nuorisofoorumi 2013 Nuoret ja työnantajat yhteisen pulman edessä Helsingissä 2013 Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Graafinen suunnittelu ja taitto: Vanto Design Oy Kuvat: Dora Cheffi Kustantaja: Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Kirjapaino: Erweko Oy ISBN 978-952-9876-94-5 Aicha Manai Katja Laurén (toim.) Nuoret ja työnantajat yhteisen pulman edessä Nuorisofoorumi 2013 Sisällys Näkymiä rotkon reunalla..............................................................8 Kari Väisänen Koulutus kantaa ja kannattaa.................................................... 10 Krista Kiuru Oman elämänsä paras työntekijä................................................12 Tia Asikainen Matka opettaa............................................................................ 14 Dora Cheffi Mutkatonta menoa.................................................................... 16 Erkki Järvinen Fiksu hoitaa hommansa............................................................. 18 Anneli Karhula Työkokemus kertoo asenteesta.................................................20 Maarit Latvala Kauppaan töihin!........................................................................ 22 Antero Levänen Somella vauhtia työnhakuun......................................................24 Taneli Pasanen Hei! Saanko esittäytyä?..............................................................26 Hannu Solanne Rehti, reipas ja rento menestyy rakennusalalla..........................28 Janne Suntio Työ kuin työ opettaa..................................................................30 Veera Veikkolainen Mistä menestymisen avaimet tulevaisuuden työelämään?........ 32 Jukka E. Vuorinen Keskiössä nuoret........................................................................ 37 Työelämän nuorisolähettiläs...............................................38 Nuoret ja työelämä............................................................. 41 Nuorten suusta.................................................................. 48 Top 4 työelämätaidot..................................................................51 Asenne................................................................................ 53 Oma-aloitteisuus................................................................59 Ammattitaito.......................................................................65 Vuorovaikutus......................................................................71 Kohti hyvää työelämää................................................................77 Yhdessä eteenpäin!....................................................................80 Millaisilla taidoilla nuori menestyy työelämässä? Tähän julkaisuun on koottu näkökulmia nuorten työelämätaidoista sekä asenteen merkityksestä työelämässä. Nuoret itse kertovat omien kokemuksiensa kautta, mitä työelämätaidot heille tarkoittavat ja millaisella asenteella he uskovat pärjäävänsä työelämässä. Myös työnantajat sekä opetusministeri pohtivat, millaisia valmiuksia tämän päivän nuorilla on astua työelämään. N äk y mi ä rotkon reu n a l l a Näkymiä rotkon reunalla Kuudennen Nuorisofoorumin otsikko ”Asenteella töihin!” on kehottava, jopa vaativa. Huutomerkin paikalle voisi yhtä hyvin sijoittaa kysymysmerkin. Asenteen määrityksessä ja sisällössä voi olla erilainen kaiku, jos asian merkitystä pohtii nuori, opetusmaailma, perhe tai työnantaja. On tietenkin hyväksyttävä se tosiasia, että pelkällä oikealla asenteella nuori pääsee harvoin töihin. Tarvitaan entistä monipuolisempia, ei välttämättä täysin valmiita työelämätaitoja, jotta nuori voisi onnistua työssään. Itse kuulun siihen joukkoon, jonka mielestä nykyinen ammattiin valmistava koulutus on liian yksipuolista, teoreettista. Opetusministeri Krista Kiuru on oikeassa todetessaan, että tarvitsemme uudenlaista ajattelua, jotta voisimme liittää oppimisen osaksi koko työelämässä oloaikaa. Jos ammatillisesta koulutuksesta valmistuva nuori kuitenkin näkee koulutuksensa puutteelliseksi jo valmistumispäivänään, on hänen vaikeaa omaksua myönteistä ikuisen oppimisen ajatusta. TAT teki viime vuonna merkittävän, ja oikeaksi osoittautuneen päätöksen palkatessaan työelämän nuorisolähettilään linkiksi nuorten ja työelämän välille. On ilo seurata, kuinka Aicha Manai tekee työtään. Kyse ei ole pelkästään asenteesta, vaan näkyvästä ilosta tehdä merkittävää työtä. Työn ilo tarttuu helposti koko työyhteisöön. Miksi Aicha kuitenkin kokee, kuten hän julkaisussa kirjoittaa, että media on mässäillyt pahoinvoivien nuorten kohtaloilla ja sosiaalisessa mediassa on pudisteltu päätä, että miten tähän on tultu? Valitettavasti suomalainen yhteiskunta lähestyy useita asioita epäonnistumisien ja surullisten kohtaloiden kautta. Tilanne on tosin paranemassa. Uudet, nuoret sukupolvet kertovat avoimesti onnistumisistaan ja jopa hulluista ideoistaan. Toivottavasti kateus on katoava kansantauti. Itse koen ”median mässäilyn” liittyvän siihen, että aidosti nuorista huolissaan olevat mediat yrittävät tavoittaa nuorista sitäkin joukkoa, joka seisoo jo elämänsä synkimmän rotkon reunalla. Eikä näkymä alas ole kovin valoisa. Jokainen kuilun partaalta pelastettu nuori on tarinan arvoinen. Se asenne. Useat julkaisun kirjoittajat toteavat, että nuoren oikealla asenteella työhön ja elämään on iso merkitys töitä hakiessa. Sanat utelias, oppimishaluinen, innostunut, avoin mieli ja hyvä tyyppi toistuvat usein. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 9 Oikealla asenteella on iso merkitys Emme voi vaatia nuorilta työelämässä, joka on sittenkin, kuten nopeampaa valmistumista Tikkurilan toimitusjohtaja Erkki Jär- työelämään ja oikeita asenteita, vinen osuvasti toteaa, aika simppelillä jos heille ei pystytä tarjoamaan ja läpinäkyvällä logiikalla toimivaa ensimmäistä työpaikkaa. puuhaa. Oikeaa ja nöyrää asennetta vaaditaan kaikilta, myös työnantajilta. Huomisen työelämä on entistä monipuolisempaa, avoimempaa ja demokraattisempaa. Meillä työnantajilla on tärkeä ja suuri vastuu siitä, että opetamme työelämään tuleville nuorille, mitä heiltä odotetaan, miten ja millä aikataululla. En epäile hetkeäkään, etteivätkö nuoret vastavuoroisesti kertoisi, mitä he odottavat työpaikaltaan ja työelämältä yleensä. Heitä on myös kuunneltava. Loppuun mieliaiheeni. Emme voi vaati nuorilta nopeampaa valmistumista työelämään ja oikeita asenteita, jos heille ei pystytä tarjoamaan ensimmäistä työpaikkaa. Mekin tarvitsemme oikeita asenteita ja etenkin tekoja nuorten työllistämiseksi. Kari Väisänen toimitusjohtaja Taloudellinen tiedotustoimiston TAT Ko u l utus kantaa j a k a nn atta a Koulutus kantaa ja kannattaa Tämän päivän ja huomisen työelämän kannalta on vaikea ylikorostaa koulutuksen merkitystä. Kyse on paljon muustakin kuin sivistyksestä ja ammattitaidon hankkimisesta, vaikka ne ovatkin koulutuksen keskiössä. Kyse on myös jatkuvasta uuden oppimisen kulttuurista. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja osaamisvaatimukset kasvussa. Yksinkertaisimmat työtehtävät katoavat automaatiokehityksen myötä tai siirtyvät maantieteellisesti meiltä pois. Siksi kukaan, ei vanhemmista jo työelämässä olevista, eikä varsinkaan nuoremmista, voi luottaa siihen, että yksi työpaikka tai yksi ammatti kantaisi koko työuran ajan. Siksi tarvitaan uudenlaista ajattelua sen suhteen, miten oppiminen limittyy osaksi koko työelämässä oloaikaa. Koska rakennemuutos nopeutuu, on kasvatettava uudenlaista ammattilaisuuden kulttuuria. Toisin sanoen, tarvitaan ylpeyttä ja valmiutta kehittyä nimenomaan työntekijänä omaa ammattitaitoaan vaalien ja kehittäen sekä täydentäen jatkuvasti omaa osaamistaan. Tämä on yksilön paras vakuutus epävarmuutta vastaan. Vastaavasti yhteiskunnan on luotava edellytykset tällaiselle ura- ja koulutusputken sujuvalle limittymiselle. Koska tämänkaltaisten mahdollisuuksien on oltava saatavilla koulutustaustaan katsomatta, on tärkeää kiinnittää huomio tasa-arvoon. Tällä hetkellä jo valmiiksi korkeasti koulutetut saavat korostuneesti lisäkoulutusta aikuisena ja työssä ollessaan, ja ilman jäävät he, jotka uuden osaamisen tuottamaa varmuutta ehkäpä eniten tarvitsisivat. Tulevaisuuden työelämä on tek- Työnhakuilmoitusten perusnologisempi ja monikulttuurisempi teella näyttää siltä, että yhä kuin nykyinen. Siksi tietotekniset useampi työnantaja hakee valmiudet, kielitaito ja kyky kohdata töihin ”hyviä tyyppejä”, erilaisia ihmisiä ovat tärkeitä niin joilla on asenne kohdallaan. huomisen tohtorille, tuomarille kuin duunarillekin. Osaaminen on ennakkoedellytys menestymiselle työelämässä, mutta asenteellakin on merkitystä. Työnhakuilmoitusten perusteella näyttää siltä, että yhä useampi työnantaja hakee töihin ”hyviä tyyppejä”, joilla on asenne kohdallaan. Hyvät tyypit ovat aloitekykyisiä, rehellisiä, luotettavia, A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 11 vastuuntuntoisia ja avoimia. He hallitsevat oman ajankäyttönsä, ja heillä on muutoinkin hyvät käytöstavat ja kyky ottaa toiset huomioon. Oikea asenne ja hyvät tavat kantavat pitkälle työelämässä. Ne voivat joskus jopa korvata ammattitaidossa ja osaamisessa olevia puutteita. Hyvin suoritettu peruskoulutus ja toisen asteen tutkinto luovat sen hyvän pohjan, jonka varassa jatko-opinnot ja työelämään siirtyminen voivat toteutua. Oppiminen ja uuden omaksuminen ei kuitenkaan lopu milloinkaan. Koulutus kannattaa aina, sillä se avaa ovia ja tarjoaa uusia alkuja. Krista Kiuru opetusministeri O m an el ä m ä n s ä pa r a s työnte k ij ä Oman elämänsä paras työntekijä Omien kokemusteni mukaan asenne on uskaltamista, omalta mukavuusalueelta poistumista ja reilusti omana itsenä olemista. En ole koskaan pitänyt puhelimella soittamisesta. Se on ollut todella vastenmielistä ja pelottavaa – kädet tärisevät, ääni ei pysy kasassa ja sanat unohtuvat. Eniten kai pelkään sitä, että annan typerän kuvan itsestäni. Omasta TET-harjoittelustani on vähän alle kymmenen vuotta. Minulla ei ollut minkäänlaisia suhteita, joiden kautta olisin voinut tutulta henkilöltä kysyä pääsenkö harjoitteluun. Koulun opolla oli lista paikoista, jotka ottivat meitä tettiläisiä mielellään töihin. Listan paikoissa oli vain yksi vika: niihin piti soittaa ja en uskaltanut. Päätin omatoimisesti lähettää hakemuksia ja panostaa sillä tavoin hyvään vaikutelmaan. Taktiikkani toimi ja sain valita kahden paikan väliltä. Siitä asti valttini on ollut hyvällä äidinkielellä kirjoitettu hakemus. Asenne on myös sitä, että mukau- Urani ehkä tärkeimmän tuu ja ymmärtää, ettei sama taktiikka työpaikan tähän mennessä sain toimi kaikissa työpaikoissa. Asenne soittamalla. Tekemällä jotain on ymmärtämistä, että välillä jou- sellaista, mistä en pidä. tuu tekemään asioita, joista ei pidä tai joissa ei ole mahdollisuutta valita. Urani ehkä tärkeimmän työpaikan tähän mennessä sain soittamalla. Tekemällä jotain sellaista, mistä en pidä. Langan päässä oli puoliksi tuttu ihminen, mikä lisäsi paineita onnistua. Työpaikan haluaminen vei kuitenkin voiton uskaltamiselta ja pääsin ruokakauppaan töihin. Tuon puhelinsoiton ansiosta olen tälläkin hetkellä töissä opiskelun lisäksi ja olen päässyt etenemään pienestä työyhteisöstä isompaan. Töihin voi myös päästä olemalla rohkeasti oma itsensä. Entisellä työpaikallani meillä oli työasuna jääkiekon MM-kisojen pelipaidat. Oma asenteeni paitoihin oli nihkeä ja odotin milloin pelit loppuvat eikä tarvitsisi enää pitää kyseistä paitaa. Eräs työkaverini oli kuitenkin mielettömän innoissaan paidoista, puhui asiakkaiden kanssa kisoista joka päivä ja eli kisoissa täysillä mukana niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Innostus kannatti, koska kaverini pääsi töihin Hartwall Areenalle. Yksi tapahtuman työnantajista oli ollut työpaikallamme sattumalta ostoksilla eikä aikaillut pyytää kaveriani töihin hyvän asenteen vuoksi. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 13 Jälkikäteen hymyilyttää kuinka pienestä työpaikan saaminen voi olla kiinni. Työkaverini sai kisoista yhden unelmatyöpaikoistaan ja kimmokkeen lähteä ihan toisenlaiselle työuralle. Eikä asenne lopu siihen, kun on saanut työpaikan – sen on säilyttävä ja se on pystyttävä pukemaan päälle aina työajalla, vähän samalla lailla kuin työvaatteet. Omalla työpaikallani asenne on sitä, että kertoo työkavereille, jos on huono päivä eikä fiilikset työn tekemiseen ole yhtä korkealla kuin parhaimmillaan voisi olla. Silloin tsempataan toisiamme jaksamaan. Asenne on sitäkin, että käy kysymässä voiko auttaa ja tehdä lisää, jos omalla työpisteellä on hiljaista. Se on myös kysymistä ja avun pyytämistä, jos omat taidot eivät riitä työtehtävän hoitamiseen, tai sopeutumista työpaikan sääntöihin, vaikka haluaisi tehdä toisin. Asennetta vaatii myös myöntää virheensä ja oppia niistä, tekemään toisin, paremmin. Asenne on sitä, että haluaa tehdä itsestään oman elämänsä parhaan työntekijän. Tia Asikainen opiskelija Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma Mat ka opettaa Matka opettaa Yrittäjävanhemmiltani olen oppinut, että työ tulee tekemällä. Pitää olla hyvä asenne, luja tahto ja intohimo tekemiseen. Olen myös oppinut, että aina ei mene niin kuin haluaisi ja mutkia tulee matkaan, mutta niistä selvitään. Isäni aloitti menestyvän LVI-yrityksen tyhjästä. Hän tuli Suomeen Pohjois-Afrikasta 1980-luvulla vailla kielitaitoa tai suoritettua tutkintoa. Nyt hän pyörittää kukoistavaa liiketoimintaa ja on työnsä kautta mahdollistanut minulle ja sisaruksilleni hyvän elämän. Äitini puolestaan on toiminut kampaajayrittäjänä niin kauan kuin muistan. Hänkin on aloittanut lähes tyhjästä ja päässyt pitkälle. Vanhempani ovat toimineet minulle suurena esikuvana ja olen oppinut heiltä todella paljon. Olen varma, että monen nuoren elämään vaikuttavat ympärillä olevat ihmiset suuresti. On ollut rikkaus saada nähdä vanhempieni tekevän työtä sen eteen, että he saivat toteuttaa omaa unelmaansa, olla itsenäisiä ja rakentaa yrityksiään haluamaansa suuntaan. Toisaalta tuo kokemus sai minut myös hiukan pelkäämään yrittäjyyttä ja sen tuomaa vastuuta, stressiä ja kiirettä ja taas toisaalta opin myös ihailemaan sen tuomaa itsenäisyyttä ja vapautta. Minusta ei kuitenkaan kasvanut Jos en valmistumisen jälkeen vanhempieni lailla yrittäjää, ainakaan löydä intohimoani vastaavaa vielä. Olen kuitenkin löytänyt intohi- työpaikkaa, voin hyvinkin nähdä moni ja tiedän, mitä haluan tulevai- itseni perustamassa yritystä. suudessa tehdä ja minkälaisen merkin haluan jättää maailmaan. Jos en valmistumisen jälkeen löydä intohimoani vastaavaa työpaikkaa, voin hyvinkin nähdä itseni perustamassa yritystä mielenkiinnon kohteeni ympärille. Toivottavasti siihen mennessä osaan jo verkostoitua ja kahmia itselleni asiakkaita, jotta yritykseni myös pysyy pystyssä. Oma tarinani on melko perinteinen. Yläasteen jälkeen hain lukioon, sillä en ollut vielä täysin varma siitä, mitä elämältä ja tulevaisuudelta halusin. Olin siis samassa tilanteessa kuin varmasti moni muukin 16-vuotias. Lukion jälkeen eivät elämän suuret mysteerit olleet vieläkään minulle avautuneet ja päätin pitää välivuoden töitä tehden. Välivuoteni venyi lopulta kahdeksi, mutta siinä ajassa löysin oman juttuni, valokuvauksen. Nyt opiskelen alaa mieleisessä oppilaitoksessa ja elämä kulkee omalla painollaan eteenpäin. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 15 Kun opintojen jälkeen siirryn työelämään, olen jo varautunut siihen, että heti ei ehkä pääse tekemään sitä mikä itsestä tuntuu omimmalta. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä samalla karttuu kokemus ja kaikki se on vain plussaa. Koska itsekin pyrin luovalle alalle yrittäjäksi, haluan panostaa etenkin asiakassuhteisiin ja tietenkin työni laatuun. Haluan, että minut tunnetaan oma-aloitteisena ja asiantuntevana ihmisenä, jonka kanssa on mukava tehdä yhteistyötä. Alasta riippuen, on hyvä omaksua tietynlaisia taitoja. Itse pidän tärkeänä oma-aloitteisuutta ja kärsivällisyyttä. Elämän aikana tapaamme ihmisiä, joiden kanssa on ihana ja helppo työskennellä, mutta myös niitä vähemmän ihania, joiden kanssa kärsivällisyys punnitaan. Siviilielämässä voi valita kenen kanssa viettää aikaansa, mutta työelämässä se ei aina mene niin. Kunnioittava suhtautuminen muita kohtaan on tärkeää, toki turha nöyristelykään ei kannata. Kestää varmasti aikansa, kunnes oppii löytämään oman tapansa käyttäytyä ja selvitä työelämässä. Mutta oppia ikä kaikki ja kärsivällisyys palkitaan! Dora Cheffi opiskelija Pekka Halosen akatemian kansanopisto Keuda Tuusulan kulttuurialan koulutusyksikkö Mu tkatonta menoa Mutkatonta menoa Kuten nimikin sanoo, nuori on nuori. Näin ollen hänellä ei voi käytännössä juurikaan olla kokemusta työelämästä, toisin kuin työpaikkailmoituksissa niin usein toivotaan. Sen sijaan hänellä voi, ja tuleekin olla, avoin ja utelias asenne, halu oppia uutta, kyky innostua ja innostaa, kehittää ja kehittyä. Hyvä olisi olla positiivinen ja vastaanottavainen, ymmärtää työelämän pelisäännöt ja käyttäytymisnormit, miksei kyseenalaistaakin asioita, mutta ei keskittyä pelkkään kritisointiin. Nuori joutuu usein aloittamaan ”rutiinihommilla”. Voi olla, että ne eivät aina vastaa hänen omaa visiotaan siitä, minkälaista työtä olisi mukavaa tai hienoa tehdä tai mitä varten hän on vaivalla kouluttautunut. On silti tärkeää, että suhtautuminen työhön ja työympäristöön on rakentavaa, ja että nämä vähän vaatimattomiltakin vaikuttavat alkuvaiheen tehtävät hoituvat kunnialla. Vain siten nuori voi varmistaa työuran jatkumisen niin kuin sen on itse toivonut jatkuvan. Nuori työntekijä edustaa tuoretta, ennakkoluulotonta ajattelua, hallitsee työvälineet ja uusimman teorian. Sähköinen maailma ja modernit välineet ovat tuttuja ja niiden käyttö mutkatonta. Nämä taidot on hyvä tuoda esille ja hyödyntää jokapäiväisessä tekemisessä – mutta ei niin, että työpäivän tärkein tehtävä on herkeämätön henkilökohtaisten Facebookpäivitysten tekeminen. Monille tämän päivän nuorista työ on tapa rahoittaa vapaa-aika, ja elämä nähdään sarjana erilaisia työprojekteja, jotka limittyvät toisiinsa joskus pitkienkin vapaajaksojen ja niihin liittyvien kaukomatkojen välityksellä. Vaikka tämä ajattelu eroaakin huomattavasti aiempien sukupolvien työ- ja urakeskeisestä ajattelusta, se ei silti ole huonompaa tai väärää ajattelua. Nuoren on kuitenkin hyvä muistaa, että heterogeenisessä työyhteisössä on hyvin erilaisia tarinoita ja suhtautumista työhön, eikä tällaista huoletonta, ”heinäsirkkamaista” asennoitumista kannata kahvihuoneessa ehkä päivittäin hehkuttaa, ellei ehdoin tahdoin halua saattaa itseään huonoon huutoon. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 17 Kaiken kaikkiaan työelämä on Kaiken kaikkiaan työelämä on aika simppelillä ja läpinäkyvällä logii- aika simppelillä ja läpinäkyvällä kalla toimivaa puuhaa. Työnantaja logiikalla toimivaa puuhaa. arvostaa työntekijää, joka on reipas ja aikaansaava, aito ja luonnollinen, hyvä tiimipelaaja, osoittaa vastuuntuntoa ja sitoutuneisuutta ynnä laittaa itsensä peliin. Mahdolliset taidolliset ja kokemuksen vähäisyydestä johtuvat puutteet korjautuvat kyllä ajan myötä, asenteellisia ongelmia on paljon hankalampi paikkailla. Erkki Järvinen toimitusjohtaja Tikkurila Oyj Fik s u hoi taa homma n s a Fiksu hoitaa hommansa Työelämä on osa elämää. Siitä seuraa loogisesti, että työelämässä pärjää ihan samoilla taidoilla kuin elämässäkin. Toki työelämässä tarvitaan työtehtävistä riippuen erilaisia ammatillisia taitoja ja työkokemus tuo ajan kanssa lisää ammatillista toimintakykyä. Oman kokemukseni mukaan elämässä pärjää sillä, että kantaa vastuun itsestään ja toimii hyvässä yhteistyössä ympäristönsä kanssa. Positiivinen asenne ympärillä olevaan maailmaan ei myöskään haittaa! Työelämässä periaate toimii aivan samalla tavalla. Työnantaja tarjoaa mahdollisuuden tienata elanto ja saa vastapainoksi työntekijän työpanoksen sovitusti. Mitä paremmin tuo yhtälö toimii molemmin puolin, sen paremmin työssä menestyy, viihtyy ja pääsee eteenpäin. Yritysmaailmassa arvostetaan vastuuta omasta itsestä ja omasta tekemisestä. Se tarkoittaa sitoutumista annettuihin tavoitteisiin ja välittämistä työn laadusta. Työnantajat eivät aina ehkä muista, että nuorilla ei vielä ole kokemusta siitä, miten työelämässä pitäisi toimia, joten oma-aloitteisuus ja aktiivisuus auttavat eteenpäin. Kannattaa kysyä aina kun on Kannattaa itse pyytää palauepätietoinen tai epävarma. Kysyvä ei tetta, ellei sitä muuten saa. todellakaan eksy tieltä! Työelämässä Se on myös työnantajalle pärjäämistä edistää se, että tietää viesti, että haluaa menestyä miten omalla työpaikalla pitäisi toi- ja tehdä työnsä hyvin. mia, mitä pelisääntöjä pitää noudattaa ja mitkä ovat oman työn tavoitteet. Esimieheltä kannattaa aina kysyä mitä hän odottaa ja mitä arvostaa työntekijässä. Palaute auttaa kehittymään oikeaan suuntaan. Aina ei työpaikoilla huomioida, että voidakseen kehittyä nuoret ehkä kaipaavat kokeneita työntekijöitä enemmän palautetta omasta työstään, onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan. Siksi kannattaa itse pyytää palautetta, ellei sitä muuten saa. Se on myös työnantajalle viesti, että haluaa menestyä ja tehdä työnsä hyvin. Kannattaa ehkä hankkia itselleen kokeneempi ”mentori”, luottohenkilö, joka voi tarvittaessa toimia tukena ja neuvonantajana. Työpaikoilla on tärkeää, että yhteistyö toimii saumattomasti. Jokainen voi omalla asenteellaan ja käytöksellään edistää hyvää työilmapiiriä ja yhteistoimintaa. Useimmiten hyvä käytös, myönteinen suhtautuminen ja avoin mieli palkitaan vastavuoroisesti luottamuksella, ystävällisyydellä ja auttamishalulla. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 19 Elämässä tarvitaan myös aika ajoin kykyä selviytyä vastoinkäymisistä ja ottaa niistä oppia. Sama pätee työelämässä. Aina eivät asiat mene suunnitelmien mukaisesti, pomo ei ole sellainen kuin haluaisi tai joku työkaveri ärsyttää. Työ voi aika ajoin tuntua tylsältä eikä motivaatio riitä. Työpaikalla ollaan kuitenkin tekemässä töitä palkkaa vastaan, eikä kaiken tarvitsekaan koko ajan olla täydellistä. Riittää kun itse toimii ammattimaisesti ja ottaa asiat asioina. Yleensä asiat ratkeavat parhain päin kun itse hoitaa hommansa fiksusti. Anneli Karhula henkilöstöjohtaja Metsä Group Oyj Työ kokemus kertoo a s e n te e s ta Työkokemus kertoo asenteesta ”Nuoretko laiskoja, saamattomia ja epäluotettavia? Höpö, höpö – meidän kokemuksemme mukaan he ovat ahkeria, fiksuja, kohteliaita, kunnianhimoisia, täsmällisiä ja oma-aloitteisia.” Näin väitämme yrityksenä asian olevan ainakin niiden nuorten kohdalla, jotka ovat meillä töissä. Siinä on jo liuta kriteereitä työelämätaidoista, joilla se ensimmäisen työpaikan ovi aukeaa. ”Työllistymisessä haastavinta on usein ensimmäisen työpaikan saanti. Kun ei ole työkokemusta, on työtä vaikeampi saada. Ja kun töitä ei saa, ei kerry työkokemustakaan.” Minä arvostan työteliäisyyttä ja sitä, että ihminen on omassa elämässään aktiivinen toimija. Tämä voi näyttäytyä monella tavalla: varhaisena työelämässä aloittamisena, työn ja opintojen yhdistämisenä, intohimoisena opiskeluna pitkälle akateemiseen maailmaan – muitakin muotoja on, myös työelämän ulkopuolella. ”Kaikki työ on arvokasta.” Näin meille opetettiin ala-asteella silloin joskus ja uskon tähän edelleen. Tie omaan unelma-ammattiin rakentuu usein vähitellen. Se muu työelämän aika ei ole hukkaan heitettyä aikaa, sillä kaikista uran alkuvaiheen työtehtävistä jää osaamista seuraavaa, vaativampaa työtehtävää varten. Tärkeää on panostaa juuri käsillä olevaan työhön parhaalla mahdollisella tavalla, kukin osaamisensa mukaan. Kun itse antaa parastaan, niin voi odottaa sitä myös itselleen. Rekrytoin osana työtäni ammattilaisia jopa johtotehtäviin. Kiinnitän huomiota siihen, minkälaisia työtehtäviä hakija on työuransa aikana tehnyt. Minulle positiivista on, jos työkokemustausta on monipuolinen ja kaikenlaisia työtehtäviä on otettu vastaan. Competence – confidence – commitment Teetimme 15/30 Research Oy:llä keväällä 2012 kvalitatiivisen tutkimuksen McDonald’s-työkokemuksen merkitys työnhakijalle ja työhönottajalle. Siinä haastateltiin entisiä McDonald’sin työntekijöitä ja työhönottajia eri yrityksistä ja toimialoilta. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 21 Alla on esitelty ne piirteet, jotka työhönottajat nostivat esille arvostetun nuoren työntekijän ominaisuuksina, kykyinä ja osaamisina sekä suhtautumisena työhön. Ominaisuudet: • • • • • • • hyvä käytös rehellisyys iloisuus ja reippaus aktiivisuus ja innokkuus rohkeus ja ennakkoluulottomuus oma-aloitteisuus itseluottamus Kyvyt ja osaaminen: • • • • • • sosiaaliset taidot yhteistyökyky kyky keskustella ja kyseenalaistaa koulutus ja yleissivistys kielitaito työelämän pelisääntöjen ymmärtäminen Suhtautuminen työhön: • • • • • halu tehdä töitä avarakatseisuus ja joustavuus positiivinen ja töitä pelkäämätön asenne avoimuus ja rehellisyys suhteessa työhön halu kehittyä ja edetä uralla Yleisiin työelämätaitoihin kannattaa panostaa heti työuran alkuvaiheessa. Vuorovaikutustaidot, tiimitaidot, kyky ja halu oppia ja soveltaa oppimaansa sekä halu ottaa ja kantaa vastuuta ovat hyviä kivijalkoja ammatilliselle osaamiselle. Maarit Latvala henkilöstö- ja koulutusjohtaja McDonald’s Oy Suomi Kau p paan töi hi n! Kauppaan töihin! Kauppa on Suomen suurin yksittäinen toimiala, joka työllistää yli 300 000 henkeä. Työntekijöistä merkittävä osa on alle 25-vuotiaita nuoria. Vähittäiskaupan tehtävät tarjoavat mahdollisuuden hankkia arvokasta työkokemusta opintojen ohella, mutta yhä useampi nuori lähtee rakentamaan omaa urapolkuaan päivittäis- tai erikoistavarakaupan parissa. Uusia toimialoja ja ammatteja syntyy jatkuvasti. Samaan aikaan tietyt työtehtävät ja ammatit katoavat toimialamuutosten myötä. Lisäksi talouden yleinen suhdannekehitys on tuonut turbulenssia myös Suomen työmarkkinoille. Muutoksilta emme voi välttyä, mutta vähittäiskaupan parista löytyy mielenkiintoisia työtehtäviä myös tulevaisuudessa. Jos on kiinnostunut ihmisistä ja haluaa tehdä tiimityötä mukavien työkavereiden kanssa, on valmis työskentelemään iltaisin ja viikonloppuisin, nauttii vaihtelevista tilanteista sekä asiakaspalvelutehtävistä, saattaa toiveammatti löytyä kaupan maailmasta. Kauppa tarjoaa monipuolisia ja haasteellisia työtehtäviä, joissa muutos on enemmän sääntö kuin poikkeus. Emme voi luvata välitöntä vaurastumista tai oikotietä onneen. Sen sijaan asteittainen eteneminen kaupan perustehtävistä erilaisiin vastuutehtäviin on mahdollista työn ohessa kouluttautumisen ja itsensä kehittämisen myötä. Vankka kenttätyön hallinta antaa parhaat etenemismahdollisuudet ja tutkintotavoitteinen oppisopimuskoulutus täydentää perustehtävissä hankittuja taitoja. Kaupan alalla odotetaan oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta, oppimishalua sekä ripeyttä tarttua tehtävään kuin tehtävään ja hoitaa se hyvin. Myönteinen asenne muutokseen, joustavuus sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot kuuluvat myös kaupan ammattilaisen perusominaisuuksiin. Kehityskyky sekä valmius ottaa vastuuta ja kasvaa vastuun myötä varmistavat etenemisen asiantuntijan, tiiminvetäjän tai myymäläpäällikön tehtäviin. Urapolun yläpäästä löytyy lisäksi lukuisa määrä muita mielenkiintoisia työtehtäviä kuten esimerkiksi ostajan, tuoteryhmäpäällikön tai myyntipäällikön tehtävät. Näihin kaikkiin on mahdollista kasvaa ja kouluttautua työn ohessa opiskellen. Verkkokauppa tuo lisää vaihtoehtoja niin asiakkaille kuin työntekijöille. Kaupan kansainvälistymisen ja digitalisoitumisen myötä syntyy koko ajan uusia työtehtäviä ja mahdollisuuksia, jotka vain odottavat tekijäänsä. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 23 Mutta miten? Kaupallinen peruskoulutus, kuten merkonomin tutkinto antaa hyvät valmiudet lähteä rakentamaan omaa urapolkua kaupan maailmassa. Jos ei ole liiketalouden perustutkintoa, niin sellaisen voi hankkia itselleen myös työn ohessa oppisopimuskoulutuksena. Moni on kuitenkin aloittanut kaupan tehtävissä kesätöitä tehden ja siitä ilta- ja viikonlopputöiden kautta siirtynyt pysyvästi tekemään myynti- ja asiakaspalvelutehtäviä. Peruskoululaisten TET-jaksot, Yrityskylä-vierailut ja Ansio-kurssit Huolellisesti mietitty työovat monelle nuorelle ensimmäi- hakemus johtaa työhönottosiä kosketuksia työelämään. Toisen haastatteluun, jolloin pääsee asteen tutkintoihin sisältyvät työs- henkilökohtaisesti kertomaan säoppimisjaksot mahdollistavat jo uratoiveistaan. syvällisemmän perehtymisen kaupan toimialaan ja työelämätaitoihin. Näillä valmiuksilla on enää askeleen päässä kaupan mielenkiintoisista työtehtävistä. Huolellisesti mietitty ja täytetty työpaikkahakemus johtaa työhönottohaastatteluun, jolloin pääsee henkilökohtaisesti kertomaan omista uratoiveistaan. Siitä se kaupan ammattilaisen ura alkaa. Kannattaa muistaa, että onnistuminen ei ole suuri askel, joka otetaan tulevaisuudessa. Se on pieni askel, joka otetaan nyt! Antero Levänen henkilöstöjohtaja HOK-Elanto Oy So mella vauh ti a työn h a k uun Somella vauhtia työnhakuun Työelämä on muuttunut. Siitä varmasti moni voi olla kanssani samaa mieltä. Työtä tehdään eri tavalla ja sitä voidaan myös hakea eri tavalla. Nykyisin yt-neuvottelut ovat arkipäivää ja työttömien määrä on lisääntynyt. Tästä voidaan tulla helposti johtopäätökseen, että työtä on hankalampi saada, koska hakijoita on enemmän. Toisin sanoen muista työnhakijoista erottuminen on paljon vaikeampaa, jos työllistyä haluaa. Kaikki keinot ovat sallittuja ja mahdollisimman monia keinoja kannattaakin käyttää. Työelämätaitoja kannattaa harjoitella myös jo ennen työelämään siir- Sosiaalinen media voi olla tymistä. Sosiaalinen media eli kave- parhain ystävä työnhaussa. reiden kesken some voi olla parhain ystävä työnhaussa. Jos olet jo joissain sosiaalisen median kanavissa, hienoa! Jos et ole, kannattaa sinun ehdottomasti harkita sosiaaliseen mediaan liittymistä. Verkostoitumistaitoja arvostetaan nykyään yhä enemmän ja uskon sen vain kasvattavan suosiotaan. Itse opiskelin Tampereen yliopistossa hallintotieteitä syksystä 2006 jouluun 2011, jolloin maisterin paperit olivat kourassa ja hymy huulilla. Valmistumisen jälkeen huomasin kuitenkin miten vaikeata työllistyminen on. Työttömiä maistereita on joka kulmassa ja työpaikkoja tulee MOL:iin todella vähän. Yhtälö kuulosti minusta käytännössä mahdottomalta. Hetkellisen lamaantumisen jälkeen aloin kuitenkin onnekseni ajattelemaan muita vaihtoehtoja. Ensin liityin LinkedIn-palveluun ja verkostoiduin alan ammattilaisten kanssa. Liityin eri ryhmiin ja osallistuin keskusteluihin. Hetken päästä uskalsin jo avata keskusteluita. Oli hyvin virkistävää keskustella omista kiinnostuksen kohteista oman alan ammattilaisten kanssa. Sain paljon ylimääräistä energiaa työttömänä ollessani. Päätin myös laittaa LinkedInin-ryhmissä jakoon oman graduni, sillä julkinenhan se on, ja jospa sen nyt joku haluaisi lukea vailla sen suurempaa tavoitetta. Sillä hetkellä graduni oli laajin työnäyte, jonka olin tehnyt. Sen aiheena oli innovatiivisuuden johtaminen asiantuntijaorganisaatioissa. Sain gradustani paljon kannustavaa palautetta, mikä myös omalta osaltaan kohensi itsetuntoani. Suurin juttu oli kuitenkin vielä edessä. Minut kutsuttiin toukokuussa 2012 valtiovarainministeriön seminaariin puhumaan gradustani. Puheenvuorokin meni hyvin, vaikka itseäni tilanne hieman jännitti. Seminaari A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 25 oli todella hieno kokemus, ja muistan sen varmasti pitkään. Ja kaikki tämä tapahtui ainoastaan sen takia, että laitoin graduni jakoon LinkedIninryhmissä! Pääsin pian Lahteen työhaastatteluun ja kävi kuin kävikin niin, että sain hakemani työn. En sitten tiedä, mikä yhteys näillä asioilla oli, mutta työhaastattelussa kerroin kovaan ääneen, missä seminaarissa olin ollut ja miksi. Tuskin kaikilla työnhakijoilla oli samanlaista tarinaa kerrottavanaan. Kun vuoden määräaikainen työsuhteeni oli loppumassa Lahdessa keväällä 2013, aloin jälleen miettimään erilaisia keinoja töiden hakemiselle. Hetken pohtimisen jälkeen perustin itselleni blogin, johon kirjoitin omia ammatillisia mielipiteitäni. Julkaisin tekstejäni Twitterissä ja LinkedInissä. Sain paljon hyvää palautetta ja kirjoituksiani jaettiin eteenpäin. Kirjoitin myös siitä, minkälaista työtä haen. Tätäkin kirjoitusta jaettiin verkossa todella paljon. Kun työnhakukirjoitukseni oli levinnyt pari viikkoa, sain yhteydenoton Ukko.fi-laskutuspalvelusta. Minut kutsuttiin työhaastatteluun viestintävastaavan työtehtävään. Jälleen tarinalla on onnellinen loppu, koska sain kyseisen työn ja tykkään uudesta työstäni todella paljon. Tämäkin tapahtui vain sosiaalisen median avulla. Haluan kannustaa kaikkia kokeilemaan rohkeasti erilaisia työnhakutapoja, koska erottautuminen työmarkkinoilla on erittäin fiksua. Tsemppiä kaikille! Taneli Pasanen viestintävastaava Ukko.fi-laskutuspalvelu / SLP Group OSK Hei! Saanko esi ttäy t yä ? Hei! Saanko esittäytyä? Olin syyskuussa hyvän opiskeluaikaisen ystäväni ASPA Oy:n toimitusjohtaja Pekka Mikkolan Ovi käy -tilaisuudessa. Pekka poistui tuolloin eläkkeelle ansiokkaan huippujohtajan uran tehneenä ja esitteli seuraajansa. Muisteluissaan Pekka kertoi ensimmäisestä työpaikastaan: ”Nuorena minulla oli aika rento ote asioiden hoitamiseen eikä mikään juuri kiinnostanut, ei varsinkaan opiskelut. Kun omaa rahaa piti saada, niin ensimmäinen työpaikka löytyi Valkeakoskelta Yhtyneiltä Paperitehtailta. Se oli kolmivuorotyötä, pääosin yövuoroja. Kotona asuva nuori mies tienasi hyvin ja rahaa ei ole ikinä jälkikäteenkään ollut yhtä löysästi käytettävissä kuin tuolloin. Kuitenkin... Kyllä työ oli sellaista, että kiinnostus päivätyöhön syntyi, samoin opiskeluhalut.” Paperitehtaan yövuoroista Pekalle syntyivät lukuhalut ja seuraavassa pääsykokeessa hän pääsi valtiotieteelliseen ja sai ohjeaikataulussa myös maisterin paperit kouraan. Aivan ensimmäiseksi moni nuori voisi ottaa Pekasta oppia: pyrkiä ja mennä töihin, vaikka ns. ”paskaduuneihin”, joihin eivät muut halua. Tällaisen työpaikan voi saada helpommin ja ilman suhteita. Kun mitä tahansa työtä tekee, oppii taitoja ja oppii taitoja ja oppii myös mitä osaa, mistä pitää ja mitä inhoaa, tai mitä ei halua pätkänkään vertaa tehdä loppuelämänsä aikana. Mitä erilaisempia kokemuksia hankkii, sitä paremmin kirkastuu, mitä oikeasti haluaa tehdä. Olen tavannut työurani aikana useita yli 50-vuotiaita, jotka eivät vieläkään tiedä, mitä isona tekisivät. Tuollainen kohtalo pitäisi koettaa välttää, sillä työssä kuluu kuitenkin merkittävä osa päivän valoisasta ajasta. Toinen asia, mitä kannattaa pitää mielessä: valtiovalta puhuu opintojen nopeasta läpiviennistä ja työuran pidentämisestä; heti töihin ja loppupäässäkin pitempään kuin virallinen eläkeikä sallisi. Tämä on pelkkää liturgiaa, sillä työelämän säännöt ovat aika raadolliset: • Sellainen nuori palkataan, jolla on näyttöjä osaamisesta ja työkokemusta jo opiskeluajoilta • Se, joka lukee vain ja valmistuu nopeasti, jää aina rekrytointiprosessissa toiseksi, mikä tarkoittaa aina, että jää ilman työpaikkaa. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 27 Kolmanneksi: YT:t ovat arkipäivää ja yleistyvät koko ajan. Työnantajille on helpointa irtisanoa ”vanhukset”, yli viisikymppiset. Jos tuossa irtisanomisvaiheessa työkokemusta on vain yhdeltä ja kapealta alalta, on uuden työpaikan saanti useimmille ylivoimaisen vaikeaa eivätkä yhteiskunnan tavoitteet työuran pidentämisestä toteudu. Samalla omat eläkeansiotkin alkavat työttömyyden seurauksena tippua halutusta tasosta. Jokaisessa yrityksessä on aina paljon tekemätöntä työtä. Niitä ei panna julkiseen hakuun tai jos laitetaan, niin hakijoita on paljon ja mahdollisuus saada paikka on huono hyvällekin tyypille. Työpaikan saa varmimmin kun laittaa siististi CV:n sekä suositukset tai todistukset nippuun, menee firmasta toiseen ja kysyy työmahdollisuuksia. Käyntejä varten pitää harjoitella valmiiksi minuutin esittelypuheen- Olisikohan teillä minunlaiselleni vuoro itsestään ja päättää se kysy- aktiiviselle ja työhaluiselle mykseen: olisikohan teillä minun- nuorelle joskus töitä? laiselleni aktiiviselle ja työhaluiselle nuorelle joskus töitä? Tuon kysymyksen jälkeen pitää olla hiljaa, kunnes työnantaja vastaa. Ja useimmiten vastaus on jotenkin, ainakin kohteliaan, positiivinen. Suoraan työtä hakeva voi päästä isonkin pomon juttusille ja saa nopeasti asiansa esiteltyä ja jätettyä aktiivisen kuvan itsestään. Joskus jopa syntyy haastattelun tapainen spontaani tilanne jonka jälkeen työnantaja voi nopeastikin soittaa ja pyytää tekemään jonkin työn. Tiettävästi kukaan omatoimisesti työpaikkaa kysymään mennyt ei myöskään ole kuollut, joten et sinäkään varmasti ole se ensimmäinen, jolle niin kävisi. Joka käynnin jälkeen varmuutesi vain kasvaa ja työnsaanti lähenee. Hannu Solanne toimitusjohtaja Uranus Oy Reht i, rei pas j a rento m e n e s tyy r a k e nn us a l a l l a Rehti, reipas ja rento menestyy rakennusalalla Kotikasvatus on perusta, jolle työelämän vaatimat taidot rakentuvat. Oikea asenne, tahto tehdä työtä ja innostus oppia asioita omaksutaan usein jo kotona. Pitää ymmärtää, että kännykän jatkuva näpräily ei kuulu työelämään ja työmaalle tullaan seitsemältä, eikä varttia yli. Hieman romantisoidusti mutta perustellusti voidaan sanoa, että hyvä rakentaja on rehti ja reipas kuin suomenhevonen. Rekrytointitilanteissa edukseen esiintyvät ne nuoret, jotka katsovat silmiin ja kättelevät arkailematta. Rohkeus, aitous ja suoraselkäisyys eivät jää työnantajalta huomaamatta. Rakennusalalla työilmapiiri on On eduksi, jos ei arkisissa tunnetusti rento ja mutkaton. Raken- vastoinkäymisissä hermoile, taminen on tiimityötä, sillä yhdellä vaan yrittää maltillisesti työmaalla työskentelee lukuisa joukko löytää ratkaisuja eteen eri alojen ammattilaisia. Nuoren on osuviin ongelmiin. osattava tulla toimeen erilaisten ja monesti myös eri kansallisuuksia edustavien ihmisten kanssa. Ryhmässä toimimisen lisäksi on kyettävä suoriutumaan työtehtävistä itsenäisesti ja itseään johtaen. On eduksi, jos ei arkisissa vastoinkäymisissä hermoile, vaan yrittää maltillisesti löytää ratkaisuja eteen osuviin ongelmiin. Työssä jaksaakseen nuoren on jo ammattiuransa alusta lähtien hyvä pitää itsensä kokonaisvaltaisesti kunnossa. Hyvävointinen nuori menestyy tehtävissään ja sosiaalisissa suhteissaan niin työelämässä kuin vapaaajallakin. Vaikka nuorten suhtautuminen työhön on muuttumassa itseisarvosta välineeksi saavuttaa päämääriä muilla elämän aloilla, työssä on silti aina toimittava niin hyvin kuin taitaa. Töissä on parhaimmillaan hauskaa eikä ole pahitteeksi, jos työhön tuntee intohimoakin. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 29 Tarjolla silta koulusta työelämään Rakennusala on luonut käytäntöjä, joilla se perehdyttää alalle tulevat nuoret työhön ja työelämään. Alalla ymmärretään, ettei nuorille jankuteta sääntöjä ja määräyksiä, vaan asiat avataan laajemmin ja kaikille kerrotaan seikkaperäisesti, mistä mikäkin pelisääntö johtuu. Suomessa toimivat suuret rakennusalan konsernit tarjoavat nuorille turvallisen siirtymän työelämään jo toisen asteen tai korkea-asteen opintojen aikana. Yritysten nuorille suunnattujen ohjelmien kautta voi integroitua työelämään ja oppia samalla vanhemmilta kollegoilta sekä erillisillä koulutusjaksoilla tietoja ja taitoja työssä menestymiseen. Esimerkiksi Skanska ja YIT järjestävät nuorille jatkuvasti työelämälähtöistä koulutusta. Kolmivuotisen Skanska Oppiva -ohjelman aikana jokaiselle työnjohtoharjoittelijalle taataan kesäduuni ja tähdätään opintojen päättyessä toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen. Kymmenen viime vuoden aikana 78 prosenttia harjoittelijoista onkin jäänyt heille töihin, ja onpa Oppiva-harjoittelijoissa kehittynyt jopa tulosyksikön johtaja-ainesta. Oppiva-harjoittelussa korkeastikin koulutettu nuori ymmärtää, ettei kukaan tule pomoksi ilman työmaakokemusta. YIT Polku -harjoitteluohjelman suorittaa vuosittain noin 700 nuorta. Heistä osa valikoituu YIT-opintoihin, joista kertyy viisi hyväksi luettavaa opintopistettä myös varsinaisiin ammattiopintoihin. Jokaiselle YITopintoihin valitulle taataan aina vakituinen työsuhde. YIT:llä arvostetaan nuoren halua kehittyä tehtävissään ja asennetta olla tyytymättä helppoihin ratkaisuihin. Janne Suntio asiantuntija Rakennusteollisuus Oy Työ kui n työ opetta a Työ kuin työ opettaa On olemassa vanha sanonta ”työ kuin työ opettaa ihmistä”. Uskon, että kaikista tärkeintä työuraansa aloittavalle nuorelle on hyvä asenne. Sillä minäkin aloitin. Olen 25-vuotias nuori. Töitä olen tehnyt jo kymmenisen vuotta ja opiskellut samalla. Aloitin 15-vuotiaana ensimmäisessä työpaikassa yrityksessä, joka teki huumeiden vastaista työtä nuorten parissa. Tehtäväni oli myydä ”Elämä pelissä” -lehteä asiakkaille puhelimitse, yritys keräsi myynnillä varoja toimintaansa. Pidin työstäni ja siitä, että sillä oli hyvä tarkoitus. Myöhemmin sain tuttavan avulla siivoustyötä. Töihin hakeuduin, koska halusin omia tuloja ja tekemistä. Minua ei haitannut siivota työkseni, vaikka useimmiten jouduin tekemään töitä yksin pimeissä toimistoissa ja liikkeissä ilta-aikaan. Siirryin 16-vuotiaana toiseen sii- Huomasin työn olevan vielä voustyöhön, ja tällä kertaa sain tehdä mielekkäämpää silloin, kun töitä tiimin kanssa. Kuulin paikasta sitä sai tehdä muiden kanssa. ystävältäni ja soitin työnantajalle suoraan. Huomasin työn olevan vielä mielekkäämpää silloin, kun sitä sai tehdä muiden kanssa. Peruskoulun jälkeen minulle tarjoutui tilaisuus lähteä töihin ulkomaille. Sain sukulaiseni kautta työpaikan au pairina Sveitsistä. Lähdin ulkomaille ja lykkäsin jatko-opintojani. Työnantajanani oli perhe, joten jouduin tekemään töitä lasten kanssa erittäin pienessä ja henkilökohtaisessa ympäristössä. Jouduin ottamaan paljon enemmän vastuuta työssäni kuin ennen. Viihdyin tehtävässä kaksi ja puoli vuotta, kaksi vuotta pidempään kuin olin alun perin suunnitellut. Palasin Suomeen 20-vuotiaana ja muutin lapsuuden kotiini, vailla työtai opiskelupaikkaa. Äitini sanoi, että hänen mielestään voisin asua kotona ja aloittaa opinnot. Itse en kokenut sitä lainkaan hyväksi vaihtoehdoksi, olinhan jo pari vuotta ollut kaukana kotoa ja hyvin itsenäinen! Halusin siis mieluummin löytää oman asunnon. Löysin työpaikan kuukaudessa ja asunnon heti perään. Menin töihin myynti-alan yritykseen. Työstä sai pientä takuupalkkaa ja suurin osa tuloista koostui provisioista. Työ oli kunnianhimoista ja tuloksia piti saada. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 31 Myyntitehtävien jälkeen olen tehnyt töitä lastenhoitoalalla ja kaupan alalla. Olen opiskellut työn ohella liiketaloutta sekä hoitoalaa. Olen ollut itsenäinen ja seissyt omilla jaloillani. Tällä hetkellä opiskelen lastenhoitoalaa aikuiskoulutuksen puolella ja työskentelen tavaratalossa. Olen ollut samassa työpaikassa kolme vuotta. Koska olen tehnyt työni hyvin ja tavoitteellisesti, olen saanut lisävastuuta ja uusia työtehtäviä. Mikä parasta, olen saanut vakituisen työpaikan. Olen oppinut työskentelemään tavoitteellisesti sekä asettanut päämääräkseni edetä alallani. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen ollut vailla työpaikkaa korkeintaan puoli vuotta. Hyvä asenne ja usko omiin kykyihini ovat auttaneet minua jaksamaan myös vaikeina aikoina. Työkokemusteni perusteella voin tänä päivänä todeta, että minulla on hyvä asenne ja erinomaiset tiimityöskentelytaidot. Olen ahkera, vastuuntuntoinen ja kunnianhimoinen. Veera Veikkolainen opiskelija Omnian ammattiopisto Sosiaali- ja terveysalan koulutusyksikkö Mis tä menesty mi sen ava i m e t tul e va i s uud e n työe lä m ä ä n ? Mistä menestymisen avaimet tulevaisuuden työelämään? Suomen valtion Talousarvioesityksessä vuodelle 2014 sen pääluokassa numero 29, joka käsittelee Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa, on sanottu, että ”tavoitteena on nuorten kouluttautuminen aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät.” Helpommin sanottu kuin tehty. Ilmaisemalla asian näin tulee samalla paljastaneeksi opinto-ohjausteoreettisen ajattelutavan, joka oli tyypillistä viime vuosisadalla. Vielä joskus 1980-luvulla saattoi kouluttautua ammattiin, jossa oli mahdollista tehdä elämänmittainen ura. Nykymaailmassa tämä on utopiaa. ”Hanki hyvä ammatti ja saat hyvän työn” -ajattelutapa on myytti, johon moni, etenkin vanhempi ihminen uskoo. Tämän päivän työelämää leimaa epävarmuus. Vanhat opit eivät enää päde. Miten on sitten ylipäätään mahdollista ohjata nuoria tällaisena aikana, jolloin työelämä on jatkuvassa ja hyvin turbulentissa muutoksessa? Näköpiirissä ei ole mitään, joka voisi hillitä muutoksen tahtia. Yhdysvalloissa on arvioitu, että alle 36-vuotiaiden työntekijöiden työelämän keskimääräinen muutosvauhti on kaksi vuotta. Eli työpaikka ja työtehtävät muuttuvat jatkuvasti. Mikään ei ole pysyvää, ainakaan työelämässä. Muutostahti tuntuu vielä tästäkin kiihtyvän. Tutkimusyhtiö Gartner on visioinut työelämän tulevaisuutta. Yhtiön mukaan yksi muutoksista liittyy älykkäiden koneiden vyörymiseen työelämään. Vaikutukset alkavat näkyä laajalti ja nopeammassa tahdissa kuin tähän asti on osattu arvioida. Työmarkkinat polarisoituvat Älykkäiden koneiden ilmiö voidaan nähdä teollisuuden ja muidenkin yritysten sekä työyhteisöjen järjestelmissä. Työtehtäviin, joihin vain ihmisten luultiin pystyvän, alkaakin ilmaantua automaattisia älykkäitä koneita. Ilmiö, jossa hyvät työpaikat menevät, eivätkä korvaannu uusilla on jo nähtävissä. Työtehtävät polarisoituvat. On entistä enemmän töitä, joissa tarvitaan erityisosaamista ja sitten on niitä ”paskaduuneja”, jotka koituvat usein naisten, nuorten, maahanmuuttajien ja muiden prekarisoituvien ryhmien kohtaloksi. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 33 Älykkäät koneet saattavat viedä lähivuosina miljoonia keskiluokan työpaikkoja. Tämä voi johtaa myös merkittäviin ongelmiin. Uudenlaisiakin työpaikkoja syntyy, mutta paljon hitaammin kuin työpaikkoja häviää, arvioi tutkimusyhtiö Gartner. Älykkäät koneet saattavatkin nostaa maailmanlaajuista työttömyyttä. Jos Gartnerin ennustukset toteutuvat, ilmiö vaikuttaa myös Suomeen, joka kamppailee parhaillaan poistuvien teollisuustyöpaikkojen kanssa. Älykkäät koneet vievät työpaikkoja niiltä aloilta, joiden pitäisi korvata teollisuuden vähentynyttä työvoimatarvetta. Jokainen rakentaa oman elämänsä Epävarmuuden aikakautena korostuvat ihan uudet ja erilaiset asiat kuin vielä viime vuosisadalla. Periaatteessa Suomen kaltaisella pienellä ja ketterällä kansantaloudella voisi olla hyvät menestymisen mahdollisuudet. Meillä on hyvä ja laaja yleissivistävä perusopetus (jonka ei toivottavasti anneta rapautua), jonka varaan ja siihen pohjautuen voidaan rakentaa yhä nopeammassa tahdissa uudistuvaa erityisosaamista. Osaamisen tulee olla entistä joustavampaa ja osaajan tulee kyetä soveltamaan osaamistaan entistä luovemmin ja mukautuvaisemmin. Työ ja tehtävät tulevat entistä useammin sosiaalisessa konteks- Jokainen yksilö rakentaa oman tissa, jotka limittyvät työntekijän elämänsä pitkospuut. elämän valintoihin. Yksilö rakentaa oman elämänsä näillä valinnoilla, jotka liittyvät rooleihin, arvoihin ja ylipäätään koko elämään. Opinto-ohjauksen tämän päivän teoreettinen pohdiskelu on keskittynyt juuri tälle Life Design -ajattelulle. Jokainen yksilö rakentaa oman elämänsä pitkospuut. Mitä tämä Life Design eli oman elämän pitkospuiden rakentaminen merkitsee sitten käytännössä nuoren ja hänen opinto-ohjaajansa kannalta? Ensinnäkin yksilön henkilökohtainen vastuu hänen elämänsä pitkospuiden rakentamisesta on selvästi suurempi kuin ennen. Aiemmin kulku länsimaisissa yhteiskunnissa oli vakaampaa. Eläminen riskiyhteiskunnassa Mis tä menesty mi sen ava i m e t tul e va i s uud e n työe lä m ä ä n ? on vaarallisempaa kuin ennen. Elämänkulku oli tukevalla pohjalla – ei millään hyllyvällä suolla. Toiseksi elämään ja uraan liittyvät valinnat ovat huomattavasti monimutkaisempia, vaikutuksiltaan syvempiä ja vaikeampia kuin ennen. Valintoihin pitää varata aikaa ja valintojen tekemiseen pitää nähdä vaivaa. Kolmanneksi vahvuuksien aihioiden etsiminen on aloitettava varhain, Opinto-ohjauksen merkitys jo perusopetuksen aikana. Ja viimeis- korostuu epävarmuuden aikana. tään toisen asteen koulutuksessa – lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa – olisi nuoren syytä päästä vauhtiin oman erityisosaamisen kehittämisessä. Tässä työssä, oman elämän pitkospuiden rakentamisessa, on hyvä olla tukena opinto-ohjaaja. Opinto-ohjauksen merkitys siten korostuu epävarmuuden aikana. Mutta ei minkä tahansa ohjauksen vaan laadukkaan, vaativan ja tässä ajassa liikkuvan nuoren kehitystä ja kasvua kunnioittavan ohjauksen tarve tulee entistä olennaisemmaksi. Asenne ei riitä, tarvitaan tahdonvoimaa Tämän päivän notkeaa modernia maailmaa leimaavat kasvavat uhat ja mahdollisuudet. Globalisaatio ja Aasian nousu tuntuvat vievän työpaikkoja meiltä yhä kiihtyvässä tahdissa. Samanaikaisesti pieneksi kutistuva, jokaisen ulottuvilla oleva maailma voi tarjota mahdollisuuksia alati laajenevalla osaamiskysynnän tarjottimella. Tässä kaikessa yksilön valintojen merkitys korostuu. Jokainen meistä konkreettisesti rakentaa oman elämänsä. Elämä tänä päivänä ei ole ainoastaan monimutkaisempaa se on myös aidosti vaikeampaa. Vaihtoehdot, joiden kesken teemme valintoja eivät ole vaikutuksiltaan neutraaleja. Me teemme jatkuvasti valintoja ja aikaamme ohjaa yhä vahvemmin mielen insinöörien luomukset – mainokset, mielikuvat, turhat houkutukset. Kuinka on mahdollista tässä ajassa ylläpitää itsetuntoa, uskoa osaamiseen ja luottaa siihen, että pärjää? Tässä korostuu oikean asenteen lisäksi tahdonvoiman kehittäminen. Me tarvitsemme sitä sanomaan EI väärille asioille. Näitä houkutuksia tarjotaan kasvukehityksessä haavoittuville nuorille jatkuvalla syötöllä. Tahdonvoimaa tarvitaan sanomaan KYLLÄ oikeille asioille. Tämän päivän suomalaisen ajattelun ykkösliigaan kohonnutta Frank Martelan mukaan: A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 35 ”Tahdonvoima mahdollistaa omaan tulevaisuuteen panostamisen. Sen avulla kykenemme sanomaan ei nykyhetken houkutuksille ja kyllä pidemmän tähtäimen päämäärille. Tahdonvoiman avulla sinä päätät mitä teet. Juuri nyt ja elämässä ylipäätään.” Jukka Eero Vuorinen puheenjohtaja Suomen opinto-ohjaajat ry Kil pai luky vy n metsä s tys tä Aicha Manai, työelämän nuorisolähettiläs, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 37 Keskiössä nuoret Vuosi 2013 on ollut nuorten vuosi, tai ainakin nuorten puolesta puhuvien vuosi. Nuorisotyöttömyyden kasvua on voivoteltu ja erilaisia keinoja työttömyyden kitkemiseksi on hakemalla haettu. On keskustelu masennuksesta, syrjäytymisestä ja yleisestä ahdingosta. Media on mässäillyt pahoinvoivien nuorten kohtaloilla ja sosiaalisessa mediassa on pudisteltu päätä, että miten tähän ollaan tultu. Opettajat ovat syytelleet vanhempia: kotona ei aseteta rajoja ja kurittomuus siirtyy kotoa koulun penkille. Työnantajat puolestaan ovat osoittaneet sormella opettajia; koulussa ei käsitellä tarpeeksi työelämätietoutta ja nuoret ovat työpaikalla täysin pihalla. Ja mediakampanjoiden avulla on syyllistetty työnantajia; yhteiskuntavastuun hengessä pitäisi tarjota enemmän töitä nuorille. Syyttelypeli on ollut rumaa katsottavaa, mutta ei voi väittää, etteivätkö nämä osoittavat sormet olisi luoneet kauan kaivattua keskustelua yhteiskuntamme olotilasta ja nuorten roolista maassamme. Siitä huolimatta en aio syyttää ketään, vaan haastaa kaikkia tasapuolisesti miettimään, mitä jokainen meistä voisi tehdä nuorten hyvään työelämään siirtymisen hyväksi. Tämän julkaisun päämääränä on keskittyä asenteen merkitykseen työnhaussa ja työelämässä. Tarkoitus ei ole käydä keskustelua nuorten syrjäytymisestä, eikä tarjota siihen ratkaisuja, vaan tuoda nuorten opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden näkemyksiä samalle viivalle työnantajien odotuksien kanssa. Esitetyt näkemykset koskevat nuoria vastavalmistuneita, työelämän kynnyksellä olevia melkein aikuisia ja sitä, miten he voivat itse tehdä parantaakseen omia mahdollisuuksiaan työllistyä ja mitä he odottavat työnantajilta ja työelämältä. Asenne ei ole taikalääke nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseksi, olisi naiivia väittää niin. Nuorisotyöttömyyden syyt ovat moninaisia ja myös hyvin riippuvaisia valtiomme taloudellisesta tilanteesta. Jokaisen nuoren tarina on erilainen. Asenteella töihin -julkaisussa keskitytään niihin nuoriin, jotka ovat jo valmistuneet tai ovat valmistumisen kynnyksellä. Tuomme nyt heidän ääntään esiin ja tarjoamme konkreettisia keinoja, joilla nuoret voivat kehittää omia työelämätaitojaan. Työ elämän nuori so l ä h e tti l ä s Nuoret ovat valmiita ja halukkaita tekemään työtä. Ongelma ei missään nimessä ole aikaansaamattomuus, vaan pikemmin puutteelliset tiedot työelämän pelisäännöistä, ja