Katso juhlalehti - Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry
2012 NIKINMÄKELÄINEN 2012 1 Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry:n asukaslehti Juhlajulkaisu 2012 NIKO ry 35 vuotta NIKINMÄKELÄINEN Rudolf Koivu Lehtemme aiheita: NIKO ry juhlii 35‐vuotista taivaltaan Seurakuntakoti avattiin nuorisolle ”Jumppari‐Pia” liikuttaa nikinmäkeläisiä Oma koti – piirustussatoa esikoulusta Kirsi Vikman luotsaa NiNa:ssa Hyvät naapurisuhteet – viihtyisä ympäristö Kalatiet juhlivat koreasti Säästöä aurinkosähköllä Ahti Honkanen 100 vuotta Nikinmäki historiikki – kirjasta verkkoon Nikinmäen kaunein puutarha 2013 ‐kilpailu 2 NIKINMÄKELÄINEN 2012 KOKOUSKUTSU Tervetuloa Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen tiistaina 13.11.2012 klo 18 Nikinmäen koululle, Perhotie 27, Vantaa. Kokous on samalla NIKO ry:n 35‐vuotis juhlakokous. Tarjoamme täytekakkukahvit ja luovutamme Suomen Omakotiliiton ansiomerkit. Paikalla esiintyy myös NiNa‐kuoro. Esityslista 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokousvirkailijoiden vaali Valitaan puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa 4 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5 Syyskokousasiat (sääntöjen 8§) 5.1 Liittymis‐ ja jäsenmaksut 5.2 Toimihenkilöiden palkat ja palkkiot 5.3 Toimintasuunnitelma 5.4 Talousarvio 5.5 Hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle Erovuorossa ovat: varsinaiset jäsenet Eero Niemelä, Ari Nyman ja Leena Virtanen sekä vara‐ jäsen Markku Konttinen 5.6 Kahden toiminnantarkastajan ja heille kahden varahenkilön valinta 5.7 Toimikunnat 5.8 Vuoden 2013 kokousten ja kokouskutsujen ilmoitusmenettely 5.9 Muut työjärjestykseen kokouksen alussa esitetyt ja lisätyt asiat 6 Kokouksen päättäminen Lämpimästi tervetuloa! Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry Hallitus NIKINMÄKELÄINEN 2012 SYKSYINEN TERVEHDYS NIKINMÄKEEN! K ädessäsi on vaihteeksi hieman tuhdimpi versio yhdistyksemme NIKINMÄKELÄINEN‐julkaisusta. Toivottavasti koet sen mielenkiintoisena ja infor‐ matiivisena tuotoksena. Palaute tästä julkaisusta ja muu‐ tenkin Nikinmäkeen liittyen on tervetullutta ja sen anta‐ minen on helppoa vaikkapa internetissä, josta löydät kotisivumme www.nikinmaki.com ja linkin ”Palaute”. Toki myös muu kirjallinen palaute on yhtä hyvä ja sitä voi jättää lähimmän hallitusjäsenen postilaatikkoon. Suomen Omakotiliitto on saanut uuden toiminnanjohta‐ jan ja muutenkin sen toimintaa ollaan uudistamassa ja kehittämässä. Kannattaa siis poiketa aika‐ajoin myös suoraan kattojärjestömme sivuilla www.omakotiliitto.fi koska kaikkea infoa ym. emme voi omille sivuillemme päivittää. Suoranaiset kumppaneidemme kontaktit, ta‐ pahtumat ja tarjoukset pyrimme itsekin infoamaan. Muis‐ tathan, että sivumme palvelevat myös alueemme yrittäjiä ja yhteystiedot saa sivuillemme veloituksetta. Yrityksesi palvelut ja asukkaat voivat löytää toisensa siis yllättävän helposti. Homma onnistuu kätevästi vaikkapa palauttee‐ na sivuillamme. Uusi merkittävä yrittäjä Nikinmäessä ei ehkä enää esitte‐ lyjä kaipaa; Uusi K‐supermarket avasi vihdoin ovensa elokuussa ja palvelee jokaisena viikonpäivänä lähikaup‐ panamme. Kauppiaana toimii Jukka Levonen. Omasta ja NIKO ry:n puolesta toivotan hänelle ja henkilökunnalleen onnea ja menestystä! Kaupan sivut löytyvät osoitteesta http://www.k‐supermarket.fi/Loyda‐kauppasi/K‐ supermarket‐Nikinmaki/ Myös perinteinen kyläkaup‐ pamme Palmén palvelee edelleen Vanhan Porvoontien varrella. Toisena uutena ”yrittäjänä” voisi mainita Pohjois‐ Nikinmäessä toimintansa aloittaneen kaupungin päiväko‐ din. Harmi vaan, että eteläisemmän päiväkotimme kapa‐ siteettia supistettiin samalla, kun paviljongit otettiin koulun opetuskäyttöön. Käsityksemme mukaan päivähoi‐ don tarpeita ei olekaan vielä ratkaistu Nikinmäen osalta vaan tarvitsemme sen kolmannen päiväkodin vielä. Päi‐ vähoitotarjonta supistui vielä lisää, kun perhepäivähoito‐ koti Pikku Mehiläinen lopetettiin. On ollut kovin työlästä kertoa kaupungin taholle, että täällä on paljon lapsia ja siksi tänne on järkevää tuoda myös julkisia palveluita. Yhä vieläkin mielletään, että palvelut pitää keskittää kerrosta‐ lojen keskelle. Moni kunta olisi riemuissaan, jos heilläkin olisi peräti 6 kokonaista luokkaa ekaluokkalaisia, kuten täällä Nikinmäki‐Jokivarsi ‐alueella on. Tätä kirjoittaessa‐ ni on juuri startannut uuden Nikinmäentien rakennus‐ urakka, joka yhdistää ja eheyttää etelän ja pohjoisen. Urakka laajenee sitten Sipoontien risteysalueelle ja uu‐ delle ongenkoukun katualueelle, johon rakentuu n. 100 uutta pientaloa. Epäile‐ mättä lapsilukumme ei ainakaan laskuun tästä notkahda. Tutustuin hieman kau‐ pungin julkaisemaan talouden pidon suunni‐ telmaan vuosille 2013 ‐ 2016 joka ei hyvää lu‐ paile lähitulevaisuu‐ teemme. Vahva paino‐ tus on investointien karsimisessa ja siirtämisessä kauemmas tulevaisuuteen. Myös palveluiden tuottamisessa tullaan säästämään merkittävästi. Toimintoja ulkoistetaan, ulkoisia ostoja lisätään, maksuja ja taksoja korotetaan, eikä voitane sulkea pois veronkorotustakaan. Mielenkiintoinen huo‐ mio oli maininta, että veronmaksajia halutaan lisää ”hy‐ ville alueille” ja juuri sellainenhan on meidän Nikinmä‐ kemme. Toivottavasti tämä avaa näkyvyyttämme enem‐ män päättäjien suuntaan. Myös teiden kunnossapitoa heikennetään tietoisesti, joten toivokaamme vähälumisia talvia tuleville vuosille. Itse voisin tässä ehdottaa erääksi tarkastelun kohteeksi säästöihin kaupungin ystävyyskau‐ punkitoimintaa. Ainakin kiinnostaisi tietää kustannukset ja toisaalta konkreettiset hyödyt toiminnasta. Ystävyys‐ kaupunkeja on Vantaalla 12 kpl ympäri maailmaa. Nikinmäen ystävätoiminnaksi voitaneen lukea syyskuussa käynnistynyt nuorisoiltahanke; seurakuntakodilla on perjantaisin mahdollisuus kokoontua yhteen; toiminta hakee vielä sisältöään ja perustuu pitkälti vapaaehtoisten aikuisten tukeen. Katsotaan miten idea lähtee toteutu‐ maan. Mukaan mahtuu varmasti halukkaita. Tässä olem‐ me olleet vahvasti mukana. Tämä vuosi alkaa jo kääntyä loppua kohden, mutta vielä on merkittävä tapahtuma tulossa, nimittäin yhdistyk‐ semme syyskokous, jossa myös juhlistamme hieman yhdistyksemme 35‐vuotispäivää. Kokouksen lomassa nautimme kakkukahvit ja kuuntelemme Nikinmäen nais‐ laulajien esityksen. Samalla on mainio tilaisuus tulla mukaan rentoon porukkaamme ilmaisemalla kiinnostuk‐ sensa hallitusjäseneksemme. Tärkeä vaikuttamisen keino on myös tämän syksyn kunnallisvaalit. Tämä lehti ilmes‐ tyy juuri vaalien korvilla, ennen tai jälkeen, riippuen mi‐ ten ehdimme/painon aikataulut ja jakelumme. Toivotta‐ vasti löysit / löydät oman ehdokkaasi Nikinmäen alueelta. He ovat meillekin tärkeä yhteistyön kanava kaupungin taholle. Terveisin, Veijo Leimuvirta, pj. 3 NIKINMÄKELÄINEN 2012 NIKORY:NHALLITUKSEN2012MUODOSTAVAT: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Veijo Leimuvirta puh. 050 590 9376 Arto Tidenberg puh. 044 211 8475 Eero Niemelä puh. 040 550 2710 Varainhoitaja Peter Vollner puh. 040 821 9893 veijo.leimuvirta@tieto.com arto.tidenberg@gmail.com eero.niemela@hotmail.com peter.vollner@nsn.com Markku Rantala puh. 040 831 0003 Ari Nyman puh. 040 735 9426 Leena Virtanen puh. 050 324 5684 Eija Tuominen puh. 040 586 1786 markkurantala@kolumbus.fi ari.nyman@iss.fi leena.virtanen@kotiposti.net eija.tuominen@colemont.fi Muut jäsenet: Harri Bäckman puh. 050 081 6466 harri.backman@kolumbus.fi Varajäsenet: Mari Kokko mari.kokko@fimnet.fi Sakari Jaamala puh. 045 347 4288 sakari.jaamala@fortum.com Markku Konttinen markku.konttinen@inlook.fi Jakelu: NIKO ry, Lehti jaetaan kaikkiin Nikin‐ mäen alueen talouksiin. Julkaisija: NIKO ry Toimikunnassa: Ensio Laaksonen Veijo Leimuvirta Eero Niemelä Peter Vollner Markku Järvinen Eija Tuominen (taitto) 4 NIKINMÄKELÄINEN 2012 VANTAAN NUORISOPALVELUT JA KORSON SEURAKUNTA KÄYNNISTIVÄT NUORISOTOIMINNAN NIKINMÄESSÄ YHDESSÄ ASUKKAIDEN KANSSA V antaan nuorisopalvelut ja Korson seurakunta käynnistivät yhteistyön yhdessä Nikinmäen asukkaiden ja jär‐ jestöjen kanssa keväällä 2012. Yhteistyöpalavereissa on ollut lisäksi edustajat Mannerheimin Lastensuojelulii‐ ton Korson paikallisyhdistyksestä, Nikinmäen omakotiyhdistys NIKO ry:stä, Jokivarren ja Nikinmäen koulun rehtori Ilkka Tarjo sekä varhaiskasvatuksesta päiväkodin johtaja Heta Olkinuora. Tapaamisten tarkoituksena on ollut kartoittaa Nikinmäen lasten ja nuorten tilannetta ja miettiä konkreettisia yhteisiä toimenpiteitä alueen nuorten ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhdessä on pohdittu muun muassa tilakysymyksiä ja erilaisten toimintojen järjestämistä alueella. Yhteistyön seurauksena Nikinmäen seurakuntakoti avattiin perjantaisin kello 18 ‐ 21 alueen nuorten käyttöön. Toimin‐ ta on tarkoitettu ensisijaisesti nuorille kuudesluokkalaisista ylöspäin. Tila avattiin ensimmäisen kerran perjantaina 21.9. jolloin paikalle saapui 9 nuorta. Seuraavalla kerralla nuoria oli jo 25! Tilassa on mahdollisuus oleilla, ostaa pientä syötävää, pelata ja katsoa televisiota turvallisen aikuisen läsnä ollessa. Samanaikaisesti aukiolon kanssa lähialueelle pyritään jalkautumaan, jotta tavoitetaan myös niitä nuoria, jotka eivät halua tulla ti‐ laan tai eivät tiedä paikan olemassa olosta, näin tavoitettiin toisella aukiolokerralla kym‐ menisen nuorta lisää. Tilassa päivystävät työntekijät sekä seurakun‐ nalta että kunnalta. Mukaan toivotaan vielä lisää vapaaehtoisia nuoria ja aikuisia, jotka voivat ilmoittautua aluenuorisopäällikkö Katja Güntherille. Vapaaehtoisille järjestetään kou‐ lutusta vapaaehtoisena toimimiseen. Vapaa‐ ehtoisten tulee olla 16 vuotta täyttäneitä. Kokeilu jatkuu joulukuun puoliväliin asti, jolloin päätetään toiminnan mahdollisesta jatkumisesta. Lisätietoja antavat: Vantaan nuorisopalvelut Aluenuorisopäällikkö Katja Günther katja.gunther@vantaa.fi puh. 040 779 5648 Korson Seurakunta vt. Kirkkoherra Kimmo Saares kimmo.saares@evl.fi puh. 050 574 7286 5 NIKINMÄKELÄINEN 2012 ”JUMPPARI‐PIA” LIIKUTTAA NIKINMÄKELÄISIÄ Maanantaisin ja torstaisin illansuussa Nikinmäen koulun liikuntasali täyttyy ääriään myöten jumppaamaan tulleista naisista. Vaikka tunnelma onkin tii‐ vis, ei se tunnu tahtia haittaavan. Musiikki alkaa pauhata ja tiedetään, että kohta virtaa hiki. Silti useimmilla kasvoilla on leveä hymy. ”Jumppari‐Pia” nimittäin tietää, miten päivän työ‐ ja muut paineet saadaan purkautumaan ja muutettua ne positiiviseksi energiaksi. N ikinmäen koululla jump‐ paohjaajana toimiva Pia Jyränoja on nikinmäke‐ läinen 38‐vuotias neljän lapsen äiti ja ammatiltaan fysioterapeut‐ ti. Päätyönä Pialla on muistihäiri‐ öisten vanhusten kuntoutus. Lisäksi hänellä on koulutus fy‐ siokimppa‐ ja vammaisliikunnan ohjaajaksi. ”Olen ohjannut jump‐ pia koululla nyt kolmatta vuotta ja päädyin tänne jumppaohjaa‐ jaksi silloisen ohjaajan estyttyä ohjaustyöhön”, Pia kertoo. ”Ta‐ voitteena olisi saada ihmisille liikunnan iloa ja reipasta mieltä mukavassa porukassa fyysistä kuntoa kohottaen”, hän jatkaa. Nikinmäen koululla järjestetään monenlaista liikuntaa, joista Pia ohjaa maanantaisin ja torstaisin naisille suunnattuja jumppia. Paikalle tulee yleensä 30 ‐ 45 jumppaajaa, joiden ikähaitari on 15 vuodesta 65 vuoteen. ”Jumpat ovat pääasiallisesti perusbody‐ bicciä, välillä pienin lisämaustein, jolloin välineinä voivat olla pun‐ tit, vastuskuminauhat tai pallot”, kertoo Pia. Juuri tämä on Pian mukaan ollutkin kaikista suosi‐ tuinta ja kysytyintä aerobic‐ muotoa Nikinmäessä. Jotta jum‐ pat eivät kuitenkaan urautuisi samanlaisiksi kerrasta toiseen, vaihtelee Pia tuntien sisältöä aika ajoin: ”Vaihteen vuoksi välillä pidän myös zumbasta vaikutteita saanutta zumbiccia, jolla on omat vahvat kannattajansa. Mutta ne tunnit ovat vain muutaman ker‐ ran kaudessa antamassa vähän lisävireyttä ja vaihtelua kauteen”. Koreografian suunnitteleminen on Pian mukaan haastellista työ‐ tä, sillä sen pitäisi olla tarpeeksi tehokas olematta kuitenkaan toisille esteenä tunneilla mukana olemiseen. Fysioterapeuttina Pia huomaa jumpissa muistuttaa, että jokaisen tulee tehdä liikkeet oman kehonsa sallimissa rajoissa. ”Yleensä pyrin antamaan variaa‐ tioliikkeitä, jotta mahdollisimman monelle jumpat olisivat toimi‐ via”, Pia tähdentää. Mistä ideat jumppien sisältöön sitten saadaan? Pia hakee ideoita käymällä mahdollisimman moni‐ puolisesti välillä muiden ohjaaji‐ en tunneilla, seuraamalla alan lehtiä ja tutkimalla internetiä. ”Yleensä musiikki vie mukanaan ja liikkeet mukautuvat sen mu‐ kaan”, hän lisää. Uuden ohjelman harjoittelemiseen ja muokkaami‐ seen pitää varata aina aikaa vii‐ kosta kahteen, joten asiaan sy‐ ventymiseen menee paljon aikaa. Pia ottaa mielellään vastaan myös palautetta ja sisältötoiveita jumppiin liittyen. ”Tunneille ovat kaikki naiset tervetulleita ja jumpat käyvät hyvin monen tyyppisille ja eri‐ ikäisille naisille. Mukana ei tarvit‐ se olla kuin mukavat joustavat vaatteet ja sisäkengät, sekä iloi‐ nen mieli – maton ja välineet (puntteja lukuun ottamatta) saa halutessa lainaksi tunneilta”, Pia selventää. Jumppien hyvä puoli on myös se, että tunneille ei tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan paikalle voi tulla aina kun itselle sopii. ”On todella mahtavaa, että täällä Nikinmäessä on aktiivinen oma‐ kotiyhdistys, joka omalla tukemi‐ sellaan haluaa olla mukana akti‐ voimassa ja kannustamassa asukkaitaan liikunnan iloon”, Pia iloitsee. Jumpissa oppii myös mukavasti tuntemaan paljon lähialueella asustavia ihmisiä, joten se on hyvä paikka verkos‐ toitua. Jumppien kertamaksu on 3 eu‐ roa, mutta halutessaan voi ostaa myös lipukkeita: 5 lippua / 15 € tai 11 lippua / 30 €, jossa yksi jumppa on aina ilmainen. Eija Tuominen ”Pääasia olisi, että kaikki kokisivat tunneil‐ ta jäävän sekä fyysisesti, että henkisesti plussan puolelle. Tunneilla on minun mielestäni ollut mukava tunnelma, vaikka hiki toisinaan lentää ja lihakset laitetaan koville”, Pia toteaa. 6 NIKINMÄKELÄINEN 2012 NIKORYKANNUSTAAKOKOPERHETTÄLIIKKUMAAN Nikinmäen koululla järjes‐ tetään paljon erilaista liikuntaa kaikille perheen‐ jäsenille. Alla on lueteltu liikuntavuorot, jotka NIKO ry on varannut Nikinmäen koululle kaudella 2012 ‐ 2013. Liikuntavuorot ovat ajalla 5.9.2012 ‐ 19.5.2013. Joulutauko on 3.12.2012 ‐ 1.1.2013. MAANANTAISIN klo 19.00 ‐ 20.00 Naisten liikunta (bodyjumppa) 10.9.2012 alkaen. 