1. No category

TILIPOSTI & Palkka
Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti
1 • 2015
| Verotuksen ja ennakkoperinnän
avaintietoja vuodelle 2015
| Riihimäen Tilitieto osaksi Rantalaista
| Arvonlisäverotuksen sudenkuopat
ulkomaankaupassa
HSSR:n Anssi Väätäinen uskoo
korjausrakentamisen kasvuun
Kuva: Tarmo Valmela
Tapasimme asiakkaan
Pienen on vaikea
ponnistaa vientiin
Kolmannen polven yrittäjä ja keinuntekijä Petri Saari
uskoo, että Keski-Euroopassa olisi markkinoita perinteiselle käsin tehdylle keinutuolille.
Urjalan Keinukaluste Ky tunnetaan perinteisistä koivuvalmisteisista
keinutuoleistaan. Mitä hyötyä vahvasta keinutuolibrändistä
on yritykselle?
”Keinutuolit edustavat käsityöosaamistamme. Yrityksen liikevaihdosta 60 prosenttia tulee kuitenkin jo muusta kuin omasta huonekaluvalmistuksesta. Teemme alihankkijana massiivipuusta melkein mitä tahansa rakennusteollisuudelle ja muulle huonekaluteollisuudelle.”
Kuinka paljon mallistonne vanhimmassa tuotteessa, perinteisessä
Urjala-keinussa on käsityötä?
”Tuotantoketju on omissa käsissämme koivutukin kuivatuksesta
valmiin tuotteen pakkaamiseen. Käsityötä keinutuolin valmistuksesta
on 75 prosenttia. Käytämme CNC-työstötekniikkaa joidenkin osien
tekemiseen määrätyissä työvaiheissa, jottei keinun hinta nouse ihan
tolkuttomaksi.”
Urjala-keinullanne olisi kysyntää Keski-Euroopassa etenkin
Alppien seudulla?
”Myymme koko ajan tuoleja Eurooppaan, mutta yksittäisten tuolien
kuluttajakauppana vienti ei lähde lentoon, koska lähetysrahdit nousevat liian suuriksi. Keinutuolien myyminen ulkomaille olisi paljon helpompaa, jos saisimme Keski-Eurooppaan 1–2 jälleenmyyjää tai oman
ison varaston jonnekin Etelä-Saksaan.”
”Vielä en ole kuullut sellaisesta vienninedistämishankkeesta, joka konsulttien tekemien raporttien sijasta perustuisi suoraan kaupantekoon. Pitäisi löytää edes oikeanlaiset messut, jonne voisi lähteä itse
solmimaan suhteita ja luomaan verkostoja.”
Yrityksellänne on sinun ja vaimosi lisäksi viisi työntekijää.
Millaista Urjalassa Etelä-Pirkanmaalla on yrittää?
”Ainoa miinus on työvoiman huono saatavuus. Tarvitsisimme myös
uudet toimitilat. Isäni alun perin vanhaan kansakouluun rakentamaa
verstasta on laajennettu moneen otteeseen. Tilat ovat nykytoimintaamme ahtaat ja epäkäytännölliset.”
Keinutuolissa keinuttelu tyynnyttää tehokkaasti rauhattoman
mielen. Mitä muita terveysvaikutuksia keinutuolilla on?
”Se on ainoa tuoli, joka stimuloi lihaksia, etenkin vatsa- ja selkälihaksia. Sen vuoksi sitä on käytetty apuna muun muassa vanhusten kuntoutuksessa. Keinutuoli helpottaa myös niska-, selkä- ja synnytyskipuja.”
”Keinutuolien myyminen
Eurooppaan olisi helpompaa,
jos saisimme sinne pari
jälleenmyyjää tai edes
oman varaston.”
TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015
Mitä harrastat?
”Metsästystä, vetokoiria ja Taekwondoa. Se on korealainen itsepuolustuslaji, jonka aloitin uudelleen pari vuotta sitten pitkän tauon
jälkeen. Metsällä käyn hirvi- ja peurajahdissa. Perheellämme on kaksi alaskanmalamuuttia. Kesät ne makaavat koirankopin alle kaivamissaan montuissa ja valpastuvat vasta talvipakkasella.”
Petri Saaren mielestä keinutuoli kuuluu myös jokaisen yrityksen
taukotilaan, koska keinuminen rentouttaa ja stimuloi lihaksia.
2
Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti 1 • 2015
Tässä numerossa
| Pienen on vaikea
ponnistaa vientiin
| Pääkirjoitus: Tavoitteet ja
toiminta eri paria
Kuva: Tarmo Valmela
| Korjausuunnittelussa
on kasvunvaraa
HSSR Oy:n Anssi Väätäinen sanoo, että
taloyhtiöiden remontit muuttuvat koko
ajan suuremmiksi ja vaativammiksi.
| Ennakoi ulkomaankaupan
arvonlisäverotuksen sudenkuopat
| Verotuksen ja ennakkoperinnän avaintietoja vuodelle 2015
| Rantalainen osti
Riihimäen Tilitiedon
| Vuoden yrittäjät uskovat laatuun
Anne Rantalaiselle Yrittäjien
timanttiristi
| Ulkopuolinen terävöittää
pk-yrityksen hallitustyöskentelyä
Tavoitteet ja toiminta
eri paria
Yrittäjiä huudetaan alati apuun pelastamaan Suomi taloushistoriamme pahimmasta suosta. Alkanut talvi ei ole tuonut
Kataisen hallituksen jo lähes neljä vuotta
sitten lupaamaa nousukautta. Asiakaskuntamme välittämän kokemuksen mukaan
suunta on pikemminkin päinvastainen.
Juhlapuheissa yrittäjyys on pelastava tekijä, mutta käytännössä yritystoiminalle
ladataan liukuhihnalta hölmöjä rajoitteita ja sääntöjä.
Kaikki muistavat ns. viskigaten, joka liittyi viski-sanan käyttöön yrityksen rekisteröidyssä toiminimessä. Jupakka kääntyi lopulta tapahtumajärjestäjän onneksi,
kun yleisö kiinnostui kohun kohteena olleesta tapahtumasta.
Toinen surkuhupaisa esimerkki on kuljetusalalta. Vapaapalokunnat eivät voi jäädyttää luistinratoja, koska niillä ei ole kaupalliselta kuljetusliiketoiminnalta edellytettäviä ammattikuljetusdirektiivin mukaisia ammattikuljettajan jatkokoulutuspahveja.
Palokunnilla ei ole varaa eikä ydintoiminnasta johtuvaa velvoitetta hankkia tuhansien eurojen arvoisia koulutuksia. Kuljetusala on muutoinkin vaikea ja kilpailtu liiketoiminta-alue, jota suomalaisviranomaisten direktiivitulkinnat eivät ainakaan helpota.
Rakennusalalla byrokratiaa on lisätty merkittävästi harmaan talouden kitkemiseksi. Uusimpana keinona on syksyllä aloitettu rakentajan ilmoitusmenettely.
Se toimii varmasti kuin junan vessa heti, kun harmaan talouden toimijat alkavat
postitella ilmoituslappujaan. Siihen asti
toiminnasta koituu lähinnä lisäkustannuksia ja vaivaa rehellisille alan yrittäjille.
Hyvä esimerkki toiminnan tehostamiseen liittyvästä nimby-ilmiöstä (”ei minun
takapihalleni”) on oman alamme kattojärjestö Taloushallintoliitto. Se vastustaa kirjanpitolain muutosta, jolla kevennetään
hallintoa poistamalla yksityisten liikkeen-
harjoittajien tilinpäätösvelvollisuus. Muutos vähentää tilitoimistojen laskutettavaa
työtä.
Jarruttamisen sijaan taloushallintoalan
pitäisi miettiä, miten hallinnon vähentämisestä saatava kustannushyöty siirretään
asiakkaalle siten, että myös oma toiminta kehittyy paremmaksi ja tuloksellisemmaksi. Se kuuluisa win-win odottaa löytämistään.
Kaikkien toimijoiden tulee kehittää ja
keventää hallinnollista toimintaa. Hallinnollisten hölmöyksien välttämiseksi virkamiesten pitää tavoitella kaikessa entisen
pääministerin peräänkuuluttamaa tolkun
yhteiskuntaa. Pelkät puheet eivät enää riitä. Sääntelyn purkamiseksi ja tulkintojen
järkeistämiseksi tarvitaan tekoja. Muutos
ei tule annettuna, se täytyy tehdä.
Kimmo Martikainen
Päätoimittaja
Toimitusjohtaja, Rantalainen Lahti
Kuva: Tarmo Valmela
TILIPOSTI & Palkka
| Sähköinen taloushallinto
tekee yrityksen myymisestäkin
helpompaa
|Kolumni
| Unelmaduunissa tilitoimistossa
Julkaisija Rantalainen Yhtiöt/Tilipalvelu Rantalainen Oy Päätoimittaja Kimmo Martikainen
kimmo.martikainen@rantalainen.fi Ulkoasu Futuuri Oy Kannen kuva Tarmo Valmela Paino
Kirjapaino Markprint Oy ISSN 2341-9806 (painettu) ISSN 2341-9814 (verkkojulkaisu) Osoitelähde Tilipalvelu Rantalainen Oy:n asiakasrekisteri. Osoitteenmuutokset kimmo.martikainen@rantalainen.fi Lue lehti verkossa rantalainen.fi Anna palautetta ja juttutoiveita kimmo.
martikainen@rantalainen.fi Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2015. Lehden paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman julkaisijan kirjallista lupaa.