työpaikkojen saamisen vaikeus. Työelämän nuorisolähettiläs Työelämän nuorisolähettiläänä vien nuorten viestiä yrityksille, tuon yritysten viestiä nuorille, pyrin kartoittamaan tärkeimmät työelämätaidot ja tarjoamaan nuorille työnhakijoille konkreettisia keinoja, joiden avulla he voivat parantaa omia työllistymismahdollisuuksiaan. Tavoitteena on tarjota nuorille oikeat työvälineet, joiden avulla työpaikan saaminen helpottuu ja nopeutuu. Jotta tässä onnistutaan, on vuorovaikutuksen yritysten, nuorten ja oppilaitosten välillä toimittava avoimesti ja tehokkaasti. Vuoden 2013 aikana olen keskustellut useiden yritysjohtajien ja opetustoimen päättäjien kanssa nuorista työntekijöinä sekä siitä, millaisilla taidoilla nuoret työelämässä pärjäävät. Olen tavannut mm. opetusalan ammattilaisia, yhteiskunnallisia vaikuttajia sekä elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajia, kuten Koneen pääjohtajan Antti Herlinin, Pauligin omistajan Bertel Pauligin, EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen, työministeri Lauri Ihalaisen sekä Opetus-hallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän. Tapaamisten kautta olen päässyt tuomaan nuorten ääntä esiin ja samalla jakamaan nuorille oleellista tietoa työelämästä. Olen pyrkinyt tapaamisissani selventämään, millaisia asioita nuori sukupolvi työelämältä odottaa. Nuoria ei kuitenkaan voi luokitella yhdeksi ryhmäksi, mutta voimme puhua tekijöistä, jotka yhdistävät valtaosaa nuorista. Nuoret hakevat työltä merkitystä ja haluavat harjoittaa sellaisia ammatteja, jotka vastaavat heidän kiinnostustaan. Palkka ei missään nimessä ole motivoivin tekijä, vaikka silläkin on merkitystä. T-Median nuorisotutkimukset kertovat, että 86 prosenttia 17–29-vuotiaista nuorista on valmiita tekemään työtä, joka tukee heidän ammatillista kehittymistä, vaikka palkka olisi pienempi. N u o ret j a työelämä Mitä mieltä olet seuraavista työelämään liittyvistä väittämistä? Peilaa väittämiä tämän hetkiseen elämäntilanteeseesi. % Olen valmis tekemään sellaista työtä, joka tukee ammatillista kehittymistäni (omalla alallani tai itseäni kiinnostavissa tehtävissä), vaikka palkka olisi pienempi Olen valmis tekemään lähes mitä tahansa työtä saadakseni rahaa Olen valmis tekemään lähes mitä tahansa työtä saadakseni työkokemusta Haluan tehdä vain hyväpalkkaista omaa alaani vastaavaa työtä Haluan mieluummin tehdä hyväpalkkaista työtä, vaikka se ei vastaisi suoraan omia intressejäni tai omaa alaani 0 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä 20 En samaa enkä eri mieltä 40 Jokseenkin eri mieltä Lähde: T-Media Oy, Nuoret ja johtaminen 2012, 17–29-vuotiaiden työhalukkuus 60 Täysin eri mieltä 80 100 En osaa sanoa A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 41 Nuoret ja työelämä Nuorten yleisissä työelämävalmiuksissa ja ammatillisessa osaamisessa on monen työnantajan mukaan niin paljon paikattavaa, että se estää nuoren palkkaamisen peräti neljänneksessä tapauksista. Iltalehden vuonna 2012 järjestämässä kyselyssä 10 000 vastaajasta peräti 88 prosenttia oli sitä mieltä, että nuorilla on puutteita työelämän perustaidoissa. Masentavaa. Missä on nuorten ääni näiden tutkimustulosten keskellä? Miksi nuorilta ei kysytä, missä he kaipaavat tukea, jotta olisivat paremmin valmistautuneita työelämään? T-Media on näihin kysymyksiin etsinyt vastausta haastattelemalla tuhansia nuoria ympäri Suomen. Tässä osiossa esitetään tietoa siitä, millaista ohjausta nuoret kaipaavat työelämään liittyvissä kysymyksissä. Pahimmat pullonkaulat Nuorille suurimpia haasteita ovat työnhakuprosessin ymmärtäminen, omien taitojen esille tuominen sekä työelämätaitojen tunnistaminen ja kehittäminen. Oppilaitoksilta toivotaan tässä asiassa vastaantulemista lisäämällä yhteistyötä yritysten kanssa ja selvittämällä entistä paremmin, miten eri oppiaineita hyödynnetään työelämässä. Opiskelijat eri koulutusasteilta kaipaavat vahvempaa tukea ja ohjausta työelämään liittyvissä asioissa. Tutkimustulosten mukaan ja suoraan nuorten suusta kuultuna nuoret kaipaavat esimerkkejä erilaisista uratarinoista, konkretiaa sen suhteen, miten opittava aine näyttäytyy työelämässä sekä monipuolisempaa tietoa työelämätaidoista. Myös se, miten tuoda omia vahvuuksia esille askarruttaa monia. Itsetuntemus ei ole itsestäänselvyys. Itsetuntemus on sitä, että osaa kertoa, missä on hyvä ja osaa erottaa ne asiat, joissa kaipaa harjoittelua. Kun itsetuntemus on hyvällä mallilla osaa nuori myös etsiä osaamistaan vastaavia työpaikkoja, tehdä työhakemuksia, toimia työhaastattelutilanteissa ja olla oma-aloitteisempi. N u o ret j a työelämä Tahtotila Nuorilta kysyttiin vuonna 2012, minkälaista tukea he tarvitsisivat, jotta työnhaku ja työelämän ymmärtäminen olisi vaivattomampaa. Vastaajia tässä T-Median toteuttamassa tutkimuksessa oli yhteensä 26 073. Tulokset todistavat, että konkretiaa ja kannustusta todella kaivataan. Nuoret kokevat, että heitä tulisi tehokkaammin opastaa ja kannustaa tekemään valintoja tulevaisuutensa suhteen. Sparraava ilmapiiri sekä kouluissa että työpaikoilla mahdollistaa menestymisen ja auttaa itseluottamuksen kasvattamisessa. ”Mentorointia jo työelämässä olevilta. Työharjoittelu on myös hyvä keino.” (Mies, yliopisto) ”Rohkaisua hakea erilaisiin ja uusiin paikkoihin.” (Nainen, ammattiopisto) ”Ehkä enemmän opastusta työhaastattelutilanteisiin.” ”Tukea hakemuksien tekemisessä ja itseluottamuksen kohottamista.” (Mies, AMK) (Nainen, AMK) Työelämätietouden puute vaikuttaa jo varhaisessa vaiheessa nuorten tulevaisuuden suunnitelmiin. 23 prosenttia lukiolaisista ilmoitti täysin tai aika varmasti pitävänsä välivuoden kirjoitusten jälkeen. Moni haluaa lähteä ulkomaille, tehdä töitä tai miettiä vielä koulutus- ja uravalintojaan. Seitsemän kymmenestä lukiolaisista ilmoitti lisäksi, ettei työelämäasioita käsitellä koulussa riittävästi. Tiedot käyvät ilmi T-Median toteuttamasta Kun koulu loppuu -tutkimuksesta, johon vastasi lähes 5 000 yläkoululaista ja lukiolaista eri puolilta Suomea. 43 A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? Minkä verran työelämään liittyviä teemoja on käsitelty oppitunneilla/koulussa? % Yläkoulu (n=1889) Lukio (n=1588) 0 20 Erittäin paljon 40 60 Melko paljon 80 Melko vähän 100 Ei lainkaan Kaipaisitko lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta? % Yläkoulu (n=1890) Lukio (n=1587) 0 20 40 60 Kyllä Lähde: T-Media Oy, Kun koulu loppuu -tutkimus, 2013 80 En 100 En osaa sanoa N u o ret j a työelämä Vastaanottamisen arvo Parhaiten työelämätaitoja oppii työtä tekemällä. Siksi onkin tärkeää, että työnantajat ottavat nuoret ennakkoluulottomasti vastaan ja johtavat heitä kannustavalla otteella. Nuori kaipaa erityisesti johdolta keskittymistä oman henkilöstön innostamiseen ja motivointiin. Työnantajamielikuva heilahtaa jyrkästi, kun organisaatio saa kielteistä julkisuutta. T-Median tutkimuksessa nuorilta kysyttiin myös, kuinka tuttavalta kuultu tieto jonkin työpaikan huonosta esimiestyöskentelystä vaikuttaisi vastaajan toimiin ja ajatuksiin ko. työnantajasta. 94 prosenttia vastaajista ilmoitti, että tuttavalta kuultu tieto huonosta esimiestyöskentelystä vähentää kiinnostusta hakea töihin työnantajalle. Melkein yhtä moni vastaajista näki tällaisen tiedon myös laskevan yrityksen työnantajamainetta. Reilusti yli puolet vastaajista todennäköisesti myös välittäisi tietoa kehnosta esimiestyöskentelystä eteenpäin. Noin viidennekselle vastaajista koko toimialan työnantajamaine saa kolauksen negatiivisista puheista. Koululta ja työnantajilta odotetaan suurempaa panostusta. Vaikka nuoret kokevatkin olevansa suurelta osin valmiita työelämään, kaipaavat he vahvempaa ohjausta, jotta työllistyminen helpottuisi. On äärimmäisen tärkeää, että erityisesti ensimmäinen työkokemus on positiivinen. Ensikosketus työelämään muistetaan pitkään. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 45 N u o ret j a työelämä Miten voit olla tueksi nuorelle tulokkaalle työpaikallasi? Mitä viereisellä sivulla mainitut keinot voisivat tarkoittaa käytännössä? 47 A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? Mitkä näistä keinoista tukevat nuorten mielestä työssä kehittymistä parhaiten? % Perehdytys Työyhteisön tuki Palaute Vastuun ja haasteiden antaminen Avoin tiedon jakaminen Koulutukset Tiimityö Mentorointi Itseohjautuvuus/ itsensä kehittäminen Palkitseminen Kehityskeskustelut Työn kierto 0 25 50 75 Nainen Lähde: T-Media Oy, Nuoret ja johtaminen 2012 Mies N u o rten suusta Nuorten suusta Puhuttaessa nuorten työelämätaidoista on tärkeää ottaa sekä nuoret että työnantajat keskusteluun mukaan. Nuoret odottavat työltä paljon, mutta ovat myös valmiita panostamaan omaan suoritukseensa. Tulevaisuuden unelmatyöympäristöt ovat nuorten mielestä muun muassa sellaisia, jossa heidät nähdään tasavertaisina muun työyhteisön kanssa, jossa hyväksytään virheet, annetaan tilaa, tehdään töitä ilolla ja kannustetaan kehittymään. Nuoria huolestuttaa katkeroituminen, tulevaisuudenuskon menettäminen ja se, ettei löydä omaa polkuaan. ”Me haetaan merkitystä, halutaan tehdä jotain, millä voi vaikuttaa asioihin. Nuoret on ollu sellasii kautta aikojen. Mut sit tulee laskut, lainat ja lapset ja sitä muuttuu kyyniseks ja jotenkin katkeroituu. Mä en haluu, et käy niin.” – Khaled ”Oon valmis tekemään ja teenkin ihan mitä vaan töitä, et saan rahaa ja voin elää rauhas. Mut toivon, et tulevaisuudessa pääsen tekee sitä omaa juttuu ja jos siihen menee kauan aikaa, etten kuitenkaa luovuta. Nyt on ainakin sellanen fiilis, etten ikinä luovuttais.” – Veera Nuorten asenne työnhakua ja työntekoa kohtaan on enimmäkseen positiivinen. Työnantajien puolelta kuitenkin toivotaan parannusta monella tapaa. Heidän esittäessä ohjenuoria nuorille ja antaessa hyviä vinkkejä työelämätaidoista haluavat myös nuoret tuoda esiin omia näkemyksiään. Yksipuolisia vaatimuksia ei suodateta noin vain. Työnantaja ja työntekijä tarvitsevat toinen toistaan ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että molemmat ymmärtävät toisiaan. Realiteetit kohdallaan Nuorten keskuudessa hallitsee vahva todellisuudentaju. Opiskelun ohella ja joskus sen jälkeenkin joutuu tekemään omasta koulutuksestaan poikkeavia työtehtäviä. Myös se, että harjoittelujaksoilla tehdään asioita, jotka eivät ole oman kiinnostuksen kannalta oleellisia, nähdään täysin normaa- A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 49 lina ja asiaankuuluvana. Asiasta ei valiteta tai tehdä numeroa, se on osa elämää. Nuoret kokevat, että on jaksettava yrittää ja oppia tarjotuista mahdollisuuksista. On hyväksyttävä, että on velvollisuuksia. ”Ei se nyt oo niin paha, jos työharjoittelussa joutuu vaik tekee arkistointihommia, vaikka tarkoitus olis tehdä jotain haastavampaa. Mä kuitenkin pääsen samalla näkemään, mitä siellä työpaikalla tapahtuu ja miten asiat hoidetaan; se on jo mieletön etu.” –Dora. Työharjoittelut ovat suuressa arvossa nuorten keskuudessa. Harjoitteluista saadaan usein paljon irti, vaikka työtehtävät eivät olisikaan kovin vaativia. Osa nuorista on tosin sitä mieltä, että nuorta harjoittelijaa käytetään joskus hyväksi teettämällä tällä tehtäviä, jotka työnantaja kokee itselleen epämieluisaksi. – Joskus kyl tuntuu, että käytetään vähän hyväks ja kelataan, et tossa kun on ilmasta työvoimaa, ni sit pistetään se tekee kaikki mahollinen. Ei oo kyl reiluu.” –Veera Nuoret haluavat päästä kokeilemaan työn tekemistä jo varhaisessa vaiheessa ja ottavat mielellään kaiken irti työharjoitteluista. Näin on erityisesti korkeakouluopiskelijoilla, joilla ei ole läheskään yhtä hyvät harjoittelumahdollisuudet kuin esimerkiksi ammattikoulussa opiskelevilla. Top 4 -työelämätai d ot Mitä työelämätaidot merkitsevät sinulle? Millä taidoilla olet tähän asti kokenut menestyväsi työssä tai työnhaussa? A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 51 Top 4 -työelämätaidot Keskustellessani työnantajien kanssa kuluneen vuoden aikana olen tullut siihen tulokseen, että yleiset työelämätaidot voidaan jakaa neljään: asenne, oma-aloitteisuus, ammattitaito ja vuorovaikutus. Jotta myös nuorten näkökulma tulisi esille, järjestin heille työelämätaitoihin liittyvän workshopin. Havaitsin, että myös nuoret näkevät asenteen äärimmäisen tärkeänä oman menestyksen kannalta. Oma-aloitteisuutta, ammattitaitoa ja vuorovaikutusta arvostetaan yhtälailla, mutta jokaisen ominaisuuden kohdalla pallo heitettiin myös työnantajan suuntaan. Tässä kappaleessa käydään läpi sekä työnantajien että nuorten ajatuksia työelämätaidoista. Nuoria edustaa valikoitu ryhmä eri-ikäisiä ja taustaltaan erilaisia opiskelijoita. Ryhmään kuuluu 24-vuotias tradenomiksi opiskeleva Khaled Adel, 23-vuotias valokuvaajaksi valmistuva Dora Cheffi, 19-vuotias ylioppilaaksi kirjoittanut Emin Ouni, 24-vuotias hoito-alaa opiskeleva Veera Veikkolainen, 27-vuotias maisterinopintojaan suorittava Tiina Teräs ja 26-vuotias ammattikorkeakoulussa opiskeleva Jessica Jusslin. Aihealueen ni mi A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 53 Asenne – Kaikkea ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä. On oltava nöyrä ja otettava vastaan myös sellaisia työtehtäviä, jotka eivät välttämättä vastaa koulutusta. Nuorella pitää olla kärsivällisyyttä ja totuudenmukainen kuva