5.11.2012 alkaen kelloaika on puoli tuntia myöhäisempi eli 19.30 ‐ 20.30. Yhteyshenkilö Pia Jyränoja, puh. 050 596 1665 pia.jyranoja@gmail.com Osallistumismaksu 3 euroa/kerta. TORSTAISIN klo 19.00 ‐ 20.00 Naisten liikunta (bodyjumppa) 6.9.2012 alkaen. Yhteyshenkilö Pia Jyränoja, puh. 050 596 1665 pia.jyranoja@gmail.com Osallistumismaksu 3 euroa/kerta. SUNNUNTAISIN klo 15.30 ‐ 16.30 Perheliikunta 7.10.2012 alkaen. Yh‐ teyshenkilö Jaana Laine, puh. 050 524 8540 jaa‐ na.laine@elisanet.fi tai Heli Hyystinmäki, puh. 050 368 2625 hyystinmaki@netti.fi Tämä liikunta on tarkoitettu perheille yhdessä alle kouluikäisten lasten kanssa. Perheliikuntatuokiot ovat sekä vanhemmille että lapsille elämyksiä, iloista yh‐ dessäoloa ja rakentavat harrastuspohjaa tuleville vuosille. Vapaaehtoisten ohjaajien toimesta tunnilla on erilaisia liikuntaleikkejä, juoksua, kiipeilyä ja temppu‐ rata. Tulkaa mukaan Nikinmäen perheet liikkumaan lastenne kanssa ja luomaan pohjaa hyvään terveyteen. Tämä liikuntamahdollisuus on perheille ilmainen. klo 16.30 ‐ 18.00 Miesten lentopallo 9.9.2012 alkaen. Yhteyshenkilö Markku Järvinen, puh. 050 592 2309 markku.jarvinen@elisanet.fi Osallistumismaksu 20 euroa/koko kausi. klo 18.00 ‐ 19.00 Pilates, alkeis‐/keskitaso 9.9.2012 alkaen. Osallistumismaksu on 70 euroa / syyskausi ja 75 euroa / kevätkausi. Pilates‐tuntien kevätkausi alkaa 13.1.2013. Yhteyshenkilö Kirsi Oinonen, puh. 050 536 0712 kirsioinonen@hotmail.com klo 19.00 ‐ 20.00 Pilates, jatkotaso 9.9.2012 alkaen. Osallistumismaksu on 70 euroa / syyskausi ja 75 euroa / kevätkausi. Pilates‐tuntien kevätkausi alkaa 13.1.2013. Yhteyshenkilö Kirsi Oinonen, puh. 050 536 0712 kirsioinonen@hotmail.com klo 20.00 ‐ 21.00 Miesten sähly alkaen 9.9.2012. Yhteyshenkilö Tomi Järvinen, puh. 040 836 9625 tomi_jarvinen@kolumbus.fi Osallistumismaksu 20 euroa / koko kausi. Liikuntatiloja ja ‐aikoja koskeviin kysymyksiin NIKOn puolelta vastaa Markku Järvinen, puh. 050 592 2309 tai markku.jarvinen@elisanet.fi. 7 8 NIKINMÄKELÄINEN 2012 ”OMA KOTI NIKINMÄESSÄ” PyysimmeNikinmäenpäiväkodinesikouluikäisiälapsiaosallistumaanlehdentekoonpiirtämällä aiheesta”Omakoti”.Saimmejoukonhurmaavia,värikkäitäpiirustuksia,jotkapiirsivätKorento‐ rannaneskari‐ikäiset(5/2012).KäyskennellessäpitkinsyksyistäNikinmäkeäsaattaatunnistaa joitakinkodeista–tunnistatkosinä? Hanna Aino Alma Emmi Erin Paula NIKINMÄKELÄINEN 2012 Vilma Julia KIITÄMME LAPSIA Viivi UPEISTA PIIRUSTUKSISTA! www.nikinmaki.com Nikolla on ollut jo useamman vuoden omat nettisivut, joille viedään jatkuvasti Nikinmäkeen liittyviä asioita. Siellä on ajankohtaisia uutisia mitä kylässämme tapahtuu tai kerrotaan mitä on tulossa. Siellä kerrotaan myös mitä on kunnan suhteen käynnissä tai mitä joukkoliikenteessä on tapahtumassa tai mitä on sellaisia asioita joihin meidän nikinmäke‐ läisten olisi hyvä reagoida. Siellä on tiedot Nikon varaamista liikuntavuoroista Nikinmäen koululla. Nikolla on melkoi‐ nen määrä jäsenille vuokrattavia laitteita, joiden esittely ja yhteyshenkilötiedot löytyvät myös sieltä. Siellä on omako‐ tiyhdistyksenne toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset. Nikinmäen historiikin kaikki kolme osaa löytyvät jo etusivulta. Ja toden totta siellä on melkoiset valokuvakokoelmat Nikinmäessä pidetyistä tilaisuuksista kuten esimerkik‐ si juhannusjuhlat ja laskiaisriehat. Tietenkin siellä on myös palautelomake, jota toivomme nikinmäkeläisten uutterasti käyttävän. Sillä palautteella voitte kertoa mitä toivoisitte Nikon tekevän, mitä mieltä olette Nikon tekemisistä, voitte antaa suoria aloitteita, jotka menevät hallituksen käsittelyyn ja saatte niihin vastauksen. Palautelomake on erinomainen vaikuttamisen keino. Muistakaa tallettaa suosikkeihin www.nikinmaki.com @ 9 10 NIKINMÄKELÄINEN 2012 ”LAPSILLETULEEHYVÄYMPÄRISTÖ‐JALUON‐ TOSUHDE” HaastattelussaVantaankaupunginvarhaiskasvatuksenjohtaja,SoleAs‐ kola‐Vehviläinen(kuvassa) Haastattelu ja teksti: Ensio Laaksonen 3.10.2012 1 2 3 4 5 6 MILLOIN TULIT VANTAAN PALVELUKSEEN, MILLOIN NYKYISEEN VIRKAAN? Huhtikuussa 2004 astuin Vantaan kaupungin palvelukseen. Nykyistä varhaiskasvatuksen johtajan virkaa olen hoita‐ nut vuoden 2007 alusta. MITÄ SILLOIN TIESIT NIKINMÄESTÄ? MILLOIN KUULIT ENSIMMÄISEN KERRAN NIKINMÄESTÄ? Varmaan Sinulta (Ensio Laaksonen) viime valtuustokaudella, kun ajoit Nikinmäen päiväkoti‐ ja kouluasioita. KUVAILE, MITÄ TIEDÄT NYT NIKINMÄESTÄ, KUN SIELLÄ ON KAKSI PÄIVÄKOTIA. Nyt Nikinmäessä on hoitopaikkoja vajaalle 60 %:lle lapsista. Osalle hoitopaikka järjestetään edelleenkin muualta suuralueelta. Siimapuiston päiväkodin myötä minulle avautui luonnonläheisyytenne. Se on luontoa ja kestävää kehi‐ tystä toiminnassaan painottava. Nikinmäen päiväkoti sijaitsee laajan Perhopuiston vieressä. Lapsille tulee hyvä ym‐ päristö‐ ja luontosuhde. ONKO SINULLA JOTAIN ERITYISVIESTIÄ NIKINMÄKEEN? Kaupunki etsii päivähoitajia esimerkiksi äideistä – isistäkin –, joilla on pieniä lapsia, joiden yhteydessä voi hoitaa yhtä tai useampaa lasta. Tällainen henkilö voisi organisoitua kunnalliseksi tai yksityiseksi päivähoitajaksi. Päivähoidossa vaihtoehtoina ovat päiväkoti, perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito, joista perhe voi valita kunnallisen tai yksi‐ tyisen vaihtoehdon. Vantaan sivulta vantaa.fi/fi/opetus_ja_kasvatus/paivahoito voi alkaa selvittää asiaa ja sitten ot‐ taa yhteyttä. OLISIKO VIELÄ MUUTA? Molempien päiväkotienne tilat ovat vuokrattavissa ulkopuoliseen toimintaan, esimerkiksi asukasyhdistykset, lasten toiminta, aikuisten voimistelu, tanssi yms. MIKÄ ON NIKINMÄEN PÄIVÄKOTIPALVELUTILANNE TULEVAISUUDESSA? SA‐V: Tässä on valmiina Vantaan väestöennuste vuoteen 2022. Näyttää, että kahden päiväkodin jälkeen tilanne on saatu suurin piirtein hallintaan. EL: Ei alkuunkaan. Ennusteessa on vähintään yhden päiväkodin aukko. Se voi tulla esiin pian. SA‐V: Kuinka niin, vaikka ovathan nuo tilastoennusteet ennenkin olleet vinossa? EL: Keski‐Nikinmäki 1 ‐asemakaava on matala ja tiivis ‐asuinalue noin sadalle asunnolle. Taustan suuri rakennusliike rakentanee kerralla alueen. Projekti alkoi nyt syyskuussa Nikinmäentien ja Ongenkoukun rakentamisella. Teiden yhteyteen tulee tämä asuinalue. Nikinmäki imenee alueelle päiväkodillisen lapsia. Ja li‐ säksi tilastoennusteen lapset. Nikinmäen vanhukset väistyvät pois isoilta tonteilta. Tilalle tulee kolmekin lapsiperhettä. Ei ai‐ kaakaan, kun tarvitaan neljäskin päiväkoti. SA‐V: Tätä täytyy seurata. Hyvä kun kerroit. Siimapuiston päiväkoti avattiin 3.9.2012 NIKINMÄKELÄINEN 2012 NikinmäenOmakotiyhdistysNIKOry– 35vuotta”holhoosia” [Muistellut Ensio Laaksonen, joka oli Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKOn ry:n alkuunpökkijä 9.11.1977. Ensimmäinen muistelemani ja keräämäni NIKOn minihistoriikki julkaistiin NIKOn 30‐ vuotislehdessä syksyllä 2007. Tämä uudistettu NIKO ry:n 35‐vuotisminihistoriikki on hieman alku‐ vuosistaan lyhennelty, jonkun verran muokattu ja lisäilty mieleen tulleine detaljeineen sekä lisätty viime vuosien kohokohtia.] Vuonna 1977 huomasimme, että esikoisemme astuu koulutielle Suomen pääval‐ tatien ylitykseen tai pitkälle ja pimeälle sillalle, jolla ei ollut jalkakäytävää. Lah‐ dentie (1950‐luvun TVH:n suunnitelmissa osa Lahden moottoritietä) oli valtatie 4, 5 ja E4. Rajoittamattomat nopeudet olivat juuri muuttuneet Etelä‐ Nikinmäessä => 80 km/h ja Essolta pohjoiseen => 100 km/h. Ei ollut kevytväyliä, ei suojateitä, ei katuvaloja Lahden‐ tai Sipoontiellä. Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry:n tarina alkaa kou‐ lutien vaarallisuudesta Nikinmäestä Jokivarteen. N ikinmäki on kuulunut Sipooseen, Helsingin pitäjään, Tuusulaan, Keravan kauppalaan, Helsingin maalaiskuntaan sekä Vantaan kaup‐ palaan ja kaupunkiin. Kylämme nimiä ovat olleet My‐ ras, Nissbacka, Ali‐Kerava ja 1970‐luvun puolivälistä Nikinmäki‐Nissbacka. Kylä ei ole ollut virallisesti Joki‐ varsi, mikä tuli postin nimenä käyttöön, kun Jokivarren posti muutti Nissbackaan. Olen ollut 35 vuotta NIKOn toimissa, usein päätoimija‐ na. Moni kyläläinen on ollut NIKO‐aktiivi. Tuon heitä esille, moni jää korostamatta. Todella lukemattomin kerroin NIKOn vaikuttamistyötä ovat olleet: yhteyden‐ otot Vantaan eri elimiin ja myös valtion puolelle, aloit‐ teet, vetoomukset, yleisöillat, delegaatiot, kirjoitukset mediaan, suuri mielenosoitus, oikeusvalitukset jne. Omakoti‐ ja ympäristöyhdistysten kanssa on ollut laajaa yhteistyötä. Vuosien varrella Vantaan pääpoliitikkojen ja korkeassa asemassa olevien virkamiesten suunnasta on kuultu: ”Missä/mikä on Nikinmäki?” tai ”Nikinmäkihän on sellainen peräkylä” jne. NIKO ry on toimillaan saanut noita epäselvyyksiä vähenemään. Nopeusrajoituskirjevaltiontieviranomaisille sekäVantaankoulu‐jatiehallintoon Rajoitusta oli yritetty usein. Valtateille TVH ei asetta‐ nut niin alhaista nopeutta kuin 60 km/h! TVH‐ vetoomus: ”[...]olemme erittäin huolestunei‐ ta[...]palvelut hankalien, turvallisuuden kannalta arve‐ luttavien liikkumisreittien varrella[...]jos liikkumismuo‐ tona on jalankulku, polkupyörä, potkukelkka: koulut (Sorvatie, Mikkola, Korso), terveyspalvelut ([silloin] Mikkola), apteekki (Korso). [...]sijaitsevat valtatien toisella puolella[...]pienille lapsille ylitys on erittäin vaarallinen.” Lopuksi: ”[...]vaadimme, että valtatielle 4 ja 5 laitetaan heti 50 tai 60 km/h nopeusrajoitus[...]” Vaimoni kiersi kylän ja sai yli 10 arkkia nimiä. Allekirjoi‐ tuksillamme paperit lähtivät 21.3.1977 TVH:n Uuden‐ maan piiriin sekä Vantaan koulu‐ ja tieviranomaisille. Heti syksyllä 1977 60 km/h tuli Etelä‐Nikinmäkeen. NIKO lobbasi Essolta pohjoiseen rajoitukseksi 100 => 80 km/h. Yritettiin usein 60 km/h:iin. Kai neljäs kerta joku vuosi sitten: 60 km/h! NIKOn alkuvuosina sai Essolta pohjoiseen ajaa 80 km/h joenvierustielläkin! Vuosituhannen vaihteessa saimme Sipoontien itäpää‐ hän 80 km/h => 60 km/h. Kutsu omakotiyhdistyksen perustavaan ko‐ koukseen Nopeusrajoituksen saaminen oli huima operaatio yhden perheen työksi. Päässäni virisi ajatus: omako‐ tiyhdistys Nikinmäkeen? Vaimoni ja ystävämme jakoi‐ vat kutsun joka postilaatikkoon: ”Kutsu Nikinmäen Omakotiyhdistyksen perustavaan kokoukseen.” Olin kirjannut perusteluita: ”Ilman yhteenliittymien apua yksilö nykyään ei juuri saa yksinään asioitaan ajetuk‐ si[...]Yksittäisten ihmisten aktiivisuuden avulla on saa‐ tu jo nähdäksemme myönteistä aikaan.” Allekirjoitin: ”Aktiivista kokousväkeä odottaen, Ensio Laaksonen.” Jokivarren koululle kokoontui noin 40 henkeä 9.11.1977 perustamaan yhdistystä, jonka [1990‐luvulla 11 12 NIKINMÄKELÄINEN 2012 uudistuneet] uuden lain mukaiset säännöt löytyvät NIKOn kotisivuilta. Otteita: ”Yhdistys on poliittisesti sitoutumaton.” (”Nikinmäki‐puolue”.) ”Hallituksen jäsenistä 1/3 vaihtuu vuosittain.” (9/3=3. Eli ei henki‐ lövaihdosrysäyksiä, jotka voisivat sotkea jatkuvuutta.) ”Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka omis‐ taa tai asuu pienkiinteistöä tai osaa siitä.” (1990‐luvun alun sääntömuutoksia.) Käyttönimi NIKO liitettiin viral‐ lisesti rekisteröityyn nimeen 1990‐luvun alussa. NIKO on esiintynyt kuin mainoksina paidoissamme. 1980‐luvulla oli laadukas pitkähihainen vaaleansininen college‐paita rintamuksessaan NIKO, i:n pilkkuna sy‐ dän. 1990‐luvun lopulla oli tummahkon vihreä laadu‐ kas NIKO‐t‐paita, i:n pilkkuna sydän. NIKOn kotisivujen logossa NIKO. Ensihallituksista Minusta tuli yksimielisellä päätöksellä NIKO ry:n en‐ simmäinen puheenjohtaja. Kalateiltä oli hallituksessa neljä, etelästä viisi. Naisia heistä kolme. Lisäkseni va‐ rainhoitaja oli etelästä sekä varapuheenjohtaja ja sihteeri pohjoisesta. Sihteeri Eero Keskinen siirtyi si‐ vuun neljän vuoden työn jälkeen. Vuosikokous valitsi hänet NIKOn kunniajäseneksi. Siirryin aktiivijäseneksi vuoden 1983 lopussa. Minut valittiin heti NIKO ry:n kunniapuheenjohtajaksi helmikuun vuosikokouksessa 1984. Alkuvuosina syksyn valintakokouksissa oli hallituksiin niin paljon halukkaita, että jouduimme äänestämään. Tämä into kyllä laantui. Hallitusvalinnat onnistuivat alkuvuosina erittäin hyvin ikä‐, sukupuoli‐, kokemus‐ ja asuinpaikkajakaumissa. Kohtuullisen hyvin yhä, mutta 2010‐luvulla tarvitsisimme naisistumista, nuortumista ja henkilöitä Pohjois‐Nikinmäestä, jotta hallitus löytää monipuolisesti asioita esiin. Alkuvuosientyöohjelma Aluksi työsuunnitelma kirjattiin yksittäisin sanoin. Kouluasiat (koulutiet, koulukuljetukset, yläaste). Lii‐ kenne (nopeusrajoitukset, suojatiet, pysäkit, linja‐ autoreitit ja aikataulut, yli‐ ja alikulkusillat). Tiestö (valaistus, tieliittymät, kevytväylä Korsoon ja Kuusijär‐ velle). Kunnallistekniikka ja kaava. Vapaa‐aika (nuori‐ sotila, lapsille luistinrata ja pelikenttä). Tapahtumia (teatteriretki, kesäretki, Nikinmäki‐päivä, pikkujoulu, laskiainen, keskustelutilaisuudet). Yhteishankinnat. Osallistuminen keskusjärjestötoimintaan. Toiminta‐ suunnitelmien runko on pysynyt 35 vuotta kutakuinkin samana. Nikinmäestä ei tiedetty Tikkurilassa juuri mitään, ei hyvin vieläkään. NIKOn havaitsemia ongelmia on saatu kuntoon, yhä on pahojakin. NIKOlla oli kuusi toimikun‐ taa: linja‐autoliikenne‐, kesävesi‐, vapaa‐aika‐, liiken‐ neolo‐ ja kunnallistekniikkatoimikunta. Huvitoimikunta keksi ja muokkasi niin juhlat kuin myös kesä‐ ja teatte‐ riretket. Vesitoimikunnat ovat tulleet tarpeettomiksi. Muut toimivat nykyään tarpeen vaatiessa ”projektei‐ na”. Kouluasiat (koulutiet, koulukuljetukset, ylä‐ aste) Asukkaiden talkoovoimin Björkbacka skola Vanhan Porvoontien (Suuren Rantatien, Kuninkaantien) varrel‐ la aloitti 1897 sekä 1922 Jokivarren (vanha) kansakou‐ lu Lahdentien varrella. Ne lakkautettiin 1970‐luvun puolivälissä. Jokivarren (uusi) kansakoulu oli aloittanut Sorvatiellä 1957/58. Vielä vuonna 1976 Vantaa kuljetti Nikinmäestä koulu‐ lapsia Jokivarren koululle, mutta silloinen säästökuuri lakkautti tämän palvelun. Tässäkin on osasyy NIKOn perustamiseen. 