3
TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015
Kuvat: Tarmo Valmela
Asiakkuus
”Hienoa, että taloyhtiöt
uskaltavat tehdä kiperiä
päätöksiä kalliista remonteista myös taloudellisesti
epävarmoina aikoina.”
Korjaussuunnittelussa
on kasvunvaraa
Suunnittelu- ja rakennuttajatehtäviin erikoistunut HSSR Oy haluaa kasvaa. Se uskoo, että kiinteistöjen
korjaussuunnittelussa on kasvunvaraa, kun taloyhtiöiden korjaushankkeet laajenevat entisestään.
TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015
4
Taloyhtiöiden korjaushankkeet laajenevat.
AS Oy Satokallio Helsingin Porvoonkadulla uusii koko ulkovaipan vesikattoa lukuun
ottamatta. Neljän talon julkisivuremontin
kustannusarvio on 16 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Anssi Väätäinen HSSR Oy:stä (vas.) ja työnjohtaja Heikki Rusanen Asko Kokkonen Oy:stä tietävät, että vanhaa korjatessa ei voi aina välttyä yllätyksiltä. Tämän talon alla
pohjavesi oli noussut korkealle, kun kellarin sisäpuolinen salaojitus ei ollut toiminut vuosiin.
Loppuvuoden nuhruinen sää ei hidasta tahtia
As Oy Sato N:o 1:n linjasaneeraustyömaalla
Helsingin Mäkelänkadulla.
Elokuussa alkanut 170 huoneiston ja kuuden kerrostalon putkiremontti on edennyt
aikataulussa huolimatta muutamista rakennustyön aikaisista yllätyksistä. Niiltä on vaikea välttyä taloissa, jotka ovat valmistuneet
sotavuosina ennen Helsingin vuoden 1944
suurpommituksia.
Putkiremontti on jo toinen taloyhtiön historiassa. Ensimmäinen tehtiin 1970-luvulla. Tämänkertaisen remontin kustannusarvio on kuusi miljoonaa euroa. Sillä uusitaan
viemäri- ja käyttövesiputkien lisäksi muun
muassa saunaosastot ja talopesulat.
Helsingin Seudun Suunnittelu- ja Rakennuttajapalvelu HSSR Oy:lle As Oy Sato
N:o 1 on tyypillinen asiakas. HSSR on tehnyt koko korjaustyön arkkitehti-, rakenneja lvis-suunnittelun ja toimii taloyhtiön valvojana remontissa.
- Aloittaessamme toimintamme kymmenen vuotta sitten valtaosa toimeksiannoista
oli taloyhtiöiden ulkovaippojen korjauksia.
Nykyään yli puolet liikevaihdostamme tulee
putkiremonttien suunnittelusta, rakennuttamisesta ja valvonnasta, kertoo HSSR:n toimitusjohtaja Anssi Väätäinen.
Yhä suurempia hankkeita
Vuosi 2014 oli HSSR:lle hyvä. Sen asiakkaat
käynnistivät vuoden aikana useampiakin isoja korjauskohteita. Sellaisia olivat 22 rivitalon vesikattojen uusiminen Helsingin Siltamäessä, 765 asuntoa sisältävän neljän ker5
rostalon julkisivuremontti Vallilassa ja julkisivujen ryhmäkorjaushanke kymmenessä
taloyhtiössä Rajatorpassa.
Väätäinen sanoo, että korjausrakentaminen vetää vielä toistaiseksi hyvin ja taloyhtiöiden remontit muuttuvat koko ajan suuremmiksi ja vaativammiksi. Esimerkiksi julkisivuremonteissa käydään yhä useammin
läpi koko ulkovaippa vesikattoa myöten ja
korjataan samalla pihaakin.
- On hienoa, että taloyhtiöiden osakkaat
eivät ole pelästyneet taloudellisesti epävarmoja aikoja, vaan huolehtivat omaisuudestaan ja uskaltavat tehdä kiperiä päätöksiä kalliista remonteista, Väätäinen sanoo.
Voimakasta kasvua
HSSR kasvoi viime vuonna voimakkaasti sekä henkilömäärässä että liikevaihdossa. Se on
nyt neljällätoista työntekijällään vähintäänkin keskisuuri suunnittelutoimisto korjausrakentamisessa.
Yritys palkkasi vuoden aikana kuusi uutta
työntekijää. Parhaillaan yritys hakee rakennesuunnittelijoita ja korjaustyön valvojia sekä lvis-suunnittelijoita.
Pääkaupunkiseudulla ei ole helppo löytää kokenutta ja osaavaa työvoimaa korjausrakentamiseen. Sen vuoksi puolet viime
vuonna palkatuista työntekijöistä oli vastavalmistuneita rakennesuunnittelijoita, joista HSSR kouluttaa itse haluamiansa osaajia.
Väätäisen mukaan hyvä korjaussuunnittelija tuntee eri aikakausien rakennustavat
ja rakenneratkaisut ja osaa tulkita erilaisia
piirustuksia.
TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015
- Yleensä rakennuksia joudutaan korjaamaan sen takia, että rakenteiden yksityiskohdat eivät ole kestäneet ikääntymistä ja säiden
vaihtelua. Tämän takia korjaussuunnittelussa paneudutaan enemmän rakennusfysikaalisiin yksityiskohtiin kuin uudisrakennusten
rakennesuunnittelussa.
Uutta teknologiaa
Työntekijöitä HSSR motivoi muun muassa
tekemällä työnteosta niin sujuvaa ja mukavaa kuin mahdollista.
- Pyrimme luomaan avoimen ja keskustelevan ilmapiirin, jossa on helppo pyytää
apua muilta. Emme tingi työvälineistä, koska huonoilla välineillä on turha heilua, Väätäinen kertoo.
HSSR on juuri ottanut käyttöön valvojan mobiilin tarkastusasiakirjan ja korjaushankkeen suunnitteluvaiheessa käytettävän
nettipohjaisen asukastiedotusjärjestelmän.
Niillä yritys pyrkii myös erottumaan kilpailijoistaan.
- Asiakkaat ja viranomaiset ovat tulleet tarkemmiksi korjaushankkeiden raportoinnista ja dokumentoinnista. Nykyään lähes kaikki työvaiheet pitää dokumentoida. Silloin raporttien tuottaminen helposti ja nopeasti on
meille entistä tärkeämpää, Väätäinen sanoo.
Apua omistusjärjestelyissä
HSSR Oy syntyi vuonna 2005, kun neljä
Suomen Talokeskuksen työntekijää ja työkaveria päätti tehdä työnteosta enemmän itsensä näköistä.
- Taloyhtiöiden korjausrakentamisessa
asiakassuhteet ovat hyvin henkilösidonnaisia. Töitä tilataan luottohenkilöiltä eikä niinkään heidän edustamiltaan yrityksiltä, Väätäinen sanoo.
Osakkuus on yksi tapa pitää avainhenkilöt talossa. HSSR:lle on luotu pelisäännöt,
joiden mukaan osakkuutta voidaan tarjota
viiden yrityksessä tehdyn vuoden jälkeen.
HSSR:n tuorein osakas, rakennesuunnittelija Mikko Suuronen liittyi omistajiin loppuvuodesta.
”Nyt tuntuu ensimmäisen
kerran siltä, että tilitoimisto
on meitä eikä me sitä varten.”
TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015
HSSR:n suunnittelija Simo Vanhakartano näyttää, kuinka valvojan pöytäkirja syntyy
tabletilla tarkastuskäynnin yhteydessä ja voidaan lähettää asiakkaalle saman tien.
Omistusjärjestelyiden luomisessa ja toteuttamisessa suunnattuine osakeanteineen
auttoivat Rantalaisen asiantuntijat Lahdesta.
Väätäisen mielestä on tärkeää, että tilitoimistolla on osaamista ja resursseja muuhunkin kuin kirjanpitoon ja palkanlaskentaan.
Asiakasta varten
HSSR siirtyi kesäkuussa ostolaskujen sähköiseen kierrätykseen ja on juuri aloittamassa sähköisten myyntilaskujen lähettämistä.
Rantalainen hoitaa sille kaikki taloushallinnon palvelut paitsi myyntilaskujen teon.
HSSR:n myyntilaskutus on sidottu ValueFrame-projektinhallintajärjestelmään.
- Voimme tehdä yhteen projektiin kiinteähintaista ja tuntiveloitteista työtä tai projektiin voi osallistua useampi henkilö, Väätäinen selittää.
Myyntitietojen yhteenvedon HSSR toimittaa kuukausittain konekielisenä Rantalaiselle. Väätäinen sanoo sähköisen taloushallinnon säästäneen ennen kaikkea hänen
työaikaansa.
HSSR:llä on menossa historiansa kolmas
tilitoimisto ja kolmas kirjanpitäjä Rantalaisella.
Väätäisen mielestä tekniikan ja talouden
ihmiset ovat vähän kuin öljy ja vesi. Siinä,
6
missä rakentaminen on krouvia hommaa ja
perusinsinööri tarkastelee yrityksen taloutta mieluiten tilin saldon perusteella, kirjanpitäjä tekee pilkuntarkkaa työtä ja pitää asiakastaan ruodussa.
- Nyt tuntuu kuitenkin ensimmäisen kerran siltä, että tilitoimisto on meitä eikä me
sitä varten, Väätäinen sanoo.
HSSR Oy
•Tekee korjausrakentamisen
konsultointia, suunnittelua,
rakennuttamista ja valvontaa.
•Asiakkaita asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt.
• Perustettu v. 2005.
• Viisi osakasta, jotka kaikki
työskentelevät yrityksessä.
• Toimitilat Helsingin Malmilla.
