etelä-Afrikan ja USA:n kaivoksissa koneenkäyttäjinä työskennelleillä oli säännöllisesti silikoosi - keuhkojen rahinaa eli ”vettä keuhkoissa”, kuumeilua ja varjostumia röntgenkuvissa- sekä hyvin usein alkava tuberkuloosi. Vaikeaa kaivostautia sairastaneet menehtyivät usein 1-3 kuukaudessa. Keskiverto kaivostautia poteva kuoli 2-3 vuodessa, yleensä alle 35-vuotiaana johonkin keuhkojen monisairau- Vesille lasketun rahtilaivan ahteri ennen luukkujen asennusta 1960-luvun lopussa kuvaa hyvin välikansien työoloja vaiheessa, jolloin asbestimassa ruiskutettiin konehuoneen ympärille ja käytäviin. Laipioiden väliset ruumatilat olivat samaa ilmatilaa, jossa työskenteli useita ammattiryhmiä samanaikaisesti. Pölyt, käryt ja huurut jäivät kiertämään välikansille ennen kuin poistuivat luonnollisesti. Kuva: Turun museokeskus, Wärtsilä. EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 teen. Perussairaus oli mineraalista riippuen silikoosi tai asbestoosi. 1920-luvun alussa Englannin asbestitekstiiliteollisuudesta tehdyn tutkimuksen mukaan 10 vuoden työssäolo aiheutti ainakin joka toiselle asbestoosin iästä ja sukupuolesta riippumatta. Pölyntorjunta, suojaimet ja lääkärintarkastukset tulivat 1931 pakollisiksi asbestityössä Englannissa. Viranomaisvalvonnan välttääkseen asbestivalmisteita käyttävä teollisuus sitoutui poistamaan työterveydelliset haitat ”vapaa- Metalli 49 – tikkeli siitä julkaistiin Englannissa. Asbestin (sinisen krokidoliitin) ja mesoteliooman syy-yhteyden osoitti 1950-luvun lopussa eteläafrikkalainen patologi, joka muutti Englantiin ja julkaisi tietonsa krokidoliittikaivoksen ympäristössä asuneiden (lasten) runsaista keuhkokasvaimista. Pohjois-Amerikan kaivosyhtiöiden 1957 perustama Asbestos Research Council (”asbestitutkimusneuvosto”) häiritsi vuosia lääketieteen keskustelua ja vaikutti raja-arvoihin. HTP-arvon tojen ja pakoputkien eristämisestä levisi pölyä ympäriinsä, sillä massa tehtiin avoastioissa kunnes valmistajan muovisäkkeihin lisättiin vain vesi. Puusepänverstaan neljän kerroksen levylinjalla asbestilevyjä käsiteltiin koneellisesti leikkauksesta ja laminoinnista maalinkuivatukseen. Koneiden poistoimurit eivät vieneet kaikkea mikropölyä. Varustelun puusepät työstivät asbesti- ja mariniittilevyjä taso- ja käsikoneilla laivan lähes suljetuissa tiloissa. Harmaa levy sisälsi asbestia 75-80 % ja vaalea mariniitti noin 15 % painosta. Takuu- ja määräaikaishuolloisPohjois-Amerikan kaivosyhtiöiden 1957 sa asbestipölyä tuli purkamisesta putperustama Asbestos Research Council kien ja seinien korjauksiin sekä pääja apukoneiden tiivisteiden vaihdois(asbesitutkimusneuvosto) häiritsi vuosia ta, kytkinlevyjen, jarruhihnojen ja laalääketieteen keskusteluja ja vaikutti kerien asennuksiin. Työterveyslaitoksen syksyllä 1971 raja-arvoihin. järjestämässä seminaarissa telakoi(”haitallinen tunnettu pitoisuus”) arvi- den työterveysoloista asbesti vei huoehtoisesti”. Niinpä 1960-luvulla Isooi British Occupational Hygiene Socity mion. TVK:n talolla esitelmöitiin, miBritanniassa menehtyi asbestoosiin (BOHS) 1968 poikittaistutkimuksesta, ten USA:n laivasto säänteli korjaustenoin 100 henkilöä vuodessa eikä puojossa aineistona oli 290:n yli 10 vuot- lakoiden purkutöitä ja suojaimia, miklet näistä ollut koskaan työskennellyt ta asbestityötä suojattuna tehneen ter- si asbestin koneleikkauksessa molemsäännellyssä valmistuksessa vaan oli veystarkastus. Kritisoitu tutkimus ei minpuoliset tehoimurit eivät riittäneet käsitellyt asbestivalmisteita. Yhtä mehuomioinut työpaikkaa vaihtaneiden ja suojaratkaisuksi, miten rakennusalan nehtynyttä kohden oli tuhansia terveeläkkeelle jääneiden terveystarkastuk- eristäjillä ja telakoilla ilman hengitysytensä menettäneitä. sia eikä poissaolotiheyksiä, keuhkorönt- suojaimia ulkopuolisina altistuneilla Ennen sulfalääkkeiden, penisilliinin genkuvia ei vertailtu aikasarjana eikä, ilmeni USA:ssa samoja ammattitau(antibioottien) ja synteettisen kortisopassiivisen altistuksen vaikutuksia ver- teja. Asbestille altistuneiden syöpien nin aikaa silikoosista (asbestoosista) tailtu. BOHS:n ja pian myös kansainvä- ennustettiin lisääntyvän jopa 30 vuokehittyi usein infektiokierre ja monilinen suositus, neljä mikrokuitua / cm3 den ajan jne. Metalliliittoa edustanut sairaus. Keuhkoplakkiutumista kärsiilmaa, ylittyy raaka-asbestilevyjä käsi- Helsingin telakan pääluottamusmies vä menehtyi 1910-40-luvuilla yleensä teltäessä eikä ole ”turvallinen”. Pohjois- tiedotti käännösten tiedoista Wärtsilänopeaan keuhkotuberkuloosiiin ja/tai maat irtisanoutuivat BOHS:n normeis- yhtymän työpaikoille ja Metalliliitolle. akuuttiin pneumoniaan (keuhkokuuta 1970-luvun puolivälissä. meeseen), harvoin keuhkosyöpään. Turun telakan varapääluottamusSaksassa asbestipölyn ja keuhkosyömies Ossi Ahokas piti asbestin 1972-73 Turun telakan vän syy−seuraus -suhdetta tutkittiin esillä mottona ”työläisen terveys ei ole asbestikamppailu 1920-luvulla ja asbesti oli 1930-luvulla kauppatavaraa”. Työpaikkaselvityksilammattitautien hakuteoksissa syöpää Suomessa kivi- ja asbestipöly rin- lekin oli 1972 edellytykset, kun työteraiheuttavana. Saksassa julkaistiin 1952 nastettiin pitkään toisiinsa, ja suojaimi- veyslaitoksella koulutetut uusi lääkäjulkaistun tutkimus 509 asbestisairauken tarve arvioitiin (hiekkapuhalluksen) ri ja työhygieenikko olivat aloittaneet siin menehtyneen ruumiinavauksista kvartsipölystä. (Asbestia