2000‐luvulla Nikinmäen asukasluku alkoi räjähdysmäi‐ sesti nousta (vuoden 2012 alussa jo yli 3400 eli enemmän kuin Mikkolassa) uusien asemakaavojen valmistuttua ja rakennuskieltojen päätyttyä. Viimei‐ nenkin asuinalueasemakaava (Keski‐Nikinmäki 1) vah‐ vistui keväällä 2011. Aloitteeni 2000‐luvun alussa koulun saamiseksi Nikin‐ mäkeen ei saanut tuulta. Perusteellisen tilastotyöni ja lobbauslaajennusten jälkeen uusin aloitteeni. Virka‐ miehillä oli ollut vääriä tietoja. Heti tulikin myönteinen päätös, joka aikaistui: 2004. Tuli myöhennys! Sitova päätös olisi tuonut koulun ja päiväkodin 2005. Kau‐ punginhallitus kumosi urakkasopimukset. Uusi budjet‐ tipäätös toi koulun ja päiväkodin 2006, liian pieninä. – Toinen päiväkoti aloitti Harrikujalla 3.9.2012. Lapsiluku edellyttäisi kolmattakin. Vantaan kouluviraston ja YTV:n edustajat eivät ole ymmärtäneet maantieteemme olosuhteita koulumat‐ koissa, ei kartanlukutaitoa. S‐postissani 2006 YTV:n edustaja: ”...ensi syksystä Pohjois‐Nikinmäestä on turvallista Jokivarren koululle, kun Sorvatien liikenne‐ valot valmistuvat”. Kysyin, miksi Pohjois‐Nikinmäen lapsen pitää mennä ensin vaarallisen Sipoontien ete‐ läpuolelle päästäkseen liikennevaloista sen pohjois‐ puolelle. En saanut vastausselitystä. 2012 Jokivarressa on noin 1300 asukasta, Nikinmäessä jo yli 3400. Nikinmäen osuus on noin 73 %, mikä osuus kasvaa kasvamistaan. Jokivarteen on esitetty alueiden yhtenäiskoulua, vaikka liki kaikki lapset asuvat suuresti NIKINMÄKELÄINEN 2012 kasvavassa Nikinmäessä. Olen saanut kouluviran‐ omaisten ”yläaste Jokivarteen” muotoon ”Jokivarren‐ Nikinmäen alueelle”. Moottoritien itäpuolen yläaste on nyt kouluviraston ”pöytälaatikossa”, mutta Nikin‐ mäen suurkasvun myötä se ajankohtaistunee aika‐ naan. Nikinmäkeen! Onhan asukaspotentiaalimme asemakaavojen mukaan 7000 ‐ 8000. lapsille maksullisen bussin käytön. Etelä‐Nikinmäen lapset eivät edelleenkään saaneet käyttää bussia? Neuvoteltiin tuokin tyhmyys pois. VS: muun Vantaan pikkulinjat P1 ja P2 oli lakkautettu käytön vähäisyyden vuoksi. VS kertoi, että Nikinmäen P3 toimii hyvin, kun paikallinen omakotiyhdistys tuli mukaan suunnitte‐ luun. Että jaa, miksi ei etukäteen!? Sain Vantaan investointiohjelmaan, että vuonna 2014 toteutetaan koulun laajennus sekä saadaan tuon laa‐ jennuksen yhteyteen nuorisotila. Vuonna 2011 tuo vuosiluku siirrettiin vuoteen 2018. NIKO olkoon tark‐ kana, ettei siirrytä seuraavalle vuosikymmenelle. NIKO on yrittänyt saada asiakasnäkökulmaa joukkolii‐ kennesuunnitteluun. 2007 YTV:n torso linjastosuunni‐ telma sai NIKOn liikkeelle: YTV:n illoissa LUMOssa ja kaupungintalolla. NIKOn hallituksen työryhmä Markku Järvinen ja Ensio Laaksonen käsitteli asiaa laajasti, NIKOn hallituksessakin pari kertaa. Kuninkaanmäen, Nikinmäen ja Päiväkummun yhdistykset kävivät YTV:ssä, Ensio yhteisdelegaatiossa. Paljon muuttui. Sittemmin koko suunnitelma muuntui...! Koulun ja päiväkodin saaminen Nikinmäkeen oli usean vuoden työ Vantaan eri hallinnonalojen sekä pääpolii‐ tikkojen suuntaan. Se oli NIKO ry:n tähän asti toiseksi suurin projekti, joka jatkuu koulun laajentamisen sekä uusien päiväkotien suhteen. Liikenne (nopeusrajoitukset, suojatiet, linja‐ autopysäkit,linja‐autoreititjaaikataulut) Nikinmäkeen Lahdentielle oli alkutilanteesta saatu nopeusrajoitukseen miinus 20 km/h. Kalateitten koh‐ dalle yritettiin lisää: 60 km/h tuli joku vuosi sitten. Sipoontien rajoitus: 80 => 60 km/h. Sisäisiä nopeusra‐ joituksia alaspäin lukemasta 50 km/h => 40 tai 30 km/h. Alun nolla suojatietä => noin 30. Joukkoliikennettä ei ole mietitty asukkaiden suunnasta Nikinmäessä kai koskaan. Linjoja on muuteltu paljon. Oikeaa seutuliikennettä ei Nikinmäessä ole ollut kos‐ kaan: bussit paikoissa, missä pääväki ei asu. NIKOlla on ollut viitisen joukkoliikenneiltaa, joissa alustajat ovat olleet ”pihalla”. Esimerkki. NIKOn alkuvuosina perustettiin bussilinja P3 Kalateiltä Etelä‐Nikinmäen kautta Korsoon. Teoriavir‐ kamiesten keksintö: Nikinmäen vanhuksille kaupassa käynti helpoksi Korsoon. Tunnin päästä takaisin. Kou‐ lulaiset eivät saaneet käyttää bussia?? Bussia käyttäviä vanhuksia ei löytynyt. NIKO neuvotteli Kalateitten Koko NIKOn toiminnan aikana joukkoliikennereittejä lienee muuteltu sikin sokin 2‐3 vuoden välein. Tämä ei lisää joukkoliikenteen suosiota. Aikataulujen synk‐ ronointi ei toimi, sillä pitkän tauon jälkeen menee yhtä äkkiä kaksi peräkkäistä bussia. Pohjois‐Nikinmäki oli monta vuotta kymmenisen vuotta sitten ilman bussi‐ vuoroja iltaisin. Olihan lobbaamista. Tiestö (valaistus, tieliittymät, kevyen liiken‐ teenväyläKorsoonjaKuusijärvelle) 1970‐luvulla valtion teillä ei ollut tievaloja eikä kevyt‐ väyliä. 1970‐luvun alussa sai Lahdentiellä, koulun koh‐ dallakin ajaa vaikka 210 km/h. Ei tievaloja, ei kävely‐ turvaa lapsille. Tievalot NIKO sai pitkälle sillalle, sitten kevytväylän sillan laitaan. Saatiin pyörä‐ ja jalkaväylät Kuusijärvelle ja Keravalle valoineen. Sisäiset tiemme olivat yksityisiä omine yksikkömaksuineen 2000 al‐ kuun. Risteykset o(li)vat oudosti Lahdentielle. Siitä oli tulossa 50‐luvun suunnitelmin moottoritie, jolle olisi noustu ja siltä poistuttu monien kilometrien välein. Moottoritien rinnakkaistie olisi ollut Vanha Porvoontie–Sääskitie– Lohitie(=>Pitkäsiima=>Nikinmäentie). JATKUU S 30… 13 NIKINMÄKELÄINEN 2012 KIRSIVIKMANLUOTSAA NIKINMÄEN NAISLAULAJISSA NiNa‐kuoroeliNikinmäenNaislaulajatonperustettukesällä 2010.Toimintasaialkunsasiitäkunmuutamatnikinmäkeläi‐ setnaisethalusivatoppialaulamaanstemmoissa.Nytkuoros‐ saonyli30jäsentä,jayhäuseamminsitäpyydetäänesiinty‐ määnerilaisiintilaisuuksiin.KuoroaloittitoimintansaKirsin opetustiloissa,jotkakäviväthyvinnopeastipieniksi,jatarvit‐ tiinuudetharjoittelutilat. K irsi Vikman on nikinmäke‐ läinen yrittäjä yrityksessä Musiikkipalvelu Dolce, joka tarjoaa yksilöllisesti suunniteltua pianonsoitonopetusta ja ryhmä‐ opetusta. Yritys on toiminut keväällä 2013 jo 10 vuotta. Kuoron Kirsi perusti vuonna 2010: ”Kun kuultiin, että olin opiskellut kuoronjohtoa Oriveden Klemetti‐opistossa ja että omaan pitkän kuorolaulutaustan, päätet‐ tiin aloittaa pienellä joukolla kuorolaulun alkeiden opiskelu”, Kirsi toteaa. Laulajia olikin nope‐ asti kuoroksi asti, jonka jälkeen harjoittelu siirtyi Kirsin omista tiloista Nikinmäen seurakuntako‐ dille. Nykyään kuorossa on yli 30 laula‐ jaa ja kuorolla on säännöllisesti esityksiä. Tällä ja tulevalla kau‐ della esityksiä on muun muassa vanhusten hoivakodeissa, seura‐ kuntakodilla ja erilaisissa yhdis‐ tys‐ ja yritystilaisuuksissa, joista mainittakoon esiintyminen erään yrityksen pikkujouluissa Hotelli Presidentissä. ”Jo kahtena peräkkäisenä jouluna olemme laulaneet Nikinmäen kauneimmissa joululauluissa”, kirsi kertoo. Myös tänä vuonna NiNa‐kuoro laulaa seurakuntako‐ dilla järjestettävässä joululaulu‐ tapahtumassa. Kuoro on myös mukana ”Musiikkia‐ hoitolaitoksiin” ‐projektissa. Myös Korson kirkon jumalanpal‐ veluksessa on laulettu. ”Laulam‐ me musiikkia laidasta laitaan: kansanlauluja, hengellistä mu‐ siikkia ja viihteellisempää musiik‐ kia. Tästä syystä voimme esiintyä monenlaisissa tilaisuuksissa”, Kirsi täsmentää. Kuoron laulajisto koostuu muu‐ tamaa laulajaa lukuun ottamatta Nikinmäen alueella asuvista nai‐ sista. Kuorossa onkin pidetty tärkeänä, että omalla kylällä on oma kuoro. ”Halusimme tuoda esille oman asuinpaikkamme myös kuoron nimessä”, Kirsi kertoo. Kirsin mukaan kuoro lisää myös suuressa määrin Nikinmäen yhteisöllisyyttä: ”Yhteinen tavoit‐ teellinen tekeminen, sosiaalisten suhteiden luominen, harrastus‐ mahdollisuuksien lisääminen ja asuinpaikkamme ”mainostami‐ nen” kuoron esiintymisten mu‐ kana luovat yhteisöllisyyttä”. Kirsi halusi kuoronjohtajana pe‐ rustaa sellaisen kuoron, johon kaikki lauluhaluiset pääsisivät mukaan ilman koelaulua. Kuoros‐ sa on siis laulajia hyvin erilaisista lähtökohdista, mutta se on Kirsin mukaan rikkautta. ”Kokeneem‐ mat laulajat vievät aloittajia mu‐ kanaan, ja tukevat heitä ”, Kirsi toteaa. Nikinmäen Omakotiyhdistys tukee NiNa‐kuoron toimintaa ja tukea arvostetaan kuorossa: ”On hienoa, että Omakotiyhdistys kannattaa toimintaa omalla asuinalueella ja tukee ihmisten harrastusmahdollisuuksia. Toi‐ mintamme on siis koettu tärke‐ äksi!”, Kirsi iloitsee. Voit tulla katsomaan NiNa:n esitystä NIKO ry:n vuosikokoukseen 13.11. klo 18.00. Eija Tuominen Kuoro esiintymässä. Nykyisin kuorossa on yli 30 laulajaa. 14 NIKINMÄKELÄINEN 2012 HYVÄT NAAPURISUHTEET – viihtyisä ympäristö O n kuulas sunnuntai‐aamu, kävelen rauhallista katuamme eteenpäin hyväntuulisena hyräil‐ len. Ihastellen hiljaisuutta ja sumua vedän keuhkoni täyteen kirpeää syyssäätä. Koiraa ul‐ koiluttava mies naapurista kävelee vastaan. Haen katsekontaktia hymyillen ja olen valmii‐ na toivottamaan hyvän huomenen: ”Huomenta!” Mies kulkee aivan vierestäni, mutta ainoa ter‐ vehdyksestäni kiinnostunut on hänen koiransa, jota mies kiskoo pois… Ajattelen, että ehkä hänellä oli huono päivä. Tai olinko sittenkin liian tungetteleva. Kuinka vain, aurinkoinen tuuleni on pois pyyhkäisty, kunnes vastaani kävelee hieman kumarassa herrasmies, joka nostaa kohdallani hattua toivottaakseen huomenta. Vastaan hymylläni ja nyökkäämällä, samalla myös hyvä tuuleni palaa takaisin. Jotta oma naapurusto säilyisi viihtyisänä, on yksi keskeinen tekijä alueella vallitseva ilmapiiri. Tervehtiminen ja hyvä perään katsominen ovat asioita, jotka lisäävät oman asuinalueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta – eivätkä ne maksa mitään. Huono käytös ja huonot naapurisuhteet sen sijaan voivat pilata mielialaa. Ne voivat jopa pilata koko kotirauhan mie‐ lenrauhasta puhumattakaan. Jos naapuri ei aina vaikkapa tervehdi tai pysähdy juttelemaan, ei kyse ole aina tieten‐ kään huonoista väleistä. Toiset haluavat pitää tietyn etäisyyden naapureihin ja se olkoon sallittavaa. Yhtä sallittavaa on se, että joskus vain yksinkertaisesti ottaen on huonompia päiviä, jolloin ei välttämättä edes huomaa ympäristön odo‐ tuksia. Millainen on sitten hyvä naapuri? Alla olevassa Hyvien naapurisuhteiden julistuksessa on ainakin annettu vinkkejä, mitä kannattaa ottaa huomioon omissa naapurisuhteissaan. Hyvien naapurisuhteiden julistus Pientaloalueiden viihtyisyyteen vaikuttaa olennaisesti fyysisen ympäristön lisäksi hyvät naapurisuhteet, yhteisöllisyys alueen asukkaiden keskuudessa ja toiset huomioon ottava elämäntapa. 1. Asetu aika ajoin rajanaapurisi asemaan ja pohdi, mitä hän ehkä minulta toivoisi, ja toteuta tämä mie‐ leesi tullut ajatus. 2. Muista äänekkäiden pihanhoitolaitteiden, kuten ruohonleikkureiden, suositeltavat käyttöajat. On koh‐ teliasta naapureita kohtaan olla käyttämättä laitteita myöhään illalla tai sunnuntaisin. 3. Muista että vaikka puut ja oksistot eivät varjostaisi sinun pihaa niin ne saattavat varjostaa naapurin pihaa. Silloin tällöin kannattaa harkita puiden kaatoa ja oksi‐ en leikkaamista. 4. Jos aiot rakentaa lähellä rajaa jotakin, niin on kohte‐ liasta keskustella naapurin kanssa asiasta, vaikka ra‐ kentamismääräykset eivät hanketta säätelisikään. 5. Tarkkaile oman lemmikkieläimesi käytöstä. Jos koira haukkuu taajamassa usein ja säännöllisesti, niin se 15 16 NIKINMÄKELÄINEN 2012 todennäköisesti häiritsee useita naapureita. Koiralla on aina syy haukkumiseen, ja sinun omistajana pitää se selvittää. Koira voi esimerkiksi haukkua yksinäisyyt‐ tä koirankopissaan. 6. Talvella lumien poisto omalta tontilta tulee tapah‐ tua niin, ettei lumia viedä liian lähelle naapurin tonttia. Lumien sulamisvedet voivat olla haitaksi naapurille tai jopa vaaraksi naapurin talolle. 7. Jos aiot järjestää pihajuhlat, jossa soitetaan musiik‐ kia ja muutenkin toiminta on äänekästä, niin ilmoita asiasta ystävällisesti naapurille. Muista myös että musiikin ääni kantautuu stereoista kauas avoimessa pihatilassa. kösuoja on hyvä perustelu pensasaidan istuttamiselle. Huolehdi että puu‐ tai pensasaidat eivät kasva liian korkeiksi, jolloin niistä on haittaa naapurille mutta myös itsellesi. Liian korkeat aidat pimentävät ja ros‐ kaavat tontteja. 9. Puunpoltosta aiheutuu pienhiukkaspäästöjä. Polta puut asianmukaisesti, ohjeet oikealle puunpoltolle löytyvät ympäristöministeriön kotisivuilta www.ymparisto.fi. 10. Me ihmiset olemme erilaisia. Joku häiriintyy hel‐ pommin ja joku ei juuri mistään. Kunnioitetaan ihmis‐ ten erilaisuutta. Lähde: Suomen Omakotiliitto 8. Kun istutat pensaita tai puita, niin pohdi miltä ne näyttävät vuosien ja vuosikymmenten kuluttua. Nä‐ Naapurisuhteita kannattaa vaalia. Laihakin naapurisopu on aina parempi kuin lihava riita. Kanssakäyminen lisää naapureiden välistä luottamusta, yhteisymmärrystä ja asuinalueen viihtyisyyttä. Osallistumalla omakotiyhdistyksen toimintaan edistät pientaloalueiden yhteisöllisyyttä ja olet vaikuttamassa viih‐ tyisämmän asuinympäristön puolesta. Eija Tuominen NIKINMÄKELÄINEN 2012 17 KALATIET JUHLIVAT KOREASTI Kadun avajaiset. Pohjois‐Nikinmäessä,Säynetienmäelläjärjestet‐ tiinelokuussanäyttävä,yli100asukastapaikalle kerännytkatujuhla,jossayhteisentekemisenlo‐ massaherkuteltiinjanautittiinpimenevästäsyysil‐ lastalivebändinsäestäessätunnelmaa. N ikinmäessä asuessa sitä on monta kertaa ajatellut asuvansa kuin pienessä kylässä. Tääl‐ lä naapurit tunnetaan, tuntemattomampiakin tervehditään ja palvelutkin ovat olleet tähän syksyyn asti syrjäkyläluokkaa. Nikinmäki kuitenkin kasvaa hur‐ jaa vauhtia. Ja miten silloin käy kylätunnelman? Ehkä‐ pä kuitenkin ihan hyvin. Pohjois‐Nikinmäen uudella alueella Säynetien mäellä (Säynetie, osin Haukitie ja Madekuja) on rakennettu taloja talvesta 2010 saakka. Vantaan kaupunki luovutti keväällä 2009 alueelta ensimmäiset 20 tonttia ja seu‐ raavana vuonna vielä 7 lisää. Ensimmäiset asukkaat Säynetien varrelle muuttivat talven taittuessa kevääksi 2010 ja alueen viimeiset talot ovat edelleen rakenteil‐ la. Yhtäaikaisen rakentamisen myötä Säynetien mäelle on muodostunut tiivis yhteisö. Liki joka talossa on lapsia ja alueen aikuisia yhdistävät lasten leikkien li‐ säksi myös iso projekti – oma talon rakennus. Raksa‐ aikana naapurista saattoi saada lainaan juuri sen puut‐ tuvan putkenpätkän, työkalun tai ainakin hyvän neu‐ von. Pari vuotta rakentamisen aloittamisesta valtaosa ta‐ loista on siis valmiina. Kaupunkia oli hätyytel‐ ty lopullisen tien saamiseksi. Ja kun tie jalkakäytävi‐ neen toukokuussa 2012 lopulta valmistui, alkoi naapu‐ rustossa herätä ajatus juhlista. Aluksi ideana oli järjestää vain jotain mukavaa ohjel‐ maa lapsille ja katusuunnistus. Suunnitelmat onneksi paisuivat kun yhä useampi talo ilmoitti osallistuvansa mieluusti katujuhliin. Parissa suunnittelupalaverissa hahmoteltiin yhdessä suuntaviivat ja sovittiin järjeste lyistä sekä elokuun lopulle ajoittuvasta päivämäärästä. Ja niin syntyivät kaikkien aikojen katujuhlat. Juhlat, jotka alkoivat klo 15 kadun "virallisella" avauksella, jatkuivat eri pihoilla järjestelyillä puuharasteilla ja huipentuivat illalla yhteiseen, herkkuja notkuvaan buffetpöytään ja livebändin säestämään illanviettoon. Ja kun koko katu oli juhlissa mukana, istuttiin illalla kadulle kannettujen pöytien ääressä pitkälti yli puolen yön. Sitkeimmät aina aamunsarastukseen asti. Katoksen rakentaminen. Kaiken kaikkiaan juhliin osallistui noin 100 Säynetien mäen asukasta. Yhdessä tehden juhlista syntyi juuri sellaiset kuin oli alkuperäinen ajatus: rentoa ja mukavaa, kaikille vau‐ vasta vaariin. Eikä juhlinta tule loppumaan. Suunnit‐ teilla ovat jo ensi kesän juhlat ja lisäksi ehkä pulkka‐ riehaa, katukirppistapahtumaa… Syrjäkylälläkin on siis elämää ja tunnelmaa. Ja hyvää sellaista! teksti: Jasmine Patrakka, nikinmäkeläinen vuodesta 2005 kuvat: Ulla Viskari‐Perttu NIKINMÄKELÄINEN 2012 Jasmine Patrakka toivotti asuk‐ kaat tervetulleeksi oman kadun avajaisiin. Tapahtumapisteissä pääsi pelaamaan mm. katusählyä. Elokuinen sadonkorjuupöytä notkui asukkaiden itsetehtyjä herkkuja. Katunauhan leikkaus. Katukarkeloi‐ den myöhäisil‐ taa tahditti akustinen Duo TurJake featu‐ ring Tiina. 