• Toimii pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla.
• Työntekijöitä 14, joista puolet
suunnittelijoita ja puolet valvojia.
• Liikevaihto 2,4 milj. euroa.
Fiksu ennakoi ulkomaankaupan
arvonlisäverotuksen sudenkuopat
Ulkomaankauppaa aloittelevan tai
sitä laajentavan yrityksen pitää selvittää, millaisia arvonlisävelvoitteita kaupantekoon liittyy kotimaassa
ja ulkomailla. Arvonlisäverotus vaikuttaa myös ulkomaankaupan sopimusten sisältöön.
Veroasiantuntija Kari Alhola Profiducia
Oy:stä, mitkä ovat ulkomaankauppaa
aloittelevan yrityksen tyypillisimmät virheet arvonlisäverotuksessa?
”Ulkomaankaupan arvonlisäverotus sisältää paljon muodollisuuksia. Ulkomaankauppaa aloittelevat yritykset tekevät virheitä etenkin laskumuodollisuuksissa, verokantojen soveltamisessa ja raportoinnissa. Siinä
vaiheessa ei myöskään muisteta aina kertoa
tilitoimistolle, että ollaan myymässä ulkomaille tavaraa tai palvelua.”
Mitä ulkomaankauppaa aloittelevan pitäisi huomioida arvonlisäverotuksessa?
”Ennen kuin yritys alkaa käydä kauppaa uusien ulkomaisten toimijoiden kanssa, asiasta on syytä keskustella myös kirjanpitäjän kanssa. Sopimuksissa on hyvä sopia
selkeästi niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin
kaupan osapuolet.”
”Toimitustapalausekkeissa pitää olla tarkkana, jotta niistä ei synny turhia hallinnollisia
koukeroita ja kustannuksia. Esimerkiksi paikoilleen asennettuihin toimituksiin ei sovelleta yhteisömyyntisäännöksiä, vaan niistä on
olemassa oma erityissäännös, johon liittyy
paljon selvitettäviä asioita. Kannattaa sopia
tarkkaan myös siitä, kuka hoitaa ja maksaa tavaran kuljetuksen ja miten myyjä saa todisteen siitä, että tavara on kulkenut rajojen yli.”
Tavaran siirto Suomesta toiseen yhteisömaahan ei ole vientiä vaan arvonlisäverolain mukaan yhteisömyyntiä. Entäpä palvelukauppa?
”Tavaroiden kaupassa voidaan tehdä selkeä jako yhteisökauppaan eli EU:n sisäiseen
kauppaan ja toisaalta EU:n ulkopuoliseen
kauppaan, josta voidaan puhua myös vientitai tuontikauppana. Palvelukaupassa tällaista
jakoa on vaikeampi tehdä. Siellä suurin osa
säännöksistä koskee sekä EU:n sisäistä että ulkopuolista kauppaa, vaikka esimerkiksi raportoinnissa onkin huomattavia eroja.”
Kuinka montaa erilaista verokantaa yritys voi joutua soveltamaan kansainvälisessä kaupassa?
”Pääsääntö yritysten välisessä kaupassa
on se, että sekä tavaran että palvelun myynti
toiseen EU-maahan tai sen ulkopuolelle on
suomalaisyritykselle yleensä verotonta. Lisäksi ulkomaanmyynteihin sovelletaan usein
käännettyä verotusta, mikä tarkoittaa sitä,
että ostaja maksaa veron myyjän puolesta.
Käännetty verokanta määräytyy sen maan
mukaan, jossa myynnin arvonlisäverosäännösten mukaan katsotaan tapahtuvan.”
”EU:ssa verokannat ovat yleisesti 15-27
prosenttiin, mutta alennettuja verokantoja-
kin on. Useimmiten suomalaisen yrityksen
ei silti tarvitse huolehtia kuin kotimaan verokannoista. Isompi ongelma voi syntyä siitä, että jos käännetty verotus ei toimi vastaanottomaassa, suomalainen yritys voi joutua rekisteröitymään asianomaiseen maahan
ja noudattamaan paikallista arvonlisäverotusta.”
”Käytännössä tällaisia sisältyy niin
EU-maiden kuin EU:n ulkopuolisten maiden säännöksiin monissa erilaisissa kauppatilanteissa. Esimerkiksi kiinteistöön kohdistuvissa palveluissa säännökset poikkeavat
EU-alueellakin maasta toiseen.”
”Vuoden alusta EU:ssa tuli voimaan merkittävä muutos sähköisten palvelujen kuluttajakaupassa. Sen mukaan myyjä voi vaihtoehtoisesti rekisteröityä kuhunkin kuluttajaostajan EU-maahan tai hoitaa maksuja ilmoitusvelvoitteensa eritysjärjestelmän
kautta esimerkiksi Suomesta käsin (ns. Mini-One-Stop-Shop).”
Minkälaisia seuraamuksia yritykselle voi
tulla virheistä?
”Jos yritys on esimerkiksi myynyt tavaraa
toiseen EU-maahan, mutta toimituksesta ei
ole näyttöä, kuten rahtikirjaa tai vastaavaa,
myynti saatetaan verottaa Suomessa. Verojen
myöhässä maksamisesta tulee sievoiset sanktiot. Rekisteröitymisvelvollisuuden laiminlyönti voi myös tulla todella kalliiksi. Laskumuodollisuuksien virheistä ei välttämättä tule isoja veronkorotuksia, jos yritys on
muuten toiminut oikein.”
RANTALAINEN KOULUTTAJANA.
SEURAA KOULUTUSTARJONTAAMME NETISTÄ!
rantalainen.fi/koulutukset
WWW.RANTALAINEN.FI
7
TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015
Verotuksen ja ennakkoperinnän avaintietoja vuodelle 2015
TULOVEROLAIN MUUTOKSIA
• Ansiotulo
• Pääomatulo
• Yhteisöjen tuloveroprosentti
• Asuntolainan korkovähennys
LUONTOISETUARVOT
• Vapaa autoetu
Auton käyttöönottovuosi
% auton uushankinnasta JA
€ kuukaudessa TAI
euroa/km
• Käyttöetu
% auton uushankintahinnasta JA € kuukaudessa TAI
euroa/km
• Kotipuhelin
• Matkapuhelinetu
• Ravintoetu
• Lounasseteli tai muu ruokalipuke
• Asuntoetu
Alue Helsinki 1
Helsinki 2¹
Helsinki 3, Espoo, Kauniainen
Helsinki 4, Vantaa
Kuopio, Jyväskylä, Lahti, Oulu,
Tampere, Turku, kehyskunnat²,
muu Helsinki
Muu Suomi
2015
€
Vero alarajan
kohdalla, € 8 541
3 271
9 957,50 15 491 16 500– 24 700
24 700– 40 300
40 300– 71 400
71 400 – 9
0 000
90 000–
Vero alarajan
ylittävästä
tulosta %
6,50
17,50
21,50
29,75
31,75
2014
Vero alarajan
kohdalla, € €
16 300– 24 300
24 300– 39 700
39 700– 71 400
70 400–100 000
1000 000 –
8
528
3 223
10 038,50 18 547 Vero alarajan
ylittävästä
tulosta %
6,50
17,50
21,50
29,75
31,75
vero 30 % 30 000 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 33 %
20 %
65 % asuntovelan korosta
vero 30 % 40 000 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 32 %
20 %
75 % asuntovelan korosta
Ikäryhmä A 2013–2015 1,4 %
285 €
0,19 €/km
Ikäryhmä A
2012–2014
1,4 %
285 €
0,19 €/km
Ikäryhmä B 2010–2012
1,2 %
300 €
0,20 €/km Ikäryhmä C
Ennen v. 2010
0,9 %
315 €
0,21 €/km
1,4 %
1,2 %
0,9 %
105 €
120 €
135 €
0,07 €/km
0,08 €/km 0,09 €/km
20,00 €
20,00 € (sisältää myös teksti- ja multimediaviestit)
6,20 €, kun välittömät kustannukset ja niiden
arvonlisävero on välillä 6,20–10,10 €
75 % nimellisarvosta, kun nimellisarvo on 6,20-10,10 €
¹ Sisältää myös uudet alueet
Jätkäsaaren ja Kalasataman.
² Kehyskunnilla tarkoitetaan
Hyvinkään, Järvenpään, Keravan,
Kirkkonummen, Nurmijärven,
Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja
Vihdin kuntia.