on viittä eri mi- työnsä. Ahokas pyrki sopimaan massaja sen mukaan 14 %:lla oli keuhkosyöneraalia, joiden pöly leijuu ilmassa eri ruiskutukset eri aikaan kuin muut työt, pä. Infektioita parantavien lääkkeiden pituisen ajan minuuteista useisiin tun- mutta järjestely riippui aikatauluista. ansiosta tuberkuloosi ja keuhkokuuteihin.) Telakoilla altistus jäi aluksi put- Massan krokidoliitti vaihdettiin tosin me väistyivät työikäisten kuolinsyinä kitöiden ympäristöön. Turun telakka vähemmän vaaralliseksi antofyliitik1940-50-luvulla, ja nyt ”pölykeuhkosaloitti 1963 konehuoneiden lämpöeris- si ja työskentelyalueita eristettiin kuta” tuli keuhkoahtauman pahenevia tämisen ruiskuasbestilla, ja 1966 massa ten maalauksessa. Hitsaajat lopettivat sydänvikoja ja syöpiä ennakoiva tauti. ruiskutettiin ensi kerran laivan pituudel- ajoittain työt ruiskutusten ajaksi, puule. Paloturvallisuutta tehostettiin käy- sepät ”istuivat” useita kertoja asbestävien asbestilevyillä. Pölyjen haitalli- tia vastaan ja laivapuusepät saivat istuTeollisuus pimitti tietoja ja suudesta tiedettiin 1960-luvulla se, että malakoilla 1973 vaarallisen työn lisän sekotti keskustelua - syövät hiekkapuhaltajat (ruosteharjaajat), eris- levytystöihin ja laivasiivoukseen. Siiyleistyivät täjät ja laivaputkimiehet kävivät lakisää- voojat käyttivät harjaa ja sihveliä, kosUSA:n telakoilla työskenteli 1940teisissä terveystarkastuksissa. Asbestin ka mikropöly meni siirrettävien imuri45 noin kolme miljoonaa työntekijää, vaaroista kertoivat suurilla työpaikoilla en läpi kunnes pöly tukki letkun. Lääenimmillään syksyllä 1943 vuorotyöskäri selvitti lähinnä kemikaaliriskejä ja Ruotsin paluumuuttajat - turhaan. sä noin 1,75 miljoonaa miestä ja naista. Varusteltavan jäähdytysaluksen pa- 1974 valmistui ”hyväksyttyjen valmisAsbestia käytettiin laivoissa ruiskutetlossa 2.1.1968 viisi sähkömiestä tukeh- teiden luettelo”; työhygieenikko mittatuna, eristysmassana ja levyinä. Eräs tui häkään paloalueen ja vesirajan ala- si vuosia melutasoja. asbestinvalmistaja teetti 1943 eläinkoTelakan toimikunnissa Ahokas vaati puolelle. Palon syitä olivat bitumiliikeet asbestipölyn syöpäriskistä ja sama, lastiruumien vanerilevyt ja maali- uusia materiaaleja. Vastaluotu työsuolasi hirvittävät koetulokset, kunnes ne jelupiiri tarkassattumalta löytyivät yli 50 vuotta myöti telakan enEräs asbestinvalmistaja teetti hemmin. Teollisuus salasi muitakin nen työsuoje1943 eläinkokeet asbestipölyn 1940-luvun tutkimustuloksia asbestilun valvontapölyaltistuksesta. lain voimaantusyöpäriskistä ja salasi hirvittävät USA:n syöpäinstituutti järjesti 1955 loa (1974 aluskoetulokset, kunnes ne sattumalta ta) ja antoi kor”asbestikonferenssiin”, jonka mietinnön mukaan eläinkokeita ei ollut tehjausmääräyklöytyivät 50 vuotta myöhemmin. ty ja että ”syöpää aiheuttavana assiä ja –kehotukbestilla olisi suuria kansanterveydelen huurut, ja onnettomuusselvitysten sia ilmanvaihdosta, määräyksiä hiuklisiä seurauksia”. Konferenssin takia jälkeen asbestilevyjen käyttöä lisättiin kaspitoisuuksien mittaamisesta eri asbestinvalmistaja Turner and Newall edelleen. Työhuonekunta sai työtais- puolilla telakkaa, kiinteillä koneilla ja teetti seurantatutkimuksen 20 vuottelulla kaksi edustajaa telakalle luota- varusteltavissa laivoissa sekä vaati toita valvottua asbestityötä tehneistä ja vaan keskussuojeluelimeen, joka muu- menpideselvityksiä. Putkiverstaalle hasiinä ilmeni suojaimista ja terveystartama vuosi myöhemmin käsitteli epok- ettiin jopa telakan johtaja paikalle, koskastuksista huolimatta vahvasti kohonsimaalien liotinainemyrkytysten ja vai- ka työnjohto ei ollut välittänyt työmäänut kuolevuus keuhkosyöpään. Tilaakeiden työtapaturmien lisäksi asbesti- räyksistä. Työsuojelupiirin, työnantaja yritti estää tulosten julkaisemisen, jan ja työntekijöiden edustaja, tuore pölyongelmaa. ja julkaisusta tuli käännekohta. KanaVarusteltava laivan runko, putkivers- työsuojeluvaltuutettu Ahokas, sopivat dan kaivosteollisuuden järjestö kykeni tas, puusepänverstas jne. olivat 1970 1974 ohjelman perusparannukista, joitosin muuttamaan erään toisen tutkiasbestin saastuttamia tiloja. Silva-naa- ta olivat tasosirkkeleiden kaksipuoliset muksen päätelmät asbestialtistuksen mareita oli toki käytössä, ilman riittä- tehoimurit, seinillä erotetut varustelun ja syöpätapausten yhteydestä, kun arvää tietämystä käyttötarpeista. Putkis- sahausasemat ja kohdepoistot. Työ- 9 suojelupiirin antoi 1974 seikkaperäiset, pohjoismaisena työnä valmistellut asbestityömääräykset. Ahokas ei antanut sijaa lykkäyksiin, koska ”normaalissa työssä” ei voinut olla jatkuva ”kaasunaamarin” käyttöpakko muiden työskentelyn takia. Asbestin käytön olivat luoneet tilaajan, merivakuutusyhtiön ja tarvikevalmistajien intressit. Eristeenä alettiin 1974 kokeilla lasivillaa ja lasikuitukangasta, jotka tilaajat pian hyväksyivät. Raaka-asbestilevyjen laminointi-maalauslinjan pölyarvoja oli mahdotonta saada uuden raja-arvon alapuolelle ja siksi alettiin käyttää valmiiksi laminoituja mariniittilevyjä. Mariniitti korvattiin 1975 vermikuliitilla, jonka korvasi alumiini. Asbesti jäi 1976 dieseltehtaan ja korjaustelakan ongelmiksi, joita ratkaistiin 1987 työsuojelulainsäädännön osittaisuudistuksessa. Terveys meni, korvaajaa ei voi osoittaa Asbestille ei ole turvallista raja-arvoa, sillä elimistö ei kykene hajottamaan keuhkoihin ja keuhkoista verentai imunestekiertoon päässeitä hiukkasia kuten kemikaaleja. Asbestille altistuivat pahimmin 1940-luvulla syntyneet, jotka tulivat työelämään kulutushuipun aikaan ennen suojainpakkoa sekä laite- ja työjärjestelyjä. Seuraukset tulivat 10–30 vuodessa. 