18 NIKINMÄKELÄINEN 2012 K‐Supermarket Nikinmäki tavoittelee Ympäristökauppa‐diplomia K ‐Supermarket Nikinmäen harjannostajaisia juh‐ littiin 8.5.2012 ja kauppa avattiin asiakkaille 10.8.2012. Kauppiaana toimivan Jukka Levosen (kuvassa oikea palsta) perheeseen kuuluu puoliso sekä noin puolitoistavuotias poika sekä kaksi jo aikuista poikaa, joista toinen opiskelee Espoossa ja toinen aloittaa opinnot asepalveluksen jälkeen Jyväskylässä. ”Perhe asuu Vantaan Päiväkummussa, joten työmat‐ kaa on vain viitisen kilometriä”, Levonen kertoo. Levonen en ole ensimmäistä kertaa asialla, vaan ko‐ kemusta kaupan alalta on jo pitkältä ajalta: ”Menin 25 vuotta sitten silloisen puolisoni kanssa hänen van‐ hempiensa kauppaan Kirkkonummelle. Vuonna 1999 aloitimme kauppiasparina K‐supermarket Kulinaarissa Espoossa ja viimeiset 10 vuotta olimme K‐citymarket Ruoholahdessa” kauppias täsmentää. Levonen sai tiedon omasta uudesta kauppapaikasta jo tammikuussa ja alkoi maaliskuun puolivälistä suunni‐ tella Nikinmäen K‐Supermarkettia. ”Toukokuussa oli harjannostajaiset ja aloin rekrytoida henkilökuntaa normaalilla prosessilla”, Levonen kertoo. Nyt henkilö‐ kuntaa on 15 henkilöä. Työntekijät ovat kaupan lähei‐ syydestä. Kaupan myyntiala ilman kassa‐aluetta on 600 neliötä. Kiinteistössä on kiinnitetty eri‐ tyistä huomiota energiatehok‐ kuuteen. Esimerkiksi Kylmälait‐ teiden lauhdelämmöt otetaan talteen ja lämmitetään kiinteistö sekä lämmin käyttövesi, kylmä‐ kalusteissa on ovet tai kannet joilla säästetään energiassa noin 30 prosenttia verrattuna avoimiin kalusteisiin. ”K‐ Ympäristökauppa ‐diplomi hakemusprosessi, joka käsittää ympäristöohjelman, energiatehokkuuden, jätehuollon, tuotevalikoiman osuudet, on menossa ja diplomi saadaan tämän vuoden aikana. Jätehuollon osalta operaattorina on L&T, joka huolehtii siitä, että kaupassa lajiteltu jäte kuljetetaan ja käsitellään oikein. ”, kauppias toteaa. Levonen toivoo, että asiakkaat ottaisivat häntä reilusti hihasta kiinni ja kertovat, mitä tuotteita lähikaupas‐ taan haluavat saada. Kauppa on otettu vastaan hyvin ja palaute on ollut positiivista. Toistaiseksi kauppa on pystynyt vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin valikoimi‐ en puolesta. Valikoimissa on 10 000 artikkelia. Vali‐ koimia on täydennetty asiakkaiden toiveiden mukai‐ sesti. ”Painotamme tuore‐osaamista keskittyen he‐ delmiin, vihanneksiin, leipään, lihaan, kalaan”, kauppi‐ as kertoo. K‐Supermarket Nikinmäki palvelee asiakkaitaan ma ‐ pe klo 7 ‐ 21, la klo 7 ‐ 18 ja su klo 12 ‐ 18. Kauppias Jukka Levonen KSM Nikinmäki jukka.levonen@k‐supermarket.fi gsm. 0400809646 Teksti: Eija Tuominen Kuvat: KESKO Aineistopankki Kauppias Jukka Levonen puolisonsa Annamari Paanansen kanssa. Apulaiskaupunginjohtaja Juha‐Veikko Nikulainen, aluepäällikkö Jukka Huvila ja aluejohtaja Antti Palomäki onnittelevat. NIKINMÄKI 19 20 NIKINMÄKELÄINEN 2012 SÄÄSTÖÄAURINKOSÄHKÖLLÄ Kaikkialkoinoin5vuottasitten,kunsähköyhtiöilmoittitaaskerran,ettäsejoutuunostamaan sähkönhintaa.Kunkoko2000‐luvullasähkönhintajatkuvastivainnousimilloinmistäkinsyys‐ tä,päätimmetehdäasiallejotain.Tavoiteolipäästä20000kWh:nvuotuisestakulutuksestaai‐ nakin25%alas. E nsin yritimme omassa talossamme säädellä lämmityslaitteiden lämpötiloja alas, kunnes talon naisenemmistö alkoi protestoida ja jou‐ duimme polttamaan sen verran enemmän puuta. Laskihan sähkönkulutus muutamalla sadalla kwh:lla vuodessa, mutta kun sähköyhtiö nosti taas sähkön hintaa, säästöjä lompakkoon ei tullut senttiäkään. Keväällä 2008 asennettiin taloomme ilmalämpöpump‐ pu, jonka luvattiin tuottavan jopa 50 % säästöä lämmi‐ tyskulutuksessa. Nyt neljän käyttövuoden jälkeen voimme todeta, että kyllä lämmityskulutus laski, mutta johtuiko se nimenomaan lämpöpumpusta, vai siitä, että ilmasto lämpeni muutenkin, vai siitä, että ensim‐ mäinen tytär muutti pois talosta? Varmaankin kaikista näistä syistä. 50 % on kuitenkin haave, joka meillä ei ole toteutunut, pikemmin n. 10 %. Vuonna 2009 otettiin käyttöön lämmön talteenotto‐ laitteisto, kun siihen asti huippuimuri oli tehokkaasti vaihtanut sisäilmaa, mutta samalla vienyt meiltä läm‐ pöä. Vaikka talvet 2010 ja 2011 olivat suhteellisen kylmiä, vuoden sähkökulutus laski n. 17000 kWh:iin, eli oltiin vielä kaukana tavoitteestamme. Koska maalämpöpumppu olisi vaatinut liian isoja muu‐ toksia koko talon lämmitysjärjestelmään, päätimme keväällä 2012 investoida aurinkosähkövoimalaan, ts. aurinkopaneeleihin, päästäksemme niiden avulla lä‐ hemmäksi tavoitekulutusta. Paneeleiden sekä sähkölaitteiden ja ‐kaapelien asen‐ nus katolle, ullakolle sekä sähkökaappiin saatiin tehtyä melkein yhdessä päivässä, yhden sähköasentajan ja kahden miehen avulla. Kesäkuun puolivälistä lähtien meillä on nyt pyörinyt aurinkovoimala, joka koostuu kahdeksasta paneelista, jonka yhteisteho olisi ideaaliolosuhteissa maksimis‐ saan 1,94 kWp. Vaikka kattosuunta on länteen, eli ei ihan optimaali‐ nen, ja vaikka aurinkoiset ja sadepäivät ovat viime kesänä todella tiheästi vaihtuneet, olemme kuitenkin olleet tyytyväisiä sähkön tuotantoon. Erityisesti meitä on miellyttänyt reaaliaikaraportointi, joka antaa tietoja siitä mihin ja milloin sähköä kuluu. Näin ollen yritämme seuraavaksi optimoida energia‐ käyttöä, esim. niin, että auringon paistaessa syötetään paneelilla tuotettua sähköä lämminvesivaraajaan, johon suuri osa päivän energiasta uppoaa. Samalla vähenee se osa sähköstä, jonka Vantaan Ener‐ gia ottaa kiitollisena ilmaissähkönä meiltä vastaan, kun paneelit tuottavat enemmän energiaa kuin talo kulut‐ taa. Oheisista taulukoista näkee päivittäiset tuotantoluvut ensimmäisiltä kuukausilta. Näiden lukujen perusteella, vielä ottaen huomioon suhteellisen sateisen kesän, oletan, että pääsemme vuositasolla n. 1500 – 2000 kWh päiväsähkötuotantoon. Peter Vollner NIKINMÄKELÄINEN 2012 21 Kesäkuu 2012 Kokonaistuotanto yht. 144 kWh:a Heinäkuu 2012 Kokonaistuotanto yht. 246 kWh:a Elokuu 2012 Kokonaistuotanto yht. 195 kWh:a 22 NIKINMÄKELÄINEN 2012 Nikinmäen kaunein puutarha 2013 Hyvät Nikinmäen viherpeukalot, tämä on Teidän mahdollisuutenne! Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO on päättänyt järjestää ensi vuonna pitkästä aikaa taas ”Nikinmäen kaunein puutarha”‐kilpailun, vastaavanlaisen mikä Vantaalla vielä pyöri 1990‐luvulla. Tapahtumaa varten nimettiin työryhmä, johon kuuluvat Mari Kokko, Arto Tidenberg ja Peter Vollner. Työryhmän tehtävänä on sopia seuraavina kuukausina kilpailun säännöt, arvioinnin kriteerit, aikataulu, jne. Koska työryhmän jäsenet ovat tässä asiassa vielä aloittelijoi‐ ta, on jokainen neuvo tervetullut, kuten esim. miten arvioidaan pihan toimivuus ja kauneus, rakenteet ja kulkuväylät, ympäristön huomioiminen, sekä pihan mielenkiin‐ toiset ja omaperäiset ratkaisut. Kilpailun tavoitteena on ensisijaisesti kannustaa nikinmäkeläisiä oman elinympäristön kohentamiseen sekä tuoda esiin lähialueidemme kauneutta. Kilpailuun voivat ilmoittautua nikinmäkeläiset omakoti‐ , rivi‐ ja paritalopihat sekä maalaistalojen pihat. Tarpeen mu‐ kaan näille järjestetään omat sarjat. Saatte lisätietoja kilpailusta ensi vuoden keväällä mm. NIKOn nettisivulta (www.nikinmaki.com) ja tolppailmoituksista. Kysyä voi myös työryhmän jäseniltä: Peter Vollner, peter.vollner@saunalahti.fi, puh. 040 821 9893 Arto Tidenberg, arto.tidenberg@gmail.com, puh. 044 211 8475 Mari Kokko, mari.kokko@fimnet.fi NIKINMÄKELÄINEN 2012 23 AhtiHonkanen100vuotta Tämänvuodenhelmikuussa23.2.2012kylämmevanhinasukasAhtiHonkanentäytti100vuotta. SatavuottaonniinmerkittävävirstanpylväsettäAhdillaolijuhliakinuseampanapäivänä. Teksti: Markku Järvinen myös sen että Historiikin täydennetyn verkkoversion ensimmäinen osa julkaistaisiin NIKOn nettisivuilla Ahdin oikeana syntymäpäivänä. Tilaisuu‐ dessa eri henkilöiden puheenvuorot käsittelivät Ahdin tekemisiä: Lapsuutta, sota‐aikaa, yhteiskunnallisia tehtäviä ja tietenkin hänen uskomatonta muis‐ tiaan ja muistin loogisuutta. Kyllä siitä asiaa riittää. S ukulaisille ja ystäville tar‐ koitettu juhla oli 18.2.2012 Korson Kirkolla. Osallistuin tilaisuuteen sekä omasta puoles‐ tani että Nikon puolesta. Pu‐ heenvuoroja juhlan ohjelmassa oli pitkälti toistakymmentä. En‐ simmäisen puheenvuoron käytti Ahti itse. Hän toivotti täyden seurakuntasalin tervetulleeksi ja pohdiskeli omia tuntojaan ja nykyistä tilannetta. Myös minä sain käyttää puheenvuoron, jossa onnittelujen ohella sivusin Ahdin merkitystä Nikinmäen historiikin synnyttämisessä. Toki kerroin Ahti on elänyt koko elämänsä Nissbackassa, tuli vanhempiensa mukana kolmen kuukauden ikäisenä. Muutamaa sodassa, rintamalla vietettyä vuotta lukuun ottamatta Ahti asui kotipaikassaan. Viimeiset reilut 2 vuotta Ahti on ollut hoitokodissa. Ahti oli jo 33 vuotta vanha kun minä tulin 3 kuukauden ikäisenä Nissbackaan vanhempieni mukana. Muistan Ahdin 1950‐luvulta siitä että hän oli kylämme lehtiasiamies. Joka syksy hän tuli salkku kainalossa meille yhtenä iltana ja isäni tilasi seuraavan vuoden lehdet. 1960‐luvulla muistan Ahdin kahdesta yhteydestä. Kun oli kyse tieasioista tai yli päätään lain tulkinnasta tonttien jaoissa, oli Ahti ensimmäisenä kaikkien mielessä. Toinen asia oli talviaikaan lumien auraus, 60‐, 70‐ ja 80‐ luvuilla Honkasella oli paikkakunnan paras lumenaurauskalusto ja Ahti oli yhtenä ajamassa auraustraktoria. 1990‐ luvulla opinkin sitten tuntemaan sen Ahdin joka muisti Nissbackasta lähes kaiken. Historiikkihaastattelujen aikaan Ahti oli jo 85‐vuotias. Muiden haastateltavien kanssa tapasin kerran, mutta Ahdin kanssa tapasimme ai‐ nakin 7 ‐ 8 kertaa. Aina minulla riitti kysymyksiä ja aina Ahdilla oli vastauk‐ set ja sen lisäksi uutta kiintoisaa asiaa. Todettakoon vielä selvyyden vuoksi että Ahti Honkanen asui Keravanjoen länsipuolella. 1970‐luvulle asti Nissbackaa oli joen itäpuolen lisäksi se osa länsipuolta, jossa Ahti asui. Nykyisin koko länsipuoli on Jokivartta. 24 NIKINMÄKELÄINEN 2012 NIKINMÄENHISTORIIKKI– KIRJASTAVERKKOON KuinkaNikinmäkionsyntynyt?Mitenovat liikenneolotjaautokantakehittyneet?Miten liikuttiinmuualle?KuinkapaljonNikinmä‐ essäonollutkauppoja?MitäkaikkeaPelto‐ lanPajallatehtiin?Mitenkouluolotkehittyi‐ vät?Missäolivaltavakettutarha?Missäoli kivikautinenasuinpaikka?Miksihistoriikki tehtiinalunperin?Näihinkaikkiinkysymyk‐ siinlöytyyvastauksetnytmyösverkkover‐ sionalöytyvästäNikinmäenhistoriikista. teksti: Markku Järvinen M enin 1995 Nikon sääntömääräiseen syys‐ kokoukseen, jossa oli esillä joukkoliiken‐ neasiat ja niiden mahdollinen huonontu‐ minen Nikinmäessä. Olen koko ikäni ollut joukkoliiken‐ teen kannattaja ja käyttäjä. Kokouksessa ei ollut kovin paljon osallistujia ja niinpä minusta tuli Nikon hallituk‐ sen jäsen. Heti ensimmäisessä hallituksen kokouksessa 1996 vuoden tammikuussa tuli esiin Nikinmäen histo‐ riikin teko ja kuinka ollakaan minusta tuli historiikki‐ työryhmän vetäjä. Perusteluina tekemisen tarpeelli‐ suudelle oli se että jätämme jälkipolville tietoa ky‐ lämme varhaisista vaiheista ja ihmisistä. Lisäksi oli pelko, että jos tekeminen viivästyy huomattavasti, vaikkapa vuosia, niin ei löydy enää tapahtumien tietä‐ jiä. Kovin epävarmana otin kunniatehtävän vastaan – onko aikaa ja onko taitoa? Myöhemmin kuulin että kyseistä pestiä oli tarjottu jo useamman vuoden ajan mutta kukaan ei ollut pestiin suostunut. Aikaa historiikin kokoamiseen oli, koska alun perin jo sovittiin että julkaisu tehdään Nikon 20‐vuotisjuhlissa. Siihenhän oli aikaa puolitoista vuotta. Tekoon piti löytyä myös toinen päätekijä, joka huolehtii valokuvis‐ ta ja historiikin taittamisesta ja ulkoasusta. Ervastin Simo löytyi ja suostui. Asiaa suunnittelin omien töitte‐ ni ohessa ja lähes vuoden päivät siinä kului ennen kuin sisällysluettelo oli valmis ja oli mietitty mistä tietoja metsästetään. Mitään valmista pohjaa ei ollut eikä olemassa olevia dokumentteja juurikaan löytynyt. Koko historiikki tehtiin nikinmäkeläisiä haastattelemal‐ la. Haastattelut tehtiin 1997 vuoden alkupuoliskolla. Kaikkiaan haastateltiin kolmisenkymmentä henkilöä. Valtaosa haastatteluista on taltioitu ja myöhemmin vielä siirretty C‐kaseteilta CD‐levyille. Alkukesästä 1997 tuli kova kiire aivan kuin muissakin hommissa, tuntui että viimeistely vie aikaa ja aika loppuu. Historiikki valmistui kuitenkin aikatauluss ja siitä otettiin 750 kappaleen painos. Kirja julkistettiin Nikon 20‐vuotisjuhlassa Jokivarren koululla 14.9.1997. Juhlasali oli tupaten täynnä. Ahti Honkanen piti kunniapuheenvuoron. Hänhän oli histo‐ riikin ylivoimaisesti