171 € + 8,00 €/m²
147 € + 7,10 €/m²
TYÖNTEKIJÄMAKSUT
• Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu
• Sairaanhoitomaksu ja
sairaanhoitomaksun korotus (eläke ja etuus)
• Päivärahamaksu
ja yrittäjän päivärahamaksun korotus
• Työntekijän eläkemaksu
alle 53-vuotiaat
53 v. täyttäneet
• Yrittäjien eläkemaksu
alle 53-vuotiaat
53 v. täyttäneet
ARVONLISÄVERO
• Yleinen verokanta
• Alennetut verokannat
- Elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut
-Muut 3
TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015
Ikäryhmä C
Ennen v. 2009
0,9 %
315 €
0,21 €/km
1,4 %
1,2 %
0,9 %
105 €
120 €
135 €
0,07 €/km
0,08 €/km
0,09 €/km
20,00 €
20,00 €
6,10 €, kun välittömät kustannukset ja niiden
arvonlisävero on välillä 6,10–10,00 €
75 % nimellisarvosta, kun nimellisarvo on 6,10-10,00 €
Edun arvo €/kk
268 € + 11,70 €/m²
260 € + 10,60 €/m²
227 € + 9,50 €/m²
179 € + 9,50 €/m²
TYÖNANTAJAMAKSUT
• Työttömyysvakuutusmaksu
Palkkasumma enintään 2 025 000 €
Siitä palkkasumman osasta, joka ylittää 2 025 000 €
• Työeläkevakuutus TA:n keskimääräinen TyEL-maksu
• Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sosiaaliturvamaksu)
Ikäryhmä B
2009–2011
1,2 %
300 €
0,20 €/km
2015
2014
0,80 %
3,15 %
18,00 %
2,08 %
0,75 %
2,95 %
17,75 %
2,14 %
0,65 %
1,32 %
0,17 %
0,78 %
0,13 %
0,5 %
1,32 %
0,17 %
0,84 %
0,13 %
5,70 %
7,20 %
5,55 %
7,05 %
23,70 %
25,20 %
23,30 %
24,80 %
24 %
24 %
14 %
10 %
14 %
10 %
8
SEURAA
AVAINTIETOJA
LINKKI:
www.rantalainen.fi/
avaintiedot
Kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut,
elokuvanäytökset, kulttuuri- ja
viihdetilaisuuksien sisäänpääsy,
henkilökuljetus, majoituspalvelut
ja televisio- ja yleisradiotoiminnasta
saadut korvaukset
3
Asuntoedun perusteena sijainti
Vuoden alusta työsuhdeasunnon luontoisarvo lasketaan yksinomaan asunnon sijainnin
perusteella. Asunnon valmistumisvuotta ei oteta enää huomioon asuntoedun perusteena.
- Muutoksen tavoitteena on saada luontoisetuarvot vastaamaan paremmin asunnon
käypää vuokraa, sanoo verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtaja Tomi Peltomäki Verohallinnosta.
Asuntoedun arvostuksen määrittämiseksi Suomi on jaettu kuuteen alueeseen. Niistä
neljä koskee Helsinkiä, joka on jaettu postinumeron perusteella neljään alueeseen. Kaupungin keskustassa luontoisarvot ovat suuremmat kuin lähiössä.
Maakuntakeskukset ja Kehä III:n ympäristössä olevat kehyskunnat sekä Sipoosta Helsinkiin muutama vuosi sitten siirretyt alueet on erotettu omaksi alueekseen muusta Suomesta.
Luontoisetujen arvostuksen perusteena on Tilastokeskuksen neljännesvuosittain julkaisemat tilastot vapaarahoitteisten asuntojen vuokrista. Arvostus on 93 prosenttia tilastoiduista toteutuneista vuokrista.
Peltomäki sanoo, että asuntoedun rakenteellinen muutos toimii molempiin suuntiin.
- Helsingin keskustassa ja sen liepeillä sekä Espoossa ja Kauniaisissa työsuhdeasuntojen
luontoisarvot kasvavat 8–20 prosenttia. Helsingin lähiöissä ja Vantaalla luontoisarvot pysyvät entisellään, mutta maakuntakeskuksissa ja kehyskunnissa ne kasvavat 4–12 prosenttia.
Muualla Suomessa luontoisarvot laskevat enimmillään noin kymmenen prosenttia.
Kohtuusyistä verohallinnon päätöksessä on ”jarrusääntö”, jonka mukaan asunnon luontoisarvo voi nousta saman vuokralaisen käytössä enintään kaksikymmentä prosenttia vuodessa.
Lisätietoja: Viereisen sivun taulukosta sekä vero.fi -> syventävät vero-ohjeet -> verohallinnon
päätökset 2014 -> Verohallinnon päätös vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa
noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista.
Tärkeät päivämäärät 2015
31.1. vuosi-ilmoitukset pääsääntöisesti
31.1. vuoden 2015 verokorttitietojen suorasiirtopyynnöt
3.2. sähköiset työnantajan ja suorituksen maksajan vuosi-ilmoitukset sekä vuosi ilmoitukset rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista, maksetuista
osingoista ja välitetyistä ulkomaisista osingoista
15.2. korkotulon lähdeveronalaiset korot
20.2. ay-jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut
24.2. pääomatuloksi luettavat osakaslainat ja niiden takaisinmaksut
13.3. korjaukset vuosi-ilmoituksiin
7.8. mennessä korjatut tiedot ehtivät vielä korjausverotuspäätöksille.
15.10. mennessä tehdyt korjaukset vuosi-ilmoituksiin ehtivät säännönmukaiseen
verotukseen
Verovapaat matkakustannusten
korvaukset 2015
• Kotimaan päivärahat
- yli 6 h työmatka,
osapäiväraha
- yli 10 h työmatka,
kokopäiväraha • Ateriakorvaus • Yömatkaraha
• Kilometrikorvaukset
- Oman auton käytöstä
- Käyttöetuauton käytöstä
18,00 €
40,00 €
10,00 €
12,00 €
0,44 €/km
0,12 €/km
Edustuskuluista taas puolet
vähennyskelpoisia
Yritysten edustusmenojen vähennysoikeus
palautettiin vuoden 2015 alusta. Yritykset
voivat taas vähentää puolet edustuskuluistaan tuloverotuksessa.
Edustuskulujen verovähennysoikeuden
palauttamisesta päätettiin viime kesänä
minihallitusneuvotteluissa. Edustuskulut
ehtivät olla kokonaan vähennyskelvottomia
vain viime vuoden.
Autoedun perusarvo määräytyy
kaupantekopäivän mukaan
Autoedun verotusarvo määräytyy vuoden
alusta ajoneuvon kaupantekohetken hintojen perusteella eli samojen periaatteiden
mukaan kuin autovero.
Aiemmin luontoisedun arvo määräytyi
käyttöönottokuukauden ensimmäisen päivän listahinnan mukaan, mikä saattoi tuottaa työsuhdeautoilijoille ikäviä yllätyksiä
arvioidusta luontoisedun arvosta. Vastedes
tieto työsuhdeauton palkkavaikutuksesta
selviää kuitenkin jo kaupantekohetkellä.
Sääntöä sovelletaan vuoden 2015 alusta
käyttöön otettaville uusille autoille. Käytettyjen autojen verotusarvoon sovelletaan
edelleen käyttöönottokuukauden alussa
voimassa olevaa hintaa.
Lisätietoja: vero.fi/autoetulaskuri
Rantalainen uusiin tiloihin Hämeenlinnassa ja Vantaalla
Rantalainen keskitti vuodenvaihteessa toimintojaan saman katon alle pääkaupunkiseudulla ja Hämeenlinnassa. Samalla toimipisteet asiakaspalveluineen saatiin Rantalaisen
brändin mukaiseen toimintaympäristöön.
Rantalainen Helsingin toiminta Vantaan
Tikkurilassa kasvaa, ja Tikkurilan toimipisteestä tulee myös Rantalaisen pääkaupunkiseudun palkkapalveluiden keskus.
Tikkurilan uudet toimitilat sijaitsevat toimisto- ja liikekeskus Dixin 8. kerroksessa,
osoitteessa Ratatie 11. Toimitiloissa työskentelee 25 työntekijää.
Rantalainen toimii pääkaupunkiseudulla
Tikkurilan lisäksi Helsingin Kampissa ja Pa-
silassa sekä Vantaan Myyrmäessä.
Kampissa Rantalainen muuttaa alkuvuodesta uusin toimitiloihin samassa rakennuksessa. Toiminta Pasilassa ja Myyrmäessä jatkuu nykyisissä tiloissa.
Tilatehokkuus parani
Hämeenlinnassa Rantalaisen koko henkilöstö siirtyi loppuvuodesta samaan osoitteeseen
ydinkeskustassa.
Tilipalvelu Rantalaisen uudet toimitilat sijaitsevat katutasossa Kauppakeskus Goodmanin viereisessä talossa, osoitteessa Kaivokatu 9. Tiloissa työskentelee 25 henkeä.
Tilatehokkuus paranee uusissa moniti9
laympäristöiksi suunnitelluissa toimitiloissa Vantaalla, Kampissa ja Hämeenlinnassa.
Hämeenlinnassa toimitilojen neliöt puolittuivat ja Vantaalla ne vähenivät kolmanneksen, mutta työpisteiden määrä kasvoi.
- Monitilaympäristössä sisäinen kommunikaatio ja toiminnan tehokkuus paranevat samalla, kun toimintatavat sähköistyvät
entisestään, sanoo Tilipalvelu Rantalaisen
toimitusjohtaja Mikko Tuomainen.
- Monitilaympäristö tukee myös paremmin tiimityöskentelyä kuin koppikonttori
mahdollistaen entistä paremman asiakaspalvelun, hän jatkaa.
TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015
Riihimäen Tilitiedon toimitusjohtaja Petri Paakkari ja palvelujohtaja Minna Sainio uskovat paikalliseen osaamiseen ja läsnäoloon taloushallinnon palveluiden tarjonnassa.
Rantalainen osti Riihimäen Tilitiedon
Rantalainen-yhtiöt vahvisti asemiaan Hyvinkään ja Riihimäen talousalueella ostamalla lokakuussa Riihimäen Tilitieto Oy:n liiketoiminnan.
Tilitiedon liikevaihto on 1,2 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskentelee 18 taloushallinnon ammattilaista.
Kaupan jälkeen Riihimäen Tilitieto jatkaa toimintaansa omalla nimellään kolmella paikkakunnalla: Riihimäellä, Hyvinkäällä
ja Mäntsälässä.
Yhtiön Espoon toiminnot yhdistetään
Rantalainen Helsinki Oy:n Myyrmäen toimistoon. Asiakkaiden yhteyshenkilöt ja palvelut säilyvät entisellään.