1990-luvulla Suomessa röntgenkuvattiin yli 18 900 vähintään 10 vuotta rakennustyötä, vuoden telakkatyötä tai asbestityötä tehneen keuhkot. Tutkituista 22 %:lla (4133) oli keuhkokudosmuutoksia, useimmiten molempien keuhkojen plakkiutumia. Keuhkopussin tulehdukselliset muutokset, kudosten paksuuntuminen ja plakkiutuminen, täyttivät noin 3/4 :lla jatkotutkimuksiin lähetetyistä hyväksytyn ammattitaudin rajan. Altistuneilla on erityisesti kohonnut mesoteliooman riski, joskin keuhkosyövän riski on myös kohonnut. 2000-luvun alun tietojen perusteella miesten mesotelioomatapauksista 85 % ja keuhkofibroositapauksista 30 % on asbestiperäisiä. Vuosittain uusista keuhkosyöpätapaukista noin 10 %:ssa taustalla on asbestialtistus. Syöpään menehtyneistä Turun telakoiden entisistä työntekijöistä varsin monet eivät koskaan tehneet varsinaista asbestityötä (eristämistä). Työnantajan ei voida toisaalta osoittaa rikkoneen lakeja tai ”olemassa olleita työturvallisuusmääräyksiä”, joissa pitkään näkyivät globaalin suurteollisuuden lobbarien sormenjäljet. Pentti Mäkelä FM Ossin Aika –kirjan kirjoittaja. Tärkeimmät kirjalliset lähteet: Maria Albin, Asbestindustrin påverkade mydigheternas riskbedömning. Läkartidningen 2004/14 (101); K. Koskinen etc., Radiographic abnormalities among finnish construction, shipyards and asbestos industry workers. Scandinavian Journal of work environment health.1998:24; K. Koskinen etc., Incidence of cancer among the participants of the finish asbestos screening campaign, Scandinavian Journal of work environment health 2003:29; F. Koelsch, Handbuch der Berufskrankheiten, Jena 1935; Runar C. Öhman, Silikos-studier jämte bidrag till kännedom om den s.k. minsjukan bland utvandrare från svenska mellersta Österbotten, Helsingfors 1927; TA. Metalliliiton arkisto, Jd:1 Työterveys ja työturvallisuus laivanrakennuksessa – seminaarin 30.8.-2.9.1971 alkuperäisaineisto (ei käännöksiä). Arkistolähteet: Metalli 49/ Turun telakan työhuonekunnan pöytäkirjat; Turun Maakunta-arkisto, Turun ja Porin läänin työsuojelupiiri, lakkautetut työpaikat: Wärtsilä, Haa:4043, Turun telakan tarkastuspöytäkirjat, jälkitarkastukset ja toimenpideselvitykset 1970-luvulta. Telakalla ja Dieseltehtaalla työskennelleiden haastatteluja. 10 – Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Työsuojelua ja palkkakysymyksiä Turun telakalla 1950-80-luvuilla Kirja Ossi Ahokkaasta ilmestynyt Ossi Ahokas (1930 - 2006) oli Metalli 49:n ja koko Metalliliiton piirissä hyvin tunnettu työsuojelun käytännön uranuurtaja. Hän toimi myös Turun kaupunginvaltuustossa ja terveyslautakunnassa. Uusi kirja käsittelee Ossin elämänvaiheita ja hänen elämäntyötään telakan työsuojeluvaltuutettuna ja varapääluottamusmiehenä. Kirjan on kirjoittanut historiantutkija Pentti Mäkelä ja kustantanut Ossi Ahokkaan säätiö. Kentän ääni Ossin Aika. Palkkakysymyksiä ja työsuojelua Turun telakalla 1950–80-luvuilla -teos on paljon muutakin Kirjassa myös ammattiosasto Metalli 49 nousee esiin edelläkävijänä, jolla oli omat tavoitteensa ja merkittävä vaikutus työntekijöiden aseman paranemiseen valtakunnallisesti. kuin henkilöhistoria. Se avaa Turun telakan sodanjälkeisten vuosikymmenien tapahtumat seikkaperäiselle tutki- mukselle. Mäkelä kirjoittaa Ossi Ahokkaan uraa seuraillen niin telakan palkkaliikkeistä, työsuojelun kehityksestä kuin työprosessien muutoksistakin mukaansa tempaavasti. Kirjassa myös Ossin ammattiosasto Metalli 49 nousee esiin liiton linjaa kritisoineena edelläkävijänä, jolla oli omat tavoitteensa ja merkittävä vaikutus työntekijöiden aseman paranemiseen valtakunnallisesti. Turun telakalta monet uudistukset levisivät muualle maahan. Monipuolinen vaikuttaja Kirja on elämänmakuinen tarina säihkyvästä persoonallisuudesta, humoristista ja kovasta neuvottelijasta, monipuolisesta ay-vaikuttajasta, joka omisti suuren osan elämästään telakkateollisuuden työsuojelun parantamiselle ja työlainsäädännön kehittämiselle. Ahokas oli Suomen ensimmäinen päätoiminen työsuojeluvaltuutettu. Hän organisoi mm. länsirannikon telakoiden työsuojeluvaltuutettujen kesken kauas kantaneen yhteistyön ja toimi vasemmiston äänenä Turun terveyslautakunnassa kansanterveyslain toimeenpanon aikaan. (M49) Ossin aika -kirjaa myynnissä Metalli 49:n toimistolla Mäkelä, Pentti: Ossin Aika. Palkkakysymyksiä ja työsuojelua Turun telakalla 1950 - 80-luvuilla.Turku 2013. ISBN 978-952-93-2532-0. 