paras tietolähde. Historiikista oli etukäteistilauksia yli 200. Sitä myytiin Nikinmäessä ovelta ovelle. Lahjoitettiin muutama kymmentä kappa‐ letta kouluille, museolle ja tukijoille. Parikymmentä kappaletta jätettiin varastoon mahdollisia onnitteluja ja PR‐tarkoituksia varten. Koko painos loppui ennen vuotta 2000. Silloin vuonna 1997 Nikinmäessä oli va‐ jaat 1800 asukasta. Syitä historiikin siirtämisestä kirjasta verkkoon on useita. Nikinmäen asukasluku on kasvanut hurjasti ja on tällä hetkellä jo reilusti yli 3000. Eli suurimmalla osalla nikinmäkeläisistä ei ole ollut mahdollisuutta tutustua historiikkiin. Jokaisella kyläläisellä tuli olla siihen mahdollisuus. Lisäksi alkuperäisessä historiikissa ei ollut paljoakaan tietoa Nikinmäen (Nissbackan) synnystä. Historiikkia kootessani kiinnostuin kovasti vanhoista tapahtumista, mutta en saanut juurikaan tietoa varsinaisesta Nikinmäen syntymisestä. Vuoden 1999 alussa kuulin että keravalainen Taisto Saarentaus oli perillä keravalaisten talojen historiasta ja hänellä oli tekeillä niistä oma historiikki Keravalla. Innostuin asi‐ asta välittömästi ja järjestin tapaamisen helmikuussa, jossa Saarentauksen lisäksi oli läsnä Ahti Honkanen. Kävimme läpi keravalaisten talojen historiaa, johon mukaan oli sitoutunut Nikinmäen syntyhistoria. Ajatte‐ lin jo silloin että minun on pakko täydentää historiikkia näiltä osin. Lisäksi oli tullut esiin muutama muukin juttu, joka sopi historiikkiin. Alkuperäisen historiikin vedokset olivat tuhoutuneet painotalossa, joten niistä ei ollut apua uusintapainokseen. Useita kyselyjä oli tullut, mistä saisi ostaa Nikinmäen historiikin. NIKINMÄKELÄINEN 2012 Niinpä tein Nikon hallitukselle esityksen 2011 keväällä. Täydennän vanhan historiikin ja julkaisemme sen Ni‐ kon nettisivuilla alkuvuoden 2012 aikana muutamassa erässä. Ennen esityksen tekoa toki olin varmistanut että Eero Niemelä lupasi tehdä historiikin julkaisuasun, valokuvien käsittelyn ja julkaista sen. Niinpä historiikki tuli täydennettyä. Valokuvatkin Eero sai skannattua vanhasta historiikista erinomaisen hyvätasoisina. En‐ simmäinen verkkoversion osa julkaistiin Ahti Honkasen 100‐vuotispäivän kunniaksi 23.2.2012. Ja kaksi muuta osaa julkaistiin vielä saman kevään aikana, maalis‐ kuussa ja huhtikuussa. Historiikin tavoite ei ollut kertoa asioita liian histo‐ riamaisesti, vaan kevennetyllä ”Ahti Honkasmaisella” tyylillä, jossa on mukana piristeenä yksittäisiä tapah‐ tumia ja juttuja. Näin jälkeenpäin ajatellen olin varsin sopiva henkilö historiikin kokoamiseen, koska olen itse syntynyt Nikinmäessä 1945‐vuoden syksyllä ja 1970‐ luvun poissaoloni jälkeen palasin tänne 1980‐luvun alussa. Tiesin monia asioita mitä Nikinmäessä oli ta‐ pahtunut ja mikä vielä tärkeämpää, tiesin ketkä tietä‐ vät historiasta paljon enemmän ja keitä on hyvä haas‐ tatella. Historiikin aikajänne on 1800‐luvulta aina vuo‐ teen 1970 asti. Tällä hetkellä Nikinmäen historiikin kokoaminen 1800‐luvun loppupuolelta aina 1970 lu‐ kuun asti olisi mahdoton tehtävä siinä laajuudessa kuin on tehty, koska niin moni haastatelluista on tänä väliaikana siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Varsinainen Nikon historiikki, joka alkaisi 1970‐luvun alusta, on vielä vailla tekijää. Yhtenä esimerkkinä historiikissa kerrotuista tositapa‐ uksista olkoon seuraava tarina Peltolan Pajalta: Tulva oli säännöllinen vierailija Peltolan Pajalla. Joenrantatie oli monista kohdin veden katkaisema vuosittain. Vuonna 1964 oli syksylläkin mahtava tulva. Yhden asiakkaan auto oli Pajalla korjattavana ja oli korjattu‐ kin. Asiakas soitti ja tiedusteli auton noutamisesta. Pajalta vastattiin: ”Nyt on pieniä ympäristöongelmia. Pajan lattialla on parikymmentä senttiä vettä. Voisiko‐ han auton noutamista siirtää?” Asiakas totesi että hänellä on saappaat, hän tulee nyt. Hän saapui nou‐ tamaan autoa, tuli Pajalle ja huhuili oikeaa osoitetta. Martti Peltola vastasi huhuiluun ja saman tien kuului loiskahdus. Asiakas oli hupsahtanut rasvamonttuun. Päästyään ylös hän totesi, että ”ei tässä kummempaa. Olen minä monta kertaa pudonnut jäihinkin.” Lue näistä ja monista muista Nikinmäen vanhoista tapahtumista www.nikinmaki.com. 25 26 NIKINMÄKELÄINEN 2012 SuomenOmakotiliitosta Suomen Omakotiliitto on valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on edistää valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti suomalaisten pientaloasukkaiden asemaa. Liitto on perustettu vuonna 1947; se täytti 65 vuotta tänä vuonna. Järjestö on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Siihen kuuluu 265 jäsenyhdistystä, joissa on jäseninä yli 75 000 jäsentaloutta. Nikinmäen Omakotiyhdistys on sääntöjensä mukaisesti jäsenenä Suomen Omakotiliitossa. Teksti: Eero Niemelä T avoitteidensa toteuttami‐ seksi Omakotiliitto on valinnut seuraavat viisi tärkeintä painopistealuetta, joita toteutetaan liiton arvojen ja toimintatapojen mukaisesti: Tarjotaan jäsenkunnalle laadukkaita palveluita, etuja ja turvaa Edunvalvontaa kehitetään asiantuntevuutta ja vaikutta‐ vuutta lisäämällä Järjestörakennetta ja hallin‐ toa uudistetaan Kehitetään imagoa, joka tukee liiton tavoitteiden to‐ teutumista Monipuolistetaan yhteisölli‐ syyttä ja lisätään järjestön elinvoimaisuutta Omakotiliiton tavoitteena on olla arvostetuin ja elinvoimaisin vai‐ kuttaja, joka toimii hyvän pienta‐ loasumisen ja ‐rakentamisen edistäjänä. Liiton arvoina ovat avoimuus, reilu peli, vastuullisuus, yhteisöl‐ lisyys ja myönteiset järjestöperin‐ teet. Liittoa edustaa alueellisesti 14 piiriyhdistystä. Nikinmäen Oma‐ kotiyhdistys on jäsenenä Omako‐ tiliiton Uudenmaan piirissä. Piiri on aktiivinen omakotitalojen, pienkiinteistöjen ja vapaa‐ajan asunnon omistajien tai haltijoi‐ den etuja valvova ja palveluja tarjoava organisaatio. Uuden‐ maan piirin alueella toimii 51 aktiivista paikallista jäsenyhdis‐ tystä, joiden yhteenlaskettu jä‐ senmäärä oli vuoden 2011 lopus‐ sa yli 20.000 jäsentaloutta. Omakotiliiton Uudenmaan piirin hallituksen jäsenenä ja sihteerinä toimii Eero Niemelä Nikinmäen Omakotiyhdistyksestä. Suomen Omakotiliiton toimesta on toteutettu Pientalon huolto‐ konsepti ‐hanke, jonka puitteissa on tuotettu ja painettu Omakoti‐ talon huoltokirja, Pientalon huol‐ tokalenteri, sähköinen Tuote‐ ja palveluverkosto sekä Pientalon huoltoportaali, joiden tarkoituk‐ sena on motivoida asukasta kiin‐ nittämään huomiota asumisen terveellisyyteen, taloudellisuu‐ teen ja turvallisuuteen sekä riski‐ en hallintaan ja hyvään kiinteis‐ töpitoon. Pientalon huoltokon‐ septi ‐hankkeen johtoryhmän jäsenenä toimii Ensio Laaksonen Nikinmäen Omakotiyhdistykses‐ tä. Hankkeeseen liittyvää tietoa löytyy Omakotiliiton kotisivuilta www.omakotiliitto.fi ja kysyä voi liiton toimistosta. Omakotiliiton piirissä toimii myös paikallisten jäsenyhdistysten toteuttamana Omakotitalkkari‐ projekti, jonka puitteissa tuote‐ taan asumisapupalveluja vanheneville omakotiasukkaille. Toiminta edellyttää, että omako‐ tiyhdistys palkkaa pitkäaikaistyöt‐ tömän palkkatuella 12 kuukau‐ deksi toimimaan yhdistyksen alueella ja tekemään jäsenille siivousta, pikkuremontteja, pi‐ hanhoitoa, lumenluontia, asioin‐ tia yms. Työstä peritään pientä korvausta. Yhdistyksemme ei toistaiseksi ole ollut mukana tässä toiminnassa lähinnä toi‐ NIKINMÄKELÄINEN 2012 27 minnan tarvitsemien työnjohto‐ Omakotiliitto on mukana Ener‐ giatehokkuutta Pientaloon ‐ hankkeessa, jonka puitteissa on tuotettu mm. Hiililaskuri, joka kertoo pientalossa asuvan talou‐ den hiilidioksidipäästöt energian kulutuksen kannalta. Liitto pyrkii näin olemaan kehityksen kärjessä lisäämässä päästöihin liittyvän tiedon saatavuutta. Laskurin resurssien puutteen takia. avulla voi vertailla eri tekijöiden vaikutusta oman taloutensa päästöihin. Laskurissa on otettu huomioon myös uusien v. 2012 energiamääräysten tuomat muu‐ tokset rakennuksen kokonais‐ energiankulutuksen laskemises‐ sa. Energiatehokkuutta Pienta‐ loon ‐hankkeen johtoryhmän jäsenenä toimii Ensio Laaksonen Nikinmäen Omakotiyhdistykses‐ tä. Lisää tietoa liiton toiminnasta löytyy liiton kotisivuilta www.omakotiliitto.fi. 28 NIKINMÄKELÄINEN 2012 Omakotiyhdistykseenliittyminenjajäsenedut Nikinmäessä on yli tuhat taloutta, näistä Nikinmäen omakotiyhdistyksen jäsentalouksia on jo lähes 500! Myös sinä voit liittyä joukkoon. Liittyminen on vaivatonta ja jäsenmaksu vain 20 euroa vuodessa! Liittymällä NIKO ry:n jäseneksi varmistat itsellesi hyvät jäsenedut, pääset vaikuttamaan asioihin ja tuet asuinalueesi alueellista kehitystä ja edunvalvontaa mm. julkisiin tahoihin päin. Ja jos sinulla riittää innostusta yhteisten asioiden hoitamiseen niin jätä nimesi vaikka palautelomakkeen kautta niin otamme yhteyttä. Liittymistapojaonuseita: 1. 2. 3. Suomen Omakotiliiton internet‐sivuilla www.omakotiliitto.fi Soittamalla Suomen Omakotiliittoon ja antamalla sinne heidän pyytämänsä tiedot, liiton puhelinnumero on (09) 680 3710 Lähettämällä kirjeen osoitteeseen Suomen Omakotiliitto ry, Sompiontie 1, 00730 Helsinki, otsikoksi kirjee‐ seen Liittyminen Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry:hyn ja seuraavat tiedot: etu‐ ja sukunimi syntymäaika lähiosoite, postinumero ja postitoimipaikka puhelinnumero sähköpostiosoite (valinnainen) Uusi jäsenkortti tulee joka vuosi, vuoden alussa. Jäsenkortilla saa alennuksia monista eri liikkeistä normaalihintaisista tuotteista, esim K75:stä 10%Korson Raudasta 20%, Muhevaiselta 10%. Liikkeitä on kaikkiaan toista sataa. Jäsenedut: NIKO ry:n jäsenenä käytettävissäsi ovat Suomen Omakotiliiton ja Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön (VOK) jäsenedut sekä NIKO ry:n omat edut. Muun muassa Vantaan Energia tarjoaa erikoishinnan omakotiyhdistyksemme jäsenille. Uusimmatedutnikolaisille NOITAKKA ‐ Nikolaisen alennus ‐10 % ! Valmistaa takat, leivinuunit, liedet ja pihatulisijat sekä asentaa savuhormit ammattitaidolla. Vanha Nurmijärventie 83, 01730 Vantaa, puh. 0400 606 183, noitakka@noitakka.fi PUUMESTA ‐ Nikolaisen alennus ‐10 %! Puutavaraa ja sahauspalvelua kohtuullisin hinnoin ammattitaidolla. Sarviniitynkuja 8, 04800 Kerava, puh. vaihde 044 357 1200, gsm 044 357 1202, janne.paloniemi@puumesta.fi NIKINMÄKELÄINEN 2012 Välinevuokrausjapalvelut Nurmikon ilmaaja Pientalon rakenteiden pintakosteusmittauksia Nurmikon ilmaajaa voi vuokrata Tuusulan Pienkoneesta. Pienempi ilmaaja: päivävuokra 30 € ./. 15 % = 25,50 € /päivä Suurempi ilmaaja: päivävuokra 40 € ./. 15 % = 34,00 € /päivä Kotiin tuonti ja poisvienti 10 € Tilakokonaisuuden mittaus jäsenet 90 €, ei jäsenet 110 €. Yksittäisen kohteen mittaus jäsenet 70 €, ei jäsenet 90 €. Yhteyshenkilö Sakari Jaamala, puh. 050 453 2301. Nokkakärry (5 €/vrk) Radon‐mittari (10 €/kerta) Yhteyshenkilö Veijo Leimuvirta, puh. 050 590 9376 Yhteyshenkilö Veijo Leimuvirta, puh. 050 590 9376 Huviteltta (15 €/vrk, 20 €/viikonloppu) Klapikone (10 €/vrk) koko 4 x 6 m, kuva alla Ikkunaseinät, mukana tuulipunnukset. Yhteyshenkilö Veijo Leimuvirta, puh. 050 590 9376 Puristusvoima 7500 kg. Turvallinen käyttää, sähkötoiminen, mukana laiteteline. Yhteyshenkilöt Ritva Huhta puh. 050 304 3061 ja Lauri Huhta puh. 0500 123 011 Tanssilattia (50€/vk loppu) Äänentoistolaitteisto (15 €/vrk, 20 €/vkl) Vesivaneria, koottava. Yhteyshenkilö Veijo Leimuvirta, puh. 050 590 9376 ns. PA‐laite + mikki Yhteyshenkilö Veijo Leimuvirta, puh. 050 590 9376 Kanootit (5 €/6 h) Aggregaatti 220V / 2000W (15€/vrk, 20€/viikonloppu) Keravanjoki‐seikkailulle tai muillekin vesille, mukana pelastusliivit. Bensa ei sisälly hintaan. Yhteyshenkilö Olavi Lehtinen puh. 0400 708 911, Veijo Leimuvirta, Yhteyshenkilö Veijo Leimuvirta, puh. 050 590 9376 puh. 050 590 9376 Oksamurskain (10 €/vrk) Tehokas ja hiljainen, 2500 w moottori. Vaatii 16A:n sulakkeen, murske sopii aluskatteeksi. Max. oksan paksuus 40 mm. Mukana keräyskassi. Muistathan, että risujen poltto on Vantaalla kiellettyä! Yhteyshenkilöt Ritva Huhta puh. 050 304 3061 ja Lauri Huhta puh. 0500 123 011 Peräkärry (15 €/vrk, 20 €/viikonloppu) Pika‐lainaus 10 €/ 3 tuntia Lavan sisämitat 150 x 300, kantavuus 450 kg. Kuomu. Kippitoiminto. Etu‐ ja takalaidat aukeavat. Peräkärry on valmiina parkissa Lukkitie 15 a pihassa. Yhteyshenkilöt Ritva Huhta puh. 050 304 3061 ja Lauri Huhta puh. 0500 123 011 Kaasugrilli (15 €/vrk, 20 €/vkl) Sisältää kaasupullon. Yhteyshenkilö Olavi Lehtinen puh. 0400 708 911 SuomenOmakotiliittory:njäsenedut Omakotiliitto puhuu mm. kiinteistöverojen kohtuullistamisen puolesta. Omakotiliitto on toiminut jo vuodesta 1947 asti ja liitolla on vankka asema asiantuntija‐ ja palvelujärjestönä. Omakotiliitto tarjoaa jäsenilleen luotettavaa ja riip‐ pumatonta tietoa omakotiasumisesta sekä järjestö‐ ja jäsenpalveluita kiinteistönpitoon. NIKO ry:n jäsenenä pääset hyötymään myös Omakotiliiton jäseneduista, saat: Maksutonta lakineuvontaa, rakennusneuvontaa ja energianeuvontaa Omakotilehti viisi kertaa vuodessa Edullista sähköenergiaa, alennuksia kuntotarkastuksista, vakuutuksista ja matkoista Paikallisyhdistyksen palvelut ja erikoisedut Vahvan liiton ajamaan pientalo‐ ja vapaa‐ajan ‐asujan etuja valtakunnallisesti sekä paikalliset olot tuntevat piirijärjestön ja paikallisyhdistyksen valvomaan pientaloasujan etuja kunnissa 29 NIKINMÄKELÄINEN 2012 Katsotaan vuosien päästä, käykö näin: Ensin normaali risteysjärjestely, joka on jo tielaitoksessa päätettykin. Risteys taatusti tökkii, kuten jo nyt työmatka‐aikoihin. Sitten aletaan valittaa ja valittaa liikennevaloja, jotka sitten vuosien päästä toteutetaan. Sitten huomataan, että ei hyvä, vaan olisi pitänyt kiertoliittymä... Ehkä joku avaa tätä asiaa NIKOn 50‐vuotisjulkaisussa? JATKOA SIVULTA 13… Sääskitie oli rakennuskaavassa ylileveä sisäinen katu. Ymmärtää, kun 1950‐luvun kaavan leveä ja suora moottoritien sivutie kuristettiin Ampiaisen‐ ja Pis‐ tiäisentien väliltä. Nyt Lahdentie on moottoritien rin‐ nakkaistie. Kunnallistekniikka Kahteen alikulkuun on oltu vaikuttamassa: Lahdentien ali Keravan rajalla sekä Sipoontien pitkän sillan länsi‐ päässä. Vuosia eri tahojen anomana saatiin liikenneva‐ lot Sorvatien risteykseen lopulta Ensio Laaksosen val‐ tuustoaloitteen perusteella. – Moni liikennekysymys on ratkennut vuosien varrella, mutta liikennemäärien lisääntyminen paikkaa asiaa pahasti väärin päin. 1950‐luvun kaavoitus tarkoitti ripeää kunnallisteknii‐ kan rakentamista 1960‐luvulla. Sanottiinpa huoltamo‐ yrittäjälle varmana, että kunnallistekniikka on 1960‐ luvun alussa. Kuntamme oli vastannut kunnallisteknii‐ kan tuloon kylällemme eri kysyjille kaikki 1960‐ ja 1970‐lukujen vuosiluvut jne. Nikinmäentie ja Ongenkoukku – urakka sovittu syksyllä 2012 – valmistunevat 2013. Kylän osat yhdistyvät, ja lapsen koulutie turvallistuu Pohjois‐Nikinmäestä. 