Riihimäen Tilitiedolle kauppa paikallisen Tilipalvelu Rantalainen Oy:n kanssa oli
luonteva valinta.
- Jaamme Rantalaisen kanssa samat arvot
ja toimintaperiaatteet kasvollisesta omistajuudesta ja paikallisesta palvelusta. Yrittäjän
on helpompi asioida kasvollisen taloushallinnon kumppanin kanssa, sanoo Riihimäen
Tilitiedon toimitusjohtaja Petri Paakkari.
Rantalaiselle yrityskaupassa ei ollut kyse
vain kirjanpitopalveluista vaan laajemminkin taloushallinnon osaamisen säilyttämisestä Rantalaisen kotiseudulla Uudellamaalla ja
Kanta-Hämeessä.
TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015
”Suurimmat kilpailijamme toimivat
juuri päinvastoin kuin me keskittäessään
tuotantoyksikkönsä Helsinkiin ja Pohjois-Pohjanmaalle”, sanoo konsernijohtaja
Antti Rantalainen.
Riihimäen Tilitieto oli Rantalainen-yhtiöille jo viides yrityskauppa tänä vuonna ja
noin seitsemäskymmenes sen koko historiassa. Yhtiö tavoittelee yli kymmenen prosentin vuosikasvua pääasiassa yritysostoin.
”Se on kova suoritus olosuhteissa, joissa
markkinat eivät kasva lainkaan”, Antti Rantalainen sanoo.
Hän sanoo Rantalainen-yhtiöiden varautuneen kasvuun sukupolvenvaihdoksella ja rekrytoimalla viime vuosina nuorta kyvykästä johtoa, joka kykenee ottamaan haltuun uutta liiketoimintaa.
Yrittäjän resurssikontti
Riihimäen Tilitiedon toimitusjohtaja ja pääosakas Petri Paakkari päätti luopua kymmenen vuotta kehittämästään yrityksestä, koska
aika ei riitä kahden vaativan bisneksen pyörittämiseen. Hän palaa vähitellen päätoimiseksi liikkeenjohdon konsultiksi. Vähemmistöosakas, liiketoimintajohtaja Minna Sainio
jää johtamaan Tilitiedon toimintaa.
10
Paakkari on ollut viime talvesta mukana rakentamassa Raaka totuus -palvelua. Se on
Suomen Tuotekehitysyhdistys Sytky ry:n
hallinnoima konsulttiverkosto, joka tarjoaa
tuotekehityksen ja muun liikkeenjohdon
konsultointia pk-yrityksille.
Raaka totuus -palveluntuottajat haluavat
erottua neuvonantajien massasta tekemällä
asioita tarpeen mukaan omin käsin. Jos esimerkiksi myynti ei vedä, konsultti menee itse myymään yrityksen tuotetta messuille tai
suoraan asiakkaille.
- Toimimme yrittäjän resurssikonttina ja
puhumme samaa kieltä hänen kanssaan. Kaikilla konsulteillamme on kokemusta yrittäjyydestä. Meidät on myös valittu toteuttamaan ELY-keskusten uusia yritysten kehittämispalveluja, Paakkari kertoo.
Raaka totuus -palvelun kohderyhmänä
ovat 2-5 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset.
- Sen kokoisilla yrityksillä on jo resursseja
tehdä kehitystyöltä ja myös potentiaalia onnistua siinä, Paakkari perustelee.
Lisätietoja: raakatotuus.fi
Vuoden yrittäjät uskovat laatuun
Vuoden 2014 yrittäjinä palkitut
Rantalaisen asiakasyritykset ovat
tehneet tulosta tinkimättömällä
laadulla, luotettavuudella ja ahkeralla työllä.
Kuva: Hämeen Yritysviestintä/Jouni Lehtonen
Koneistus- ja kokoonpanopalveluja tuottava hämeenlinnalainen Työstöhankinta
Reponen Oy on oiva esimerkki siitä, miten
pienikin yritys voi olla kehityksen kärjessä ja
harjoittaa valmistavaa teollisuutta kannattavasti Suomessa.
Hämeenlinnan vuoden yrittäjäksi valittu
perheyritys investoi säännöllisesti tuotantoteknologiaan ja etsii kehitysprojekteilla uusia ratkaisuja niin tuotantoon kuin myyntiin.
- Parhaillaan on menossa vienninedistämishanke Venäjän markkinoille. Alkamas-
Vuoden yrittäjäksi Hämeenlinnassa valittu
Työstöhankinta Reponen Oy investoi ja kehittää rohkeasti tuotantoteknologiaansa, kertoo toimitusjohtaja Esa Reponen.
sa on myös Tekes-projekti, joka liittyy robotin ja ihmisen välisen yhteistyön kehittämiseen, toimitusjohtaja Esa Reponen kertoo.
Kahden miljoonan liikevaihtoa tekevä
yritys on investoinut kolmen vuoden aikana kaksi miljoonaa euroa uusin koneisiin ja
lisätiloihin. Viidentoista työntekijän rinnalla
ahkeroi kaksitoista teollisuusrobottia.
Reposen valmistamia komponentteja käytetään ympäri maailmaa traktoreissa, dieselmoottoreissa, nostimissa, laivoissa, öljynporauslautoissa, ajoneuvoissa sekä kaivosteollisuuden koneissa. Suoraa vientiä yrityksellä
on kuitenkin vain pari prosenttia myynnistä.
- Viennin osuutta on tarkoitus kasvattaa
viidessä vuodessa viiteentoista prosenttiin
liikevaihdosta, Esa Reponen sanoo.
Kasvoja naisyrittäjyydelle
Tammelan vuoden yrittäjinä palkitut ravintoloitsijat Tiina ja Veli-Matti Koski haluavat tarjota asiakkailleen laadukkaista paikallisista raaka-aineista valmistettua lähiruokaa.
Koskien omistama MokkerMeija vastaa
Tammelassa sijaitsevan Eerikkilän urheiluopiston ravintolapalveluista. Lisäksi yritys
huolehtii urheiluopiston naapurissa sijaitsevan Hämeen Luontokeskuksen kahvilasta.
MokkerMeijassa työskentelee 15 vakituista työntekijää ja kuusi extraajaa. Liikevaihto
on 1,5 miljoonaa euroa.
Tiina Koski valittiin myös Forssan seudun vuoden yrittäjänaiseksi. Koski on toiminut aktiivisesti yrittäjänaisissa vuodesta
2000 lähtien. Hän on nyt toista kautta Suomen Yrittäjänaisten hallituksessa.
Koskelle Yrittäjänaiset on tärkeä henkireikä ja vertaistuki. Hänen mielestään naisyrittäjyydessä on omat ominaispiirteensä
ja ongelmansa, joita varten tarvitaan aktiivista edunvalvontatyötä.
Kiviä maailmalle
Virolahti-Miehikkälä yrittäjäyhdistyksen
vuoden yrittäjäpalkinnon sai Husun Metsäkuljetus Oy Muurikkalasta. Yritys kuljettaa kiviä Ylämaan ja Virolahden louhoksista
Kotkan satamaan.
Kuljetusliikkeellä on seitsemän perävaunuyhdistelmää kivien ja yksi puiden kuljetukseen. Välivaunulla kivirekan kokonaispaino nousee enimmillään 68 tonniin. Yrittäjäpariskunnan lisäksi yrityksessä työskentelee
kuusi kuljettajaa.
Maailman myllerrykset näkyvät kivikuljetuksissakin, mutta Jaakko Husu uskoo silti
tulevaisuuteen.
Alihankkija hajauttaa
Orimattilan vuoden yrittäjä HJ-Koneistus
Oy tekee alihankintana teollisuudelle sorvausta, hitsausta, jyrsintää ja CNC-koneistusta.
Alihankkijan asema tuotantoketjun osana ei ole kaikkein helpoin. Kuuden hengen
yritys on silti luovinut läpi talonrakennuksen, laivanrakennuksen ja muidenkin teollisuudenalojen suhdannevaihtelut vuodesta 1980 alkaen.
- Siinä auttaa paljon, kun tekee monelle toimialalle töitä eikä päästä yhtä asiakasta liian isoksi, sanoo toimitusjohtaja Janne
Pitkänen.
HJ-Koneistuksessa tehtiin sukupolvenvaihdos isältä pojalle vuonna 2009. Pitkäsellä on selkeä näkemys yrityksen osaamisesta. Konekantaa hän uusii tarpeen mukaan,
mutta ei halua investoida velaksi.
Anne Rantalainen on saanut Yrittäjäristin timanttiristin kolmenkymmenen vuoden ansioistaan yrittäjänä. Palkinto myönnettiin
Hyvinkään Yrittäjien vuosijuhlassa marraskuussa.
Anne Rantalainen on yhdessä puolisonsa
Antti Rantalaisen kanssa kehittänyt tilitoimistoyritystään niin, että siitä on kasvanut
Suomen suurin taloushallinnon perheyhtiö,
joka työllistää yhdeksällätoista paikkakunnalla yhteensä 350 työntekijää.
Yrityksessä on aloitettu sukupolvenvaihdos, kun Rantalaisten tyttärestä Elna Kyllösestä tuli puolisonsa Juha Kyllösen kanssa
yhtiön merkittäviä omistajia vuonna 2012.
- Yrittäjälle tunnustus työstä on kuin palkkapäivä. Vuodet ovat menneet ällistyttävän
nopeasti. On ollut antoisaa kasvaa yrityksen
mukana ihmisenä, työnantajana ja yrittäjänä. Paljon asioita on täytynyt tehdä oikein,
että nyt ollaan tässä, ison ja upean ammattilaisten joukon ympäröimänä, Anne Rantalainen sanoo.