392 sivua. Ensimmäinen suomenkielinen kirja kansalaismediasta Ensimmäisessä suomenkielisessä yhteisömediaa käsittelevässä kirjassa kerrotaan mm. Italian ja Ranskan aktiivisista ay-liikkeen ja vasemmiston yhteisöradioista. Radio Robin Hood jatkaa tätä perinnettä Suomen Turussa Metalli 49:n osittain omistamana ja tuella. Yhteisömediakirjan on kirjoittanut Maarit Nermes. Kirjaan sisältyy pitkä osuus Suomen yhteisömediasta. Kirjassa käydään läpi yhteisömedian historiaa Latinalaisen Amerikan katolisen kirkon ja alkuperäiskansojen sekä kaivostyöläisten radioista Euroopan radikaaleihin ja sivistäviin televisioihin ja radioihin, jotka ovat usein toimineet ilman lupia. Yhdysvalloissa ala on noussut uuteen kukoistukseen Democracy Now! (demokratia nyt) -ohjelman myötä. Demokratiaa, ihmisoikeuksia sekä rau- Tarjous Metalli 49:n jäsenille YHTEISÖMEDIAKIRJA VAIN 16,50 €/KPL (SIS ALV. JA POSTITUSKULUT). NORM. HINTA 22, 00 € Tarjous on voimassa 31.12.2013 asti haa ja sotaa käsittelevää ajankohtaista ja kriittistä radio- ja televisio-ohjelmaa tuottavat kokeneet toimittajat kuuntelijoiden ja katselijoiden tuen turvin. Englanninkieliset ohjelmat ovat maksutta tarjolla kaikille ei-kaupallisille radioille ja televisioille ympäri maailmaa. Myös Radio Robin Hood lähettää taajuudella 91,5 Mhz Democracy Now! -radio-ohjelmaa iltaisin klo 23. MITEN VOIN TILATA? Tilaukset sähköpostiin tilaukset@nomerta.net, mukaan nimi ja osoite sekä kappalemäärä. Kirja(t) toimitetaan 2. luokan kirjeenä tai tavanomaisena postipakettina ilmoitettuun osoitteeseen. Mukana tulee lasku, jossa on 14 päivää maksuaikaa. TÄRKEÄÄ: Muista ilmoittaa olevasi Metalli49 jäsen mainitsemalla se sähköpostissa, niin saat kirjan alennettuun hintaan. Ensimmäinen suomenkielinen kirja kansalaismediasta on nyt tarjolla jäsenhintaan 16.50 euroa. Nermes, Maarit. Yhteisömedia. Yli 40 vuotta kansalaisviestintää Suomessakin. ISBN: 978-952-701800-2. Nmerta Kustannus Oy. Turku 2013. 164 sivua. Ossin aika -kirjan voit ostaa Metalli 49:n toimistolta (Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, puh. 044 518 9447) Hinta: 20 euroa/kpl EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 – 11 Metalli 49 ja Pietarin Koneenrakentajat uusi yhteistyösopimuksensa Turun Metallityöväen ammattiosasto 49:n ja Pietarin Koneenrakentajien välillä solmittu yhteistyösopimus täytti viime toukokuussa 25 vuotta. Nyt yhteistyösopimus uusittiin Pietarissa 3.-6. lokakuuta järjestetyssä tapaamisessa. Metalliteollisuuden edunvalvonta on Suomessa ja Venäjällä edelleen hyvin erilaista. Vuorovaikutus turkulaisten ja pietarilaisten metallityöläisten välillä on opettanut osapuolille paljon. – Olemme vieneet Venäjälle suomalaista neuvotteluosaamista, tietoa mm. työsuojeluja työturvallisuusasioista sekä Suomen metallissa käytössä olevista palkkausmuodoista, Metalli 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki. Yhteistyön tähän saakka tärkein ponnistus oli EU-rahoitteinen monivuotinen ITUP-projekti 2000-luvun taitteessa. – Työnantajapolitiikka Venäjällä on muuttunut yhteistyömme aikana radikaalisti. Ulkomaisesta työvoimasta ja vuokratyöstä on tullut naapurissakin arkipäivää, kertoo Palomäki. Seminaari ja arvokas juhla Yhteistyön merkkivuoden päätapahtuma oli kesäkuun 7. päivä Turussa järjestetty teollisuuspoliittinen seminaari ja yhteistyön 25-vuotisjuhla. Urheilutalo Rientolassa pidety- Järjestöt katsovat tulevaan Pietarin Koneenrakentajien puheenjohtaja Viktor Kalinin ja Metalli 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki allekirjoittivat sopimuksen Työn palatsissa Pietarissa lokakuun alussa. Mukana neljäysin delegaatiossa tulkki Heikki Timonen, varapuheenjohtaja Reijo Nylander, veteraanijaoston puheenjohtaja Martti Katajainen ja toimitsija Raimo Kytömaa. ty juhlallisuudet kokosivat tovereita yhteistyön eri vaiheista pohtimaan tulevaa. Samalla viikolla Turussa vietettiin Turku-Pietari -ystävyyskaupunkiyhteistyön 60-vuotisjuhlaa. Yhteistyö uusille urille, nuoret mukaan Kesäkuun juhlassa SuomiVenäjä-seuran tervehdyksen esittänyt seuran hallituksen jäsen ja Metalli 49:n ex-puheen- Metalli 49:n pitkäaikainen toimitsija, nykyinen kansanedustaja Jyrki Yrttiaho oli keskeinen vaikuttaja, kun yhteistyösuhteita Pietarin Koneenrakentajiin luotiin 1980-luvulla. Myöhemmin hän oli aktiivisesti kehittämässä vuorovaikutusta edelleen, mm. merkittävän EU-projektin muodossa. Yrttiaho toimi kesäkuun seminaarin puheenjohtajana ja toi myös iltajuhlaan terveiset eduskunnasta. johtaja Seppo Leino kannusti kehittämään yhteistyösuhteita edelleen. Yhtenä vaihtoehtona voisi hänen mukaansa olla Metalli 49:n ja Koneenrakentajien yhteinen esiintyminen vuonna 2014 järjestettävässä Itämeren alueen kansalaisfoorumissa. Päivitettyyn sopimukseen kirjattiin myös velvoittava lauseke nuorten jäsenten ottamisesta mukaan järjestöjen väliseen yhteistoimintaan. (M49) Kesäkuun juhlassa Venäjän pääkonsulaatin varakonsuli Evgeny Sysoev esitti tervehdyksen. Kesäkuun teollisuuspoliittisessa seminaarissa Suomen Venäjän ja Neuvostoliiton suurlähettiläänä Moskovassa pitkään toiminut Heikki Talvitie peilasi Suomen ja Venäjän elinkeinoyhteistyön nykyhaasteita idänkaupan voimavuosiin. Juhlavieraiden joukossa Rintolan salissa olivat mm. valtiopäiväneuvos Ensio Laine (oikealla) sekä tunnettuja neljäysiläisiä aktiiveja Risto Takala (kolmas oikealta), Erkki Mäkelä (pöydän päässä), Aira Mäkelä, Raija Helin, Seppo Tuomisto ja Veikko Koskinen. 