omasta etenemisen tahdista. Kaikki hyvä vie aikaa. Näin ottaa kantaa Bertel Paulig asenteen tärkeydestä työelämässä. Hyvällä asenteella viitataan siihen, että nuori näyttää olevansa innostunut ja haluaa oppia lisää. Realistisella otteella ei tarkoiteta, että nuori ei voisi edetä työtehtävissään tai joutuisi tekemään muiden rippeet. Mutta nuorta kannustetaan tiedostamaan, että työssä edetään asteittain vaativampiin, ja usein myös itselle mielekkäämpiin tehtäviin. Jos nuori asennoituu jokaiseen työpaikkaansa niin, että näkee sen mahdollisuutena kokemuksen kartoittamiseen eikä epämieluisana velvoitteena, saa hän itse paljon enemmän kokemuksesta irti ja tekee samalla työnantajaansa hyvän vaikutuksen. Asenne näkyy läpi. Sitä on vaikea peitellä. Oli se huono tai hyvä niin se pistetään muistiin. Siksi asenne kannattaakin pitää positiivisena. – Työelämässä pärjää näyttämällä olevansa aidosti motivoitunut ja haluavansa tehdä asioita yhdessä tiiminä, eikä vain omaa napaansa tuijottamalla. Rehellisyys, oma-aloitteisuus ja hyvä asenne kantavat pitkälle, muistuttaa Jyväskylän kaupungin rekrytointipäällikkö Sari Ropponen. – Asenne on se tärkein juttu. Oleellista on olla oma itsensä, oma aitous on parasta, sanoo puolestaan Jyväskylän LähiTapiolan toimitusjohtaja Teemu Toivanen. Hyvä asenne ratkaiseva osa työnhakuprosessia Työnhaussa täytyy näkyä tavoitteellisuus ja periksi antamattomuus. Vastoinkäymisistä huolimatta on jatkettava rohkeasti eteenpäin. – Koskaan ei pidä luovuttaa työnhaun suhteen, vaikka mikä olisi. Aina kannattaa olla aktiivinen ja rohkeasti hakea töitä myös yrityksistä, joissa ei välttämättä ole mainostettu avoimia työpaikkoja tai joiden toimiala ei ole täysin tuttu. Oma persoona on hyvä tuoda esille, eikä pidä lannistua, vaikka tekisi satoja hakemuksia ilman, että tulee kutsua haastatteluun. Aina ei voi voittaa, mutta aina kannattaa yrittää, kertoo Uranuksen toimitusjohtaja Hannu Solanne. As enne – Asenne, oikea asenne, mitä se nyt tarkoittaakaan. Oikeanlainen suhtautuminen työhön, elämään ja toisiin ihmisiin, eli asiakkaisiin ja työkavereihin. Siitä se lähtee. Kaikki muuhan on rakennettavissa siihen päälle, kertoo Lauri Sipponen, Lidlin toimitusjohtaja. – Jos sinulla asenne on kohdillaan ja oppimiskyky ja oppimishalu olemassa, niin sen jälkeen se homma lähtee väkisinkin etenemään. Toki on niitäkin, joilla on asenneongelma. Silloin toivotaan, etteivät he seulan läpi pääsisikään, mutta jos pääsevät, niin kyllä nopeasti törmäävät vastahankaan, Sipponen jatkaa. Tunne itsesi Pitää pohtia millä itse saa tuloksia aikaan ja päinvastoin, millä jarruttaa omaa tekemistään. Syvä itsetuntemus on tarpeen, kun haluaa parantaa omaa suoriutumistaan työelämässä ja muutenkin. Tuntemalla itsensä, tuntemalla omat vahvuudet, heikkoudet ja mahdollisuudet oppii myös tunnistamaan missä pitää kehittyä ja mitä kykyjä milloinkin tuoda esille. Lisäksi, täytyy uskoa vahvasti, että voi todella saavuttaa sen, mitä haluaa, ja pystyy myös kuvittelemaan sen mielessään. Näillä keinoilla voi muuttaa omaa asennettaan huomattavasti positiivisemmaksi. – Paljon on asenteesta kiinni. Hyvillä sosiaalisilla taidoilla pärjää pitkälle. Vaikka ammattitaito olisi huippuluokkaa, on turha haaveilla menestyksestä työelämässä, ainakaan pitkällä tähtäimellä, jos ihmisten kanssa ei osaa tulla toimeen, esittää Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Aktiivisuus, sosiaalisuus, itsensä esille tuominen ja omien ideoiden esittäminen rohkeasti on arvostettava piirre työnantajan silmissä. Nuori saattaa usein luulla, että ei osaa mitään eikä tiedä miten muuttaa opintosuoritustaan suoraksi taidoksi. Tässä kohtaa nuorelle täytyy antaa tukea ja ohjausta. Tikkurilan toimitusjohtaja Erkki Järvinen muistelee ensimmäistä työpaikkaansa vastavalmistuneena kauppatieteiden maisterina. Hän sai markkinointitehtävän Fazerilta, eikä omasta mielestään osannut vielä mitään konkreettista. Järvinen luonnehtiikin learning by doing -menetelmän olleen kaikista tehokkain. Koulusta saatu teoriapohja sulautui sitten aikanaan konkreettiseen työntekoon. Tärkeimmiksi työelämätaidoiksi McDonaldsin henkilöstö- ja koulutusjohtaja Maarit Latvala listaa tiimihenkisyyden, tavoitteellisuuden, 55 A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? oma-aloitteellisuuden, aktiivisuuden ja sosiaalisuuden. Ahkera ote työn tekemiseen, hyvät käytöstavat ja asiakaspalveluhenkisyys ovat yhtälailla tärkeitä piirteitä. Lisäksi, hyvä itseluottamus ja positiivinen näkökanta asioihin auttavat. – En ole ikinä ajatellut pääsenkö töihin tai kouluun, pikemminkin mihin pääsen, Latvala kertoo. Asenteen merkitystä ei pidä aliarvioida, sillä se kantaa pitkälle. Ihminen, jolla on asenne kohdallaan, on työyhteisössä ystävällinen, auttavainen ja sosiaalinen. Työyhteisössä, jossa hallitsee kokonaisuudessaan hyvä asenne, on positiivinen ilmapiiri, hyvä dynamiikka ja matala hierarkia. Nuorten näkemyksiä asenteesta Tiina: – Ystävällisyys, sosiaalisuus, auttavaisuus Khaled: – Tekee jotain työtä kokemuksen takia, vaikka ei siitä niin tykkäis. Jessica: – Kannustavaisuus Emin: – Iloinen ilmapiiri töissä Dora: – Yrittää aina parantaa itteensä Veera: – Jaksaa aina olla hyvällä fiiliksellä ja innostaa muitakin, vaikka olis mikä. As enne Kumpi sitten tulee ensin? Mahdollistaako hyvä työpaikka oikeanlaisen asenteen vai asenne hyvän työpaikan? Asiasta oltiin montaa mieltä, mutta enemmistön äänellä päädyimme siihen lopputulokseen, että hyvällä asenteella voi tehdä epämiellyttävästä työstä mieluisan. Merkitys työelämässä Omaa asennettaan pystyy nuorten mukaan kehittämään katsomalla seikkoja aina pitkällä tähtäimellä. Jos joku asia tuntuu epämieluisalta tehdä töissä, on ajateltava se yhtenä askeleena kohti parempaa tehtävää. Nuoret kertoivat esimerkkejä siitä, miten etenivät nopeasti osa-aikaisissa työtehtävissään, koska tulivat aina töihin reippaalla asenteella, näyttivät kiinnostuksensa ja tekivät hommansa ahkerasti. ”Se, kuinka paljon työstään pitää, vaikuttaa suoraan asenteeseen” –Tiina ”Mä kyl oon sitä mieltä, että jos on oikee asenne, ni sit tykkää mistä vaan ja pystyy etenemään.” –Veera Asenne ratkaisee? Asenteen merkitystä työnhaussa tai tekemisessä ei aliarvioida lainkaan ja nähdäänkin pääasiallisesti sellaisena, joka riippuu vahvasti kunkin henkilön persoonasta. Tästä huolimatta, myös työnantajalla ja kouluilla on vastuunsa sen suhteen, että nuori myös jaksaa pitää asenteensa positiivisena. ”Kyllä esimiehenkin pitää olla tavallaan nöyrä ja todellakin kannustava.” –Emin Nuorten mukaan työnantaja ei voi olettaa saavansa täydellisellä asenteella varustettua työntekijää, ellei myös itse osoita myönteistä suhtautumista ja näytä, että työyhteisö on sellainen, jossa positiivisuutta arvostetaan. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 57 ”No totta kai pitää olla nöyrä ja silleen ystävällinen, kun menee haastatteluun tai uuteen paikkaan töihin. Mut jos tuntuu, että ei oo tasa-arvoinen muiden kanssa, ni sit helposti alkaa kukkoilemaan tai muuttuu liiankin nöyräksi, kun on vaan niin paniikissa.” –Khaled Nuori reagoi vahvasti ympäristöönsä. On ratkaisevaa, että esimerkiksi ensimmäinen työkokemus on jollain tasolla positiivinen, jotta nuori osaa katsoa tulevaisuutta hyvällä mielellä. Asenne kumpuaa vahvasti yksilöstä itsestään ja tavasta, jolla tämä maailmaa katselee. Työnantaja ei voi kuitenkaan vaatia nuorelta työntekijältä reipasta asennetta, ellei työympäristö siihen edes jossain määrin kannusta. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 59 Oma-aloitteisuus – Oma-aloitteisuus ja hyvä asenne työtä kohtaan ovat menestyjän valttikortteja, kertoo Innokas Medical Oy:n henkilöstöjohtaja Seija Heikkilä. Oma-aloitteisuus säästää työnantajan aikaa ja osoittaa työntekijän olevan motivoitunut ja kiinnostunut tehtävästään. – Alue, jossa nuoret voivat töissä kehittää itseään, on oma-aloitteisuuden lisääminen. Muuten nuoret ovat kaiken kaikkiaan reippaita työntekijöitä ja heillä on oikea asenne työn tekemiseen, Heikkilä jatkaa. Ajoittain hän kuitenkin kaipaisi enemmän riskinottoa ja määrätietoisesti asioiden eteenpäin viemistä; aina ei hänen mukaansa tarvitse odottaa lisäohjeistusta vaan mennä uskaliaasti eteenpäin. Kun huomaa jotain mitä pitäisi tehdä, tekee sen. Vaikka esimies ei ole erikseen käskenyt, voi sen silti tehdä. Voi myös rohkeasti sanoa esimiehelle, mikäli näkee jossain työsaralla parantamisen varaa. Kun saa yhden työn valmiiksi, ei tarvitse jäädä odottamaan vaan voi aloittaa uuden työn itse. Oma-aloitteisuus on myös ideoiden jakamista työkavereiden kesken. Kaukokatseisuutta Metsä Groupin henkilöstöjohtaja Anneli Karhula arvostaa oma-aloitteisuutta ja kykyä nähdä oman ammattinsa ulkopuolelle. – Ei haluta sellaisia ihmisiä, jotka ajattelevat ammattiin valmistuttuaan, että tätä minä teen lopunikäni, vaan sellaisia, jotka haluavat jatkuvasti oppia uutta, kehittyä ja tehdä monenlaista, Karhula kertoo. Oma-aloitteisuus työnhaussa näkyy esimerkiksi etsimällä töitä, joita ei ole erikseen ilmoitettu, ottamalla rohkeasti yhteyttä mahdollisiin työnantajiin ja markkinoimalla itseään rekrytointimessuilla ja erilaisissa tapahtumissa. Aloitekyvyllä eteenpäin Oma-aloitteinen työnhaku on tehokkain tapa löytää työtä. Yrityksen tarvitsemasta työvoimasta läheskään kaikkia ei ilmoiteta julkiseen hakuun, jolloin oma aktiivisuus korostuu entisestään. Tällaiset nk. piilotyöpaikat eivät aina ole selvillä edes yritykselle itselleen. Oma-aloi ttei suus Työpaikkojen etsintä alkaa kartoittamalla oman seutunsa potentiaaliset yritykset, jotka voivat tarjota osaamista tai opiskelua vastaavaa työtä. Valittuihin yrityksiin voi soittaa henkilöstöhallinnosta vastaavalle henkilölle tai lähettää suoraan avoimen työhakemuksen. Aktiivisuus ja oma-aloitteisuus liittyvät toinen toisiinsa. Työhaussa kannattaa jatkuvasti etsiä uusia mahdollisuuksia. Varsinaisen työn saatuaan voi oma-aloitteisella otteella vakuuttaa työnantajan vielä vahvemmin ja varmistaa uralla etenemisen. Oma-aloitteinen työntekijä on rohkea ilmaisemaan mielipiteensä, osallistuu työympäristönsä kehittämiseen esim. ehdotusten kautta, ja on valmis kokeilemaan uusia asioita eikä odota jatkuvaa ohjausta. 61 A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? Nuorten näkemyksiä oma-aloitteisuudesta Tiina: – Uskaltaa ottaa riskejä ja tuo äänensä kuuluviin. Emin: – Haluu vaikuttaa omaan tekemiseensä ja näyttää et osaa enemmän, kertoo vaikka miten jonkun asian vois tehä paremmin omasta mielestä. Veera: – Rohkeus, ei voi olla oma-aloitteinen, jos ei oikeesti oo ees vähän rohkee. Mä ainakin meen ja teen ihan ilman sen kummempaa ohjeistusta, siis jossain perusasioissa; esim. paikan siistinä pitäminen. Dora: – Sit kun pelko katoo ja uskaltaa ite alottaa uuden jutun tekemisen. Khaled: – Tykkää vastuusta ja haluu aina tehä haastavampii juttui. Jessica: – Itseluottamus tekee oma-aloitteiseks, tekee esim. ylimääräisiä juttuja töissä, ilman et kukaan erikseen pyytää. Oma-aloi ttei suus Asian ytimessä Oma-aloitteisuus nähdään siis ominaisuutena, joka tulee jonkin toisen piirteen jatkona. Jos ihminen pitää haasteista ja haluaa oppia uutta, tulee hänestä oma-aloitteinen. Oma-aloitteisuudeksi kuitenkin laskettiin myös esim. toimistolla kahvin keittäminen, tilojen siistiminen, työkavereiden kutsuminen lounaalle ja muut pienet eleet, joihin kukaan ei varsinaisesti ohjeista tai pyydä tekemään. Osa nuorista oli sitä mieltä, että paljon on myös esimiehestä kiinni; ei voi olla oma-aloitteinen ellei esimies siihen kannusta ja näytä esimerkkiä. Toisaalta, joillakin työpaikoilla hengitetään niin vahvasti niskaan, että nuorelle ei edes anneta tilaa tai mahdollisuutta itse vaikuttaa tekemiseensä tai olla aloitekykyinen työskentelyssään. ”Ei pitäs pelätä pomoa, pitäs olla rento ilmapiiri. Ei voi tietää kaikkea heti, eikä pomolta löydy kärsivällisyyttä, oppiminen vie aikaa.” –Dora ”Ei ymmärretä, että toisen rutiini on toiselle täysin uutta ja jos tehtävänkuva on epäselvä ni mist voi tietää, et mitä vois alottaa tekee ihan itsestään.” –Jessica Nuoret olivat selvästi sitä mieltä, että heitä tulee ensisijaisesti kannustaa omatoimisuuteen ja luoda sellainen ilmapiiri, jossa oma-aloitteisuutta arvostetaan ja myös edellytetään työntekijöiltä. Työilmapiirin on oltava sellainen, jossa annetaan tilaa virheille. Näin luodaan turvallisuuden tunne, jota nuori kaipaa voidakseen olla oma-aloitteinen. Osa koki pelottavaksi vaatimuksen olla oma-aloitteinen, ja osa taas näki jonkin asteisen pelon jopa motivoivana. ”Vaikee tehdä jotain, koska pelkää, et tekee väärin.” –Jessica ”Mua ei kyl todellakaan pelota et teen väärin, se on just mikä motivoi!” –Veera A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 63 Omatoimisuutta pidettiin myös piirteenä, joka riippuu täysin työn laadusta. Jos työ on valmiiksi hyvin jäykkää ja seuraa tietynlaista protokollaa, on vaikea olla oma-aloitteinen. Asiantuntijatehtävissä tai projektien vetämisessä taas ei nuorten mielestä edes pärjäisi ilman oma-aloitteisuutta. Myös oma persoona vaikuttaa vahvasti siihen, pystyykö olemaan omaaloitteinen vai ei. Toiset haluavat tietoisesti tehdä rutiininomaista työtä ilman, että heidän tulee miettiä, miten sitä kehittää ja mieluusti toimivat