1970‐luvun kaivotutkimus: yli 50 %:ssa kaivoista on huonoja, useita kaivoja käyttökiellossa. Kunnallistek‐ niikkatoimikunta teki työtä ja vei asian peräkkäisiin NIKOn kokouksiin. Tehtiin isoja delegaatiokäyntejä noin 20 yli 10 vuoden ajan valtuustoryhmiin ja myös terveys‐ ja tekniseen lautakuntaan. Kaksi valitusta Uudenmaan lääninoikeuteen, joka molemmilla kerroil‐ la kehotti mitä pikimmin Vantaata rakentamaan kun‐ nallistekniikan Nikinmäkeen. Vantaa ei tehnyt mitään. Vantaan Sanomien pääkirjoitus oli voimakkaasti Ni‐ kinmäen puolella tässä asiassa. Koko perus‐Nikinmäki oli rakennuskaavoitettu jo 1950‐ luvulla. Helsingin maalaiskunta ts. Vantaa ei ollut teh‐ nyt teidemme eteen juuri mitään. Lukuisa määrä ky‐ lämme yksityisiä tiekuntia hoiti teitämme miten hoiti, eihän yksityisin perhevaroin paljoon pystytty. Raken‐ nuskaavan mukaisesti meillä oli useita kävelyteitä, mutta pakkohan niitä oli pitää autokäytössä, kun niillä oli ajettu kymmeniä vuosia. Monia kohtia kylästämme oli kaavan mukaan ilman tietä, mutta niissä kohdin kulki autoja. Kun lisätään moottoritiesuunnitelman pussikadut länteen, oli sekasotkua kerrakseen 2000‐ luvun kaavojen teossa. Oikeus ei auttanut. Pidettiin suuri mielenosoitus Van‐ taan viherpäivänä. Kaupunginjohtaja Lairalalle tarjot‐ tiin Nikinmäen kaivovettä juotavaksi. Ei kelvannut. Huusin kovaäänisellä kymmeniä talkoilla tehtyjä riime‐ jä, mm: ”Jos ei vesikurjuus kohta lakkaa, juomme Ni‐ kinmäessä pelkkää kakkaa.” Saimme sanoman Matti Hiitun suurin plakaatein moniin lehtiin ja radioon. 1.1.2000 alkaen kaikki tiemme ovat olleet asemakaa‐ vateitä, joita lienee 30...40 km. Pohjois‐Nikinmäessä Pitkäsiima ja hieman muitakin teitä on asemakaava‐ kunnossa. Etelä‐Nikinmäessä Sääskitie Sipoontieltä hieman Ampiaisentien eteläpuolelle on rakennettu. Myös tiet koulun ympäri ovat asemakaavan mukaisia. Ampiaisentie on OK. Alkusyksystä 2012 Kimalaisentie on valmis ja loppusyksystä Korennontie Sääskitieltä Lukkitielle. NIKO on esittänyt useita kertoja Vantaan kuntateknii‐ kan keskukselle Nikinmäen tierankingin, joka on tehty NIKO ry:n yleisten kokousten mandaatilla. Tuohon ranking‐listaan on lisättävä Vanha Porvoontie Turilaan‐ tiestä Nikkilään päin. Tien varteen on rakentunut kymmenien perheiden pikku taajama. Mutta itse Van‐ ha Porvoontie on Sipoon puolella. Siinäpä lobbaamista Sipoon päättäjien suuntaan. 1985: Valmistautumista vesimielenosoitukseen. Ymmärsimme pian suurmedian merkityksen: Helsingin Sanomat, Ilta‐Sanomat, Rakennuslehti. Suurtyömme työntyi 1986 Keravanjoen ali. Jokivarsi sai siivellä ve‐ tensä. Teimme vaikuttamistyötä 1990‐luvulle. 2000 Nikinmäen koilliskulma sai putket. Täydentävää kun‐ nallistekniikkaa tehdään koko ajan. Tämän kirjoittaja lobbasi Vantaan kaava‐ ja liikennevi‐ ranomaisiin päin sekä tielaitoksen suuntaan 2000‐ luvun alkupuolelta lukemattomin tavoin, että risteys‐ kokonaisuus idästäpäin Sipoontie – Nikinmäentie – Sipoontie – Sääskitie – Sipoontie – Lahden‐ ja Sipoon‐ tien ”hevosenkenkä” – Sipoontie rakennetaan kierto‐ liittymäksi. En ole juuri saanut tukea, hieman kyllä. Silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja sanoi minulle 1990‐luvulla 70‐vuotispäivillään: ”Ilman NIKOn 30 NIKINMÄKELÄINEN 2012 tehokkaasti organisoitua joukkovoimaa teillä ei olisi vettä ollut vielä 2000‐luvun alussa.” Vein hänelle lah‐ jaksi kukkamaljakon, jossa oli kirkasta vettä keittiöm‐ me vesipisteestä. Ei kukkia. Kunnallistekniikan lobbaus on ollut NIKOlle massiivi‐ nen projekti, yli 10 vuotta työtä melkein vuorotta. Se on ollut ylivoimaisesti suurin NIKO‐työ. Keski‐Uusimaa 1985: Asta Laaksosen oma käyttövesi on pulloissa siman väristä. Asemakaavatjayleiskaava Nikinmäki oli kaavoitettu 1950‐luvulla, poikkeuksena keskiosat. Silloin maalaiskuntiin suunniteltiin raken‐ nuskaavoja. Nikinmäessä on vain pientaloja, mutta Etelä‐Nikinmäessä rakennuskaavassa oli paljon 3‐ kerroksisia asuintaloja ja Pohjois‐Nikinmäessä tukku jopa 5‐kerroksisia. Mietipä tätä. 1950‐luvun rakennuskaavatiet perustuivat Lahdentien moottoritieksi tuloon. Nikinmäen länsilaita oli pitkään liikenneturvallisuuden kannalta vaikea. Kujat olisivat päättyneet paljon ennen moottoritietä. Risteyksistä tuli vääristyneessä kaavatilanteessa vaarallisia valta‐ tielle 4, 5 ja E4. Kylän tiet oli rakennettu omin töin ennen rakennuskaavaa. 1950‐luvun kaavoittaja piirsi useita uusia teitä. Yksityistiekunnilla ei ollut varaa niihin. Tiet ovat olleet sekaisin rakennuskaavaan näh‐ den. Sekaisuus jäi osin 2000‐luvun asemakaavoihin, kun aivan koko tiekonseptia ei voinut hämmentää. 1.1.2000 rakennuslaki muuttui. Kumottiin rakennus‐ kaavat muuttaen ne asemakaavoiksi. Asemakaavassa meillä oli 3‐ ja 5‐kerroksisia asuinalueita. Oli täysi syy minun pyytää Korson aluearkkitehti NIKOn hallituksen luo vuoden 2000 alussa. Syytä kutsuun oli myös teiden väärät paikat. Tilannetta grynderit saattaisivat yrittää käyttää hyväkseen. Nikinmäki laitettiin rakennuskiel‐ toon. Pian valmistui neljä asemakaavaa. NIKO oli mo‐ nin eri toimin mukana kaavojen teon eri vaiheissa. Laaksonen oli kaupungin kutsumana asemakaavojen aloituskokouksessa. NIKO jakoi joka postilaatikkoon kaavailloista tiedotteita. Osallistumisemme kaavan tekemiseen taattiin. NIKO otti kantaa eri yhteyden‐ otoin, keskusteluin, muistutuksin, lausunnoin ja oike‐ usvalituksinkin. 2000‐luvun alussa vahvistui asemakaava Etelä‐ Nikinmäki 1: alueen itälaita sekä alueen eteläosaa länteenkin. Etelä‐Nikinmäki 2A on koulu‐, päiväkoti‐ ja liikekorttelialue, joka rajoittuu Perho‐, Sääski‐ ja Si‐ poontiehen. Etelä‐Nikinmäki 2 on Etelä‐Nikinmäen länsiosaa. Sen laatiminen kesti etelän kaavoista ka‐ uimmin. Silti siitä valitettiin paljon, jopa korkeimpaan hallinto‐oikeuteen. Kahden ensimmäisen kaavan ai‐ koihin hyväksyttiin myös Pohjois‐Nikinmäen pohjois‐ osan Nikinmäki 1B, tehty 1970‐luvun puolelta, juridi‐ sesti 1980‐luvun alusta. Kaavoitustyötä oli tehty yh‐ teensä neljällä vuosikymmenellä! Keski‐Nikinmäki 1 vahvistui keväällä 2011 (mukana muutoksena ”kaup‐ pakolmio”). Toimitilakaava Keski‐Nikinmäki 2 on val‐ mistumassa. Olin yrittänyt saada Etelä‐Nikinmäki 2 ‐asemakaavan valtuuston uusvalmisteluun saaden sen pöydälle. Olin saanut valtuustoryhmien puheenjohtajilta suullisesti: ”Jos tuot kiistellyn alueen asukkaiden yksimielisen näkemyksen, asia laitetaan uudelleen valmisteluun.” Pidettiin Mika Perkiön junailema kokous. Kokousväen ja valtakirjojen avulla tehtiin yksimielinen päätös, joka toimitettiin kaikille valtuutetuille. Puheet Ensiolle peruttiin. Äänestytin ja hävisin niukasti valtuustossa. NIKO ry valitti hallinto‐oikeuteen täysin esittämiäni suuntaviittoja noudattaen. Samasta asiasta valitti Mika Perkiö, muutkin. Alueen asukkaat valittivat vielä KHO:hon. Valituksen ydin oli, että Nikinmäestä on saatava oma seutulinja. Se tulkoon Siikarinteeltä Siikatietä länteen, josta Sipoontien itäpäähän Nikinmäentietä pitkin. Sitten Sipoon‐, Sääski‐, Perho‐, Lukki‐, Korennon‐, Sääski‐ jne teitä Helsinkiin. Kävely pysäkille olisi mak‐ simissaan noin 600 m. Mistä NIKO valitti? Se valitti bussitievarauksesta seurakuntakodin ohi Kimalaisen‐ tielle. Tälle bussireitille on keskimäärin yli kilometri matkaa, pisimmillään kaksikin. Lisäksi leveä ja paljon liikennöity tie kulkisi seurakuntakodin, jossa käy paljon lapsia, vierestä. Ja koulun ja päiväkodin. Ei joukkoliikennettä ole reitti, jos se kulkee aivan kylän laitaa ja jättää osan matkustajista 1,5 jopa 2 km pää‐ hän. Joukkoliikenneteoria jäi etäälle kaavasuunnitteli‐ joilta. Miksi? Sisäiset bussit ovat kulkeneet 1990‐luvun alusta Lukkitien kautta. Järkevin reitti kaikille busseille. Vantaan liikennesuunnittelu ymmärsi (s‐posti tallessa), ei kaavoitus. Valitukset hylättiin, NIKOn myös. Etelä‐ Nikinmäki 2 on ollut lainvoimainen alkuvuodesta 2005. Kaavoittaja laittoi pienehkön kylän eteläosan kaavoi‐ hin peräti neljä, oikeastaan viisi tai kuusi joukkoliiken‐ 31 32 NIKINMÄKELÄINEN 2012 nereittivarausta pohjois‐etelä‐suuntaan. Kaksi niistä on asukkaiden ulottumattomissa ja yksi on vaarallinen mutkaristeysmäki, jossa rekka‐auto on kaatunut. Keski‐Nikinmäessä on ollut vain yleiskaava. 1990‐luvun alun yleiskaavavaiheessa alueen omistajina olivat Primo ja EHO. Metalliteollisuus hirvitti. Pullantuoksu olisi käynyt. Lobbasimme yleiskaavaan: ”Ympäristöä häiritsemätöntä toimintaa”. 2007 yleiskaavaan NIKO yritti muuttaa tuon teollisuusalueen pientaloalueeksi. NIKO sai varikon Mikkolan teollisuusalueelle. Alueen omistivat nyt Vantaa ja Enkovaarojen perikunta. Si‐ poon‐ ja Lahdentien kainalo tuli yleiskaavaan teolli‐ suus‐ ja toimitila‐alueeksi sekä muu alue kunnanrajalle asti tiiviiksi ja matalaksi asuinalueeksi, jonka läpi me‐ nee Nikinmäentie. Asuntoalueen asemakaavoitus on ollut lainvoimainen keväästä 2011. Se, että itse kukin (ei meidän perheessä) suurella jou‐ kolla vastasi kaavoituskyselyssä tontin minimiksi Etelä‐ Nikinmäessä 900 m2, näkyy nyt. ”Euroselkärankai‐ sia?!”. Kuka katuu? Pohjois‐Nikinmäki on etelääkin tiheämpää, mikä on maksu siitä, ettei sinne rakenneta niitä 5‐kerroksisia. NIKOn tilaisuuksia eri kaavojen suhteen on ollut 1970‐ luvulta noin 10. Väkeä kymmeniä, jopa yli 200. Kaavo‐ jen yleisarvioni: Nikinmäen perinteisen luonteen vas‐ taisesti tiivistettiin liikaa jo asuttuja osia. Kerrosneliöt olisi voitu järjestää tiivistämällä enemmän rakenta‐ mattomia alueita. Näin olin esittänyt 1980‐luvulta. Kylä halusi myytäviä neliöitä. Puistot, metsät ja muut viheralueet jäivät silti hyvin eri puolille kylää. Joukko‐ liikenteen reittivaraukset ovat olleet outoja, saatu korjauksia. Maakuntakaavojen suhteen olemme olleet puristuk‐ sissa, olihan aivan viime vuosiin itärajamme sama kuin maakuntien Uusimaa ja Itä‐Uusimaa raja. Nyt on aina‐ kin muodollisesti helpompaa vaikuttaa maakuntakaa‐ vatyöskentelyyn kuin aiemmin, kun maakunnat yhdis‐ tettiin. Vapaa‐aika (nuorisotila, lapsille luistinrata japelikenttä,uimaranta) 1970‐luvun puolivälissä Vantaa lakkautti Nikinmäen kansakoulut. NIKO alkoi tutkia niitä nuorten harrastus‐ käyttöön. Totesimme hallituksessa, että resurssimme eivät riitä kahteen nuorisotaloon. Koivumäen koulu sijaitsee koko Nikinmäen kaakossa, Kalateiltä toivot‐ toman kaukana. Lahdentien koulu on suhteellisen keskellä. Pari vuotta lobbasimme ja saimme tuon kou‐ lun nuorisotiloiksi. 1970‐ ja 1980‐luvun taitteesta pit‐ källe 1990‐luvulle NIKOlla oli neljäkin kerhoiltaa viikos‐ sa sekä kokouksia, hiihtokilpailuja ja juhlia. Myös Joki‐ varren Jyske, Nikinmäen Nuoret Kotkat, pari kalaker‐ hoa, muitakin toimivat nuorisotiloissa. Kaikki toimivat ilman kaupungin työntekijöitä. NIKINMÄEN ASUKASLUKU 1974‐2012 koonnut Ensio Laaksonen Vuosi 1.1.xx 1974 1975 1977 1977 1978 1979 1980 ‐ 1991 1992 1993 1994 1955 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Asukasmäärä 1023 1066 …… 1179 1214 1220 …… 1447 1479 1488 1736 1753 1791 1797 1845 1913 2087 2213 2297 2372 2410 2481 2612 2679 2953 3067 3159 3388 Upein kerho oli lasten elokuvakerho, joka veti alku‐ vuodet kaikki 60 tuolia täyteen. Arto Simola (myös juhliemme ”miss Nikinmäki”!) oli elokuvakerhon sielu roudarinaan Alpo Skog. Sitten TV:hen tuli piirrettyjä, Commodoret alkoivat valloittaa koteja, videot ottivat osansa. Pitkään toimi elokuvakerhon lisäksi mm. seuraavia kerhoja: nuoriso‐ ja discoillat, satujumppaa, lasten pikkujoulut, nikkari‐, pingis‐, shakki‐, käsityö‐, ATK‐, englannin‐, näytelmä‐, moottori‐, nuorten lauan‐ taikerho ja perheen pienimpien peuhareita, useita rakennuksen tienoineen siivoustalkoita. Unohtuiko joku? Pienimmissä kerhoissa oli muutamia osanottajia, monissa kymmeniä. Vetäjiä löytyi pari kolmekymmen‐ tä, useat tarjoutuen. 1980‐luvulla NIKO tilasi teatterin lapsille Jokivarren koululle ja järjesti bussitäyden las‐ ten teatteriretken Helsinkiin. Vantaa ryösti aivan yhtä äkkiä ja peräti ovien lukot vaihtaen nuorisotilat Lahdentien varrelta 1990‐luvun lopulla. Silloinen NIKOn sihteeri Erkki Hintikainen voi‐ nee tarvittaessa avata tätä rajua tapahtumaa haluk‐ NIKINMÄKELÄINEN 2012 33 kaille. NIKO yritti vastustaa asiaa kaupunginjohtajaa myöten. Näin kutistui erittäin laaja nuorisotyö Nikinmäestä! Sen jälkeen NIKO ja monia muita tahoja toimivat miten kuten Koivumäen koululla huonoissa oloissa kaupun‐ gin avutta. 2000‐luvulla nuorisotoimi purki Koivumäen irtisanoen sisäisen vuokranmaksun tilakeskukselle. 115‐vuotias koulurakennus voisi toimia harrastuskäy‐ tössä, perhejuhlien näyttämönä, vaikka kansakoulu‐ museona. Esitin vuosia sitten Sipoonkorven pohjois‐ osan pienluontokeskus ‐ajatusta. – 2012 Vantaa aloitti tuon kiinteistön myynnin. Mikähän bulvaanikiinteis‐ tönjalostus nähdäänkään? Totesimme 1979: nuorille ja lapsille on saatava peli‐ kenttä/luistelualue. Selvisi, että Perhotien varrella on alue Vantaan maata. Aloite kaupunginhallitukselle, jolta tuli pian vastaus: ”Asukaspohja ei riitä.” Pohdin ja kirjoitin kolme kirjettä: NIKOlta uusin argumentein, toinen Jokivarren Jyskeenä ja kolmas eri argumentein oli Korson Kaiun. Keräsin allekirjoitukset. Kirjeet pää‐ tyivät Perhotien kenttään! Ne lähetettiin. Joulukuussa 1979 luisteltiin. Yli 20 vuotta myöhemmin valtuus‐ toesittelyssä korkea kouluviraston virkamies ei tiennyt koko kentän olemassaoloa, kun yritimme saada pavil‐ jonkikoulua. Ei tiennyt koulumme rehtori 2006, kun kysyi minulta koulun vihkiäisissä! Keravanjoki‐suunnitelma oli työnimenä. Joen virkis‐ tysarvo voi nousta suureksi vuosien varrella. NIKO ei ole hätistellyt kaupunkia joen suhteen, koska vesi‐, koulu‐, päiväkoti‐, nuoriso‐, bussi‐, tie‐ ja kaava‐asiat ovat olleet akuutin tärkeitä. 