Rantalainen on toiminut aktiivisesti yrittäjäjärjestöissä 1990-luvun alusta lähtien.
Hän on Hyvinkään Yrittäjien puheenjohtaja ja Uudenmaan Yrittäjien hallituksen jäsen
ja toimi kaksi vuotta myös Suomen Yrittäjien hallituksessa. 2000-luvulla Rantalainen
oli pitkään Hyvinkään Yrittäjänaisten puheenjohtaja.
11
Kuva: Hannu Salmi
Anne Rantalaiselle Yrittäjien timanttiristi
Anne Rantalaiselle yrittäjyys on ollut itsestäänselvä valinta.
TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015
Ulkopuolinen terävöittää
pk-yrityksen hallitustyöskentelyä
Yrittäjän ei tarvitse olla yksin suurten ratkaisujensa kanssa, jos hänellä on toimiva hallitus yrityksessään.
Ulkopuolisia valitaan entistä pienempien yritysten hallituksiin kehittämään liiketoimintaa.
Nastolalaisen Dosetec Exact Oy:n hallitukseen palkattiin ulkopuolinen jäsen runsas
vuosi sitten, kun yhtiön pitkäaikainen osakas
ja varatoimitusjohtaja oli jäämässä eläkkeelle.
Omistajat halusivat ulkopuolisen avulla terävöittää hallitustyöskentelyään ja tuoda uutta
näkemystä yrityksen kehittämiseen.
Yrityksessä oli turvauduttu aiemminkin
hallitustyöskentelyssä ulkopuolisiin asiantuntijajäseniin, mutta ei kuitenkaan viimeiseen kymmeneen vuoteen.
Kuva: Tarmo Valmela
”Jokainen yritys, joka haluaa
kasvaa ja kehittyä, tarvitsee
toimivan hallituksen.”
- Mietimme ensin omia kontaktejamme
ja yrittäjäkollegoita. Sitten löysimme Lahden Hallituspartnerit netistä, ja pyysimme
heiltä ehdotuksia henkilöistä, joilla on kokemusta myynnistä, markkinoinnista ja projektikaupasta ulkomaille, kertoo Dosetec Exactin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen.
Dosetec Exact suunnittelee ja valmistaa
annostusjärjestelmiä sekä punnitus- ja annostelulaitteita elintarvike-, kemian-, rakennusaine- ja terästeollisuudelle. Puolet yrityksen viiden miljoonan euron liikevaihdosta
tulee viennistä.
Koskinen on ollut tyytyväinen valituksi
tulleeseen Heikki Sonniseen, joka on tuonut näkemystä ja osaamista eritoten yrityksen Venäjän-kauppaan.
- Uutena asiana olemme myös lisänneet
raportointia hallitukselle, Koskinen kertoo.
Hänen mielestään hallitus voi olla yrittäjälle todella tärkeä keskustelufoorumi ja
-kumppani, kunhan yrittäjä vain uskaltaa
avata toimintaansa ulkopuolisille.
- Ulkopuolinen sitoutuu yritykseen ihan
eri tavalla hallituksen jäsenenä kuin konsulttina, hän muistuttaa.
Ulkopuolinen aktivoi
Pk-yrityksen hallitus on useimmiten yhtä
kuin sen omistajat tai sitten hallitukseen on
valittu sukulaisia, joilla ei ole annettavaa yrityksen strategialle. Käytännössä se tarkoittaa
sitä, ettei yrityksessä ole hallitustyöskentelyä.
- Yrittäjät ovat yleensä vahvempia omalla ammattialallaan kuin johtamisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä. He eivät aina
edes hahmota hallituksen ja yhtiökokouksen rooleja ja tehtäviä, vaan pitävät niitä yhtiömuotoon kuuluvana pakkona, sanoo johtaja Juha Sundberg Rantalaiselta Lahdesta.
Hän on ollut Lahden Hallituspartnereiden
hallituksen jäsen toiminnan alusta lähtien.
Rantalaisen konsernijohtaja Antti Rantalainen on Helsingin Hallituspartnereiden jäsen
ja toimii jäsenenä useiden yhtiöiden hallituksissa talouden ja liiketoiminnan osaajana.
Hallituspartnerit on kahdeksan paikallisyhdistyksen muodostama valtakunnallinen
verkosto. Se välittää ulkopuolisia hallituksen
jäseniä pk-yrityksille ja järjestää Hyväksytty
hallituksen jäsen (HHJ) -koulutusta yhdessä kauppakamarien kanssa.
Sundbergin mielestä jokainen yritys, joka haluaa kasvaa ja kehittyä, tarvitsee toimivan hallituksen.
Sen takia ulkopuolisen palkkaamista hallitukseen ei pidä lähestyä yrityksen koon
kautta.
- Yrittäjän pitää selvittää itselle, mihin hän
haluaa yritystään viedä. Pienelläkin yrityksellä voi olla kasvuhaluja, hän sanoo.
Kaikki yritystoiminnan taitekohdat, kuten sukupolvenvaihdos, yritysostot, kansainvälistyminen tai muu laajeneminen ovat hyviä syitä hallitustyöskentelyn kehittämiseen.
Kriisiyhtiöön ja vasta perustettavaan yhtiöön
voi olla kuitenkin vaikea löytää ulkopuolista
hallituksen jäsentä.
- Ketään ei pidä kuitenkaan ottaa hallitukseen vain yhtä asiaa, esimerkiksi omistusjärjestelyä varten. Siihen voi ostaa konsultointia, Sundberg muistuttaa.
Yrityksen hallituksen tehtävät
Nastolalaiseen Dosetec Exactiin löydettiin hallitusammattilainen Lahden Hallituspartnereiden kautta. Yrityksen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen sanoo, että hyvissä ehdokkaissa oli varaa valita.
TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015
12
• Strategian määrittely.
• Liiketoiminnan kehittäminen.
• Valvonta (ml. yrityksen tuloksen
suunnittelu ja seuranta).
Käytössä kokousten välillä
Lahden Messujen toimitusjohtaja, DI Jussi Eerikäinen on toiminut pari vuotta lahtelaisen Woodim Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Hänet rekrytoitiin Hallituspartnereiden kautta tuomaan näkemystä siitä, miten liiketoiminnan jatkuminen järjestetään
tulevaisuudessa.
Woodim on hyvin menestyvä jalopuiden
ja massiivisten liimalevyjen maahantuoja ja
tukkuliike. Liikevaihto on vajaat neljä miljoonaa euroa, ja väkeä on alle kymmenen.
Yleensä ulkopuolisen puheenjohtajuutta
puoltaa se, että hallitusammattilainen osaa
vaatia yrityksen johdolta oikeat asiat. Lisääntynyt raportointi ja muu työmäärä saattaakin tulla yllätyksenä monelle pk-yrityksen
toimitusjohtajalle.
Eerikäiselle puheenjohtajuus on antanut enemmän toimintaedellytyksiä ja vaikuttavuutta tekemiselle kuin hallituksen rivijäsenyys. Hän haluaa olla yrityksen johdon käytettävissä myös kokousten välillä. Se
on yleensä myös kuukausipalkkion peruste.
Hallituksen jäsenen palkkio on kuitenkin sopimuskysymys.
Woodimille on rakennettu systemaattinen
hallitustyöskentely, jota sillä ei aiemmin ollut. Hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa
ja käsittelee hyvin valmistautuneena esityslistan mukaiset asiat.
Toimiva hallitus nostaa yrityksen uskottavuutta myynti- ja rahoitustilanteessa. Ostoneuvotteluja on ihan erilaista käydä sellaisen yrityksen kanssa, jolla on toimiva hallitus kuin jos vastassa olisi vain yksi ihminen.
- Rahoituskin onnistuu helpommin, koska rahoittaja arvioi aina myös johdon kompetenssia, Eerikäinen sanoo.
Lisätietoja: hallituspartnerit.fi
Miksi ulkopuolinen
hallitukseen?
• Aktivoimaan hallitustyöskentelyä.
• Kehittämään ja kasvattamaan yritystä.
• Yrittäjän keskustelu- ja sparraus kumppaniksi.
• Erilaisissa liiketoiminnan taite kohdissa tarvitaan osaavaa hallitusta
(mm. omistajanvaihdos, kansain väistyminen ja markkinahäiriöt).
• Yrityksen johtaminen jämäköityy
ja haavoittuvuus vähenee.
• Toimiva hallitus lisää yrityksen
uskottavuutta sidosryhmien,
kuten rahoittajien keskuudessa.
Sähköinen taloushallinto
tekee yrityksen myymisestäkin
helpompaa
Sähköinen kirjanpito ja dokumenttiarkisto helpottavat
yritysjärjestelyitä ja talousraportointia rahoittajille.
Merkittävä kustannus yrityskaupoissa on
asiakirjojen kasaaminen due diligence -selvitystä varten. Sillä myyjän on pystyttävä kertomaan tyhjentävästi taloudellisesta tilanteestaan mahdollisille ostajille.
- Kun myyjän täytyy toimittaa lyhyessä
ajassa valtava määrä tietoa ostajaehdokkaille, se käy nopeammin, jos tieto on valmiiksi sähköisessä muodossa systemaattisesti arkistoituna, sanoo u-blox Espoon taloushallinnosta vastaava Jukka Virtamo.
Hän oli vuonna 2012 valmistelemassa ja
toteuttamassa satelliittipaikannukseen erikoistuneen espoolaisen Fastrax Oy:n myyntiä sveitsiläiselle u-bloxille. Yritys on keskittynyt paikannusteknologiaan ja langattomiin
viestintäratkaisuihin.