12 – Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Trafotekilla aktiivinen työhuonekunta Työntekijöiden edunvalvonta vahvistuu Työhuonetoimikuntaan kuuluvat Erkko Räsänen, pääluottamusmies Veijo Laukkanen, T2-hallin luottamusmies Mika Uusitorppa, toiminnantarkastaja Rosanna Peltoniemi, Heikki Varonen, Petri Rantio ja Mikko Heiskala (pikkukuvassa) sekä Mari Salminen (ei kuvassa) katsovat, että järjestäytynyt työpaikka ja työhuonetoimikunta antavat hyvät edellytykset ajaa parannuksia työntekijöiden työehtoihin. Myöskään työhuonekunnan virkistystoimintaa ei aktiivijoukko ole unohtanut. Muuntajia Kaarinan Auranlaaksossa valmistava Trafotek Oy ei ole työnantajana helpoimmassa maineessa. Työntekijöiden edunvalvontaorganisaatio on kuitenkin kehittynyt kuluneen viiden vuoden aikana ratkaisevasti. Trafotekilla on tänä syksynä täystyöllisyys. Tehtaan kahdessa hallissa valmistetaan 160 hengen voimin isoja tilauksia eri yrityksille. Energiateknologialle riittää kysyntää, isoja ja pieniä muuntajia valmistuu sähköntuotannon ja -jakelun tarpeisiin. Yri- Mikko Heiskalan mukaan työhuonetoimikunnan kautta työntekijät saavat tietoa työpaikan asioista ja pääsevät myös vaikuttamaan niihin. tyksellä on tuotantolaitokset myös Virossa ja Kiinassa. Palkoissa parannettavaa Töitä riittää jatkossakin. Pääluottamusmies Veijo Laukkasen mukaan palkat ovat hyvästä tilauskannasta huolimatta pysyneet alan keskiansioon nähden alemmalla tasolla. Palkkakuopassa ovat niin tuotannon työntekijöitä kuin toimihenkilötkin. – Kannustavuus hyvään suoritukseen puuttuu niin palkoissa kuin palkkioissakin, Laukkanen toteaa. – Yritys on käyttänyt runsaasti vuokratyövoimaa, mutta nyt työnantaja on vakinaistanut muutamia vuokratyöntekijöitä ja vaikuttaa siltä, että talon kirjoille tulee lisää työntekijöitä vuoden vaihteessa, kertoo yrityksessä 7 vuotta työskennellyt Mikko Heiskala. Järjestäytyneenä vahvempi Heiskala on pari vuotta sit- ten perustetun työhuonetoimikunnan jäsen ja siten työpaikan edunvalvontaorganisaation ytimessä. Kun Veijo Laukkanen valittiin työpaikan pääluottamusmieheksi viisi vuotta sitten, yksityisen työttömyyskassan jäseniä oli paljon, mutta vähitellen suuri osa on siirtynyt Metalli 49:in. Aikaisemmin järjestäytymättömyys piti työntekijäpuolen neuvotteluvoiman heikkona. Nyt luottamusmiehelle on raivattu toimintamahdollisuuksia ja neuvotteluyhteydet työnantajaan ovat parantuneet. – Trafotekilla ja Metalliliiton edunvalvonnalla on ollut huono maine, mutta Veijon myötä on alkanut tapahtua, kehaisee työhuonetoimikunnan jäsen Mari Salminen, joka on työskennellyt Trafotekilla jo 13 vuotta. – Suurin osa työhuonetoimikunnan jäsenistä on ollut ammattiosaston Metalli 1 jäseniä, mutta ovat sittemmin omasta tahdostaan siirtyneet ammattiosasto Metalli 49 jäseniksi. Se on ollut Metalli 1:lle asia, jota he eivät voi hyväksyä. Ihmettelen suuresti, miksi Metalli 1 on niin yhteistyökyvytön työntekijöiden etujen ajamisessa, mehän olemme kuitenkin samassa liitossa, pääluottamusmies Veijo Laukkanen kysyy. – Työolosuhteissa oli puutteita, joita yhteisen neuvonpidon jälkeen listasimme ja veimme työnantajapuolen tietoon. Asioita alettiinkin laittaa kuntoon, kertaavat työhuonetoimikunnan jäsenet. Tiedon kulku parantunut Edustaja yrityksen johtoryhmään Petri Rantio pitää työhuonekunnan perustamista ja sen toimikuntaan kuulumista tärkeänä juuri tiedonkulun ja työpaikan asioihin vaikuttamisen vuoksi. – Toimikunnan kokouksissa käsitellään asioita, joista sitten luottamusmiehet neuvottelevat työnantajan kanssa, yrityksessä 11 vuotta työskennellyt Rantio kuvaa. Heiskala säestää: – Tällä tavoin saamme oman mielipiteemme paremmin esille emmekä toisaalta joudu olemaan huhupuheiden varassa siitä, mitä työpaikalla tapahtuu, hän sanoo. Työhuonetoimikunta on jo puuttunut T2-hallissa olleisiin ongelmiin. Viimeisimpänä saavutuksena työntekijät mainitsevat edustuksen saamisen yrityksen johtoryhmään. – Tavoitteena oli edustajan saaminen hallitukseen, mutta työnantajalle se ei käynyt, vaikka lakikin edustusta edellyttää. Niinpä työnantaja keksi perustaa johtoryhmän, johon työntekijäedustus nyt otettiin, kertoo Laukkanen. Edustus on joka tapauksessa merkittävä edistysaskel työpaikan edunvalvonnassa. – Yrityksen 30-vuotisessa historiassa tällainen työntekijöiden edustus on todella hieno uudistus, sanoo Mari Salminen. (M49) EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 – 13 Jäsenten vapaa-ajanalue kutsuu lapsiperheitä Kirjala – kappale kauneinta Suomea Metalli 49:n jäsenten vapaa-ajanviettopaikka AliKirjalan tila sijaitsee kahdenkymmenen kilometrin päässä Turun kauppatorilta Paraisten suuntaan. Matkaa on kahdeksan kilometriä. Paikka on siis kolmen kaupungin – Turun, Kaarinan ja Paraisten - läheisyydessä ja näin ollen hyvien palveluiden ja kauppojen tuntumassa. Päärakennuksen yläkerrassa on kolme huonetta, joissa majoitustilaa 16 hengelle. Lisäksi on kaksi metsämökkiä ja pihassa valvojan mökki, jota paraikaa kunnostetaan. Päärakennuksessa on iso tupakeittiö, oleskeluhuone ja kokoustilaa noin 50 henkilölle. Jäsenet voivat nauttia myös pihapiirissä olevan vanhan, osittain hirsisen, puulämmitteisen saunan löylyistä ja saunan läheisyydessä on myös alueen grilli- ja savustuspaikat. Tanssilavalla pidämme suvitansseja ja pihan lastenalueen kunnostamme ensikeväänä lasten ja lapsiperheiden iloksi. Ali-Kirjalan alueella on myös uimaranta, lastenranta ja venelaituri. Runsaita kalavesiä ja kalastusoikeutta Käy tutustumassa Ali-Kirjalan vapaa-ajanalueeseen ja kysy lisätietoa! Paikan päällä: Ali-Kirjalantie 284, 21610 KIRJALA Kirjalaan tullessa voit kysyä opastusta Ville Kannistolta 040 7487405 tai Esa Hongistolta 0500-726311 Netissä (myös ajo-ohje ja uudet kuvat!): www.metalli49turku.fi/kirjala2/ Varaukset ja lisätiedot toimistolta: Tuureporinkatu 17 c, 20100 Turku toimistonhoitaja Anu Tuovinen 044 518 9449, anu.tuovinen@metalli49turku.fi ovat asukkaat ahkerasti käyttäneet. Kirjalan vapaa-ajankeskuksen alue on valtaosin nurmikenttää, jolle on hyvä majoittua niin vaunualueelle kuin omalle telttailualueelle rannan tuntumaan. Tilan kokonaispinta-ala on n. 40 hehtaaria, josta