1990‐luvun lopulla alkoi‐ vat juhannusjuhlat jokitörmällä. Lobbauksemme johti siihen, että vuosituhannen vaihteen tienoilla kaupunki teki virallisen uimarannan: hiekkaranta, laituri, lasten leikkialue sekä irtovessaa, minkä tuleminen joskus menee jopa juhannuksen yli!? Ilkivallan tekijät varasti‐ vat suuren laiturin perämoottorilla. Majan jotkut repi‐ vät ja polttivat. Miksi, miksi? NIKOn porukka teki tal‐ koilla lentopallokentän, jolla on pelattu paljon. NIKOn aktiivi muurasi grillin, mutta pahantekijät rikkoivat sen oitis. Vaja törmällä on NIKOn virallisin luvin talkoilla pystyttämä. Graffiti‐töhrijät ja NIKOn maalarit maala‐ sivat vuoron perään kauan (kilpaa!), kunnes NIKO osti aidon graffitin. Nyt ollut liki rauhassa. Vajassa on mm. kaksi kanoottia nikolaisten vuokrattaviksi. Niiden osto rahoitettiin Nikinmäen historiikin myynnillä. Kanootti‐ kisa joka juhannusaatto on yksi NIKOn traditioista. Suosittua Kuusijärven hölkkä‐arvonta‐saunomisia kesti noin 10 vuotta. Sitten Vantaa nosti hinnat pilviin. Suunnistustarkkuusajoja oli monina vuosina Matti Hiitun isännöimänä useiden autokuntien kera. Petank‐ ki‐ ja mölkkykisoja on järjestetty pelikentällä ja uima‐ rannalla. Kerran oli kyykkääkin. Nuorisotilojen maas‐ tossa kymmenenkunta vuotta järjestettiin lasten ja nuorten, aikuistenkin hiihtokilpailuja joko yksin NIKOn toimesta tai yhdessä Elannon ja/tai Jyskeen kanssa. Kuuden seuran hiihtokisoja oli vuosittain. Vantaa ko‐ neaurasi hyvät 3 ja 5 km ladut, joille kylän väki syksyi‐ sin talkoilla teki pohjat. Sitten tuli vähälumisia talvia... Yhteistä uuden vuoden rakettituokiota yritettiin muu‐ tamana talvena, mutta peräkkäiset kovat pakkas‐ uudet vuodet jäädyttivät idean. Niin, saadaanko uusi nuorisotila 2018 (eikä 2014)? – Uutena – väliaikaisena? – ratkaisuna Vantaan nuoriso‐ palvelut ja Korson seurakunta käynnistivät yhteistyön yhdessä asukkaiden ja järjestöjen kanssa keväällä 2012. Yhteistyöpalavereissa on ollut lisäksi edustajat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Korson paikallisyh‐ distyksestä, Nikinmäen omakotiyhdistys NIKO ry:stä, Jokivarren ja Nikinmäen koulun rehtori Ilkka Tarjo sekä varhaiskasvatuksesta Perhotien päiväkodin johtaja Heta Olkinuora. Yhteistyön seurauksena Nikinmäen seurakuntakoti avataan perjantaisin kello 18 ‐ 21 alu‐ een nuorten käyttöön. Tila avattiin ensimmäisen ker‐ ran perjantaina 21.9.2012. Lasten leikkipuistoja alettiin lobbauksen tuloksena saada Etelä‐Nikinmäkeen pikku hiljaa jopa viisi osan ollessa palveluiltaan vaatimattomia. Tämän vuoden ehostustyölistalla on ollut Korennontien leikkipuisto, vaan eipä ole mitään näkynyt. Pohjois‐Nikinmäkeen NIKO lobbasi kai 5‐6 vuotta pitkälti sihteerimme Anna Ovaskan toimin. Tulihan se muutama vuosi sitten: hyvä alue. …………………………………………………………………… Tapahtumia (retket, Nikinmäki‐päivä, pik‐ kujoulu, laskiainen, keskustelutilaisuudet, juhannus) Heti alussa yli 10 vuotta tehtiin pari teatteriretkeä vuodessa: toinen etäämmäs, toinen Helsinkiin. Ensin oli retki Tampereelle: ”Riäväkylän rapsodia”, joka kä‐ sitteli – miten sattuikaan? – omakotiyhdistysasioita! Leena Meurasalo oli retkien sielu. Sitten alkoi ylibuu‐ kattujen retkien into laimentua, taisi TV‐tarjontakin lisääntyä. Tauon jälkeenkin käytiin vielä Tampereella katsomassa riemukas ”Piukat paikat”. Sitten vuosien jälkeen elpyi NIKOn teatteritraditio Markku Järvisen oivin toimin: käyty kerran vuodessa eri puolella Etelä‐Suomea. Keväällä 2007 oli vuorossa (taas!) ”Piukat paikat”, nyt Lahdessa. Peter Vollner otti viestikapulan Markulta. Teatteriretkiä on tehty jo kaik‐ kiaan noin 35. Alkuvuosina tehtiin kolme kesäretkeä. Kahtena kesänä raikastuimme mieliltämme yön yli Seitsemisen kansal‐ lispuistossa (Parkano, Kuru, Ikaalinen). Osanottajat olivat perheineen. Kaikilla oli kivaa, varsinkin lapsilla. Sihteerimme Eero Keskinen junaili hienot retket kesä‐ 34 NIKINMÄKELÄINEN 2012 tanhuviensa lähelle. Päivän retken teimme Elimäelle Arboretum Mustilaan. satoi. Meidän oli peruttava koko juhla. Ainoa peruu‐ tus! Ensimmäinen Nikinmäki‐päivä järjestettiin Koivumäen koululla heti elokuussa 1978 (Palménille oli avoin piik‐ ki, emmehän pystyneet arvioimaan osanotosta mi‐ tään). Omat näytelmät, pihaleikit, poniajelut ja muut aktiviteetit vetivät noin 250 henkeä, joita tuli pitkin Korsoa entisille kotikulmille. Olimme laittaneet VS:iin tietoa. Nikinmäki‐päivä siirtyi Lahdentien nuorisotiloi‐ hin ja sen ulkoalueille. Aina hanuristien tanssit päälle. Noin 15 vuotta Nikinmäki‐päivät kantoivat hyvin: vä‐ keä 200 plus miinus. Sitten seurasi normaali yhteisö‐ toiminnan alamäki. Kun väki väheni paljon, NIKO lak‐ kautti Nikinmäki‐päivät, mutta uutta löytyi pian tilalle. En ole keksinyt, miksi mahalaskun jälkeen seuraavana juhannuksena innokkaita järjestäjiä olikin monta. Tör‐ män keto niitettiin talkoilla. Väkeä tulvi luonnontör‐ mälle noin 200. Yli 15 juhannusjuhlaa on nyt jo järjes‐ tetty. Pienessä sadesäässäkin on ollut 150 henkeä, muuten 200‐250. Tänä vuonna ylitettiin taas 300. Vuonna 2001 Vantaan 650‐vuotisjuhliin kytkettynä mukavia ohjelmia seuraamassa ja lohikeittoa (kokkina hallituksen jäsen Veijo Leimuvirta pätevöityi keitto‐ kauhan varressa puheenjohtajaksi NIKOlle) syömässä oli yli 350 henkeä. Mehutarjoomukset olivat jäädä vajaiksi, mutta ryöstettiin vähän Laaksosten maakella‐ rista mehuja. 1978 myös alkoivat pikkujoulut Jokivarren joululla. Heti ensimmäisessä pikkujoulussa oli monia hauskoja esityksiä. Nikinmäessä muistellaan yhä pieniä joutse‐ nia pikkiriikkisissä balettihamosissa. (Neljä jäykkää ukkoa oli harjoitettu norjiksi! Uhrina olen iloinen, ettei silloin ollut videoita!) Päätteeksi oli sukkatanssit. Pik‐ kujoulut vetivät salin täyteen yli 10 vuotta. – Jospa NIKOn pikkujoulujuhla elvytetään? Vapaaehtoinen vetäjä saa varmaan hauskan homman! Perusohjelmana juhannusjuhlissa on ollut erittäin suosittu kanoottikisa, loppuunmyydyt arpajaiset, puf‐ fetti, lavatanssit, muutakin sekä kokko, jota kylän väen sukulaiset ovat tulleet ihailemaan kauempaakin. Ker‐ ran tulipalovaaran vuoksi kokko typistyi tynnyrissä poltetuiksi klapeiksi. Korson VPK on ollut useina vuosi‐ na paloautoineen turvana NIKOn kokolle. Nikinmäki‐päivien ja NIKOn pikkujoulujen ohjelmissa oli aina monia osioita lapsille, suosittua ongintaa aina. Alkuvuosina oli juhannusjuhlissakin useita lasten pele‐ jä pienine palkintoineen, mm: renkaanheitto, kävyn‐ heitto, kalteva taso jne. Juhannuksena 2012 oli Eija Tuomisen vetämänä erittäin suosittua lasten kasvo‐ maalausta. 1978: ”Pienten joutsenten tanssi”. Vasemmalta: Ensio Laak‐ sonen, Raimo Pöyhönen, Kari Matilainen ja Yrjö Vallius Ensimmäisinä vuosina järjestettiin pari laskiaisjuhlaa, muun muassa rusettiluisteluna Jokivarren koulun ken‐ tällä. Nikinmäessä ei ollut kunnon laskiasriehapaikkaa. Niinpä laskiainen tyrehtyi alkuunsa. Kun kunnallistek‐ niikan maamassat toivat mäkikumpareen Korennon‐ tien varrelle, NIKO löysi laskiaisen uudestaan lähes 20 vuotta sitten. ”Kumparelasku” ja Olavi Lehtisen herne‐ rokka ovat olleet laskiaissunnuntain tapahtuma kylällä. Väkeä 150 ‐ 200, enemmänkin. Juhannusjuhla ei ollut aluksi työohjelmissa. 1990‐luvun puolivälissä Veikko Aholan kanssa lenkillä kehittelin juhannusjuhlaa. NIKOn hallitus tyrmäsi oitis: ”Ei täällä juhannuksena kukaan ole.” Lobbauksella saimme halli‐ tuksella 500 mk. Erkki Hintikainen tuli kolmanneksi. Ohjelma tehtiin, ilmoitukset laitettiin. Koko aaton 2012:. Noin 60 lasta ja 3 aikuista sai kasvomaalauksen ju‐ hannusjuhlassa. Korkeatasoisin ohjelmin on pidetty NIKO ry:n 10‐, 15‐, 20‐, 25‐ ja 30‐vuotisjuhlat. Monissa on ollut valtakun‐ nan kuuluisuus pääesiintyjänä. Lapsia muistettiin oh‐ jelmissa myös. Nikinmäen historiikki (Markku Järvinen pj, Simo Ervasti, Matti Hiittu, Erkki Hintikainen ja Ensio Laaksonen) koottiin 20‐vuotisjuhliin. Noin 800 kappa‐ leen painos myytiin loppuun nopeasti. ”Kirjakauppias” Veikko Ahola yksin myi useita satoja. Noin 20 jätettiin VIP‐lahjoiksi Ensio Laaksosen harkintajakeluun. Kau‐ punginjohdolle yms. on lahjoitettu toistakymmentä. NIKINMÄKELÄINEN 2012 2006 uusi koulu sai omansa, LUMOn rehtori aiemmin. Vuonna 2012 työpari Markku Järvinen – Eero Niemelä työsti hieman täydennettynä historiikin NIKOn net‐ tisivuille. Käy siellä kotikyläretkellä. vaikuttamaan rakentamisen määräyksiin jne. Viime vuosien yksi päätyö SOKL:lla on ollut saada joka kodin huoltokirja. Ks. SOKL:n kotisivut, joilta löydät ajankoh‐ taisen lobbausarsenaalin. Tavallisuudesta poikkeavia tapahtumavoittoja on NI‐ KOn kulttuuritaipaleella useita: miss Nikinmäki (mies!), tandem‐hiihdon sekaparivoittaja, säärikilpailujen voit‐ tajat (miehiä!), ongintakilpailujen voittaja (voitto yh‐ dellä kalalla = 5 cm!). Muitakin? NIKO on osallistunut SOKL:n yleisiin kokouksiin (Laak‐ sonen), nyt syksyllä 2012 Eero Niemelä. Ja Uudenmaan piirin toimintaan (Laaksonen, Hiittu, Leimuvirta, Nie‐ melä...). SOKL:n Uudenmaan piirin hallituksessa toimii par´aikaa Eero Niemelä. SOKL:n johdosta on käyty usein kokouksissamme 1970‐luvulta alkaen. VOK:sta ja SOKL:n Uudenmaan piiristä on poikettu. Yhteishankinnat NIKOn on ollut kytkeytyneenä Vantaan Omakotiyhdis‐ tysten Keskusjärjestö ry:n (VOK) alennuksiin, joista saamme luettelot. Ks. myös VOK:n sivuilta www.vokvantaa.fi. Ei tarvitse kummoisiakaan ostoksia tehdä puutarhoista, rautakaupoista ja muualta, kun vuotuinen jäsenmaksu on kuitattu. Huomaa käyttää hyväksesi. Suomen Omakotiliitto ry:llä (SOKL) on useita valtakun‐ nallisia etuja, jotka löytyvät aina jäsenmaksupaperei‐ den yhteydessä, myös SOKL:n kotisivuilta. SOKL:lla on maksutonta laki‐, energia‐, puutarha‐ ja rakennusneu‐ vontaa. Omakotilehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Palvelu‐ ja apuarsenaali löytyy liiton kotisivuilta: www.omakotiliitto.fi. Anna palautetta SOKL:lle. Seuraa NIKOn kotisivuja www.nikinmaki.com. Sieltä löydät NIKOn omat lisääntyvät jäsenetuudet hintoi‐ neen, muun muassa: kanootinvuokraus, tanssilava, grilli, aggregaatti, pihahuvikatos, klapikone, oksasilp‐ puri, peräkärry, muitakin. Ja lisää tullee. Ehdotapa hallitukselle. Osallistuminenkeskusjärjestötoimintaan VOK:ssa on toimittu vuodesta 1978. VOK on järjestä‐ nyt mm. keskustelutilaisuuksia. VOK:n pihakilpailujen voittoja on tullut Nikinmäkeen, mitalisijoja myös. Mo‐ lemmissa VOK:n kaikkien sarjojen hiihtokilpailuissa NIKO voitti kiertopalkinnon sarjassa ”kellä eniten osanottajia?”. VOK:lla on ollut jatkuva yhteys kaupun‐ gin hallintoon. VOK on tukenut NIKOn lausuntoja. VOK:n puolelta on ollut virallisia kokouskäyntejä: pu‐ heenjohtajat ja sihteerit. Koko ajan VOK:n hallitukses‐ sa on ollut NIKOn edustaja: Ensio Laaksonen heti 1978‐ 83, nyt 2012 Eero Niemelä, kauimmin Olavi Lehtinen. – VOK:n 20‐vuotisjuhlassa eri Vantaan eri omakotiyhdis‐ tysten edustajat saivat mm. VOK:n juhlaviirin, NIKOsta Ensio Laaksonen. VOK:n 40‐vuotis juhlakokouksessa 2010: pyydetty juhlapuhe Ensio Laaksonen. SOKL on valtakunnallinen apu lukemattomissa asiois‐ sa, joihin NIKO ei voi vaikuttaa, mutta jotka vaikuttavat jäsenistöömme. Kun säädettiin aikoinaan nuohoami‐ nen melkein joka kuuksi, SOKL lobbasi nykytilanteen. SOKL pyrkii kohtuullistamaan kiinteistöveroja, pyrkii SOKL teki koko maan kiinteistöveroselvityksen lähes 10 vuotta sitten Ensio Laaksosen ehdotuksesta. Ne löytyvät vuosittain SOKL:n kotisivuilta: Vantaa kalleim‐ pia omakotiväen kiinteistöverottajia. Kun Vantaa päät‐ ti suuresta kiinteistöveron korotuksesta vuodelle 2007, NIKOn piiristä ainakin Leimuvirta ja Laaksonen ottivat eri kanavia pitkin voimakkaasti kantaa tätä korotusta vastaan. Vuosia Laaksonen on toiminut SOKL:n puhelinraken‐ nusneuvojana, SOKL:n huoltokirjatyöryhmässä, SOKL:n edustajana viranomaistyöryhmissä, rakennusalan lausuntojen antajan SOKL:n nimissä eri medioihin, muutakin SOKL:ssa. Informaatio‐yleisötilaisuudet Syys‐ ja vuosikokouksissa on yleensä ollut asiantuntija‐ vieras: koulu, päiväkoti, joukkoliikenne, nuohous, rakennusvalvonta, poliisi, järjestö, turvallisuus, kaup‐ pa, digi, energia jne. Ainakin viisi kertaa on ruodittu joukkoliikennettä. On ollut jo yli 60 yleisten kokousten informaatioiltaa. Erikseen on pidetty kaavailtoja, energiansäästö‐, sieni‐, puutarhailtaa ja muitakin aiheita. Vaalien alla on jär‐ jestetty vaalipaneeleja. 35 vuoden aikana kylän väki on koottu kuulemaan ja keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa ainakin 80 kertaa. En 35 vuotta sitten kuvitellut luodessani kes‐ kusteluajatusta, että 35 vuotta myöhemmin alamme lähestyä 100 illan rajaa. Näissä illoissa on yhteensä ollut väkeä yli 3000, ehkä enemmänkin. Alustajia on yhteensä ollut yli 100, kun on ollut heitä yhdestä nel‐ jään, useampiakin. Vaali‐ ja kouluasiapaneeleissa esiin‐ tyjiä on ollut lähes 10. Kaupunginosaillassa oli kj Laira‐ lan johdolla kymmenkunta virkamiestä. Talkoita Kun kaupunki lopetti tiekuntien siivouslavat, NIKO aloitti kevätsiivoustalkoot koko Nikinmäessä. Tienpät‐ kiä on sorastettu. Koivumäen nuorten aktiopisteet NIKOn käsialaa, nyt vailla merkitystä! Uimarannalla on ollut useita talkoita. Juhliimme liittyy talkoo‐osioita. Erilaisia talkoita NIKO on junaillut kymmeniä. Suurin oli 35 36 NIKINMÄKELÄINEN 2012 koko lauantaipäivän talkoot rivoksi menneen entisen Esson alueen avaamiseksi karmeasta kaatopaikan olemuksesta: neljä siirtolavallista ympäristörikosten tuotteita. Lisäksi kovempaa kamaa, ongelmajätteitä. Lähiajankärkihankkeita Ykköshankkeita: Keski‐Nikinmäen kehittyminen, kou‐ lun laajennus aina yhtenäiskouluksi, yksi tai kaksi päi‐ väkotia lisää, teiden saaminen asemakaavakuntoon liikenneturvallisuusjärjestyksessä, joukkoliikenteen oi‐ kea toimivuus, Keravanjoen virkistyskäytön kehittämi‐ nen ja puistojen virkistystoiminta. Vapaa‐ajan puolen tärkeimpiä aktioita: laskiainen, juhannus, siivous‐ ja muut talkoot, yleisten kokousten yleisaihe ja teatteriretket. Entä uudet pikkujoulujuh‐ lat? 2011: Reipasta talkooväkeä valmiina roskajahtiin. NIKOn talkoita on ollut myös sorapolku Korennonku‐ jalta Vanhalle Porvoontielle, monet Perhopuistomme talkoot (risusavotta, purupolut jne), graffittien poisto jne. Talkoomestarimme talkoissamme on ollut Olavi Lehtinen. Talkoissa on ollut yhteensä jo satoja henkilöitä. Hyvä luku huononee, kun huomaamme, että ne samat ja lähinnä NIKOn hallituksesta ja sen lähipiiristä osallistu‐ vat talkoisiin. Positiivista on, että aina on mukana myös lapsia. Talkooaktiivien yksilömäärä jää alle sa‐ dan, joka ei yli 15‐vuotiaista edusta montaakaan pro‐ senttia. Käykö talkoissa kukaan roskaaja, ympäristöri‐ koksia tekevä? Sanonta ”kerää roska päivässä” pitää muuttaa muotoon ”älä pudota roskaakaan päivässä”. Viestintä NIKO on jakanut tiedotteita joka postilaatikkoon var‐ maan reilusti yli 100 kertaa. Eri painoasuissa – monis‐ teista laatutuotteisiin – NIKO on julkaissut joka kodin jakeluna Nikinmäkeläinen‐lehden noin 10 kertaa. Sitä on toimitettu myös Vantaan ykkösluottamushenkilöille ja kärkivirkamiehille. Ulkopaikkoja on täytetty NIKOn ilmoituksin monta kertaa vuodessa. NIKO kerää ilmoi‐ tuksensa!! Vantaan Sanomissa olemme päässeet esiin kymmeniä kertoja, usein Keski‐Uusimaassa. Helsingin Sanomissa ja muissakin valtakunnan medioissa olemme näkyneet muutaman kerran. YLEn aikainen on välittänyt tieto‐ jamme viitisen kertaa. Ulkoisen viestinnän panostusta on lisättävä. Vantaan Sanomat aloitti toimintansa Helsingin Seutu ‐ nimisenä Nikinmäen Vuokkotiellä autotallissa. VOK‐ ja SOKL‐yhteistyö. Delegaatiot, kirjelmät ja muut yhteydenotot ovat normaalia NIKOn toimintaa. Inter‐ netin merkitys. NIKO ry:n sisäinen internet‐info laaje‐ nee. Toivon mukaan Nikinmäki pystyy aina saamaan kohtuullisen määrän väkeä Vantaan eri luottamuseli‐ miin – toimivia henkilöitä! Sipoonpuolella! Jo NIKOn alkutaipaleella jouduimme uhkaan Sipoon puolelta. Jo 1970‐luvun lopun ja 1980‐luvun alun suunnitelmissa oli Malmin lentokentän siirto. Useita paikkoja oli lehtien kartoissa lähellämme Sipoon puo‐ lella. 