Parikymmentä henkeä työllistäneellä
Fastraxilla oli tyypillinen startupin historia
useampine rahoituskierroksineen ja omistusjärjestelyineen. Vuotta aiemmin yritys oli
jo myynyt pois osan liiketoimintaansa.
Virtamo arvioi, että Fastraxin myynnissä yrityksen sähköinen kirjanpito ja
arkistointijärjestelmä nopeuttivat viikoilla
aineiston toimittamista ostajalle.
Myyntitilanteessa Virtamo pitää ensisijaisena sähköistä arkistointijärjestelmää, jonne on taltioitu hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat, patentit, projektidokumentaatio jne.
- Sähköisestä kirjanpitoaineistosta pääsee
taas tositteiden kautta nopeasti kiinni asioihin, joista ei ole lainkaan dokumenttia sähköisessä arkistossa tai joiden selvittäminen
sieltä voisi kestää kauan.
- Vaikka tuorein tieto on arvokkainta, tietoa pitää löytyy helposti myös useammalta
vuodelta taaksepäin, koska ostajan kysymykset saattavat liittyä vuosien takaisiin liiketapahtumiin, hän jatkaa.
Rahoittaja vaatii raportointia
Pankit arvostavat yritysten talousraportoinnissa luotettavuutta ja ajantasaisuutta. Säännöllinen raportointivelvollisuus on käytän-
13
nössä jo kaikilla yrityksillä, joilla on pankkilainaa.
Sijoittajat arvostavat samoja asioita kuin
pankitkin. Rahoittajat haluavat hyvin tehtyjä
hallitusraportteja taloudesta. Kannattavuusja kassavirtalaskelmalla ja taseanalyysilla yrityksen pitää pystyä vakuuttamaan rahoittajat, että se on taloudellisesti vakaalla pohjalla ja sen johto tietää, miten yritys menestyy.
Päijät-Hämeen Osuuspankin yrityspankinjohtaja Petri Hokkanen sanoo, että hyvin hoidettu kirjanpito ja talousraportointi
parantavat yrityksen mahdollisuuksia neuvotella luottoehdoista.
Yrityksen rahoitustarve ja taloudellinen
asema vaikuttavat siihen, millaista raportointia pankki edellyttää.
Investointilaskelmat sekä muut tulevaisuuden ennusteet ja perustelut yrityksen
tulonmuodostukselle ja tulokselle ovat sitä tärkeämpiä, mitä pitempiaikaisesta luotosta on kysymys.
-Tässä yritykseltä edellytetään yhteistyötä tilitoimiston kanssa, koska silläkään ei ole
näitä laskelmia valmiina. Vielä parempi, jos
laskelmat on avattu yrittäjälle niin, että hän
pystyy ne itse kertomaan rahoittajalle, Hokkanen sanoo.
Kassa tuottamaan
Pankille ei ole merkitystä sillä, onko yritys
sähköistänyt taloushallintonsa vai ei, kunhan kirjanpito ja raportointi ovat luotettavia ja ajan tasalla.
Sen sijaan kasvuhakuisen yrittäjän kannattaisi Petri Hokkasen mielestä huomioida tilitoimistoa valitessaan, ettei tilitoimisto jää heti pieneksi, vaan se kykenee tuottamaan myös kasvavien yritysten tarvitsemat palvelut.
Hän muistuttaa, että tilitoimiston valinnalla voi olla merkitystä myös taseen toisella
puolella eli yrityksen varallisuuden hoidossa.
- Jos yrityksellä on hyvä suunnitteluprosessi ja kassanhallintalaskelmat, se pystyy
hallitsemaan paremmin kassaansa ja sijoittamaan kassavarojaan tehokkaasti.
TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015
Kolumni
Niin minä mieleni pahoitin
Itsenäisyyspäiväviikonloppuna on niin vahva
positiivinen, jakamaton ylpeyden tunne siitä, miten isoisämme ovat uhrautuneet niin
sodassa kuin jälleenrakentamisessa meidän
puolestamme. He ovat ahkeruudellaan luoneet perustan meille niin itsestäänselvyytenä esiintyvään itsenäiseen ”hyvinvointivaltioon”.
Suomella menee edelleen lähes kaikilla mittareilla suhteellisen hyvin. Suomessa
on hyvä infra, turvallinen elinympäristö sekä korkeatasoinen terveydenhoito ja koulutusjärjestelmä. Työmarkkinamme eivät kuitenkaan tue hyvinvointimme tärkeintä elementtiä, työntekoa.
Työmarkkinajärjestelmä on edelleen keskittynyt puolustamaan jäsentensä saavutettuja etuja pyrkien pitämään kaiken muuttumattomana. Kohta yli miljoona työikäistä
kansalaista on työmarkkinoiden ulkopuolella. Nuorten yhä heikkenevä työllistyminen uhkaa pitkällä aikavälillä jopa yhteiskuntarauhaa niin kuin Euroopan sairaissa maissa. Tällaisia maita, joiden työmarkkinat ovat
vielä hullummat kuin meillä, ovat esimerkiksi Ranska, Espanja, Italia ja Kreikka.
Työvoimapolitiikkamme ei kannusta työllistymiseen, mutta suurempi ongelma on, etteivät työmarkkinoiden pelisäännöt kannusta työn antamiseen. Vahva irtisanomissuoja ja työehtosopimusten yleissitovuus kannustavat etsimään ratkaisuja, joilla työnantajariskiä voidaan vähentää tai välttää eli miten voidaan selvitä mahdollisimman pienellä henkilökunnalla. Siis hyvinvointivaltion
sankari on yrittäjä, joka saa eniten aikaiseksi
mahdollisimman pienellä henkilökunnalla!
Niin minä mieleni pahoitin, kun MTV3:n
ykkösuutinen oli, että aluehallintovirasto on
taas paljastanut viisikymmentä prosenttia
enemmän kyvyttömiä työnantajia, joille saa
määrätä sanktioita. Olisin niin kaivannut uutista, jossa arvoisa viranomainen olisi kertonut, kuinka paljon enemmän he ovat taas onnistuneet ratkaisemaan työpaikoilla ilmenneitä ongelmia tai ristiriitoja! Miten onnistuimme taas turvaamaan hyvinvointimme
perustaa, työnteon jatkumista?
Pitkä nousukausi loi kuvitelman, että työmarkkinoilla voidaan elää ulkoisesta maailmasta välittämättä. Kasvun pysähtyessä ja
taantuessa olemassa olevan ansiotason ylläpitäminen edellyttää työn tehostamista,
siis vähentämistä. Kokonaistyövoiman tarve vähenee ja yhä suurempi osa työllisistä
joutuu työmarkkinoiden ulkopuolelle. Siis
onko kansalaisten eriarvoistaminen vain hinta, jonka olemme valmiit maksamaan, jotta
työllisille taataan työsuhdeturva, joka näivettää koko hyvinvointimme perustan? Työnteko ei ole vain kansantaloudellinen hyvinvoinnin perusta, se on myös ihmisoikeus.
Meille kaikille on tärkeää kuulua johonkin
yhteisöön, työyhteisöön, olla tekemässä jotain merkityksellistä. Toteuttaa omia unelmia.
Me koulutamme jälkikasvuamme, jotta
heillä olisi parempi elämä ja he huolehtisivat vuorollaan meidänkin hyvinvoinnistamme. Koulutus on tärkeimpiä kilpailukykymme perustekijöitä. Hyväksymmekö me siitä
huolimatta työmarkkinat, jotka eivät kannusta työn tarjoamiseen? Kansalaisen suurin ansio ja yhteiskuntavastuu pitäisi olla pyrkimys
hyväksi työnantajaksi. Meidän pitäisi kouluttaa ja kannustaa nuoria työnantajiksi ja jos
nykyiset työmarkkinat ovat siihen este, niin
niitä pitää muuttaa siten, että haluamme kannustaa lapsiamme työnantajiksi!
Hyvinvointimme perustuu kansalaisten
päivittäiseen työntekoon. Velalla ylläpidetyltä osalta maksun maksaa eli työn tekee,
aikanaan lapsemme. Työnteko on niin arvokas asia, että sen pitäisi olla kaikkien ulottuvilla, kaikkien oikeutena ja velvollisuutena.
Työn antamisesta on tehtävä hyve ja työnantajasta sankari.
Hyvää työpäivää kaikille, työn sankareista
työn antamisen sankareiksi!
Antti Rantalainen
30 v. työnantajana ja
yhteiskuntavastuun kantajana
Siirry sähköiseen taloushallintoon
Visma Fivaldilla
Nykyaikainen taloushallintojärjestelmä mahdollistaa uudenlaisen työskentelytavan tilitoimiston ja asiakkaan välillä.
Työt voidaan jakaa joustavasti ja pilvipalvelussa molemmat osapuolet ovat jatkuvasti
yhteisen, reaaliaikaisen tiedon äärellä.
Lue lisää osoitteessa visma.fi/kerrallaoikein
TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015
14
Kuva: Tarmo Valmela
Laadusta tekijä tunnetaan. Ari Grönblomilla on paikka kaikelle ja hänen jäljiltään kaikki tavarat ovat omilla paikoillaan toimiston keittiössä.
Unelmaduunissa tilitoimistossa
Oman paikan löytäminen työelämässä ei ole ollut helppoa Ari Grönblomille. Toimistoapulaisen vakipaikka tilitoimistossa on ollut vajaakuntoisena työelämäänsä taivaltaneelle miehelle kuin lottovoitto.