osa on metsää upeine marja- ja sienestysmaastoineen. Kirjala hankittiin aikoinaan Metallin 49:n omien jäsenten käyttöön, mutta sittemmin alueella ovat voineet varata kesä- ja talvipaikkoja myös muiden ammattiyhdistysten jäsenet ja ei-jäsenet. Lokakuun alusta 2013 ammattiosasto on kuitenkin päättänyt palauttaa alueen vain Metalli 49:n jäsenten käyttöön. Syystalkoiden yhteydessä olemme siivonneet paikat talvikuntoon. Nurmialueet siistitään lähtevien asukkaitten jälkeen ja toivommekin keväällä paikan olevan entistä ehommassa kunnossa. Toivomme uusien nuorten Metalli 49 jäsenten ja perheiden kiinnostuvan tästä ihanasta luonnonkauniista alueesta ja viihtyvän täällä nauttien ainutlaatuisesta jäsenedusta. Tarkemmin paikkaan voit tutustua paikan päällä tai netissä sivulla www.metalli49turku.fi/kirjala2. Palveluiden hinnaston, valokuvia ja tapahtumakalenterin löydät netistä tai soittamalla siellä oleviin puhelinnumeroihin. Tule sinäkin viihtymään ja nauttimaan vapaa-ajasta perheesi ja lastesi kanssa! Kirjalan hoitotoimikunnan puolesta, Mervi Hongisto Ali-Kirjala jäsenten vapaa-ajanviettopaikkana jo yli 40 vuotta Kuluva vuosi on ollut muutosten vuosi myös Kirjalassa. Suurimpia muutoksia ovat olleet käytännön asioissa alueelle tulon suhteen. Tilojen ja mökkien varaukset sekä maksujen ja avainten noudot/palautukset ovat pääsääntöisesti kulkeneet etukäteen ammattiosaston toimiston kautta. Tätä muutosta ei ole tehty jäsenten kiusaksi, vaan olemme ottaneet mallia muiden ammattiosastojen toimintatavoista. Tämä systeemi on muillakin osastoilla sekä järjestöillä käytössä eli nämä asiat hoidetaan keskitetysti yhdestä paikasta, Metalli 49:n toimistolta Tuureporinkadulta, josta myös saat lisätietoja alueen toiminnasta. Koko perheen joulujuhla Tapahtumia järjestetämme perinteiden mukaan esim. marraskuun 30. päivä koko perheen joulujuhla sekä maaliskuun 2014 alussa pilkkikisat. Tulevana kesänä tietysti ohjelmaa myös! Tervetuloa viihtymään Kirjalaan, pidemmäksi tai lyhyemmäksi aikaa! Susanna Merinen, sihteeri Metalli 49 Koko perheen PIKKUJOULUT lauantaina 30. marraskuuta klo 11-15 Ali-Kirjalassa (Alikirjalantie 284, Kirjala) Tarjolla on jouluista syötävää ja ohjelmaa lapsille! 14 – Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Nuorisojaoston toimintavuosi – asiaa ja rennompaa menoa Tietoa teollisuuspolitiikasta ja kartingkisat Nuorisojaosto vieraili huhtikuussa Urho Kekkosen museossa Tamminiemessä Helsingin Meilahdessa. Urho Kekkosen aikaan huvila toimi presidentin edustusasuntona. Metalli 49:n nuorten pikkujoulun seminaaripiknik! (Turku-Maarianhamina-Turku, Viking Amorella/Grace) Lippujen jako klo 8.00 Viking Linen terminaalin 2. kerros (Linnasatama, Turku) Meriaamiainen klo 8.30 - 9.30 (Viking Buffet, kansi 8) Palkat, voitot ja eurokriisi -seminaari lauantaina 7.12 Ohjelma: (alkaen klo 10.00, kokoustilat, kansi 9) Palkat, voitot, tulonjako ja ns. kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari Eurokriisi, talouspolitiikka ja luokkataistelu Antti Ronkainen, talousbloggari –––– Laivan vaihto Maarianhaminassa klo 14.10 Buffetpäivällinen klo 17.15 (Buffet Aurora, kansi 10) Paluu Turkuun klo 19.50 Ilmoittautumiset 1.11.2013 mennessä Anulle (anu.tuovinen@metalli49turku.fi, 044 518 9446) Hinta: 15 euroa/hlö (sisältää seminaarin ja matkat, meriaamiaisen sekä buffetpäivällisen). Ilmoittautuessasi saat maksutiedot. Ilmoita myös syntymäaikasi ja kansalaisuus, jos ei Suomen. Risteilyseminaari on tarkoitettu Metalli 49:n nuorille jäsenille (35 vuotta tai alle). Järjestää: Metalli 49:n nuorisojaosto yhteistyössä Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistyksen kanssa TERVETULOA! Lisätiedot: Johannes 0504405204 johannes.yrttiaho@metalli49turku.fi Tamminiemen saunassa on tehty poliittista historiaa. Neljäysin ryhmä ei kylpemään tällä kertaa päässyt, mutta sauna toimii myös tilaussaunana. Hintaa saunareissulle tosin kertyy useampi tuhat euroa. Metalli 49:n nuorisojaoston vuosi on ollut täynnä toimintaa. Huhtikuussa jaosto järjesti kevätretken, jonka teemana oli valtiollinen teollisuuspolitiikka. Ryhmä vieraili Urho Kekkosen museossa Meilahden Tamminiemessä. Kekkosen virka-asuntona toiminut rakennus kätkee sisäänsä monta teollisuuspolitiikkaa sivunnutta tarinaa, joista asiantunteva opas ryhmälle kertoi. Niin ikään Urho Kekkoselle tutussa paikassa Helsingin Ostrobotnialla pidettiin seminaari, jossa tutkija Jussi Ahokas kertoi mitä on keynesiläinen elvyttävä talouspolitiikka ja Jyrki Yrttiaho loi kriittisen katsauksen nykyhallituksen työllisyys- ja teollisuuspolitiikkaan, joka on välinpitämättömyydessään suorastaan röyhkeää. Kartingmestari selvisi elokuussa Nuorisojaoston kartingkisat ajettiin elokuussa Turku Kartingin sisäradalla. Kiivasrytmisen kisan voiton vei viimevuoden kolmonen Harri Aaltonen Vakilta. Sisärata soveltui kylmähermoisille ulkorataa paremmin, sillä nopeat käännökset ja ajoittain tiivis tunnelma kurveissa sai hätäisemmät pyörähtämään jo aivan finaalin alkumetreillä. Harri Aaltonen Vakilta, Tomi Grönberg Raistekilta ja Mikko Fälden STX:ltä puntaroivat nuorisojaoston kartingkilpailujen asetelmia finaalia odotellessaan. Finaalissa Aaltonen vei voiton ja nousi korkeimmalle palkintopallille. Palkat, voitot ja eurokriisi Joulukuun 7. päivä nuorisojaosto järjestää pikkujoulupiknikin laivalla (ks. tarkemmat tiedot oheisesta ilmoituksesta). Aamupäivän ohjelmassa on seminaari, jossa