tiukkojenkin ohjeiden alaisina. Aihealueen ni mi A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 65 Ammattitaito Muodolliset pätevyydet, kuten suoritettu tutkinto, ovat tärkeitä kun haetaan ensimmäisiä työpaikkoja. Uran edetessä niiden merkitys kuitenkin vähenee jonkin verran. Koulutus tai tutkinto sinällään ei ole tae menestyksestä, mutta se on ratkaiseva osa uralla onnistumista ja ammattitaidon kartuttamista. Ammattitaito ja osaaminen koostuvat koulutuksesta ja kokemuksesta sekä molempien kautta saaduista tiedoista ja taidoista. Ammattitaito ei ole työelämätaitona itsestäänselvyys. Ammattitaidolla ei tarkoiteta vain sitä, että rakennusinsinöörin töitä tekevällä tulee olla rakennusinsinöörin tutkinto, vaan jotain paljon laajempaa. Työnkuvan vaatima perusosaaminen ja tietotaito ovat ammattitaidon perusta. Pätevyys on oleellista työssä menestymisen kannalta. Ammattitaitoon kuitenkin kuuluu myös muita ominaisuuksia, kuten luotettavuus, rehellisyys, toisten kunnioittaminen, tukeminen ja kuunteleminen. Ihan jo perus käytöstavat ovat osoitus ammattitaidosta. Tunnetaidot Hyvä itsetunto syntyy ammattitaidosta. Asiantuntemus on kykyä ja halua tehdä työnsä niin hyvin kuin osaa ja pyrkiä parempaan. Se karttuu kouluttautumalla ja sen ylläpitäminen edellyttää elinikäistä oppimista. Omaa osaamista pitää pystyä arvioimaan esim. kehityskeskusteluissa. Tarmo Pipatti mainitsee erityisesti sen, että työelämässä pärjää parhaiten hyvällä ammattitaidolla, mutta rinnalla on oltava vahvat vuorovaikutustaidot. Antti Herlin puolestaan peräänkuuluttaa ammattitaidon merkitystä. Hänen mukaansa se karttuu parhaiten töitä tekemällä, nuorilla työharjoittelujaksojen kautta. Ammattitaitoon kuuluvat myös selkeät pelisäännöt työpaikalla ja niiden noudattaminen. Herlin on vahvasti sillä kannalla, että työn oppii vain ja ainoastaan tekemällä; harjoittelu- ja kesätyömahdollisuudet ovat äärimmäisen tärkeitä opiskelijoille. Ammatti tai to Käytöstavat Bertel Paulig painottaa käytöstapojen merkitystä ja kannustaa nuoria pitämään ne mielessä. – Ei ole vanhanaikaista vaan kohteliasta tervehtiä, ottaa hattu pois päästä kun tulee sisätiloihin ja käyttäytyä kunnioittavasti muita kohtaan. Tämä on osa ammattitaitoisen kuvan antamista asiakkaille, työkavereille ja työnantajalle, Paulig sanoo. HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen kannustaa jokaista nuorta olemaan yksilö. Hän ymmärtää nuoren tarpeen tuoda oman persoonansa tai uskonnollista vakaumustaan esille esim. pukeutumisen kautta. Hän muistuttaa samalla, että erityisesti kaupan alan ja ravintola-alan tehtävissä on ymmärrettävä hygieniasäännökset ja turvallisuusriskit. Esimerkiksi lävistykset suun alueella eivät sovellu työskentelyyn ruoan lähellä, kasvotatuoinnit saatetaan nähdä epäasiallisena asiakaspalveluyössä ja suuret päähuivit taas turvallisuusriskinä tuotannon puolella. Nuori, joka siis käyttää päähuivia, voi työajalla käyttää pienempää huivia, joka ei voi tarttua koneisiin. Lävistyskorut voi oma-aloitteisesti tarjoutua ottamaan työnteon ajaksi pois jne. Joustavuutta kaivataan puolin ja toisin, usein asioista avoimesti keskustelemalla päästään hyvään yhteisymmärrykseen. Hyvään ammattitaitoon kuuluu olennaisesti tämänlaisten asioiden huomiointi. Ammattitaitoinen työntekijä on sellainen, jota muut kunnioittavat. Hän on arvokas lisä työyhteisölle ja haluttu työntekijä työnantajan silmissä. Työkokemuksen puute, mikä saattaa olla yleistä nuorilla, ei ole este ammattitaidolle. Asenne on. Nuori voi huokua ammattitaitoa käytöksellään, asenteellaan ja halullaan oppia ja kehittyä. Ammattitaitoinen työntekijä on kouluttautunut hyvin, valmis kouluttautumaan lisää työpaikallaan, asiallinen ja ymmärtää niin laajoja kuin suppeampiakin kokonaisuuksia. 67 A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? Nuorten näkemyksiä ammattitaidosta Tiina: – Työpaikan sääntöjen tunteminen ja kunnioittaminen Khaled: – Tapa, jolla tekee työnsä. Tekee työn niin, että muut luottaa ja kunnioittaa. Jessica: – Tuntee työnsä perusteellisesti ja on oikee koulutus takana. Emin: – Et on käyny koulun loppuun ja ollu kaikissa harjotteluissa ja osaa hommat hyvin. Dora: – Ymmärtää työnsä merkityksen ja tietää, miten oma tehtävä tulee hoitaa. Veera – Asiantuntemus. Tietää, mitä tekee ja millä tavalla. Ammatti tai to Monen asian summa Ammattitaidon koettiin syntyvän hyvistä käytöstavoista, koulutuksesta ja kokemuksesta. Ammattitaito sidottiin asiallisuuteen. Nuoret olivat vahvasti sitä mieltä, että henkilö, joka on asiallinen ja käyttäytyy hyvin muita kohtaan, on automaattisesti myös ammattitaitoinen. Jotta nuori voisi kasvattaa omaa ammattitaitoaan, on koulun tarjoamilla harjoittelumahdollisuuksilla äärimmäisen iso merkitys. Nuorten mielestä ammattitaitoa pääse harjoittamaan vain ja ainoastaan tekemällä. Vaikka koulussa saakin teoreettisen pohjan tarvitaan käytännönläheisyyttä yhtä paljon, ellei enemmän. Ammattitaito ominaisuutena nähtiin eniten sellaisena, jonka voi oppia ja joka ei tule suoranaisesti ihmisestä itsestään; toisaalta, hyvän asenteen nähtiin helpottavan ammattitaidon harjaantumista. Työhön opastaminen Nuoret odottavat perehdytykseltä paljon. Asiantunteva ja huolellinen perehdytys ovat hyvä alku ammattitaidon karttumiselle. Tiina kertoi esimerkin kaupassa työskentelystä, jossa nuorta ei perehdytetty tai koulutettu tarpeeksi hyvin tehtävään. Epäonnistunut asiakaskohtaaminen koitui tappioksi kolmelle osapuolelle; työantajalle, nuorelle sekä asiakkaalle. Työhönopastuksen lisäksi myös ryhmätyöskentely ja työnkierto lisäävät ammattitaitoa, mm. uusien toimintamallien myötä. Suoraan asiaan Nuoria kehotetaan työhakemuksia tehdessään olemaan luovia ja käyttämään itsensä kuvailemiseen muitakin adjektiiveja kuin jo jokseenkin loppuun kuluneet ”sosiaalinen”, ”avoin”, ja ”tiimityöskentelykykyinen”. Ne eivät loppupeleissä kerro hakijasta tarpeeksi ja voivat jopa kuulostaa teennäisiltä. Samanaikaisesti nuorilla on oikeus vaatia rehellisyyttä työnantajalta. Työpaikkailmoituksessa pitää kertoa todenmukaisesti työn sisällöstä, ettei se haastattelussa osoittaudukin joksikin muuksi. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 69 ”Kun ilmotuksessa etsitään työntekijää, niin siinä vois paremmin kertoo, että mitä sen tyypin pitää osata. Usein haetaan jotain tyyppiä, joka on kuvailtu tosi epäselvästi ja sit se työnkuvakin on yleensä ihan jotain muuta kun ne antaa eka ymmärtää”. –Khaled ”Joo, esim. kuvaillaan hakemuksessa joku paikka, missä etenee nopeesti ja pääsee tyyliin asiantuntijahommiin, mutta totuus onkin ihan muuta!” –Tiina Kun työpaikka paljastuukin joksikin muuksi, kuin mitä alun perin on luultu, aiheutuu tilanteesta hallaa. Nuori kokee tulleensa petetyksi ja työnantaja saattaa ajatella tehneensä virheellisen rekrytoinnin. Ammattitaidon on vaikea vahvistua tällaisessa ympäristössä. Hyvä ammattitaito saadaan vankalla koulutuksella ja käytännön kokemuksella. Hyvään ammattitaitoon kuuluvat yhtälailla hyvät käytöstavat kuin muiden huomioon ottaminen. Nuori kaipaa työnantajalta rehellisyyttä ja mahdollisuuksia kehittää omaa ammattitaitoaan työn ohessa. Koulutuksia ja työnkiertoa arvostetaan suuresti. Ammatti tai to A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 71 Vuorovaikutus – Jos ihmisten kanssa ei osaa tulla toimeen, on turha haaveilla menestyksestä työmaailmassa, ainakaan pitkällä tähtäimellä, kiteyttää Tarmo Pipatti vuorovaikutuksen merkityksen. – Motivoitunut ja sosiaalisesti lahjakas työntekijä on arvokas, sanoo myös Uuspalvelun toimitusjohtaja Ismo Nurmi. Vuorovaikutustaidoilla viitataankin sosiaalisiin kykyihin, taitoon tulla toimeen ihmisten kanssa ja kommunikoida avoimesti. Ilman hyviä vuorovaikutustaitoja ei tiedon siirtäminen työntekijältä toiselle onnistu, ja oppimisille ei kehity tuottavaa maaperää. Ystävänsä voi valita, perhettä ja työkavereita ei, siksi vuorovaikutustaidot tulevat tarpeeseen, kun ollaan tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Näkemyseroja ja muunlaisia mielipiteitä saa ja tuleekin olla, mutta niistä joustavasti ja diplomaattisesti viestiminen on ratkaisevaa. Kuuntelemisen ja havainnoinnin taidot, argumentointitaidot, taito ottaa ja pitää puheenvuoroja, ylläpitää keskustelua ja osoittaa tukea, ovat kaikki osa hyvää vuorovaikutusta. Sähköiset viestintäkanavat ovat saaneet aikaan sen, että osalle nuorista ei ole yhtä helppoa tuottaa pidempää, kirjoitettua tekstiä. Tämäkin on työnantajien hyvä tiedostaa ja mukautua viestinnässään tulevien sukupolvien tuomiin erityispiirteisiin. Se on kemiaa Vuorovaikutuksella on valtaisa vaikutus myös työnhaussa, etenkin haastatteluvaiheessa. Työnhakijan tulee osata näyttää, että hänen kanssaan on helppo tulla toimeen. – Hyvin usein, ellei aina, työhaastattelun onnistuminen riippuu puhtaasti henkilökemioista. Kaikkia ei voi miellyttää. Työnantaja katsoo millainen henkilö sopii kuhunkin työympäristöön. ”Haluaako hänen kanssaan tehdä töitä?” on päällimmäisin kysymys haastattelijan mielessä, kertoo Hannu Solanne. Kaikkia ei tosiaan voi miellyttää, mutta hyvillä vuorovaikutustaidoilla on vaikea tehdä huonoa ensivaikutelmaa. Vu orovai kutus Tulevaisuuden työelämä tulee olemaan entistä enemmän yhdessä tekemistä ja tiimimäiset organisaatiot yleistyvät, joten nuorilla tulevaisuuden osaajilla on oltava vuorovaikutustaidot kohdallaan. Toimivan vuorovaikutuksen rakentamiseen on kaikkien osapuolten, niin työntekijöiden kuin työnantajienkin osallistuttava. Työntekijä, jolla on hyvät vuorovaikutustaidot, kuuntelee ja viestii selkeästi, kunnioittaa muita ja on positiivinen osa työyhteisöä. Nuorten näkemyksiä vuorovaikutuksesta Tiina: — Ystävällinen ja iloinen ilmapiiri edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja. Khaled: — Vuorovaikutuksen pitää olla luonnollista ja vaivatonta. Se on feikkiä, jos väkisin leikkii ystävällistä ja huomaavaista. Veera: — Kommunikointi, osaa kuunnella ja puhuu sillon kun tarvii. Emin: — Että osaa puhua muiden kaa ja kertoo, mikä on ja samalla osaa kuunnella, mitä muilla on sanottavana. Dora: — Muiden rohkaiseminen ja kannustaminen on osa vuorovaikutusta. Jessica: — Vuorovaikutuksessa on nykyään tosi tärkeetä, että osaa kommunikoida sähköpostitse. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 73 Reilu peli Vuorovaikutustaito nähtiin ominaisuutena, joka on ratkaisevassa asemassa ihmisten kanssakäymisessä. Hyvät käytöstavat, ystävällisyys ja toisten huomioon ottaminen sisältyvät vuorovaikutukseen. Työkaveria tulisi osata lukea sen verran hyvin, että havaitsee, milloin toisella on sanottavaa tai jotain mielen päällä. Vuorovaikuttamiseen kuuluu myös avoimuus ja rehellisyys; on tärkeää, että työkaverit ovat keskenään samalla viivalla. Ihminen kehittää vuorovaikutustaitojaan lapsesta lähtien. Kotikasvatus, koulu ja ympärillä olevat ihmiset vaikuttavat nuoren vuorovaikutustaitojen harjaantumiseen. Mutta myös työnantajan puolelta odotetaan erityisesti hyvää esimerkkiä positiivisesta vuorovaikuttamisesta. Työnantajia kritisoitiin siitä, että he vaativat hyviä käytöstapoja nuorelta työntekijältä, mutta eivät usein näytä itse edellä mallia. Joskus esimies ei edes tervehdi muita tullessaan aamulla töihin tai lähtiessään työpaikalta, mutta samalla velvoittaa hyvää käytöstä alaisiltaan. Joskus työpaikalla ilmapiiri saattaa olla todella tulehtunut, yhteisössä toimii kuppikuntia ja työkavereista puhutaan pahaa tai joitakin jopa syrjitään. Nuori huomaa kaiken tämän vaikka sitä ei niin selvästi näytettäisikään. Kun viestintä on valmiiksi heikolla pohjalla, on nuoren vaikea löytää paikkaansa tai pyrkiä olemaan aktiivinen ja positiivinen voima työyhteisössä. ”Hyvä sanoa, että pitäs aina moikata ja olla hymy suussa, kun kukaan muu ei tee samaa. Tottakai mä moikkaan, mut periaatteesta ihmettelen.” –Emin Tämäntyyppinen toiminta nähtiin ristiriitaisena ja tekopyhänä. Eikö esimiesasemassa oleva tai jo pitkään työelämässä ollut tosiaan tiedosta, että esimerkin voima on todella suuri, erityisesti nuorelle? Nuorten mukaan työelämässä voi kuitenkin myös oppia paljon vuorovaikuttamisesta esimerkiksi palautteenannon, virkistyspäivien, työtyytyväisyyden mittaamisen ja tuloksiin reagoimisen kautta. Erityisesti virkistyspäiviä ja muuta yhdessä tekemistä arvostettiin suuresti. Vu orovai kutus Millaisissa tilanteissa olet huomannut työelämätaitojesi olevan hyvällä mallilla tai vastaavasti puutteelliset? Mitä voit tehdä parantaaksesi omaa suoritustasi työssä tai työnhaussa? Pidä kirjaa viikon ajan siitä, miten käytät työelämätaitojasi erilaisissa tilanteissa töissä tai muissa sosiaalisissa tilanteissa. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 75 Aihealueen ni mi A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 77 Kohti hyvää työelämää Nuoria tarvitaan turvaamaan Suomen kilpailukyky. Nuorissa on tulevaisuus eikä yhteiskunnalla ole varaa menettää yhtäkään nuorta lupausta. Keinoja nuorten työllistämiseen on useita, kuten tässäkin kirjoituksessa on mainittu. Uskon, että työnantajakuvan vahvistaminen tietyillä toimialoilla ohjaisi nuoria enemmän sellaisille sektoreille, jossa kärsitään työvoimapulasta. Mentorointi toisi yritysmaailman ihmiset ja nuoret yhteen antaen heille mahdollisuuden aitoon vuorovaikutukseen ja molemminpuoliseen tiedonjakoon. Työelämätaitojen vahvistaminen jo koulun penkillä valmistaisi tulevaisuuden työntekijät tositoimiin. Maineella on merkitystä Kun nuoria kiinnostavia toimialoja selvitettiin, nousivat opetus ja koulutus, valtio ja kunnat, tutkimus ja kehittäminen sekä media ja viestintä halutuimmiksi aloiksi. Näillä toimialoilla ei kuitenkaan valitettavasti ole parhaimmat työllistymisnäkymät, kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Vastaavasti ne alat, joissa on työvoimapula, kuten kiinteistö-, turvallisuus-, kone- ja metalli- sekä liikenne- ja logistiikka-ala olivat listan alimpana. Nämä alat eivät yksinkertaisesti houkuttele nuoria. Kysyntä ja tarjonta eivät jälleen kohtaa. Mielikuvien syntyyn vaikuttavat pääasiassa omat ja tuttavien kokemukset, median välittämä tieto sekä yleiset käsitykset toimialasta. Esitän nyt haasteen juuri niille toimialoille, joissa nuoria kaivataan: Nyt on aika satsata työnantajakuvan rakentamiseen, koulu-yritysyhteistyöhön, työharjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen kehittämiseen sekä hyvään, sparraavaan johtamiseen. Toki, myös vanhemmilla ja nuorten lähipiirillä on tässä rooli. Mitään toimialaa ei tulisi katsoa nenänvartta pitkin, sillä kaikissa on mahdollisuus toteuttaa itseään ja edetä uralla. Ko ht i h y vää työelä m ä ä Esimerkin voima Hyvät kokemukset työelämästä ja inspiroivat johtajat ovat nuorten mielestä avain kiinnostua muun muassa esimies- ja johtotehtävistä. Nuoret odottavatkin johtamiselta paljon ja jos odotukset eivät täyty, siihen reagoidaan. Työpaikan vaihtoaikeiden lisäksi huonosta johtamisesta puhutaan tuttaville, jotka välittävät viestiä myös eteenpäin. Puskaradiosta kuultu negatiivinen palaute vähentää nuorten kiinnostusta hakea töihin työnantajalle ja heikentää työnantajamainetta. Hyvä esimies on nuorten mielestä reilu ja joustava, hän kannustaa ja kuuntelee nuorta sekä antaa rakentavaa palautetta. Hän kehittyy itse ja edesauttaa myös alaisten kehittymistä. Huono esimies on pitkälti näiden vastakohta. Välinpitämättömyys, ylimielisyys ja liika kiire laskevat myös esimiehen pisteitä. Hauskuus ja tehokkuus eivät Hauskuus ja tehokkuus eivät sulje toisiaan pois. Nuoret pyrkivät sulje toisiaan pois. tekemään työnsä mahdollisimman tehokkaasti ja ovat myös valmiita tekemään ylitöitä, jos työ on tarpeeksi mielekästä. Selvästi yli puolet sekä ammattiin opiskelevista että korkeakouluopiskelijoista näkee, että työ on heille keino toteuttaa itseään. Työnantajakuvaa rakentaessa ja erityisesti nuorille viestimisessä tulisi pitää mielessä se, että työstä haetaan merkityksellisyyttä ja itsensä ilmaisemista. Jokaisen toimialan tulisikin pohtia, miten tämä onnistuisi heidän sektorillaan. Kaukokatseiset yritykset huomioivat myös kouluikäiset nuoret työnantajakuvansa kehittämisessä ja markkinoinnissa. He lähestyvät nuorisoa heille ominaisissa foorumeissa ja nuorten kielellä. Aktiivisimmat työnantajat kutsuvat koululaisia ja opettajia tutustumiskäynneille yrityksiinsä ja vierailevat myös itse kouluissa kertomassa toiminnastaan. Tukea tulevaisuuteen Vaikka työelämätaitojen harjoittelemista kouluissa on tehostettu huomattavasti esimerkiksi koulu-yritysyhteistyön kautta ja tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia kokeilla yrittäjyyttä, on tällä saralla edelleen paljon puutteita. Nuori Yrittäjyys ry:n tarjoaman vuosi yrittäjänä -kurssin tai vastaavanlaisen konseptin tulisi olla jokaisessa koulussa, lukiossa, ammattikoulussa ja miksei korkeakouluissakin vaihtoehtona. Suomi koostuu enimmäkseen pienistä ja keskisuurista yrityksistä, yrittäjiä tarvitsemme edelleen. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 79 Edistämällä yrittäjämäistä asennetta ja lisäämällä nuorten yrittäjyystietoa, yrittäjyyskokemuksia, työelämävalmiuksia ja oman talouden hallintaa autetaan nuoria löytämään oma polkunsa, tuntemaan omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä valmistautumaan tulevaisuuden työelämään, oli se sitten yrittäjän tai työntekijän roolissa. Koulujen suorat kontaktit työelämään auttavat opettajia tiedostamaan, millaista osaamista eri töissä ja auttavat samalla kehittämään opetussisältöjä. Opettajien työelämäyhteydet lisäävät myös yhteyksiä yrityksiin ja antavat tietoa oman alueen koulutustarpeista. Konkreettisten ja työelämään liittyvien tehtävien ja projektien tuominen oppitunneille on oppilaita motivoiva tapa oppia ja se antaa nuorille hyvät eväät työelämään siirtymiseen. Lisäksi, nuorten mahdollisuuksia päästä TET-jaksoille ja kesätöihin lisätään koulu-yritysyhteistyön kautta. TET-jaksoja ei yläkoulun jälkeen enää ole, mutta miksi esimerkiksi lukiossa ei voisi olla omaa TET-jaksoa? Myös Taloudellisen tiedotustoimiston koordinoimat opettajille ja rehtoreille suunnatut TET-jaksot ovat loistava tapa viedä työelämätietoutta opetukseen. Yhteistyötapoja on monenlaisia, mutta tärkeintä on, että työelämäasiat ovat läsnä oppimisessa oppiaineesta riippumatta. Mentorointi on väylä työelämään Mentoroinnilla viitataan uraohjaukseen, jossa kokenut, usein vanhempi henkilö sparraa ja tukee opiskelijaa tai vastavalmistunutta, nuorempaa työntekijää. Vuorovaikutteisuus on tärkeässä roolissa mentoroinnissa, sillä sekä mentori että mentoroitava jakavat ajatuksiaan. Molemmat oppivat toisiltaan ja saavat suhteesta paljon irti, mutta pääpaino on tukea nuoren työllistymistä ja uralla kehittymistä. Nuoren on huomattavasti helpompi hakea töitä ja kiinnittyä työelämään, jos häntä tuetaan ja ohjataan matkan varrella. Mentorointi on työelämäohjauksen yksi muoto ja ehdottomasti yksi käytännön keino, jonka näkisin lisäävän nuorten työllistymistä. Tarvitsemme vapaaehtoisia, jotta saisimme Suomeen pysyvän mentoriverkoston, jonka jäsenet ajan ja tarpeen mukaan vaihtuisivat. Esimerkkejä onneksi jo on. Muun muassa Suomen Mentorit ry ja Keskuskauppakamari ovat perustaneet omat mentoriohjelmansa. Tämänlaista toimintaa ja talkoohenkeä tarvitsemme vielä lisää. Olivat nykynuoret kuinka digitaalisia ja sinut tekniikan kanssa tahansa, kaipaavat he silti myös aitoa välittämistä ja kannustamista. Yhdessä eteenpäi n! Yhdessä eteenpäin! Asenne, oma-aloitteisuus, ammattitaito ja vuorovaikutus muodostavat reseptin hyville työelämätaidoille. Luetellut piirteet ovat toki sellaisia, jotka ajan ja kokemuksen myötä yleensä vahvistuvat, mutta ne tulisi jo lähtökohtaisesti tiedostaa. Työelämätaitoja tuleekin sisältää entistä enemmän koulutukseen ja vaikka asiat tällä saralla ovatkin muuttuneet parempaan suuntaan, kehitystä tarvitaan edelleen. Työelämätaitoja tulee harjoittaa jo koulussa, harrastuksissa ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Harjoittelemalla ja kokemuksen kautta oppii parhaiten, siksi onkin äärimmäisen tärkeää hakea aktiivisesti esimerkiksi kesä- ja osa-aikatöitä. Esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksen soisi yleistyvän kouluissa. Yrittäjyyden päälle on hyvä ymmärtää, vaikka ei yrittäjäksi olisi aikomustakaan. Yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kuitenkin työelämässä entistä enemmän. Keinot ovat monenlaiset Vuoden alussa voimaan astunut nuori- Emme voi yksin luottaa sotakuu pyrkii omalta osaltaan ratkai- nuorisotakuuseen. semaan nuorten työllistymishaasteita. Tarvitsemme enemmän. Emme kuitenkaan voi yksin luottaa nuorisotakuuseen. Tarvitsemme enemmän. Uusien työpaikkojen luominen on yksi päähaaste. Erityisesti pienyrittäjille suurin este nuoren tai kesätyöntekijän palkkaamiseen on byrokratian monimutkaisuuden lisäksi ajan rajallisuus. Lisätyöntekijä tarvitaan toisinaan hyvinkin nopealla aikataululla. Voimavaroja ei tällöin yksinkertaisesti aina ole uuden työntekijän työllistämiseen. Tällöin todetaan, että on helpompaa yrittää selviytyä kiireestä yksin, kuin palkata apua. Esimerkiksi tukityöllistäminen sanssi-kortin muodossa tarjoaa yrittäjälle taloudellisen tuen alle 30-vuotiaan nuoren rekrytointiin. Byrokratiaa on kortin suhteen vähennetty huomattavasti. Työnantajilta ei enää vaadita verovelkatodistusta tai todistusta verojen maksamisesta. Myös kauppa-, yhdistys- ja säätiörekisteriotteen pyytämisestä on luovuttu. Sähköinen maksatushakemus otetaan käyttöön tammikuun loppuun 2014 mennessä. A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? 81 Palkkakuluihin saatava taloudellinen tuki on siis olemassa. Työnantaja pystyy kouluttamaan nuoren juuri kyseiseen tehtävään sopivaksi esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kautta ja tuo sekä uudenlaista osaamista että energiaa työympäristöön. Suurin osa Suomen työpaikoista on pk-yrityksissä. Kysymys kuuluu, miten pienissä yrityksissä saataisiin järjestettyä aikaa rekrytoinnille ja tehokkaalle perehdyttämiselle? Siihen ei taloudellinen tuki auta. Kun aikaa on rajallisesti ja henkilöstöä sitäkin vähemmän, on ongelmallista perehdyttää uusi ja kenties kokematon työntekijä joukkoon sisään. Pk-yrityksille olisikin tarjottava tukea esimerkiksi valmiiden perehdytysmallien muodossa ja muilla toimenpiteillä, joiden avulla aikaa riittäisi paremmin tai sitä osattaisiin hyödyntämään tehokkaammin. Yhdessä eteenpäi n! Matka jatkuu Nuorten työllistymistä on pidettävä esillä myös jatkossa, ei se tähän pääty. Tarvetta konkreettisille toimille nuorten työllistämisen helpottamiseksi on edelleen. Yhteinen etu on, että tämän päivän nuorista kasvaa osaavia tekijöitä, joiden työpanoksella taataan meidän kaikkien tulevaisuus. Yrittäjyydestä on myös tehtävä entistä varteenotettavampi vaihtoehto, sillä maamme rakentuu pk-yrityksistä ja niitä tarvitsemme jatkossakin. Tärkeintä on työntekijöiden, työnantajien ja ympäröivän yhteiskunnan asenne. Yritysten on kannettava vastuunsa nuorten kasvattamisessa suomalaiseen työelämään myös vaikeina taloudellisina aikoina, siinä missä oppilaitosten, vanhempien ja nuorten itsensäkin. Yksin ei pärjää kukaan Ei pidä unohtaa, että nuoret hakevat työltä merkitystä ja haluavat harjoittaa sellaista ammattia, joka vastaa heidän kiinnostuksiaan. Palkka ei missään nimessä ole motivoivin tekijä, vaikka silläkin on merkitystä. Paljon on asenteesta kiinni ja hyvillä sosiaalisilla taidoilla pärjää pitkälle. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, on se silti totta. Ihmisten kanssa pitää osata tulla toimeen, muuten on todella turha haaveilla menestyksestä työmaailmassa, ainakaan pitkällä tähtäimellä. Nuorilla on asenne kunnossa, mutta myös työantajan tulee kan- On kaikkien etu, jos nuori nustaa ja tukea nuorta. Ilmapiirin on ja työnantaja tulevat hyvin oltava avoin ja vuorovaikutuksen toi- toimeen keskenään. mittava hyvin. Nuorella työnhakijalla on omat odotuksensa siinä missä työnantajallakin. Molempia kuitenkin yhdistää se, että työ halutaan tehdä hyvällä menestyksellä. On kaikkien etu, jos nuori ja työnantaja tulevat hyvin toimeen keskenään. Meidän on yhdessä kavennettava kuilua. Kuunnellaan enemmän toisiamme, aidosti. 83 A senteella tö i hin! – m u tta M i t e n ? Otetaan toisemme ennakkoluulottomasti vastaan ja pidetään huolta siitä, että meillä on selkeät tavoitteet ja motivaatiota saavuttaa ne. Työelämässä menestyy toimivalla yhteistyöllä sekä positiivisella suhtautumisella itseensä ja muihin. Lähdetään asenteella töihin ja työnhakuun! Aicha Manai työelämän nuorisolähettiläs Taloudellinen tiedotustoimiston TAT Asenteella töihin! – Mutta miten? Nuoret ja työnantajat yhteisen pulman edessä nuorisofoorumi 2013 Nuorten yleisissä työelämävalmiuksissa ja ammatillisessa osaamisessa on monen työnantajan mukaan niin paljon paikattavaa, että se estää nuoren palkkaamisen peräti neljänneksessä tapauksista. Iltalehden vuonna 2012 järjestämässä kyselyssä 10 000 vastaajasta peräti 88 prosenttia oli sitä mieltä, että nuorilla on puutteita työelämän perustaidoissa. Masentavaa. Missä on nuorten ääni näiden tulosten keskellä? Miksi nuorilta ei kysytä, missä he kaipaavat tukea, jotta he olisivat paremmin valmistautuneita työelämään? Ja mitä näillä työelämätaidoilla ylipäätään tarkoitetaan? Tämä julkaisu kertoo, mitä nuoret odottavat työnantajilta ja työelämältä. Se tuo nuorten ja vastavalmistuneiden näkemykset samalle viivalle työnantajien odotuksien kanssa. Julkaisun tavoitteena on myös avata ja konkretisoida tärkeimmät työelämätaidot. Mitä tarkoitetaan hyvällä asenteella ja mitä se merkitsee työelämässä? Mitä ovat omaaloitteisuus, vuorovaikutustaidot ja ammattitaito? Julkaisussa esitetyt kannanotot koskevat nuoria vastavalmistuneita ja työelämän kynnyksellä olevia melkein aikuisia. Julkaisu ottaa kantaa myös siihen, mitä nuoret voivat itse tehdä parantaakseen työllistymismahdollisuuksiaan. ”Oon valmis tekemään ja teenkin ihan mitä vaan töitä, et saa rahaa ja voin elää rauhas. Mut toivon, et tulevaisuudessa pääse tekee sitä omaa juttuu ja jos siihen menee kauan aikaa, etten kuitenkaa luovuta. Nyt on ainakin sellanen fiilis, etten ikinä luovuttais.” ”Ei se nyt oo niin paha, jos työharjoittelussa joutuu vaik tekee arkistointihommia, vaikka tarkoitus olis tehdä jotain haastavampaa. Mä kuitenkin pääsen samalla näkemään, mitä siellä työpaikalla tapahtuu ja miten asiat hoidetaan; se on jo mieletön etu.” ”Mä kyl oon sitä mieltä, että jos on oikee asenne, ni sit tykkää mistä vaan ja pystyy etenee.” www.tat.fi
© Copyright 2024