Rantalainen Lahden toimistoapulainen Ari
Grönblom olisi tuskin voinut keksiä parempaa työympäristöä kuin tilitoimisto.
Grönblomin vahvuus heikkouteen asti on
se, että hän haluaa tehdä asiat huolellisesti ja
pedantisti. Yllättävät ja nopeasti vaihtuvat
tilanteet ja useat samanaikaiset pyynnöt ja
ohjeet stressaavat häntä. Hän keskittyy mieluummin yhteen asiaan kerrallaan ja omaksuu uudet asiat omaan tahtiinsa.
- En saanut olla aiemmissa työpaikoissani aina niin huolellinen kuin olisin halunnut. Täällä ei kukaan paheksu tarkkuuttani,
Grönblom sanoo.
Hänet palkattiin Lahden Tilikeskukseen
kolme vuotta sitten vajaakuntoisena työntekijänä huolehtimaan henkilökunta- ja kokouskahvituksista ja avustamaan toimiston
ylläpitotöissä.
Vuosi sitten Grönblomin työllistämiseen
saatu palkkatuki loppui ja hänen kokoaikainen työsuhteensa vakinaistettiin.
Rantalainen Lahden toimitusjohtajan
Kimmo Martikaisen mielestä vajaakuntoisen työllistämisestä on tehty turhan byro-
kraattista, vaikka sen pitäisi olla helpompaa
kuin normaali rekrytointi.
Martikainen löysi Grönblomin asiakkaan
vinkistä, kun toimiston henkilökunta vaati parempaa juotavaa kahvitauoilleen. Oma
barista osoittautui samanhintaiseksi kuin ulkoistettu kahvipalvelu. Laatu ja palvelutaso
ovat kuitenkin aivan eri tasolla.
- Vajaakuntoinen voi olla firman motivoitunein työntekijä. Ari jaksaa ainakin innostua ja hymyillä vielä senkin jälkeen, kun
kaikki muut ovat jo väsähtäneet, Martikainen sanoo.
Kannustava esimerkki
Ari Grönblom kävi normaalit koulut ylioppilaaksi saakka. Armeijan hän suoritti lääkintämiehenä, minkä innoittamana lähti opiskelemaan terveydenhuoltoalalle, ja valmistui laborantiksi vuonna 2003.
Ongelmat paljastuivat, kun Grönblomin
piti siirtyä työelämään. Hän ei esimerkiksi koskaan hakenut laborantin töitä, koska
ei mielestään osannut niitä tarpeeksi hyvin.
Työttömyyden ja työharjoittelun jaksot vuorottelivat 2000-luvun puolivälistä 2010-luvulle saakka.
- Mielessäni kävi jo, että näinköhän päädyn kohta työkyvyttömyyseläkkeelle, Grönblom kertoo.
Hän pitää siitä, että työnkuva Rantalaisella on selkeä, mutta samalla hyvin vaihteleva.
Uutena tehtävänä hän on toimittanut elo15
kuusta lähtien sisäistä kirjepostia Lahden
Aleksanterinkadulle siirtyneille palkanlaskijoille.
- Muualla eivät esimiehet osanneet aina selittää tehtäviä oikealla tavalla. Täällä ei ole sitä ongelmaa. Päällekkäiset kokouskahvituksetkin onnistuvat hyvin, kun tilaukset tulevat
hyvissä ajoin ja vain yhden henkilön kautta,
Grönblom sanoo.
Hän haluaa esimerkillään kannustaa muita
vajaakuntoisia työnhaussa ja rohkaista työnantajia palkkaamaan myös vajaakuntoisia ja
vammaisia.
Kimmo Martikaisen mielestä työnantajien pitäisi puutteiden sijasta kiinnittää enemmän huomiota työnhakijoiden vahvuuksiin.
- Monet vajaakuntoisen ongelmista ratkeavat jo pelkästään oikeanlaisella työnohjauksella, hän sanoo.
ARI GRÖNBLOM, 37
TYÖ Toimistoapulainen Rantalaisella
Lahdessa.
URA Työharjoittelua, työhönvalmennusta ja
kuntouttavaa työtoimintaa mm. kaupunginmuseolla, kahvilassa, kiinteistönhuollossa,
kirjansitomossa, verhoomossa ja romuliikkeessä.
KOULUTUS Laborantti.
PERHE Sinkku.
HARRASTUKSET Lukeminen ja sauvakävely.
TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015
TALOUSHALLINNON ASIANTUNTIJA,
KEHITTÄJÄ JA KUMPPANI.
KOTIMAINEN
PERHEYRITYS
LAAJA-ALAINEN
OSAAMINEN
OSAAVA JA MOTIVOITUNUT
HENKILÖSTÖ
PAIKALLINEN JA
PALVELEVA
VAHVA JA
KANSAINVÄLINEN
KOKONAISEDULLINEN
WWW.RANTALAINEN.FI
HYVINKÄÄ
Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää
Puhelin 019-4601 200
kaija.ojalehto@rantalainen.fi
maija.turunen@rantalainen.fi
ORIMATTILA
Orimattilan Tilikeskus Oy
Niementie 2, 16300 Orimattila
Puhelin 03-887 440
juha.lassila@orimattilantilikeskus.fi
Hyvinkään Tilitieto
Hämeenkatu 21-23 2. krs,
05800 Hyvinkää
Puhelin 050 408 2675
minna.sainio@tilitieto.fi
HELSINKI, KAMPPI
Rantalainen Oy Helsinki
Salomonkatu 17 A, 6. krs,
00100 Helsinki
Puhelin 010 321 6700
jussi.ala-risku@rantalainen.fi
risto.iivonen@rantalainen.fi
HÄMEENLINNA
Kaivokatu 9, 13100 Hämeenlinna
Puhelin 010 324 3190
birgitta.himberg@rantalainen.fi
RIIHIMÄKI
Riihimäen Tilitieto
Tehtaankatu 13, 11710 Riihimäki
Puhelin 050 309 0111
kirsi.lahtinen@tilitieto.fi
MÄNTSÄLÄ
Mäntsälän Tilitieto
Osuustie 1 C 7, 04600 Mäntsälä
Puhelin 050 309 5171
soili.turunen@tilitieto.fi
LAHTI
Lahden Tilikeskus Oy
HS-Yrityspalvelu
Askonkatu 9 B, 15100 Lahti
Puhelin 03-87 180
kimmo.martikainen@lahdentilikeskus.fi
Palkkapalvelu Rantalainen
Aleksanterinkatu 15, 15110 Lahti
Puhelin 03-87 180
raija.luostarinen@rantalainen.fi
HELSINKI, PASILA
Rantalainen Oy Helsinki
Rantalainen Liikunta
Radiokatu 20, 6. krs,
00240 Helsinki
Puhelin 010 321 6700
anna.partala@rantalainen.fi
risto.iivonen@rantalainen.fi
FORSSA
Kutomonkuja 2 A 3, 30100 Forssa
Puhelin 03-4246 6600
kimmo joensuu@rantalainen.fi
URJALA
Kisatie 2, 31760 Urjala
Puhelin 03-4246 6600
kimmo joensuu@rantalainen.fi
NURMIJÄRVI
Keskustie 6, 01900 Nurmijärvi
Puhelin 09-8787 020
kaija.ojalehto@rantalainen.fi
VANTAA, TIKKURILA
Rantalainen Oy Helsinki
Ratatie 11, 8. krs, 01300 Vantaa
Puhelin 010 321 6700
jussi.ala-risku@rantalainen.fi
risto.iivonen@rantalainen.fi
VANTAA, MYYRMÄKI
Rantalainen Oy Helsinki
Myyrmäenraitti 2, 01600 Vantaa
Puhelin 010 321 6700
jussi ala-risku@rantalainen.fi
risto.iivonen@rantalainen.fi
JÄRVENPÄÄ
Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy
Postikatu 10 A, 04400 Järvenpää
Puhelin 09-2790 730
tuula.jarvinen@rantalainen.fi
leena.rekola-nieminen@rantalainen.fi
KERAVA
Rantalainen & Vänttinen Oy
Paasikivenkatu 13,04200 Kerava
Puhelin 09-274 6620
lasse.vanttinen@rantalainen.fi
TUUSULA
Rantalainen & Rosling Oy
Morokiventie 3, 04300 Tuusula
Puhelin 010 3202 550
harriet.rosling@rantalainen.fi
PORVOO
Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy
Mannerheiminkatu 20
06100 Porvoo
Puhelin 019-536 440
tuula.jarvinen@rantalainen.fi
HAMINA
Rantalainen & Talsi Oy
Tili Talsi, Hamina
Isoympyräkatu 32,
49400 Hamina
Puhelin 05-340 880
sari.vuorela@tilitalsi.fi
timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi
KOUVOLA
Rantalainen & Talsi Oy
Tili Talsi, Kouvola
Kauppalankatu 6
45100 Kouvola
Puhelin 05-3418 711
tuula.saarimaa@tilitalsi.fi
timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi
KOTKA
Rantalainen & Talsi Oy
Tiliaktiiva, Kotka
Kirkkokatu 1, 48100 Kotka
Puhelin 05-2871 111
sari.vuorela@tilitalsi.fi
timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi
VIROJOKI
Rantalainen & Talsi Oy
Tili Talsi, Virojoki
Kiputie 2, 49900 VirojokI
Puhelin 05-3571 005
sari.vuorela@tilitalsi.fi
timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi
KHT-YHTEISÖ
Tilintarkastus Rantalainen Oy
Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää
Puhelin 019-4601 200
antti@rantalainen.fi
eelis.salo@rantalainen.fi