asiaa teollisuuden palkkojen ja yritysten voittojen kehityksestä. Alustamassa yliaktuaari Olli Savela. Eurokriisiin saloihin puolestaan johdattaa Työllisyysseminaari pidettiin Ostrobotnialla. Kuvassa puhumassa taloustutkija Jussi Ahokas. Ahokas puhui keynesiläisen - elvyttävän ja työllisyyteen panostavan - talouspolitiikan puolesta. talousbloggari Antti Ronkainen. Lue Ronkaisen haastattelu tämän lehden takasivul- ta ja ilmoittaudu mukaan risteilylle! (M49) EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 – 15 Toimintaa ikääntyvien parhaaksi Martti Katajainen Veteraanijaoston puheenjohtaja. Veteraanien isojen osastojen laivaseminaari onnistui hyvin. Osanottajia oli 530. Käytännön järjestelyt oli hoidettu erinomaisesti, Turun päässä asioista vastasi Seppo Tuomisto. Kansanedustaja Jari Myllykoski, joka toi seminaariväelle eduskuntakuulumiset ja työehtoasiantuntija Jouni Miettinen Metalliliitosta alusti työelämän muutoksesta. VTT, erikoistutkija Minna Ylikännö puolestaan pu- hui eläkeläisten köyhyydestä. Ritspiikki ja Vaasan hanuristi viihdyttivät omalla ohjelmallaan. Alustajille ja esiintyjille lausuimme parhaat kiitokset. Helpage International -järjestön tekemä selvitys 60-vuotiaiden hyvinvoinnista julkaistiin 1.10. Vertailussa oli mukana 91 maata. Suomen sijoitus oli huono, terveyttä vertaillen emme sijoittuneet edes 20 parhaan joukkoon. Kokonaissijoituskin oli vain 15:sta. Hei- näkuussa astui voimaan vanhuspalvelulaki eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tulemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Laki on tarpeen, mutta jos palvelutarpeen selvityksiä ei vanhuksille tehdä, eivät he myöskään saa palvelusuunnitelmaa. Metalli 49:n veteraanijaosto toimii vilkkaasti. Toiminta kattaa mm. oman radio-ohjelman Radio Robin Hoodissa. Ohjelmassa nostetaan esille ajankohtaisia asioita ja pureskellaan ne palasiksi. Jaoston kuukausikokoukset pidetään joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Mukana on aina myös alustaja. Lisäksi järjestämme säännöllisesti seminaareja eduskunnassa sekä kesämatkan. Viimeksi vierailimme Olkiluodon Ydinvoimalassa, tutustuimme Rauman kaupunkiin ja nautimme mainion aterian Kivikylän palvaamossa. Kesäjuhla on perinteisesti pidetty AliKirjalassa ja syysjuhla Urheilutalo Rientolassa. Syksyllä on luvassa myös seminaari osaston toimiston kokoustiloissa ja jouluruokailu. Tervetuloa mukaan tilaisuuksiin! Martti Katajainen puheenjohtaja Veteraanijaosto Marraskuu Ma 4.11. klo1 2.15. Veteraanijaoston kuukausikokous, kokouksessa mukana plm Jari Aalto. Urheilutalo Rientola Pulmussuonk. 86, 20360 Turku. To.14.11. Eduskuntavierailu ja seminaari. Lähtö Urheilutalo Rientolasta klo 8.10, linja-auto aseman laituri 9 klo 8.20. Paluu Turkuun kyselytunnin jälkeen. Ruokailun jälkeen opastettu tutustuminen eduskuntataloon. Ilmoittautuminen Risto Takala 050 5538261 49:n toimisto Anu Tuovinen 044 5189449. Maksu ruokailusta ja seminaarista 20,- maksettava ilmoittautuessa. JOULUkuu Ke 11.12. klo10.00 Koulutuspäivä osaoston kokoustiloissa Tuureporinkatu 17 C. Ryhmätöiden purku ja joululounas klo14.00, Amica Ravintola Wärtsilä. Stålarminkatu 45. Joululounas tilaisuuden päätteeksi. Ilmoittautuminen välttämätön 2.12 mennessä, 49:n toimisto Anu Tuovinen 044 5189449. Tammikuu ma 13.1.2014 klo 12.15, Rientola. to 23.1. Juttutupa klo 12.15 kehitysryhmä 13.15, Rientola. Helmikuu ma 3.2. klo 12.15, Rientola. to 13.2. Juttutupa klo 12.15, kehitysryhmä 13.15, Rientola. Maaliskuu ma 3.3. klo 12.15, Rientola. to 13.3. Juttutupa klo 12.15, kehitysryhmä 13.15, Rientola. Eduskuntavierailu maaliskuussa 2014. Isäntänä Jyrki Yrttiaho. Eduskuntavierailu ja seminaari torstaina 14.11. Lähtö Urheilutalo Rientolasta klo 8.10. Linja-auto aseman laituri 9 klo. 8.20. Turvatarkastus klo 11.15 Seminaari klo 11.45–13.15, Pykälä/Momentti -tila Ruokailu klo 13.30 – 14.25 Opaskierros klo 14.30 – 15.15 Opastuksen jälkeen lehterille. Paluu Turkuun kyselytunnin jälkeen. Ilmoittautuminen Risto Takala 050 5538261 49:n toimisto Anu Tuovinen 044 5189449. Maksu ruokailusta ja seminaarista 20,- maksettava ilmoittautuessa. Ammattiosasto käynnisti historiahankkeen Veteraanijaoston koulutuspäivä keskiviikkona 11.12. klo10.00 osaoston kokoustiloissa Tuureporinkatu 17 C. Ryhmätöiden purku ja joululounas klo14.00, Amica Ravintola Wärtsilä. Stålarminkatu 45. Joululounas tilaisuuden päätteeksi. Ilmoittautuminen välttämätön 2.12 mennessä, osaston toimisto Anu Tuovinen 044 5189449. Metalli 49 kantaosasto Turun rauta- ym. metallityöntekijäin ammattiosasto perustettiin 4.2.1894. Vuonna 2019 Metalli 49 siis täyttää 125 vuotta. Ammattiosasto on käynnistänyt hankkeen Metalli 49:n historian toisen osan julkaisemiseksi juhlavuoteen mennessä. Kari Teräksen kirjoittama Verstasliikkeistä suurtaisteluihin. Metalli 49:n historia vuosilta 1894–1930 ilmestyi 1985. Se kuvasi osaston kehitystä pienosastoista alu- eelliseksi metallialan teollisuusneuvostoksi. Tarina kulkee läpi suurlakon ja äänioikeustaistelun sekä kansalaissodan päätyen lapualaisajan aaton suuriin työtaisteluihin. Seuraava historiakirja kattaa vuodet 1931–1980. Ajanjakso sisältää 30-luvun talouslaman ja vasemmistolaisen ammattiyhdistysliikkeen lakkauttamisen vaikeat vuodet maanalaisine toimintamuotoineen, sotavuosien tuskat ja sotakorvauksia ja toimintavapauksia seuranneen ammatti- yhdistysliikkeen suurnousun. Kuinka Metalli 49 vahvistui liittonsa kriitiseksi suunnannäyttäjäksi ja edelläkävijäksi, paikalliseksi ja valtakunnalliseksi voimatekijäksi? Historiahankkeen myötä tehdään jäsenkysely, jossa selvitetään mm. ammattiosaston roolia sodanjälkeisinä vuosikymmeninä jäsenten arkisessa työssä ja muussa elämässä. Historiakirjan kirjoittamisesta vastaa Johannes Yrttiaho. (M49) Metalli 49:n 120-vuotisjuhla lauantaina 8. helmikuuta 2014 Tarkemmat tiedot tammikuun jäsenlehdessä! 