2000‐luvun alussa tuli täysin vahingossa tietoomme Ruduksen kalliomurskaushanke aivan Pohjois‐ Nikinmäen koillisosan viereen. NIKO järjesti yleisötilai‐ suuden, jossa altavastaajina olivat Ruduksen insinöö‐ rit. Seurakuntakoti oli täpötäynnä Nikinmäen väkeä. NIKO kasasi Veijo Leimuvirran johdolla erittäin laajan muistutuksen. Lähes jokainen Pohjois‐Nikinmäestä teki oman muistutuksen, Etelä‐Nikinmäestä moni. NIKOn paperit sekä henkilökohtaiset paperit olivat noin 5 cm kasa, jonka toimitin kuriirina Nikkilään. Siinä vaiheessa voitimme, mutta … ? Nyt 2011 ‐ 2012 Etelä‐Nikinmäessä on heti Sipoon puolella Myyraksen suon pohjoislaidalla tulossa irto‐ murskaus‐ ja asfaltinkäsittelyasema. Mm. NIKO, yksi‐ tyishenkilöt, muutkin lähiomakotiyhdistykset sekä Vantaan ympäristölautakunta ovat vastustaneet. Asia on vielä kesken. Sipoonkorpi‐hankkeeseen NIKO on vuosien varrella suhtautunut myönteisesti, jopa ehdottanut Koivumä‐ en koulua sen käyttöön. NIKOnaikanakadonneitapalveluita Syksyn 1977 jälkeen kylästä on poistunut posti Siiraku‐ jalta, huoltoasema baari Lahdentien varrelta sekä kyläkauppa Kimalaisentieltä. Jäljellä on ollut Palménin K‐kauppa ja vanhan SIWAn rakennuksessa pikkubaari. Onkin pitkään todettu, että kunnan palveluina toimi‐ vat vain kirjasto‐ ja jäteautot sekä kaupallisena jääte‐ NIKINMÄKELÄINEN 2012 löauto. 2006 saatiin koulu‐, päiväkoti‐ ja neuvolakoko‐ naisuus, aivan alimitoitettuna heti lähtötilanteessa. Neuvola lakkautettiin toimittuaan vain jokusen vuo‐ den. SIWAn mentyä homeen vuoksi käyttökieltoon, uusi SIWA oli 1999 Paarmatien varrella poikkeuslupapiirus‐ tusvaiheessa, mutta sen hankkeen ylle tuli hallinto‐ oikeusvalitus, mikä venytti hankkeen pois. Kauppa ei auennut 1999. Jo 1990‐luvun alussa oli kauppahanke Sääski‐ ja Perho‐ tien kulmaan, katosi konkurssiin. 2000‐luvun puolella oli tekeillä SIWA‐kaava tallien pohjoispuolelle. ABC‐ rysääkin suunniteltiin Sipoontien pohjoispuolelle, mutta Vantaan kaavoitus esti sen. Kimalaisentielle ”lätkäkulmaan” oli eräällä kaupparyhmällä kiinnostus‐ ta. Nyt sitten kauan kaivatusti elokuussa 2012 valmistui Paarma‐, Sääski‐ ja Sipoontien kolmioon K‐ Supermarket. NIKO sai kutsun tervehdyksen antami‐ seen kaupan harjannostajaisissa toukokuussa: NIKOn hallitus valtuutti Ensio Laaksosen. Teollisia ja muita työpaikkoja on mennyt ja tullut. Työpaikkoja tullee lähitulevaisuudessa lisää niin Si‐ poon‐ ja Lahdentien kainaloon kuin Lahden‐ ja Kima‐ laisentien väliin. Seurakuntakoti lopetti homeessa Kimalaisenkujalla, mutta uusi rakennettiin Surviaisenkujalle yli 10 vuotta sitten. NIKO ry:n puheenjohtajat, sihteerit ja muu‐ tamiahenkilömainintoja Pj:t: Ensio Laaksonen (1977‐1983), Jouko Hänninen (1984‐1989), Matti Hiittu (1990‐1998), Sakari Jaamala (1999‐2001) ja Veijo Leimuvirta (2002‐). Sihteerit: Eero Keskinen, Antti Herttua, Matti Hiittu, Jouko Hänninen, Erkki Hintikainen, Veijo Leimuvirta, Kirsi Vikman, Anna Ovaska ja Eero Niemelä. Eero Keskinen on NIKO ry:n kunniajäsen ja Ensio Laaksonen kunniapuheenjohtaja. Ensimmäiset varainhoitajat – pankkirouvia – Anja Liimatainen ja Hilve Reijonen olivat myös huvitoimin‐ nan selkärankaa, kuten myös Leena Meurasalo ja Asta Laaksonen, muitakin. Leena toimi kauan hallituksessa, Asta kerhojen ja tapahtumien vetäjänä. Vantaan 650‐ juhlien yhteydessä olleiden juhannusjuhlien päävetäjiä olivat mm. Asta Laaksonen ja Kati Duarte. Kati on ollut kantavia voimia tarjoilujen järjestelyissä, kuten Marjat‐ ta Simsiö, Arja Vainio ja moni muu. Kati piipahti myös vpj:na. Eija Tuomisen käsiin on siirtynyt mm. tarjoilu‐ puoli. Vuonna 2012 NIKO ry:n hallitus esitti Omakotiliiton hallitukselle liiton ansiomerkkejä NIKOn puuhahenki‐ löille. Tämän esityksen mukaisesti liiton hallitus myön‐ si seuraaville henkilöille ansiomerkkejä, jotka jaetaan 35‐vuotisjuhlakokouksessa 13.11.2012: kultainen an‐ siomerkki NIKOn kunniapuheenjohtajalle Ensio Laak‐ soselle ja hopeiset ansiomerkit entisille puheenjohta‐ jille Matti Hiitulle ja Sakari Jaamalalle sekä puheenjoh‐ taja Veijo Leimuvirralle ja yhdistyksen jäsenille Veikko Ahola, Erkki Hintikainen, Markku Järvinen, Olavi Lehti‐ nen ja Peter Vollner. NIKOn hallituksen entisiä jäsenia on vaihtanut jo väl‐ jemmille omakotiyhdistystanhuville. Kaikki ovat olleet pitkäaikaisia kyläyhteisömme kehittäjiä: René Boda‐ lew, Sirpa Hiittu, Jouko Hänninen, Anja Liimatainen, Yrjö Vallius, Allan Weckström. Nikinmäkivuonna2027,NIKOry50vuotta? Bussireitit on rakennettu lapsille turvallisiksi, sisäiset pienkadut alkavat kaavakunnossa. KEHÄ IV pauhaa entistä kuuluvammin? Asukasluku on lähestyy 6000. Toimitila‐alueella on tyylikkäitä työpaikkarakennuksia. Kimalaisen‐ ja Lahdentien välinen teollisuusalue on rakennettu. Sipoontien ja ‐rajan kainalossa on moderni pientaloalue. Meillä on yhä hyvät viheralueet ja ‐ käytävät, joita kaavamuutoksilla ei ole nakerrettu. On moderni vanhusten talo, ehkä pari ja monta päiväkotia ja yhtenäiskoulu sekä nuorisotila. Pohjois‐Nikinmäki ja Kaakkois‐Kerava on rakennettu kiinni toisiinsa yhteisin palveluin. Joukkoliikenne toimii asiakkaiden tarpeiden mukaan. Sipoon Myyraksen kiila on Vantaata, osa siitä on Nikinmäkeä. KEHÄ IV on melusuojattu, ehkä levennettykin Nikinmäen kohdalla. Lahden moottoritien melusuojaukset ovat auttaneet Nikinmäkeä jo pitkään. Ovathan vanhat koulut saneeraustöiden jälkeen koko kylän virkistyspisteinä? Nikinmäessä toimii amatööri‐ teatteri KEHÄ IV! Keravanjokeen on tehty Jokivarteen työntyen iso tulva‐allas, joka toimii alueen uima‐ ja virkistyspaikkana. Joen yli on rakennettu siroja puura‐ kenteisia siltoja. Joen ympäristöt ovat puistoja, penk‐ kejä, kauniita valolyhtyjä jne. Olisiko Keravanjoen, Leppäkorventien ja Lahdentien alue korsolaisten pik‐ kupuutarhapisteitten muodostama aikuisten puuha‐ maa? Valaistut purupolut ja hiihtoladut risteilevät Nikinmäessä ja niin, että niiltä on hyvät yhteydet Si‐ poonkorpeen. Nikinmäki‐2027 on moderni kaupunginosa, jossa on yhä rauhalliset maaseutumaiset piirteet. Luontoelä‐ mykset löytää muutaman minuutin päästä kansallis‐ puisto Sipoonkorvesta. Kulttuuripalvelut löytyvät puo‐ len tunnin päässä lähirannikkokaupungissa. Älä kertoi‐ le, kuinka upeassa kylässä asut. 37 NIKINMÄKELÄINEN 2012 Alla olevassa taulukossa ja kuviossa on esitetty Vantaan kaupungin väestöennuste Korson suuralueen osalta. Korson suuralueen väestön ikärakenne 1.1.2002 – 1.1.2022 Korson suuralueen väestönkehitys v. 2002‐2022 Lähde: www.vantaa.fi (http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/79285_Vaestoennuste_2012.pdf) Ennustuksenivuonna1987vuodelle2000! neen, puutarhavaloineen, uimarantoineen, kahviloi‐ neen.” 10‐vuotisjuhlassa lopetin puheeni: ”Entäpä NIKOn tulevaisuus? Uskon sen jatkuvan aktiivisena ja pirteä‐ nä. Kunnallistekniikka teettää meillä työtä. Asemakaa‐ voituksen tunkeutuminen alueellemme vaatii NIKOn luottamushenkilöiltä ja koko kylän väeltä, tarkkuutta vaalia tätä väljyyttä, joka on paras ”palvelu”, josta veromarkkamme maksamme. Tuo lähellä virtaava rajajoki Jokivarren ja Nikinmäen välillä – Keravanjoki – on silmissäni tuleva virkistysalue tekomutkineen, te‐ koaltaineen, puusiltoineen, puistikkoineen, penkkei‐ Kaikkien aikojen NIKOn päätyö, kunnallistekniikka, täytti ennustuksen täysin. Kaavojen tulo ”myöhästyi” muutamalla vuodella, mutta päänäkymä oli oikein. Joen virkistyskäyttö on alkanut uimarantoineen, ju‐ hannusjuhlineen ja kanootteineen. Mahtaako seuraa‐ va ennustus osua yhtä hyvin? 38 NIKINMÄKELÄINEN 2012 Yhteishenki Yhteishenki on ollut liki rikkumatonta (99,9 %). On ollut joitakin ”ei‐minun‐takapihalleni” ‐ryöppyjä, joihin NIKO ei ole kajonnut. Jotkut NIKOn aktiivit ovat saa‐ neet outoja piikkejä. Kimalaisentien (Elanto‐Säästäri) SIWA meni käyttökieltoon 1990‐luvun lopulla homeo‐ ngelmien vuoksi. NIKO teki laajaa lobbaustyötä kaupan saamiseksi. Onnistui, vaan ei. Eteni toimivaan vaihee‐ seen: poikkeusluvan hakuun. Yksi taho torppasi vali‐ tuksillaan eli sai aikavoitollaan kylälle suurtappion. NIKO ry on pyrkinyt toimimaan kylän yhteisen edun velvoittamana. Isot asiat on tuotu yleisten kokousten päätettäviksi, kunnallistekniikka kahteen kertaan. Yhteishengen pysyvyyteen ilmiselvästi on vaikuttanut toiminta poliittisesti tiukan puolueettomasti sekä kaikkiin suuntiin yhteistyöhaluisesti ja ‐kykyisesti. Kaikista suunnista on myös oltu yhteistyöhaluisia NI‐ KOon päin. Hetkellinen särö tapahtui NIKOn toimittua nelisen vuotta. Keikausta yritettiin pari kuukautta... Nikinmäkeläiset ovat löytäneet postilaatikoistaan usein NIKO‐tiedotteen ja nähnyt NIKOn toimista tietoa ilmoitustauluilta ja muualta. Jokainen Nikinmäessä tietää ja tuntee NIKOn. Kotisivut (Eero Niemelän kä‐ sialaa) ovat oiva tietoväylä. NIKOn toimista on ollut paljon juttuja Vantaan Sanomissa, joskus todella suuri. Miksi osa NIKOn ulkotiedotteista lähes säännöllisesti revitään? Keskustelut ovat vetäneet kymmeniä aina, jopa 200. Nikinmäki‐päivillä jopa 250, pikkujouluissa yli 200. Laskiainen on noin 200 hengen tapahtuma. Juhannus‐ juhlien ennätys 350. Teatteribussit täysiä. Talkoita jo noin 35, joissa väkeä 20‐60. Kaupunginosaillassa 1980‐ luvun alussa Jokivarren koulun juhlasali täynnä käytä‐ vän perälle, mistä löytyy aukeamakertomuksia VS:sta ja KU:sta. Osallistuminen NIKOssa henkilöinä on jo yli 15 000. Jotkut ovat osallistuneet lähes kaikkiin NIKOn toimiin. 1978 lähestyttiin heti 200 jäsenen rajaa 400 talouden kylässä. 2012 perheiden määrä lähestyy tuhatta. 500 jäsenperheen raja on rikkoutumassa. Aivan viime vuosien NIKOn aktiviteeteista saa valais‐ tusta tämän NIKON 35‐vuotislehden muilta sivuilta sekä NIKOn kotisivuilta www.nikinmaki.com. Anna palautetta NIKOlle: mitä unohtui, missä on moititta‐ vaa? Kommentoi. Lopuksi Hallituksen jäsenyys ei vie aikaasi juuri lainkaan, ei ole kysymys suurestakaan tuntimäärästä vuositasolla. Annapa kolmen vuoden muutamat tunnit Nikinmäen kehittämisen ideointiin. Valinnat tapahtuvat NIKO ry:n syyskokouksissa loka‐marraskuussa. Puolen vuoden tai vuoden vetovastuu nuorten harras‐ tusten vetämisessä ei ole paljon varsinkin, jos oma lapsesi on ryhmässä mukana. Ota yhteyttä hallituksen jäseniin harrastusryhmäsi ideasta, yhteystiedot NIKOn kotisivuilla. Epäkohdista pelkkä purnaaminen ei rakenna. Kun purnaamiseen liittyy parannusehdotus, olemme ra‐ kentavalla tiellä. Ei meidän pidä pyytää heti Vantaata tai NIKOa apuun, vaan meidän pitää miettiä, miten voin auttaa Vantaata ja miten parannan omaa ky‐ läämme Nikinmäkeä. Antaisinko päivääkään NIKO‐päivää pois? En. Pitä‐ käämme kiinni Nikinmäen yhteisöllisyydestä, jolla on ollut pienessä piirissä nimi holhoosi. EnsioLaaksonen,NikinmäenOmakotiyhdistys NIKOry:nkunniapuheenjohtaja ________________________________________________________________________________________________ VANTAAN KAUPUNGIN NETTISIVUILTA POIMITTUA (www.vantaa.fi) : Kaupungin päättäjiä voi herätellä paperisella palaute‐ ja kuntalaisaloitelomakkeella Kuntalaiset voivat nyt jättää palautetta Vantaan kaupungin palveluista ja toiminnasta sekä tehdä kuntalaisaloitteen Tikkurilan, Korson ja Myyrmäen yhteispalvelupisteissä paperilomakkeella. Palautteen ja kuntalaisaloitteen voit jättää 1.10.‐ 28.12.2012 erilli‐ seen palaute‐ ja kuntalaisaloitelaatikkoon yhteispalvelun aukioloaikoina. Tarjoamme kuntalaisille helpon kanavan lähestyä päättäjiä ja vaikuttaa siihen, millaisessa kaupungissa he haluavat elää.Nettisivu‐ uudistuksen myötä rakennettiin uusi sähköinen palautejärjestelmä. Palautetta voi antaa osoitteessa vantaa.fi/palaute ja kunta‐ laisaloitteita voi tehdä osoitteessa vantaa.fi/kuntalaisaloite. Nyt kehitämme paperisen palautteen ja kuntalaisaloitteen vastaanot‐ tamista. Paperilomake on suunnattu esimerkiksi yhteispalvelupisteissä asioiville sekä niille ihmisille, jotka eivät koe nettiä luonte‐ vaksi paikaksi palautteen antamiseen tai kuntalaisaloitteen tekemiseen. Myös niille asukkaille, joilla ei ole verkkoyhteyttä. Palautteet kulkeutuvat kaupungin toimialojen palautevastaaville. He vastaavat kysymyksiin vastausta pyydettäessä. Kuntalaisaloit‐ teet puolestaan kulkeutuvat kyseistä asiaa hallinnoivaan Vantaan kaupungin yksikköön. Yksikkö käsittelee aloitteen ja antaa siihen vastauksensa. Palautetta voi antaa kuka tahansa, jolla on mielipide Vantaan kaupungin palveluista ja toiminnasta. Kuntalaisaloitteen voi tehdä kuntalainen. Palautteen ja kuntalaisaloitteen voi jättää kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. 39
© Copyright 2024