16 – Metalli 49 Hallitus ja työmarkkinajärjestöt solmivat alkusyksystä ns. työllisyys- ja kasvusopimuksen. Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen, talousasiantuntija ja blogisti Antti Ronkainen arvioi Metalli 49:n lehden haastattelussa sopimusta ja sen todellisia tarkoitusperiä. Oletukset työllisyyden ja ostovoiman parantamisesta perustuvat pelkille toiveille. EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Kuka hyötyy työllisyys- ja kasvusopimuksesta? 1 %, keskituloisen ostovoima laskee yhteensä 2,3 % vuoteen 2015 mennessä. Kotimaisen kysynnän laskeminen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tulee syventämään Suomen taloudellista ahdinkoa entisestään. Hallituksen yrityksille tekemä yhteisöveron alennus tuskin muuttuu investoinneiksi ja työllistämiseksi, sillä yritysten tuottamille tavaroille ja palveluille ei ole odotettavissa ostajia. Sopimuksen rakenteellinen heikkous onkin siinä, ettei siihen sisälly mitään mekanismia, joka takaisi kokonaiskysynnän kasvun. Oletukset työllisyyden ja ostovoiman parantamisesta perustuvat pelkille toiveille, sillä uusliberaalissa pääoman kasautumismallissa valtio on luopunut tietoisista makrotaloudellisista ohjausmekanismeista. Jäljelle ovat jääneet ainoastaan niin sanotut automaattiset vakauttajat, esimerkiksi toimeentulotuki, eläkkeet, julkiset työpaikat jne. 1. Mikä on työllisyys- ja kasvusopimuksen keskeinen sisältö, mitä sillä halutaan saavuttaa? T&K-sopimuksella pyritään lisäämään työllisyyttä, kasvattamaan ostovoimaa ja parantamaan yritysten kilpailukykyä. Näistä kaksi ensimmäistä on alisteisia viimeiselle. Siltä ”Sopimuksen rakenteellinen heikkous on siinä, ettei siihen sisälly mitään mekanismia, joka takaisi kokonaiskysynnän kasvun.” osin sopimus on linjassa hallituksen harjoittaman talouspolitiikan kanssa, joka on antanut verohelpotuksia yrityksille samalla kun se on lisännyt palkansaajien verotusta ja sallinut työttömyyden kasvun. Sopimuksen tarkoituksena on myös ”lisätä taloudellisen toimintaympäristön ennakoitavuutta”, mikä tarkoittaa äärimaltillisen palkkakehityksen sinetöimistä tuleviksi vuosiksi. Sopimus perustuu oletukseen, että muualla maailmas- – Kotimaisen kysynnän laskeminen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tulee syventämään Suomen taloudellista ahdinkoa entisestään, arvioi Antti Ronkainen. Ronkaisen ajatuksista voit kuulla enemmän Metalli 49:n nuorten pikkujouluseminaarissa, ks. ilmoitus sivulla 14. ”Yritykset ovat onnistuneet saamaan maltillisen palkkaratkaisun sekä palkkatukea yhteisöveron alennuksen ja nuorisotakuun muodossa, mutta niitä ei ole velvoitettu tekemään yhtään mitään.” 3. Jos sopimuksen hyväksyy riittävän moni liitto ja se astuu voimaan, kuka voittaa, kuka häviää? sa syntyy kysyntää suomalaisille vientituotteille, mutta vientisektorin vetämänä käynnistyvä yksityisen kysynnän kasvu ei näytä nykyisessä maailmantalouden tilanteessa kovin todennäköiseltä. Kylmässä kapitalistisessa maailmassa viennistä huolehtiminen on tietenkin järkevää, mutta tällaisenaan sopimuksen tavoitteet perustuvat enemmän toiveisiin kuin tietoiseen politiikkaan. 2. Millä keinoin hallitus ja sopijajärjestöt toivovat pääsevänsä sopimuksessa mainittuihin tavoitteisiin? Mitä ajattelet näistä tavoitteista ja keinoista? Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan kyseessä on sopimus, jossa ”kilpailukyky ja ostovoima lyövät kättä”. Koska kilpailukyky taataan maltillisella palkkakehityksellä, hallitus pyrkii lisäämään ostovoimaa tuloverotusta keventämällä. Kuitenkin kun huomioidaan hallituksen jo tekemät päätökset ALV:n, energiaveron ja valmisteveron nostoista sekä hallituksen rakenneuudistuksiin sisältyvät tulevat kuntaveron nostot, sopimuksella tullaan supistamaan ostovoimaa. Veronmaksajain keskusliiton vero- ja ostovoimalaskelmien mukaan niissä kunnissa, joissa kunnallisveroa nostetaan Yritysten omistajat voittavat. Yritykset ovat onnistuneet saamaan maltillisen palkkaratkaisun sekä palkkatukea yhteisöveron alennuksen ja nuorisotakuun muodossa, mutta niitä ei ole velvoitettu tekemään yhtään mitään. Kuten yhteisöveron laskua, myös maltillista palkkaratkaisua perusteltiin 50 000 uuden työpaikan syntymisellä. Koska porkkanat, kepit ja yleissitovuus puuttuvat, mikään ei sido yrityksiä työllistämään ja täten myös lupaukset uusista työpaikoista ovat hatusta vedettyjä. T&K-sopimuksessa kuten hallituksen talouspolitiikassakin hyväksytään Euroopan unioni darwinistisena järjestelmänä, jossa jäsenmaat ajavat omaa etuaan, verokilpailevat ja kampittavat toisiaan aina kun se on mahdollista. Hallitus ja liitot ovat kuin kerjäläisiä, jotka ovat valmiita tekemään mitä vain EK:n lupailemien yksityisten investointien perässä. Leikkisästi voisikin kysyä hallitukselta ja liitoilta, mikseivät ne vaadi vieläkin suurempaa yhteisöveron laskua ja vieläkin kovempaa ostovoiman leikkaamista, jos ne kerran luovat työpaikkoja? Toimittanut: Joonas Laine
© Copyright 2025